SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2022
SAVONIAN JUHLAVUOSI:
OSAAMISTA JA INHIMILLISTÄ LÄMPÖÄ AMMATTIKORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ TÄYTTÄÄ 30 VUOTTA SIVULLA 6
NOKIA JA SAVONIA SOPIVAT YHTEISTYÖN SYVENTÄMISESTÄ SIVULLA 8
SAVONIA SAI LAATULEIMAN – TOIMINTA ALUEELLISISSA EKOSYSTEEMEISSÄ ON VAIKUTTAVAA JA VASTUULLISTA SIVULLA 34
Pääkirjoitus
VAIKUTTAVAA OSAAMISTA JA INHIMILLISTÄ LÄMPÖÄ – SAVONIAN JUHLAVUOSI ON AVOIN KUTSU YHTEISTYÖLLE JA KOHTAAMISILLE
M
itäpä jos autoon tankkaisi sipulista tehtyä vetyä? Entä jos ilmastonmuutos onkin parasta, mitä ihmiskunnalle on tapahtunut? Mitä on digitaalinen muoti ja vaatteiden 3D mallinnus?
liiketoimintaan sekä bio- ja kiertotalouteen liittyvissä kysymyksissä.
Nämä kysymykset nostetaan esiin Suomi Areenassa heinäkuussa, kun Savonian järjestämissä lavakeskusteluissa ollaan asioiden ytimessä.
Savonia juhlistaa 30-vuotisjuhlavuottaan myös lämpimästi ja yhteisöllisesti lanseeraamalla muotoiluopiskelija Sanni Pauliinan suunnitteleman neulemalliston. Ajatus juhlavuoden neulemallistosta heräsi opiskeluhyvinvoinnin toimijoiden Kässäklubissa.
SuomiAreenan eli Suomen suurimman yhteiskunnallisen festivaalin pääyhteistyökumppanuus on osa Savonia-ammattikorkeakoulun juhlavuotta. Ratkaisuja päivänpolttaviin haasteisiin Savonia juhlii pyöreitä kolmekymppisiään nostamalla keskusteluun päivänpolttavia haasteita ja hakemalla ratkaisuja meitä kaikkia ympäröiviin ilmiöihin. Puhumme ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, inhimillisestä turvallisuudesta, bio- ja kiertotalouden katalyyteistä sekä vihreästä siirtymästä. Nostamme esiin ammattikorkeakoulujen merkitystä osaamisen varmistajina ja pohdimme, mikä on taiteen ja taiteilijoiden rooli kansainvälisessä rauhantyössä. Juhlavuosi on näytön paikka Ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus soveltavan tutkimuksen kehtoina tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi, hyvinvoinnin edistämiseksi ja Suomen innovaatiokyvyn turvaamiseksi. Haasteenamme on viestiä osaamisestamme laveasti ja vaikuttavasti – juhlavuotemme on siis näytön paikka! Olemme määrittäneet TKI-toiminnallemme vahvuusalat, joiden tavoitteena on tutkimuspalveluiden avulla edistää alueen elinkeinorakenteen kannalta keskeisten alojen kasvua, kannattavuutta ja kansainvälistymistä.
Lämpimästi juhlien
– Kässäklubi kokoaa yhteen matalalla kynnyksellä käsitöistä kiinnostuneet tai käsitöitä harrastavat opiskelijat ja henkilökunnan jäsenet. Mukaan voi tulla myös ihan muuten vaan kuulumisia vaihtamaan ja rentoutumaan, kertoo opinto-ohjaaja Pirjo Venhovaara. Savonian väreihin sointuvia villasukkia ja lapasia koristavat herkät lumitähdet, raidat tuovat neuleisiin pirteyttä ja liikettä. Neulontaohjeet löytyvät Savonian verkkosivuilta. Savonia sytyttää tiedon valon Alkuvuodesta Savonia näkyi ja kuului niin Savossa kuin laajemminkin legendaarisen Puijon tornin valaisukampanjan myötä. Vajaan kuukauden ajan Savonian pinkkinä hohtanut torni ilahdutti kuopiolaisia vuoden pimeimpänä aikana ja kertoi roolistamme tiedon ja innostuksen valon sytyttäjänä. Juhlavuodelle on suunniteltu laajasti toiminnastamme kertovaa ohjelmaa: avoimia ovia Microkadun kampuksella, torikahveja Iisalmessa ja Varkaudessa sekä koko korkeakouluyhteisön kokoavaa toritapahtumaa. Juhlavuotemme on avoin kutsu yhteistyöhön sekä vaikuttaviin, inhimillisiin ja uutta luoviin kohtaamisiin - tapaamisiin savonialaisen osaamisen merkeissä!
Vahvuusalaoillamme tehdään töitä muun muassa kone- ja energiateollisuuteen, vesiturvallisuuteen, hyvinvointiteknologiaan, ruoka-
PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi PÄÄTOIMITTAJA Mervi Vidgrén
TOIMITUSKUNTA Mervi Vidgrén Anne Heikkinen Jouni Vornanen ULKOASU JA TAITTO Hurry Oy Jenna Lappalainen KANNEN KUVA Kuvaaja Tekla Kokkonen editointi Mikko Lappalainen
2 1 / 2 0 2 2 Savonian Sanomat
Savonia Porin SuomiAreenalla Tiistaina 12.7. klo 12 Rantalava: Ilmastonmuutos – aivan parasta! Keskustelijoina muun muassa Luken pääjohtaja Johanna Buchert ja meteorologi Kerttu Kotakorpi. Tiistaina 12.7. klo 17 Puuvillalava: Kulttuuri osana kokonaisturvallisuutta, yhteistyössä Savonia, Pori Jazz ja Suomen Jazzliitto ry.
Keskiviikkona 13.7. klo 13 Raatihuoneen puiston lava: Miltä Suomi näyttäisi ilman korkeakoulutettuja tekijöitä? Keskustelijoina muun muassa Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Anne Heikkinen viestintäpäälikkö
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 1 / 2022 JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi
Viestintäpäällikkö Anne Heikkinen ihastelee Sanni Järvisen suunnittelemia juhlavuoden neuleita. Sannin yllä on Anna Johannan suunnittelema Budding-neule.
SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939
1/22 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi toukokuussa 2022. Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.
SISÄLTÖ 4
Savonia vahvalla menestymisen tiellä
6
Ammattikorkeakoulujärjestelmä täyttää 30 vuotta
8
Nokia ja Savonia sopivat yhteistyön syventämisestä
10
Keksijöitä Savoniasta – talousjohtaja Seppo Lyyra
12
Lajittelutorni – Kurvisen reipas ratkaisu
14
Savonian Secret menestyi kansainvälisessä ruokaelokuvakilpailussa
16
Herkullisia hetkiä lähiruuan parissa
18
Vapaaehtoisena työuran jälkeen
20
Uudenlaista työnteon mallia rakentamassa
22
Viestinnän ilo ja haasteellisuus
24
Savonia satsaa digitalisaation kehittämiseen ja johtamiseen: digikehitysjohtajaksi Jarkko Karhemaa
25
Ammattikuljettajan keinoja työssäjaksamiseen
26
Hyvä ruoka – parempi vire
28
Koneensimulointi osaksi koneinsinöörin työtä
30
Alumnitoiminnalla entistä tiiviimpää yhteistyötä työelämän ja korkeakouluyhteisön välille
32
Monialainen tki – Savonian nuorin, mutta ei pienin
34
Savonia sai laatuleiman – toiminta alueellissa ekosysteemeissä on vaikuttavaa ja vastuullista
36
Uusi toimintamalli: Design Center
37
Kohti vihreää siirtymää
38
Savonian hallitus uudistui
39
Savonia konetekniikan tutkinto-ohjelmalle kansainvälinen laatuleima
UUDENLAISTA TYÖNTEON MALLIA RAKENTAMASSA
20
14
SAVONIAN SECRET MENESTYI KANSAINVÄLISESSÄ RUOKAELOKUVAKILPAILUSSA
22
VIESTINNÄN ILO JA HAASTEELLISUUS
Savonian Sanomat 1 / 2 0 2 2 3
Savonia vahvalla menestymisen tiellä T
utun sananparren mukaan aika kuluu siivillä ja se on tunnustettava nyt, kun kirjoitan tätä tervehdystä Savonian Sanomiin viimeistä kertaa. Olen toiminut lähes kymmenen vuotta Savonian luottamustehtävissä, joista viimeiset neljä vuotta minulla on ollut ilo johtaa osakeyhtiön hallitusta. Näihin vuosiin on mahtunut paljon mielenkiintoisia tapaamisia ja hienoja keskusteluja erilaisissa yhteyksissä. Minulle vahvistui ymmärrys ammattikorkeakoulujen keskeisestä merkityksestä suomalaisen osaamisen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan varmistamisessa. Savonian Varkauden, Iisalmen ja Kuopion kampuksillaan on upea osa tätä valtakunnallista kokonaisuutta. Näinä vuosina osakeyhtiön hallitus on suunnannut Savoniaa päivitettyjen strategioiden kautta vastaaman entistä paremmin ammattikorkeakoululain sille asettamien tehtävien toteuttamista. Vahva alueellinen verkostoituminen ja yritysyhteistyö viitoittavat suuntaa osaamisen vaatimuksille.
4 1 / 2 0 2 2 Savonian Sanomat
Näihin tarpeisiin Savonia on pystynyt vastaamaan muun muassa uusien koulutusvastuiden myötä. Savoniasta on tullut tärkeä ja haluttu kumppani erilaisiin hankkeisiin kehittämään elinkeinoelämää yritysten ja organisaatioiden rinnalla. Olen saanut olla mukana kahdessa auditoinnissa ja niiden tulokset ovat olleet mieluisaa luettavaa. Erityisesti ilahduttaa viimeisimmän auditoinnin viesti onnistuneesta alueellisesta verkottumisesta ja Savonian merkityksestä alueen kehittäjänä. Savonia on onnistunut keskeisessä tehtävässään. Valtava kehitysaskel näkyy myös ulospäin. Savilahden kampuskaupungin rakentumisen myötä koko Savilahden miljöö on uudistunut ja luonut ainutlaatuisen koulutus-, tutkimus-, innovaatio- ja yrityskampusalueen. Vähitellen alueelle rakentuu kokonainen uusi kaupunginosa uusine infrastruktuureineen. Savonia on ollut hankkeessa merkittävä toimija keskittäessään lähes kaiken toimintansa Mikrokadulle. Kuo-
piossa Savilahteen panostamisen ohella myös Iisalmen ja Varkauden kampusten toimintojen kehittäminen on strategisesti merkittävää tulevaisuudessa. Tätä kehittymistä ja hienoja toiminnallisia ja taloudellisia tuloksia ei ole syntynyt ilman jokaisen savonialaisen panosta. Toiminnassa on onnistuttu erinomaisesti, mistä kertovat vuosittaiset opetus ja kulttuuriministeriön tulosopimuksen mukaiset mittaroidut tulokset muun muassa valmistuneiden määrät, työllistyminen, opiskelijatyytyväisyys jne. Viimeisten vuosien kansalliset Great Place to Work -tunnustukset ja erinomainen sijoittuminen Euroopan parhaat suuret työnantajat tutkimuksessa kertovat Savonian sisäisen organisoitumisen ja johtamisen onnistumisesta. Näistä huolimatta johdon täytyy pysyä herkkänä, valppaana ja valmiina kaikille uudistumisen ja toiminnan parantamisen signaaleille. Haasteitakin on toki matkan varrella ollut, vaikeita päätöksiä ja
yllättävimpänä kahden vuoden takainen koronapandemian rantautuminen Suomeen. Se heijastui kaikkiin ja kaikkialle, mutta savonialaisten joustavuus ja tilanteen edellyttämien opetuksellisten ratkaisujen etsiminen ja löytyminen auttoivat selviytymään. Tärkeimpänä on opintojen etenemisen turvaaminen ja opiskelijoiden hyvinvointiin panostaminen. Näiden vuosien aikana hallituksen jäsenet ovat hieman vaihtuneet. Kaikissa kokoonpanoissa minulla on ollut ilo johtaa keskustelevaa,rakentavaa ja tulevaisuuteen suuntaavaa strategiatyötä ja luoda raamit ja toimintamahdollisuudet työlle Savoniassa. Uskallan sanoa, että hallitus on tehnyt oikeita päätöksiä ja valintoja kulloinkin käytettävissä olevilla tiedoilla. Savonian menestys ei kuitenkaan ole vain hallituksen ansioita. Osaava, taitava ja sitoutunut henkilöstö rehtori, toimitusjohtaja Mervin luotsaamana tekee arjen työllään onnistumisen todeksi.
Olen ylpeä Savoniasta ja toivotan mitä parhainta menestystä tuleviin vuosiin!
Anna Hartikainen Hallituksen puheenjohtaja
Savonian Sanomat 1 / 2 0 2 2 5
Savonian 30-vuotisjuhlavuosi käynnistyi valaisemalla Puijon torni pinkiksi.
Ammattikorkeakoulujärjestelmä täyttää 30 vuotta TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA WILLE MARKKANEN
6 1 / 2 0 2 2 Savonian Sanomat
Ammattikorkeakoulujärjestelmä täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Aikoinaan opistoasteen oppilaitoksia Suomessa oli noin 500. Sirpaleinen koulutus koottiin maakunnittain hallinnollisesti yhteen. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen ajureina olivat työelämän muuttuvat ja yhä vaativammat osaamistarpeet.
S
uomeen haluttiin luoda työelämäläheinen korkeakoulutus, joka samalla on vertailukelpoinen eurooppalaisen koulutusjärjestelmän rinnalla. Mullistus oli melkoinen, koska monet yksiköt olivat paikkakunnillaan, jopa yli 100-vuotiaita brändejä. Esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa väliaikaisena ammattikorkeakouluna 1992. Vakinaisen toimiluvan Savonia sai 1998. Savonian pääkampus on Kuopiossa, mutta maakuntaa palvelevalla korkeakoululla on kampukset myös Iisalmessa ja Varkaudessa. Näiden vuosien aikana ammattikorkeakoulun toiminta laajeni kuuden koulutusalan ja silloin lähes viiden tuhannen opiskelijan korkeakouluksi. Osaajapulaan vastaamiseksi Savonia on kasvattanut opiskelijamäärää ja nykyään opiskelijoita on reilut 7000.
PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI SUOMIAREENASSA Juhlavuoteen liittyy uusia avauksia. Savonia on Suomen suurimman yhteiskunnallisen festivaalin SuomiAreenan pääyhteistyökumppani kesällä 2022. Kyseessä on historiallinen pääyhteistyökumppanuus, sillä ensimmäistä kertaa kyseisen kunnian saa ammattikorkeakoulu. MTV Oy:n ja Porin kaupungin järjestämä SuomiAreena nostaa esiin tekoja, jotka vievät suomalaista yhteiskuntaa kohti parempaa. Yhteiskunnallisena tekonaan Savonia tarjoaa kaikille avoimen opintojakson ja jakaa tietoa ilmastomuutoksen vaikutuksista väestön terveyteen, tuoden aihetta koskevat ratkaisut keskiöön. Vidgrén näkee sään ääri-ilmiöt ja nopeasti etenevän luontokadon kasvavana uhkana ihmisten arjen turvallisuudelle ja yhteiskunnan häiriöttömälle toiminnalle.
Savonia aloitti juhlavuoden Puijon tornin valaisulla. Tornin valaisu alkoi päivittäin iltahämärissä ja kesti läpi yön. Savonian rehtori Mervi Vidgrénin mukaan valaisulla haluttiin ilahduttaa kaupunkilaisia ja samalla tuoda esille Savonian keskeistä roolia Pohjois-Savossa.
– Kaikille avoimella digitaalisesti toteutettavalla ilmastomuutos ja terveys -opintojaksolla haluamme lisätä tietoisuutta ympäristöturvallisuudesta ja kannustaa ihmisiä varautumaan. Ilmastoturvallisuus on yksi Savonian painoaloista ja meillä on vahva osaaminen alalta.
– Myös työelämän tarpeista nouseva tutkimus- ja innovaatiotoiminta on oleellinen osa aluekehitystoimintaamme.
On hienoa päästä rakentamaan festivaalia yhdessä Savonian kanssa, kiittelee SuomiAreenan vastaava tuottaja Johanna Tonttila. Tuottaja
Rehtori Mervi Vidgrén sanoo: ”Kaikille avoimen ilmastomuutos ja terveysopintojaksolla haluamme lisätä tietoisuutta ympäristöturvallisuudesta ja kannustaa ihmisiä varautumaan.”
on iloinen, että näin tärkeä teema nousee keskusteluun. – Ilmastomuutoksesta johtuvat ääri-ilmiöt lisääntyvät ja vaikuttavat meihin kaikkiin. Tarvitsemme tietoa ja keinoja ilmastomuutokseen varautumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Savonialla on loistavat valmiudet kasvattaa meidän suomalaisten valmiuksia ilmastokriisin hallinnassa.
Savonian Sanomat 1 / 2 0 2 2 7
Digikehityspäällikkö Aki Happonen (oik.) asentamassa liikuteltavaa 5G tukiasemaa. Kavereina Pekka Vedenpää (vas.) ja Asko Nykänen.
Nokia ja Savonia sopivat yhteistyön syventämisestä TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT MARC SABAT JA FINNET-LIITTO
8 1 / 2 0 2 2 Savonian Sanomat
Digitalisaatio on muutosvoima, jota et pääse karkuun, halusitpa tai et. Palvelut digitalisoituvat vauhdilla. 5G ympärillä kohistaan, eikä suotta. Tekniikka tarkoittaa viidennen sukupolven mobiilitekniikan datayhteyttä.
N
okia Solutions and Networks Oy ja Savoniaammattikorkeakoulu Oy sopivat yhteistyöstä kumppanuussopimuksella. Yhteistyön keskeisenä alustana toimii Kuopion Savilahden 5G-testiverkko, joka vahvistaa entisestään opetusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa tulevaisuuden langattomien ratkaisujen kehittämiseksi.
projekti-, harjoittelu- ja työmahdollisuuksia.
Digikehityspäällikkö Aki Happosen mukaan 5G mahdollistaa kuluttajille nopeamman tiedonsiirron kuin nyt LTE (4G) verkko. 5G on ensimmäinen langaton verkkoratkaisu, jonka määrittelyssä on huomioitu teollinen soveltaminen.
Savonian rehtori, toimitusjohtaja Mervi Vidgrén korostaa, että Nokia-yhteistyön syventäminen on tärkeää koko Itä-Suomessa, koska ICT-ala kehittyy vauhdilla.
– Haluamme yhteistyön kautta antaa opiskelijoille näkymän tulevaisuuden työmahdollisuuksiin, työllistymispolkuun sekä viimeisimpään teknologiseen kehitykseen.
– Haluamme näin tarjota meidän opiskelijoille mahdollisuuden opiskella alan uusinta teknologiaa kuin myös vahvistaa alueen yritysten ja yhteisöjen kilpailukykyä digitalisoituvassa ja kansainvälistyvässä
”Haluamme yhteistyön kautta antaa opiskelijoille näkymän tulevaisuuden työmahdollisuuksiin ja viimeisimpään kehitykseen.”
– Savonian 5G-testiverkossa on reunalaskentapalvelin niin sanotun Local Breakout (LBO) toiminnalla, joka mahdollistaa lyhyen viiveen vaativien palveluiden toteuttamisen testiverkossa. Tämä toiminnallisuus on saatu Savonian 5G-testiverkkoon ensimmäisenä Suomessa.
Savonialla on monipuolinen ICT-koulutustarjonta. Tietotekniikan insinöörikoulutuksen lisäksi syksyllä 2023 alkaa tietojenkäsittelyn tradenomikoulutus ja englanninkielisenä IoT (Internet of Things) -tutkintokoulutusta ei ole vastaavanlaisena muualla.
liiketoiminnassa. Nokia Technology Centerin johtaja Vesa Kohtamäki uskoo, että kumppanuussopimuksen myötä yhteistyö voidaan nostaa uudelle tasolle esimerkiksi ulkomaisten osaajien houkuttelemaksi Suomeen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyön tiivistämisen osalta.
5g vauhdittaa palveluja, teollisuutta ja tuottavuutta.
OPISKELIJOILLE UUSINTA TIETOA Yhteistyö edistää Nokian ja Savonian strategisten tavoitteiden saavuttamista. Tämä vahvistaa muun muassa kumppaneiden työnantaja- ja korkeakoulukuvaa tarjoamalla opiskelijoille viimeisintä ICT-teknologiaa kehittäviä koulutuksia, opinnäytetyö-, opiskelija-
Savonian Sanomat 1 / 2 0 2 2 9
Keksijöitä Savoniasta – talousjohtaja Seppo Lyyra TEKSTIT JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN
Draft Program –yrittäjyysohjelma sai ennen joulua erikoismaininnan eurooppalaisen yrittäjyyden edistämisen (EEPA) kilpailussa. Kisoissa esitellään parhaita yrittäjyyden edistämisen toimintatapoja ja käytäntöjä.
S
avonia-ammattikorkeakoulu ja Business Center PohjoisSavo vastaavat Kuopiossa järjestettävästä Draft Program -liikeideakilpailusta. Kilpailu järjestetään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Savon ammattiopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Kilpailu on tarkoitettu kaikille näiden oppilaitosten opiskelijoille ja henkilöstölle. Uudet työpaikat Suomessa syntyvät mikro- ja pienyrityksiin. Niiden syntymistä ja kehittymistä on tuettava kaikin keinoin. Esimerkiksi Pohjois-Savoon ja koko Itä-Suomeen tarvitaan uusia, kasvuun tähtääviä pk-yrityksiä. Draft Program -liikeideakilpailu innostaa osaltaan yritysten syntyä ja kehittymistä. – Vuosi sitten haku PohjoisSavossa tuotti ennätykselliset 23 ideaa. Näistä 17 tiimiä esitteli ideansa Business Centerin asiantuntijoista ja yhteistyökumppaneista kootulle raadille. Korona-aika näkyi innovaatioissa: jopa reilu puolet tiimeistä esitteli verkkopalvelu- tai
10 1 / 2 0 2 2 Savonian Sanomat
muun sähköisen sovellusidean, kertoo yrityspalvelujohtaja Kaija Sääski.
IDEAT ESIIN Hyvät ideat syntyvät tarpeesta. Savonian talousjohtaja Seppo Lyyra on haaveillut pari vuotta rakentavansa itselleen grillikodan. Rakentamisen esteenä on ollut harjan keskelle tulevan kantavan rakenteen toteuttaminen. Lyyralle tuli oivallus, jonka hän piirsi ruutupaperille. Idean kanssa hän marssi Savonian hitsauslaboratorioon, jossa hän esitteli hahmotelman Juha Mikkoselle ja Keijo Korhoselle. – Heillä oli aikaa, joten ideoitiin ajatusta yhdessä eteenpäin ja tehtiin prototyyppi yksi, kaksi ja vihdoin se lopullinen kolmonen. Sen myötä ideat muuttuivat metallista tehdyksi tuotteeksi, grillikodan piipun läpivienniksi.
Lyyralle annettiin arvokkaita vinkkejä Business Centerin ja Design Centerin asiantuntijoilta. Hän sai myös idean viedä tuote Draft Program –kilpailuun, johon myös Savonian henkilöstö voi osallistua. Kilpailuun osallistuminen kiteytti tuotteen asiakastarpeen ja tuotekuvauksen yhtenäiseksi paketiksi. – Menestyminen Draft-ohjelmassa antoi pienen rahallisen alkutuen, jolla voin maksaa mallisuojauksen ja osan idean valmistuksesta yksityishenkilönä minulle tulleista kuluista. Tein keksinnöstä myös Savonian keksintöohjesäännön mukaisen keksintöilmoituksen. Lyyra kehuu projektin alkutaipaleella auttaneita, kuten Savonian hitsauslabraa ja Centereitä tuoteidean kehittelyssä. Hän kuitenkin toppuuttelee jatkon suhteen. – En ole hyppäämässä talousjohtajan roolista metallialan yrittäjäksi. Tämä on virkistävää pohtimista ja tuotekokeilua vapaa-ajalla.
Talousjohtaja Seppo Lyyra (oik.) on haaveillut rakentavansa grillikodan. Tekninen asiantuntija Keijo Korhonen esittelee mallikappaletta. Yrityspalvelujohtaja Kaija Sääski ihailee tuotosta.
Savonian Sanomat 1 / 20 2 2 1 1
Lajittelutorni – Kurvisen reipas ratkaisu TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT MARTTI KURVINEN JA HETA HOTOKKA
Monien kotien keittiö- ja säilytystilat eivät tue eri jätelajien lajittelua. Siksi Ekokumppanit ja Pirkanmaan jätehuolto järjestivät yhteistyössä ”Kotoa kiertoon” -suunnittelukilpailun. Kilpailu oli kaikille avoin, mutta kohdistettu erityisesti muotoiluopiskelijoille.
K
ilpailun voiton nappasi Savonia-ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden muotoilun opiskelija Martti Kurvinen Lajittelutornillaan. Raati näki tornissa potentiaalisen multitaskaajan, joka jätelajittelun ohessa olisi laajennettavissa esimerkiksi erilaisia moduleita hyödyntäen kirjahyllyksi, naulakoksi, peiliksi tai vaikkapa valaisimeksi. Kurvinen avaa kilpailuun valmistautumista. Kotoa kiertoon -suunnittelukilpailun toimeksiantona oli suunnitella jotain, mikä helpottaisin jätteenlajittelua kotitaloudessa. – Selvää oli alusta asti, että idean tulisi täyttää tilaa mahdollisimman tehokkaasti. Tekemäni taustatutkimus osoitti, että tilan puute on lajittelijoiden suurin riesa. Toinen asia, johon halusin kiinnittää huomiota, oli tuotteen esteettisyys.
INSPIRAATIO INTANT INSANITY -PALAPELISTÄ Martti Kurvisella kävi läpi ideointivaiheessa monia erilaisia ratkaisuideoita toimeksiantoon, mutta tarkempi tarkastelu osoitti niis-
12 1 / 2 0 2 2 Savonian Sanomat
sä kaikissa jotain puutteita. Lopulliseen ideaan Kurvinen sain inspiraation ”Selviytyjät” –sarjassa näkemästään ”Instant Insanity” –palapelistä. – Kyseinen palapeli koostuu neljästä kuutiosta sekä tornimaisesta kehyksestä, jonne kuutiot sijoitetaan. Tornimainen muoto säästää lattiapinta-alaa. Tasolevyille sijoitetut lajittelulaatikot jäisivät näkyville ja olisivat helposti kustomoitavissa, mikä on myös tätä päivää. – Jos kaikille tornin neljälle laatikolle ei syystä tai toisesta ole käyttöä lajittelumielessä, niin ylimääräisen laatikon tilalle voi laittaa vaikkapa koriste-esineitä. Käytännössä tämä lajittelutorniksi ristimäni idea täytti kaikki ne kriteerit, jotka näin toimeksiannon kannalta tärkeiksi. Tuote on käytännössä pyörivä lattialaite, joka toimii jätteenlajittelualustana sekä sisustuselementtinä. Lajittelutornin idea on, että se vie pohjapinta-alaa korkeussuunnassa eli sitä tilaa, josta kenelläkään ei ole puutetta.
Tekemäni taustatutkimus osoitti, että tilan puute on lajittelijoiden suurin riesa, sanoo Martti Kurvinen.
Savonian muotoilun opiskelijat pärjäsivät muutenkin hienosti kisassa. Neljännen vuosikurssin opiskelijat Essi Oikari ja Henna Niskakangas ottivat kolmannen sijan kierrätyskaappi-työllään. Kilpailun voittajat valitsi monipuolinen asumisen ja rakentamisen ammattilaisraati, jossa olivat mukana Novart, YIT Suomi, TOAS sekä K-Rauta Lahdesjärvi.
Kilpailun voiton nappasi Savonian ensimmäisen vuoden muotoilun opiskelija Martti Kurvinen Lajittelutornillaan.
Savonian Sanomat 1 / 20 2 2 1 3
Savonian Secret menestyi kansainvälisessä ruokaelokuvakilpailussa TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA SAVOLAISUUS MAKUASIA –HANKE
Savonian Secret –lyhytelokuva menestyi hienosti kansainvälisessä ruokaelokuvakilpailussa. Food Film Menu –ruokakilpailun järjestäjä International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism lisää tietoisuutta ruuan, kulttuurin, taiteen ja kestävän matkailun kehittämisen tärkeydestä globaalisti.
F
ood Film Menu 2021 –kilpailuun kerättiin lyhyitä ruokaelokuvia, jotka esittelivät European Ragion of Gastronomy –statuksen saaneita ja ehdolla olevia alueita, maita ja niiden kulinaarista perintöä. Savonian Secret –lyhytelokuva voitti Historialliset ruokareitit ja ruokaperinteet –kategorian. Lisäksi Savonian Secret-lyhytelokuva valittiin koko kilpailun kolmanneksi parhaaksi elokuvaksi yleisöäänestyksessä. Food Film Menu 2021 sisälsi kahdeksan kategoriaa. Elintarvike-, kulttuuri- ja elokuva-alan asiantuntijoista koostuva komitea valitsi kustakin kategoriasta yhden voittajan, joista muodostui yhdessä Food Film Menu 2021, joka esitetään useilla eri elokuvafestivaaleilla ympäri Eurooppaa.
14 1 / 2 0 2 2 Savonian Sanomat
Savonian Secret –lyhytelokuvan on tuottanut Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima Savolaisuus makuasia –hanke, jonka tavoitteena on nostaa lähiruuan ja alkutuottajien arvostusta niin paikallisesti, kansallisesti kuin myös kansainvälisestikin. Hanke on osa Pohjois-Savolle myönnettyä European Region of Gastronomy –tunnustukseen kietoutuvaa hankekokonaisuutta. Projektipäällikkö Hannaleena Uhlbäck-Ropponen kertoo, että Savonian Secret –lyhytelokuva on tarinallinen brändivideo, jolla haluttiin herättää paikallisissa kotiseutuylpeyttä, mutta puhutella myös kansallista ja kansainvälistäkin yleisöä lisäten alueen houkuttelevuutta. – Ennen kaikkea elokuvassa ha-
luttiin nostaa pohjoissavolainen alkutuotanto sen ansaitsemalle paikalle kirkkaimpiin parrasvaloihin ja kiittää tuottajia heidän upeasta, vaativasta työstä. Tämä mahdollistaa meille maailman parhaiden raaka-aineiden käytön niin koti- kuin ammattikeittiöissäkin. Videotuotannosta vastannut BrainyDays Visual Oy:n ohjaaja Samuli Hahl riemuitsee onnistumisesta. Pohjois-Savo on ollut pitkään piilossa pidetty salaisuus, joka haluttiin jakaa koko maailmalle. – Onkin todella hienoa, että Savonia Secret –lyhytelokuva saa tällaisen kansainvälisen tunnustuksen. Kiitos ja kumarrus kaikille tuotantoon osallistuneille tahoille, nyt on syytä juhlaan.
Savonian Secret –lyhytelokuva voitti Historialliset ruokareitit ja ruokaperinteet –kategorian.
Savonian Sanomat 1 / 20 2 2 1 5
Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat Pop up –ravintolan take awayna.
Herkullisia hetkiä lähiruuan parissa TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN
Savonia-ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden restonomiopiskelijat ovat useana vuonna laittaneet pystyyn suositun pop up –ravintolan eri teemoista. Pandemiasta johtuen pop up –ravintola järjestettiin tänä keväänä ensimmäistä kertaa take away –konseptina.
16 1 / 2 0 2 2 Savonian Sanomat
R
avintolan ohjauksesta vastasivat lehtorit Anne-Mari Heikkinen, Tanja Vornanen ja tuntiopettajana toimiva TKI-asiantuntija Johanna Kantala. Näin he avasivat konseptia. Opiskelijat saivat vapaat kädet suunnitteluun. He saivat ryhmäkohtaisesti toteuttaa ravintolan liikeidean, teeman ja liikeideaan sopivan lounasmenun takeaway-konseptina. Jokainen ryhmä toteutti oman teemansa mukaisen lounasmenun yhtenä päivänä maaliskuun alussa. – Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat menun, joka sisälsi vaihtoehtoisesti liha-, kala- ja kasvisruuan lisukkeineen sekä kaksi jälkiruokavaihtoehtoa. Pienryhmät valitsivat keskuudestaan ravintola- ja keittiöpäälliköt, jotka vastasivat kokonaisuuden hallinnasta ja pienryhmätoiminnasta. Opettajat ohjasivat ja toimivat ikään kuin projektin ohjausryhmänä, antoivat suunnitelmien tekoon apua ja näkökulmia. Opintojaksolla teemana oli esimerkiksi lähiruoka ja vastuullisuus sekä erilaiset ruokatrendit. Näin saatiin työkaluja projektin ideointiin: nämä myös luonnollisesti näkyivät päivän toteutuksessa. Toisaalta toteutuksessa täytyi olla myös va-
rasuunnitelma, jotta projekti voitiin viedä eteenpäin lukujärjestyksen mukaisesti. Opettajat muistuttivat, että korona-aika loi haasteita projektin toteutukselle, osaltaan myös oppituntien ennakointi. Suunnittelun haasteena oli etätyöskentely. Lisäksi asiakaskontaktit puuttuivat, joten oli mietittävä tarkkaan esimerkiksi viestintä, jotta asiakasinformaatio oli selkeää ja tieto paikkansa pitävä.
INNOVATIIVISUUTTA TARVITAAN Oppimistavoitteet tulivat opetussuunnitelmasta, opettajat alleviivaavat. Opiskelija suunnitteli ja toteutti erilaisia ateriakokonaisuuksia huomioiden kunkin ryhmän asiakastarpeet. Hän ymmärtää kannattavuuden merkityksen ruokatuotantoprosessissa, tuntee suomalaiset ravitsemussuositukset sekä tunnistaa muun muassa yleisimmät erityisruokavaliot.
– Tietyllä tavalla take away -toteutus on sopiva ajan henkeen. Ravintola-ala muuttuu, on ollut myllerryksessä, joten jo opiskeluvaiheessa on hyvä ymmärtää ja oppia muutosten vaikutus toimialaan. Nopea reagointikyky ja innovatiivisuus ovat taitoja mitä tarvitaan.
”Ravintola-alan muuttuessa nopea reagointikyky ja innovatiivisuus ovat taitoja mitä tarvitaan” Opettajat peräänkuuluttivat uudenlaista ajattelua. Korona-aika itsessään opetti ketterään kehittämiseen ja vaihtoehtoisten toimintatapojen löytämiseen sekä ratkaisukeskeisyyteen. Tämä oli ensimmäinen take away –toteutus, ja opettajat toivoivat, että toteutus onnistui suunnitellusti, sillä käytännön tilaisuudet ovat paras tapa oppia.
– Opiskelija tietää suomalaisen ruokakulttuurin erityispiirteitä, tunnistaa ruokapalvelukonsepteja, niiden periaatteita ja osaa hyödyntää tuotannonohjausjärjestelmän perustoimintoja.
Savonian Sanomat 1 / 20 2 2 1 7
Savonian seniorit
Vapaaehtoisena työuran jälkeen TEKSTI SIRKKA LAPPALAINEN | KUVA ELIA HINTSALA
T
yövuosia minulle oli kertynyt noin 44 vuotta jäädessäni eläkkeelle Savonia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveys- ja luonnonvara-alan osaamisaluejohtajan tehtävästä 1.1.2013.
Mieheni oli siirtynyt eläkkeelle muutama vuosi minua aikaisemmin. Hänen eläkeläisaktiviteettinsa olivat suurelta osin metsänhoitoon ja rakennusten remontointiin liittyviä. Ne olivat myös minun projektejani eläkeläistaipaleeni alussa. Vähitellen aloin miettimään mahdollisuuksiani osallistua johonkin vapaaehtoistyöhön, jossa voisin olla avuksi ja tehdä jotain tarpeellista sekä hyödyntää koulutustani ja työuraani. Mitään konkreettista suunnitelmaa minulla ei ollut, mutta pian asia eteni vauhdilla.
TOIMINTA SUOMEN PUNAISESSA RISTISSÄ Ystäväni ja entinen kollegani Marja Lappalainen kertoi omasta vapaaehtoistoiminnastaan SPR:n terveyspisteessä. Kiinnostukseni heräsi, sillä tehtävä tuntui luontevalta terveysalan taustaani ajatellen, ja jo viikon kuluttua sain kutsun tulla perehdytykseen ja aloittamaan vapaaehtoisena LänsiPuijon asukastuvassa toimivassa terveyspisteessä.
18 1 / 2 0 2 2 Savonian Sanomat
SPR:n terveyspisteet toimivat tällä hetkellä kuudessa Kuopion lähiössä, lisäksi on eri tilaisuuksissa toimiva kiertävä terveyspiste ja lapsille Nallesairaala. Terveyspisteet täydentävät Kuopion kaupungin hyvinvointipalveluja matalan kynnyksen maksuttomina palveluina. Toiminnan keskiössä on terveysneuvonta, verenpaineen- ja verensokerin mittaus, sekä ohjaus sosiaali- ja terveyspalveluihin. Asiakkaalle annetaan aikaa, kiirettä ei ole. Toimiminen terveyspisteessä on antoisaa ja helppo sovittaa eläkeläisen aikatauluun. Vastaanotot ovat kaksi kertaa kuukaudessa, kaksi tuntia kerrallaan. Lisäksi on terveystoimijoiden kokoukset 5-6 kertaa vuodessa sekä mahdollisuus osallistua paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin koulutuksiin omien tarpeiden mukaisesti. Osallistuminen myös muihin Kuopion osaston järjestämiin tapahtumiin esimerkiksi Nälkäpäivään, Hyvä Joulumieli-keräyksiin Tarinatorstaihin jne. on mahdollista ja toivottavaa. Terveyspistetyön lisäksi toimin kolmatta kautta SPR:n Kuopion osaston hallituksessa. Hallituksen tehtävänä on osaston toiminnan ohjaus ja johtaminen ja vapaaehtoisten toimintaedellytysten turvaaminen. Lisäksi minut on nimet-
ty osaston terveyden edistämisen yhdyshenkilöksi ja jäseneksi SPR:n Savo-Karjalan piirin ETEVA (ensiaputoiminnan, terveydenedistämisen ja valmiustoiminnan) kehittämisryhmään. Toiminta eri ryhmissä on laajentanut ymmärrystäni järjestön työn laajuudesta ja toimijoiden aktiivisuudesta viedä asioista eteenpäin. Korona on vaikuttanut myös vapaaehtoistyöhön. Terveyspistetoiminta on ollut välillä tauolla ja kokoukset ja koulutukset ovat suurelta osin siirtyneet verkkoon.
PALVELUTALO LEPOLAN HALLITUKSEN JÄSEN Savoniasta eläkkeellä oleva vararehtori Ulla Voutilainen kysyi halukkuuttani osallistua Palvelutalo Lepolan hallitukseen. Perehdyttyäni asiaan rohkenin lupautua tehtävään, sillä olihan minulla yli 20 vuoden työkokemus koulutuksen johtotehtävissä. Kuopion Puijonlaaksossa sijaitseva Palvelutalo Lepola on yksityinen palvelutalo, jonka toiminnasta vastaa Palvelutalo Lepola RY. Työ Lepolan hallituksessa on ollut antoisaa. Hallitus on koottu kokeneista eri alojen asiantuntijoista, joilla on vankka osaaminen toimialasta. Sääntömääräisten asioiden ohella
Toimiminen vapaaehtoisena on tuonut merkitystä ja vaihtelua eläkeläisarkeeni.
keskiössä on ollut strategiatyö, tulevaisuuden skenaarioiden laadinta ja prosessien määrittely. Lisäksi hallituksen jäsenenä olen saanut osallistua hoitotyön avoimia toimia hakeneiden haastatteluun.
poiminen heidän kanssa on ollut antoisaa. Hippasilla olo ja juoksukilpailut pitää mummon virkeänä ja onhan se ihanaa laskea pulkkamäestä ja tehdä enkeleitä lumihankeen vielä tässä iässä. Muistipeleissä en heille pärjää.
LAPSENLAPSET LOPUKSI Suurin ilonaiheeni ovat lapsenlapset Viljo 5 v. ja Niilo 3 v. On suuri onni, että poikani perhe asuu Kuopiossa. Eläkeläisenä minulla on ollut mahdollisuus osallistua poikien hoitoon ja seurata heidän kehitystään läheltä. Yhteiset kesäiset metsäretket, perhosten ja muiden hyönteisten ihmettely ja marjojen
Toimiminen vapaaehtoisena on tuonut merkitystä ja vaihtelua eläkeläisarkeeni. On ollut ilo huomata, että eläkkeellä ollessa olen voinut hyödyntää koulutuksen ja työkokemuksen tuomaa osaamista. Olen oppinut paljon uutta, tutustunut uusiin ihmisiin, saanut uusia ys-
täviä ja kokenut kuuluvani joukkoon. Tässä työssä koen jääneeni enemmän saamapuolelle, tehdessäni hyvää toisille, saan siitä itse ehkä eniten. Suosittelen kaikille. On hyvä pitää yhteyttä entisiin työtovereihin niin ammatillisesta näkökulmasta kuin ystävinä. Olen myös aina valmis vaikka kävelylenkille, jos ystävät pyytävät. Koulutuksen ja ennen kaikkea Savonian kehitystä on mielenkiintoista seurata olemalla mukana Savonian senioreissa.
Sirkka Lappalainen Opetusneuvos
Savonian Sanomat 1 / 20 2 2 1 9
Projektipäällikkö Jaana Konttinen kehittää yhdessä tiiminsä kanssa uudenlaista työn tekemisen mallia yritysten ja työntekijöiden käyttöön.
Uudenlaista työnteon mallia rakentamassa TEKSTI JA KUVA MAIJU KORHONEN
20 1 2 / 2022 1 Savonian Sanomat
Monipaikkatyön yleistyminen on vähentänyt hiljaisen tiedon leviämistä ja lisännyt it-alan osaajien kysyntää. Työajasta yli jäävien resurssien jakaminen viisaasti yritysten kesken hyödyttää kaikkia osapuolia.
S
yksyllä 2021 käynnistynyt Inhimillinen resurssointiympäristö -hanke vastaa pandemian myötä yleistyneen monipaikkatyön tuomiin haasteisiin. Esiin on noussut hiljaisen tiedon jakamisen vähyys, koska sosiaalisia kontakteja ei pääse syntymään työpäivien aikana. Toinen haaste on ylijäävä työaika, joka viisaasti hyödynnettynä olisi eduksi niin yritysten kuin työntekijöiden itsensäkin näkökulmasta katsottuna. – Kehitteillä oleva resurssointiympäristö ei pyri – toisin kuin monet muut markkinoilla jo olevat alustat – työtä vailla olevien ihmisten työllistämiseen, vaan siihen, että se kerää yrityksiltä ylijäämäresursseja ja muodostaa niistä tiimejä yksittäisiin projekteihin. Toimintamalli auttaa käyttämään ylimääräisen työajan tehokkaasti ja samalla se antaa mahdollisuuden jakaa tietoa projektitiimin kesken, sanoo ohjelmistokehittäjä Antti Makkonen.
VERTAISOPPIMISTA INNOVATIIVISESSA YMPÄRISTÖSSÄ Digitaalinen resurssointiympäristö sisältyy laajempaan inhimillisen
työskentelymallin kokonaisuuteen, missä tavoitteena on kehittää kokonaan uudenlainen työn tekemisen malli yritysten ja työntekijöiden käyttöön. Pyrkimyksenä on saada hankkeessa tehtävien toimenpiteiden myötä syvällinen ymmärrys siitä, millainen tulevaisuuden inhimilliset näkökulmat huomioonottava ja työntekijöiden vertaisoppimista osaamisekosysteemin tavoin tukeva resurssointiympäristö voisi olla. Tarve kehitystyölle on lähtenyt Pohjois-Savon alueella toimivien yritysten toiveesta.
”Suunnitelmissamme on keskittyä tekemään yrityksille valmista liiketoimintasuunnitelmaa, mikä takaa työmme tulosten jatkuvuuden” – Ydintiimimme lisäksi kehitystyössä on mukana useita ohjelmistoalan ja graafisen alan yrityksiä omalta toimialueeltamme. Hankkeen loppupuolella suunnitelmissamme on keskittyä tekemään yrityksille valmista liiketoimintasuunnitelmaa nyt kehitteillä olevasta tuotteesta, mikä takaa työmme tulosten jatkuvuuden lii-
ke-elämässä hankkeen päättymisen jälkeen, hankkeen projektipäällikkö Jaana Konttinen sanoo.
MULTIMEDIASISÄLTÖ LISÄÄ TYÖHYVINVOINTIA Vaikka toimintamallia ja itse alustaa kehitetään hankesuunnitelman mukaisesti tällä hetkellä vain ohjelmistoalan ja graafisen alan käyttöön, tiimi näkee siinä mahdollisuuden hyödyntää sitä myös opiskelijoiden ja harjoittelupaikkojen kohtaamisen välineenä. Toimintamallin on tarkoitus myös parantaa alustan kautta työskentelevien tekijöiden työhyvinvointia, mikä toteutuu resurssointiympäristöön sisällytettävän hyvinvointia edistävää multimediasisällön kautta. Alustavien suunnitelmien mukaan tuotetta päästään testaamaan hankkeen veturiyritysten kanssa syksyllä. – Taustakoodin osalta työ on tällä hetkellä noin puolessa välissä. Kokonaisuutta tarkastellen arvioin ohjelmiston olevan nyt noin 25-prosenttisesti valmis, ohjelmistokehittäjä Petrus Rantamäki sanoo.
Savonian Sanomat 1 / 20 2 2 2 1
Viestintäasiantuntija Maiju Korhosen mukaan toimiva viestintä lisää vanhustyön veto- ja pitovoimaa.
Viestinnän ilo ja haasteellisuus TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Yhteisöt käsittelevät valtavan määrän tietoa päivittäin. Dataa tallentuu moniin kanaviin, joten joskus tiedon kaivaminen ja levittäminen voi osoittautua työlääksi. Myös vastuunjako koetaan haastavaksi, kuka tekee mitäkin. Vetovoimainen vanhustyö –hankkeessa pureuduttiin näihin kysymyksiin.
22 1 / 2 0 2 2 Savonian Sanomat
juuri eli itse ongelma ymmärretään ja siihen osataan hakea apua. Hankkeessa onkin paljon keskitetty siihen, kuinka voisimme omalla ammattitaidollamme auttaa yksiköitä kohti parempaa viestintää. Korhonen avaa kuviota. Viestinnän valmennus on aloitettu yhteisellä suunnittelukokouksella, jossa on käyty läpi yksikön haasteet, toiveet ja osaaminen. On tehty viestintäsuunnitelma, kuinka edetä kohti tavoitteita ja annettu pieniä tehtäviä, joiden myötä yksikkö pääsee eteenpäin. Kahdestakymmenestä vanhustyön yksiköstä kolmelletoista vanhustyön yksikölle annettiin työkaluja joko sisäiseen tai ulkoiseen viestintään.
H
anke toteutti PohjoisSavon vanhustyön yksiköissä sadan päivän kehittämiskokeilun. Viestintä koettiin usein haasteelliseksi. Kehitystarpeita havaittiin niin sisäisessä kuin ulkoisessakin viestinnässä. Hankkeen viestintäasiantuntijan Maiju Korhosen mukaan hoitoyksiköt kipuilevat muun muassa takkuavan tiedonkulun ja yksikön ulkopuolelle suuntautuvan somevirran kanssa. – Viestinnän ammattilaisen näkökulmasta tilanne ei ole lainkaan paha, sillä kaiken alku ja
– Parhaimmassa tapauksessa yksikkö on ollut valmis muutokseen ja alkanut itsekin ideoida tapoja viestiä toiminnastaan: kuvaten esimerkiksi videoita hoitotyön arjesta. Sosiaalisen median kanaviin on alkanut ilmestyä kuva- ja videomateriaalia, jota on ollut ilo jakaa eteenpäin myös hankkeen omissa sosiaalisen median kanavissa.
”Parhaimmassa tapauksessa yksikkö on ollut valmis muutokseen ja alkanut itsekin ideoida tapoja viestiä toiminnastaan” VIESTINTÄ LISÄÄ VANHUSTYÖN VETOVOIMAA Maiju Korhonen huomauttaa, että sisäisen viestinnän osalta on an-
nettu vinkkejä eri viestintäkanavista ja jäsennelty uudelleen jo mahdollisesti olemassa olevien viestintäkanavien tehtäviä. Lisäksi yksiköitä on kannustettu säännöllisiin kokouksiin, jolloin voitaisiin yhdessä käydä asioita läpi, joita hoitotyön arjessa tulee vastaan. – Tiimihengen nostattamiseen liittyvät virkistäytymispäivät ja muut toimet ovat myös olleet esillä, koska luottamus ja tuttuus antavat rohkeutta puhua yhteisissä tapaamisissa. Kun ihmiset tuntevat toisensa, mahdolliset epäluulot työkaverin tarkoitusperistä pehmenevät, eikä työpaikalla aina varauduta pahimpaan. Näin Korhosen mielestä työtä voidaan tehdä avoimin mielin: kömmähdyksiä annetaan helpommin anteeksi eikä huumorin kanssa tarvitse olla niin varuillaan, kun tiedetään, mikä on toiselle arka paikka. – Toimiva viestintä lisää vanhustyön veto- ja pitovoimaa, kun yksikön sisällä vallitsee hyvä olo ja siitä osataan kertoa myös ulospäin.
Savonian Sanomat 1 / 20 2 2 2 3
Savonia satsaa digitalisaation kehittämiseen ja johtamiseen:
digikehitysjohtajaksi Jarkko Karhemaa TEKSTI JOUNI VORNANEN
S
avonia-ammattikorkeakoulun digikehitysjohtajan tehtävään on valittu DI, tietojenkäsittelytieteen lisensiaatti Jarkko Karhemaa. Digikehitysjohtaja toimii rehtorin alaisuudessa ja johtoryhmän jäsenenä. Digikehitysjohtajan keskeisenä tehtävänä on Savonian digitalisaation kokonaisvaltainen johtaminen ja kehittäminen. Digikehitysjohtajan vastuualueeseen kuuluu sisäisten ja ulkoisten kehityshankkeiden johtaminen digitalisoituvassa toimintaympäristössä. Hän vastaa uusien teknologisten innovaatioiden hyödyntämisessä toiminnan ja tietojohtamisen tukena.
Millainen perhe sinulla on? Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta, poika 13v ja tyttö 15v.
moottoriajoneuvojen rassaamista, laskettelua ja hiihtoa.
Mikä on oudoin taitosi? Ensimmäisenä tuli mieleen…. peukutus.
Mitkä ovat parhaat puolesi ihmisenä, entä huonot? Hyvät: Edellä mainittujen lisäksi analyyttisyys ja tarkkuus. Huonot: Liiallinen tarkkuus erityisesti harrastevälineiden huoltamisen suhteen.
Mitkä ovat vahvuutesi digikehitysjohtajana? Laaja työkokemus erilaisista tehtävistä IT-alalla sekä asiakkaan että toimittajan roolissa. Olen nopea oppimaan uusia asioita ja pystyn hyödyntämään laajaa teknistä osaamistani toiminnankehittämisessä.
Millainen ihminen olet? Olen rauhallinen, kuunteleva ja toiset huomioonottava. Usein monta asiaa menossa, pieni kiire pitää virkeänä.
Miten vietät vapaa-aikaasi? Viime vuosina vapaa-aika on kulunut poikien salibandy joukkueen toimihenkilötehtävissä. Lisäksi vapaa-aikaan kuuluu mökkeilyä, remonttihommia, kalastusta, moottoripyöräilyä, kaikenlaisten
24 1 / 2 0 2 2 Savonian Sanomat
Mitkä ovat mielestäsi digitalisaation suurimmat haasteet Savonian näkökulmasta? Uskon, että haasteet digitalisaation suhteet ovat hyvin samankaltaiset Savoniassa kuin muissakin organisaatioissa. Digitalisaatio edellyttää muutoksia totuttuihin toimintaprosesseihin ja toimintatapoihin. Digitalisaation helpoin osuus on tekniikka ja tekniset muutokset, digitalisaatioon edistäminen vaa-
Savonia-ammattikorkeakoulun digikehitysjohtajan tehtävään on valittu Jarkko Karhemaa.
tii organisaatiolta muutoskyvykkyyttä ja yhteistyötä kaikilla organisaation osa-alueilla. Hallittu kehittäminen edellyttää kehityskohteiden priorisointia ja aikataulutusta yhteistyössä tulosyksiköiden ja korkeakoulupalvelujen kanssa. Korkeakoulujen yhteinen DigiVisio 2030 luo raamit kehittämiselle, jotka meidän täytyy sovittaa Savonian toimintaan ja tekemiseen.
Millä mielellä Savoniaan? Odotan innolla, että pääsen tutustumaan Savoniaan tarkemmin ja saamme yhdessä kehittää Savoniasta digitalisoitua edelläkävijä opiskelu- ja työyhteisöä.
Urheilu- ja hyvinvointilääkärin Pippa Laukan viesti lyhykäisyydessään oli: vaikka suurin osa kuljettajista tekee vuorotyötä, voi omaan uneen, palautumiseen ja jaksamiseen kuitenkin vaikuttaa omilla valinnoillaan.
Ammattikuljettajan keinoja työssäjaksamiseen TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA SONJA KÄRKKÄINEN
A
mmattikuljettajan työ on usein hektistä. Omasta jaksamisesta huolehtiminen ei välttämättä ole hoidettavien asioiden kärkipäässä. ESR-rahoitteisen Vireeksi-hankkeessa on pureuduttu kuljettajien hyvinvointiin ja terveyteen.
– Erityisesti uni, palautuminen ja palautumattomuus ovat isoja teemoja, jotka ovat aiempien tutkimusten sekä meidän havaittujen ongelmien kärjessä. Näihin kipukohtiin kuljettajilla on haasteita, ja näihin halutaan myös parannusta.
Siilinjärven Kunnonpaikassa lokakuussa tarjottiin ammattikuljettajille työkaluja siihen, kuinka viedä valmennuksien ja ohjauksilla tarjottu tieto käytäntöön. Projektissa on havainnoitu, että kuljettajien arkea leimaa usein selviytyminen esimerkiksi vuorotyön ja lapsiperheen arjen sovittaminen.
Esimerkiksi unen ja palautumisen merkitystä toi esille myös urheiluja hyvinvointilääkäri Pippa Laukka. Hän sai hyödyntää kuljettajille tekemää alkukyselyä ja Firstbeatin tuloksia, joista nähtiin, että kuljettajat saavat suhteessa muuhun väestöön nähden vähemmän unta.
Savonia-ammattikorkeakoulun Vireeksi-hankkeen projektipäällikkö Merja Ala-Kotilan mukaan lähipäiviä alettiin koostaa niin, että kuljettajat saavat konkreettisia kokemuksia esimerkiksi maistelemalla alkoholittomia juomia sekä tutustumalla vähärasvaisiin vaihtoehtoihin. Näiden lisäksi liikkuvuus- ja rentoutumispaja osaltaan toivat kehollista kokemusta.
Laukan viesti lyhykäisyydessään oli: vaikka suurin osa kuljettajista tekee vuorotyötä, voi omaan uneen, palautumiseen ja jaksamiseen kuitenkin vaikuttaa omilla valinnoillaan. – Halusimme nostaa niin sanotusti kissan pöydälle ja avata tosiasian, että kenelläkään muulla ei ole vastuuta omasta terveydestä ja hyvinvoinnista kuin ihmisellä itsellään.
Kaikkien näiden osa-alueiden: ravinnon, liikunnan, mielenhallinnan ja kyvyn rentoutua on nähty kokonaisuutena vaikuttavan uneen ja palautumiseen. Kuljettajan näkökulmasta erityisesti vuorotyön haasteet, esimerkiksi terveellisten välipalojen nauttiminen ja tien päällä tapahtuva ruokailu nousivat keskusteluissa esille. Näihin teemoihin ammattikuljettajat saivat hyviä ohjeita hankkeen ravitsemusterapeutilta Sari Aallolta ja urheilulääkäri Pippa Laukalta. Ala-Kotila vielä muistuttaa, esimerkiksi seuraavan yön unien perusta luodaan ravitsemuksen näkökulmasta jo aamulla, jätetäänkö aamupala väliin ja vedetään puoli pannua kahvia vai syödäänkö sopivasti proteiinia, hiilihydraattia ja kuituja. Sopivalla liikunnalla saadaan lisättyä unipainetta. – Ravitsemuksen ja liikunnan lisäksi omalla mielenhallinnalla, psyykellä ja sosiaalisilla suhteilla on osansa palautumisessa.
Savonian Sanomat 1 / 20 2 2 2 5
Hyvä ruoka – parempi vire TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA SONJA KÄRKKÄINEN
Pari vuotta sitten käynnistyi Vireeksi –hanke kuljettajien työhyvinvoinnin ja –kyvyn parantamiseksi. Projektissa pureudutaan erityisesti raskaan autokaluston kuljettajien työssä jaksamiseen, työn kuormituksen ja palautumiseen.
S
avonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Merja Ala-Kotila kuvailee tapahtumia. Projektin aikana on tehty muun muassa aktiivista työhyvinvointia ja työkykyä edistävää valmennustyötä niin puhelimitse, kasvotusten kuin Syketribe-valmennusalustalla, etävalmennuksella. Erityisenä arvona on se, että jokainen kuljettaja kohdataan yksilöllisesti. Valmennussisällöt integroidaan juuri kuljettajan arjen tarpeisiin ja erityispiirteisiin. Viime syksynä kuljettajat pääsivät kokeilemaan terveellisen ruuanvalmistusta. Hanke järjestää kuljettajille räätälöityjä terveellisen ruuanvalmistuksen tuokioita yhteistyössä Savon Marttojen kanssa. Sisällön suunnittelu tapahtuu yhdessä Vireeksi-hankkeen ravitsemusterapeutin Sari Aallon kanssa. Ruuan valmistus jatkuu vielä keväällä neljä kertaa.
26 2 1 / 2021 2 Savonian Sanomat
Aallon mukaan tavoitteena on innostaa ja rohkaista kuljettajia terveellisen arkiruuan valmistamiseen, joka sopii niin evääksi töihin kuin koko perheelle syötäväksi. Terveellinen ruoka on todella hyvää, kun raaka-aineet ovat tuoreita ja resepti on helppo. Tarkoituksena on osoittaa, että terveellisen ruuan valmistaminen on helppoa, eikä kyse ole piipertäjien rakettitieteestä. Terveellisen ruuan hyvää makua on syytä korostaa, koska se on koko homman ydinviesti. – Tarkoituksena on ruuanvalmistuksen ohessa tutustuttaa terveellisiin raaka-aine- ja elintarvikevaihtoehtoihin, kuten esimerkiksi kuitupitoisempiin makaroneihin, erilaisiin täysjyväisiin viljatuotteisiin, monipuolisiin kasvisten käyttöön ja terveellisiin rasvavalintoihin sekä terveellisiin ruuanvalmistustapoihin.
– Pääslogan ”kukaan ei syö ravitsemusta – kaikki syövät ruokaa” eli väännetään ravitsemussuosituksia käytäntöön ruuaksi, elintarvikkeiksi ostoskori- ja jääkaappitasolle.
”Kukaan ei syö ravitsemusta – kaikki syövät ruokaa” Aalto avaa työtapaa. Ruuat valmistetaan pareittain, joten valmistettavia ruokia voidaan tehdä yhden kerran aikana useita. Näin kullakin kerralla päästään maistelemaan monia erilaisia ruokia. Me ammattilaiset autetaan tarvittaessa ja olemme mukana keittiössä pitämässä ”ruokapuhetta”: terveellisen ruuan teemaa joustavassa ja mukavassa hengessä. Ruuat valmistetaan pitkän kaavan mukaan, katetaan pöytä, syödään rauhassa keskustellen ja lopuksi
Tarkoituksena on osoittaa, että terveellisen ruuan valmistaminen on helppoa, eikä kyse ole piipertäjien rakettitieteestä, sanoo ravitsemusterapeutti Sari Aalto.
siivotaan. Osallistujat saavat ruokaohjeet itselleen paperiversiona sekä halutessaan Marttojen omaa materiaalia muun muassa ruuanvalmistusohjeita tai vaikkapa Marttalehtiä. Kevään aikana kokkaukset jatkuvat. Terveysteemoina ovat muun muassa lisää kasviksia, marjoja ja hedelmiä arkiruokaan. Rasvan laadun pehmentäminen tai kuidun lisääminen ruokaohjeisiin. Osallistujat ovat olleet erittäin tyytyväisiä kuten pöydän kommenteista on kuulunut:
”Tästä lapsetkin tykkäisivät” ”Siis ei lainkaan voita tai kermaa ja näin hyvää” Hanke kestää kolme vuotta ajanjaksolla 1.2.2020 – 31.1.2023. Sille on myönnetty ESR –rahoitus Pohjois-Savon ELY-keskukselta. Päätoteuttajina toimii Savonia ja osatoteuttajana Savon koulutuskuntayhtymä.
”Onpa hyvää - ei olisi uskonut” ”Ei ollut niin vaikeaa kuin luulin” ”Tätä tehdään kotonakin”
Savonian Sanomat 1 / 20 2 2 2 7
Koneensimulointi osaksi koneinsinöörin työtä
Kuvassa 25 kg Savonia kaivuri, jossa sähkökäyttöinen 40 bar hydraulijärjestelmä. Simulointiympäristö on alusta liikkuvien koneiden tekoälylle ja autonomisuuden tutkimukselle.
TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Digitaaliset kaksoset, virtuaaliset prototyypit, simulaatioympäristöt, koneäly ja autonomiset koneet ovat teknologioita, jotka tulevat osaksi yritysten liiketoimintaa ja sitä myöten koneinsinöörin jokapäiväistä työtä. Teknologioiden käytön yleistymistä kuitenkin hidastaa vallitseva osaamispula.
L
ehtoreiden Mikko Nissisen ja Arto Liuhan mukaan Koneensimulointi-hankeen tavoitteena oli Digital Twin -teknologioiden ja koneensimulointiosaamisen ekosysteemiverkoston vahvistaminen. Näin osaaminen tulee osaksi Pohjois-Savon konesuunnittelua yhdessä paikallisten yritysten kanssa. – Simulointimallin laskenta on niin nopeaa (1000 Hz), että esimerkiksi kaivinkonetta voi ajaa
28 1 / 2 0 2 2 Savonian Sanomat
kuten oikeaakin konetta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi hydraulijärjestelmän suunnittelun ja ohjausjärjestelmän säätämisen kuljettajalle sopivaksi ennen kuin oikeaa konetta on edes rakennettu. Tämä vähentää prototyyppien turhaa valmistamista ja nopeuttaa tuotekehitystä. Käytetyksi simulointiohjelmaksi valikoitua Mevea, johon hankittiin myös liikealusta erilaisten ajoneuvojen koeajotestaukseen.
VALMIUDET MIHIN TAHANSA KONEESEEN Lehtorit Nissinen ja Liuha toteavat, että hankkeessa syntyi paljon uutta osaamista simuloinnista ja niiden hyödyntämisestä Savonian henkilökunnalle, opiskelijoille sekä alueen yrityksille. Lisäksi uutta osaamista kertyi Digital Twin eli kaksosten ja virtuaalisten prototyyppien suunnittelusta ja käytöstä. Savonialle rakentui kokonaan uusi tutkimusalusta koneensimulointiin.
”Simulointiympäristöä käytetään virtuaalisten prototyyppien tarkasteluun ja autonomisten koneiden testaamiseen ja kehitykseen”
– Kokonaan uutena asiana syntyi englanninkielinen valinnainen 5 opintopisteen opintojakso ”Machine Simulation Basics”, jossa mallinnetaan työkoneen digitaalinen kaksonen alusta alkaen. Mallinnettavana koneena käytetään sähköhydraulista 25 kilon rc-ohjattavaa kaivinkonetta, joka mallinnetaan hydrauliikkaa ja sähkömoottoreita myöten. – Tästä syntynyttä Digital Twin –mallia verifioidaan vertaamalla fyysisen ja virtuaalisen koneen mitattavia suoritusarvoja keskenään. Opintojakson läpäistyään opiskelijalla on mahdollisuus toistaa sama prosessi lähes mihin tahansa koneeseen.
PROJEKTIN HYÖDYT Lehtoreiden mukaan syntyneitä tuloksia hyödynnetään laajasti konetekniikan koulutuksessa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (tki). Hanke rakentui yhteistyössä konetekniikan koulutuksen ympärille, jossa kaivinkoneen simulointimallia käytettiin esimerkkeinä muillekin opintojaksoille: koneensuunnittelussa, koneautomaatiossa ja lujuuslaskennan opetuksessa. – Hanke loi tutkimusalustan, jolla voidaan esimerkiksi nopeuttaa tuotekehitystä, mutta se mahdollistaa myös autonomisten ajoneuvojen (AL) tutkimuksen. Simulointiympä-
ristöä käytetään muun muassa virtuaalisten prototyyppien tarkasteluun ja autonomisten koneiden testaamiseen ja kehitykseen. Nissinen ja Liuha ovat tyytyväisiä hankkeen onnistumiseen. Simulointiympäristö on alusta liikkuvien koneiden tekoälylle ja autonomisuuden tutkimukselle. – Eritoten autonomisten ajoneuvojen tutkimukselle, koska testejä ei voi tehdä työmaalla tai liikenteessä, vaan testit on voitava suorittaa ensin virtuaalimaailmassa digitaalisella kaksosella.
Konetekniikan lehtorit Mikko Nissinen (vas.) ja Arto Liuha mukaan syntyneitä tuloksia hyödynnetään laajasti konetekniikan koulutuksessa.
Savonian Sanomat 1 / 20 2 2 2 9
Alumnitoiminnalla entistä tiiviimpää yhteistyötä työelämän ja korkeakouluyhteisön välille TEKSTI NINA HUOTARI JA JOHANNA LEHTONEN | KUVAT ELIA HINTSALA
Savoniasta on valmistunut sen 30 toimintavuoden aikana lähes 27 500 opiskelijaa. Työelämän tyrskyt vievät valmistujan mennessään ja yhteys korkeakouluyhteisöön on vaarassa katketa. Alumnin ja Savonian välisessä yhteistyössä piilevä voimavara otetaan nyt käyttöön monipuolistamalla ja kehittämällä alumnitoimintaa keväästä 2022 alkaen.
A
lumnilla tarkoitetaan korkeakoulusta valmistunutta henkilöä. Sana alumni on alun perin monikkomuoto latinankielisestä sanasta alumnus, joka tarkoittaa suojattia, kasvattia tai oppilasta. Jokainen Savoniasta valmistunut opiskelija on siis alumni.
Alumnit välittävät puolestaan koulutukseen tietoa työelämästä, jota voidaan hyödyntää opetuksessa sekä tutkimus- ja kehittämistyössä. Alumnitoiminta mahdollistaa lisäksi verkostoitumisen opiskelijoiden ja muiden alumnien kanssa, myös monialaisesti.
ten alumniyhdyshenkilöiden kanssa. Alumniyhdyshenkilöt toimivat linkkinä omalta alaltaan valmistuneiden alumnien ja korkeakouluyhteisön välillä. Toimintaa kehitetään kunkin alan erityispiirteet ja -tarpeet huomioiden myös alumnien toiveita kuunnellen.
Alumnitoiminta lisättiin korkeakoulujen tuloksellisuusmittareihin vuonna 2019, mikä on vauhdittanut korkeakouluja pohtimaan alumniyhteistyön muotoja. Savoniassa alumnitoiminta on ollut tähän saakka pienimuotoista ja alakohtaista. Tavoitteena on luoda kaikkia aloja palvelevia alumnitoimintoja sekä tuoda hyväksi havaitut alakohtaiset toiminnot muidenkin alojen tietoon ja käyttöön.
Yhtenä esimerkkinä Savonian alumnitoiminnan kehittämisestä lukuvuonna 2022-23 pilotoidaan mentorointiohjelmaa, jossa Savonian alumni toimii mentorina alansa opiskelijalle. Mentori tukee opiskelijan ammatillista kehittymistä ja valmentaa tätä tulevaa työelämää varten. Mentorointi kerryttää valmennusosaamista ja mentori saa opiskelijalta uusia ideoita ja tuoreimmat tiedot koulutuksen kentältä.
Oletko Savoniasta valmistunut ja haluat osaksi alumniverkostoa? Kuulumalla alumniverkostoon pääset osaksi kehittyvää alumnitoimintaa ja saat tietoa muun muassa mielenkiintoisista tapahtumista, mentoroinnista ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista.
Alumnit ovat Savonian tärkeitä yhteistyökumppaneita ja toiminta perustuu vastavuoroisuudelle. Alumnitoiminnalla edistetään Savoniasta valmistuneen osaamisen kehittymistä valmistumisen jälkeen.
30 1 / 2 0 2 2 Savonian Sanomat
Savoniaan nimetyt alumnikoordinaattorit Johanna Lehtonen (AMK) ja Nina Huotari (YAMK) lähtevät kehittämään alumnitoimintaa yhteistyössä alakohtais-
Alumniasioissa ota yhteyttä Savonian alumnikoordinaattoreihin Johannaan ja Ninaan, niin keskustellaan yhteistyömahdollisuuksista: alumni@savonia.fi. Liity alumniksi osoitteessa: www.savonia.fi/tutustu-savoniaan/ tietoa-savoniasta/alumnitoiminta/ liity-alumniksi/
Alumnikoordinaattorit Nina Huotari (vas.) ja Johanna Lehtonen lähtevät kehittämään alumnitoimintaa yhteistyössä alakohtaisten alumniyhdyshenkilöiden kanssa.
Savonian Sanomat 1 / 20 2 2 3 1
Savonian Sankarit-tunnustuksen saajajoukkoa VM 2022! Tiimillä on noin 30 asiantuntijan voimin satoja vuosia työkokemusta ja laaja-alaista osaamista kehittämistehtävistä ympäri Suomea ja maailmaa.
Monialainen tki –
Savonian nuorin, mutta ei pienin TEKSTI MONIALAINEN TKI-VAHVUUSALUE | KUVA MIKKO LAPPALAINEN
Monialainen TKI-vahvuusala (MOTKI) on uusin Savonian kuudesta vahvuusalasta. Sen taustalla ei ole toimialalähtöinen ekosysteemikehitys, kuten muilla Pohjois-Savon maakunnan kärkialoihin vahvasti linkittyvillä Savonian vahvuusaloilla, vaan sen toiminnassa korostuvat toimialoja ja erilaista osaamista joustavasti yhdistelevät innovatiiviset ratkaisut.
32 1 / 2 0 2 2 Savonian Sanomat
”Hyvä yhteishenki ja luottamusta tukeva toimintakulttuuri on näkynyt positiivisena kehityksenä”
V
ahvuusalan keskeisiä kumppaneita ovat pienet ja keskisuuret yritykset, julkinen sektori sekä maakunnan tunnistetut liiketoimintaekosysteemit omine kumppaniverkostoineen. Tätä kautta MOTKI kytkeytyy maakunnan kärkialoja yhdistäviin haasteisiin: digitaalisuuteen, ilmastoturvallisuuteen, innovaatioihin ja liiketoimintaosaamiseen sekä osaamisen kehittämiseen. ”Tuomme uutta arvoa myös Savonian muille vahvuusalueille tuomalla päätöksentekomenetelmien ja keskinäisriippuvuuksien hallinnan osaamista substanssiosaamisten rinnalle. Visionamme on toimia yritysten ja muiden organisaatioiden edelläkävijyyden mahdollistajana tulevaisuuskestävästi”, toteaa vahvuusalan tutkimus- ja kehityspäällikkö Antti Iire.
tuottaminen edellyttää kuitenkin aina ristipölytystä ja keskinäisriippuvuuksien ymmärtämistä. Näistä osaamisista koostuu tiimin asiantuntijuus. Meneillään on muun muassa pienten ja keskisuurten yritysten digitaalista liiketoiminta- ja verkkokauppaosaamista lisäävääkoulutusta. Pk-yrityksiä autetaan löytämään kasvun polkuja ja pandemiasta kärsineitä tapahtuma- ja matkailualan toimijoita löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kuntien kanssa yhteistyössä taas muotoillaan palveluita vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita.
Vahvuusala kokoaa yhteen kulttuuri- ja luovien alojen, liiketalouden, matkailu- ja ravitsemisalan sekä rakennus- ja sosiaalialojen asiantuntijuuden palvelemaan maakunnan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä osaamisen uudistamista.
Monialaisen TKI:n hankkeet voivat saada alkunsa yksittäisen toimialan tarpeista tai liittyä kaikkia koskettaviin kehityskulkuihin, kuten kestävyysmurrokseen. Tästä yhtenä esimerkkinä hanke, jossa kehitetään viiden maan yhteistyönä uusia liiketoimintamalleja urbaanin biojätteen hyödyntämiseen proteiinin tuotannossa tai hanke, jossa iso kansainvälinen konsortio edistää maaseutujen elinvoimaa ja kestävää kehitystä maiden kulttuuriperintöön pohjautuen.
Globaaleihin ongelmiinkin löytyy ratkaisuja aluetasolla, jokaisen organisaation arkeen. Ratkaisujen
Nuoresta iästään ja poikkeuksellisesta ajasta huolimatta Monialainen TKI -vahvuusala kasvatti mer-
kittävästi hankekantaansa menneen vuoden aikana. Vuoden 2022 alussa hankekannan koko on tuleville vuosille yli 3 milj.€. Lisäksi tiimi on Savonian strategisten tavoitteiden mukaisesti onnistunut kasvattamaan kansainvälistä hankerahoitustaan. Myös siinä suhteessa MOTKI on Savonian suurin TKItiimi. ”Tiimi on lyhyessä ajassa pystynyt tiimiytymään hyvin ja kehittämään yhteisöllisyyttä vahvistavia toimintatapoja. Hyvä yhteishenki ja luottamusta tukeva toimintakulttuuri on näkynyt positiivisena kehityksenä Savonian Great Place to Work -henkilöstötutkimuksen tuloksissa.” iloitsee tiimivastaava Raisa Leinonen. Jatkossa tavoitteena on, että yhä useampi mikro- ja pk-yritys pääsee mukaan monialaiseen TKI-toimintaan. Toimimalla yhdessä edistetään parhaiten uusien menestystarinoiden syntymistä sekä alueen keskeisten ja uusien alojen kasvua, kansainvälistymistä ja koko elinkeinorakenteen uudistumista.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: Tk-päällikkö antti.iire@savonia.fi Puh. 044 785 6925
Savonian Sanomat 1 / 20 2 2 3 3
Savonia sai auditointiryhmältä erinomaisen arvosanan arviointialueesta Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu. Laatutilaisuuden ohjelmaa esittelemässä toiminnanjohtaja Juha Asikainen, rehtori Mervi Vidgrén, koulutusjohtaja Esa Viklund ja viestintäpäällikkö Anne Heikkinen.
Savonia sai laatuleiman – toiminta alueellisissa ekosysteemeissä on vaikuttavaa ja vastuullista LÄHDE KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON TIEDOTE | KUVA MIKKO LAPPALAINEN
Strategialähtöisyys, saavutettavuus ja avoimuus nousivat Savonian vahvuuksiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttamassa laatujärjestelmän auditoinnissa. Savonia sai 16.3.2022 laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta. VASTUULLISUUS ELÄÄ ARJESSA Arvioinnin mukaan Savonia kehittämistyö on määrätietoista ja vaikuttavaa ja toiminnanohjausjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään läpi
34 1 / 2 0 2 2 Savonian Sanomat
organisaation toiminnan laadun hallinnassa ja kehittämisessä. Savonia hyödyntää ja jalostaa seurantatietoa myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi erittäin onnistuneella tavalla.
Savonia sai auditointiryhmältä erinomaisen arvosanan arviointialueesta Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu. Auditointiryhmän puheenjohtaja, Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori Kati Komulaisen mukaan Savonian visio
hittäjä, toteaa Savonian rehtori Mervi Vidgrén. Savonian strategiset tavoitteet ovat linjassa Pohjois-Savon maakuntaohjelman kanssa, mikä tukee vaikuttavassa ja vastuullisessa aluekehitysroolissa toimimista. – Auditointiryhmä on vakuuttunut ja vaikuttunut Savoniassa tehtävästä alueellisesta vaikuttavuustyöstä. Savonian aktiivinen toiminta Pohjois-Savolle tärkeissä verkostoissa ja saavutettu luottamus keskeisten sidosryhmien parissa on pitkäjänteisen kehittämistyön tulosta, kertoo auditoinnin puheenjohtaja Kati Komulainen.
SAVONIA ON UUDISTUVA, INNOVATIIVINEN JA ROHKEA
olla vastuullisesti vaikuttavin korkeakoulu elää hienosti ja yhdistyy luontevalla tavalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Visio on kunnianhimoinen ja selkeä, ja korkeakouluyhteisö on sitoutunut sen toteuttamiseen. – Ulkopuolinen auditointiryhmä antaa vaikuttavuudesta ja vastuullisesta toiminnastamme upean palautteen. Tehty työmme näkyy ja kuuluu. Olemme rohkea toimija ja vahva alueemme ke-
Arvioinnin mukaan Savonia kehittää koulutustaan vuorovaikutteisesti ulkoisten sidosryhmien kanssa, ja TKI-toiminnan sekä opetuksen integraatio on suunnitelmallista ja innovatiivista. Savonian toimintakulttuuri tukee tätä uudistumista ja rohkaisee kokeilevaan kehittämiseen. Rohkeus arvona on jaettu organisaation kaikilla tasoilla ja se konkretisoituu muun muassa kannustamisena uuden teknologian innovatiiviseen hyödyntämiseen TKI-toiminnassa ja tutkintokoulutuksessa. – Rehtorina iloitsen siitä, että auditointiryhmälle välittyi Savonian välitön ja joustava toimintatapa. Meillä
puhalletaan yhteen ”hiileen” ja tehdään yhdessä työtä asetettujen tavoitteiden suuntaan.
KEHITTÄMISKOHTEITA JA VAHVISTUSTA Arvioinnin mukaan osaamisperustaisen korkeakouluopiskelun toteutuminen vaatii vielä systemaattista ja johdonmukaista kehittämistä. Auditointiryhmä myös ehdottaa, että Savonia ottaisi vahvemman roolin maakunnan keskipitkän ja pitkän aikavälin ennakoinnista vastaavana toimijana. Lisäksi auditointiryhmä kannustaa Savoniaa vahvistamaan toimiaan kansainvälisyystavoitteidensa saavuttamiseksi. Koko savonialaisen opiskelijayhteisön kokemusten kuuntelemisen ja hyödyntämisen tapoja koulutuksen kehittämisessä on arviointiryhmän mukaan syytä niin ikään kehittää. Savonia-ammattikorkeakoulu läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin hyväksytysti. Savonialle myönnettiin laatuleima, joka on voimassa kuusi vuotta. Hyväksytty auditointi on osoitus siitä, että Savonian toiminta ja laatujärjestelmä täyttävät sekä kansalliset kriteerit että eurooppalaiset korkeakoulujen laadunvarmistusta koskevat kriteerit. Auditointi kohdistuu korkeakoulujen menettelytapoihin, joilla se ylläpitää ja kehittää koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden laatua.
Savonian Sanomat 1 / 20 2 2 3 5
Jaakko Laukkanen puhuu toiminnasta, jonka pohjalla toimii kolmejakoinen malli ihmislähtöisestä palvelutuotannosta.
Uusi toimintamalli: Design Center TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN
Yrityksillä on tarve osaavista työntekijöistä, nyt ja tulevaisuudessa. Yksi ratkaisu on uusi toimintamalli, Savonian Design Center, josta juuri valmistuneet voivat hyvin työllistyä kehittyviin yrityksiin.
S
avonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntijan Jaakko Laukkasen mukaan Savonian Design Center on samanaikaisesti sekä oppimisympäristö että yrityspalvelu, jossa opiskelijat harjoittelevat.
– Toimintamalli on oikean suunnitteluyrityksen kaltainen, työelämän simulaatio, jossa opiskelijat työskentelevät aidosti yritysten kanssa hyödyntäen tki-osaamista. Opiskelijat tuottavat innovatiivisia ratkaisuja, nimenomaan ihminen, loppukäyttäjä keskiössä.
– Toiminnan prototyyppiä testattiin muotoilun koulutuksessa onnistunein tuloksin. Nyt toimintaa kehitettään edelleen ja mukana ovat myös insinööri- ja tradenomiopiskelijat.
Laukkanen korostaa, että didaktisesta, opetuksen näkökulmasta malli on tärkeä, koska se edistää koulutuksen laatua opiskelijoiden substanssiosaamisen kasvaessa, konkreettisesti oman alansa työssä.
Laukkanen puhuu toiminnasta, jonka pohjalla on kolmejakoinen malli ihmislähtöisestä palvelutuotannosta, jossa yhdistetään monialaisesti muotoilu, tekniikka ja liiketalous.
– Design Center -oppimisympäristö nojaa vahvasti ryhmässä tapahtuvaan vertaisoppimiseen. Harjoitteluaan suorittavat opiskelijat työskentelevät tiiviinä suunnittelutiiminä rakentaen vahvan, vuoro-
36 1 / 2 0 2 2 Savonian Sanomat
vaikutteisen oppimistilanteen autenttisessa ympäristössä. Yleisellä tasolla Laukkanen näkee uuden oppimisympäristön ketteröittävän työelämälähtöistä korkeakoulutusta: opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä opiskelijan henkilökohtaista urasuunnittelua. Laukkanen uskoo aktiiviseen vuorovaikutukseen, joka auttaa yhteiskehittämistä ja osaamisen jakamista ammattikorkeakoulun ja yritysten välillä. – Näin tuotetaan uutta tietoa, osaamista ja innovatiivisia ratkaisuja yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin kehittäen PohjoisSavon tulevaisuutta.
Kohti vihreää siirtymää TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA JYRI WUORISALO
Y
K:n ilmastokokous järjestettiin Iso-Britannian Glasgow’ssa marraskuun alkupuolella. Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli vauhdittaa maita ilmastotoimiin. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n elokuussa julkaisema raportti puhui huolestuttavaa kieltä. Maapallon keskilämpötilan nousun rajaamiseksi 1,5 asteeseen aikaa on niukasti. Presidenttimme Sauli Niinistö sanoi puheessaan: ”Muutos voi tuntua mahdottomalta, mutta vain kunnes alamme toimia. Ilmastomuutoksen torjuminen on yksi painavimmista ihmisvelvollisuuksistamme.” Glasgow’n ilmastokokous on keskeinen osa globaalia vihreän siirtymän aktivointia, jossa EU on edelläkävijä vihreän kehityksen Green Deal –ohjelmallaan. Sitä toteutetaan Suomessa vihreä siirtymä –elpymis- ja palautussuunnitelmalla.
talouden toimintamallin, joka tuottaa hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Ympäristöhaasteisiin vastaaminen tulee olemaan tärkein talouskasvun ajuri maailmassa, jossa digitalisaatio on kiertotalouden läpilyömä voima. Savonian tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Jyri Wuorisalon mukaan vihreän siirtymän ydin on se, että meidän täytyy rakentaa kiertotaloudesta menestyvän talouden uusi perusta. Tähän on tultu ilmastomuutoksen ja luontokadon lisäksi ymmärtämällä, että luonnonvarojen ylikulutus on tullut tiensä päähän. Kiertotalous tarjoaa ratkaisun niin talous- kuin ympäristöhaasteisiin.
– Vihreä siirtymä edellyttää suurta muutosta myös koulutuksessa ja työpaikoilla. Meillä on yhteiskunnassa valtava pula kestävän kehityksen ammattilaisista ja kiertotalouden osaajista. Jatkuva oppiminen eli osaamisen uudistaminen työpaikoilla ja koulutussuunnitelmien päivittäminen ovat kiireellisiä toimia. Wuorisalo esittää ajatuksen: Ilmasto ja ympäristöturvallisuuden edistäminen voisi olla meidän uudenvuoden ilmastolupaus Pohjois-Savossa tulevaisuuden uskon ja toivon vaalimiseksi. – Luonnon monimuotoisuuden vauhdittaminen ei ole pelkästään hyvinvoinnin, vaan jopa hengissä pysymisen edellytys.
Savonia-ammattikorkeakoulu, Business Kuopio ja Business Center Pohjois-Savo käynnistivät lokakuussa vuoden 2022 loppuun asti kestävän Vihreä siirtymä yrityksissä -neuvontakokonaisuuden; https://ilmastoturvallisuus.savonia. fi/vihrea-siirtyma/. Aloitustilaisuudessa Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessori ja valtion kiertotalousstrategiaryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen kiteytti hyvin, miksi yritykset ovat avainroolissa. – Taloutta ja ympäristöä ei pidä asettaa vastakkain, tarvitsemme
Jyri Wuorisalon mukaan luonnon monimuotoisuuden vauhdittaminen ei ole pelkästään hyvinvoinnin, vaan jopa hengissä pysymisen edellytys.
Savonian Sanomat 1 / 20 2 2 3 7
Savonian hallitus uudistui TEKSTI ANNE HEIKKINEN
S
avonia-ammattikorkeakoulun hallitus on uudistunut. Puhetta hallituksessa johtaa Saara Karkulahti, muita uusia jäseniä ovat Paula Pulliainen, Ville Lätti ja Tiina Laitinen.
Savonian opiskelijoille ja työntekijöille vetovoimaisena opiskelu- ja työpaikkana. Savonia on haluttu kumppani ja laajasti tunnettu alueellamme. Mielestäni Savonialla on sopivasti etupyörä irti maasta!
- Odotan, että pääsen syventymään Savonian toimintaan sen koko laajuudessa. Odotan myös, että saan osaltani olla tukemassa Savonian kehitystä maakuntamme parhaaksi.
Kuopion kaupunginvaltuutettuna toimiva Saara Karkulahti on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta ja hänen päivätyönsä on Pohjois-Savon ELY-keskuksella Hiilineutraali Pohjois-Savo-hankkeen projektipäällikkönä. - Minulla on myös mielenkiintoisia luottamustehtäviä liikunnan parissa Valtion liikuntaneuvoston jäsenenä sekä Tahkon Alppikoulun puheenjohtajana. Olen 1-vuotiaan tytön äiti, mikä on kaikista tehtävistäni tietysti arvokkain, Karkulahti kuvaa.
SAVONIALLA ON SOPIVASTI ETUPYÖRÄ ILMASSA Savonia on Saara Karkulahdelle jo ennestään tuttu, sillä hän on työskennellyt Kuopion korkeakoululiikunnan SYKETTÄ-konseptin parissa. - Työnantajani oli Savonian opiskelijakunta SAVOTTA ja työpisteeni Savonialla. Savonia on kehittynyt huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näen Savonian uusi hallituksen puheenjohtaja Saara Karkulahti
38 1 / 2 0 2 2 Savonian Sanomat
Savonia lyhyesti
Savonian konetekniikan tutkinto-ohjelmalle kansainvälinen laatuleima TEKSTI JOUNI VORNANEN
S
avonian konetekniikan (amk) tutkinto-ohjelma on läpäissyt ENAEE-järjestön ylläpitämän EUR-ACE arvioinnin. Kyseessä on eurooppalainen tekniikan alan järjestö, joka arvioi insinöörien tutkintoohjelmia. Akkreditoinnin tavoitteena on tukea laadun kehittämistä tekniikan alan tutkinto-ohjelmissa ja lisätä suomalaisten tekniikan alan tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja tunnustamista työelämässä. Arvioinnin taustalla ovat ne tiedot, taidot ja kompetenssit, jotka tekniikan
alan ohjelmissa opiskelevien tulisi tutkinnossaan saavuttaa pystyäkseen toimimaan menestyksekkäästi työelämässä.
VÄLINE OPETUKSEN KEHITTÄMISEEN - Akkreditointi on erinomainen välinen opetuksen kehittämiseen, ja se on amk-tasoisiin laatuauditointeihin verrattuna huomattavasti yksityiskohtaisempi ja rajatumpi. Toki menetelmä on työläs ja vaatii usean henkilön sitoutumista mm. itsearviointiraportin kirjoittamiseen. Käytettävä kieli on
englanti, koska kyseessä on kansainvälinen arviointi. Koronaepidemia aiheutti myös sen, että arviointi tehtiin täysin etänä. Haastattelut etänä ovat helppo toteuttaa, mutta akkreditointiryhmälle piti järjestää myös virtuaalitutustuminen kampuksemme tiloihin sekä konetekniikan laboratorioihin. Tästäkin hienosti selvisimme, iloitsee yliopettaja Veli-Matti Tolppi. Tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditointi on kansainväliseen EUR-ACE-laatuleimaan johtava tutkinto-ohjelmakohtainen arviointi. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta arviointipäätöksestä.
Savonian Sanomat 1 / 20 2 2 3 9
Kuvaaja: Wille Markkanen
