Seuren Juhlajulkaisu

n, ruokapalvelutyöntekijä, sairaanhoitaja, kokki, oppilashoitaja, osastonsihteeri/terveyskeskusavustaja, kotiavustaja, la ntarhanopettaja, laitoshuoltaja, leikinohjaaja, mielisairaanhoitaja, hoitaja, kehitysvammaistenohjaaja, nuoriso-ohjaa tyisavustaja, skolassistent, ohjaaja, erityiskoulunkäyntiavustaja, oppilashoitaja, kodinhoitaja, uinninvalvoja, toimiti uoltaja, hoitoapulainen, iltavahtimestari, terveydenhoitaja, palvelutyöntekijä, lastenhoitaja, perushoitaja, uimaopetta ulunkäyntiavustaja, vahtimestari, luokan- ja aineopettaja, päiväkotiapulainen, ruokapalvelutyöntekijä, sairaanhoita kki, oppilashoitaja, osastonsihteeri/terveyskeskusavustaja, kotiavustaja, lastentarhanopettaja, laitoshuoltaja, leikin aaja, mielisairaanhoitaja, hoitaja, kehitysvammaistenohjaaja, nuoriso-ohjaaja, erityisavustaja, skolassistent, ohjaaja, e skoulunkäyntiavustaja, oppilashoitaja, kodinhoitaja, uinninvalvoja, toimitilahuoltaja, hoitoapulainen, iltavahtimesta rveydenhoitaja, palvelutyöntekijä, lastenhoitaja, perushoitaja, uimaopettaja, koulunkäyntiavustaja, vahtimestari, luoka aineopettaja, päiväkotiapulainen, ruokapalvelutyöntekijä, sairaanhoitaja, kokki, oppilashoitaja, osastonsihteeri/terve eskusavustaja, kotiavustaja, lastentarhanopettaja, laitoshuoltaja, leikinohjaaja, mielisairaanhoitaja, hoitaja, kehitysvamm enohjaaja, nuoriso-ohjaaja, erityisavustaja, skolassistent, ohjaaja, erityiskoulunkäyntiavustaja, oppilashoitaja, kodinhoita nninvalvoja, toimitilahuoltaja, hoitoapulainen, iltavahtimestari, terveydenhoitaja, palvelutyöntekijä, lastenhoitaja, p shoitaja, uimaopettaja, koulunkäyntiavustaja, vahtimestari, luokan- ja aineopettaja, päiväkotiapulainen, ruokapalv työntekijä, sairaanhoitaja, kokki, oppilashoitaja, osastonsihteeri/terveyskeskusavustaja, kotiavustaja, lastentarhanope a, laitoshuoltaja, leikinohjaaja, mielisairaanhoitaja, hoitaja, kehitysvammaistenohjaaja, nuoriso-ohjaaja, erityisavusta olassistent, ohjaaja, erityiskoulunkäyntiavustaja, oppilashoitaja, kodinhoitaja, uinninvalvoja, toimitilahuoltaja, hoitoap nen, iltavahtimestari, terveydenhoitaja, palvelutyöntekijä, lastenhoitaja, perushoitaja, uimaopettaja, koulunkäyntiavu a, vahtimestari, luokan- ja aineopettaja, päiväkotiapulainen, ruokapalvelutyöntekijä, sairaanhoitaja, kokki, oppilashoita astonsihteeri/terveyskeskusavustaja, kotiavustaja, lastentarhanopettaja, laitoshuoltaja, leikinohjaaja, mielisairaanhoita oitaja, kehitysvammaistenohjaaja, nuoriso-ohjaaja, erityisavustaja, skolassistent, ohjaaja, erityiskoulunkäyntiavustaja, o ashoitaja, kodinhoitaja, uinninvalvoja, toimitilahuoltaja, hoitoapulainen, iltavahtimestari, terveydenhoitaja, palvelutyö kijä, lastenhoitaja, perushoitaja, uimaopettaja, koulunkäyntiavustaja, vahtimestari, luokan- ja aineopettaja, päiväkotiap nen, ruokapalvelutyöntekijä, sairaanhoitaja, kokki, oppilashoitaja, osastonsihteeri/terveyskeskusavustaja, kotiavusta stentarhanopettaja, laitoshuoltaja, leikinohjaaja, mielisairaanhoitaja, hoitaja, kehitysvammaistenohjaaja, nuoriso-ohjaa tyisavustaja, skolassistent, ohjaaja, erityiskoulunkäyntiavustaja, oppilashoitaja, kodinhoitaja, uinninvalvoja, toimiti uoltaja, hoitoapulainen, iltavahtimestari, terveydenhoitaja, palvelutyöntekijä, lastenhoitaja, perushoitaja, uimaopetta ulunkäyntiavustaja, vahtimestari, luokan- ja aineopettaja, päiväkotiapulainen, ruokapalvelutyöntekijä, sairaanhoita kki, oppilashoitaja, osastonsihteeri/terveyskeskusavustaja, kotiavustaja, lastentarhanopettaja, laitoshuoltaja, leikin aaja, mielisairaanhoitaja, hoitaja, kehitysvammaistenohjaaja, nuoriso-ohjaaja, erityisavustaja, skolassistent, ohjaaja, e skoulunkäyntiavustaja, oppilashoitaja, kodinhoitaja, uinninvalvoja, toimitilahuoltaja, hoitoapulainen, iltavahtimesta rveydenhoitaja, palvelutyöntekijä, lastenhoitaja, perushoitaja, uimaopettaja, koulunkäyntiavustaja, vahtimestari, luoka aineopettaja, päiväkotiapulainen, ruokapalvelutyöntekijä, sairaanhoitaja, kokki, oppilashoitaja, osastonsihteeri/terve eskusavustaja, kotiavustaja, lastentarhanopettaja, laitoshuoltaja, leikinohjaaja, mielisairaanhoitaja, hoitaja, kehity mmaistenohjaaja, nuoriso-ohjaaja, erityisavustaja, skolassistent, ohjaaja, erityiskoulunkäyntiavustaja, oppilashoita dinhoitaja, uinninvalvoja, toimitilahuoltaja, hoitoapulainen, iltavahtimestari, terveydenhoitaja, palvelutyöntekijä, la nhoitaja, perushoitaja, uimaopettaja, koulunkäyntiavustaja, vahtimestari, luokan- ja aineopettaja, päiväkotiapulaine okapalvelutyöntekijä, sairaanhoitaja, kokki, oppilashoitaja, osastonsihteeri/terveyskeskusavustaja, kotiavustaja, laste

Pitelet käsissäsi 20-vuotiaan Seuren juhlavuoden julkaisua.

Julkaisun sivuilta löydät 20 tarinaa ihmisistä, joita Seure yhdistää.

Kyseiset tarinat sekä lisänä olevat teema-aukemat valottavat hieman sitä, millainen 20-vuotias Seure on ja miten tähän on tultu.

Päätoimittaja Harri Virta • Toimituspäällikkö Johanna Tirri • Toimitussihteeri Tanja Koivuranta • Ulkoasu ja taitto Pauliina Paijola • Valokuvat Teemu Jääskelä Muu toimituskunta Sami Konttinen • Heli Lappi-Rantanen • Sini Åback Henkilöjutut Erja Haapakoski • Ismo Jormanainen • Tanja Koivuranta • Laura Kuivalainen • Krista Kuurila • Salla Nieminen • Riitta Oksanen • Riikka Parkas-Tieva • Kaarina Sintonen • Soile Toivari • Johanna Tukiainen Muut julkaisun teossa mukana olleet Arto Antman • Hannele Haukijärvi • Mirja Kahila • Anneli Ollila • Tuire Rönkkö • Sanna Salonen • Virva Suikkanen • Virpi Taskinen • Marianne Tuomola

Harri Virta

Harri Virta on ollut Seuren toimitusjohtajana vuodesta 2008 lukien. 56-vuotiaalla Virralla on takanaan monipuolinen työura kunnallishallinnossa ja kunnallisen palvelutuotannon johtamisessa. Ennen Seurea hän toimi Espoon kaupungin sivistystoimen talousjohtajana.

Seurea Virta haluaa kehittää edelleen kaupunkien henkilöstöhankinnan asiantuntijana ja edelläkävijänä.

4

“Yhte isty kaiken ö on ydin.”

Takana 20 vuotta – millä eväillä tulevaisuuteen?

Helsingin Työvoimapalvelu Oy:n perustaminen oli Helsingin kaupungilta ennakkoluuloton ja pitkälle tule­ vaisuuteen tähtäävä toimenpide. Nyt, 20 vuotta myöhemmin, Seuren tulevaisuus rakentuu samanlaiselle ennakkoluulottomuudelle ja tulevaisuuteen katsomiselle.

Yhtiön käynnistämisessä mukana olleet ja tässäkin julkaisussa kokemuksiaan jakavat henkilöt mainitsevat alkuvuosien onnistumisen edellytyksinä yrittäjä- ja pioneerihenkisyyden, omistajan sitoutumisen ja taustatuen sekä hyvät suhteet kaupungin virastoihin ja henkilöstöjärjestöihin.

Nämä asiat ovat avaintekijöitä myös Seuren tulevaisuuden rakentamisessa. Seuren strategiana on kumppanuus kaupunkien kanssa. Seure on osa omistajakaupunkien henkilöstöpolitiikkaa, ja kumppanuuden vahvistamisella pyritään etsimään sekä ennakoimaan yhdessä ratkaisuja kaupunkien palvelujen henkilöstötarpeisiin.

Kumppanuudessa molemminpuolinen sitoutuminen on tärkeää. Päämäärän tulee olla yhteinen. Strategiassaan Seure sitoutuu tehokkuuteen, uudistumiseen ja vastuullisuuteen yhteiseen päämäärään pyrittäessä. Yrittäjä- ja pioneerihenkisyyttä tarvitaan edelleen haettaessa uusia ratkaisuja henkilöstöhankintaan ja tehokkuutta työvoiman välitysprosesseihin.

Yhteistyö on siis kaiken ydin. Seure sitoutuu strategiassaan myös asiakkaiden kanssa tehtävän yhteistyön laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen.

Toiselta puolen korostuu Seuren vakiintunut asema pääkaupunkiseudun kunta-alan työnantajana.

Keikkatyöntekijämme ovat jo kahdenkymmenen vuoden ajan esimerkillisellä tavalla sitoutuneet yhteis­ työhön kanssamme. Seure puolestaan haluaa edelleen olla vastuullinen työnantaja kaikille niille tuhansille ihmisille, jotka kauttamme työskentelevät kaupunkien peruspalveluissa.

On hyvä muistaa, että Seurella itsellään ei ole itseisarvoista tehtävää, vaan Seure on omistajiaan ja asiakkaitaan varten. Siksi on erittäin tärkeää, että Seuren ainutlaatuisen ja tehokkaan toimintamallin yllä­ pitämiselle ja kehittymiselle on olemassa omistajakaupunkien ja niiden palvelujen tuottajien eli asiakkaittemme sekä myös keikkatyöntekijöiden täysi tuki.

5

Oma

ti vai imises Pääto ön ohella? olty oman ntaa mahd n a ö oma aty Keikk n vaikuttaa n. ii e lisuud lämän rytm työe

Gebril Abdel Fattah Seuressa on kiertäviä, kuukausipalkkaisia keikkalaisia keittiö- ja siivouspuolella noin 25. Suurin apu heistä on äkkilähtöihin eli tilauksiin, jotka tapahtuvat samana aamuna ja joihin voi siitä syystä olla haasteellista löytää työntekijää. Kiertävät ovat usein tehneet keikkoja moniin paikkoihin ja pystyvät sopeutumaan nopeasti uusiin kohteisiin kokemuksensa ansiosta. Monet ovatkin jääneet tilaajien mieleen ja ovat toivottuja kohteisiinsa.

Kokkina työskentelevä Gebril Abdel Fattah on kotimaassaan Egyptissä opiskellut kokiksi ja tultuaan Suomeen hän jatkoi ammatin opiskelua. ”Kokin ammatti on se, mitä osaan ja pidän ruoanlaitosta niin lapsille kuin aikuisillekin. Kuulin Seuresta kaverilta, joka oli työskennellyt keikkalaisena. Näin mainoksen Seuresta ja pian olin haastattelussa.

Halusin työn, jossa olisi taattu määrä töitä kuussa. Tämän takia kiinnostuin työskentelystä kiertävänä kokkina”, taustoittaa Gebril valintojaan.

Kiertävän kokin sopimukseen kuuluu tietty tuntimäärä viikossa ja velvollisuus ottaa hänelle tarjottu keikka vastaan. ”Teen työtä erilaisissa paikoissa, paikkoja voi olla montakin viikossa tai saatan olla yhdessä paikassa pidempään. Pidän vaihtelevista ympäristöistä ja samalla tapaan uusia ihmisiä. Tämä työ ei toki sovi kaikille, jotkut voivat pitää tätä raskaana juuri vaihtelevuuden takia”, kuvailee Gebril työtään.

Keikkatilanteen vaihtelu vaikuttaa kiertävien kokkien työtarjontaan.

Vaikka työmäärä taataan, on tarjolla olevien töiden valikoima pienempi, jos keikkoja on yleisestikin vähemmän tarjolla.

Gebriliä ei haittaa, vaikka valinnanvara on pienempi: ”Saan hyvin töitä Seuresta. Ensimmäisenä vuonna sain jopa valita eri vaihtoehdoista mihin kohteeseen halusin mennä. Juuri nyt samanlaista mahdollisuutta ei enää ole keikkatilanteesta johtuen. Nyt Seuresta soitetaan, mihin koh­ teeseen menen ja se on ok!”.

Omiin työvuoroihin voi vaikuttaa, vaikka keikkatilanne olisi niukempikin. Gebril tekee lähinnä päivävuoroja. Joskus hän voi sopia kohteen esimiehen kanssa minkälaiseen työvuoroon tulee. Seureen Gebril on tyytyväinen: ”Voisin suositella tätä kaverillekin”.

6

valinta Heta Valtonen Heta Valtonen on ollut apuhoitaja vuodesta 1976 ja sairaanhoitaja vuodesta 2003 lähtien.

Heta on Seuren, silloisen Helsingin Työvoimapalvelun, ensimmäi­ nen keikkalainen. Heta oli edellisenä vuonna ostanut asunnon ja tarvitsi ylimääräistä rahaa. ”Työskentelin vakinaisena yöhoitajana Malmin sairaalassa, kun kuulin, että kaupungille on tulossa oma firma. Kiinnostuin ja luin asiasta lisää lehdestä, jonka seurauksena otin itse yhteyttä Työvoimapalveluun Hannele Haukijärveen”, Heta muistelee.

Hetan ensimmäinen keikka 18.5.1990 oli perushoitajan iltavuoro Riis­tavuoren Sairaskodissa osastolla A1. Hetalla ei ole muistikuvaa varsinaisesta työvuorosta, mutta hyvin on jäänyt mieleen, että palkka maksettiin siihen aikaan suoraan käteen. ”Palkkatoimistoon kipitettiin lappu kädessä ja jopa yövuoronkin jälkeen rahat sai saman tien. Palkkakuitti toki lähetettiin perästäpäin kotiin”, Heta muistelee. Silloisista seurelaisista Hetalle on jäänyt mieleen Hannele Haukijärvi ja toimitusjohtaja Anneli Ollila.

Tällä hetkellä Heta on töissä Herttoniemen sairaalassa ja keikkailee edelleen Seuren kautta. Oman työn ohella keikkailu sujuu hyvin, kun muistaa, että oma työnantaja on ensisijainen. ”Pitää myös osata olla keikkalainen. Ei saa olla ylimielinen, eikä astua osaston omien työntekijöiden varpaille”, Heta opastaa. Heta pitää keikkatyöstä ja on viihtynyt Seuren palveluksessa todella hyvin. ”Seurella on paljon erilaisia keikkakohteita. Lisäksi Keikkanetti on hyvä, koska keikkoja voi katsoa myöhään illallakin”.

Heta aikoo jatkaa Seuressa keikkailua tulevaisuudessakin. Hän on jopa harkinnut tekevänsä pelkkää keikkaa, mutta oma vakinainen työ antaa tietyn turvan. Keikkailu kuitenkin avartaa ammatillisesti ja auttaa jaksamaan paremmin omassa työssä. ”On kiva mennä uuteen työkoh­ teeseen ja huomata, että voi oppia vielä jotain uutta. Uuden tiedon voi sitten viedä omalle työpaikalle”, Heta tuumii. Lopuksi Heta antaa kiitosta Seurelle hyvänä työnantajana.

7

Yhtä köyttä Työhönottaja Anu Halla ja rekrytointikonsultti Johanna Tukiainen Työhönottaja Anu Halla on työskennellyt Helsingin terveys­ keskuksen henkilöstöhankintayksikössä reilut seitsemän vuotta. Tällä hetkellä hänen vastuualueenaan on Helsingin itäinen kotihoito. Hänen yhtenä yhteistyökumppaninaan toimii Seuren rekrytointikonsultti Johanna Tukiainen.

Helsingin terveyskeskus ja Seure ovat tehneet yhteis­ työtä jo pitkään ja toiminta on kehittynyt nykymuotoiseksi pitkän yhteistyön tuloksena. ”Vuonna 2006 sovittiin selkeästä työnjaosta siten, että Seure hoitaa lyhyet, alle kahden viikon sijaisuudet ja terveyskeskus hoitaa pidemmät sijaisuudet.

Muutos selkeytti ja aktivoi yhteistyötä selvästi, koska nyt tiedämme selvästi kuka hoitaa mitäkin”, Johanna kertoo. ”Yhteistyötämme voisi luonnehtia toisiaan täydentäväksi, sillä molemmat tarvitsemme toinen tosiamme saavuttaaksemme yhteisen tavoitteen”, lisää Anu. Päivittäisessä työssä yhteistyön tekemisestä kertoo sekin, että terveyskeskuksen työhönotosta ohjataan Seureen ne työhakijat, jotka ovat kiinnostuneita keikkatyöstä ja vastaavasti Seuresta ohjataan terveyskeskukseen pidemmistä työsuhteista kiinnostuneet hakijat. Keikkailtuaan jonkin aikaa Seuren kautta, keikkalaisia siirtyy myös terveys­ keskuksen palvelukseen.

Osapuolten tuttuutta on lisännyt myös seikka, että vuosien varrella Helsingin terveyskeskuksen hen­kilöstö­ hankintayksikköön on siirtynyt Seuren henkilöstö­konsultteja

työhönottajan työhön ja vastaavasti Seuressa työskentelee terveyskeskuksessa ennen työssä olleita. ”Teemme yhteistyötä Seuren kanssa myös osallistumalla yhdessä erilaisiin rekrytointitapahtumiin. Näissä tapahtumissa, esimerkiksi messuilla kerromme työnhakijoille Seuren tarjoamista työllistymismahdollisuuksista ja ohjaamme työnhakijoita Seuren osastolle. Vastaavasti Seuren väki ohjaa hakijoita meidän messuosastollemme. Tämän olen kokenut varsin hedelmälliseksi, sillä sitä kautta työnhakijoillekin muodostuu käsitys yhteistyöstämme”, Anu kertoo. Samaa mieltä on Johanna.

Lopuksi Anu ja Johanna pohtivat tulevaisuutta. ”Täydennämme tällä hetkellä toinen toisiamme hyvin ja toivottavasti sama linja jatkuu. Yhteiset kehittämisprojektit voisivat olla tulevaisuudessa hyvinkin mahdollisia, kun niistä on aikaisempaa hyvää kokemusta Keikkanetin kehitystyön tiimoilta. Yhteisenä tulevaisuuden haasteena on eläköity­ minen ja siitä seuraava työvoimapula terveydenhuoltoalalla.

Katse tulisi entistä painokkaammin siirtää maakuntien työttömyysalueille eli yhteistyötä maakuntarekrytointien osalta voisimme aktivoida. Myös yhteinen oppilaitosyhteistyö ja yhteiset kampanjat saattaisivat tuottaa hedelmää”, toteavat Anu ja Johanna lähes yhdestä suusta.

8

Mitä kuuluu työhönottajan tehtäviin? ”Työnkuvaani kuuluu työntekijöiden rekrytointi pidempiin sijaisuuksiin sekä vakitui­ siin tehtäviin Helsingin itäisen kotihoidon alueelle yhdessä kotihoidon ohjaajien kanssa.

Käytännön tasolla työteh­ täviäni ovat mm. työpaikka­ ilmoitukset, yhteydenpito työnhakijoihin ja esimiehiin sekä työntekijöiden haastattelut. Osallistun erilaisten tapah­tumien suunnitteluun ja järjestämiseen. Lisäksi käymme säännöllisesti rekrytointitapahtumissa kuten messuilla sekä oppilaitoksissa. Teemme myös rekrytointimatkoja muualle Suomeen”, Anu kertoo.

Entä mitä tekee rekrytointi­konsultti? ”Työhöni kuuluu rekrytoinnin koordinointi Seuren terveydenhuollon yksikön osalta.

Käsittelen hakemuksia, haas­ tattelen uusia työntekijöitä, hoidan työpaikkailmoittelua ja osallistun messuille ja erilai­siin rekrytointitapahtumiin. Lisäksi merkittävä osa työtäni on vies­ tintä vuokrahenkilöstölle: laadin mm. Keikkanetin uutisia, sähköisiä uutiskirjeitä ja muita tiedotteita. Teen myös yhteis­ työtä erilaisten sidosryhmien kanssa”, Johanna kuvailee.

9

Suhdanteiden aalloissa luovitaan luovuudella löstökonsultti Hannele Haukijärvi. “Joku sai näet kuulla, että kaupungin kouluilla voisi olla kysyntää siivoojien ja keittiötyöntekijöiden sijaisille”.

Keikkalaisten rekrytointi siivous- ja keittiöaloille ei ollut lamasta huolimatta helppoa. Apu löytyi siihen aikaan uraa­ uurtavalta taholta: maahanmuuttajista. “Työvoimapalvelussa suhtauduttiin alusta asti avoimesti maahanmuuttajataustaisiin työntekijöihin”, Ollila kuvaa.

“Helsingin kaupungin Henkilöstöasiainkeskuksen kehittä­ misjohtaja Arto Antman soitti minulle keväällä 1990. Hän kysyi, lähtisinkö perustamaan yhtiötä, joka pitäisi saada käyntiin mahdollisimman pian”. Näin mutkattomasti kuvaa Seuren eli silloisen Helsingin Työvoimapalvelun alkumetrejä Anneli Ollila, joka työskenteli tuolloin kaupunginkanslian kehittämistehtävissä. Ollila tarttui haasteeseen: hänestä tuli uuden Työvoimapalvelun toimitusjohtaja ja kaupungin ensimmäinen tytäryhtiö sai alkunsa.

Tarve kaupungin omalle henkilöstövuokrausyhtiölle tuli pitkälti silloisista suhdanteista. Nousukausi oli huipussaan ja terveydenhuoltoalalla oli huutava pula työvoimasta. Vajeen paikkaamiseksi nähtiin selvä tilaus omalle kunnalliselle yhtiölle, joka olisi kaupungille taloudellinen vaihtoehto ja lähtisi toiminnassaan kaupungin tarpeista.

Työtä yhdessä – vaikka keittiöstä käsin Työvoimapalvelun alkuvuosina asioita tehtiin hyvin paljon itse jo taloudellisista syistä. Asiakastilaisuuksien tarjoilut väsättiin omin käsin ja jos siivoojan sijaista ei saatu, konsultit hoitivat homman. “Yhtenä viikonloppuna siivottiin konsult­ tiporukalla kaupungin vanha huvila, joka vilisi kuolleita lepakoita”, valottaa Haukijärvi yhtä hauskaa muistoa.

“Kukaan ei olisi voinut uskoa kuinka kauan lama kestäisi”, muistelee Ollila. Vähitellen paremmat ajat kuitenkin koittivat ja uusia asiakkaita saatiin kaupungin eri toimialoilta, mm. päivähoidosta. Pian miltei kaikki kaupungin virastot käyttivät Työvoimapalvelua.

Toiminta kasvoi välillä nopeasti, yritys laajeni useaan kymmeneen työntekijään ja toimitilat kävivät usein ahtaik-

Ensimetreillä uudelle uralle Upouusi Työvoimapalvelu oli tuskin ehtinyt aloittaa, kun se jo joutui lennossa muokkaamaan toimintansa ydintä. Suomi syöksyi syvään lamaan ja vuokratyöntekijöiden kysyntä terveydenhuollossa tyrehtyi. Oli keksittävä jotain muuta tai koko yritys olisi vaakalaudalla. “Moneksi vuodeksi meistä tuli lähestulkoon siivousfirma”, kertoo eläkkeellä oleva henki­

10

Teksti heli lappi-rantanen

Seure on kohdannut toimintansa aikana yhteiskunnan suhdanteiden ylä- ja alamäet. Vaikka toimintaympäristö on muuttunut rajustikin, Seure ei ole ollut mikään lastu muutosten laineilla. Kasvun ajat on kohdattu rohkeasti ja niukemmista vuosista selvitty luovuudella ja hyvällä yhteishengellä.

si. “Jossain vaiheessa työpisteeni oli toimiston keittiössä”, nauraa juuri eläkkeelle jäävä palkkahallintopäällikkö Mirja Kahila. Tilausten määrä oli joskus niin suuri kiinteään henki­ löstöön nähden, että toimitusjohtajaakin hirvitti. “Näin konsultin koneen näytöltä miten paljon tilauksia oli ja hiivin nopeasti pois, etten häiritsisi niiden täytössä”, kuvailee Ollila.

Vuoden 2000 paikkeilla oli taas vaikeampia vuosia, mutta yhtiö onnistuttiin luotsaamaan niiden läpi. “Meillä on ollut paljon vahvoja taustatekijöitä, mm. erinomainen hallitus ja hyviä yhteistyötahoja omistajien puolella”, Ollila painottaa.

“Suhdannemuutoksista on aina selvitty luovuudella, hyvällä yhteishengellä ja hyvillä suhteilla omistajiin”, kuvaa Ollila. Tiukemmista ajoista on aina seurannut hyvääkin, mm. uusia asiakkaita. Nykyinen toimitusjohtaja Harri Virta vahvistaa, että sama pätee nykyiseenkin taantumaan. “Uudessa tilanteessa on pakko kehittää työtapoja ja miettiä uusia toimintamalleja”, Virta sanoo. Innovatiivisuus ja keskitty­ minen olennaiseen tuovat hyvät edellytykset kohdata uusi kasvu.

Laajenemisen myötä syntyi Seure Arto Antman siirtyi Seuren toimitusjohtajaksi vuonna 2005 suuren kasvun kynnyksellä, toimittuaan sitä ennen tiiviisti yhtiön taustavaikuttajana. Pian Helsingin Työvoimapalvelusta tuli ensimmäinen seudullinen yhtiö, Seure Henkilöstöpalvelut Oy, kun Espoo ja Vantaa tulivat mukaan omistajiksi.

Tilauskanta kasvoi huimasti ja tarvittiin paljon uutta kiin­ teää henkilöstöä. Yhtäkkiä kaikkia työkavereitaan ei enää tuntenutkaan henkilökohtaisesti. Myös vuokrahenkilöstön rekrytointi oli kiivasta. Rekrytointimatkoilla käytiin maakunnissa ja Virossa. Työsuhdeasuntoja muualta muuttaville hankittiin eri kaupungeista.

11

Oppimisen ilo Anne Leino Kun Espoon kaupungin päivähoidossa tapahtui organisaatiomuutos muutama vuosi sitten, syntyi uusi tehtävä, yhdistelmätyö, jossa päiväkotiapulainen vastaa päiväkodin keittiötöistä ja on lisäksi apuna lapsiryhmissä. Sopivien sijaisten löytämiseksi uuteen tehtävään, Seure otti yhteyttä Espoon Cateringiin ja tiedusteli kiinnostusta koulutuksen järjestämi­ seen.

Aloitteeseen suhtauduttiin positiivisesti ja syntyi pereh­dytyskoulutus ruokapalvelun ja päivähoidon yhteisen avustavan henkilöstön tehtävään. ”Koulutus oli uraauurtavaa kolmikantayhteistyötä Seuren, Espoon Cateringin ja Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen välillä. Koulutuksiin löytyi hyviä ja motivoituneita työntekijöitä, joille Seure oli jo ennen koulutuksen alkua järjestänyt maksuttoman hygieniaosaamiskurssin ja -testin. ”Tästä oli hyvä jatkaa”, kertoo Anne yhteistyöstä.

Espoon Cateringin ruokapalveluohjaaja Anne Leino oli mukana järjestämässä koulutusta. Koulutus muodostui kolmesta osasta. Ensimmäinen osa oli teoriapäivä, jossa käytiin läpi erityisesti keittiötyöhön liittyviä teemoja, kuten hygienia-, omavalvonta- ja erikoisruokavalioasioita. Toisena osuutena oli harjoittelupäivä päiväkodissa, jolloin päästiin näkemään päiväkodin työrytmi, millaista työ on käytännössä ja millaisessa ympäristössä työtä suoritetaan. Viimeisenä osana oli palautepäivä, jossa kurssilaiset saivat keskustella kurssin järjestäjien kanssa oppimastaan ja soveltumisestaan työtehtävään.

Koulutuksen käyneitä priorisoitiin Espoon päiväkotien sijaisuuksissa ja he työllistyivätkin hyvin. Anne sai hyvää pa­ lautetta kurssista: ”Kurssilaiset kokivat mahdollisuuden muiden keikkailijoiden tapaamiseen hyvänä. He kokivat tehtävän monipuolisuuden mielekkääksi saadessaan uusia ulottuvuuk­ sia tehtävänkuvaansa. Osalle kurssi toimi hyvänä väylänä lastenhoitotehtäviin”.

12

Seure vuosit järjestää ­tain pereh dytys eri alojen koulu - ja täyden yksikö tusta. Lisäk nys­ mattia t järjestävä si ta la tustila kohtaisia k misuuks ouluia järyhm työntekiilleen .

Pekka Marttinen ”Olen tehnyt monenlaisia hommia ennen Seurea. Lasten kanssa työskentely on kuitenkin minua lähellä. Työvoimatoimistossa oli tapahtuma, josta ohjattiin Seuren pariin. Seure tuntuikin heti omalta vaihtoehdolta”, Pekka kertoo. 27-vuotias Pekka tekee lastenhoitajan, avustajan ja ryhmäperhe­ päivähoitajan keikkoja ensisijaisesti Espoossa, mutta myös Helsingissä ja Vantaalla. ”Osallistuin marraskuussa 2008 lastenhoitajaperehdytykseen, joka sisälsi kahden päivän harjoittelun päiväkodissa.

Harjoittelun suoritin espoolaisessa päiväkodissa ja se olikin kohdallani aika vauhdikas. Ensin olin isojen puolella kunnes selvisi, että osastolla oli liikaa henkilökuntaa. Minut siirrettiin erityisryhmään ja edelleen pienten puolelle. Siinä tuli hyvin opittua päiväkodin rutiinia. Piti olla oma-aloitteinen ja kysyä voiko jotenkin auttaa, vaikka kyllä he myös ohjasivat”.

Päiväkotiharjoittelun lisäksi lastenhoitajaperehdytykseen kuuluu kahden päivän teoriaosuus Seuressa. Pekka pitää teoriaosuutta hyvänä ja toteaa, että siellä tuli tehtyä kysymyksiä, joita ei ehkä muuten olisi tullut kysyttyä. ”Koulutuksen avulla pääsin tekemään työtä, jota haluan tehdä”, Pekka hymyilee. ”Kyllä minut on hyvin aina otettu vastaan. Siellä on usein puolivalmis kaaos, varsinkin, jos on menossa samana aamuna tehtyyn tilaukseen. Erittäin harvoin tulee olo, ettei olisi terve­ tullut. Usein sekin on lopulta jostain muusta syystä kuin sijai­ sesta johtuvaa ja yritän vain keskittyä siihen, että turvaan lasten päivän. Hyvä sijainen sopeutuu vallitsevaan tilanteeseen ja hakee oman paikkansa”. ”Pidän eniten työssäni siitä, että päivärytmi lähtee käyntiin, oli tilanne mikä hyvänsä. Vaihtelu on kivaa, välillä leppoisampia ja välillä aktiivisempia ryhmiä. Minulla ei ole lempiryhmää, pienet on ihania ja viattomia, ja taas 3–5-vuotiaiden kanssa voi touhuta ja puuhata. Välillä olisi tietenkin kivempi luoda pidempi vaikutussuhde lapsiin, mutta kyllä se vaihtelevuus on mukavin luksus-momentti”.

Pekka pyrkii omalla esimerkillään rohkaisemaan lapsia ja kokee, että jokainen hetki saattaa olla lapsen tulevaisuuden kannalta ratkaiseva, joten siksi hyviä arvoja tulisi välittää kiireenkin keskellä.

13

Muuttuneet Marja-Liisa Kanervo Marja-Liisa Kanervo oli Seuren tilaajana Työvoimapalvelun ajoilta vuodesta 1999. Osastonhoitajana Marja-Liisa tilasi keikkalaisia Auroran suljetulle psykiatriselle osastolle. ”Keikkalaisiksi tilasin lähinnä psykiatrisia sairaanhoitajia ja mielisairaanhoitajia – myös viikonlopuille”, Marja-Liisa muistelee.

Marja-Liisa toimi työurallaan osastonhoitajana vuodesta 1972 alkaen aikuis- ja lastenpsykiatrisissa hoitoyksiköissä Lastenlinnassa, Hesperiassa ja Aurorassa. Hänen viimeisin vakituinen työnsä oli Auroran psykiatrinen suljettu osasto, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 2006. Eläkepäivinään hän aloitti keikkailun Seuressa. ”Keikkatyöt Seuren kautta aloitin vuonna 2008. Sitä ennen toimin aktii­ visesti keskusteluryhmän vetäjänä omaisyhdistyksessä”, Marja-Liisa kertoo. ”Keikkalaiseksi oli helppo hakeutua, koska Seure oli tuttu jo pitkältä ajalta ja tuttu konsulttikin oli edelleen töissä Seuressa”. ”Systeemit ovat muuttuneet paljon vuosien varrella. Ennen tilaukset teh­tiin puhelimitse, mutta nyt keikat sovitaan Keikkanetin kautta ja tuntilistakin on muuttunut sähköiseksi”, kuvailee Marja-Liisa suurinta muutosta. ”Keikkalaisen arjessa tämä näkyy niin, että koska keikkoja tulee ja menee, pitäisi ehtiä lukea Keikkanettiä pitkin päivää, jotta saisi mieluisia keikkoja”, Marja-Liisa harmittelee hiukan.

Töitä hän tekee pääasiassa arkipäivinä tutuilla psykiatrisilla osastoilla ja osastot osaavatkin jo toivoa Seuresta kokenutta ja tuttua työntekijää. ”Töissä on mukava käydä, tavata tuttuja ja olla ihmisten kanssa”.

Parhaillaan Marja-Liisa on aloittamassa kesän pituista vapaata ja keikkailu jatkuu mahdollisesti syksyllä. ”Viikonloput ja kesän vietän vapaalla. Keikkailun ohella käyn mm. erilaisissa jumpparyhmissä. Lapsenlapsia minulla on kaksi ja heitä on mukava tavata viikoittain Helsingissä”. Keikkailu mahdollistaa vapauden päättää itse aikatauluistaan ja aikaa jää siis muuhunkin mukavaan.

14

roolit Jukka Piippo ”Olen lastentarhanopettajan pätevyyden suorittanut sosionomi. Aloitin keikkailun vuonna 2005 Seuressa, josta olen sittemmin siirtynyt Helsingin kaupungin palvelukseen. Tällä hetkellä toimin Vankkurin ja Katiskan päiväkotien varajohtajana”, Jukka Piippo kertoo. ”Vaihdoin alaa ihan täysin. Työskentelin vuonna 2001 lastenhoitajan varahenkilönä viisi kuukautta ja kun se tuntui tosi hyvältä, lähdin opiskelemaan sosionomiksi. Opintojen aikana piti tehdä töitä ja kuulin jotain kautta Seuresta sekä mahdollisuudesta, että Seuren kautta voi tehdä oman alan töitä opintojen ohella ja samalla kartuttaa omaa osaamistaan ”, Jukka jatkaa.

Työnantajana Jukka pitää Seurea hyvällä tavalla neutraalina. ”Palkka tuli ajallaan ja kun ilmoitin, että voin tehdä töitä, niin silloin töitä kyllä löytyi. En tiedä voiko yleistää, että kaikki aina saavat töitä kun haluavat, mutta minun kohdallani töitä aina tarjottiin. Homma toimi siis mutkattomasti”. ”Nyt kun olen päiväkodissa tilaajan roolissa, niin flunssa-aaltojen aikana ja muutenkin sijaisia on saatava. Tällöin toivotaan tietenkin, että Seu­resta riittää myös meille kokeneita ja päteviä sijaisia. Tässä mielessä Seuren rooli on muuttunut melko merkittävästi, verrattuna siihen kun itse keikkailin”, Jukka toteaa. “Voin kyllä kuvitella, että Seuressa joudutaan paljon miettimään rekrytointikriteerejä, koska työmarkkinoilla on monenlaista hakijaa”, hän lisää.

Jukka kokee olevansa enemmän Seuren kanssa tekemisissä nyt kun hän on tilaaja. ”Olen pitänyt siitä, että informaatio on kulkenut hyvin. Asiallisena pidän myös sitä, että kerrotaan, onko tulossa sijainen vai ei. Jos emme tiedä onko kukaan tulossa, tekee se elämämme kovin hankalaksi”. Tilaajana Jukka miettii myös, mitä Seure maksaa. Talouden kiristyttyä joutuu miettimään yhdessä lakisääteisten velvoitteiden kanssa myös Seuren veloitushintaa ja sitä paljonko rahaa on käytettävissä.

15

9 essa Seur onna 200 ä s u n v e i l e ente iaita yht tiaita k s ö ty ot uo 0 -vu i 60-v 18–2 ä sekä yl 2 hlöä. lö 51 441 h hteensä y

Into &

Heikki Kautiainen Mikä saa jatkamaan töissä eläkkeelle pääsyn jälkeen? Tiputus aktiivisista työntäyteisistä päivistä eläkepäivien vapauteen saattaakin äkkiseltään tuntua vieraalta. Näin kävi Heikki Kautiaisellekin. Päivien verkkaisuus ja kalenterin tyhjyys sai aiemmin ”suunapäänä” kaikessa mukana olleen entisen pääluottamusmiehen miettimään työmahdollisuuksia eläkkeen ohelle.

Seure oli tuttu entuudestaan jo kaupungin työn kautta. ”Iltavahtimestarin töihin päädyin käytyäni kyselemässä Seuren mahdollisuuksista”, Heikki kertoo. Heikki työskenteli Vantaan kaupungilla vuodesta 1984 ja jäi eläkkeelle keväällä 2008. Nyt Heikin löytää iltavahtimestarin töistä Helsingin Solakallion erityiskoululta.

Iltavahtimestarin työ on Heikille uusi aluevaltaus, mutta toki rakennusmestarina ja isännöitsijänä toimineelle kiinteistöpuoli oli tuttu. ”Kaupungin työssä isännöitsijänä tuli oltua yhteydessä talonmiehiin, vahtimestareihin ja kiinteistönhoitajiin. Tätä kautta iltavahtimestarin tehtävät ja vaatimukset olivat tuttuja entuudestaan ja vaikka tehtävä on ollut uusi, niin työhön on ollut helppo perehtyä”, Heikki jatkaa. ”Työntekoa eläkkeellä motivoi kolme asiaa: aktiivisena pysyminen mukavan työn kautta, palkka ja se, että myös eläkkeellä tehdystä työstä kertyy eläkettä!” Mistään pakkotilanteesta Heikin kohdalla ei ole kyse, vaikka palkka onkin motivaatiotekijä. ”Iltavahtimestarin työ on henkireikä, joka on tuonut eläkepäiviin mukavasti uutta sisältöä”.

Heikki on viihtynyt rauhallisella ja pienellä Solakallion koululla. Yhteistyö työkohteessa esimiehenä toimivan kouluisännän kanssa sujuu hyvin. Muukin työyhteisö on tullut tutuksi. Heikki on ollut tyytyväinen Seuren toimintaan ja henki­ löstökonsulttien kanssa yhteistyö sujuu mutkitta. ”Keikkatyö sopii mainiosti eläkeläiselle – töitä voi tehdä silloin kun itselle sopii!”

16

kokemus Anni Myller Tänä vuonna Seuren tavoin 20-vuotissynttäreitään viettävä Anni Myller tuli Seurelle töihin syksyllä 2009. Anni muutti Helsinkiin heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja sai kesätyötä puhelinmyyjänä. ”Suunnitelmissani on kuitenkin hakeutuminen luokanopettajan opintoihin, joten nähtyäni työvoimatoimistossa Seuren ilmoituksen, jossa haettiin koulunkäyntiavustajia, oli päätös hakemisesta helppo”, Anni kertoo. Työllistyminen Seuren kautta sujui hyvin mutkattomasti. ”Täytin Seuren nettihakemuksen ja sain nopeasti kutsun haastatteluun. Yhdessä konsultin kanssa pohdimme, mikä tarjolla olleista tehtävistä olisi minulle sopivin ja kiinnostavin”, Anni muistelee.

Koulumaailmakin tulee tässä työssä hyvin tutuksi mahdolliselle tulevalle luokanopettajalle. ”Tuttavapiiriini kuuluu myös Seuren keikkailija, joten sitäkin kautta Seure tuntui hyvältä vaihtoehdolta päästä kiinni työelämään. Kokemukseni mukaan nuorten työtilanne ei ole kovin helppo.” Anni näkeekin Seuren nuorelle hyvänä väylänä työelämään. Keikkailevalle ystävällekin töitä kuulemma riittäisi vaikka joka päivälle.

Kuluneen lukuvuoden aikana Anni on päässyt tutustumaan monipuolisesti koulutyöhön, sillä hän on työskennellyt Maatullin ala-asteella avustajana monella eri luokalla sekä lisäksi vetänyt iltapäivätoiminnan ABC-kerhoa ja liikunta­ kerhoa. Vuosi koulunkäyntiavustajan tehtävissä on antanut vahvistusta Annin urasuunnitelmille: tulevana kesänä edessä ovat pääsykokeet opettajankoulutukseen.

17

Henkilöstövuokraus:

yhä yleisempää, yhä tunnustetumpaa Koko ajan yleisempi vuokratyö

20 vuotta sitten henkilöstönvuokrauksessa elettiin vielä melko villejä vuosia. “Henkilöstövuokrausalan maine ei silloin kyllä ollut kovin hyvä”, myöntää entinen toimitusjohtaja Anneli Ollila. Alalla oli monenlaisia yrittäjiä, eikä sitä vielä juurikaan säädelty. Henkilöstövuokrausyritysten ei tarvinnut noudattaa myöskään työehtosopimusta ennen vuotta 2001. Tällöin säädettiin, että yrityksellä tulee joko olla oma työehtosopimus tai sen tulee noudattaa asiakasyrityksen sopimusta.

Maineen muuttuminen on vaatinut toimijoilta paljon aikaa ja ponnisteluja. Viime vuosina ala on pyrkinyt myös sääntelemään itseään mm. auktorisointijärjestelmän myötä.

Henkilöstövuokrausyritykset ovat nykyään yhteiskunnalli­ sesti merkittäviä toimijoita, joiden arvo työllistäjinä on laajalti tunnustettu.

Seuren toiminnan peruspilareina ovat alusta asti olleet kaupunkitaustasta kumpuavat arvot ja halu noudattaa säännöksiä tarkasti. Esimerkiksi jo ennen omaa, vuonna 2001 laadittua työehtosopimusta, noudatettiin työsuhteiden ehdoissa aina vähintään kunta-alan työehtosopimusta.

Pyrkimys toimia ai­dosti keikkalaisten parhaaksi on näkynyt myös erin­omaisina suhteina työntekijäjärjestöihin.

20 vuotta sitten keikkatyö oli tuttu juttu vain osalle Seuren asiakaskunnasta. “Terveydenhoitoalalla oli totuttu, että tehdään sijaisuuksia oman työn ohella, mutta muualla ajatus oli vieraampi”, muistelee eläkkeellä oleva henkilöstökonsultti Marianne Tuomola. Kaupungin monilla toimialoilla Seure onkin päässyt vuosien mittaan tekemään alaa tutuksi uusien asiakassuhteiden myötä. Luonnollista epäilyäkin kohdattiin.

“Oli todella tärkeää välittää uusille asiakkaille tietoa meistä, tehdä asia ja meidät tutuksi. Henkilökohtaisilla tapaamisilla kasvatettiin luottamusta”, kuvailee Anneli Ollila.

Nykyään Seuren rooli omistajakaupunkien henkilöstö­ hankinnassa on selvä ja sen suuri merkitys tiedostetaan.

Seureen keskitetty sijaisvälitys säästää työkohteilta sekä rahaa että aikaa perustehtävän tekemiseen, kun sijaisen etsiminen ja työsuhteen hoito jää Seurelle.

Keikkalaisen näkökulmasta vuokratyö on muuttunut vuosien mittaan yhä yleisemmäksi tavaksi tehdä työtä.

Asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan myös keikkalais­ ten tyytyväisyys Seureen on kaikkiaan vankalla pohjalla, esimerkiksi 96 prosenttia Seuren keikkalaisista suosittelisi

18

Teksti heli lappi-rantanen

Seure on 20 vuotta toiminut kunnallisena yhtiönä henkilöstövuokrausalalla.

Henkilöstövuokraus on tänä aikana tullut yhä suositummaksi vaihtoehdoksi paitsi tilaajien, niin myös työntekijöiden parissa. Myös alan maine on kehittynyt huomattavasti. Seure on alusta asti pyrkinyt tekemään asiat hyvin ja saavuttanut avoimuudellaan yhteistyötahojensa luottamuksen.

keikkailua tuttavalleen. Edelleen moni keikkailee oman työnsä ohella. Nykyään myös päätyönä tehtävää keikkailua pidetään omana valintana, joka sopii monen elämäntilanteeseen ja luonteeseen erinomaisesti. Juuri nyt on pinnalla eläkeläisten informointi keikkatyön mahdollisuu­desta.

Istuu­han vapaa keikkatyö monen eläkeläisen elämään todella hyvin.

ta puhuttaessa esimerkiksi väitteeseen, että työsopimus voitaisiin katkaista koska vain. Näin ei tietenkään ole, vaan sopimus sitoo kaikkia osapuolia”, nykyinen toimitusjohtaja Harri Virta toteaa.

“Kaupunkitaustamme ja voittoa tavoittelemattomuus erottavat meidät muista alan toimijoista. Kuitenkin koko henkilöstövuokrausalan maine ja tunnettuus ovat tärkeitä myös meidän toimintaedellytystemme kannalta. On ollut hienoa huomata, että ne ovat menneet hyvään suuntaan”, kommentoi Virta.

Sijaisvälitys – hieman erilaista henkilöstövuokrausta Henkilöstövuokraus on ollut taas viime aikoina paljon esil­ lä julkisuudessa. Keskustelua seurataan Seuressa usein hieman hämmentyneenä. Siinä toistuvat usein asiat, jotka ovat Seuren toimintatavoille vieraita ja vuokratyöllä viitataan yleensä pelkästään suhdanne- ja kiirepiikkien tasaamiseen sijaisvälityksen sijaan.

“Onhan Seuren toiminnan perusta hyvin erilainen.

Valtaosa tilauksista on vakituisen henkilöstön lyhyitä sijaistuksia aloilla, joilla ei pärjätä ilman tuurajaa”, sanoo entinen toimitusjohtaja Arto Antman. “Olen törmännyt usein alas-

19

Keikkailevat

siskokset Olga ja Natalia Pljuskova kun sisko on keikkaillut paikassa aiemmin ja tehnyt hyvän vaikutuksen. ”Olemme myös melko samannäköisiä, joten meidät on helppo yhdistää toisiimme”, Natalia toteaa.

Molemmat ovat sitä mieltä, että siskon kanssa samaa työtä tekeminen on tuntunut oikein mukavalta. ”Toisen kanssa voi vaihtaa kokemuksia ja jakaa ilot ja surut”, Olga sanoo.

Olgalla ja Natalialla on paljon yhteistä. Heillä on sama tausta ja sama työ, lisäksi he asuvat yhteisessä kodissa ja heillä on samat ystävätkin. Lomailukin sujuu yhdessä. Siskokset keskustelevat paljon työstä keskenään. Asialla on kääntöpuoli: joskus rankan päivän päätteeksi haluaisi olla rauhassa eikä jaksaisi millään kuunnella päiväkotijuttuja, kun toinen haluaa kertoa työpäivästään.

Joskus tulee työhön liittyviä hassuja sattumuksia ja tytöt muistavat mm. laskeneensa leikkiä vieraillensa ja puhuneet heille samoin kuin päiväkodin lapsille ”Onko kädet pesty?

Ei saa puhua ruoka suussa.” Silloin ystävät kommentoivat, että on todella helppo huomata missä siskokset ovat töissä.

Joskus taas, kun ystävien lapset haluavat leikkiä tai kiukuttelevat, tytöt sanovat: ”Ei tänään, olemme lomalla”.

”Lähetin Seureen hakemuksen, pääsin pian haastatteluun ja heti haastattelua seuraavana päivänä lähdin ekalle keikalle.

Lastenhoitajan keikkailu tuntui heti omalta jutulta, jota teen täydellä sydämellä. Pian aloitettuani vinkkasin Seuresta Natalialle, koska olimme aiemmin hoitaneet paljon tuttavien lapsia”, Olga kertoo. Olga aloitti keikkailun helmikuussa 2008 ja sisko Natalia heti perään maaliskuussa 2008. Molemmat keikkailevat lastenhoitajana pääasiassa Hel­singin päiväkodeissa.

Olga ja Natalia Pljuskova ovat aiemmalta ammatiltaan pukuompelijoita. Olgan ystävä suositteli Olgalle Seurea, kun tiesi tämän pitävän lapsista – näin molemmat siskokset päätyivät seurelaisiksi. Lastenhoitajan työhön heillä ei ole koulutusta, mutta molemmilla tytöillä oli aiempaa kokemusta eriikäisten lasten parissa toimimisesta ja lisäksi he osallistuivat Seuren järjestämään lastenhoitajainfoon.

Sisarukset keikkailevat samoilla alueilla ja ovat olleet keikalla myös samoissa päiväkodeissa, joskaan eivät kos­ kaan yhtä aikaa. ”Salainen toiveemme olisi päästä yhtä aikaa keikalle samaan paikkaan”, Natalia kertoo. Olga taas on joskus nähnyt päiväkodissa Natalian tekemän piirustuksen ja oli heti tunnistanut siskonsa kädenjäljen.

Uusiin paikkoihin meneminen jännitti aluksi, mutta vastaanotto on usein ollut erityisen ystävällinen ja arvostava,

20

ista, arvina eestä h le o Ei a perh pi amast että s ailee useam aisia keikk uressa täll a ö. Se violt henkil laisia on ar a k . ik 00 ke noin 2

21

Kahdella tapaa Roosa Voima Roosa Voima työskentelee uinninvalvojana Yrjönkadun uimahallissa.

Hän tekee keikkatyötä opintojensa ja muiden uinninvalvontatöiden ohessa. Vuoden päästä Roosa on valmistumassa AMK:sta ensihoitajaksi.

Yrjönkadulle Roosa päätyi tavallaan onnettomuuden kautta. Roosa nimittäin toimi uinninvalvojana yksityistilaisuudessa, jossa sattui tapa­ turma. Roosan tekemä tarkka ja perusteellinen selvitys tapahtumien kulusta teki vaikutuksen hallipäällikkö Harjapäähän, joka pyysi Roosaa hallille töihin ja kehotti ottamaan yhteyttä Seureen.

Roosa on toiminut uinninvalvojana Helsingin eri halleilla kolmen vuoden ajan, mutta Yrjönkadun uimahalli on aivan omanlaisensa ympäristö hallien joukossa. ”Hallin tunnelma on uskomattoman hieno, vanha tyyli on säilytetty ja vuosikymmeniä hallissa käyneen asiakaskunnan tavat määrittävät myös ilmapiiriä”, Roosa kertoo. ”Yrjönkadun uimahallissa on mahdollista uida ilman uima-asua, joten alastoman ihmisen kohtaaminen luo työhön omat haasteensa. Kun välissä ei olekaan uimapuvun tuomaa intimiteettiä, on oltava tarkkana siitä mihin asioihin voi puuttua”, Roosa jatkaa.

Seuresta Roosalla on ainoastaan hyvää sanottavaa. Yrjönkadun keikat ovat olleet mitä oivallisin tapa turvata toimeentulo myös tiukassa opiskelurytmissä. ”Yrjönkadun uimahallin vuorosuunnittelusta vastaava toimialapäällikkö Sini Åback on aina jaksanut muistutella laittamaan vuorotoiveet ajoissa ja töitä on saanut tehdä hyvin joustavasti juuri silloin kun on halunnut”, Roosa kiittelee.

Ammattiin valmistumisen häämöttäessä Roosan aikomuksena on hakeutua Seuren kautta myös sairaanhoitajakeikkailijaksi ensi syksystä alkaen. Uinninvalvonta on kuitenkin Roosalle eräänlainen henkireikä – uimahalleissa kun tapaa itsensä terveeksi kokevia ihmisiä. “Sinne tullaan virkistäytymään, urheilemaan, kuntoutumaan – hakemaan hyvinvointia keholle ja mielelle”.

22

Seuren keikkail kautta voi la jo tai jopa ko yhdessä kohteis sadoissa eri sa. Yht työkoh eensä eri teita noin 25 on 00.

Kari Häkkinen Vantaalainen sairaanhoitaja Kari Häkkinen on keikkailija, joka sukkuloi sujuvasti hyvinkin erilaisten kohteiden välillä. Hänen keikkakohteitaan ovat psykiatria, kotisairaalat, akuuttisairaalat ja päivystykset. Myös leikkaussali on tuttu paikka, mutta sinne hän tekee töitä muuta kautta.

Kari on aloittanut uransa seurelaisena vuonna 1995. ”Silloinen Hel­ singin Työvoimapalvelu oli itse asiassa ensimmäinen työpaikkani sairaanhoitajaksi valmistumisen jälkeen”, Kari muistelee.

Karilla oli opiskellessaan vaikeuksia valita psykiatrian ja somatiikan väliltä. Hän päätti kuitenkin ensin erikoistua sisätauti- ja kirurgiseen hoitotyöhön. Hyvän pohjan psykiatrian hoitotyöhön Kari sai jo opiskelu­ajan harjoittelujaksoilta. Myöhemmin hän ajautui myös puoleksi vuodeksi sijaiseksi psykiatriselle osastolle. Muutaman vuoden päästä Kari erikoistui vielä leikkaus-ja anestesiasairaanhoitoon. ”Toimin kahdeksan vuotta hierojana ennen siirtymistäni hoitotyöhön, joten totuin jo silloin omana herrana olemiseen. Lisäksi kirjoitan vapaa-ajallani. Keikkatyö istuukin kuin nenä päähän ja helpottaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Oman lisänsä antavat monipuoliset työkohteet”, Kari kertoo. ”Keikkailijana ei pääse työyhteisön sisälle niin hyvin kuin vakituisena työntekijänä, eikä tutustumaan potilaisiin syvällisesti. Mutta toisaalta välttää myös työyhteisöjen toimintaan kuuluvia karikoita. Välillä valitettavasti törmää työkohteen tympeään ”taas keikkalainen” -asenteeseen”.

Positiivisena palautteena Kari kokee sen, kun hänet pyydetään samoihin paikkoihin uudelleen keikalle.

Kari on mielestään päässyt erittäin hyvin vaikuttamaan itse siihen missä keikkailee ja toiveet on aina otettu hyvin huomioon. ”Hyvä keikkakoh­de on sellainen, missä keikkalainen otetaan vastaan sairaanhoitajana ja luotetaan siihen, että hän osaa tehdä työnsä sekä voi tehdä töitä tasa­vertaisena muiden rinnalla”. ”Ajattelen, etten lähde Seurelta pois ellei minua potkaista tai siirretä eläkkeelle”, tuumii Seureen sitoutunut Kari lopuksi.

23

Ruutuvihkosta Keikkanettiin Kotipuhelimista kännyköihin

Nykyään on vaikeaa edes kuvitella toimistoa, jossa töitä ei pääsääntöisesti paiskittaisi tietokoneella. Harvoin kuluu päivääkään ilman, että avaisi omaa tietokonettaan ja tarkistaisi sähköpostiviestejään. Aika oli kuitenkin hyvin erilainen kaksikymmentä vuotta sitten. Tietokoneet tekivät vasta tuloaan toimistoihin. Haukijärvi muistelee, että tär­ keimmät työvälineet keikkojen vastaanotossa ja täytössä olivatkin aluksi kynä, ruutuvihko ja puhelin.

Tulevaisuus oli kuitenkin tietokoneiden, ja Seuressakin ruutuvihkoista luovuttiin jo parin kuukauden työnteon jälkeen. “Tämä on paperiton toimisto!”, muistelee Seuren ensimmäinen toimitusjohtaja Anneli Ollila huvittuneena mahtikäskynsä kuuluneen. Sen jälkeen ei menneeseen enää ollut paluuta. Soile Viirret teki alkuaikoina pioneerityötä Seuressa tietotekniikan saralla.

Haukijärvi muistelee, kuinka tietokoneiden käyttö opeteltiin suunnilleen yhdessä päivässä. Sen jälkeen keikat ovatkin liikkuneet ja täyttyneet vauhdikkaasti tietokoneen ruudulla. Aika ripeää toimintaa, varsinkin kun kaikki eivät tunnusta tietokonetta edes nähneensä ennen tätä.

“Miten me saatiin meidän keikkalaiset kiinni ennen kännyköitä?”, ihmettelee Haukijärvi. Kännykät ovat räjähdysmäisesti yleistyneet 1990-luvun puolivälin jälkeen. Seuren alkuvaiheina kännykät olivat keikkailijoilla kuitenkin enimmäkseen harvinaisuuksia. Henkilöstökonsultit tavoittelivat keikkalaisia lähinnä aamuisin ja iltaisin, jolloin tavoitettavuus oli parhainta.

Toinen eläkkeellä oleva henkilöstökonsultti Marianne Tuomola muistelee Seuren alkuaikoina keikkalaisina olleen paljon kotiäitejä, joita tavoitti hyvin kotoa myös keskellä päivää. “Opiskelijat olivat myös hyvin aktiivisia ja soittivat paljon itse Seureen”, muistuttaa Haukijärvi. Soitettaessa keikkalaisen kotinumeroon saattoi usein kuka tahansa perheestä vastata puhelimeen. Joskus henkilöstökonsultti saikin tehdä todellista salapoliisin työtä soitellessaan läpi sukulaisia ja tuttavia yrittäessään saada keikkalaista langan päähän.

24

Teksti sami konttinen

“Olisi meillä ollut tietokoneetkin, muttei niitä kukaan osannut käyttää!”, nauraa eläkkeellä olevat henkilöstökonsultti Hannele Haukijärvi. Hän muistelee tietokoneen vain lojuneen aluksi toimistonsa nurkassa. Niinpä kun Seuren ensimmäinen tilaus 18.5.1990 saapui, kirjattiin se muistiin kynällä mustakantiseen ruutuvihkoon.

2000-luvun kuluessa yhä useampi keikkalainen hankki henkilökohtaisen kännykän ja keikkailijoiden tavoitettavuus parani samalla koko ajan. Tekstiviestien yleistymisen myötä on tullut mahdolliseksi myös tavoitella useampia keikkalaisia samaan aikaan. Nykyään tekstiviesteillä onkin tärkeä paikka henkilöstökonsulttien työkalulaatikossa. Kiireisinä aamuina tekstiviesteillä tavoitetaan nopeasti suuri määrä vapaana olevia keikkalaisia, ja aamun tilaukset saadaan täyttymään ennen kiireisen työpäivän alkua työkohteessa.

asti tiedon mitä hänen ystävilleen kuuluu ja mitä parhaillaan tapahtuu. Seurelaiset pysyvät siis tiukasti ajassaan kiinni!

Vuonna 2007 Seuressa otettiin käyttöön Keikkanetti, joka antaa sekä tilaaja-asiakkaille että Seuren omille keikkalaisille mahdollisuuden käyttää Seuren palveluja sähköisesti omal­ ta tietokoneelta mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Tilaajaasiakkaat voivat Keikkanetin kautta tehdä ja hallita tilauksiaan helposti ja nopeasti. Keikkalaiset puolestaan voivat Keikkanetin kautta toivoa haluamiaan keikkoja, päivittää tietojaan ja saada tarvitsemansa keikkailuun liittyvän informaation.

Seuren toimitusjohtajan Harri Virran mukaan sähköis­ ten palvelujen lisääminen ja kehittäminen ovat keskeinen osa Seuren strategiaa myös uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä. “Perusasiointi, tilausten tekeminen, keikantäyttöön liittyvä viestintä ja tuntilistat tullaan pääsääntöisesti hoitamaan sähköisesti. Tällöin kiinteän henkilöstön työpanosta voidaan enenevässä määrin vapauttaa toisen strategisen päämäärän, ennakointiin tähtäävän kumppanuu­den hyväksi tehtävälle työlle”, tiivistää Virta lopuksi.

Seuren sähköinen tulevaisuus Yhteiskuntamme sähköistyy kovaa vauhtia. Tietokoneiden ja Internetin yleistymisen myötä yhä suurempi osa palveluista on 2000-luvulla siirtynyt sähköisiksi verkkoon. Parhaan palvelun takaaminen vaatii parhaiden konstien tuntemusta ja alan kehityksen tiivistä seuraamista. Ja kyllä seurelaiset aikaansa seuraavatkin. Ensimmäinen toimitusjohtaja Anneli Ollilakin kertoo nykyisin olevansa muun muassa innokas Fa­ ce­bookin käyttäjä. Ollila intoilee saavansa sen kautta nope-

25

Toimiva

palapeli Pertti Joona Malminkartanon ala-asteen rehtorina toimivan Pertti Joonan yhteistyö Seuren kanssa alkoi syksyllä 2007, samana syksynä, kun hän aloitti rehtorin pestin Malminkartanossa. ”Malminkartanon ala-asteella on näiden vuosien aikana työskennellyt Seuren kautta pääasiassa koulunkäyntiavustajia ja opettajan sijaisia”, kertoo Pertti yhteistyöstä. Koulunkäyntiavustajia on työskennellyt sekä lukuvuoden mittaisissa työsuhteissa että lyhyissä sijaisuuksissa. ”Nimenomaan lukuvuoden mittaisiin työsuhteisiin avustajia haettaessa yhteistyö Seuren kanssa on hyvin tiivistä, sillä avustajan tehtävänkuvaa ja työntekijälle asetettavia vaatimuksia selvitetään tarkkaan”. Tällä hetkellä koululla on Seuren kautta yksi pitkäaikainen koulunkäyntiavustaja, Cabdullaahi ’Abdi’ Nur Mahamud. Onnistuneesta rekrytoinnista kertoo, että Abdin luokassa hiljattain ollut opettajansijainen oli erikseen kiitellyt, miten mukava ja hyvä luokan avustaja oli ollut.

Lisäksi viime vuonna Seuren kautta ollut avustaja opiske­ lee tänä vuonna oppisopimuksella koulunkäyntiavusta­ jaksi Malminkartanon ala-asteella. ”Seure onkin onnistunut löytämään erinomaisia työntekijöitä”, Pertti kiittelee. ”Seuressa mietitään tarkkaan millaisia työntekijöitä koululle lähetetään”.

Mitään eroa Seuren työntekijöiden ja koulun omien työntekijöiden kohtelussa ei Joonan mukaan ole. Seuren työntekijät osallistuvat tasavertaisina koulun omien työntekijöiden kanssa kokouksiin ja töiden suunnitteluun, eikä arkisen aherruksen keskellä edes tule miettineeksi kuka kenenkin palkan maksaa. ”Tärkein asia on kuitenkin se, että arki pyörii ja oppilaiden hyväksi tehtävä työ toteutuu, muut asiat ovat sivuseikkoja”, kiteyttää Pertti.

26

ja on vusta ta ia t n y mis nkä Koulu ren vanhim tä. is eu yksi S attinimikke amm

Cabdullaahi ”Abdi” Nur Mahamud Cabdullaahi ”Abdi” Nur Mahamud on ollut Seuren keikkailijana jo vuodesta 2006. Malminkartanoon koulunkäyntiavustajaksi Abdi päätyi kuitenkin vasta mutkan kautta. ”Ensimmäiset Seuren keikkani tein iltavahtimestarina, joten koulut tulivat alkuun tutuksi iltakäytön kautta”, kertoo Abdi Seure-uransa alusta.

Abdi oli kuitenkin kuullut ystävältään, että myös uusia koulunkäyntiavustajia tarvitaan ja päätti uusien haasteiden toivossa hakea myös näihin tehtäviin. Syksyllä 2008 Abdi aloittikin kolmen kuukauden pestin Malminkartanon ala-asteella. ”Yhteistyö rehtori Pertti Joonan kanssa lähti heti hyvin käyntiin, ja työ haastavien erityisoppilaiden kanssa sujui mallikkaasti, vaikkei aiempaa kokemusta koulunkäyntiavustajan työstä ollutkaan”, Abdi muistelee. ”Ennen Seuren keikkalaiseksi ryhtymistäni ehdin työskennellä maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten parissa sekä nuorisotalolla että päiväkodissa, joten työ lasten parissa oli entuudestaan tuttua”. Malminkartanossa Abdi ansaitsi nopeasti sekä opettajien että oppilaiden arvostuksen. Abdin kokemuksen mukaan häneen on suhtauduttu seurelaisena aivan samoin kuin kehen tahansa koulun työntekijään: ”Olen ollut alusta asti mukana kaikessa siinä missä muutkin”.

Koulutukseltaan Abdi on yo-merkonomi ja kaupallisen alan jatko-opinnot ovat harkinnassa. Abdi on kuitenkin viihtynyt työssä koululaisten parissa niin hyvin, että jatkaa mielel­ lään tulevanakin syksynä avustajana Malminkartanossa.

Seuresta Abdilla ei ole mitään pahaa sanottavaa: ”Olen sata­ prosenttisen tyytyväinen Seureen”, Abdi vakuuttaa.

27

ä etkell Tällä h skentelee ö ilöä. ssa ty Seure ä 115 henk s n yhtee istä 61 on ja e He nsultt stöko uita ö il k n m he ut 54 ja lop enkilöitä. ih toim

Konkari & tulokas 28

Mirja Kahila

Jakob Engström

Mirja Kahila on työskennellyt Seuressa sen perustamisesta alkaen. Aluksi toimittiin Helsingin Työvoimapalvelun nimellä, viiden työntekijän voimin, joten kaikki osallistuivat omien vastuualueiden lisäksi käytännössä kaikkiin tehtäviin. ”Kaikki toimivat kuin olisivat olleet omassa yrityksessä töissä. Tämä tekikin työstä monipuolista ja mielekästä ”, kertoo Mirja alkuvuosien tunnelmasta.

Aluksi Mirjan vastuualueisiin kuului talouden ja palkkahallinnon tehtäviä. Vuosien varrella hän on tehnyt niin hen­ kilöstökonsultin kuin henkilöstöpäällikönkin tehtäviä. Nykyisin Mirja on palkkahallintopäällikkö eli toimii 13 hengen palkkahallinnon esimiehenä ja on vastuussa koko palkkahallinnosta.

Seuressa on edelleen oma palkkahallinto, vaikka tren­ dinä tuntuu olevan palkkatoimintojen ulkoistaminen. Mirja toteaa, että pitkän mietinnän jälkeen Seuressa päädyttiin siihen, että palkkapalvelut pidetään Seuressa. Tämä on toiminut hyvin ja Mirja kokee yhteistyön sujuvan paremmin, kun tiedetään mitä talossa tapahtuu.

Kun Mirjalta kysytään, voisiko hän viihtyä Seuressa, jos nyt vasta aloittelisi uraansa, hän toteaa hetken mietittyään, että luultavasti viihtyisi hyvinkin. ”Parasta Seuressa on ollut se, että koko ajan on menty eteenpäin eikä ole jääty paikalleen. Lisäksi viihtyvyyteen on vaikuttanut työn vaihtelevuus ja itsenäisyys”, summaa Mirja syitä viihtymiseen.

Mirja on lähdössä eläkkeelle kesän kynnyksellä, mutta jättää Seuren hyviin käsiin ja uskoo, että palkkahallinto ei jää paikoilleen pyörimään tästä eteenpäinkään. Mirja jättää työelämän hyvillä, mutta samalla kovin haikein mielin.

Työuran loppuessa hän aikoo hetken aikaa ainakin lepäillä ja tutustua Porvooseen, jossa on asunut vasta muutaman vuoden. Muitakin suunnitelmia Mirjalla on, mutta näitä hän ei suostu vielä paljastamaan.

”Näin Seuren ilmoituksen työhallinnon Internet -sivuilla ja työ vaikutti juuri sellaiselta mitä olinkin toivonut pääseväni tekemään. Siksi hain henkilökonsultiksi juuri Seureen”, toteaa sosiaalipsykologiaa opiskellut Seuren uudehko tulokas Jakob Engström. Eniten Jakobia miellytti, että Seuressa vuokratyöntekijöitä kohtaan on inhimillinen ote. ”Kaupun­ kien tuoma turvallinen pohja ja se, ettei tavoitella voittoa tuo mielestäni työhön ihmisläheisyyttä”.

Jakobin vastuualueeseen kuuluu tällä hetkellä ruotsinkieliset koulunkäyntiavustajat, joita on aiemmin ollut Seuren keikkalaisina ainoastaan satunnaisesti. Nyt ruotsin­ kielisiä koulunkäyntiavustajia on tulossa Seuren kautta koko lukuvuoden kestäviin työsuhteisiin noin 100 ja lisäksi rekrytoidaan vähintään yhtä paljon ruotsinkielisiä keikkalaisia heidän sijaisikseen, joten on kysymys merkittävästä määrästä. ”Toiminnan käynnistäminen, työntekijöiden rekrytoinnit, omien asiakkaiden kontaktointi ja kaikenlainen asiaan liittyvä vie nyt suurimman osan työpäivistäni. Ison kokonaisuuden hoitaminen on sopivan haastavaa ja pääsen tekemään työtä äidinkielelläni”, Jakob toteaa tyytyväisenä.

Vastuualueensa lisäksi Jakob hoitaa muita henkilöstökonsultin teh­täviä toimisto- ja opetusalan tiimissä.

Mitä etuja tai vastaavasti haasteita voi olla uusien tulokkaiden ja konkareiden välisessä yhteistyössä? ”Tulokkaat tuovat uusia innovatiivisia ideoita ja konkarit taas pystyvät hahmottamaan mitkä ideoista ovat toteuttamiskelpoisia ja he pitävät myös kokonaisuuden kasassa”. Tulokkaiden ja konkarien kohtaamisessa Jakob näkee suurimpana voimavarana oppimisprosessin eli nuoret voivat oppia vanhemmilta ja toisinpäin. ”Haasteena voisi olla se, että nuoret ovat kiinnostuneempia käyttämään apuna tietojärjestelmiä ja konkarit kannattavat usein perinteisempiä työtapoja”.

Uudelle tulokkaalle Mirjan terveiset ovat: “Lähde aamuisin töihin hymyssä suin ja iloisin mielin, silloin työt sujuvat hyvin koko päivän.”

Jakobin terveiset Seuren konkarille: “Työt on kohta teh­ty ja nyt on aika nauttia sen hedelmistä!

Vauhdikkaita eläkepäiviä, sinä olet ne ansainnut!”

29

Tilauksesta toiseen Seuren ensimmäiset tilaukset kirjattiin muistiin mustakantiseen ruutuvihkoon. Samoin tehtiin kaikille tilauksille parin kuukauden ajan, kunnes siirryttiin käyttämään tietokoneita ja kirjaamaan tilauksia sinne. Seure olikin heti hyvin ajan hermolla, sillä tietokoneet vasta tekivät tuloaan toimistoihin.

Puhelin on alusta alkaen ollut tärkeä työväline ja puhelinrumba on vähentynyt vasta viime vuosina tilausten siir­ tyessä osittain Keikkanettiin. Uusille tilaajille Keikkanetti tuleekin tutuksi heti alusta alkaen.

Marjukka Miettinen Myllypuron vanhustenkeskuksen osastonhoitaja Marjukka Miettinen on tilannut Seuresta toiminnan alusta lähtien. ”Yhteistyömme on alkanut vuonna 1990, jolloin Helsingin Työvoimapalvelut aloitti toimintansa. Olimme ensimmäisten asiakkaiden joukossa”, Marjukka kertoo.

Tilaajana Marjukan kontaktit Seureen olivat aluksi pääasiassa puhelinkontakteja. ”Soittelimme puolin ja toisin, mutta nyt Keikka­netin myötä soittelu on huomattavasti vähentynyt”, Marjukka toteaa.

30

ausetin til n a k ik Ke elmä järjest veydenr t itiin e na piloto alalla vuon o lt o hu 2006.

Nina on ahkera Keikkanetin käyttäjä ja kokee sen hyväksi työvälineeksi tilauksia tehtäessä. ”Tilausten teko Keikkanetin kautta on helppoa ja simppeliä. Tilauksia voi tehdä myös kotoa käsin”, kiittelee Nina.

Vantaan Tilakeskuksen palveluesimiehet koulutetaan käyttämään sähköistä tuntilistaa lähiaikoina. ”Odotamme koulutusta innolla.” Tuntilistan sähköinen kuittaaminen vähentää palveluesimiesten tarvetta ajaa kohteesta toiseen kuittaamassa tuntilistoja ja tämä näkyy myös Ninan arjessa varmasti pian. ”Yhtenä perjantaina kävin kuittaamassa seitsemän tuntilistaa saman päivän aikana. Työpäivän aikana ei paljon muuta ehtinyt tehdäkään”.

Sähköinen tuntilista säästää ajan lisäksi myös luontoa, kun turhilta ajokilometreiltä vältytään eikä paperia kulu enää yli 10 000 paperiseen tuntilistaan kuukaudessa.

”Sujuvan yhteistyön merkeissä tapaamme kokouksissa, tutustumiskäynneillä sekä Seuren järjestämissä asiakas­ tilaisuuksissa”. ”Keikkanetti on meillä ahkerassa käytössä. Aluksi sen käyttöä hankaloitti hieman se, että Keikkanetti-tunnuksia oli vain meillä osaston­hoitajilla. Nyt olemme saaneet tunnukset kolmelle henkilölle ja näin olemme saaneet puhelinrumbaa vähennettyä entisestään. Tunti-ilmoitusten hyväksyminen Keikkanetin kautta toimii myös hyvin nyt, kun sitä on opittu käyttämään”, ynnää Marjukka Keikkanetti-kokemuksiaan.

Marjukka kertoo, että heille on löytynyt sijainen lähes aina, kun heillä on ollut tarvetta. ”Hankalinta keikkalaisen löytäminen on ollut keväällä pääsiäisen tienoilla ja kesän loppupuolella elokuussa.” Myllypurossa pidetään hyödyllisenä myös Seuresta saatavaa viikonlopun keikkailijalistaa, joka helpottaa työntekijöiden löytymistä viikonlopun äkkinäisiin puutoksiin, vaikka Seure ei palvelekaan viikonloppuisin. ”Seure on palvellut meitä hyvin. Meitä on aina ymmärretty, jos annamme palautetta keikkalaisista ja asiat on myös aina viety eteenpäin. Tämä onkin varmaan vaikuttanut siihen, että olemme olleet Seuren tyytyväisiä asiakkaita näin kauan”, Marjukka toteaa juttutuokion lopuksi.

Nina Koreemäki Vantaan kaupungin Tilakeskuksen palveluesimies Nina Koreemäki on tilannut Seuresta sijaisia vajaan kahden vuo­ den ajan. Nina tilaa laitoshuoltajia, päiväkotiapulaisia ja toimitilahuoltajia vantaalaisiin kouluihin, päiväkoteihin ja muihin kaupungin kohteisiin Korso-Koivukylän alueelle.

Yhteistyö Seuren kanssa on sujunut Ninan mukaan hyvin. Hän on antanut alusta asti ahkerasti myös palautteita työntekijöistä. ”Niin positiivista kuin negatiivistakin”. Tämä on Seurelle hyvin tärkeää informaatiota, joka helpottaa sopivimman sijaisen löytämisessä kuhunkin tehtävään.

31

• Terveydenhuoltoalan henki­ löstöpulan vuoksi Helsinki päätti perustaa oman henkilöstöpalveluyhtiön. Kaupunginhallitus teki päätöksen Helsingin Työvoimapalvelu Oy:n perustamisesta 13.3.1990, josta Iltalehti uutisoi otsikolla ”Kirosanasta tuli pelastus”. Yhtiön toimitusjohtajana Anneli Ollila.

1990

1992

Historiikki 1997 • Päiväkotien ja toimistohenki­ lös­tön tilaukset muodostavat suurimman osan yhtiön vuokraustoiminnasta.

• Ensimmäinen tilaus Riistavuo­ ren vanhustenkeskukseen.

Toimistohenki­löstöä vuokrattiin perustami­sesta lukien ja sillä oli merkittävä osuus yhtiön liiketoiminnassa 1990- luvun ajan.

Kiinteää henki­löstöä 5 ja vuokratyöntekijöitä keskimäärin 157/ kuukausi. Hallituksen puheenjoh­ tajana aloittaa apulaiskaupungin­ johtaja Antti Viinikka.

• 16 Helsingin kaupungin virastoa käyttää Työvoimapalvelun palveluja. Siivoustehtäviin vuokrataan eniten työvoimaa. Työvoimapalvelu vuokraa uusina ryhminä koulunkäyntiavustajia ja iltavahtimes­ tareita. Työvoimapalvelu aloittaa Helsingin kaupungin avoimista työpaikoista tiedottamisen ja neuvonnan. Tiedote ilmestyy kerran viikossa ja se lähetetään kaikille virastoille ja laitoksille.

• Opettajien sijaisvälitys alkaa.

Palvelukykytutkimukset eli nykyiset asiakastyytyväisyystutkimukset aloitetaan.

• Palvelu-uutiset toimi­tetaan kaikille asiakkaille ja työntekijöille vähintään 2 kertaa vuodessa.

Kiinteää henkilöstöä 5 ja vuokratyöntekijöitä keski­ määrin 300/kuukausi.

1998

• Uudenmaan alueen ja HYKS:n työpaikkailmoitukset hoidetaan Työvoimapalvelussa ja julkaisu saa nimekseen ”Terveydenhuollon avoimet työpaikat Uudellamaalla”.

Tarkoituksena oli, että terveydenhuollon avoimet työpaikat ovat kaikki yhdessä paikassa ja ilmoittaminen hoidetaan keskitetysti.

1996

1999

• Kotipalvelun ja päivähoidon, siivouksen ja toimistotehtävien vuokraustoiminta muodostavat Työvoimapalvelun myynnin perustan (75%). Kiinteää henki­ löstöä 11 ja vuokratyöntekijöitä keskimäärin 639/kuukausi.

2000 1995

1994

1993 32

• Vuosittain tehtävät asiakastyytyväisyystutkimukset nykymuodossaan sekä keikka­laisille että tilaajille käynnistettiin. Siivousalan tehtävät muodostavat edelleen suurimman ammattiryhmän.

• Työvoimapalvelun suurin asiakas on opetusvirasto. Palmia perustettiin Helsingin kaupungin organisaatioon ja siitä tulee yksi merkittävimmistä tilaajista.

Päiväkodit ja kotipalvelu kasvattavat tilauksiaan merkittävästi.

2001

• Espoon kaupungista Työvoima­ palvelun asiakas. Päivähoitoon vuokrataan eniten työvoimaa (33 %), toimistohenkilöstön vuokraus on edelleen merkittävää (24%).

2005

• Vuoden loppupuolella perustetaan 4 tiimiä hoitamaan asiakassuhteita ja vuokratyövoiman välitystä.

• Hallituksen puheenjohtajana aloittaa Ilkka-Christian Björklund.

• Luottamusmiestoiminta käynnistyy.

2007 • Ensimmäinen soluasunnoksi sopiva työsuhdeasunto vuokrattiin Roihuvuoresta.

2003

• Toimitusjohtajana aloittaa Harri Virta.

• Sähköinen rekrytointijärjestelmä otetaan käyttöön toukokuussa.

• Työvoimapalvelussa käynnistyy kokeilu Espoon kanssa sairaan lapsen hoitopalvelusta uutena toimintamuotona. Palvelun tarkoituksena on luoda joustavat puitteet työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi lapsiperheis– sä. Kauniainen tulee asiakkaaksi.

• Sähköinen tilausjärjestelmä käyttöön Keikkanetissä.

• Kiinteää henkilöstöä 114 ja vuokra­työntekijöitä keskimää­ rin 3031/kuukausi.

• Keikkalääkäreiden välitys käynnistettiin Helsingissä.

• Kiinteää henkilöstöä 47 ja vuokra­työntekijöitä keski­ määrin 1279/kuukausi.

• Joulukuussa liitytään PTY:n jäseneksi. Työvoimapalvelu saa kaksi työehtosopimusta.

• Terveydenhuoltoalan vuokraus on 25% yhtiön myynnistä, joten se ohittaa suuruudessaan sosiaalialan vuokrauksen. Terveydenhoitoalan henkilöstön vuokraus muuttuu arvonlisäverolliseksi.

• Vantaan ja Espoon sivutoimipisteet aloittavat toimintansa.

• Ensimmäinen Keikkalehti ilmestyy joulukuussa.

2004

• Seuressa otetaan käyttöön uusi puhelinjärjestelmä ja ekstranet eli Keikkanetti.

• Kiinteää henkilöstöä 67 ja vuokratyöntekijöitä keskimäärin 2023/kuukausi.

• Arto Antman aloittaa toimitusjohta­jana.

• Kiinteää henkilöstöä 28 ja vuok­ratyöntekijöitä keskimää­ rin 1200/kuukausi.

• Uudet tilaus-, palkkaja taloushallinnon järjestelmät.

Sen myötä laskujen paperille tulostaminen ja kirjekuoriin laittaminen sekä lähettäminen loppuu.

2006

• Espoo ja Vantaa mukaan omistajiksi. Yhtiön nimeksi Seure Henkilöstöpalvelut Oy.

• Joulukuussa otetaan käyttöön oma puhelinvaihde. Tätä ennen oli vain yksi palvelunumero, johon kaikki asiakkaat ja työn­teki­jät soittivat.

• Liikevaihto kasvaa 62 %. Terveys­ virasto aloittaa hoitohenkilöstön vuokraamisen uudelleen, kun se oli lähes loppunut kokonaan vuonna 1992. Uutena asiakkaana aloittaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS).

• Hallituksen puheenjohtajana aloittaa Hannu Tulensalo.

2008

• Asiakaslehti Metronomia aletaan julkaista.

• Suurin toimiala on päivähoito- ja nuorisoala.

2009

• Viestintää sähköistetään niin keikkalais- kuin asiakasviestinnän puolella, uutiskirjeet ja Keikkanetti viestintäkanaviksi.

2010 • Maahanmuuttajien puhdistuspalvelun oppisopimuskoulutus sekä säännölliset hygieniaosaamiskoulutukset käynnistyvät.

2002

• Säilöönottokeskus tuli valtion puolelta asiakkaaksi. Työvoimapalvelu järjestää yksikköön lyhyellä varoitusajalla 22 työntekijää.

33

• Kumppanuustoimintamallia kehitetään, asiointipalvelut keskitetään Fredrikinkadun palvelupisteeseen. Espooseen ja Vantaalle omat Seuren rekry­­tointikonsultit.

• Sähköisen tuntilistan laaja ja aktiivinen käyttöönotto aloitetaan.

Kuka kukin on Seuren 20-vuotisen historian aikana useat henkilöt ovat persoonallaan ja sitoutumisellaan Seureen tehneet nykyisen tilanteen mahdolliseksi. Tähän olemme halunneet nostaa eri keskusteluissa useimmiten esiin nousseet nimet.

Perustajajäsenet Hannele Haukijärvi

Hannele Haukijärvi toimi henkilöstökonsulttina1990-1998 ja hoiti alusta alkaen organisaatiota kuin omaa yritystään, kera muiden perustajajäsenten. Hän toimi terveydenhuoltotiimin esimiehenä 1998–2002.

Vuosina 2002–2009 Hanne oli osa-aikaeläkkeellä ja hoiti henkilöstökonsultin tehtäviä.

Taina Hartikainen

Perustamisvuonna mukaan tullut Taina Hartikainen omasi sosiaaliviraston laajan tuntemuksen ja oli erinomainen kehittäjä. Hän toimi organisaatiossa henkilöstökonsulttina vuoteen 1998 saakka.

Mirja Kahila

20-vuotisen Seure-uran jälkeen Mirja Kahila jää eläkkeelle kesällä 2010. Aluksi hän toimi talouden ja palkkahallinnon tehtävissä. Vuosien varrella hän on tehnyt monipuolisia hallinnon tehtäviä keskittyen kuitenkin henkilöstöhallinnollisiin tehtäviin. Eläkkeelle Mirja jäi palkkahallintopäällikön toimesta.

Anneli Ollila

Yhtiön ensimmäiset 15 vuotta toimitusjohtajana toiminut Anneli Ollila luotsasi yhtiön kasvuun ja menestykseen. Arto Antmanin pyynnöstä Anneli lähti perustamaan aikanaan Työvoimapalvelua, Helsingin ensimmäistä tytäryhtiötä. Annelin pitkä ura Helsingin kaupungilla sekä hänen laajat verkostonsa olivat isossa roolissa Seuren kehittymisessä nykymuotoonsa. Anneli jäi eläkkeelle vuonna 2005.

Soile Viirret

Soile Viirret on ollut ratkaisevassa roolissa Seuren menestyksen takana. Soile toimi yrityksen alkuvaiheen tietoteknisen kehityksen taustalla ja myöhemmin 1990- luvun lopulla päätoimisena ATK-päällikkönä.

Soile keskittyi urallaan Seuressa henkilöstökonsultin tehtäviin ja ehti olla mukana yhtiön palveluksessa 20 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään toukokuussa 2010.

Arto Antman henkilöstöasiainkeskuksen kehittämisjohtajana oli yksi keskeisimmistä henkilöistä yhtiön perustamisessa keväällä 1990. Hän toimi hallituksen varajäsenenä 1990–2004. Arton toimitusjohtajavuosina 2005–2008 Seuresta tuli aidosti pääkaupunkiseudun yhteinen toimija.

Ilkka-Christian Björklund toimi hallituksen puheenjohtajana vuosina 2001–2005. Apulaiskaupunginjohtaja Björklundin kaudella yhtiö aloitti mm. laajentumishankkeen naapurikaupunkeihin.

Virpi Taskinen on tehnyt mittavaa työtä erityisesti Seuren talouspuolen kehittämisessä. Kun yrityksen toiminta laajeni, tarvittiin uusia talouden­ ohjausjärjestelmiä ja talouden erottamista henkilöstöhallinnosta. Tässä työssä hänellä oli merkittävä rooli.

Hannu Tulensalo on ollut Helsingin työvoimapalvelun alkuhetkistä alkaen yrityksen hallituksessa ja toiminut hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2006. Hän on Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja ja on omalla panoksellaan vahvistanut Seuren asemaa pääkaupunkiseudun henkilöstöhankinnassa.

Antti Viinikka vaikutti merkittävästi yhtiön perustamiseen sekä toimi Helsingin Työvoimapalvelun puolestapuhujana Helsingin kaupungilla.

Lisäksi apulaiskaupunginjohtaja Viinikka tuki ja kannusti henkilöstöä tekemään parhaansa yhtiön menestyksen eteen, onnistuen tässä erinomaisesti. Hän toimi hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1990–2000.

Harri Virta tuli Seuren toimitusjohtajaksi vuonna 2008. Harri toimi kolme vuotta yhtiön hallituksen varajäsenenä ja työskenteli mm. Espoon kaupungin sivistystoimessa ennen siirtymistään yhtiön toimitusjohtajaksi.

34

stenhoitaja, perushoitaja, uimaopettaja, koulunkäyntiavustaja, vahtimestari, luokan- ja aineopettaja, päiväkotiapulai n, ruokapalvelutyöntekijä, sairaanhoitaja, kokki, oppilashoitaja, osastonsihteeri/terveyskeskusavustaja, kotiavustaja, la ntarhanopettaja, laitoshuoltaja, leikinohjaaja, mielisairaanhoitaja, hoitaja, kehitysvammaistenohjaaja, nuoriso-ohjaa tyisavustaja, skolassistent, ohjaaja, erityiskoulunkäyntiavustaja, oppilashoitaja, kodinhoitaja, uinninvalvoja, toimiti uoltaja, hoitoapulainen, iltavahtimestari, terveydenhoitaja, palvelutyöntekijä, lastenhoitaja, perushoitaja, uimaopetta ulunkäyntiavustaja, vahtimestari, luokan- ja aineopettaja, päiväkotiapulainen, ruokapalvelutyöntekijä, sairaanhoita kki, oppilashoitaja, osastonsihteeri/terveyskeskusavustaja, kotiavustaja, lastentarhanopettaja, laitoshuoltaja, leikin aaja, mielisairaanhoitaja, hoitaja, kehitysvammaistenohjaaja, nuoriso-ohjaaja, erityisavustaja, skolassistent, ohjaaja, e skoulunkäyntiavustaja, oppilashoitaja, kodinhoitaja, uinninvalvoja, toimitilahuoltaja, hoitoapulainen, iltavahtimesta rveydenhoitaja, palvelutyöntekijä, lastenhoitaja, perushoitaja, uimaopettaja, koulunkäyntiavustaja, vahtimestari, luoka aineopettaja, päiväkotiapulainen, ruokapalvelutyöntekijä, sairaanhoitaja, kokki, oppilashoitaja, osastonsihteeri/terve eskusavustaja, kotiavustaja, lastentarhanopettaja, laitoshuoltaja, leikinohjaaja, mielisairaanhoitaja, hoitaja, kehitysvamm enohjaaja, nuoriso-ohjaaja, erityisavustaja, skolassistent, ohjaaja, erityiskoulunkäyntiavustaja, oppilashoitaja, kodinhoita nninvalvoja, toimitilahuoltaja, hoitoapulainen, iltavahtimestari, terveydenhoitaja, palvelutyöntekijä, lastenhoitaja, p shoitaja, uimaopettaja, koulunkäyntiavustaja, vahtimestari, luokan- ja aineopettaja, päiväkotiapulainen, ruokapalv työntekijä, sairaanhoitaja, kokki, oppilashoitaja, osastonsihteeri/terveyskeskusavustaja, kotiavustaja, lastentarhanope a, laitoshuoltaja, leikinohjaaja, mielisairaanhoitaja, hoitaja, kehitysvammaistenohjaaja, nuoriso-ohjaaja, erityisavusta olassistent, ohjaaja, erityiskoulunkäyntiavustaja, oppilashoitaja, kodinhoitaja, uinninvalvoja, toimitilahuoltaja, hoitoap nen, iltavahtimestari, terveydenhoitaja, palvelutyöntekijä, lastenhoitaja, perushoitaja, uimaopettaja, koulunkäyntiavu a, vahtimestari, luokan- ja aineopettaja, päiväkotiapulainen, ruokapalvelutyöntekijä, sairaanhoitaja, kokki, oppilashoita astonsihteeri/terveyskeskusavustaja, kotiavustaja, lastentarhanopettaja, laitoshuoltaja, leikinohjaaja, mielisairaanhoita oitaja, kehitysvammaistenohjaaja, nuoriso-ohjaaja, erityisavustaja, skolassistent, ohjaaja, erityiskoulunkäyntiavustaja, o ashoitaja, kodinhoitaja, uinninvalvoja, toimitilahuoltaja, hoitoapulainen, iltavahtimestari, terveydenhoitaja, palvelutyö kijä, lastenhoitaja, perushoitaja, uimaopettaja, koulunkäyntiavustaja, vahtimestari, luokan- ja aineopettaja, päiväkotiap nen, ruokapalvelutyöntekijä, sairaanhoitaja, kokki, oppilashoitaja, osastonsihteeri/terveyskeskusavustaja, kotiavusta stentarhanopettaja, laitoshuoltaja, leikinohjaaja, mielisairaanhoitaja, hoitaja, kehitysvammaistenohjaaja, nuoriso-ohjaa tyisavustaja, skolassistent, ohjaaja, erityiskoulunkäyntiavustaja, oppilashoitaja, kodinhoitaja, uinninvalvoja, toimiti uoltaja, hoitoapulainen, iltavahtimestari, terveydenhoitaja, palvelutyöntekijä, lastenhoitaja, perushoitaja, uimaopetta ulunkäyntiavustaja, vahtimestari, luokan- ja aineopettaja, päiväkotiapulainen, ruokapalvelutyöntekijä, sairaanhoita kki, oppilashoitaja, osastonsihteeri/terveyskeskusavustaja, kotiavustaja, lastentarhanopettaja, laitoshuoltaja, leikin aaja, mielisairaanhoitaja, hoitaja, kehitysvammaistenohjaaja, nuoriso-ohjaaja, erityisavustaja, skolassistent, ohjaaja, e skoulunkäyntiavustaja, oppilashoitaja, kodinhoitaja, uinninvalvoja, toimitilahuoltaja, hoitoapulainen, iltavahtimesta rveydenhoitaja, palvelutyöntekijä, lastenhoitaja, perushoitaja, uimaopettaja, koulunkäyntiavustaja, vahtimestari, luoka