Keikka 4/2009 by Seure Henkilöstöpalvelut Oy

Keinusta kiikkutuoliin s. 8

Keikka Seuren henkilöstölehti

Picasso puhuttaa s. 10

4/2009

Ikuisen kesän temppeli s. 12

ik maksua palkan ongit nuskup ja alen s.19 s. 14

Päätoimittajalta

Harrin palsta

Keikan kiertokulku Seuressa

Keinusta kiikkutuoliin

Picasso puhutti tavista ja taideammattilaista

Ruumiinhoitoa ikuisen kesän temppelissä

166 000 eläkkeellelähtökahvia

Tulevaisuuden eläkeläisyys:Vähemmän töitä, enemmän vapaa-aikaa

Viralliset & epäviralliset

Palautepalsta - Mitä ihmettä?

s. 18

s. 10

s. 12

Seure Henkilöstöpalvelut Oy www.seure.fi Käyntiosoitteet:

Palvelunumerot:

Fredrikinkatu 51–53 B, 00100 HELSINKI Kielotie 13, 01300 VANTAA Upseerinkatu 1, 02600 ESPOO

Palvelualan yksikkö Päivähoito- ja nuorisoalan yksikkö Terveydenhuoltoalan yksikkö Toimisto- ja opetusalan yksikkö

Postiosoite: PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Sähköposti: info.seure@hel.fi

lteen! Ota ta ataulu

sisältö

Ekstranet http://keikka.seure.fi

09 310 88004 09 310 88005 09 310 88006 09 310 88007

Päätoimittajalta

Seuren verkosto on valtava Ensi vuoden toukokuussa tulee kuluneeksi tasan 20 vuotta siitä kun ensimmäinen keikkalaisemme lähti keikalle. Päivä oli 18.5.1990 ja keikkana iltavuoro sairaanhoitajalle Riistavuoressa. Keikka löytyy ikuistettuna mustakantisesta ruutuvihosta. Paljon on tapahtunut tuon keikan jälkeen. Muutama viikko yhtiön perustamisen jälkeen, keikkojen täytössä siirryttiin atk-pohjaiseen järjestelmään. Montako keikkaa yhtiömme on tarkalleen tähän mennessä täyttänyt, sitä emme edes tiedä. Laskuri nollaantui kun järjestelmämme vaihtui 90-luvun lopulla. Pelkästään uuden järjestelmän laskuri rikkoi miljoonan keikan rajan viime kesänä. Henkilöstömme on kohdannut vuosien kuluessa kymmeniä tuhansia keikkalaisia, tuhannet keikkalaiset ovat kohdanneet toisensa, tilaajaasiakkaamme ovat kohdanneet kymmeniä tuhansia keikkalaisia ja henkilöstömme taas tuhansia tilaaja-asiakkaita. Mikä mahtava verkosto tästä onkaan syntynyt. Tämän lehden sivuille on koottu muutamia näistä kohtaamisista. Harrin palstalla toimitusjohtajamme kohtaa yhden merkittävistä asikkaistamme (s. 4-5). Henkilöstökonsultin ja keikkalaisen kohtaamisessa ei tällä kertaa puhutakaan työasioista vaan taiteellisesti kalanruodoista ja pyörän satuloista (s. 10-12). Jutun juurta ei tarvitse etsimällä etsiä kun viisi toisilleen tuntematonta eläkkeellä olevaa keikkalaista kohtaavat toisensa Seuressa (s. 17). Muun muassa näihin mielenkiintoisiin tapaamisiin päätämme tämän tapahtumarikkaan vuoden. Ensi vuonna luvassa on jotain uutta, paljon vanhaa ja jotain... vihreää? Ja tietysti jotain juhlavaa juhlavuoden kunniaksi. Välitän tässä koko henkilöstön lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta. Mukavaa vuoden vaihdetta ja hyviä lukuhetkiä! Virva Suikkanen virva.suikkanen@hel.fi

Keikka - Seuren henkilöstölehti Päätoimittaja

Virva Suikkanen

Toimitus

Heidi Kangas Tanja Koivuranta Laura Kuivalainen Heli Lappi-Rantanen Virva Suikkanen Johanna Tukiainen

Ulkoasu ja taitto

Pauliina Paijola

Sähköposti

viestinta.seure@hel.fi

Harrin palsta

Harri Virta ja Jaakko Valvanne vaihtavat kuulumisia Kampin kattojen yllä.

Kohtaamisia

TEKSTI JA KUVAT VIRVA SUIKKANEN

Espoon vanhusten palvelut on syksystä 2008 lähtien keskittänyt kaiken lyhytaikaisen henkilöstön hankinnan Seureen. Vanhusten palvelujen johtaja Jaakko Valvanne luonnehtii Seuren toimintakykyä geriatrian erikoislääkärin ottein. “Nuori yritys. On juuri ohittanut ensimmäisen kasvupyrähdysvaiheen. Toiminnan laajentumisesta huolimatta toimintakyky koko ajan parantunut. Täysin itsenäinen eikä tarvitse enää avukseen vanhusten palvelujen omaa työhönottoa eikä osastonhoitajien omia listoja. Omatoimisuuden ja hyvän toimintakyvyn uskotaan säilyvän myös läpi taloustaantuman”, Valvanne arvioi. Myös Seuren toimitusjohtaja Harri Virta on tyytyväinen Seuren kestävyyteen keskittämisprosessissa, vaikka se rutistettiin läpi nopeasti ja Cooperin testin hengessä. Suoritusolosuhteet ovat tämän jälkeen kuitenkin muuttuneet: “Vielä reilu vuosi sitten suurena huolenaiheena oli työvoiman saatavuus monillakin ammattialoilla. Nyt toimintakyvyn ylläpitämisen haasteeksi on noussut keikkojen yleinen väheneminen ja sitä kautta yhtiön taloudellisten resurssien pieneneminen.” Seuressa aiotaan hyödyntää tämäkin aika. “Nyt on oiva tilaisuus hioa

prosesseja timmiin kuntoon, jotta toimintakyky uuden kasvun alkaessa olisi iskussa”, Virta lupaa. Valvanne paljastaa, miten tärkeää oli ymmärrys siitä, että seurelaiset ovat itse asiassa kaupungin työntekjöitä. “Jotta yhteistyö ja todellinen kumppanuus voi kehittyä, on yhteistyötä tekevien ihmisten ensin opittava tuntemaan toisensa. Sitä kautta syntyy luottamus. Näin kävi meillekin”, hän kuvailee ja lisää “Tärkeää oli myös havaita, että Seure oli valmis satsaamaan ylimääräistä yhteistyön kehittämiseksi. Se innosti meitäkin tekemään parhaamme.” “Tällaisissa hankkeissa molemminpuolinen tahtotila on keskeinen tekijä. Kyllä niitä ratkaisuja sitten löytyy”, Virta toteaa. “Tämä hanke opetti meille seurelaisille montakin asiaa”, hän lisää. kä “Yhteistyön kehittämisessä sekä vuorovaikutuksen määrällä että laadulla on merkitystä. Kanssakäymisen tulee olla monipuolista, jotta mahdollisimman monen ajatuksia ja käsityksiä voidaan hyödyntää kehitystyössä.” hän korostaa. Kumppanuus perustuu yhteiseen tietoon ja yhteisiin tavoitteisin.

TEKSTI VIRVA SUIKKANEN

Tästä on kysymys Tilanne alkoi kuitenkin paljastua tehottomaksi. Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa. Ja myös kallis. Henkilöstövuokrauksen kustannukset nousivat vanhusten palveluissa yli saadun hyödyn. Keväällä 2008 Espoon vanhusten palvelut ja Seure istuivat saman pöydän ääreen pohtimaan järkevää ratkaisua tilanteen parantamiseksi. Yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin, että kaikki henkilöstövuokraus keskitetään kaupungin omaan yhtiöön, Seureen. Nyt, reilu vuosi siirtymän jälkeen keskittäminen on toteutunut 100-prosenttisesti. Keikkalaisille on vanhusten palveluissa tarjolla tasaisesti töitä ja valinnan varaa paitsi kohteissa myös työpäivissä. Asiakkaan henkilöstövuokrauksen kulut pysyvät suunnitteluissa mitoissa ja toimintamalli on selkeytynyt. Keikoista enää vain muutamia jää täyttämättä.

Keikkalaisille on ensisijaisen tärkeää, että keikkojen tarjonnan virta on suhteellisen tasainen. Jos keikkatarjonta on hyvin satunnaista, ei kyseisissä kohteissa tai kyseisellä alueella pääse syntymään toimivaa keikkalaisten rinkiä. Keikkatöiden välitys on jatkuvaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoilua. Ennen päätöstä henkilöstövuokrauksen keskittämisestä Seureen, Espoon vanhusten palvelujen kohdalla tarjonnan tasapaino oli enemmänkin epätasapainossa. Jonkin aikaa jatkuneesta työvoimapulasta johtuen, keikkalaisia tilattiin yksiköihin vaihdellen ja useista eri henkilöstövuokrausyrityksistä. Samaan aikaan vanhusten palvelujen oma työhönotto teki sekin täyttä päivää lyhytaikaisten sijaisten saamiseksi. Hätä henkilöstön riittävyydestä oli yksiköissä suuri ja tekijöitä haettiin sieltä mistä saatiin, jos saatiin.

Vanhu 2010 m styö es su t Espoon k u lt tuu keskukse ssa 10.2 ri.2010 Seure esi ttäyty y o sastolla 2 Ter vetu loa! w w w.van hust yome ssut.net

Espoon Vanhusten palvelujen seurelaiset keikkailevat sairaaloissa, kotihoidossa ja vanhainkodeissa. Tammimarraskuun välillä 2009 oli näissä kohteissa tarjolla sekä lähi- että sairaanhoitajille yhteensä 9440 keikkaa. Lisätietoa Espoon keikkatarjonnasta antaa Terveydenhuoltoalan yksikön henkilöstökonsultit puh. 09 310 88006.

Seuressa tapahtuu

Keikan kiertokulku Seuressa TEKSTI TANJA KOIVURANTA KUVAT PAULIINA PAIJOLA

Seure saa päivittäin satoja yhteydenottoja tilaaja-asiakkailtaan kun he tilaavat lyhytaikaisia sijaisia työkohteisiinsa. Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat suuresti ja vaikuttavat keskeisesti siihen millaisia keikkoja milloinkin on tarjolla. Tarjolla olevat keikat perustuvat aina tehtyyn tilaukseen. Seuren henkilöstökonsulttien käsittelyssä työt ja tekijät kohtaavat, välillä minuuttiaikataulussa. Palapelinomaisesta keikantäytöstä vain osa näyttäytyy ulkopuoliselle. Seuraavassa vastauksia muutamiin usein esitettyihin kysymyksiin. Kun keikka tulee Seureen mitä sitten tapahtuu? Tilaukset tulevat Seureen

joko ekstranet -palvelu Keikkanetin kautta tai siten, että tilaaja soittaa konsultille, joka kirjaa keikan tilausjärjestelmään. Järjestelmästä suurin osa keikoista siirtyy näkyviin myös Keikkanettiin. Seuren konsultit käyttävät työkalunaan tilausjärjestelmää, jossa on keikoista erilainen näkymä kuin Keikkanetissä. Mitkä keikat näkyvät Keikkanetissä?

Paljon ihmetystä on herättänyt kysymys, että miksi jotkut keikat näkyvät Keikkanetissä, jos ne eivät ole avoimia keikkoja tai miksi kaikki keikat eivät näy Keikkanetissä lainkaan? Keikkanetissä ei näy kaikkia Seuren keikkoja ja tähän syinä ovat mm. se, että tilaaja on tehnyt toiveita keikkalaisista ja nämä toiveet käydään ensin läpi. Keikkanetissä saattaa aikaajoin näkyä ”virheellisesti” keikkoja, joissa on tilaajan toiveita, koska ne odottavat vielä käsittelyä. Keikka saattaa näkyä Keikkanetissä myös, jos keikan täyttö on kesken tai voi olla, että keikka on juuri mennyt jollekin keikkalaiselle ja tilanne ei vielä ole päivittynyt. Miten usein Keikkanetti sitten päivittyy? Keikkanetti päivittyy useita kertoja

tunnissa eli uusia keikkoja saattaa tulla useita pitkin päivää. Kehitystyö jatkuu myös koko ajan ja Keikkanettiä kehitetään vieläkin ajantasaisemmaksi, jotta

päivittyminen ei aiheuttaisi epäselviä tilanteita. Mitä tarkoittaa tilaajan toiveet keikassa? Seuren henkilöstökonsultit alkavat

täyttää keikkaa niin, että ensin käydään läpi tilaajan toiveet. Kun tilaaja tekee tilauksen sijaisesta, saattaa hänellä olla jo tietty henkilö mielessä. Henkilö on voinut jäädä tilaajan mieleen keikkaillessaan usein samassa kohteessa tai on tehnyt kohteeseen vaan yhden keikan, mutta se on sujunut niin hyvin, että tilaaja muistaa keikkalaisen siitä syystä. Myös omalla persoonallaan voi jäädä mieleen esim. reippaan asenteen ansiosta. Tämä ei tarkoita sitä, että ainoastaan vanhat tutut keikkalaiset saavat keikkoja, vaan uusillekin annetaan mahdollisuuksia päästä tekemään hyvä vaikutus tilaajaan. Mitä omia tietoja kannattaa Seureen päivittää? Keikkatoiveet, ilmoittautu-

miset ”äkkilähtöihin” ja käytettävyystiedot ovat tärkeitä pitää ajan tasalla. Tilaajan toiveiden läpikäynnin jälkeen katsotaan keikkaan tulleet keikkatoiveet, joita saattaa samaan keikkaan olla vaikka parikymmentä. Keikkatoiveen jättäneet käydään läpi järjestyksessä ja mikäli toiveen esittäjä on pätevä kyseiselle keikalle, sovitaan keikasta hänen kanssaan. Toisinaan ei keikkaan ole yhtään keikkatoiveita, joten siirrytään seuraavaan vaiheeseen. Yksiköiden henkilö-

konsultit ottavat ylös myös ”ilmoittautumisia” niin kutsuttuihin äkkilähtöihin eli saman aamun keikoille lähtijöitä. Konsulteille voi siis ilmoittaa olevansa käytettävissä vaikkapa tällä viikolla aamulähdöille ja tämä kirjataan ylös. Käytettävyystiedot kannattaa tietenkin myös pitää ajan tasalla, nämä ”äkkilähtö” -muistiinpanot ovat lisäapuna käytettävyystiedoille. Yhä enemmän onkin äkkilähtöjä eli keikkoja samalle päivälle. Tämä trendi suosii jonkin verran sellaisia keikkalaisia, joiden aikataulut joustavat lyhyelläkin varoitusajalla. Mikäli edellä olevien toimenpiteiden jälkeen keikka on yhä täyttämättä, käydään jatkuvasti läpi myös työntekijälistoja ja päivittäin lähetetään myös tekstiviestejä. Tekstiviestin saaneista keikalle lähtee yleensä nopeasti reagoiva henkilö, jos hän on sopiva keikalle. Milloin puhelimella pääsee parhaiten läpi? Puhelinpalvelussa on aika ajoin jo-

noja ja voi tuntua, että tämä hankaloittaa keikkailua. Jos vain on mahdollista, kannattaa soittaa muulloin kuin kiireisimpinä aikoina. Tällöin ei muodostu niin helposti jonoja ja puhelimella pääsee paremmin läpi. Kiireisimpiä ovat aamut noin klo 9:n asti, lounasaika ja viimeiset puhelinpalvelutunnit. Parhaiten siis puhelimella pääsee läpi ”väliaikoina”. Onko hyötyä jättää keikkatoiveita?

1. Terveydenhuoltoalan yksikön henkilöstökonsultti saa tilauksen sairaanhoitajasta.

2. 2. Tilauksessa ei ole tilaajan toiveita, joten konsultti katsoo Keikkanetistä onko tilaukseen keikkatoiveita. Keikkatoiveitakaan ei ole, joten konsultti katsoo oman yksikkönsä muistiinpanoja.

Kohteeseen toivotaan tuttua tekijää, koska perehdytykselle ei ole tällä kertaa aikaa.

3. Muistiinpanoihin on merkitty keikkalaiset jotka ovat ilmoittaneet olevansa käytettävissä seuraavina päivinä pikaisiinkin lähtöihin.

Keikkatoiveet eivät tarkoita sitä, että on varannut itselleen keikan tai että automaattisesti saa sen. Keikkatoiveita voi tulla samaan keikkaan useita ja jopa kymmeniä ja näistä pyritään valitsemaan parhaiten keikalle soveltuva. Keikkatoiveita kannattaa kuitenkin ehdottomasti jättää ja prosessia kehitetään siihen suuntaan, että keikkatoiveet pystyttäisiin huomioimaan vielä nykyistä paremmin.

Konsultti katsoo tlausjärjestelmästä, ketkä keikkalaiset ovat jo olleet kohteessa keikkailemassa ja alkaa selvitellä pääsisikö joku heistä pikaisesti lähtemään keikalle.

4. 4.

Miten saisi enemmän keikkoja? Oma

aktiivisuus on erittäin tärkeää. Kannattaa esittää keikkatoiveita ja pitää käytettävyystiedot ja omat yhteystiedot ajan tasalla. Lisäksi kannattaa keikkailla niin paljon kuin mahdollista, samalla tulee erilaiset työkohteet tutuiksi ja tätä kautta jää myös mieleen eri kohteisiin. Kohteet toivovat usein tuttuja tekijöitä ja siihen tietenkin pyritään, että kohteet saisivat toivomansa sijaiset.

Palvelualan yksikön konsultti saa tilauksen, jossa tarvittaisiin kokki jo samaksi päiväksi päiväkotiin.

Täältä löytyikin sopiva keikkalainen lähtemään tälle keikalle, joten sitten sovitaan keikkalaisen ja tilaajakohteen kanssa keikasta.

Heti ei tärppää, mutta kolmas puhelu tuo tulosta ja keikkalainen lähtee heti aamutoimien jälkeen kokkaamaan – asia sovittu sekä tilaajan että keikkalaisen kanssa.

keikkalainen

TEKSTI HELI LAPPI-RANTANEN KUVAT PAULIINA PAIJOLA

Keinusta  Kahdetkymmenet kurahousut Pukemista opetteleva lapsi ei pidä kiirettä haalarin päälle vetämisessä. Huomio kiinnittyy välillä aivan muuhun ja sitten taas jatketaan vetoketjun sulkemista. Tällaisissa tilanteissa lastenhoitajan kärsivällisyys punnitaan. ”Usein joutuu valitettavasti kiirehtimään lasta, kun pitää siirtyä jo eteenpäin, vaikka eihän hän opi, jos ei itse saa harjoitella”, kertoo lastenhoitajana työskentelevä lähihoitaja Eeva Palvaila. Palvailan mielestä haastavinta työssä ovat erilaiset siirtymätilanteet, kuten juuri pukemiset. ”Iltapäivällä ulos mennessä lapset ovat jo väsyneitä. Jos henkilökunnassa on vajausta, voi kahdenkymmenen lapsen pukemiseen mennä kurahousukautena pahimmillaan tunti.” Samalla täytyy pitää ryhmää hallinnassa. Amatöörille tulee hiki pelkästä ajatuksesta. Pikkuväki on kuitenkin ehdottomasti Palvailalle mieluisinta työsarkaa. ”Lap-

set ovat luontevia ja aitoja. Heidän vilkas mielikuvituksensa aikaansaa hauskoja tilanteita. Lasten spontaanisuus on mahtavaa ja he ovat aina aidosti läsnä”, kuvailee Palvaila. Hän hakeutui aikanaan hoitoalalle keittiötyöstä. ”Kyllä siinä oli taustalla hoivaamisen ja auttamisen tarvetta”. Perhekodissa pitkään työskennellyt Palvaila on keikkaillut päiväkodeissa 1,5 vuotta. ”Opiskelen samalla, joten keikkailun joustavuus sopii minulle hyvin.”

Hyvä hoitaja on turvallinen aikuinen Eeva Palvailan mielestä lapsi ei kaipaa liikaa ohjelmaa, vaan leikille ja luovuudelle tulisi jättää tilaa. Lapsen tulee voida luottaa aikuiseen ja siihen, että hänestä huolehditaan. Vaikka päiväkotien perushoito on hyvää, on joskus haasteellista täyttää näitä ihanteita. Ryhmäkoot ovat suuria ja pakolliset palaverit ja paperityöt

vievät paljon aikuisten aikaa. Hyvä lastenhoitaja on Palvailan mukaan turvallinen ja läsnä oleva aikuinen. Huumorintajulla ja kärsivällisyydellä selviää kiperistäkin tilanteista. ”Keikkalaisella tulee olla myös hyvä muisti, jotta parikymmentä lapsennimeä oppii nopeasti uudessa paikassa”, heittää Palvaila. Keikkatyötä tehdessä on Palvailasta hienoa, että uuteen paikkaan mennessään hän kokee poikkeuksetta itsensä tervetulleeksi ja kaivatuksi. ”Lapsille olisi tietysti ihanteellisinta, että paikalla olisivat aina tutut aikuiset”, myöntää Palvaila. Kun näin ei käytännön syistä voi olla, on sijaisten merkitys suuri. Käsi- ja silmäpari tulee enemmän kuin tarpeeseen ja lapsetkin tottuvat yleensä uuteen ihmiseen nopeasti. ”Saan yleensä helposti kontaktin lapsiin, se tulee minulta jotenkin luonnostaan. On myös tärkeää antaa lapselle tilaa ja aikaa tutustua.”

kiikkutuoliin Ihmisen elämänkaaren alussa ja lopussa, lapsuudessa ja vanhuudessa, korostuu peruspalveluiden merkitys. Seuren keikkalaiset ovat joka päivä turvaamassa näitä elintärkeitä palveluita. Päiväkodin täyttää hälinä ja uuden opettelun ilo.Vanhustenkeskuksen tunnelma taas henkii rauhaa ja luopumistakin.Yhteistä keinun ja kiikkutuolin katveessa tehtävälle hoitotyölle on ainakin se, että työtä tehdään ihminen ihmiselle, pinnaa välillä venyttäen ja huumoria unohtamatta.

 ”Vanhus on ihana!” Ikkunalaudan valokuvassa hymyilee upea ja elinvoimaa uhkuva lotta. Nyt hän makaa viereisessä sängyssä hauraana vanhuksena. Väliin mahtuu kokonainen elämäntarina. Lähihoitaja Maija Seppälä pitää suurena etuoikeutena, että saa olla hoitamassa hänen kaltaisiaan ihmisiä ja kuulemassa näitä tarinoita – silloin kuin suinkin työtehtävät sen sallivat ja vanhuksella on vielä kyky tarinansa kertoa. ”Hoidettavina ovat nyt viimeiset veteraanit, evakot ja lotat. Pian nämä tarinat ovat historiaa.” Maija Seppälästä näkee, että hän tekee hoitotyötä koko sydämellään. ”Joskus minusta tuntuu, että olen liiankin herkkä. Joskus vanhus ottaa käden omien käsien väliin ja kysyy, tulethan huomennakin. Mutta keikkalaisena on sanottava, että en tule. Vaikka ammatillisuuteen ei kuulu kyynelehtiä työpaikalla, voivat tunteet purkautua sitten kotimatkalla.” Työn raskaimpia puolia on Seppälän

mielestä aggressiivinen käytös, joita tietyt sairaudet aiheuttavat ja jota hoitajat joutuvat kohtaamaan. ”Silloin on vain ajateltava, että ei terve ihminen tekisi tällaista.”

Vanhusta tulee kunnioittaa Maija Seppälä työskenteli parikymmentä vuotta liikealalla, mutta kaipasi ihmisläheisempää työtä ja toisten auttamista. Tie vei kotiavustaja- ja kehitysvammaistenhoitajakoulutuksen kautta lähihoitajaksi ja vanhusten pariin. Seppälällä on vakituinen työ palvelutalon ryhmäkodissa, mutta sen ohella hän on keikkaillut tiiviisti kolmen vuoden ajan. ”Keikkailun myötä ujouteni on karissut ja on hienoa huomata, että on nykyään helppo mennä töihin minne vain.” Seppälän mielestä hyvään vanhuuteen kuuluu mahdollisuuksien mukaan vapaus mennä, tulla ja olla oma itsen-

sä. ”Hyvin tärkeää on kuulla vanhuksen tarpeita ja pyyntöjä.” Kyse on usein pienistä asioista, vaikkapa kellon patterin vaihtamisesta, jota vanhus saattaa joutua pyytämään useamman kerran, jos hoitajamiehitys on pieni ja aika riittää lähinnä perushoitoon.

”Kiitos kamaripalvelijasta” Työpäivän parhaita hetkiä on Seppälän mielestä, kun vanhus laitetaan nukkumaan ja toivotetaan hyvää yötä. Usein silloin saa suoraan sydämestä tulevaa kiitosta. ”Eräs vanhus sanoi esimerkiksi tänään, että voi kun kiva, että sain oman kamaripalvelijan. Erään kerran kuusi vanhusta kysyi, koska tulen uudelleen. Sitä pidän omana onnistumiseni mittarinani.” •

Sirkka Kukkohovi (vas.) ja Mirva Nokelainen pohtimassa näyttelyn antia.

picasso puhutti tavista ja taideammattilaista TEKSTI HELI LAPPI-RANTANEN KUVAT PAULIINA PAIJOLA, ATENEUM (PICASSO-TÊTE DE TAUREAU)

Voisi luulla, että taiteen ammattilainen ja ”taidetavis” katsovat Picasson näyttelyä eri tavalla ja ovat siitä kenties eri mieltä. Kohtaaminen pimeänä marraskuisena iltana osoittaa kuitenkin, että taide ja siitä pitäminen on ennen kaikkea henkilökohtainen asia.

Pablo Picasso Ateneumin taidemuseossa 18.9.2009-6.1.2010

keikkalainen

On harmaa torstai-ilta, mutta Ateneum suorastaan kuhisee. Paikalla on taideharrastajia, mutta paljon myös niitä, joille Ateneumin ovet aukeavat ensimmäistä kertaa alkutalven kuuman nimen, Pablo Picasson myötä. Museon kahvilassa kohtaa kaksi seurelaista: koulunkäyntiavustajana toimiva Sirkka Kukkohovi ja Toimisto- ja opetusalan yksikön henkilöstökonsultti Mirva Nokelainen. Sirkka on taiteen ammattilainen, tekstiilisuunnittelija ja tuleva kuvaamataidon opettaja, joka työskentelee opintojensa ohella osapäiväisenä koulunkäyntiavustajana. Koulunkäyntiavustaja-asioita työkseen hoitava urheilullinen Mirva taas on vähemmän kotonaan taiteen maailmassa. Tosin pian paljastuu, ettei Mirvakaan ummikko ole: Kiasma on hänelle mieluinen paikka ja Sirkan kanssa löytyy yhteisiä näyttelykokemuksiakin.”Edellisestä Ateneumissa käynnistäni on kuitenkin kulunut ainakin kymmenen vuotta”. Sirkka on muutama vuosi sitten muuttanut Haukiputaalta Helsinkiin opiskelemaan ja nauttii nyt pääkaupungin taidetarjonnasta. ”Pääsen taideopiskelijana hyvin edullisesti näyttelyihin ja taidemuseoihin. Kiasma on lähes olohuoneeni ja Ateneumissa katsastan jokaisen vaihtuvan näyttelyn. ” Sirkalla on myös tapana palata useamman kerran näyttelyihin, jotka jäävät kaihertamaan mieltä.

Picasson tyylin tunnistaa Ateneumille oli onnenpotku, kun Pariisin Picasso-museo tyhjennettiin remontin alta ja näyttelyn teokset saatiin sen vuoksi Suomeen. Esillä on monipuolinen otos taiteilijan 50 000 teosta käsittävästä tuotannosta. Mirvalla ei ole Picassosta juurikaan etukäteismielikuvaa. ”Muistatko mustavalkoisen ison Guernicamaalauksen, jossa on häränpää ja muita hahmoja?”, Sirkka kyselee Mirvalta, joka ei saa teosta mieleensä. Sirkka kuitenkin arvelee, että hän tunnistaisi sen ja useita muita Picasson töitä. Niin laajalti viljel-

tyjä ne ovat taidejulisteissa, postikorteissa ja mediassa. ”Tunnen monia Picasson teoksia ennalta muun muassa taidekirjoista, joten odotan, että näen harvinaisempaa tuotantoa”, miettii Sirkka. Liitymme jatkuvaan ihmisvirtaan ja lähdemme kiertämään näyttelyä. Ensimmäinen sali yllättää: esillä on hyvin perinteisiä muotokuvamaalauksia Picasson tuotannon varhaisvuosilta. ”En olisi uskonut, että Picasso on maalannut näin perinteisen kauniita naisenkuvia”, hämmästelee Mirva. ”Usein taiteilijan pitää uran alkuvaiheessa näyttää, että hän osaa maalata. Oma tapa ilmaista nousee vasta hieman myöhemmin”, kertoo Sirkka. Hänen asiantunteva katseensa tunnistaa kuitenkin Picasson omaa tyyliä hyvinkin varhaisissa töissä. Näyttelyn edetessä kohtaamme koko ajan enemmän teoksia, jotka maallikkokin osaisi arvata Picasson tekemiksi. Sivuprofiilista kuvatut kulmikkaat kasvot, silmät, kirkkaat värit ja rauhan teemat toistuvat useissa tauluissa. Esillä on myös veistoksia. Mirva kertoo katsovansa teoksissa kokonaisuutta. Mutta entä Sirkka, katsooko taiteen ammattilainen taideteoksia jotenkin erilaisin, analysoivin silmin? ”Kyllä minäkin katson kokonaiskuvaa ja haen joukosta omaa suosikkia. Haen ehkä kauneutta ja sopusuhtaisuutta, mutta se ei tarkoita yleisiä kauneusihanteita.”

Mikä on taidetta? Tulemme härkää kuvaavan teoksen eteen. Picasso on luonut sen liittämällä yhteen polkupyörän tangon ja satulan. ”Picasso vaikutti taiteen määrittelyyn. Hänen myötään ruvettiin yhä enemmän ajattelemaan, että mikä vain voi olla taidetta”. Mutta pitääkö tuotoksessa kuitenkin olla joku juju jotta se olisi taidetta? ” Jos on tarpeeksi nimeä, taidetta voi olla vaikka vessankansi seinällä”, miettii Mirva. Mutta oikeasti, onko kyseessä silloin taide? ”Yhden määrittelyn mukaan

taidetta on kaikki, mitä tekijä itse pitää taiteena ja esittää julkisesti”, kiteyttää Sirkka. Picassolle sitä oli muun muassa ruoto kalasta, jonka hän oli juuri syönyt.

Näyttely miellytti, muttei yllättänyt Istumme Ateneumin upeille sisäportaille sulattelemaan näyttelyn antia. ”Positiivista oli, että näki Picasson tuotannon koko laajuuden. Olisin kuitenkin odottanut jotain vielä enemmän”, Mirva kommentoi. Sirkka on samaa mieltä. ”Odotin, että 50 000 teoksen tuotannosta olisi valittu enemmän raflaavia ja taiteen määritelmää rikkovia teoksia.” Molemmat pohtivat, että monet vierailut Kiasmaan ja nykytaiteen yllätyksellisyys asettavat isot haasteet perinteisille taidenäyttelyille. Sirkka aikoo palata uudelleen tähänkin näyttelyyn, seuraavalla kerralla tyttären kanssa. Mirvakin lupaa, että väli seuraavaan Ateneumissa käyntiin on tällä kertaa lyhyempi kuin edellinen kymmenen vuotta. •

Picasso_Tête de taureau Pablo Picasso: Härän pää / Tjurhuvud / Bull’s Head (1942) © Succession Picasso 2009 Kuvasto; © photo: RMN / Béatrice Hatala

keikkakohde

t ivuoro isin, n uint ko Naisteisin, keskiviik taisin. un nta maana taisin ja sunnuorot n v a ti rj e in p nu ntaisin. Mieste taisin ja lauajat rs a to lo , io tiistaisinrkemmat auk gin liikunTa aupun ivuilta k in g Helsin aston nettis tavir ww.hel.fi w

Ruumiinhoitoa ikuisen kesän temppelissä TEKSTI LAURA KUIVALAINEN KUVAT PAULIINA PAIJOLA

Suomen ensimmäinen sisäuimahalli avattiin Yrjönkadulle kesällä 1928 mainoslauseella ”Uimahallissa on ainainen uimakausi, ikuinen kesä”. Tässä ikuisen kesän keitaassa työskentelee myös joukko Seurelaisia, jotka vastaavat uimareiden turvallisuudesta uinninvalvojina.

Yrjönkadun kainalossa piileskelevä hallivanhus on toiminut kaupunkilaisten virkistäytymispaikkana jo kahdeksan vuosikymmenen ajan. Ensimmäisen uimahallin taustalta löytyy paitsi urheiluaatteen nousu, myös ajatus uima- ja hengenpelastustaidon tärkeydestä runsasvetisessä mutta kylmässä maassamme. Yrjönkadun uimahalli oli pitkään Suomen ainoa uimahalli: seuraava rakennettiin vasta vuonna 1941 Santahaminaan kadettikoulun käyttöön. Yrjönkadun halli on tunnelmaltaan ainutlaatuinen. Hallin puuhamies, uimahyppääjä, urheiluaktivisti ja pankinjohtaja Toivo Aro lausui avajaispuheessaan, että rakennus on vastine kreikkalaisten ja roomalaisten kylpylöille, noille ruumiinhoidon temppeleille. Hallissa näkyykin puhtaimmillaan ajalle tyypillinen antiikin kulttuurin ja rakennustyylien ihannointi. Allastilaa reunustavat juhlavat pylväsrivit. Erillistä pukeutumistilaa ei ole, vaan pukukaapit sijaitsevat pylväsrivistöjen katveessa avoimessa allastilassa.

Kahden kerroksen väkeä Allashuone on kahden kerroksen korkuinen. Kakkoskerroksen yksityisissä pukukopeissa kylpi aikanaan parempi väki, alakerran avoimet tilat oli varattu tavalliselle kansalle. Yläkerran yksityissaunoissa virkistäytyi joukoittain maan talouseliittiä, taiteilijoita ja poliitikkoja, muun muassa marsalkka Mannerheim ja presidentti Risto Ryti. Alkuvuosina hallin yhteydessä oli monipuolisia hoitoja ja oheispalveluja. Suomalaisen saunan lisäksi hallin varustukseen kuului roomalaista kylpyä, höyrykaappia ja ammekylpyä – sekä tietenkin monikymmenpäinen joukko kylvettäjiä ja muuta pal-

velusväkeä. Suurin osa palveluista oli kuitenkin tavallisen rahvaan ulottumattomissa. Fysikaalinen hoitolaitos ”Horus” tarjosi varakkaalle eliitille hierontaa, savivoimistelua ja vuoristoaurinkokylpyjä. Pienimmällä lipunhinnalla oli tyytyminen tavalliseen uintikylpyyn, pyyhkeeseen ja saippuapalaan.

Miksi Yrjönkadulla uidaan alasti? Yrjönkadun uimahallissa on aina uitu alasti. Perinteisessä kylpyläkulttuurissa alastomuutta ei ole kavahdettu, mutta hygieniasyytkin vaikuttivat Yrjönkadulla. Harva omisti vielä vuosisadan alkupuolella uimaasua. Alasti uiminen heijastelee myös ajan ihanteita. 1920-luvulla tutkittiin paljon erilaisia fysikaalisia hoitotapoja sekä liikunnan merkitystä. Suomeenkin rantautui 20-luvun lopulla Saksasta peräisin ollut ulkoilmaliike, johon liittyi liikunnallisuuden ja auringon palvonta sekä alastomuuskultti. Vuoteen 2001 saakka uima-asujen käyttö hallissa oli kielletty, mutta nykyään häveliäämpikin uimari voi uskaltautua pulikoimaan, sillä altaaseen pääsee pulahtamaan myös uimapuvussa. Perinteiden mukaan hallissa kuitenkin edelleen kylvetään erikseen naisten- ja miestenvuoroilla. Kylvettäjät, vahtimestarit ja hissipojat ovat jääneet historiaan, mutta vanhan hallin henki on säilynyt vuosien saatossa entisellään. Vaikka uimapuvun käyttö nykyään onkin luvallista, suurin osa kylpee edelleen perinteiseen tapaan ilman uima-asua. Iso osa asiakkaista on pitkän linjan säännöllisiä kävijöitä, joiden olisi mahdotonta kuvitellakaan muuta. •

Lähde: Hilkka Högström, Yrjönkadun uimahalli. Rakennushistoriallinen selvitys ja inventointi. Helsingin kaupunginmuseo 1997.

yhteiskunta

166 000 eläkkeellelähtökahvia

TEKSTI VIRVA SUIKKANEN KUVITUS PAULIINA PAIJOLA

Tätä keskusteluaihetta ei pääse pakoon. Otsikon luku viittaa seuraavan kymmenen vuoden aikana kunnista eläkkeelle jäävien määrään. Kahvittelu saavuttaa huippunsa vuonna 2015, jolloin yli 17 000 kuntatyöntekijää siirtyy viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Tulevaa eläköitymisbuumia pohditaan asiantuntijaseminaareissa, poliitikkojen blogeissa ja puheissa sekä mielipidepalstoilla. Keskustelijat ovat löytäneet eläköitymis -ilmiöön hyvin erilaisia näkökulmia. Keskusteluissa eläkepommin uhkakuvilla synkistelevä pessimisti kohtaa usein epäilevän Tuomaan, jonka mukaan karskeat uhkailut tulevasta työvoimapulasta ovat täyttä bluffia. Niin tai näin, vakavasti otettava tiedonlähde löytyy asiantuntijoiden tilastoista. Kuntien eläkevakuutuksen lukujen mukaan kolmannes nykyisistä kuntatyöntekijöistä siirtyy eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Siitä kymmenen vuotta eteenpäin, niin tätä joukkoa seuraa vielä toinen kolmannes.

Ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan Jos katsomme vain ja ainoastaan tilastoja, ymmärtää eri puolilla käydyn huolestuneen keskustelun. Joka kolmas osaaja lähtee lähivuosina eläkkeelle ja työikäisiä

ei riitä samassa määrin tilalle. Erityisesti kuntien peruspalvelut ovat tässä suhteessa haavoittuvaisia. Omansa saa myös yritysmaailma, joka sekään ei pyöri ilman kuntien peruspalveluja. Ja riittääkö yrityksiinkään enää ylipäätään osaajia? Lukujen valossa pessimismi nostaa päätään. Jos kuitenkin nostamme pöydälle eri tahoilla pohdittuja ratkaisuvaihtoehtoja, tilanne näyttää huomattavasti valoisammalta. Asiantuntijalausunnoissa on noussut esille ainakin seuraavat osaratkaisumallit:

Monta ratkaisua, monta muutosta Lista on pitkä, mutta yksi ratkaisu ei tällaisessa tilanteessa riitä. Tulevaisuus näyttää, mitkä malleista nousevat erityisesti avainasemaan. Onko se maahanmuutto, eläkeiän nosto vai yksityistäminen? Nämä vaihtoehdot ainakin puhuttavat ja vilahtavat keskusteluissa muita useammin. Osaratkaisuista toivon mukaan syntyy kuitenkin riittävä kokonaisratkaisu.

ulkoistetaan

Toimintaa ja rinnalle tulee entistä enemmän yksityisiä palveluntuottajia. Töitä järjestellään uudelleen ja osa toimenkuvista katoaa eläkkeelle lähtevien mukana. Toimintaa

Varmaa on ainakin, että työelämän muutokset jatkuvat. Tällä kertaa muutokset tulevat tapahtumaan erityisesti työyhteisö- ja tiimitasolla. Vilkkaan eläköitymisen rinnalla henkilöstössä on aina myös normaalia vaihtuvuutta. Miten tämä jatkuva vaihtuvuus tulee näkymään työpaikkojen arjessa? Ja olemmeko siihen valmistautuneet? Muutosjohtamiseen on jo olemassa erilaisia valmennuspaketteja. Niin myös ikäjohtamiseen. Arvoon arvaamattomaan saattaa tulevaisuudessa kuitenkin nousta tiimiyttämisen ja perehdytyksen koulutukset. Tärkeää olisi, että aihetta pohdittaisiin myös yhdessä työyhteisöjen sisällä. Kehittämispäivän aiheena voisi olla vaikka ’Marjat ja Tuulat lähtökuopissa - Miten meidän työyhteisömme selviytyy eläköitymisestä?’ Siinä konkreettinen tapa käsitellä asiaa. Muutoksenhallinnan parhaat ideat syntyvät usein parhailta työelämän ammattilaisilta, työntekijöiltä itseltään. •

tehostetaan.

Työhyvinvointiin panostetaan ja osa tekijöistä viihtyy pidempään töissä. Eläkkeelle lähtöä siirretään eläkeikää nostamalla. Eläköitymisen jälkeen osa jää alalle vielä . vuosiksi

keikkatyöntekijöiksi Työn perässä Suomeen muuttavia ammattilaisia rekrytoidaan aktiivisesti lisää.

Vanhusten palveluntarpeita pyritään

ehkäisevällä terveydenhuollolla

siirtämään mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen.

Uusia palvelukonsepteja kehitetään ja panostetaan. kuntalaisten

itsepalveluun Rekrytointia tehostetaan.

Perustetaan uusia avustavia ammatttinimikkeitä, joihin koulutetaan uutta väkeä.

pikakoulutuksella

yhteiskunta

Tulevaisuuden eläkeläisyys:

Vähemmän töitä, enemmän vapaa-aikaa TEKSTI VIRVA SUIKKANEN

Ei ole pitkä aika siitä kun eläkkeelle lähdettiin, ja siellä pysyttiin. Tänä päivänä tilanne on aivan toinen. Eläkeläisten riveistä löytyy merkittävä työvoimavaranto, tulevaisuudessa vielä merkittävämpi. Heissä yhdistyy hyvä työkokemus ja valtava elämänkokemus. Usein pohditaan vain miten ikääntyvät saataisiin pysymään töissä. Pitäisikö miettiä myös mikä heidät saisi palaamaan työelämään? Ehkä joustava yhdistelmä töitä ja luppoa. Seuressa työskentelevien eläkeläisten rinki on viime vuosina laajentunut. Ilmiön takaa löytyy ainakin kolme syytä: eläkeläisten osuus väestöstä on kasvanut, eläkeuudistuksen myötä vanhuseläkkeellä olevilta poistuivat tulorajoitukset ja lisäksi Seure on aktiivisesti markkinoinut keikkatyön mahdollisuutta juuri eläkeläisille. Ja onhan olemassa vielä neljäskin syy. Tänä päivänä eläkeläiset ovat varsinaisia harmaita puumia, joille varhaisaamun uintikierroksen jälkeen maistuu vielä päivä keikkatyössä. Työelämässä osittain kiinni pysymiselle on nyt saatu myönteistä vastakaikua myös tutkimuksista. Yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan osa-aikaisesti työelämässä jatkavat pysyvät terveempinä kuin kokonaan kotiin jäävät eläkeläiset. Työssäkäyvillä eläkeläisillä oli paitsi vähemmän fyysisiä sairauksia myös virkeämpi mieli. Työn positiiviset vaikutukset näkyivät erityisesti heillä, jotka jatkoivat oman alan töissä. (Yle.fi Uutiset 14.11, Terveys ja hyvinvointi)

jos esimerkiksi tulostavoitteiden myötä iäkkäämmät työntekijät eivät pysty tekemään työtänsä enää ammattietiikkansa mukaisesti. (Työssä jatkamisen eväät, Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 2/2008) Ikäsyrjinnästä puhutaan paljon varsinkin työnhaun ja irtisanomisten yhteydessä. Vanhemmat työntekijät ovat kuitenkin pääosin tervetulleita jäämään työyhteisöihin. Kunta-alan työsyke 2009 tutkimuksen mukaan 60 prosenttia työnantajista suhtautuu myönteisesti työntekijän työssä jatkamiseen vielä yli eläkeiän. Kun tarkastellaan kunta-alan senioreiden työhyvinvointia yleisellä tasolla, nähdään että asiat ovat kohtuullisella mallilla. Kunnissa työpaikan ilmapiiri koetaan parhaimmaksi yhtäältä nuorten ja toisaalta juuri ikääntyneiden työntekijöiden keskuudessa. Lisäksi työn henkisen raskauden osalta tilanne on myönteisin yli 54 -vuotiaiden keskuudessa. (Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 5/2008)

Jatkaako vaiko ei Kynnyskysymys työssä jatkamiselle ei näyttäisi olevan työntekijän oma terveys vaan työyhteisöön liittyvät tekijät. Suurimmaksi ongelmaksi ei niinkään muodostu kulumat tai muut vaivat vaan esimiestyöhön tai johtamiseen liittyvät tekijät, työpaikkakiusaaminen sekä muutoksenhallintaan liittyvät ongelmat. Alati muuttuvassa työympäristössä ei iäkkäämmille työntekijöille ole kuitenkaan kriittisiä tekijöitä muutokset sinänsä. Sen sijaan ongelmaksi saattavat muodostua muutosten myötä syntyneet uudet toimintatavat, jos ne eivät ole linjassa perustyön ja työntekijöiden arvopohjan kanssa. Erityisen ongelmallisena se on nähtävä,

Keikkatyössä omat erityispirteet Tutkimukset tarkastelevat useimmiten asiaa vakituisessa työsuhteessa jatkamisen näkökulmasta. Keikkatyössä jatkavat eläkeläiset eivät tule tutkimusasetelmissa vielä esille omana ryhmänä. Jotain osviittaa tulokset kuitenkin antavat. Voimme olettaa, että myös keikkatyössä jatkaminen edellyttää, että työssä ollaan voitu hyvin eläkkeelle lähtiessä. Keikkatyössä on omat erityispiirteensä. Mikä juuri keikkailusta tekee niin kivaa, että sitä jaksetaan tehdä eläkkeelläkin? Aiheen ja kuuman kahvipannun äärelle kerääntyi marraskuisena iltana viisi asiantuntijaa. •

miehet (tuhansia) naiset (tuhansia)

Lähde: Tilastokeskus Jarmo Partanen

TEKSTI HEIDI KANGAS KUVAT VIRVA SUIKKANEN

”Uusi

elämä”

tuut kuuluvat millekin lapselle. Joskus elämäntyönsä alalla tehnyt taas saa ohjeistusta kädestä pitäen, mikä saattaa tuntua loukkaavaltakin. ”Sellaisessa tilanteessa olen joskus sanonut, että kyllä tämän työn on 30 vuodessa oppinut”, ruokapalvelutyöntekijä Tuula Hyytiäinen kertoo. Naisten puheista kuultaa läpi se, että kun töitä on tehty koko ikä, niin on vaikea jäädä vain lepäämään laakereilleen. ”Työ on parasta lääkettä”, myöskin liike-elämästä päiväkotiin siirtynyt Marja-Liisa Kantola toteaa. Raha ei siis mitä ilmeisimmin ole ainut syy tehdä keikkoja. ”Vaikka saahan siitä mukavan lisän tienesteihin”, mietiskelee lastenhoitaja Tuula Kurki. MarjaLiisa Kantola pohtii taloudellista puolta myös pelkästään keikkatyötä tekevän kannalta, ”Onhan keikkailu epävarmempi tulon lähde kuin vakityö, mutta meillä eläkeläisillä ei ole sitä ongelmaa”. Vanhoja aikoja ja töitä nämä naiset eivät tunnu kaipaavan. ”On kunnissa tehtävä työ toki muuttunut kiireisemmäksi, silti tuntuu ihan hyvältä että oma tytär on kuntasektorilla. Haasteita löytyy hyvässäkin mielessä.”, pohdiskelee Tuula Hyytiäinen. Yksityiseltä sektorilta kuntamaailmaan loikanneet eivät ole myöskään jääneet ikävöimään mitään vanhasta työstään. ”Tämä on uusi elämä”, toteaa Anneli Salo. •

Hetkonen, eikö sen pitänyt mennä niin että eläkkeellä viitataan kintaalla työelämälle ja keskitytään niihin juttuihin, joita ei ikinä ehtinyt tai jaksanut tehdä työn ohella. Viisi keikkailevaa eläkeläistä, jotka Keikka-lehti pyysi keskustelemaan aiheesta, ovat toista mieltä. Toki vapaa-aika on keikkatyötä tekevälle eläkeläiselle kultaakin kalliimpaa. Tietyt asiat voittavat kirkkaasti työnteon. Haastateltavat mainitsevat tällaisiksi esimerkiksi lapsenlapset. Sielua ja ruumista tuuletetaan myös naisporukalla teatterissa ja taidenäyttelyissä, tekemällä vapaaehtoistyötä ja koiran kanssa puuhastelemalla. Vanhalla iällään myymälätyön päiväkotiin vaihtanut Anneli Salo kiteyttää asian, ”Omasta jaksamisesta huolehtiminen heijastuu muihinkin”. Kaikki viisi hehkuttavat keikkailun hyviä puolia. ”Keikkaillessa tapaa ihmisiä, tuttuun työkohteeseen on helppo mennä ja keikkailu on aivan eri asia kuin täyden viikon paahtaminen”, pohtii lastenhoitajan töitä koko elämänsä tehnyt Merja Joensuu. ”Minullekin on tärkeää että saa tehdä töitä voimavarojen mukaan ja arvostan myös säännöllistä päivätyötä”, lisää Anneli Salo. Vastapoolina on tietysti se, että aivan vieraaseen työkohteeseen saattaa olla vaikea mennä, joutuu selvittämään kaiken siitä alkaen mitkä vant-

PALKANMAKSU

AIKATAULU

Viralliset

09-10 AIKATAULU 09-10 AIKATAULU 09-10

PALKANMAKSU

Täytä tuntilistat ajalta:

Tuntilista Seuressa viimeistään:

Palkkapäivä:

PALKANMAKSU

Repäise talteen katkoviivaa pitkin !

Uusi verokortti Seureen

Työmatkasetelit keväälle 2010 Tulevan kevään työmatkasetelit ovat nyt haettavissa. Jos tarvitset setelit käyttöösi heti tammikuun alusta lähtien, täytäthän hakemuksen joulukuun aikana. Työmatkaseteleitä voit hakea täyttämällä sähköisen hakulomakkeen Keikkanetissä tai palauttamalla täytetyn lomakkeen Seuren palvelupisteeseen. Työmatkasetelit postitetaan sinulle kotiin. Työmatkasetelit kuuluvat työsuhde-etuihisi, jos työsopimuksesi kestää yhtäjaksoisesti yli kolme kuukautta ja työskentelet viikoittain vähintään 20 tuntia. Lisätietoja saat Keikkanetistä tai henkilöstökonsulteilta sekä osoitteesta www.ytv.fi

Vuoden 2010 verokortit tulevat voimaan 1.2.2010. Verovirasto lähettää uudet verokortit asiakkailleen tammikuun aikana. Toimitathan uuden verokorttisi Seureen hyvissä ajoin. Verokortin voi tuoda Kampin palvelupisteeseen tai postittaa osoitteeseen PL 650, 00099 Helsingin kaupunki.

Seuren aukioloajat vuoden vaihteessa Puhelinpalvelu ja Kampin Palvelupiste: Jouluaaton aatto 23.12.

palvelemme normaalisti. Jouluaatto 24.12.

olemme kokonaan suljettu. Välipäivät 28.-31.12.

palvelemme normaalisti. Espoon ja Vantaan Palvelupisteet

suljettu 23.12.-10.1. välisen ajan.

joulu 1.–15.12.

ke 16.12. to 31.12.

16.–31.12.

ma 4.1.

pe 15.1.

1.–15.1.

ma 18.1.

pe 29.1.

16.–31.1.

ma 1.2.

ma 15.2.

1.–15.2.

ti 16.2.

pe 26.2.

16.–28.2.

ma 1.3.

ma 15.3.

1.–15.3.

ti 16.3.

ke 31.3.

16.–31.3.

to 1.4.

to 15.4.

tammi

Epäviralliset

helmi

ONKO SIELLÄ REIPPAITA LAPSIA?

maalis Tällä kupongilla -20 % alennus yhdestä vapaavalintaisesta tuotteesta pääkaupunkiseudun myymälöissämme.

Palkanlaskijat:

Päivähoito-ja nuorisoala 09 310 88099

TÄÄLLÄ ON. Tällä lipukkeella koko perheen

sisäänpääsy Huimalaan -20%

Terveydenhuoltoala 09 310 88066 Toimisto- ja opetusala 09 310 88010

Palauttamalla kupongin myymäläämme osallistut myös GoreTex Windstopper -fleecen arvontaan.

Voimassa 28.2.2010 asti.

Palveluala 09 310 88008

Kuponki on voimassa 31.1.2010 saakka.

Arvonta suoritetaan 22.1.2010, voittajalle ilmoitetaan puhelimitse. Nimi_________________________ Puhelin _______________________

Ma Suljettu Ti–Ke 14.00–20.00 To–Su 10.00–20.00

www.imagewear.fi

Ajo-ohjeet ja lisätiedot www.huimala.¿

leikkaa talteen

18 18

Arvoisa Asiakas! Tällä kupongilla saat 10% alennusta teeostoksesta ennen 28.2.2010.

Tervetuloa Puotiimme Fredrikinkatu 55, Helsinki Auki ma-pe 11-20, la 12-18 su suljettu leikkaa talteen

palautetta

ihmettä? Miten voin ilmoittautua Seuressa muiden yksiköiden keikkalaiseksi? Pitääkö täyttää uusi hakemus nettisivuilla? Seure vastaa: Ei tarvitse. Suosittelemme ottamaan yhteyttä suoraan sen toimialayksikön henkilöstökonsultteihin, jonka keikkatöistä on kiinnostunut. Joissakin nimikkeissä riittää, että haastattelu tehdään puhelimitse toisissa nimikkeissä edellytetään, että keikkalainen tulee vielä uuteen haastatteluun ja perehdytykseen. Mutta uutta hakemusta ei siis tarvitse enää täyttää. Kaikki yksiköt Seuressa käyttävät samaa henkilötietojärjestelmää

Voisiko ilmoituksen rikostaustaotteen vanhenemisesta saada automaattisesti? Seure vastaa: Lähitulevaisuudessa kyllä. Olemme rakentamassa järjestelmää, joka lähettää keikkalaiselle automaattisesti tekstiviestin neljä viikkoa ennen rikostaustaotteen vanhenemispäivää. Palvelu tulee käyttöön keväällä 2010. Tiedotamme siitä silloin lisää. Miksi kaikissa keikkakohteissa ei ole keikkalaisten tavaroille varattua lukollista säilytystilaa? Seure vastaa: Näitä viestejä saatuamme, olemme vieneet asiaa eteenpäin tilaajille päin ja muistuttaneet sen tärkeydestä. Onneksi suurimmassa osassa keikkapaikoista asia näyttää olevan kunnossa.

Lähetä palautetta! viestinta.seure@hel.fi

Miksi päiväkodeissa laitetaan keikkalaisia niin kutsuttuihin äärivuoroihin (esim. klo 17.00 saakka), vaikka se on sekä vanhemmille että lapsille välillä hämmentävää jättää tai hakea lapsi vieraan ihmisen hoidosta? Seure vastaa: Asiakas tekee tilauksen aina paikkaamaan poissaolevaa työntekijää ja täten myös hänen työvuoroonsa. Päiväkodit sovittelevat työvuoroja parhaansa mukaan, mutta aina ei siirtäminen onnistu. Sairausloman sijaisen tarve tulee esimerkiksi useimmiten niin viime tingassa, ettei omalla henkilökunnalla ehkä ole mahdollisuuksia vaihtaa työvuorojaan. Pääsääntöisesti päiväkodeissa äärivuorolaisen parina on aina joku talon omasta väestä, jolloin lasten tullessa päiväkotiin ja lapsia haettaessa päiväkodista voi aina kääntyä myös vakihenkilökunnan puoleen. Samoissa kohteissa usein keikkailevat seurelaiset tulevat myös nopeasti vanhemmille ja lapsille tutuiksi.

Mitä ihmettä -palstalla julkaistaan Keikka-lehden lukijoiden palautteita Seureen ja keikkatyöhön liittyen. Kirjoitukset kannattaa pitää lyhyenä, maksimissaan noin 500 merkin mittaisina. Mukaan pitää liittää Seuren käyttöön kirjoittajan yhteystiedot (nimi ja puh.nro). Julkaistuista kirjoituksista ei makseta palkkiota. Palautteen voit lähettää osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi tai Seure/Viestintä, PL 650, 00099 Helsingin kaupunki.

Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin? Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi Palautetta voit antaa myös palvelupisteissämme. Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi leffalippua snackseineen. Keikkalehden 3/2009 arvonnan voitti Eila Törmä, Helsinki. Mukavaa leffailtaa!

u pu

st a

tk ka k leik

ta a us am

m uo

lkoisten Taita va jen iivo katkov nuolen ta kahdal maan osoitta an ta n u su

en p

ääl

l e,

ll o

Kiitos kaikille keikkalaisillemme kuluneesta vuodesta! Taittele tästä itsellesi säihkyvä kuusipuu joulunajan iloksi. Hyvää alkavaa vuotta 2010! Toivottaa, Seuren väki d o s t u u k ar ti o

1. in tk pi a a iiv ov

Oi kuusipuu

i n e n re

u n a v a l k o is

2. imaa

alu eet peit tyvä t.

ao sa tr eu no ist at ois iin sa site n, e ttä val koi set

kat

Täh

än

liim

ko Taita nu viivo val ole jen ko n o ko iste soi hd n al tt suu amaa ta nta n an

ii m

p aa

Täh

una

än

liim

li Tähän

Havainnekuva

atkoviiv aa pitkin isten valko Taita iivojen v o tk a k uolen alta n kahd maan ta it so o an suunta

staa k

a m Lii

1. Leikkaa kuusipuu irti katkoviivoja pitkin.

2. Liimaa puoliympyrän suorat reunat valkoisen alueen verran limittäin, jolloin puusta muodostuu kartio. 3. Taita “jalat” ohjeen mukaan ja liimaa osien reunat toisiinsa, jolloin niistä muodostuu myös yksi yhtenäinen kartio.

Tähän

aa m u

liimaa

leikk

Tai kat ta va nu kovi lkoi s i suu olen voje ten nta oso n ko an itta hd ma alta an

Täh

än

liim

4. Säädä puun korkeus sopivaksi ja aseta se pöydällesi keikkumaan.