Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2012
SEURELAISTA TYÖHYVINVOINTIA sivu 4
Pääkirjoitus
Hyvinvointi ja jaksaminen – monen asian summa Eläkeiän nostaminen on polttava puheenaihe. Pitääkö sitä nostaa, ja jos pitää, niin millä tavoin ja millä aikataululla? On ehdotettu eläkeiän nostamista eliniänodotetta mukaillen. Toisaalta penätään työolojen parantamista niin, että työssä viihdyttäisiin todelliseen eläkeikään saakka, eikä väsähdettäisi jo ennen sitä. Työssä viihtymiseen ja jaksamiseen olisi joka tapauksessa aiheellista tarttua, nostetaan eläkeikää tai ei.
Niinkin yksinkertainen asia kuin tervehtiminen voi olla vaikeaa suomalaisessa yhteiskunnassa; päiväkodin ovella vanhempien kesken, taloyhtiön pihalla, tai bussipysäkillä, jossa samat henkilöt seisovat aamusta toiseen, mutta useimmiten katse käännettynä poispäin. Työpaikalla voisi olettaa tervehtimisen kuuluvan hyviin tapoihin. Valitettavan usein kuitenkin myös työpaikoilla tapaa ihmisiä, joille tervehtiminen ei ole itsestään selvää. Työhyvinvointi ja viihtyminen ovat kiinni monista asioista ja ainakin tervehtiminen, katsekontakti ja hymy kuulunevat niihin pieniin, mutta tärkeisiin asioihin, joilla on vaikutusta ilmapiiriin työpaikalla.
Keikkatyöntekijän arki on haastavaa ja odotukset kovia. Tätä aihetta pohdittiin myös Seuren blogissa viime vuoden lopulla. Tässä Seurelehden numerossa käsitellään työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Ne koostuvat monista eri asioista, joiden painoarvot poikkeavat henkilöstä riippuen. Ihmiset ovat erilaisia ja näin ollen odotukset työtä kohtaan ovat myös henkilökohtaisia, samoin kuin työssä jaksamiseen vaikuttavat asiat. Jollekin liikunta on kaiken pohja, toinen on tarkka ravinnostaan, ja kolmas tarvitsee aina yhdeksän tunnin yöunet. Yhdelle tärkeintä on vuorovaikutteinen työyhteisö, toinen taas kaipaa enemmän hiljaisuutta keskittyäkseen rauhassa omiin töihinsä. Kun toinen haluaa selkeää johtamista, kaipaa toinen itsenäistä otetta omaan työhönsä.
Jokainen ihminen voi itse vaikuttaa omaan jaksamiseensa, mutta työnantajan tehtävä on tukea omalta osaltaan työntekijöitään työssä jaksamisessa ja viihtymisessä. Tässä lehdessä ravintoneuvojaksi opiskeleva työntekijämme kertoo terveellisestä ruokavaliosta ja sen vaikutuksesta hyvinvointiin, ja keikkaileva liikunnanohjaaja antaa vinkkejä liikkumiseen. Lisäksi lehdessä pohditaan esimerkiksi seurelaisten työhyvinvointia sekä Seuren tapoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa siihen. Seurelaisia on tuhansia ja joukossa on niin pidemmissä työsuhteissa olevia työntekijöitä, kuin päivän pituisia keikkoja tekeviä keikkalaisiakin. Lehden sivuilla 4 ja 12–13 kerrotaan, kuinka Seure pyrkii parhailla mahdollisilla tavoilla tukemaan työntekijöitään.
Seuren kynästä
Nautinnollisia lukuhetkiä! Tuire Rönkkö ja Johanna Tirri
Mitä kuuluu päivähoito- ja nuorisoalan yksikölle?
kijöiden motivaatiosta ja hyvinvoinnista huolehtimisesta on tullut yhä tärkeämpää. Yhdessä olemme nostaneet tärkeiksi asioiksi töiden organisoinnin jatkuvan kehittämisen ja arvioinnin, toisten auttamisen ja yhteishengestä huolehtimisen. Kun jokainen huolehtii omasta panoksestaan näiden asioiden edistämiseksi, niin töihin on mukava tulla ja työt sujuvat.
Kysyimme asiakkailta ennusteita kuluvasta keväästä. Näiden kyselyjen mukaisesti olemme varautuneet välittämään suuren määrän henkilöstöä kaupunkien tarpeisiin vuonna 2012. Olemme haastattelemassa mahdollisimman suuren määrän työntekijöitä alkuvuodesta, kun työnhakijoita on liikkeellä. Pyrimme rekrytoimaan riittävän määrän hyviä työntekijöitä kaikille alueille ja kaikkiin ammattiryhmiin. Kiinnitämme erityishuomiota siihen, että haastattelussa käyneet pääsevät työntekoon ja keikkailuun kiinni. Ruotsinkielisistä työntekijöistä on jatkuvasti pulaa meillä ja asiakkaidemme organisaatioissa. Varhaiskasvatuksen alueella olemme keväällä käynnistäneet perehdytyskoulusta, joka on suunnattu ruotsinkielisille työntekijöille. Toivomme tämän toimintamallin tuovan jatkossa lisää ruotsinkielisiä työntekijöitä päiväkotien käyttöön. Ylipäätään pyrimme kehittämään malleja, joilla voimme ratkaista henkilöstön saatavuuteen liittyviä haasteita asiakkaiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Asiakasyhteistyön ja rekrytoinnin lisäksi sähköisten palvelujen kehittäminen, monimuotoisuusasioiden edistäminen ja keikkalaisten työhyvinvoinnista huolehtiminen ovat meille tärkeitä asioita tällä hetkellä.
Keikkalaisten työhyvinvoinnista huolehdimme pitämällä työntekijöihin tiiviisti yhteyttä, nimeämällä keikkalaisille yhteyshenkilön Seuressa ja tapaamalla heitä vähintään pari kertaa vuodessa koulutustoiminnan merkeissä. Kun keskustelemme työntekijöiden kanssa puhelimessa ja toimistolla asiakaspalvelussa, haluamme varmistaa, että työtä, työntekijän terveyttä ja työturvallisuutta koskevat asiat ovat kaikilla kunnossa. Näiden lisäksi tarjoamme työntekijöille Varhaisen tuen mallin mukaisesti tukea työkykyasioissa. Hyvinvointi laajemmassa merkityksessä on kokonaisuus, joka muodostuu edellä mainittujen seikkojen lisäksi kunkin työntekijän itse tärkeäksi kokemista asioista. Haluamme tukea työntekijöitä näissä asioissa. Keikkatöissä on se hyvä puoli, että töitä voi tehdä juuri niin paljon tai vähän kuin haluaa – vapaa-ajan voi käyttää vaikka lepäämiseen, opiskeluun, perheen tai ystävien kanssa puuhasteluun ja harrastuksiin.
Miten teillä panostetaan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen?
Tomi Välimäki, Seuren päivähoito- ja nuorisoalan yksikön päällikkö
Olemme työskennelleet päivähoito- ja nuorisoalan yksikössä voimakkaan tilausmäärän kasvun parissa pari viimeistä vuotta. Työnte2
Tässä lehdessä
Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2012
O4
Seurelaista työhyvinvointia
O5
Metropolin helmet
Käyntiosoite: Fredrikinkatu 51–53 B, 00100 HELSINKI Postiosoite: PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Sähköposti: info.seure@hel.fi
O8
Ei mitä tahansa suuhunpantavaa
10
Keikkakohteet
PALVELUNUMEROT: Palvelualat 09 310 88004 Päivähoito- ja nuorisoala 09 310 88005 Terveydenhuoltoala 09 310 88006 Toimisto- ja opetusala 09 310 88007 Ekstranet http://keikkanetti.seure.fi Päätoimittajat
12
Työhyvinvointia ja sympatiaa
14
Elämänlaatua ergonomialla
Tuire Rönkkö ja Johanna Tirri Toimituspäällikkö Assi Häyry Kirjoittajat Mari Bergroth Anni Hassinen Assi Häyry Sami Konttinen Sanna Konttinen Laura Kuivalainen Riikka Sallinen
16
Leikkaussalista parrasvaloihin
17
Espoo kutsuu kaikki liikkumaan
Ulkoasu ja taitto Roope Kiviranta Sähköposti viestinta.seure@hel.fi
Seure Henkilöstöpalvelut Oy
3
SEURELAISTA TYÖHYVINVOINTIA Teksti Anni Hassinen KUVA RODEO
työntekijöilleen myös ammattitaitoa kehittävää koulutusta. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajia perehdytetään avustamaan autistisia oppilaita ja lähihoitajille on tarjolla lääkehoitolupakoulutuksia. Päivähoito- ja nuorisoalalla perehdytetään lastenhoitotyöhön ja palvelualoilla on mahdollista saada koulutusta laitoshuoltajan tehtäviin.
Seurelaiset viihtyvät työssään hyvin. Tätä mieltä oli valtaosa niistä reilusta 2000 työntekijästämme, jotka yli 9000 seurelaisen joukosta vastasivat vuoden 2011 keikkalaiskyselyyn. Kyselyn tulokset eivät kuitenkaan kerro koko totuutta seurelaisten työhyvinvoinnista, sillä se on monen tekijän summa. Työhyvinvointiin vaikuttavat muun muassa työilmapiiri, johtaminen, työpaikan turvallisuus sekä työntekijän terveys, jaksaminen ja osaaminen. Vuokratyössä haasteita luovat vaihtuvat työkohteet ja työyhteisöt. Seuren henkilöstöpäällikkö Marjaana Walldén ja henkilöstösuunnittelija Johanna Tukiainen pohtivatkin, että seurelaisen työhyvinvoinnin tukemiseen ei ole tarjolla yhtä oikeaa reseptiä.
Vertaistukea ja virkistäytymistä Tukiaisen ja Walldénin mielestä työhyvinvointia edistää myös se, että työntekijällä on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia työstään kollegoiden kanssa. Suunnitelmissa on järjestää muutamia vapaamuotoisia tilaisuuksia, joissa niin keikkalaiset kuin Seuren toimiston väkikin pääsevät viettämään aikaa yhdessä. Virkistystapahtumien lisäksi toisten seurelaisten kanssa pääsee keskustelemaan koska tahansa Keikkanetissä ja Seuren Facebook-sivuilla.
Perehdytys on peruskivi ”Keskeistä on vuokratyöntekijän asianmukainen perehdyttäminen”, sanoo Tukiainen. Seure perehdyttää työntekijänsä työsuhteeseen ja keikkatyön käytäntöihin liittyviin asioihin, kun taas perehdytys työtehtäviin annetaan työkohteessa. Seure pyrkii yhdessä tilaajien kanssa vaikuttamaan siihen, että vuokratyöntekijä saa työkohteessa tarpeelliset tiedot työpaikan käytännöistä ja työtehtävistä.
Työhyvinvoinnin vaaliminen ei ole ainoastaan työnantajan vastuulla. Omasta terveydestä ja kunnosta täytyy jokaisen itse huolehtia. Työntekijän on pidettävä huolta siitä, että lepoon ja työstä palautumiseen jää riittävästi aikaa. Työnantaja voi kuitenkin tukea työntekijöiden fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Seure esimerkiksi tarjoaa tietyt työssäolokriteerit täyttäville keikkalaisilleen liikuntaseteleitä ja työterveyshuollon palveluita.
Yhtä tärkeää kuin perehdytys käytännön asioihin on se, kuinka vuokratyöntekijä toivotetaan tervetulleeksi työyhteisöön. Seuressa on tehty töitä sen eteen, että keikkalainen huomioidaan työkohteessa asianmukaisesti. Walldén arvelee, että kun työntekijä osaa asiansa, hän pärjää hyvin myös uusissa työkohteissa.”Oman työn hallitseminen ja ammattitaito antavat myös itsevarmuutta ja onnistumisen tunteita työssä.” Käytännön asioihin liittyvän perehdytyksen lisäksi Seure järjestää
Työtä Seuressa on aiheuttanut se, että nämä etuudet eivät kosketa koko laajaa keikkalaisten joukkoa. ”Työntekijöille tarjottavien etuuksien kehittämistä pohditaan parhaillaan”, kertoo Walldén. Tarkoituksena on kehittää niitä niin, että työhyvinvointia tukevaa toimintaa voitaisiin tarjota nykyistä laajemmalle joukolle seurelaisia.
Tekst i S A MI KON T T INEN kuva roope K i v iranta 4
METROPOLIN HELMET Pääkaupunkiseutu on täynnä kätkettyjä helmiä, vieläpä ilmaisia. Kysyimme viime marraskuussa uutiskirjeessä, mitkä pääkaupunkiseudun paikat kiehtovat Seuren keikkalaisia, ja missä he rentoutuvat. Saimme kymmenittäin inspiroituneita vastauksia. Vastauksista osa oli tuttuja ja hyväksi havaittuja, mutta esiin kaivautui myös vielä löytämättömiä helmiä.
V
Rossille ne merkitsevät hengähdyspaikkaa. ”Nehän ovat kuin hyvin hoidettuja rauhallisia puistoja. Eikä sieltä löydy mäyräkoiran kääreitä tai muuta roskaa. On ihanaa istua hautausmaalla penkillä ja nauttia rauhasta ja lintujen laulusta sekä katsella oravien puuhia”, hän kertoo.
astausten perusteella keikkalaiset, ei ehkä kovin yllättäen, ovat liikkuvaa väkeä. Moni vastaaja ei keskittynyt mihinkään tiettyyn kohteeseen, vaan kehui yleisemmin pääkaupunkiseudun lenkkipolkuja, päämäärätöntä bussimatkustelua, kuntosaleja, uimahalleja, frisbeegolf-ratoja sekä pyöräreittejä. Marja Hämäläinen kuvaa kolmosen ja seiskan ratikkareittejä loppumattomiksi sightseeing-kierroksiksi.
Tuttujen kulmien lisäksi elämys saattaa piileskellä myös uudessa ja tuntemattomassa. ”Seikkailu voi löytyä lähempää kuin arvaatkaan! Jo muutaman kilometrin poikkeaminen omilta kotinurkilta avartaa ja virkistää mieltä. Katsele uteliaana ympärillesi ja löydä uusia taloja ja ihmisiä tarinoineen. Ota kamera tai kaveri tai vaikka molemmat mukaan löytöretkelle”, kehottaa Noora Korppi-Tommola.
Tapahtumista mainittiin muun muassa Helsinki City Run. Merja Rantaa sykähdyttivät Helsingin Kauppatorilla kesäperjantaisin järjestettävät cruisingit, joista hän kertoo: ”Autot ovat niin upeasti laitettuja ja omistajat asianmukaisesti pukeutuneita. Cruisingeissa on tunnelmaa ja toivo elää, että joskus pääsisi jonkun upean Mustangin kyytiin.”
Mutta mikä oli se kaikkein suosituin rentoutumispaikka? Se on jokaiselle tuttu ja kuitenkin kaikilla erilainen. Se on oma koti.
Meren läheisyys inspiroi luonnollisesti monia. Joku puhdistautuu avantoon pulahtaen, toiselle riittää meren katselu. ”Se on aivan niin kuin se paikka olisi jotenkin pyhä”, toteaa Rachel Tauriainen suosikkipenkistään, jolta avautuu upea merimaisema. Myös pääkaupunkiseudun puistot sekä metsät nuotiopaikkoineen ovat tehneet moneen vaikutuksen.
Katso seuraavalta aukeamalta lukijoiden suosikkikohteet
Rauhaa haetaan myös julkisilta paikoilta. Kaupunkien kätköissä lymyilevät kirpputorit mainitaan persoonallisina kauppapaikkoina. Kirjastoista nimeltä mainitaan 50-luvun tunnelmaa huokuva Roihuvuoren kirjasto. Joku saattaa kavahtaa hautausmaita, mutta Marja
Tekst i S A MI KON T T INEN kuva roope K i v iranta
5
01
”Kesä tai talvi, voi juosta tai kävellä ja nauttia meren läheisyydestä. Talvella pääsee jäälle hiihtämään ja pilkille. Voi syöttää sorsia ja oravia, syödä eväitä, grillata ja tutustua Suomen maakunnille tyypillisiin rakennuksiin ja rakennusryhmiin.”
02
”Paljon eripituisia lenkkipolkuja Pitkäkosken maisemissa ja Vantaanjoen rannoilla. Metsät ovat ihanassa luonnontilassa ja erilaiset lintujen konsertit varsinkin kevätaikaan ovat upeita. Metsässä voi myös sienestää!”
03 04 05
06
LUUKIN ULKOILUALUE
13
”Kaupungin valot, kaislikosta kuuluvat risahdukset ja vanhat puuhuvilat luovat ainutlaatuisen tunnelman iltakävelylle.”
PIRTTIMÄKI JA NUUKSIO
”Kaunis ranta, kalliot ja merinäköala.”
14
”Kesällä voi nauttia lämmöstä rantakallioilla ja talvella haistella raikasta meri-ilmaa. Lämmikkeeksi voi lähtiessä keittää kaakaota eväsreppuun. Upea mesta!” ”Kohteen luonto on lähes koskematon ja ainutlaatuinen. Saaressa on kaunis luonto ilman kaupungin taustameteliä.”
07
”Tehokas rentoutumiskohde, eikä ole aikaan sidottu.”
08
”Meren ja luonnon läheisyys, kauneus ja rauha.”
09
”Ihana puisto Vesalassa! Kauniit istutukset ja soliseva puro.”
10
”Ihanan rentouttava, luonnonläheinen paikka.”
11
”Siellä on hyvät rakennetut lenkkeilymahdollisuudet pururatoineen. Joukkoliikenteellä pääsee perille asti.”
12
”Kahvikuppi kädessä voi katsella lentokoneita, aistia matkakuumetta ja itsekin suunnitella tulevia reissuja.”
13
”Upeat ulkoilureitit, upeat maisemat, kirkkaat metsälammet uintimahdollisuuksineen, hoidetut polut, kahvila Luukin kartanossa, nuotiopaikat.”
15
0
ESPOON KESKUSPUISTON HIIHTOLADUT
17 MATINLAHDEN RANTA
14
”Pirttimäen ja Nuuksion välissä kulkeva Reitti 2000 on hyvä maastopyöräilyreitti, jossa on hyvät korkeuserot ja kauniit maisemat. Seutu sopii myös marjastukseen ja sienestykseen.”
6
SEURASA
KUUSIJÄRVI
HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
10
HIIRILAMMEN ULKOILUALUE
12
11
PIRKKOLAN ULKOILUALUE
16 AARREPUISTO 09
KESKUSPUISTO
08
02
ROIHUVUOREN MERENRANTALENKKIPOLUT
01
AARI
03 04
EIRANRANTA SUOMENLINNA
15
16
TÖÖLÖNLAHTI
07 AVANTOUINTI HELSINGIN EDUSTALLA
06 05
”Kaunis luonto, paljon erilaisia reittejä, tilaa ja rauhaa. Mahdollisuus sauvakävelyyn tai lumikenkäilyyn.” ”Reipasta kävelyä ja vesijuoksua uimahallissa. Metsämaisemia ja rauhaa, ainoastaan lenkkeilijöitä liikkeellä.”
KUIVASAARI
17
”Siellä on semmoinen penkki, jolla tykkään istua ja katsella aaltoja ja kuunnella musiikkia ja muutenkin vaan meditoida yksin.”
7
Ei mitä tahansa suuhunpantavaa Ruokavalinnat vaikuttavat jaksamiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Teksti MARI BERGROTH Kuvat Roope Kiviranta
Ravinto, terveys ja esimerkiksi eri ruoka-aineiden osuutta ruokavaliossa painottavat dieetit ovat tällä hetkellä polttavan keskustelun kohteina. Koulukunnasta riippuen asiantuntijoiden näkemykset trendiruokavalioista ja jopa ravintosuosituksista vaihtelevat. Vaikka tavallisen kansalaisen on välillä vaikea pysyä kärryillä siitä, mikä loppujen lopuksi on terveellistä ja mikä ei, on ravitsemuksessa viime kädessä kyse fysiologisista ja kemiallisista prosesseista, jotka vaikuttavat elimistön toimintaan monin eri tavoin. Ravitsemusalalla vallitsevista näkemyseroista huolimatta monesta perusasiasta, kuten vitamiinien ja hivenaineiden, antioksidanttien, kuitujen tai esimerkiksi transrasvojen merkityksestä elintoiminnoille vallitsee laajaan tutkimusnäyttöön perustuva suhteellinen yksimielisyys. Kokonaisuus ratkaisee
tuotteiden valmistustapaan ja lisäainemääriin, joista osan on todettu olevan terveydelle haitallisia. Toisaalta täysin vedenpitävää näyttöä esimerkiksi lisäaineiden pitkittäisvaikutuksista – yhteisvaikutuksista puhumattakaan – ei vielä ole. Muutamien lisäaineiden tiedetään olevan esimerkiksi syöpää aiheuttavia tai muuten ”myrkyllisiä”, mutta niidenkin käytön määrä on tiukasti säädelty.
Mikäli suomalaisten ravitsemusta halutaan lähestyä ongelmanäkökulmasta, tilastot ovat monessa suhteessa huolestuttavat, vaikka ravintoa koskeva yleinen tietous onkin monessa suhteessa lisääntynyt. Viimeisen vuosikymmenen aikana myös elintarviketeollisuus on alkanut kehittää yhä enemmän ”helppoja” ratkaisuja muun muassa suolisto- ja ruoansulatusvaivoihin, kolesteroliongelmaan ja lisääntyneen kevyttuotteiden valmistuksen kautta myös ylipaino-ongelmaan. Monet alan asiantuntijat olisivat kuitenkin valmiita kirjoittamaan kevyttuotteista ja terveysvaikutteisista elintarvikkeista heittomerkeissä. Näihin tuotteisiin kohdistuva kritiikki nojaa muun muassa kevyt-
Millainen on terveellinen ruokavalio? Huolimatta alaa koskevasta suuresta ja osin ristiriitaisesta tietomäärästä voi perusterveellisen ruokavalion laatia itselleen yhä suhteelli-
8
Ravinto
sen helposti. Ehkä juuri tämä saa monet asiantuntijat ihmettelemään kevyttuotteiden ja funktionaalisten elintarvikkeiden suurta suosiota kuluttajien keskuudessa.
Hyvinvointia koulun ruokalassa Jokiniemen koulun keittiöstä toimitetaan ruoka viiteen päiväkotiin Vantaalla ja kerran, pari viikossa myös Tikkurilan lukioon. Kiireisimpinä päivinä keittiön kuuden ammattilaisen voimin valmistetaan ateriat noin 2300 hengelle. Haastetta urakkaan tuovat 61 erityisruokavaliota, jotka tulee huomioida.
Vitamiinit sekä kivennäis- ja hivenaineet osallistuvat moniin tärkeisiin elimistön toimintoihin, kuten ruoansulatukseen, puolustuskyvyn ylläpitämiseen, solujen ja kudosten uusiutumiseen ja korjausprosesseihin. Ne osallistuvat myös hermo- ja lihassolujen toimintaan ja vaikuttavat ihon ja muiden elimistön osien kuten verisuonten ja suoliston pintarakenteiden kuntoon. Vitamiinien puutos aiheuttaa näiden toimintojen heikkenemistä, joka näkyy usein paitsi erilaisina fyysisinä oireina, myös väsymyksenä, ruokahaluttomuutena, keskittymiskyvyttömyytenä ja mielialan laskuna tai heilahteluna.
Kohteen palveluesimies Eeva Mettiäinen on ollut pitkään alalla ja hänen mukaansa hyvinvoinnin huomioiminen kouluruoassa on aina noudattanut oman aikansa suosituksia ja ohjeistuksia. Tällä hetkellä kasvisten osuutta ja kotimaisten raaka-aineiden käyttöä aterioissa pyritään lisäämään. Lapsille ja nuorille tarjotaan terveellistä, monipuolista, ekologista ja maukasta ruokaa ravitsemukselliset ohjeistukset huomioon ottaen. Ruoan esille laittoon kiinnitetään erityistä huomiota ja ruokasalissa on erillinen maustepöytä, joka tarjoaa ruokailijoille mahdollisuuden maustaa annoksensa oman maun mukaiseksi.
Lähes kaikkia tarvittavia vitamiineja ja hivenaineita saa riittävän määrän peruselintarvikkeista. Vihannekset ja hedelmät, maitotaloustuotteet, kala ja liha sekä täysjyväviljatuotteet sisältävät kaikki suurimman osan tarvituista vitamiineista ja mineraaleista. Koska vitamiini- ja hivenainepitoisuudet vaihtelevat esimerkiksi eri kasvikunnan tuotteiden kesken, on monipuolisuus avainasemassa täysipainoista ruokavaliota koostettaessa. Makeiset, valkojauhotuotteet ja leivonnaiset sen sijaan eivät sisällä ravintoaineita, vaan ainoastaan energiaa.
Mettiäinen kertoo, että koululaisten lempiruokia ovat edelleen kalapuikot ja erilaiset pastaruoat. Ja yllättävää kyllä, esimerkiksi lukiolaisten ruokasalissa erilaiset puurot ovat aina yhtä suosittuja.
Nimenomaan hiilihydraattipitoisten elintarvikkeiden kohdalla monet ravitsemusasiantuntijat suosittelevatkin ”karppauksen” sijaan keskittymään hiilihydraattien laadun tarkkailemiseen. Täysjyvätuotteet sisältävät paitsi paljon tarpeellisia hivenaineita, myös kuituja, joiden lukuisista terveyttä edistävistä vaikutuksista kolesterolin alentaminen, suoliston toiminnan edistäminen ja verensokerin tasapainotus eivät ole vähäisimpiä.
Mikäli omassa ruokakaapissa kummittelee useampi luuranko, voi muutoksia halutessaan alkaa toteuttaa vähitellen. Liikkeelle pääsee esimerkiksi laatimalla itselleen lukukauden mittaisen suunnitelman, jonka jakaa muutaman viikon jaksoihin. Kunkin jakson aikana tavoitteeksi voi asettaa yhden vähemmän terveellisen ruokailutottumuksen korvaamisen jollain terveellisemmällä tavalla. Palkintona on, jollei pidempi elämä ja taattu terveys, niin usein ainakin vähän parempi olo ja virkeämpi mieli.
Laatu on tärkeintä rasvoissakin Myös ruoasta saadun rasvan laadulla on suuri vaikutus elimistön hyvinvoinnin kannalta. Elimistö tarvitsee rasvaa muun muassa solujen ja hermojen rakennusaineiksi ja suojaamiseen. Myös aivojen toiminnan kannalta rasvahapot ovat avainasemassa. Tyydyttymättömät eli niin sanotut pehmeät rasvat eivät kemiallisen rakenteensa vuoksi koveta verisuonia ja solukalvoja, toisin kuin tyydytetyt kovat rasvat. Hyvälaatuista rasvaa saa muun muassa rypsi- ja oliiviöljystä sekä kaloista. Myös ruoan valmistustavalla on merkitystä: moni vitamiini tuhoutuu kokonaan lämmön vaikutuksesta. Tämän takia raakaravinnon osuuteen ruokavaliossa saattaa olla myös syytä kiinnittää huomiota – etenkin, jos on tottunut käyttämään paljon teollisesti käsiteltyjä ja kotitekoista ruokaa huomattavasti ravinneköyhempiä eineksiä.
Kirjoittaja toimii Seurella henkilöstökonsulttina ja opiskelee työn ohella ravintoneuvojaksi.
9
Kohteet Uomarinteen koulu
Seurella on tuhansia keikkakohteita ympäri pääkaupunkiseutua. Niistä jokainen on omalla tavallaan uniikki. Työpaikoilla ihmiset luovat paikalle hengen, mutta oman vivahteensa siihen tuo mm. kohteen sijainti ja koko.
MENEVÄ
Missä Uomarinne 2, 01600 VANTAA Kenelle Koulunkäyntiavustajille, oppilashoitajille,
toimitilahuoltajille ja yhdistelmätyön- tekijöille
Uomarinteen koulun kolmessa eri toimipisteessä ahkeroi kuutisensataa ala-asteikäistä. Tavoitteena ”Uomiksessa” on vastata avarakatseisesti erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Uomarinteessä tarjotaankin mm. yleis-, autismi-, kielikylpy- ja harjaantumisopetusta. Uomis on täynnä menoa ja energiaa. Koululla on pitkät perinteet musiikkiluokkatoiminnasta. Ääntä pitävät myös koulun kuoro ja orkesteri sekä monet oppilasbändit. Koulu on mukana Liikkuva koulu -hankkeessa. Hankkeen puitteissa panostetaan liikunnallisesti mm. välituntitoimintaan ja erilaisiin liikuntakerhoihin.
Espoon sairaala, Puolarmetsä, osasto 3D
LUONNONLÄHEINEN
Missä Puolarinportti 1, 02290 ESPOO Kenelle Laitoshuoltajille, lähihoitajille, perus-
hoitajille, ruokapalvelutyöntekijöille ja sairaanhoitajille
Espoon sairaalan Puolarmetsän osastot löytyvät keskeltä Espoota, keskuspuiston kainalosta. Puiden ympäröimän sairaala-alueen tunnelma on arjen keskelläkin levollinen. Keskuspuiston ahkerimmin käytetyt ulkoilureitit lähtevät aivan sairaalan kulmilta. Osasto 3D on yksi neljästä Puolarmetsässä toimivasta Espoon sairaalan kuntoutusosastosta. Asiakkaat osastolla ovat aikuisia espoolaisia, jotka tulevat osastolle hoitoon ja jatkokuntoutukseen lähetteellä. Yksi osaston suuntautumisalueista on saattohoito. Potilaspaikkoja osastolla on 27.
10
Kohteet
Katajanokan ala-asteen koulu
VALOISA
Missä Laivastokuja 6 , 00160 HELSINKI Kenelle Aineopettajille, iltavahtimestareille,
koulunkäyntiavustajille ja toimitilahuoltajille
Katajanokan ala-aste sijaitsee punatiilisessä entisessä konepajarakennuksessa aivan ”Nokan”, entisen Katajanokan vankilan, kupeessa. Koulun sisätilat hurmaavat valoisuudellaan, kattoikkunoillaan ja valkoiseksi rapatuilla seinillään. Katajanokalla kouluaan käy noin 160 lasta. Mantereelta Katajanokalle raitiovaunulla matkaavalle keikkalaiselle hyvänä maamerkkinä toimii koulun pihalla jykevästi seisova vanha ja korkea tehtaanpiippu. Tavoitteena koulussa on luoda ympäristö, jossa oppilas omaksuu oppimisen perustaidot, saa tukea itsetuntonsa kehittymiseen sekä oppii vastuullisuuteen ja yhteistyöhön. Huom! Skattan koululla keikkailee myös Seuren iltavahtimestareita! 11
Päiväkoti Pikku Akatemia
ILOINEN
Missä Akatemiantie 11–13, 02700 KAUNIAINEN Lastenhoitajille ja lastentarhanKenelle
opettajille Pikku Akatemia on vuonna 1997 perustettu päiväkoti, jossa toimii viisi lapsiryhmää. Yksi ryhmistä toimii myös ympärivuorokautisesti. Sisätiloihin persoonallista otetta tuovat ryhmien eri värein maalatut seinät. Lähimetsä puolestaan mahdollistaa tutkimusretket, luonnosta nauttimisen ja vaihtuvien vuodenaikojen seuraamisen. Kantavana ajatuksena päiväkodin toiminnassa on pienryhmätyöskentely. Pikku Akatemiasta löytyykin tätä varten mm. ateljee, liikuntasali, uima-allas, kotileikkihuone ja peuhuhuone. Pyrkimyksenä on tarjota jokaiselle lapselle turvallinen, suvaitseva ja iloinen kasvuympäristö.
11
Kaupunkivastuukonsultit tapaavat kuukausittain yhteisen palaverin merkeissä. Kuvassa Espoosta vastaava Marina Forssell, Helsingistä vastaava Heidi Kangas ja ruotsinkielisistä koulunkäyntiavustajista vastaava Jakob Engström. Kuvasta puuttuu Vantaan vastuukonsultti Katri Perhonen.
Teksti Laura Kuivalainen Kuvat Roope Kiviranta
Työhyvinvointia ja sympatiaa selvä sekä työntekijöille että kaupungeille. ”Meillä on selkeät raamit sille, miten määräaikainen työsuhde solmitaan. Painotamme myös rehtoreille, että he ovat yhtä lailla Seuren työntekijöiden esimiehiä, ja että Seuren työntekijän kanssa on pidettävä koeaikakeskustelut ja loppukeskustelut”, Marina muistuttaa. On tärkeää, että työtehtäviin ja työhyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä käydään säännöllistä keskustelua työpaikalla. ”Koeaikakeskustelu on työntekijällekin mahdollisuus saada yhteistä aikaa esimiehen kanssa, jossa voi saada ja myös antaa palautetta sekä suunnitella jatkoa”, painottaa Marina.
Seuren rooli työnantajana pitkissä työsuhteissa oleville keikkalaisille ulottuu paljon työsopimuksen allekirjoittamista pidemmälle. Kun nimet on saatu paperiin, ollaan vasta yhteisen taipaleen alussa. Henkilöstökonsultti Marina Forssellin mukaan konsultin työ onkin pitkälti kuuntelemista, tukemista ja neuvontaa erilaisissa työhön liittyvissä kysymyksissä. Seuren suhde työntekijään alkaa kuitenkin jo reilusti ennen töiden alkua. Haastatteluissa ja infoissa käydään läpi vuokratyön yleisiä periaatteita sekä keikkatyön erityispiirteitä. Kun allekirjoitetaan pitkä työsopimus, selvitetään työntekijän kanssa yhdessä perusteellisesti työsopimuksen ehdot, työsuhde-edut sekä yleisesti määräaikaisen työsuhteen luonteeseen liittyviä asioita. Hyvä alkuperehdytys on tärkeää myös työhyvinvoinnin kannalta. Mitä paremmin työtehtäviin ja työsuhteeseen liittyvistä pelisäännöistä ollaan alusta asti selvillä, sitä vähemmän nousee esiin näihin liittyviä ongelmatilanteita.
Kuunteleva korva ongelmatilanteissa Jos työssä ilmenee hankaluuksia, voi Seuren konsultti toimia neutraalina kuuntelijana työntekijää painavissa kysymyksissä. ”Jos kiireiseen työpäivään on vaikea vaikkapa sovittaa taukoja, pyrimme neuvomaan ja sovittelemaan tilannetta. Jokaisella on oikeus taukoon, ja kannustamme työntekijöitä pitämään huolta oikeuksistaan”, Marina korostaa.
Turvaa työsuhteeseen Henkilöstökonsultti Marina Forssell on päävastuussa Espoon kouluissa työskentelevien koulunkäyntiavustajien työsuhteista. Marina on tiiviissä yhteydessä sekä rehtoreiden että Seuren avustajien kanssa läpi lukuvuoden. Marina kohtaa päivittäisessä työssään hyvin monenlaisia kysymyksiä. ”Työ on hyvin paljon työsuhdeneuvontaa. Avustajat kyselevät muun muassa vuosilomiin ja palkattomiin vapaisiin tai vaikkapa taukoihin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi koulunkäyntiavustajan tehtävänkuva ja siihen liittyvät vastuut puhuttavat.”
Erilaiset vastuuseen liittyvät kysymykset pohdituttavat myös usein. Rajanveto opettajan ja avustajan vastuusta herättää keskustelua. Näissäkin kysymyksissä Seure tarjoaa tukea ja asiantuntemusta. Laajan näkökulman avulla hiotut yhteiset pelisäännöt ja käytännöt tähtäävät siihen, että kaikki työntekijät saavat tasapuolisen kohtelun sekä työsuhteeseen liittyvissä asioissa että työpaikalla. Seuren työnantajarooliin kuuluu myös aktiivisesti seurata työntekijöiden hyvinvointia. Esimerkiksi toistuvien lyhyiden sairastelujen
Yhteisesti kaupunkien kanssa sovitut menettelytavat ja pelisäännöt on laadittu niin, että osapuolten välinen työnjako olisi mahdollisimman
12
Seurelaisuus taustalla saattaa joissain tapauksissa olla isompiakin kysymyksiä, aina työpaikan homeongelmista työssä jaksamiseen liittyviin kysymyksiin. Näissä tilanteissa on Seuren velvollisuus työnantajana puuttua tilanteeseen ja selvittää tilannetta yhdessä työntekijän ja tarvittaessa myös työpaikan esimiehen kanssa. ”Haluamme tukea työntekijöitä kaikin mahdollisin tavoin näissä tilanteissa. Puuttumisen taustalla on huoli työntekijän hyvinvoinnista ja jaksamisesta, mutta myös siitä, että työpaikalla työt tulevat hoidettua sovitusti”, Marina pohtii.
että työpaikan henkilökunnan kanssa. Erityisen tyytyväisiä oltiin vastaanottoon koulussa sekä yhteistyöhön opettajien ja muiden koulunkäyntiavustajien kanssa.
Koulutusta työnteon tueksi Kyselyiden ja muiden kanavien kautta saadun palautteen perusteella Seuren on mahdollista reagoida nopeastikin niihin asioihin, jotka keikkalaisia puhuttavat. Viime vuosina Seuressa on lisätty runsaasti koulutusta juuri niissä asioissa, joissa työntekijät kokevat tarvitsevansa lisätukea. Koulutukset liittyvät sekä ammatillisen osaamisen vahvistamiseen että haastavien tilanteiden kohtaamiseen. Koulutuksissa Seuren avustajat pääsevät myös tapaamaan toisiaan ja vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia eri työpaikoilta. Koulutuksesta kerättyjen palautteiden perusteella koulutukset ja tapaamiset koetaan työnteki-
Kokoava taho Seure toimii työnantajana yli 700 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla pitkässä lukuvuoden mittaisessa työsuhteessa olevalle koulunkäyntiavustajalle. Tämä mahdollistaa sen, että Seure pystyy keräämään ja kokoamaan tietoa pitkissä työsuhteissa olevien koulunkäyntiavustajien
jöiden kesken hyvin tärkeiksi. Uuden tiedon lisäksi ne vahvistavat ammatti-identiteettiä ja tarjoavat paljon kaivattua vertaistukea.
työssä jaksamisesta hyvin laajalla skaalalla ja tekemään myös kaupunkien välisiä vertailuja. Yhtenäiset käytännöt ovat myös työntekijän etu. ”Säännöt ovat samat kaikille. Joskus ne saattavat tuntua tiukoilta, mutta olemme miettineet asiat niin, että kaikkien osapuolien etu toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla”, Marina tähdentää.
Älä jää yksin pulmiesi kanssa
Seure on jo vuosia toteuttanut joka syksy työtyytyväisyyttä luotaavan kyselyn kaikille keikkatyöntekijöilleen. Syksyllä 2011 toteutettiin ensimmäistä kertaa lisäksi erillinen kysely pitkässä työsuhteessa oleville koulunkäyntiavustajille. Kyselyssä kartoitettiin sekä tyytyväisyyttä Seureen että työkohteeseen. Kyselyissä arvioitiin perehdytystä Seuressa ja työpaikalla, Seurelta ja työpaikan esimieheltä saatua tukea sekä tyytyväisyyttä työhön ylipäätään. Kyselyyn vastasi yhteensä 213 koulunkäyntiavustajaa. Arviot olivat kautta linjan erittäin positiivisia. Kaikkien vastausten keskiarvo asteikolla 1–5 oli noin 4. Suurin osa avustajista kokee yhteistyön toimivan erittäin hyvin sekä Seuren
Vaikka suurin osa työntekijöistä kokeekin saavansa riittävästi tukea työssään ja yhteistyö sujuu, vastaan tulee myös ongelmallisia asioita; voi olla, että henkilökemiat työpaikalla eivät kohtaa tai työntekijä kokee, ettei ole saanut työssään riittävästi tukea. Seuren konsultti voi tällöinkin toimia neuvonantajana. ”Jos on asioita, jotka askarruttavat, olivat ne kuinka pieniä tahansa, aina kannattaa ottaa yhteyttä ja kertoa näistä mieluummin kuin jäädä yksin murehtimaan, että kukaan ei auta”, kannustaa Marina.
13
Tuire Husu korostaa ihmisen omaa aktiivista otetta terveytensä eteen.
Teksti RIIKKA SALLINEN Kuvat Roope Kiviranta
Elämänlaatua ergonomialla ja sairaanhoitajat saattavat kumarrella alaspäin auttaessaan lapsia tai potilaita. Tällöin on erityisen tärkeää huomioida kehon oikean asennon palauttaminen. Husu opastaakin, että hyvän ryhdin ottaminen ja rintalihaksiin kohdistuvat venyttelyt kohentavat kehon asentoa.
Toimistotyöntekijän mieleen tulee työergonomiasta ensimmäiseksi julisteet, joissa naiset ja miehet istuvat jalat 90 asteen kulmassa ja katsovat näyttöpäätteitään 45 asteen kulmassa. Työergonomia on kuitenkin paljon muutakin. Se on työhön, työympäristöön ja työvälineisiin kohdistuvaa toimintaa, jolla pyritään sovittamaan työ ihmisten edellytysten ja vaatimusten mukaiseksi. Terveellinen ja turvallinen työympäristö edistää työntekijöiden työkykyä ja lisää työviihtyvyyttä.
Mikäli työssä, kuten esimerkiksi keittiössä, tarvitsee nostella painavia taakkoja, kannattaa nostoasentoihin kiinnittää erityistä huomiota. Monissa työkohteissa on apuvälineitä painavien taakkojen nostamiseen. Mikäli niitä ei osaa käyttää, kannattaa kysyä neuvoa vakituiselta henkilökunnalta.
Seuren oma työterveyshoitaja Tuire Husu Mehiläisestä täsmentää, että työergonomialla tarkoitetaan lyhykäisyydessään sitä, että työvälineet ovat työn tekemiseen sopivia, sekä sitä, että työntekijä osaa käyttää omaa kehoaan tarkoituksenmukaisella tavalla työssään. Omaa kroppaa pitäisi osata käyttää niin, että työn tekeminen ei rasita sitä kohtuuttomasti.
Siivoustyössä hankalinta on samanlaisena toistuva liikesarja sekä kiertoliikkeet. Apua voi saada työn tauottamisesta ja pitkin päivää tehtävistä sopivista venytyksistä. Sama sääntö pätee kaikkeen työhön. Pieni tauko virkistää asentoa ja mieltä.
Virheasennot rasittavat helposti
Kauniaisissa päiväkoti Pikku Akatemian päiväkodinjohtaja Paula Somila suhtautuu työergonomiaan suurella vakavuudella. Somila haluaa, että hänen työntekijöillään on hyvä olla sekä fyysisesti että
Useilla Seuren keikkalaisilla työ on sellaista, että kehon asento suuntautuu alaspäin. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajat, lastenhoitajat
14
Hyvinvointi Ennaltaehkäise, ole aktiivinen!
henkisesti. Somilan ovi on aina auki ja hän on valmis kuuntelemaan työntekijöidensä huolia. Sen lisäksi Somila tekee tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Työfysioterapeutti on käynyt päiväkodilla sekä luennoimassa henkilökunnalle että opastamassa heitä käytännön tasolla.
Ergonomiaongelmissa tärkeintä on ennaltaehkäisy ja oma aktiivinen rooli. Särkylääkkeet ja hieronta voivat auttaa hetkeksi, mutta sen jälkeen tilanne jälleen pahenee. Tuire Husu korostaakin ihmisen omaa aktiivista otetta terveytensä eteen. Anne-Mari Paakkinen on huomannut, että ellei työergonomiaan kiinnitä jatkuvasti huomiota, kipeytyvät selkä ja hartiat helposti. Työergonomiaan panostamisen lisäksi Paakkinen pyrkii liikkumaan vähintään kolme kertaa viikossa. Liikunta on meille jokaiselle tärkeää, mutta sen ei tarvitse olla huikea suoritus, vaan ihan normaali reipas kävely lisää tehokkaasti verenkiertoa ja saa kehon elpymään. Kävelylenkin teho on sopiva, kun kävellessä tulee pieni hiki. Liikunta on Tuire Husun mukaan tehokkainta silloin, kun sitä tehdään pitkin viikkoa, tosin koskaan se ei mene hukkaan.
Lastenhoitaja Anne-Mari Paakkinen kertoo, että lastenhoitajan työssä ergonomia on otettava koko ajan huomioon. Tärkeintä on hänen mukaansa asettua lapsen tasolle. Näin Husunkin mainitsema kehon alaspäin suuntautuminen vähenee. Lisäksi Paakkisella ja hänen kollegoillaan on lattialla mahdollisuus istua tyynyllä. Polvien päällä olemista onkin syytä välttää, etteivät polvet turhaan rasitu.
Riittääkö ääni?
Husun mukaan ergonomiassa ei ole kyse vain siitä, mitä ja miten asiat tekee työpäivän aikana, vaan siitä, miten asiat tehdään koko päivän aikana. Husu kertoo, että vaikka ergonomia olisi töissä ihan kohdillaan, mutta työpäivän jälkeen vaan makailee sohvalla, niin ennen pitkää kroppa ei enää tahdo jaksaa.
Äänenkäyttökin on työergonomiaa. Lastenhoitaja Anne-Mari Paakkinen on saanut kokea sen kovimman kautta. Anne-Marin ääni käheytyi hänen työskennellessään lapsiryhmässä, jossa ääni on työväline, jota joutuu käyttämään paljon. Lopulta hän menetti äänensä kokonaan. Sairausloman, äänenkäyttökiellon ja pitkään jatkuneen laulukiellon jälkeen Anne-Marin tilanne on kuitenkin parantunut. Foniatrin ja puheterapeutin apu oli pahimpaan aikaan välttämätöntä. Onneksi AnneMarin ääni on hyvässä hoivassa parantunut ja hän voi jatkaa työssään.
Itse toimisto- ja potilastyötä tekevä Husu huolehtii työergonomiastaan istumalla tuolilla hyvin, tauottamalla työtään sekä venyttelemällä sopivan paikan tullen. Lisäksi liikunta on Paakkisen tapaan myös Husulle tärkeä fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpidon keino.
15
Leikkaussalista parrasvaloihin Outi Zilliacus haaveili pitkään liittyvänsä harrastajateatteriin. Sisäsyntyinen tarve tehdä jotain luovaa ja samalla sosiaalista löysi kanavansa, kun Outi hakeutui kolmisen vuotta sitten ilmaisutaidon kurssille ja opettaja pyysi häntä mukaan Karjalaisen Näyttämön innokkaaseen porukkaan. Käpyläläisestä teatteriporukasta tuli Seuren henkilöstökonsultille toinen perhe. Alun perin sairaanhoitajaksi valmistunut Outi teki pitkän uran hoitotyössä. Leikkaussalista uransa aloittanut erikoissairaanhoitaja ehti kokea myös ensiapupoliklinikan hektisen arjen ja toimia yksityiselläkin lääkäriklinikalla. Hän ehti tehdä myös keikkoja elinsiirto-osastoilla, kunnes kutsu kävi kuutisen vuotta sitten henkilöstökonsultin hommiin. ”Hoidan Seuressa akuuttihoidon tilauksia, ja siinä hommassa on valtavasti hyötyä sekä pitkästä kokemuksestani hoitotyön parissa että siitä, että olen itse ennen keikkaillut”, Outi kertoo. Omassa työssään Outi kokeekin mieluisana sen, että hän pääsee hyödyntämään omaa ammattitaitoaan ja toimimaan ihmisten parissa. ”Seuren keikkalaisten kanssa on kiva tehdä töitä ja osa asiakkaistahan on minulle tuttuja jo sairaanhoitoajoiltani. Työkaverit ovat ehdottoman iso plussa, ja työnkuvani on selkeä. On antoisaa tehdä itsenäistä työtä, mutta olla silti osa tiimiä”, Outi kiittää. Mieluisan työn vastapainona toimii rakas teatteriharrastus, jossa sielläkin Outi saa tuntea kuuluvansa tiimiin: ”Minulle sosiaalisuus on harrastamisessakin tärkeää. Karjalaisen Näyttämön porukka koostuu kaikenikäisistä ihmisistä, jotka ovat kuitenkin keskenään samanvertaisia. Ja vaikka olemmekin harrastajateatteri, ei tekemisemme ole mitään huuhaata. Meillä on näyttelijöiden lisäksi mukana ammattilaisohjaaja, lavastaja, puvustaja, muusikko ja vaikka keitä. Harjoituksia meillä on ensi-illan lähestyessä lähes joka ilta. Harjoitus- ja esityskausi onkin aina todella intensiivinen.” Tällä hetkellä Karjalainen Näyttämö esittää Heikki Turusen Simpauttajaa. Lavalle nouseminen ilta illan perään ei Outia jännitä, koska estradilla ei tarvitse seistä omana itsenään, vaan siellä voi olla roolin turvin. Esiintymisrohkeuden lisäksi teatteriharrastus on antanut Outille lisää luovuutta ja avoimuutta sekä lisännyt entisestään omia vahvuuksia: ”Harrastus antaa minulle valtavasti voimavaroja. Lavalla unohtuvat arjen kiireet ja esiintymisen antamalla voimalla jaksaa paljon enemmän. Ja on ihanaa kokeilla omia rajojaan!” Outi pohtii, että antoisan harrastuksen lisäksi myös monet muut asiat vaikuttavat siihen, miten töissä jaksaa. ”Sekä psyykkiseen että fyysiseen hyvinvointiin pitäisi muistaa panostaa. Perheen merkitys on tietysti suuri voimaa antavana asiana. Positiivinen ajattelukin auttaa”, Outi tiivistää ja muistuttaa, että on jokaisen omalla vastuulla kuunnella itseään ja huolehtia omasta jaksamisestaan. Tulevaisuuteen Outi suhtautuu innolla, muttei halua eritellä odotuksiaan. ”Elämä on juuri siitä ihanaa, että se vain tuo sinulle jotain, kun sitä vähiten odotat. Ja minä olen avoin ottamaan kaiken vastaan.” TekstI A SSI H ÄY RY KU VA ROOPE K I V IR A N TA
16
Ihmiset
ESPOO KUTSUU
KAIKKI LIIKKUMAAN Liikunnanohjaaja nauttii nähdessään hymyä ja hyvää oloa Seuren kautta liikunnanohjaajan keikkoja Espooseen tekevä Katarina Holmström on ollut mukana liikuttamassa niitäkin espoolaisia, joille liikunta ei välttämättä kuulu jokapäiväisiin rutiineihin. Espoossa ohjatun liikunnan painopisteenä ovat etenkin ne kaupunkilaiset, joille säännöllinen liikunta on terveyden kannalta erityisen tärkeää. Katarina onkin vetänyt muun muassa kuntosaliryhmää kehitysvammaisille, erityislasten uintiryhmää sekä Sporttiklubia yli 68-vuotiaille. ”Tässä hommassa olen huomannut, että ikä tai vamma ei ole este liikkumiselle, täytyy vain löytää sopiva tapa toimia”, Katarina painottaa
kaat ovat kiitollisia ja iloisia, kun joku tulee. Välillä on tullut ilmi, että edellisellä kerralla ei ole ollut tuntia, koska ei ole löytynyt ohjaajaa, ja tämä on harmittanut monia.” Ohjaajan tärkeys korostuu niissäkin liikuntamuodoissa, jotka perustuvat enemmän omatoimiseen harjoitteluun. ”Esimerkiksi senioreiden kuntosalitoiminta on pitkälti itsenäistä harjoittelua, mutta olen silti koko ajan paikalla neuvomassa ja auttamassa”, Katarina kertoo. Sijaisena olo tuo Katarinan mukaan työhön myös omat haasteensa; kun ryhmät vaihtuvat ja liikkujilla on omat erityistarpeensa, tarvitaan paljon tietoa erilaisista vammoista ja sairauksista. ”Aina ei osaa välttämättä ottaa huomioon kaikkien erityistarpeita samalla tavalla kuin vakiohjaaja, joka tuntee paremmin ryhmänsä. Siinä mielessä sijaisella on vähän eri tilanne”, Katarina pohdiskelee.
Jokaiselle jotakin Liikuntakipinän ylläpitämisessä Katarina näkee tärkeänä ohjaajan oman positiivisen asenteen sekä kyvyn tunnistaa liikkujien tarpeet ja toiveet. Etenkin erityisryhmien ohjaamisessa tarvitaan soveltamista ja erityisosaamista. ”Ohjaajan tehtävänä on löytää jokaiselle liikkujalle oikea taso tekemiseen. Vaihtoehtoisia liikkeitä täytyy olla tarjolla niille, joilla on erilaisia liikkumiseen liittyviä rajoitteita. Hyväkuntoisemmille pyrin suunnittelemaan sellaisia ohjelmia, että he pystyvät haastamaan itseään. Tätä kautta jokainen liikkuja voi kokea onnistumisen iloa”, Katarina kertoo.
Lopuksi on vielä kysyttävä, mistä liikunnanohjaaja saa intoa omaan työhönsä. ”Palkitsevinta on, kun tunnin lopussa näkyy hymyä ja hyvää oloa”, iloitsee Katarina ja lisää: ”On ilo myös nähdä hyväkuntoisia senioreita, jotka esimerkillään näyttävät, että liikkuminen kannattaa!”
Löydä liikunnan ilo – Katarinan kolme vinkkiä
Hän on myös vuosien varrella havainnut, kuinka hyvä ryhmähenki innostaa liikkumaan: ”Monen mielestä on kiva tulla tunnille, kun on tuttu ja mukava, jo pitkään yhdessä toiminut ydinporukka.” Katarinan mukaan liikuntapaikkojen läheinen sijainti vaikuttaa olennaisesti etenkin erityisryhmien ja ikääntyvien harrastamiseen. ”Joskus on tullut esiin tilanteita, etteivät kaikki ole päässeet niille tunneille, joille olisivat halunneet, koska lähistöltä on jouduttu sulkemaan tuttu liikuntatila”, Katarina harmittelee.
1. 2. 3.
Lähde vain liikkeelle! Voit pian fyysisesti ja henkisesti paljon paremmin.
Mahdollisuuksia löytyy heti, kun astut ovesta ulos. Hyödynnä lähiluontoa ja -liikuntapaikkoja.
Kokeile uusia lajeja! Vain kokeilemalla voit löytää oman juttusi.
Tärkeä sijainen Ohjatut liikuntahetket ovat monelle tärkeä viikoittainen tapahtuma ja Katarina kokee saaneensa sijaisena aina hyvän vastaanoton. ”Asiak-
TekstI S A NN A KON T T INEN KU VA ROOPE K I V IR A N TA
17
Kauniaisten kaupunki ja Vantaan Tilapalvelut Oy Seuren asiakkaina vuoden alusta
Palkanmaksuaikataulu 2012 Työpäivät ajalta:
Tuntilista kuitattuna viimeistään:
Seuren omistuspohja laajeni tammikuussa, kun Kauniainen tuli Seuren osakkaaksi. Samalla mahdollistettiin omistajakaupunkien tytäryhteisöille Seuren osakkuus. Kauniaisten mukaantulon myötä Seure laajeni aidosti pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteiseksi toimijaksi. Keikkalaisille muutos näkyy entistä monipuolisempana ja runsaampana keikkatarjontana.
Palkkapäivä:
maaliskuu 1.–15.3.
pe 16.3.
pe 30.3.
16.–31.3.
ma 2.4.
pe 13.4.
1.–15.4.
ma 16.4.
ma 30.4.
16.–30.4.
ke 2.5.
ti 15.5.
1.–15.5.
ke 16.5.
to 31.5.
16.–31.5.
pe 1.6.
pe 15.6.
1.–15.6.
ma 18.6.
pe 29.6.
16.–30.6.
ma 2.7.
pe 13.7.
1.–15.7.
ma 16.7.
ti 31.7.
16.–31.7.
ke 1.8.
ke 15.8.
1.–15.8.
to 16.8.
pe 31.8.
16.–31.8.
ma 3.9.
pe 14.9.
1.–15.9.
ma 17.9.
pe 28.9.
16.–30.9.
ma 1.10.
ma 15.10.
Vuodenvaihteessa nähtiin myös Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelujen sekä kiinteistö- ja vahtimestaripalvelujen yhtiöittäminen. Yhteistyö Seuren kanssa on jatkunut yhtiöittämisen jälkeen ennallaan. Vantaan Tilapalvelut Oy:n työkohteisiin tilataan Seuresta työntekijöitä puhdistus- ja ruokapalvelualan sekä vahtimestarin tehtäviin.
huhtikuu
toukokuu
Seure jatkaa yhteistyötään näyttelykeskus WeeGeen kanssa
kesäkuu
Espoon näyttelykeskus WeeGee on myös vuonna 2012 Seuren yhteistyökumppani. Yhteistyösopimuksen johdosta Seuren asiakkaat, työntekijät ja keikkalaiset saavat WeeGeen sisäänpääsystä 50 % alennuksen. Lippu maksaa 5 € (normaali hinta 10 €) ja sen saa WeeGeen lipunmyynnistä koodilla SEURE2.
heinäkuu
elokuu WeeGeessä toimii viisi museota, nykytaidegalleria sekä kahvila-ravintola ja museomyymälä. Sisäänpääsylipulla pääsee tutustumaan kaikkiin WeeGeen museoihin. Lisätietoa ja ajankohtaiset näyttelyt löydät osoitteesta www.weegee.fi.
syyskuu
Palkanlaskijat: Palvelualat 09 310 88008 Päivähoito- ja nuorisoala 09 310 88099 Terveydenhuoltoala 09 310 88066 Toimisto- ja opetusala 09 310 88010
18
Varhaisen tuen keinot auttavat työssä jaksamisessa Työkyky on monen tekijän summa. Työkykyyn vaikuttavat työntekijän terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot, asenteet, motivaatio ja itse työhön liittyvät seikat, kuten työn sisältö ja vaatimukset. Työkyvyssä on pitkälti kysymys työntekijän omien voimavarojen ja työn ominaisuuksien välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta.
heikentäneet työkykyä, ja minkälaisilla toimenpiteillä työssä selviytymistä voitaisiin parhaiten tukea. Keskusteluun voidaan tarvittaessa kutsua myös työkohteen esimies tai työterveyshuollon edustaja. Tärkeintä keskustelussa olisi löytää yhdessä paras mahdollinen tuki, jotta työntekijän työkyky paranisi. Seuressa keikkailee suuri joukko hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, joiden keskuudessa tuen tarpeet saattavat vaihdella paljonkin. Esimerkiksi pitkissä sijaisuuksissa työskentelevien keikkalaisten tarvitsema tuki tarkoittaa usein aivan erilaisia asioita kuin lyhyitä keikkoja tekevien. Seuressa onkin lähdetty entistä enemmän pohtimaan työhyvinvointia tukevia toimintatapoja juuri näihin erilaisiin tarpeisiin.
Työkyvyn heikkenemisen taustalla saattaa olla muutos työntekijän omissa voimavaroissa tai jokin työssä itsessään tapahtunut muutos. Kun työkyky heikkenee, on tärkeää, että työntekijä saa tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mitä aikaisemmin työkykyä heikentävät asiat havaitaan, sitä yksinkertaisemmilla toimenpiteillä työssä selviytymistä voidaan tukea. Työkyvyn heikkenemisestä voivat kertoa monenlaiset asiat, kuten lisääntyneet sairauspoissaolot tai heikentynyt työsuoritus.
Yhtenä tärkeänä tekijänä työssä selviytymisessä on riittävä osaaminen. Jos oma osaaminen on epäsuhdassa työssä vaadittavan osaamisen kanssa, saattaa tällä olla vaikutuksia työkykyyn mm. työmotivaation laskun ja heikentyneen työsuorituksen myötä. Tulevaisuudessa Seuressa pyritäänkin entistä paremmin varmistamaan työntekijöiden osaamisen tason riittävyys tarjoamalla entistä monipuolisempia koulutus- ja oppimismahdollisuuksia. Myös virkistäytymisellä on vaikutus työssä jaksamiseen ja keikkalaisten virkistystoiminnan kehittämiseksi tehdäänkin Seuressa jatkuvasti työtä.
Varhaisen tuen toimintatavat ovat olleet käytössä Seuressa jo pitkään. Nyt toimintatavat on kiteytetty Varhaisen tuen malliksi, joka sisältää kuvauksen Seuren varhaisen tuen toimintatavoista. Varhaisen tuen toimintamallin päätavoitteena on löytää riittävän aikaisessa vaiheessa keinoja, joilla mahdollistetaan yksilön työssä selviytyminen. Malli koostuu kolmesta vaiheesta: 1) työkykyongelmien havaitsemisesta ja puheeksiotosta, 2) työntekijän ja Seuren konsultin välisestä neuvottelusta ja toimenpidesuunnitelman tekemisestä sekä 3) toiminnasta ja sen arvioinnista.
Varmistaakseen keikkalaistensa työhyvinvoinnin Seure kehittää myös henkilöstökonsulttiensa varhaiseen tukemiseen liittyvää osaamista. Lisäksi ensiarvoisen tärkeää on yhteistyön lisääminen tilaajapuolen toimijoiden kanssa, sillä työkohteen esimiehellä on merkittävä rooli työntekijän työhyvinvoinnin ja mahdollisen tuen tarpeen havaitsemisessa.
Mallissa on myös selkeitä ohjeita sekä tukikeskusteluja helpottavia valmiita kysymyksiä. Keskeinen menetelmä työntekijän varhaisessa tukemisessa onkin työntekijän kanssa käytävä keskustelu, jossa työntekijä ja Seuren konsultti yhdessä pohtivat, mitkä asiat ovat
Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin? Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi UMO-levypaketin voittajaa.
19