Seure SIDOSRYHMÄLEHTI
VANHUSTYÖTÄ JA KEHITTÄMISINTOA Kustaankartanossa kehitetään uudenlaista yhteistyötä – 8
UUSIA PALVELUITA OPTIMAALISEEN HENKILÖSTÖN KÄYTTÖÖN Yhteisenä tavoitteena tyytyväinen loppuasiakas – 10
VAIHTELU JA VAPAUS KIEHTOVAT Keikkatyöntekijä valitsee työnsä itse – 12
1/2017
PÄ Ä K I R J O I T U S
”Läsnäolo, välittäminen ja huolenpito tuovat työhön merkitystä. Inhimillisyyttä robotiikalla Tutkimukset kertovat, että yksi ensimmäisistä ammateista, joissa robotti päihittää ihmisen, on lääkärin ammatti. Robotti pystyy etsimään miljoonista tietokannoista maailman ihmeellisimmätkin taudit ja niiden tutkimustiedot ja räväyttämään hetkessä julki diagnoosin, kun sille on antanut tiedot potilaan oireista. Yksittäisen lääkärin kyvykkyys tietää, muistaa ja osata on rajallinen. Inhimillinen läsnäolo onkin sitten asia erikseen. Olemme lähestymässä aikaa, jossa vanhempien mobiililaitteellaan päiväkotiin tekemä ilmoitus lapsen jäämisestä päiväksi kotiin isovanhempien hoiviin käynnistää automaattisen henkilöstömitoituksen tarkistamisen päiväkodin lapsiryhmässä. Jos useampi lapsi jää tuona samana päivänä kotiin, henkilöstösiirto toiseen ryhmään tai naapuripäiväkotiin on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti järkevää – toisaalla on syliä kaipaavia lapsia. Seuren visiossa tietojärjestelmä järjestelee tällä tavalla ensin asiakkaidemme oman henkilöstön sekä varahenkilöstön ja kun ne loppuvat, alkaa käyttää Seuren kiertävää henkilöstöä. Kun kiertävä henkilöstö loppuu, tilanteen pelastaa ammattitaitoinen keikkalainen. Järjestely hoituu automaattisesti ja reilusti, tarkoin määriteltyjen taustatietojen ohjaamana. Tiedän, että hoito- ja hoiva-alalla inhimillinen läsnäolo, välittäminen ja huolenpito ovat isoja arvoja ja tuovat työhön merkitystä. Kun aika ja rahat tulevat vastaan, päädymme priorisoimaan, usein juuri noista merkityksellisistä asioista tinkien. Läsnäolo, hoiva ja huolenpito palaavat työhön, kun poistamme siitä sen, jonka robotit tekevät paremmin. Jos minä saisin vanhana valita, ottaisin robotin pesemään minut, jos sillä saisin ihmisen juttukaveriksi. Anne Sivula toimitusjohtaja vastaava päätoimittaja
Seure SIDOSRYHMÄLEHTI
1/2017
TÄSSÄ LEHDESSÄ
1/2 0 1 7
4 - LYHYESTI
Keikkanetti toimii myös mobiilissa 5-
> TUHAT SANAA
Mitä työ merkitsee? 6 - TERÄVIN KYNÄ
Osaatko johtaa itseäsi? 7 - TÄNÄÄN AJATTELIN
Lähihoitaja Tungalag Saintogtokh viihtyy päiväkodeissa 8 - ASIAKKAAN LUONA
Kustaankartanossa voi nähdä vanhustyötä parhaimmillaan 10 - SEURESSA TAPAHTUU
Seuressa rakennetaan palveluita muuttuvaan maailmaan 12 - OSAAJAT ÄÄNESSÄ
Keikkatyössä kiehtoo vapaus ja vaihtelu 14 - SEURELAINEN
Kehittäjän työssä ei ole normaalia työpäivää 15 - TYÖNTEKIJÄKYSELY
Vastaajia huikeat 3095 16 - TOIMINTAKERTOMUS
Kehityskohteita Seuren toimintaan 18 - KOLUMNI
Keikkailu vaatii tekijältään rohkeutta
Yli 98 % on saanut ystävällisen vastaanoton viimeisimmässä työkohteessa
”
Epävarmuus pelotti alussa, mutta kun huomasin, että hoitajaa tarvitaan jatkuvasti jossain, pystyin rentoutumaan.
Seuren sidosryhmälehti Seure Henkilöstöpalvelut Oy Käenkuja 1 B, 00500 Helsinki, PL 650, 00099 Helsingin kaupunki, seure.fi, seure@seure.fi Vastaava päätoimittaja Anne Sivula Päätoimittajat Anni Hassinen ja Sami Konttinen, viestinta@seure.fi Kirjoittajat Anni Hassinen, Sami Konttinen ja Riikka Sallinen Ulkoasu ja taitto Paupai Design Painopaikka Painotalo Plus Digital Oy, Lahti ISSN 2342-6845 (painettu), 2342-6853 (verkkojulkaisu)
Kansikuva: Seuren uudistuneessa ilmeessä esiin pääsevät asiakkaidemme asiakkaat. Valokuvan otti Nina Kaverinen ja piirrokset toteutti Laura Malinen/Sankariliiga.
LY H Y E S T I
Hyväksy teke mäsi vuoro (ja tarvittae ssa muokkaa esim. ateriaa kosk evat tiedot) näppärästi heti työvuor osi jälkeen – asi akas saa kuitattav akseen vuoro n, jonka tiedot ovat v armasti oike in.
ä yht yös mmät m y äk s p i d e u k s et Hy v u o r o a dot v työ uoroeh in ä t v työ stivies lla täm i k d e ! t o a t o – usk o llis v a ra m a h d le ei o
Varaa vu oroja m illoin ja missä t a h a n sa: kaupan kassajo n o ssa bussissa , aamull , a heti her ät tyäsi.
Kolme syytä käyttää Keikkanettiä mobiilissa Seuren työntekijänä voit käyttää Keikkanettiä näppärästi myös mobiilissa. Jos sinulla ei vielä ole Seure Keikkanetti -sovellusta, nyt kipin kapin omaan sovelluskauppaan lataamaan!
T i esitk ö, että... ...Seuressa vastattiin 14 516 puheluun maaliskuussa 2017?
...220 työntekijää osallistui Seuren järjestämään koulutukseen tai perehdytykseen tammimaaliskuussa 2017?
...Seureen saapui noin 13 000 työhakemusta vuonna 2016?
CV
CV
CV
4
>
TUHAT SANAA
KUN TYÖLLÄ ON VÄLIÄ Seurelaisille työ tarkoittaa keinoa ansaita rahaa, mutta myös mahdollisuutta tehdä merkittäviä asioita. Tämä kävi ilmi, kun helmikuussa 2017 kyselimme Seuren työntekijöiden näkemyksiä työstä. Vähemmistö vastaajista lopettaisi työskentelyn kokonaan, jos voittaisi lotossa jättipotin. Työllä on siis väliä! Myös sillä on, millaisessa porukassa työtä tekee. Seurelaiset arvostavat mukavia työkavereita sekä hyvää henkeä työpaikalla.
Tulokset
5%
17 %
13 % 6%
31 %
52 %
36 % 39 %
Jos voittaisit lotossa jättipotin, mitä tekisit?
Mitä työ merkitsee sinulle ensisijaisesti? Asiaa, jonka parissa vietän noin kolmasosan käytettävissä olevasta ajastani. Tapaa toteuttaa itseäni.
Jatkaisin työskentelyä kuten tähänkin asti.
Keinoa ansaita rahaa.
Tekisin töitä vähemmän kuin nyt.
Mahdollisuutta tehdä asioita, joilla on merkitys.
Lopettaisin työskentelyn kokonaan.
Mielenkiintoista tekemistä.
Kivat työkaverit
Mikä on sinulle työpaikassa tärkeää?
54 % 48 % 42 %
Valitse näistä kolme tärkeintä!
32 % 28 %
4%
Miellyttävä työympäristö Koulutusta vastaava tehtävä Sopiva työtahti Mukavat asiakkaat Mahdollisimman lyhyt työmatka
23 % 19 %
13 %
Sopivat työajat
Hyvä pomo
15 %
Iso palkka Laadukkaat työvälineet
4%
Hyvät työsuhde-edut
1.
Hyvä henki työpaikalla
2.
Mielenkiintoiset työtehtävät
3.
Se, että näen kätteni jäljen tai työni tuloksen
Lähde: Mitä työ merkitsee? -kysely Seuren työntekijöille helmikuussa 2017, 140 vastaajaa 5
Mikä sinua motivoi työssäsi? TOP 3 tärkeimmät asiat
TERÄVIN KYNÄ
Kohti
ITSEOHJAUTUVIA TIIMEJÄ JA ITSENSÄ JOHTAMISTA
Itseohjautuvat tiimit ovat yhä useamman yrityksen menestyksen takana. Monilla aloilla, myös sote-alalla, on esimerkkejä onnistumisista, kun työntekijöiden mahdollisuutta päättää ja ottaa vastuuta on lisätty. Joissakin organisaatioissa on jopa luovuttu kokonaan esimiehistä. Mistä tässä oikein on kyse? Helsingin kaupungin sotessa päätettiin keväällä 2016 luoda uusi malli johtamiselle, koska johtamista kohtaan tuli paljon kritiikkiä: työntekijät ja lähiesimiehet eivät saa päättää juuri mistään, päätöksenteko on hidasta ja byrokratia kukoistaa. Alle 20 hengen porukka lähti pohtimaan vaihtoehtoisia tapoja johtaa ajan hengessä. Syksyllä lanseerattiin johtamismalli, jonka keskeisenä ajatuksena on, että johtaminen mahdollistaa yhteisen työn erilaisten ammattilaisten kesken, lisää sisäistä motivaatiota ja tukee itseohjautuvuutta työssä. Jotta tämä toteutuisi, työyhteisöissä tarvitaan selkeät tavoitteet ja mittarit, yhteiset pelisäännöt ja moniammatilliset tiimit. Tiimeissä eri alojen ammattilaisten osaamista hyödynnetään, ja tiimi vastaa yhdessä onnistumisesta – siitä syystä johtamismallissa on keskeistä yhteinen työ. Lisäksi johtaminen on valmentavaa ja sallii toimintatapojen muuttamista tukevia kokeiluja. Työ koetaan merkitykselliseksi ja motivoivaksi, kun osaamiseen luotetaan ja tavoitteet ovat selkeät. Tämäkään ei vielä riitä: tiimi hyödyntää asiakkaiden ja henkilöstön kokemuksia toiminnan kehittämisessä. Myös osaamisen johtaminen on yksi kriittinen menestystekijä, jotta tiimi pystyy tuottamaan sellaisia palveluja, jotka ovat vaikuttavia. Vaikka Helsingissä ei suunnitella esimiehistä kokonaan luopumista, esimiehen roolia on tarkoitus muuttaa. Esimiehet opettelevat uuden työn – heistä tulee valmentajia. Uutta johtamistapaa kokeilleet esimiehet kertovat, että heille oli aluksi vaikeaa opetella siihen, että he eivät ratkaise kaikkia arjen ongelmia työyhteisöissä. Työntekijöille on ollut haastavaa, kun esimies ei annakaan vastauksia, vaan esittää lisää kysymyksiä, joiden avulla työntekijän pitää yhdessä muiden kanssa pohtia ratkaisuja. Hyvät itsensä johtamisen taidot auttavat työyhteisön jäsentä toimimaan tavoitteellisesti ja tehokkaasti, motivoituneena ja omia voimavarojaan hyödyntäen. Kaikkien tulee osata johtaa itseään, jotta voi johtaa yhdessä muiden kanssa!
Tiina Mäki Kirjoittaja on hallintojohtaja ja vastaa Helsingin kaupungin sote-viraston hallinto- ja tukipalveluista. Hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja, terveystieteiden lisensiaatti sekä filosofian tohtori ja on toiminut sekä valmentajana että mentorina.
6
TÄ N Ä Ä N A JAT T E L I N
Lähihoitaja Tungalag Saintogtokh on työskennellyt vuodesta 2014 lähtien espoolaisissa päiväkodeissa. Sosiaalinen espoolainen viihtyy keikkatyössä, jossa tapaa jatkuvasti uusia ihmisiä. Eri päiväkoteja kiertämällä myös oppii enemmän.
"Varhaiskasvatuksessa läsnäolo on tärkeää" ENSIMMÄISENÄ TYÖPÄIVÄNÄ SEURELAISENA
en ajatellut mitään erikoista, vaan menin työpaikalle, katsoin hetken, mitä tapahtuu ja ryhdyin töihin. En jännittänyt. INNOSTUN lasten hoitamisesta, erityisesti
pienten lasten. Tulen itse isosta perheestä ja hoidin jo lapsena omia sisaruksiani. KUN LÄHDEN TÖIHIN, tarkistan sään. Millaiset vaatteet pitää ottaa mukaan?
PEREHDYTYS on se, josta työpäivä uudessa paikassa alkaa. Perehdytys on erilaista riippuen paikasta. Joissain paikoissa kyselen enemmän itse.
SEURESSA olen tottunut siihen, että käyn eri paikoissa töissä. Nyt paikat on jo helppo löytää. Puhelimen sovelluksella on nykyisin helppo varata töitä ja kalenteri on selkeä.
RENTOUDUN kotona siskoni kanssa netissä jutellen, televisiota ja leffoja katsellen sekä ruokaa laittaen. Suosikkiruokani on lammaskeitto.
KESÄLLÄ AION tehdä töitä, jos niitä löytyy. Matkustan myös kotimaahani Mongoliaan tapaamaan sukulaisia.
VARHAISKASVATUKSESSA läsnäolo, läheisyys, turvallisuus ja lapsen kuunteleminen on tärkeää.
TULEN HUONOLLE TUULELLE tuskin koskaan.
Joskus itsekin ihmettelen sitä. Se ei varmaan vain kuulu luonteeseeni.
EN OLE KOSKAAN lasketellut, mutta haluai-
sin joskus kokeilla.
7
Teksti ja kuvat Sami Konttinen
Elämänmakuista ja kehittyvää vanhustyötä ”Kustaankartanossa työntekijä voi oppia, mitä vanhustyö voi parhaimmillaan olla,” kehaisee Kustaankartanon monipuolisen palvelukeskuksen johtaja Leena Pohjola talonsa toimintaa. ”Meillä vallitsee hyvä yhteisöllinen ilmapiiri ja ollaan ylpeitä omasta työstä.”
Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus koostuu yhdeksästä 50-lukuisen viehkeästä punatiilisestä kerrostalosta ja kahdesta puisesta pienemmästä rakennuksesta, jotka on ripoteltu huolettoman oloisesti viehättävään puistomaiseen pihapiiriin. Aikanaan Kustaankartano oli Helsingin ensimmäinen vanhainkoti ja nykyisellään palvelukeskuksessa on noin 350 asiakaspaikkaa 18 yksikössä. ”Olemme todella monipuolisia ja talossa on paljon erilaisia toimintoja – pitkäaikaishoitoa, lyhytaikaishoitoa, päivätoimintaa, arviointi- ja kuntoutustoimintaa sekä kriisiyksikkö”, Pohjola esittelee toimintaa ja jatkaa: ”Suurin osa asukkaistamme on muistisairaita, kahdessa yksikössä asuu psykogeriatrisia asukkaita.”
Innolla uutta kehittämässä Seurella ja Kustaankartanolla on takana vuosien yhteistyö henkilöstövuokrauksen saralla. Viime vuonna yhteistyössä otettiin kuitenkin uusia askelia. Syksyllä 2016 alkoi yhteinen pilottihanke, jossa tavoitteena oli kehittää palvelukeskuksen varahenkilöstönkäyttöä niin, että se olisi mitoitettu oikeammin kulloisenkin tarpeen mukaan ja järjestetty yksiköiden välillä optimaalisemmin ja tasapuolisemmin. ”Uudet toimintatavat ovat aina kiinnostaneet ja innostaneet minua. Oli hienoa päästä kokeilemaan uudenlaista toimintamallia”, osastonhoitaja Anu Metsälä muistelee pilotin alkua. Metsälän A3-yksikkö oli yksi pilotissa mukana olleista yksiköistä – yksikössä asuu 20 muistisairasta asukasta. Käytännössä Seure vastasi pilotin aikana Kustaankartanon eri yksiköiden varahenkilöstön sijoittelusta kokonaisuutena, yli yksikkörajojen. Akuutteihin henkilöstö-
nut työaikaani muihin tehtäviin, aiemmin esimerkiksi sijaishankintaan meni todella paljon työaikaa. Seuren sivuilta voin reaaliaikaisesti seurata myös työvuoropuutosten täyttymistä”, Metsälä kertoo. Seurella henkilöstönkäytön optimoinnin yhtenä tavoitteena onkin, että asiakkaan työaikaa säästyy, jolloin sitä voidaan suunnata laadukkaan palvelun kehittämiseen ja tuottamiseen asiakkaille. Toiminnan vakiinnuttua myös Seuren keikkalaiset ovat tulleet tutuiksi, minkä Metsälä näkee vähentävän vakituisen henkilökunnan työtaakkaa. ”Aluksi oli useasti uusi keikkalainen, jolloin henkilökunnan aikaa kului runsaasti perehdytykseen”, Metsälä muistelee alun haasteita. TulevaisuuYhteisenä tavoitteena laadukas den kehittämiskohteina Pohjola ja Metsälä palvelu näkevät vielä toimitusvarmuuden kehittäKustaankartanossa kaikki toiminta tähtää misen. ”Yhteistyö Seuren kanssa on sujuparhaan mahdollisen palvelun tuottami- nut mutkattomasti ja palvelu on ollut asiaseen asiakkaille. ”Asiakaslähtöisyys ohjaa kaspalveluhenkistä. Viikonloput ovat meillä toimintaamme. Tavoitteena on asukkaiden edelleen ongelmallisia, aina sijaisia ei tahdo oman näköinen, elämänmakuinen elämä”, riittää”, Metsälä kertoo. ”Yhteistyö Seuren kanssa on ollut suPohjola toteaa. Myös pilotti toi toimintaan toivottuja tuloksia. ”Olemme voineet tar- juvaa, tavoitteet tuntuvat yhteisiltä”, Pohjola kertaa kokemuksia. kentaa varahenkiVarsinainen pilottijakso löstömme määrää Kustaankartanossa kaikki päättyi helmikuun lopulja käyttöä. Varala 2017, jonka jälkeen pihenk ilöstöä jää toiminta tähtää parhaan lotin mukaista yhteistyötä ny t vä hem mä n mahdollisen palvelun on jatkettu ja kehitetty en’ylimääräiseksi’ tuottamiseen asiakkaille. tisestään. Kustaankartano kuin ennen”, Pohtuntuu puhkuvan kehittäjola kertoo. Pilotissa mukana olleille osastonhoitajille keväällä misintoa myös tulevaisuudessa. ”Parhai2017 tehdyn kyselyn mukaan myös henki- ta asioita Kustaankartanossa on luovuulöstön sijoittelu on ollut pilotin aikana tasa- den ja innovatiivisuuden hyödyntäminen asukkaiden ja henkilökunnan iloksi”, Pohpuolisempaa ja paremmin kohdennettua. Osastonhoitaja Metsälälle uusi toi- jola summaa. mintatapa on näkynyt työajan säästymisenä. ”Uusi toimintamalli on vapauttatarpeisiin käytettiin Seuren keikkalaisia. Samalla Seure tutki yksiköiden henkilöstötarpeen vaihtelua ja raportoi henkilöstön käytön toteumasta – näin henkilöstönkäytöstä saatiin kaivattua faktatietoa optimoinnissa hyödynnettäväksi sekä johtamisen tueksi. Pilotissa avainasemassa oli molemminpuolinen innostus kehittää henkilöstönkäyttöä ja sitä kautta asiakkaiden palvelukokemusta. ”Kustaankartanossa on aina innostusta uusiin kokeiluihin. Avoimella keskustelulla Kustaankartanon varahenkilöstön kanssa saimme myös heidät mukaan uudenlaiseen toimintamalliin”, Pohjola ynnää onnistumisen edellytyksiä.
”
8
ASIAKKAAN LUONA
9
S E U R E S SA TA PA H T U U
Uutta Seurea rakentamassa
Teksti ja kuvitus Sami Konttinen
Maailma ympärillämme muuttuu vauhdikkaammin kuin kenties koskaan. Työelämää ja työn tekemisen tapoja muuttavat ilmiöt ovat arkipäivää työpaikoillakin käytävissä keskusteluissa: väestön ikääntyminen, työntekijäpula, digitalisaatio ja globalisaatio, tiukkeneva talous ja kasvava kilpailu asiakkaista. Tällaiseen todellisuuteen lähdettiin Seuressa kehittämään yhtiön palveluita.
10
”Toimimme tilanteessa, jossa työelämä muuttuu yhä nopeammin, on entistä kompleksisempi ja tulevaisuus utuisempi. Palveluitakin kehitetään kokeillen, ketterästi, nopeasti – huomenna tarve on uudenlainen!”, pohtii Seuren toimitusjohtaja Anne Sivula lähtökohtia palveluiden kehittämiselle. ”Tavoitteemme voittoa tavoittelemattomana yrityksenä on, että asiakkaamme menestyvät, eli voivat tuottaa omia palveluitaan laadukkaasti omille asiakkailleen”, Sivula kertoo. ”Huomasimme, että muuttuneessa tilanteessa tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka tukevat asiakkaidemme henkilöstön käyttöä.”
Henkilöstönkäytön optimointi palveluiden ytimessä Seuressa palveluiden kehittämisestä vastaava kehityspäällikkö Maija Ahotupa on samoilla linjoilla Sivulan kanssa. ”Pyrimme kehitettävillä palveluilla mahdollistamaan asiakkaan mahdollisimman oikeanlaisen ja optimaalisen henkilöstön käytön. Aiemmin olemme tarjonneet haasteeseen lähinnä henkilöstövuokrausta. Jatkossa tarjoamme muitakin ratkaisuja, kuten rekrytointipalvelua sekä henkilöstön sijoittelun työvuoroihin.” Lähitulevaisuuden suunnitelmiin Seuressa kuuluukin entistä kokonaisvaltaisempien ja monipuolisempien henkilöstönkäytön optimointipalveluiden tuottaminen järjestelmineen. Tulevaisuuden palvelut pitävät sisällään muun muassa henkilöstön käytön tutkimusta ja mittausta sekä palveluita tukemaan asiakkaiden henkilöstöstrategia- ja prosessityötä ja erilaisia henkilöstön muutostilanteita.
Ajatusten törmäyttämistä, muotoilua ja nopeaa testausta ”Asiakkaat ovat olleet erittäin innoissaan päästessään ideoimaan ja kokeilemaan uusia kehitettäviä palveluitamme. Meillä kaikillahan on yhteinen tavoite, eli entistä tyytyväisempi loppuasiakas”, Ahotupa intoilee. Seuren palveluiden kehittämistyössä asiakas ja asiakkaan arjen haasteet otettiin työn keskiöön heti ideointivaiheesta alkaen. Syksyn 2016 aikana Seuressa järjestettiin palvelumuotoilutyöpajoja, joissa osallistettiin niin asiakkaita kuin työntekijöitäkin törmäyttämään ajatuksiaan ja visioimaan erilaisia tulevaisuuden skenaarioita ja asiakastarpeita. Kehittämistyössä syntyneet ideat on pyritty saamaan myös käytännön testaukseen mahdollisimman nopeasti. ”Käytämme kehitystyössä palvelumuotoilusta kumpuavia menetelmiä ja pyrimme kokeilemaan uusia ratkaisuja mahdollisimman nopeasti, ketterästi ja keskellä asiakkaan arkea”, Ahotupa kertoo. Keskeisessä roolissa on myös asiakkaan kanssa tehtävä palvelun arviointi – täyttääkö se asiakkaan tarpeet ja pystytäänkö sitä mielekkäästi tuottamaan? ”Kokei-
lemme rohkeasti ja nopeasti – välillä onnistumme ja välillä kompastumme. Jokainen askel on eteenpäin, myös ne kompastumiset”, Ahotupa summaa.
Yhteistyössä asiakkaan kanssa Viimeisen vuoden aikana uusia toimintamalleja ja palveluita on testattu käytännössä eri asiakkaiden kanssa usean pilottihankkeen voimin. ”Valtaosin asiakaspalaute on ollut innostunutta. Optimointi edustaa kuitenkin niin uutta ajattelutapaa, että se ei ole vielä kaikille tuttua. Ajattelen itse, että ladun aukaisijan työ ei ole helppoa, mutta se on mielenkiintoista ja palkitsevaa”, Sivula pohtii. Myös Ahotupa on tyytyväinen asiakkaiden asenteeseen. ”Tärkeintä on ollut saada mukaan innostuneita asiakkaita, sillä ilman ihan oikeaa asiakasnäkökulmaa emme saa rakennettua sellaisia palveluita, jotka todella sopivat asiakkaan arkeen”, Ahotupa kertoo. Piloteissa on testattu uusien palveluiden eri osia: Seure on esimerkiksi vastannut työkohteen varahenkilöstön sijoittelusta asiakkaan määrittelemien työntekijöiden osaamisvaatimusten perusteella sekä tutkinut ja raportoinut asiakkaan henkilöstön käyttöä optimoinnin ja johtamisen tueksi. ”Pilottien tulokset ovat vahvistaneet uskoamme siihen, että kehitystyömme on oikeansuuntaista. Tulosten valossa olemme muun muassa voineet säästää työkohteiden esimiesten työaikaa sekä henkilöstövuokrauksen kustannuksia”, Sivula toteaa ja jatkaa: ”Optimoinnista syntyvä laadukkaampi palvelu tuottaa ihan varmasti myös parempaa työelämää, -ilmapiiriä ja mielekkäämpää työtä.” ”Ihanaa on ollut se, että koko Seure on tässä mukana ja asiakkailta saadun palautteen mukaan olemme oikealla polulla”, Ahotupa kertoo ja summaa: ”Emme oikeastaan rakenna ainoastaan uusia tuotteita, vaan kokonaan uutta Seurea, joka pystyy entistä kokonaisvaltaisemmin vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin.”
Seuren uudet palvelut • Strategiatyö ja kehittäminen • Työntutkimus ja mittaus • Henkilöstön käytön optimointi
ää Lue lis ista u n us S e u re ista palvelu a e e ss osoit t .fi! S e u re
• Henkilöstövuokraus ja rekrytointi • Henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi • Henkilöstön muutostilanteet
11
O S A A J AT Ä Ä N E S S Ä
Päätyönä keikkailu Vaihtelu ja vapaus valita kiehtovat eri alojen ammattilaisia. Teksti Anni Hassinen Kuvat haastateltavien kotialbumit ja Anni Hassinen
Y
htenä kesänä lähdin kaverin kanssa purjehtimaan. Viikon jälkeen moottori meni rikki ja matkanteko tyssäsi kolmeksi viikoksi. Minä lomailin, mutta myös nappasin viikon yötyökeikan ja sen jälkeen purjehdimme vielä kolme viikkoa. Valokuvassa olen Intiassa, jonne lähdin kahdeksi viikoksi viiden viikon varoitusajalla. Kuinka moni voi järjestellä töitään ja lomiaan näin? Minulle keikkatyössä se juttu on vaihtelevuus ja vapaus. Olen koulutukseltani sosiaalikasvattaja ja Seuressa työskentelen päivähoidossa ja lastensuojelussa. Alalla paperihommat vain lisääntyvät. Minä saan keskittyä lapsiin. Joskus kun aamulla herään siihen, että sataa vettä kaatamalla, saatan miettiä, että jes, ei kurahousuja! Sen sijaan menen yövuoroon lastenkotiin. Päiväkodeissa voin valita välillä pienten ryhmän, välillä isojen. Pari kertaa on käynyt niin, etten vielä perjantai-iltapäivänä tiedä, minne menen maanantaina töihin, mutta seitsemän ja puolen Seure-vuoden kokemuksella voin luottaa siihen, että maanantaiaamuna on tarjolla keikkoja, joista valita. Työpätkäni ovat yhdestä päivästä kahteen kuukauteen, pidemmäksi aikaa en halua sitoutua.
L
”
Minulle keikkatyössä se juttu on vaihtelevuus ja vapaus.
”
okakuussa 2013 totesin, että kasista neljään -työ hammashoitajana ei ole minun juttuni ja irtisanoin itseni. Siitä lähtien olen työskennellyt Seuressa täyspäiväisesti. Rakastan muutoksia. En halua kolmen viikon työvuorolistoja, vaan vapauden valita itse. Nyt on tiistai, työelämäni on suunniteltu sunnuntaihin asti. Kun hammashoitajan pestin jälkeen palasin Seureen – olin keikkaillut satunnaisesti tammikuusta 2005 lähtien –, palasin myös rakkaaseen työhöni vanhusten pariin. Koen, että keikkaillessa olen enemmän läsnä tässä hetkessä. Jaksan kuunnella asiakkaita paremmin ja paneutua heidän ongelmiinsa. Pyrin viemään heidän "ääntään" hoitotiimille tai esimiehelle tarpeen vaatiessa. Teen parhaani ja koen, että voimavarani riittävät siihen, kun olen keikkalainen. Kun aikoinaan valmistuin lähihoitajaksi, ensimmäinen työpaikkani oli kotihoidossa, joka oli silloin uutta. Työpaikka oli ihana ja olin niin ylpeä työstäni! Myös keikkailu on ihanaa. En ole koskaan ollut työelämässä niin tyytyväinen kuin nyt. Paitsi ehkä tuossa ekassa työpaikassani. – Minna Lahtinen
– Titta Gustafsson
”
Rakastan muutoksia. En halua kolmen viikon työvuorolistoja, vaan vapauden valita itse.
”
12
”
Kun näkee erilaisia paikkoja ja työskentelytapoja, se kehittää ammatillisesti.
M
ieleni ei pysyisi virkeänä, jos tekisin joka päivä samaa. Se olisi liian puuduttavaa. Teen Seuressa keittiötöitä, työskentelen yhdistelmätyöntekijänä päiväkodissa, siivoan kouluissa ja päiväkodeissa sekä keikkailen iltavahtimestarina ja järjestyksenvalvojana. Mitä enemmän on osaamista, sitä enemmän myös työmahdollisuuksia. Aloitin Seuressa 2009, jolloin minulla oli vielä päätyö muualla. Syyskuusta 2016 lähtien olen työskennellyt Seuressa kokopäiväisesti. Pestini kestävät yhdestä päivästä muutamaan kuukauteen. Keikkatyö ei ollut minulle uutta, sillä aikaisemmissakin työpaikoissa olin työskennellyt keikkaluontoisesti. Kun näkee erilaisia paikkoja ja työskentelytapoja, se kehittää ammatillisesti. Toisaalla saan käyttää uusia työvälineitä, joilla on ilo tehdä töitä, toisaalla odottaa siivouskärry, joka hädin tuskin liikkuu. Keikkaillessa oppii arvostamaan paikkoja, joissa homma toimii. – Maria Keurulainen
”
T
een töitä sairaanhoitajana erilaisilla vuodeosastoilla, ensiavussa ja leikkausosastoilla. Valitsin keikkatyön vuonna 2012, kun minua alkoi harmittaa tiukentuva työtahti, sanelupolitiikka lomien suhteen ja ikääntyminen. Täytin juuri 60 vuotta ja huomaan väsyväni herkemmin kuin ennen. Heinäkuussa 2019 olen työskennellyt 40 vuotta fyysisesti ja psyykkisesti raskaassa hoitoammatissa ja se on mielestäni enemmän kuin tarpeeksi. Nyt olen vuoden ollut Seuressa ja parasta on, että olen tavallaan oma pomoni – määräysvalta on minulla. Epävarmuus pelotti alussa, mutta kun huomasin, että hoitajaa tarvitaan jatkuvasti jossain, pystyin rentoutumaan. Olen löytänyt oman rytmini tässä keikkailussa. En ole sitoutunut työpaikkaan kuin 2–3 vuodeksi kerrallaan (paitsi Mäntsälän terveyskeskuksen vuodeosastolle 11 vuodeksi, kun lapsi, perhe ja talon peruskorjaus pidättelivät) ja sitten on tehnyt mieli vaihtaa paikkaa. – Riitta Pajuvuo
T
ykkään asiakastyöstä. En viihdy palavereissa tai koneen äärellä. Tunnen vahvuuteni ja voin tehdä hommia niiden mukaan. Voin vaikuttaa vuoroihini ja valita minulle mieluisia ilta- ja yövuoroja. Viime vuodet olen tehnyt kehitysvammatyötä, joka on sydäntäni lähellä. Keikkatyössä saa ja pitää hallita oma kalenteri. Ei voi mennä töihin aina kun kysytään, pitää huolehtia levostakin. Luonto, mökkeily, kalastus ja puutarhanhoito antavat minulle energiaa. Olen Hesyn ja lastensuojelun tukihenkilötoiminnassa mukana. Jos työskentelisin arkisin klo 8–16, olisin ehkä väsynyt ja viikonlopuille kasautuisi paineita. Arkivapaista tykkään! Olen työskennellyt Seuressa vuodesta 1990. Olen onnekas, että voin elättää itseni näin. Keikkatyössä täytyy hahmottaa, miten tilipussi rakentuu sekä olla aktiivinen ja kehittää itseään. Sellaista hieman karsastan, että jäädään vuosiksi toimeen, vaikka motivaatio on mennyt. Mitä iloa siitä on? – Sammy Karjalainen
”
Keikkatyössä saa ja pitää hallita oma kalenteri.
” ”
Nyt olen vuoden ollut Seuressa ja parasta on, että olen tavallaan oma pomoni – määräysvalta on minulla.
”
13
SEURELAINEN
Unelmatyönä kehittäminen Vuoden 2017 alusta Seuressa on työskennellyt kehittämiseen keskittynyt parivaljakko. Riikka Moisio ja Henrik Vahtila täydentävät toinen toisiaan juuri sopivasti, kun on kyse kaksikon osaamisesta. Työyhteisöjen kehittäminen ja erilaisten toimintojen yhteensovittaminen on tuttua puuhaa Henrikille jo aiemmalta työuralta. Riikka puolestaan on perehtynyt palvelumuotoiluun, jonka keinoin toteutettuihin lukuisiin asiakasprojekteihin hän opinnoissaan osallistui. Molemmilla on myös vahva HR-tausta, joten työsuhteet ja niiden kiemurat ovat erittäin tuttuja. Kehittäjän tehtävään hakeutuminen tuntui Riikalle ja Henrikille luonnolliselta jatkumolta työurallaan. ”Olen sopeutunut siihen, että työelämässä on monenlaisia muutostilanteita. Uusien toimintatapojen kehittäminen on minulle luontevaa ja mieluisaa”, kertoo Henrik. Molempia motivoi myös se, että kehittäjän tehtävässä on eräänlaisella aitiopaikalla. ”Näkee mihin suuntaan Seure yrityksenä on menossa ja pääsee olemaan alusta asti mukana monessa projektissa”, Riikka ja Henrik kertovat. ”Lisäksi saa laittaa sormet saveen, näkee laajasti Seuren toimintaa, pääsee työskentelemään monenlaisten sidosryhmien kanssa ja pääsee syventymään asioihin. Ja mikä parasta – kehittäjän työssä mikään ei ole valmista, eikä mitään normaalia työpäivää ole olemassakaan, työpäivät ovat todella erilaisia”, jatkaa Riikka. Oikea ihminen oikeassa paikassa oikean ajan
Seuren palvelukehityksen tarkoituksena on helpottaa asiakkaan arkea ja tuottaa asiakkaan omalle asiakkaalle entistä laadukkaampaa palvelua. ”Avullamme on pystytty vähentämään esimiesten työn kuormittavuuden tunnetta. Samaan pyrimme myös laajemmin henkilöstön osalta. Kun palvelu on loppuasiakkaille mahdollisimman laadukasta, on työn tekeminenkin mielekkäämpää. Tällä on taas vahva positiivinen vaikutus koko työyhteisön työskentelyilmapiiriin”, sanoo Henrik. ”Seuren työntekijöiden mahdollisuudet monipuolistuvat niin keikkatyössä kuin määräaikaisissakin työsuhteissa. Tai Seuren kautta voi työllistyä vaikkapa suoraan asiakkaalle”, Riikka pohtii. Myös työkohteiden määrä tulee kasvamaan ja oman osaamisalueen laajentaminen on Seuren työntekijöille jatkossa entistä helpompaa.
ää Lue lis ista n uus Seure uista palvel –11! a 10 sivuilt
Koirista ja luonnosta vastapainoa hektiselle työlle
Riikka ja Henrik irtautuvat kumpikin työstään luonnossa liikkuen, joko koiran kanssa tai ilman. Henrik käy myös mielellään vaeltamassa kavereiden kanssa – vuodenajasta riippumatta. ”Omat harrastukseni keskittyvät koiran kanssa tekemiseen ja tämä onkin oiva tapa saada ajatukset irti arjen kiireistä. Koira aistii omistajansa tunnetilat, minkä takia työn ja arjen stressaavien asioiden laittaminen taka-alalle on välttämätöntä, jos treenissään haluaa onnistua”, kertoo Riikka. Henrik rentoutuu kotona myös elokuvien parissa. Hyllyyn elokuvia on kertynyt jokunen sata levyä. ”Melkein pystyisin laittamaan videovuokraamon pystyyn”, mies kertoo.
–
Teksti Riikka Sallinen Kuva Sami Konttinen 14
Maaliskuussa 2017 Seuren työntekijät pääsivät lausumaan painavan sanansa työnantajastaan, työstään ja työpaikoistaan. Jokainen vastaus on meille tärkeä, kun kehitämme toimintaamme. Tänä vuonna vastauksia kertyi peräti 3095.
80%
Lähes on saanut vähintäänkin hyvän – osa jopa erittäin hyvän – perehdytyksen viimeisimmässä työkohteessa
Miksi Seure? TOP 5 väh. 3 kuukauden mittaisissa työsuhteissa työskentelevien mielestä
1. Haluan saada alan työkokemusta 2. Ystävä/kollega/ perheenjäsen suositteli 3. Haluan työskennellä osaaikaisesti 4. Halusin tutustua uuteen työpaikkaan 5. Halusin kokeilla minulle uutta työtä
Työntekijäkysely 2017 Tuloksia
9/10 suosittelisi Seurea ystävälle tai kollegalle
85%
on sitä mieltä, että Keikkanetin käyttö on helppoa ja sujuvaa
8
kouluarvosana Seuren asiakaspalvelusta
96% aikoo jatkossakin työskennellä Seuren kautta
Miksi vastaanotit viimeisimmän työvuoron? TOP 5 1. Kohde oli minulle ennestään tuttu 2. Työajat sopivat minulle parhaiten 3. Kohteen sijainti oli minulle sopivin
94% kokee olevansa tasavertainen työyhteisön jäsen
Miksi keikkatyö? TOP 5 1. Haluan itse määritellä milloin olen töissä ja milloin vapaalla 2. Tarvitsen lisäansioita opiskelun ohessa 3. Haluan tutustua uusiin työpaikkoihin 4. Tarvitsen lisäansioita muun työn ohessa 5. Haluan ylläpitää ammattitaitoa 15
4. Sovin työvuorosta suoraan työkohteen esimiehen kanssa 5. Työkohteen esimies toivoi minua työvuoroon
98%
Yli on saanut ystävällisen vastaanoton viimeisimmässä työkohteessa
Kiitos 3095 kertaa!
TO I M I N TA K E RTO M U S 2016
Toimitusjohtajan TOP 3 vuodesta 2016
Toimitusjohtajan teesit vuoteen 2017
• Seuren liiketoiminnassa tapahtui yhdeksän prosentin kasvu
• Henkilöstöresurssikeskukseksi kasvaminen. - Uusien kokonaisvaltaisten palvelutuotteiden asiakaslähtöinen kehittäminen.
• Saimme työntekijöiltä muun muassa kyselyissä loistavaa palautetta
- Henkilöstövuokrauksen kehittäminen tukemaan entistä laajemmin asiakkaiden tarpeita.
• Asiakkaamme ilmaisivat kasvavaa kiinnostusta uusia palvelutuotteitamme kohtaan
- Kustannustehokuuden kasvattaminen. • Julkisten toimijoiden kilpailukyvyn tukeminen sote- ja maakuntauudistuksen tuomassa kilpailutilanteessa.
Anne Sivula, toimitusjohtaja
• Parhaan palvelun mahdollistaminen Seuren asiakkaiden omille asiakkaille, kuten päiväkodin lapsille, koululaisille ja kotihoidon vanhuksille.
Vuosi 2016 numeroina
• Yhä monipuolisempien työmahdollisuuksien luominen työntekijöille.
• 10 389 vuokratyöntekijää
Anne Sivula, toimitusjohtaja
• 511 000 täytettyä työvuoroa • 79 miljoonaa euroa liikevaihtoa • 3,3 miljoonaa myytyä työtuntia • 4500 työntekijää töissä keskimäärin kuukausittain • 4100 uutta rekrytointia
VUODEN HUIPUT – NOSTOJA VUODEN VARRELTA
SEURE JA ASIAKKAAT
SEURE JA TYÖNTEKIJÄT
SEURE JA TILAUKSET
• Seure palveli entistä kattavammin
• Työntekijöiden tyytyväisyys Seureen
• Tilausten määrä ja rakenne – tilausmäärä
omistajiensa eri organisaatiota.
korkea – työntekijäkyselyn mukaan
työvuoroissa mitattuna kasvoi, yksittäiset
9/10 suosittelisi Seurea työnantajana
tilaukset olivat kuitenkin aikaisempaa
ja 97 % työntekijöistä aikoi jatkossakin
lyhyempiä.
• Asiakkaiden kanssa aktiivista keskustelua myös muista kuin henkilöstövuokraukseen liittyvistä
työskennellä Seuren kautta.
tarpeista – kiinnostus uusiin
• Työntekijöiden osaamisen kehittämisen
palvelutuotteisiin vahvaa.
toimenpiteet: perehdytyksen
• Tiivistä työtä läpi vuoden asiakassuhteen luottamuksen kasvattamiseksi – Seuren ja asiakkaiden prosessien yhteensovittamiseksi.
tarkistuslista, perehdytyskoulutukset sekä ammattialakohtaiset koulutukset, kuten ensiapu- ja lääkehoitolupakoulutukset.
Nämä toimet yhdessä palvelun laadun
• Epassin käyttöönotto – Epassi-edulla
ja toimintavarmuuden nousun myötä
tuettiin pidempiaikaisissa työsuhteissa
vaikuttivat suosiollisesti asiakkaiden
olevien työntekijöiden vapaa-ajalla
tyytyväisyyteen ja suosittelualttiuteen.
tapahtuvaa virkistystä.
Johanna Tirri, asiakkuusjohtaja
• Järjestimme keikkatyöntekijöille toimialakohtaisia virkistysiltoja työhyvinvointi-teemalla. Tuomas Järvinen, palvelutuotantojohtaja
16
• Tilauksista yhä useampi täyttyi automaattisesti suoraan Keikkanetissä. - Yhä suurempi osa työntekijöistä varasi itse Keikkanetissä itselleen soveltuvia työvuoroja. - Asiakkaat ja työntekijät käyttivät entistä laajemmin Keikkanetin ominaisuuksia. - Tilaukset ja työntekijöiden osaaminen kohtasivat entistä paremmin toisensa. Tuomas Järvinen, palvelutuotantojohtaja
VASTAANOTETUT JA TÄYTETYT TILAUKSET 2016
SEUREN LIIKEVAIHDON KEHITYS Euroa 80 000 000
28 000 26 000
70 000 000
24 000
60 000 000 50 000 000
22 000
40 000 000
20 000
30 000 000
vastaanotetut täytetyt
18 000
20 000 000
16 000
10 000 000
14 000
0
2014
2016
2015
12 000 10 000
TÄYTETYT TILAUKSET
8 000 6 000
200 000
Joulu
Loka
Marras
Syys
Elo
Heinä
Kesä
Touko
Huhti
Maalis
160 000
Helmi
Tammi
4 000
180 000
140 000
MYYNTI AMMATTIRYHMITTÄIN
Tilausmäärä
120 000 100 000
30 000 000
80 000
25 000 000
60 000
v. 2015
20 000 000
40 000 20 000
v. 2016
15 000 000
0
2014
2015
2016
10 000 000
5 000 000
1% 7%
0
MYYNTI ASIAKASRYHMITTÄIN
35 %
Terveyden- Varhaishuoltoala kasvatus
Opetus
Keittiö ja siivous
Kiinteistö ja valvonta
Sosiaali Hallinto ja Sivistys toimisto
Muut
Tekninen
Helsingin kaupunki ja tytäryhteisöt Espoon kaupunki ja kuntayhtymät Vantaan kaupunki ja tytäryhteisöt HUS-kuntayhtymä Muut asiakkaat
Työntekijät 2016
25 %
Työntekijöiden lukumäärä: 10 369 kpl • naisia 83 %
32 %
• miehiä 17 %
Työntekijöiden keski-ikä:
Työntekijöiden ikäjakauma
TOP 3 työntekijöiden kotikunnat
38,5
• alle 26 vuotta: 23,3 %
1. Helsinki 43,3 %
• 26–35 vuotta: 28,7 %
2. Espoo 20,4 %
vuotta
• 36–45 vuotta: 18,4 % • 46–55 vuotta: 15,5 %
3. Vantaa 17,0 %
Työntekijöiden jakautuminen eri toimialoille • Opetus ja varhaiskasvatus: 45,3 %
• lähihoitaja
• Sosiaali ja terveydenhuolto: 37,8 %
• ruokapalvelutyöntekijä
• 56–65 vuotta: 9,0 % • yli 65 vuotta: 5,1 %
• Palvelualat: 16,9 %
TOP 10 työntekijöiden kansalaisuudet 1. Suomi 91,9 % 2. Viro 2,5 % 3. Somalia 0,7 %
4. Venäjä 0,5 %
5. Kenia 0,5 %
Seuraavaksi yleisimmät viisi kansalaisuutta olivat Intia, Ruotsi, Nigeria, Kiina ja Saksa.
2. ruotsi 5,4 %
• lastenhoitaja • sairaanhoitaja • koulunkäyntiavustaja, skolassistent • päiväkotiapulainen • laitoshuoltaja • avustaja, assistent • toimitilahuoltaja
TOP 10 työntekijöiden äidinkielet 1. suomi 79,9 %
YLEISIMMÄT TEHTÄVÄNIMIKKEET
3. somali 3,0 %
4. viro 2,2 %
Seuraavaksi yleisimmät viisi äidinkieltä olivat englanti, arabia, espanja, saksa ja ranska.
5. venäjä 2,2 %
KOLUMNI
Hyvä paha keikkatyö
”
Keikkailu on haasteellista ja vaatii tekijältään omaaloitteellisuutta ja ennen kaikkea rohkeutta.
Oletko koskaan miettinyt, miltä tuntuisi mennä joka päivä uuteen työpaikkaan, kohdata uudet työkaverit ja nopeasti yrittää omaksua työpaikan säännöt ja tavat? Ja tämä tosiaankin tapahtuisi päivittäin tai ainakin useamman kerran viikossa tai kuukaudessa. Ei todellakaan kuulosta helpolta. Minun on myönnettävä, että itsestäni ei tällaiseen olisi. Monelle työntekijälle tämä on kuitenkin arkipäivää. Mikä siis saa ihmiset tekemään keikkatyötä? Moni saattaa ajatella, että keikkatyötä tehdään vain siksi, ettei ole saatu muuta työtä. Mutta onko asia oikeasti näin vai voisiko keikkailu jopa olla oma valinta? Me Seuressa toteutamme vuosittain työntekijäkyselyn, jossa kysymme muun muassa syitä keikkailuun ja työntekijöiden tyytyväisyyttä Seureen työnantajana. Tänä keväänä kyselyyn vastasi lähes 3100 työntekijäämme. Kyselyssä suurin osa vastaajista kertoi keikkailevansa siitä syystä, että haluaa itse määritellä, milloin tekee työtä ja milloin pitää vapaata. Muita syitä keikkailuun olivat lisäksi se, että tarvitaan lisäansioita opiskelun ohessa sekä halu tutustua uusiin työpaikkoihin. Tämä kolmen kärki on pysynyt aikalailla samana vuodesta toiseen. Vastaajista yli yhdeksän prosenttia ei ole edes halunnut vakituista työtä ja vain noin 14 prosenttia vastaajista on valinnut keikkatyön, koska muuta itseä tyydyttävää työpaikkaa ei ole löytynyt. Työn tekemiseen liittyvä trendi on viime vuosina selkeästi ollut se, että työntekijä haluaa itse päättää, milloin töitä tekee ja milloin ei. Vapaapäiviä tai pidempiä vapaajaksoja pidetään silloin, kun se omaan elämäntilanteeseen parhaiten sopii. Keikkailu ei ole myöskään vain nuorten työntekijöiden juttu, vaan keikkatyötä tekevät kaikenikäiset ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat opiskelijoista eläkeläisiin. Keikkailu on haasteellista ja vaatii tekijältään oma-aloitteellisuutta ja ennen kaikkea rohkeutta. Tällaista rohkeutta ei meistä kaikista löydy! Jotta keikkailu pysyisi houkuttelevana vaihtoehtona myös tulevaisuudessa, keikkatyöntekijöiden työhyvinvoinnista tulee huolehtia. Valinnanvapaus tulee todennäköisesti pysymään tärkeimpänä syynä keikkailulle tulevaisuudessakin, mutta myös muut keikkailuun liittyvät asiat pitää olla kunnossa. Olennaista on tietenkin se, että töitä on silloin, kun töitä tarvitsee. Tärkeää on myös se, että keikkatyöntekijää kohdellaan tasa-arvoisena työyhteisön jäsenenä ja että hän saa palautetta työstään. Kuulostavat aika perusasioilta varmasti meistä kaikista! Nämä on kuitenkin hyvä pitää mielessä jokaisessa työpaikassa, jossa keikkatyöntekijöitä työskentelee. Nimittäin samalla tavalla kuin keikkalainen valitsee milloin hän töitä tekee, hän myös valitsee sen, missä hän töitä tekee. Hyvät työyhteisöt, joissa arvostetaan kaikkia työntekijöitä, saavat myös parhaimmat keikkalaiset. HEIDI NIKKILÄ
henkilöstöpäällikkö, Seure
18
Jos saisit tehdä ihan mitä tahansa työtä, mitä tekisit?
Tekisin tätä työtä, jota nytkin, koska pidän työstäni
Japanilaista sananlaskua lainaten: jos haluat tulla onnelliseksi, ryhdy puutarhuriksi
Olisin jumppaohjaajana risteilylaivalla Karibialla
Lastenkulttuurin edistäminen
Diabeteksen hoidon valtakunnallista kehittämistä
Tekisin psykologin tai jonkinlaisen terapeutin työtä päihde- ja mielenterveystyössä
Patologi
Lähde: Mitä työ merkitsee? -kysely Seuren työntekijöille helmikuussa 2017
Kirjoita Seuren blogiin ja lähde leffaan! Palatko halusta kirjoittaa ammattisi viimeisimmistä tuulista? Ansaitsisiko ihana työpaikkasi suuremmankin yleisön huomion? Onko keikkailusta kerrottavaa? Kerro halustasi kirjoittaa sähköpostilla osoitteeseen viestinta@seure.fi. Kiitokseksi julkaistusta blogikirjoituksesta saat kaksi elokuvalippua.
19
Seure.fi Seure Henkilรถstรถpalvelut Oy 20