Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2011
OSAAMISTA KEHITTÄMÄSSÄ sivu 12
Pääkirjoitus
Kuka kehittäisi osaamistani? Tällä kertaa Seure-lehti käsittelee osaamista, sen ylläpitoa ja kehittämistä eri tavoin. Lehdenteon aikana ei voinut välttyä miettimästä omaa osaamistaan ja sen kehittämistä. Milloin olemme viimeksi oppineet jotain uutta? Milloin olemme viimeksi hakeutuneet kehittämään osaamistamme?
ka suurin osa tiedosta nykyään tuleekin tietokoneen näytölle erilaisista digitaalisista medioista, syötteenlukijan tai vaikkapa Twitterin kautta. Rauhassa lukiessa saa asioita työstää mielessään ja makustella sanoja ja faktoja pidempään. Teemme päivittäin töitä erilaisten Seuren sidosryhmien kanssa. Tämä lisää päiviimme mielenkiintoista sisältöä, sillä eri näkökulmista tarkasteltuna samat asiat saattavat näyttää uudet puolensa. Keskustelut antavat ajattelun aihetta ja parhaimmillaan eväitä toiminnan kehittämiseen, niin omien tehtävien kuin koko organisaation osalta. Ja kun huomaamme, että ensi vuonna onkin aika uudistaa Seuren verkkosivustot, hiipii mieliimme ensin epäusko siitä, miten tuollaisessa urakassa onnistumme vähäisellä kokemuksella, mutta sitten innostumme. Tekemällä, tietoa etsimällä ja viisaampia kuuntelemalla oppii, kunhan vain on itse siihen valmis!
Ensimmäiseksi tulevat mieleen erilaiset koulutuspäivät ja seminaarit, joista saa kättä pidempää omien töiden hoitamiseen, ja mikä ehkä tärkeämpää, omaan ajatteluun uudenlaista näkökulmaa. Olimme juuri koulutuksessa, jonka anti ei vastannut odotuksia. Ajattelimme ensin, että iltapäivä oli täysin ajanhukkaa, kunnes pöytäkunnissa virisi mielenkiintoinen keskustelu aihepiiristä ja huomasimme saavamme uusia, kokeilemisen arvoisia ideoita muilta koulutukseen osallistuvilta. Ehkä olimme sittenkin oikeassa paikassa, kun päässä pyöri seuraavana päivänä paljon uutta, vaikka itse luento-osuuksista emme paljoa voineet iloita. Ehkäpä omaa osaamisen kehittämistä pitäisikin tarkastella asiana, jota tapahtuu koko ajan, itse tekemällä ja olemalla aktiivinen. Käyttämällä uusia työvälineitä, käymällä keskusteluja, kysymällä ja kyseenalaistamalla voi oppia koko ajan. Eikä huono juttu ole kirjankaan lukeminen, vaik-
Tässä vaiheessa onkin aika kiittää kaikki lukijoita menneestä vuodesta ja toivottaa rauhaisaa joulua ja kaikkea hyvää uudelle vuodelle 2012! Tuire Rönkkö ja Johanna Tirri
Seuren kynästä Mitä kuuluu opetus- ja palvelualojen yksikölle?
samalla tavalla kuin tilaaja-asiakkaille itselleenkin. Odotuksena on, että kumppanuuden hengessä näihin asioihin löytyy ratkaisuja yhdessä – voisimme vaikka järjestää lisää yhteisiä perehdytyksiä.
Pian alkavan vuoden 2012 suunnittelu toiminnan tasolla on tällä hetkellä meneillään. Rekrytoinnin suunnitelmallisuus ja kohdentaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Ne takaavat keväällekin hyvät täyttöasteet eri nimikkeissä. Keikkalaisille ja asiakkaille tehdyn kyselyn tulokset ovat nyt käytössämme ja niiden antamien tietojen perusteella suunnitellaan toimenpiteitä, joilla vastataan palautteeseen ja taataan asiakaspalvelun korkea taso jatkossakin.
Miten panostatte osaamisen kehittämiseen? Arvioimme jatkuvasti osaamisemme tasoa ja reagoimme nopeasti asiakaskentässä tapahtuviin asioihin, vaikkapa organisaatiomuutoksiin. Henkilöstökonsulttien osaaminen on ensiarvoisen tärkeää, koska heissä personoituu Seuren asiakaspalvelu sekä keikkalaisten että asiakkaiden suuntaan. Koulutusten lisäksi konsultit kasvattavat toimialaosaamistaan asiakaskohteissa vierailemalla ja ”keikkailemalla keikkailijan kanssa”. Keikkalaisille on myös järjestetty alakohtaista perehdytystä ja koulutusta. Keikkanetti on hyvä kanava seurata tulevia koulutuksia. Erityisesti koulunkäyntiavustajille on runsaasti tarjolla erilaisia, ammatillista osaamista lisääviä koulutuksia. Koulutuksia ja perehdytyksiä järjestetään jatkossa yhä enemmän asiakkaiden kanssa yhdessä suunnitellen. Kysymme jatkuvasti palautetta ja toiveita myös keikkalaisilta.
Miten on päättyvä vuosi sujunut ja miltä näyttää vuosi 2012? Palvelualoilla tilaukset on saatu koko vuoden täytettyä tasaisen hyvin eikä asiakaskentässäkään ole tapahtunut suuria muutoksia. Laitoshuoltajien osalta emme pystyneet täysin vastaamaan tarpeeseen, mutta parannusta on nyt jo tapahtunut. Opetusalalla on ollut erityisen ilahduttavaa, että myös lyhytaikaisiin koulunkäyntiavustajan sijaisuuksiin on syyskaudella saatu huomattavasti paremmin työntekijöitä kuin keväällä. Joitakin uusia asiakkuuksia alkoi vuoden aikana ja niiden käynnistäminen oli sekä mielenkiintoista että antoisaa. Alkavaan vuoteen lähdemme optimistisin mielin ja uskoen osaamiseemme. Tiettyjen alojen (esim. ruokapalveluala ja laitoshuoltajat) työntekijöiden saatavuus asettaa haasteita meille
Sini Åback, Seuren opetus- ja palvelualojen toimialapäällikkö
2
Tässä lehdessä
Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2011
O4
Mistä on hyvät työntekijät tehty
O6
Ammattilainenkin oppii keikoilla
Käyntiosoite: Fredrikinkatu 51–53 B, 00100 HELSINKI Postiosoite: PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Sähköposti: info.seure@hel.fi
O7
Elämä leikkiä, työtä ja opiskelua
08
Yöllisiä vieraita
PALVELUNUMEROT: Palvelualat 09 310 88004 Päivähoito- ja nuorisoala 09 310 88005 Terveydenhuoltoala 09 310 88006 Toimisto- ja opetusala 09 310 88007 Ekstranet http://keikkanetti.seure.fi Päätoimittajat
10
Keikkakohteet
12
Ideoiden ja tiedon jakamista
Tuire Rönkkö ja Johanna Tirri Toimituspäällikkö Assi Häyry Kirjoittajat Mari Bergroth Pinja Hissa Assi Häyry Sami Konttinen Laura Kuivalainen Soile Toivari Ulkoasu ja taitto
14
Tainan työtuolista tuli koulunpenkki
15
Roope Kiviranta
Kuka sä oot?
Sähköposti viestinta.seure@hel.fi
Seure Henkilöstöpalvelut Oy
3
Osaava keikkalainen on Seuren toiminnan perusta. Siksi Seure pyrkii jo ensimmäisestä kontaktista alkaen tekemään työtä sen eteen, että työntekijät osaavat hommansa. Jo haastatteluvaiheessa varmistetaan, että työntekijä hallitsee juuri ne työt, joita Seuren keikkakohteissa tehdään. Lisäksi Seure perehdyttää hakijoita keikkatyöhön sekä kouluttaa jo työssä olevia keikkalaisia.
MISTÄ ON HYVÄT TYÖNTEKIJÄT TEHTY
PUHELINHAASTATTELU Hyvällä puhelinhaastattelulla selvitetään perusvalmiudet, kokemus sekä motivaatio keikkatyöhön.
HAASTATTELU Kaikki Seuren keikkailijat haastatellaan henkilökohtaisesti. Haastattelussa varmistetaan hakijan soveltuvuus Seuren työtehtäviin, tarkistetaan työtodistukset ja tutkintotodistukset sekä kysytään suosittelijat. Lasten kanssa työskenteleviltä edellytetään aina rikostaustaotteen näyttämistä. Terveydenhuoltoalan keikkalaisten tiedot tarkistetaan Valviran rekisteristä. Lisäksi terveydenhuoltoalalla testataan kielitaitoa ja selvitään eri työkohteisiin tarvittavien lääkelupien voimassaolo.
HAASTATTELUT PALVELUALOILLE Olennainen osa hyvien ja ammattitaitoisten keikkalaisten löytämisessä on haastattelu, jossa varmistetaan työntekijän taitotaso ja soveltuvuus työhön. Jo haastatteluvaiheessa käydään läpi työhön konkreettisesti liittyviä asioita ja pyritään varmistamaan, millaisiin työkohteisiin työntekijä soveltuu, ja että hän varmasti osaa toimia oikein todellisissa työtilanteissa. Palvelualojen haastattelussa haastattelijan on pystyttävä arvioimaan hyvinkin täsmällisesti, millaisiin puhdistus- ja ruokapalvelutehtäviin uuden keikkalaisen voi laittaa. Siksi konkreettisten työtilanteiden läpikäyminen on haastattelun ytimessä. Tämän syksyn uutuutena puhdistus- ja ruokapalvelutyöntekijöiden haastattelussa on alettu käyttää myös kuvia, joiden avulla saadaan tietoa työntekijän konkreettisesta osaamisesta. Haastateltaville näytetään kuvia ammattilaitteista ja pyydetään kertomaan, kuinka kyseisen laitteen kanssa toimitaan. Näin pystytään täsmällisesti varmistamaan, että keikkalaiset osaavat juuri ne asiat, jotka Seuren kohteissa vaaditaan.
4
Seuren infotilaisuuksissa käydään läpi keikkailun perusperiaatteet sekä Seuren toimintatavat. Eri ammattiryhmille järjestetään omat infotilaisuudet.
KEIKKALAISTEN PEREHDYTYS Seure järjestää myös jo keikkaileville työntekijöille monenlaista koulutusta. - Päivähoitoalan yksikön teemaillat lastenhoitajille noin 4 kertaa vuodessa - Koulunkäyntiavustajana keikkailevien koulutusillat - Terveydenhuoltoalan lääkelupakoulutukset
PEREHDYTYS
Tekst i L AUR A KUI VA L A INEN kuvI TUS roope K iviranta
INFOTILAISUUS
PEREHDYTYKSET LASTENHOITOTYÖHÖN
Seurella järjestetään myös työhön perehdytystä työnhakijoille, joilla ei ole vielä riittäviä valmiuksia työskennellä Seuren kohteissa. - Puhdistuspalvelujen koulusiivousperehdytykset yhteistyössä Palmian kanssa sekä laitoshuoltajaperehdytykset Puolarmetsän sairaalaan - Päivähoitoalalla perehdytetään työntekijöitä lastenhoitotyöhön päiväkoteihin
KOULUTUKSIA KOULUISSA KEIKKAILEVILLE Seure järjestää koulunkäyntiavustajana jo keikkaileville runsaasti ammatillista osaamista tukevaa koulutusta. Kuluneen syksyn aikana kymmenessä koulutusillassa on syvennytty muun muassa tukiviittomiin, autismiin ja kehitysvammaisuuteen sekä perusopetuslain muutoksiin. Erityistä kiitosta on saanut Haastavat tilanteet työssä -koulutus, jossa on pohdittu pienryhmissä koulunkäyntiavustajan työssään kohtaamia hankalia tilanteita. Koulutukseen osallistuneilta saaduissa palautteissa kiitetään sitä, että pienryhmäkeskustelut ovat antaneet valtavasti tukea työhön ja kehittäneet ammatillista identiteettiä. Eräs Seuren avustaja vahvistaa yhteisten tapaamisten tärkeyden näin: ”Jokaisen koulutusillan jälkeen olen ollut vielä enemmän iloinen ja ylpeä omasta ammatistani, olen tuntenut itseni vieläkin tärkeämmäksi ja kuuluvani johonkin hienoon ja erityisen tärkeään ammattikuntaan.”
5
Mitä tehdä, kun päteviä työntekijöitä ei yksinkertaisesti ole? Ratkaisu: täsmäkoulutetaan sijaisia itse. Päivähoidossa pätevistä lastenhoitajista on niin valtava pula, että tilanteen ratkaisemiseksi Seure ja päiväkodit ovat kehittäneet toimintamallin, jolla saadaan lisää sijaisia päiväkoteihin. Seuressa on jo vuodesta 2007 järjestetty yhteistyössä kaupunkien kanssa perehdytyksiä, jotka tähtäävät siihen, että ilman alan koulutustakin päiväkodissa työskentelystä kiinnostuneet ja alan opintoja harkitsevat voisivat tehdä lastenhoitajan sijaisuuksia. Perehdytykseen kuuluu kaksi teoriapäivää Seurella ja kaksi harjoittelupäivää päiväkodissa. Perehdytyksiä järjestetään aina tarpeen mukaan. Tänä syksynä sijaispula on ollut muutamaa edellisvuotta selvästi suurempi. Syyskaudella järjestetyt neljä perehdytystä ovatkin tuoneet kymmeniä uusia keikkalaisia Espoon, Helsingin ja Vantaan päiväkoteihin.
Ammattilainenkin oppii keikoilla Tekst i S A MI KON T T INEN kuva roope K iviranta
työtä voi oppia kyseenalaistamaan omia toimintatapojaan ja muuttamaan niitä. Lisäksi saa paljon uusia ideoita, joita voi itsekin toteuttaa”, Eija pohtii. Eniten keikkailusta saa Eijan mielestä irti, kun on oma-aloitteinen ja tuo oman panoksensa, persoonansa ja ideansa työpaikalle. ”Uskon myös, että tutustumalla erilaisiin työyhteisöihin oppii huomaamaan, mitkä asiat vaikuttavat työssä viihtyvyyteen ja työyhteisön toimivuuteen.”
Hoitovapaalla olevalle kolmen lapsen äidille irtautuminen kotoa töihin ei aina ole kovin helppoa. ”Kiitos kuuluu erityisesti isovanhemmille”, toteaa Eija Ropponen lähipiiristä löytyvästä korvaamattomasta lastenhoitoavusta. Vantaan kaupungilta lastentarhanopettajan virastaan hoitovapaalla oleva Eija aloitti lokakuussa keikkailun Seuressa päivähoidon kohteissa. Vaikka keikkailu onkin Eijalle tuore juttu, on päiväkotityö hyvin tuttua. ”Valmistuin sosionomiksi vuonna 2000 ja pääsin saman tien päiväkotiin lastentarhanopettajaksi. Äitiyslomalle jäin 2005 jouluna ja siitä lähtien olen ollut kotona hoitamassa lapsiamme”, Eija kertoo historiastaan.
Rekrytointi-iltapäivä Vantaalla Seure järjesti syyskuussa Tikkurilassa rekrytointi-iltapäivän Vantaan kaupungilta eläköityneille sekä erilaisilla vapailla oleville työntekijöille. Kohderyhmälle lähetettiin kutsukirje tapahtumaan, jossa kerrottiin Seuresta ja mahdollisuudesta keikkailla kaupunkien kohteissa. Keikkailusta kiinnostuneilla oli mahdollisuus varata itselleen haastatteluaika.
Yksi tärkeä syy Eijan keikkailulle on mahdollisuus saada lisäansioita kodinhoidontuen oheen. ”Toisaalta on virkistävää päästä kotiympyröistä välillä pois”, Eija kiittää. ”Pidän myös siitä, että Seuren kautta voin tehdä työtä juuri niin paljon kuin itselleni sopii, oman aikatauluni mukaan”, summaa Eija keikkailun etuja.
Myös Eija Ropponen sai kutsun tapahtumaan.”Rekrytointiiltapäivä tuli itselleni kuin tilauksesta, koska olin juuri ajatellut, että olisi kiva saada jotain pientä osa-aikatyötä”, Eija kertoo. Eija otti kirjeen saatuaan yhteyttä Seureen ja hänelle varattiin tunnin aika henkilökohtaiseen haastatteluun ja perehdytykseen. Eijasta tilaisuus toimi hyvin: ”Koska jokaisella Seuren konsultilla oli oma haastateltavansa, oli helppoa kysyä itseä mietityttäviä asioita. Kaiken kaikkiaan todella positiivinen kokemus.”
Hän on havainnut myös eroja vakinaisen työn ja keikkailun välillä. ”Keikkailussa on oltava valmis tarttumaan saman tien hommiin, koska keikalla ei ole mahdollisuutta perehtyä itse työn tekemiseen. Täytyy siis tuntea työ ja sen rutiinit jo ennestään sekä olla koko ajan oma-aloitteinen”, Eija kuvailee. Keikkatyö asettaa ammattilaisenkin erilaisten ja uusien tilanteiden eteen. Vaikka keikkailu on haastavaa, on se Eijan mielestä myös erittäin palkitsevaa, koska keikkaillessa on helppo tuntea itsensä tarpeelliseksi. Keikkatyöstä löytyy mahdollisuuksia myös alan ammattilaiselle kehittää omaa osaamistaan. ”Näkemällä paljon erilaisia tapoja tehdä
6
Elämä leikkiä, työtä ja opiskelua Tekst i S A MI KON T T INEN kuva roope K iviranta
näkemään erilaisia päiväkoteja ja eri tapoja toimia. Keikkaillessa opiskelija voi oppia parhaimmillaan uusia leikkejä, lauluja ja hyviä käytännön ratkaisuja, joita ei koulutuksella ole mahdollisuutta tarjota.”
Yksi löytyy verhojen takaa. Toinen konttaa esiin pöydän alta. Kolmas yrittää löytää loput piilossa olevat kaverinsa. Olemme keskellä Helsingin lastentarhanopettajaopiskelijoiden ainejärjestö Eben Leikkipäivää, jolloin opiskelijat viettävät luentotaukojaan leikittämällä kampukselle kutsuttuja päiväkotien lapsia oppien itsekin siinä sivussa. Eben puheenjohtaja Anna Lastujoki seisoo tottuneesti keskellä piiloleikkiä.
Keikkailevalla opiskelijalla voi Annan mielestä olla myös uutta annettavaa päiväkodin arkeen. ”Parhaimmillaan opiskelija voi antaa ryhmälle uusia ideoita. Keikkaillessa kaikki luennoilla opittu teoriatieto herää elämään ja ymmärrys syventyy, kun näkee käytännössä, miten päiväkotiryhmä toimii”, hän summaa.
Järjestöaktiivin syksy Anna on toiminut vuoden Eben puheenjohtajana ja jättää pestin pian taakseen. Sen jälkeen on aika panostaa taas täysillä opintoihin ja lopputyöhön. Takana on puuhakas syksy. ”Opiskelijavaikuttajalle syksy on kiireisintä aikaa. Kun fuksit on toivotettu tervetulleiksi, täytyy jo ruveta valmistelemaan järjestön toiminnan siirtämistä seuraavien innokkaiden toimijoiden käsiin”, Anna kertoo.
Matkalla opettajuuteen Kolmannen vuoden opiskelijana Annalla alkaa valmistuminen siintää edessä. Opintoihin kuuluvia päiväkotiharjoittelujaksoja on jo takana kaksi kolmesta. ”Koen vihdoin saaneeni kiinni opettajuudesta ja tiedän vahvuuteni, mutta tunnistan myös heikot kohtani. Vaikka minua jännittää koko ajan lähestyvä työelämään siirtyminen, yritän pitää mielessä, että opettajuus kehittyy koko työuran ajan”, Anna miettii omaa nykytilaansa matkalla lastentarhanopettajaksi.
Lastentarhanopettajan ammatti on ollut Annalle selviö jo pitkään. Ennen opintoihin hakeutumista Anna keikkaili Seuren kautta Espoon päiväkodeissa. ”Keikkailin abikevääni, ja seuraavan vuoden toimin avustajana sekä päiväkotiapulaisena. Viihdyin Seurella hyvin, keikkarytmi sopi silloiseen elämäntilanteeseeni”, Anna muistelee. Opinto- ja järjestökiireiden ohessa keikkailulle on ollut vaikea löytää aikaa, mutta talven aikana Anna aikoo palata taas tekemään keikkaa.
”Vaikka opettajuuteen kasvu yhdistää lastentarhanopettajaopiskelijoita, se on jokaiselle henkilökohtainen kokemus eikä tapahdu kaikilla samaan tahtiin. Sille tulee antaa aikaa niin koulutuksessa kuin omissakin pohdinnoissa”, Anna tuumii. Hän toivoo, että opiskelijoilla on mahdollisuus keikoillakin esittää kysymyksiä ryhmän muulle kasvatushenkilökunnalle: ”Ammatillisen kehittymisen kannalta on tärkeä päästä pohtimaan miksi-kysymyksiä.”
Opiskelun ja keikkailun hyvä hyötysuhde Anna näkee opintojen ja keikkailun hyödyttävän toinen toistaan. ”Keikkailussa voi hyödyntää kaikkea oppimaansa. Lapsen kehityksen sekä toiminnan suunnittelun ja tavoitteiden asettamisen periaatteiden tunteminen on eduksi”, Anna kertoo ja jatkaa: ”Keikkailemalla opiskelija pääsee kokeilemaan, mitä on olla täysipainoinen tiimin jäsen. Näin pääsee myös
Mutta nyt on vielä opiskelujen aika. Ainejärjestö Ebekin on pian luovutettava seuraavalle valittavalle hallitukselle. Ensin leikitään kuitenkin leikit loppuun. Kaikki lapset on löydetty piiloistaan. Uusi kierros alkaa.
7
YÖLLISIÄ VIERAITA – yökotihoito keikkakohteena Tekst i PIN JA HISS A kuva roope K iviranta
K
un ihmiset illalla yleensä jo valmistautuvat nukkumaanmenoon, on yövuorolaisten työvuoro vasta alkamassa. Terveydenhuollossa yövuoroja tehdään mm. kotihoidon puolella. Tällöin puhutaan erilaisista syistä kotona olevien asiakkaiden hoitamisesta ja auttamisesta heidän omassa kodissaan. Kotihoidon muodostavat kotipalvelu, jonka tarkoituksena on auttaa asiakasta päivittäisissä toiminnoissa ja kodinhoidossa, sekä kotisairaanhoito, joka on lääkärin määräämää sairaanhoitoa ja kuntoutusta. Kotihoidon asiakkaita ovat esimerkiksi vanhukset, pitkäaikaissairaat, erilaisista sairauksista tai tapaturmista kotona toipuvat toipilaat sekä aikuiset apua tarvitsevat vammaiset. Kotihoitoa ja yökotihoitoa järjestetään kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa.
8
Keikkalaistarinoita
Millaisia taitoja keikkalaiselta vaaditaan?
rohkeutta, koska yö ja pimeä tuovat vuoroon oman luonteensa. Joskus pimeässä kohteiden löytäminen on vaikeaa, mihin navigaattorit tuovat nykyään oman apunsa”, Aro kertoo.
Helsingin läntisen yökotihoidon ohjaajan Minna Kotilaisen mukaan yökotihoidon keikkalaisilta vaaditaan ajokorttia ja -taitoa, uskallusta liikkua yöllä yksin, kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä sekä rohkeutta kysyä neuvoa tarvittaessa. Lääkkeenanto- ja pistosluvat ovat lähihoitajilla toivottavat. Tyypillisimpiä työtehtäviä lähihoitajilla ovat asentohoidot, wc:hen avustamiset ja kipulääkityksen antaminen. Sairaanhoitajilla on ensisijainen lääke- ja sairaanhoidollinen vastuu, mikä edellyttää mm. oikeutta suonensisäisen lääkityksen antamiseen. Yöhoitajilta vaaditaan kykyä tehdä päätöksiä asiakkaiden tilanteesta ja hoidon tarpeesta, sillä tilanteet voivat muuttua äkistikin. ”Konsultaatioapua niin lähihoitajien kuin sairaanhoitajienkin on mahdollista saada työkavereilta sekä päivystävältä lääkäriltä”, kertoo Kotilainen. Lisäksi varsinkin saattohoitopotilaiden luona omaiset ovat usein läsnä ja saattavat kaivata keskustelua yöhoitajan kanssa, joten vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä.
Asiakkaat suhtautuvat yöllisiin kävijöihin Aron mukaan yleensä positiivisesti. Asiakkaista osa on pitkäaikaisia ja osa lyhytaikaisia sairaalasta vasta kotiutuneita, joiden tilanne käydään lähinnä tarkistamassa. Usein asiakkaat ovat nukkumassa kohteeseen saavuttaessa, eivätkä herää koko käynnin ja esimerkiksi lääkkeenannon aikana lainkaan. Sen sijaan toiset vanhemmat pariskunnat saattavat odottaa parhaimmat vaatteet päällänsä hoitajan saapumista.
Jännittävä yövuoro Moni kotihoidon keikkalainen saattaa arastella yökotihoitoon lähtöä, koska he eivät tiedä, millaista yöllä keikkailu on, ja liikkuminen yöaikaan voi ajatuksena tuntua pelottavalta. Minna Kotilainen kertoo, että yöllä liikutaan osittain yksin ja osittain pareittain. Jos jokin alue tuntuu turvattomalta tai asiakas tai omainen uhkaavalta, mennään kohteisiin aina pareittain ja mahdollisuuksien mukaan myöhemmin. Auto pyritään parkkeeraamaan mahdollisimman lähelle ulko-ovea. Yövuorossa työkaverit myös soittelevat ahkerasti toisilleen, ja jos jostakusta työntekijästä ei toviin kuulu mitään, ollaan häneen yhteydessä. Kotilaisen mukaan yöllä on usein rauhallista – lähinnä erilaiset yleisötapahtumat ja juhlat sekä poikkeukselliset sääolot voivat aiheuttaa hankaluuksia ja vaikeuttaa töiden hoitamista.
”Yön kuunteleminen” mahdollistaa turvallisen työskentelyn.
Airi Aroa ei ole yötyövuoroissa koskaan pelottanut, mutta hän myöntää, että yökotihoidossa ei pimeää pelkäävän ole mahdollista työskennellä. Terve järki, ympäristön tarkkailu, valppaana oleminen sekä ”yön kuunteleminen” mahdollistavat turvallisen työskentelyn. Ja vaikka öisin usein liikutaan yksin, on turvana puhelinsoiton päässä aina työkaveri.
Lähteäkö keikalle? Ohjaaja Kotilainen kannustaa uusiakin keikkalaisia kokeilemaan yökotihoitoa. Työvuoron alussa saa hyvän ohjauksen ja perehdytyksen, ja jos vain on mahdollista, niin ainakin aluksi liikutaan kokeneemman kanssa yhdessä. Yökotihoito on erilaista työtä ja antaa mahdollisuuden suureen vastuuseen ja itsenäiseen päätöksentekoon, mutta vaatii toisaalta luotettavaa ja tarkkaa työtehtävien hoitamista. Kotilaisen mukaan keikkalaiset ovat pitäneet yleensä yökotihoidossa keikkailusta ja jääneet usein vakituisemmaksikin keikkatyövoimaksi.
Vaihtelevia vuoroja Kotilainen kertoo yökotihoidon vuoron alkavan yhteisellä kokoontumisella, jossa käydään läpi jokaisen työntekijän asiakkaat ja työtehtävät. Alkuyö ja varhaisaamu ovat usein kiireisintä aikaa. Tauoilla kokoonnutaan yhteiseen taukotilaan vaihtelevasti kello yhden ja kolmen välillä ja aamuyöstä, jolloin on rauhallisinta. Asiakaskäyntien määrä vaihtelee hyvin paljon, mutta keskimäärin jokainen hoitaja käy noin kymmenen asiakkaan luona yön aikana.
Toiset pitävät yövuoroista, toisten mielestä niiden tekeminen tuntuu raskaalta. Aro kertoo, että hänenkin yötyön tekemistään ovat monet ihmetelleet ja jotkut jopa kauhistelleet. Ihmettely on kuitenkin ollut suurimmaksi osaksi positiivista, sillä yökotihoito on koettu hienoksi palveluksi kaupungeilta. Kun Aron työvuoro loppuu, on toisten työpäivä vasta aluillaan. Aro voi suunnata kotiinsa tietäen, että hän on työntekijänä ja keikkalaisena omalta osaltaan mahdollistanut asiakkaidensa hyvän ja turvallisen olon työyönsä ajan.
Seuren keikkalainen sairaanhoitaja Airi Aro on oman työnsä ohella keikkaillut myös yökotihoidossa. Työ on Aron mukaan monipuolista ja itsenäistä sekä monenlaisia taitoja ja kokemusta vaativaa. ”Päivävuoroissa koko vuoro voi olla kiirettä ja häslinkiä – yölläkin on välillä kiirettä, mutta kuitenkin rauhallisempi tunnelma. Yö on asiakkaillekin nukkumista eikä seurustelua varten. Yökotihoidossa työskentely vaatii
9
Kohteet Leinelän päiväkoti
Seurella on tuhansia keikkakohteita ympäri pääkaupunkiseutua. Niistä jokainen on omalla tavallaan uniikki. Työpaikoilla ihmiset luovat paikalle hengen, mutta oman vivahteensa siihen tuo mm. kohteen sijainti ja koko.
VALOA
Missä Metsäkeijunkuja 2, 01360 Vantaa Liikenneyhteydet N-juna tai bussit 71, 72, 87 ja 623 Kenelle Lastenhoitajille, päiväkotiapulaisille ja
yhdistelmätyöntekijöille
Vajaan vuoden toiminut päiväkoti tulevan junaradan varrella. Leinelä on Pisara-radan varteen tulevista uusista asuinalueista ihka ensimmäinen. Päiväkodin lasten ihmeteltävänä onkin vielä jonkin aikaa lähistöllä seisova lauma nostokurkia. Päiväkodin sydän on korkea ja valoisa lapsiryhmien yhteinen ruokailutila. Erityistä päiväkodin toiminnassa on mm. pienryhmätoiminta, jokaiselle lapselle nimetty oma aikuinen sekä ekologisuus. Huom! Jos käteesi sopivat sekä moppi että vatkain, voisi Leinelä olla paikka juuri sinulle. Leinelässä keikkailee sekä ruoka- että siivoushuollosta huolehtivia yhdistelmätyöntekijöitä. Kysy lisää Seuren palvelualojen konsulteilta!
Ruusutorpan koulu
OPPIA
Missä Leppävaarankatu 24, 02600 Espoo Liikenneyhteydet Bussit Espoosta 5, 20, 21 ja 51,
Kenelle
Helsingistä 110T, 270, 512 ja 550 sekä Vantaalta 510. Junat Y, S, U, L, E ja A. Koulunkäyntiavustajille, kehitysvam- mahoitajille ja ruokapalvelutyönteki- jöille
Kasvavassa ja kehittyvässä Leppävaarassa, aivan kauppakeskus Sellon kupeessa, sijaitseva koulu. Perusopetuksen lisäksi Ruusutorpan koulu tarjoaa myös esi-, montessori- ja erityisopetusta. Käytävillä kannattaa pitää korvat auki, sillä koulun oppilaat puhuvat äidinkielinään 30 eri kieltä. Koulutyölle Ruusutorpassa on ominaista yhdessä toimiminen, jolla harjaannutetaan sosiaalisia taitoja, vastuuntuntoa ja erilaisuuden hyväksymistä. Oppimisympäristöllä halutaan tukea toiminnallista oppimista, omakohtaista tekemistä, havainnoimista, tiedonhankintaa ja ongelmien ratkaisua. Koulussa on mm. ympäristölaboratorio, kirjasto ja atk-luokka. 10
Kohteet
Itäkeskuksen palvelutalo, ryhmäkoti Kehäkukka
MENOA
Missä Voikukantie 6, 00930 Helsinki Liikenneyhteydet Metro Itäkeskukseen. josta viiden
Kenelle
minuutin kävely perille Perushoitajille ja lähihoitajille
Itäkeskuksen palvelutalon yhteydessä toimiva ryhmäkoti 13 muistisairaalle asukkaalle. Samassa pihapiirissä toimivat myös ryhmäkodit Voikukka ja Ruiskukka, lyhytaikaisen asumisen yksikkö Visiitti sekä Ruskopirtin päivätoiminta. Kehäkukka tarjoaa asukkailleen monipuolisesti toimintaa ja virikkeitä, kuten musiikkituokioita sekä erilaisia liikunta-, ulkoilu-, keskustelu- ja kädentaitoryhmiä. Kehäkukassa hoitotyö perustuu vastuuhoitajuuteen ja moniammatillisen tiimin yhteistyöhön. Keikkalaisen kaupunkisuunnistusta auttamaan on tien toiselle puolen pystytetty 82 metriä korkea Itäkeskuksen maamerkki. Seuraamalla sitä löydät varmasti myös Kehäkukan kulmille.
11
Kirjasto Omena
TIETOA
Missä Piispansilta 11 S 10, 02230 Espoo Liikenneyhteydet Bussit 3 ja 5 sekä kaikki Länsiväylän
Kenelle
bussit Asiakaspalveluvirkailijoille ja kirjasto- virkailijoille
Iso Omenan kauppakeskuksessa sijaitseva Matinkylä-Olarin aluekirjasto. Omena on valoisa lasiseinäinen kirjasto, jonka käytävät risteilevät kauppakeskuksen katujen yllä. Yhdeltä kulmalta löytyy lasten aineisto, toiselta aikuisten kirjallisuutta kymmenellä kielellä. Musiikille on oma osastonsa ja lehtihuoneeseen tulee yli 360 lehteä. Olemme varmaan kaikki käyneet kirjastossa ainakin kerran, jotkut jopa päivittäin. Voiko kirjasto vielä yllättää? Taidelainaamo? Japanilainen puutarha? Aurinkoinen kattoterassi? Yllätys!
11
Valmennusta, koulutuspäiviä, ideoiden ja tiedon jakamista – Seuressa ammattitaitoa kehitetään monin keinoin Osaamisen kehittämisen kenttä on laaja ja käytettävissä olevat keinot työntekijöiden tietotaidon kartuttamiseen ovat monet. Osaamisen kehittäminen voidaan määritellä henkilöstön ammattitaitoa ylläpitäväksi ja lisääväksi toiminnaksi, jonka tavoitteena on hyödyttää sekä työnantajaa että työntekijää. Tavoitteisiin kytkeytyy yleensä siis pyrkimys palveluntuotannon laadun ja tehokkuudeen parantamiseen, mutta yhtä lailla halu ylläpitää henkilöstön ammattitaitoa, motivaatiota ja työhyvinvointia.
Luonnollisesti myös asiakasyhteistyön kannalta ajateltuna on positiivista, että asiakkaan kanssa on päässyt juttelemaan muutenkin. Engström katsookin työvierailujen olevan tärkeä asia henkilöstökonsultin ammattitaidolle.
Seuressa Oppiva organisaatio -teema on nostettu osaksi strategiaa. Tämän ajattelun tavoitteena on kehittää yrityskulttuuria ja -ilmapiiriä entistä oppimismyönteisempään suuntaan. Osaamismyönteisen yrityskulttuurin tunnuspiirteinä korostetaan avointa ilmapiiriä työyhteisössä, virheiden näkemistä oppimismahdollisuutena, mukavuusrajan ylittämiseen kannustamista, toimivaa tiedottamista ja tiedon jakamista sekä innovatiivisuutta.
Sen lisäksi, että henkilöstökonsulttien on mahdollista toteuttaa lyhyempiä toisiin yksiköihin tapahtuvia työnkiertoja, on Seuresta toteutettu myös muutamia pidempiä työnkiertoja kaupunkien henkilöstöhallinnon tehtäviin. Espoon kaupungilla vakituisesti työsuojelupäällikkönä toimiva Marjaana Walldén on Seuressa tekemässä henkilöstöpäällikön äitiys- ja hoitovapaasijaisuutta. Vaikka Walldénin kohdalla ei olekaan kyse varsinaisesta työnkierrosta, kertoo hän, että Seurella henkilöstöpäällikkönä työskentely on rikastuttanut ammatillista osaamista monella tapaa.
”Työnkierrossa” kaupungilta
Puhtaasti asiaosaamisen kehittämiseen liittyvien koulutusten lisäksi Seuren toimistolla työskentelevän henkilöstön ammattitaitoa pyritään ylläpitämään muun muassa tukemalla taloudellisesti henkilöstön omaehtoista kouluttautumista, tarjoamalla mahdollisuuksia työnkiertoon muissa yksikössä sekä syventämällä konsulttien ymmärrystä tilaajakohteiden toiminnasta. Intrassa on koko toimiston henkilöstöllä mahdollisuus esittää ideoitaan muun muassa sen suhteen, kuinka osaamisen jakamista voitaisiin kehittää entistä toimivammaksi.
Walldén kokee, että erityisen antoisaa ammattitaidon laajentamisen kannalta on ollut päästä tutustumaan henkilöstöhallinnon koko kenttään, vakityössä työn painopiste kun on pääasiassa työsuojelullisissa kysymyksissä. Hän jatkaa, että uuden tehtävän myötä on joutunut paneutumaan aivan uusiin asioihin ja tätä kautta saanut mahdollisuuden oppia paljon ja laajasti uutta, mitä voi hyödyntää Espoon kaupungilla vanhaan työtehtävään palattaessa.
Päivä koulussa opetti paljon
Seurelle Walldén uskoo olevan eniten hyötyä hänen työsuojelupäällikön tehtävässä karttuneesta työhyvinvointiosaamisestaan. Hän lisää, että Seuren henkilöstöpäällikkönä asioihin pääsee vaikuttamaan hieman nopeammin kuin kaupungilla: Henkilöstömäärä on huomattavasti pienempi ja ihmiset siten lähempänä.
Seuren toimisto- ja opetusalan yksikössä henkilöstökonsulttina työskentelevä Jakob Engström vietti viime toukokuussa yhden työpäivän Zacharias Topeliusskolanissa, jossa Seuren kautta työskentelee 19 ruotsinkielistä kouluavustajaa koko lukuvuoden kestävissä työsuhteissa. Päivän aikana Engström pääsi tutustumaan koulun kaikkien kuuden erityisluokan toimintaan ja keskustelemaan työntekijöiden kanssa heidän työnsä lomassa. Lisäksi päivän aikana tarjoutui tilaisuus myös tilaajakohteen esimiehen, eli koulun rehtorin, ja muiden koulun opettajien kanssa keskustelemiseen.
Yhteenvetona Marjaana toteaa, että työnkierto Seuressa on havahduttanut entistä paremmin siihen, kuinka laaja henkilöstöhallinnon kenttä on ja kuinka eri osa-alueet täydentävät toisiaan. Tämän ymmärtäminen mahdollistaa parhaan lopputuloksen saavuttamisen niin henkilöstön, kuin koko yrityksen toiminnan kannalta.
Engström kokee, että päivä syvensi ymmärrystä koulunkäyntiavustajan työn vaatimuksista ja erityislasten kanssa työskentelystä, joista henkilöstökonsultilla ei aina itsellä välttämättä ole kokemusta. Hän lisää, että työvierailut ovat hyödyllisiä myös siksi, että perspektiivin vaihdos synnyttää uusia ideoita, ja palautetta esimerkiksi toiminnan kehittämisen suhteen on mahdollista saada suoraan.
Tietotorilla jaetaan osaamista Seuren toimiston henkilöstöllä on mahdollista saada myös taloudellista tukea omalla ajalla tapahtuvaan, työtehtävään liittyvään opiskeluun.
12
Kolumni Projekti Monimuotoisuus TYÖTÄ JA ELÄMÄÄ
Osaamisen työkalupakkia penkomassa Osaaminen on työnhakijan tärkein pääoma. Kun työnhaussa haluaa erottua edukseen, kannattaa kysyä itseltään: Millaisia osaamisen työkaluja minun pakkiini on kertynyt? Suoritetut tutkinnot antavat osaamiselle perustan, mutta tosiasia on, että suurin osa osaamisesta kehittyy vasta työelämässä, käärimällä hihat ja ryhtymällä töihin. Tutkimusten mukaan työhön liittyvästä oppimisesta ja kehittymisestä jopa 70 % tapahtuu työssä oppimalla. Osaaminen kehittyy yksinkertaisesti tekemällä: hoitamalla rutiinityöt hyvin, osallistumalla projekteihin ja lähtemällä mukaan uusiin haasteisiin. Erityisen tärkeitä oppimishetkiä ovat muutostilanteet. Kuten tiedämme, työelämässä muutos on tätä nykyä ainoa pysyvä asia. Kaukaa viisas näkee nämä hetket oppimispaikkoina, joihin kannattaa tarttua. Muutoksista ja niiden hallinnasta jää omaan osaamispakkiin aina jotain hyödynnettävää. Muutostilanteet, joissa itse olen uskaltautunut ylittämään mukavuusalueeni, ovat osoittautuneet urallani tärkeimmiksi kasvupaikoiksi. Rakentavan palautteen merkitystä ja kollegoilta ja esimiehiltä saatua oppia ei kannata väheksyä – tutkimusten mukaan 20 % osaamisen kehittymisestä tulee työyhteisöstä. Keikkatyö vaihtelevine työyhteisöineen tarjoaa loistavan tilaisuuden ottaa oppia työkavereilta. Koulutusten ja kurssien merkitys osaamisen kehittämisessä on lopulta yllättävän pieni. Niiden vaikutus on tutkimusten mukaan vain 10 %. Toki koulutuksiakin tarvitaan, kaikkea kun ei pysty oppimaan tekemällä tai kollegoiden esimerkkiä seuraamalla.
Viime vuosina seurelaiset ovatkin kartuttaneet tietämystään muun muassa erityyppisillä johtamisopinnoilla.
Työnantajan kannalta kiinnostavinta on osaaminen, joka näkyy työn tuloksina. Kynttilää ei siis ole syytä pitää vakan alla, vaan oma osaaminen ja halu kehittyä kannattaa rohkeasti tuoda esiin. Vastuun ottaminen kehittää ja tarjoaa koko työyhteisölle uusia oppimisen paikkoja.
Jotta opintojen anti saataisiin työyhteisössä mahdollisimman monen hyödyksi, järjestetään yrityksessä keväisin Tietotori-tapahtuma, jossa omaehtoisten opintojen tukea saaneet työntekijät kertovat koulutuksen keskeisimmästä annista kollegoilleen. Muu henkilöstö saa valita esitysten joukosta kiinnostavimmat. Tätä kautta karttunut osaaminen saadaan laajemmin työyhteisön käyttöön. Saattaapa joku kollega saada täten inspiraation lähteä itsekin opiskelemaan. Henkilöstön opintojen kautta kertyneen tiedon jakamisen lisäksi Tietotori on tarjonnut oivan väylän jakaa tietoa myös koko yritystä koskevista hankkeista ja onpa torilla päästy kuulemaan myös työkohteessa vierailleiden konsulttien kokemuksia.
Vaikka osaamispakkimme olisi täydellinen, ratkaiseva tekijä työnhaussa on asenne. Asenteella voimme voittaa tai hävitä kilpailun unelmiemme työpaikasta. Hyväntuulinen, muutoksiin positiivisesti suhtautuva, sanalla sanoen ammattimainen asenne avaa työnhakijalle monia ovia. Samalla kun pohdit omaa osaamistasi, on hyvä pysähtyä miettimään, miten asennoidut osaamisesi kehittämiseen. Haluatko pysytellä tutussa ja turvallisessa vai olla etujoukoissa kokeilemassa uutta? Lienee selvää, kumpi vaihtoehto vie työyhteisöäsi ja uraasi eteenpäin.
Seuren henkilöstökonsulttien osaamista ja ymmärrystä kentän vaatimusten suhteen on osaltaan lisännyt myös keikkalaisille suunnattuihin tilaisuuksiin osallistuminen. Esimerkiksi toimisto- ja opetusalan yksikössä järjestetään koulunkäyntiavustajille jatkuvasti ajankohtaista ammattitaitoa edistävää koulutusta, johon osallistuu myös henkilöstökonsultteja. Terveydenhuoltoalan yksiköstä puolestaan osallistui hiljattain konsultteja Helsingin kaupungin vanhustyöhön liittyvään koulutukseen, joka osallistujien mielestä
Anna Berglind Kirjoittaja on finanssialalla työskentelevä henkilöstöpäällikkö, jonka osaamisen juuret ovat Seuressa.
TEKSTI MARI BERGROTH KUVITUS ROOPE KIVIRANTA
13
Tainan työtuolista tuli myös koulunpenkki Seuren palkkahallintoon viisi vuotta sitten assistentiksi tullut Taina Ritajoki ei ollut aikaisemmin koskaan tehnyt toimistotöitä, takana oli lähinnä keittiöalan hommia. Syrjähyppy kyökin puolelta Suomen passeja valmistamaan poiki loppujen lopuksi töitä Seurestakin. Kun biometriset passit tekivät tuloaan ja käsityöstä alettiin luopua, lähti eräs Tainan silloisista kollegoista Seureen töihin. Hän vihjaisi Tainalle avoinna olevasta assistentin paikasta palkkahallinnossa, ja niin alkoi Tainan ura Seuressa. Ura, jonka aikana työtehtävät ovat vähitellen vaihtuneet vaativampiin, ja jonka aikana takataskuun on kertynyt myös yksi tutkinto.
Rankka mutta antoisa kokemus Tainan pari ensimmäistä Seure-vuotta vierähtivät assistentin hommissa, eli lähinnä tuntilistojen tallennuksessa ja indeksoinnissa, kunnes esimies otti kehityskeskustelussa esille idean jatko-opinnoista. Taina ryhtyi tuumasta toimeen ja otti yhteyttä oppisopimuskoulutuksia tarjoaviin kouluihin. Sopiva löytyikin, ja Taina aloitti tarmokkaan opiskelun. ”Tosin jos olisin tiennyt, kuinka rankkaa on opiskella samalla, kun tekee täyttä viikkoa töissä, niin en tiedä, olisinko siihen ryhtynyt. Onneksi en tiennyt”, Taina nauraa jälkikäteen. Lähiopetuspäiviä oli koululla kaksi kertaa kuussa ja etätehtäviä oli paljon. Taina toteaa, että hänen onnekseen koulussa opettajat tsemppasivat häntä hienosti ja Seure tarjosi työpäivän jälkeen rauhaisan tilan ja tarvittavat välineet tehtävien tekemiseen. Tainalla oli Seuressa myös nimetty työpaikkaohjaaja, joka oli koko opintojen ajan tiiviisti mukana tehtävissä ja tuki osaltaan Tainan opiskelua. Nyt, kun merkonomin paperit ovat kourassa, voi Taina miettiä rauhassa jatko-opintojen mahdollisuutta. ”Se ei ole ollenkaan poissuljettua, tykkään oppimisesta tosi paljon. Taloushallinto alana kiinnostaa kyllä edelleen, ja mikä jottei sitä tässä vielä jonain päivänä koulunpenkillekin palaisi”, hän miettii.
Oppia ikä kaikki Onneksi oppimista voi tapahtua muuallakin kuin koulussa. Jo kohta kolme vuotta sitten assistentista palkanlaskijaksi ylennetty Taina oppii työssään koko ajan uutta. Tällä hetkellä hän perehtyy esimiehensä opastuksella kirjanpidon saloihin ja on pian vuoden verran tehnyt vastaavan palkanlaskijan kanssa vuorokuukausin kaikkien Seuren keikkalaisten palkka-ajot. ”Olen varmaan saanut edetä urallani, koska olen hyvin vastaanottavainen lisävastuulle ja uusien asioiden oppimiselle. Oma työnkuvakin monipuolistuu mukavasti, kun opettelee uusia asioita ja saa sitä myötä uusia työtehtäviä”, Taina pohtii. Uusien haasteiden ottaminen vastaan tuo myös Tainan ammatillisen unelman askelta lähemmäksi. ”Jonain päivänä haluaisin työskennellä jossain pienessä yrityksessä, jossa saisin tehdä laajalti kaikkia taloushallinnon tehtäviä”, hän haaveilee. Nyt tuntuu kuitenkin hyvältä olla Seuressa. ”Täällä saan oppia paljon ja kehittää ammattitaitoani, myös asiakaspalvelijana. Mitä paremmin hallitsen vaikkapa Seuren eri toimialojen palkkoihin liittyvää tietoa, sitä parempaa palvelua pystyn myös keikkalaisille tarjoamaan. Ja työkaverit ovat Seuressa tosi kivoja”, Taina kiittää. Työn vastapainona toimii urheilu sekä muu vapaa-aika, jolloin entinen passien valmistaja ottaa nykyään mieluiten passin omaan kouraansa ja matkustaa. Viimeksi matka suuntautui Lontooseen, sitä ennen käytiin Amsterdamissa. Seuraava matka on jo suunnitteilla. Ja reissuilta on hyvä palata, kun rakkaan kissan lisäksi koto-Suomessa odottaa mielenkiintoinen ja haastava työ. TekstI A SSI H ÄY RY KU VA ROOPE K I V IR A N TA
14
Ihmiset
Kuka sä oot?
– ehkäpä eläkkeellä keikkaileva entinen tilaaja, kuten Marjatta Kysymyksen “kuka sä oot?” esitti suomalainen rap-artisti Cheek suosikkihitissään. Samaa pohdin minä, kun vastaan työpuhelimeeni Seuren henkilöstökonsulttina. Vastatessani puhelimeeni tiedän melko suurella varmuudella, että soittaja edustaa minulle yhtä kolmesta ryhmästä: keikkalaista, tilaajaasiakasta tai kollegaa. Ajoittain on kuitenkin niin, että yksi soittaja saattaa edustaa eri aikoina eri ryhmää tai jopa samaan aikaan useampaa kuin yhtä näistä. Seuren kanssa voi olla yhteistyössä monella eri tapaa. Seuressa on konsultteja, jotka ovat olleet aiemmin keikkalaisia, keikkalaisia, jotka ovat olleet aiemmin tilaajia, ja tilaajia, jotka ovat olleet aiemmin keikkalaisia. Löytyypä keikkalaisiakin, jotka tehtävässään toimivat myös tilaajina. Ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat ja Seure on näissä muutoksissa mukana. Hyvä esimerkki tästä on Marjatta Kemiläinen, joka toimi aikaisemmin tilaaja-asiakkaana, ja nykyään keikkailee Seuressa jäätyään eläkkeelle.
Tilaajasta keikkalaiseksi Jäätyään eläkkeelle aiemmin tänä vuonna muutti Marjatta Vantaalta takaisin kotiseudulleen Lappeenrantaan. Pahaksi onneksi uudessa asunnossa ilmeni pian vesivahinko ja Marjatta halusi pois remontin alta. Hän palasi väliaikaisesti Vantaalle, jossa hänellä on perhettä ja lähipiiriä, ja päätti hankkia remonttirahaa keikkailemalla tutussa ammatissa laitoshuoltajana.
Kunta-alan eläkeläiset keikalle Tällä hetkellä yli kolmasosa kunta-alan työeläkevakuutetuista on 50-vuotiaita tai sitä vanhempia. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä nousee rajusti lähivuosina. Tässä tilanteessa Marjatan kaltaiset tehopakkaukset tuovat arvokkaan lisän työyhteisöön kokemuksensa kautta. Eläkeläinen itse hyötyy työskentelystä saamalla vaihtelua, sosiaalisia kontakteja ja lisärahaa vaikka matkusteluun.
Marjatan työskennellessä ennen eläköitymistään siivoustyönohjaajana oli yhteistyö Seuren kanssa ensin pienimuotoista. Pikkuhiljaa yhteistyö laajeni ja Marjatta muistaakin saaneensa hyviä työntekijöitä Seuren kautta kohteisiinsa. Hyvien työntekijöiden tullessa tutuiksi Marjatta sopi usein keikat suoraan työntekijöiden kanssa ja ilmoitti ne sitten Seureen. Hän onkin vakaasti sitä mieltä, että hyvästä sijaisesta kannattaa pitää kiinni.
Helmikuussa 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan 78 prosenttia eläkeläisistä haluaisi tehdä työtä eläkkeellä ollessaan. Samaisen tutkimuksen mukaan suuri osa vastanneista kuitenkin vastusti eläkeiän korottamista. Eläkeläiset haluavatkin työskennellä joustavasti omilla ehdoillaan. Tähän antaa loistavan mahdollisuuden juuri keikkatyö, jossa työkohteet ja -ajat saa valita vapaasti. Seuren kautta eläkeläinen voi työskennellä entiselle työnantajalleen tutussa työyhteisössä tai kokea jotain täysin uutta.
Marjatta käytti Keikkanettiä jo tilaajan roolissaan tilausten tekoon ja tuntilistojen kuittaamiseen. Se pelotti Marjattaa aluksi, mutta pian hän huomasi, kuinka paljon helpotti elämää, kun turha kohteiden kiertäminen väheni, kun paperisia listoja ei tarvinnut käydä enää paikan päällä kuittaamassa. Ja nyt Marjatta voikin käyttää jo tutuksi tullutta Keikkanettiä uudessa roolissa katsoessaan sieltä vapaita keikkoja ja päivittäessään käytettävyystietojaan.
Kuka mä oon? Meillä kaikilla on monta roolia ja joudumme miettimään usein, keitä me kenellekin olemme. Marjatalle edustanen Seurea. Jollekin muulle edustan äitiä, kollegaa tai työntekijää. Lista on pitkä ja muuttuu aika ajoin. Kuka ikinä sä oletkin – odottelen soittoasi!
Keikkailu tuntuu Marjatasta piristävältä pienen alkukankeuden jälkeen. Hän viihtyy työssä ja huomaa myös kokemuksen tuoman hyödyn kohteessa, kun vielä koulutuksessa olevat työntekijät kyselevät häneltä neuvoja. Hän ymmärtää nyt myös keikkatyöntekijöitä paremmin ja osaa arvostaa hyvin tehtyjä ohjeita työkohteessa.
TekstI SOIL E TOI VA R I KU VA ROOPE K I V IR A N TA
15
Viisivuotias WeeGee on KULTTUURIN TAVARATALO Tekst i R iikka S allinen kuva roope K iviranta
Lasten ja lapsiperheiden kanssa WeeGee toimii mielellään. ”On kunniapaikka päästä näyttämään lapsille taidetta ja osallistua yhdessä päiväkotien ja koulujen kanssa lasten taidekasvatukseen”, kiittää Rintala. Monille lapsille nämä saattavat olla ainutlaatuisia käyntejä taiteen parissa. WeeGeessä toivotaankin, että käynnit jättävät lapsille ja nuorille hyvän muiston ja saavat heidän palaamaan uudelleen joko WeeGeehen tai muun taiteen pariin. ”Taide ruokkii monipuolisesti niin nuorten kuin vanhempienkin mielikuvitusta, jokainen näkee ja kokee taiteen omalla tavallaan. Siksi esimerkiksi osa oppaan ammattitaitoa onkin antaa virikkeitä taiteen katsomiseen, ei valmiita vastauksia siitä, miten taide tulisi nähdä tai kokea”, Rintala pohtii.
Seuren yhteistyökumppani Näyttelykeskus WeeGee sijaitsee Espoon Tapiolassa, entisessä Weilin&Göösin kirjapainossa. Talon suunnitellut Aarno Ruusuvuori halusi liittää tehdassalin koneineen Tapiolan luontoon. Tämä lähes saumaton liitos syntyi suurten ikkunapintojen avulla. WeeGeen johtajan, Lea Rintalan, mukaan suuri ikkunapinta-ala on omiaan myös taiteen katsomiselle. Kesäisin tiloissa on hieman hämärää ja viileää, talvikaudella sisään tulvii runsaasti valoa. WeeGee ei näytä tavalliselta museolta. Aula on iso ja sitä kehystävät suuret, punaiset ja kutsuvat sohvat. Aulassa lapset, ja miksei aikuisetkin, saavat juosta ja pitää meteliä. WeeGeehen saa tulla sellaisena kuin on, mitään erillistä museotunnelmaan virittäytymistä ei tarvita. Kulttuurilla on WeeGeessä käytössään runsaasti tilaa. 20 000 neliömetriin mahtuvat Espoon kaupunginmuseo KAMU, Helinä Rautavaaran museo, Suomen kellomuseo, Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Galleria Aarni sekä Espoon modernin taiteen museo EMMA.
Kävijöiden lisäksi WeeGeen ystäväpiiriin kuuluu erilaisia museoverkostoja, kollegamuseoita, järjestöjä ja musiikintuottajia, sekä tietenkin WeeGeen omat työntekijät. Paikallisella tasolla tehdään paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. ”Hyvä yhteistyö ei välttämättä maksa mitään, mutta sen avulla voidaan saada uusia kanavia auki ja nuorille uusia mahdollisuuksia esiintyä erilaisissa paikoissa”, Rintala kertoo.
Mukana trendeissä – nuoresta iästään huolimatta
Pysyviä ihmissuhteita Jo WeeGeen kolmen ensimmäisen kuukauden aikana vuonna 2006 sitä kävi katsomassa lähes 100 000 ihmistä. Koko WeeGeen historian aikana ihailijoiden määrä on vuositasolla vaihdellut 200 000 ja 340 000 ihmisen välillä. WeeGee on solminut myös kosolti pysyviä ihmissuhteita. Noin puolet kaikista kävijöistä tulee yhä uudelleen ja uudelleen tutustumaan uusiin näyttelyihin. WeeGee onkin valloittanut jo ainakin pääkaupunkiseutulaisten sydämet.
Suomalaisiin on iskenyt maratonhulluus, johon WeeGeekin päätti lähteä mukaan; viisi vuotta täytettyään WeeGee jär-
16
Yhteistyö jesti nimittäin taidemaratonin. Maratonille oli kerätty sopivia kokonaisuuksia erilaisille taiteen ystäville. Lapsille oli oma maratoninsa ja saattoipa joku osallistua puolimaratoniinkin, jos kokonainen tuntui liian rankalta. Samalla järjestettiin WeeGee tutuksi -opastuksia, joiden tarkoituksena oli näyttää lyhyessä ajassa yleisölle, mitä kaikkea WeeGee pitää sisällään. Tapahtuman jälkeen taloon on helppo tulla tutustumaan itseään kiinnostaviin kohteisiin. Lapsiperheisiin ja suuriin kulttuurinkuluttajiin WeeGee vetoaa, mutta vaikeammin saavutettavaa yleisöä ovat 20–30-vuotiaat, jotka valitsevat helposti muunlaista kulttuuria. Taidemaratonin puitteissa järjestettiin myös tätä ryhmää kiinnostavia esityksiä, kuten Scandinavian Music Groupin ja Jukka Pojan konsertit.
Katse tulevaan WeeGeessä katsotaan tulevaisuuteen luottavaisin mielin. ”Konsepti on koettu hyväksi, yhden katon alla on jokaiselle jotakin”, toteaa Rintala. Erityisesti EMMAn nimekkäät näyttelyt, kuten Joan Miró, Claude Monet ja Salvador Dalí, ovat vetäneet väkeä keskukseen. Ensi vuonna vietetään designpääkaupunkivuotta, johon Espookin osallistuu. Ehkäpä tämä on WeeGeelle oiva tapa saada jalansijaa myös kansainvälisiin sydämiin. Metroakin WeeGee odottaa jo kovin. Sen myötä toivotaan uusien kävijöiden ympäri pääkaupunkiseutua löytävän tiensä WeeGeen tarjoamien elämysten äärelle. Kuvassa taustalla Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelma
Seure Blogissa pureudutaan työelämän ilmiöihin
Palkanmaksuaikataulu 2012 Täytä tuntilistat ajalta:
Tuntilista Seuressa viimeistään:
Seure Henkilöstöpalveluiden käyttämien sähköisten kanavien perhe kasvoi taas yhdellä jäsenellä, kun Seure Blogi näki päivänvalon lokakuussa. Blogi vahvistaa Seuren aktiivista roolia sosiaalisen median toimijana ja lisää Seuren verkkonäkyvyyttä entisestään.
Palkkapäivä:
joulukuu 1.–15.12.
pe 16.12.
16.–31.12. ma 2.1.12
pe 30.12.
Seure Blogissa pureudutaan kuukausittain työelämän ilmiöihin ja havaintoihin uudella kirjoituksella. Blogin tavoitteena on nostaa Seure organisaationa entistä vahvemmin mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Blogi vahvistaa myös entisestään Seuren profiloitumista työelämän rautaisena asiantuntijana. Blogin tuoma näkyvyys toimii tietysti Seuren rekrytointimarkkinoinninkin tukena ja auttaa siten osaltaan löytämään uusia työntekijöitä Seuren omistajakaupunkien peruspalvelujen tueksi.
pe 13.1.12
tammikuu 1.1.–15.1.
ma 16.1.
ti 31.1.
16.–31.1.
ke 1.2.
ke 15.2.
1.–15.2.
to 16.2.
ke 29.2.
16.–29.2.
to 1.3.
to 15.3.
1.–15.3.
pe 16.3.
pe 30.3.
16.–31.3.
ma 2.4.
pe 13.4.
1.–15.4.
ma 16.4.
ma 30.4.
16.–30.4.
ke 2.5.
ti 15.5.
1.–15.5.
ke 16.5.
to 31.5.
16.–31.5.
pe 1.6.
pe 15.6.
1.–15.6.
ma 18.6.
pe 29.6.
16.–30.6.
ma 2.7.
pe 13.7.
helmikuu
Blogia kirjoittavat vuorovedoin Seuren oma henkilökunta ja ulkopuoliset kirjoittajavieraat. Oman talon ulkopuolelta kirjoittajina nähdään Seuren sidosryhmiin kuuluvia henkilöitä ja työelämän asiantuntijoita, esimerkiksi tutkijoita. Kohderyhmänä blogissa ovat kaikki käsitellyistä aiheista kiinnostuneet, aktiivisesti aikaansa seuraavat ja työelämän uusimpia tuulia mielellään haistelevat lukijat. Blogia markkinoidaan aktiivisesti mm. Seuren uutiskirjeissä sekä sosiaalisen median kanavissa.
maaliskuu
huhtikuu
Kirjoituksissa käsitellään painavia asioita persoonallisella otteella. Käy tutustumassa blogiin ja muista, että kommentit kirjoituksiin ovat erittäin tervetulleita – kun kirjoitus päättyy, keskustelu vasta alkaa.
toukokuu
Seure Blogi löytyy osoitteesta www.seureblogi.fi.
kesäkuu
Palkanlaskijat: Palvelualat 09 310 88008 Päivähoito- ja nuorisoala 09 310 88099 Terveydenhuoltoala 09 310 88066 Toimisto- ja opetusala 09 310 88010
18
Tyytyväisyys Seureen on tutkitusti korkea Seure tutki tänäkin vuonna keikkalaisten ja asiakkaidensa tyytyväisyyttä syyskuun loppupuolella kyselyin, joihin vastasi yli 4000 henkilöä. Keikkalaisten osalta vastaajia kertyi 2434 kpl. Asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tilaajien lisäksi myös muita asiakasorganisaatioiden edustajia, ja vastauksia saatiin 1656 kpl. Asiakkaiden osalta vastaajamäärä oli ilahduttavasti huomattavasti edellisvuotisia tutkimuksia suurempi. Kaiken kaikkiaan molempien kyselyjen vastaajamäärät olivat riittävän suuria ollakseen edustava otos vastaajista ja luotettava pohja analyyseille.
heikommin sijoittui myös työhönoton asianmukaisuus. Lisäksi koetaan lievää epäselvyyttä siitä, keneen Seuressa tulee olla milloinkin yhteydessä.
Asiakkaat suosittelevat Seurea mielellään Asiakaskyselyssä heikoimmin tutkituista asioista sijoittuivat keikkalaisen oma-aloitteisuus, ammattitaito ja oppimiskyky sekä saadun keikkalaisen ominaisuudet toivomuksiin nähden. Näissä on tapahtunut hienoista heikentymistä edelliseen tutkimukseen nähden. Myös Seuren organisaation selkeyteen kohdistuu kehittämispaineita. Kokonaistyytyväisyys on kuitenkin korkealla tasolla, sillä peräti 85 % asiakkaista suosittelisi Seuren palveluja kollegalleen. Tilapäistyövoimaa kaksi kolmesta hankkii ainoastaan Seurelta ja lähes 30 prosenttia pääasiallisesti Seurelta. Lähes kaksi kolmesta uskoo työvoimatilauksien määrän tulevan vuoden aikana pysyvän ennallaan, noin neljännes lisääntyvän ja hieman useampi kuin yksi kymmenestä vähenevän. Noin neljä viidestä ei etsi uusia vaihtoehtoja Seurelle.
Kiitosta asiakaspalvelulle Keskeisin kyselyistä noussut tulos on, että sekä keikkalaiset että asiakkaat ovat Seureen varsin tyytyväisiä. Parhaiksi koetut ominaisuudet liittyvät kaikki Seuren toimiston väen toimintaan, mikä kertoo korkeatasoisesta asiakaspalvelusta. Parhaiten toimivaksi asiaksi koetaan Seuren työntekijöiden ystävällisyys. Erittäin hyvällä tasolla ovat myös muut Seuren työntekijöiden ominaisuudet, kuten palveluhenkisyys, ammattitaito ja myönteisten ratkaisujen löytäminen. Keikkalaiset kiittävät myös haastatteluun pääsemisen nopeutta, keikasta sopimisen vaivattomuutta sekä työhönoton asianmukaisuutta. Keskiarvot näissä kysymyksissä ovat noin 4,5, jota kyselyssä käytetyllä asteikolla 1–5 voidaan pitää erittäin hyvänä.
Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Tutkimusten tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Kaikkien vastaajien kesken arvottu miniläppäri on jo löytänyt uuden omistajansa.
Työyhteisössä viihdytään entistä paremmin Keikkalaiskyselyn tuloksissa tapahtuneet muutokset ovat pääsääntöisesti varsin positiivisia. Positiivisista muutoksista merkittävimpiä ovat työyhteisössä viihtyminen ja sähköisen tuntilistan toimivuus. Aiempaa positiivisemmin suhtaudutaan myös tasavertaisuuteen työkohteessa, keikkojen jakamisen oikeudenmukaisuuteen, keikkojen määrän riittävyyteen, Keikkanetin toimivuuteen sekä Seuren antamaan perehdytykseen. Merkittävimmät kehittämiskohteet liittyivät Keikkanetin itseopiskelumateriaalin hyödyllisyyteen sekä palkkatasoon. Näissä selvää kehittämistarvetta näkee kuitenkin alle neljännes vastaajista. Hieman aikaisempaa
Hyvaa joulua!
Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin? Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi UMO-levypaketin voittajaa.
19