Seure-lehti 1/2011 by Seure Henkilöstöpalvelut Oy

Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2011

Seure digitaalisessa mediassa Työpaikan demokratiaa Tyytyväisiä asiakkaita ja keikkalaisia vuonna 2010

Pääkirjoitus

Seure-lehti - Yhteisöllisyyttä paperilla Sosiaalinen media, Facebook, Twitter, Youtube ja miljoona muuta termiä digitaalisesta maailmasta tuntuvat täyttävän tämän päivän keskustelut. Viestintä on viime vuosina ollut, ja tulee olemaan, suuressa murroksessa. Uudet kanavat mahdollistavat helpomman tiedonjaon ja aktiivisemman vuorovaikutuksen. Välimatkat lyhenevät ja kynnykset madaltuvat. Seure näkee tärkeänä olla mukana sähköisen viestinnän maailmassa ja digitaalisissa yhteisöissä. Mutta silti pitelet nyt käsissäsi ihan konkreettista lehteä, miksi näin?

aika myös painetussa viestinnässämme ja haluamme saattaa koko yhteisön niin asiakkaat, keikkalaiset kuin toimiston henkilöstönkin yhden lehden äärelle. Näin ollen kädessäsi on ensimmäinen Seure-lehti, joka on meidän kaikkien yhteinen lehti. Lehden pääkirjoituksesta vastaavat yhdessä rekrytointipäällikkö ja asiakasyhteistyöpäällikkö. Näyttäköön se mallia, että yhteispelillä homma saadaan sujumaan myös lehdenteossa. Tekstintuottajina ja ideoijina toimii lisäksi suuri joukko seurelaisia.

Vaikka sähköinen media pyörii ympärillämme, eivät suomalaiset ole lakanneet lukemasta lehtiä. Vuoden 2010 tehdyn Kansallisen mediatutkimuksen (KMT) mukaan painetut lehdet ovat edelleen suosiossa. Lehdet ovat konkreettisia, niihin palataan ja niihin syvennytään. Kahdenkymmenen vuoden aikana on Seuressa ilmestynyt useita lehtiä. Alkuvuosien lehdet olivat lähinnä muutaman sivun pituisia tiedotteita. Varsinainen lehti keikkalaisille, Keikka, alkoi ilmestyä 2000-luvun puolivälissä. Asiakkaiden oma lehti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2008.

Yhteisöllisyys on sana, jonka itse kukin voi määritellä haluamallansa tavalla. Seuressa näemme sen ilmentyvän niin, että keikkalaisemme, asiakkaamme ja kaikki Seuresta kiinnostuneet keskustelevat, ottavat osaa, kyseenalaistavat ja kehittävät yhdessä. Nyt tämä on mahdollista myös digitaalisessa maailmassa Seuren omalla Facebook-sivulla. Yhteisöllisyys ja Me-henki ovat toki muutakin kuin sivu, jolla kommentoida. Avoin, keskusteleva ilmapiiri – se, jos mikä tuo meitä lähemmäksi toisiamme. Asiakkaat, keikkalaiset ja toimiston väki kommunikoidaan ja kehitetään työntekoa yhdessä entistä paremmaksi. Lehden sivulta neljä voit lukea lisää Seuren läsnäolosta digitaalisessa maailmassa.

Vuorovaikutteisen digitaalisen median hengessä kaikkialla puhutaan yhteisöllisyydestä, se on nyt hip ja pop. Mutta se ei ole tuore keksintö, yhteisöjähän on ollut aikojen alusta alkaen, eivätkä ne rajoitu nykypäivänäkään vain sähköiseen maailmaan. Nyt onkin Seure-hengen

Aurinkoista kevättä, Tuire Rönkkö ja Johanna Tirri

Seuren kynästä Miten vuosi 2010 sujui Seuressa?

Keikkalaisten sitoutuminen ja viihtyminen työssä on Seurelle tärkeä tavoite. Tähän pyritään vaikuttamaan sekä Seuren oman että tilaajakohteissa tapahtuvan perehdytystoiminnan kehittämisellä. Myös ammattitaidon ylläpitämistä tuetaan koulutuksella.

Vuosi 2010 oli muutosten vuosi. Seuren tilauskannassa tapahtui merkittäviä muutoksia. Alkuvuodesta tilausmäärät olivat vielä laskussa, loppuvuodessa taas nousussa. Terveydenhuoltoalan tilaukset vähenivät, mikä ehkä oli pienoinen yllätys. Sivistysalan ja päivähoidon tilaukset vastaavasti lisääntyivät selvästi. Lisäksi suuri muutos oli se, että entistä useampi keikkalainen toimii pidemmissä työsuhteissa ja ihan lyhyiden keikkojen osuus on vähentynyt.

Mitä on yhteisöllisyys Seuren toimintaympäristössä? Yhteisöllisyys tarkoittaa aktiivista vuorovaikutusta ihmisten ja organisaatioidenkin kesken. Tarkastelen asiaa kolmella eri tasolla: Kaupunkilaisten hyvinvoinnin ylläpitämisessä tarvitaan vuoropuhelua ihmisten, yritysten ja julkisten palvelujen järjestäjien kesken. Toisekseen hyvinvoinnin eteen tehtävän työn tulokset riippuvat siitä, miten tekijät viihtyvät ja jaksavat omassa työssään. Siinä asiassa yhteiseen tavoitteeseen tähtäävä vuorovaikutus on keskeinen tekijä. Kolmanneksi, jokainen meistä voi kasvattaa omia voimavarojaan ja ylläpitää hyvinvointiaan yhdessä muiden kanssa, niin perhepiirissä, ystävien keskuudessa kuin työyhteisössäkin.

Näiden muutosten yhteisvaikutus lisäsi toiminnan haasteellisuutta merkittävästi ja asetti paineita kehittää Seuren toimintatapoja. Kuitenkin pääosa toiminnasta sujui erittäin hyvin, ja niin asiakkaat kuin keikkalaisetkin antoivat kyselyissä korkeita arvosanoja Seuren toiminnasta ja palvelusta.

Millaisin odotuksin vuosi 2011 on alkanut? Lähdemme rauhallisin mielin vuoteen 2011. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä yhtä suuria tilauksiin liittyviä muutospaineita. Sen sijaan tulemme tekemään asioita, joiden avulla voimme entisestään vahvistaa toimintamalliamme kaupunkien rakennemuutoksissa ja työvoiman saatavuuden heiketessä. Keskeinen tavoitteeni on Seuren toiminnan pitäminen tilaajille edullisena, mutta yhtiön kannalta kannattavana.

Tällä palstalla kirjoitetaan ajankohtaisista asioista. Ensimmäisenä vuorossa Seuren toimitusjohtaja Harri Virta.

Tässä lehdessä

Seure SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2011

Seure digitaalisessa mediassa

Ensimmäinen työviikko peruskivi hyvään työhön

SIVU 4

SIVU 6

Käyntiosoite: Fredrikinkatu 51–53 B, 00100 HELSINKI Postiosoite: PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Sähköposti: info.seure@hel.fi

Vuoden 2011 yhteistyökumppanit

PALVELUNUMEROT: Palveluala 09 310 88004 Päivähoito- ja nuorisoala 09 310 88005 Terveydenhuoltoala Keikkalaiset: 09 310 88006 Asiakkaat: 09 310 88055 Toimisto- ja opetusala 09 310 88007

Keikkakohteet SIVU 10

SIVU 9

Ekstranet http://keikkanetti.seure.fi Päätoimittajat Tuire Rönkkö ja Johanna Tirri

Työpaikan demokratiaa

Toimituspäällikkö

Esittelyssä Jaakko Pohjolainen

SIVU 12

Tanja Koivuranta Kirjoittajat Mari Bergroth

SIVU 14

Tanja Koivuranta Sami Konttinen Laura Kuivalainen Tuire Rönkkö Johanna Tirri Soile Toivari Maija Valkama Ulkoasu ja taitto Roope Kiviranta

Vahtimestari toivottaa tervetulleeksi

Tyytyväisiä asiakkaita ja keikkalaisia 2010

SIVU 15

SIVU 16

Sähköposti viestinta.seure@hel.fi

Seuren palvelujen suosittelu Seuren asiakaskysely

Seuren keikkalaiskysely

2008

2009

2010

Seure Henkilöstöpalvelut Oy www.seure.fi

3.5

4.5

3.5

4.5

Seurelaisuus

Issuu.com

YouTube Internetissä toimiva videopalvelu, johon käyttäjä voi ladata omia videoitaan ja katsoa sekä ladata muiden käyttäjien videoita. Seuren toiminnasta ja tapahtumista kertovat videot viedään YouTubeen. Videoita voit katsoa esim. Facebook-sivulla ja Twitterissä julkaistavien linkkien kautta. youtube.com/user/SeureKanava

Verkossa toimiva ilmainen julkaisukanava, joka kääntää sinne viedyn materiaalin aikakausilehteä jäljittelevälle selaimelle. Seure-lehti julkaistaan Issuu.com:ssa. Linkin lehteen löydät lehden julkaisun jälkeen mm. Facebookista ja Twitteristä. issuu.com/seure

Facebook Yhteisöpalvelu, jossa voi luoda oman kuvallisen profiilin ja pitää yhteyttä ystävien kanssa. Facebookissa voi kuulua ryhmiin tai ”tykätä” esimerkiksi yritysten tai yhteisöjen sivuista. Tykkää meistä Facebookissa ja tule keskustelemaan Seuresta, työstä tai muista kiinnostavista aiheista. facebook.com/SeureHenkilostopalvelut

Ekstranet-periaatteella toimiva verkkopalvelu, johon kirjautumiseen tarvitaan Seuren antama käyttäjätunnus ja salasana. Seuren asiakkaana voit tehdä Keikkanetissä tilauksia ja seurata niitä. Keikkalaisena voit selata avoimia keikkoja ja esittää keikkatoiveita. Keikkanetistä löydät lisätietoa Seuren toiminnasta ja pääset lukemaan sekä kommentoimaan ajankohtaisia uutisia.

RSS-syöte Lähde: Wikipedia vapaan sisällön tietosanakirja, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata

RSS-syötteen avulla voi jakaa ja seurata netissä päivittyvää sisältöä, esim. uutisia ja blogikirjoituksia. Ajatus on, että lukijan ei tarvitse käydä nettisivulla nähdäkseen, onko siellä uutta sisältöä. Voit tilata RSS-syötteen Seuren tarjoamista työpaikoista.

Sähköpostitse lähetettäv katsaus.

Saat asiakkaille ja keikkalais tettäviä uutiskirjeitä, jos ol tanut Seureen sähköpostio Uutiskirjeillä tiedotetaan ajankohtaisista asioista.

Kolumni SlideShare

TYÖTÄ JA ELÄMÄÄ

Palvelu, jossa voi jakaa ja selata esimerkiksi Power Point -esityksiä. Esityksen selaamiseen ei tarvita erillistä ohjelmaa.

Työnantaja ja työntekijä sopivat samaan sosiaaliseen mediaan

ediassa työnantajien ja työntekijöiden intressit sosiaalisen median kirjoitteluun asettuvat usein vastakkain. Olemme viime aikoina saaneet lukea potkuista, puhutteluista ja oikeudenkäynneistä, jotka ovat seurausta työntekijöiden Facebook-kirjoittelusta. Olemme kuulleet tarinoita, joissa työnantaja on stalkannut eli vakoillut työntekijäänsä sosiaalisessa mediassa. Joissain tapauksissa työntekijää on esimerkiksi kielletty kirjoittamasta palkasta, työajoista tai -oloista.

SlideSharessa jaetaan Seuressa pidettyjen esitysten materiaaleja. Linkit uusiin materiaaleihin löydät Facebookista ja Twitteristä. www.slideshare.net/seure

Twitter

Kuitenkin julkisesta keskustelusta on päässyt unohtumaan tärkein näkökulma: nimittäin se, että työnantajilla ja työntekijöillä on yhteinen motiivi avoimeen ja rakentavaan keskusteluun, myös sosiaalisessa mediassa. Tulevassa kilpailussa työntekijöistä työnantajan etu on lopultakin se, että työantaja näkyy esimerkiksi työntekijöidensä Facebookkirjoittelussa. Työnantajat, jotka kilpailevat osaavista työntekijöistä, haluavat luoda hyvää ja avoimen keskustelun sallivaa työnantajaimagoa.

Mikroblogipalvelu, jossa jaetaan asioita lyhyillä viesteillä reaaliajassa. Twitterissä voi seurata itseä kiinnostavia henkilöitä ja tahoja sekä käydä keskusteluja avainsanojen avulla. Twitterissä Seure jakaa tietoa ja keskustelee rekrytoinnista, pääkaupunkiseudun ajankohtaisista asioista ja työelämästä. twitter.com/SeureOy

Avoimuuteen ja luottamukseen perustuva kommunikaatio työnantajan ja työntekijän välillä sosiaalisessa mediassa luo työnantajalle selkeän kilpailuedun. Viesti leviää ja hyvä työnantajamaine kasvaa. Imagolle ei tee hyvää olla se sananvapauteen puuttuva stalkkaaja. Työntekijä taas haluaa profiloida itsensä luotettavana ja osaavana työntekijänä, sillä tulevaisuuden rekrytoinnit käynnistyvät sosiaalisen median profiilien välityksellä yhä enenevissä määrin. Näin ollen liiallinen lörpöttely työasioista voi kaataa hyvän työntekijäimagon. Molemminpuoliset ylilyönnit on mahdollista välttää tekemällä jokaiselle työpaikalle sosiaalisen median ohjeistus, josta selviää mitkä ovat sekä työnantajan että työntekijän vastuut ja velvollisuudet, kun viestitään työyhteisön asioista. Työnantajan ja työntekijän kannattaa myös pitää mielessä, että pelkän suitsuttamisen sijaan kriittiset kannanotot ovat virkistäviä ja jopa toivottavia, sillä ne avaavat väylän aidoille ja avoimille keskusteluille molempien osapuolten välille.

Seure. fi-sivuilta löydät tietoa Seuren palveluista työntekijöille ja työnantajille. Sivuilla on listattu Seuren avoimet työpaikat.

Marika Pöyri Marika Pöyri on projektipäällikkö Satakunnan ammattikorkeakoulun ESR-hankkeessa, jossa tavoitteina ovat mm. työllisyyden ja rekrytoinnin edistäminen sosiaalisessa mediassa. Hankkeen JobiJobi! -palvelu toimii kokonaan sosiaalisessa mediassa.

vä uutis-

sille lähelet ilmoitosoitteesi. n Seuren

Ensimmäinen työviikko peruskivi hyvään työhön TEKSTI LAURA KUIVALAINEN VALOKUVAT ROOPE KIVIRANTA

Kilonpuiston koululla työskentelee Seuren keikkalaisia sekä lyhyissä sijaisuuksissa että koko lukuvuoden mittaisissa määräaikaisuuksissa. Kävimme koululla tapaamassa vararehtori Riitta Cederbergiä ja vastikään aloittanutta koulunkäyntiavustajaa Abdulasis Yusufia, jotka kertoivat uuden työn aloittamisen ja työtehtäviin perehdyttämisen haasteista. Ensimmäiset päivät, jännitystä ilmassa

Työtehtävien oppimisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että työntekijä on valpas ja uskaltaa kysyä, jos ei tiedä. Tätä korostaa myös apulaisrehtori Cederberg, jonka mukaan Abdulasis on myös osannut itse aktiivisesti tarttua työhön. ”Jos lukujärjestyksen mukaisessa luokassa ei olekaan tarvittu avustajaa, tekemistä kyllä löytyy muista luokista, kun vaan käy itse kysymässä. Avustajalla täytyy olla silmät millä katsoa ja hakea tilanteita, joissa tarvitaan apua”, huomioi Cederberg.

Abdulasis Yusuf aloitti työt Kilonpuiston koululla helmikuun alussa. ”Vähän jännitti, mutta sain hyvin ohjeita”, kertoi Abdulasis tunnelmistaan ensimmäisenä työpäivänä. ”Ensin kerrottiin koulusta ja käytiin läpi turvallisuusasioita. Sitten pääsin luokkaan katsomaan miten se opiskelu sujuu siellä. Opettaja neuvoi mitä pitää tehdä ja kenen kanssa viettää enimmäkseen aikaa”.

Entä viikon jälkeen, miten menee?

Abdulaisin tehtävänä on toimia avustajana koulun yläluokilla. Luokat vaihtuvat päivän mittaan moneen kertaan, ja lukujärjestys hakee vielä muotoaan.”Tehtäväni on auttaa oppilaita, jotka tarvitsevat apua koulunkäynnissä ja antaa työrauha muille, ettei heitä häiritä opiskelussa. Oppilaat juttelevat keskenään aika paljon, ja heitä täytyy välillä käskeä olemaan hiljempaa, jotta tunti menisi paremmin ja oppilaat ymmärtäisivät tunnin loputtua paremmin mistä puhuttiin, että jotain jäisi päähän”, Abdulasis kuvailee.

Haastattelun päätteeksi lähdemme kuvaamaan Abdulasista työnsä ääressä historian ja yhteiskuntaopin luokkaan. Viikon työssäolon jälkeen hän kulkee tottuneesti koulun käytävillä ja moikkailee rennosti tutuille oppilaille. Kasvot ovat jääneet jo mieleen, mutta nimien kanssa riittää tekemistä: oppilaita Kilopuiston koululla on 651. Oppilastuntemuksen kasvattamien ja nimien muistaminen on tärkeää, jotta oppilaisiin saa henkilökohtaisen kontaktin.

Perehdytys Sijaisten perehdytys erityinen haaste

Peruskoulun yläluokkien lisäksi Abdulasis avustaa tarvittaessa myös alaluokilla. Abdulasis on tarkoitus perehdyttää myös autismiopetuksen avustajaksi akuuttien tilanteiden varalle. Tehtävästä ei siis vaihtelua puutu.”Vielä ei ole tullut eteen hankalia tilanteita, joista ei olisi selvitty, mutta aina riittää oppimista”, tiivistää Abdulasis tunnelmiaan ensimmäisen viikon jälkeen.

Seuren järjestämissä koulunkäyntiavustajainfoissa käydään työsuhdeasioiden ja keikkailun periaatteiden lisäksi läpi koulunkäyntiavustajan yleistä tehtävänkuvaa sekä työtä eri luokkamuodoissa. Koulunkäyntiavustajan työnkuva on kuitenkin hyvin monipuolinen ja käytännöt kouluilla niin vaihtelevia, että Seuren antamilla perustiedoilla ei vielä synny hyvää keikkalaista. Koulun vastuulla on opastaa työntekijä koulun käytäntöihin ja päivän ohjelmaan.

Yhteistyötä ja vastuunjakoa Seure on yhteistyössä omistajakaupunkiensa kanssa pyrkinyt jatkuvasti kehittämään työntekijöiden perehdytystä työtehtäviin. Perusta hyvälle työlle luodaan yhdessä Seuren ja työpaikan perehdytyksen pohjalta. Näin ollen Seure on yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa pohtinut keikkalaisen perehdyttämistä ja pyrkinyt selkiyttämään perehdytysvastuita.

Kilonpuiston koulun autismiopetuksessa työskentelee Seuren sijaisia miltei päivittäin. Uuden sijaisen perusteelliseen perehdytykseen on kuitenkin harvoin riittävästi aikaa. Tämän myöntää myös apulaisrehtori Cederberg: ”Monta kertaa tilanne on aika hektinen. Lyhytaikaisia sijaisia neuvovat ja opastavat työhön useimmiten koulun omat avustajat. Jos ehdin, niin otan sijaisen vastaan, saatan luokkaan ja kerron nopeasti siinä matkalla jotain”.

Syksyllä 2010 Seurella otettiin käyttöön pitkäaikaisten työntekijöiden työn aloittamista tukeva perehdytyksen tarkistuslista, jossa käydään kohta kohdalta läpi sekä Seuren että koulun vastuulla olevat perehdytysasiat. ”Olen käyttänyt Seuren lomaketta avustajien kanssa ja muutenkin, mielestäni se on selkeä”, kuittaa apulaisrehtori Cederberg. ”Seuren työntekijän perehdytys pitkään työsuhteeseen ei kuitenkaan ratkaisevasti eroa kaupungin oman työntekijän perehdytyksestä”, Cederberg tähdentää. ”Ainoa, mitä Seuren työntekijän kanssa ei käydä läpi, ovat kaupungin työsuhde-edut. Perusasiat ovat ihan samoja”.

Sijaisperehdytystä voisi kuitenkin kehittää vielä monella tapaa. Cederberg heittääkin ilmoille ajatuksen, jolla voitaisiin helpottaa avustajasijaisten saapumista uuteen, vieraaseen paikkaan: ”Opettajansijaisille on olemassa opettajan tekemä sijaiskansio. Nyt kun Abdi oli poissa, hoksasin että meillähän pitää olla tämmöinen avustajillekin, jotta sijainen pystyy ottamaan tehtävän haltuun”.

Vantaa ja Seure - Perehdytysopas Seuren keikkalaisten tilaajille TEKSTI SAMI KONTTINEN

tietonsa Keikkanettiin. On tärkeää, että tilaaja tilauksessaan kertoo keikan erityispiirteistä ja mahdollisista poikkeustilanteista. Tällöin Seure voi antaa keikkalaiselle ajanmukaisen tiedon keikasta. Perehdytys työkohteeseen tapahtuu kohteessa. Siihen on tärkeää varata tarpeeksi aikaa käydä läpi mm. työtilat, päivän kulku, ongelmatilanteet ja työturvallisuus. Hyvä vastaanotto työkohteessa kuuluu tärkeänä osana hyvään perehdytykseen.

Hyvä perehdytys luo hyvää työnantajakuvaa. Kun perehdytys toimii, myös työskentely sujuu ja epäselvyyksiltä vältytään. Hyvä vastaanotto ja perehdytys ovat tapa sitouttaa työntekijöitä työkohteeseen ja ne vaikuttavat suoraan työntekijöiden saatavuuteen. Seure ja Vantaan kaupunki järjestivät toukokuussa 2010 workshopin, jonka tarkoituksena oli pohtia ja kehittää perehdytyskäytäntöjä. Keikkalaisten perehdyttäminen on erilainen prosessi kuin vakituisen henkilökunnan perehdyttäminen, koska vastuu perehdytyksestä jakautuu sekä Seurelle että kaupungin työkohteille. Kevään workshopissa perehdytysprosessi jaettiin kolmeen osa-alueeseen: perehdytys keikkalaiseksi, perehdytys keikkaan ja perehdytys työkohteeseen. Osa-alueet vastuutettiin ja niille määriteltiin oleelliset ja huomioitavat asiat.

Workshopin tulokset koottiin Perehdytysopas Seuren keikkalaisten tilaajille -julkaisuksi syksyn 2010 aikana. Opas tullaan jakamaan Vantaan tilaajille kevään 2011 aikana. Opas on myös kaikkien tilaajien haettavissa sähköisesti Keikkanetistä.

Seure vastaa henkilön perehdytyksestä keikkalaiseksi. Seure haastattelee ja arvioi hakijan sekä perehdyttää mm. työsuhteen ehtoihin. Perehdytys keikkaan tapahtuu usein puhelimitse Seuren ja keikkalaisen välillä. Tilaajan vastuulla on päivittää kohde-

Keikkalaisen perehdytys Helsingin kaupungin terveyskeskuksen kohteissa TEKSTI MAIJA VALKAMA

Helsingin kaupungin terveyskeskuksenkohteissa keikkalaisen perehdytys pohjautuu terveyskeskuksen pysyväisohjeeseen. Siinä on lista asioita, jotka yhdessä keikkalaisen kanssa käydään läpi työvuoron alussa. Perehdytyksen on tarkoitus olla tiivis esittely työyksiköstä ja sen toiminnasta. Tarkoituksena on mahdollistaa keikkalaisen turvallinen ja tehokas työskentely työyksikössä, vaikka sijaisuus kestäisi vain yhden päivän. Hyvä perehdytys ja keikkalaisen vastaanotto, johtavat myös usein siihen, että keikkalainen haluaa kyseiseen keikkakohteeseen jatkossakin töihin. (Lähde: Helsingin kaupunki, terveyskeskus. Pysyväisohje P 217, Seuren hoitohenkilöstön osaaminen ja palveluprosessin laatuvaatimukset.)

Yhteistyö

Vuoden 2011 yhteistyökumppanit TEKSTI TANJA KOIVURANTA KUVAT WEEGEE, VANTAAN MATINEA-ELOKUVAT ja UMO

Olemme saaneet tälle vuodelle kolme hienoa yhteistyökumppania, joiden tarjonnasta saavat nauttia sekä Seuren keikkalaiset että asiakkaamme.

WeeGee

Vantaan Matinea-elokuvat

Espoon Tapiolassa sijaitseva näyttelykeskus WeeGee oli yhteiskumppanimme jo viime vuonna ja jatkamme yhteistyötä tänäkin vuonna. Seuren sidosryhmien edustajat, asiakkaat ja keikkalaiset saavat lipun 5 euron hintaan WeeGeen lipunmyynnistä koodilla SEURE2. Hyödynnämme Weegeetä myös Seuren järjestämissä tilaisuuksissa.

Uusi yhteistyö Vantaan kulttuuripalveluiden matineaelokuvien kanssa alkoi vuoden alussa ja asiakkaamme pääsivät nauttimaan yksityisestä elokuvanäytöksestä jo maaliskuussa. Keikkalaisillemme on tarjolla elokuvanautinto kevään aikana. Lisätietoja saat seuraamalla aktiivisesti Keikkanettiä.

Näyttelykeskus WeeGee sijaitsee Espoon Tapiolassa. WeeGeessä toimii viisi museota, joihin kuuluu mm. Espoon modernin taiteen museo EMMA. Lisäksi WeeGeessä on nykytaidegalleria sekä kahvila-ravintola ja museomyymälä. Tutustuttavana on ympäri vuoden kuutena päivänä viikossa yli 10 näyttelyä kaiken ikäisille näyttelykeskuksen kävijöille. Talossa järjestetään myös erilaisia tapahtumia.

Vantaan Kulttuuripalveluiden matineaelokuvat esitetään Kino Myyrissä ja Bio Grandissa. Liput matineanäytöksiin maksavat kuusi euroa. Lisätietoja matineaelokuvista löytyy www.vantaa.fi/Matineaelokuvat. Kino Myyrissä panostetaan kevään aikana eurooppalaiseen nykyelokuvaan ja listalla ovat kevään aikana mm. elokuvat Täysihoito, Kun silmäni mä auki saan, Jumalista ja ihmisistä ja Julian silmät. Bio Grand Tikkurilassa nähdään mm. Vesku, Napapiirin sankarit ja Prinsessa.

UMO Viime vuonna alkanutta yhteistyötä UMOn kanssa jatketaan myös tänä vuonna ja joulun alla keikkalaisemme pääsevät nauttimaan suositusta joulukonsertista. Lisäksi UMO viihdyttää myös asiakastilaisuuksissamme. Seuraathan viestintäämme Keikkanetissä, osaan UMOn konserteista tulette saamaan alennushintaisia lippuja, joista kerromme tarkemmin lähempänä tilaisuuksia. Umo Jazz Orchestra UMO on jazzin ja uuden rytmimusiikin alalla ammattimaisesti toimiva orkesteri. Kansainvälisestikin arvostettu UMO soittaa monipuolisesti ajan hermolla olevaa musiikkia. UMOn ohjelmistossa on yli 2 100 sävellystä ja lisää vaihtelevuutta ja kiinnostavuutta ohjelmistoon tuovat kotimaiset ja ulkomaiset taiteilija- ja solistivieraat.

Kohteet Jokiniemen ala-aste

Seurella on tuhansia keikkakohteita ympäri pääkaupunkiseutua. Niistä jokainen on omalla tavallaan uniikki. Työpaikoilla ihmiset luovat paikalle hengen, mutta oman vivahteensa siihen tuo mm. kohteen sijainti ja koko.

TOIMINTAA

Missä Valkoisenlähteenkatu 51, 01370 Vantaa Liikenneyhteydet Junilla K ja N Hiekkaharjun asemalle,

Kenelle

josta 5 minuutin kävelymatka. Junilla H, Z, K, I, N ja R Tikkurilan asemalle, josta 10 minuutin kävelymatka. Koulunkäyntiavustajille, oppilashoita- jille, ruokapalvelutyöntekijöille, toimitilahuoltajille

Jokiniemen koulussa opiskelee noin 640 oppilasta aina esikouluikäisistä yhdeksäsluokkalaisiin. Pihapiiriin kuuluu kolme rakennusta: vuonna 1952 valmistunut tiilitalo, vuonna 1998 valmistunut valkoinen talo ja vuonna 2001 valmistunut Paviljonki. Yleisopetuksen lisäksi koulussa järjestetään erityisopetusta, pienryhmäopetusta, autismiopetusta, harjaantumisopetusta, vaikeimmin kehitysvammaisten opetusta sekä valmistavaa opetusta. Jokiniemen koulu on myös mukana koulukiusaamista vastustavassa Kiva-koulu hankkeessa. Oman ja toisen elämän, persoonan ja kulttuurin kunnioittamisen periaate ohjaa koulun toimintaa.

Tuomarilan päiväkoti

VÄRIÄ

Missä Puistotie 24 A, 02760 Espoo Liikenneyhteydet Junilla E ja S Tuomarilan asemalle, josta

Kenelle

10 minuutin kävely. Busseilla 18, 19, 154 ja 270. Lastenhoitajille, lastentarhanopettajille, avustajille

Tuomarilan päiväkoti on vuonna 2008 valmistunut 5-ryhmäinen päiväkoti, jonka tavallisen näköinen valkoinen julkisivu kätkee taakseen värikkään yllätyksen. Sisäpihan ”legopalikkaseinä” on nimittäin jotain ihan muuta kuin mitä julkisissa rakennuksissa on totuttu näkemään. Päiväkoti on palkittu kansainvälisestikin hyvänä oppimisympäristönä. Tuomarilan päiväkodissa panostetaan kotien kanssa tehtävään yhteistyöhön kasvatettaessa lapsia kohtaamaan erilaisia tilanteita omiin kykyihinsä luottaen.

Kohteet

Laakson sairaala

HISTORIAA

Missä Lääkärinkatu 8, 00250 Helsinki Liikenneyhteydet Kaikilla Mannerheimintietä kulkevilla

Kenelle

busseilla sekä raitiovaunuilla 4 ja 10. Perushoitajille, sairaanhoitajille, mielisairaanhoitajille, lääkäreille, ruokapalvelutyöntekijöille.

Laakson sairaala rakennettiin 1920-luvulla alun perin tuberkuloosisairaalaksi. Historiallisten sairaalarakennusten ja vanhojen puiden välissä puikkelehtiessa voikin aistia menneen ajan tunnelmaa. Nykyisin sairaala toimii terveyskeskussairaalana, jossa on pääasiassa akuuttihoito-osastoja. Laaksosta löytyy lisäksi myös kaksi pitkäaikaishoito-osastoa, päiväsairaala, kotisairaala, terveyskeskus sekä sisätautien poliklinikka.

Taidetalo Pikku-Aurora

ELÄMYKSIÄ

Missä Järvenperäntie 1-3, 02940 Espoo Liikenneyhteydet Espoon sisäisillä busseilla 20, 21, 25A,

Kenelle

27, 29, 43 ja 82, sekä seutulinjan bus- silla 315. Omalla autolla liikkuessa löytyy kehä III:n kupeesta. Taideohjaajille

Pikku-Auroran tilat sijaitsevat vanhassa rakennuksessa, joka alun perin rakennettiin vuonna 1862 meijerikouluksi. Rakennus peruskorjattiin taidetalon käyttöön vuonna 2003. Pikku-Aurora toimii lasten ja perheiden taidekeskuksena, jossa järjestetään taidetyöpajoja, näyttelyitä, teatteriesityksiä, perhepäiviä ja muita elämyksellisiä tapahtumia. Pääsijalla toiminnassa ovat lasten oma luovuus, leikki ja yhdessä tekeminen. Toimintaa järjestetään molemmilla kotimaisilla kielillä. Taidetalo PikkuAurora on Seuren uusimpia asiakkaita vuodelta 2011.

TEKSTI EEVA OINONEN KUVITUS ROOPE KIVIRANTA

Kuntien työpaikoilla kaivataan muutosta, kun kaupunkikulttuuri, palvelujen asiakkaat ja työyhteisöt ovat muuttuneet yhä moninaisemmiksi. Sanat monimuotoisuus ja monikulttuurisuus ovat tulleet keskusteluumme. Mitä on monimuotoisuus? Entä monimuotoisuuden johtaminen? Mitä ne tarkoittavat kaupunkien työyhteisöissä? Vastauksia etsitään parhaillaan. Seure on ollut viime syksyn alusta alkaen mukana Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hankkeessa. Seuren tavoitteena on tehdä hankkeessa suunnitelma monimuotoisuuden johtamisen integroimisesta Seuren toimintaan. Samalla Seure koordinoi niin ikään pääkaupunkiseudulla toimivaa Polku-verkostoa, jonka tavoitteena on lisätä vieraskielisten työntekijöiden rekrytoinnin osaamista.

suomenkielinen, urheilija, helsinkiläinen, ruskeahiuksinen, viestintäkonsultti, sisko, suomalainen ja sinisilmäinen. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Elämäni eri ulottuvuudet aktivoituvat eri tavalla eri tilanteissa. Eurooppalaisena olen erilainen Euroopan ulkopuolelle mennessä. Helsinkiläisenä olen erilainen Turkuun mennessä. Suomenkielisenä olen erilainen kotiini mennessä, koska puhumme kotonani englantia.

Seuressa puhutaan monikulttuurisuuden sijaan monimuotoisuudesta, jolla pyritään korostamaan, että organisaatiossa otetaan huomioon kulttuuritaustan lisäksi myös muut moninaisuuden ulottuvuudet. Monimuotoisuuden huomioimista toiminnassa pidetään tärkeänä, koska seurelaiset – kuten ihmiset yleensäkin – tulevat hyvin erilaisista taustoista. Osa seurelaisista on yhdessä ensimmäisistä työpaikoistaan. Osa on tehnyt jo täyden työuran ja keikkailee eläkkeellä. Osalle Seure on ensimmäinen työnantaja Suomessa.

Jos yllä olevan kuvauksen viereen listaisi aasialaisen kolmekymppisen naisen elämän eri ulottuvuuksia, osa listasta olisi samanlainen ja osa luonnollisesti erilainen. Etnisellä taustalla voi olla vaikutusta kokemuksiimme ja sitä kautta siihen, millaisia olemme tai miten käyttäydymme, mutta yhtä lailla meihin vaikuttavat monet muut asiat. Emme voi pelkästään turkulaisuuden tai aasialaisuuden perusteella olettaa henkilöstä vielä mitään. Jokaisen ihmisen suhtautuminen työelämässä vastaan tuleviin asioihin on yksilöllinen. Siksi meitä ei voida lokeroida eläintarhan häkkeihin.

Monimuotoista johtamista kehittäneissä organisaatioissa jokaisen yksilön kokemusta ja elämäntilannetta pyritään arvostamaan ja hyödyntämään. Henkilöstön osallistaminen on tärkeä osa monimuotoisuuden johtamista. Osallistavuus edellyttää yhteistä suunnittelua, yhdessä tekemistä ja henkilöstön jatkuvaa oppimista. Filosofian tohtori MarjaLiisa Trux puhuu organisaatioiden demokratiasta. Demokraattisessa organisaatiossa jokaiselle luodaan mahdollisuus tuoda oma äänensä esiin.

Kyseenalaistamisen vaikeus Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hankkeessa esimiehet osallistuvat koulutuspäiviin, joissa he saavat tietoa monikulttuurisissa työyhteisöissä toimimisesta ja voivat keskustella sekä jakaa osaamista. Työyhteisövalmentajat tukevat esimiehiä ja työyhteisöjä. Työyhteisöjen osaamisen kehittäminen omia olettamuksia kyseenalaistaviksi ei tapahdu kaatamalla tietoa työyhteisöissä toimiville. Yhdessä suunnittelu, tekeminen ja oppiminen vaativat aikaa. Tämän on havainnut myös Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hankkeen työyhteisövalmentaja Nina Suihkonen-Mensah: ”Kehittyminen vaatii ääneen pohtimista sekä omien asenteiden ja olettamusten tunnistamista ja niiden kanssa työskentelyä.” Suihkonen-Mensah on todennut, että pysähtymisen paikkoja yhdessä työskentelyyn on joskus vaikea löytää. Pysähtyminen ja asioiden juurille palaaminen olisi kuitenkin tärkeää: ”Näen työssäni, että asioiden tiedostaminen ja osaaminen kehittyy yhdessä tekemisen ja puhumisen kautta. On erittäin tärkeää avata meidän omia olettamuksiamme ja suomalaisen työelämän kirjoittamattomia sääntöjä.”

Moninaisia ihmisiä moninaisissa tilanteissa Usein monimuotoisuuden johtamista kehittävissä organisaatioissa määritellään, mitä monimuotoisuus tarkoittaa. Monimuotoisuuden kategorioiksi luetellaan usein esimerkiksi ikä, etninen tausta ja sukupuoli. Luokittelussa on kuitenkin se vaara, että ihmiset laitetaan tiukkoihin lokeroihin vain yhden ominaisuuden perusteella. Trux on verrannut lokerointia eläintarhaan: jokainen eläin asetetaan omaan häkkiin lajinsa perusteella. Ihmisen elämässä vaikuttavat monet eri ulottuvuudet ja identiteetit. Otan esimerkiksi itseni: olen kolmekymppinen, avopuoliso, eurooppalainen, seurelainen, nainen, tytär, sosiaalipsykologi, valkoihoinen, 12

Monimuotoisuus

Samaan aikaan, kun Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hankkeessa kyseenalaistetaan omia olettamuksia, Polku-verkostossa kyseenalaistetaan olemassa olevia rekrytointikäytäntöjä. Tulevaisuudessa työyhteisöihin rekrytoidaan yhä enemmän henkilöitä, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi tai jotka eivät ole Suomen tai EUmaiden kansalaisia. Uudenlaista rekrytointiosaamista ja uudenlaisia käytäntöjä tarvitaan. Tapahtuuko työyhteisöissä pysyvää muutosta? Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hankkeessa pyritään varmistamaan, että hanke jää elämään kaupunkien koulutuksissa, valmennuksissa ja työyhteisöissä. Suihkonen-Mensah uskoo, että kymmenen vuoden kuluttua olemme päässeet asioissa jo sen verran eteenpäin, että tänään hankkeissa käytävien keskustelujen aiheet ovat muuttuneet arjeksi. Pidetään keskustelua yllä.

Tietokulma

Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hanke - - - -

mukana Helsinki, Espoo, Vantaa ja Uudenmaan liitto OIVA Akatemian koordinoima-tavoitteena monikulttuurisen johtamisosaamisen vahvistaminen työyhteisöissä, hyvien käytänteiden levittäminen seudullisesti, saada monikulttuurisuus osaksi kaupunkien johtamisen rakenteita ja prosesseja sekä kumppanuus järjestöjen kanssa käynnistyi vuonna 2008 nimellä Mukaan!-hanke jatkuu vuoden 2012 loppuun

Polku-verkosto

Kirjoittaja on Polku-verkoston koordinaattori.

Lähteet Colliander, Ruoppila, Härkönen: Yksilöllisyys sallittu. Moninaisuus voimaksi työpaikalla 2009. Trux: No Zoo. Ethnic Civility and its Cultural Regulation Among the Staff of a Finnish High-Tech Company, 2010.

- - - - - -

mukana Helsinki, Espoo ja Vantaa Seuren koordinoima tavoitteena edistää vieraskielisten ja ulkomailta muuttaneiden/muuttavien työntekijöiden rekrytointia osaamista kehittämällä ja hyviä käytäntöjä jakamalla Sujuvasti suomalaiseen työelämään -projektin tulos toiminta alkanut syksyllä 2010 www.seure.fi/polku

Saanko esitellä Jaakko Pohjolainen, henkilöstökonsultti Seuresta. Jaakko ”Jaska” Pohjolainen on tuore kasvo Seure Henkilöstöpalveluiden konsulttivahvuudessa. Jaakko aloitti työskentelyn henkilöstökonsulttina palvelualojen yksikössä lokakuussa 2010. Jaska on Ylöjärven poikia ja vastavalmistunut hallintotieteiden maisteri Vaasan yliopistosta. Helsinkiin Jaska muutti töiden perässä. Seureen Jaskan sai hakemaan henkilöstökonsultin mielenkiintoinen työnkuva. Hän on viihtynyt tehtävässään hyvin, vaikka työn puhelinpalvelupainotteisuus alkuun vähän arveluttikin. ”Jokainen päivä on erilainen. Kun konsultin työt on oppinut jollain tasolla, niin nyt puhelimessakin voin tuoda omaa persoonaani esiin. Monet tilaajat ovat tulleet tutuiksi ja on mukava asioida ihmisten kanssa joiden toimintatavat ovat tulleet tutuiksi”. Jaskan mielestä henkilöstökonsultin tehtävä sopii parhaiten sosiaaliselle ihmiselle, joka tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja on empaattinen. ”Myös jatkuva itsensä kehittäminen, uuden oppiminen ja tarkkuus ovat oleellisia tässä työssä”. Työyhteisön tuki on Jaskalle tärkeää: ” Kiireisetkin päivät jaksaa, kun työyhteisöstä saa tukea.” Onnistunutta työpäivää Jaska kuvailee sellaiseksi, että keikkaa on sopivasti eli kaikki työtä toivovat pääsevät keikalle ja tilaajat saavat tarvitsemansa avun. Sopiva työtahti on sellainen, että töiden lisäksi työkaverin kanssa ehtii vaihtamaan myös kuulumiset ja saa vielä kunnon naurunremakat aikaiseksi. ”Huumori on mulle se voimavara, jolla tätä duunia tehdään - niin työkavereiden kuin asiakkaidenkin kanssa”. Työn vastapainoksi Jaakko pelaa sulkapalloa, käy uimassa ja tutustuu Helsingin ilahduttavan vilkkaaseen kulttuurielämään.

Jaska keikalla Palvelualan henkilöstökonsultit ovat alkaneet keikkailemaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Näin pyritään saamaan yhä parempaa kuvaa työkohteista ja työn vaatimuksista. Tähän mennessä kolme konsulttia on käynyt keikalla palvelualan kohteissa. Viimeisimmäksi keikalla kävi Jaska, joka teki työpäivän ruokapalvelutyöntekijänä Ruoholahden lastentalossa. Jaska kuvailee kokemusta työntäyteiseksi, mutta antoisaksi. Hän kokee ymmärtävänsä nyt paremmin keikkalaisen arkea ja ruokapalvelutyöntekijän työtä. Tästä on ollut apua myös uusia työntekijöitä rekrytoitaessa. ”Lähden koska vaan uudelleen keikalle”, Jaska sanoo. Työpäivä haastavassa kohteessa antoi Jaskalle varmuutta sopivan keikkalaisen löytämiseksi kuhunkin tehtävään. Hyvä keikkalainen on Jaskan mukaan joustava ja aktiivinen. Keikkoja kannattaa itsekin katsoa Keikkanetissä ja Seurea on hyvä informoida omasta käytettävyydestään. ”Hyvä muisto joustavasta keikkalaisesta jäi, kun työntekijä alkoi kotona vetämään saappaita jalkaan jo ennen kuin ehdin sanomaan mitä asiaa mulla on”. Hyvä keikkakohde taas on sellainen, jossa keikkalainen otetaan hyvin vastaan ja perehdytys hoidetaan huolella. ”Työpäivän kuluessakin olisi hyvä, jos joku kävisi kysymässä keikkalaiselta, miten työt sujuvat ja onko herännyt kysyttävää”. TekstI Soile toivari VALOKUVA ROOPE KIVIRANTA 14

PEREMMÄLLE OLKAA HYVÄ! Tie Seureen käy vahtimestarin kautta

onet Seuressa paikan päällä asioineet ovat jo todennäköisesti panneet merkille Seuressa vuoden vaihteessa tapahtuneen palvelumallin muutoksen. Seure luopui aiemmin katutasossa sijainneesta palvelupisteestään ja pyrki selkeyttämään ja helpottamaan yrityksessä asioivan perille löytämistä. Neljännessä kerroksessa on vuoden vaihteesta saakka palvellut vahtimestari, joka opastaa palaveriin saapuvan vierailijan tai keikkaa kysyvän työntekijän oikeaan paikkaan. Neljännestä kerroksesta työntekijä voi myös noutaa tarvitsemansa täytettävät lomakkeet tai hakea esimerkiksi lisää paperisia tuntilistoja. Palvelutiskin edestä löytyy myös tietokone, jolla voi käydä katsastamassa tämän hetkistä työtarjontaa Seuren sivuilta, piipahtaa Keikkanetissä tai vaikkapa täyttää sähköisen työhakemuksen. Tuntilistojen, verokorttien ja sairaslomatodistuksen palautukseen liittyvien asioiden takia ei sen sijaan tarvitse edes avata Seuren ovea: ne löytävät tiensä luotettavasti perille ulko-oven postiluukusta.

palvelukohteisiin, Seuressa vahtimestarina työskentely edellyttää useamman asian hallintaa ja hyvää muistia. Tarjan mukaan suurin osa palvelutiskillä asioivista on työntekijöitä, jotka tulevat palauttamaan asiakirjoja tai haluavat kysyä töitä lähipäiville. Keikankysyjät ja työtodistusta näyttämään tulevat opastetaan toimialayksiköiden asiakaspalveluun henkilöstökonsultin pakeille. Osa asioijista jää mielellään vaihtamaan tiskille useammankin sanan. Tähän saattaakin löytyä mukavasti aikaa etenkin aamu- ja alkuiltapäivällä, jolloin palvelupisteessä on yleensä hieman rauhallisempaa. Hiljaisempina aikoina vahtimestarin työpäivää täyttää muun muassa perehdytysmateriaalien valmistelu yksiköille. Myös saapuvan postin lajittelu ja lähetysten vastaanottaminen kuuluvat työhön. Palvelupisteen arjen pyörittäminen edellyttääkin, että Seuren kartta on hyvässä hallussa. Uusi palvelumalli on ollut käytössä lähes kolme kuukautta. Ainakin vastaanottotiskin toiselta puolelta näyttää siltä, että niin Seuren asiakkaat kuin henkilökunta ovat olleet muutokseen tyytyväisiä. Tie Seureen käy siis jatkossakin vahtimestarin kautta.

Kartta hallussa

TekstI mARI BERGROTH VALOKUVA ROOPE KIVIRANTA

Seure ostaa aulapalvelunsa Palmialta. Vahtimestarina Seuressa työskentelevä Tarja kertoo, että verrattuna moniin muihin aula-

Tyytyväisiä asiakkaita ja keikkalaisia vuonna 2010

TEKSTI JOHANNA TIRRI KUVITUS ROOPE KIVIRANTA

erinteiseen tapaan toteutimme asiakastyytyväisyyskyselyn vuoden loppupuolella niin asiakkaille kuin keikkalaisille. Vastausmäärät kasvavat vuosivuodelta ja näin saamme entistä kattavammin palautetta toiminnastamme. Nyt asiakkailta saatiin vastauksia 1169 kappaletta ja keikkalaisilta 1970 kappaletta. Molemmissa vastaajaryhmissä oltiin varsin tyytyväisiä; Seure on onnistunut toiminnassaan hyvin. Vastauksien keskiarvot olivat lähes poikkeuksetta hyvällä tasolla, osa jopa erittäin hyvällä tasolla.

en osuus koko kommenttimäärästä on korkeintaan puolet. Tämä on luonnollisesti erittäin ilahduttavaa. Suuri osa kiittävistä kommenteista korostaa nimenomaan tapahtunutta kehitystä. Avoimista kommenteista nousevat näkemykset huomioidaan luonnollisesti kyselyn numeraalisten arvojen ohella kehittäessämme toimintaa edelleen. Kokonaistyytyväisyyttä kuvaavista graafeista näet, kuinka valmiita Seurea ollaan suosittelemaan asiakkaiden toimesta kollegoille tai vastaavasti keikkalaisten toimesta ystäville. (Asteikolla 1-5, jossa 5=Kyllä, ilman muuta ja 1= En missään tapauksessa.)

Avoimien kommenttien osalta Seure saa asiakkailtaan ja keikkalaisilta enemmän positiivisia kommentteja kuin kriittisiä, kun yleensä tällaisissa kyselyissä positiivisten kommentti-

Seuren palvelujen suosittelu

Seuren asiakaskysely

Seuren keikkalaiskysely

2008

2009

2010

3.5

4.5

3 16

3.5

4.5

Kyselyt

Toimistonväki ystävällistä ja palveluhenkistä

Vantaalla tyytyväisimmät vastaajat

Parhaita arvosanoja saadaan edellisten vuosien tavoin Seuren toimihenkilöiden eli toimistonväen ystävällisyydestä ja palveluhenkisyydestä. Mielenkiintoista on se, että mitä pidempään Seuressa on keikkailtu, sitä kriittisempiä ollaan. Nousevatko odotukset ajan myötä? Pohtimisen arvoista on vaikuttaako asiaan, että Seuren osalta ollaan tiiviimmin yhteydessä keikkalaiseen keikkailun alkuvaiheessa kuin myöhemmin keikkailun vakiinnuttua? Jos näin on, Seuressa on vastattava tähän haasteeseen.

Jos tuloksia tarkastellaan kaupungeittain voidaan nostaa esiin, että pääasiassa Vantaalla keikkailevat työntekijät ja vantaalaiset tilaajat ovat tyytyväisempiä kuin muiden kaupunkien vastaajat. Vantaalla tehty työ perehdyttämisen suhteen tuottaa tulosta; keikkalaiset ovat selkeästi tyytyväisempiä perehdytykseen ja palautteeseen työkohteessa kuin muissa kaupungeissa. Tämä ilmeisesti tuottaa tyytyväisyyttä myös toisinpäin, sillä vantaalaiset asiakkaat ovat toisaalta muiden kaupunkien edustajia tyytyväisempiä keikkalaisten tunnollisuuteen, ohjeiden noudattamiseen kuin myös omatoimisuuteen.

Asiakkaiden osalta voidaan todeta, että kumppanuus näyttäytyy myös näissä tuloksissa, sillä ne asiakkaat, jotka asioivat Seuren kanssa tiiviimmin, ovat palveluun tyytyväisempiä kuin harvakseltaan asioivat. Kärjistettynä tulkintana voidaan esittää, että mitä tutumpia ollaan, sitä ystävällisempää palvelua koetaan saavan.

Seuren keikkalaiskysely Seuren toimihenkilöiden ystävällisyys

Työntekijän oma-aloitteisuus

Yli 3 vuotta

Vantaan kaupunki

1-3 vuotta

Espoon kaupunki

Alle vuoden

Helsingin kaup.

Seuren toimihenkilöiden palveluhenkisyys

Työpaikan ohjeiden noudattaminen

Yli 3 vuotta

Vantaan kaupunki

1-3 vuotta

Espoon kaupunki

Alle vuoden

Helsingin kaupunki

4.1

4.2

4.3

4.4

4.5

4.6

3.4

3.6

3.8

4.0

4.2

4.4

4.2

4.4

Seuren asiakaskysely Perehdytys työkohteessa

Seuren toimihenkilöiden ystävällisyys

Vantaa

Viikoittain

Kuukausittain

Espoo

Harvemmin kuin kerran/kk

Hki

Seuren toimihenkilöiden palveluhenkisyys

Palaute työkohteessa

Viikoittain

Vantaa

Kuukausittain

Espoo

Harvemmin kuin kerran/kk

Hki

4.1

4.2

4.3

4.4

4.5

3.4

4.6 17

3.6

3.8

4.0

Palkanmaksuaikataulu 2011 Täytä tuntilistat ajalta:

Tuntilista Seuressa viimeistään:

Keikkalaiset Seure on siirtynyt verkkopalkkaan

Palkkapäivä:

Seuressa on vuoden alusta alkaen otettu käyttöön sähköinen palkkalaskelma. Pienen alkukangertelun jälkeen uusi toimintamalli on saatu hyvin käyttöön. Siirtyminen paperisesta palkkalaskelmasta sähköiseen laskelmaan on otettu positiivisesti vastaan.

maaliskuu 16.–31.3. pe 1.4.

pe 15.4.

Verkkopalkasta lyhyesti

huhtikuu 1.–15.4.

ma 18.4. pe 29.4.

16.–30.4.

ma 2.5.

1.–15.5.

ma 16.5. ti 31.5.

16.–31.5.

ke 1.6

to 16.6. pe 1.7.

jos palkkatili ei ole edellä mainituissa pankeissa, lähetetään palkkalaskelma automaattisesti sähköpostiin

jos tili on jossain yllä mainituista pankeista, mutta et halua käyttää verkkopankkia, ilmoitathan siitä Seureen

jos tarvitset paperista palkkalaskelmaa, tee asiasta kirjallinen perustelu ja lähetä se sähköpostitse Seureen osoitteeseen seure.palkat@hel.fi

ke 15.6.

kesäkuu

16.–30.6.

palkkalaskelma löytyy verkkopankista (Sampo, Osuus- pankki, Paikallisosuuspankit, Säästöpankit, Handelsban- ken, Nordea, Tapiola Pankki tai Ålandsbanken)

pe 13.5.

toukokuu

1.–15.6.

to 30.6.

kunkin pankin verkkopalkkaohjeet löytyvät Keikkanetistä

pe 15.7.

Lisätietoja sähköisen palkkalaskelman käyttöönotosta antaa Seure Help ma-pe klo 8-16 numerossa 040 769 8232.

heinäkuu 1.–15.7.

ma 18.7.

pe 29.7.

16.–31.7.

ma 1.8.

ma 15.8.

Uusithan rikostaustaotteesi ajoissa Muistathan uusia rikostaustaotteesi aina kuuden kuukauden välein. Voit hakea otteen Keikkanetistä löytyvällä lomakkeella. Tarvitset rikostaustaotteen, jos työskentelet lasten kanssa tai työpaikalla, jossa on alle 18-vuotiaita.

elokuu 1.–15.8.

ti 16.8.

ke 31.8.

16.–31.8.

to 1.9.

to 15.9.

Oikaisu 3/2010 Keikka-lehteen:

Palkanlaskijat: Palveluala 09 310 88008

Kannunsillanmäen asumisyksikön ja Kyllikinkodon kohteissa on päivätoimintaa ja autettua asumista aikuisille liikuntavammaisille asiakkaille. Kohteeseen on Seuren kautta tarjolla hoitajansijaisuuksia lähi-, sairaan-, perusja terveydenhoitajille.

Päivähoito-ja nuorisoala 09 310 88099 Terveydenhuoltoala 09 310 88066 Toimisto- ja opetusala 09 310 88010

Ajankohtaiset

Ajankohtaiset Keikkalaisten työturvallisuuteen aiempaa parempia käytäntöjä

Savuton Seure Helsinki, Espoo ja Vantaa toimivat savuton työpaikka -periaatteen mukaisesti. Myös Seure noudattaa jatkossa samoja periaatteita. Savuttomuuden periaatteiden mukaisesti tupakointi on kielletty kaikissa Seuren työkohteissa. Tupakkatauot ovat omaa, työn ulkopuolista aikaa. Keikkalaiset noudattavat taukojen pitämisessä kunkin työkohteen ja -tehtävän käytäntöjä. Käytännöt voivat vaihdella, joten kysythän tarvittaessa lisätietoa henkilöltä, joka opastaa sinut työhösi.

Keikkalaisten työturvallisuuden varmistamiseen tuo haastetta se, että tavalliseen työsuhteeseen poiketen keikkatyössä toimijoita on kolme: keikkalainen, tilaaja ja Seure. Seurella on vuokratyöyrityksenä velvollisuus mm. varmistaa keikkalaisen riittävä ammattitaito ja työhön soveltuminen. Seure on myös velvollinen varmistamaan, että tilaajat täyttävät omat velvoitteensa. Tilaaja puolestaan vastaa työnjohdosta- ja valvonnasta sekä työn turvallisuudesta ja terveydestä.

Tavoitteena on, että kaikilla on mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön. Tupakoinnista ja tupakansavulle altistumisen terveyshaitoista ollaan yleisesti tietoisia. Ympäristön tupakansavu on luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi ja se on terveydelle haitallinen monella muullakin tavoin. Tämän vuoksi altistumista ympäristön tupakansavulle tulisi ehkäistä kaikin keinoin. (Sosiaali- ja terveysministeriön opas)

Tampereen teknillinen yliopisto on tehnyt mallin vuokratyöntekijöiden työturvallisuuden ja –hyvinvoinnin varmistamiseksi. Malli ohjeistaa keikkalaisen asioiden hoitamista yhteistyössä toimijoiden kesken keikan täytön eri vaiheissa. Seure pilotoi keikkalaisen työturvallisuuteen liittyvät toimintatavat ja ohjeet –mallia helmi-maaliskuun aikana. Pilotti toteutetaan siten, että Seuren toimintatapoja ja ohjeita tarkastellaan suhteessa mallin ohjeisiin ja lomakkeisiin. Lisäksi keikkalaiselle tehdään mallin lomakkeiden pohjalta kysely siitä, miten työturvallisuus ja -hyvinvointiasiat on huomioitu ja viestitty kohteissa.

Sähköisten tuntilistojen kuittaus Muistattehan kuitata sähköiset tuntilistat! Sähköisten tuntilistojen oikeellisuuden tarkistaminen sekä kuittaaminen ajallaan on erittäin tärkeää, jotta palkanmaksu ja ja laskutus tehdään ajallaan ja oikein.

Tarkoituksena on saada aikaan toimintatapa, jonka avulla voidaan parhaalla mahdollisella tavalla varmistaa keikkalaisen turvallisuus ja hyvinvointi. Tarkastelun lopputuloksena päivitämme keikkalaisen työturvallisuuteen liittyvät ohjeet ja otamme käyttöön tarkistuslistat, joilla voidaan varmistaa, että tilaajakohteessa tulee käsiteltyä työturvallisuuden ja –hyvinvoinnin edellyttämät asiat. Lisäksi tavoitteena on yhteistyössä tilaajien kanssa laatia esimiehille ohjeet, joiden avulla he voivat osaltaan varmistaa keikkalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin.

Sähköisen tuntilistan usein kysyttyjä kysymyksiä ja niihin vastauksia löytyy Keikkanetistä.

Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin? Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi UMO-levypaketin voittajaa.