Seure-lehti 2/2016

Page 1

Seure SIDOSRYHMÄLEHTI

2/2016

POIMI EVÄÄT UUDELLE URALLE

PALAPELI KASAAN KEIKKANETIN AVULLA

JOSKUS KUUSIKIN MINUUTTIA RIITTÄÄ

Perehdytyksellä töihin päiväkotiin – 10

Päiväkoti Franzéniassa on logistiikka kunnossa – 8

Työntekijät kehuvat työkohteiden perehdytystä – 19


PÄ Ä K I R J O I T U S

oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja ”Henkilöstö oikean ajan, osaamista vastaavassa työssä.

Hyötyä kaikille Meitä Seuressa kiinnostaa paitsi asiakas, myös asiakkaamme asiakas: päiväkodin 3-vuotias, koululainen, leikkauksesta toipuva potilas ja hoitoa kotiin saava ikäihminen. Mitä me voimme osaltamme tehdä, että 3-vuotias saa parasta mahdollista varhaiskasvatusta ja ikäihminen parasta mahdollista kotihoitoa? Auttaa asiakkaitamme muutenkin kuin pelkästään henkilöstöä vuokraamalla. Ensimmäiset askeleet tuohon suuntaan on jo otettu. Esimerkiksi sairaalalla on voinut olla muutamia kymmeniä varahenkilöitä, jotka on sijoitettu työvuoroihin nopeat syövät hitaat -periaatteella. Nyt osastoille on tehty säännöt ja prioriteetit, joiden mukaisesti varahenkilöstöä voi tilata. Seure sijoittaa varahenkilöstön keskitetysti sovittuja pelisääntöjä noudattaen. Kokemukset kertovat, että samalla kun asiakkaan työaikaa säästyy, varahenkilöstö on entistä paremmin siellä, missä pitääkin. Oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikean ajan, osaamista vastaavassa työssä. Fiksulla suunnittelulla työt hoituvat oman varahenkilöstön voimin. Entistä harvemmin hälytetään seurelainen töihin pikapikaa. Tarve ennakoidaan ja Seuren työntekijä saa tiedon töistä hyvissä ajoin, ei juuri ennen työvuoron alkamista. Siksi yhä useampi tilaus täyttyy osaavalla ammattilaisella. Siksi asiakkaamme voivat turvata meihin. Ja siksi työntekijöillemme riittää jatkossakin mielekkäitä töitä tehtäväksi. Seuren tavoite on pärjätä muuttuvassa maailmassa. Uudet palvelutuotteet sekä Seureen sitoutuneet asiakkaat ja työntekijät ovat avainasemassa. Juuri tehdyn työntekijäkyselyn tulokset työntekijöiden tyytyväisyydestä Seureen ovat imartelevia. Tulos lämmittää mieltämme, mutta emme tyydy tähän, vaan nöyrin mielin jatkamme parantamista ollaksemme luottamuksenne arvoisia vastedeskin. Anne Sivula toimitusjohtaja vastaava päätoimittaja


Seure SIDOSRYHMÄLEHTI

2/2016

TÄSSÄ LEHDESSÄ

2 /2 0 1 6

4 - LYHYESTI

Keikkanettivinkkejä kollegalta kollegalle 5-

> TUHAT SANAA

Mistä tunnistaa hyvän perehdytyksen? 6 - TERÄVIN KYNÄ

Osaatko ennustaa työsi tulevaisuuden? 7 - TÄNÄÄN AJATTELIN

Kaija Torppa heittää keikkaa ja fanittaa Kreikkaa 8 - ASIAKKAAN LUONA

Franzénia – alati kehittyvä yksivuotias 10 - SEURESSA TAPAHTUU

Perehdytys palvelee kaikkia 12 - OSAAJAT ÄÄNESSÄ

Keikkailua erikoissairaanhoidossa 14 - SEURELAINEN

Ensimmäinen kohtaaminen ratkaisee 15 - ONNISTU PEREHDYTYKSESSÄ!

Leikkaa talteen apuväline 16 - ASIAKASTUTKIMUS

Kehityskohteita Seuren toimintaan 17 - TYÖNTEKIJÄKYSELY

97 prosenttia aikoo jatkaa Seuressa 18 - KOLUMNI

Panostus perehdytykseen kannattaa

Yhdeksän kymmenestä on saanut hyvän perehdytyksen

Kun en tiedä, kysyn niitä tyhmiäkin kysymyksiä. Menen uuteen paikkaan uteliaana.

Seuren sidosryhmälehti Seure Henkilöstöpalvelut Oy Käenkuja 1 B, 00500 Helsinki, PL 650, 00099 Helsingin kaupunki, seure.fi, seure@seure.fi Vastaava päätoimittaja Anne Sivula Päätoimittajat Anni Hassinen ja Sami Konttinen, viestinta@seure.fi Kirjoittajat Anni Hassinen, Sami Konttinen ja Riikka Sallinen Ulkoasu ja taitto Paupai Design Painopaikka Painotalo Plus Digital Oy, Lahti ISSN 2342-6845 (painettu), 2342-6853 (verkkojulkaisu)


LY H Y E S T I

velluksella "Mobiiliso rata va on helppo keikkoja."

ea voi hak a j o r o u T yöv ! junassa a k ik a v i helpost

"

"Push-ilmoitusten käy ttöönotto helpottaa ehdotettujen työvuorojen huomaamista."

" Helppo merkitä tehtyjä työvuoroja !

"Koulutuksien katsomiseen ja aamulla aikaisin parhaiden keikkojen näkemiseen."

"Tyrkyt a jan tasalle on minun pa ras neuvoni."

Näin hyödynnän Seuren Keikkanettiä! Lähde: Sähköistä palvelua -kysely Seuren työntekijöille, syyskuu 2016

T i esitk ö, että... ...694 lähihoitajaa kotihoidossa teki yhteensä 19 486 työvuoroa tammi–syyskuussa 2016?

...405 ruokapalvelutyöntekijää teki yhteensä 17 147 työvuoroa tammi–syyskuussa 2016?

4

...328 koulunkäyntiavustajaa kehitysvammaopetuksessa teki yhteensä 11 610 työvuoroa tammi–syyskuussa 2016?


>

TUHAT SANAA

HYVÄ PEREHDYTYS ON AVAIN ONNISTUNEESEEN TYÖPÄIVÄÄN Vastaanotto ja perehdytys työkohteessa ovat hyviä, kun tiedän mitä työpäivän aikana tulee tapahtumaan. Tieto työpäivän tapahtumista ja kulusta nousi kärkeen, kun Seuren työntekijät valitsivat keväällä kolme tärkeintä asiaa, joista tunnistaa hyvän perehdytyksen. Yli puolet Seure Uutisten kautta jaettuun kyselyyn vastanneista 125 seurelaisesta oli sitä mieltä, että perehdytyksen onnistumiseen voi vaikuttaa itse kysymällä, jos jokin jää epäselväksi. ”Yritä muistaa, millaista oli kun itse tulit ensimmäistä kertaa nykyiseen työpaikkaasi” on neuvo, jota noudattamalla pääsee jo pitkälle!

Tulokset

Vastaanotto ja perehdytys työkohteessa ovat hyviä, kun tiedän

Voin itse vaikuttaa perehdytyksen onnistumiseen parhaiten 60 %

79,2 %

73,6 % 71,2 %

28 %

25,6 %

13,6 % 10,4 %

5,6 %

19,2 %

6,4 % 0,8 %

0,8 %

mitä työpäivän aikana tulee tapahtumaan.

kysymällä, jos jokin jäi epäselväksi.

mihin minun pitää työpäiväni ajan keskittyä.

avoimella ja innokkaalla asenteellani.

keneltä voin kysyä apua.

miettimällä jo etukäteen, mitä haluan tietää työkohteesta.

ketä työkaverini ovat.

kuuntelemalla tarkasti.

mihin voin jättää tavarani.

antamalla itsestäni hyvän ensivaikutelman.

missä on wc. missä voin syödä ruokatauolla. mistä saa kahvia tai teetä.

5


TERÄVIN KYNÄ

Auttaako työelämän HYVÄPAHA MUUTOSPUHE SUUNNISTAMAAN TYÖURALLA? Kun puhutaan työelämästä, puhutaan usein muutoksesta ja murroksesta. Keskustelua käydään siitä, mikä muuttuu, missä määrin ja mikä ei missään nimessä muutu. Samanaikaisesti keskustelua myös kritisoidaan epävarmuuden lietsomisesta ja työelämämyyttien viljelystä. Muuttuvatko työsuhteet? Vähenevätkö vai lisääntyvätkö työt? Ovatko työmarkkinat epävarmemmat tulevaisuudessa? Mitä tulevaisuudessa pitää osata? Muutoskeskustelu on hämmentävää, mutta sitäkin arvokkaampaa. Kun teknologian muutokset, kansainvälinen kilpailu ja jakamistalouden ilmiöt muuttavat työtä, monipuolista ja moniäänistä keskustelua tarvitaan. Se auttaa hahmottamaan, miten muutosvoimat vaikuttavat tai voivat vaikuttaa työelämään: työmarkkinoihin, työn tekemisen muotoihin, ansaintamalleihin, organisoitumisen tapoihin, osaamistarpeisiin, ihmisten urapolkuihin jne. Lopputulemaa emme tiedä, ennustamaan emme pysty, mutta erilaisia mahdollisia tulevaisuuden kuvia voimme tunnistaa. Mitä yksittäinen ihminen – minä tai sinä – voimme saada irti työelämän tulevaisuusvisioinnista ja ennakoinnista? Voiko oman työnsä tulevaisuutta ennakoida? Viime talvena tekemämme tutkimus Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään osoitti, että valtaosa on tyytyväisiä nykyiseen työhönsä, eikä pelkää oman työnsä päättymistä. Oli työuralla ollut suuria taitekohtia tai ei, jokainen tietää, että työelämä on jatkuvaa uuden oppimista. Myös tulevaisuuden työelämän ykkösvalmiudeksi suomalaiset listaavat oman osaamisen ajan tasalla pitämisen ja valmiudet uuden oppimiseen. Osaamisen ajan tasalla pitämisessä auttaa, jos työpaikoilla toteutetaan tietoisesti avarakatseista osaamisen johtamista ja mahdollistetaan oman työtulevaisuuden rakentaminen. Lisäksi aikuis- ja täydennyskoulutuksen tulisi olla joustavasti saatavilla ja mahdollista kaikille ihmisryhmille silloin, kun sitä tarvitaan. Avainasemassa olemme tietenkin myös me ihmiset itse: se, että olemme oppimishaluisia ja valmiita pohtimaan ja tarvittaessa muuttamaan oman osaamisemme ja työmme suuntaa. Tällä hetkellä erilaista uraohjausta saa oppilaitoksissa, työvoimahallinnosta ja joskus suurten yhtiöiden muutostilanteissa – enimmäkseen silloin, kun ollaan jonkinlaisessa työelämän taitekohdassa. Entä jos ennakoivaa ohjausta olisi tarjolla koko työuran ajan? Voisiko muutospuheen muuttaa näin voimavaraksi? Tutkimuksessamme lähes neljäsosa suomalaisista kertoi, ettei tiedä, mitä haluaa työelämänsä tulevaisuudelta. Uskon, että jotta löydämme polkumme ja jotta erilaiset taitekohdat olisivat joustavia ja hallittuja, tarvitsemme säännöllistä oman työuran ennakointia. Kyse on lopulta oppimisesta, keskustelusta ja ymmärryksen luomisesta. Työelämän hyväpaha muutospuhe voi siis olla myös voimavara. Se auttaa suunnistamaan työuralla, kun se tuodaan yksilötasolle, työnhaun tai -teon arkeen. Sen sijaan, että kysymme yleisellä tasolla muuttuvatko työsuhteet tai vähenevätkö tai lisääntyvätkö työt, kysymme itseltämme mitä toivoisin omalta työtulevaisuudeltani. Millaisia muutoksia omalla alallani on mahdollisesti tulossa ja mitä mahdollisuuksia se minulle avaa? Mahdollisten tulevaisuuksien visioiminen ja ymmärryksen luominen voisi olla jokaisen työuralla samanlainen säännöllinen itsestäänselvyys kuin esimerkiksi terveystarkastus tai autonkatsastus. Heitän tärkeimmän kysymyksen: kenen ja keiden kaikkien tulisi ottaa koppia sen toteutumisesta?

Milma Arola Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Sitran Työelämän taitekohdat -avainalueella.

6


TÄ N Ä Ä N A JAT T E L I N

Ruokapalvelualan konkari Kaija Torppa hurauttaa kotoaan Tapaninkylästä keikoille useimmiten polkupyörällä. Vuonna -85 hän hurautti Vetelistä Pohjanmaalta ravintolakoulu Perhoon Helsinkiin, ja jäi sille tielle. Seureen Kaijan toi kollegan suositus ja vaihtelunhalu.

"Aion jatkaa Seuressa eläkepäiviin asti" ENSIMMÄISENÄ TYÖPÄIVÄNÄ SEURELAISENA

PEREHDYTYS on tärkeää riippumatta siitä, on-

EN OLE KOSKAAN käynyt New Yorkissa, mut-

7.1.2015 olin keikalla minulle ennestään tutussa Hanasaaren voimalaitoksen henkilöstö ravintolassa.

ko perehdytettävä tulossa vakituiseksi vai sijaiseksi. On tärkeää, että neuvotaan, kun tulee uuteen paikkaan. Mikä on talon tyyli ja tavat? Maksaako kahvikuppi 20 senttiä vai tarjoaako talo? Osaan toki kyllä itsekin kysyä. Kun työpaikan oven avaa, ilmapiirin aistii heti.

ta haaveena on joskus matkustaa sinne. Poikani tosin haluaisi länsirannikolle!

INNOSTUN aina vaan Kreikasta. Olen ikuinen

Kreikka-fani. Kävin siellä aikoinaan parhaimmillaan kaksi kertaa vuodessa. KUN LÄHDEN TÖIHIN, huolehdin työvaatteet

mukaan ja tarvittaessa tarkistan reitin Reittioppaasta. Pitää olla tarkkana, että kaikki on mukana: myssy, paita, esiliina, housut, kengät. TULEN HUONOLLE TUULELLE siitä, että ihmiset eivät osaa päättää: soutamisesta ja huopaamisesta. Olen itse touhuaja ja järjestäjä. Koko ajan on jotain menossa.

RENTOUDUN ulkona ja luonnossa liikkumalla sekä hyvien ystävien seurassa. Lukeminen on tarvittaessa hyvää unilääkettä. RUOKAPALVELUALALLA oppii käytännössä.

Ala ei ole sellainen, mitä nykynuoret monesti kuvittelevat – suoraan Perhosta parrasvaloihin televisioon laittamaan ruokaa. Vaihtoehtoja on yhtä paljon kuin ravintoloitakin, hyvin monipuolinen ala siis.

7

SEURESSA aion jatkaa eläkepäiviin asti, jos

vain kunto kestää. Kun päätin hakea töihin Seureen, mieheni ja ystäväni epäröivät valintaani sen epävarmuuden takia. Töitä on kuitenkin ollut tarjolla aina, kunhan ei ole nirso ja pääsee sisään systeemiin. Kun paikat tulevat tutuiksi, niistä kysytään vastedeskin töihin. Hyvä puoli on se, että lomista voi päättää ihan itse. KESÄLLÄ AION jatkaa töitä entiseen malliin ja

reissata. Matkasuunnitelmat ovat vielä muotoutumassa! Ehkä Kreikkaan taas?


8


ASIAKKAAN LUONA

Positiivista pöhinää! Teksti ja kuvat Sami Konttinen

Franzénian pihalla hypätään narua ja leikitään. Pihaa reunustaa vanha puurivistö, ja heti niiden takana Torkkelinmäen kirjavat kivitalot. Myös päiväkoti Franzénia kohoaa puiden latvojen tasolle kolmeen kerrokseen, jotka kaikki ovat alkuiltapäivästä täynnä toimintaa. Kun alakerran avarassa ruokasalissa pienimmät aloittelevat ruokailua, keskikerroksessa jonotetaan vessaan. Yläkerrassa eskarit kieppuvat jumppasalin köysissä.

Vuonna 1930 rakennettu ja vuosi sitten päiväkodiksi remontoitu rakennus antaa oman persoonallisen panoksensa päiväkodin arkeen ja toiminnan suunnitteluun. ”Täällä on paljon avaraa yhteistä tilaa ja ryhmät käyttävät yhteisiä tiloja vuorotellen”, kertovat päiväkodin johtaja Tiina Marjoniemi sekä varajohtaja Laura-Maria Mäkelä. ”Toiminta tapahtuu pienryhmissä porrastaen ulkoilut ja sisätoimintahetket. Portaat tarjoavat hienon mahdollisuuden arkiliikuntaan ja kahdessa erilaisessa jumppasalissa on hieno leikkiä ja liikkua!” Jumppasalien lisäksi on kiemuraisia portaita, aistihuone sekä juhlasalin kokoinen eteinen. Franzéniassa on tänä syksynä ollutkin aihetta juhlaan – päiväkoti saavutti juuri yhden vuoden iän.

jen yhteensovittaminen on aikamoinen palapeli”, Marjoniemi ja Mäkelä kertovat. Palapelin kokoamisessa käytetään Franzéniassa paljon myös Keikkanettiä. ”Keikkanetti helpottaa työtä tosi paljon – pääsee tekemään ja hyväksymään tilauksia silloin kun itselle sopii, ei tarvitse jonottaa puhelimessa”, naiset kertovat. Keikkanetti onkin ollut Franzéniassa mukana toiminnan alusta asti. Myös Keikkanetin mahdollisuuksia on opittu ensimmäisen vuoden aikana hyödyntämään laajalti. ”Oma työntekijäpooli on kiva! Sen avulla voimme ehdottaa keikkaa tutuille tekijöille. Samoin mahdollisuus kirjata työntekijän kanssa suoraan sovittu keikka itse valmiiksi nopeuttaa työskentelyä.”

Kuinka palapeli rakennetaan?

Franzéniassa työskentelee naisten mukaan aktiivinen ja osaava työyhteisö, jossa kaikkia yhdistää kehitysmyönteisyys ja into tehdä työtä lasten parhaaksi. ”Uudessa yksikössä luodaan yhdessä toimintakulttuuria, jossa kaikkien osallisuutta arvostetaan – ilmassa on positiivista pöhinää!” Päiväkodin

Päiväkodissa touhuaa kuudessatoista ryhmässä yhteensä 223 lasta. Päivien logistiikkaa onkin mietitty tarkkaan, jotta arki sujuu. ”Lapsia ja aikuisia on paljon – tärkeää on olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Lasten hoitoaikojen ja aikuisten työvuoro-

Kehitystyötä yhdessä

9

toimintaa leimaa vahva eteenpäin menemisen tuntu. ”Teemme myös yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa, meillä käy paljon opiskelijoita ja vierailijoita tutustumassa toimintaan. Olemme mukana kehittämässä luovia ja digitaalisia oppimisympäristöjä.” Yläkerrassa isoimmat lapset ovat aloittelemassa välipalaa. Keskikerroksessa esiin on kaivettu lautapelit. Alakerrassa leikitään autoilla. Pihalla lapset ovat vaihtuneet uusiin, mutta naruhyppy jatkuu. Pöhinää!

Rakennamme Keikkanetistä entistä käyttäjäystävällisempää asiakkaillemme

· Selain- ja mobiilikäytettävyyden parantaminen · Raportoinnin kehittäminen Kerromme lisää lähiaikoina!


S E U R E S SA TA PA H T U U

Perehdytyksellä päiväkotiin Teksti Anni Hassinen Kuvitus Sami Konttinen

Teoriatietoa ja evästystä Seuresta, käytännön oppi päiväkodista. Lopputuloksena uusi ura, motivoituneita sijaisia ja sitoutuneita työntekijöitä. Lastenhoitotyön perehdytys pähkinänkuoressa!

10


”Hieno systeemi! Palvelee päiväkotia ja tulevaa työntekijää.” Päiväkodin johtaja Katri Metsäpelto toivottaa Seuren harjoittelijat lämpimästi tervetulleiksi Kiirunatien päiväkotiin Vantaalle. ”Olemme mielellämme evästämässä työntekijää uudelle uralle.” Seure on järjestänyt perehdytystä lastenhoitotyöhön jo vuodesta 2007. Mukana on ollut kymmeniä päiväkoteja Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Sadat ja taas sadat harjoittelijat ovat vuosien varrella sukeltaneet päiväkotien maailmaan Seuren kautta. Kipinä perehdytykseen lähti Espoosta. Seuressa ja Espoon kaupungilla lyötiin viisaat päät yhteen ja keksittiin, että kevyen perehdytyksen avulla voisi saada auttavia käsiä tilanteessa, jossa työntekijöistä oli huutava pula. Lähes 10 vuoden ikään ehtinyt lastenhoitotyön perehdytys on osoittautunut loistavaksi konseptiksi. ”Asiakkaiden palaute on erittäin positiivista. Kun kysymme päiväkoteja mukaan, samat päiväkodit ilmoittautuvat vuodesta toiseen”, kertoo asiakasvastaava Simo Jaatinen Seuresta.

Avoin mieli ja oma-aloitteisuus valttia Kesätöiden viimeisen päivän lähestyessä Susa Virtanen huomasi TE-toimiston sivuilla Seuren ilmoituksen lastenhoitotyön perehdytyksestä. ”Perehdytys tuntui sopivalta vaihtoehdolta, sillä olen ollut lasten leireillä ohjaajana monta vuotta.” Seuressa perehdytystä pyörittävä henkilöstökonsultti Suvi Laihonen kertoo, että perehdytykseen haetaan motivoituneita henkilöitä, joilla on kokemusta lasten parissa toimimisesta ja mielellään myös

lapsiryhmän ohjaamisesta. Haastattelusta jatkoon valitut perehdytetään päiväkotityön käytäntöihin Seuressa ennen harjoittelua päiväkodissa. ”Jo haastattelusta lähtien perehdytyksessä oli lämmin ja avoin ilmapiiri. Oli mukavaa kuulla, kuinka erilaisista taustoista ihmiset olivat tulleet”, Virtanen kertoo. Tositoimiin Virtanen pääsi Kiirunatien päiväkodissa, jossa Seuresta saatu evästys osoittautui hyödylliseksi. ”Ole oma-aloitteinen, älä jätä lapsia yksin, muista kysellä”, Virtanen listaa. Virtasen perehdyttäjänä toiminut Susanna Forsström komppaa: ”Hyvä tulee, kun on avoimin mielin ja heittäytyy tilanteisiin mukaan.”

Välitön palaute on paras palaute Perehdytys on onnellisesti ohi, ja Kiirunatien päiväkodissa Forsström ja Metsäpelto summaavat kokemusta. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset pohtivat, että perehdytys tarjoaa hienon mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan omaa työtä. Miten minä teen? Miten meillä toimitaan? Metsäpellon mielestä perehdyttäjällä on iso rooli siinä, miten paljon harjoittelija saa kokemuksesta irti. ”Perehdyttäjä kertoo palautteen Seureen, mutta tärkeintä on, että perehdyttäjä antaa harjoittelijalle palautetta koko perehdytyksen ajan. Ei toimi, jos sen kuulee vasta jälkikäteen.” Perehdyttäjä Forsström kehuu perehdytettäväänsä: ”Kun harjoittelija on motivoitunut, se on mielekästä itsellekin. Saimme Susasta hyvän sijaisen jatkoa ajatellen!”

Yhdessä asiakkaidemme kanssa järjestämme myös perehdytystä • ruokapalvelutyöntekijän työhön (Espoo ja Helsinki) • päiväkodin keittiötyöhön ja lapsiryhmässä avustamiseen (Espoo) • palvelutalojen laitoshuoltajan työhön (Helsinki) • sairaalasiivoukseen kokeneille laitoshuoltajille (Helsinki ja Porvoo)

11


O S A A J AT Ä Ä N E S S Ä

Erikoissairaanhoitoa keikkaillen Teksti Anni Hassinen Kuvat haastateltavien kotialbumit

Seure tarjoaa erikoissairaanhoidon osaajalle näköalapaikan alan työkohteisiin pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Tänä vuonna Seuren kautta on voinut työskennellä liki 200 kohteessa, ja määrä on kasvussa. Millaista keikkailu on? Annetaan Lauran, Markon ja Sadun kertoa.

K

eikkailen osastolla, jossa hoidetaan palovammapotilaita sekä yleistehopotilaita. Osasto on työpaikkani, josta olen hoitovapaalla. Lisäksi keikkailen päivystyspoliklinikalla. Olen työskennellyt aina erikoissairaanhoidossa ja koen sen omaksi paikakseni. Jo muutamankin vuoden aikana saattaa tulla muutoksia hoitokäytänteisiin. Lääketieteen kehittyminen pitää oman otteen työhön virkeänä, kun asioita ei välttämättä tehdäkään niin kuin aina ennen. Keikkalaisena on tärkeää tietää omien tietojen ja taitojen rajat ja rohkeasti kysyä neuvoa tarvittaessa. Uuteen paikkaan meno jännittäisi varmasti. Osaanko riittävästi,

olenko enemmän hyödyksi kuin haitaksi? Eri potilastietojärjestelmät ja kirjauskäytännöt luovat oman haasteensa. Toisaalta kokisin sen myös positiivisena haasteena ja mahdollisuutena selviytyä, oppia uutta, kasvaa ammatillisesti ja laajentaa näkökulmaa potilaan hoidosta. Keikalla tapaa lukemattomia uusia ihmisiä, minkä myötä on ymmärtänyt sen, miten hienoa on, että keskenään vieraat ihmiset voivat oikein sujuvasti tehdä yhteistyötä potilaan hyväksi. Keikkailu on minulle erittäin tärkeää ammattitaidon ylläpitämiseksi sekä potilashoidon kehityksen perässä pysymiseksi. Meillä on kotona kolme pientä lasta ja saman

Keikkailun vapaus on mukavaa, silloin ei ikinä koe menevänsä pakon edessä töihin.

12

tien kun avaan kotioven ja lapset juoksevat vastaan, unohtuvat työasiat ja kotivaihde kääntyy taas päälle. Sanon harrastavani työntekoa. Se antaa vastapainoa lasten rytmittämälle arjelle ja keikalta kotiin tulessa saa olla iloinen, että voi pyörittää sitä tuttua ja turvallista arkea ilman suurempia pinnistelyjä. Keikalla nautin siitä, että voin pääasiassa keskittyneesti ja suunnitelmallisesti tehdä työtä, ajattelemaan ajatuksia loppuunkin asti, mikä kotona tällä hetkellä harvemmin onnistuu. Keikkailun vapaus on mukavaa, silloin ei ikinä koe menevänsä pakon edessä töihin. – Laura Kivi


Uusiin ihmisiin tutustuminen ja itselleni uusien käytänteiden opettelu luovat virkistävää vaihtelua.

E

rikoissairaanhoidossa keikkailu on erittäin mukavaa. Keikkailen pääasiallisesti päivystyspoliklinikoilla, jonkin verran myös psykiatrian osastoilla. Työ on monipuolista ja tarjoaa haasteita. Toisaalta se on myös tuttua ja turvallista, kun pääsee tekemään työtä, jota on tehnyt vakituisesti ennen keikkalaiseksi siirtymistä. Uuteen paikkaan on aina mukava mennä. Uusiin ihmisiin tutustuminen ja itselleni uusien käytänteiden opettelu luovat virkistävää vaihtelua. Keikkaluontoisista töistä palautuu ihan omalla painollaan, sillä työnteko loppuu juuri silloin, kun se on työajassa määritelty ja vastuu siirtyy seuraavalle vuorolle. Työasiat jäävät taakse heti, kun suljen keikkapaikan oven vuoron päätteeksi. Yrittäjän työssäni – sen ohella siis keikkailen – puolestaan tarvitsen työpäivän päätteeksi jonkin pienen liikuntasuoritteen, jotta saan karistettua päivän kiireet mielestäni. Sen jälkeen voin keskittyä täysipainoisesti viettämään aikaa rakkaitteni parissa. – Marko Ahtonen

O

len valmistunut vuonna 1984 ja ehtinyt nähdä monenlaista. Nyt voin sanoa, että psykiatrisilla osastoilla työskentely on minun juttuni – elämänkokemus antaa siihen näkökulmaa. Olen työskennellyt valtaosan työurastani erikoissairaanhoidossa. Siellä tilanteet muuttuvat nopeammin kuin esimerkiksi pitkäaikaissairaiden osastoilla. Äkillisissä tilanteissa pitää pystyä toimimaan, mutta sana ”kiire” täytyisi pistää pois. Täytyy pysähtyä kohtaamaan asiakas, edes pieneksi hetkeksi. Keikkaillessa on tärkeää tietää, mitä osaa ja mitä ei osaa. Kun en tiedä, kysyn niitä tyhmiäkin kysymyksiä. Menen uuteen paikkaan uteliaana.”Kiva! Mitäs täällä?” Ylipäänsä paikkaan kuin paikkaan menen avoimin mielin, tekemään työni rauhallisesti ja joustavasti. Kun työvuoro on

Kun en tiedä, kysyn niitä tyhmiäkin kysymyksiä. Menen uuteen paikkaan uteliaana.

” 13

ohi, työasiat jäävät työpaikalle, viimeistään työmatkalla pyörän selässä ne pyyhkiytyvät mielestä. Nuorena sairaanhoitajana kävin läpi sen myllyn, että työasiat valvottivat öisin. Työni on ihmistyötä. Siksi parasta akkujen lataamista on välillä yksinolo: pyöräily Mustikkamaalle uutta hienoa siltaa pitkin tai pulahdus kylmään luonnonveteen. Kun tapaan ystäviä, parasta seuraa ovat ystävät, jotka antavat energiaa. Pyrin elämään hetkessä niin paljon kuin mahdollista. En aikatauluta sitä, mitä ei ole pakko. Kuuntelen itseäni, ja teen töitä silloin, kun hyvältä tuntuu. – Satu Engblom


SEURELAINEN

Kohtaamisen ilo Elettiin kevättä 2012, kun Ida Liljendalin ura seurelaisena alkoi. Kasvatustieteitä sekä johtamista ja työpsykologiaa opiskellut Ida sai lähes täydellisen vastineen opinnoilleen ja aiemmalle työkokemukselleen tullessaan Seureen henkilöstökonsultiksi opetusalalle. "Olin tehnyt opintojeni aikana opettajan sijaisuuksia ja koin erittäin mielenkiintoisena yhdistää koulumaailman ja henkilöstöhallinnon tehtävät. Lisäksi työssä tarvittiin ruotsin kielen taitoa, joten tehtävässä korostuivat omat vahvuuteni", Ida kertoo. "Tein paljon yhteistyötä ruotsinkielisten koulujen rehtorien kanssa ja vierailin kouluissa tavaten samalla seurelaisia", Ida jatkaa. Idan mielestä parasta hänen työssään olikin työntekijöiden kohtaaminen, heidän asioistaan huolehtiminen sekä työnhakijoiden haastatteleminen. Ihmisläheinen työ on ollut Idalle mieluisaa. Ensimmäinen yhteydenotto työnhakijaan on tärkeä

Nyt Ida työskentelee opetuksen ja päivähoidon parissa, erityisenä vastuualueenaan rekrytointi. "Olen usein ensimmäinen kontakti työnhakijaan. On tärkeää, että ensimmäinen yhteydenotto on miellyttävä ja työnhakija kokee itsensä tervetulleeksi Seureen. Työssäni on tärkeää huolehtia myös siitä, että kenenkään ei tarvitse odottaa sitä ensimmäistä yhteydenottoa liian pitkään.” Kun työnhakijasta tulee Seuren työntekijä, hänet on tärkeää perehdyttää hyvin Seuren käytäntöihin. ”Silloin työntekijän on helppo lähteä keikalle", Ida pohtii. Työssään Ida pääsee kehittämään uudenlaisia rekrytointikäytäntöjä sekä osallistumaan erilaisiin rekrytointitapahtumiin. Idan mielestä tärkeintä uusiakin rekrytoinnin tapoja kehittäessä ja kokeiltaessa on se, että työnhakijoita kohdellaan tasapuolisesti. Porvoolainen nautiskelija

Vapaa-aikaansa aina iloinen ja hymyileväinen Ida viettää mieluusti kotikaupungissaan Porvoossa. "Asun vanhassa kaupungissa, joka on rauhallinen ja idyllinen paikka asua. Täällä on usein mukavaa tekemistä koko perheelle. Asukkaat järjestävät esimerkiksi joka vuosi yhteisen pihakirppistapahtuman. Tapahtuma tarjoaa myös mahdollisuuden tutustua vanhan kaupungin kauniisiin puutarhoihin. Olen itsekin kiinnostunut yhä enenevissä määrin puutarhan hoidosta.” Ida perheineen viettää myös paljon aikaa käsipallohallilla, sillä mies ja vanhin tytär ovat ahkeria käsipalloilijoita. Kun aikaa liikenee muuhun, Porvoon kulttuuritarjonta vetää puoleensa. ”Täällä on myös paljon kivoja ulkoilualueita, kuten historiallinen Linnamäki", Ida kertoo. Yksi vuodenaika on kuitenkin tunnelmallisessa Porvoossa erityisesti Idan mieleen: ”Porvoossa on ihania joulumarkkinoita ja joulun aikaan tunnelma on aivan erityinen.”

Teksti Riikka Sallinen Kuva Sami Konttinen 14

Jag är ofta arbetssökandes första kontakt till Seure. Det är viktigt att den sökande får en positiv bild efter det första samtalet och känner sig välkommen till Seure.


OTA

K ÄY T TÖ Ö S I perehdytyksen

tarkistus-

LISTA!

Hyvä perehdytys on avain sujuvaan työpäivään. Jotta perehdyttäminen kävisi työkohteissa mahdollisimman mutkattomasti, kokosimme asiakkaidemme käyttöön perehdytyksen tarkistuslistan.

1. LEIKKAA IRTI! 2. TÄYTÄ TYHJÄT KOHDAT! 3. KIINNITÄ ILMOITUSTAULULLE! 4. PEREHDYTÄ!

Onnistu perehdytyksessä! Työkohteen yhteyshenkilöt ja -tiedot (nimi ja puhelinnumero) Työkohteen esimies: Seuren työntekijöiden lähiesimiehet: Työkohteen työsuojeluvaltuutettu: Muut tärkeät yhteyshenkilöt:

Käy työvuoron alussa läpi seuraavat asiat: Työtilat ja -ympäristö • Työskentelytilat • Ruokailu- ja taukotilat • Pukuhuone, säilytystilat, wc, varastot • Työvälineiden opastus ja niiden sijainti • Työkohteen keskeiset pelisäännöt, salassapitovelvollisuus Työyhteisö • Työkohteen esimies (1) • Työtoverit ja työnjaot Työtehtävä • Työvuoroon sisältyvät työtehtävät • Odotukset työntekijältä Työvuoron tapahtumat • Työvuoron kulku (2) • Tauot (3) ja ateriakäytännöt (4) • Mahdolliset erikoistilanteet Työturvallisuus (5) • Turvallisuus- ja paloturvallisuusohjeiden sijainti • Ohjeistus tapaturmatilanteisiin (6) • Ensiapuvälineet • Varauloskäynnit Muut mahdolliset asiat • Avaimet, ovikoodit, hälyttimet tms.


Kirjaa tähän muut työkohteen perehdytyksessä huomioitavat asiat!

Kevään asiakastutkimuksesta kehityskohteita syksyyn

Katso sivu 19!

Toteutimme toukokuussa 2016 perinteisen asiakastutkimuksemme. Tutkimuksella mittasimme asiakkaidemme kokemuksia palvelumme laadusta ja toiminnastamme. Tutkimukseen vastasi 640 asiakastamme, hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Saimme tutkimuksesta arvokasta palautetta yhteistyömme tueksi ja toimintamme kehittämiseen – kiitos kaikille vastanneille!

Tarkemmin perehdytyksestä: (1) Työnantaja- ja esimiesvastuu vuokratyössä Asiakkaan tehdessä työntekijätilauksen solmii Seure työntekijän kanssa työsuhteen tilauksen mukaisesti. Sovitut työsuhteet sitovat kaikkia osapuolia: Seurea, asiakasta sekä työntekijää. Työnjohdollinen vastuu kuuluu työpaikalla olevalle esimiehelle. Työpaikan esimiehen vastuulla on muun muassa työtilojen ja työkohteen käytäntöjen esittely, työvuorojen ja ateriointimahdollisuuksien selvittäminen, työtehtäviin ja työvälineisiin perehdyttäminen, mahdollisissa ongelmatilanteissa opastaminen sekä työkohteen työturvallisuudesta ja työergonomiasta huolehtiminen. Perehdyttämisen voi tehdä myös joku muu esimiehen valtuuttama henkilö. Seure toimii työntekijän työnantajana ja huolehtii palkanmaksusta sekä muista työnantajan velvoitteista. (2) Työntekijän työaika Asiakas määrittelee tilauksessa työntekijän työajan. Tilaukseen merkitty työaika on sitova – mahdollisista työvuoron muutoksista on aina sovittava erikseen työntekijän kanssa. (3) Tauot Työvuoroon sisältyy aina kymmenen minuutin pituinen tauko riippumatta työpäivän pituudesta. Yli kuuden tunnin työvuoroon sisältyy lisäksi lounastauko. Lounastauko voi olla työtehtävästä riippuen työaikaa tai työntekijän omaa aikaa. Tauolla ei voi aloittaa eikä päättää työpäivää. Taukojen sijoittuminen työpäivään tulee sopia työkohteessa. (4) Ruokailu työkohteessa Lähtökohtana ruokailuun työkohteessa on se, että Seuren työntekijät ovat samanarvoisessa asemassa työkohteen vakituisten työntekijöiden kanssa. Ruokatauot ja ateriakäytännöt vaikuttavat myös työntekijän palkkaan ja ennakonpidätykseen, joten työvuoroa hyväksyessä tulee olla huolellinen että ateriamerkinnät ovat oikein.

Toukokuun 2015 jälkeen Seuren toiminnassa tapahtui paljon, joista näkyvin muutos oli Keikkanetin uudistuminen ja sen mukanaan tuomat muutokset tilauskäytäntöihin. Uudistukset ja samaan ajankohtaan osunut tilausmäärien voimakas kasvu tuottivat myös haasteita toimitusvarmuuteemme, joka näkyi luonnollisesti edellistä kyselyä kriittisempinä arvioina. Uusien toimintatapojen juurtuminen osaksi Seuren arkea näkyi arvioitaessa Seuren palvelualttiutta. Kokemukset Seuren työntekijöistä olivat pysyneet edelleen hyvinä. Nostimme tuloksista kehityskohteita toimintaamme. Kuluneina kuukausina olemme jo... ...panostaneet näkyvästi syyskauden rekrytointiin. Tässä lehdessäkin esillä olevalla kampanjailmeellä saimme tuplasti enemmän lukukertoja keikkatyöhakemuksillemme edellisvuoden alkusyksyyn verrattuna. ...tehostaneet työntekijäpoolien käyttöä, jotta työntekijöiden osaaminen ja asiakkaiden tarpeet vastaisivat vieläkin paremmin toisiaan. ...kehittäneet työntekijöiden perehdytystä. Yhtenä esimerkkinä tästä on viereinen perehdytyksen tarkistuslista. Joidenkin asiakkaiden kanssa työstämme laajempiakin perehdytysmateriaaleja. ...viilanneet Keikkanettiä entistä paremmaksi. Asiakkaiden Keikkanetin käytettävyyttä niin selain- kuin mobiililaitteilla parannetaan. Myös raportointiin on tulossa parannuksia. ”Viesteihin vastaaminen on nopeaa ja ajantasaista, kiitos myös takaisinsoittopalvelusta.”

(5) Työsuojelu Vastuu yleisistä työturvallisuusasioista jakautuu kolmelle taholle: Työkohde – Työkohteen esimiehen vastuulla on perehdyttää työntekijä työhön ja työpaikkaan sekä valvoa, että työolosuhteet, laitteet ja työtavat ovat kunnossa ja työntekijä voi tehdä työnsä turvallisesti. Esimiehen velvollisuutena on kertoa työntekijälle työkohteen vaaran paikat sekä, mistä työntekijä löytää tiedon työkohteen työsuojeluvaltuutetusta. Tärkeitä turvallisuuteen liittyviä dokumentteja, joiden tulee olla kaikkien työntekijöiden saatavilla, ovat muun muassa pelastussuunnitelma, työn vaarojen kartoitus, työpaikkaselvitys ja työsuojelun toimintaohjelma. Työntekijä – Työntekijän vastuulla on noudattaa saamiaan ohjeita ja määräyksiä sekä ilmoittaa havaitsemistaan puutteista työkohteen esimiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle, jotta asioita voidaan parantaa. Seure – Seuren vastuulla työnantajana on järjestää työntekijälle lakisääteinen työterveyshuolto, huolehtia yleisestä perehdytyksestä työtehtäviin sekä varmistaa, että työntekijällä on mahdollisuudet selviytyä työstä asianmukaisesti ja turvallisesti. (6) Tapaturmat ja vakuutukset Kaikki Seuren työntekijät on vakuutettu välittömillä työmatkoilla sekä työpaikalla tapahtuvien tapaturmien varalta Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjolassa. Työtapaturman sattuessa työntekijöitä on ohjeistettu kertomaan asiasta työkohteen esimiehelle ja olemaan välittömästi yhteydessä Seureen puhelimitse. Seuresta työntekijä saa tarvittaessa tapaturmavakuutusnumeron lääkärissä asiointia varten. Jos tapaturma vaatii hoitoa, työntekijä voi hakeutua lähimmälle lääkäri- tai terveysasemalle. Läheltä piti -tilanteen tai jonkin muun uhka- tai vaaratilanteen sattuessa työntekijän tulee ilmoittaa asiasta työkohteen esimiehelle ja täyttää työpaikan kirjallinen ilmoituslomake ja toimittaa tieto Seureen.

”Keikkanetin käyttö on välillä hieman hankalaa – käyttäjäystävällisyyteen suuntaan kannattaa panostaa.”

”Seure palvelee niin hyvin kuin pystyy. Sopivista osaajista on ajoittain pulaa, joten tilaukset jäävät toisinaan täyttämättä.”

”Työni on kiireellistä, siksi kaikki selkeys ja yksinkertaisuus on parasta. Seure hoitaa asiat hyvin.”

Uusi asiakastutkimus loppuvuodesta 2016 Haluamme kuulla, mitä asiakkaillemme kuuluu. Toteutamme syksyllä pienimuotoisen asiakastutkimuksen – annathan arvokkaan palautteesi!


Työntekijäkysely 2016

Peräti 2257 Seuren työntekijää kertoi arvokkaan mielipiteensä työntekijäkyselyssä syyslokakuun vaihteessa. Vastausten avulla pureudumme omaan toimintaamme ja mietimme, kuinka tekisimme Seuresta entistäkin paremman työpaikan.

Tuloksia

9/10 suosittelisi Seurea ystävälle tai kollegalle

98%

Yli on saanut ystävällisen vastaanoton viimeisimmässä työkohteessa

Miksi keikkatyö? TOP 5 1. 2. 3. 4. 5.

97%

Haluan itse määritellä milloin olen töissä ja milloin vapaalla Haluan tutustua uusiin työpaikkoihin Tarvitsen lisäansioita muun työn ohessa Tarvitsen lisäansioita opiskelun ohessa Haluan saada alan työkokemusta

90%

Lähes on saanut vähintäänkin hyvän – osa jopa erittäin hyvän – perehdytyksen viimeisimmässä työkohteessa

Miksi Seure? TOP 5 väh. 3 kuukauden mittaisissa työsuhteissa työskentelevien mielestä

1. Haluan saada alan työkokemusta

aikoo jatkossakin työskennellä Seuren kautta

95%

8,3

kokee olevansa tasavertainen työyhteisön jäsen

kouluarvosana Seuren asiakaspalvelusta

Miksi vastaanotit viimeisimmän työvuoron? TOP 3 1. Kohde oli minulle ennestään tuttu 2. Työajat sopivat minulle parhaiten 3. Kohteen sijainti oli minulle sopivin

2. Haluan työskennellä osaaikaisesti 3. Ystävä/kollega/ perheenjäsen suositteli 4. Muualla ei ole tarjolla vastaavaa työtä 5. Halusin kokeilla minulle uutta työtä

83% on sitä mieltä, että Keikkanetin käyttö on helppoa ja sujuvaa 17

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!


KOLUMNI

Lyhytkin perehdytys HELPOTTAA TYÖPÄIVÄN KULKUA MERKITTÄVÄSTI

” Näin työvuorosta jää niin työntekijälle kuin perehdyttäjällekin hyvä fiilis ”

Hyvällä perehdytyksellä on suuri vaikutus työntekijän viihtymiseen. Kun työntekijä menee töihin vain yhteen työvuoroon, se asettaa perehdytykselle ihan uudenlaisia haasteita. Seuren työntekijät eivät kuitenkaan toivoneet kuuta taivaalta, kun heiltä – parhailta asiantuntijoilta – asiasta kysyimme. Monet peräänkuuluttivat ihan vain ystävällistä ja myönteistä suhtautumista työntekijään. "Näin työntekijä tuntee olevansa tarpeellinen juuri tässä työvuorossa." Kun seurelainen hälytetään pikaisesti paikalle, on työpaikalla poikkeustilanne. Yleensä työntekijöitä on sairaana ja päivän työt jäävät muutaman ihmisen tehtäväksi. Kokeneenkin työntekijän hymy voi hyytyä, mutta silti kannattaa pitää mielessä, että seurelainen on tullut paikalle auttamaan. "Kysyvä ei tieltä eksy, uskalla kysyä jos et ymmärrä ohjeita", ohjeistaa keikkatyötä tekevä työntekijä kollegoitaan. Loistava ohjenuora, joka tosin pitää sisällään oletuksen, että työpaikalla on joku kysymyksiin vastaamassa! Seuren työntekijät toivoivatkin, että perehdytyksessä kerrottaisiin, keneltä voi tarpeen tullen kysyä apua. Vaikka työntekijä on töissä vain yhden vuoron ajan, on hänen työllään silti oltava tavoite. Päivän tavoitteet voi sanoittaa kertomalla "yksinkertaiset ja selkeät ohjeet, mikä on työvuoron kulku sekä mitkä työtehtävät kuuluvat työntekijälle”. Eräs seurelainen kertoi, että ikävintä on, jos työkohteessa on odotuksia hänen työnsä suhteen, mutta niitä ei sanota ääneen. Pienellä panostuksella keikalle hälytetty työntekijä saa sellaisen perehdytyksen, että työnteko sujuu ja työntekijä tuntee olevansa tarpeellinen. "Yleiset käytännöt, esimerkiksi tauot, ruokailut ja henkilökunnan tilat on mukava tietää heti alkuun." Näin työvuorosta jää niin työntekijälle kuin perehdyttäjällekin hyvä fiilis. Työntekijä tulee mielellään samaan paikkaan keikalle uudestaan – ja silloin monet asiat ovat hänelle jo tuttuja. Tuttu seurelainen puolestaan ilahduttaa paitsi työkavereita, myös asiakkaita: luokan oppilaita, kotihoidon asiakkaita, lapsia päiväkodissa. Kun perehdytys hoidetaan hyvin, tulipa työntekijä yhteen työvuoroon tai pidemmäksi aikaa, taataan myös se, että turvallisuuteen liittyvät asiat ovat kaikkien tiedossa eikä esimerkiksi potilasturvallisuus vaarannu. Tärkeintä on kuitenkin huomioida uusi työntekijä: "Ystävällinen asenne seurelaista kohtaan ja vastaanotto ovat tärkeitä, jotta työpäivästä tulee molemmin puolin mieluisa."

RIIKKA SALLINEN

henkilöstökonsultti, Seure

18


Para a perehdyty ä! ”Roihuvuoren ala-asteen koulu. Vararehtori otti heti ovella vastaan. Antoi avaimen, näytti missä on ilmoitustaulu lukujärjestyksineen sekä välituntivalvontalista. Kertoi luokan oppilaista (erityisluokka) kaiken oleellisen. Opasti milloin pitää olla missäkin, ketä muita luokassa on minun ja opettajan lisäksi. Kävi koko päivän lukujärjestyksen läpi. Kertoi myös välituntialueen ja valvontakäytännöt. Ohjeisti luokan löytymisen ja muut tilat. Kaikki tämä noin kuudessa minuutissa. Ihan paras kokemus.”

”Yksi parhaista on ollut ainakin Töölön Apollotiimissä kotihoidossa. Heillä oli varauduttu keikkalaisen tuloon laatimalla käyntilista valmiiksi käyntijärjestyksineen, avaimetkin oli jo katsottu valmiiksi. Muutenkin oli selkeästi määritelty, kuka antaa raportin/ perehdytyksen.”

”On kerrottu, mitä päivän aikana tulee tapahtumaan ja mitä omiin työtehtäviin kuuluu. Olen sijaistanut paljon Kivimäen ja Lintukallion päiväkodeissa Vantaalla ja siellä on aina perehdytetty hyvin ja kerrottu aamulla, mitä päivä pitää sisällään. Henkilökunta on siellä myös todella mukavaa ja ystävällistä.”

Lähde: Perehdytys – avain onnistuneeseen työpäivään -kysely Seuren työntekijöille, helmikuu 2016. Millainen on paras saamasi perehdytys ja missä olet saanut sen?

Kampanja

ensi viik olla matkust an

Pariisiin. .

koska

sen koska valit

itse ,

ös ke nt el milloin ty

en !

Oletko jo bongannut? Seuren syksyn rekrytointi-ilmeessä pohditaan, mitä kaikkea keikkatyö tekijöilleen mahdollistaa.

Haemme erikoissa osaajia ir tehtävii aanhoidon n seudulle pääkaupunki­ .

hihoitajia Haemme lä ajia HUS it ja sairaanho alaan. ira Porvoon sa ksiin

työmahdollisuu Tutustu Seuren . re.fi osoitteessa Seu väliä! n työllä on Seure – Ku

19

Tutustu Se ur osoitteess en työmahdollisu uksiin a Seure.fi. Seure – Kun ty öllä on väliä!

valitsen itse milloin ty ö sk en te le n !

,


Seure.fi Seure Henkilรถstรถpalvelut Oy 20


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.