Seure-lehti 2/2017 by Seure Henkilöstöpalvelut Oy

Seure SIDOSRYHMÄLEHTI

2/2017

KOTIHOIDOSSA USKOTAAN YHTEISTYÖN VOIMAAN

LÄÄKEHOITOLUPAPALAPELIÄ KOKOAMASSA

VALITSE SINULLE SOPIVA TAPA TEHDÄ TÖITÄ

Seure pilotoi rekrytointipalvelua Helsingin kaakkoisessa kotihoitoyksikössä – 8

Koulutuksilla entistä enemmän työmahdollisuuksia – 10

Seuressa ammattilaiselle avautuu mahdollisuuksien kirjo – 12

PÄ Ä K I R J O I T U S

Työn murros muuttaa työelämää vähin erin, ” mutta peruuttamattomasti.

Seure vuonna 2020 Seurelle on syksyn ajan valmisteltu uutta tulevaisuuden strategiaa. Olemme tehneet työtä huolella ja isolla porukalla. Kortensa kekoon ovat kantaneet sekä henkilöstömme ja asiakkaamme että erilaiset asiantuntijat aina tulevaisuustutkijoista alkaen. Ajattelemme, että asiakkaidemme toiminta tulee osin muuttumaan perustavanlaatuisesti. Sote- ja maakuntauudistus yhdessä digitalisaation, väestön ikääntymisen ja globalisaation kanssa vaikuttavat monin eri tavoin. Maailma muuttuu, vaikkakin perustekeminen – kuten lasten hoito päiväkodeissa, opetus koulussa tai ikäihmisten hoito – pohjimmiltaan säilyy. Työn murros muuttaa työelämää, tapaa tehdä työtä, vähin erin, mutta peruuttamattomasti. Yhä useampi ei halua tehdä työuraansa samassa tehtävässä, samassa työssä ja samassa työpaikassa, vaan mieluummin pilkkoo työtänsä. Siinä on vaivansa, mutta palkintona on mahdollisuus tehdä työtä missä, milloin ja minkä verran itse haluaa. Erilaiset helpot, nopeat ja sähköiset työnteon kanavat mahdollistavat tämän. Digitalisaatiosta paljon puhutaan, mutta toteutus on vähäisempää. Me Seuressa haluamme olla mukana myös toteuttamassa sitä. Olemme aloittaneet tietojärjestelmähankinnan, jolla mahdollistetaan tulevaisuudessa sujuva, automatisoitu palveluketju. Ketju alkaa asiakkaan toiminnanohjausjärjestelmästä ja päättyy siihen, kun oikea ihminen, oikeaan aikaan, oikealla osaamisella saapuu työvuoroon, jonka hän itse haluaa. Seure, sen paremmin kuin asiakkaamme, eivät voi menestyä yksin. Nykymaailma ja tulevaisuuden menestys rakentuvat kumppanuuksille, joissa jokainen keskittyy omaan perustehtäväänsä, tekee sen huippuhyvin ja teettää kumppaneillaan kaiken perustehtävän ulkopuolisen. Seuren valtti on asiakasymmärrys ja kyky sen avulla tuottaa asiakkaille uusia, henkilöstöresurssin viisasta käyttöä tukevia palveluja. Strategiakauden päätavoitteemme on, että olemme asiakkaillemme kokonaisvaltainen kumppani tässä työssä. Onnistutaan yhdessä! Anne Sivula toimitusjohtaja vastaava päätoimittaja

Seure SIDOSRYHMÄLEHTI

2/2017

TÄSSÄ LEHDESSÄ

2 /2 0 1 7

4 - LYHYESTI

Vastaus löytyy ABC:stä 5-

> TUHAT SANAA

Hyvä terveys on hyvinvoinnin lähde 6 - TERÄVIN KYNÄ

Hoitaja on vahva silloin, kun me emme ole 7 - TÄNÄÄN AJATTELIN

Monitaituri Maija Häyrinen aloitti Seuressa 2005 8 - ASIAKKAAN LUONA

Kotihoidossa osaamisesta käyttöön 100 % 10 - SEURESSA TAPAHTUU

Lääkehoitolupa = pääsylippu töihin 12 - OSAAJAT ÄÄNESSÄ

Ammattilainen valitsee tapansa työskennellä 14 - SEURELAINEN

Harjoittelu poiki pestin palkanlaskijana 15 - HYVÄÄ TYÖTÄ

Onnistuneen työsuorituksen mallilla tuetaan työhyvinvointia 16 - KEIKKANETTI

Kaikki, mitä sinun tarvitsee tietää Keikkanetistä 18 - KOLUMNI

Keskity vahvuuksiin!

tuntuu siltä, että tätä Seuren juttua ” Nyt voisin tehdä eläkeikään asti.

Mitä työntekijätilaukselle tapahtuu Keikkanetin syövereissä? Miten työntekijä löytää sopivan työvuoron? Purimme Keikkanetin osiin.

Seuren sidosryhmälehti Seure Henkilöstöpalvelut Oy Käenkuja 1 B, 00500 Helsinki, PL 650, 00099 Helsingin kaupunki, seure.fi, seure@seure.fi Vastaava päätoimittaja Anne Sivula Päätoimittajat Anni Hassinen ja Sami Konttinen, viestinta@seure.fi Kirjoittajat Anni Hassinen, Sami Konttinen ja Riikka Sallinen Ulkoasu ja taitto Paupai Design Painopaikka Painotalo Plus Digital Oy, Lahti ISSN 2342-6845 (painettu), 2342-6853 (verkkojulkaisu)

Kansikuva: Seuren ilmeessä esiin pääsevät asiakkaidemme asiakkaat. Valokuvan otti Nina Kaverinen ja piirrokset toteutti Laura Malinen/Sankariliiga.

LY H Y E S T I

ABC auttaa! Palvelemme asiakkaitamme ja työntekijöitämme paitsi puhelimitse ja hotline-viestein, myös ABC-tietopaketilla. Kun sinulla on kysymys, löydät vastauksen mitä todennäköisimmin Asiakkaan ABC:stä tai Työntekijän ABC:stä. Kirjaudu Keikkanettiin ja tutustu!

T i esitk ö, että... ...Seuren asiakaspalvelussa vastataan kuukausittain yhteensä noin 10 400 puheluun?

...yhden puhelun kesto on keskimäärin 3 minuuttia?

...seurelaiset vastaavat kuukausittain yhteensä noin 3 300 hotline-viestiin?

TUHAT SANAA

HYVINVOINNIN LÄHTEILLÄ Seuren työntekijät rentoutuvat parhaiten yksin, palautuvat raskaasta työpäivästä liikkumalla luonnossa ja pitävät hyvinvointinsa lähteenä erityisesti hyvää terveyttä. Vaikka rentoutuminen onnistuu paremmin yksin kuin r yhmässä, hy vät sosiaaliset suhteet ovat kuitenkin tärkeä hyvinvointia edistävä tekijä.

Tulokset

Rentoudun parhaiten

Miten palaudut raskaasta työpäivästä mieluiten?

Yksin

Liikkumalla luonnossa

Kaksin

Urheilemalla

Katselemalla tv:tä, sarjoja tai elokuvia

Ryhmässä

Perheen parissa

61 %

30 %

Lukemalla Kuuntelemalla musiikkia 7%

Jotenkin muuten Saunomalla Tapaamalla ystäviä

Sosiaalisen median parissa 30 %

11% 15 % 15 %

Hyvinvointi on monen eri tekijän summa. Mutta jos saisit valita vain yhden, mikä olisi se tekijä, joka eniten vaikuttaa sinun hyvinvointiisi?

39 %

Hyvä terveys Hyvät sosiaaliset suhteet Mahdollisuus toteuttaa itseään Mielekäs työ tai koulutus

Miellyttävät asuinolot ja ympäristö Riittävä toimeentulo 10 %

25 %

Lähde: Hyvinvoinnin lähteillä -kysely Seuren työntekijöille syys-lokakuussa 2017, 266 vastaajaa

TERÄVIN KYNÄ

Hyvä hoito

ON MONEN (TYÖN)TEKIJÄN SUMMA

”Sinä selvisit hienosti!” sanoo sairaanhoitaja saattaessaan minua pois lapseni luota, joka on juuri nukutettu aivojen magneettikuvausta ja selkäydinnestenäytettä varten. Oikeasti minusta tuntuu, että olen romahtamaisillani, mutta hoitajan sanat ja lämmin katse lohduttavat ja antavat voimia siinä hetkessä. Lapseni sairastui hiljattain äkillisesti ja joutui päivystyksen kautta osastohoitoon. Sinä iltana makasin patjalla lattialla hänen sairaalasänkynsä vieressä. Minun maailmani pysähtyi, kun hoitajat, lääkärit ja muu sairaalahenkilökunta jatkoi työtään. Tuona päivänä teki työvuoronsa HUS:n erikoissairaanhoidon kohteissa myös moni seurelainen. Minä vietän työpäiväni tunnistaen ja ohjaten hoitotyön asiantuntijoita esimerkiksi lastensairaanhoitoon. Onnistunut rekrytointi lähtee asiakkaiden tarpeiden tuntemisesta ja työn vaatimusten ymmärtämisestä. Rekrytoijalta vaaditaan tietynlaista mielikuvitusta nähdä työnhakija kontekstissaan, sairaalaosastolla vihreissä työvaatteissaan. Onko hänellä tarvittava ammattitaito ja erityisosaaminen työskentelemiseen vaativilla, kiireisillä osastoilla? Onko hänellä keikkatyöhön vaadittavaa notkeutta, uteliaisuutta ja itseohjautuvuutta? Miten hän kohtaa työtoverit, potilaat ja heidän läheisensä? Osastolla ollessamme päivät kuluvat ja hoitajien työvuorot vaihtuvat. Hoitotoimenpiteen aikana hoitaja pitää kiinni lapsen pienestä kädestä, rauhoittelee, kehuu lopuksi, kuinka reipas lapsi onkaan. Minäkin yritän olla reipas, vaikka lapsen kipu sattuu minuakin. Ymmärrän silloin, että hoitajan tehtävä on olla vahva silloin, kun me emme ole. Osastohoidossa olevan lapsen äitinä en mieti, kuka on lasta hoitavan sairaanhoitajan työnantaja. Myös odotukseni häntä kohtaan ovat äitinä arkisempia kuin rekrytoijana. Toivon, että hän osoittaa lastani kohtaan empatiaa silloinkin, kun lapsi ei jaksa olla reipas. Toivon, että hänellä on aikaa istua lapseni sängyn viereen siksi aikaa, kun käyn syömässä. Toivon hänen arvostavan työtään ja myös kokevan saavansa arvostusta. Kunpa hänellä olisi kannustava ja reilu esimies ja työporukassa hyvä yhteishenki. Lapseni toipuu ja pääsemme kotiin. Jään miettimään niitä kaikkia ihmisiä, jotka ovat matkan varrella lapseni tutkimiseen ja hoitoon osallistuneet. Tuntuu entistäkin tärkeämmältä palata oman työpöytäni ääreen vastaamaan omalta osaltani siitä, että pienet ja isommatkin potilaat saavat osaavaa, ammattitaitoista hoitoa. Huolehtimaan, että Seuren työntekijöillä on työssään onnistumisen ja työhyvinvoinnin edellytykset. Ja kiittämään uutta työntekijää jo etukäteen jokaisesta arvokkaasta työvuorosta.

Anniina Haapamäki Kirjoittaja on rekrytoinnin ammattilainen, kahden lapsen äiti ja julkisen terveydenhuollon tyytyväinen asiakas. Kirjoittaja työskentelee Seuressa.

TÄ N Ä Ä N A JAT T E L I N

Espoolainen Maija Häyrinen on todellinen monitaituri. Hän työskentelee Seuressa päiväkodeissa eri-ikäisten lasten ryhmissä, kerhoissa lastenhoitajana, koulunkäyntiavustajana, erityiskoulunkäyntiavustajana, kehitysvammahoitajana, kehitysvammaohjaajana sekä lähihoitajana kotihoidossa ja palvelutaloissa. Keikat vievät häntä ympäri Espoota, Helsinkiä ja Vantaata.

"Innostun onnistumisen tunteista ja uusista haasteista" ENSIMMÄISENÄ TYÖPÄIVÄNÄ SEURELAISENA

PEREHDYTYS on A ja O. Se antaa työnteki-

vuonna 2005 koin alussa uutuuden jännitystä.

tä palautteesta tässä ja nyt, hetkessä. Työn monipuolisuudesta, mielekkyydestä, uusista haasteista. Mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhön. Asiakkaiden, työyhteisöjen sekä työnantajan luottamuksesta.

jälle valmiudet työskennellä työyhteisöissä ja työtehtävissä oikealla ja turvallisella tavalla. Perehdyttämisen tulee kattaa asiakkaan luona tehtävät työt ja työpaikalla työskentelevät työntekijät. Lisäksi työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan perehdyttämään työntekijän työhön ja työolosuhteisiin sekä työvälineiden oikeaan käyttöön ja turvallisiin työtapoihin.

KUN LÄHDEN TÖIHIN , olen ennakkoluulo-

RENTOUDUN työpäivän jälkeen liikkuen ja

ton, hyvällä ja positiivisella asenteella oleva ihminen.

luonnossa ulkoillen. Myös hyvien ystävien seurassa, musiikkia kuunnellen. Joskus elokuvissa käyden.

INNOSTUN onnistumisen tunteista, hyväs-

TULEN HUONOLLE TUULELLE ihmisten epäoi-

keudenmukaisuudesta, annettujen lupausten pettämisestä ja huonosta ilmapiiristä.

tekevä. Sopeutuvainen eri työyhteisöihin ja toimintatapoihin. Uusia ihmisiä ja haasteita kohtaava sekä muutoksiin hyvin sopeutuva. EN OLE KOSKAAN kaikkitietävä, kiukkuinen,

vihainen tai epäkunnioittava ammattilainen toisia ihmisiä kohtaan. SEURESSA on hyvin monipuolista ja vaihtele-

vaa työskennellä eri työyhteisöissä ja työpaikoissa. On mahdollisuus työntekijänä valita joustavasti eri työaikoja. Seure on erinomainen työnantaja. ENSI VUONNA toivon työskentelyni jatku-

TYÖSSÄNI olen aktiivinen ja positiivisella elä-

mänasenteella toimiva ihminen. Asiakkaita arvostava, kunnioittava ja kuunteleva ammattilainen. Asiakaslähtöistä ja tavoitteellista työtä

van monipuolisissa työtehtävissä sekä uusissa haasteissa.

ASIAKKAAN LUONA

Teksti ja kuvat Sami Konttinen

Yhteinen asiakas = yhteinen työ! ”Kotihoito ei voi yksin tehdä tätä työtä – tarvitsemme kumppaneiksi asiakkaan ja hänen läheisensä kanssa työskenteleviä: niin moni puolista palvelukeskusta toimintoineen, terveysasemaa, sairaalaa, kolmatta sektoria kuin Seureakin”, avaa Helsingin kaakkoisen kotihoitoyksikön päällikkö Jaana Nummijoki. ”Toimintaa tulee lähteä katsomaan aidosti asiakkaan näkökulmasta, ei organisaatiorakenteiden – yhteisellä työllä!” Kaakkoinen kotihoitoyksikkö koostuu kymmenestä lähipalvelualueesta Herttoniemessä, Vuosaaressa sekä Laajasalossa. Työyhteisöön kuuluu noin 200 terveydenhuollon osaajaa lähiesimiehineen, hoitotyön ammattilaisista suurin osa on lähi- ja sairaanhoitajia. Herttoniemen lähipalvelualueen sydämenä toimii vanha Silkkikutomo – alkujaan vuonna 1951 rakennettu yhdeksänkerroksinen kivitalo, joka muutama vuosi sitten muuntautui moderneiksi toimistotiloiksi. Silkkikutomoa kotipesänään pitää Herttoniemessä vajaa 100 kotihoidon ammattilaista lähiesimiehineen.

Kotihoito & monipuolinen palvelukeskus Herttoniemessä ja kaakkoisessa kotihoitoyksikössä on aktiivisesti lähdetty kehittämään yhteistyötä erityisesti monipuolisten palvelukeskusten kanssa miettimällä, mitä asioita kannattaa tehdä yhdessä. ”Kannustavimpia kokemuksia yhteisestä työstä olemme saaneet sellaisissa tapauksissa, joissa asiakkaalla on esimerkiksi psykofyysisiä tai -sosiaalisia ongelmia elämässään liittyen esimerkiksi päihteiden käyttöön”, Nummijoki kertoo. ”Kaikilla kotihoidon työntekijöillä ei välttämättä ole koulutusta tai sellaisia kohtaamisen taitoja, joita tällaiseen tarvitaan. Monipuolisissa palvelukeskuksissa on puolestaan työntekijöitä, jotka ovat nimenomaan erikoistuneet psykogeriatriaan. Yhteinen, asiakkaan luona tapahtuva työvaihe kannustaa ja vahvistaa henkilöstö- ja asiakaskokemusta.” ”Yhteistä työtä tehdään myös toi-

koteihin, etkä aina tiedä mitä tulee eteen.” Toikka toivoo kaakkoon suuntaavilta työntekijöiltä avointa ja reipasta mieltä. ”Palaute työntekijöiltä on, että meille on helppo tulla”, hän kertoo ja jatkaa: ”Meillä myös seurelainen saa hyvän perehdytyksen, sillä vaikka hän olisi täällä vain yhden päivän, hän on sen päivän tiimin jäsen. Se on meille tärkeää, koska hän tekee työtä meidän asiakkaiden kanssa.” Toiveena Toikalla on, että myös työntekijä on valmis antamaan täyden työpanoksensa työkohteelle.

Laadukasta rekrytointia yhteistyössä

Seuren kanssa tehtävää yhteistyötä on kaakossa syksyllä värittänyt pilotoitava rekrytointipalvelu, jossa Seure on rekrytoinut kotihoitoalueen hoitotyöntekijät kahdesta sinpäin. Kotihoidon lähihoitajat esimer- viikosta neljään kuukauteen kestäviin sikiksi vetävät palvelukeskuksessa ikäänty- jaisuuksiin. Nummijoki ja Toikka ovat koneille päihteiden käyttäjille suunnattua keneet pilotin vahvistaneen Seuren kanssa Pilke-ryhmää”, jatkaa kotihoidon ohjaaja tehtävää yhteistyötä ennestään. ”Pilotilla Tiina Toikka. Toikka toimii esimiehenä tullaan tosi lähelle kestävämpää ja kokonaiHerttoniemen lähipalvelualue ykkösellä. sempaa kotihoidon sijaisnäkymää. Seures”Ollaan pyritty yhteisessä työssä rikkomaan sa on näkemys työntekijäkokonaisuudesta rajoja. Yhteistä osaamista hyödynnetään ja taustat sekä osaaminen tarkistetaan kunniin, että se suuntautuu asiakkaidemme nolla ammattilaisten toimesta”, Nummijohyväksi”, Toikka kertoo. ki pohtii. Toikan mielestä Seuren rekrytoinneisAmmattitaito sataprosenttisesti sa työntekijöiden korkea laatu on pysynyt käyttöön ja heille on välitetty realistinen kuva kotiVaikka kotihoito on Nummijoelle ja Toi- hoidosta. ”Näen hirveän hyvänä, että Seukalle tuttu ja selvästi rakas, he eivät halua ressa on sekä rekrytoinnin että kotihoidon maalata siitä liian ruusuista kuvaa. ”Ko- ammattilaisia tekemässä tätä työtä”, Toikka tihoito on vaativa paikka, mutta jos sinne kertoo. Seuren hoitaessa rekrytointiprosespääsee töihin, niin oppii varmasti paljon ja sia Toikka kokee, että on säästyneen työajan ammattitaito tulee hyavulla voinut keskittyä vin käytetyksi”, Numentistä paremmin esiNäen hirveän hyvänä, että miestyöhön. ”Nyt teen mijoki listaa. ”Myös hierarkiat ovat mata- Seuressa on sekä rekrytoinnin toimeksiannon ja saan että kotihoidon ammattilaisia Seuresta kaksi tai kollammat kuin muualla. tekemässä tätä työtä. Yhteistyö esimerkiksi me valmista pakettia, lähi- ja sairaanhoitaeli potentiaalista työnjien välillä tiivistyy – tekijää esittelyineen. työtä ohjaa yhteinen ymmärrys asiakkaan Minulle jää vain heidän haastattelunsa”, tarpeesta.” Toikka kertoo. Kotihoidossa on entistä enemmän ”Tapaamme tiiviisti Seurea – eikä pelkäsalettu kiinnittämään huomiota työnhyvin- tään vain kotihoidon näkökulmasta. Onvointiin ja haasteet tunnistetaan. ”Työ on kin ollut tosi tärkeää pohtia asioita yhteisen paitsi palkitsevaa, myös henkisesti raskas- työn näkökulmasta, mitä se tulevaisuudessa ta ja toisinaan yksinäistä”, Nummijoki ker- voisikaan olla!” Nummijoki innostuu ja jattoo. Toikka komppaa: ”Kun on tutut osas- kaa: ”Seuressa pidän siitä, että siellä aidoston seinät, työ on hallittavampaa ulkoa ti kuullaan, mitä asiakas tarvitsee ja ollaan tulevista asioista – työyhteisö pystyy suo- kiinnostuneita, minkälaisia meidän asiakjaamaan. Kotihoidossa mennään ihmisten kaamme ovat tarpeineen.”

”

S E U R E S SA TA PA H T U U

Teksti ja kuvitus Sami Konttinen

Lääkehoitolupa palapeliä kokoamassa ”Asia on tärkeä, koska kyse on viime kädessä laadukkaasta hoidosta sekä potilasturvallisuudesta”, henkilöstökonsultti Hanna Kyrklund kertoo. Kyrklund ratkoo kollegansa Krista Kuurilan kanssa työssään lääkehoitolupien ja keikkatyön haastavaa palapeliä. Jotta hoitaja saa osallistua lääkehoidon toteuttamiseen, tulee hänellä olla lääkehoitolupa. Lääkehoitoluvasta ei ole olemassa vain yhtä valtakunnallista versiota, vaan toimintayksiköillä tai jopa työyksiköillä on omat, eri sisältöiset lupansa. Jos työntekijällä on siis kaupungissa A suoritettu lääkehoitolupa, se ei todennäköisesti kelpaa sellaisenaan kaupungissa B. Lupa on voimassa korkeintaan viisi vuotta, jonka jälkeen se tulee uusia.

Työelämä muuttuu – pysymmekö perässä? Taustalla lääkehoitolupakäytännöissä on Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2006 julkaisema Turvallinen lääkehoito -opas ja sen linjaukset, joilla lääkehoidon toteuttamisen periaatteita yhtenäistettiin. ”THL päivitti ohjeistusta vuonna 2016, jonka pohjalta työyksiköt laativat päivitettävät lääkehoitosuunnitelmat vastuineen, osaamisineen ja työnjakoineen”, Kuurila kertaa taustaa. On työnantajan vastuulla järjestää työntekijöille mahdollisuus suorittaa lääkehoito-

lupa. Työntekijän työskennellessä pidempään samassa työkohteessa luvan hankkiminen ei ole ongelmallista. Keikkatyössä, työpaikkojen vaihtuessa tiuhaan, tilanne on toinen. ”Muuttuvassa työelämässä, jossa urat ja tehtävät ovat pirstoutuneina eri työnantajille ja rinnakkaisiin tehtäviin, tämä on haastavaa”, pohtii Kyrklund. Hoitotyö muuttuu koko ajan myös entistä vaativampaan ja hoidollisempaan suuntaan – palvelurakenteita uudistetaan, ja yhä useammat iäkkäät, paljon lääkkeitä käyttävät ihmiset asuvat omissa kodeissaan. ”On lisäksi kiinnitetty enemmän huomiota siihen, että lääkehoitoa toteutetaan myös perinteisten terveydenhuollon palveluiden ulkopuolella, kuten lastensuojelussa, vammaispalveluissa ja varhaiskasvatuksessa”, kertoo Kuurila. Hänen ja Kyrklundin mukaan muutokset toimintaympäristössä näkyvät Seuressa asiakkaiden lisääntyneinä vaatimuksina lääkeluvallisista työntekijöistä. ”Perimmäinen tarkoitus lääkehoito-osaamisen korostamisessa on potilasturvallisuuden parantaminen, virheiden välttäminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen”, Kyrklund korostaa.

Yhtenä ratkaisuna haasteeseen Seure ja pääkaupunkiseudun kunnat kehittivät vuonna 2014 lähihoitajille PKS-lääkehoitolupamallin, joka on yhteinen menettelytapa mahdollistamaan laadukkaan hoidon ja henkilöstön joustavan liikkumisen kuntien välillä sekä lisäämään hoitohenkilökunnan ammatillista osaamista. ”Yhteinen malli on ollut iso askel lähihoitajien lääkehoitolupien yhtenäistämisessä. Toivottavasti saamme seuraavaksi vastaavanlaisen mallin myös sairaanhoitajille”, Kuurila pohtii

Lääkehoitolupa toimii pääsylippuna moniin työtehtäviin Mistä lääkehoitolupa keikkatyöntekijällelle? Lääkehoitolupa koostuu teoriaosuudesta, joka sisältää tenttejä ja lääkelaskuja, sekä käytännön näytöistä. ”Kannustamme työntekijöitämme siihen, että mahdollisimman moni suorittaisi lääkehoitoluvat. Sen myötä entistä useammalla olisi jatkossa mahdollisuus työskennellä entistä useammassa työkohteessa”, Kyrklund kertoo. Voimassa olevaa lääkehoitolupaa edellytetään jo nyt osaan työkohteista. Seure kannustaa työntekijöitään lääkehoitoluvan suorittamiseen. ”Lääkehoidon teoriakoulutus on työntekijälle maksuton. Kysymme jatkuvasti työntekijöiltämme myös palautetta, jotta voimme kehittää toimintaamme ja auttaa heitä luvan suorittamisessa entistä paremmin”, Kuurila lisää. Teoriakoulutuksen jälkeen työntekijän tulee suorittaa käytännön näytöt. Seuressa pyritään löytämään työntekijöille mahdollisimman helppoja tapoja suorittaa näytöt asiakaskohteissa. ”On hienoa, että asiakkaamme ovat sitoutuneita ottamaan näyttöjä vastaan työntekijöiden työvuorojen yhteydessä. Aloitimme myös yhteistyön, jossa asiakas ottaa työntekijän vuoroon ainoastaan antamaan näyttöjä”, Kyrklund kertoo. Toimintatapoja lääkehoitolupien hankkimiseen kehitetäänkin asiakkaiden kanssa jatkuvasti. Tulevaisuuden toiveena Kyrklundilla ja Kuurilalla on entistäkin tiiviimpi oppilaitosten ja työnantajien välinen yhteistyö, jotta esimerkiksi valmistuvilla opiskelijoilla olisi työmarkkinoille siirtyessä takataskussaan jo ainakin lääkehoitoluvan teoriaosuus. ”Tämä olisi looginen jatkumo koulussa opituille lääkelaskuille ja sisällöille. Se helpottaisi ja vauhdittaisi myös siirtymistä työelämään”, Kyrklund visioi. ”Vaatimusten tarkoituksena on kuitenkin parantaa potilasturvallisuutta ja kehittää hoitohenkilökunnan lääkehoidon osaamista, ei osoitella sormella, että jonkun osaamisessa on puutteita”, Kuurila kertoo: ”Lääkehoidon täydennyskoulutus ja lääkehoitoluvan suorittaminen on oikeastaan positiivinen asia, johon kannattaa suhtautua ammattiylpeydellä.”

Kun lähihoitaja ja sairaanhoitajaopiskelija Timo Vesterlund aloitti lähihoitajana keikkailun Seuressa keväällä 2017, hän oli suorittanut LOP-verkkokurssin. Verkkokurssilla opiskellaan lähihoitajan ammatissa tarvittavia tietoja erilaisista lääkkeistä ja lääkkeenantotavoista. – Tenttejä ei kannata pelätä yhtään, mutta huolellinen valmistautuminen ja asioiden sisäistäminen kannattaa, Timo sanoo. Timo oli sisäistänyt opiskelemansa asiat niin hyvin, että hän selviytyi kymmenen teoriakysymyksen ja viiden lääkelaskun tentistä seitsemässä minuutissa ja 32 sekunnissa. Aikaa olisi ollut käytettävissä kaksi tuntia. – Minusta on tärkeää muistaa, että me emme opiskele tenttiä, vaan ammattiamme varten. LOP-verkkokurssin suorittamisen jälkeen täytyy osoittaa, että osaa opiskelemansa asiat myös käytännössä. Tässä vaiheessa Timon tarinaa Seure astui mukaan kuvioihin. Sopiva paikka käytännön näyttöjen antamiseen löytyi Hopeatien palvelutalosta. – Kun asia oli sovittu Seuren kanssa, sairaanhoitaja Hopeatieltä otti yhteyttä ja kertoi ottavansa näytöt vastaan. Varmuuden vuoksi aikaa varattiin koko päivä, mutta lopulta meni neljä tuntia siihen, että löytyi oikeat tilanteet näyttöjen antamiseksi. Tuolta ajalta minulle maksettiin palkka. Timon mielestä on hyvä, että tilanteet ovat aitoja, vaikka se saattaakin hieman jännittää. Näyttö tehdään oikealle ihmiselle oikealla lääkkeellä. Parisen viikkoa näyttöjen antamisen jälkeen Timolla oli taskussaan viisi vuotta voimassa oleva PKS-lääkehoitolupa, joka toimii pääsylippuna moniin työtehtäviin PKS-kunnissa eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Keravalla. – Päivä meni hyvin ja näytöt vastaanottanut sairaanhoitaja oli mahtava ammattilainen! Kun lupa on hankittu, töitä saa paremmin. Lupaa tarvitaan esimerkiksi kotihoidossa. Teksti Anni Hassinen

O S A A J AT Ä Ä N E S S Ä

Valitse oma tapasi työskennellä Seuressa työntekijälle avautuu mahdollisuuksien kirjo. Yksittäisiä työkohteita on yli 3000, mutta myös tapoja tehdä töitä on lukuisia. Sopisiko sinulle keikkatyö oman aikataulusi mukaan, säännöllinen työaika ja -paikka vai kenties pesti asiakkaamme leivissä?

loitin sosionomiopinnot syksyllä 2016 ja samoihin aikoihin aloitin keikkatyöt muun muassa Seuressa. Tätä ennen olin vaihtanut alaa ja kouluttautunut lähihoitajaksi suuntautuen vammaistyöhön ja kuntoutukseen. Tämän vuoden lokakuussa opinnoissani oli tilanne, että voisin ottaa enemmän työntunteja joulukuulle asti. Huomasin, että Seure haki lähihoitajaa Helsingin kaupungille Myllypuron kotihoitoon ja päätin hakea. Paikka oli ehditty täyttää, mutta Seuresta tarjottiin minulle toista pestiä samasta paikasta lokakuun lopulta marraskuun lopulle. Kävin haastattelussa Myllypurossa kotihoidon esimiehen luona, sain paikan, allekirjoitin työsopimuksen ja sovimme ensimmäiset työvuorot. Asiat hoituivat ripeästi! Aloittaessani työt huomasin heti, että uuden työntekijän perehdyttämiseen oli todella panostettu. Työporukka oli tosi kiva ja sain apua aina, kun sitä tarvitsin. Olin ollut töissä asumispalveluissa ja minulla oli kokemusta myös kotiin vietävistä päihde- ja mielenterveyspalveluista, mutta ei kotihoidosta. Kokemukseni perusteella kannustan rohkeasti hakemaan kotihoitoon! Työtä kyllä riittää ja tärkeintä on oikea asenne.

”

Kokemukseni perusteella kannustan rohkeasti hakemaan kotihoitoon!

”

– Katja Pirttilahti

oin kaksi vuotta sitten vanha opettajani vinkkasi Facebookissa, että koulun valmistavalle luokalle kaivataan koulunkäyntiavustajaa. Ja kuinkas kävikään – seuraavana maanantaina olin tuossa luokassa Seuren kautta töissä! Luokka oli perustettu viikkoa aikaisemmin ja vauhti oli melkoinen, mutta viihdyin erittäin hyvin. Mietin, että tällaisella valmistavalla luokalla työskentely on minun juttuni – kunnes menin töihin erityisluokalle ja ajattelin, että sittenkin tämä! Kunnes vuorossa oli kehitysvammaisten ja autististen oppilaiden luokka, jossa myös huomasin viihtyväni mainiosti. Lapset ovat mainioita tapauksia, ja heistä – ja samalla itsestään – oppii koko ajan uutta. Joskus mietin, mitä olisinkaan tehnyt, jos en olisi ollut kahta viimeistä vuotta Seuressa ja saanut kokea kaikkea sitä, mitä olen kokenut. Olen ollut jo lukiosta asti kiinnostunut logopediasta. Työni kautta kiinnostuin myös erityisopettajan työstä. On ollut hienoa nähdä työtä käytännössä, sillä se on ihan eri juttu kuin lukea samoista asioista kirjasta. Kuluvan lukuvuoden 2017–2018 työskentelen kehitysvammaisten ja autististen lasten kanssa sekä koulussa että iltapäiväkerhossa. Töitä minulla on 20 tuntia viikossa, joten aikaa jää hyvin myös pääsykokeisiin lukemiseen. – Pinja Poussu

”

On ollut hienoa nähdä työtä käytännössä, sillä se on ihan eri juttu kuin lukea samoista asioista kirjasta. 12

”

On arvokasta, että saan olla kriisitilanteessa olevalle lapselle tai nuorelle kuunteleva ja läsnä oleva aikuinen.

”

Teksti Anni Hassinen Kuvat haastateltavien kotialbumit

luksi jännitti, kuinka löydän perille työpaikkoihin, mutta hyvin se meni, vaikka olin uudessa isossa kaupungissa. Muutin Virosta Helsinkiin ja aloitin työt Seuressa syyskuussa 2009. Työssäni näen lähes ihmisen koko elämänkaaren lapsuudesta vanhuuteen. Olen siivonnut muun muassa neuvolassa, päiväkodeissa, kouluissa, kehitysvammaisten nuorten asumisyksikössä, asunnottomien palvelukeskuksessa sekä vanhusten palvelutaloissa. Tutuksi ovat tulleet myös terminaalit, toimistot ja varikot. Vuonna 2014 työsuhteeni vakinaistettiin ja Seuresta aina ilmoitetaan minulle, mihin milloinkin menen töihin. Minua on vuosien varrella houkuteltu muualle, mutta olen halunnut pysyä Seuressa, koska vaihtelu virkistää. Olen sivusta seurannut, kun ihmiset tympääntyvät omaan työpaikkaansa. Seuressa niin ei pääse käymään. Kerran kesken työpäivän päiväkodissa lähdin lasten ja päiväkodin henkilökunnan kanssa rock-konserttiin! Työssäni tapaan lukemattomat määrät uusia ihmisiä – kuten kerran Paavo Arhinmäen –, ja joskus minulle on käynyt niin, että kadulla joku tulee tervehtimään ja minä vain mietin, missä ihmeessä olen tämän ihmisen tavannut. Parin tapaamani henkilön kanssa olen ystävystynyt. Kaikenlaista on mahtunut matkan varrelle ja se matka on ollut hyvä.

yhdyin opiskelemaan sairaanhoitajaksi, koska halusin työn, jossa voin auttaa ihmisiä. Isäni on lääkäri, joten kipinä alalle tuli myös kotoa. Valmistuin vuonna 2015 ja töitä hakiessani bongasin Seuren työpaikkailmoituksen ja päätin hakea. Aluksi keikkailin Katriinan sairaalassa Vantaalla. Kun huomasin, että Seure haki kiertäviä työntekijöitä kotihoitoon, ajattelin kokeilla ja tulin valituksi. Siinä työssä olen ollut nyt reilun vuoden. Teen täyttä työviikkoa niin, että saan itse valita, mihin menen töihin ja milloin – aamuvai iltavuoroon, otanko viikonloppuvuoron vai en. Kierrän työssäni Espoossa ja Helsingissä. Kotihoidossa pidän työn itsenäisyydestä sekä niistä hetkistä, kun voin antaa aikaa asiakkailleni, ikäihmisille. Nautin keskusteluista: tarinoista menneiltä vuosilta Suomesta, kertomuksista vuosien varrella tehdyistä matkoista. Tulevaisuudessa haluan vielä opiskella lisää ja erikoistua sairaanhoitajan ammatissa. Haaveilen työstä esimerkiksi neurologian tai psykiatrian parissa. – Auma Cheruiyot

ein ensimmäisen keikkani Seuressa elokuussa maahanmuuttajanuorten asumisyksikössä Vantaalla. Perehdytys on ollut kaikkialla hyvä, mutta siellä erityisen hyvä! Myös Malmin, Tammirinteen sekä Viertolan vastaanottoyksiköiden vastaanotosta olin vaikuttunut. Työskentelin aiemmin kaupallisella alalla sekä yrittäjänä, kunnes lähdin opiskelemaan sosionomiksi. Silloin ajattelin, että lastensuojeluun en ainakaan mene, mutta toisin kävi. Juuri se onkin minun juttuni! On arvokasta, että saan olla kriisitilanteessa olevalle lapselle tai nuorelle kuunteleva ja läsnä oleva aikuinen. Tällä alalla herkkyys ja ymmärrys sekä kärsivällisyys ja huumori on tärkeää. Nostan hattua joka ikiselle, joka tekee työtä lastensuojelussa. Keikkaillessa eri paikoissa opin joka kerta jotakin uutta rautaisilta ammattilaisilta. Seuressa olen oppinut aktiiviseksi kännykän käyttäjäksi – pitää olla itse aktiivinen ja varata vuoroja. Töissä pidän hektisyydestä, tekemistä pitää olla. Nyt tuntuu siltä, että tätä Seuren juttua voisin tehdä eläkeikään asti. Välillä keikkaillen ja välillä pidemmässä työsuhteessa työskennellen. – Maarit Haataja

– Katrin Saks

”

Kaikenlaista on mahtunut matkan varrelle ja se matka on ollut hyvä.

Kotihoidossa pidän työn itsenäisyydestä sekä niistä hetkistä, kun voin antaa aikaa asiakkailleni, ikäihmisille.

”

” 13

SEURELAINEN

Harjoittelijasta palkan laskennan ammattilaiseksi Syksyllä 2016 Emilia Mustonen suoritti merkonomiopintoja ja etsi palkanlaskennan harjoittelupaikkaa. Samaan aikaan Seuresta lähestyttiin Emilian oppilaitosta Omniaa, sillä Seure tarjoaa säännöllisesti harjoittelupaikkoja muun muassa juuri merkonomiopiskelijoille. ”Kiinnostuin paikasta välittömästi ja tartuin puhelimeen. Puhelu Seuren henkilöstökonsultin kanssa poiki minulle kutsun haastatteluun”, muistelee Emilia. ”Haastattelussa arvostin erityisen paljon sitä, että siinä kerrottiin avoimesti Seuresta sekä siitä, mitä palkanlaskenta Seuressa oikeasti on – eli ei mitään yksinkertaista palkanlaskua.” Emilia oli kiinnostunut henkilöstövuokrauksesta, joten hän koki, että oli pääsemässä todelliselle näköalapaikalle. Hänen opiskelukaverinsa oli ollut juuri harjoittelussa Seuren palkanlaskennassa ja häneltä Emilia oli kuullut positiivista palautetta. ”Näiden seikkojen valossa minun oli helppo valita harjoittelupaikaksi juuri Seure.” Vähitellen lisää vastuuta hyvässä porukassan

Emilia muistelee, että harjoittelukokemus Seuressa oli hyvä, koska pääsi nopeasti tekemään palkanlaskentaa eikä vain joutunut seuraamaan sivusta jonkun toisen työtä. Aina kun oppi lisää, sai lisää vastuuta. Kiinnostavaa oli myös se, että Seuressa on niin paljon erilaisia aloja ja erilaisia työsuhteita, että se antoi mahdollisuuden laskea monenlaisia palkkoja. ”Pääsin tutustumaan esimerkiksi kahteen eri työehtosopimukseen, jaksotyöhön, yleistyöhön, kuukausipalkkaisiin työsuhteisiin ja tuntipalkkaisiin työsuhteisiin”, Emilia kertoo. ”Harjoittelun loppupuolella esimieheni kertoi, että minut haluttaisiin Seureen palkanlaskijaksi”, muistelee Emilia. Harjoittelun jälkeen Emilia kuitenkin viimeisteli opintonsa ja valmistui merkonomiksi helmikuussa 2017. Heti sen jälkeen Emilia aloitti palkanlaskijana Seuressa. Päätös oli Emilialle helppo, sillä Seuressa on hyvä porukka tekemässä työtä – työkaverit ovat mukavia, työ on mielekästä ja harvoin on kahta samanlaista päivää, koska Seuren vuokratyöntekijöilleen tarjoamat tavat tehdä töitä ovat niin moninaisia. ”Erityisesti olen nauttinut siitä, että olen saanut lisää vastuuta aina, kun olen omaksunut edelliset asiat ja olen saanut myös mahdollisuuden osallistua erilaisiin koulutuksiin.” Vastapainoa tarkkuutta vaativalle työlle

Iloinen ja nauravainen Emilia puuhailee vapaa-ajallaan koiransa Doriksen kanssa, ulkoilee ja liikkuu paljon luonnossa. Lisäksi Emilia käy säännöllisesti uimassa. Myös lukeminen on hyvää vastapainoa tarkkuutta vaativalle työlle. ”Parhaillaan luen Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajaa. Varsinaista lempikirjaa minulla ei ole, mutta tykkään lukea monipuolisesti vähän kaikkea”, Emilia kertoo. Emilia kertoo myös rakastavansa matkustelua. ”Viimeksi matkailin Kreikassa. Yhtä tiettyä unelmakohdetta ei varsinaisesti ole, mutta haaveilen siitä, että pääsisin käymään mahdollisimman monissa minulle uusissa paikoissa. Joskus haluan kiertämään Aasiaa, mutta seuraavaksi suuntaan Kroatiaan. Voi olla, että talven aikanakin jokin ex-temporereissu tehdään, ainakin toivottavasti.”

–

Teksti Riikka Sallinen Kuva Mikael Heikinheimo 14

Onnistuneen työsuorituksen mallin tavoitteena on luoda Seureen systemaattinen, avoin ja oikeudenmukainen toimintatapa, jonka avulla työntekijöiden työsuoritusta ja työssä selviytymistä voidaan tukea. Mallin avulla pyritään myös tunnistamaan työsuoritusta heikentävät tekijät ajoissa, jotta työnantaja pystyy tarjoamaan oikeanlaista tukea. Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen voimavara!

Hyvää työtä Seuren onnistuneen työsuorituksen mallilla

Heidi Nikkilä, henkilöstöpäällikkö

Onnistuneen työsuorituksen malli on väline, jolla tuetaan työntekijän työhyvinvointia sekä työssä selviytymistä. Mallilla on työkykyä ja työyhteisön tuottavuutta parantava vaikutus. Malli sisältää pelisäännöt työntekijän, työkohteen esimiehen, Seuren ja työterveyshuollon yhteistyölle. Onnistuneen työsuorituksen malli koostuu neljästä toisiinsa vaikuttavasta osa-alueesta:

1 Rekrytointi

2 Perehdytys

Rekrytointivaiheessa selvitetään työnhakijan soveltuvuus alalle, jolle hän on hakeutumassa. Lisäksi selvitetään työnhakijan koulutus, millaisiin työtehtäviin työntekijä soveltuu ja millaisista työtehtävistä työntekijällä on aiempaa työkokemusta. Näin varmistutaan siitä, että työntekijä saa Seuresta juuri itselleen sopivaa työtä.

Perehdytys on edellytys hyvälle työsuoritukselle. Perehdytys on Seuren työntekijöille kaksiosainen. Seuren osuus sisältää perehdytyksen Seuren käytäntöihin ja työsuhdeasioihin. Tämä perehdytys toteutetaan sähköisesti. Perehdytyksen työtehtäviin ja työkohteen käytäntöihin Seuren työntekijä saa työkohteessa.

3 Työsuoritus Kun työ Seuressa on päässyt vauhtiin, Seurea työnantajana kiinnostaa, kuinka työ sujuu. Työntekijä saa palautetta työssä menestymisestään myös työkohteen esimieheltä. Lisäksi mahdollisia sairauspoissaoloja seurataan, sillä ne voivat olla merkki siitä, että työkyky on heikentynyt. Seuresta ollaan yhteydessä työntekijään, jos huoli työssä jaksamisesta herää. Olemme puhelimitse yhteydessä aina, mikäli työntekijä on vuoden aikana poissa työstä viisi kertaa tai 20 päivää tai on yhtäjaksoisella sairauslomalla yli 30 päivää. Keskustelussa selvitetään jaksamista heikentävät tekijät ja haetaan niihin työkykyä edistäviä ratkaisuja. Yhteiseen keskusteluun voidaan ottaa mukaan myös työkohteen esimies ja työterveyshuolto. Yleensä aloite keskusteluun tulee Seuresta, mutta työntekijä voi aina olla itse yhteydessä Seureen, jos on huolissaan omasta jaksamisestaan työssä.

4 Palkka ja palkitseminen Työntekijän palkka määritellään aiemman työkokemuksen ja koulutuksen perusteella. Lisäksi työntekijä voidaan palkita erityisen hyvästä työsuorituksesta Nopsapalkkiolla. Nopsa-palkkio on kertaluontoista palkitsemista.

Kaikki, mitä sinun tulee tietää Keikkanetistä! Oletko miettinyt, mitä työntekijätilaukselle tapahtuu Keikkanetin syövereissä? Entä pohdituttaako, miten työntekijä löytää sopivan työvuoron? Purimme Keikkanetin osiin ja selvitimme, miten kaikki tapahtuu.

Automaatio – mitä se tarkoittaa?

s iaka As

Automaatiolla tarkoitamme, että työntekijätilaus täyttyy ilman Seuren väliintuloa – työntekijä siis itse varaa työvuoron Keikkanetissä. Tänä syksynä jo noin 60 % tilauksista täyttyi automaation avulla. Jotta automaatio toimii, Seure huolehtii, että tilaukset ja työntekijät kohtaavat. Varmistamme siis muun muassa, että tilaukset ovat kunnossa sekä työntekijöiden osaamiseen liittyvät tiedot reilassa.

Kuinka tilaukseni täyttyy? Kun teet tilauksen, näkyy se kaikille tilaukseen soveltuville työntekijöille, joilla on tilaukseen määrittelemäsi pätevyys ja osaaminen.

Automaation avulla tilaukset täyttyvät ja työvuoroja voi varata kellon ympäri, niin arkena kuin pyhinäkin.

Työntekijäpooli – tuttu työntekijä tuttuun työkohteeseen

Jos haluat työllistää tilaukseesi ensisijaisesti tutun työntekijän, voit kohdentaa tilauksesi työntekijäpooliisi kuuluville työntekijöille, jotka varata sen itselleen ennen muita. Myös pooliin kuulumattomat, tilaukseen soveltuvat työntekijät, näkevät tilauksen Keikkanetissä, joka helpottaa ja nopeuttaa tilauksen täyttymistä.

Jos tehty tilaus ei tahdo täyttyä automaattisesti, pyrkii Seure täyttämään sen. Tällöin Seure etsii työntekijää muun muassa lähettämällä täyttymättömästä tilauksesta ehdotuksia soveltuville työntekijöille.

• Työkohteen työntekijäpooli on asiakkaalle keino työllistää tuttuja työntekijöitä ja työntekijälle keino työskennellä tutussa kohteessa. • Työkohteen pooliin kuuluvat työntekijät, voivat vastaanottaa kohteen työvuoroista ehdotuksia ja varata työvuoron ennen muita. • Työkohteen esimies voi Keikkanetissä lisätä tutun, hyvän työntekijän omaan pooliinsa. Työntekijä, vinkkaa työkohteessa, jos haluaisit tulla kohteeseen uudelleenkin!

Mitä sen jälkeen tapahtuu, kun työntekijä sulkee työkohteen ulko-oven?

Kaikki alkaa siitä, kun työntekijä tekee työkohteessa asiakkaan määrittelemän työvuoron.

Työntekijäksi Seureen • Rekrytointivaiheessa tarkistetaan työntekijän soveltuvuus, todistukset ja luvat, jonka jälkeen työntekijästä tulee seurelainen. • Työskentelyn kannalta oleelliset tiedot – koulutus, työkokemus, osaaminen ja erilaiset luvat – kirjataan työntekijän tietoihin Keikkanettiin. Työntekijä voi jatkossa tarkastella sekä varata itselleen työvuoroja, jotka täsmäävät hänen osaamiseensa. • Mikäli työntekijälle kertyy uutta osaamista, tiedot päivitetään. Näin työntekijän työskentely mahdollisuudet kasvavat!

ntekijä Työ Työt taskuun! • Keikkanetti-mobiilisovelluksella työntekijä voi tarkastella, toivoa ja varata työvuoroja ajasta ja paikasta riippumatta.

Kuinka saan töitä?

Voit tarkastella, ehdottaa tai varata itsellesi työvuoron, johon sinulla on tarvittava osaaminen. Tämä onnistuu niin mobiilisovelluksella kuin tietokoneellakin.

• Mobiilisovellus on nopea tapa tarkistaa, hyväksyä ja lisätä juuri tehdyn työvuoron tiedot vaikkapa kotimatkalla bussissa. • Maksuton mobiilisovellus on saatavilla iOS- ja Android-puhelimille.

Saat työvuoroehdotuksia tutuista työkohteista ja Seuresta, kun pidät käytettävyystietosi ajan tasalla. Merkitse siis kalenteriisi ”tyrkky” päiville, jolloin haluat töihin, ja ”esto”, kun haluat olla vapaalla.

e Seur

Jotta työntekijä saa palkkansa ajoissa, asiakkaan tulee hyväksyä työvuoro mahdollisimman pikaisesti sen jälkeen, kun työntekijä on tehnyt työn. Mikäli työvuoroa ei ole hyväksytty palkkakauden päätyttyä, hyväksyy Seure työvuoron.

Työntekijä saa palkan työstä.

Jos kyseessä on alle 16 päivää kestävä tuntipalkkainen tilaus, työntekijä tarkistaa tehdyn työvuoron aika- ja ateriatiedot. Jos kyseessä on vähintään 16 päivää kestävä kuukausipalkkainen tilaus, työntekijä lähtökohtaisesti lisää itse työvuoronsa Keikkanettiin aika- ja ateriatietoineen.

Asiakas hyväksyy työvuoron tiedot.

Asiakas saa laskun tilauksesta. Keikkanetin raporttien avulla on myös helppoa tarkistaa laskun oikeellisuus.

KOLUMNI

” Vahvuusajattelun kautta voimme tarkastella sitä, mikä meidät ihmisenä, työntekijänä ja työyhteisön jäsenenä saa kukoistamaa. ”

Kohti vahvuuksien tunnistamista Lapseni koulu on mukana valtakunnallisessa ohjelmassa, jossa koulun arjessa toteutetaan vahvuuksien pedagogiikkaa. Se tähtää koulutuksen ja opetuksen sosioemotionaalisen ulottuvuuden vahvistamiseen sekä sitä kautta pedagogisen hyvinvoinnin rakentamiseen. Jos opettajia on aiemmin koulutettu tunnistamaan puutteita ja korjaamaan virheitä, vahvuuksien pedagogiikassa huomio kiinnitetään oppilaan vahvuuksiin ja niiden tukemiseen. Kyseessä on tietoinen päätös tehdä asioita toisin ja tarjota tulevaisuuden aikuisille sellaisia välineitä, jotka vahvistavat itsetuntemukseen, tunteiden säätelyyn ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä taitoja. Lähestymistapa ammentaa jo hyvin jalansijaa saaneesta positiivisesta psykologiasta. Positiivinen psykologia keskittyy ihmisen vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä niiden vahvistamiseen. Se ei mitätöi ihmisen elämän kriisejä, haasteita tai traumaattisia tilanteita, vaan pyrkii tarkastelemaan niitä eheyttävinä ja kasvattavina kokemuksina. Suuntaus on syntynyt tarjoamaan vaihtoehtoista näkökulmaa perinteiselle, häiriöihin keskittyvälle ja diagnoosikeskeiselle psykologialle. Myös me yksilöinä voimme keskittyä löytämään vahvuuksia itsestämme. Monelle meistä on edelleen vaikea nimetä asioita, joissa olemme hyviä. Miksi emme siis aloittaisi tarkastelua viimeistään nyt? Vahvuus voidaan nähdä ominaisuutena, kykynä ja ajattelutapana. Osa luonteen vahvuuksista on synnynnäisesti voimakkaampia, osa muovaantuu elämän saatossa ja osaa voimme harjoittaa. Meillä jokaisella kuitenkin on omat vahvuutemme, potentiaali, ja tietyt jutut, jotka sytyttävät ja joissa pääsemme käyttämään vahvuuksiamme. Tunnistamalla omat vahvuutemme emme vain lisää itsetuntemustamme, vaan myös mahdollisuuksiamme rakentaa itsellemme juuri sen näköistä (työ)elämää kuin haluamme – löytää ne omat jutut. Tämän lisäksi tulemme tietoiseksi niistä piirteistä, joita voimme halutessamme vahvistaa. Omien vahvuuksien tunnistaminen auttaa ymmärtämään itsen lisäksi ihmisten erilaisuutta. Vahvuusajattelun kautta voimme tarkastella sitä, mikä meidät ihmisenä, työntekijänä ja työyhteisön jäsenenä saa kukoistamaan. Omien henkilökohtaisten vahvuuksien lisäksi voimme tarkastella, mitkä ovat vahvuuksiamme työtiiminä tai yhteisönä. Työyhteisö, jossa jäsenten vahvuudet tiedetään ja otetaan huomioon esimerkiksi työtehtävien jaossa, on työyhteisö, jolla on potentiaali kukoistaa. LEENA LARSIO

henkilöstökonsultti, Seure Kirjoitus on julkaistu myös Seuren blogissa osoitteessa seure.fi 18

Kerro mieluisin Seure-muistosi! Erilaisten ihmisten kohtaaminen

Parasta on ollut se, että olen saanut kaksi pitkää sijaisuutta työpaikkaan, jossa olen viihtynyt loistavasti. Töiden saaminen oli oikein kiva muisto!

Paras muisto on, kun kahden päivän sijaisuuden päätteeksi paikan oma työntekijä kiitti ja halasi mua!

Leffapikkujoulut! Mahtava fiilis ja tunnelma

Lähde: Seuren Facebook-sivu, lokakuu 2017

Onko sinulla tarina kerrottavaksi? Haluaisitko nähdä itsesi tai työyhteisösi seuraavassa Seure-lehdessä? Oletko innokas kirjoittaja ja haluaisit kertoa tarinasi Seuren blogissa? Ilmianna itsesi tai ideasi osoitteeseen viestinta@seure.fi!

Seure.fi Seure Henkilรถstรถpalvelut Oy 20