1 minute read
Haastattelussa Anni Reuter
by SKS Kirjat
Mikä sai sinut tutkimaan Stalinin vainoja, Anni Reuter?
Kuulin lapsena inkerinsuomalaisen sukulaiseni Toivon hurjan pakotarinan karkotuksesta Neuvostoliiton halki aina Ruotsiin asti. Edes Suomessa hän ei ollut turvassa, mikä sai minut miettiväiseksi. Isoisäni pelastui puolestaan täpärästi vainoilta muutettuaan pakolaisena Suomeen Pietarin lähistöltä. Hänen perheensä karkotettiin Siperiaan. Isä ja veli vangittiin suuren terrorin aikana. He katosivat Gulagiin. Olivatko he elossa vai kuolleita? Sukulaiset odottivat heidän paluutaan yli 15 vuotta. Minulle varmistui vasta tutkimusta tehdessäni, että heidät teloitettiin pian vanginnan jälkeen vuonna 1938. Tutustuin sukulaisiini ja muihin aikalaisiin lukemalla kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä, katselemalla valokuvia sekä kuuntelemalla myöhemmin tehtyjä haastatteluja. Inkerinsuomalaisten karkotuksia tutkiessani kiinnostuin muidenkin suomalaisten verihuuruisesta historiasta Stalinin vainoissa.
Millaisia reaktioita tutkimuksesi on ihmisissä herättänyt?
Tutkin väitöskirjassani inkerinsuomalaisten totaalista karkotusta Neuvostoliiton sisällä. Sain kiitosta työstäni, mutta myös tunnepitoisia reaktioita. Niiden taustalla saattaa olla suvussa koettuja traumojakin. Monet yleisössä pyyhkivät liikuttuneina silmäkulmiaan, kun esittelin tuloksiani. Kantasuomalaisilla voi olla melko hatara kuva eri suomalaisryhmistä ja heidän kokemistansa nykypäivän Venäjällä?
Stalinin vainoista Neuvostoliitossa. Aihe kiinnostaa tällä hetkellä monia myös Venäjän aggression takia.
Stalinin vainoista ei täysin vaieta Venäjällä, mutta niitä vähätellään ja kaunistellaan. Stalinin mainetta on palautettu. Hänet muistetaan toisen maailmansodan voittajana ja maan teollistajana. Moni tuntee jopa nostalgiaa Stalinin aikaa kohtaan. Poliittisten vainojen uhrien kohtaloita tutkinut ja muistoa ylläpitänyt Nobel-palkittu Memorial-järjestö kiellettiin. Sen jäseniä uhataan nyt oikeustoimilla. Venäjällä vainojen uhrien muistaminen on yhä vaarallisempaa ja entistä enemmän rohkeiden ihmisten ja sukujen harteilla. Menneiden vainojen kohtaaminen olisi tärkeää Venäjällä uusien ehkäisemiseksi.
Anni Reuterin teos Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa ilmestyy elokuussa 2023.
Tehtaankatu 21 (27.2.1944).
Ville Jalovaara helsinki 1 944
Taistelu pääkaupungista
Miksi Neuvostoliiton suurhyökkäys epäonnistui ja Helsinki pelastui?
Helsinkiläiset viettivät 80 vuotta sitten 6. helmikuuta 1944 talvista sunnuntai-iltaa, kun kaupungin sireenit alkoivat kello 18.52 soida ilmahälytyksen merkiksi. Moni ajatteli, että kyse oli jälleen väärästä hälytyksestä. Tällä kertaa oli tosi kyseessä. Stalin oli määrännyt Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat aloittamaan massiivisen pommituskampanjan, jonka tarkoitus oli pakottaa Suomi irti sodasta Kremlin sanelemilla ehdoilla.
Historiantutkija Ville Jalovaaraa palaa sota-arkistojen alkuperäislähteille ja kertoo ennennäkemättömällä tarkkuudella, mitä Suomen kohtalonviikkoina tapahtui – niin vallan saleissa, pommisuojissa, yöhävittäjien tukikohdassa kuin yksittäisillä ilmatorjuntatykeillä. ▪
Tuomo Kesäläinen
kansallismaisemat
Retkeilijän opas
Koe Suomen 27 kansallismaisemaa
Suomalaisuutta on aina symboloinut voimakkaasti maisema. Näkymää katsellaan silmillä, maisemaa myös sydämellä.
Lähde patikoimaan Kolin ja Pallastunturin kansallismaisemissa, melo Aurajoen ja Oulangan maisema-alueilla, nauti auto- tai pyöräretkistä kansallismaisemia halkovilla maisemateillä tai tutustu maamme merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin. Oppaan vinkeillä pääset nauttimaan lumoavan kauniiden luontokohteiden ja näköalapaikkojen rauhasta ja tutustut suomalaista identiteettiä kuvaaviin maisemanähtävyyksiin.
Suomen 27 kansallismaisemaa ilmentävät maamme eri osien edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitä. Mukana onkin niin suosittuja kansallispuistoja kuin UNESCO:n maailmanperintöluetteloon valittuja kohteita. ▪