Haastattelussa Sara Norja

Mikä sai sinut kiinnostumaan alkemiasta, Sara Norja? Innostuin alkemiasta väitöskirjani myötä. Noin yhdeksän vuotta sitten valitsin englannin kielihistorian alaan kuuluvan väitöskirjani aiheeksi alkemian, koska englanninkielisiä alkemistisia tekstejä keskiajalta on tutkittu todella vähän ja halusin työskennellä uuden aineiston parissa. Alkukipinä tutkimusaiheeseen lähti siis tekstiaineiston tutkimattomuudesta. En tiennyt tuolloin alkemiasta juurikaan mitään ja kuvittelin sen olevan lähisukua magialle. Minua on pienestä pitäen kiehtonut mytologia ja magia, eli lähdin alkemian pariin innolla. Aiheeseen perehdyttyäni innostuin myös alkemiasta osana tieteenhistoriaa. Alkemian asema tieteen ja taikuuden rajamailla onkin yksi pääpainoistamme Turun yliopiston TiTaRa-tutkimushankkeessa, jossa olen tätä nykyä postdoc-tutkijana.

Mikä on yllättävintä alkemian historiassa?

Itseäni yllätti alkemiaan perehtyessäni tutkimani tekstiaineiston tieteellinen ote. Alkemia ei myöhemmästä pseudotieteen maineestaan huolimatta ollut huuhaata keskiajan ja uuden ajan alun eurooppalaisille, eivätkä sen harjoittajat olleet tyhmiä tai helposti höynäytettäviä. Päinvastoin, jotkut heistä lukeutuivat Euroopan oppineimpien joukkoon.

Mikä on mielestäsi kiehtovin alkemistinen ajatus?

Materian koostumukseen liittyvät teoriat kiehtovat minua eniten, sillä ne osoittavat alkemistisen maailmankuvan olevan looginen aikansa tieteellisten käsitysten puitteissa. Alkemistisista ajatuksista kiinnostavin onkin mielestäni yksi sen perusteorioista, elohopea-rikki -teoria. Sen mukaan kaikki metallit koostuvat kahdesta rikiksi ja elohopeaksi kutsutusta periaatteesta, jotka yhdistyvät eri suhteissa muodostaen esimerkiksi kultaa ja lyijyä. Teorian kauneus piilee siinä, että se tekee transmutaatiosta eli jonkin metallin muuntamisesta toiseksi loogisen operaation. Jos lyijy koostuu samoista aineista kuin kulta ja ainut ero on aineiden suhde, on hyvinkin johdonmukaista ajatella, että suhdetta muuttamalla voisi muuttaa itse metallin olemuksen. ▪

Sara Norjan teos Alkemian historia ilmestyy elokuussa 2023.

MENNEISYYTEEN, TÄHÄN HETKEEN JA

TULEVAISUUTEEN.

Reetta Ranta

Rituaalikirja

Etsijän opas

Sovella ikiaikaisia rituaaleja

Omassa Arjessasi

Muinaiset kulttuurit ja alkuperäiskansat loivat lauluja, runoja, rituaaleja ja juhlia rytmittämään elämää. Luonnon rytmin kanssa elettiin sopusoinnussa ja uhrilahjat ja askareet rytmitettiin vuodenkierron ja säiden mukaan. Urbanisoituneen ja maallistuneen elämäntapamme myötä olemme unohtaneet tai hylänneet monet rituaalit ja tavat, jotka ovat perinteisesti auttaneet ihmisiä siirtymään vuodenajasta ja elämänvaiheesta toiseen.

Rituaalikirja kutsuu kohtaamaan ikiaikaisia rituaaleja modernisti. Se on opas sielunsa kadottaneille, kirkosta tai luonnosta vieraantuneille, yhteyden etsijöille. Reetta Ranta on sukeltanut suomensukuisten kansojen ja muiden alkuperäiskansojen mytologiaan ja poiminut ja kehittänyt niiden pohjalta elämän kiertokulkuun ja vuodenkiertoon liittyviä rituaaleja, jotka tuovat juurevuutta hektiseen, perinteistä vieraantuneeseen elämäämme. ▪ helsinki isbn 978-951-858-313-7

Jos seinät osaisivat puhua, mitä ne kertoisivat?

Helsinki on täynnä viestejä

Vanhan ylioppilastalon

Väinämöisestä

Johanneksenkirkon gargoileihin.

Liisa Väisänen

salaiset symbolit

Avain esoterian maailmaan

Opi tulkitsemaan

salaisia symboleita

Graalin malja, sateenkaari, hakaristi. Symboleita on kaikkialla ympärillämme. Ne voivat toimia kuin salakieli: jos ei osaa kieltä, viesti jää ymmärtämättä.

Symbolitutkija Liisa Väisänen on selvittänyt, miten kelttien perintö elää skotlantilaisten kilteissä, mitä vankilatatuoinnit merkitsevät ja kuinka vapaamuurarit ovat kommunikoineet muulta yhteiskunnalta salaa.

Kirjassaan hän käsittelee symboleita voodoosta alkemiaan ja kabbalasta värien merkityksiin. Teos on kiinnostava matka koko ihmisen kulttuurihistoriaan ja meidän tapaamme kommunikoida. Mukana on myös kätevä symbolihakemisto. ▪

Katso myös Merkkien salat tv-sarja (Yle)!