AIMO - SDP:n jäsenlehti 6/2013 by SDP

SDP:N JÄSENLEHTI 6/2013

Osuvia kiteytyksiä ”HS:n pääkirjoitus ammatillisesta koulutuksesta on tuulahdus menneestä maailmasta. Harmi kun maailma ei enää toimi, kuten setien nuoruudessa.” Opetusministerin erityisavustaja Esa Suominen Twitterissä.

”Suomessa puhutaan paljon ikääntymisen haasteista. Pitäisi puhua mieluummin ikääntymisen iloista.” Kansanedustaja Tarja Filatov blogissaan.

Takinkääntökone Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on lähtenyt mielenkiintoiselle ristiretkelle. Sipilä kertoo Suomenmaassa 8. lokakuuta julkaistussa mielipidekirjoituksessa, että poliittisessa keskustelussa pitäisi unohtaa puolueen puheenjohtajien vaaleissa kansalaisille antamat lupaukset. Puheenjohtaja Sipilä on tarvinnut Paavo Väyrysen oppeja keskustan kannatuksen nostoon. Tätä taustaa vasten Sipilän ylimielisyys äänestäjiä kohtaan ei sikäli yllätä. Onhan keskustan epävirallinen brändi ”kepu pettää aina” hyvin kaikkien tiedossa. yyy Politiikan kannalta Sipilän ajatteluun kätkeytyy iso pettymyksen siemen. Sipilän tahto nollata kaikki vaalikoneiden vastaukset vie uskottavuuden vaalikeskusteluista ja se nakertaa

kaikin tavoin pahasti lommoilla olevaa Politiikan politiikan uskottakannalta vuutta. Sipilän Kansalaisten on ajatteluun saatava tietää, seikätkeytyy iso sooko keskustan pupettymyksen heenjohtaja vaalien siemen. jälkeen ennen vaaleja pitämiensä puheiden ja lupausten takana. Onkin päivänselvää, että Sipilän vaalikonelausuntoa tullaan läpikäymään tulevissa vaaleissa lukuisia kertoja. Kukin puolue valitsee oman tiensä äänestäjiensä kuulemiseen. Toivoa sopii, että Sipilän kirjoituksessa olisi kysymys paineen alla tehdystä harkintavirheestä. Se huonompi vaihtoehto taitaa olla, että keskusta on jälleen vanhan brändinsä vanki.

”On erikoista, että eläkeiän mekaaninen nosto nostetaan hallituksen sisältä tasaisin väliajoin keskusteluun, vaikka yhdessä on sovittu miten edetään.” Kansanedustaja Rakel Hiltunen ihmettelee elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) ulostuloa eläkeiän nostamisesta.

”Kohta yleisö ei muista Arktisen alueen ongelmia. Kaiken huomion vievät Saarela, Hautala & GP, ei itse asia. Onnistunutta ympäristönsuojelua?” Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta Twitterissä.

”Suomessa tarvitaan ideoita ja tekoja työn ja tasa-arvon vahvistamiseksi. Jos yksi puolue keskittyy ihmisten väheksymiseen, se haittaa merkittävien asioiden hoitoa.” SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainion kommentti perussuomalaisista.

SDP:n jäsenlehti Ilmestyy Demokraatin liitteenä. Jaetaan kaikille SDP:n jäsenille. Toimitus: aimo@sdp.fi Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki Vastaava päätoimittaja: Ismo Kainulainen, puh. 050 517 3594 / ismo.kainulainen@sdp.fi Toimitussihteeri: Jarkko Piirainen, jarkko.piirainen@sdp.fi Kuvat: Jukka-Pekka Flander jukka-pekka.flander@ruusuverkko.fi Seuraava Aimo ilmestyy 15.11.2013

SDP:N JÄSENLEHTI 6/2013

Periaatekeskustelu. Nyt Jarkko Piirainen

SDP:n periaateohjelman uudistustyö alkaa. Työ tehdään nyt kokonaan uudella tavalla. Millainen periaateohjelman pitäisi sinun mielestäsi olla? Tämä on kutsu sinulle tulla mukaan. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen linjasi alkusyksyn Työväenliike.Nyt.tapahtumassa, kuinka puolueen periaateohjelma kaipaa päivitystä. - Me sosialidemokraatit käymme tähän työhön, jonka tähtäin on vuoden 2016 puoluekokouksessa, Urpilainen totesi Tampereen superpäivässä. Ja kuten SDP:n ohjelmaja työryhmäkoordinaattori Pirjo Alijärvi seuraavalla sivulla kertoo, nyt ei tehdä valmista periaateohjelmaa pureskeltavaksi, vaan ohjelmasta käynnistetään jäsenten ja kannattajakunnan kanssa laajamittainen keskustelu. Miten tämä projekti etenee? Ja miksi työhön ylipäätään ryhdytään?

Hyviä avauksia Tänä vuonna, Forssan ohjelman 110-vuotisjuhlavuonna, on kirjoitettu monta hyvää tekstiä ja pidetty useita loistavia puheenvuoroja sosialidemokratian tulevaisuudesta, aatteen tilasta, uuden periaateohjelman tarpeellisuudesta tai sen tarpeettomuudesta. Kansanedustaja Mikael Jungner listasi syyskuun lopulla blogikirjoituksessaan näkemyksensä siitä, millaisiin ongelmiin ”uuden Forssan ohjelman” tulisi tarttua. Köyhyyden poistamisen ja talouteen liittyvien uudistusten lisäksi hän nosti esiin yhteiskuntaamme kalvavia tunnetason ongelmia kuten työpahoinvointia, yk-

sinäisyyttä ja kiusaamista. Jungnerin mukaan tällaisia ongelmia ei huomioida yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. - Ehdotus kunnallisesta yksinäisyysasiamiehestä saisi varmaankin pilkkakirveet lentoon, Jungner kirjoittaa. Hänen mielestään myös ympäristö, kansainvälisyys, terveydenhuolto, asenne henkiseen kasvuun ja vastuu omasta elämästä olisi hyvä mainita uudessa Forssan ohjelmassa. - Ja tietysti listaan kannattaa ottaa vapaus, Jungner toteaa ja jatkaa, kuinka maailmalla vapaus on hyvin tärkeä osa vasemmistolaista ajattelua. - Suomessa vapauden teema on jostain syystä jäänyt

pitkälti oikeiston monopoliksi. Se on tyhmää, turhaa ja väärin, Jungner kirjoittaa.

Globalisaatio ja kestävä kehitys Työväenliike.Nyt.-tapahtumassa Töölön demarit järjestivät työpajan, jossa keskusteltiin Forssa 2.0 nimellä kulkevasta periaateohjelmaluonnoksesta. Kyseessä on puolueosaston oma ohjelmaluonnos, jota työstetään kommenttikierrosten ja työpajojen pohjalta. Ohjelmaluonnoksen tekstin muokkauksesta vastaavat Valtteri Aaltonen ja Kaarin Taipale. Taipale kertoo, että heidän ohjelmahankkeen taustalla on halu keskustella po-

litiikan sisällöstä, mennä sen ytimeen. - Nykyään poliittinen keskustelu takertuu yksityiskohtiin, eikä niinkään pohdi perustelujen ja päätösten taustalla olevia arvoja. - Lisäksi ajankohtaispoliittisena syynä on tietysti puolueen kannatuksen romahdus ja kokemus siitä, että toiminta on liian pragmaattista, toimitusjohtajamaista asioiden hoitoa kokoomusvetoisesti,Taipale lisää. Hän mainitsee pyydettäessä kolme keskeistä päivitystarvetta puolueen periaateohjelmalle. Ensinnäkin ohjelmasta täytyy hänen mukaansa löytyä ymmärrys globalisaation vaikutuksista

niin työelämässä kuin kestävässä kehityksessäkin. Toinen keskeinen seikka on Taipaleen mukaan kestävän kehityksen imperatiivin oivaltaminen, sen vaatimusten väistämättömyyden tuominen niin ohjelma- kuin toteutustasolle. - Kestävä kehitys ei ole viherpiipertämistä, sen voimme rauhassa jättää muille. Taipaleen mielestä kestävää kehitystä ei vieläkään ymmärretä taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden pirunnyrkkinä, jossa yksi ei toteudu ilman toista. Kolmanneksi päivitystarpeeksi Taipale nimeää työn luonteeseen ja luokkakeskusteluun liittyvät kysymykset.

SDP:N JÄSENLEHTI 6/2013

Koontiaineistosta liikkeelle Ajatusituja, hiljaisia ja äänekkäitä signaaleja, työpajoja, analyyttisiä puheita, pitkällä olevia ohjelmaluonnoksia, osuvaa kritiikkiäkin. Paljon positiivista energiaa. Tätä vielä hieman hajanaista ja suuntaa hakevaa keskustelua ryhdytään nyt ohjaamaan tietoiseksi projektiksi, jonka päämääränä on uusi periaateohjelma vuonna 2016. Pirjo Alijärvi, kuinka tätä keskustelua ryhdytään keräämään yhteen ja ohjaamaan eteenpäin? Alijärvi kertoo liikkeelle lähdettävän siitä, että Forssan 110-vuotisjuhlassa ja Tampereen Työväenliike. Nyt.-tapahtumassa pidetyistä puheista sekä Töölön demareiden työpajan materiaaleista valmistetaan koontiaineisto keskustelun pohjaksi. - Molempien tapahtumien puheenvuoroista tuli todella paljon palautetta, joten näistä saadaan hyvät pohja-

”Olisi hienoa, jos keskustelu lähtisi käyntiin niin, että se eläisi lehtien yleisöosastoilla ja kolumnipalstoilla ympäri maan.”

paperit käytävällä keskustelulle, Alijärvi toteaa. Hän alleviivaa, että nyt ei siis tehdä valmista periaateohjelmaa pureskeltavaksi, vaan käynnistetään jäsenten ja kannattajakunnan kanssa laajamittainen keskustelu meidän poliittisista periaatteista. Kaarin Taipale pitää tällaista työtapaa, jossa kaikki jäsenet voivat halutessaan osallistua projektiin, erittäin tärkeänä. - Itse asiassa prosessi, laaja keskustelu on tärkeämpi kuin paperi, joka sen lopputuloksena syntyy. Vain keskustelun kautta ihmiset pystyvät ottamaan ohjelman omakseen ja taiste-

lemaan sen toteuttamisen puolesta.

Laajana rintamana Keskustelut koontiaineistoista laitetaan käyntiin internetissä. Lisäksi on tarkoitus tuottaa erillisiä kirjoituksia ja kutsuartikkeleita, jotka myös ovat aikanaan jäsenten kommentoitavissa. Eri paikkakunnilla järjestetään keskustelutilaisuuksia, jotka ovat samalla osa järjestöllistä EU-vaalikampanjaa. - Olisi hienoa, jos keskustelu lähtisi käyntiin niin, että se eläisi myös blogeissa, lehtien yleisöosastoilla ja kolumnipalstoilla ympäri maan, Pirjo Alijärvi toteaa. Hänen mukaansa suunnitelmissa on myös pyytää Kalevi Sorsa -säätiöltä lyhyt kuvaus sosialidemokraattisen yhteiskunnan toivetilasta. - Meillä on sellainen idea, että haastaisim-

Yhteiskunnan mitta on ihminen; sen rakenteet ja menettelytavat ovat ihmistä varten. Ne suojaavat piittaamattomuudelta, joka hajottaa yhteisön.

me muidenkin puolueiden Think Tankkeja kertomaan näkemyksensä heidän tavoiteyhteiskunnastaan. Millainen ihanneyhteiskunta olisi esimerkiksi ajatuspaja Liberan mielestä, Alijärvi pohtii. Kaikki nämä keskustelut kootaan yhteen ensi kevään puoluekokousta varten ”sosialidemokraattisen aatteen tila ja tulevaisuus”-nimellä kulkevaan johtopäätöskeskusteluun.

Ei pintaliitoa! Emerituspääkirjoitustoimittaja Matti Linnanahde on käsitellyt alkusyksyn aikana parissa kirjoituksessaan puolueen periaatteita

”Miten periaatteet julistetaan entistä paremmin tähän aikaan ja tulevaisuuteen sopiviksi?”

ja politiikan arvoja yleisesti. Hän näkee, että puolueilla on karkeasti ottaen kaksi mahdollisuutta: ”Joko puolueet laittavat poliittisia valintataloja pystyyn ja alkavat pintaliitää kulloistenkin arvojakaumien siivellä tai sitten ne kirkastavat entisestään ohjelmiaan ja yrittävät vaikuttaa arvoihin.” Linnanahde kirjoittaa vierastavansa ajatusta, että SDP muuttaisi periaatteensa tai tiputtaisi niistä jotain olennaista pois. - Sen sijaan minulla ei ole mitään sitä vastaan, että joku keksii, miten periaatteet julistetaan entistä paremmin tähän aikaan ja tulevaisuuteen sopiviksi. Nyt käynnistyvässä työssä on kyse juuri tästä: miten periaatteet julistetaan paremmin aikaan sopiviksi. Puheenjohtaja Urpilaisen viereisen sivun kirjoituksen otsikko tiivistää kaiken olennaisen: Arvomme pysyvät, keinot muuttuvat. Arvopohjasta ei hypätä irti. Jos ajatellaan, että pe-

riaateohjelma on puolueen sydän, ydin johon puolueen poliittinen toiminta nojaa, ei nyt toteutettava projekti ole mikään sydämensiirtoleikkaus. Se ei ole edes ohitusleikkaus, eikä pallolaajennus. Kyseessä on kunto-ohjelma, jonka jälkeen sosialidemokraattinen sydän lyö entistä vahvemmin. Hyvällä sykkeellä. Meillä on mittava ja haastava projekti edessämme. Valmista on sitten vuonna 2016. Mutta tässä projektissa yhteinen kuljettu matka on aivan yhtä tärkeää kuin lopputulos. Skannaa alla oleva QR-koodi tai mene osoitteeseen www.sdp.fi/periaatejuttu, niin löydät linkit tässä artikkelissa viitattuihin lähteisiin.

QR code generated on http://qrcode.littleidiot.be

SDP:N JÄSENLEHTI 6/2013

Arvomme pysyvät, keinot muuttuvat Sosialidemokraatit näkevät hyvinvointivaltion oppivana organisaationa.Tartumme ennakkoluulottomasti vaikeisiinkin kipukohtiin ja uudistamme suomalaista hyvinvointivaltiota, jotta voimme turvata sen tulevillekin sukupolville. Uusi aika on aina vaatinut uudet vastaukset. Niin myös nyt. Globalisaatio on muuttanut työnjakoa. Kansainväliset rahoitusmarkkinat ja monikansalliset yritykset ovat luoneet uuden toimintaympäristön. Teknologian kehitys taas muuttaa niin tapaamme tehdä työtä kuin keskinäistä kommunikointiammekin. Onkin tärkeä pohtia, miten turvaamme tulevaisuudessa Suomessa korkean työllisyyden ja saamme uutta työtä. Niin-

pä myös puolueemme periaateohjelma kaipaa päivitystä. Me käymme tähän työhön, jonka tähtäin on vuoden 2016 puoluekokouksessa. Vuoden 1999 periaateohjelmassa todetaan, että oikeudenmukaisuus syntyy oikeuksien ja vastuun tasapainosta. Hyvinvointivaltion on kuitenkin löydettävä itsestään uusi oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino - ja uusi tasapaino yhteiskunnan ja yksilön välillä. Myös tähän kysymykseen on etsittävä vastausta periaateohjelmaa päivitettäessä. Jutta Urpilainen SDP:n puheenjohtaja Valtiovarainministeri

Pelkät arvot eivät riitä Dimitri Qvintus

Vesa Mauriala toivoo uudelta periaateohjelmalta kunnianhimoa ja isoa poliittista kuvaa. Arvotavoitteet pitäisi osata kääntää käytännön politiikkaan. Meillä periaateohjelmaan suhtaudutaan aina vakavammin kuin muissa puolueissa, Vesa Mauriala toteaa. Ohjelmia on ollut kaikkiaan viisi ja kaikki ovat olleet oman aikansa näköisiä. Mauriala, joka itse oli mukana nykyisen periaateohjelman teossa, käy läpi ohjelmien historiaa. Forssan ohjelmasta riittää kerrottavaa. Vuoden 1952, niin sanottua Oittisen ohjelmaa Mauriala pitää kauneimpana. – Mielestäni siinä periaatetasolla määriteltiin hyvinvointivaltio. Se tehtiin maailmassa, joka oli suhteellisen ennustettava. Vuoden 1987 ohjelma, niin sanottu Kalevi Sorsan ohjelma, syntyi kylmän sodan loppuvaiheessa. Ajan tuomien haasteiden lisäksi ohjelmatyötä sävyttivät ristiriidat. Sorsan mukaan siinä tilanteessa ohjelmasta tuli monen eri asian kompromissi.

”Yksi suuri kysymys on yksilön ja ihmisten suhde markkinoihin.”

Viimeisimmän ohjelman kohdalla pohdittiin, mitä globalisoituvasta maailmasta pitäisi sanoa. Maurialan mukaan vaikeus oli ja on edelleen, että nyt ei eletä vuotta 1952, jolloin maailma oli jollain tavalla ennustettava ja haltuun otettava.

Kestävät perusarvot Mauriala kertoo Sorsan sanoneen, että nykyinen ohjelma on sellainen, jonka hän olisi halunnut tehdä vuonna 1987. Maurialan mielestä ohjelman vahvuus on siinä, että perusarvot on määritelty kestävästi. Niihin ei hänen mukaansa ole paljoa lisättävää. – Pulma on, että se on periaatteellinen, ei poliittinen ohjelma. Silloin työryhmällä oli ajatus, että periaateohjelma toimisi sateenvarjona muille. Mauriala mainitsee kyseisen ohjelman heikkoudeksi sen, että siinä ei ole riittävästi talouspoliittista otetta. – Jos katsoo sosialidemokratiaa, se on lähtenyt kapitalismin kritiikistä. Lisäksi Erkki Tuomioja kritisoi, että ei ole tarpeeksi ympäristönäkökulmaa. Hän olisi painottanut sitä enemmän.

Nykyisen periaateohjelman teossa mukana olleen Vesa Maurialan mielestä uuden ohjelman pitää olla tiukasti kiinni siinä, miten talousjärjestelmä toimii ja mitä siltä odotetaan ihmisten vapauden näkökulmasta.

Mielestäni Eki oli oikeassa. Maurialan mielestä pitäisi muodostaa sosialismin näkökulmasta käsitys siitä, miten markkinat toimivat ja miten ihmisten vapautta taloudellisina toimijoina, työelämässä ja kulttuurissa voitaisiin kehittää. – Sosialidemokratia nimenomaan pystyi vapaut-

tamaan ihmisiä taloudelliseen toimeentuloon, lisäämään työelämän oikeuksia ja sitä kautta myös kulttuurista vapautta.

Uudelle ohjelmalle on tilausta Maurialan mielestä uudelle ohjelmalle on tilausta. Varsinkin, jos tavoitteena on

”Tämä on Sosialidemokraattinen puolue Suomessa, ei Suomen sosialidemokraattinen puolue.”

eurooppalaisen tai globaalin sosialidemokratian tavoiteohjelma, jossa otetaan tiukemmin kantaa tavoitteisiin. Maurialan mukaan ei riitä, että periaateohjelmatyön kautta puhdistetaan henkeä ja puhutaan arvoista. Esimerkkinä Mauriala käyttää nykyistä ohjelmaa. Siinä eurooppalaisuudesta ja länsimaalaisesta demokratiasta ei puhuttu riittävän konkreettisesti tai määritetty tavoitteita Euroopan integraatiolle. Hänen mukaansa arvojen asemesta pitäisi kirjoittaa ”iso poliittinen kuva”siitä, mihin pyritään. Yksi suuri kysymys on yksilön ja ihmisten suhde markkinoihin. Maurialan mielestä uuden periaateohjelman pitää olla tiukasti kiinni siinä, miten talousjärjestelmä toimii ja mitä siltä odotetaan ihmisten vapauden näkökulmasta. Toinen suuri kysymys hänen mukaansa on, voidaanko enää tehdä Suomen sosialidemokraattisen puolueen ohjelmaa vai pitäisikö ajatella niin, että kansainvälisten markkinoiden vastavoimaksi tarvittaisiinkin eurooppalaista sosialidemokratiaa. – Jos sosialidemokratian vastaparina on globaalit markkinavoimat, niin silloin sosiaalidemokraattien pitää kysyä, miten niitä säädellään. Ei kai kukaan kuvittele, että vastaukseksi riittää Suomi?

Suhde Euroopan unioniin? Lisäksi Mauriala kaipaa määritelmää sosialidemokratian suhteesta Euroopan unioniin. Edellisiä ohjelmia tehdessä ei kyetty näkemään, mihin suuntaan Eurooppa kehittyy ja miten politiikan instrumentit toimivat. Niihin pitäisi nyt paneutua, Mauriala sanoo. – Palaan siihen Forssan ohjelman alkulähtökohtaan, että tämä on Sosialidemokraattinen puolue Suomessa, ei Suomen sosialidemokraattinen puolue. Iso kysymys Maurialan mukaan on, että kun Suomi ei enää ole liittoutumaton, tavoittelemmeko aidosti moninapaista maailmaa ja/tai näemmekö itsemme osana liberaalia demokraattista länttä, mikä taas vaikuttaa siihen, miten näemme itsemme suhteessa Venäjään tai Natoon. – Mielestäni olemme länsimainen liberaali demokratia ja meidän pitäisi olla mukana kaikissa niissä yhteistyöelimissä, jotka nämä maat yleensä muodostavat. – Tarvitaan myös johtopäätöksiä siitä, millaista monikulttuurista Suomea tavoitellaan ja millä ehdoilla. Arvotavoitteiden lisäksi pitää myös sanoa, mitä se tarkoittaa käytännön politiikassa.

SDP:N JÄSENLEHTI 6/2013

Norjan vaalit: Ykköspaikka tuli, hallituspaikka meni Dimitri Qvintus

Norjan vaalien tulos ja hallituksen muodostaminen kiinnostavat luonnollisesti myös Suomessa. SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen oli Norjassa seuraamassa vaaleja. Norjan vaaleista on kulunut kuukausi. Pääministeri Jens Stoltenbergin johtama Työväenpuolue piti suurimman puolueen paikkansa, mutta pääministeripuolueena Arbeiderpartiet ei jatka. Tuleva pääministeri, konservatiivipuolue Høyren Erna Solberg on haastavassa tilanteessa. Oikeistopopulistinen Edistyspuolue menetti vaaleissa paikkoja, mutta on menossa hallitukseen. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Ennen vaaleja äänestäjät kertoivat tukevansa Høyreä sillä edellytyksellä, että Edistyspuoluetta ei oteta hallitukseen. – Vaaleja edeltäneissä kyselyissä kävi selvästi ilmi, että populisteja ei haluttu hallitukseen. Ihmisten tahto ei toteudu, Paananen sanoo. Paanasen mukaan vaalitulos menee enemmän vaihtelunhalun piikkiin. Tulos on pettymys, vaikka Työväenpuolue onkin edelleen

maan suurin puolue. Paikalliset arviot eivät välttämättä povaa kovin pitkää hallitustaivalta konservatiiveille ja oikeistopopulisteille. Osa on puhunut yhden vuoden hallituksesta. Mikäli ennustukset yhden vuoden hallituksesta pitäisivät paikkansa, tarjolla olisi suosittu ja osaava pääministeri. Työväenpuolueen puheenjohtaja Stoltenberg onkin sanonut haluavansa jatkaa puheenjohtajana. – Mikäli näin kävisi, olisi tärkeää, että on heti työhön pystyvä henkilö. Jensin kokemus tällaisessa tilanteessa olisi kullanarvoista, Paananen sanoo.

Aktivoiva vaalikampanja Vaikka tarkemman vaalianalyysin aika on vasta myöhemmin, Paananen ehti kiinnittää huomiota kampanjan joihinkin yksityiskohtiin. Erityisesti Paanasen huomion kiinnitti vah-

Arbeiderpartiet teki vaaleissa näyttävän ja osallistavan kampanjan.

va henkilökohtaisen kontaktoinnin osuus. Perinteisten vaalitapahtumien lisäksi puolue kiersi ovelta ovelle. Arbeiderpartiet tavoitteli kampanjassaan miljoonaa kontaktia ja puolue arvioi sen toteutuneen. Kampanjatyöntekijöiden ja vapaaeh-

toisten työ tuotti siis tulosta. Paananen arvioi, että tilanteessa, jossa hallitus on istunut pitkään ja kansalaisten muutoshalu on näkyvissä, oli oikea ratkaisu tavata ihmisiä henkilökohtaisesti. Se helpotti omien kantojen kertomisessa. Osallistavan kampanjoinnin lisäksi puoluesihteeri mainitsee puolueen ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyön. – Puolueen ja ay-liikkeen yhteistyö liittyi tee-

moihin, mutta Norjassa ayliike myös ottaa selkeämmin kantaa demareiden puolesta. Norjalaiset ovat tehneet viime vuosina kyselyitä, joissa selvitetään tarkasti puolueiden suhtautumista ihmisille tärkeisiin asioihin. Puolueiden erot tuodaan selvästi näkyviin. – Ihmiset vertailevat mielellään. On tietysti eri asia, onko vertailutietoa saatavilla, Paananen huomauttaa.

Kotimaan tulevia vaaleja silmällä pitäen puoluesihteeri huomioi vaalityöntekijöiden innon tavata ihmisiä. Hän kannustaa käymään keskustelua ihmisten kanssa. – Myös me olemme tehneet sitä, mutta vieläkin enemmän on oltava rohkeasti siellä, missä ihmiset liikkuvat ja kerrottava, mitä hallituksessa teemme. Näitä ovat muun muassa oikeudenmukainen verotus, työllisyys ja eläkkeet, Paananen sanoo. Arbeiderpartiet

SDP:N JÄSENLEHTI 6/2013

Mikko Majander Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, VTT

Saksa vaalien jälkikrapulassa

Anna-Kristiina Mikkosen mukaan Poliko tarjoaa hyvän mahdollisuuden oman poliittisen ja järjestöllisen identiteetin luontiin.

”Poliittinen korkeakoulu” tarjoaa eväitä vaikuttamiseen Jarkko Piirainen

Oletko harkinnut uraa poliitikkona tai järjestöalan ammattilaisena työväenliikkeessä? Oletko kaivannut aikaa ja apua kehittää kykyjäsi poliittisena ja järjestöllisenä toimijana? Kaipaatko samanlaisen urasuunnitelman tehneen porukan tukea ja seuraa? Jos vastasit edellisiin kysymyksiin myöntävästi, SDP:n ”Poliittinen korkeakoulu” eli Poliko voi olla juuri sinua varten. SDP järjestää yhdessä TSL:n, Työväen Akatemian, Voionmaan Opiston ja Palkansaajien Opintoyhdistyksen kanssa nyt toista kertaa koulutusjakson, jossa poliittista ja järjestöllistä uraa työväenliikkeessä suunnittelevat voivat syventää omaa osaamistaan. Savonlinnalainen AnnaKristiina Mikkonen osallistui Polikon viime syksynä alkaneeseen, edelleen käynnissä olevaan, koulutusjaksoon. Mikkosen mukaan kurssin sisältö on ollut kattavaa ja koulutus kestoltaan hyvä. – Teemat ovat olleet ajankohtaisia, mutta myös yleispoliittista arvojen pohdintaa sekä puoluetoiminnan kehittämistä. Polikon lähijaksoilla käydäänkin läpi laaja kattaus poliittisen ja järjestöllisen työn osa-alueita. Opintojen teemoja ovat muun muassa hallinto ja kuntavaikuttaminen, Suomen poliittinen kenttä, järjestöviestintä

sen tarjonneen hyvin mahdollisuuksia verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia samanhen• Haku koulutukseen on käynnissä. Hakuaika kisten ihmisten kanssa. päättyy 30.11.2013. – Koulutus on tuonut • Koulutukseen valitaan hakemusten perusteella uusia ystäviä ja verkosto24 osallistujaa. ja. Koulutus on luonut oi• Vapaamuotoisissa hakemuksissa tulee ilmetä van vertaisryhmän, josta saa hakijan halu ja kyky sitoutua koulutukseen kotukea, vinkkejä, ajatuksia ja ko sen keston ajan, järjestö- ja poliittisen toiuusia avauksia. minnan historia, ehdokkuuksia ja vaalityön teMikkonen suosittelee kemisiä eri vaaleissa unohtamatta. Polikoa kaikille, jotka ovat • Alle 30 vuoden ikä tuo lisämahdollisuuden pääskiinnostuneita politiikasta ja tä koulutukseen. järjestötyöstä. • Koulutuksen hinta on 100 euroa. – Koulutus on suuri mahdollisuus oman poliittisen • Lue lisää ja hae koulutukseen: www.tsl.fi/kouja järjestöllisen identiteetin lutus/poliittinen-korkeakoulu-poliko/ luontiin. Lisätietoja: Mikkosella itsellään on TSL:n kv- ja viestintäpäällikkö Katri Söder katri.sohyvä mahdollisuus soveltaa der@tsl.fi, 040 773 9303 tai SDP:n järjestöpäällikkö Polikon oppeja myös käyAri Näätsaari ari.naatsaari@sdp.fi, 09-47898251 tännössä, sillä hänet valittiin vajaa vuosi sitten Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi. sekä Eurooppa nyt ja tule- torilleni Susanna Huovi– Valtuuston puheenjohvaisuudessa. selle. tajan asema on ollut jo nyt Lisäksi yhdessäolo mui- todella antoisa, on mielenMentorointia ja den kurssilaisten kiintoista olla verkostoja kanssa sekä kursasioiden ytiKoulutukseen kuuluu kon- sin antama mahmessä, hän ”Koulutus on taktiopetuksen lisäksi en- dollisuus pysähtoteaa. luonut oivan nakko- ja kotitehtäviä, jot- tyä pohtimaan Mikkonen ka osallistujat tekevät säh- omia tavoitteikertoo saavertaisryhköisellä oppimisalustalla. ta, näkemyksiä neensa hymän, josta Lähijaksojen välillä kirjoite- ja toimintaa povää palautetsaa tukea, taan myös oppimispäiväkir- litiikassa ovat olta työstään jaa, suoritetaan työharjoit- leet Mikkoselle vastuullisesvinkkejä, ajatelujakso työväenliikkeessä tärkeitä. sa tehtävässä. tuksia ja uusia ja tavataan omaa mentoria. Reilun vuo– Arvosavauksia.” Anna-Kristiina Mikkonen den mittainen tan suuresti kehuu mentoroinnin olleen koulutus mahvirkakunnalyksi kurssin parhaista sisäl- dollistaa sen, että ta sekä muilta löistä. Polikon opintoryhmäskunnallispoliitikoilta saa– Kiitos tästä kuuluu tä tulee tiivis yhteisö. Mik- maani hyvää palautetta toihenkilökohtaiselle men- konen kertookin koulutuk- minnastani.

Saksalaiset äänestivät syyskuun liittopäivävaaleissa oikeistohallituksen nurin. Johtava oppositiopuolue SPD lisäsi mukavasti kannatustaan melkein kolme prosenttiyksikköä. Saksan vasemmistolla siis kaikki hyvin? Kaukana siitä. Sosiaalidemokraattien hallituskumppaneikseen havittelemat vihreät hävisivät sen minkä SPD voitti, ja vasemman laidan Linke vielä enemmän. Näiden kolmen yhteenlaskettu tulos pärjää vain nippa nappa konservatiiveille, jotka korjasivat vaaleissa jättipotin. Saksan vaalijärjestelmä tosin tekee tilanteesta mutkikkaan. Äänestysaktiivisuus nousi edelliskerran aallonpohjasta vain rahtusen 71 prosenttiin, mutta uurnille vaivautuneiden äänistä meni peräti 15 prosenttia haaskuun. Entinen hallituspuolue vapaat demokraatit kompastui 5 prosentin äänikynnykseen, joka osoittautui liian korkeaksi myös vaalien uudelle tulokkaalle, vaihtoehtoa Saksalle ja eurolle vaativille populisteille. Piraateista ja muista puhumattakaan. yyy Näin ”puna-puna-vihreällä” kombinaatiolla olisi itse asiassa kehnosta vaalimenestyksestä huolimatta liittopäivillä enemmistö, muttei mitään halua sen käyttämiseen. Linke ei kelpaa kaveriksi, enemmän ehkä historiallisista kuin ajankohtaisista asiasyistä. Itä-Saksan kommunistien pragmaattisten perillisten kanssa vielä voisikin tulla toimeen, mutta länsipuolen änkyrät ovat jo liikaa. Eikä sosiaalidemokraattien ole helppoa antaa anteeksi entisille puoluetovereilleen, jotka loikkasivat Oskar Lafontainen vanavedessä vasemmalle. Toisaalta toisella puolella odottaa Angela Merkelin kuolemansuudelma. SPD lähti vaaleihin haastamaan CDU/CSU:n johtoasemaa, mutta kaventumisen sijaan kannatusero puolueiden välillä revähti entisestään peräti 16 prosenttiin. Kristillisdemokraateilla on näillä lukemilla itsetunto huipussaan. Suuri koalitio heidän kanssaan voi kansan keskuudessa viedä senkin luottamuksen, jota sosiaalidemokraatit ovat neljän oppositiovuoden aikana onnistuneet rakentamaan. yyy Jos valtaa on tarjolla, sille kuitenkin yleensä löytyy käyttäjiä.Taktinen asetelma Saksassa on nyt sellainen, että SPD voi hinnoitella hallitushalunsa korkeaan kurssiin.Työelämän keskeisissä kysymyksissä olisi syytä saada uudistuksia aikaan, eikä talous- ja Eurooppa-politiikassa pitäisi olla ylittämättömiä vedenjakajia CDU:n suuntaan. Päätyy SPD sitten hallitukseen tai oppositioon, pidemmällä tähtäimellä puolueen on löydettävä johtoonsa uutta karismaa ja uskottavuutta. Kaikki kunnia Peer Steinbrückille, mutta hänen persoonansa ei kantanut kansleriehdokkaana ongelmitta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden agendaa. SPD:n Berliinin puoluetoimistossa Willy Brandt Hausessa ei vaali-iltana juhlittu omaa menestystä vaan toisten, lähinnä liberaalien tappiota. Se ei ole tulevaisuutta määrittävän liikkeen linja, ja bileet päättyivätkin aika lyhyeen. Monella taisi olla Willyä ikävä.

SDP:N JÄSENLEHTI 6/2013

Nyt joukolla mukaan järjestöuudistukseen! Koko järjestörakenne on rakennettava uusiksi. Vanhat, perinteiset toimintatavat eivät välttämättä nuoria innosta. Olisiko niin, että puoluetoiminta on jo pitkään ollut projektiluontoista? Tarvitseeko kaikkien puolueosastojen toimia samalla lailla vai hyväksymmekö erilaiset tavat? Edellä olevat väittämät ja kysymykset löytyvät puolueen järjestöuudistustyöryhmän pohjapaperista, joka on nyt kommentoitavissa verkossa. Mitä mieltä sinä olet? Mene osoitteeseen ohjelmatyö.sdp.fi ja ota kantaa. SDP:n jäsenet voivat kommentoida asiakirjaa kirjoittamalla kommentointilomakkeeseen jäsennumeronsa, nimensä ja piirinsä. Annetut kommentit ja kommentoijan nimi sekä piiri tulevat näkyviin asiakirjan oikeaan reunaan. Annettuja kommentteja voi käydä tykkäämässä klikkaamalla tekstin alta löytyvää peukku-symbolia. Asiakirjan lopusta löytyy Facebook-kommenttikenttä, jonka kautta myös puolueen jäseneksi kuulumatto-

Järjestöuudistusasiakirja löytyy osoitteesta ohjelmatyo.sdp.fi. Maalaa hiirellä tekstikohta, jota haluat kommentoida, niin näkymään aukeaa kommentointi-ikkuna. mat voivat tekstiä kommentoida. Tämä vaatii kirjautumista omalle Facebook-tilille. Nyt kommentoitavana olevassa tekstissä referoidaan tutkimuksia tämän päivän järjestötoiminnan trendeistä ja vedetään yhteen viimekeväisen järjestökyselyn tuloksia. Syksyn aikana kirjoitetaan myös esitykset. - Aina kun työryhmä saa uutta sisältöä valmiiksi, tulee se internetiin kommentoitavaksi. Ja kommentit otetaan taatusti huomioon lopullista asiakirjaa tehdessä, SDP:n järjestöpäällikkö Ari Näätsaari toteaa. Hän toivoo asiakirjan

Mikä järjestöuudistusasiakirja? Puolueen järjestöuudistustyöryhmä työstää ensi vuoden puoluekokoukselle asiakirjaa, jossa esitellään tavoitteet ja malli SDP:n

synnyttävän runsasta keskustelua, sillä se tulee olemaan pohja puolueen tulevaisuuden järjestötyölle. Näätsaari kannustaakin jäseniä pohtimaan tosissaan, millainen on se SDP, joka tukee parhaimmalla mahdollisella tavalla jäsenten

tulevaisuuden järjestötyölle. Tähän asiakirjatyöhön jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa.

vaikutusmahdollisuuksia ja toimintaa. Asiakirjaa voi kommentoida myös sähköpostitse: ari.naatsaari@sdp.fi tai kirjeitse: SDP/Ari Näätsaari, Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki.

AIMOn lukijatutkimus tulee SDP:n jäsenlehti AIMO tekee lukijoille pienimuotoisen lukijatutkimuksen marraskuun aikana. Osana lukijatutkimusta kysytään myös muutama kysymys EU-vaaleihin liittyvistä teemoista. Kaikki ne SDP:n jäsenet, jotka ovat ilmoittaneet ajan tasalla olevan säh-

köpostiosoitteen puolueen jäsenrekisteriin saavat jäsenkyselyn viikolla 46. Mikäli et ole varma, että sähköpostiosoitteesi on rekisterissä tai osoite on vanhentunut, ilmoita siitä SDP:n jäsenpalveluun Arja Pennaselle osoitteeseen arja.pennanen@ sdp.fi

SDP:N JÄSENLEHTI 6/2013

Kansalaistottelemattomuus Jouduitko taas alakynteen illanvietossa? Ei hätää, me tarjoamme välineet nokkeliin vastauksiin kaikissa tilanteissa. Tällä kertaa väännämme kättä kansalaistottelemattomuudesta. Kansalaistottelemattomuus on hipsterikaveripiirissäsi varsin hyväksytty asia. On täysin luonnollista, että kadun voi vallata, metron lattialle saa syljeksiä ja julkiset tilat voi koristella graffitein. Näitä ei kannata kovin suureen ääneen kyseenalaistaa. Näiden asioiden filosofointi on paras tapa aikaansaada pohdintaa kansalaistottelemattomuudesta. Kauhean oikeassa ei kannata olla, koska tottelemattomuuden rajoja itse kukin rikkoo punaisia päin fillarilla ajaessa. Voit hienovaraisesti tunnustella, että mitähän tapahtuisi, jos kansalaistottelemattomuudesta maksettaisiin kansalaispalkkaa. Voi olla, että tämä kärjistys saa kotiviinin läikkymään yli äyräiden.

Kansalaistottelemattomuuden taivastelu sopii mainiosti Rosson sunnuntai-iltapäivän hälinään. Voit ottaa puheenaiheen vaikkapa Pauligin kahveista ja sanoa, että veropakolaisen selkänahasta se on tämäkin tuote tehty. Jatkoksi kannattaa lastata, että onko oikeampaa kansalaistottelemattomuutta verojen kiertäminen vai öljynporauslautan valtaaminen? Ja mitä siitä tulisi, jos jokainen suomalainen voisi rikkaiden sukujen tapaan lähettää rahansa veroja pakoon. Pääomapiirien käpykaarti-isänmaallisuus verotuksessa sopii hyvin Rosson väittelypuheeksi, sillä harvemmin seurueessa sattuu olemaan perimällä elämänuransa tehneitä tai optiojärjestelmän edustajia.

Valistuneessa ystäväpiirissäsi kansalaistottelemattomuus ei saa kannatusta. ”On suorastaan oikein, että poliisit pistävät mellakoivat hupparihipit nenärenkaasta nippusiteillä kiinni linja-auton penkkiin. Mokomatkin pullonheittelijät ja ikkunoiden töhrijät. Kuka nekin tuhot maksaa?” ABC-asemalla kahvit eivät läiky edes kristillisdemokraattien pj:n Päivi Räsäsen kansalaistottelemattomuudesta, eli ”raamattu ennen lakia” -puheista. Suuret ikäluokat ovat rakentaneet maan ja kaipaavat järjestystä ja turvallisuutta julkisilla paikolla.Tätä tulee jatkossakin vaalia. Näitä argumentteja kuulet taatusti, jos johdattelet keskustelun kansalaistottelemattomuuden monipolvisiin uriin varttuneessa seurassa.

SDP:N JÄSENLEHTI 6/2013

Tutkimuksen mukaan Euroopassa muhii merkittävä poliittinen muutos Olli Hella Kari Hulkko

Sosialidemokraatit nousemassa suurimmaksi ryhmäksi Populististen puolueiden raalipuolueiden kannatussuosion kasvu saattaa nos- ta. Tilanne on siis muualtaa sosialidemokraattisen la erilainen kuin Suomessa, ryhmän suurimmaksi Eu- jossa perussuomalaiset ovat roopan parlamentissa ensi saaneet kannatusta etenkin kevään EU-vaaleissa. Näin perinteisten työväenpuolukävisi, mikäli vaalit pidet- eiden kustannuksella. täisiin tällä hetkellä. Sosialidemokraatit eivät ole ol- Kisa leet parlamentin suurin ryh- on kova mä kertaakaan 2000-luvulla. Kisa parlamentin suurimUnkarilainen politiikan masta paikasta on tiukka, tutkimuslaitos Policy Solu- mutta tällä hetkellä sosialistions on koonnut yhtien ja demokraattien kanteen kaikkien 28 natus antaisi ryhmäljäsenmaan miele 230 paikkaa, nellipidemittaukset jä paikkaa kristilDemarit syyskuulta. lisdemokraattien Tutkimus arryhmää enemvoittaisivat vioi, että sekä män. Kristillilähes viisi äärioikeisto etset olisivat häviprosenttiyktä -vasemmisämässä paikkosikköä ja to lisäävät kanja ensimmäisen natustaan parlakonservatiivit kerran 20 vuomentissa. Nämä teen. häviäisivät puolueet syövät Demarit voitlähes saman useimmissa jätaisivat lähes viisenmaissa etenkin si prosenttiyksikverran. perinteisten konköä ja konservaservatiivi- ja libetiivit häviäisivät

lähes saman verran.Toinen suuri häviäjä olisi liberaalidemokraattien ryhmä, johon Suomesta kuuluu keskusta. Sen nykyinen kannatus antaisi ainoastaan 59 paikkaa.

Talouskriisi nostaa äärilaitoja EU:ta koetellut talouskriisi nostaa kummankin äärilaidan kannatusta ympäri Eurooppaa. Euroopan yhtyneen vasemmiston ryhmä,

johon Suomesta kuuluu vasemmistoliitto, olisi nykyisillä kannatuksilla nousemassa yhtä suureksi kuin liberaalit. Talouskriisi on myös taittanut koko unionin alueella vihreiden puolueiden pari-

kymmentä vuotta jatkuneen kannatuksen kasvun.Vihreiden äänimäärä putoaisi kaksi prosenttiyksikköä. Usein yhdessä äänestävät demarit, vasemmisto ja vihreät saisivat yhdessä 44 prosenttia äänistä, eivätkä kuitenkaan saisi yksinkertaista enemmistöä parlamenttiin. Suhteellinen voittaja olisi myös euroskeptinen ryhmä. Nykyinen brittikonservatiiveista ja Puolan Laki ja oikeudenmukaisuus -puolueesta koostuva ryhmä saisi noin 50 edustajaa. Perussuomalaisten ja Britannian UKIPin Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa saisi ennusteen mukaan 17 edustajaa. Se ei vielä riitä edes viralliseen asemaan parlamentissa, mikäli ryhmä ei saa tuekseen muita äärioikeistolaisia edustajia. Näitä mihinkään ryhmään kuulumattomia on tällä hetkellä noin 70. Kaikkiaan joka seitsemäs uuden parlamentin jäsen olisi näillä kannatusluvuilla oikeistolainen euroskeptikko.

Kotivakuutuksen nettiostajan etu ensimmäisestä vakuutuskaudesta

-20 %

VAKUUTUSKAUPPA

(turvaamo) 24 h

www.turva.fi

Osta vakuutukset helposti netistä! 255x180 SDP_Aimo_nro6_Turvaamo_102013.indd 1

10/2/2013 4:07:05 PM

SDP:N JÄSENLEHTI 6/2013

Tarja Halonen ja Susan George Sorsa-säätiön tutkimus- ja politiikkapäivillä Eurooppalaisen FEPS-ajatuspajan ja Kalevi Sorsa -säätiön perinteiset tutkimus- ja politiikkapäivät pidetään 11. marraskuuta Helsingissä. Tänä vuonna tarkastelun kohteena on kansanvallan toteutuminen ja vahvistaminen.

Kansan valtaa – tai sen puutetta – lähestytään neljästä eri näkökulmasta: EU:n legitimiteetti, yritysvallan ylivalta, demokratisoituminen ja demokratiatuki sekä edustuksellisen ja suoran demokratian mahdollisuudet.

Keskusteluja pohjustamassa ovat muun muassa presidentti Tarja Halonen, yhteiskuntatieteilijä-aktivisti Susan George, professori Bruno Liebhaberg, EU:n ulkoasianhallinnon demokratiatuen neuvonantaja Ingrid Wetterqvist,

kansanedustaja Tuija Brax, Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen sekä SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: www.sorsafoundation.fi

Power to the People! The future of European democracy is the theme at the FEPS and Kalevi Sorsa Foundation Research and Policy Day organised on Monday, Novem-

ber 11th in Helsinki. Topics to be discussed are strengthening EU legitimacy, corporate power, democratisation and democracy support as well

as representative and direct democracy. Speakers include President Tarja Halonen, political scientist and activist Susan George and a host of

Puoluekokous Pohjanmaan lakeuksilla SDP:n 44. varsinainen puoluekokous pidetään Seinäjoella, Seinäjoki Areenassa, 8.-10. toukokuuta 2014. Nyt viimeistään kannattaa ryhtyä pohtimaan aloitteiden tekoa, sillä puoluekokouksessa käsiteltäviksi tarkoitetut aloitteet on tehtävä puolueen sääntöjen mukaan niin, että ne ovat perillä puoluetoimistossa viimeistään marraskuun 30. päivänä 2013. Aloitteita puoluekokoukselle voi tehdä puolueosaston jäsen, puolueosasto, kunnallisjärjestö, piirijärjestö, puoluehallitus, puoluevaltuusto, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen val-

tuuskunta Euroopan parlamentissa sekä Sosialidemokraattiset Naiset, Nuorten Kotkain Keskusliitto, Sosialidemokraattiset Nuoret ja SONK.

Aloitteet voi lähettää sähköisesti osoitteeseen aloite@sdp.fi tai postitse osoitteella: SDP/Tuula Lampinen, Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki.

other interesting academics and politicians. Further information at www. sorsafoundation.fi

Puheenjohtajapäivät tammikuussa Helsingissä SDP:n puheenjohtajapäivät pidetään ensi vuonna lauantaina 18. tammikuuta ammattiliitto Pron tiloissa Helsingissä. Ohjelmaa on aamusta iltapäivään, jonka jälkeen kokouspaikalta on helppo siirtyä puolueen jäsenristeilylle Länsisatamaan. Puheenjohtajapäiville osallistuvat puolueosastojen, kunnallisjärjestöjen ja piirien puheenjohtajat sekä nuorisoja opiskelijajärjestöjen osastojen puheenjohtajat. Kutsut tilaisuuteen lähtevät puheenjohtajille lähiaikoina.

SDP:N JÄSENLEHTI 6/2013