AIMO - SDP:n jäsenlehti 1/2013 by SDP

SDP:N JÄSENLEHTI 1/2013

Osuvia kiteytyksiä ”Jokainen meistä on jollakin tapaa erityinen. Joidenkin erityisyys vaatii erityistä tukea, että hän pärjää työmarkkinoilla.” Kansanedustaja Tarja Filatov blogissaan.

”Tänään (9.2.) sekä Urpilainen että Katainen puhuivat työstä ja oikeudenmukaisuudesta sekä kehuivat Berneriä. Lupaa hyvää maaliskuun kehysriiheen.” Mikael Jungner Twitterissä.

Kyse on arvoista. Vuosi huipentuu 7. syyskuuta, jolloin suuri joukVuosi 2013 on ehtinyt helmikuulle. Vuosi on toiminnallisesti välivuosi vaaleista.Tämä mahdollistaa ko työväenliikkeen toimijoita saapuu Tampereelle keskittymisen järjestötoimintaan ja syvällisempään kohtaamaan toisiaan keskustelun ja hauskanpidon aatteelliseen pohdintaan. Katsomme tulevaisuuteen. merkeissä. Luvassa on monipuolista ohjelmaa. VaKäynnistämme keskustelun arvoista, erityisesti raa jo viikonloppu kalenteriisi! Voit ottaa kantaa asioihin myös nettisivuillameettisestä markkinataloudesta ja demokrame ja Facebookissa. Lisäksi kokoamme tiasta. Puolue järjestää viisi kärkisemikeskusteluista julkaisun, jossa pohditaan naaria yliopistoilla ja lisäksi paikallisesesille nousseita periaatteita. Pääsemme ti järjestetään kymmeniä tilaisuuksia. ”Välivuosi siis pureskelemaan teemaa myös puoOsana arvokeskustelu-sarjaa on myös vaaleista mah luekokouksen alla ja itse kokouksessa kolme muuta polkua, joissa käsiteldollistaa keskit voimme tehdä johtopäätöksiä jatkolään Eurooppa-asioita, globaalia solitymisen järjestö työn suhteen. Avaa sanainen arkkusi daarisuutta ja kulttuuria.Tästä kaikesja osallistu keskusteluun! ta löydätte pian informaatiota puolutoimintaan ja Tänä vuonna on kulunut 110 vuoteen kotisivuilta. syvällisempään ta Forssan ohjelman hyväksymisestä. Koko arvokeskusteluhankkeen aatteelliseen Sitä juhlitaan Forssassa 17.elokuuta. pääasiana on koota ihmisiä yhteen pohdintaan.” Tilaisuuden järjestämisestä vastaavat positiivisella mielellä ja saada palaupaikallistoimijat ja puolueväki on toitetta ruohonjuuritasolta. Haluamme votettu lämpimästi tervetulleeksi sinne. mukaan koko sosialidemokraattisen liikSDP on aina ollut yhteiskuntaa uudiskeen! Tässä vaiheessa yhteistyökumppaneinamme ovat jo muun muassa Kalevi Sorsa Sää- tava arvoliike ja sitä puolue on myös tänä päivätiö, Työväen Sivistysliitto, SONK, Demarinuoret, nä. Tulevaisuuskeskustelu on enemmän kuin ajanSolidaarisuus ja Demarinaiset. Lähestymme hy- kohtaista. Haluamme, että sinä osallistut siihen aktiivisesti ja tuot ystäväsikin pohtimaan eettisempää vin pian myös muita. Voitte ideoida tilaisuuden ja järjestää omatoimi- markkinataloutta, demokratiaa, globaalia oikeudensesti vaikkapa politiikkaa ja punkkua -illan. Kun- mukaisuutta sekä Eurooppa-kysymyksiä! nianhimoisiin, yleisöä tavoittaviin tilaisuuksiin voi Säde Tahvanainen hakea tukea Työväen Sivistysliiton kautta. Hakua SDP:n ohjelmapäällikkö koskevat ohjeet tulevat puolueen kotisivuille.

”Uusi tuntijako antaa suunnan myös uusille opetussuunnitelmille, uudelle iloisemmalle ja yhteisölliselle peruskoululle.” Opetusministeri Jukka Gustafsson peruskoulun uudesta tuntijaosta blogissaan.

”Päivä meni semmassa useamman kunnanjohtajan kanssa. Sanoivat, että kuntauudistus on syvältä. Kysyin miten ne sen tekisi – hiljaista tuli.” Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta Twitterissä.

”Menkää ja tehkää hyvää.” Puoluesihteeri Reijo Paanasen päätössanat SDP:n puheenjohtajapäivillä.

SDP:n jäsenlehti Ilmestyy Demokraatin liitteenä. Jaetaan kaikille SDP:n jäsenille. Toimitus: aimo@sdp.fi Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki Vastaava päätoimittaja: Ismo Kainulainen, puh. 050 517 3594 / ismo.kainulainen@sdp.fi Toimitussihteeri: Jarkko Piirainen, jarkko.piirainen@sdp.fi Kuvat: Jukka-Pekka Flander jukka-pekka.flander@ruusuverkko.fi Seuraava Aimo ilmestyy 28.03.2013

SDP:N JÄSENLEHTI 1/2013

Nuorisotakuu – sateenvarjo, joka kerää alleen paljon hyvää Teksti: Jarkko Piirainen Kuvat: Jukka-Pekka Flander

”Nuorisotakuun toteutuminen on kovan työn takana ja se vaatii sekä aikaa että satsauksia koko yhteiskunnalta. Suunnitelmat on tehty ja resurssit varattu. Nyt alkaa toteutus.” Näin kommentoi työministeri Lauri Ihalainen nuorisotakuun astuessa voimaan tämän vuoden alussa. Nuorisotakuu oli yksi SDP:n eduskuntavaaleissa antamasta kolmesta vaalisitoumuksesta. Nyt lupaus on lunastettu maan hallituksessa. Nuorten yhteiskuntatakuusta tuli Suomen hallituksen yhteinen kärkihanke. Nuorisotakuun eteen on tehty jo paljon. Kuitenkin tarina on vasta aluillaan. Seuraavaksi täytyy huolehtia siitä,

että nuorisotakuu todella viedään kuntatasolle. Ja on varmaa, että sosialidemokraattiset kuntapäättäjät ja vaikuttajat tekevät paljon töitä sen eteen, että nuorisotakuu muuttuu todeksi nuorten elämässä eri puolilla Suomea. Seuraavalla sivulla ministeri Ihalaisen erityisavustaja Pilvi Torsti puhuu nuorisotakuusta, osallisuudesta, optimismista ja yhteisöllisyydestä. Samalla selviää myös, mitä otsikon sateenvarjovertauksella tarkoitetaan.

SDP:N JÄSENLEHTI 1/2013

ministerin erityisavustaja Mihin nuorisotakuuta tarvitaan? Pilvi Torstin mukaan nuoVastaukseksi riittää muu- risotakuun ympärillä onkin tama tilastofakta rakkaasta paljon hyvää tahtoa ja yhkotimaastamme. Suomessa teen hiileen puhaltamista. – Nuorisotakuussa on on 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 20–29-vuo- helppo löytää yhteiset inttiasta. Maassamme on 55 ressit ja nimittäjät. Ja jopa 000 työtöntä alle 30-vuo- aika pitkälle keinot. Johtotiasta, joista 33 000:lla on päätökset ovat kaikilla taammatillisesti suuntautunut hoilla aika samoja. Yhteisöllisyys. Sitä siis tutkinto. Noin 40 000 alle löytyy. Ja sen 30-vuotiasta on päälle on työn ja kouhelppo ralutuksen ul” Luvut ovat kentaa, kun kopuolella. saa monia Nämä lujotain sellaista, toimijoita vut ovat joettä ne herät mukaan. tain sellaista, tävät jokaisen – Mutta että ne hemiettimään työtä täytyy rättävät jotehdä koko kaisen miettilanteen ajan aktiivitimään tilanvakavuutta.” sesti. Pelkkä teen vakayhteisöllisyys vuutta. Työ-

ei yleensä vielä riitä. Se pitää saada konkretisoitua teoiksi, Torsti huomauttaa. Hän toivoo, että yhteinen huoli nuorten työllistymisestä konkretisoituisi vaikka siihen, että epävarmassa suhdannetilanteessa uskalletaan työllistää nuoria. Työnantajat ovatkin avainasemassa siinä, onnistuuko nuorisotakuun osana oleva työllisyystakuu.

Hyviä esimerkkejä kerätään Torsti kertoo, että nuorisotakuu.fi-sivustolle on kerätty erilaisia kokemuksia esimerkiksi nuorten kesätyökokeiluista ja joidenkin yrittäjäjärjestöjen projekteista. Hyviä esimerkkejä, jotka voivat toimia toisillakin paikkakunnilla.

– Tämä on sellainen seikka, joka herättää optimismia. Että meillä on aika paljon kaikenlaista tehtykin jo, Torsti toteaa. Yksittäiset hienot hankkeet saavat rutkasti lisää vaikuttavuutta, kun niitä kootaan yhden sateenvarjon alle. – Yksittäisten hankkeiden onnistuneiden käytäntöjen leviäminen on nyt paljon todennäköisempää kuin ilman tätä hanketta, ilman tätä kokoavaa sateenvarjoa, Torsti näkee. Tänä vuonna nuorisotakuu-hankkeessa panostaan vahvasti myös kampanjointiin ja viestintään, jotta tieto nuorisotakuun elementeistä saadaan leviämään tarpeeksi laajalle yrittäjien ja muiden työnantajien keskuuteen.

Vahva signaali nuorille Nuorisotakuusta saatetaan väittää, että sen lupaus on liian optimistinen. Torsti myöntää, että tietyllä tapaa näin ehkä onkin, sillä sataprosenttiseksi takuu ei varmastikaan yllä. – Kuitenkin tällaisella optimistisella lupauksella saavutetaan varmasti moninkertaisesti enemmän kuin ilman mitään lupausta, Torsti muistuttaa. Hänen mukaansa on tärkeää, että julkisella vallalla on uskallusta tehdä tällainen sitoumus. Se antaa signaalin, että nuorten eteen tehdään varmasti kaikki voitava. Lupauksella on myös asioita selventävä tehtävä. – Moderni yhteiskunta saattaa olla kansalaisen nä-

kökulmasta hirveän monimutkainen. Tällaiset lupaukset tekevät omalla tavallaan asioita helpommin ymmärrettäväksi. Torstin mukaan nuorisotakuun kaltainen sateenvarjo, jossa yhteisen nimittäjän alle voi kerätä eri toimijoita ja erilaisia teemoja, on hirveän paljon ymmärrettävämpi. Torsti kannustaakin miettimään sellaisia politiikan keinoja, jotka ovat helposti ymmärrettäviä. Näin syntyy osallisuutta. Ja tätä kautta voi sitten ymmärtää sen monimutkaisemmankin mallin. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa pyritäänkin siihen, että nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä.

Työministerin erityisavustaja Pilvi Torsti kannustaa SDP:n kuntapäättäjiä tekoihin nuorisotakuun puolesta: ”Nyt kannattaa olla aloitteentekijänä”.

Torstin terveiset kuntapäättäjille Sosialidemokraatit haluavat, että jokainen kunta laatii konkreettisen suunnitelman siitä, miten koulutustai työpaikkaa vailla olevat nuoret saadaan mukaan työelämään ja opiskelemaan.

Pilvi Torsti lähettää SDP:n kuntapäättäjille sellaisia terveisiä, että heidän kannattaa olla aloitteentekijänä ja huolehtia siitä, että nuorisotakuuseen saadaan kaikki osapuolet mukaan.

– Työnantajat haluavat olla nuorisotakuussa mukana. Siitä on näyttöä ja julkisia puheenvuoroja sekä tekoja. Mutta meillä saattaa olla puutetta toimivista yhteistyöverkostoista.

Torsti nostaa esimerkiksi hänen oman kotikaupunkinsa Helsingin, jossa demarit ovat tehneet aloitteen duuniryhmän perustamiseksi nuorisoverkoston yhteyteen.

– Tämä olisi juuri oikeantyyppinen kokoava elin tähän nuorisotakuuseen. Toki jokainen kunta on erilainen, ja ratkaisut pitää aina miettiä paikallisesti sopiviksi, Torsti toteaa.

”Nuoriso takuussa on helppo löytää yhteiset intressit ja nimittäjät”

SDP:N JÄSENLEHTI 1/2013

Mitä nuoriso- ja koulutustakuulupaus tarkoittaa?

Nuorten yhteiskuntatakuu koostuu neljästä elementistä:

Nuorten aikuisten osaamisohjelma:

Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

1) Koulutustakuu 2) Työllisyystakuu 3) Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta 4) Nuorten aikuisten osaamisohjelma

SDP:n vaatimuksesta osaamisohjelmaan satsataan vuosittain 25-52 miljoonaa euroa nuorten koulutus- ja osaamistason parantamiseksi seuraavan neljän vuoden ajan. Osaamisohjelma tarjoaa ilman koulututusta oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Nuorten aikuisten osaamisohjelma 20132016 yhteensä noin 36 000 aloittajaa.

Me emme halua kultalusikkaa Kaisa Penny

Eurooppa ikääntyy, kestävyysvaje vaivaa mantereen kaikilla nurkilla ja uutiset toisensa jälkeen kertovat eläkejärjestelmien kriisistä. Samalla Euroopassa on 5.7 miljoonaa alle 25-vuotiasta ja yli 11 miljoonaa alle 30-vuotiasta työtöntä. Nuoria, joiden pitäisi olla avain Euroopan eri kriisien ratkaisuissa, mutta jotka tällä hetkellä ovat yksi tulevaisuutemme suuria uhkia. Nuorisotyöttömyys on ollut eurooppalainen ongelma jo kauan, mutta huomiota se on saanut vasta parin vuoden ajan. Kun Etelä-Euroopassa ylitettiin viidenkymmenen prosentin työttömyslukemat, löytyi kipukynnys. Ja nyt, kun kuusikymmentä prosenttia on mennyt rikki, tuntuu, että turrumme ongelmaan. Miljoonien joukossa inhimillinen hätä häviää. Toisaalta miljoonien rikkoutuessa ongelma on pakolla noussut yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Nuorisotyöttömyyden pitkittymisen riskit - ja kustannukset - tiedetään, eikä kukaan halua toivottomuuden purkautuvan levottomuuksina tai rikollisuutena. Olisi kuitenkin tiedostettava, että ongelma ei ole vain talouskriisin tuomaa, eikä se myöskään poistu kriisin helpottaessa. Nuorisotyöttömyys on ollut kaksinkertaista muuhun

työttömyyteen verrattuna monissa Euroopan maissa, Pohjoismaat mukaan luettuna, jo parikymmentä vuotta. Työmarkkinoiden muutos on tuonut erityisesti nuor” Nuorisotakuu olisi ten työosoitus siitä, että elämään ongelma otetaan pätkiä, työttötosissaan.” myysjaksoja ja osa-aikaisuutta. Talouskriisi on vain räjäyttänyt olemassa olevat rakenteelliset ongelmat nykyiseen mittakaavaansa. Kipukynnyksen ylitys ja Euroopan sosialidemokraattisen puolueen määrätietoinen työ on tuottanut myös myönteisiä tuloksia. Komissio teki esityksen eurooppalaisesta nuorisotakuusta joulukuussa, ja EU:n työministereiden on määrä päättää siitä pian. Nuorisotakuu olisi osoitus siitä, että ongelma otetaan tosissaan. Se on jäsenmaiden sitoumus vastata nuorisotyöttömyyden Euroopan on pelastettava nuorensa, koska se tarvitsee heitä rakentamaan tulevaisuutta, Euroopan Demarinuorten puheenjohtaja Kaisa Penny kirjoittaa. luomiin ongelmiin. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tämä sitoumus on vesittymässä. Takuun voivat asiat koskettavat kaiken aa ikääntymistä ja maksa- osuutemme, osallistua yhtei- tehdään yhdessä töitä, jotmaantuloa ollaan venyttä- heikoimmassa asemassa ole- maan eläkkeitä. Ilman töi- sen hyvinvoinnin luomiseen. ta jokaiselle eurooppalaiseltä meidän sukupolvellam- Nyt liian monelta euroop- le nuorelle taataan oikeus mässä neljästä kuukaudes- via nuoria. Euroopan on pelastettava me ei ole mahdollisuutta palaiselta nuorelta puuttu- osallistua yhteiskuntiemme ta puoleen vuoteen, ja siihen ollaan lisäämässä rekis- nuorensa, koska se tarvit- tätä tehdä. Me emme pyy- vat ne mahdollisuudet, jotka rakentamiseen. Kirjoittaja on Euroopan teröitymisvaatimuksia. Nä- see heitä rakentamaan tule- dä kultalusikkaa, vaan vain vanhemmillamme on ollut. mä kenties pieniltä tuntu- vaisuutta, torjumaan nope- mahdollisuuden tehdä oma Ei myönnytä tähän, vaan Demarinuorten puheenjohtaja.

SDP:N JÄSENLEHTI 1/2013

Työllisyystalkoilla talouden kolmoishaasteen kimppuun Jarkko Piirainen

AIMOn toimitus tavoitti SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen viime viikonloppuna puolueen puheenjohtajapäiviltä kysyäkseen häneltä arviota politiikan kevään suuntaviivoista. Urpilaisen mukaan edessä muutos käynnissä. Maastamme on kadonnut teolon varsin haastava kevät. - Meillä on taloudessa lisuudesta viimeisen kymkolme isoa haastetta, joihin menen vuoden aikana kaikkiin pitäisi löytää työ- 100 000 työpaikkaa. Koskaluja maaliskuun kehysrii- ka markkinat ovat entistä enemmän Aasiassa ja Etehessä. Hänen mukaansa ensim- lä-Amerikassa, on myös mäinen haaste on maail- tuotantoa siirretty sinne. – Meidän pitää löytää mantaloudesta ja eurokriisiskeinoja, joilla voimme tutä johtuva suhdannehaaste. – Meidän pitää löytää kea yrityksiä synnyttämään Suomeen toimenpiteitä, joilla me uusia työpystymme vauhdittapaikkoja, maan talouskasvua ”Nyt tarvitaan Urpilainen Suomessa. panostuksia sanoo. Urpilainen muisosaamiseen, Hän kotuttaa, että eurorostaa, että kriisi ei ole ohi. infraan ja toisaalta on Vaikka viime sykSuomen tärkeä pisy oli vakaampaa kilpailukykyä tää huolta aikaa, epävarmuus jo olemassa jatkuu edelleen. edistäviin olevan teolKoko Eurooppa on toimiin” lisuuden toisiirtymässä työttömintaedellymyyskriisiin johtuen tyksistä, mutta satalouskasvun hitaudesta. – Etelä-Euroopan nuo- maan aikaan täytyy pyrkiä risotyöttömyysluvut ovat löytämään uusia aloja ja jo lähes 60 prosenttia. Eu- tuotteita, joissa Suomi voi roopassa oli joulukuus- olla maailman huippua. – Nyt tarvitaan panossa enemmän nuoria työttömänä kuin Suomessa on tuksia osaamiseen, infraan asukkaita, Urpilainen tote- ja Suomen kilpailukykyä edistäviin toimiin, joista aa huolestuneena. hallituksen energiaveroTyöpaikkoja ja päätökset olivat hyvä esitoimintaedellytyksiä merkki. Urpilaisen mukaan halToisaalta Suomessa on myös talouden rakenne- lituksen täsmätoimet tek-

nologiateollisuuden ja meriteollisuuden kilpailukyvyn tukemiseksi ovat myös perusteltuja.

Kannustavaa työelämää Kolmas haaste on julkisen talouden kestävyysvaje. Tulevaisuudessa meillä on entistä pienempi joukko ihmisiä työelämässä, mutta ihmiset kuitenkin elävät aiempaa pidempään. – Tämä on hieno osoitus siitä, että hyvinvointivaltio toimii. Tästä on seurauksena kuitenkin se, että tulojen ja menojen väliin syntyy vaje julkiseen talouteen. Se täytyy pystyä kattamaan. – Tämän vuoksi on tärkeää tehdä sellaisia uudistuksia, joilla lisätään työntekoa Suomessa. Tällöin tarvitaan parempaa työhön osallistumista ja työhön kannustamista, Urpilainen toteaa. Hänen mukaansa joustava eläkeikä oli hyvä esimerkki uudistuksesta, joka ei perustu pakkokeinoihin vaan työnteon taloudellisiin kannustimiin. – Nyt tarvitaan samanlaisia uudistuksia opintotukeen, perhetukiin ja päivähoitoon. Sitten täytyy huolehtia myös siitä, että ihmiset jaksavat olla

SDP - Rohkein ja ennakkoluulottomin remonttireiska Jutta Urpilainen paalutti puheenjohtajapäivien puheessaan, kuinka SDP on Suomen ennakkoluulottomin ja rohkein puolue. – Yleisessä äänioikeudessa, ihmisoikeuksissa, hyvinvointivaltiossa, peruskoulussa, kansainvälistymisessä ja EU-jäsenyydessä on kaikissa yhteinen tekijä. SDP. Urpilainen totesi, että SDP on ollut mukana näissä remonteissa päättäväisesti, kädet työssä ja katse olennaisessa. – Kun isänmaa on kaivannut remonttireiskaa, SDP on ollut aina valmis. Niin tänäänkin. Urpilaisen mukaan tässä ajassa tarvitaan juuri tällaista ennakkoluulottomuuden ja rohkeuden henkeä.

– Mutta meillä on ehtomme. Me uskomme ihmiseen ja kasvuun. Siksi vaadimme, että jokainen suomalainen pääsee mukaan ja tuntee päätökset oikeudenmukaisiksi. Jutta Urpilainen korosti, että Suomen pitää tuntua

reilulta paikalta elää. – Me uskomme yhteiskuntaan, jossa jokainen kansalainen hyväksytään puutteineen ja vikoineen, sellaisena kuin on. Meidän ihanteemme on yhteiskunta, jossa kaikki pelaavat.

Talouden kolmoishaaste

• Vaikea suhdannetilanne – maailman talouden tila ja eurokriisi • Talouden rakennemuutos – Suomesta kadonnut 100 000 työpaikkaa teollisuudesta 10 vuoden aikana • Julkisen talouden kestävyysvaje – ikääntymisen vuoksi menot kasvavat tuloihin nähden kestämättömästi

• Tarvitaan yhtä aikaa työkaluja kaikkien näiden ratkaisemiseksi!

työelämässä pidempään. – Me haluamme antaa jokaiselle mahdollisuuden elättää itsensä ja perheensä työllä. Ja haluamme, että työelämä on sellaista, joka innostaa – ei sellaista, joka

lannistaa, Urpilainen toteaa SDP:n tavoitteista.

Nyt tarvitaan työllisyystalkoot Edellä esitellyn kolmen haasteen voittamiseksi tar-

vitaan Urpilaisen mukaan työn asettamista poliittisen päätöksenteon keskiöön. – Me tarvitsemme nyt työllisyystalkoita, joilla synnytetään Suomeen uusia työpaikkoja, Urpilainen linjaa.

SDP:N JÄSENLEHTI 1/2013

”Haluamme, että työelämä on sellaista, joka innostaa – ei sellaista, joka lannistaa.”

Tässä tietenkin sosialidemokraateilla on työn puolueena hallituksessa tärkeä rooli, mutta yhteistyöhön tarvitaan myös työmarkkinajärjestöjä. Urpilainen vetosikin puheenjohtajapäi-

villä palkansaajiin ja työnantajiin. – Istukaa alas yhteiseen pöytään ja sopikaa vanhat riidat ja näyttäkää tietä turvalliseen tulevaisuuteen. Urpilainen sanoo halli-

tuksen olevan valmis kuuntelemaan järjestöjen toiveita, jos järjestöt pystyvät näyttämään tietä vahvistuvalle työllisyydelle. – Kevät kietoutuu siis siihen, että meidän pitää

pystyä synnyttämään työpaikkoja ja tarjoamaan ihmisille työtä. Ja sitä kautta syntyy sitten edellytyksiä ylläpitää meidän hyvinvointivaltiota, Urpilainen kiteyttää.

Haasteita siis riittää. Nyt on työnteon aika. Katso Jutta Urpilaisen puheenvuoro puheenjohtajapäivillä: www.youtube.com/user/demariTV

SDP:N JÄSENLEHTI 1/2013

Puheenjohtajapäivät 9.-10. helmikuuta Vantaalla Viime viikonloppuna Vantaalla pidetyt SDP:n puheenjohtajapäivät olivat menestys. Päivillä kuultiin loistavia puheenvuoroja, käytiin hedelmällisiä keskusteluja ja tehtiin ryhmätöitä teemoilla työ, oikeudenmukaisuus, houkutteleva järjestötoiminta, demokratia ja eettinen markkinatalous. Ryhmätöistä saatiin erinomaisen hyvää materiaalia, jota lähdetään nyt jatkotyöstämään. Tällä aukeamalla olevat kommentit on kerätty näiden ryhmätöiden tuloksista. Katso ryhmätöiden tuotokset kokonaisuudessaan: www.sdp.fi/fi/taustat/muistiot

Millainen järjestötoiminta on houkuttelevaa? Tapahtumien tulee olla siellä missä ihmiset, esimerkkinä laskiaisrieha

Epäpoliittisia tilaisuuksia: bingo, zumba, disco…

Toiminnan näkyvyys ei tule vain tilaisuuksista, vaan esimerkiksi kokoukset kannattaa pitää julkisella paikalla. Itse tilaisuus ei yksin ole tärkeä, vaan se että toiminta näkyy.

Päivystävä demari: kun kuntalainen haluaa keskustella vaikka koirapuistosta, on asialle vastuuhenkilö

Uusista jäsenistä pidetään huoli!

Mitä eettinen markkinatalous tarkoittaa? Vastuullisia hankintoja

Ympäristöllisesti kestävä ja oikeudenmukainen

Kunnioittaa työehtoja

Moraalin ja välineellisen hyvän suhde

Sääntelyn taso: millä tasolla sääntely on?

Talouden lisäksi muita hyvinvoinnin mittareita

Millainen on parempi työelämä? Joustava työaika, työntekijän mahdollisuus kehittyä ja vaikuttaa työn sisältöön sekä työpaikan viihtyvyys tukevat työssä jaksamista

Työnjohtajien tulisi arvostaa sitä työtä mitä he teettävät työntekijöillään

Työtyytyväisyyteen vaikuttaa se noudatetaanko työpaikalla TESiä

Kiitos hyvästä työstä on suuri asia työntekijälle, se tuo positiivista energiaa työpäivään.

Pätkätyöllä elävä ei uskalla suunnitella tulevaisuutta työn puolueen huomioitava prekariaatti

SDP:N JÄSENLEHTI 1/2013

Oikeudenmukaisuuden ilmentymiä: Nuorisotakuu

Työelämän tasa-arvo ja solidaarisuus

Progressiivinen verotus

Peruskoulu

Puoluetoimistolta Jarkko Piirainen

Päivähoito

Ikääntyneiden palvelut

Demokratia

Oikeudenmukaisuuden vääristymiä: Terveyserot

Syrjäytymisen periytyminen, lapsiperheköyhyys, tarveharkinta

Asuntopolitiikka hiipunut 90-luvulla

Yrittäjän sosiaaliturvassa aukkoja

Liian monimutkainen sosiaaliturva

Koulutus ei kohtaa työmarkkinoiden kanssa

Työelämän ikärasismi

Joukkoistamaan toverit! Se taisi olla marraskuussa 2007, kun törmäsin ensimmäisen kerran crowdsourcing-termiin. Työskentelin tuolloin Kuopion yliopistolla suunnittelijana ja professori antoi käteeni listan avainsanoja, joista pitäisi löytää kirjallisuutta. Outsourcing, crowdfunding, crowdsourcing jne. Siis aivan kammottavia sanahirviöitä kaikki! Mutta kun asiaan perehtyi, huomasi että vaikeiden sanojen takana piilee yksinkertaisen loisteliaita menetelmiä. On hienoa nähdä, että crowdsourcing on nyt viimein lyönyt itsensä läpi laajempaan tietoisuuteen. Se alkaa olla jo kovasti muotia. Jopa niin, että sille on vihdoin löytynyt vakiintunut suomenkielinen termikin: joukkoistaminen. Yleisen määritelmän mukaan joukkoistamisella tarkoitetaan ihmisten tiedon, taidon ja kokemusten keräämistä erilaisiin tarkoituksiin pääasiassa internetissä olevien avoimien tehtävien avulla. Joukkoistamista on käytetty maailmalla varsin sujuvasti niin käsilaukkujen ja t-paitojen suunnittelussa kuin yhteiskunnallisten innovaatioiden kehittelyssä tai jopa perustuslain uudistusprosessissa (Islannissa olivat näin fiksuja!). yyy

Välineitä avoimempaan ja osallistuvampaan päätöksentekoon: Viestinnän parantaminen joka tasolla

Kyselyt puolueen jäseniltä, kuntalaisilta, käyttäjiltä ym.

Valtuutettujen tiedotettava ja kysyttävä puolueväen kantoja ajoissa

Alueellinen osallistuminen

Virkamiesvalta luottamushenkilöille

Tällä hetkellä joukkoistamisen ympärillä käy siis kova kuhina. Liikkeellä on esimerkiksi projekteja, joissa joukko aktiivisia kansalaisia joukkoistaa itsenäisesti poliittiseen päätöksentekoon liittyviä asioita. Ilman kytköstä ”perinteiseen” järjestelmään. Eduskuntakin on kehityksessä mukana. Tulevaisuusvaliokunta julkisti viime vuonna raportin, joka selvittää joukkoistamisen mahdollisuuksia demokraattisissa prosesseissa. Raportti on hyvä ja helppolukuinen johdatus aiheeseen ja se kannattaa jokaisen asiasta kiinnostuneen lukea (löytyy esimerkiksi Googlen kautta hakusanoilla joukkoistaminen ja tulevaisuusvaliokunta). Raportissa puhutaan mahtipontisesti poliittisen päätöksenteon uudesta ajasta. Ja tottahan se on. Politiikan ja päätöksenteon kontekstissa joukkoistamisessa piilee aivan valtava potentiaali. yyy SDP:kin on viime vuosina flirttaillut joukkoistamisen kanssa ihan tosimielellä. Esimerkiksi syksyn kuntavaalien tausta-aineistoluonnokset olivat kaikkien kansalaisten kommentoitavana nettisivuillamme. Kommenteista koostettiin paperi, joka meni puoluehallituksen käsittelyyn, ja lopulta osa annetuista ideoista vaikutti puolueen lopulliseen kuntavaaliaineistoon. Ei lainkaan hassumpaa osallistamista, vai mitä? Verkkosivuillamme pyörii myös Anna idea -palvelu, joka on 24/7 valmiina vastaanottamaan ideoitanne. Tänäkin vuonna tulemme käyttämään joukkoistamista useissa eri yhteyksissä. Ole siis tarkkana. Osallistu ja levitä sanaa. Ja hei! Miksipä et käynnistäisi omaa paikallista joukkoistamisprojektia? Ihannetilanteessa puolueesta voi muodostua ihmisille luonteva osallistumisen kanava ja samalla he saavat tietoa meistä ja tavoitteistamme. Lopuksi vielä villi ajatus: voimmeko me luoda joukkoistamisen avulla puolueen toiminnan ympärille alueellisia innovaatioverkostoja, jotka vetävät pyörteen lailla uusia ihmisiä osallistumaan? No, mitäs luulette?

Kirjoittaja on kulttuurintutkija, joka työskentelee verkkoviestinnän kehittäjänä Ruusuverkossa.

SDP:N JÄSENLEHTI 1/2013

”Pipa” Alijärvi – projektityön rautainen ammattilainen Uu työnsi tekij ä!

Pirjo Alijärvi eli työkavereiden kesken Pipa, aloitti SDP:n järjestösuunnittelijana viime marraskuussa. Monipuolisen ammattitaidon omaavasta Pipasta tuli odotettu vahvistus puoluetoimiston henkilökuntaan. Kertoisitko alkuun hieman itsestäsi, kuka olet ja mitä olet tehnyt ennen puoluetoimiston pestiäsi? – Olen Pirjo Alijärvi, 42-vuotias, kahden pojan äiti. Santeri on nyt 21 vuotta ja nuorempi poikani Valtteri 12 vuotta vanha. Ennen puoluetoimistoa olen työskennellyt kahdeksan vuotta Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksessa kehittämistehtävissä. Työt olivat pääosin kansainvälisiä kehittämisprojekteja, joissa keskityttiin vajaakuntoisten työllistämisen edistämiseen sekä palvelumuotoiluun. Kaikkiaan olen vastaavissa tehtävissä toiminut noin 15 vuotta. – Koulutuspolkuni on seurannut työtehtäviäni. Olen opiskellut työn ohessa – ensin ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2002 ja myöhemmin vielä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2009. Koulutukseltani olen MBA. Opinnoissani keskityin strategiseen johtamiseen, muutosjohtamiseen sekä projektikehittämiseen. Korkeakoulututkinnon jälkeen olen suorittanut myös tuotekehityksen erikoisammattitutkinnon. Minulle on sopinut hyvin tapa opiskella ja soveltaa samalla opittua suoraan työelämään. – Luottamustehtävissä olen ollut Janakkalan kunnassa parikymppisestä saakka, puolueosastossa, lautakunnassa ja useamman kauden myös valtuutettuna ja kunnanhallituksen jäsenenä. Maakuntahallituksessakin ehdin hieman kokemusta kerätä. – Harrastan hiihtoa, lenkkeilyä ja salillakin tulee pyörähdettyä säännöllisen epäsäännöllisesti.

Mikä sai sinut hakemaan töihin järjestösuunnittelijaksi puoluetoimistoon? – Halusin yhdistää kunnallispolitiikassa ja järjestötyössä kertyneen kokemukseni projekti- ja kehittämistyön ammattitaitooni työelämässä. Olet mukana vuoden päätapahtuman eli syksyn

Tampereen juhlan organisoinnissa. Paljasta vähän, mitä Tampereella tuleman pitää? – Tampereelle kokoonnutaan 7.9.2013 pitämään lippua korkealla, nauttimaan sekä kulttuuriohjel-

masta että huipputason seminaaripuhujista, osallistumaan juhlatunnelmaan perheen kanssa tai muuten porukalla. Tavoite on, että demarit näkyvät ja kuuluvat

katukuvassa ja päätapahtuma vanhan kirjaston puistossa kerää yleisöä laajasti korkealla tasollaan. Tänä vuonna keskustellaan arvoista. Mitkä ovat itsellesi läheisiä arvoja?

Arvot ja arvokeskustelu ovat minulle läheisiä asioita. Niistä puhutaan ja niiden merkitystä pohditaan aivan liian vähän. Olen työskennellyt esimerkiksi kehitysyhteistyötehtävissä Afrikassa ja tuo aika nosti vahvasti tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden paitsi arvoina, myös konkreettisina tekoina arjessani tärkeiksi.

”Tavoite on, että demarit näkyvät ja kuuluvat katukuvassa.”

Arvot ja arvokeskustelu ovat Pipalle läheisiä.

Näitä polkuja tallataan Tampereelle asti Puolueen toimintavuoteen liittyy olennaisesti erilaiset polut. Järjestösuunnittelija Pirjo Alijärvi kertoo sauraavassa, mistä näissä poluissa oikein on kyse. – Polut-ajattelu tarkoittaa neljää tapahtumatyyppiä, joita järjestetään eri puolilla Suomea. Nämä ovat aa-

tepolku, Eurooppa-polku, globaalipolku ja kulttuuripolku, Alijärvi listaa. Aatepolku käsittää viisi huippuseminaaria yliopistoissa. Näissä teemana on eettinen markkinatalous. Toteutus tapahtuu yhteistyössä TSL:n, Kalevi Sorsa -säätiön, SONKin ja Dema-

rinuorten kanssa. Seminaarien lisäksi tavoitteena on järjestää useita paikallisia tapahtumia kunnallis- ja piirijärjestöjen toimesta. – Tapahtuman toteutuksen saa jokainen taho itse suunnitella, mutta tarjoamme toki myös tähän apua

puoluetoimistolta esimerkiksi puhujien hankkimisessa, Alijärvi kertoo. Tapahtuman kustannuksiin voi hakea TSL:n kautta tukea jälkikäteen kustannusperusteisesti. Eurooppa-polku käsittää neljän valtakunnallisen Eurooppa-foorumin järjestä-

misen yhteistyössä TSL:n ja Kalevi Sorsa -säätiön kanssa. Lisäksi tavoitteena on järjestää paikallisia EU-tilaisuuksia, jotka toimivat EU-vaalien käynnistäjinä. Globaalipolun sisällä järjestetään keskustelutilaisuuksia, joissa aiheena on muun muassa naisten ase-

man parantaminen kehitysmaissa. – Vastaavasti kulttuuripolun tavoitteena on innostaa järjestämään kulttuuritilaisuuksia työväentaloilla, esimerkkinä vaikkapa iltamat, joissa esitetään Martti Suosalon ”Juoppohullun päiväkirja”, Alijärvi vinkkaa.

SDP:N JÄSENLEHTI 1/2013

Työrauhaa ja osallisuutta kouluihin Ministeri Jukka Gustafsson korostaa kasvatuksellisia keinoja pelkän kurinpidon sijaan. Jokaisen koulun pitää ol- liittyviä, oikeasuhtaisia sela turvallinen, kiusaamaton kä opetusta, kasvatusta ja ja rauhallinen koulu. Näin kehitystä tukevia. Gustafsson SDP vaati kuntamuistuttaa, vaalien alla käyettä työdyissä keskusterauhaa ei luissa. Nyt on Tänä vuonna rakennejo edetty savoimaan tulevat ta pelkälnoista tekoihin, lakimuutokset lä kurinkun opetuslisäävät oppipidolla. ministeri Juk– Siika Gustafssolaiden osallishen tarvinin helmikuun tumista muun taan kasalussa esittelemuassa koulujen vatusta ja mä koulurauhaohjausta. paketti tuo kaijärjestyssäänHyvässä vattuja kasvatöjen ja opetuskoulustuksellisia keisuunnitelmien sa opetnoja opettajille. taja on Vielä tänä laadintaan. työrauhan vuonna voimaan rakentaja ja tulevat lakimuukasvattaja, ei tokset lisäävät myös oppilaiden osallisuutta ja rankaisija, hän tiivistää. osallistumista muun muassa koulujen järjestyssääntö- Vastuuta teoista ja jen ja opetussuunnitelmien kasvua kansalaisuuteen laadintaan. Lakimuutosten jälkeen peLisäksi oppilaiden vastuu- rusopetuksen oppilas voita vahingonteoista selkey- taisiin velvoittaa kasvatetään, koulun kasvatuskes- tuksellisessa tarkoituksessa kustelun asemaa vahviste- esimerkiksi siistimään aitaan ja jälki-istuntoon liit- heuttamansa sotku. Kuntyvää lainsäädäntöä tarken- han tehtävä ei vain ole netaan. oppilaan ikään ja kehitysGustafssonin esitykses- tasoon nähden liian vaasä opettajille säädettäisiin rallinen tai raskas. laajemmat valtuudet tar– Näin oppilasta kasvakistaa oppilaiden tavaroita tetaan vastuuseen omista ja takavarikoida vaarallisia teoistaan ja niiden seuratai häiritseviä esineitä. uksista. Tässäkin korostuu – Meidän tavoitteenam- se, että työrauhaa ylläpideme on varmistaa oppi- tään kasvatuksellisin keilaan oikeus turvallisuuteen noin, ei rangaistusten peja osallisuuteen koulussa. lolla, Gustafsson toteaa. Opettajat ja koulu tarvitOppilaiden ja opiskelisevat uusia välineitä, joil- joiden osallisuuden lisääla edistetään osallisuutta ja miseksi ja heidän vaikuturvataan työrauha, ope- tusmahdollisuuksiensa patusministeri Jukka Gus- rantamiseksi Gustafssonin tafsson korostaa. esityksessä ehdotetaan, etHän pitää tärkeänä sitä, tä jokaisessa peruskoulusettä samalla kun vahviste- sa tulisi olla oppilaskunta. taan opettajan mahdolli– Oppilaskuntatoiminsuuksia puuttua häirintään nan vahvistamisella vahja epäasialliseen käyttäyty- vistetaan nuorten kasvua miseen, vahvistetaan myös täyteen ja täysivaltaiseen opettajan auktoriteettia. kansalaisuuteen jo lapsuuLakimuutosten jälkeen desta lähtien, Gustafsson oppilailla voidaan teettää perustelee. jälki-istunnossa kirjallisia Oppilaiden ja opisketai suullisia tehtäviä ja har- lijoiden oikeutta osallijoituksia. Tehtävien täytyy suuteen kehitetään myös kuitenkin olla kulloiseen- muilla keinoin. Lisäksi kin tekoon tai aiheeseen opetuksen ja koulutuksen järjestäjien velvollisuutta kehittää osallisuutta painotetaan nykyistä enemmän. ”Koulu on – Koulu on yhteisö ja sen täytyy toimia kuin yhyhteisö ja sen teisö. Yhdessä sovittuihin täytyy toimia pelisääntöihin sitoudutaan kuin yhteisö.” ja omana pidetyssä yhteisössä kynnys häiriökäyttäytymiseen on korkea, Jukka Gustafsson toteaa.

Lasten kotihoito Jouduitko taas alakynteen illanvietossa? Ei hätää, me tarjoamme välineet nokkeliin vastauksiin kaikissa tilanteissa. Tällä kertaa väännämme kättä lasten kotihoidosta. Lisääntymisikäisestä y-sukupolvesta on konsensus kaukana. Hajanainen kohderyhmä perustaa maailmankatsomuksensa sekalaiselle valikoimalle vaikutteita. Nuorissa toivoissa löytyy niin liberaaleja vaununtyöntelijäisiä, kuin patakonsuja kotiäitejäkin. Koulukunnat jumittavat tiukasti omissa poteroissaan, näkemysten lähdeviitteiden viedessä joko harvalukuisiin tutkimuksiin Islannin mallista tai täysin kyseenalaistamattomaan mutuun. Yksilöllistä valinnanvapautta puolustaessaan kohderyhmä saattaa helposti unohtaa, että pitkäaikaisen kotiäitiyden valitessaan tulee samalla valinneeksi itselleen eläkekuopan ja vaikeuksia työpaikan löytämisessä. Valinnanvapaudessa ei saa olla kyse jokotai -valinnasta työn ja perheen välillä, vaan sitä on täydennettävä entistä paremmilla mahdollisuuksilla molempiin. Kysy, onko se todella vapautta valita, että toinen joutuu valitsemaan pelkästään työn, ja toinen pelkästään kodin? Muistuta myös siitä, että mitä paremmat valmiudet lapsi saa, sitä laajempi on myöhemmin hänen vapautensa valita.

Keski-ikäisten kohdalla mieheyden muutos näkyy konkreettisimmin. Kun hieman vanhempi mies vain metsästi, kalasti ja remontoi ja mainitsi ehkä henkilöstölehden eläkkeellejäämishaastattelussa, että lasten kanssa olisi voinut olla enemmän, nyt hän harrastaa perhettä, puolisoa ja lastenlapsia. Fiksu yhteiskunta ottaa tämän huomioon. Josko se eläkkeellejäämishaastattelu olisi vuonna 2030 jo vähän erilainen?

Suurten ikäluokkien nainen saattoi hoitaa lapsensa kotona ilman tukia. Hänellä saattaa vielä olla muistissa tarinoita siitä, miten kävi, kun elättäjämies kuoli tai häipyi. Seitsemänkymmentäluvulla kotiäitikin vielä työllistyi tiukan paikan tullen, kunhan oli ahkerat kädet. Muistuta, että ajat ovat siinäkin suhteessa muuttuneet. Jos taas suurten ikäluokkien nainen vei lapsensa päivähoitoon, se tapahtui jo ehkä puolivuotiaana. Perhevapaat olivat lyhyemmät. Siitä näkökulmasta nykyinen keskustelu siitä, voiko lapsen viedä hoitoon alle kolmivuotiaana aiheuttamatta ikuisia traumoja, saattaa olla hupaisa. Kysäise, millaisia lastenhoitoratkaisuja hänen lähipiirissään oli, ja mitkä olivat lopputulokset. Päädytte ehkä huomaamaan, että monenlaisilla ratkaisuilla tulee täyspäisiä tenavia.

SDP:N JÄSENLEHTI 1/2013

Uusia kasvoja eduskuntaryhmän viestintään SDP:n eduskuntaryhmän viestinnässä on aloittanut uusia työntekijöitä. Emilia Tervonen aloitti helmikuun alussa Leila Vasaman vuorotteluvapaan sijaisena. Lisäksi ryhmäkansliassa jo aiemmin työskennellyt Nasima Razmyar on siirtynyt viestinnän

tehtäviin. Viereisen sivun jutussaan Emilia kuvailee tuntojaan hänen aloitettuaan uudessa työpaikassa. Nasima kertoo kokemuksistaan hänen lyhyestä työpaikkavaihdostaan, jonka aikana hän toimi toimittajaharjoittelijana sanomalehti Demokraatissa.

”Uutta perspektiiviä omaan työhön” Nasima Razmyar

Olen kiitollinen siitä, että pääsin tutustumaan toimittajan työhön Demokraatissa ja opettelemaan sitä itsekin. Tiiviin, faktapohjaisen uutisilmaisun opettelusta on hyötyä niin työssäni kuin politiikassa. Toimittajan työtä olen aina arvostanut, mutta joskus arvostellutkin. Nyt ymmärrän toimittajan työtä paremmin. Huomasin, että toimittajan näkökulma ympäröivään yhteiskuntaan on erilainen kuin esimerkiksi poliitikon. Huomaan nyt työharjoitteluni jälkeen katselevani itsekin maailmaa vähän toimittajan silmin. Välillä toimittajan työt ainakin näin harjoittelijasta tuntuivat yllättävän raskailta. Joskus kun oli päivän pähkäillyt pitemmän jutun kanssa, oli illalla olo, kuin olisi tehnyt ylipitkän lenkin. Kyllähän se tuntui kivalta nähdä ensimmäinen juttuni lehdessä painettuna. Se oli juttu Tarja Halosen uudesta kissasta, jonka Venäjän pääministeri Medvedev oli hänelle lahjoittanut. Huomasin, että toimittajan työssä vaaditaan erittäin hyvää yleissivistystä. Ja

Demokraatissa tietysti pitää tuntea hyvin yhteiskunnallinen päätöksentekokoneisto. Ja pitää seurata niin sähköisestä ”Toimittajan kuin printtityötä olen mediasta, miaina arvostä Suomessa ja maailmassa tanut, mutta tapahtuu. joskus arvosToimittajan tellutkin.” työ saattaa olla hyvinkin kiireistä, eikä välttämättä ehdi aina perehtyä kovin paljon taustoihin. Siksi pitää olla koko ajan kärryllä, missä yhteiskunnassa ja ympäristössä mennään. Toimittajaharjoittelussani opin myös tiedonhankintaa, mistä ja keneltä kysyä. Oli tosiaan mielenkiintoista nähdä, miten sanomalehti syntyy, mitä toimittajat oikein tekevät. Harjoitteluaika jätti ainakin sellaisen kipinän, että haluan saada lisäoppia ja varmaan ainakin jonkin tiedotusalan kurssin aion käydä. Suosittelen lämpimästi hetkellisiä työpaikkavaihtoja laajemminkin. Se voi avata monta uutta perspektiiviä, sellaista mikä auttaa ennen Nasima Razmyar ja Emilia Tervonen ovat eduskuntaryhmän viestinnän uudet työntekijät. kaikkea omaa työtä.

”Siis onko SDP iPadissa?” No on se. On ollut jo alkusyksystä asti. Jos sinulla on käytössäsi Applen iPad, lataa ihmeessä ilmainen sovellus itsellesi! SDP julkaisi viime syksynä suomalaisista puolueista ensimmäisenä oman sovelluksen Applen iPad-taulutietokoneelle. Tavoitteena oli vahvistaa asemaa Suomen parhaana internetiä hyödyntävänä puolueena. Niinpä iPadille luotiin monipuolinen uutistarjotin, joka tarjoaa hy-

vin laajan sisältöpalvelun kaikille puolueen toiminnasta kiinnostuneille. Sovelluksesta löytyvät esimerkiksi SDP:n ja demari.fi:n uutiset, puolueen taustamuistiot, sd-blogit, videot sekä sosiaalisen median twiittaukset ja facebook-päivitykset. Myös eri puolilla Suomea olevi-

en tapahtumien tiedot on helppo siirtää sovelluksesta suoraan omaan kalenteriin. Sovelluksen personoitava käyttöliittymä sisältää suoran kanavan vaikuttamiselle. Sovelluksen työpöydältä käyttäjät voivat antaa ideoita ja palautetta SDP:lle tai vaikkapa liittyä puolueen jäseneksi. Peruspalveluministerin erityisavustajaksi tällä viikolla siirtynyt SDP:n viestintäpäällikkö Ismo Kainulainen kertoo, että sovelluksen vastaanotto on

ollut positiivinen ja hiukan epäuskoisen yllättänyt. ”Onko SDP siis iPadissa?” – Sovellus on saanut runsaasti palautetta kattavasta ja päivittyvästä uutissisällöstään. Nyt näkee kätevästi kertavilkaisulla, mitä demareilla on pinnalla, Kainulainen toteaa. Jo aiemmin SDP on julkaissut

SDP:N JÄSENLEHTI 1/2013

Aidan takaa ja yli graniittiportaiden

Talousoppi-artikkelisarjassa Kalevi Sorsa -säätiön tutkijat avaavat talouspolitiikkaan liittyviä ajankohtaisia aiheita. Artikkelisarja on yksi osa SDP:n eettinen markkinatalous -keskustelusarjaa.

Emilia Tervonen

Kyllähän se vaan tuntui perin juhlavalta nousta eduskuntatalon graniittiportaita, hapuilla pitkin julkisivua, löytää ovi vierailijaryhmille, astua sisään, mennä vahtimestarin luokse ja sanoa: – Hei, mun pitäis päästä sisälle, oon täällä töissä. Aloitin työt SDP:n ryhmätoimistossa helmikuun alussa. Nyt vajaan kahden viikon työrupeaman jälkeen hapuilu pääsisäänkäynnillä on jo loppunut ja alan pikkuhiljaa hahmottaa talon muodon ja rakenteen. Myös työnkuvan pohjapiirustus on alkanut pikkuhiljaa piirtyä.

Asian kaksi puolta Tulin tiedotussihteeriksi niin sanotusti aidan toiselta puolelta. Olen viimeiset pari vuotta elättänyt itseni täysin ja sitä ennen hankkinut sivutuloja tekemällä toimittajan tai free-toimittajan töitä. Vanhat journalistikaverit vitsailivatkin leikkisästi minun vaihtaneen Tähtiensodan tyyliin ”pimeyden puolelle”, moni journalisti kun tuntuu pitävän toimitustyötä tiedottamistyötä ylevämpänä toimenkuvana. Täytyy myöntää, että samaan kirkasotsaiseen sakkiin olen itsekin nuorena journalistiopis-

olennainen ja pukea se selkelijana kuulunut. Nykyään hahmotan me- keään muotoon. diatyöt pikemminkin kahden puolen yhteisenä pro- Portaaton sessina, jossa tarvitaan sekä ympäristö tiedon syöttäjiä että proses- Aivan ummikkona en tiesoijia. Toimittaja tarvitsee dotushommiin lähtenyt. tiedottajaa taustoittamaan ja Ennen eduskuntaa pyövinkkaamaan, tiedottaja tar- rähdin viitisen kuukautvitsee toimittajaa saadakseen ta Euroopan eduskunnasedustamansa äänen kuulu- sa Brysselissä. Demariryhviin ja päästäkseen mukaan män harjoittelijana pääyhteiskunnalliseen keskus- sin näkemään miten Euteluun. roopan parlamentin deMahdollisuus ottaa tun- marien ryhmäviestintä toitumaa aidantakaiseen maa- mii, millaisia uusia haasteiilmaan on arvokas kokemus. ta muuttuva media aiheutEhkä suurin oivallus on taa ja miten niihin tartuollut sen työmäärän hah- taan. Lisäksi sain arvokasta mottaminen, mitä kokemusta siitä, miten poliittisen demonikansallisesbatin valmissa työyhteisössä ”Nykyään telu vaatii. toimitaan. MuistioiNäiden linssihahmotan ta kirjoiteen läpi katsottumediatyöt taan, arkisna suomalaiseskahden puolen toja pengosa työyhteisössä taan, asianviehättää vahyhteisenä tuntijoilta vojen hierarkiprosessina, pyydetään oiden puuttujossa tarvitaan kommentminen ja suosekä tiedon teja ja lauruus. ”Hei” on suntoja, lulähtökohtaisessyöttäjiä että kuja tarkasti asiallinen taprosessoijia. ” tetaan ja tipa aloittaa sählastoja tulkiköpostiviesti. On taan. Jokaisen myös mukavaa, miedustajan takana on ten välittömiä kansanedusvaihtelevalla kokoonpanol- tajat voivat yhteydenotoisla toimiva tiimi, joka valmis- saan olla. Asialle ei aina laitelee ja preppaa, sillä edus- teta avustajaa, vaan aikaa kuntatyössä vaadittavaa jo- löytyy myös kahdenkeskika alan erityisasiantunte- seen tiedotteiden puimiseen musta ei yksikään edus- ja palaveeraamiseen. Ranstaja voi yksin itselleen kalais-saksalaisen byrokratihaalia. Siinä vilskees- an jälkeen se tuntuu virkissä tiedotuksen tehtävä tävältä, tavallaan paluulta taon poimia tietotulvasta kaisin omiin vesiin.

Kustannusten paradoksi ja eurooppalainen palkka-ale Englantilainen John Maynard Keynes tunnetaan kokonaiskysynnän elvyttämiseen tähtäävän taloustieteen kehittäjänä. Keynes ei kuitenkaan ollut ainoa lajissaan. Cambridgen yliopistossa vaikuttanut itseoppinut puolalainen taloustieteilijä Michal Kalecki kehitteli samansuuntaisia ajatuksia 1930-luvun alusta lähtien. Yksi Kaleckin tunnetuimmista teorioista liittyy palkkojen rooliin kansantalouksien kehityksessä. Kalecki korosti, että kansantalouden kasvavat reaalipalkat voivat johtaa yritysten parempaan kannattavuuteen, kasvavaan työllisyyteen ja nopeampaan pitkän tähtäimen kasvuun. Kalecki kuvasi tätä ilmiötä käsitteellä kustannusten paradoksi. yyy Monet uusklassiset taloustieteilijät korostavat, että jos työttömyydestä halutaan eroon, on palkkojen joustettava alaspäin. Kustannusten paradoksi kiinnittää kuitenkin huomion siihen, että palkoilla on kaksoisrooli kansantaloudessa. Yritysten näkökulmasta palkat ovat tuotantokustannus, mutta palkat ovat myös kotitalouksien kulutuskysynnän merkittävin lähde ja yritysten pitää tunnetusti saada tuotteet kaupaksi. Kotitalouksien kasvava ostovoima voi paradoksaalisesti kannustaa yrityksiä investoimaan ja palkkaamaan lisää väkeä, jos niiden odotukset tulevasta myynnistä muuttuvat parempaan suuntaan. Kaleckin kustannusten paradoksi on nykytilanteessa ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä Euroopan unionin piirissä ollaan tällä hetkellä toteuttamassa historiallinen suurta palkka-alea. Reaalipalkat ovat supistuneet vuodesta 2008 lähtien Kreikassa, Espanjassa, Italiassa, Kyproksella ja Portugalissa ja Pohjois-Euroopan ylijäämämaillekin suositellaan palkkamalttia. Ennen muuta kriisimaista halutaan tehdä Saksan kaltaisia kilpailukykykoneita palkkasopeutuksella. yyy

oman www-sovelluksen matkapuhelimille. Ja Android-käyttöjärjestelmäsovellus taulutietokoneille on parhaillaan selvityksessä. SDP aikoo siis jatkossakin olla Suomen paras puolue internetin hyödyntämisessä. iPad-sovellus on toteutettu Ruusuverkon ja Conmio Oy:n yhteistyönä ja uutistarjottimen voi ladata ilmaiseksi Applen App Storesta. Sovellus toteutettiin sekä selain- että natiivi-tekniikoita hyödyntäen.

Palkka-ale ja suuret uhraukset eivät ole kuitenkaan tuottaneet tulosta. Kriisimaiden kilpailukyky suhteessa Saksaan ja muihin ylijäämämaihin ei ole merkittävästi parantanut ja työttömyys on noussut suorastaan hälyttävän korkealle tasolle. Eurooppalaiseen palkka-aleen ja EU:n suosittelemaan kaikkien maiden vientivetoisen kasvun tavoitteluun liittyy keskeinen teoreettinen ongelma: toisen vienti on aina toisen tuontia. Saksan malli ei siis ole monistettavissa koko Euroopan malliksi, sillä jonkun on aina myös ostettava vientituotteet. Euroalueella - jossa valtaosa kaupasta on valuuttaunionin sisäistä - olisikin kurjistavan palkkasopeutuksen sijasta korostettava EU-maiden yhteisen palkkapolitiikan ansioita, joka tähtäisi vaihtotaseen epätasapainojen korjaamiseen. Tässä mallissa palkansaajien riittävästä ostovoimasta ja riittävästä kulutuskysynnästä pidettäisiin huolta kytkemällä reaalipalkat tuottavuuden kasvuun. Antti Alaja

Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön projektikoordinaattori, YTM.

SDP:N JÄSENLEHTI 1/2013

Vaikuta viestimällä Mari Tolvanen

Viestintä tekee aina vaikutuksen - olipa kyseessä sitten puhe, lehtikirjoitus, kymmenen uutiset, kuulumisien vaihtaminen kavereiden kesken, hymy, kättely, Facebook-päivitys tai bussikuskin tervehtiminen työmatkalla. Viestintä kaikessa kirjossaan on myös se voima, joka rakentaa ja ylläpitää yhteisöä, kuten meitä sosialideSDP:n viesmokraattetintä kuuluu ja. Sen avulla hahmotammeille me yhdesjokaiselle. sä, miksi järjestömme on olemassa ja keiden muiden kanssa tähän yhteisöön kuulumme.Yhteisöllisyys syntyy viestinnästä. SDP:n viestintä ei ole vain puoluetoimiston tai viestinnän ammattilaisten asia, vaan se kuuluu meille jokaiselle. Jokainen voi vaikuttaa omalla viestinnällään mielikuviin SDP:stä. Itse asiassa teemme ruohonjuuritasolla kampanjointia aina,

Klikkaa verkkokaupasta lahjat toverille ja välineet kampanjatyöhön Mari Tolvanen

SDP:n verkkokauppa uudistettiin vuoden vaihteessa yhteistyössä Ripellan kanssa. Jo monille tutuksi tulleen verkkokaupan ilme päivittyi ja valikoimaan saatiin uusia tuotteita. Uudistustyön tavoitteena oli tehdä verkkokaupasta helppokäyttöinen – nyt eri tuotteita on vaivatonta löytää ja katsella. Myös ostosten tekeminen onnistuu entistä sujuvammin. Verkkokauppaan pääsee klikkaamaan kätevästi sdp.fi-sivujen kautta. Verkkokaupasta löytyvät edelleen kestosuosikit,

kuten SDP:n jääkaappiru- köisiä asusteita, esitteitä ja notta -sanamagneetit, iPa- monia erilaisia kampanjadin suojakansi SDP-logol- tuotteita aina karkeista pala ja politiikkaa-peli. Ter- perikasseihin. Tervetuloa tutustumaan ja vetullut lahja pienen kansan edustajan vanhemmille ostoksille! on SDP:n laadukas vauvabody, joka saatiin valikoiVerkkokauppaan maan uudistuksen yhteydessä. pääsee kätevästi Pistäydy verksdp.fi-sivujen kokaupassa kautta. myös silloin, kun olet järjestämässä tapahtumaa tai suunnittelemassa kampanjaa. Kaupan kautta voit tilata käyttöösi SDP:n nä-

SDP:n verkkokaupasta löytyy tuotteita lippalakista potkupukuun.

SDP:N JÄSENLEHTI 1/2013

kun kohtaamme ihmisiä ja ilmaisemme mielipiteemme. Myös joukkoviestimet ja sosiaalinen media tarjoavat kaikille SDP:n jäsenille mahdollisuuden vaikuttamiseen. Esimerkiksi kuka tahansa meistä voi kirjoittaa mielipidekirjoituksen sanomalehteen ja tuoda näin näkökulmansa esiin lehden lukijoille. Sosiaalisen median ja internetin kautta voimme yhdellä viestillä tavoittaa valtavan joukon ihmisiä. Kantaa voi ottaa Facebookissa, Twitterissä tai omalla blogikirjoituksellaan. Internetin keskustelupalstoilla riittää kuhinaa ajankohtaisten asioiden ympärillä. Paras ohje onnistuneeseen vaikuttamiseen on käyttäytyä hyvin. Joskus kriittinen näkökulma voi olla paikallaan, mutta toista tahoa ei saa kirjoituksellaan tai sanoillaan loukata. Lehdet julkaisevat mielellään asiallisia ja hyvin perusteltuja mielipidekirjoituksia. Sosiaalisessa mediassa sanasi

säilyvät pitkään muiden luettavana. Kannattaakin aina ensin harkita, millaisen kuvan kirjoituksesi sinusta sosialidemokraattina antaa.

SDP:n uusi viestintäopas ilmestyy SDP:n uusi viestintäopas kokoaa yhteen vinkkejä ja ideoita vaikuttamiseen joukkoviestimissä ja sosiaalisessa mediassa. Opas kertoo, kuinka kirjoitat tehokkaan mielipidekirjoituksen, oikaiset lehteen eksyneen virheellisen tiedon, millaisia asioita sosiaalisessa mediassa on hyvä huomioida ja millaisilla työkaluilla pääset mukaan verkossa käytävään keskusteluun. Lisäksi oppaasta löytyy käytännön ohjeita esimerkiksi tiedottamiseen, valokuvaamiseen, toimittajien kanssa työskentelemiseen ja mainonnan suunnitteluun sekä SDP:n sähköisen aineisto-ohjelman, Gredin, käyttöön. Gredin avulla jokainen voi tehdä itse muun muassa lehti-ilmoituksia, postikortteja ja esitteitä sekä tulostaa

ne painoon tai sanomalehteen lähetettäväksi. Uusi viestintäopas ilmestyy kaikkien luettavaksi SDP.fi-verkkosivuille helmikuun loppuun mennessä. Verkkosivuilta viestintäoppaan voi myös tallentaa PDF-tiedostona omalle tietokoneelle.

Viestintäkoulutusta ympäri Suomen Kevään aikana SDP:n puoluetoimisto järjestää viestinnän koulutuskiertueen, joka kiertää eri paikkakunnilla syventämässä valtuustoryhmien jäsenten ja puolueosastojen johtokuntien viestintäosaamista. Noin kolmen tunnin mittainen koulutus antaa uusia ideoita ja työkaluja oman viestinnän tehostamiseen ja poliittiseen vaikuttamiseen eri viestintäkanavissa. Lisätietoja koulutuksesta antavat puoluetoimistolta Mari Tolvanen (mari.tolvanen@sdp.fi) ja Jarkko Piirainen (jarkko.piirainen@ sdp.fi). Mari ja Jarkko myös toimivat kiertueen kouluttajina.

Leppäkertuista ja perhosista Vallankumouspöydän väeltä on jo pitempään kyselty, miksette te puhu Vihreistä ja muista pienemmistä puolueista, kuten nyt RKP:stä? Syy on ollut ihan selvä. Kun ei ole mitään puhuttavaa. Emmehän me keskustele muistakaan kokoushuoneiden viherkasveista, leppäkertuista tai perhosista. Kotonakin kukat tuppaavat kuolemaan pystyyn. Mitä nyt Arskalla, mutta hänellä onkin meistä ainoana muija kotona. RKP:llä ja Vihreillä on paljon yhteistä. Kumpikin on pienehkö puolue, jonka kannatustrendi on ollut viime vuosina laskeva. Kummallakin on vahva paikallinen kannatus. RKP on vallankahvassa kaksikielisessä Suomessa, Vihreät peesaa Kokoomusta muutamassa suuressa kaupungissa. Kummallakin on takanaan loisteliaat hetkensä presidentinvaaleissa. Elisabeth Rehn oli viedä koko potin vuonna 1994, Pekka Haavisto oli kakkonen viime vuonna. Akateemiset ovat puolueiden kannatuksen ydinjoukko. Kummankin puheenjohtajat ovat hallituksen näkymättömimpiä ministereitä. yyy Erojakin löytyy. RKP on vuosikymmenten varrella tottunut asemaansa. Sitä rahoittavat varakkaat säätiöt ja puolue pysyy hallituksessa ajan päättymiseen asti. RKP:n tavoite on yksinkertainen: puolustaa suomenruotsalaisen vähemmistön etuja aina ja kaikkialla. Närpiön sivukylän kansakoulun pelastaminen on sille perustuslaillinen kysymys. Ahvenanmaalaisen kalastajan puolustaminen olisi jo hallituskysymys, jos puolue edes tuntisi sanaa ”hallituskysymys”. Kaiken kaikkiaan Ruotsalainen Kansanpuolue on sovussa itsensä ja maailman kanssa. Se ei ole maamme suurin puolue, eikä se sitä edes yritä olla. RKP on kannattajalleen viihtyisä ja kotoisa, mysig. Sille riittää, että kaksikielisyys elää ja snapsilasissa on rapujuhlien aikana hyvää akvaviittiä. SumpFrallaLallaLei! yyy Vihreät ovat toista maata. He ovat maailman suurin pieni puolue. Muut puolueet ajavat vihreiden mielestä häpeämättä omien kannattajiensa etua, kun he itse puolustavat koko maailmankaikkeuden etua.Yritäpä joskus selittää perustulosta intoilevalle, että peRKP:lle riittää, että rustulosta voi hyvinkin hyötyä puolukaksikielisyys elää ja een perusäänestäjä, akateeminen nuosnapsilasissa on ri tai muodikkaasti downshiftaamisesta eli laiskottelusta uneksiva hyvinvoiva rapujuhlien aikana virkaihminen, muttei välttämättä yhhyvää akvaviittiä. teiskunnan huono-osainen eli hän, joka SumpFrallaLallaLei! tukea eniten tarvitsisi. Ajatus on vihreän

Jäsen! Päivitä yhteystietosi näppärästi netissä Puolueen jäsenen on nyt mahdollista ilmoittaa yhteystietojensa muutoksesta puolueen verkkosivuilla osoitteessa www.sdp.fi/jasenelle. Jäsenelle-sivulta voi lisäksi tilata itselleen ainoastaan puolueen jäsenille tarkoitetun

sähköpostikirje e-Aimon, jos kyseinen viesti ei jostain syystä ole vielä tilattuna. e-Aimosta saa kattavasti tietoa ajankohtaisista uutisista sekä puolueen toiminnasta. Jäsenelle-sivujen kautta pääsee kirjautumaan myös

perinteiseen JäsenExtraan. Lisäksi sivulta löytyy lomake, jolla voit kertoa toiveistasi ja ideoistasi, mitä palveluja sinä haluaisit jäsensivulta löytyvän. Laita rohkeasti viestiä! www.sdp.fi/jasenelle

mielestä silkka mahdottomuus. Sama maailmankaikkeutta syleilevä ote näkyi Pekka Haaviston kampanjassa, jonka yksi sloganeista oli ”Kokoaan suurempi Suomi”. Kaunis lause, joka ei täällä vallankumouspöydässä saanut täyttä hyväksyntää. Arskan mukaan se kuulosti liian paljon hänen muijansa lohduttelulta, kun puheeksi tulee hänen miehuutensa koko. Uusi ilmiö on kunnallis- ja Facebook-politiikkaa harrastava vihreä mies. Hän lähestyy äänestäjiään puolivillaisilla ja ironisilla kommenteillaan sosiaalisessa mediassa, joita samanmieliset innokkaasti likettävät. Suuri pettymys ja hämmästys on se, että valtakunnan julkisuudessa samat ajatukset eivät kanna yhtä hyvin. Tässä tapauksessa hiljaisuus voi olla myös armollista. Sähkö kun ei tule töpselistä tai ruoka pop up -ravintolasta, työttömyys ei ole vain itseironinen statement eikä perustulo ratkaise kaikkea.

SDP:N JÄSENLEHTI 1/2013

SDP:s ordförande Jutta Urpilainen efterlyser ett sysselsättningstalko SDP:s ordförande, finansminister Jutta Urpilainen anser att den huvudsakliga målsättningen i rambudgetmanglingen är sysselsättningen och att sporra till arbete. Urpilainen talade senaste lördag då de socialdemokratiska partiavdelningarna möttes i Vanda. – Den ekonomiska situationen är ovanligt krävande. Nu krävs ett sysselsättningstalko, där vi uppmuntrar investeringar i företagen som skapar nya arbetsplatser. Nu krävs satsningar på kunnande, infrastruktur och åtgärder som främjar Finlands konkurrenskraft - regeringens energiskattebeslut är ett gott exempel på en sådan åtgärd. Regeringens punktinsatser för att stöda teknologiindustrins och varvsindustrins konkurrenskraft är också befogade. Vid sidan om nya arbetsplatser vill Urpilainen skapa nya ekonomiska sporrar för deltagande i arbetslivet – också för deltidsarbete, om livssituationen kräver det. – Att sporra till deltagande i arbetslivet innebär också att studenterna snabbare

blir klara, att de äldre arbetstagarna orkar och att barnföräldrar har möjligheter att återgå till arbetslivet. En flexibel pensionsålder är ett gott exempel på en reform som inte grundar sig på tvångsmetoder utan på verkliga ekonomiska sporrar. Nu krävs liknande reformer av studiestöden, familjestöden och dagvården. –Vi måste även se till att det också blir lönsamt att ta emot ett deltidsarbete. Till sysselsättningstalkot hör också bostadspolitiska åtgärder, med hjälp av vilka det blir lättare att flytta från en ort till en annan för att ta emot ett arbete.

era gamla konflikter och visa väg för en tryggare framtid. Urpilainen försäkrade att regeringen å sin sida vill sa-

marbeta med arbetsmarknadsparterna. – Om organisationerna kan visa vägen mot

en starkare sysselsättning är regeringen också redo att lyssna till organisationernas önskningar. Nu är

det dags att ta fosterländskt ansvar. Nationen värderar ett sådant ansvarstagande.

Urpilainen utmanar att delta i sysselsättningstalkot Urpilainen tror att den breda regeringskoalitionen ”kan samarbeta för fosterlandets bästa” och klara sin egen roll i sysselsättningstalkot. – I det här nationella samarbetet krävs också arbetsmarknadsparternas deltagande. Jag vädjar nu till löntagare och arbetsgivare: sätt er ned vid samma bord, lös

Alan parasta korvauspalvelua. Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat. Asiakkaidemme mielestä meillä asioiminen on vaivatonta ja nopeaa. Vaalimme asiakassuhteitamme ja palkitsemme pitkäaikaisia asiakkaita alennuksilla. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat.

(EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012)

3 Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

255x180 SDP_Aimo1_Epsi_022013.indd 1

1/17/2013 4:25:16 PM