SDP:N JÄSENLEHTI 2/2013
2
SDP:N JÄSENLEHTI 2/2013
Osuvia kiteytyksiä ”Siperian lisäksi myös eurokriisi opettaa.” Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari tiedotteessaan.
”Uudet työttömyysluvut ovat huolestuttavia. Kehysriihen työllisyyttä tukevat päätökset ovat todella tarpeen.” Kansanedustaja Tarja Filatov Twitterissä
Kuntauudistuksessa otettiin viime viikon kehys- vai käytetään valta-asemaa kunnissa kuntauudisriihessä askel eteenpäin. Monien yllätykseksi hal- tuksen tekemiseen. Keskustan kuntapäättäjät pystyvät monissa kunlitus sopi niin sosiaali- ja terveyspalveluiden uuden järjestämispohjan, sekä kuntarakenteen uu- nissa viemään heidän omaa maakunnallista paldistamisen yhteensovittamisesta sekä jatkotyön veluiden järjestämistapaa eteenpäin, mikäli puolue niin valtakunnan tasolta vain viestittää. linjauksista. Mahdottoman neliöinti Keskustan tammikuussa omille kuntaonnistui. Kuuden puolueen hallitus päättäjilleen lähettämälle paimenkirosoitti toimintakykynsä vaikeiden ja Kuntien jeelle toivoisikin jatkoa. Seuraavaan tunnelatauksen sisältävien asioiden kirjeeseen voisi maan hallituksen ratkomisessa. tulevaisuuden kampittamisohjeiden sijaan kirjoittaa Suomalaisten kunnallisten hyrakentamisen puolueen maakuntamallin toimeenvinvointipalveluiden uudistamipoliittiset panon ohjeet. Keskustan malliin toseen eivät pelkät hallituksen peeväät ovat teutukseen ei tarvita edes maan halriaatelinjaukset kuitenkaan riilituksen linjauksia ja päätöksiä, koska tä. Maan hallitus tuo kansallisen nyt varsin heidän mallissaan kunnat itse tekevät tavoitteen, puitteet sekä lainsäähyvin tarjolla. päätökset palveluiden luovuttamisesta dännön uudistukselle. Iso vastuu maakuntatasolla tehtäväksi. ja osatekijän rooli on kunnissa vasta valituilla uusilla kuntapäättäjillä. yyy He päättävät miten kuntatasolla uudistus otetaan vastaan, ja miten uudistuslinjaukset viedään lävitse oman kunnan tasolla. Mahdolli- Kuntien tulevaisuuden rakentamisen poliittiset suus onnistumiselle on suuri, mikäli kaikki pää- eväät ovat nyt varsin hyvin tarjolla. Ikääntyminen, talousnäkymät sekä maan sisäinen kehitys asettatyvät menemään samaan suuntaan. vat omat haasteensa jo varsin pian kuntien toimintaedellytyksille. Kuluva vuosi on tärkeä koko suoyyy malaisen kuntakentän tulevaisuuden kannalta. JoSuuri kuntapuolue keskusta on myös suuren pää- kaisen kannattaa varmistua siitä, että on mukana töksen edessä. Jarrutetaanko kuntarakenteen ke- miettimässä uutta ja tulevaa. Näin toimien paremhitystä valtakunnallisen oppositioaseman vuoksi mat kuntapalvelut ovat pian mahdollisia.
Kerr idea o !
Reijolla on asiaa! Reijolla on asiaa! Mutta mistä aiheesta sinä toivoisit puoluesihteerin seuraavaa näkyvää kannanottoa? Lähetä ehdotuksesi sähköpostilla osoitteeseen aimo@ sdp.fi.
”Haastamme kaikki SDP:n jäsenet kunnioittamaan tasa-arvoista rakkauden sanomaa ja allekirjoittamaan Tahdon2013 –kansalaisaloitteen.” Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n varapuheenjohtaja Terhi Salonen Hämeen Kaiku -verkkolehdessä.
”Ei maailmankuvan tekoa kannata ulkoistaa puolueille. Se pitää rakentaa itse. Ja sitten etsiä se puolue, jossa toimien maailmaa parantaa.” Mikael Jungner Twitterissä
”Aamulla muistui mieleeni vanha viisu: Tuuliviiri yllä talon katon.” Puoluesihteeri Reijo Paananen kommentoi Facebookissa keskustan kannanmuodostusta Kypros-asiassa.
SDP:n jäsenlehti Ilmestyy Demokraatin liitteenä. Jaetaan kaikille SDP:n jäsenille. Toimitus: aimo@sdp.fi Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki Vastaava päätoimittaja: Ismo Kainulainen, puh. 050 517 3594 / ismo.kainulainen@sdp.fi Toimitussihteeri: Jarkko Piirainen, jarkko.piirainen@sdp.fi Kuvat: Jukka-Pekka Flander jukka-pekka.flander@ruusuverkko.fi Seuraava Aimo ilmestyy 26.04.2013
SDP:N JÄSENLEHTI 2/2013
Nyt luodaan edellytyksiä työllisyydelle ja kasvulle Teksti: Jarkko Piirainen Kuvat: Jukka-Pekka Flander
Viime viikolla pidetyn kehysriihen anti tukee SDP:n kärkitavoitteita. Teot työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta saavat jatkoa. Hallitus pääsi vaikeassa taloustilanteessa hyvään lopputulokseen, jossa on vahva sosialidemokraattinen jälki. SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan kehysriihessä onnistuttiin löytämään vastauksia talouden kolmoishaasteen (katso AIMO 1/2013) ratkaisemiseksi. – Keskeistä on se, että me panostamme nyt hyvin paljon kasvun edellytys-
ten luomiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen, ministeri Urpilainen sanoo. Hänen mukaansa Suomeen kaivataan sellainen myönteinen ilmapiiri, jossa uskotaan tulevaisuuteen ja työllistetään.
3
4
SDP:N JÄSENLEHTI 2/2013
Parannuksia – Nyt tehdään selvä oikilpailukykyyn keudenmukaisuusteko, kosKehysriihessä päätettiin ve- ka kaikki osingot ovat jatrouudistuksesta, jonka kes- kossa veronalaisia. Verovakiössä on työllistäminen, paita osinkoja ei tässä maaskasvu ja oikeudenmukai- sa enää makseta, Urpilainen linjaa. suus. Tämä teko myös paikkaa Yritysten yhteisövero laskee 24,5 prosentista 20:een. yhteisöveron laskun jättäTämän tarkoituksena on mää aukkoa valtiontalouluoda yrityksille parempia dessa sekä tasoittaa pääomaedellytyksiä tuottaa Suo- ja palkkatulojen välistä eroa. meen uusia työpaikkoja. Asiantuntija-arvioijat ovat Tekoja teollisuuden yhtä mieltä siitä, että yhtei- ja asuntotuotannon söveron alentaminen pa- puolesta rantaa Suomen kilpailuky- Kehysriihessä päätettiin kyä merkittävästi. kompensoida viime halliOsana verouudistusta tuskaudella aikaansaadun osinkoveroja kiristetään 300 rikkidirektiivin kustannukmiljoonalla eurolla. Lisäksi sia teollisuudelle. Tämä on yrityksiltä poisteUrpilaisen mukaan taan verohuojenmerkittävä tenuksia – muun ko suomamuassa eduslaisen teoltuskulujen välisuuden ”Sosialidemohennysoikeus puolesta. kraateille on - sekä määräHän kertärkeää, että aikaisia verotoo, että riikannustimia. hessä pääarvonlisävero
tettiin kasvuun tähtäävistä panostuksista monella eri tasolla. – Me panostamme paljon myös infrastruktuurin rakentamiseen. Liikennepoliittisen selonteon kaikki hankkeet tullaan aloittamaan. Lisäksi SDP:n iso tavoite kehysriiheen oli, että kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa saadaan lisättyä. Tavoite myös toteutui. Nyt tavoitteena on saada vuosittain rakenteille 3500 kohtuuhintaista asuntoa. Yhtenä keinona tähän on valtion omistaman Kruunuasunnot-yhtiön pääomitus. Se saa jo tänä vuonna lisäbudjetista 30 miljoonan euron pääoman.
Helpotusta perheiden arkeen Työn ja perheen yhteensovittamista helpottaa nyt sovittu joustava hoitoraha, joka on jälleen yksi toteutunut SDP:n tavoite. Uusi
malli auttaa pienten lasten vanhempia antamalla heille entistä enemmän taloudellista liikkumavaraa. Samalla päivähoitomaksut muutetaan tuntiperusteisiksi eli hoidosta veloitetaan käytön mukaan. Nuorten yhteiskuntatakuu astui voimaan vuoden alussa. Urpilainen kertoo hallituksen panostavan nyt nuorten työllisyyteen ja nuorisotakuun toteutumiseen. – Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin ja oppisopimuskoulutukseen lisättiin rahaa. Tällä luodaan edellytyksiä toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuu. Lisäksi sovittiin erilaisista toimenpiteistä, joilla autetaan maahanmuuttajia työllistymään paremmin. – Myös osatyökykyisten ihmisten työllistymistä parannetaan, Urpilainen lisää. Opintotuen osalta toisen asteen opiskeljoiden ase-
maa kyettiin parantamaan ja ten ansiotulojen osalta joopiskelijoiden lainajärjestel- pa keventämään verotusta, mää muutettiin. Urpilainen kertoo. – Tietenkin Lisäksi asutoivomus on, mistukeen tu”Verovapaita että tällä pyslee parannuktytään samalsia. osinkoja la lyhentämään Urpilainen ei tässä opiskeluaikototeaa olevanmaassa enää ja, jotta nuoret sa tyytyväimakseta” saadaan nopenen siihen, etammin työelätä tehdyt leikmään, hän jatkaa. kaukset ovat hyvin maltillisia. NetVastuullista toleikkaustarve on 300 miltasapainottamista joonaa euroa ja 300 miljooSopeutustoimia joudutaan nalla kiristetään verotusta. – Sosialidemokraateille jatkamaan.Veroja joudutaan nostamaan ja menoja leik- on tietenkin tärkeää, että kaamaan, jotta valtion vel- arvonlisävero ei nouse. Sen sijaan riihessä sovitkaantuminen voidaan taittaa tiin esimerkiksi alkoholi-, tämän vaalikauden aikana. Menosäästöissä meille so- tupakka- ja makeisveron sialidemokraateille oli tär- kiristyksistä, joilla vero keää, että sosiaaliturvaa ei tulojen määrää voidaan kasvattaa. leikata. Puoluetoimiston taustamuis– Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentu- tio kehysriihestä: www.sdp.fi/ loa ei heikennetä. Päinvas- taustat/muistiot/6137-kehystoin me pystymme pien- riihi-2013
ei nouse. ”
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mukaan kehysriihessä panostettiin hyvin paljon kasvun edellytysten luomiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen.
Harmaata taloutta torjutaan tehostetusti Harmaan talouden torjunta on SDP:n kärkihankkeita hallituksessa. Kehysriihen myötä harmaan talouden torjuntaa jatketaan tehostetusti. – Harmaan talouden torjuntaan tulee lisää rahaa ja
toistakymmentä uutta toimenpidettä, joilla harmaata taloutta kitketään, Urpilainen toteaa. Esimerkiksi rakennusalan kokemuksia urakkatietojen raportointivelvol-
lisuudesta selvitetään ja tavoitteeksi otetaan järjestelmän laajentaminen myös muiden toimialojen palvelujen ostajille. Lisäksi rakennusalalla käytössä ollutta veronumero-käytän-
töä pyritään laajentamaan uusille toimialoille. Kehysriihessä päätettiin selvittää mahdollisuudet säätää tilintarkastajille raportointivelvollisuus rikosepäilyistä. Samoin selvi-
tetään mahdollisuudet rajoittaa edelleen käteisen rahan käyttöä elinkeinotoiminnassa. Myös rahanpesun ja terrorismin rahoituksen valvontaa lisätään. – Harmaan talouden kit-
keminen on tärkeä tavoite koko tämän hallituskauden ajan. Olen tyytyväinen, että myös tältä osin jatketaan sitä vahvaa toimintaa, jota koko vaalikauden ajan on tehty, Urpilainen toteaa.
SDP:N JÄSENLEHTI 2/2013
5
SDP:n kuntapalvelustrategia pitää kuntapäättäjän kurssissa Emilia Tervonen
SDP julkisti 9. maaliskuuta puoluevaltuuston kokouksessa uuden kuntapalvelustrategiansa. Sen on tarkoitus palvella erityisesti kuntapäättäjiä, jotka pähkäilevät monien uudenlaisten haasteiden kanssa muuttuvalla kuntakentällä.Viime syksyn kuntavaalien jälkeen uusi ja kokeneempikin kuntapäättäjä on kovan paikan edessä: vaikeita ja pitkälle kantavia päätöksiä ollaan monessa kunnassa tekemässä juu”Strategia ri tämän kaukirja tuo den aikana. työhön käy – Halusimme antaa jotännöllistä tain kättä pisyvyyttä.” dempää siihen työhön, selittää SDP:n kuntatyöryhmän ja hallituksen kuntauudistuksen seurantaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Maarit FeldtRanta. Feldt-Ranta kertoo, että kirjanen on jo nyt saa- Kuntapalvelustrategiatyöryhmä esitteli työnsä tuloksia puoluevaltuuston kokouksessa. nut kuntapäättäjiltä kiitosta. – On tullut todella paljon positiivista palautetta, että puututaan juuri oikeiSDP:n kuntapalvelustrategia siin asioihin.
Yksi työkalu moneen käteen Suomi on Feldt-Rannan mukaan haastava maa kuntakenttänsä kirjavuuden takia. Nyt valmistellun oppaan hän lupaa sopivan niin helsinkiläisen kuin pihtiputaalaisen kunnanvaltuutetunkin käteen. Myös aika on tuonut muutoksia, eivätkä ne ole mennet ohi parikymmentä vuotta sitten kuntapolitiikkaan lähteneeltä Feldt-Rannaltakaan. Kuntamonopolin ajoista siirryttiin 90-luvulla kohti markkinaehtoista palvelutarjontaa. Sen seurauksena kuntapoliitikon työn-
• • • • • •
Julkaisussa linjataan SDP:n periaatteita kuntien palvelutuotantoon. Sisältää suuntaviivoja kuntapäättäjille, jotka tekevät kuntalaisten kannalta tärkeitä valintoja. Tavoitteena yhtenäinen sosialidemokraattinen linja. Kuntapalvelustrategia postitetaan jokaiselle SDP:n valtuutetulle ja varavaltuutetulle. Tutustu kuntapalvelustrategiaan verkossa: issuu.com/sosialidemokraatit_sdp Tutustu muistioon kuntapalvelustrategiasta: www.sdp.fi/taustat/muistiot/6116-kuntapalvelustrategia
kuva monipuolistui merkittävästi. Suoraviivaisten vaihtoehtojen sijaan kuntapäättäjät joutuvat puntaroimaan lukuisia mahdollisia palvelujen tuotanto- ja tilausmalleja. – Toimintaympäristön viidakko on aika monimutkai-
nen, Maarit Feldt-Ranta kuvailee. Perinteisesti SDP:n mandaatilla kunta-asioita ajava on turvautunut työssään kuntavaaliohjelman linjauksiin. Se jää kuitenkin varsin pintapuoliseksi ohjeistukseksi. Strategiakirja tuo työhön käytännöllistä syvyyttä.
– Tässä poraudutaan yksi kerros syvemmälle ja neuvotaan, mihin kiinnittää huomiota, jotta välttäisi karikot.
Huonon kilpailutuksen varjo on pitkä Strategian on tarkoitus pitää päättäjät hereillä myös vaali-
kauden aikana tapahtuvissa lainsäädännön uudistuksissa. Terveydenhoitokuviot saavat uusia muotoja EU:n potilasdirektiivin astuessa voimaan vuoden 2014 alussa. Myös aiemmin pedatut päätökset voivat aiheuttaa päänvaivaa terveydenhoidon saralla.
– Ylipäänsä terveydenhoitosektorilla on iso riski: vielä kymmenen vuotta sitten huudettiin yksityisiä yrityksiä pelastamaan terveydenhoitoa, nyt nähdään kilpailutuksen lopputulema. Vaikeuksien taustalla on Feldt-Rannan mukaan usein epäonnistuneita, kilpailuttamalla synnytettyjä sopimuksia. Niistä on seurannut valvonnan puutetta ja osaoptimointia, jossa kuntalaisen kokonaisetu on unohdettu. Feldt-Ranta huomauttaakin, että sosialidemokraattien toiveissa on siirtyä kuntien palvelustrategioissa markkinaorientoituneesta tilaaja-tuottaja -mallista kohti kuntapalveluiden tuottamisen kolmatta vaihetta, tuottaja-käyttäjä -mallia. Siinä keskeistä on FeldtRannan mukaan miettiä, mitä palveluita tuotetaan itse ja mitkä soveltuvat ostettaviksi. Miettimisprosessiin kuuluu tärkeänä osana myös palvelujen räätälöinti yhdessä kuntalaisten kanssa. – Yhdessä kuntalaisten kanssa muotoillaan palvelut sopiviksi, esimerkiksi päivähoito- ja kirjastopalveluissa voidaan katsoa alueen tarpeita ja räätälöidä niitä sen mukaan, Feldt-Ranta opastaa.
”Demokraat tisen pää töksenteon on säilyttävä tuotantoa ohjaavana elementtinä.”
Ei ole pakko kilpailla Yksi kuluvalla valtuustokaudella tapahtuva kuntakentän pelisääntöjä muokkaava uudistus on EU:n kilpailuneutraliteettia koskevan lainsäädännön ratifiointi, joka voi johtaa kuntapalveluiden yhtiöittämisiin ja velvoittaa osin kilpailulainsäädännön noudattamiseen. Feldt-Ranta kuitenkin muistuttaa, ettei kunnan ole pakko lähteä avoimille markkinoille palveluineen.
– Se ei ole automaatio, kunnan ei ole pakko lähteä kilpailemaan vapailla markkinoilla. Mikäli kunta tarjoaa palveluaan ainoastaan omille kuntalaisilleen, se ei toimi avoimilla markkinoilla eikä ole sidottu kilpailuneutraliteetin vaatimuksiin. Mitä kunnassa sitten päätetäänkin palvelujen järjestämisestä, demokraattisen päätöksenteon on säilyttävä tuotantoa ohjaavana elementtinä.
”Kunnilla tulee itsehallinnollisina ja kansanvaltaisina yksikköinä olla jatkossakin ensisijainen järjestämis- ja myös tuotantovastuu. Kuntien oman tuotannon kehit täminen luo parhaiten pitkäjänteisyyttä ja vaikuttavuutta, kumppanuus muiden toimijoiden kanssa dynaamisuutta kuntapalveluiden kehittämiseen.” SDP:n kuntapalvelustrategia
6
SDP:N JÄSENLEHTI 2/2013
Hallitus uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden Viime viikon hallituksen kehyriihessä päätettiin kuntien vastuulla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudesta järjestämistavasta. SDP:n jäsenlehti pääsi kysymään peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonilta 13 tiukkaa kysymystä siitä, mitä yksityiskohtia hallituksen kehysriihen päätöksiin kätkeytyy.
Miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään jatkossa? Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on tarkoitus järjestää jatkossa vähemmällä byrokratialla ja paremmin. Näin kokonaisuuden hallinta paranee. Järjestämisvastuu kootaan ”laajemmille hartioille” eli tarkoitus on, että kunkin kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset olisivat jatkossa osana ehyempää kokonaisuutta, jolloin palveluiden saatavuuden yhdenvertaisuus paranee ja erilaista osaamista voidaan hyödyntää laajemmin. Mistä alle 20 000 asukkaan alueen palvelut tulevat? Alle 20 000 asukkaan palvelut järjestetään kussakin maakunnassa alueen keskuskaupungin toimesta. Näin voidaan turvata sekä perustason että erikoistason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarjoaminen saman organisaation toimesta ja samalla myös palveluiden tarjoaminen ilman hallintokuntarajoja. Tämähän oli yksi keskeinen periaate koko soteuudistuksessa. Lähipalveluihin ja niiden parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Jos neljä alle 20 000 asukkaan kuntaa tekee kuntaliitoksen, saavatko he sitten järjestää itse palveluita? Kyllä saavat ja tähän hallitus mielellään kuntapäättäjiä kannustaa.
Mitä yli 20 000 asukkaan kunnat saavat tehdä? Yli 20 000 asukkaan kunnat saavat järjestää omat perustason sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten pitkälti nytkin tehdään. Vaativaa erityisosaamista tarvitsevat palvelut, kuten vaativa erikoissairaanhoito ja sosiaalityön erikoispalvelut järjestetään kunkin maakunnan alueella vastuukunnan toimesta. Jatkossa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Mitäs jos väkimäärä lipsahtaa yli 50 000 asukkaaseen kuntaliitoksen myötä? Tuleeko lisävastuuta alle 20 000 asukkaan palveluista? Ei, Kukin yli 50 000 asukkaan kunta järjestää osaamisensa, sairaalarakenteensa sekä resurssiensa myötä palvelut, jotka ovat sen kantokyvylle sopivat ja vastuukunnasta hankitaan sitten ne erityispalvelut, joita itse ei pystytä järjestämään. Alueelliset kokonaisuudet koordinoidaan erva-alueittain.
Julkisuudessa on ollut esillä 20 ja 35 niin sanottua sotealuetta. Mistä tässä on kysymys? Hallitus päätti, että laajan perustason sotepalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla maakunnan keskuskaupungin tai muun vastaavan vahvan työssäkäyntialueeseen perustuvan kunnan toimesta. Hallitus haluaa ehyitä kokonaisuuksia, joissa sairaanhoitopiirejä ei pirstaloida. Sairaanhoitopiirejä on nykyisellään 20, siksi tavoitteena on päästä lähelle tätä. Alueiden lopullinen määrä tarkentuu, kun uudistus etenee. Sote-selvityshenkilöt esittivät 34 aluetta ja erilaisia hallintomalleja. Mitä tälle selvitykselle tehdään? Sote-uudistuksen jatkovalmistelussa hyödynnetään selvityshenkilöiden raporttia. Raportissa on tärkeää analyysia kuntien niin sanotusta kantokyvystä eli kunkin kunnan mahdollisuudesta järjestää palvelut omalla alueellaan. Myös kartoitukset siitä, miten palveluja alueella järjestetään nykyisin, ja miten niitä voitaisiin järjestää paremmin, hyödynnetään jatkotyössä.
”Uskon, että sosiaali- ja terveydenhuollon paremmalla integraatiolla ja perustasoon panostamisella saadaan kustannukset kuriin ja päästään keskittymään oikeisiin ydinasioihin.”
Milloin kunnilta kysytään mielipidettä? Kunnat pääsevät kertomaan mielipiteensä ensi syksynä, kun järjestämislakiluonnos on valmis. Tarkoitus on varata vähintään kymmenen viikon lausuntoaika tästä asiasta lausumiseen. Onko nyt kuntauudistus ja soteuudistus käsikädessä? Hallitus aloittaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelun välittömästi. Järjestämislaki tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Sote-palvelurakenneuudistuksen jatkovalmistelu synkronoidaan kuntarakennelakiprosessin kanssa sisällöllisesti ja ajallisesti Mikä on vastuukunta ja mitä tarkoittaa järjestämisvastuu? Vastuukunta huolehtii muiden kuntien puolesta lakisääteisten palvelujen järjestämisestä.Vastuukunnasta on säännöksiä paras-laissa ja kuntalaissa ja vastuukuntamallin perusteista tullaan säätämään kuntalain uudistamisen yhteydessä. Järjestämisvastuulla taas tarkoitetaan oikeudellista vastuuta siitä, että lailla säädetyt palvelut ja velvoitteet tulevat säännösten mukaisesti hoidetuiksi.
Mitä tapahtuu nykyisille sairaanhoitopiireille? Sote-uudistuksen alkuvaiheessa nykyiset sairaanhoitopiirit voivat jäsenkuntien niin halutessa jatkaa nykyisenkaltaisina kuntayhtyminä ja vasta vuoteen 2017 mennessä nykyiset sairaanhoitopiirit hallinnollisina organisaatioina puretaan. Miten hoidetaan erikoisen vaativat sosiaalityön sekä sairaalapalvelut jatkossa? Vaativia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta, jotka koordinoivat myös koko perustason sote-palveluiden järjestämistä, eri sairaaloiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä niin, että se tukee sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaista toimintaa ja erityisosaamista.Valtakunnallisesti STM seuraa ja vastaa koko Suomen järkevästä tehtäväjaosta. Lopuksi. Miten valmistelu nyt käynnistyy? Valmistelu käynnistyy heti ja nimeän jo ensi viikolla vastuuvirkamiehet sekä valmistelua tukevan työryhmän töihin.
Kommentteja puolesta ja vastaan Puoluehallituksen jäsen Pekka Järvinen Valkeakoskelta pitää ensituntumalta esityksiä pieleen menneinä. – Kustannukset nousevat ja palvelut heikkenevät! Eivätkä linjaukset ainakaan nopeuta kuntien välisiä yhteistyömuotoja, Järvinen toteaa. Hän näkee uudistuksen haasteina esityksen sekavuuden, hallinnon kasvattamisen sekä palveluiden karkaamisen.
– Tämä on poliittisesti kestämätön tilanne. Kokoomus ja yksityiset palveluiden tuottajat ovat tässä voittajia. – Nykyisessä esityksessä on valitettavasti vaikea nähdä demaripäättäjän näkökulmasta mitään positiivista, Järvinen toteaa.
Mahdollisuuksia perus palveluiden pelastamiseen Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Joensuusta puo-
lestaan toteaa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen peruslinjausten olevan ok. Hän arvelee kuntien suhtautuvan linjauksiin eri tavoin. – Osa kunnista kokee tämän pakottamisena, osa kokee helpotusta siitä, että ratkaisuja lopultakin tehdään. Joillakin kunnilla on varmasti vaikeuksia sopeutua tilanteeseen ja se voi vaikuttaa yhteistyöhön, Mäkisalo-Ropponen pohtii.
Hänen mukaansa suurin haaste on siinä, että nyt ei edetä tarpeeksi ripeästi eteenpäin. – On hyvä, että kunnat saavat vielä lausua asiasta ja lausuntojen perusteella vielä tsekataan ehdotukset kertaalleen läpi. Mutta sen jälkeen on muutoksia ryhdyttävä ripeästi toteuttamaan. Merja Mäkisalo-Ropponen on optimistinen, että uudistuksessa on mahdollisuutena saa-
SDP:N JÄSENLEHTI 2/2013
järjestämistä
Puoluetoimistolta Jarkko Piirainen
Sananen nostalgiasta Tämä vuosi on SDP:n juhlavuosi. Forssan ohjelmalla on 110-vuotissynttärit. Tämä vuosi on siis otollinen vuosi olla hiukan nostalginen. Mutta politiikan maailmassa täytyy osata olla nostalginen oikealla tavalla! Tässä täytyy olla nyt tosi tarkkana, sillä nostalgia käsitetään yleensä sellaiseksi kaveriksi, jonka kanssa eteenpäin katsovalla ja uutta luovalla puolueella ei ole varaa lyöttäytyä yhteen julkisesti. No, kyllähän nostalgian vierastaminen poliittisessa kontekstissa on ihan ymmärrettävää. Tarkoitetaanhan nostalgialla yleisessä kielenkäytössä kaihoa ja menneen ikävöintiä, ja siihen liitetään usein menneen aikakauden ihannointia. Tällainen mielikuva ei oikein istu uutta aidosti luovan puolueen imagoon. Mutta mennäänpä vähän syvemmälle nostalgian uumeniin. Nostalgiaa voi nimittäin lähestyä muullakin tavoin kuin tunteellisen menneen kaipuun puhetavan kautta. Sitä voi tarkastella yksilöllisenä tai kulttuurisena tuntumana ajassa muuttuvaan yhteiskuntaan. Tällöin voidaan tehdä sellainen käsite-erittely, että nostalgia jaetaan restoratiiviseen eli palauttavaan nostalgiaan ja reflektiiviseen nostalgiaan. yyy Palauttava nostalgikko suuntaa intohimonsa säilyttämiseen ja pysyvyyteen. Tällainen nostalgia yrittää epätoivoisesti palauttaa jo kertaalleen kadonnutta kotimaata ja samalla paikata yksilöiden muistiaukkoja tästä menneestä ihanuudesta. Palauttava nostalgia pyrkii ylihistorialliseen ”ikävöidyn kodin” ennallistamiseen, joka samalla palauttaisi ihmisille kattavan johonkin kuulumisen kokemuksen. Kuvitelma, joka taatusti viehättää tässä sekavassa ajassa. Se on kuvitelma, joka on samalla tavalla ikonisesti tuttu kuin vaikkapa Riitta Väisäsen Kymppitonni tai markan pajatso. Niin. Onhan meillä eduskunnassakin yksi oppositiopuolue, joka kauhoo voimavaransa palauttavasta nostalgiasta ja kaipuusta ”vanhoihin hyviin aikoihin”. Puolue, jonka tehtävä on säilyttäminen, ei uudistaminen. Puolue, jonka nimeä en tässä nyt tilanpuutteen vuoksi mainitse. Tiesittekö muuten, että Kike Elomaalta ilmestyi vuonna 2011 kokoelmalevy otsikolla ”Nostalgiaa”? yyy
”Kustannukset nousevat ja palvelut heikkenevät! Eivätkä linjaukset ainakaan nopeuta kuntien välisiä yhteistyömuotoja.”
da pelastettua ja jopa kehitettyä peruspalveluita ja lähipalveluita. – Uskon, että sosiaali- ja terveydenhuollon paremmalla integraatiolla ja perustasoon panostamisella saadaan kustannukset kuriin ja päästään keskittymään oikeisiin ydinasioihin.
Sitten on vielä tämä reflektiivinen nostalgia, joka mahdollistaa uutta visioivalle puolueen soturillekin nostalgiatuokion.Toisin kuin edellä kuvailtu nostalgian laji, reflektiivinen nostalgia organisoi aikaa ja tilaa nimenomaan eteenpäin. Se on luova tunne, jonka mietiskelevässä ja etsivässä ytimessä keskeistä on liike. Reflektiivinen nostalgia järjestää mennyttä ja luo uutta menneestä. Alkuperäistä ei tarvitse rakentaa uudestaan. Siihen ei tarvitse palata. Mutta siitä voi oppia. Nostalgia kaikissa muodoissaan tarkoittaa myös sitä, että nostalgisointi on aina romanssia oman mielikuvituksen kanssa. Uskallan silti väittää, että nostalgian vajaatoiminta on todiste liikkeen mitättömyydestä. Olkaa vapaasti eri mieltä. Mutta lukekaa nyt juhlavuoden kunniaksi se Forssan ohjelma. Kaihotkaa. Muistelkaa. Luokaa uutta. Kirjoittaja on SDP:n viestintäsuunnittelija, joka herkeää tämän tästä nostalgiseksi. Reflektiivisesti, totta kai.
7
8
SDP:N JÄSENLEHTI 2/2013
Toiminnanjohtaja Toropainen: Lapissa vauhdikas alkuvuosi Jarkko Piirainen
Pohjoisen Juttutupa-tilaisuudet starttaavat Barentsin alueen teemalla. Lapin piirin uusi toiminnan- ja sen jälkeen omassa pojohtaja Paulus Toropainen rukassa on tehty päätöksiä. Vaalittomana vuonna Toaloitti työssään tämän vuoden alussa. Oulusta kotoi- ropainen on pystynyt kessin oleva Toropainen kertoo kittymään hyvin myös osaskotiutuneensa Rovaniemel- tovierailuihin. Hän korostaa, että uutena ihmisenä hänen le varsin hyvin. onkin syytä käydä – Uusi työ vierailulla jotuo aina uukaisessa osasdet kuviot. ”Nuorten tossa. Kaupunki on integroiminen – Yhdessä minulle kuipuolueosaston tekeminen tenkin tuttu on huomatjo entuudestoimintaan tavasti heltaan ja moesimerkiksi pompaa, kun ni puoluluottamuspaikan näkee osaseen aktiivikin on tulkautta on varmasti tojen haasteet ja toilut tutuksi hyvä keino.” minnan vahjo edellisen vuudet omatyöni kautta, kohtaisesti. TäDemarinuoristä kautta voi heräsa aiemmin työskentä myös uusia ideoita toinellyt Toropainen kertoo. Hänen mukaansa Lapin mintaan, Toropainen pohtii. piirin alkuvuosi on ollut Lisää mukavan vauhdikas. – Kunnallisvaalien jälkeen nuoria mukaan neuvoteltiin muiden puolu- Koska Toropaisella on aiemeiden kanssa kuntayhtymien paa työkokemusta puolueen ja maakuntaliiton paikoista nuorisojärjestössä, on hyvä
kuulla hänen näkemyksensä siitä, kuinka Lapissa saadaan tulevaisuudessa lisää nuoria puolueen toimintaan mukaan. Toropainen lähtee liikkeelle siitä, että puoluetoiminnan ja päätöksenteon on syytä olla avointa myös paikallistasolla. Hän muistuttaa, että Lappi on sosialidemokraateille hyvin haastava paikka toimia ja monessa kunnassa valtuutetut ja aktiivit ovat aikamoisessa puristuksessa. – Kunnallisvaaleissa nuoria ehdokkaita oli kuitenkin mukavasti mukana ja esimerkiksi Rovaniemellä Demariopiskelijoiden ja -nuorten toiminta on ilahduttavan aktiivista ja uusia ihmisiä liittyy mukaan toimintaan kaiken aikaa, Toropainen kertoo. – Nuorten integroiminen puolueosaston toimintaan esimerkiksi luottamuspaikan kautta on varmasti hyvä keino. Lisäksi voisi olla syytä kehitellä jonkinlaista tutor-toimintaa nuorille,Toropainen näkee.
Paulus Toropainen • Ikä: 32 vuotta • Koulutus: hallintotieteiden maisteri • Harrastukset: Jalkapallo. ”Lisäksi hiihtelen ja uin ja muuten vapaa-ajallani luen dekkareita.”
Juttutuvat herättävät pohtimaan SDP:n tavoitteena on järjestää tänä vuonna ympäri Suomen ainakin 40 paikallista Juttutuvaksi kutsuttua tilaisuutta. Niissä pureudutaan erityisesti eettisen markkinatalouden ja demokratian teemoihin. Paulus Toropaisen mielestä Juttutupa-tilaisuudet ovat hyvä tapa herätellä pohdintaa meidän omista arvoista ja politiikan lähtökohdista. – On tärkeää miettiä, miten me oikeastaan haluamme pelastaa tämän maailman. Tähän Juttutu-
Paulus Toropaisen mielestä SDP:n Juttutupa-tilaisuudet ovat hyvä tapa herätellä pohdintaa meidän omista arvoista.
Työväentalojen tulevaisuudennäkymissä on eroja - ”Synkkiäkin pilviä on” Jarkko Piirainen
Työväentalojen liiton sihteeri Anssi Leskelä on hieman huolissaan. Vaikka maassamme on lukuisia huolella ja taidolla hoidettuja työväentaloja, on talojen kunnossa kaiken kaikkiaan liikaa vaihtelua. – Joskus on kieltämättä vähän lohdutonta. Sitten on monia eläviä taloja, joilla ei ole mitään huolta. Talojen kunnossa on aivan valtava kirjo. Synkkiäkin pilviä siis on, Leskelä kertoo. Työväentalojen liitossa on 139 aktiivijäsentä. Liiton ulkopuolella on Leskelän mukaan 40–50 taloa, joiden nostaminen ylös lähivuosina ei ehkä enää onnistu. – Kyllä siinä saa harjoittaa erityistä neroutta, että talot saisi kuntoon ja homman pyörimään, Leskelä toteaa. Hyvistä esimerkeistä Leskelä nostaa esiin Tampereen työväentalon, joka on vaihtanut onnistuneesti sapluunaansa kongressikeskukseen päin. – Turussakin menee tavattoman hienosti. Siellä on
taitavasti hoidettu talo. Kyllä Suomessa on monia hyvin hoidettuja taloja. Työväentalojen tuotot tulevat nykyään mitä erilaisempien tilaisuuksien tilavuokrista. – Näiden tuottojen avulla tilat ovat lämpimiä ja niissä voidaan pitää omiakin kokouksia. Joillakin taloilla tuotot ovat hyviä. Hyviä esimerkkejä siis on. Nyt hyvät käytännöt pitäisi saada leviämään laajemmalle. Tähän työhön Leskelä toivoo myös puoluetoimistolta näkyvämpää roolia.
Työväentalojen liiton sihteeri Anssi Leskelä kannustaa talojen remontointiin.
Korjausavustuksia hakemaan! Vuonna 1970 Sos.dem. työväenyhdistysten yhteistyö r.y. nimellä perustetun liiton keskeisiä tehtäviä ovat nykyään esimerkiksi työväentalojen edunvalvonta, talotoimijoiden tukeminen, koulutus sekä uusien toimintamuotojen kehittäminen. Leskelä korostaa, että he eivät ole mikään perinnejärjestö.
SDP:N JÄSENLEHTI 2/2013
pa-tilaisuudet antavat hyviä mahdollisuuksia. Toisaalta Toropainen pitää teemoja aika väljinä ja hän olisi jossain vaiheessa toivonut hieman tarkempaa jäsentelyä teemojen alle. Hän mainitsee, että Lapin piiri järjestää kevätpiirikokouksen yhteydessä 27. huhtikuuta Rovaniemellä Juttutupa-semi-
naarin yhteistyössä TSL:n kanssa. Seminaarin puhujaksi on lupautunut Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Monica Tennberg. – Tennberg on kestävän kehityksen tutkimusryhmän johtaja ja hän aikoo kertoa meille Barentsin alueen kehityksestä ja alueesta luonnonvara-alueena, Toropainen kertoo.
Joko paikkakunnallasi järjestetään Juttutupa? – SDP:n, Työväen Sivistysliiton ja Kalevi Sorsa Säätiön yhteistyöstä syntyneille Juttutupa-tilaisuuksille toivotaan nyt aktiivisia toteuttajia. – Tavoitteena järjestää ainakin 40 paikallista, innostavaa ja kiinnostavaa keskustelutilaisuutta ympäri Suomen. – Tarkoituksena pureutua erityisesti eettisen markkinatalouden ja demokratian teemoihin. - Tilaisuuden teemasta käydään ohjattuja ryhmäkeskusteluita, joihin paikalla olevat osallistuvat. – Juttutuvan järjestämiseen voi saada tukea TSL:ltä. Tuen ehdot ja ohjeet löydät osoittesta www.sdp.fi/ juttutuvat – Puoluetoimistolta saa apua tilaisuuden markkinointiin ja tiedottamiseen.
– Sitä työtä hoitavat ihan eri ihmiset. Me olemme liiketoimintaan ja eläviin taloihin keskittyvä järjestö, Leskelä tähdentää. Hän kertoo Työväentalojen liiton pitävän ääntä sen puolesta, että kokoustilat olisivat kunnossa ja ne olisivat edustavia. – Meidän liitto on lähtenyt jopa niinkin konkreettisiin asioihin, että me on aikanaan kirjoitettu kokoustilaoppaita. Liitto jakaa yhdessä Kotiseutuliiton kanssa vuosittain avustuksia työväentalojen kunnostukseen. Leskelä harmittelee liittoon tulleiden avustushakemusten vähyyttä, sillä SDP:n talojen saama avustussumma jyvitetään Kotiseutuliitossa pääosin saapuneiden hakemusten määrän mukaan. – Vuodelle 2013 avustuksia haki vain 30 sosialidemokraattista työväentaloa, kun määrä oli edelliselle vuodelle 38 taloa. Joten meidän jaettavana oleva avustussumma on pikkuisen pudonnut.
Tilat kuntoon ja käyttöön Anssi Leskelä toivoo puolueosastojen käyttävän omia tilojaan, jos se vaan suinkin on mahdollista. – Kaikkien lähellä on SDP:n tiloja. Jos ne eivät ole viihtyisiä, niin menkää mukaan siihen järjestöön ja vaatikaa muutosta. – Ja jos ei vaatimalla tapahdu, niin sitten voi ryhtyä itse hommiin, Leskelä jatkaa. Hänen mukaansa pieni taloudellinen osaaminen on nykyään jopa tärkeämpää kuin naulojen ja vasaran kanssa pärjääminen. Ja aina voi kysyä neuvoa Työväentalojen liitosta. Leskelä kannustaa lähettämään liittoon myös avustushakemuksia. – Pienikin summa voi alkuun olla piristys. Sehän voi luoda yhdistykseen sellaisen perinteen, että nyt ryhdytään hakemaan avustuksia ja korjaamaan taloa, Leskelä pohtii. Verkossa: tyovaentalot.fi
Tasa-arvoinen avioliittolaki Jouduitko taas alakynteen illanvietossa? Ei hätää, me tarjoamme välineet nokkeliin vastauksiin kaikissa tilanteissa. Tällä kertaa väännämme kättä tasa-arvoisesta avioliittolaista. Keskustelun avaus vapaamielisessä kaveripiirissäsi tästä aiheesta on syytä olla ajatteleva. Puhutaan avioliitosta, joka on monen mielikuvissa harrasta alttaritoimintaa mustavalkeissa asuissa. Jylisevä musiikki luo kahden ihmisen alttarille polvistumisen hetkellä lähes taivaallisen kokemuksen myös tilaisuuden seuraajille. Näiden mielikuvien kanssa olet väittelyssä ja se on hyvä pitää takaraivossa. Ei siis kannata heitellä niitä noppacorollan takapenkillä kuultuja kuluneita kaskuja. Kannattaa myös muistaa, että jopa iltaisin raamattupiirissä käyvien ystäviesi joukossa tässä asiassa voi olla epäuskoista hyrinää. Mutta muista. Liika päällekäynti kostautuu. Uskonasiat ovat myös Uskon ja Pirkon asioita, ja riittävä henkilökohtainen ajatustila on hyvä jättää myös periaatteelliseen keskusteluun.
Naapurin Seppo ja Matti menivät naimisiin. Perjantai-illan grilli-illassa tästä aiheesta riittää porua aina ohikulkijan soittamaan poliisipartioon saakka.Aihe ei ole helppo raavaalle naapurin Pertsa-putkimiehelle, mutta kun illan keskustelussa tulee jälleen se vaihe, jolloin Pertsan vaimo aloittaa tilityksen isänsä avoliiton testamenttikuolinpesän perinnönjaon epäoikeudenmukaisuudesta, iske heti. Sano, että olisi se vaan reilumpi tuo tasa-arvoinen avioliittojuttu. Silloin ei tarvitsisi miettiä noita perintökuvioita jälkeenpäin niin tarkkaan.Voit myös jatkaa rauhallisella tenhosauren-pohdiskeluäänellä, että eikös se nyt ole sitten kuitenkin sama, että ottaako sitä kumppanin edestä vai takaa, kun ei sillä siinä perinnönjakotilaisuudessa ole kummoisemmin enää merkitystä. Sillä sitä tässä vaan ajattelin, että kun jos sitä on oltu siunattu ja sormustettu avioliittosääntöjen mukaan.
Ikätovereidesi tuntoja tässä asiassa on mahdoton tietää. Monet meistä on papin pelolla ja uskonnon opettajan karttakepillä kasvatettuja, joten kannattaa lähteä liikkeelle vapaamielisyyden maaperää tunnustellen. Aloita kangaspuukerhossa yllätteän keskustelu muistelemalla omaa Yyterin 60-luvun hippisavuista rantajuhlaa. Jos se ei auta, niin Beatlesit tai Rollarit voi olla seuraava helpommin kerittävä lanka, jota kannattaa vetää tai rautalankaakin voit koettaa. Sitten, jos mikään muu ei enää auta, voi keskustelun lopettaa muka loukkaantuneena lauseseen: no kaikki te Sillanpään Satumaasta kuitenkin pidätte. Suuret ikäluokat ovat loppupeleissä ajattelijoita.
9
Kaikki mukaan KAMU-leirille! 10
SDP:N JÄSENLEHTI 2/2013
Jarkko Piirainen
Nyt sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus ostaa perheellesi kymmeneksi päiväksi harvoin tarjolla oleva merenrantatontti Sauvosta. Hintaan sisältyy myös roppakaupalla mukavaa ohjelmaa. Ja mikä parasta, samalla saat uusia ystäviä ympäri maailman. Kyseessä on tietysti Nuor- kyselyitä on tullut esimerten Kotkien kansainvälinen kiksi Filippiineiltä, SenegaKAMU2013-telttaleiri, jo- lista, Perusta sekä Indonesika järjestetään heinäkuun asta, Kaatrasalo listaa. Nämä maat ovat myös lopulla Turun lähistöllä sijaitsevan Sauvon merellisis- Nuorten Kotkien solidaarisuuskohteita, ja niitä avussä maisemissa. Leiristä vastaava projekti- tetaan Kaatrasalon mukaan työntekijä Marika Kaatra- siten, että kyseisistä maista salo Nuorten Kotkien kes- tulevien ei tarvitse itse makkustoimistolta kertoo, et- saa leirimaksuja. KAMU2013 on leiri kaitä Sauvoon odotetaan noin tuhatta leireilijää, joista puo- kenikäisille. Aiemmilla leilet on kansainvälisiä vieraita. reillä osallistujat ovat olleet pääsääntöisesti – Ulkomai10-15-vuotiaita. set vieraamme - Tänä vuonna ovat tuttuun ta”Olen monen erityistä on, että paan eri puolilsuusta leiriä markkinoita maapalloa. daan myös perKiinnostuneita kuullut, että
tästä tulee paras leiri ikinä.”
heille. Alle kouluikäisetkin lapset voivat nyt osallistua vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa, Kaatrasalo kertoo. Kestävän kehityksen arvot huomioiva leiri on Nuorten Kotkien juhlaleiri, sillä liitto täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Leirin valmistelu on aloitettu jo vuonna 2011. – Olen monen suusta kuullut, että tästä tulee paras leiri ikinä. Ihmiset ovat innoissaan ja meillä on paljon osaamista leirivalmistelijoissa. Lisäksi paikka on todella hieno ja maisemat upeita, Marika Kaatrasalo kehuu.
Teemana ystävyys ja osallisuus KAMU-lyhenne tulee sanoista ”kaikki mukaan”. Leirillä onkin teemana ystävyys ja osallisuus. – Nämä teemat tulevat leirillä monessa yhteydessä esiin. Ketään ei jätetä yksin. Leirillä ollaan kaikki kavereita ja kaikki otetaan mukaan, Kaatrasalo toteaa. Kansainvälisellä leirillä oma viehätyksensä on eri kulttuureihin ja kieliin tutustumisessa. – Toisten kulttuureihin tutustuminen on tärkeää. Nuoret ovat innostuneita, kun he saavat tutustua erilaisiin tapoihin toimia ja tehdä, Kaatrasalo kertoo. Hän vinkkaa, että ensi kesän leirillä järjestetään myös kielikouluja, joissa käydään läpi esimerkiksi osallistujamaiden tutustumissanastoa. Leiriohjelman Kaatrasalo kertoo sisältävän joka päi-
välle jotain uutta ja mu- ehdottomasti mukaan. Jos kavaa. Leirillä esimerkiksi kotkatoiminta ei ole tuttua, urheillaan, pelataan pelejä neuvoa voi pyytää suoraan ja tehdään maikeskustoimistosta. semavaelluksia – Me ohjaamalueen upeassa me sitten oman ”Uutuutena luonnossa. piirin työntekileirillä on – Meidän leijälle, jolle voi ilreihin kuuluvat moittaa osallisluvassa myös yövaeltumisestaan leimuutamana lukset. Pienimrille, hän toteaa. päivänä jopa mätkin pääsevät Viimeinen sumopainia.” mukaan retkelilmoittautule jännittävään mispäivä on 15. pimeään metsään huhtikuuta. Siikuuntelemaan methen mennessä ilmoitsän ääniä turvallisesti leiri- tautuneille leirimaksu on ohjaajien seurassa. 250 euroa. Ilmoittautua voi – Uutuutena leirillä on vielä myöhemminkin, mutta luvassa muutamana päivänä tällöin maksu on 300 euroa. jopa sumopainia, Kaatrasalo – Leirimaksuihin voi kymainitsee. syä myös oman piirin tukea, Kaatrasalo vinkkaa. Vielä ehtii KAMU2013-leiri järjestemukaan! tään 23.7.-1.8.2013 SauvosKAMU-leiriä ei ole rajattu sa, Ahtelan Nuorisoleirikespelkästään Nuorten Kotki- kuksessa 50 kilometrin päässä en jäsenille. Kaatrasalo alle- Turusta. Lisätietoja: www.nuoviivaa, että kaikki pääsevät retkotkat.fi
Marika Kaatrasalo Nuorten Kotkien keskustoimistolta kertoo, että KAMU2013-leirille odotetaan noin tuhatta leireilijää, joista puolet on kansainvälisiä vieraita.
SDP:N JÄSENLEHTI 2/2013
Talousoppi-artikkelisarjassa Kalevi Sorsa -säätiön tutkijat avaavat talouspolitiikkaan liittyviä ajankohtaisia aiheita. Artikkelisarja on yksi osa SDP:n eettinen markkinatalous -keskustelusarjaa.
Hyvä talouspolitiikka ei synny paniikissa
Maarit Hirvensalo kannustaa kokeilemaan uutta vaikuttamisen kanavaa.
Nettikeskustelut tarjoavat tietoa ja väylän vaikuttaa SDP on jo hyvän aikaa jär- tä. Webinaarit ovat uusi ja säsi on tavallinen PC- tai jestänyt internetissä erilai- nykyaikainen yhteydenpi- Mac-tietokone, jolta on sia vuorovaikutteisia netti- don muoto puoluejohdon yhteys internetiin ja esityksen kuuntelua varten keskustelutilaisuuksia. Näi- ja jäsenten välillä. hin web-seminaareihin eli Nettikeskustelussa saa joko kaiuttimet tai kuuwebinaareihin tietoa päivän polt- lokkeet. Jos pystyt katsesaavat kutsun tavista ky- lemaan koneellasi esimerkiksi YouTube-videoita, kaikki SDP:n symyksisjäsenet, joitä politiikan webinaari-lähetyskin näTänä keväänä den sähkömaailmassa. kyy sinulle. Mitään makwebinaareissa sullisia ohjelmia ei tarvitpostiosoiWebinaate löytyy järeissa sinul- se hankkia. kuullaan – Kaikki rohkeasti musenrekistela on mahpuoluejohtoa kaan kokeilemaan uutristämme. dollisuus ja SDP:n Osallisvaikuttaa ja ta vaikuttamisen kanavaa, ministereitä. tuminen tehdä uusia Hirvensalo kannustaa. SDP:n Webinaareista saat tapahtuu avauksia, jottietoa johdon assistentomalta tietoka välittyvät lisä koneelta, on se suoraan puo- ti Maarit Hirvensalolta, numerosta (09) 4789 8202 tai sitten kotisohvalla, työluejohdolle. paikalla, Suomessa tai ulOsallistuminen on help- sähköpostilla: maarit.hirven komailla. Webinaarin alus- poa. Riittää, kun käytös- salo@sdp.fi. taja ja juontaja näkyvät kuvan ja äänen välityksellä reaaliajassa. Yleisön Osa llistu on mahdollista vaikuttaa ! Kevään webinaarien aikataulu: keskusteluun lähettämällä kommentteja ja kysymyk• 4.4. Antti Lindtman siä chatin kautta. • 18.4. Maria Guzenina-Richardson
Jäsentilaisuus verkossa Tänä keväänä webinaareissa kuullaan puoluejohtoa ja SDP:n ministerei-
• 2.5. Jukka Gustafsson • 16.5. Erkki Tuomioja • 30.5. Krista Kiuru
Paul De Grauwe ja Yuemei Ji ovat luonnehtineet EU:n talouspolitiikkaa Kreikan maksukyvyn kriisiytymisen jälkeen paniikin sävyttämäksi vyönkiristykseksi. Markkinoiden luottamuksen heikkenemisen ja sitä seuranneen valtionvelkakirjojen korkojen nousun koettiin heijastavan `fundamentteja`. Julkista velkaa katsottiin olevan yksinkertaisesti liikaa. Todellisuudessa markkinoiden reaktioissa ei ollut mitään rationaalista – markkinat toimivat pikemminkin paniikin ja eläimellisten vaistojen varassa ja paniikinomainen tunnelma levisi finanssikortteleista myös EU-päättäjien piiriin. Julkista velkaa oli alettava leikkaamaan – hinnalla millä hyvänsä. Markkinavoimien on annettu hallita talouspolitiikkaa. Kukaan ei kysy, että mikä olisi oikea julkisen talouden sopeutuksen tarve tässä tilanteessa – kaikki maat pelkäävät päätyvänsä ”seuraavaksi Kreikaksi”. Kriisimaat laitettiin kovalle kuurille, jotta julkiset alijäämät saataisiin supistumaan, valtiolainojen korkotaso putoaisi, ja jotta luottamus palaisi. Nyt on selvää, että vyönkiristys kääntyi tarkoitustaan vastaan. IMF:n tutkimusten mukaan vyönkiristys on ollut EU-taloudelle paljon haitallisempaa kuin pari vuotta sitten ajateltiin. Sopeutustoimet johtivat kriisimaissa julkisen velan kasvuun, sillä veloista selviäminen on vaikeaa, jos tuotanto supistuu ja työttömyys kasvaa. yyy Taloustieteilijöiden ammattikunta on viime kuukausina laajemminkin kääntynyt vyönkiristystä vastaan. Englannin ja euroalueen kriisimaiden karu sosiaalinen todellisuus ja talouden tunnusluvut kertovat vyönkiristysprojektin epäonnistumisesta. Juuri tästä johtuen raha- ja talousasioista vastaava suomalaiskomissaari Olli Rehn on joutunut professori Paul Krugmanin höykyttämäksi. Komission kritisoidaan olevan todellisuudesta vieraantunut linnake, joka odottaa yksityisen sektorin luottamuskeijua saapuvaksi, vaikka vyönkiristys on johtanut Euroopassa massatyöttömyyteen. Onneksi EKP:n harjoittamassa politiikassa tapahtui käänne parempaan heinäkuussa 2012, kun EKP:n uusi johtaja Mario Draghi ilmoitti uusista ”riittävistä” osto-operaatioista velkakirjamarkkinoilla, jotka onnistuivatkin vakauttamaan kriisimaiden markkinakorot. EKP:lla on siis lopulta ollut koko kriisin ajan ratkaisun avaimet käsissään.Toivottavasti EKP omaksuu vastaisuudessa aidosti viimekäden-luotottajan roolin suhteessa eurovaltioihin. Tällöin eurooppalaista talouspolitiikka voitaisiin harjoittaa rationaalisemmalta pohjalta eikä päättäjien tarvitsisi koko ajan pelätä markkinareaktioita. yyy Alexander Stubb kysyi Aamulehdessä (21.3) Krugmanilta, että mistä rahat lisäelvytykseen? Stubbin mukaan elvytys – tai vyönkiristyksen lieventäminen – kriisimaissa EKP:n kautta vaatisi ”yhteisvastuun” lisäämistä. EKP – joka laskee liikkeelle eurovaluuttaa – ei kuitenkaan tarvitse saksalaisten tai suomalaisten verorahoja kuluttaakseen eikä julkisella vallalla ole lähtökohtaisesti samanlaista budjettirajoitetta kuin kotitalouksilla. Julkisen kulutuksen suora rahoitus keskuspankista vaatisi toki finanssipolitiikan koordinaatiota euroalueella, jotta inflaatio pysyisi kurissa. Mutta yhteisen finanssipolitiikan suuntaan ollaan menossa joka tapauksessa. Antti Alaja
Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön projektikoordinaattori,YTM.
11
12
SDP:N JÄSENLEHTI 2/2013
Alan parasta korvauspalvelua. Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat. Asiakkaidemme mielestä meillä asioiminen on vaivatonta ja nopeaa. Vaalimme asiakassuhteitamme ja palkitsemme pitkäaikaisia asiakkaita alennuksilla. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat.
2
1
(EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012)
3 Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi
255x180 SDP_Aimo2_Epsi_032013.indd 1
2/18/2013 1:20:32 PM