AIMO - SDP:n jäsenlehti 3/2013 by SDP

SDP:N JÄSENLEHTI 3/2013

Osuvia kiteytyksiä ”Kaikille on annettava mahdolli suus rakentaa hyvä elämä riippu matta syntyperästä, asuinmaasta ja varallisuudesta.” SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen puheessaan Maailmanpankin kehityskomitean kokouksessa Washingtonissa.

”Joka toinen päivä Suomessa joku vanhus päätyy itsemurhaan. Yksinäisyys ja turvattomuus ahdistaa useampaa. Ratkaisut on löydettävä! Nyt.”

Vappuun valmistaudutaan huolella Lähes sata paikkakuntaa, vähintään yhtä monta johdon lisäksi kaikki kansanedustajat käydään lävapputilaisuutta ja yhtä monta eturivin demaria pi. Jokaisen puhujan kohdalla on mietittävä, kuinvappupuhujana.Toukokuun ensimmäinen on ko- ka monella paikkakunnalla on mahdollista - ja ko kansan juhla kaikissa eri muodoissaan, mut- järkevää – käydä pitämässä puhe ja minkälainen ta erityinen merkitys sillä on jokaiselle sosiali- kiertue sen perusteella tehdään. demokraatille. On hienoa, että työväenliikkeen yyy vappuperinteet ovat säilyneet niin monella paikkakunnalla ja vappupuheiden perinne elää vahKuukausien työ on kuitenkin palkitsevana ympäri Suomen. vaa, kun samalla saa seurata, miten Tilaisuuksien määrä aiheuttaa paljon myös paikalliset tilaisuuksikuitenkin ison haasteen puhujia or”On hienoa en järjestäjät näkevät vaivaa juhliganisoivalle taholle eli tänne puoen järjestämiseksi. Monilla paikkaluetoimiston päähän. Kun pyyntöhuomata, että kunnilla pitkät perinteet takaavat jä vapputilaisuuden puhujista tuvapputilaisuuk rutiinit valmistelussa, mutta omat lee lähemmäs sata, miten vastata sia halutaan ponnistelunsa järjestelyt silti vaatikaikkien toiveisiin mahdollisimkehittää ja vat. On myös hienoa huomata, että man nimekkäästä ja kovatasoisesta tuoda niihin vapputilaisuuksia halutaan kehittää puhujasta? Miten jakaa tänä vuonja tuoda niihin uutta otetta. Tai on na se kaikkein kysytyin noin tusiuutta otetta.” luotu kokonaan uudenlainen koko nan hengen ydinporukka, ministekansan juhla. rit ja puoluejohto, mahdollisimman Vaikka vappu suomalaisen työn päioikeudenmukaisesti eri paikkakunnilvänä onkin koko kansan juhla, me voimle ja piireihin? me olla erityisen ylpeitä päivään liittyvästä työväenliikkeen historiasta ja liikkeen saavutuksista. yyy Näytään kaduilla, turuilla ja toreilla, osoitetaan Tässä avainasemassa on nimenomaan organisoin- että työväenliike elää ja voi vahvasti – tästä on ti. Työ alkaa jo vuoden alussa, jolloin tehdään osoituksena myös nuo vähintään sata (demarisuunnitelma ministereiden ja puoluejohdon ja- vetoista) tilaisuutta Suomen vapussa. Iloista vappua kaikille! osta ympäri maan. Tässä vaiheessa huomioidaan, että alueellinen tasapuolisuus toteutuisi mahdollisimman hyvin ja tarkistetaan edellisten vuosien tilastojen perusteella, että halutuimpien puhujiMaarit Hirvensalo en paikkakunnat ja piirit vaihtelevat vuosittain. Suunnitteluvaiheen jälkeen suurin urakka on Puoluejohdon assistentti, kuitenkin vasta edessä. Ministereiden ja puoluevappupuheiden organisoija tänä vuonna.

Kansanedustaja Kristiina Salonen Twitterissä.

”SDP on ajanut alusta asti vas tuullista, kansalaisten kukkaroa suojelevaa tukipolitiikkaa.” Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman eurokriisin hoidosta demari.fi:ssä.

”Eikö väkivallattomuus ansait sisi jälleen kerran isomman kampanjan, jotta aihe ei painuisi vain loputtomalta tuntuvaksi uutishötöksi?” Kansanedustaja Susanna Huovinen blogissaan.

”Keppi jäähän, katse kiekkoon ja perse alas.” Kollega aamu kokouksessa lainasi Tami Tammista. Tuli tarpeeseen.” Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta Twitterissä.

SDP:n jäsenlehti Ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa Uutispäivä Demarin liitteenä. Jaetaan kaikille SDP:n jäsenille. Toimitus: aimo@sdp.fi Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki Vastaava päätoimittaja: Ismo Kainulainen, puh. 050 517 3594 / ismo.kainulainen@sdp.fi Toimitussihteeri: Jarkko Piirainen, jarkko.piirainen@sdp.fi Kuvat: Jukka-Pekka Flander jukka-pekka.flander@ruusuverkko.fi Seuraava Aimo ilmestyy17.05.2013

SDP:N JÄSENLEHTI 3/2013

V-sana. Teksti: Emilia Tervonen

Pia Viitaselle vappu on aikaa kerrata tehtyä ja katsoa eteenpäin. Tamperelaiselle kansanedustajalle ja SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtajalle Pia Viitaselle vappu on juhlan hetki, jolloin kurkataan menneeseen ja tähytään tulevaan. Aatteen konkarille vapun viettäminen puhelavoilla on jo muodostunut perinteeksi.Velvoitteiden jälkeen Tampereella mennään vappulounaalle, joka tosin yleensä on illallinen. Tänä vappuna Viitanen rakentaa vappupuheensa puolueen kantavien teemojen, työn ja oikeudenmu-

kaisuuden pohjalle.Viitanen uskoo, että vuoden puheissa korostuu sana työ. Se on hänen mukaansa luonnollista juhlan teeman ja työelämän nykyisessä tilanteessa. - Ei ole todellakaan miellyttävää, kun ihmiset saavat irtisanomislappuja ja mennään tätä rataa. Sen takia luulisin, että työn, aatteen ja toivon mukaan myös oikeudenmukaisuuden sanoma korostuvat. Se on kyllä sellainen yhtälö, että se varmasti tuo tähän hetkeen juuri sitä mitä ihmiset kaipaavat.

SDP:N JÄSENLEHTI 3/2013

Periksi ei saa antaa Pia Viitanen toteaa, ettei tänä vuonna kevään juhlaan suunnisteta kaikkein kepeimmistä tunnelmista. Yhteiskunnallinen tilanne niin kotimaassa kuin maailmalla on tällä hetkellä herkkä. – On totta, että tämän vapun yksi ominaispiirre on haastavuus. Muutamia vuosia sitten meillä oli paljon helpompi tilanne, ei ollut vielä talouskriisejä, mutta sen jälkeen vuodesta 2008 ollaan enemmän tai vähemmän näiden ongelmien kanssa oltu. Totta kai se aina omalta osaltaan tuo haastetta lisää. Vappupuheet ja kohtaamiset toreilla tulevat siis juuri oikeaan aikaan. Viitanen sanoo, että keskusteluissa epäselviksi koettujen asioiden taustat aukeavat ja mieleen palaavat myös ne kaikki saavutukset, joiden eteen työtä ollaan yhdessä tehty. Viitanen lisää, että juuri vappupuheiden jälkeen keskusteluun nousee usein se, miksi tätä työtä tehdään, miksi kannattaa olla mukana ja miksi periksi ei saa antaa. – Tykkään koko sydämestäni vapusta, siitä aatteesta ja hehkutuksesta. Olen niin innoissani puheissa hehkutellut, että aika usein on tullut sen jälkeen ihmisten kanssa keskustelua juuri siitä, että todellakin, työväenliikettä tarvitaan. – Jos oltaisiin aikanaan sata vuotta sitten annettu periksi, niin ei tämä maailma näin makaisi kuin se on nyt. Siksi usein vappuna ihmisen kanssa puhe on tätä kautta hyvin positiivista, kun hoksataan se merkitys, mikä meillä itsellämme on.

Viitasen viisi veetä vappuun Voima.

Vappu on hyvä hetki pysähtyä miettimään sanomaa työstä ja aatteesta.Välillä on hyvä kääntää katse menneeseen ja muistella, miten paljon tämä liike on saanut aikaiseksi. Meillä on liian usein tapa unohtaa ja vähätellä kaikkea sitä, mitä olemme saavuttaneet. Olemme onnistuneet saamaan aikaan inhimillisen työelämän ja tasaarvoisen yhteiskunnan. Meitä on tarvittu ja meitä tarvitaan jatkossakin, kun ahneuden arvot jylläävät.

Vapaus. Meidän liikkeemme piirissä se tarkoittaa perinteisesti vapautta johonkin. Vapaus on vapautta kaikille kehittyä ja kouluttautua, se on myös vapautta ja oikeutta mahdollisuuteen luoda hyvä ja arvokas elämä.

Veljeys. Eli solidaarisuus, on tänä päivänä paitsi solidaarisuutta heikommassa asemassa olevaa kohtaan, myös solidaarisuutta ympäröivää maailmaa

”Olemme onnistuneet saamaan aikaan inhimillisen työelämän ja tasa-arvoisen yhteiskunnan. Meitä on tarvittu ja meitä tarvitaan jatkossakin, kun ahneuden arvot jylläävät.”

ja tulevia sukupolvia kohtaan. Muistamme, ettemme ole tässä maailmassa yksin. Meidän jälkeemme tulevat ansaitsevat puhtaan ympäristön.

Vaakakupit tasan. Viittaa tasa-arvoon yhteiskunnassa. Vähän väkisin väännetty v-sana, mutta tasa-arvo kuuluu vanhaan Ranskan vallankumouksesta kumpuavaan kolmen sanan sarjaan, johon kiteytyy pitkälti sosialidemokratian aatepohja. Nämä kolme ovat yleensä vappupuheeni pohja. Ne ovat aatteemme syvintä ydintä ja yksi syy siihen, miksi minä ja moni muu kokevat tämän liikkeen omakseen.

Viisaus. Yhteiskunnan tulee olla viisas päätöksissään, erityisesti tä-

nä päivänä ja tämän haastavan tilanteen edessä. Niin kotimainen kuin kansainvälinen taloustilanne vaativat viisasta talouspoliittista yhteisvastuuta. Tarvitaan työtä ja oikeudenmukaisuutta, myös Euroopassa, ei ainoastaan Suomessa. Viisas jakaa talouskriisin taakan niin, etteivät raskainta osaa joudu kantamaan ne, joiden hartiat ovat kapoisimmat. Solidaarisuusvero ja oikeudenmukaisempi verotus siirtävät vastuuta niille, joilla on varaa maksaa. Viisautta tarvitaan myös tulevaisuuteen katsottaessa, esimerkiksi talousratkaisuissa on edettävä kohti eettistä markkinataloutta ja taloudellista hyvinvointia on rakennettava enemmän ympäristöystävällisen teknologian ja sosiaalisen vastuun kautta.

SDP:N JÄSENLEHTI 3/2013

Vappuna SDP:n puoluejohto ja ministerit pitävät perinteiseen tapaan puheita ympäri Suomen.

Tule kuulemaan ja moikkaamaan! Jutta Urpilainen: Reijo Paananen: Krista Kiuru: Antti Lindtman: Eero Vainio:

Jyväskylä ja Äänekoski Kemi ja Tornio Vantaa (Koivukylä, Tikkuraitti) ja Tuusula (Hyrylä) Raisio, Turku, Uusikaupunki ja Salo Ylöjärvi (30.4.) ja Tampere

Maria Guzenina-Richardson: Jukka Gustafsson: Lauri Ihalainen: Erkki Tuomioja:

Nurmijärvi, Klaukkala ja Espoo (Leppävaara, Läkkitori) Pori ja Kankaanpää Joensuu ja Kuopio Heinola, Lahti ja Orimattila

Pia Viitanen: Seinäjoki ja Kokkola Jouni Backman: Imatra ja Lappeenranta Eero Heinäluoma: Helsinki (Senaatintori, Hakaniemi), Järvenpää ja Vantaa (Korso)

Katso tarkemmat tiedot ja lisää tapahtumia: www.sdp.fi

Talousoppi-artikkelisarjassa Kalevi Sorsa -säätiön tutkijat avaavat talouspolitiikkaan liittyviä ajankohtaisia aiheita. Artikkelisarja on yksi osa SDP:n eettinen markkinatalous -keskustelusarjaa.

Verokilpailu ei ole vaurauden tie Suomessa ei Björn Wahlroosia lukuun ottamatta ole kukaan oikein halunnut antaa kasvojaan uusliberalismille. Kunnes Tuomas Enbuske löysi sisäisen libertaarinsa, kirjoitti Elinkeinoelämän valtuuskunnalle pamfletin ja pääsi Helsingin Sanomien NYT-liitteen kolumnistiksi. Lukijan kontolle tosin jää päättää, onko niitä ylipäätään tarkoitettu otettavaksi vakavasti.Vai riittääkö jutun juureksi pelkkä provosointi, se että kääntää nurin vastaväitteitä, jotka on itse heiveröisiksi rakentanut. Kuten viimeksi ylistys veroparatiiseille, joita ilman globaali kapitalismi ei olisi keksinyt kaikkea ihmisten haluamaa kivaa. ”Jos firmojen rahat olisivat 80-luvulta lähtien päätyneet valtion käyttöön”, Enbuske spekuloi, ”taloutemme olisi paljon huonommassa kunnossa”. yyy

Keskiviikkona 29.5. klo 15.00 Bottalla (Museokatu 10, Helsinki)

ENERGIAVALLANKUMOUS!?

Mutta kuinka kurjaa kehitys sitten oli maailmansotien jälkeisinä vuosikymmeninä, Enbusken sanoin suljetun talouden aikana, jolloin ”firmat maksoivat kiltisti veronsa hyvinvointivaltioille ja saivat hallituksilta vastapalvelukseksi etuja ja monopoliasemia”? Aika moni taloushistorioitsija pitää 1970-luvun öljykriisiä edeltänyttä neljännesvuosisataa kulta-aikana, johon mahtui niin Länsi-Saksan talousihme kuin Ruotsin sosialidemokraattisen kansankotimallin kukoistus vahvan vientiteollisuuden varassa. Verot eivät olleet silloin innovaatioiden este, pikemminkin edellytys, jotta elinkeinoelämä sai tarvitsemaansa koulutettua työvoimaa. Toki veroruuvin kiristämisessä mentiin hulluuksiin asti, jo paljon ennen kuin Astrid Lindgrenin marginaalivero nousi yli sadan prosentin. yyy Ehkä tuon menneen maailman mekanismit eivät päde enää kylmän sodan jälkeisessä kapitalismissa? Toisaalta OECD-maiden korkeimmasta kokonaisveroasteesta tiukasti kilpailevaa Tanskaa ei sitäkään tunneta varsinaisena köyhälänä. Itse asiassa tanskalaiset taitavat järjestään voittaa kansainväliset vertailut, joilla mitataan ihmisten onnellisuutta erilaisilla muuttujilla. Heihinkö Enbuske samastuu otsikoidessaan kolumninsa ”Terveisiä verohelvetistä!”? Mutta veropopulismi lienee sitkeimpiä ja suosituimpia populismin alalajeja. Tietäähän jo työväen taistelulauluista kuuluisin, että ”verot köyhälistön verta juo”.Tunne ei ole sadassa vuodessa hellittänyt, vaikka Mona Sahlin aikanaan kehotti kunnon demaria rakastamaan veroja. yyy

Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta ja panostaa reippaasti uusiutuvaan energiaan. Tanska puolestaan on omaksunut kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvaan energiaan siirtymisestä. Odotuksia ladataan etenkin tuulivoimaan. Mitä Saksan ja Tanskan energia- ja ilmastolinjauksista voidaan oppia? Ovatko ne todella siirtymässä puhtaan energia tulevaisuuteen – vai johtaako nopea irtautuminen ydinvoimasta lisäpäästöihin? Entä mitkä ovat työllisyysvaikutukset? Englanninkieliseen tilaisuuteen on vapaa pääsy ja se on maksuton. Tervetuloa!

Kriittisen älymystön keskuudessa kiertää yleisenä totuutena käsitys, jonka mukaan Paavo Lipponen toi uusliberalismin Suomeen. Näkemyksen kanssa rimmaa huonosti se, että maan kokonaisveroaste kohosi ennätykseen yli 47 prosenttiin hänen kuudentena pääministerivuotenaan 2000. Sieltä on sittemmin tultu alaspäin, mutta onko maa sen myötä vaurastunut vai kurjistunut, sen arvioimiseen tarvitaan toiset mittarit. Korkea tai matala verotus ei ole päämäärä vaan väline. Olennaista on, mitä kerätyillä rahoilla tehdään. Tätä kirjoittaessa uutiset kertovat suuryritysten mittavista irtisanomisista, vain muutama viikko sen jälkeen, kun Suomen yhteisöverotukseen on tehty historiallisen reipas alennus, paljolti vientiteollisuuden kilpailukyvyn vaalimiseksi. Uudistuksen voi odottaa vaikuttavan vasta viipeellä, jota yrityksillä ei ole joko varaa tai malttia odottaa. Kokonaisuuden kannalta uskaltaa kuitenkin ennustaa, että kansainvälinen verokilpailu avaa ennemminkin tuhoavan kierteen kuin tien vaurauteen. Mikko Majander

www.sorsafoundation.fi

Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, VTT.

SDP:N JÄSENLEHTI 3/2013

Millaisen SDP:n me haluamme? Jarkko Piirainen

Puolueen järjestöuudistustyöryhmä työstää ensi vuoden puoluekokoukselle asiakirjaa, jossa esitellään tavoitteet ja malli SDP:n tulevaisuuden järjestötyölle. Tähän asiakirjatyöhön jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa. SDP:n järjestöpäällikkö Ari Näätsaari kertoo kuluvan vaalittoman vuoden antavan puolueelle mahdollisuuden tarkastella omia toimintatapojaan. Nyt selvitetään toimimmeko me sellaisella nykyaikaisella tavalla, että ihmiset haluavat edelleen tulla mukaan ja osallistua meidän toimintaan? Ja jos näin ei ole, mitä täytyy tehdä tilanteen korjaamiseksi? – Lisäksi pohditaan sitä, kuinka meidän toimintamme edistäisi parhaimmalla mahdollisella tavalla SDP:lle tärkeitä arvoja ja poliittisia päämääriä, Näätsaari kertoo. Järjestöuudistustyöryhmän puheenjohtaja on puoluesihteeri Reijo Paananen. Näätsaari itse toimii työryhmässä sihteerinä. – Työryhmä on koottu ihmisistä, joilla tiedetään olevan erilaista kokemusta erityyppisistä järjestöistä ja

kansalaisjärjestötoiminnasMe saimme hyvää faktaa siita, Näätsaari kertoo. tä, mikä on SDP:n nykyhetTyöryhmässä ei ole ken tila, Näätsaari toteaa. esimerkiksi miParhaillaan työryhtään tiettyä mässä työstealueellista tään pohja”Millainen edustusta, tekstiä, jossa vaan kyse referoidaan kansalaisjärjestö on Näättutkimuksia SDP:n tulisi olla, saaren ja selvitykjotta se parhaiten mukaan siä tämän siitä, että päivän järpalvelisi jäsenten ryhmään jestötoiminvaikutus on haettu nan trenmahdollisuuksia?” mahdoldeistä; millisimman laista toiminmonipuolista ta on ja miksi kokemusta. ihmiset liittyvät eri järjestöihin. Kaikilla mahdollisuus – Tämä teksti ja järjestökommentoida kyselyn yhteenveto ovat tuTyöryhmä aloitti toimintan- lossa toukokuun aikana netsa tekemällä järjestökyse- tiin ohjelmatyo.sdp.fi-sivuslyn, jolla selvitettiin minkä- tolle kaikkien SDP:n jäsenlainen mielikuva puolueen ten ja meidän kannattajien jäsenillä on SDP:stä. Kysely kommentoitavaksi, Näätsaatehtiin sähköisesti ja siihen ri kertoo. Hän lupaa, että sivujen vastasi reilut 3000 jäsentä. – Tämä on komea tulos. kautta tulleet kommentit

otetaan huomioon lopullista asiakirjaa tehdessä. Ja aina kun työryhmä saa uutta tekstiä valmiiksi, se tulee kyseisellä sivustolle kommentoitavaksi. Näätsaari toivoo työryhmän pohjapaperien herättävän vilkasta kommentointia siitä, millainen kansalaisjärjestö SDP:n tulisi olla, jotta se parhaiten palvelisi jäsenten vaikutusmahdollisuuksia ja toimintaa.

Sääntömuutokset mahdollisia Kaikesta materiaalista koostetaan asiakirja teemalla ”Millaisen SDP:n me haluamme”. Tavoitteena on, että kokonainen asiakirja on marraskuussa puoluehallituksen käsiteltävänä. - Puoluehallituksen hyväksymä versio lähtee sitten joulukuussa tai viimeistään tammikuussa vielä kenttäväen käsittelyyn, Näätsaari toteaa. Hänen mukaansa tällä toisella kommentointikierroksella varmistetaan asiakirjan olevan varmasti sellainen, että siitä piirtyvällä järjestömallilla toimintaa saadaan vietyä tehok-

Järjestöuudistustyöryhmän kokoonpano • • • • • • • • • • • •

Reijo Paananen, puheenjohtaja Sari Aalto-Matturi Pasi Ahola Eija Harjula Mika Häkkinen Markku J. Jääskeläinen Talvikki Koskinen Paavali Kukkonen Hanna Kuntsi Anni Lahtinen Miikka Lönnqvist Ari Näätsaari, sihteeri

kaasti eteenpäin lähivuosien aikana. Puoluekokouksen hyväksyttyä lopullisen asiakirjan toukokuussa 2014, ryhdytään tekemään uudistusten mahdollisesti vaatimia sääntö- ja organisaatiomuutoksia. Mahdollisia muutoksia ei tehdä Näätsaaren mukaan samaan aikaan asiakirjatyön kanssa siksi, että prosessit eivät kahlitsisi toisiaan. – Käydään siis ensin yhteinen reipas keskustelu

”Käydään yhteinen reipas keskustelu ja muodostetaan yhteinen mielipide.”

ja muodostetaan yhteinen mielipide siitä, mikä on se paras mahdollinen organisaatio. Ja jos se edellyttää sääntömuutoksia, niitä ryhdytään valmistelemaan puoluekokouksen jälkeen, Näätsaari linjaa.

Wallinille vetovastuu hallinnosta Jarkko Piirainen

Uusi hallintopäällikkö korostaa selkeiden rakenteiden ja menettely tapojen merkitystä. Puoluetoimisto sai huhtikuun alussa uuden vahvistuksen, kun Ville Wallin aloitti työt SDP:n hallintopäällikkönä. Hän siirtyi puolueen palvelukseen Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n talouspäällikön paikalta entisen hallintopäällikkö Risto Salosen siirryttyä muihin tehtäviin. Puoluetoimisto ei ole Wallinille aivan uusi työympäristö, sillä hän toimi SONKin pääsihteerinä vuosina 1998–1999. Wallin kertoo noista ajoista jääneen paljon hyviä muistoja. – Saimme puoluetoimistolta paljon apua. Silloinen hallintopäällikkö Maunu Ihalainen, tai Manu-setä niin kuin me häntä kutsuimme, oli erittäin ystävällinen ja pyrki auttamaan meitä. – Manu sanoi silloin, että markka on kaikkien tehokkaimmassa käytössä SON-

Kissa, koska saimme pienil lä resursseilla paljon aikaan, Wallin muistelee.

Neljännen polven demari Lukemista ja koripalloa harrastava Wallin on paljasjalkainen helsinkiläinen. Lapsuuden ja nuoruuden hän on asunut Itä-Helsingissä Kontulassa. – Välillä olen asunut Kalliossa ja sitten taas palannut Itä-Helsinkiin. Nykyään asun Myllypurossa, Wallin toteaa.

”Sinä päivänä, kun täytin 20-vuotta, marssin Helsingin piiritoimistolle ja kerroin haluavani puolueen jäseneksi.” Hallintopäällikkö Ville Wallin näkee oman roolinsa tukijana, joka luo puitteita hyvälle työnteolle.

SDP:N JÄSENLEHTI 3/2013

Puoluetoimistolta Jarkko Piirainen

Meemilaakson tarinoita, osa 1 Valokuvat äreästä kissasta. Sarjakuvaruutu, jossa Batman läpsäisee Robinia.Videoklippi raivoavasta diktaattorista. Sauli Niinistön epäonnistunut presidenttipotretti. Kaikki edellä mainitut ovat kohteita, jotka ovat alkaneet elää netissä omaa elämäänsä. Niistä on tullut netti-ilmiöitä, joita muokataan ja jaetaan eteenpäin. Homma menee niin, että esimerkiksi Batman läpsäisee Robinia -meemissä ihmiset keksivät koko ajan uusia sitaatteja sarjakuvaruudun puhekupliin. Syntyy ilmiö, johon yhä useampi haluaa ottaa osaa. Niinistön presidenttikuva sai aikaan oikean kuvamanipulaatioiden vyöryn, jossa presidentilliset piirteet löysivät itsensä mitä yllättävimmistä ympäristöistä. Tällaisista netti-ilmiöistä käytetään myös nimitystä meemi. yyy Järjestöpäällikkö Ari Näätsaari kertoo työryhmän tuotoksien tulevan nettiin SDP:n jäsenten ja kannattajien kommentoitavaksi.

Hän paljastaa, että Esko Ahon porvarihallituksella on oma ansionsa siinä, että hänestä tuli sosialidemokraatti. – Noihin aikoihin yhteiskunnalliset asiat ryhtyivät kiinnostamaan ja koin porvarihallituksen meiningin erittäin epäoikeudenmukaiseksi. – Sinä päivänä, kun täytin 20-vuotta, marssin Helsingin piiritoimistolle ja kerroin haluavani puolueen jäseneksi, Wallin muistelee. Toki Wallinin demariudelle löytyy myös historiallista taustaa sen verran, että hän on isänsä puolelta neljännen polven sosialidemokraatti.

Suora ja avoin Hallintopäällikkönä Wallin kertoo pyrkivänsä olemaan suora ja avoin. Hän korostaa selkeiden rakenteiden ja menettelytapojen merkitystä. – Pidän tärkeänä, että toiminta on suunnitelmallista. Kun suunnitellaan jotain, tehdään ja toteu-

tetaan, niin siitä pitää ra- lin muistuttaa, että eurovaaportoida. Sen jälkeen pi- litkin ovat jo ihan kulman tää vielä arvioida, miten takana.Vaaleihin valmistauolemme onnistuneet. tuminen onkin keskeiselOman roolinsa lä sijalla loppuvuoden toiWallin näkee minnassa. tukijana, joWallin jatkaa, ka luo puitteiettä myös vuosi ”Koin porvata ja toiminta2015 ja seuraarihallituksen malleja hyvälvat eduskuntale työnteolle. vaalit tulevat meiningin – Hallinnon vastaan todella erittäin tehtävä on nopeasti. epäoikeudenluoda tukijär– Pyytäisin mukaiseksi.” jestelmät vartovereita jo piksinaiselle toikuhiljaa järjesminnalle. Mitäytymään ponun tehtävänä on tentiaalisten ehdokvarmistaa, että puitteet jär- kaiden tueksi, jollei itse aio jestötoiminnalle ovat mah- pyrkiä ehdokkaaksi. dollisimman hyvät. Wallin toivoo, että me – Puoluetoimistolla työs- sosialidemokraatit näymme kentelee usein kovassa pai- kansalaisten arjessa myös neessa työhönsä sitoutunei- vaalien välillä. Nyt vappuna ta tovereita, jotka eivät saa onkin erinomaisen luonteva riittävästi kiitosta uurastuk- mahdollisuus näyttää iloissestaan, joten kiitos kaikille ta meininkiä ja jututtaa ihtyötovereille työstä! misiä. – Vappu on duunareiden Vaaleja juhla. Silloin pitää olla ylkulman takana peä itsestään ja työstä, miTämän vuoden ykköstapah- tä tekee. Ja jos ei ole työtuma on syyskuussa Tampe- tä, pitää olla ylpeä siitä, mireella järjestettävä Työväen- tä osaa ja tietää,Ville Wallin liike.Nyt -tapahtuma. Wal- kannustaa.

Ilmiö on monille tuttu, mutta meemin käsite on ehkä hieman vieraampi. Meemit ovat eräänlaisia kulttuurigeenejä, jotka kopioituvat ja leviävät ihmisiltä toisille heidän viestiessä keskenään. Tai kuten asialleen omistautunut meemiteoreetikko sanoisi, ne leviävät ihmisestä toiseen. Sillä äärimmilleen vietynä meemiteoria johtaa ajatusmalliin, jossa ihminen on vain tahdoton kulttuurin kopiointiväline, meemien tanssittama sätkynukke. Suosituimmat nettimeemit elävät omaa elämäänsä, eikä kukaan enää muista, mistä ne saivat alkunsa. Eikä nettimeemin käyttövoimana tarvitse aina olla huumori tai sarkasmi. Tärkeää on, että se jollain tavalla vetoaa tunteisiin. Ilmiötä voi hyödyntää, mutta nettimeemejä ei pidä yrittää hallita. Esimerkiksi Pekka Haaviston vaalikampanja synnytti lukuisan joukon erilaisia meemejä. Ja nämä sisällöt syntyivät virallisen vaaliorganisaation ulkopuolella. Jotkin kannattajien ideoista vaativat taatusti kohteeltaan paksua nahkaa, mutta tärkeintä oli, että kampanjaorganisaatio ei yrittänyt kontrolloida ja vaientaa Haavisto-meemejä. Niitä nostettiin päinvastoin esiin. Meemien voima ei ole organisaatiorakenteissa vaan ihmisissä ja heidän luomisvoimassaan. yyy Sosiaalisessa mediassa tapahtuvan poliittisen viestinnän muutostarvetta voidaan piirtää esiin Shannonin & Weaverin kuuluisan matemaattisen viestinnän mallin avulla. Siinä viestin lähettäjän ja vastaanottajan väliin jää hälyä, joka voi muuttaa viestiä. Yleensä tätä pidetään ei-toivottuna, mutta entäpä jos viestin muuttuminen matkalla olisikin tarkoituksenmukainen seuraus? Jos muuttaisimme ajattelutapaamme niin, että tietyn monoliittimaisen viestin lähettäminen sosiaalisen median kautta ei olisikaan enää niin keskeistä. Sen sijaan me viestisimme vahvaa ydinajatusta itsestämme ja arvoistamme. Mielikuvitelkaa vaikka sellainen bittiavaruudessa kelluva käsitenippu, jonka ympärille ihmiset voivat vapaasti rakentaa omia merkityksiään. Näin syntyvä viesti antaa tilaa ihmisten omille ajatuksille. Tällainen viesti elää ja hengittää sosiaalisessa mediassa. Se syntyy meidän tarjoamassa viitekehyksessä, mutta se on ihmisten itsensä tuottama. Syntyykö näiden netti-ilmiöiden kautta sitten vakavammin otettavaa poliittista aktiivisuutta, saatat kysyä. Onko sillä väliä? Nettiilmiöihin osallistumisen ei ole pakko olla portti ”perinteiseen” politiikan tekemiseen, vaan toiminta voi olla itsessään yksi politiikan tekemisen muoto. Kirjoittaja on SDP:n viestintäsuunnittelija.

SDP:N JÄSENLEHTI 3/2013

Ruotsin demareilla lumovoimainen puoluekokous Kuvat Jens Ohlsson

Ruotsin Sosialidemokraattinen puolue (SAP) järjesti 37. puoluekokouksensa huhtikuun alussa Göteborgissa. Puoluetoimistolta kokousta seuraamassa olleet kansainvälisten asioiden sihteeri Tero Shemeikka sekä suunnittelupäällikkö Tuula Lampinen raportoivat seuraavassa kokouksen annista. Kokous oli perinteisesti suomalaisittain pitkä, lähes viisi vuorokautta. Aivan kuten SDP:n viime vuoden Helsingin puoluekokouksessa myös Ruotsissa uusin tekniikka oli otettu mukaan salityöskentelyyn. Käsiteltävänä olevaan asiaan saattoi pyytää puheenvuoroja oman tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen avulla. Salissa oli myös neljä tietokonepistettä puheenvuoropyyntöjä varten. Äänestykset suoritettiin ensin koeäänestyksellä äänestyslappua nostamalla, sitten tarvittaessa elektronisesti äänestyskapulalla. Aloitteet ja asiakirjat olivat vain sähköisessä muodossa.

Onnistunut linjapuhe Kokouksessa Stefan Löfven otti rehellisen vaatimattomalla, mutta päättäväisen

selkeällä otteella paikkansa suuren puolueen johdossa. Puheenjohtaja Löfven piti valintansa jälkeen erittäin hyvän linjapuheen. Puheen aikana lavalla oli myös Barack Obaman kampanjatilaisuuksista tutulla tavalla nuoria kannattajia luomassa ihmisläheistä tuoretta ilmettä. Löfven linjasi puheessaan tavoitteiksi työttömyyden saamisen EU:n pienimmäksi (alle 4,7 prosenttiin) kuuden vuoden kuluessa, nuorisotakuun saattamisen voimaan jo 90 päivän jälkeen (nykyhallitus 160), potilasvahinkojen vähentämisen sekä terveydenhoidon laadun parantamisen. Lisäksi hän esitti ilmaista läksyapua kaikille oppilaille (tarve koko ruotsalaisen perusopetusjärjestelmä remonttiin) sekä uutta globaalia talousso-

Stefan Löfven valittiin yksimielisesti jatkamaan Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajana.

pimusta, jossa työntekijöiden rooli maailmanmarkkinoilla turvataan reilulla tavalla ja laajasti.

Teemaryhmissä kompromisseja Kokousasioita käsiteltiin myös viidessätoista teema-

ryhmässä, joissa muun muassa haettiin kompromisseja kiistakysymyksiin. Teemaryhmistä löytyi kompromissi myös yhteen puoluekokouksen suurimmista kiistakysymyksistä eli terveydenhuollon yksityisten palveluyritysten

mahdollisuuteen kerätä toiminnallaan voittoa. Vastakkain tässä keskustelussa olivat muun muassa ammattiyhdistysväen miehittämä traditionalistien koulukunta ja puoluejohdon liberaalimpi, ja ehkä realistisempi, linja.

Voittokaton asettaneella kompromissilla puoluejohto sai estettyä päätöksen, joka olisi kieltänyt yksityisen terveydenhuollon yrityksiltä liikevoiton. Linjauksen mukaan muun muassa kuntien mahdollisuutta kontrolloida laitoksia halutaan lisätä mu-

Nyt kultajahtiin! Jarkko Piirainen

SDP:n arpajaisten päävoittona kimaltelee puolen kilon kultaharkko. SDP:n perinteiset arpajaiset järjestetään tänä vuonna Työn Suomi -teemalla. Toiminnanjohtaja Jukka Keronen arpajaiset toteuttavasta Kultareuna ry:stä kertoo, että tänä vuonna arpajaiskonseptia on myös hieman uudistettu. – Otimme kantavaksi teemaksi kotimaisuuden. Suurin osa arpajaisvoitoista on kotimaisten yritysten laadukkaista tuotevalikoimista, Keronen toteaa. Hänen mukaansa uudistetun voittoluettelon muita avainsanoja ovat laatu ja kestävä kehitys. – Meillä on tavoitteena, että jokainen joka arpavoiton saa, voi olla tyytyväinen saamaansa voittoon. Usein arpajaisten päävoittona on ollut auto, mutta

nyt jahdataan reilun 20 000 euron arvoista kultaharkkoa. Keronen kertoo puolen kilon painoisen harkon olevan kotimaista kierrätyskultaa. Kultaharkon lisäksi voittoina on esimerkiksi venepaketti, 1000 euron matkalahjakortteja, viikonloppupaketteja Lomakeskus Huhmarissa, Kalevala-koruja sekä Demokraatti-lehden vuosikertoja.

Tärkeää varainhankintaa Vuonna 1959 perustettu Kultareuna on Suomen vanhin arpajaistoimisto. SDP on ollut toimiston asiakkaana lähes alusta asti. Puolueen jäsenille postitettavien arpojen myynti tai lunastaminen on täysin vapaaehtoista. Jukka Keronen

Keronen tähdentää, että arpajaiset ja pinssien myynnitkin ovat tärkeitä varainhankinnan muotoja. Ja Puolen ne ovat juukilon painoinen ri sellaikultaharkko sia, joita rivijäseneton kotimaista kin pystykierrätyskultaa. vät helposti tekemään. Työn Suomi -arpoja on yhteensä 300 000 kappaletta. Ennen voitto löytyi joka kymmenennestä arvasta, mutta nyt joka kuudes arpa voittaa. Arvan hinta on viisi euroa. Keronen toivoo, että Toiminnanjohtaja Jukka Keronen Kultareunasta esittelee arpajaisten pääpalkintona olevaa mahdollisimman moni järreilun 20 000 euron arvoista kultaharkkoa. jestö kauppaa vapputilaikertoo, että SDP:n arvat on paan lunastusprosenttiin, ja ta aina tarvitaan taloudelli- suuksissa puolueen arpolunastettu hyvällä prosen- joku onnellinen saisi kulta- sia voimavaroja, joiden avul- ja. Siinä missä vuosimerktilla. kimpaleen kotiinsa. la voidaan tehdä vaaleja ja kiäkin. – Toivotaan, että tällä ker– Puolueella on hyvä aate viedä aatetta eteenpäin, Kewww.tyonsuomiarpa.fi. taa päästään vieläkin parem- ja aktiivinen jäsenistö, mut- ronen muistuttaa.

SDP:N JÄSENLEHTI 3/2013

Toisaalta, jos perinteiset solidaarisuuden ja yhteisvastuun ja toisistamme huolen pitämisen teemat Kokous eivät ole muodissa seuraatäynnä lämpöä vien vaalien aikaan, tullee Kokous antoi hyvän kuvan kampanja kohtaamaan vaikeuksia. suuren puoleen kyvysSosialidemotä operoida. Tälkraatille SAP:n lä tunnelmalkokous on aina la ja otteella kuin pitkät jouvaalivoittoon ”Sosialidemo lupyhät: täynnä on mahdollikraatille SAP:n lämpöä ja iloa suus. Ruotsin kokous on sekä toivoa sosialidemoaina kuin pitkät paremmasta kraattien kanyhteisestä arnatus onkin joulupyhät.” jesta. Toivotollut tasaisessa tavasti lumonousussa viimeivoima leviää sen vuoden aikariittävän laajalle. na, ollen tällä hetkellä gallupeissa noin 35 pro- Mahdollisuus voittoon kasvaa. Se tuo vastuun. senttia. kaan lukien mahdollisuus toimia vain voittoa tuottamattomien yritysten kanssa.

Ehdota SDP:lle eurovaali ehdokasta Pilvi Torsti sekä Euroopan Europarlamenttivaalit järjestetään toukokuussa demarinuorten puheenjohtaja Kaisa Penny. 2014. Kuka sinun Ehdotettumielestäsi olisi jen nimien lisjuuri oikeanIlmoittadu tan näet kokolainen ehdokas naisuudessaan SDP:lle? mukaan verkkosivuilNyt voit käytekemään lamme. SDP:n dä puolueen elämyksel ehdokkaista verkkosivuilpäättää puoluela osoitteeslistä vaali valtuusto. sa www.sdp. kampanjaa! Kaikkien vasfi/ehdota-ehtanneiden kesdokasta ehdotken arvotaan tamassa SDP:lle kerran kuukaudessa sopivaa ehdokasta. Voit halutessasi jättää mu- SDP:n jäätelölaukku ylläkaan myös lyhyen peruste- tyssisällöllä. Samalla sivulla voit illun valinnallesi. Ehdotuksia on kerätty jo moittautua mukaan tekeparin viikon ajan ja useita mään iloista ja elämyksellisehdotuksia ovat keränneet tä vaalikampanjaa. Käy jätesimerkiksi SDP:n varapu- tämässä yhteystietosi, niin heenjohtaja Eero Vainio, puoluetoimistolta otetaan peruspalveluministeri Ma- sinuun yhteyttä. ria Guzenina-Richardson, työministerin erityisavustaja www.sdp.fi/ehdota-ehdokasta

Turkistarhaus

Jouduitko taas alakynteen illanvietossa? Ei hätää, me tarjoamme välineet nokkeliin vastauksiin kaikissa tilanteissa. Tällä kertaa väännämme kättä Suomen ensimmäisestä eduskuntaan pääs seestä kansalaisaloitteesta, turkistarhauksen kieltämisestä. ”…Virossa ja Venäjällä vasta eläinten hyvinvoinnista välitetäänkin…” Kaupungistuneilla hipsteriystävilläsi ei ole, eikä tule olemaan, mitään muuta mielipidettä kuin että turkistarhaus on kiellettävä. Ja heti. He ovat nähneet tarhaterroristien kettutarhoilta salaa kuvaamat ja taitavasti editoimat sairaseläinvideot, joiden perusteella ei voi muuhun johtopäätökseen tullakaan. Voit laittaa virtaa väittelyyn kertomalla, että Virossa ja Venäjällä vasta eläinten hyvinvoinnista välitetäänkin, ja tarhat voitaisiin siirtää Suomesta aivan hyvin sinne. Näin saisimme turkistarhoista vapaan Suomen. Hyvä sosialidemokraatti muistuttaa tässä vaiheessa, että kansalaisella tietysti on oikeus myös työhön ja yrittämiseen, mutta voipi olla, että tässä kohderyhmässä hipsteriystäväsi lopettavat sitten kokonaan puhumasta sinulle. ”Ei eläimiä saa tappaa takin vuoksi.” Suloiset ketunpennut ovat vastustamattomia ja lapsikortin ”Katso Lasse, kuinka ihania eläimiä tuossa onkaan. Otetaanpa teistä yhteiskuva ukille…” käyttö voi olla paikallaan. Kukapa haluaisi murhata saati laittaa kylmään häkkiin noin ihania luontokappaleita. Teollinen kettutuotanto satametrisine häkkiratoineen, ei sovi samaan kuvaan näiden luonnonsuojeluliiton ja turkisteollisuuden pr-kuvien kanssa. Oma minkkiturkki ja unelma siitä voi kuitenkin olla keski-ikäisen rossonaapurin pitsaa syövän perheenäidin salainen haave. Päiväkodin vanhempainillan kahvipöydässä hän kuitenkin on muun seurueen kanssa samaa mieltä, että ei eläimiä saa tappaa takin vuoksi. Mieti miten kannattaa edetä, ettet vahingossa romuta rossonaapurin salaisia haaveita yksioikoisilla kannanotoillasi. Jätä tilaa haaveille, mutta älä luovu mielipiteestäsi. ”Mielivalta ei ole oikeaa valtaa.” Turkinspreijaajat eivät ole sankareita ABC-huoltoaseman ukkoringissä. Mielivalta ei ole oikeaa valtaa. Nämä herrat pistävät nopeasti pisteen oransseihin farkkuihin pukeituneille kansalaisaktivismin sankareiden uroteoille. Lähesty heitä metsästyskoiran hyvään kohteluun liittyvästä näkökulmasta. ”Ei kai kukaan halua kohdella eläimiä huonosti. Rääkkääjiltä elukat pois. Pitää se koirallakin olla koppi ja ruokaa. Samanlainen tunteva eläin se kettukin on.” Tosin metsästäjäporukassa joudut varsin pian myöntämään, että pienriistan kannalta voi olla oikein, että vastaan jolkotteleva kettu täytyy ampua.Tai että minkit pitää vesilintukantojen vuoksi hävittää. Huomaamattasi olet jo saavuttanut osan tavoitteestasi suomalaisten turkiseläinten vähentämisessä. Näin voit löytää osayhteisymmärryksen ABC-kahvilan pöydässä. Olet selvinnyt kuivin jaloin haastavassa seurassa.

SDP:N JÄSENLEHTI 3/2013

Savo-Karjalan piiri aloittaa toimintansa syksyllä Jarkko Piirainen

Eduskunta hyväksyi maaliskuun alussa vaalipiiriuudistuksen, jossa Kymen ja EteSavo-Karjalan piirin syksyn askelmerkkejä lä-Savon vaalipiirit yhdisty• 31.8. Piirihallitusten yhteinen toiminnan ja talousvät Kaakkois-Suomen vaaarvion suunnittelukokous lipiiriksi. Lisäksi syntyy uusi Savo-Karjalan vaalipiiri, • 27.9. Pohjois-Karjalan piirihallitus hyväksyy Pohkun Pohjois-Savon ja Pohjois-Savon puolueosastot ja kunnallisjärjestöt piijois-Karjalan vaalipiirit liiterin jäseniksi. tään yhteen. • 3.11 Yhteinen piirikokous hyväksyy Savo-Karjalan Vaalipiirien muutokset toimintasuunnitelman ja talousarvion 2014 astuvat voimaan syyskuun • Piirihallituksessa 13 jäsentä, valitaan 3.11 alussa. Tällöin aloittaa toi• Piirihallituksessa pj+vpj, puheenjohtajuus sovitaan mintansa myös SDP:n uupiirien välillä si Savo-Karjalan piiriorganisaatio. Piirien yhdistyminen on edennyt portaittain sovitussa aikataulussa. Toimintoja on siirretty Pohjois-Karja- nut ja katsontana uusi laa- oli esillä positiivisessa valan piiritoimistoon, jossa yh- ja piiri on käytössä kaikis- lossa. distyvän piirin henkilökunta sa asioissa. – Piiriuudistuksesta putällä hetkellä työskentelee. huttiin myönteisessä sävysPohjois-Karjalan pii- Uudistusta sä. Todettiin, että yhdistynyt rin toiminnanjohtaja Sep- positiivisessa hengessä piirijärjestö on puolueen po Eskelisen mukaan ta- Nyt tapahtuva piiriuudistus neljänneksi suurin, ja siten voitteena on, että Pohjois- ei ole ihan sitä, mitä SDP äänemme saadaan paremSavonkin toimistolle pal- tavoitteli. Pohjois-Savon min kuuluviin koko puokataan järjestöpiirin puheenjoh- lueessa. työntekijä eloHentusen mukaan kentältaja Mika Henkuun loppuun tusenkin mie- lä ollaan kuitenkin huolis”Yhdistynyt piiri mennessä. lestä uudistus saan erityisesti puoluetuen Eskelinen olisi ollut pa- määrän laskusta uudistuktuo mahdollion osallisturempi toteut- sen yhteydessä, ja sitä kautsuuksia järjesnut molemtaa siten, et- ta työntekijä- ja toimintaretää hallinto- ja pien piirien tä Etelä-Savo, surssien vähenemisestä. toimistopalvelut piirihallitus– Sinänsä yhdistymiseen Pohjois-Karten kokoukjala ja Poh- suhtaudutaan kuitenkin lätehokkaammin.” siin vuoden jois-Savo olisi- hes täysin myönteisesti. alusta alkaen ja Hentunen toteaa yhdistyvat olleet yhtevastaa nyt yhdisvän piirin tuovan mahdolnä vaalipiirinä. tyvien piirien toiminnasta. – Nyt esimerkiksi lisuuksia järjestää hallinto– Minulle se on tarkoit- Keski-Savon työssäkäynti- ja toimistopalvelut tehoktanut kilometrejä ja tien alue jää kahden vaalipiirin kaammin. Ja yhteisillä tapäällä olemista. Sekä erilai- alueelle. pahtumilla saadaan myös aisiin toimintakulttuureihin ja Hentunen kertoo yh- kaan mittakaavaetua ja eläjäsenistöön perehtymistä, ja teistyön Pohjois-Karjalan vyyttä. tietenkin lisää kokousval- ja Pohjois-Savon piirihalli– Puolin ja toisin voidaan misteluja, Eskelinen toteaa. tusten ja muun piirin väen ottaa käyttöön hyviä käyVaikka piirejä on vielä kanssa sujuneen erittäin täntöjä. Haasteitakin tulee, hetken aikaa paperilla kaksi, hyvin. Myös viime viikol- kun välimatkat ja sitä kauton ajatustavan muutos Es- la pidetyssä Pohjois-Savon ta matkakulut ja matka-ajat kelisen mukaan jo tapahtu- piirikokouksessa uudistus kasvavat, Hentunen toteaa.

Savo-Karjalan piirin toimipisteet ovat Joensuussa sekä elokuusta lähtien Kuopiossa.

Vaaleihin uudella yhteistyöllä Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Pentti Hartikainen neuvoi viime viikonloppuna pidetyssä Pohjois-Karjalan piirikokouksessa huomioimaan lähestyvät vaalit. – Vaalipiiriuudistus antaa meille mahdollisuuden opetella uudenlaista yhteistyötä ja nyt onkin aika aloit-

taa valmistuminen tuleviin vaaleihin, Hartikainen totesi puhuessaan piirikokousväelle. Hän painotti, että tänä vuonna on syytä aloittaa puolueosastojen välinen syvempi yhteistyö. – Esimerkiksi piirihallituksen kokoonpano tulee olemaan yhteistyön, demo-

kratian ja viestinnän kautta tärkeää, Pentti Hartikainen näki. Hän muistutti, että Savo- Karjalan piiri voi asettaa eduskuntavaaleihin ainoastaan 15 ehdokasta. – Eduskuntavaaleihinkin valmistautuminen on syytä aloittaa jo nyt, Hartikainen totesi.

”Luottamus rakentuu teoista” SDP:hen suhtaudutaan hallituspuolueista myönteisimmin. Tämä käy ilmi TNS Gallupin tekemäs”Kansalaisten tä Puolue barometrihuolenaiheista tutkimuksesta. suurimmat ovat SDP:n puosamat kuin sosiali luesihteeri Reijo Paanademokraattien nen pitää tätyölista.” tä kannustavana viestinä suomalaisilta. – Kansalaisten huolenaiheista suurimmat ovat samat kuin sosialidemo-

kraattien työlista. Sosiaalista eriarvoisuutta ehkäistään parhaiten saamalla yhä useampia työhön esimerkiksi nuorisotakuun avulla. Samalla on huolehdittu perusturvan varassa elävien toimeentulosta, Paananen muistuttaa. Hänen mukaansa nyt täytyy toki olla myös nöyränä, koska meidänkin lukemamme ovat pudonneet edellismittauksesta. – Lopputulos kuitenkin ratkaisee, ja me teemme määrätietoisesti työtä toteuttaaksemme vielä kes-

keneräiset uudistuksetkin. Reijo Paanasen mukaan myös noudatettu talouslinja saa kansalaisilta ymmärrystä. – Olemme joutuneet sopeuttamaan julkista taloutta merkittävästi. Se on kuitenkin tehty oikeudenmukaisella tavalla, eikä esimerkiksi sosiaaliturvaa ole jouduttu heikentämään. – Nyt on vielä tärkeää ponnistella vakauttavan työmarkkinaratkaisun puolesta, vaikkei se tule olemaan helppo tehtävä, Paananen toteaa.

SDP:N JÄSENLEHTI 3/2013

110-vuotiasta Forssan ohjelmaa juhlitaan tulevaan katsoen

Jarkko Piirainen

Elokuussa vuonna 1903 Forssan silloisella työväentalolla pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin puolueen ensimmäinen periaateohjelma, maineikas Forssan ohjelma. Tänä vuonna elokuun 17. päivä, päivälleen 110 vuotta myöhemmin, Forssassa juhlistetaan kyseistä ohjelmaa katse tiukasti tulevaisuuteen suunnattuna. Hämeen piirin puheenjohtaja Jouni Mäkelä kertoo, että Forssaan ollaan rakentamassa juhlapäiväksi kolmesta osasta koostuvaa tapahtumaa. – Aamupäivällä on torilla yleisötilaisuus, missä on puheiden ja musiikin lisäksi tapahtumia ja toimintaa koko perheelle. Iltapäivällä pidetään seminaari Forssan työväentalolla. Illalla samaisella työväentalolla on vuorossa vielä iltajuhla, jossa merkkipäivää juhlistetaan vähän rennommissa merkeissä. Mäkelä kertoo, että päivällä pidettävän seminaa-

rin ajatuksena on saada ja uskallettiin asettaa silloin liikkeelle periaateohjelma- hyvinkin utopistisilta kuukeskustelua käymällä läpi lostavia tavoitteita, on asia historiaa ja pohjota täytyy vieläkin timalla sosialiihmetellä. demokraattiMäkelä ker”1900-luvun en tulevaisuutoo heidän alussa den haasteiodottavan oltiin rohkeita ta ajatuksella Forssaan 400”Mihin tarvi500 ihmisja uskallettiin taan sosialitä nauttimaan asettaa demokratiaa kesäisestä päisilloin hyvinkin 2020-luvulla?” västä ja ennen – Forssan kaikkea pohutopistisilta kokouksen timaan sosialikuulostavia 110-vuotissedemokratian tavoitteita.” minaarin tatulevaisuutta ja voitteena on tehtävää, haustoimia jatkumokanpitoa kuitenna Varjosta valoon kaan unohtamatta. -asiakirjan ja Demokratia– Kun saamme varmistetasiakirjan herättämille kes- tua seminaarin alustajat, niin kusteluille sosialidemokrati- ohjelmasta tulee tarkempaa an suunnasta, Mäkelä näkee. tietoa niin puolueen kuin Forssan TyöväenyhdistykRohkeita senkin nettisivuille, Mäketavoitteita lä vinkkaa. Hän toivottaa sosialideJouni Mäkelä pitää Forssan kokouksen hyväksymää pe- mokraatit eri puolilta Suoriaateohjelmaa rohkeana ja mea tervetulleiksi Forssaan elokuun 17. päivä. innovatiivisena asiakirjana. – Tehdään siitä mieleen– Se, että 1900-luvun alussa oltiin noin rohkeita painuva ja mukava päivä.

Palkitsemme ykköskuskit. i on Bonukses a! turvass

Turva on reilu autovakuuttaja ja palkitsee parhaat kuskit. Bonusetu on mainio ja ainutlaatuinen ominaisuus, joka löytyy vain Turvan Liittokaskosta ja Turvakaskosta. Bonusetu syntyy, kun olet ajanut kolme vuotta ilman törttöilyjä. Bonus ei putoa vahingon sattuessa, kuten perinteisissä autovakuutuksissa. Ykkösjuttu, eikö totta? Hoidetaan yhdessä vakuutuksesi Turvaan. Tule käymään tai jätä yhteydenottopyyntö nettisivuillamme.

Olemme asiakkaidemme omistama, erityisesti ammattiliittojen kanssa yhteistyötä tekevä keskinäinen vakuutusyhtiö. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

255x180_Aimo_kaskoilmo_042013.indd 1

4/15/2013 11:37:47 AM

SDP:N JÄSENLEHTI 3/2013

NYSSE TULEE Työväenliike kokoontuu Tampereella lauantaina 7.9.2013!

Työväenliike on aina saanut suuria aikaan kokoamalla väen yhteen. Siihen pyrimme myös nyt. Työväenliike kokoontuu Tampereelle superpäivään, jonka aikana työväentalo ja Vanhan kirjaston puisto täyttyvät monipuolisesta ohjelmasta sekä iloisesta yhdessä olosta. Ohjelmassa mm. politiikkaa, huippuseminaareja, kilpailuja, hauskaa tekemistä ja nähtävää niin lapsille kuin aikuisillekin sekä tietysti rentoa yhdessä oloa. Illan tullen musiikista vastaa bailubändi Jean S. Kerätkää joukko kasaan ja sovitelkaa yhteistä kuljetusta alueen puolueosastojen, kunnallisjärjestöjen sekä ammattiosastojen kanssa. Tapahtuman verkkosivut julkaistaan toukokuussa www.sdp.fi-sivustolla. Tavataan Tampereella!

Lisätietoja tapahtumasta antaa SDP:n järjestösuunnittelija Pirjo Alijärvi, pirjo.alijärvi@sdp.fi.