AIMO | Sdp:n jäsenlehti 6/2011 by SDP

SDP:n jäsenlehti 6

•11.10.2011 Henrik Kettunen

Paavo Lipponen SDP:n presidenttiehdokkaaksi

6-7

Suomi sai vakuudet

8-9

SDP:n uusi järjestöpäälikkö

SIVUT 2 – 5

Kiinnostaako kuntavaaliehdokkuus?

SDP:n jäsenlehti 6 • 11.10.2011

Presidentillä pitää olla n Presidenttiehdokas Lipponen vaalii kansakunnan yhtenäisyyttä Paavo Lipponen huokuu rauhallisuutta. Se luo aina ympärille turvallista tunnetta. Mies päätti huolellisen miettimisen jälkeen lähteä tavoittelemaan SDP:n presidenttiehdokkuutta, ja puoluevaltuusto siunasi päätöksen viikonvaihteessa. Lipponen sanoi ehdokkuudelle pitkään ei, mutta kun kysyjiä riitti jonoksi asti yli puoluerajojen, hän kypsyi päätökseen. – Lopulta kysymys oli siitä, että näin selvän tehtävän presidentille pitää huolta siitä, että Suomen aktiivinen, rakentava kansainvälinen linja pitää. Suomen ei tule eristäytyä. Sisäisesti koen ”missiona” edistää kansakunnan yhtenäisyyttä ja ihmisten välisen yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Lipponen toistaa suuren huolensa kansakunnan henkisen ilmapiirin heikkenemisestä. Se näkyy mm. vähemmistöjen kaltoin kohtelussa, joka alkaa olla liian hyväksyttyä. – Uskon, että Suomen kansan suuri enemmistö tukee demokratian ja ihmisoikeuksien arvoja. Siihen tarvitaan presidentin johtoroolia, jotta tämä linja myös pitää ja ilmapiiri tervehtyy Suomessa, Lipponen sanoo painokkaasti.

”Selkeästi irti äärioikeistosta” Presidentinvaalin lähtökuopissa vastakkain ovat Lipposen mukaan toisaalta eristäytymislinja ja sitä edustavat ehdokkaat, toisaalta Suomen suureen perinteeseen pohjautuva aktiivinen, kansainvälinen linja. – Siis sisäisesti kansalaisten keskinäistä yhteenkuuluvaisuutta heikentävä suuntaus, ja toisella kansakunnan eheyttämiseen katsova tulevaisuuden linja. Kysymys on siitä näköalasta, jonka me haluamme tarjota nuorelle sukupolvelle. Silloin pitää katsoa eteenpäin, Lipponen kiteyttää. Suomalainen puoluekenttä on murroksessa, jossa perussuomalaiset ovat nostaneet päätään erityisesti keskustapuolueen kustannuksella. Lipponen sanoo olevansa siitä oikeasti pahoillaan. – Keskustalla on vankka sivistyksen ja demokratian perinne. Puolueen taantuessatilalle tulee voimia, joilla ei ole oikeastaan minkäänlaisia juuria. Pitää kuitenkin tarkkaan katsoa ja ymmär-

tää, mistä tässä on kysymys. – Olen ulkomailla liikkuessani kiistänyt sen, että perussuomalaisten äänestäjät edustaisivat äärioikeistoa. Se on protestiliike ensi sijassa. Perussuomalaisille pitää antaa mahdollisuus rakentavaan yhteistyöhön. Senkin olen tehnyt selväksi, että perussuomalaisten suojissa vaikuttaa äärioikeisto. Siitä on sanouduttava selkeästi irti. Se vie meitä umpikujaan kansallisesti ja kansainvälisesti. – Demokratian halveksunta ei ole huumoria, eikä sitä voi millään huumorilla selittää.

Vaaliteemat olennaisia Lipponen korostaa, että vaaleissa on puhuttava olennaisista kysymyksistä; miten me voimme poistaa köyhyyttä ja eriarvoisuutta, saada Suomen talouden käyntiin. – Populismi kielteisessä mielessä on sitä, että ihmisiä johdetaan harhaan uskottelemalla, että jos me käymme heikentämäänvähemmistöjen oikeuksia, se auttaisi meitä näissä suurissa kysymyksissä. Päinvastoin, silloin meistä tulisi köyhempiä ja me pärjäisimme huonommin yhteiskuntana ja taloutena, Lipponen linjaa. – Nyt pitää keskittyä siihen, millä nämä suuret perusongelmat saadaan ratkaistua – ja siihen tarvittaisiin myös perussuomalaisia mukaan. Kuusi vuotta sitten Tarja Halonen joutui kohtaamaan useitakin ylilyöntejä, kun vaaleissa käytettiin niin sanottuja likaisia temppuja muun muassa herjaavilla, perättömillä tekstiviestikampanjoilla. Ne vaikuttivat kovin organisoiduilta. Lipponen on jo kohdannut väitteen koulukiusaamisesta. Lopulta osoittautui, että opettaja kiusasikin Lipposta eikä päinvastoin. – Tärkeintä on se, että meidän kampanjamme on puhdas – että minun kannattajani eivät lähde mihinkään likaiseen peliin, kielenkäyttöön tai vastustajien mustamaalaamiseen. Käydään reilua keskustelua, puhutaan oikeista asioista – ja sitten varaudutaan kaikkeen. Toivottavasti likaisiin temppuihin ei tarvitse törmätä. ”Sanottava oikeassa ajassa ja paikassa” Lipponen lähtee kirimään presidentinvaaleihin takamatkalta, onhan kokoomus-

lainen Sauli Niinistö gallupien selvä suosikki. – Mielipidemittauksia tehdään aina jossakin tilanteessa. Minäkin niitä tietysti seuraan, mutta kysymys on siitä, milloin kansalaiset alkavat ajatella presidentin valitsemista. Nyt kuitenkin valitaan ulkopolitiikan johtaja, Suomen edustaja maailmalla, kansakunnan yhteisistä arvoista huolta pitävä ihminen. – Presidentti on ehdottomasti arvojohtaja. Hänen on seurattava ajan ilmiöitä ja arvioitava, milloin ja missä asiassa on astuttava esiin. Siinä on kysymys harkinnasta ja arvostelukyvystä. Presidentin ei tietenkään pidä koko ajan olla äänessä. Presidenttiä kuitenkin tarvitaan silloin, kun vaikeammat ajat ovat edessä ja nyt ovat. – Tarvitaan vahvaa johtajaa, joka ottaa presidentille kuuluvat tehtävät hoitaakseen. Emme kuitenkaan tarvitse siis sellaista päsmäriä, joka puuttuu kaikenlaisiin asioihin. Emme ole valitsemassa presidenttiä, joka hoitaa ja ratkaisee kaikki asiat kertoen hallitukselle, miten se tehdään. Presidentin pitää olla yhteistoiminnassa hallituksen kanssa ja tukea parlamentarismia. Se on Suomen selviytymisen ja menestymisen salaisuus. – Meillä on ollut hyvä presidenttionni. Presidentti on kuitenkin aina voinut nojata vahvaan demokratiaan. Siihen, että eduskunnan kautta on sitouduttu kaikkiin suuriin ratkaisuihin. Lipponen on poliitikkona ollut aina väkevä kannanottaja. Se siis näkyisi myös presidenttinä? – Olen ottanut kantaa monessa roolissa, muun muassa kolumnistina. Presidentin täytyy arvioida vielä muita tarkemmin, mitä sanoo. Oikeastaan Urho Kekkonen on viimeksi ollut sellainen presidentti, joka on ottanut vahvasti kantaa. Jos tänä päivänä presidentti käyttäisi joitakin hänen sanojaan, siitä kyllä saisi pyyhkeitä, Lipponen naurahtaa.

Koivisto nousee korkeimmalle sijalle Kenet edesmenneistä presidenteistä Lipponen nostaisi erityisesti esiin? Lipponen toistaa, että Suomella on todellakin ollut hyvä presidenttionni eikä ketään voi sormella osoittaa. – Ajatellaanpa vaikka Kyösti Kalliota, jolla oli merkittävä rooli siinä historiallisessa tilanteessa, jolloin hän toimi presidenttinä. Olin jo Urho Kekkosen aikana mukana ja hän-

tä arvostan hyvin korkealle. Jos sitten puhutaan hänen seuraajistaan, niin vahvimmat tunnesiteet minulla on Mauno Koivistoon. Hän on kansakunnan kaapin päällä omassa ylhäisyydessään. Koivisto on lähimpänä sitä, mitä voisi kutsua filosofikuninkaaksi, Lippo-

nen hymyilee lämpimästi. Koivisto toki on Lipposelle sitäkin kautta läheinen, että hän sai toimia Koiviston pääministeriaikana ”VaraManuna”, sihteerinä. Lipponen sai tuolloin kokemusta jopa presidentinvaalitentistä. Koivisto lähetti hänet sijaisekseen Paasikivi-seuran te-

levisioituun paneeliin joulukuussa 1981. – Se oli yllättävä luottamuksen osoitus. Silloin hyvin ymmärsin oman roolini tietenkin. Olin valmistanut puheenvuoron, jonka Mauno Koivisto katsoi ja teki siihen jonkun puumerkin. Noudatin tiukasti hänen ohjeitaan.

11.10.2011

• SDP:n jäsenlehti 6

selkeä johtajan rooli Ulkopoliittiset kulmakivet Missä ovat suomalaisen ulkopolitiikan kulmakivet seuraavien kuuden vuoden aikana? Lipposen paalutus on selkeä: – Tärkeintä on turvata Suomen vaikutusvalta ja edut meneillään olevassa suuressa muutoksessa –

lähiympäristössä, Euroopan unionissa, globaalissa maailmassa. Se vaatii aktiivista ulkopolitiikkaa, joka ponnistaa suuresta perinteestä. Lipponen jatkaa perustuksien valamista; hyvät suhteet naapureihin, Euroopan unioni tärkeimpänä kansainvälisenä foorumina, pohjoismai-

nen yhteistyö Suomen kotina,YK:n aseman tukeminen. – Maailman globaalit instituutiot, nimenomaan taloudelliset järjestöt ovat valinkauhassa. Pitää olla tarkkana, että Suomi jotakin kautta kykenee vaikuttamaan niissä jatkossakin. Lipponen toteaa, että työ-

kenttä on laaja. Aktiivisuus tänä päivänä tarkoittaa, että olemme mukana globaalien ongelmien ratkaisemissa. Näitä ovat kestävä kehityksen saavuttaminen, ilmastokysymys, köyhien maiden ongelmat. Lipposella ei ole ongelmia ainakaan löytää ystä-

viä ja keskustelukumppaneita kansainvälisiltä kentiltä. Siitä on pitänyt huolen pitkä valtiomiehen ura. Kun hän käy luettelemaan nimiä, huolenaiheena on, ettei joku tärkeä vain jäisi mainitsematta. Harvalla ehdokkaalla tilanne on näin päin. Paavo Lipponen sanoi

Mauno Koivistosta presidentinvaalien alla 9.12.1981 näin: – Suomi tarvitsee valtionpäämiehen, joka voi vaikuttaa yhteiskuntasovun ja myönteisen kehityksen jatkumiseen.” Sopisiko tämä hänen omaan ehdokkuuteensakin? Henrik Kettunen

– Isänmaa on tehnyt minun hyväkseni niin paljon, että tässä on kysymys myös tietystä velvollisuudesta, pohtii Lipponen.

SDP:n jäsenlehti 6 • 11.10.2011

Tiesitkö tämän Paavo Lipposesta? Mielimusiikki? – Olen oikeastaan kaikkiruokainen musiikin suhteen. Kun mahdollista, kuuntelen Bachin sävellyksiä ja Mozartin oopperoita. Autossa perheen kanssa mökkimatkalla kuuntelemme Hectoria tai Rauli Badding Somerjokea. Kirka oli minulle suuri taiteilija.Tämän päivän laulajista mainitsisin Chisun, joka on pirteä ilmestys. Opiskelija-aikanani kuuntelin paljon jazzia. Suosikkini

oli Dave Brubeck. Mielikirja? – Jos pitäisi yksi kirja valita, se olisi Edith Södergranin kootut runot ”Samlade dikter”. Kirjat luen eri kielillä, mieluusti alkukielillä ruotsiksi ja englanniksi. Opiskelin amerikkalaista kirjallisuutta Yhdysvalloissa vuoden. Luen tämän päivän suomalaisten kirjailijoiden teoksia. Harry Potterin monta osaa olen lukenut lapsille ääneen silloin,

kun he olivat sopivassa iässä ja nykyistä nuorempia. Mieliruoka? – Miten kaikkiruokainen voi nimetä mieliruoan? Päivi tekee hyvää ruokaa.Yksi parhaista on hänen bolognesepatansa. Meillä syödään paljon kalaa ja karjalanpaistia mielellään. Kuopiolainen kalakukko on ihanata! Mielijuoma? – Kyllä minä nykyään juon enimmäkseen mineraalivettä ja teetä.

Urheilulajit? – Uinti, aiemmin kilpailumielessä, nykyään kuntoiluna.Televisiosta seuraan ja käyn paikan päälläkin mielelläni katsomassa joukkuelajeja. Suomalaisten joukkueiden nousu on vaikuttavaa, ja sen salaisuus on juuri joukkuepeli. Sillä voitettiin jääkiekon mestaruus, sillä ovat menestyneet lentopallo- ja koripallomaajoukkueet, ja uskon että jalkapallo tulee perässä.Viisas

valmentaja tietää, että tärkeintä on pelata joukkueen eteen ja antaa kaikkensa. Tv-ohjelma? – Avara luonto, brittidekkarit ja Uutisvuoto. Joskus joku hyvä leffa. Paras tapa rentoutua? – Perheen kanssa yhdessä tehden, oli se sitten mökilläoloa, tai että katsotaan Poirotia telkkarista. Se on parasta elämässä. Harrastukset? – Ykkösharrastus on arkki-

tehtuuri. Siihen voisin käyttää enemmän aikaa. Olen puhunut arkkitehtuurista viimeksi Oulussa ja Helsingissä. Olen ranskalaisen yhdistyksen (Association Alvar Aalto en France) hallituksen puheenjohtaja, joka hallinnoi Alvar Aallon suunnittelemaa taloa Ranskassa. Se on nimeltään MaisonLouis Carré. Rakkain lapsuusmuisto? – Mikähän se voisi olla… Elin semmoisen onnellisen lapsuuden. Äidin laulu! Kuvat: Henrik Kettunen

Myös perhe oli Paavon mukana SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa.

Kampanja verkostoituu Paavo Lipposen kampanja kohti voittoa presidentinvaaleissa on käynnistynyt. Edessä on neljän kuukauden tiivis rupeama kohti toisen kierroksen vaalipäivää 5. helmikuuta 2012. Paavo Lipposen vaalikampanjasta vastaa Presidentti 2012 ry, jonka puheenjohtajana on kansanedustaja Jouni Backman sekä varapuheenjohtajina Eija Harjula SAK:sta ja Leila Kostiainen STTK:sta.

Kampanjapäällikkönä ja samalla yhdistyksen oto-toiminnanjohtajana toimii Esko Ranto. Hän on Kustannus oy Demarin toimitusjohtaja ja SDP:n suurimman piirijärjestön, Uudenmaan sosialidemokraatit ry:n, puheenjohtaja. Kampanjan yhteyspäällikkönä toimii erityisasiantuntija Laura Andersson. Hänen vastuualueenaan ovat erityisesti vapaaehtoisten rekrytointi ja johtaminen sekä

vaalityö sosiaalisessa medias sa. Andersson on toiminut Lipposen avustajatehtävissä aiemminkin ja työskentelee vakinaisesti edunvalvontatehtävissä Suomen liikunta ja urheilu SLU ry:ssä. Viestintäpäällikkö Mikko Karlsson huolehtii kampanjan viestinnästä ja mediayhteyksistä. Lisäksi Karlssonin erityisvastuualueena on vaalityö ay-liikkeen piirissä. Karlsson työskentelee vakinaisesti Auto- ja kuljetus-

alan työntekijäliiton lehden päätoimittajana. Ehdokkaan aikatauluista, kulkemisista ja muista käytännön asioista huolehtii yhteyshenkilönä Merja Iljin. Paavo Lipposen internetsivut ovat avautuneet osoitteessa www.paavolipponen. fi. Sivun kautta kaikki halukkaat voivat ilmoittautua Paavon tukijoiksi ja/tai vaalityöhön. Sivuston on tehnyt viestintä- ja markki-

nointi-PR-toimisto Miltton Oy ja teknisenä toteuttajana on Ruusuverkko oy. Valokuvaajana on toiminut Olli Urpela. Samalla kampanja on käynnistynyt myös sosiaalisessa mediassa. Lipponen 2012 -kampanja hyödyntää Facebook- ja Twitter-yhteisöpalveluita ja Flickr-kuvapalvelua. Kampanjan alkuvaiheessa muodostetaan alueellisia kansalaisvaltuuskuntia

kaikkiin vaalipiireihin. Myös valtakunnallinen kansalaisvaltuuskunta on perusteilla ja julkistetaan lähitulevaisuudessa. Lipponen 2012 -kampanja verkossa: Kampanjasivut: www.paavolipponen.fi Facebook: www.facebook. com/Lipponen2012 Twitter: www.twitter.com/ Lipponen2012 Flickr: www.flickr.com/photos/paavolipponen/

11.10.2011

Meidän Paavo Paavo Lipponen on suomalainen poliitikko, valtiomies, aviomies ja isä. Hän on Suomea pisimpään yhtämittaisesti johtanut pääministeri sekä yksi Sosialidemokraattisen Puolueen merkittävimmistä johtohahmoista. Lipponen on halki uransa painottanut kansainvälisyyden, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkitystä. Jo 1960-luvulla tuleva pääministeri herätti laajaa huomiota puhuessaan ensimmäisten joukossa uuden ulkopolitiikan strategiasta, jonka demokraattinen ja avoin näkökulma laajentuisi kattamaan myös kehitysmaita koskevat asiat. Merkittävin vaikutus suomalaiseen ja kansainväliseen politiikkaan Lipposella oli johtaessaan Suomen hallitusta pääministerinä kahdeksan vuoden ajan 1995– 2003. Tänä aikana hän johti Suomen ulos vaikeasta lamakaudesta sekä osaksi Eu-

roopan unionia ja Euroopan talous- ja rahaliittoa.Toisella pääministerikaudella Suomi toimi Lipposen johdolla menestyksekkäästi Euroopan unionin puheenjohtajamaana ja oli mukana käynnistämässä Euroopan unionin laajenemista. Kansainvälisen avoimuuden lisäksi alueellinen kehittäminen on aina ollut keskeistä Lipposen poliittiselle toiminnalle. EU-puheenjohtajakaudella Lipponen teki aloitteen Pohjoisen ulottuvuuden politiikasta, joka toteutui. Hanke on saanut aikaan merkittäviä saavutuksia erityisesti Itämeren parantamisessa. Aktiivisen kansainvälisen poliittisen uransa ansiosta Paavo Lipposella on suora keskusteluyhteys ja hyvät suhteet maailmanpolitiikan merkittäviin johtohahmoihin, eurooppalaisista ja pohjoismaisista kumppaneista aina Venäjän ja Yhdysvaltojen päättäjiin saakka.

Poimintoja Paavo Lipposen elämästä Tärkeät vuosiluvut 1941: Syntynyt 23. huhtikuuta Turtolassa (nyk. Pello) 1959: Ylioppilas Kuopion lyseosta 1960–61: Opiskelu Dartmouth Collegessa USA:ssa 1963–67: Toimittaja 1966: Puhuu uudesta ulkopolitiikasta 1967–79: SDP:ssa mm. kansainvälisten asiain sihteeri 1971: Valtiotieteen maisteri Helsingin yliopistosta pääaineenaan kansainvälinen politiikka 1979–82: Pääministeri Mauno Koiviston sihteeri 1989–91: Ulkopoliittisen instituutin johtaja 1983–1987, 1991–2007: Kansanedustaja 1993–2005: SDP:n puheenjohtaja 1995–2003: Pääministeri 2003–2007: Eduskunnan puhemies

Jäsenyyksiä Club of Madrid Global Leadership for Climate Action Action Group for Democracy in Europe Pariisissa toimiva Notre Europe Institute, hallintoneuvoston ja EU-USA -työryhmän jäsen Theodor AueStiftung, neuvoston jäsen Association Alvar Aalto en France, hallituksen puheenjohtaja Helsingin suomalainen klubi Edith Södergran -sällskapet Svenska nu -kampanja, valtuuskunnan puheenjohtaja Helsingin Kuhat JHL

Muu toiminta Päätyö: muistelmien kirjoittaminen Sivutyö: harjoittanut konsultointia (muun muassa Pohjolan Voima ja Nord Stream)

• SDP:n jäsenlehti 6

SDP:n jäsenlehti 6 • 11.10.2011

Suomi sai vakuudet Edellinen hallitus epäonnistui vakuuksien tavoittelussa

– Euroopan unioni on Suomelle mahdollisuus eikä uhka. Sitä eivät ole muuttaneet Kreikan velkakriisi eivätkä muutkaan seikat. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö euroalueen kehittämisessä olisi työmaata jatkossakin, SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen korostaa. Voisi luulla, että SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen valittaisi väsymystä. Mutta ei. Takana on monen maratonin pituinen juoksu; eduskuntavaalit, hallitusneuvottelut, valtionvarainministerin pesti sekä pitkät ja vaikeat neuvottelut Kreikkavakuuksista. Kun karavaani on kulkenut, koirat ovat

räksyttäneet vieressä. Tämä kaikki on tapahtunut ilman pidempiä lepotaukoja. – Jäsenten tuki antaa virtaa. Kun Kreikan vakuuksista saatiin niin hyvä tulos, olen levollisin mielin. Puoluevaltuustossa aistin tunnelman, joka antaa lisävoimaa jatkaa tästä eteenpäin, puheenjohtaja hymyilee.

”Komea ilmaveivi ilman salaisuuksia” Euroryhmän kokouksessa 3.10. sovittiin vakuuksien määräytymisperusteista ja ehdoista, joilla niitä voidaan saada. Pitkän päivätyön jälkeen suomalaiset onnistuivat neuvottelemaan uudelle Kreikan lainalle 880 miljoonan euron vakuussumman. Kielenkäyttö äityi kovaksi eduskunnassa. Aihehan on sinällään otollinen: kukapa haluaisi lainan takaajaksi. Oppositiossa vaadittiin ensin kiivaasti vakuuksia ja kun hallitus onnistui-

kin ne saamaan, piti keksiä uutta tilalle. Nyt ongelma olikin, että hallituksen ”vakuusseikkailu” on heikentänyt Suomen asemaa EU:ssa. – Seikkailun tielle olisi lähdetty, jos olisi toimittu opposition ohjeiden mukaan ja sysätty Kreikka hallitsemattomaan velkajärjestelyyn. Hallitus on toiminut johdonmukaisesti ja avoimesti niin kotona kuin Euroopassa. Lopputulos saattoi olla yhtä komea kuin Mikael Granlundin ilmaveivi, mutta salaa kiekkoa ei pistetty maaliin, Urpilainen viittaa keskustakonkari Mauri Pekkarisen taannoisen kritiikkiin eduskunnassa. Opposition kritiikistä terää vei myös se, että markkinavoimat reagoivat syntyneeseen päätökseen luottavaisesti. Suomen maine luotettavana lainojensa takaisinmaksajana on jopa Saksaa vahvempi.

Kreikan vakuuksista saatiin hyvä tulos, kertoo SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Valtiovarainministeri sanoo kuitenkin jotenkin ymmärtävänsä perussuomalaisten toitotuksia, joissa on vastustettu kaikkea mahdollista yhdentyvässä Euroopassa pitkin matkaa. Sen sijaan hän ihmettelee keskustan puheenjohtajan Mari Kiviniemen esiintymistä. – Hän hyväksyi pääministerinä itse kaikki kriisimaiden tukipaketit ilman vakuuksia ja piti tätä ainoana mahdollisena vaihtoehtona Suomelle. Nyt hän olisi ollut valmis kaatamaan kaiken, vaikka Suomi viimein saikin vakuudet, joita myös edellinen hallitus yritti. Politiikassa saa provosoida, mutta jonkinlaisen linjan ja logiikan soisi sentään säilyvän silloinkin.

”Vahva asema Euroopassa” – Mitä tulee asemaamme Euroopassa ja unionissa, on vaikea kuvitella sen hei-

kentyneen. Oppositio katsoo Eurooppaa kuin strutsi kolostaan. Edelleenkään Euroopan unioni ei ole meille uhka vaan mahdollisuus. Emme ole Unionissa kooltaan suuri kansakunta tai sijainniltaan keskellä karttaa, mutta vahva asema meillä on. – Todellista vahvuutta on se, että uskallamme tarvittaessa sanoa ”jo riittää” ja olla antamatta periksi. Meitä ei viedä, me teemme hyvää yhteistyötä ja olemme arvostettu jäsenmaa, vieläpä parhaalla luottoluokituksella, Urpilainen korostaa. Urpilainen haastoi puoluevaltuuston kokouksessa pitämässään linjapuheessa suomalaiset mukaan euroalueen tulevaisuuskeskusteluun. Euroopan integraatiota on rakennettava entistä enemmän kansalaisten ehdoilla. – Sen aika on heti, kun

kriisipöly on laskeutunut. Euroopassa velkakriisin ytimessä on epäluottamus, joka on syntynyt maiden lyötyä laimin yhteisiä sääntöjä. Kysymykset sijoittajavastuusta, vakuuksista ja muista terveitä talouksia turvaavista toimista ovat yleistyneet. Samoin lisääntyy pohdinta demokratian roolista Euroopan integraatiossa. Vanhoilla raiteilla ei enää haluta jatkaa. Urpilaisen mukaan eurojärjestelmän jäsenyys on tuonut Suomelle paljon hyvää, mutta samalla meidän on oltava valmiita kriittisesti tarkastelemaan EU:n kehitystä. Kansalaisten pitää kokea euroalue ja sen pelisäännöt reiluiksi. Hän korostaa, että jäsenmaiden on vastattava jatkossakin omista veloistaan. Toiseksi euroalueen pitää olla vakaa. Kurinalaiseen talouspolitiikkaan tarvitaan markkinapainetta ja sääntö-

11.10.2011

• SDP:n jäsenlehti 6

7 Ismo Kainulainen

jä. Kolmanneksi euroalueen pitää pystyä tarjoamaan hyvät puitteet korkealle työl-

lisyydelle ja tuottavuudelle. Muuten hyvinvointia ei saavuteta.

Kreikan lainan vakuudet • Euroryhmän kokouksessa 3.10. sovittiin periaatteista ja ehdoista, joilla vakuuksia voidaan saada, ja vakuuksien määräytymisperusteista. Arvioitu vakuussumma on alkuvaiheessa 880 miljoonaa euroa. Vakuus kasvaa korkoa. Vakuussummaa täsmennetään, kun Kreikan uuden lainaohjelman lopullisista yksityiskohdista ja määrästä sovitaan. Siihen vaikuttaa myös IMF:n osuus uudesta lainaohjelmasta. • Varsinaiset vakuudet ovat AAA-luottoluokituksen arvopapereita. Näiden hankkiminen toteutetaan vaiheittain myymällä investointipankin välityksellä Kreikan valtion velkakirjoja. Suomelle ei aiheudu tästä riskiä. • Erillistilillä olevat arvopaperit toimivat vakuutena sitä tilannetta silmällä pitäen, jossa Kreikka on jättänyt maksamatta ERVV:ltä saamansa lainat ja niitä koskeva, Suomen antama takaus laukeaa maksettavaksi ERVV:lle. Jos taas Kreikan valtio hoitaa ERVVlainansa takaisinmaksun sovitun mukaisesti, palautuu vakuus ja sille kertynyt korko Kreikan pankeille, jotka palauttavat sen edelleen Kreikan valtiolle. • Suomelle ei aiheudu vakuusjärjestelystä kustannuksia. Henrik Kettunen

Jutta Urpilainen on ollut toimittajien puristuksessa viimeiset viikot.

”Kuntauudistus turvaa kansalaisten palvelut” Jokaisen suomalaisen palvelut on turvattava Suomen jokaisessa kunnassa. Hallituksen kuntauudistuksen päätavoite kiteytyy tässä, puheenjohtaja Jutta Urpilainen tiivistää. ”Elähän souvvav venettä lepikkoon”, sanottiin luovutetun Karjalan puolelle jääneellä Valkjärvellä. Toisin sanoen, pysyhän asiassa. Tällaiset terveiset puheenjohtaja Jutta Urpilainen lähettää Suomen keskustalle, joka on ryhtynyt pelottelemaan hallitusohjelmassa olevan kuntauudistuksen tarkoittavan kuntien pakkoliitoksia. – Kuntia ei olla pakkotoimin liittämässä yhteen, Urpilainen sanoo. Kysymys on siitä, että kunnan on hyvä olla sen kokoinen, että se voi verotuloillaan pitkälti tuottaa asukkaidensa tarvitsemat palvelut. Näin palvelut myös paranevat. Hallitusohjelmaan on kirjattu uuden kunta- ja palvelurakenneohjelman aloittaminen, ja siitä kuu-

luukin keskustella. – Mutta käydään tätä keskustelua faktoihin perustuen, ei pelottelemalla. Edellisten hallitusten aikana käynnissä ollut PARAS-hanke on jo tuottanut tuloksia, mutta nyt on aloitettava seuraava vaihe. Kuntauudistuksessa on tarkoitus muuttaa sekä tapoja tuottaa palveluita, että viedä kuntien kokoa lähemmäs luontevaa asiointi- ja työssäkäyntimääritelmää.

Valtio tukemassa kuntia enemmän Kuntauudistuksen erityisongelmana on, mitä tehdään niiden kuntien kohdalla, jotka ovat aivan konkurssikypsiä, eikä ikä- tai elinkeinorakenteessa ole positiivista lähtökohtaa. – Toisin kuin keskustasta on annettu ymmärtää, kuntien valtionosuuksiin on kustannustenjaon tarkistuksen sekä uuden yhteisöveroprosentin korotuksen myötä tulossa ensi vuonna euroja enemmän eikä vähemmän, valtiova-

rainministeri tähdentää. Urpilainen muistuttaa, että tällä hetkellä suomalaiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa asuinkunnastaan riippuen, esimerkiksi erityis-, koulu- tai sosiaalipalveluiden käyttäjinä. –Kunnallinen itsehallinto, myös taloudessa, on arvokas lähtökohta ja sitä voidaankin vahvistaa lisäämällä kuntien verotusoikeutta. – Palveluiden järjestämisessä itsehallinto toteutuu parhaiten, jos kunta voi itse päättää, miten se järjestää palvelunsa. – Emme tavoittele mallia, jossa kaikki kuntalaisia koskevat palvelut ovat kuntayhtymien, yhteispalvelualueiden tai yhteisten yhtiöiden himmeleitä. Tällöin kunta on suoraan vain maksajan roolissa ja päätösvalta on jossain muualla kuin kunnanvaltuustoilla, Urpilainen sanoo. – Kunnallinen demokratia toteutuu myös parhaiten, kun vaaleilla valitut valtuutetut vastaavat suoraan sekä taloudesta että palveluis-

ta.Tästä kuntauudistuksessa on kysymys, puheenjohtaja Urpilainen muistuttaa.

Vaaleissa ratkaistaan isänmaan suunta 2012 kuntavaaleissa ratkotaan jälleen isoja kysymyksiä. Ihmisiä puhuttavat terveyskeskuspalvelujen saatavuus, lapsen koulun tilanne, puistojen ja asuintalojen kaavoittaminen, teiden kunto ja turvallisuus. – Nämä kaikki ovat kysymyksiä, jotka rakentavat ihmisen hyvinvointia. Ne ovat asioita, joiden tasa-arvoinen toteuttaminen on meille sosialidemokraateille ensiarvoisen tärkeää, Urpilainen painottaa. – Vaalit näyttävät isänmaalle suunnan ja työ niiden voittamiseksi pitää käynnistää nyt. Siihen tarvitaan meitä kaikkia. Itse olen asettumassa ehdolle kotikaupungissani Kokkolassa ja kannustan kaikkia jäsenlehden lukijoita harkitsemaan omalta osaltaan ehdokkaaksi asettumista ensi syksyn vaaleissa!

”Paras ehdokas tarvitsee parhaan tukijoukon” Puheenjohtaja Jutta Urpilainen kannustaa puolueen jäseniä nyt aktiiviseen vaalityöhön, jotta Paavo Lipposesta tulee Suomen seuraava presidentti. Ei riitä, että ehdokas on paras. Hän tarvitsee ympärilleen myös parhaan tukijoukon. – Paavo Lipponen on meille kaikille suomalaisille tuttu. Hän on perheenisä, aviomies, kokenut poliitikko – valtiomies. Hänestä löytyy arvojohtaja, jollaista kipparia Suomi-laiva tarvit-

see juuri nyt, puheenjohtaja Jutta Urpilainen luonnehtii SDP:n puoluevaltuuston juuri asettamaa presidenttiehdokasta. Urpilainen sanoo kampanjan iskusanojen osuvan ytimeen: kansainvälisyys, demokratia, oikeudenmukaisuus. Kansakunta tarvitsee kokoavan johtavan visionäärin, joka osaa ja uskaltaa luotsata Suomea eteenpäin. – Itse olen mukana valtiovarainministerinä koalitiohallituksessa. Tiedän, kuin-

ka haastavaa on sovitella yhteen erilaiset arvomaailmat ja toimintatavat. Lipponen on ollut pisimpään yhtäjaksoisesti pääministerinä, ja hänen työnsä osui poikkeuksellisen vaikeaan ajankohtaan. – Tuon Lipposen pääministeriajan myötä Suomi nousi lamasta ja avasi itselleen vahvan aseman Euroopan ytimessä. Meillä on tuska välttää ylisanoja siinä, missä toiset joutuvat hakemaan perusteita omien eh-

dokkaidensa erinomaisuudelle, Urpilainen sanoo. – Vaikka meillä on paras ehdokas, hän tarvitsee tuekseen vahvan kansanliikkeen. Siinä tarvitaan jokaista sosialidemokraattia, puolueen puheenjohtaja muistuttaa. Musiikinopettajana Jutta Urpilaiselle tulee mieleen tuttu laulu armaasta Suomenmaasta. Sitä vähän mukaellen voisi sanoa, että ”kaikki kaikk’ ylös yhtenä kansana nyt Suomen onnea valvomaan!”

SDP:n jäsenlehti 6 • 11.10.2011

Ari Näätsaaresta uusi n ”Iloa ja vaikutusmahdollisuuksia poliittiseen toimintaan” SDP:n uusi järjestöpäällikkö Ari Näätsaari lähtee uudistamaan puoluetoimintaa tavoittenaan, että se tarjoaa enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja tietoa ihmisille. Toiminnassa on tuloksen lisäksi tärkeintä tekemisen ilo ja hauskuus. Ennen kuin Ari Näätsaari päätti hakea puolueen järjestöpäällikön pestiä, hän linjasi ensin itselleen, minkä tyyppistä uudistumista ja kehittymistä hän tavoittelisi puolueen järjestötoiminnalle. Järjestötyön tulee olla miellyttävä ja mukava, iloinen asia. – Järjestöpäällikön tärkein tehtävä on osallistaa, helpottaa, mahdollistaa, motivoida ja innostaa jäsenistöä toimimaan. Tarkoitus ei ole se, että Ari Näätsaari tekee mahdollisimman vähän, vaan että Ari Näätsaari tekee paljon sen eteen, että muut voivat tehdä paljon, mies kertoo. Vaikka Näätsaari hakee uusia toimintatapoja ja -välineitä, hän kuitenkin muistuttaa, että puolueen satavuotista historiaa ei sovi unohtaa. – Puolueväki on tottunut tietynlaiseen toimintakulttuuriin, jonka tunnen itsekin hyvin.Uudistuksia haettaessa ei saa tehdä suuria vahinkoja monille perinteisille ja hyville toimintamuodoille.

Entistä enemmän suoraa vaikuttamista Ihminen liittyy puolueeseen voidakseen vaikuttaa tai saa-

dakseen tietoa, joka muuten ei olisi saatavilla. Tämän kynnyksen Näätsaari haluaa laskea mahdollisemman helpoksi ylittää.Vaikuttamisen pitää olla sellaista, että ihmiset aidosti kokevat vaikuttavansa asioihin, ja sitä he eivät voi kokea, elleivät oikeasti vaikuta. Näätsaari paljastaa, että seuraavaan puoluekokoukseen suunnitellaan järjestelyä, jossa asiakirjat tulevat jäsenistölle yhteisöllisesti internetiin valmisteltavaksi. Jäsenistö voi käydä kommentoimassa, muokkaamassa ja rakentamassa esityksiä puoluekokoukselle. Suunnitelmissa ovat myös internetissä järjestettävät webinaarit, eli nettiseminaarit, joissa ihmiset voivat keskustella erilaisista poliittisista asioista. – Jos ei keskustele, voi ainakin käydä kuuntelemassa mitä mieltä meidän ministerit, kansanedustajat ja puheenjohtaja asioista ovat. Jos haluaa debatoida, sekin on mahdollista. SDP:n presidenttiehdokkaan nimeämisestä käytiin suuntaa-antava jäsenäänestys. Näätsaari kertoo, että vastaavanlaisia jäsenkyselyjä tullaan todennäköisesti tekemään enemmänkin. – Jokunen vuosi sitten oli presidentin valtaoikeuksista jäsenkysely ja luulen, että tämän tyyppisistä isommista poliittisista kysymyksistä

tullaan järjestämään kyselyjä myös tulevaisuudessa. Näätsaari kertoo, että puolue tulee myös avittamaan puolueosastoja antamalla mahdollisuuden ja välineet osaston jäsenten mielipiteitten kartoittamiseen, ja niiden kertomiseen eteenpäin. – Emme lisää pelkästään suoraa vaikutusta jäsenten ja puolueen välillä, vaan myös puolueosastojen ja piirien kautta. Puolueosaston mielipide kokonaisuutena on aina vahvempi kuin yhden yksittäisen jäsenen.

Sosiaalisen median uudet mahdollisuudet Puolueella on facebook-sivut, mutta ne ovat Näätsaaren mukaan vielä vähän liian yksipuoleiset. Puolueesta kerrotaan, mitä ollaan tekemässä ja käyttäjät reagoivat siihen. Liikehdintää pitää tapahtua molempiin suuntiin. Hän myös innostuu vertailemaan Google plussan etuja, joten ainakin mies on perillä järjestelmistä. Kun SDP:n toimintaa sosiaalisessa mediassa laajennetaan jäsenistöä kohtaan, se vaikuttaa Näätsaaren mukaan omalta osaltaan ihmisten motivointiin ja vaikutusmahdollisuuksiin. Näätsaari muistuttaa, ettei sosiaalinen media ole vain puolueen sisäinen asia. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuudet tiedottaa asioista organisaation ulkopuolelle. – Olennaista hommassa on se, että sosiaalinen me-

dia tarjoaa mahdollisuuden tiedottaa asioista meidän organisaation ulkopuolelle. Meidän vain pitäisi lisätä sitä rohkeutta, että ihmiset asettaisivat omia mielipiteitään muittenkin kuin omien jäsenten arvioitavaksi.

Järjestötoiminta muutoksessa Viimeaikaiset gallupit eivät ole aina olleet SDP:lle suopeita. Näätsaari sanoo, että puolueen kokonaisjäsenmäärä tulee väistämättä laskemaan vielä jonkin aikaa. Se johtuu ikäluokkien rakenteesta ja jäsenperusteiden muuttumisesta. – Tällä hetkellä puhutaan järjestöshoppailusta. Ihmiset liittyvät järjestöön ja lähtevät sitten, kun ovat tehneet heitä kiinnostaneen asian. Sen jälkeen he lähtevät toiseen järjestöön tekemään jotain muuta. Puolueet ovat tässä kehityksessä ilman muuta mukana. Vaikka puolue tarvitsee uusia ihmisiä, Näätsaari korostaa nykyisten merkitystä. – Tarvitsemme niitä ihmisiä, jotka tulevat mukaan silloin, kun vauhti on kova ja olemme myötätuulessa, mutta tarvitsemme myös niitä ihmisiä, jotka pitävät liikettä pystyssä myös tuiskussa. Kummatkin ovat äärimmäisen arvokkaita. Uusien jäsenten hankinnassa Näätsaari pitää erityisen keskeisessä roolissa nuorisoliittoa. Hänen mukaansa nuorisotoiminta ei ole liikkeen kannal-

ta vain tärkeää, vaan se on välttämätöntä. Hän itse sanoo olevansa ikuinen nuorisoliittolainen ja ylpeä, kun tytär liittyi hiljattain demarinuorten jäseneksi. – Hän päätti asiasta ihan itse. Oma osani oli vain se, että annoin alaikäiselle tyttärelleni huoltajan luvan liittyä. Olin vain tyytyväinen, ettei oma toimintani ollut estänyt häntä harkitsemasta liittymistä tai päätöksentekoa, Näätsaari nau rahtaa.

Osastoliitoksiin ei ole pakkoa Kuntaliitokset ovat nyt näkyvästi tapetilla. Näätsaaren mukaan yhdistymisiä tulee todennäköisesti tapahtumaan myös puolue osastoissa. – Meillä on pikkaisen vajaa tuhat puolueosastoa tä-

nä päivänä. Aktiivijoukko on kaventunut, mutta organisaatio säilynyt. On rotaation paikka, mutta ei pakkosanellen. – Yhdistyminen ei ole itseisarvo. Jos osastot kokevat itsenäisyyden itselleen tärkeiksi, niin miksi kukaan lähtisi tekemään sille haittaa. Resurssit, apu ja tuki tulevat pysymään samana riippumatta siitä, mihin tulokseen päädytään. Näätsaari kuitenkin huomauttaa, että yhteistyötä voi, ja kannattaa tehdä. Hän haluaa jäseniä lähimpänä olevien organisaatioiden toimivan hyvin. – Meinaan keskittyä puolueosastotoimintaan ympäriämpäri Suomenmaata. Olen Lapista lähtöisin, niin tunnistan tämän Suomen maan joka kolkan tärkeyden.

Yhteisöpedagogi ja verkkopelaaja • Ari Näätsaari, 46, asuu Espoossa vaimon ja tyttären kanssa. Perheeseen kuuluvat myös havannankoira Iiris, ja kaksi kotoa pois muuttanutta lasta. • Näätsaari harrastaa golfia ja lukemista. • Syntynyt Torniossa, kasvanut Kemijärvellä. • Koulutukseltaan yhteisöpedagogi. Toiminut leipurina, demarinuorten järjestösihteerinä, SAKKI ry:n pääsihteerinä, SAK projektisihteerinä, viimeksi SDP:ssä ay- ja järjestösihteerinä. • Intohimoinen verkkopelaaja, joka kertoo ammentaneensa internetin maailmasta omaksuttuja juttuja myös järjestöpäällikön työssä. • Kirjahyllystä löytyy kirja, joka listaa 1001 albumia, jotka on kuultava ennen kuolemaansa. Tällä hetkellä mies menee numerossa 536. Ismo Kainulainen

Hymy oli herkässä SDP:n tuoreella järjestöpäälliköllä Ari Näätsaarella ja Tytti Tuppuraisella SDP:n puoluevaltuuston kokoustauolla.

11.10.2011

• SDP:n jäsenlehti 6

järjestötyön veturi

Henrik Kettunen

Tykkää! Ari Näätsaari on aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä. Tosielämässä hän painaa tykkää -painiketta kohdalla ihmiset ja haasteet. Hän nauttii, kun huomaa kohtaamansa ihmisen oppineen jotain hänen koulutuksessaan. Hän pitää haasteista, ja varsinkin kun niissä onnistuu. Hän iloitsee, että järjestöpäällikön pestissä yhdistyvät molemmat tykkäämisen aiheet.

SDP:n jäsenlehti 6 • 11.10.2011

Mitä opiksi Tanskan ja Norjan vaaleista? Muutama vuosi sitten näytti siltä, että sosialidemokraatit ovat syrjässä pohjoismaiden ja pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisestä. Nyt olemme kuitenkin jälleen yhteiskuntapolitiikan ytimessä neljässä viidestä pohjoismaista. Sosialidemokraattien pitkä oppositiotaival päättyi Tanskassa, kun sosialidemokraattien johtama punainen allianssi hiuksenhienosti voitti vaalit muu-

tama viikko sitten. Tanskaa kiusaa hidas talouskasvu ja valtionvelan paisuminen. Myös työttömyys on hieman noussut viime aikoina. Tanskan vaalit kulminoituivat suunnanmuutoksen hakemiseen – Tanska lähtee nyt ensimmäisen naispääministerinsä, Helle Thorning-Schmidtin johdolla hakemaan uutta kasvua ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Useissa edellisissä vaaleissa maahanmuut-

Tanskan demareitten Helle Thorning-Schmidt tuulettaa.

to ja ulkomaalaispolitiikka on ollut ykköskysymys, ja myös sosialidemokraattien kompastuskivi. Tanskalaiset sosialidemokraatit ovat nyt 15 vuoden rämpimisen jälkeen saaneet myös ulkomaalaispolitiikassa kiinteää maata jalkojensa alle. Tanskassa pääministeri voi määritellä kuukauden varoitusajalla vaalipäivän ja siksi sosialidemokraatit siirtyivätkin joitakin vuosia sitten jatkuvan kampanjoinnin

järjestelmään. Tanskalaiset ovat jo vuosia seuranneet tarkkaan, mitä Norjan demarit ovat tehneet menestyäkseen. Vaalikampanjointi on viety ihmisten jokapäiväiseen arkeen; tiedotusvälineissä ja katukuvassa puheenjohtaja Hellen kasvot ja iskulauseet tulivat vastaan kaikkialla. Puolue toteutti myös mittavan ovelta ovelle kampanjan, jossa käytiin 500 000 tanskalaistalouden ovella. Tanskassa

ammattiyhdistysliike ei näkyvästi osallistu poliittiseen kampanjointiin. Sisältökysymyksissä yhteistyötä kuitenkin löytyy; paikallinen aykeskusjärjestö LO ilmoitti vaalien alla keskittyvänsä yhdessä uuden hallituksen kanssa yhteiskuntasopimuksen tekemiseen. Yksitäiset liitot kuitenkin kampanjoivat näkyvästi ja ”adoptoivat” ehdokkaita sosialidemokraateista ja vasemmistopuolue SV:stä.

Norjan paikallisvaaleissa demarit etenivät Myös Norjassa on syksyn aikana käyty paikallisvaalit. Vaalikampanjan luonne oli erityinen, koska vaalit käytiin heinäkuussa tapahtuneen Työväenpuolueeseen kohdistuneen joukkomurhaiskun jälkeisissä tunnelmissa. Vaalikampanjaa lykättiin iskun johdosta puolueiden yhteisellä päätöksellä ja kampanja kesti kaikkiaan vain kolme viikkoa.

11.10.2011

Kesän tapahtumat näkyivät kampanjoinnissa. Useat muut puolueet joutuivat uusimaan strategiaansa tai aineistoaan, koska ne eivät sopineet vallitsevaan tunnelmaan. Työväenpuolueen ainoa muutos oli lisäesite, joka kohdistettiin nuorille äänestäjille, jotka iskusta järkyttyneinä joukoittain aktivoituivat toimimaan demokraattisen ja avoimen yhteiskunnan puolesta. Muuten kuin tunnelmal-

taan Norjan paikallisvaalikampanja oli perinteinen. Pääministeri, puheenjohtaja Jens Stoltenberg oli luonnollisesti vaalikampanjan keskeinen hahmo. Pääteemana oli vanhustenhoito ja muina keskeisinä teemoina keskusteltiin koulu, hoiva- ja sairaalapolitiikasta. Keskustelua käytiin paljon myös julkinen-yksityinen -asetelmasta. Kesän surmaiskuista puhumista välteltiin vaalikampanjassa.

• SDP:n jäsenlehti 6

Pääministeri, Norjan työväenpuolueen puheenjohtaja Jens Stoltenberg johti puolueensa paikallisvaalien voittoon.

Mittausten mukaan Työväenpuolue nautti äänestäjien keskuudessa suurinta luottamusta muissa kysymyksissä paitsi koulupolitiikassa, jota hallitsi maltillinen oikeistopuolue Hoyre. Maahanmuuttokysymys ei etukäteisarvailuista huolimatta noussut vaaleissa merkittäväksi teemaksi, mutta sellainen muutos on kesän aikana tapahtunut, että oikeistopopulistisen Fremskrittspartietin sijaan maahanmuuttopolitiikassa luotetaan nyt eniten sosialidemokraatteihin. Työväenpuolue yritti kampanjoinnissaan mobilisoida erityisesti suurten kaupunkien maahanmuuttovaltaisia lähiöitä, joiden asukkaat, mukaan luettuna maahanmuuttajat, ovat Työväenpuolueen todennäköisimpiä kannattajia. Oslossa erot äänestysvilkkaudessa itä- (Työväenpuolue) ja länsiosien (Hoyre) välillä on 20 prosenttia ja siksi mobilisointia yritettiin idässä kaikin keinoin. Lyhyen kampanjan aikana jaettiin 969 000 ruusua ja kolkutettiin 40 000 ovelle; molemmat ovat tyypillisiä norjalaisia kampanjointimuotoja. Työväenpuolue, jonka jäsenmäärä kesällä oli 48 000, sai muutamassa kuukaudessa 10 000 uutta jäsentä, joista valtaosa on nuoria. Nyt haasteeksi nousee, miten tämä potentiaali saadaan hyödynnettyä järkevästi vuoden 2013 parlamenttivaaleissa. Työväenpuolueen yhtenä suurena ongelmana on tulevia parlamenttivaaleja myös sen koalitiokumppaneiden, erityisesti vasemmistopuolue SV:n kannatuksen lasku. Norjan Työväenpuolue ja ammattiyhdistysliike ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi tiivistäneet yhteistyötään. Vuonna 2001 vain 32 prosenttia LO-jäsenistä ilmoitti äänestävänsä Työväenpuoluetta. Tämä toimi herätyskellona ja silloinen puoluesihteeri Martin Kohlberg

laati strategian ja käynnisti määrätietoisen työn, jolla on pyritty saavuttamaan lisää tukea ay-liikkeen jäsenistön piirissä. Projekti on ollut menestystarina ja vuonna 2005 yli puolet LO:n jäsenistä ilmoitti tukevansa Työväenpuoluetta. Projektia on jatkettu määrätietoisesti kaikilla tasoilla.

Systemaattisesti on huolehdittu esimerkiksi siitä, että puolueen kansanedustajat tapaavat liittojohtoa säännöllisesti. Myös ay-piirien ja puoluepiirien johto tapaa säännöllisesti, samanlainen yhteistyö on organisoitu myös paikallistasolle. Norjan paikallisvaalien suurin voittaja oli paikalli-

nen kokoomuspuolue Hoyre. Suurin puolue on edelleen Työväenpuolue ja eniten hävisi ulkomaalaisvihamielinen, populistinen Fremskrittspartiet. Vaalituloksesta voi lukea, että norjalaiset haluavat nyt turvallisuutta ja avoimuutta. Maarit Feldt-Ranta

Paavo Lipponen Olimme Onnin ja perheen kanssa pitkällä kävelyllä. Aurinko pilkisti.

Wall Photos

Like • Comment • Share • Sunday at 4:03pm Jutta Urpilainen and 50,000 other friends like this. Mauno Koivisto Ihana! Terkut Onnille ja tsemppiä kampanjaan ;) Sunday at 4:12pm

Tarja Halonen Onkos Onni jo valmis perimään Rontin pestin? :D Sunday at 4:17pm

Vaikka tätä emme todennäköisesti tule Facebookissa näkemään, paljon muuta tietoa saat Sdp:n ja Paavon fanisivuilta. ‘Tykkää’ siis meistä ja saat ajankohtaisimmat kuulumiset, uutiset ja tunnelmat suoraan ja nopeasti omaan uutisvirtaasi!

www.facebook.com/sosialidemokraatit www.facebook.com/paavolipponen2012

SDP:n jäsenlehti 6 • 11.10.2011

Kuntavaalit lähestyvät, aloita vaalityö nyt n Sosialidemokraatit pyrkivät suurimmaksi kuntapuolueeksi SDP:n tavoite on kunnallisvaaleissa 2012 saavuttaa maan suurimman kuntapuolueen asema. Tämä saavutetaan vain sillä, että kaikissa kunnissa meillä on eh-

dokaslista ja että mahdollisimman monessa on maksimimäärä ehdokkaita. SDP:n ehdokkaat ja valitut luottamustoimenhaltijat ovat Arjen asiantuntijoi-

ta – kuntalaisia, äitejä, isiä, mummeja, vaareja... kuntalaisia, jotka hoitavat kuntalaisille läheisiä, arkisia tärkeitä peruspalvelun asioita. Sosialidemokraattien ehdokasasettelu on käynnistynyt. Tule vaikuttamaan kotikuntasi asioihin. Ole yhteydessä omaan puolueosastoo-

si tai täytä sdp:n kotisivuilla (www.sdp.fi/kunnallisvaalit2012) oleva lomake. Ehdokkaan vakuus- ja suostumuslomakkeen allekirjoitti ensimmäisten joukossa puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Olisitko sinä seuraava?

Kokemuksia kampanjoinnista ”Vuoden 2012 kunnallisvaaleihin valmistautuminen on ollut itse asiassa käynnissä koko ajan, tosin pienemmällä teholla viimeiset kolme vuotta. Minusta tuntuu siltä, et-

tä teen vaalityötä koko ajan, vaikka teen niitä samoja arjen asioita kuin muutkin. Tapaan ystäviäni, harrastan järjestötoimintaa ja keskustelen mitä erilaisimmista asioista työtovereideni

kanssa. Koko ajan olen kirjoittanut nettisivuilleni ns. päiväkirjaa ja käynyt puhumassa ajankohtaisista asioista eri tilaisuuksissa.Vaalimenestystä ei ratkaista pelkästään viimeisten viikkojen

Kiinnostaako olla ehdokkaana kunnallisvaaleissa? Kerro kiinnostuksestasi meille osoitteessa www.sdp.fi/kunnallisvaalit2012

lehti-ilmoituksilla ja jaettavilla materiaaleilla. Vaalikampanjani eivät olisi onnistuneet ilman tukiryhmää. Kunnallisvaalien yhteydessä vuonna 2004 aloitimme muun muassa Sirkan-päivän kahvitapahtumat, joita olemme jatkaneet siitä lähtien joka vuosi, oli sitten vaalit tai ei.Viime vuosina olemme osallistuneet joulumarkkinoille omalla myyntipöydällä, jolloin näkyvyyden lisäksi saamme varoja vaalityöhön. Kannattaa myös tehdä joku viikoittainen säännöllinen harrastus julkiseksi esimerkiksi nettisivujen ja sosiaalisen median kautta. Puolueosastossani Koivukylän sosialidemokraateissa uskotaan talkootyöhön ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen omalla alueella. Kunnallisvaaleihin tehdään jaettava esite ehdokkaista yhdessä naapuripuolueosaston kanssa ja osallistutaan toisen puolueosaston lehden tekoon. Näin pystymme saamaan näkyvyyttä pienemmin kustannuksin. Lisäksi Koivukylän sosialidemokraateilla on nimetty vaalityöryhmä, joka tekee vaalityösuunnitelman ja linjaa tavoitteemme.” Sirkka-Liisa Kähärä Vantaa

Kuntavaalit 28.10., ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.10.2012 Sirkka-Liisa Kähärä.

Kuntavaalit 2012 Vaalipäivä 28.10.2012. Ennakkoäänestys kotimaassa 17.–23.10.2012. Ehdokashakemukset jätettävä kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 18.9.2012 ennen klo 16. Kelpoinen ehdokkaaksi on henkilö, - jonka kotikunta kyseinen kunta on, - jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa ja - joka ei ole holhouksen alainen (vajaavaltainen). Vaalikelpoisuus määräytyy lähtökohtaisesti samassa aikataulussa kuin äänioikeuskin eli väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää vuoden 2012 kunnallisvaaleissa perjantaina 7.9.) olevien tietojen mukaan. Jos henkilö kuitenkin muuttaa kotikuntaansa kyseisen päivämäärän jälkeen, hänen vaalikelpoisuutensa seuraa mukana. Vaalikelpoisuus määräytyy lähtökohtaisesti samassa aikataulussa kuin äänioikeuskin eli väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää (vuoden 2012 kunnallisvaaleissa perjantaina 7.9.) olevien tietojen mukaan. Jos henkilö kuitenkin muuttaa kotikuntaansa kyseisen päivämäärän jälkeen, hänen vaalikelpoisuutensa seuraa mukana.

”Olen kysellyt alustavasti muutamilta henkilöiltä, ehkä kymmeneltä halukkuutta asettua ehdolle ensi kunnallisvaaleissa, ja tämä työ jatkuu.Tavoitteenamme on, että saisimme Haminassa täyden listan ehdokkaita tulevia vaaleja silmällä pitäen. Helppoa se ei kylläkään tule olemaan, mutta porukalla yhdessä tekemällä se on kylläkin mahdollista. Haminan sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö on muun muassa järjestänyt lokakuussa tilaisuuden yhteistyössä SAK:n Haminan seudun paikallisjärjestön, Etelä-Kymen työttömien ja paikallisen yrittäjäjärjestön kesken. Tilaisuudessa keskusteltiin köyhyydestä, työttömyydestä, työllistymisestä ja monista muistakin asioista, jotka kuntaamme koskettavat. Tämä oli avoin tilaisuus kuntalaisille. Näen tärkeäksi sen, että me aktiivit jalkaudumme niin sanotusti ”kentälle”. Se on mielestäni sitä parasta vaalityötä. Haminan demarit tulevat jatkossakin toimimaan samalla tavalla. Ensi vuonna alkaa aktiivisempi toiminta, ja tavoitteemme on, että ehdokaslista on täysi jo toukokuussa. Silloin voimme ryhtyä ehdokkaiden kanssa yhteisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan vaalikampanjaa Haminassa. Aiheethan eivät tästä kaupungista

hevillä lopu. Tulemme tietenkin demareina olemaan näkyvillä kuntalaisille. Tässä lehtikirjoittelu ja jalkautuminen erilaisiin tilaisuuksiin tulevat lisääntymään vuoden vaihteen jälkeen. Tulemme nostamaan esille aiheita, jotka meitä kuntalaisia koskettavat. Yksi keskeinen aihe on kilpailutus kuntien ostamista palveluista, joka on mielestämme mennyt liian pitkälle. Avoin ja rehellinen keskustelu, tosiasioiden tunnustaminen, taloustilanteen huomioon ottaen, kentän äänen kuuleminen ja sieltä tulevan viestin kunnioittaminen, ovat ne keinot joilla menemme eteenpäin. Positiivinen ja iloinen asenne vaalityöhön sekä ehdokasasettelussa onnistuminen ovat avain hyvään lopputulokseen Haminassa.” Jarkko Harjumaaskola Hamina

Jaakko Harjumaaskola.

11.10.2011

• SDP:n jäsenlehti 6

Edustajistoon käy demarin tie Suomessa käydään parhaillaan valtakunnallisia vaaleja, jotka koskettavat yli 200 000 opiskelijaa joka puolella maata. Kyse on ylioppilas- ja opiskelijakuntien edustajistovaaleista, jotka tänä syksynä käydään yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa kautta maan. Näissäkin

vaaleissa demarit ovat laajasti edustettuna. – Kampanjoimme aktiivisesti kampuksilla paitsi paremman korkeakoulumaailman, myös paremman yhteiskunnan puolesta, kertoo Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n puheenjohtaja Sarita Niemi. Haluttuja edustajistovaa-

lipaikkoja tavoittelee tällä kertaa pitkälti yli toista sataa SONKin jäsentä. – Aloitimme edustajistovaalivalmistautumisen jo hyvissä ajoin keväällä, mikä osaltaan näkyy nyt ehdokasmäärän kasvuna monilla paikkakunnilla, sanoo Niemi. – Olemme lisäksi jär-

jestäneet ehdokkaillemme paljon koulutusta niin käytännön asioista kuin poliittisista kysymyksistäkin – siitä on tullut paljon hyvää palautetta varsinkin uusilta ehdokkailtamme, Niemi lisää. Edustajistovaaleissa vaaliteemat valitaan usein paikallisesti, jolloin niissä ko-

rostuvat pääsääntöisesti paikalliset kysymykset tai epäkohdat. SONK tekee edustajistovaaleissa kuitenkin myös valtakunnallista kampanjaa, jota ohjaavat tällä kertaa kolme keskeistä teemaa: opiskelija-asuminen, maksuton koulutus ja opiskelijan edunvalvonta. – Haluamme valtakunnal-

lisilla teemoilla herättää laajempaa keskustelua koulutuspoliittisista kysymyksistä ja opiskelijoiden asemasta yhteiskunnassa – näin syksyllä uusien opiskelijoiden aloittaessa opintonsa esimerkiksi juuri opiskelija-asunnottomuus on hyvin ajankohtainen aihe, puheenjohtaja Niemi muistuttaa.

Tiina Helminen

SONKin valtakunnalliset vaaliteemat 1. Opiskelijallakin on oikeus asuntoon! Asunto on yksi elämän perusasioita. Opiskelijoille tulee turvata säällinen ja kohtuuhintainen asunto heti opintojen alkaessa. SONK haluaa tehdä lopunopiskelija-asunnottomuudesta. 2. Koulutus on säilytettävä maksuttomana! Maksuton koulutus tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden mahdollistajana ja edistäjänä on yksi pohjoismaisen, sosialidemokraattisen hyvinvointivaltion kulmakivistä, eikä siitä tule joustaa tiukimmassakaan taloustilanteessa tai oikeistovoimien puristuksessa. SONK haluaa säilyttää koulutuksen maksuttomana kaikilla koulutusasteilla jatkossakin. 3. Edunvalvonta ei pääty edustajistoon! Maail maa ei muuteta vain ylioppilas- tai opiskelijakunnan edustajistossa. Laajemmat päätökset tehdään valtakunnan tasolla. Aito ja tehokas vaikuttaminen vaatii verkostoja ja poliittista osaamista – asioita ei pystytä viemään eteenpäin sitoutumattomuuden kautta. SONK haluaa tuoda politiikan takaisin korkeakouluihin ja lisätä näin opiskelijoiden yhteiskunnallista aktiivisuutta ja vahvistaa demokratiaa.

Korkeakoulukohtaisista vaalipäivistä, SONKin ehdokkaista ja muusta SONKin edustajistovaalikampanjointiin liittyvästä löydät lisätietoa osoitteesta http://vaalit.sonk.fi.

Demariopiskelijat jakoivat opiskelijoille Vappuna Turussa boolia soppatykistä.

Euroelitismi ja populismi – entä demokratia? Mikä on demokratian tila eurooppalaisissa yhteiskunnissa, joissa populistiset puolueet ovat nostaneet kannatustaan. Mistä populismi johtuu ja mihin se johtaa? Näitä kysymyksiä pohditaan Kalevi Sorsa -säätiön ja eurooppalaisten sosialidemokraatien FEPS-ajatuspajan tutkimus- ja politiikkapäivillä 10.–11. marraskuuta. Keskustelu käynnistyy torstaina asiantuntijapuheenvuoroilla, joissa ana lysoidaan demokratian muuttuvaa tilaa sekä populismin haastetta ja seurauk-

sia nyky-Euroopassa. Alustajina toimivat sosiologian professori Mark Elchardus Brysselin Vrije Universiteitista, eurooppalaisen median vanhempi lehtori Daniele Albertazzi, Birminghamin yliopistosta ja vapaa kirjoittaja ja tutkija Toby Archer. Tämän jälkeen paneelikeskustelussa pohditaan populismin seurauksia politiikan tekoon ja sisältöihin. Kokemuksia kuullaan eri puolilta Eurooppaa. Perjantaina keskustellaan keinoista vahvistaa kansalaisten osallistumista ja

Kalevi Sorsa -säätiön julkaisutoiminta on runsasta.

demokratiaa. Keskustelun avaavat tutkija Eeva Luhtakallio Helsingin yliopistosta ja kansanedustaja Ant-

ti Lindtman. Päivä päättyy analyyseihin populismin ja eurooppalaisen demokratian tulevaisuudesta. Aihees-

ta alustavat politiikan professori Paul Taggart Sussexin yliopistosta ja entinen pääministeri ja SDP:n pre-

Kalevi Sorsa -säätiön politiikka- ja tutkimuspäivillä on monipuolinen osallistujajoukko.

sidenttiehdokas Paavo Lipponen. Lisätietoja osoitteessa: www.sorsafoundation.fi.

SDP:n jäsenlehti 6 • 11.10.2011

Minä poliitikkona! -kurssi Onko teillä kunnallisvaaliehdokkaat hankittu? Onko jäsenmäärä riittävä? Jos ei, suosittelen osallistumista Minä poliitikkona! -järjestöosaamiskoulutukseen. Kurssin tavoitteena on tukea osallistujia jäsen- ja kunnallisvaaliehdokkaitten hankinnassa. Jos olet asettumassa kunnallisvaaliehdokkaaksi tai hankkimassa kunnallisvaaliehdokkaita ja/tai uusia jäseniä, on kurssi juuri sinulle tarkoitettu. Päiville voi osallistua tilarajoituksesta johtuen maksimissaan 50 osallistujaa. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Koulutukset järjestetään seuraavasti:

u 15.-16.10.2011 Cumulus Kouvola u 15.-16.10.2011 Cumulus Kuopio u 15.-16.10.2011 Cumulus Kemi u 22.-23.10.2011 Cumulus Jyväskylä u 22.-23.10.2011 Rantasipi Airport, Vantaa u 22.-23.10.2011 Cumulus Rauma Kaikkiin tilaisuuksiin mahtuu vielä, tosin Kouvolaan, Kuopioon ja Kemiin ilmoittautumisten kanssa on jo kiire. Toivomme teidän ilmoittautuvan maantieteellisesti lähimpään tilaisuuteen kustannusten säästämiseksi.

Tilaisuuden ohjelma (Muutosvaraus) u 1. päivä 9.30 Aamukahvi 10.00 Aloitus, ohjelma, tavoite 10.45 Mikä on kunta ja mitkä on sen tehtävät? 11.15 Valtaa ja vastuuta - keitä kuntapolitiikassa tarvitaan? Perusteluja ja vastaväitteitä. 11.30 Lounas 12.30 Lähidemokratia: Mihin kuntalaisten aktiivisuutta tarvitaan? Vai tarvitaanko? 13.00 Miten kuntalaisten odotukset kanavoidaan päätöksentekijöille? - Poliitikon työn luonne - Osallistumisen/ vaikuttamisen houkuttelevuus ja mahdollisuudet - Miten päätöksenteko toimii? - Tärkeät yhteistyökumppanit - Mistä poliitikko saa tukea työllensä? 15.00 Kahvi 15.30 Edellinen aihe jatkuu 16.15 Miten voimme hyödyntää saamiamme havaintoja ja

tietoja ehdokashankinnassa? 17.00 1. päivä päättyy. Illallinen yhdessä sovittuun aikaan

u 2. päivä 9.00 Virittäytyminen uuteen päivään 9.20 Hyvän poliitikon piirteet! - Mihin ehdokashankinnassa pitää panostaa? 11.30 Vaalityön aloittaminen 13.00 Lounas ja kotiin Koulutus on maksuton (sis. ohjauksen, ohjelmaan merkityt tarjoilut ja majoituksen 2hh huoneessa). Osallistujien matkakulut maksamme 25 euroa ylittävältä osalta. Korvaukset maksetaan jälkikäteen pankkitilille. Ilmoittautumiset voi tehdä puhelimitse jäsenpalvelusihteeri Arja Pennaselle, puh. (09) 4789 8225. Nimen, sähköpostiosoitteen ja matkapuhelinnumeron lisäksi tarvitsemme tiedot mahdollisista ruokarajoitteista. Tervetuloa koulutukseen! Lisätietoa koulutuksesta antaa järjestösihteeri Ari Näätsaari, puh. (09) 4789 8251 tai ari.naatsaari@sdp.fi.

Uudet puolueen työryhmät käyntiin SDP:n puoluehallitus nimesi uudet puolueen työryhmät syyskuun lopussa. Puoluehallituksessa linjatun mukaan tavoitteena luoda aitoja vuoropuhelun mahdollisuuksia jäsenistölle ja samalla säilyttää vahva asiantuntijapohjainen työskentelymalli. Tarkan työryhmäjaon ja puheenjohtajien yhteystiedot löydät puolueen internetsivuilta. SDP työryhmätyöskentely on aina herättänyt intohimoja. Sitä on kritisoitu salamyhkäisyydestä ja liiallisesta pääkaupunkiseutukeskeisyydestä. Toisaalta kehuttu vahvaksi asiantuntijanyrkiksi ja tehokkaaksi koneeksi

aina, kun tarvitaan hankkia tietoa tai luoda uusia kannanottoja erilaisiin asioihin. Niillä on ollut rooli myös puoluekokousta valmistelevina toimieliminä. Uudessa työryhmäjaossa on morsiamen hääpuvun tapaan jotain uutta ja jotain vanhaa. Tarkoitus säilyttää vanha vahvuus, eli koota asiantuntijat pohtimaan toimialansa kannalta keskeisiä kysymyksiä sekä laatimaan ohjelmia ja selvityksiä. Toisaalta on suuri tarve antaa puolueen jäsenistölle mahdollisuus osallistua keskeisiin, kiinnostaviin eri politiikan sektoreita koskeviin keskusteluihin. Tämän

edistäminen annetaan nimettyjen ydintyöryhmien tehtäväksi. Työryhmien tulee luoda jäsenistölle väyliä käydä keskustelua toimialan kysymyksistä esimerkiksi keskustelupalstojen, sähköpostiyhteyksien ja internetpohjaisten kokousten avulla. Työryhmät voivat lähettää ohjelmaluonnoksia yhdistyskäsittelyyn ja keskeisimmistä uudistuksista järjestetään seminaareja. Ohjelmallisen sisältötyöskentelyn osalta puolue on nyt taitekohdassa. Hallitusohjelma on juuri laadittu ja edellisessä puoluekokouksessa hyväksytty kuluvan vaalikauden maamerkit.

Päivänpolitiikka on napitettu istuvan hallituksen työhön. Puolueen asiantuntijat ja työryhmät osallistuvat aktiivisesti sen valmisteluun. Vaikka päivänpolitiikan seuranta on tärkeää, tulisi työryhmätyön fokuksen keskittyä pidemmän aikavälin tulevaisuusvisioiden rakentamiseen ja aktivoida niistä kenttäkeskustelua. Näin voimme rakentaa vaaliohjelmaa 2015 ja luoda ihmisille uskoa paremmasta elämästä- sosialidemokraattisesta vaihtoehdosta. Säde Tahvanainen Ohjelmapäällikkö SDP

Jäsenpalvelusta päivää

Näin kirjaudut Jäsenextraan Jäsenextran löydät osoitteesta www.sdp.fi / JäsenExtra ja kirjautumaan pääset jäsennumerollasi, joka on käyttäjätunnus. Jos et muista tai tiedä salasanaa, saat sen JäsenExtran alemmasta kirjautumisvalikosta ja se tulee sähköpostiisi, mikäli osoite on rekisterissä. Sen kautta voit päivittää omia tietojasi ja olla yhteydessä entistä helpommin myös yhdistyksen toimihenkilöihin. Jäsenet, joiden sähköpostiosoite löytyy rekisteristä, saavat muun muassa eAimo-tiedotteen säännöllisesti. Yhdistyksille keräämme Jäsenextran yhdistysten aineistopankkiin tärkeää tietoa. Nyt kannattaa hankkia uusia jäseniä! Hankittuasi viisi jäsentä saat hopeoidun ja kymmenestä uudesta jäsenestä kullatun jäsenhankkijamerkin. Jäsenhankinnassa kannattaa kertoa SDP:n järjestämästä koulutustarjonnasta www.sdp.fi ja Uutispäivä Demarin kuukauden tutustumisjaksosta uuden jäsenen etuina. Jäsenhankinnan tukena voi käyttää SDP:n yleisesitettä. Uudistettu jäsenilmoitus löytyy SDP:n kotisivulta linkin ”Liity jäseneksi” kautta. Yhdistyksen kannattaa antaa lupa verkkoliittymiseen. Sitä kautta tulee n. kolmasosa uusista jäsenistä. Uusi jäsen saa tervehdyksen puoluetoimistosta liityttyään jäseneksi. Kuukauden sisällä liittymisestä hän saa puoluejohdon tervetuliaiskirjeen, jäsenkortin, uuden jäsenen kirjasen, avainnauhan ja Uutispäivä Demarin yhden kuukauden tutustumisjakson.

Jäsenmaksun summaa ei saa itse vaihtaa, muuten jäsenmaksu ei kohdistu oikein ja se tuottaa paljon selvittelytyötä. Jäsenmaksun muutokset täytyy sopia yhdistyksen toimihenkilöiden kanssa ja heidän tulee ilmoittaa ne jäsenpalveluun. Jos suoraveloituksen tilinumero on vaihtunut, ilmoitathan siitä Jäsenpalveluun. Myös yhdistysten tilinumeron muutos tulee ilmoittaa Jäsenpalveluun. Vapaajäsenyyden ehdot ovat 65 vuoden ikä ja 30 vuoden yhtäjaksoinen jäsenyys. Vapaajäsenillä on mahdollisuus maksaa halutessaan vapaajäsenen jäsenmaksua. Osallistu vaalityöhön – viedään yhdessä SDP:n hyvä ehdokas Paavo voittoon! SDP Jäsenpalvelu Saariniemenkatu 6 00530 HELSINKI Petri Nurmi puh. (09) 4789 8234 sähköposti:petri.nurmi@sdp.fi Arja Pennanen puh. (09) 4789 8225 sähköposti:arja.pennanen@demari.fi

11.10.2011

• SDP:n jäsenlehti 6

Koalitionssamarbetets utmaningar I de andra nordiska länderna har man såtillvida annorlunda situation jämfört med Finland att partierna har grupperat sig i politiska block, som ofta följer höger-vänster skalan. Det ger helt andra dimensioner till politiken än vad vi är vana vid här hemma. I Finland bildar vi koalitioner utgående från den rådande politiska situationen och valresultatet. Det är svårt att förklara för våra nordiska kamrater hur arbetet fungerar i en majoritetsregering, där partikartan formas av allt mellan höger och vänster. Också för väljarna är situationen på många sätt oklar. Vi kunde under förra valperioden läsa undersökningar, där en stor del av finländarna trodde att socialdemokraterna var ett regeringsparti, trots att vi satt fyra år i oppositionen. Att förklara SDP:s linje i olika frågor är svårt, eftersom vi identifieras med den politiken regeringen för, även om vi har våra egna betoningar. De kompromisser regeringar i Finland hamnar göra, leder till att saker, åsikter och värderingar lätt blandas ihop till en salig röra. I en sådan här situation är det väldigt svårt att stärka partiets egen profil och socialdemokraternas budskap.

Tillbaka till regeringsmakten Hos våra nordiska grannar är situationen annorlunda. Även om partierna har egna betoningar och s.k. hjär-

tefrågor, är det ofta så att det finns två ”läger” som debatterar med varandra och två alternativa lösningar väljarna kan välja emellan. Ett sådant system gör det enklare för väljarna att jämföra alternativen och lämnar ändå utrymme för partiernas separata utspel. Med tanke på demokratin känns det ”mera demokratiskt” att väljarna på förhand känner till vilka partier som ämnar samarbeta också efter valet. Hos oss ser partikartan lite annorlunda ut än i de övriga nordiska länder och valsystemen är annorlunda, men visst finns det orsak att också hos oss överväga de goda och dåliga sidorna i vårt nuvarande system. En viktig indikator är att valdeltagandet i Finland är betydligt lägre än i de andra nordiska länderna och det är en signal som bör tas på allvar. Arbetarpartiet i Norge vann kommunalvalet tidigare i höstas. I Norge tappade Arbetarpartiets koalitionsparter en hel del i valet. Med tanke på parlamentsvalet 2013 blir utmaningen nu hur den nuvarande koalitionen kan bibehålla sin position, ifall stödet för ett av regeringspartierna minskar. Genast efter det norska lokalvalet hade Danmark parlamentsval. De danska socialdemokraterna steg tillbaka till regeringsmakten efter tio år ute i kylan. Det var dock inte tack vare partiets egna blygsamma valframgångar, utan tack vare koalitionssamarbetet.

Paradposition i fyra av fem I Sverige söker socialdemokraterna med nya krafter nya framgångar med sin oppositionspolitik. De hamnar också eventuellt tänka om sin strategi med tanke på följande parlamentsval, då en av de tidigare koalitionskumpanerna, De gröna, mera och mera lutar mot det borgerliga blocket. På Island leder socialdemokraterna regeringen i en tuff situation. Landet försöker kravla sig igenom finanskriser och EU-med-

Muistathan, että SD-Shopissa teet hyviä löytöjä ja edistät samalla puolueen markkinointia ja kampanjatyötä!

Mm. Kotimaiset Reinot, lämpimät talviset lippalakit, poolopaidat… Tutustu ja tilaa osoitteesta www.sdp.fi tai Ripellasta (09) 7743 7114.

lemsprocessen, samtidigt som en av regeringskumpanerna öppet signalerat att det vill hoppa av EU-spåret. Hos alla våra nordiska grannar gäller det alltså att vara intresserad av det egna partiet, men också väldigt lyhörd för vad koalitionspar-

terna för fram. Nu är socialdemokraterna med och utvecklar samhället i paradposition i fyra av fem nordiska länder. Enorma ekonomiska utmaningar, ökade klyftor, ökad främlingsfientlighet och många andra fenomen

kräver nu en socialt hållbar och ansvarsfull politik. Det känns bra att rörelser som betonar öppenhetens, den sociala koherensens och den nordiska modellens betydelse nu ansvarar för den förda politiken i flera av våra grannländer.

SDP:n jäsenlehti 6 • 11.10.2011

KAMPANJASIVUT SDP:N KUNTAVAALIEHDOKKAILLE

80€ +alv

SDP tarjoaa edullisen sivupohjan kuntavaaliehdokkaiden kampanjakäyttöön. Sivuston avulla voit käyttää kaikkia nykyaikaisia verkkokampanjoinnin työkaluja helposti ja omaan kampanjaasi sopivalla tavalla.

Typografia �MUOKATTAVA ULKOASU

Kuinka vaihdan käyttäjäkuvan? �HELPPOKÄYTTÖINEN

Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta parhaastansa, otti vastaan osaksensa kulon polttaman metsän ja sai sillä keinolla seitsemän vertaa enemmän kuin toiset naapurinsa. Mutta kaikki kulovalkean jäljet olivat jo kadonneet hänen piiristänsä ja tuuhea metsä kasvanut sijaan. - Ja tämä on niiden seitsemän veljen koto, joiden elämänvaiheita tässä nyt käyn kertoilemaan.

�AUTOMAATTINEN LINKITYS �KÄYTTÖTUKI

Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Ovat heistä Tuomas ja Aapo kaksoispari ja samoin Timo ja Lauri. Juhanin, vanhimman veljen, ikä on kaksikymmentä ja viisi vuotta, mutta Eero, nuorin heistä, on tuskin nähnyt kahdeksantoista auringon kierrosta. Ruumiin vartalo heillä on tukeva ja harteva, pituus kohtalainen, paitsi Eeron, joka vielä on kovin lyhyt. Pisin heistä kaikista on Aapo, ehkä ei suinkaan hartevin. Tämä jälkimmäinen etu ja kunnia on Tuomaan, joka oikein on kuuluisa hartioittensa levyyden tähden. Omituisuus, joka heitä kaikkia yhteisesti merkitsee, on heidän ruskea ihonsa ja kankea, hampunkarvainen tukkansa, jonka karheus etenkin Juhanilla on silmään pistävä.

Tiiviit yhteydet sosiaalisen median palveluihin

Yksilöitävä ulkoasu ja oma verkko-osoite Uutta!

Kuinka vaihdan käyttäjäkuvan?

Hyvä hakukonenäkyvyys

Kerro se kuvin ja videoin

Laajat linkitykset puolueen verkkopalveluihin

Helppo ja yksinkertainen ylläpitoliittymä

�

TILAA: WWW.SDP.FI/KUNTAVAALIT

Palvelun tarjoaa Ruusuverkko Oy. Sivut tilattavissa 15.10.2011 alkaen.

Kotikäynti takaa oikein mitoitetun vakuutusturvan.

Täällä varTioin minä

S jäseneDP:n n huom attaväi saat Katsoa etuja. turva. fi/sdp