AIMO - SDP:n jäsenlehti 7/2013 by SDP

SDP:N JÄSENLEHTI 7/2013

Osuvia kiteytyksiä ”Jo riittää Välimereen hukkuminen.” Kansanedustaja Ilkka Kantola blogissaan.

”Kuntapuolen säästöissä olennaista huomioida panostustenkin lisäävän tuottavutta. Vain leikkaamalla ei talous tasapainotu.”

Aimo harppaus Poliittinen viestintä on ollut suuren murroksen tarjota hyvän kävijänousun verkkolehtien joukourissa 2000-luvulla. Internetin läpimurto kossa tehnyt Demokraatin verkkouutiset sekä vei jutut nettiin ja nyt mobiililaitteiden esiin- SDP:n Facebook- ja Twitter-palvelut. marssi laittoi ne taskuun. Pitkät pohdiskelevat Oman uuden lisänsä verkkouutisten joukja hartaasti tehdyt jutut ovat vähentykoon tuovat myös verkkolehdet Hämeen neet. Kertakäyttöjournalismi on liKaiku ja Kaakon Kaiku. Hieman rausääntynyt. hallisempaan uutistahtiin tottuneille Myös SDP on tehnyt muuon tarjolla eräät alueelliset printJatkossakin toksia oman sateenvarjonsa alla tilehdet sekä Demokraatin papekeskeistä on, oleviin lehtiin ja viestintäjärjesrilehti. että puolutelmiin. Nyt kehitys saa jatkoa, een jäsen yyy kun SDP ottaa jäsenviestinnässaa kotiin sä aimo harppauksen eteenpäin. Käsissä oleva jäsenlehti AIMO kannetusta Jatkossa puolueen jäsenet saavat on ilmestynyt Demokraatin liitlehdestä säännöllisesti kerran kuukaudesteenä 4-8 kertaa vuodessa. Juttulukea, miten sa kokonaisen lehden verran luja on tehty puoluetoimiston vieskea SDP:n ja politiikan ajankohoma puolue tintäväen sekä laajan ammattimaitaisista asioista kotiin kannettuon asioista sen avustajakunnan voimin. Lehna. Lehtien ja sivujen määrä liajatellut. den kantava ajatus on ollut tarjoilla sääntyy merkittävästi. ajankohtaiset politiikan asiat SDP:n jäsenille. Kertoa miksi milloinkin joyyy kin asia on tehty. Siis sitä kuuluisaa viestiä Jatkossakin keskeistä on, että puolueen jä- on pyritty saamaan perille. Myös järjestötoisen saa kotiin kannetusta lehdestä lukea, mi- minnan hyviä käytäntöjä sekä kevyttä poliitten oma puolue on asioista ajatellut ja mitä tista viihdettä on haluttu pitää mukana. on asioiden taustalla. Kannattajakunnan ikäNyt tehty jäsenlehtiuudistus antaa mahdolrakenne huomioiden tämä on paras vaihtoeh- lisuuden tehdä asiat vielä aikaisempaa paremto. Päivän politiikan seuraajille SDP:llä on taas min.

Kansanedustaja Heli Paasio Twitterissä.

”Ruutuaika on syrjäyttänyt lukemisharrastuksen liian monien nykylasten ja -nuorten elämässä.” Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta tiedotteessaan.

”Toimitusjohtajan ahneus vaikuttaa korreloivan monen ikävän ominaisuuden kanssa. Muiden syyttely. Vastuun pakoilu. Pomotus.” Kansanedustaja Mikael Jungner Twitterissä.

”Nyt on yritysten aika uskoa omaan tekemiseen, investoida, kasvaa ja työllistää.” Työministeri Lauri Ihalainen demari.fi:ssä

SDP:n jäsenlehti Ilmestyy Demokraatin liitteenä. Jaetaan kaikille SDP:n jäsenille. Toimitus: aimo@sdp.fi Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki Vastaava päätoimittaja: Ismo Kainulainen, puh. 050 517 3594 / ismo.kainulainen@sdp.fi Toimitussihteeri: Jarkko Piirainen, jarkko.piirainen@sdp.fi Kuvat: Jukka-Pekka Flander jukka-pekka.flander@ruusuverkko.fi

SDP:N JÄSENLEHTI 7/2013

Mediakentän murros haastaa puolueviestintää Jarkko Piirainen

Käsissäsi on viimeinen numero AIMO-nimistä jäsenlehteä. Printtimuotoinen jäsenviestintä jatkuu entistä ehompana, mutta toisessa muodossa. Tästä kertoo lisää puoluesihteeri Reijo Paananen seuraavalla sivulla. Tehdään ensin pieni läpileikkaus viime aikoina paljon puhuttaneeseen aiheeseen eli mediakentän murrokseen. Koko mediakenttä on jättimäisen murroksen keskellä. Lehtien tilaajat ja mainonnan eurot vähenevät. Internet ravisuttaa rakenteita. Digitaalisen median ansaintalogiikka on vielä ha-

kusessa samalla kun mediatalojen kustannukset kasvavat. Uutisia yt-neuvotteluista kuullaan tiheään. Media kohtaa nyt yhtä aikaa sekä heikon taloussuh-

danteen että internetin aiheuttaman mediakäytön muutoksen tuomat haasteet. Joidenkin mielestä tilanne uhkaa jo demokraattista sivistysyhteiskuntaa, johon

kuuluu riittävän moniääninen mediakenttä. Edellä kuvattu murros koskettaa tietysti myös puoluelehtiä, niin sisällöllisesti kuin rakenteellisestikin. Kun mediamaailman

pöly tästä laskeutuu, onko puoluelehdillä siinä maailmassa paikkaa? Työväenlehtiä ja muita puoluepoliittisia lehtiä kyllä tarvittaisiin takaamaan median moniäänisyys.

Missä menikään pieleen? Ei ole aivan tuulesta temmattua väittää, että kaupallistuminen ja kilpailun koveneminen ovat heikentäneet tiedotusvälineiden yhteis-

SDP:N JÄSENLEHTI 7/2013

kunnallista tehtävää. Keskustelua käydään yhä enemmän kaupallisen tiedonvälityksen ehdoilla. Niinpä politiikan journalismin nykytilaa kuvattaessa esiin heitetään herkästi sellaisia määreitä kuin pinnallisuus, henkilökeskeisyys, viihteellisyys ja skandaalivetoisuus. Henkilöt kiinnostavat ja nimenomaan moraalis-eettisestä näkökulmasta. Kansanedustajien taksinkäytöistä, poissaoloista täysistunnoista ja yksityiselämän toilailuista tehdään juttuja, koska niiden oletetaan kiinnostavan massoja. Jossain välissä journalismi eksyi talousjohdon huoneisiin ja lukijoista tuli asiakkaita. Nyt kärjistetään, yksinkertaistetaan ja popularisoidaan. Ja kiire on koko ajan, sillä nykyään pitää ehdottomasti olla nopea. Pitää yrittää olla ensimmäinen, jotta saa kerättyä sivuilleen ne tärkeät klikkaukset. Klikkaukset, jotka ovat nykyään journalismin onnistumisen ylin mittari. Klikkausten perusteella kevyt, viihteellinen ja helposti sulava sisältö on osoittautunut netissä suosituksi. Sitä siis lisää! Analyyttiselle laatujournalismille on jäänyt kärsijän rooli.Tässä ajassa kepeys ja nopeus voittavat ajattelun. Edellä kuvattu kehitys ei ole voinut olla koskettamatta puoluepoliittisia lehtiäkään. Niiden osalta tämän hetken tilannetta voisi kuvata eräänlaiseksi ristivedoksi. Toisessa vaakakupissa painaa pitkä politiikan journalismin yhteiskunnallinen perinne.Toisaalta muun muassa taloudelliset paineet lisäävät tarvetta lähteä mukaan valtavirran kevyeen verkkojournalismiin. Mikä siis neuvoksi?

ta ja pohdintaa. VuorenrinPuoluelehdillä on paikkansa teen kanssa on helppo olla Kun valtavirran keskuste- samaa mieltä. Ja viitteitä täluilmapiiri on pinnallistu- hän suuntaan on olemassa nut ja kielenkäyttö koven- jo runsaasti. Nettiin on esitunut, tarvitsevat poliitikot merkiksi syntynyt niin saja politiikka myös puolusta- nottuun hitaaseen journalisjia. Tässä on yksi hyvä mis- miin erikoistuneita verkkolehtiä, joiden artikkeleiden sio puoluelehdille! SDP:n puoluesihtee- eteen saatetaan tehdä tausri Reijo Paananen näkee tatöitä useiden kuukausienpuoluelehdille selvän roo- kin ajan. Eli rohkeaa, taustoittavaa lin myös tulevaisuudessa. - Puhe viestinnän moni- ja analyyttistä journalismia arvoisuudesta ei ole pelk- teknisen kehityksen aallonkää sanahelinää. Me tarvit- harjalla. Olisiko siitä menessemme selkeästi kantaa ot- tysreseptiksi puoluelehdeltavaa viestintää, joka tun- le? Ehkäpä menestymiseen nustautuu tietyn aatemaa- tarvitaan myös luopumista ilman kannattajaksi, Paana- jostain? Jos esimerkiksi valtamedia uutisoi urheilusta nen toteaa. Hänen mukaansa on tär- kaiken mahdollisen, tarvitkeää, että esille tuodaan seeko puoluelehden tehdä toisenlaisiakin näkökulmia juttuja tästä aihepiiristä? kuin mitä valtavirta esittää. - Tuodaan sitä pohdiske- Verkko luakin esille, eikä pelkästään korvaa printin todeta, että ”näin nyt sitten Puoluelehdet ovat viime päätettiin” tai ”näin vuosina suuntautuneet kose joku sanoi”. vaa vauhtia verk- Eli enemkoon. Kokoomänkin puomuksen NyVuorokausiluelehtien ja kypäivä ja viestinnästä on kantaaottaVerkkouutivan viestinset vaikuttatullut minuuttinän tarkoitus vat pääosin viestintää on avartaa netissä. Kesja kilvoittelu keskustelua kusta ja vihniin aiheilreät ovat harpoliittisesta ensitaan kuin ventaneet patulkinnasta on sisällöiltäänperilehtiennoussut isoon kin, Paanasä ilmestymisnen sanoo. tä ja panostarooliin. Demokraavat verkkoon tin päätoimitsamoin kuin taja Antti Vuovasemmistoliitrenrinne tukee Paanasen to Kansan Uutisten kansnäkemystä. sa. Demokraatin demari.fi- Sivistyspuolueet, jollai- nettiportaalin kävijämäärät seksi SDP:n miellän, keskit- kasvavat koko ajan. Etenkin tyvät sisältöihin myös vies- mobiilikäyttö on nousussa. tinnässään ja pitävät osalTällä hetkellä jako menee taan huolta moniarvoisen niin, että puolueilla on käyviestinnän toteutumisesta, tössään nopeasti reagoiva Vuorenrinne näkee. verkkolehti ja taustoittava Hän arvelee, että tulevai- päätuote; printtilehti, joka suudessa ihmiset kaipaavat täyttää samalla myös vantaas enemmän taustoitus- hemman jäsen- ja kannat-

tajakunnan tarpeita. Mutta kuinka kauan printtilehti on päätuote? Vihreän Langan päätoimittaja Juha Honkonen arvelee verkon korvaavan printtiversiot lähes kokonaan. - Varsinkin jos verkoksi lasketaan myös lehtisovellukset eli applikaatiot. Printti kuolee lähes tyystin ensi vuosikymmenellä, Honkonen ennustaa. Demokraatin Antti Vuorenrinne on hieman varovaisempi arviossaan. Hänen mukaansa verkko tulee vain osittain korvaamaan printin ja tämäkin muutosprosessi on paljon hitaampi kuin kuvitellaan. - Uusien lukutottumusten omaksuminen vie aikaa. Sanomalehdillä tulee jatkossakin olemaan erilaisia julkaisukanavia: maksullisia printti- ja digilehtiä sekä ilmaisia verkkolehtiä,Vuorenrinne näkee. - Demokraatilla on Lehtiluukku -palvelun kautta toteutettu näköislehti, jota voi lukea myös tabletti- ja mobiililaitteille tarkoitetulla sovelluksella. Varsinainen digitaalinen sanomalehti on kehitysvaiheessa,Vuorenrinne kertoo.

Monimutkaisuus ja mainostoimistot Jos internet on saanut aikaan lehdille uutisten nopeuskilpailun, on saman ilmiön toinen puoli puolueiden tulkintakilpailu. Vuorokausiviestinnästä on tullut minuuttiviestintää ja kilvoittelu poliittisesta ensitulkinnasta on noussut isoon rooliin. Kun lehdet kilpailevat siitä, kuka saa juttunsa ensin julki, on se puolue vahvoilla, joka saa viestinsä nopeiten tarjolle. Ensimmäinen ”totuus” leviää nopeasti. Ensi-

kommentit jostain tie”Me tarvitsemme tystä päätöksestä voivat hallita mediatilaa selkeästi kantaa pitkään, vaikka niiden ottavaa viestintää, todenperäisyys olisikin joka tunnustautuu hieman kyseenalaista. Eikä poliittinen viestietyn aatemaailtintä ole enää yksiman kannattajaksi.” suuntaista ilmoittamista. Esimerkiksi verkon viestintämalli muistuttaa enemmänkin puheensorinaa. Internetin mediamaise- mistoilla on se etu puolelma on pirstaloitunut. Tieto laan, että niissä ihmiset kessirpaloituu ja ihmiset voivat kittyvät täysipäiväisesti pohitse valita ne kanavat, jois- timaan viestin läpimenoa. ta uutisensa nauttivat. Tie- Meillä SDP:ssä on kehito myös vääristyy helposti. tytty viestinnässä paljon ja Huhupuheet ovat kokeneet toiminta on ammattimaissosiaalisen median myö- ta. Onhan se kuitenkin vietä renessanssin. Myös krii- lä eri asia, jos pystytään esisit eskaloituvat nopeammin. merkiksi viestintätoimiston Muuttuva ja monimut- kautta hyödyntämään kokaistuva mediaympäris- ko sen talon viestintäosaatö on herättänyt puolueis- minen. Mainostoimistomaailmassa tarpeen mainos- ja viestintätoimistojen hyödyntä- sa puolueista luodaan tuotteita, joita lanseerataan ja miseen. Tilaustutkimukset, vai- ”myydään” markkinointikuttajaviestintä, ammatti- tutkimusten avulla oletemaiset viestin läpimenon tulle potentiaaliselle kohseurantajärjestelmät, inter- dejoukolle. Kokoomuksen netin ostettu näkyvyys, sis- paremminvointivaltio, toisimarkkinointi, maksetut votalkoot tai työväenpresimielipidevaikuttajat, kriisi- dentti ovat hyviä esimerkviestintäpalvelut ja monet kejä politiikan tuotteistamuut suuryritysten viestin- misesta. Ero Coca-Colan nälliset keinot ovat astumas- myyntiin on vain siinä, etsa myös politiikan kentälle. tä mainoksen alla voikin olJa siinä ei sinänsä ole yhtään la eri tuote, mitä etiketissä lukee. mitään epäilyttävää. Reijo Paananen alleviiKuten puoluesihteeri Reijo Paananen huomaut- vaakin, että sanoman täytyy taa, mainos- ja viestintätoi- tulla puolueelta itseltään. - Ja kyllä puolue myös oman osaamisensa tarvitsee. Ei mainos- ja viestintätoimistot voi missään niJossain välissä messä syrjäyttää puolueiden tiedottajia ja viestijöitä. journalismi

eksyi talousjohdon huoneisiin ja lukijoista tuli asiakkaita.

Artikkelissa on käytetty taustalähteenä teosta: Ville Pernaa, Mari K. Niemi ja Ville Pitkänen (toim.). Politiikan journalismin tila Suomessa. KirjaAurora, 2009.

SDP:n jäsenlehtikonsepti uudistuu Jarkko Piirainen

Jäsenlehti muuttuu kerran kuussa ilmestyväksi Demokraatti-lehden erikoisnumeroksi. Puoluesihteeri Reijo Paananen kertoo uudistuksen parantavan selvästi jäsenille tulevaa printtiviestintää.

Puoluesihteeri Reijo Paananen kertoo jäsenlehtiuudistuksen parantavan selvästi jäsenille tulevaa printtiviestintää.

Hänen mukaansa uuden ekstra-numeron tarkoituksena on vahvistaa ja laajentaa sitä puolueen piirissä käytävää keskustelua, joka nyt on ehkä vähän hajallaan. Paananen nostaa esimerkiksi tällä viikolla pidetyt Kalevi Sorsa -säätiön tutkimus- ja politiikkapäivät, joilla käytiin hyvin arvokasta keskustelua. – Siellä oli paljon sellaisia keskusteluituja, joita oli-

si hyvä levittää eteenpäin, joko sellaisenaan tai niitä problematisoiden, jotta myös meidän oma väki voi osallistua keskusteluun. Uusi jäsenlehti levittää ja jatkaa luontevasti tällaisia keskusteluja. – Lehti mahdollistaa vaikkapa keskustelun eurooppalaisen sosialidemokratian tilasta tai debatin vasemmistolaisesta talouspolitiikasta, Paananen toteaa. SDP on käynnistämässä periaateohjelman uudistusprosessia, jonka yhteydessä käydään laajamittaisia keskusteluja jäsenten ja kannattajien kesken. Tässäkin työssä uudella jäsenlehdellä on näkyvä rooli.

– Puolueen näkökulmasta on tärkeää, että periaatteellinen keskustelu saadaan uuteen jäsenlehteen mukaan, Paananen kertoo. Hän toivoo, että uusi lehti innostaa jatkamaan keskustelua myös päivittäin ilmestyvässä Demokraatissa sekä internetissä puolueen areenoilla.

Pohdiskelevaa journalismia Kun halutaan saada keskustelua aikaan, edellyttää se tietysti sitä, että halukkailla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. – Tarkoitus on antaa tilaa laajastikin sellaisille, jotka haluavat edistää vasem-

mistolaista pohdintaa tässä maassa, Paananen lupaa. Lehden toimituksesta tulee vastaamaan Demokraatin toimitus. – Demokraatin toimituksessa osa keskittyy tekemään päivittäistä uutisointia. Samalla toimitusta organisoidaan siten, että tällaista pohdiskelevampaakin journalismia on päivittäisen työn ohella mahdollista harjoittaa, Paananen kertoo. Hänen mukaansa uusi lehti on puhtaasti ammattitoimittajien tekemä. – Se ei ole Demokraatista irrallinen tuote vaan ekstra-tuote, joka tuo lisäarvoa lehdelle.

SDP:N JÄSENLEHTI 7/2013

Suuri viestintätukiselvitys Puolueet saavat monipuolisen viestinnän toteuttamiseen viestintätukea. SDP:n jäsenlehti AIMO selvitti, kuinka viestintätuki puolueissa jaetaan. Lähetimme eduskuntapuolueiden puoluesihteereille seuraavat kysymykset: 1) Kuinka paljon puolueenne saa viestintätukea? 2) Kuinka tuen käyttö jakaantuu puolueessanne? Eli minkä verran tuesta menee puolueen omaan käyttöön, minkä verran printtilehteen, verkkolehteen ja muuhun verkkoviestintään sekä mainostoimiston palveluihin? 3) Käytättekö viestintätukea vaalien viestintään, kuinka paljon?

1) Viestintätuki määräytyy parlamentaaristen voimasuhteiden mukaisesti ja tällä vaalikaudella Kokoomus saa viestintätukea 3 520 000 euroa vuodessa. 2) 2 500 000 euroa ohjataan Kansalliskustannus OY:lle, joka julkaisee Nykypäivä-lehteä (levikki 22 433/LT2013) sähköisesti päivittäin (arkisin) päivittyvänä ja kerran viikossa printtinä, sekä reaaliajassa elävää avointa Verkkouutiset-uutissivustoa. Lisäksi viestintätukea käytetään puolueen omaan viestintään. Tähän kuuluvat mm. verkkoviestintä, esitteet, kirjeet, jakomateriaali jne. Mainostoimistoja käytetään satunnaisesti suunnittelussa sekä säännöllisesti tietotekniikkayritysten apua sähköisen viestinnän toteutuksessa. 3) Vaalien viestintä rakennetaan erillisen kampanjarahoituksen varaan.

Eivät vastanneet kyselyyn. Tiedot ovat peräisin Vaali- ja puoluerahoitusvalvonnan verkkosivuilta www.puoluerahoitus.fi • Edelliseltä raportointivuodelta siirtynyt avustus: 1 181 590,50 e • Raportointivuodelle (2012) saatu avustus: 3 120 000 e • Raportointivuonna käytettävissä oleva avustus yhteensä: 4 301 590,50 e • Raportointivuonna käytetty avustus: 3 881 018,25 e Avustuksella katetut kulut • Vaalitiedotuksen ja -viestinnän kulut: 1 112 786,50 e • Muut tiedotuksen ja viestinnän kulut: 995 001, 58 e • Henkilöstökulut: 457 184, 15 e • Toimisto ja hallintokulut: 28 571, 80 e • Muut kulut: 114 281,75 • Investoinnit: 1 173 192, 47 e

Vasemmistoliitto

1) 3 570 000 euroa 2) ja 3) • Vaalitiedotuksen- ja viestinnän kulut: 59 317 e • Muut tiedotuksen ja viestinnän kulut: 374 619 e • Henkilöstökulut: 153 487 • Toimisto- ja hallintokulut: 67 577 e Edelleen myönnetyt avustukset, yhtiöt: 2 915 000 e (Arbetarbladet 95 000 e, Keski-Suomen Viikko 50 000 e, Viikko Pohjois-Karjala 50 000 e, Ruusuverkko 170 000 e, Uusi Aika 50 000 e, Demokraatti 2 500 000 e).

Eivät vastanneet kyselyyn. Tiedot ovat peräisin Vaali- ja puoluerahoitusvalvonnan verkkosivuilta www.puoluerahoitus.fi • Raportointivuodelle (2012) saatu avustus: 1 120 000 e • Raportointivuonna käytetty avustus: 1 037 845, 68 e Avustuksella katetut kulut • Muut tiedotuksen ja viestinnän kulut: 130 901,64 e Edelleen myönnetyt avustukset Yhtiöt: 906 944, 04 e Niiden yhteisöjen tai säätiöiden nimet, joille puolue on siirtänyt avustusta käytettäväksi: • Kansan Uutiset 597 044,46 e • Kansan Tahto 171 637,26 e • Satakunnan Työ 70 442,42 e • Ny Tid 28 890 e

1) Kuten jokainen eduskuntapuolue: 80 000 euroa x kansanedustajien määrä = 800 000 euroa per vuosi. 2) ja 3) Suurin osa, hieman yli 510 000 euroa, menee Vihreä Lanka Oy:lle. Puolueen omaan viestintään n. 290 000 euroa, josta n. 160 000 euroa vaaleista riippumattomaan viestintään ja n. 130 000 euroa vaaleihin liittyvään viestintään (sis. mahdolliset mainostoimisto- jne. palvelut).

RKP

1) 2,8 miljoonaa euroa vuodessa tällä vaalikaudella. 2) Ohjaamme viestintätuesta kaksi miljoonaa euroa pää-äänenkannattajallemme, sanomalehti Suomenmaalle, joka käyttää sen sekä printtilehden että verkkoversion tarpeisiin. Loput 800 000 euroa jäävät puolueen käyttöön viestinnän eri tarpeisiin. 3) Tästä on vaikea mitään tarkkaa lukua sanoa. Jos katsotaan tämän vaalikauden vaaleja, presidentinvaalit onnistuttiin rahoittamaan lähes kokonaan varainhankinnalla. Kunnallisvaalit tehtiin taas hyvin pienellä budjetilla.

1) 720 000 e 2) Omaan käyttöön 20 %, printtilehteen 31 %. Mainostoimistoihin ja muihin viestipalveluihin 4 %. 3) Käytimme v. 2012 vaaleihin liittyvään tiedotukseen ja viestintään 45 %

1) 480 000 euroa/vuosi 2) ja 3) Muutama kymppitonni on viestintäkuluja, mainoksia ja liikkuvia eriä. Lehti saa suoraa avustusta 230 000 euroa/v. Loppu tulee avustuksena sen kautta, että puolue ostaa jäsenilleen lehdet, koska muuten lehden hinta nousisi pilviin. Meillä siis jäsenmaksuun (39 e) sisältyy lehti, siksi tämä monimutkaisuus. Summa myös vaihtelee juuri siksi vuodesta toiseen. Eli koko viestintätuki 480 000 euroa menee suoraan viestinnällisiin kuluihin.

SDP:N JÄSENLEHTI 7/2013

Pia Viitanen: Median tulevaisuus on turvattava Suomalaiset ovat aina lukeneet paljon. Digimaailmassa lukutottumukset muuttuvat ja suomalainen lehdistö hakee omaa sijaansa muuttuneessa toimintaympäristössä. Tähän asti muutos on ollut Suomessa suhteellisen hidasta, mutta internetin ja sosiaalisen median kasvun myötä mediakulutus on nyt ennen näkemättömän nopeassa muutoksessa. Asunto ja viestintäministeri Pia Viitasen mielestä nyt on etsittävä keinot, joilla toimintaedellytyksiä turvataan. – Tulevaisuudessakin tarvitaan moniäänistä, laadukasta ja moniarvoista tiedonvälitystä. Siinä on oltava sijansa niin sanomalehdistöllä kuin sähköiselläkin medialla. Mediakenttä muuttuu kaikkialla, esimerkiksi Yhdysvalloissa lehtien levikkien lasku ollut vähintään kaksi kertaa nopeampaa kuin Pohjoismaissa. Nopea verkkoviestintä on haastanut kaikki mediat. Sanomalehtien puolella Suomen pitkät etäisyydet aiheuttavat päänsärkyä lehtien jakelua suunnitellessa. Viitanen muistuttaa, että muuttuneeseen mediakenttään haetaan toimintamalleja laajalla yhteistyöelimellä. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut lehtiasiain neuvottelukun-

nan toimikaudelle 2.1.201230.4.2015. – Neuvottelukunta toimii yhteistyöfoorumina, jonka puitteissa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä kysymyksiä käsitellään yhdessä alan toimijoiden kesken.

Selvitys lehdistön tulevaisuudesta Neuvottelukunta valmistelee alan toiveen mukaan Lehdistön tulevaisuus –selvityksen. Selvitys valmistuu joulukuussa ja siinä käydään läpi suomalaisen lehdistön nykytila, tulevaisuuden haasteita sekä mahdollisia toimenpiteitä. Viitasen mukaan tarve raportin kokoamiseen on selkeä. – Tarkoituksena on kartoittaa näitä lehtialan uhkatekijöitä, mutta myös uusia mahdollisuuksia ja esittää toimenpide-ehdotuksia siitä, kuinka lehdistön toiminta tulevaisuudessa turvataan. Selvityksen laadinnassa on mukana ja kuullaan laajasti lehtialan toimijoita, alan keskusjärjestöjä, työnantajia ja työntekijöiden edustajia sekä muita etujärjestöjä. – Seuraava tärkeä etappi ovat toimenpide-ehdotukset, joita lehtiasiain neuvottelukunta tulee jo lähitulevaisuudessa esittämään. Hallitus päättää toimenpiteistä selvityksen valmistuttua.

”Seuraava tärkeä etappi ovat toimenpideehdotukset, joita lehtiasiain neuvottelukunta tulee jo lähitulevaisuudessa esittämään.”

Onko YLE syyllinen ja ratkaisu median ahdinkoon? Riippumaton media on yksi keskeisiä demokratian edellytyksiä. Kaupallisen median tilanne on vaikea eri puolilla maailmaa riippumatta yleisradioyhtiön olemassa olosta tai rahoituksesta. Media-alan rakentava yhteistyö on pienelle kielialu-

eelle välttämätön tapa varmistaa laadukkaiden sisältöjen säilyminen.Yle-indeksin leikkaaminen johtaisi Yleisradion mukaan käytännössä huomattavaan leikkaukseen YLE:n ostoissa kotimaisilta, pienilta ja itsenäisiltä, ns. ”indie-tuottajilta”.

Osallistu AIMOn lukijatutkimukseen SDP:n jäsenlehti AIMO tekee lukijoille pienimuotoisen lukijatutkimuksen marraskuun aikana. Osana lukijatutkimusta kysytään myös muutama kysymys EUvaaleihin liittyvistä teemoista. Kaikki ne SDP:n jäsenet, jotka ovat ilmoittaneet ajan tasalla olevan sähkö-

postiosoitteen puolueen jäsenrekisteriin saavat jäsenkyselyn. Mikäli et ole varma, että sähköpostiosoitteesi on rekisterissä tai osoite on vanhentunut, ilmoita siitä SDP:n jäsenpalveluun Arja Pennaselle osoitteeseen arja.pennanen@sdp.fi

Fakta: Miksei nettilehti voi heti saada matalampaa ALV:a? Nykyisen EU-lainsäädännön mukaan alennettuja verokantoja ei saa soveltaa sähköisesti suoritettaviin palveluihin, kuten e-kirjoihin tai muihin e-julkaisuihin, esimerkiksi e-lehtiin. Päätökset arvonlisäveroasiassa tehdään EU:n tasolla. Suomi ei voi siis yksin päättää, mitkä sisällöt saavat ol-

la alennetun ALV:n piirissä. Tilattujen lehtien osalta ALV-nollakantaan ei enää EU-sääntöjen mukaan voi palata, kun siitä on kerran luovuttu. Arvonlisäverodirektiivin muutos edellyttää jäsenvaltioiden yksimielistä päätöstä.Tällä hetkellä jäsenvaltiot ovat erimielisiä alennetuis-

ta verokannoista ja neuvottelut asiasta käynnistynevät ensi vuoden alussa. Jos keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ehdotuksen mukaisesti lähdettäisiin välittömästi soveltamaan alennettua kantaa digisisältöihin, komissio haastaisi Suomen rikkomusmenettelyyn.

SDP:N JÄSENLEHTI 7/2013

Kaikki mukaan jäsenristeilylle! Tervetuloa kanssamme jäsenristeilylle M/S Europalle tammikuun 18.-19. päivä. Mukanamme risteilemässä on ministereitä, EU-vaaliehdokkaita, kansanedustajia sekä suuri joukko demareita ympäri Suomen. Laivalla järjestetään loistavia seminaareja, joissa pureudutaan muun muassa vasemmiston tulevaisuuteen sekä sosialidemokratian tilaan Euroopassa. Tule paikalle katsomaan EU-vaaliehdokkaidemme esittelyt ja kuulet samalla vaalikampanjan ajankohtaisimmat kuulumiset. Markkinatorilla voit tutustua SDP:n sisarjärjestöjen toimintaan. Sinulla on myös mahdollisuus hikoilla punttisalilla tai testata puhujanlahjojasi Speakers Cornerissa. Lapsillekin on luvassa omaa ohjelmaa. Ja mitä olisi risteily ilman bingoa!

Illalla pidetään hauskaa hyvän ruuan, musiikin ja riemukkaan Midnight Shown merkeissä. Karaokea ja yhteislaulua unohtamatta. Sunnuntaina pääset vielä tenttaamaan ministereitä, puhemiestä ja kansanedustajia kyselytunti-tilaisuudessa. Tiedossa on siis mukavaa ja monipuolista ohjelmaa koko perheelle, joten miksi et ottaisi myös ystävääsi mukaan tutustumaan demaritoimintaan? Risteilyn hinta on alkaen 25 euroa. Varmista paikkasi risteilylle nyt. Me odotamme jo innolla, että pääsemme vaihtamaan kuulumisia kanssasi. Nähdään tammikuussa! Jutta Urpilainen SDP:n puheenjohtaja

Jäsenristeilyn ohjelma Lauantaina 18.1. * 17.00-19.00 FSD:n kv-seminaari. Puhujana mm. ulkoministeri Erkki Tuomioja. * 17.30-19.45 Ruokailu, ensimmäinen kattaus. * 18.30 M/S Europa lähtee Helsingistä. * 19.00-19.30 Ensimmäinen tervetulotilaisuus, pj. Jutta Urpilainen, Ocean Club. Kuohuviinitarjoilu. Tervetulotilaisuuden juontaa koomikko Juha Laitila. * 19.30-20.30 EU-ehdokkaiden Talk Show, Ocean Club. * 20.30- 22.30 Sisarjärjestöjen klinikat * 20.30-22.30 Ruokailu, toinen kattaus * 20.30-21.00 Toinen tervetulotilaisuus, pj. Jutta Urpilainen, Ocean Club. Kuohuviinitarjoilu. Tervetulotilaisuuden juontaa koomikko Juha Laitila. * 22.00 M/S Europa saapuu Tallinnaan (ei maihinnousua illalla). * 22.30-00.00 Meritanssit, Ocean Club. * 00.00-01.00 Midnight-show, Ocean Club. * 00.30-03.15 Meritanssit jatkuu, Ocean Club. Oheisohjelmat lauantaina * 18.30-22.00 Markkinatori. * 19.00-22.00 Viinimaistajaiset,TaxFree. * 20.00-22.00 SDP karaoke, karsintakierros,WindjammerBar. * 20.45-21.30 Hydepark Speakers Corner; ”Kerro teemasi minuutissa”. * 21.00-22.30 Urheiluhenkeä; punttisali ja mahdollisuus hierontaan. * Mahdollisuus piiritapaamisiin. * 18.30-06.00 Moonlight Disco. Menosta huolehtii laivan DJ. * 22.00-23.00 Työväenlaulujen yhteislaulua, Joe’s Place. * 23.00-00.30 Karaoken loppukilpailu, Windjammer!Bar

Sunnuntaina 19.1. * 07.00-10.00 Aamiainen * 10.00-10.45 Seminaari: Vasemmiston tulevaisuus, Teatteri Europa. * 10.00-15.00 Markkinatori * 10.00-11.00 Puhemiehen, ministereiden ja kansanedustajien kyselytunti, kokoustilat. * 11.00-12.00 Seminaari: Sosialidemokratia Euroopassa?, Teatteri Europa. * 12.00-13.30 SDP:n perhepolitiikan suuntaviivat, Ocean Club. * 12.15-13.15 Luokkayhteiskunnan paluu? Kalevi Sorsa -säätiö, Teatteri Europa. * 12.30-14.15 Lounas, ensimmäinen kattaus. * 13.00-13.50 Kenestä SDP:n väittelymestari? Ocean Place. * 13.30-15.00 Keskustelutilaisuus: Sosialidemokraattisen koulutuspolitiikan visiot.SONK, Teatteri Europa. * 14.00-14.45 EU-ehdokkaiden kyselytunti, kokoustilat. * 14.45-16.00 Lounas, toinen kattaus. * 15.00-15.10 Karaoken voittajan julistus, Ocean Club. * 15.10-15.20 Stand Up -koomikko Juha Laitila, Ocean Club. * 15.20-15.35 Päätöstilaisuus, pj. Jutta Urpilainen ja koomikko Juha Laitila, Ocean Club. Oheisohjelmat sunnuntaina * 08.30-12.00 Mahdollisuus käydä Tallinnassa. * 12.30 M/S Europa lähtee Tallinnasta. * 12.30-14.00 Sanaselityskisa, Joe’s Pub. * 14.00-15.00 Bingo, Ocean Club. * Perhetapahtumia * Kuntapäättäjien oma tilaisuus * Viestintäkoulutusta * 16.00 M/S Europa saapuu Helsinkiin Ohjelmamuutokset mahdollisia.

Varaa matkasi jo tänään osoitteessa www.sdp.fi/jasenristeily tai soittamalla Matkapojille puh. 010 2323 200. Hinnat alkaen 25 euroa/henkilö. Lisätietoja risteilystä: Monica Friberg-Välimäki, puh. 040 559 8230 tai sähköpostitse monica(ät)sdp.fi

Tarja Filatov Kirjoittaja on kansanedustaja ja SDP:n tasa-arvo-ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja

Mikä sinulle on tasa-arvon ruisleipää? Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Vapaus tarkoittaa jokaisen ihmisen oikeutta elää omaa elämäänsä ja tehdä omia valintojaan.Yksilön vapaus tarvitsee toteutuakseen rinnalleen oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja solidaarisuutta ja moniarvoisuutta. On syytä torjua vapauskäsitys, jossa yksilö tavoitellessaan omaa vapauttaan polkee toisen oikeuksia. Moniarvoisessa yhteiskunnassa uskonnolliset, etniset, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt sekä muut vähemmistöt voivat elää yhteisen kunnioituksen tilassa. Tasa-arvoisesti jaetut voimavarat takaavat tasaisemman hyvinvoinnin ja yhteiskunnalliset olot. Tasa-arvoinen yhteiskunta kunnioittaa kaikkien ihmisarvoa. Tasa-arvopolitiikka ei ole tasapäistämistä. Sen tarkoitus ei ole tehdä kaikista samanlaisia. Kyse on enemmän mahdollisuuksien tasa-arvosta. Toiset tarvitsevat enemmän tukea ollakseen tasa-arvoisia. yyy Epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa vapaus koskee vain voimakkaita. Sosialidemokraattien mielestä jokaisella ihmisellä on yhtäläinen ihmisarvo, jonka vuoksi jokaisella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä yksilönä, rakentaa elämäänsä omien toiveidensa mukaan sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Eriarvoisuuden perusta on useimmiten taloudellinen.Yhteiskunnan valtarakenteet, kulttuuri, uskonnot ja sosiaaliset normit luovat epätasa-arvoa. Tasa-arvon esteet eivät ole aina helposti havaittavissa, varsinkin jos ihminen itse on rakenteiden etuoikeutetummalla puolella. Epätasa-arvoiset valtarakenteet paljastuvat kun ihmisen valinnan mahdollisuudet omassa elämässään rajoittuvat siksi, että hän kuuluu johonkin erityiseen ryhmään. Ei riitä, että parannetaan yksilön mahdollisuuksia, pitää muuttaa syrjiviä rakenteita. Muun muassa luokka, taloudellinen asema, sukupuoli, kansallisuus, vamma, etninen tausta, terveydentila, ikä, sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen suuntautuneisuus vaikuttavat ihmisen vapauteen ja tasa- arvoon. yyy Solidaarisuus on ennen muuta yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä. Olemme riippuvaisia toinen toisistamme ja yhdessä olemme enemmän kuin osiemme summa. Solidaarisuus hylkää egoismin ja itsekkyyden, mutta kunnioittaa jokaisen yksilöllisyyttä. Haluamme muokata yhteiskuntaa, jossa kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja heillä on samat oikeudet. Haluamme poistaa esteet ihmisen vapautumiselle. Päämäärämme on yhteiskunta ilman ylivaltaa tai alistamista, ilman luokkaeroja, rasismia, homoja muita perusteettomia pelkoja. Haaveenamme on yhteiskunta ilman ennakkoluuloja ja syrjintää. Perinteisesti tasa-arvo-ohjelmissa on keskitytty naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Moderni tasa-arvopolitiikka kunnioittaa miesten ja naisten elämän erilaisuutta, näkee jokaisen yksilön vahvuudet ja osaa hyödyntää niitä. Naisten ja miesten elämän riskikohdat ovat erilaisia, sukupuolisensitiivisellä tasa-arvopolitiikalla voidaan vahvistaa molempien sukupuolten parempaa elämää. Naiset tai miehet eivät ole ryhminä sisäisesti yhtenäisiä, vaan epätasa-arvoisuutta esiintyy myös suhteessa toisiin miehiin tai toisiin naisiin. Tasa-arvon puutteessa voi olla kyse moniperusteisesta syrjinnästä. Jos on vammainen nainen, kuuluu, kielelliseen, etniseen ja seksuaaliseen vähemmistöön, joutuu ylittämään monta estettä elääkseen tasa-arvoisena yksilönä. yyy Puoluekokous on päättänyt, että SDP:n puoluevaltuustolle valmistellaan tasa-arvo-ohjelma. Nyt kutsuisin sinua mukaan tähän työhön. Kerro, mitä asioita haluat painottaa? Mitkä asiat sinulle ovat tärkeimpiä? Miten sinä halauta tasa-arvon askelmia rakentaa? SDP:n tasa-arvo-ohjelmassa käsiteltäviksi asioiksi voi esittää ajatuksia marraskuun ajan SDP:n Facebook-ryhmässä osoitteessa www.facebook. com/sosialidemokraatit . Facebookissa esitettyjä ajatuksia jatkojalostetaan ja seuraavaa versiota pääsee kommentoimaan tammikuussa osoitteessa ohjelmatyo.sdp.fi. Tammikuussa tasa-arvo-ohjelmaa pohditaan bloggaamalla. Lisätietoa SDP:n kotisivuilta sekä SDP:n Facebook-ryhmän kautta. Viestiä voit laittaa suoraan myös työryhmän puheenjohtajalle tarja.filatov@ eduskunta.fi

SDP:N JÄSENLEHTI 7/2013

NUS kehottaa puolueväkeä poistamaan jalkansa jarrulta Puolueosaston esittämät uudistusteesit muotoiltiin kysymällä mielipiteitä suoraan jäseniltä Uudenlaista järjestökult- vempaa on vastustus, Kuktuuria ja uudistushenkis- konen toteaa. – Yhteiset resurssit on järtä keskustelukulttuuria SDP:ssä edistävä puolue- jestettävä niin, että ne parosasto Nuorsosialidemo- haalla mahdollisella tavalla tukevat poliittisten tavoitkraatit NUS on muotoilteidemme eteen lut teesinsä puotehtävää työtä lueen järjestöllisekä kaikkiseksi uudistamien jäsenten seksi. Lähes kaikki osallisuutta Keskeistä on, myöntävät, ja mahdolettä puolueen lisuuksia. jäsenyydelettä työväKukkolä on jatkossa enliikkeen sen muentistä enemrakenteet ja kaan män todellistoimintataNUS:n teeta merkitystä. sit on muoJäsenistölle vat vaativat toiltu vauhon tarjottava ajanmukaisdittamaan vaikutusmahtamista. uudistamidollisuuksia, sesta käytäpuolueen päävää keskustöksenteon on telua. oltava avoimem– Toivottavasti paa ja linjakkaampaa. Lisäksi järjestön on toimitta- siitä tulee seuraavan puova tehokkaammin ja tulok- len vuoden aikana raikasta ja avarakatseista. sellisemmin. NUS:n puheenjohtaja Paavali Kukkosen mukaan Osallistuminen sosialidemokraattisten jär- mahdolliseksi jestöaktiivien on kyettävä kiireenkin keskellä siirtämään Seinäjoen puo- NUS pyrkii elämään omien luekokouksessa jalka pois oppiensa mukaisesti. Teesit jarrulta. muotoiltiin sähköisen jäsen– Lähes kaikki myöntä- kyselyn tulosten perusteelta. vät, että työväenliikkeen Osa kyselyn kehitysideoisrakenteet ja toimintatavat ta päätyi lopulliselle listalle. vaativat ajanmukaistamis- Jäsenkysely oli osastossa jo ta. Usein tätä tavoitetta tu- toinen tänä vuonna. etaan yleisellä tasolla, mut– Meillä on jäseniä eri ta mitä lähemmäs muutos- puolella Suomea ja myös tarpeet kohdistuvat, sitä ko- sen rajojen ulkopuolella.

NUS:n puheenjohtaja Paavali Kukkonen korostaa, että jäsenistön aktivoinnissa on kysymys useimmiten yksinkertaisesti siitä, että tehdään eikä vain meinata.

Luukutetaan varastot tyhjiksi! Löysimme varastosta vielä tuhansittain tyylikkään lämminhenkisiä Kyse on arvoista -mainoslehtiä. Nyt lehdet tahtovat kovasti ihmisten selailtaviksi ja siinä me tarvit-

semme juuri sinun apuasi. Joulun pyhiä odotellessa voi itse kukin nyt aloittaa oman hyötyliikuntaharrastuksen ja tempaista pieni- tai suurimuotoisen mai-

nostenluukutuskampanjan omalla kotiseudullaan. Järjestäkää vaikka puolueosaston virkistyspäivä ulkoilun ja mainostenjakamisen merkeissä! Mainoksen vastaan-

EI ! NÄIN

NÄIN

Urbaanin sanakirjan mukaan luukuttaminen tarkoittaa myös stereoiden soittamista kovalla volyymilla.

AIMOn toimitus koeluukutti muutaman rappukäytävän asianmukaisesti pukeutuneena.

ottajakin yllättyy iloisesti, kun saa puolueisiin liittyvää tietoutta muulloinkin kuin vain vaalien alla. Tilaa siis itsellesi ja tovereillesi vino pino Kyse on arvoista -mainoslehtiä

SDP:n verkkokaupasta! Tiesitkö muuten, että nuorisolle luukutuksella on aivan toinen merkitys? Urbaanin sanakirjan mukaan luukuttaminen tarkoittaa stereoiden soittamista ”esimer-

kiksi autossa tai asunnossa niin lujaa, että basson jytke saa lähiympäristön resonoimaan ja yleensä myös jonkun polttamaan hihansa.” Verkkokauppaan: www. ripella.fi/tuotteet/sdp/1

SDP:N JÄSENLEHTI 7/2013

H käy yvät tän nöt

Yhteenkään SDP:n osastoon ei liity jäseniä niin paljon, ettei jäsenten tapaaminen olisi mahdollista.

Poimintoja NUS:n uudistusteeseistä SDP:lle • Otetaan puolueessa käyttöön suora jäsenyys • Toteutetaan säännöllisiä jäsenkyselyitä puoluetoiminnasta ja poliittisista teemoista • Käytetään puoluejohdon valinnan tukena neuvoa-antavaa jäsenkyselyä • Uudistetaan Demokraatti-lehti tarjoamaan jäsenyydelle suoraa lisäarvoa • Avataan ohjelmatyötä jäsenistölle ja järjestetään työryhmiin avoin haku • Raportoidaan puoluekokous päätösten toimeenpanosta verkossa puolivuosittain • Järjestetään SDP:n henkilöstö alueilla työskentelemään uusissa aluekeskuksissa • Uudistetaan puolueen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä entistä laaja-alaisemmaksi NUS:n uudistusteeseihin voi tutustua tarkemmin puolueosaston verkkosivuilla osoitteessa www. nus.sdp.fi.

Lähdemme siitä, että kaikkien on voitava osallistua linjausten valmisteluun, Kukkonen kertoo. Kukkosen mukaan on tärkeää, että jäsenet voivat ilmaista näkemyksiään ajasta ja paikasta riippumatta. – Jäsenten elämäntilanteet muuttuvat. Yhtenä vuonna on luontevaa olla aktiivinen, toisena taas muut asiat vievät kaiken huomion, eikä osallistuminen tapaamisiin ole mahdollista, Kukkonen toteaa. – Meidän tulee tarjota entistä joustavampia vaikutusmahdollisuuksia.

Yhdessä kahville tai puhelin käteen Jäsenistöä aktivoidaan NUS:ssa myös monilla muilla tavoilla. Jokainen jäsen tavataan henkilökohtaisesti hänen liittyessään puolueosastoon. Samalla kartoi-

tetaan jäsenen kiinnostuksen kohteita sekä odotuksia puoluetta, jäsenyyttä ja osastotoimintaa kohtaan. – Yhteenkään SDP:n osastoon ei liity jäseniä niin paljon, ettei jäsenten tapaaminen olisi mahdollista. Haluamme osoittaa tällä tavoin arvostusta henkilöiden jäsenyyttä kohtaan, Kukkonen toteaa. NUS toteutti viime keväänä myös puhelinkierroksen, jonka aikana soitettiin jokaiselle jäsenelle. Suurin osa jäsenistä tavoitettiin ja palaute oli myönteistä. Kokeilu on tarkoitus muuttaa vakiintuneeksi osaksi toimintaa. Kukkonen korostaa, että jäsenistön aktivoinnissa on kysymys useimmiten yksinkertaisesti siitä, että tehdään eikä vain meinata. Keinot ovat yksinkertaisia ja helppoja.

Suunnittele EU-vaaliaiheinen rintanappi – Voita risteily itsellesi ja ystävillesi! Vaalikampanjat ja rintanapit ne yhteen sopii! Mutta minkälainen olisi hyvä rintanappi lähestyviin EU-vaaleihin? Nyt sinulla on mahdollisuus päästää luovuutesi valloilleen ja suunnitella EUvaaliaiheinen

rintanappi SDP:n rintanappikoneella. Osoitteesta rintanappikone.sdp.fi löydät sovelluksen, jolla suunnittelutyö käy helposti. Keksit sloganin, pistät tekstit paikoilleen, lataat vaikka oma taustakuvasi ja tallennat työn. Valmista tuli! Lähetä tallentamasi rintanappitiedosto 18. joulukuuta mennessä osoitteeseen aimo@sdp.fi. Lisäämme kaikki kilpailuun osallistuneet rintanapit Facebook-sivuillemme, jossa jokai-

nen voi käydä peukuttamassa suosikkirintanappiaan. Eniten tykkäyksiä keränneen rintanapin suunnittelija voittaa neljän hengen hytin tammikuussa pidettävälle SDP:n jäsenristeilylle. Ja huom! Voit myös halutessasi tilata valmiit rintanapit suoraan kotiovellesi verkkokauppamme kautta. Linkin verkkokauppaan löydät rintanappikoneen yhteydestä.

rintanappikone.sdp.fi Olethan tutustunut myös muihin järjestötoiminnan työkaluihin? Löydät ne osoitteesta www.sdp.fi/tyokalut.

SDP:N JÄSENLEHTI 7/2013

Aivan aluksi haluamme AIMOn tekijät vuosien varrelta kiittävät, kumartavat ja kertovat kokemuksiaan jäsenlehden teosta.

DIY: Lehtiuudistus AIMOn konseptia uudistettiin pari vuotta sitten tähän aikaan.Taisimme tekijäporukan kanssa tavoitella elämän- eikä paperinmakuista paperilehteä. Ihana, hauska ja nätti piti tietenkin myös olla. Istuimme aika monta iltaa Demarin toimituksessa ”Super-Arjan” eli taittaja Arja Jokiahon kanssa piirtelemässä uutta taittopohjaa. Arjalla oli onneksi sellaisia hyveitä kuin kärsivällisyys, rauhallisuus ja ammattitaito, jotka allekirjoittaneelta taisivat korvautua lähinnä innokkaalla sähläämisellä ja villillä ideoinnilla. Kiitos Arja. Jälkeenpäin mietittynä sekä uudistus että kaikki ilmestyneet AIMOt tehtiin käsittämättömän pienillä resursseilla. Sellainen vaikeasti hahmotettava tavoite kuin yhteenkuulumisen tunteen lisääminen oli yksi ajatuksemme. Poliittisten tilannekatsauksien, jyrähtävien tiedotteiden ja vastapuolen linjausten tyrmäämisen ohella poliittisen järjestön viestinnässä kannattaa huomioida sekin, miksi ihmiset ovat mukana. Nanna Jussila Toimitussihteeri 2011-1012

Aimo tietoannos tuli täyteen Sisäinen viestintä tuppaa jäämään ulkoisen varjoon. Näin oli käynyt SDP:ssäkin nelisen vuotta sitten. Jäsenviestintää ryhdyttiin kehittämään. Tavoitteena oli saada tieto kulkemaan nopeammin ja monipuolisemmin jäsenistölle ja järjestökentälle. Kaksisuuntaisuuttakin painotettiin: viestien pitää välittyä myös kentältä puoluetoimistoon ja puolueen johdolle. Virallisten äänitorvien lisäksi puheenvuoroja tarjottiin kentän toimijoille. Jäsenlehden virkistäminen oli osa viestintäuudistusta. Lehden nimikin vaihdettiin, koska käytössä ollut Reilu Suomi oli turhan etäinen nimi oman väen julkaisulle.Vaihtoehtoja ideoitiin eri porukoissa. Kävisikö DePlari, Tanneri tai Valpuri? Lopulta ylivoimaiseksi suosikiksi osoittautui myönteisen ytimekäs Aimo, legendaarisen demarilehtimiehen Aimo Kairamon etunimi. Sisäinen uutiskirje ristittiin e-Aimoksi. Viestinnän välineet muuttuvat, mutta tiedon tarve ei vähene. SDP:llä ei ole jatkossakaan varaa jättää järjestön sisäistä viestintää lapsipuolen asemaan. Katariina Kivistö AIMOn 1. Päätoimittaja

Miltä fiilis näyttää? Kun AIMOa uudistettiin nykyiseen muotoonsa, päädyin lehdentekoon mukaan vähän vahingossa. On ollut jännittävää ja välillä haasteellistakin kuvata muusta kuin journalistisesta lähtökohdasta.Viestiä on toki pyritty välittämään, mutta eri tavalla. Harvemmin lehtikuvaajan työpäivästä puolikasta kuluu kananmunan kuvaamiseen valkoista taustakartonkia vasten. Lehden tekeminen pienellä porukalla on ollut hauskaa, kaoottista, hektistä, epätoivoista ja vielä kerran hauskaa. Jukka-Pekka Flander Valokuvaaja

Krista Kiuru menestyksekkäällä koulutusvientimatkalla Etelä-Amerikassa Suomalaisella osaamisella on kysyntää Opetusministeri Krista Kiuru vieraili kuun vaihteessa koulutusvientimatkalla Etelä-Amerikassa. Chileen ja Brasiliaan suuntautuneelle matkalle mahtui niin uusia sopimuksia, seminaareja, hyviä keskusteluita

kuin konkreettisia yhteistyöprojektejakin. Matka oli osa ministerin koulutusvientiä edistävien matkojen sarjaa. Kiuru kirjoittaa blogissaan matkan annista ja hän iloitsee erityisesti siitä, että matkaan on mahtu-

nut sopimusten ja keskusteluiden lisäksi hyvinkin konkreettisia yhteistyöprojekteja. – Suomalaista osaamista opetuksen suhteen viedään Hämeen ammattikorkeakoulun toimesta maailman suurimmalle ammatilliselle oppilaitokselle, Brasilian Senaille, sekä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Instituto Federal Brasilian

Opetusministeri Kiuru tutustui paikallisiin koulutuksen kehittämisprojekteihin Rio de Janeiron slummeissa.

yhteistyösopimuksen kautta, Kiuru kirjoittaa. Yhteistyö koulutuksessa Suomen ja Brasilian välillä laajenee muutenkin. – Tapaamisessa opetusministeri Aloisio Mercadanten kanssa sovittiin suomalais-brasilialaisen oppimisympäristö- ja opetusteknologiatyöryhmän perustamisesta. Teknologia- ja inno-

vaatiovaraministeri Alvaro Toubes Pratan kanssa puolestaan sovimme yhteistyöstä Brasilian kansallisen tutkimus- ja tiederahoittajan sekä Suomen CIMOn välillä, Kiuru kertoo. Vastaavasti Chilen vierailun aikana allekirjoitettiin neljä sopimusta eri ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä. – Sopimukset konkretisoi-

vat ammattikorkeakoulujen rakentamaa yhteistyötä. Esimerkiksi kaivosalan kehitys Suomessa herättää kuparinvientiin nojaavassa Chilessä kiinnostusta, Kiuru toteaa ministeriönsä tiedotteessa.

Koulutuksen tasa-arvo esillä Suomalaisella koulutuksella on vahva kansainväli-

Suomalainen pelialan osaaminen oli vahvasti esillä Startup Sauna Riotapahtumassa.

kiittää! Päätoimittajan kiitos Kiitokset kaikille lehden tekijöille ja lukijoille. SDP:n jäsenlehti on elänyt hyvin ja etsinyt muotoaan. Nyt edessä on jälleen muutos, jossa on paljon mahdollisuuksia. Tehdään seuraavasta vielä parempi jäsenten lehti! Ismo Kainulainen Päätoimittaja

Kiitokset taittotiimiltä Olin mukana uudistamassa AIMOa muutama vuosi sitten. Uusi toimitussihteeri Nanna Jussila pyyhkäisi toimitukseen villeine ideoineen, ja niitä ideoita oli hulvatonta lähteä toteuttamaan. Tätä lehteä on ollut hauska tehdä. Lämpimät kiitokset sekä työkavereille että lehden lukijoille! Arja Jokiaho Aimon taittaja

nen maine. Tämä oli todettavissa niin Chilessä kuin Brasiliassakin. Ministeri Kiurun vierailu herätti kiinnostusta molemmissa maissa julkisuudessa ja eri tilaisuuksissa. Esimerkiksi Riossa pidetty suomalaista koulutusta ja uusia innovaatioita esitellyt seminaari keräsi 450 kuulijaa; opettajia, vanhempia, koulutuksen kehittäjiä sekä runsaasti median edustajia. Seminaarin kantavana teemana oli suomalaisen koulutuksen tasa-arvo ja tarve jatkuvasti kehittää järjestelmäämme ja koulutuksen laatua. Kiuru toteaa suomalaisen osaamisen kiinnostavan, mutta samaan aikaan on havaittava että kilpailu on kovaa. – Tämänkin matkan aikana on käynyt selväksi se, että koulutuksen merkitys taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin takaajana on ensiarvoisen tärkeä. Siksi myös Suomessa tulee jatkuvasti

SDP:N JÄSENLEHTI 7/2013

Sähkökitara, hyvää tahtoa ja kavereita AIMOn tekemisen prosessista minulle tulee jostain syystä mieleen Kolmas Nainen -nimisen yhtyeen kappale ”Sähkökitara, hyvää tahtoa ja kavereita”. Ihan siis otsikkotasolla. Sähkökitara: Mitään ei synny ilman hyvää taustamusiikkia. Sävelet avaavat tukkoisimmankin ajatussolmun. Ja kun oikein tukala tilanne tulee, otetaan oma kitara syliin ja hivellään sitä kuin rukousmyllyä. Hyvää tahtoa: Aina ei ole helppoa. Jutut eivät etene tai tulee viime tipan muutoksia. Säätämisen määrä on vakio. Tällöin tarvitaan hyvää tahtoa. Vaikka muut työt painavat päälle, kaikki tekevät lehteä aina viimeisen päälle pieteetillä.Tehdään sitten vaikka jatkoajalla. Kun lehden deadline lähestyy, löytää itsensä usein kirjoittamasta klo 1:50 yöllä. Kaikki liikenevä aika on käytettävä hyväksi. Tätäkin tekstiä kirjoitetaan fysioterapeutin odotushuoneessa. Hyvää tahtoa löytyy myös niiltä poliitikoilta, asiantuntijoilta ja puoluetyöntekijöiltä, jotka antavat haastatteluja, kirjoittavat kolumneja ja tekevät juttuja AIMOon. Kiitos kaikille mutkattomasta suhtautumisesta ja avuliaasta asenteesta puolueen jäsenviestintää kohtaan. Kavereita: ”Joo, voin minä tehdä.”Tämä on lähes aina vastaus, kun pyytää toveria tekstitalkoisiin. Lehden avustajien työ onkin ollut korvaamatonta ja ilman vapaaehtoisia kirjoittajia moni juttuidea olisi jäänyt toteutumatta. Kiitokset siis lehden monille avustajille ja etenkin valokuvaaja Jukka-Pekka Flanderille, jonka käsissä allekirjoittaneen ”siinä vois olla sellaista…”-ideat kiteytyvät aina näyttäviksi valokuviksi ja grafiikoiksi. Ammattimiehiä siis. Kuten myös lehden taittajat, todellisia ammattinaisia ja -miehiä. Kiitos teille. Ja ennen kaikkea suurkiitos kaikille lukijoille! Jarkko Piirainen Toimitussihteeri

”Koulutuksen merkitys taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin takaajana on ensiarvoisen tärkeä.”

Kuvat Tiina Vihma-Purovaara/OKM

Krista Kiuru tapasi matkallaan muun muassa Brasilian opetusministeri Aloisio Mercadanten.

kehittää oman koulutusjärjestelmämme laatua, saatavuutta ja tasa-arvoa. Edelläkävijän roolin pitäminen on meille kansallisesti erittäin tärkeää. Rio de Janeirossa ministeri Kiuru delegaatioineen tutustui myös paikallisiin kouluihin ja koulutuksen kehittämisprojekteihin köyhimmissä slummeissa.

– Keskustelimme vierailun yhteydessä mahdollisuudesta pidempiaikaiseen strategiseen yhteistyöhön Suomen ja Rio de Janeiron välillä, Kiuru kertoo blogissaan. Suomalainen pelialan osaaminen oli puolestaan vahvasti esillä Startup Sauna Rio-tapahtumassa, jossa Kiuru puhui koulutuksen

merkityksestä brasilialaisille startup-yrittäjille. Tapahtuman järjesti Angry Bird -peleistään tuttu Rovio ja tilaisuus oli yhteydessä Helsingissä tällä viikolla pidettyyn maailman suurimpaan startup-yritysten Slush-tapahtumaan. Lue lisää Krista Kiurun matkasta: www.kristakiuru.fi

SDP:N JÄSENLEHTI 7/2013