aloitteet sdp: n puolue -
e lle s k kokou 2012 43. Puoluekokous
Helsinki 24.-26.5.2012
43. Puoluekokous
Helsinki 24.-26.5.2012
Aloitteet, esitykset ja lausunnot SDP:n 43. puoluekokoukselle Helsinki 24.²26.5.2012 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.
OHJELMAESITYKSET
15
1. Demokratiaohjelma Puoluehallituksen esitys, jaetaan erikseen 2. EU-ohjelma Puoluehallituksen esitys, jaetaan erikseen
15
TALOUS-, TYÖLLISYYS-, VERO- JA TYÖELÄMÄALOITTEET
15
3. Tuloverotuksen korottaminen takaisin talouspoliittiseen työkalupakkiin Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 4. Suurituloisten tuloverotusta on nostettava Keravan Demarit ry:n aloite 5. Varallisuusvero on otettava uudelleen käyttöön ja pääomaveroa korotettava Keravan Demarit ry:n aloite 6. SDP:n on esitettävä huolensa tuloverotuksen kevenemisestä Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite 7. Työn verotus ei saa olla tabu Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite 8. Kaikkia tulomuotoja verotettava samalla progressiivisella veroasteikolla Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 3-8
15
9. Lihatuotteille haittavero Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite 10. Tupakkaveroa korotettava! Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 9-10
19
15
11. Lapsivähennys palautettava verotukseen Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite 12. Lounasseteleistä luovuttava Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 11-12
15 15 16 17 17 18
19 20 20 21 21
13. SDP:n kirkastettava talouspoliittinen linjansa Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
22
14. Pankkien ylin johto henkilökohtaiseen vastuuseen Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
23
15. Euroopassa julkisen kulutuksen funktionaaliseen rahoitukseen Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
24
16. Eroon velkaantumisesta Turun Sosialidemokraattinen Yhdistys Valpas ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
25
17. Kaivosten maapohja kiinteistöverotuksen piiriin Raahen Sosialidemokraatit ry:n aloite 18. Ydinvoimaloiden verotus jaettava sen seutukunnan kaikkien kuntien kesken, johon ydinvoimala kulloinkin sijoittuu Raahen Sosialidemokraatit ry:n aloite 19. Asuinkiinteistön kiinteistöveron oikeudenmukainen kohdentaminen maksukyvyn mukaan Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 17-19
30
1
22
23
25
29
30 31 31
20. Kunnallisveron tasauksen poistaminen Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
32
21. Harmaa talous tiukempaan valvontaan Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite 22. SDP toimii rahoitusmarkkinoiden avoimuuden ja läpinäkyvyyden puolesta Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite 23. Talouselämä läpinäkyväksi Hirvensalon-Kakskerran Sosialidemokraatit r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 21-23
33
24. Yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen Tölö Unga Socialister ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
36
25. Työsopimuslakia on muutettava Haagan Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto
37
26. Freelancerien ammatillinen järjestäytyminen sallittava Suomessa Tölö Unga Socialister ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
38
27. Työtä on jaettava Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
40
28. Skapa regelrätta anställningar för personer i arbetslivsträning Finlands Svenska Socialdemokrater rf:s motion Luodaan oikeita työsuhteita työelämävalmennuksessa oleville henkilöille Finlands Svenska Socialdemokrater rf:n aloite Partistyrelsens utlåtande Puoluehallituksen lausunto
41
SOSIAALIALOITTEET
45
29. Lasten hyvinvointia on lisättävä Nuorten Kotkien Keskusliitto ² Unga Örnars Centralförbund NKK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
45
30. Työeläkkeiden tarkistusindeksi muutettava puoliväli-indeksiksi Keravan Demarit ry:n aloite 31. Työeläkemaksuja korotettava välittömästi Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 30-31
46
33
34 35 35
37
38
39
40
32. Vaatimus liikunnan järjestämisestä vanhuksille vanhuspalvelulakiin Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit ry:n aloite 33. Vanhusten kotihoidon laadun takaa sitova henkilöstömitoitus Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n aloite 34. Vanhusten ja vammaisten asumisen ja turvaverkkojen parantaminen Matinkylän Sosialidemokraatit ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 32-34 35. Köyhyyden poistamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite 36. Sosialidemokraattien vastattava perustulokritiikkiin Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 37. Työttömyysturva kannustavammaksi Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 35-37
2
41 42 43
46
47 47 48 49 49 49 51 52 52 53
38. Vammaisten asemaa yhteiskunnassa on parannettava Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
54
39. Omaishoitajien asema on saatava kuntoon Suomessa Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
55
40. Lapsilisät irrotettava toimeentulotuesta Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
57
41. Palomiesten eläkeikä Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
58
42. Perhevapaita tulisi pidentää Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite 43. Vanhempainvapaat jaettava 9+9 -mallin mukaan Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite 44. Vanhempainpäivärahojen korvattava palkka kokonaan Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite 45. Vanhempainvapaat on jaettava 6+6+6 -mallin mukaisesti Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite 46. Vanhempainvapaat on jaettava 6+6+6 -mallin mukaisesti Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite 47. Molempien vanhempien työnantajille samat kustannukset Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 42-47
59
54
56
58
59
48. Terveydenhuolto-, sosiaali- ja vammais- ja psyykkisen puolen palveluihin kiinnitettävä huomiota Rekolan Työväenyhdistys ry:n jäsenen Soile Sillanmäen aloite Puoluehallituksen lausunto
60 60 61 61 62 62 63 63
49. Palvelusetelit uhkaavat yhdenvertaisuutta Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
64
50. Tavoitteeksi pakollinen ansiosidonnainen työttömyysvakuutus Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
66
51. Jokaisella on oikeus liikuntaan Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite 52. Toimeentulotuen perusosan maksatus siirrettävä Kelan hoidettavaksi ja sosiaalityön vahvistaminen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite 53. Ylisukupolvinen työttömyys laskuun Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 51-53
67
54. Paperittomien pakolaisten ja maahanmuuttajien ihmisoikeudet turvattava Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto
70
55. Kotihoidontuelle valtakunnalliset pelisäännöt Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto
71
3
65
66
68 68 69
70
72
TERVEYSALOITTEET
74
56. Toimiva maksuton perusterveydenhuolto, sairaaloiden hoitopäivämaksut kohtuullisiksi Itäkeskuksen Sosialidemokraatit ry:n aloite 57. Yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon maksukatto Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 56-57 58. Tillsätt en instans för övervakning av felbehandlingar inom hälso- och sjukvården Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:s motion Asetettava elin valvomaan hoitovirheitä sairaan- ja terveydenhoidossa Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n aloite Partistyrelsens utlåtande Puoluehallituksen lausunto 59. Yksityisten terveyspalvelujen tukeminen lopetettava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 60. Kelan sairaanhoitokorvaukset poistettava yksityisiltä terveys- ja hammaslääkäripalveluilta Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 59-60 61. Sairaanhoidon saatavuus yhdenvertaiseksi ja yhteiskunnan tukema tuottaminen virkavastuiseksi Kanta-Espoon sosialidemokraatit ry:n aloite 62. Suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää kehitettävä kokonaisvaltaisesti Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite 63. Julkisten terveydenhoitopalvelujen kehittäminen Tampereen Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 61-63
74 74 74 75 76 76 77 78 78 78 79 80 80 81
64. Veren laatu ei riipu seksuaalisesta suuntautumisesta Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
83
65. Privata läkarföretagens engagemang i kommunernas hälso- och sjukvård Karis-Billnäs Socialdemokrater r.f:s medlem Veikko Wigrens motion Yksityisten lääkärifirmojen toiminta kuntien terveyden- ja sairaanhuollossa Karis-Billnäs Socialdemokrater r.f:n jäsenen Veikko Wigrenin aloite Partistyrelsens utlåtande Puoluehallituksen lausunto
84
84
84 85 86
SIVISTYSALOITTEET
87
66. Nuorten yhteiskuntatakuu toteutettava koulutuspainotteisesti Turun Sosialidemokraattinen yhdistys Vastus ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
87
67. Joustavuutta ja laatua päivähoitopalveluihin Turun Sosialidemokraattinen yhdistys Vastus ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
88
68. Päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
90
69. Täydellä teholla työvoimapulaa torjumaan Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
90
4
87
89
90
90
70. SDP vapaan sivistystyön tukijaksi Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
91
71. Korkeakoulutuksen rahoituspohjan laajentaminen Tölö Unga Socialister ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
92
72. Kotiopetus luvanvaraiseksi Tölö Unga Socialister ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
93
73. Opintotukijärjestelmän uudistaminen Tölö Unga Socialister ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
95
74. Ammattiin opiskeleville kansalaisvaikuttamisen avaimet Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
96
75. Opintotuen huoltajakorotus demareiden tavoitteeksi Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
97
76. Korkeakoululiikunta huomioitava korkeakoulujen rahoituksessa Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
98
77. Ylioppilaskokeet voitava suorittaa saamen kielellä Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
99
91
92
94
95
78. Suomalaisista aktiivisempia kansalaisia yhteiskuntaopin opetusta lisäämällä Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 79. Nuoret mukaan yhteiskunnan kehittämiseen Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 78-79
97
98
98
99 100 100 101
80. Elämänkatsomustieto kaikille vapaaksi oppiaineeksi Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
101
81. Tunnustuksellinen uskonnonopetus lopetettava perusopetuksessa Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 82. Tunnustuksellinen uskonnonopetus lopetettava perusopetuksessa Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite 83. Peruskoulun uskonnon opettaminen lakkautettava ja tilalle tuotava elämänkatsomustiedon opettaminen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 81-83
102
84. Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus turvattava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
104
85. Opiskelijan oikeusturvan toteutuminen demarien tavoitteeksi Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
105
86. Korkeakoulujen kielipalvelut turvattava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
106
5
102
103 103 103
105
105
106
87. Enemmän työelämävalmennusta yliopistoon Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
107
88. Pakkohausta on luovuttava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
108
89. Opintopisteiden kuormittavuuteen puututtava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
109
90. Valmentavat opinnot osaksi kaikkien korkeakoulujen palvelupalettia Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
110
91. Taiteen korkeakoulutuksen monipuolisuudesta pidettävä kiinni Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
112
92. SDP:n toimittava tasa-arvoisen korkeakouluverkon puolesta Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
113
93. Ammattikorkeakouluopiskelijoille automaattinen terveydenhuoltomaksu Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
113
94. Saamen kielten virtuaaliopetukseen on panostettava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 95. Saamen kielen opiskelumahdollisuuksia parannettava saamelaisalueen ulkopuolella Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 94-95
114
107
109
110
111
112
113
114
115 115
96. Jyrkkä ei yliaikamaksuille Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
116
97. Korkeakoulujen mielikuvamainontaan on puututtava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
117
98. Jokainen ansaitsee koulutustaan vastaavan työpaikan Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
118
99. Opintotuki säilytettävä opintorahapainotteisena Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
119
100. Opintotuen asumislisän vuokrakattoa korotettava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
120
101. Ruotsin kielen opiskelun aloitusikää alennettava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
121
102. Suomalaista opinto-ohjausta kehitettävä Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
121
6
116
117
118
119
120
121
122
103. Maksuton koulutus on tasa-arvoisen yhteiskunnan peruspilari Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
122
104. Ohjelma kielellisen syrjinnän poistamiseksi Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
124
105. SDP:lle korkeakoulupoliittinen linjapaperi Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
125
106. Opiskelun ja työnteon yhdistäminen Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto
125
KUNTA-, KAUPUNKI- JA ALUEALOITTEET
127
107. Lähidemokratian turvaaminen kuntarakenneuudistuksessa Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite 108. Demokratian muodot ja ulottuvuudet SDP:n kuntavaaliohjelman keskiöön Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite 109. Kunnallisen demokratian kehittäminen kuntaliitosten ja kuntien yhdistymisen yhteydessä Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 107-109
127
110. Kuntapalvelujen riittävyyden ja laadun turvaaminen Porvoon Työväenyhdistys ry:n aloite 111. Palveluiden kilpailuttamisen perusteita tarkennettava yltiöyksityistämiselle rajat Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 110-111
130
112. Metropolihallinto todeksi Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
132
123
124
125
126
127 129 130
131 131
132
113. Uusien velvoitteiden lisääminen kunnille ilman niihin osoitettua rahoitusta lopetettava Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite 114. Kunta ² valtio -suhde määriteltävä uudelleen peruspalvelujen turvaamiseksi Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite 115. Valtionosuuksien korvamerkintä Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 113-115 116. Kansalaisten oikeus yhdenvertaisiin peruspalveluihin on taattava kaikissa kunnissa Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
133 133 134 134 135 135
117. Liikuntapalveluita kaikille Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
135
KANSAINVÄLISET, PUOLUSTUS- JA EU-ALOITTEET
137
118. Lähialueyhteistyö turvattava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
137
136
7
137
119. Somalimaan kansainvälistä tunnustamista edistettävä Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 120. Sosialidemokraattiseen puolueen toimittava aktiivisesti ihmisoikeuksien puolesta Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
138 138 139 139
121. Köyhdyttäminen lopetettava Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
140
122. Armeijan koko supistuu ² vastuualue ei! Pohjois-Haagan Sos.-dem. Yhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
141
123. SDP:n muodostettava perusteltu kanta maanpuolustuksen kehittämiseen Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 124. Siviilipalveluksen kestoa lyhennettävä Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite 125. Varusmies- ja siviilipalvelusta uudistettava Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen ja Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 123-125
143
126. EU:n kriisi on poliittinen kriisi, ei euron kriisi Kauklahden Sos.-dem. yhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
145
127. Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta vahvistettava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 128. Sosiaalinen Eurooppa huomioitava EU:n perussopimuksissa Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 127-128
148
140
129. Europarlamenttivaalien kampanjassa tehtävä yhteistyötä PES:n ja S&D -ryhmän kanssa Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
142
144
144
144
146
148
149 149 150
130. Komission ja parlamentarismin vahvistaminen SDP:n EU-politiikan keskiöön Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite Puoluehallituksen lausunto
150
131. EU:lle selkeä johto Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite Puoluehallituksen lausunto
151
132. EU:n on katsottava maailmantasolle Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn,
152
8
151
151
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite Puoluehallituksen lausunto
152
133. Euroopan unionin vahvistettava yhteistä puolustustaan Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
153
LAKI- JA HALLINTOALOITTEET
155
134. Luovutaan kesäajasta Raahen Sosialidemokraatit ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
155
135. Lasten uskonnonvapaudesta tehtävä todellinen vapaus Viitasaaren Demarit ry:n jäsen Sonja Kekkosen ja Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n jäsen Salla Saarasen aloite 136. Oikeus päättää uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta 15-vuotiaana Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsenen Pekka Suhosen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 135-136
155
137. Äänestysoikeus maahanmuuttajille kaikissa vaaleissa! Hakaniemen Sosialidemokraatit ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
157
138. Julkishallinnon IT-ohjelmien yhteensopivuus Tölö Unga Socialister ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
159
139. Seksuaalirikoksiin huomiota Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite 140. Suomen seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö uudistettava Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 139-140
160
153
155
156
156
158
159
160 161
141. Valtion lopetettava pariskuntien eriarvoistaminen Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite 142. Vihkioikeus vain maistraateille Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 141-142
162
143. Sukupuolen korjaamista koskeva laki uudistettava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
163
144. Kirkko irti valtiosta Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
165
145. Vainon kriminalisointi Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto
166
ENERGIA- JA ILMASTOALOITTEET
168
146. Täysin uusiutuvaan energiaan perustuva talous mukaan vuoden 2050 tiekarttaan Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite
168
162 163
164
165
166
9
147. Strategia ydinvoimasta luopumiseksi Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite 148. Valtion on asetuttava nykyistä voimakkaammin kotimaisen tuulivoimateollisuuden tueksi Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite 149. Ei lisää ydinvoimaa Suomeen Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 150. Hiilineutraaliin Suomeen 2050 mennessä Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsenen Pekka Suhosen ja Lahden Sos.dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite 151. Turpeen poltto lopetettava 2025 mennessä Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsenen Pekka Suhosen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite 152. Valtion on asetuttava nykyistä voimakkaammin kotimaisen tuulivoimateollisuuden tueksi Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 146-152
168
ELINKEINO- JA MAATALOUSALOITTEET
175
153. Suomelle teollisuuspoliittinen ohjelma luomaan uutta kasvua ja työpaikkoja Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
175
154. Suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyky turvattava Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
176
169 170 170
171
171 172
175
176
155. Kaivostoiminnan tuotot valtiolle 177 Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite 156. Suomalaisen kaivosyhtiön perustaminen ja malmivarantojen hyödyntäminen 177 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 155-156 178 157. Valtio yritysostoksille Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 158. Kotimaisen elintarviketeollisuuden työpaikkojen säilymisen varmistaminen täytyy olla SDP:n linja entistä vahvemmin tulevaisuudessa Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Tarja Eklundin aloite Puoluehallituksen lausunto
179 179 180 180
159. Yhteiskunnallista yrittäjyyttä edistettävä Suomessa Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
181
160. Turkistarhaus lopetettava siirtymäajan jälkeen Haagan Työväenyhdistys r.y:n jäsenten Eero Ahposen, Juha Jaatisen ja Jaakko Kyläsalon, Posti- ja viestintäalan Sos.dem. yhdistys ry:n jäsenten Taru Alhon ja Juha Pöyryn, Lauttasaaren Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Markus Pulsan ja Korpilahden Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Heidi Niemisen aloite 161. Turkistarhaus on kiellettävä siirtymäajan jälkeen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite 162. Turkistarhauksessa siirryttävä maapohjaisiin häkkeihin Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n
182
10
181
182 183
jäsenen Pekka Suhosen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 160-162
183
163. Kalastuskortti kännykällä Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
184
164. Luonnonlohen ja -taimenen kantoihin tehoelvytys Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
185
165. Edistykselliseen maatalouspolitiikkaan Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 166. Edistykselliseen maatalouspolitiikkaan Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 165-166
187
ASUNTO-, KULUTTAJA- JA LIIKENNEALOITTEET
191
167. Asumisen sietämätön kalleus Matinkylän Sosialidemokraatit ry:n aloite 168. Pääkaupunkiseudulle on rakennettava riittävästi laadukkaita ja edullisia asuntoja Kauklahden Sos.-dem. yhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 167-168
191
185
169. Utöka statens och kommunernas stöd för renovering av bostäder! Finlands Svenska Socialdemokrater rf:s motion Valtion ja kuntien tukea asuntojen kunnostamiseen on kasvatettava! Finlands Svenska Socialdemokrater rf:n aloite Partistyrelsens utlåtande Puoluehallituksen lausunto 170. Pikavippifirmojen koronkiskonnasta tehtävä loppu Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite 171. Pikavipit kriminalisoitava! Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 170-171
186
188 188
191 192 193 194 195 195 196 196 197
172. Kuluttajansuojan ulottaminen sähkön jakeluun ja siinä tapahtuviin jännitteen vaihteluihin 198 Kangasalan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto 199 173. Joukkoliikenteen kehittämiseen kokonaisvaltainen näkemys Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite 174. Julkista liikennettä tuettava ja käyttöastetta nostettava Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 173-174
200
175. Mutkat suoriksi rantaradalla Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
202
JÄRJESTÖTOIMINTA-ALOITTEET
204
176. SDP:lle teemavuodeksi lapset 2013 Nuorten Kotkain Keskusliitto - Unga Örnars Centralförbund NKK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
204
11
200 201
203
204
177. SDP:lle kansalaispaneeli Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite 178. Jäsenistön poliittinen osallistaminen osaksi puolueen jäsenetuja Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 177-178
205
179. Inkludera invandrarna ² förstärk socialdemokratin Finlands Svenska Socialdemokrater rf:s motion Maahanmuuttajat mukaan - sosialidemokratiaa vahvistettava Finlands Svenska Socialdemokrater ry:n aloite Partistyrelsens utlåtande Puoluehallituksen lausunto
206
206 206
207 207 208
180. Rahamaailman toiminnan ymmärtäminen Kokkolan Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto
208
181. Irti vaihtoehdottomuusretoriikasta Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
208
208
209
182. Tasa-arvon edistäminen ja tiennäyttäminen tasa-arvon juurruttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja SDP:n toimintaan Keravan Demarit ry:n jäsenen Leena Harjula-Jalosen aloite Puoluehallituksen lausunto 183. SDP:lle viestintäsuunnitelma ja rahoitusta ohjattava maakunnalliseen viestintään Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
209 210 210 210
184. Palkansaajatoiminta puoluekokouskauden kärkihankkeeksi Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
211
185. Seksuaaliseen häirintään puututtava aktiivisesti Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
212
186. Kasvisruokaa puolueen tapahtumiin Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 187. SDP Reilun kaupan edelläkävijäksi Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 186-187
212
212
212
213 213
188. SDP:n on terästettävä viestintäänsä ja luotava asiantuntijaverkosto Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
213
189. SDP:n toteutettava näkyvyyskampanja Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
214
190. Huonokuuloisten osallistumismahdollisuuksia lisättävä Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
214
191. Avoin äänestys Euroopan sosialidemokraattien ehdokkaasta komission puheenjohtajaksi Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite Puoluehallituksen lausunto
12
214
214
215 215
215
192. Kansainvälisen siirtojäsenyyden mahdollistaminen Lempäälän Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
216
JÄRJESTÖTALOUSALOITTEET
217
193. Esitys puolueen jäsenmaksuksi vuosiksi 2013-2014 Puoluehallituksen esitys
217
194. Puolueen lehdistötuen tulisi mahdollistaa maakunnallisten lehtien toiminta jatkossakin Eurajoen Sosialidemokraatit ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
216
218 218
195. Maaseudun työväentalot ja puolueen järjestöuudistus Visuveden Työväenyhdistys Kehitys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
219
196. Puolueosastojen tukeminen joissakin tilanteissa Matinkylän Sosialidemokraatit ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
220
197. Suomessa siirryttävä sukupuolineutraaliin puoluerahoitukseen Tölö Unga Socialister ry:n aloite 198. Suomessa on siirryttävä laaja-alaista tasa-arvotyötä tukevaan puoluerahoitukseen Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 197-198
221
199. Lisää henkilöstöresursseja Uudellemaalle ja Helsinkiin Tölö Unga Socialister ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
222
200. Puolueen nuorisojäsenmaksu poistettava Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
223
201. SDP:n piirijärjestöjen tuettava nuoriso- ja opiskelijaosastoja Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
223
202. Alle 25-vuotiaiden alempi jäsenmaksuluokka koskemaan myös päätoimisia opiskelijoita Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
219
220
221 222
222
223
224 224 224
203. SDP-perheen omaisuuden hallinta ja verkkomarkkinointi Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto
225
SÄÄNTÖALOITTEET
226
204. Puoluehallituksen jäsenmäärä Seinäjoen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
226
205. SDP:n sääntömuutoksen valmistelun aloittaminen Lempäälän Työväenyhdistys ry:n aloite 206. Puolueen säännöt päivitettävä 2000-luvulle Joensuun Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 205-206
226
13
225
226
227 227
207. Puoluekokouskausi kolmivuotiseksi Seinäjoen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry:n aloite 208. Puoluekokous jatkossa joka kolmas vuosi Kankaanpään Työväenyhdistys ry:n aloite 209. Puoluekokousten väli 3-4 vuodeksi Laukaan Demarit ry:n aloite 210. Puoluekokousväli turhan lyhyt Länsi-Porin Sosialidemokraatit ry:n aloite 211. Puoluekokouskausi kolmivuotiseksi Oulun Sosialidemokraattinen Piiri ry:n aloite 212. Puoluekokouskausi kolmevuotiseksi Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 207-212
227 228 228 228 228 229 229
213. Vapaajäsenyys pois puolueen säännöistä Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. yhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
229
214. Vaalikelpoisuus edustajistojen vaaleissa Suoraman Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
230
215. Puolueen puheenjohtajan valinta jäsenäänestyksellä Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 216. Puolueen puheenjohtajan valinta jäsenäänestyksellä Tampereen Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 215-216
231
OHJELMA-ALOITTEET
233
217. Utarbeta ett jämställdhetspolitiskt program för SDP Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:s motion Sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä poliittinen ohjelma SDP:lle Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n aloite 218. Utarbeta jämställdhetspolitiskt program för SDP Finlands Svenska Socialdemokrater rf:s motion Sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä poliittinen ohjelma SDP:lle Finlands Svenska Socialdemokrater rf:n aloite 219. Tasa-arvopoliittinen ohjelma SDP:lle Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 217-219 Partistyrelsens utlåtande om motionerna 217-219
233
220. Rahamarkkinoiden sääntely Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. yhdistys ry:n aloite 221. Program mot skatteparadisens och skatteflyktens skadliga inverkan Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:s motion Tarvitaan veroparatiisien ja veronkierron vastainen ohjelma Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 220-221 Partistyrelsens utlåtande om motionerna 220-221
236
222. SDP:n päivitettävä vammaispoliittinen ohjelmansa Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto
240
14
230
230
231 231
233 234 234 235 235 236
238 238 239 239
240
OHJELMAESITYKSET 1.
Demokratiaohjelma
2.
EU-ohjelma
Puoluehallituksen esitys, jaetaan erikseen
Puoluehallituksen esitys, jaetaan erikseen
TALOUS-, TYÖLLISYYS-, VERO- JA TYÖELÄMÄALOITTEET 3.
Tuloverotuksen korottaminen takaisin talouspoliittiseen työkalupakkiin Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Ansiotuloverotus on systemaattisesti keventynyt vuoden 1995 jälkeen. Samanaikaisesti tuloerojen kasvuvauhti on ollut, taloudellista taantumaa ja aivan viime vuosia lukuun ottamatta, OECD-maiden kärkipäätä. Kun työn verotusta kevennetään, muuttuu verotuksen painopiste väistämättä tasaveron suuntaan. Syntynyt aukko rahoituksessa on täytettävä muiden verojen korotuksilla tai leikkauksilla. Arvovaltaisen brittiläisen veroraportin Mirrlees Review'n mukaan verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta kulutukseen ei kuitenkaan johda merkittäviin työllisyysvaikutuksiin. Samaan tulokseen on tullut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen VTT Jukka Lassila Suomea koskevissa laskelmissaan. Verotus on ennen kaikkea poliittinen kysymys. On tärkeää, ettei tuloverotus ole tabu. Kaikkien vaihtoehtojen tulee säilyä veropolitiikan keinovalikoimassa ² myös tuloverotuksen korottamisen. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP ottaa tuloverotuksen korottamisen talouspoliittiseksi vaihtoehdoksi.
4.
Suurituloisten tuloverotusta on nostettava Keravan Demarit ry:n aloite
Keravan Demarit ry esittää, että puoluekokous päättää, että SDP toimii siten, että hyvätuloisten tuloveroja nostetaan nykyiseen verrattuna. Liitteenä laskelma ja esimerkki, miten hyvätuloisten nykyistä suurempi yhteisvastuu hyvinvointivaltion rahoituksessa voisi toteutua. Viittaamme vielä siihen, että eri maissa, lähinnä läntisissä teollisuusmaissa suurituloiset ovat vedonneet omiin hallituksiinsa tuloverojen korottamiseksi suurituloisten osalta. Suomi voisi toimia tässä ilman suomalaisten suurituloisten vetoomuksia SDP:n aloitteen pohjalta.
5.
Varallisuusvero on otettava uudelleen käyttöön ja pääomaveroa korotettava Keravan Demarit ry:n aloite
Varallisuusveron poisto on koettu suurena vääryytenä. Tämä epäoikeudenmukaisuus on korjattava. Eri tutkimusten mukaan yli 70 prosenttia SDP:n kannattajista palauttaisi varallisuusveron. SDP:n tulee ottaa varallisuusveron palauttaminen tavoitteeksi. Sitä puoltavat monet syyt. Erityisesti tuloerojen jyrkkä kasvu, joka on ollut EU:n suurinta viime vuosina. Suomessa on alettu maksaa johtajille sellaisia palkkoja, bonuksia ja optioita, joissa ei ole ollut mitään järjellisiä perusteluja. Kun rahat on muutettu erilaisek15
si varallisuudeksi, tulee sitä verottaa. Ainoa tapa päästä käsiksi tähän omaisuuteen on varallisuusveron palautus tiukassa muodossa ja pääomaveron korotus. Ylisuurten palkkojen maksaminen johtajille rapauttaa myös moraalia. Talouselämän eliitti palkitsee toinen toistaan nimitysvaliokuntien kautta. 2011 Vuositulo 100 000 110 000 120 000 130 000 140 000 150 000 160 000 170 000 180 000 190 000 200 000 210 000 220 000 230 000 240 000 250 000 260 000 270 000 280 000 290 000 300 000 310 000 320 000 330 000 340 000 350 000 360 000 370 000
Vero 10% tulosta 10000 12100 14400 16900 19600 22500 25600 28900 32400 36100 40000 44100 48400 52900 57600 62500 67600 72900 78400 84100 90000 96100 102400 108900 115600 122500 129600 136900
tulo vuodessa 90 000 97 900 105 600 113 100 120 400 127 500 134 400 141 100 147 600 153 900 160 000 165 900 171 600 177 100 182 400 187 500 192 400 197 100 201 600 205 900 210 000 213 900 217 600 221 100 224 400 227 500 230 400 233 100
verot ja maksut 38% 39% 40% 40,50% 41% 41,50% 42,50% 43% 43% 43% 43,50% 44% 44% 44,50% 44,50% 44,50% 45% 45% 45% 45,50% 45,50% 45,50% 45,50% 45,50% 46% 46% 46% 46%
maksut yhteensä 44200 50281 56640 62706 68964 75413 82720 89573 95868 102277 109600 117096 123904 131710 138768 145938 154180 161595 169120 177785 185550 193425 201408 209501 218824 227150 235584 244126
käteen 55 800 59 719 63 360 67 295 71 036 74 588 77 280 80 427 84 132 87 723 90 400 92 904 96 096 98 291 101 232 104 063 105 820 108 405 110 880 112 216 114 450 116 576 118 592 120 500 121 176 122 850 124 416 125 874
prosentti yhteensä 44,2 45,7 47,2 48,2 49,3 50,3 51,7 52,7 53,3 53,8 54,8 55,8 56,3 57,3 57,8 58,4 59,3 59,9 60,4 61,3 61,9 62,4 62,9 63,5 64,4 64,9 65,4 66,0
Keravan demarit ry esittää, että varallisuusvero on otettava uudelleen käyttöön ja pääomaveroa korotettava.
6.
SDP:n on esitettävä huolensa tuloverotuksen kevenemisestä Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite
TOSY on huolissaan tuloverotuksen systemaattisesta kevenemisestä viime vuosina. Ansiotuloverotus on keventynyt vuodesta 1995 eteenpäin. Samanaikaisesti tuloerojen kasvuvauhti on ollut taloudellista taantumaa ja aivan viime vuosia lukuun ottamatta OECDmaiden nopeinta. Kun työn verotusta kevennetään, muuttuu verotuksen painopiste väistämättä tasaveron suuntaan. Syntynyt aukko rahoituksessa on täytettävä muiden verojen korotuksilla tai leikkauksilla. Arvovaltaisen brittiläisen veroraportin Mirrlees Reviewin mukaan verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta kulutukseen ei kuitenkaan johda merkittäviin työllisyysvaikutuksiin. Samaan tulokseen on tullut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen VTT Jukka Lassila Suomea koskevissa laskelmissaan. SDP:n tulisi ottaa kantaa vallitsevaan kehitykseen. Verotus on ennen kaikkea poliittinen kysymys. On tärkeää, ettei tuloverotus ole tabu. Vaikkei tuloverotuksessa olisikaan välitöntä muutostarvetta, tulee kaikkien vaihtoehtojen säilyä veropolitiikan keinovalikoimassa - myös tuloverotuksen korottamisen.
16
Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry esittää, että SDP esittää huolensa tuloverotuksen jatkuvasta kevenemisestä ja pitää julkisuudessa esillä myös mahdollisuutta korottaa ansiotuloverotusta.
7.
Työn verotus ei saa olla tabu
Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Valtion verotuksessa ansiotuloveron osuus on pienentynyt viime vuosien aikana huomattavasti. Käytännössä tämä on tarkoittanut valtiolle useiden miljardien eurojen menetyksiä, joita on jouduttu paikkailemaan tasaveroja nostamalla, hyvinvointipalveluja leikkaamalla ja lainaa ottamalla. Ansiotuloverotus on systemaattisesti keventynyt vuodesta 1995 eteenpäin. Samanaikaisesti tuloerojen kasvuvauhti on ollut taloudellista taantumaa ja aivan viime vuosia lukuun ottamatta OECD-maiden kärkipäätä. Tuloverotus on yksi harvoista keinoista tasata tuloeroja sekä luoda taloudellista tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Julkisessa keskustelussa on korostunut näkökulma, jonka mukaan tuloverotus on markkinoille haitallisin veromuoto. Arvovaltaisen brittiläisen veroraportin Mirrlees Reviewin mukaan verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta kulutukseen ei kuitenkaan johda merkittäviin työllisyysvaikutuksiin. Samaan tulokseen on tullut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen VTT Jukka Lassila Suomea koskevissa laskelmissaan. Lokakuussa 2011 sovitussa ns. raamisopimuksessa työmarkkinoille pyritään jälleen kerran ostamaan työrauha veronalennuksilla. Kun työn verotusta kevennetään, muuttuu verotuksen painopiste väistämättä tasaveron suuntaan. Tämä linja ei voi jatkua loputtomiin, vaan johtaa verokilpailuun ja ennen pitkää julkisen talouden rahoituspohjan rapautumiseen. Verotus on ennen kaikkea poliittinen kysymys. On tärkeää, ettei mikään verolaji ole tabu. SDP:n on pyrittävä murtamaan myytti, jossa tuloverotus koetaan vain työntekijän tai työantajan rankaisemiseksi. Vaikkei tuloverotuksessa olisikaan välitöntä muutostarvetta, tulee kaikkien vaihtoehtojen säilyä veropolitiikan keinovalikoimassa. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous velvoittaa SDP:n pitämään jatkossa esillä myös mahdollisuutta korottaa ansiotuloverotusta osiltaan muiden veropolitiikan keinojen ohella. Verotuksen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista.
8.
Kaikkia tulomuotoja verotettava samalla progressiivisella veroasteikolla Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Pääomatulojen ja ansiotulojen verotusmallierot ovat sosiaalisesti epäoikeudenmukaisia. Pienituloisilta kerätään pienistä pääomatuloista veroa palkkatuloa isommalla prosentilla ja suurituloisilta pienemmällä prosentilla kuin palkasta. Lisäksi ongelmana on, että pelkkää pääomatuloa nauttiva käyttää kunnallisia palveluita vapaamatkustajana, koska pääomatuloista ei ohjaudu kunnille verotuloja. Verotuksen tulee olla oikeudenmukaista ja yksinkertaista. Ansiotuloa ja pääomatuloa olisikin verotettava samalla tavalla, samalla progressiivisella asteikolla, mutta erillisinä rinnakkaisina tulonlähteinä. Lisäksi kummastakin verosta maksettaisiin jatkossa myös kunnallisveroa palveluiden rahoittamiseksi. Käytännössä se tarkoittaisi, että alle kolmenkymmenentuhannen euron pääomatulojen verotus kevenisi ja vastaavasti kolmenkymmenentuhannen euron ylittävän pääomatulon verotus kiristyisi. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous vaatii, että ansiotuloja ja pääomatuloja verotetaan jatkossa samalla progressiivisella veroasteikolla. Myös kunnallisverotuksen on oltava progressiivista. Osa pääomatuloverotuotosta on suunnattava kunnille. 17
Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 3-8 Aloitteet käsittelevät tulo- ja varallisuusverotusta. Aloitteissa esitetään tuloverotuksen kiristämistä erityisesti suurituloisilta. Kiristysten tulisi kohdistua myös ansiotuloveroon. Lähivuosina veropolitiikkaa tehdään tilanteessa, jossa valtiontalous on vahvasti alijäämäinen. Veronkorotukset ovat välttämättömiä julkisen talouden kestävyyden parantamisessa. On tärkeää, että veronkorotukset toteutetaan oikeudenmukaisesti siten, että ne kohdistuvat veronmaksukyvyn mukaan. SDP esitti ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja pääomatuloveron korottamista. Pääomatuloveroa korotettiin hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2012 nostamalla yleinen pääomatuloverokanta 30 prosenttiin. Pääomatulovero muutettiin progressiiviseksi, kun yli 50 000 euron osaa pääomatulosta verotetaan korotetulla 32 prosentin verokannalla. Samalla listamaattomista yhtiöistä maksettavien verovapaiden osinkojen enimmäismäärää alennettiin 90 000 eurosta 60 000 euroon. Pääomatulojen nykyistä kireämpi verotus lisäisi verojärjestelmän progressiivisuutta ja vahvistaisi sitä periaatetta, että veroja maksetaan maksukyvyn mukaan. Näin ollen etenkin suuria pääomatuloja tulisi verottaa nykyistä kireämmin. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi korottamalla ylemmän pääomatuloveroluokan veroprosenttia nykyisestä. Samalla listaamattomien yritysten osinkojen verovapautta voitaisiin edelleen kaventaa nykyisestä. Kumpikaan vaihtoehdoista ei ole mukana hallitusohjelmassa. Puoluehallitus muistuttaa, että kansainvälinen verokilpailu ei estä pääomatuloveron korotusta. Pääomatuloveroa maksavat yksittäiset ihmiset eivätkä yritykset. Pääomatulovero ei siten ole kovinkaan altis verokilpailulle. Pääomatuloveron taso ei ole tällä hetkellä Suomessa mitenkään korkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Ansiotulojen verotus oli Ahon hallituksen jäljiltä 1990-luvun puolivälissä ennätyskireällä. Ylikireästä työn verotuksesta oli tullut myös este työllisyyden paranemiselle. Työn verotuksen kohtuullistaminen olikin tärkeä Lipposen sateenkaarihallitusten ja tulopoliittisen yhteistyön tavoite. Eniten verotus on keventynyt pieni- ja keskituloisilla, lähes 10 prosenttiyksikköä. Tuloverotuksen kevennysten rajat tulivat vastaan vuoteen 2007 mennessä. Siksi sosialidemokraatit ilmoittivat vuoden 2007 vaalitaistelussa, ettei puolue sitoudu enää mihinkään uusiin veronkevennyksiin. Vanhasen II-hallituksen ylisuuret veronkevennykset söivät vaarallisella tavalla hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja synnyttivät osaltaan nykyään kestävyysvajeeksi nimettyä rahoitusongelmaa. Ansiotuloverotus onkin Suomessa jo alhaista verrattuna muihin Pohjois-Euroopan maihin. Ansiotuloverotustakaan ei voida nykyisessä taloustilanteessa jättää kokonaan keinovalikoiman ulkopuolelle, kun halutaan kerätä lisää verotuottoja oikeudenmukaisella tavalla. Mm. puolueen puheenjohtaja on pitänyt aihetta esillä. Ylimmissä tuloluokissa ansiotuloverotusta tulee olla mahdollista kiristää nykyisestä. Ansiotuloveron korotus ylimmissä tuloluokissa vaikuttaisi vain vähän kansalaisten ostovoimaan, koska näissä tuloluokissa vain osa tuloista kulutetaan. Samoin sen työllisyysvaikutukset olisivat tutkimustiedon valossa olemattomat. Korottamalla ansiotuloveroa ylimmissä tuloluokissa kaikkein maksukykyisimmät saataisiin oikeudenmukaisella tavalla mukaan julkisen talouden tasapainottamiseen. Aloitteessa 5 esitetään myös varallisuusveron palauttamista. Vanha varallisuusvero poistettiin vuoden 2005 työmarkkinaratkaisun yhteydessä. Varallisuusveron tuotto oli noin 70 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä kiristettiin osinkojen verotusta useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Vanhanmallinen varallisuusvero siinä muodossa, missä se oli voimassa vuoteen 2005 asti, oli monilta osin vanhentunut ja huonosti toimiva veromuoto. Se kohteli eri varallisuuseriä eri tavalla, jätti osan varallisuudesta verotuksen ulkopuolelle ja sitä oli helppo kiertää. Näin ollen pelkkä vanhan varallisuusveron palauttaminen ei ole toimiva tapa omaisuuksien verotuksen kiristämiseen, ja sen merkitys valtiontalouden kannalta olisi pieni. Järkevämpää on verottaa omaisuuksista saatavaa tuottoa
18
pääomatuloveron avulla. Puoluekokous onkin useampaan kertaan hylännyt esitykset palata vanhamuotoiseen varallisuusveroon. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että pääomatuloveroa on yhä kiristettävä erityisesti suurimpien pääomatulojen osalta. Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksia on karsittava nykyisestä. Korkeimpien ansiotulojen verotuksen kiristämistä ei tule poissulkea osana julkisen talouden oikeudenmukaista tasapainottamista.
9.
Lihatuotteille haittavero Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite
Syömisen osuus on noin kolmannes yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista. Elintarvikkeiden ympäristövaikutusten suurimmat aiheuttajat ovat ruokavalion lisäksi ruoan kypsentäminen sekä ostosmatkat. Eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen suuria kasvipohjaisiin tuotteisiin verrattuna. Sekä naudanlihan- että riisintuotanto lisäävät erityisesti ilmastonmuutosta. Ongelmallista onkin, että suomalaisten ruokailutottumukset ovat kehittyneet viime aikoina ympäristön ja eläinten kannalta epäedulliseen suuntaan: lihankulutus on noussut 1970-luvun alusta noin 30 kiloa henkeä kohden vuodessa, ja vuonna 2007 suomalainen söi keskimäärin 76 kiloa lihaa. (Finfood, Lihatiedotus). Samalla toisaalta syötäväksi kelpaavan ruoan hukka on kotitalouksissa jopa 10 prosenttia, kun kaupassa ruokahävikki on vain 1²2 prosentin luokkaa. Kun ruokaa hankitaan Suomessa 600²700 kiloa henkilöä kohden vuodessa, syötäväksi kelpaavaa ruokajätettä syntyy vastaavasti noin 30²70 kiloa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Foodchain -hankkeen mukaan ruoan ympäristöjälkeä on tällä hetkellä helpointa pienentää kulutustottumuksia muuttamalla. (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Foodchain -hanke, Miten syödä ympäristöä säästäen 18.12.2007) Meidän tuleekin kehittää ohjauskeinoja, jotka samanaikaisesti auttavat muuttamaan ruokavaliota ympäristöä vähemmän kuluttavaksi sekä ohjaavat ruokahävikkiä vähentävään suuntaan. Yksi tällainen keino on haittavero, joka nostaa haitallisempia tuotteiden hintaa ja samalla vähentää niiden hukkaan heittämistä. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että Suomessa otetaan käyttöön erillinen haittavero lihalle sen suhteellisesti suurien hiilipäästöjen vuoksi. Samalla lisätään tiedotusta eri raaka-aineiden ilmastovaikutuksista ja ohjataan kulutusta vähän kasvihuonekaasuja tuottaviin tuotteisiin.
10.
Tupakkaveroa korotettava!
Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite
Tupakointi heikentää yleiskuntoa ja aiheuttaa moninkertaisen riskin sairastua useisiin kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, syöpiin ² joita tärkeimpänä keuhkosyöpä ² sekä moniin hengityselimistön sairauksiin. Tupakointi aiheuttaa Suomessa 5 000 ² 6000 kuolemantapausta vuosittain ja sen on todettu heikentävän oleellisesti myös työkykyä ja lisäävän sairauspoissaoloja. Tupakanviljely on nykyisin keskittynyt yhä enenevissä määrin kehitysmaihin, missä se vie huomattavia määriä viljelyala ruokakasveilta. Tupakkateollisuus kuluttaa myös huomattavia määriä polttopuita, ja tupakan osuus kehitysmaiden metsätuhoista onkin laskettu olevan jopa 5²25 prosenttia.
19
Tupakointi aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain välitöminä terveydenhuollon kuluina noin 85 000 ² 100 000 euron kustannukset, mutta välilliset kulut mukaan lukien kustannukset ovat jopa kahden miljardin luokkaa. Vuoden 2010 valtion talousarvioesityksessä tupakkaveron arvioitiin tuovan valtiolle tuloja noin 682 000 000 euroa, mikä on siis tupakoinnin todellisista kustannuksista vain noin 34 prosenttia. Tupakoinnista aiheutuu siis yhteiskunnalle huomattavasti enemmän menoja kuin tuloja. Tupakkaveron korostusten on paitsi todettu kartuttavan valtion kassaa myös vähentävän tupakointia merkittävästi, mikä on tärkeä kansanterveydellinen tavoite. Eniten tupakkaveron korotuksen on todettu vähentävän nimenomaan nuorten tupakointia, sillä heillä on usein vähemmän rahaa käytössään ja he ovat siten herkempiä hinnankorotuksille. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP toimii aktiivisesti tupakkaveron korottamiseksi. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 9-10 Aloitteet käsittelevät haittaveroja. Aloitteessa 9 esitetään haittaveroa lihatuotteille sen hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Aloitteessa 10 esitetään korotuksia tupakkaveroon. Verotus on tehokas keino vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Haittaverojen avulla voidaan vähentää haitallista käyttäytymistä, kuten epäterveellisiä elintapoja tai ilmastolle haitallista toimintaa. Sen vuoksi ympäristö- ja haittaverojen käyttöä on monissa tapauksissa järkevää lisätä nykyisestä. Halutessaan ihmiset voivat välttää haittaverot vähentämällä niillä verotettujen asioiden kuluttamista tai muuttamalla käyttäytymistään muutoin. Tupakkaveron voi välttää vähentämällä tupakointia ja lihatuotteiden haittaveron vähentämällä lihan syöntiä. Molempien ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat myönteisiä. Tupakkaveron kohdalla on huomioitava mahdollinen lisääntyvä matkustajatuonti, mikä osaltaan heikentää veronkorotuksen myönteisten vaikutusten toteutumista. Lihatuotteiden verotuksen perusteita ja tarpeellisuutta voidaan selittää osana verotuksen terveysvaikutusten läpikäyntiä. Valmisteverojen avulla verotetaan jo tiettyjä elintarvikkeita kireämmin kuin muita, esimerkiksi makeisia, jäätelöä ja virvoitusjuomia. Parhaillaan selvitetään laajempaa sokeriveroa. Ympäristö- ja haittaverojen kiristäminen ei tarjoa kestävää ratkaisua valtiontalouden tilan parantamiseen: niiden tarkoituksena on vähentää verotettavaa toimintaa, jolloin myös veropohja pienenee. Näin ollen haittaverot ovat nimenomaan käyttäytymistä ohjaavia välineitä, eivätkä ensisijaisesti fiskaalisia välineitä. Haittaveroja käytettäessä on myös vältettävä moninkertaista ohjausta, eli niitä on käytettävä harkiten muiden ohjauskeinojen kanssa. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että ympäristö- ja haittaverojen käyttöä tulee lisätä huomioiden tulonjakonäkökohdat.
11.
Lapsivähennys palautettava verotukseen Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite
1990-luvun laman aikana, vuonna 1994, verotuksesta poistettiin aiemmin käytössä ollut lapsivähennys. 2010-luvulla inflaation myötä ruoan, energian, asumisen ja polttoaineiden kustannusten nousu on lisännyt köyhyydessä elävien lapsiperheiden määrää ennestään. Käytössä olleessa lapsivähennyksessä lapsiperheillä oli mahdollisuus vähentää tietty summa lasta kohden perheen vuosituloista, eli verotettavista tuloista ja tätä kautta suoraan maksetuista veroista. Käytännössä vähennysoikeus kasvoi porrastetusti lapsiluvun kasvaessa tiettyyn rajaan saakka, pysyen tämän jälkeen ennallaan. Vähennysoikeiden rajallisen porrastamisen myötä turvattaisiin kuitenkin myös kunnille riittävä verotulojen saanti julkisten peruspalvelujen järjestämiseen. 20
Vaikka verovähennyksiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa joudutaankin suhtautumaan kriittisesti, lapsivähennyksen toteuttaminen olisi kuitenkin perusteltu ja kannattava investointi suomalaisten lapsiperheiden taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja turvaamiseksi. Jyväskylän Työväenyhdistys esittää, että SDP ajaa määrätietoisesti eteenpäin lapsivähennyksen palauttamista verotukseen.
12.
Lounasseteleistä luovuttava
Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite
Valtio tukee lounasseteleitä ja työpaikkaruokailua avokätisen verotuen kautta. Samoin tuetaan kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Tämä tuki kohdistuu sosiaalisesti epäoikeudenmukaisella tavalla, koska mainituista eduista hyötyvät lähinnä hyväosaiset toimihenkilöt. Heillä olisi varaa ruokailla ilman valtion erityistä tukeakin. Muussa kuin palkkatyössä työtä tekevät ihmiset jäävät lisäksi kokonaan lounasseteleiden hyötyjen ulkopuolelle. Mainitut verotuet myös kaventavat ihmisten valinnanvapautta. Olisi oikeudenmukaisempaa ja tehokkaampaa maksaa palkka euroina eikä erinäisten kuponkien muodossa. Silloin koko palkasta maksetaan verot asianmukaisesti, ja ihmiset voivat itse päättää mitä rahoillaan tekevät, eikä valtio yritä tehdä päätöksiä heidän puolestaan. Liikuntasetelin verotukea on helppo perustella liikuntaan kannustamisen terveyshyödyillä, joten sen tuki on syytä säilyttää. Kulttuuri- ja lounasseteleihin ei vastaavaa ilmeistä hyötyä liity. Valtion ei ole mitään syytä käyttää rahojaan esimerkiksi monopolististen elokuvateatteriketjujen, jääkiekko-otteluiden tai keskittyneiden lounasmarkkinoiden tukemiseen. Jos jotain näistä halutaan tukea, paljon tehokkaampaa on käyttää rahat suorana tukena eikä kömpelöiden kuponkijärjestelmien kautta. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että SDP ottaa tavoitteekseen lisätä valtion verotuloja luopumalla henkilökuntaetuuksien verotuista. Liikuntasetelien tuki voidaan säilyttää terveydellisten syiden nojalla. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 11-12 Aloitteet koskevat verovähennyksiä ja ²huojennuksia. Aloitteessa 11 esitetään lapsivähennyksen palauttamista ja aloitteessa 12 henkilökuntaetuuksien veroedusta luopumista. Verotukien ja -vähennysten käyttöön ohjausmekanismina liittyy useita ongelmia. Verotuet ja ²vähennykset eivät useinkaan ole läpinäkyviä, eivätkä ne ole jatkuvan uudelleenarvioinnin kohteena samaan tapaan kuin budjettimäärärahat. Niillä ei myöskään ole vuosittaisia enimmäismääriä, ja niiden seuranta on usein puutteellista. Lisäksi erilaiset tuet ja vähennykset monimutkaistavat verojärjestelmää ja lisäävät hallinnollista työtä. Näin ollen verotukien ja vähennysten tarvetta ja toimivuutta tulisi jatkuvasti arvioida uudelleen. Lapsiperheiden tukea tulee arvioida kokonaisuutena. Lapsiperheiden tukemiseksi on perusteltua selvittää toimivan lapsivähennysmallin käyttöönottoa verotuksessa. Lapsivähennys tulisi rakentaa nykyisten tuloverovähennysten sisälle siten, että se myös kannustaisi työntekoon. Henkilökuntaetuuksien verohuojennusten tarkoituksena on tukea työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista. Lounasedulla pyritään siihen, että työssä käyvät nauttisivat työpäivän aikana kunnollisen lounaan, eivätkä turvautuisi terveydelle haitallisempiin välipaloihin tai jättäisi ruokailua kokonaan väliin. Liikuntasetelien avulla kannustetaan ja tuetaan liikkumista ja kulttuurisetelien avulla kannustetaan käyttämään kulttuuripalveluita ja siten pitämään mieli virkeänä. Kaikki tavoitteet ovat sinällään hyviä. Kaikki 21
veroedut eivät kuitenkaan ole ongelmattomia, mm. siksi, että lounasetua lukuun ottamatta niiden hyödyntäminen jakaantuu epätasaisesti. Samoin työelämän ulkopuolella olevat ihmiset jäävät ilman etua. Lisäksi on hyvä arvioida, onko valtion syytä tukea kaikkia nyt esim. kulttuuri- ja liikuntasetelein avulla tuettavia palveluita. Näin ollen henkilökuntaetuuksien verovapauksia on syytä tarkastella kriittisesti osana valtiontalouden tasapainottamistoimien suunnittelua. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että veropolitiikan yleisenä tavoitteena on oltava laaja ja aukoton veropohja sekä selkeä verojärjestelmä. Erilaisia verotukien ja -vähennysten tarvetta tulee jatkuvasti arvioida verotuksessa uudelleen.
13.
SDP:n kirkastettava talouspoliittinen linjansa Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Sosialidemokratia on kautta historiansa ollut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja työn aate. Sosialidemokraattiset puolueet ovat suuressa määrin rakentuneet näiden kahden teeman perustalle, mikä näkyy niiden linjauksissa tänäkin päivänä. Sama pätee myös Suomessa SDP:n kohdalla. Taloudelliset suhdannevaihtelut ja 1930-luvun suuri lama saivat kuitenkin sosialidemokraattiset liikkeet näkemään, että talouspolitiikka oli myös vakavasti otettava keino oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseksi. Gunnar Myrdalin ja John Maynard Keynesin vallankumoukselliset ajatukset saivat vastakaikua varsinkin pohjoismaisessa sosialidemokraattisessa perheessä, ja näiden teesien varaan rakentui pitkälti myös SDP:n talouspoliittinen linja. Kuitenkin pääomamarkkinoiden vapauttaminen ja 1990-luvun alun laman jälkihoito sekä nykyisenkin velkakriisin käsitteleminen ovat antaneet merkkejä puolueen talouspoliittisen linjan hämärtymisestä. Tämä linja kaipaisikin kipeästi kirkastamista ja selkeyttämistä. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP määrittelee nykyistä selkeämmin ja kattavammin oman talouspoliittisen linjansa niin, että se paitsi pohjautuu vankasti puolueen arvomaailmaan mutta on myös konkreettinen vastavoima oikeistovoimien markkinaliberalismille. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään uskottavan sosialidemokraattisen talouspoliittisen vaihtoehdon määrittelemistä vastapainoksi oikeistovoimien markkinaliberalismille. Sosialidemokraattisen talouspolitiikan luominen on jatkuva prosessi. Puolueen ideologian mukaan talouspoliittisten reformien avulla edistetään sosialidemokratian arvojen toteutumista. Sdp:n talouspoliittisia linjauksia on määritelty puoluekokousten ohjelmallisissa kannanotoissa, puoluehallituksen ja valtuuston hyväksymissä kannanotoissa ja ohjelmissa sekä eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjeteissa vuosina 2007-2010. Niiden punaisena lankana on ollut vahva kasvupolitiikka, työllisyyden tukeminen ja vastuullinen budjettipolitiikka sekä vaatimus oikeudenmukaisesta tulonjaosta. Puolue on eri yhteyksissä vaatinut kansainvälisen rahoitusjärjestelmän pelisääntöjen laajaa uudistusta johtopäätöksenä vuoden 2008 finanssikriisistä. Näihin vaatimuksiin on kuulunut mm pankkien riskinoton rajoittaminen, pankkien palkitsemisjärjestelmiin puuttuminen, kansainvälisen rahoitusjärjestelmän demokratisointi ja rahoitusmarkkinaveron aikaansaaminen. Tähän liittyvää aineistoa on tuottanut ja tilaisuuksia järjestänyt laajasti Kalevi Sorsa ²säätiö finanssikriisiprojektissaan. SDP on ollut erityisen aktiivinen Sosialistisessa Internationaalissa ja Euroopan sos.dem. puolueessa kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Nobel-palkitun taloustieteilijä Stiglitzin finanssikriisiä arvioivassa työryhmässä on SDP:tä edustanut puhemies Eero Heinäluoma. Ryhmän ehdotukset ovat johtaneet useisiin SI:n kannanottoihin vuosien 2008-2012 aikana. 22
Eurooppalaisella tasolla sosialidemokraattiset puolueet ovat jatkuvasti puhuneet julkisten talouksien vyönkiristyspolitiikan haitallisuudesta, finanssimarkkinoiden tiukemman sääntelyn tarpeesta ja kriisin aiheuttaman taakan oikeudenmukaisemmasta jakamisesta. SDP:n tultua hallitukseen kesällä 2011 Suomen politiikan linja Euroopan talouskriisin hoitamisessa muuttui SDP:n vaatimaan ja vaaleissa esillä pitämään suuntaan. SDP ajoi Kataisen hallituksen ohjelmaan lävitse kannanoton, jossa ensimmäistä kertaa Suomi kannattaa rahoitusmarkkinaveron aikaansaantia myös eurooppalaisena ratkaisuna. Samoin SDP:n vaatimuksesta ohjelmaan tuli pankkiveron toteuttaminen. Aloitteessa on esitetty hyvin perusteltu huoli siitä, onko SDP:n talouspoliittinen sanoma saatu muotoiltua riittävän selkeäksi ja uskottavaksi. Käytännön talouspolitiikan taustalla olevat teoreettiset perusteet ja niiden erot markkinaliberaaliin oikeistolaiseen politiikkaan tulisi tuoda nykyistä vahvemmin esiin ja politiikan sisältö on johdettava vahvemmin tästä teoriaperustasta. Päätösesitys Puoluekokous korostaa SDP:n oman talouspoliittisen linjan jatkuvaa kehittämistä ja tähän liittyvien kannanottojen merkitystä.
14.
Pankkien ylin johto henkilökohtaiseen vastuuseen Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite
Pankkien ja rahoituslaitosten holtiton riskinotto ja keinottelu olivat finanssikriisin yksi merkittävä taustatekijä. Ne aiheuttavat epävakautta markkinoilla edelleen. Pankkiirien palkkioita pidetään yleisesti kohtuuttomina. Palkkioita perustellaan tehtävien vaativuudella ja tehtävään liittyvillä riskeillä. Nyt riskejä ei käytännössä ole. Henkilökohtaiset sanktiot jäävät epäonnistumisen sattuessa olemattomiksi muiden tahojen joutuessa maksajiksi. Brasiliassa pankit ovat huomattavan vakaita. Siellä pankkien ylin johto ja hallituksen jäsenet ovat omista toimistaan vastuussa henkilökohtaisella omaisuudellaan pankin tappioista vielä palvelussuhteen päätyttyä. Vastaavanlainen menettely tulisi ottaa käyttöön myös Euroopan Unionissa. Näin pankkiirit voisivat edistää koko pankkijärjestelmän vakautta puhtaasti omaa etuaan valvomalla. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että jotta riskit ja palkkiot ovat tasapainoisessa suhteessa keskenään, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue alkaa ajaa Brasilian mallin mukaisesti henkilökohtaista vastuuta, harkintaan ohjaavia kannustimia, pankkien ylimmälle johdolle ja hallitusten jäsenille. Myös osakasvastuun mahdollisuudet on selvitettävä. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että SDP:n tulee alkaa ajaa pankkien ylimmälle johdolle ja hallitusten jäsenille laajempaa henkilökohtaista taloudellista vastuuta. Pankkien ja muiden rahoituslaitosten johdon ja sijoitustoimintaa hoitavien työntekijöiden vääristyneet taloudelliset kannusteet olivat keskeinen syy vuonna 2007 Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin taustalla. Bonusjärjestelmien ja muiden taloudellisten kannusteiden käyttö johti lyhytnäköiseen ja holtittomaan riskinottoon, mikä oli keskeinen finanssijärjestelmän holtitonta laajenemista ja asuntokuplan syntymistä selittänyt tekijä. Järjestelyt eivät kannustaneet riittävästi pitkän aikavälin tuotannollisiin investointeihin, vaan pankkiirien oman edun tavoittelu johti lyhytnäköiseen ja kansantaloudellisesti epäterveeseen riskinottoon.
23
Finanssijärjestelmän ajauduttua kriisiin se jouduttiin pelastamaan julkisen vallan toimin. Tappioita kärsineisiin pankkeihin pumpattiin Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa satoja miljardeja veronmaksajien rahoja, ja lisäksi turvauduttiin keskuspankkien hätärahoitukseen. Holtittomaan riskinottoon syyllistyneiden pankkien johto ja avaintyöntekijät selvisivät kuitenkin hyvin vähällä. Pankkiirien henkilökohtainen riski on rajoittunut bonusten ja työpaikan menettämiseen. Brasilian pankkilainsäädännön mukaan pankkien ylin johto ja hallituksen jäsenet voivat joutua vastaamaan pankin tappioista koko omaisuudellaan. Brasilian pankkijärjestelmä on selvinnyt kriisistä lähes vahingoitta. Brasilian pankkien vakavaraisuus on hyvällä tasolla ja niillä ei ole ollut mainittavia ongelmia maksuvalmiuden kanssa. Avainhenkilöiden laaja henkilökohtainen vastuu voi olla yksi keskeinen syy tämän taustalla. Näin ollen bonus- ja muiden palkitsemisjärjestelmien rajoitukset ja rahoituslaitosten avainhenkilöiden vastuut ovat keskeinen kohde finanssisektorin säätelyn kehittämisessä. Puoluehallitus huomauttaa, että keskeiset Suomessa toimivat pankit ovat selvinneet finanssikriisistä hyvin, ja ne eivät ole sortuneet holtittomaan riskinottoon eikä niiden tukemiseksi ole tarvinnut turvautua veronmaksajien rahoittamiin tukipaketteihin. Näin ollen välitöntä tarvetta kansallisen pankkilainsäädännön kehittämiseksi ei tältä osin ole. Päätösesitys Puoluekokous pitää perusteltuna huolta finanssijärjestelmän epävakaudesta ja holtittomaan riskinottoon kannustavista palkitsemisjärjestelmistä. SDP:n on oltava aktiivinen finanssisektorin sääntelyn tehostamisessa. Tavoitteena on reaalitaloudelle haitallisen spekulaation vähentäminen ja tuotannollista toimintaa palvelevien investointien edistäminen. Suomen on toimittava kansainvälisesti aktiivisesti parempien säätelytoimien aikaansaamiseksi.
15.
Euroopassa julkisen kulutuksen funktionaaliseen rahoitukseen Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite
Julkisen talouden rahoituksessa yleensä noudatetun periaatteen mukaan valtion tulot ja menot on pidettävä tasapainossa. Tämän periaatteen taustalla on uskomus siitä, että valtion kulutus rahoitetaan aina verotuloilla. Jos valtio velkaantuu tänään, on sen tulevaisuudessa kerättävä enemmän veroja kattaakseen syntyneet alijäämät. Niinpä tänään tehty velka jää maksettavaksi tuleville sukupolville. Näin velkaantuminen on vain viivästettyä verotusta. Todellisuudessa mikään edellisistä näkemyksistä ei pidä paikkaansa. Valtion kulutuksen operaatioiden lähempi tarkastelu osoittaa, että valtio kuluttaa aina omalla valuutallaan, jonka se tai sen valtuuttama keskuspankki laskee liikkeelle. Valtion verot voidaan niin ikään maksaa ainoastaan valtion liikkeelle laskemalla valuutalla. Tästä voidaan päätellä, että ennen kuin verojen maksu on mahdollista, on valtion kulutettava talouteen veroja vastaava määrä valuuttaa. Näin kulutus tapahtuu aina ensin, eivätkä verotulot aseta rajoitetta valtion kulutukselle. Institutionaaliset tekijät ja valinta pitäytyä budjettitasapainon määrittelemässä rahoitusmallissa kuitenkin asettavat tällä hetkellä rajoitteen valtioiden kulutukselle euroalueella. Tämä on tärkein syy euroalueen kriisin taustalla. EU:n perussopimus kieltää valtioita hyödyntämästä rahan liikkeellelaskun monopolia talouspolitiikan tukena, minkä vuoksi erittäin syvässä taantumassa valtioiden mahdollisuudet toteuttaa elvyttävää talouspolitiikkaa ovat jääneet vajavaisiksi. Siksi kriisi on syventynyt eikä luottamus talouteen ole palautunut. Euroalueella ja Euroopassa tulee välittömästi hylätä tasapainoisten budjettien rahoitusmalli ja siirtyä niin kutsuttuun funktionaaliseen rahoitukseen, jossa talouspolitiikkaa ohjaavat muut tavoitteet kuin julkisen talouden tasapaino. Jos keskuspankki tarjoaa valtiolle rahoituksen riittävän kokonaiskysynnän tason turvaavaan kulutukseen, ei valtion tarvitse tasapainottaa budjettiaan pitkälläkään aikavälillä. Velkaantumisesta huolimatta ihmisten luottamus valuuttaan säilyy, koska se on ainoa verojen maksuun kelpaa24
va maksuväline. Valtion tulee asettaa kokonaiskysynnän taso sellaiseksi, että se takaa täystyöllisyyden eikä aiheuta kiihtyvää inflaatiota. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että SDP alkaa välittömästi edistää funktionaaliseen rahoitukseen siirtymistä euroalueella. Vaikuttamistyötä on tehtävä erityisesti ECOFIN-neuvostossa sekä Euroopan komissiossa. Myös valtiovarainministeriön virkamiesten ohjaaminen funktionaalisen rahoituksen tielle on ensiarvoisen tärkeää. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että SDP alkaa välittömästi edistää funktionaaliseen rahoitukseen siirtymistä euroalueella. Aloitteessa selvitetään, kuinka verotulot eivät rajoita valtion kulutusta, ja kuinka valtion ei tarvitse tasapainottaa budjettiaan edes pitkällä aikavälillä, jos keskuspankki tarjoaa suoraan rahoitusta valtiolle. EKP:n nykyinen mandaatti estää sitä tarjoamasta suoraa rahoitusta euroalueen valtioille. Tämän rajoituksen myötä EKP ei ole voinut turvata valtioiden maksuvalmiutta, minkä seurauksena valtiot joutuvat hankkimaan rahoituksensa markkinoilta. Siksi markkinat ovat voineet spekuloida valtioiden maksukyvyllä. Tilanne on toinen maissa, joilla on oma keskuspankki, jonka mandaattia ei ole vastaavalla tavalla rajoitettu. Esimerkiksi Yhdysvaltain, Britannian tai Japanin julkisten talouksien tunnusluvut ovat yhtä huonot tai huonommat kuin euroalueen heikoimpien julkisten talouksien, mutta siitä huolimatta kyseisissä maissa ei ole syntynyt samanlaista velkakriisiä kuin tietyissä euromaissa. Maiden valtionlainojen korot ovat pysyneet alhaisina, koska niiden keskuspankit voivat aina taata valtioiden maksukyvyn ² toisin, kuin euroalueella. Euroalueella ei olisi todennäköisesti syntynyt koetun kaltaista velkakriisiä, jos EKP:n olisi mahdollista taata kaikkien alueen valtioiden maksukyky poikkeustilanteissa. Silloin maat eivät olisi rahoituksessaan riippuvaisia yksin markkinoista. Keskuspankkirahoitukseen liittyy myös kiistämättömiä ongelmia. Keskuspankista ei pidä rakentaa jatkuvasti yli varojensa elävien maiden lainoitusautomaattia siihen liittyvien inflaatioriskin ja moraalikatoilmiön vuoksi. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että Euroopan keskuspankin roolista ja tehtävästä tarvitaan perusteellinen keskustelu euromaissa.
16.
Eroon velkaantumisesta Turun Sosialidemokraattinen Yhdistys Valpas ry:n aloite
Velkaantumisen keskeisiä syitä on jatkuvasti lisääntyvän kuluttamisen pakkomielle, suoranainen kulutushysteria. Velkaantumista aiheuttaa myös mahtaileva ja liian runsas julkinen ja yksityinen rakentaminen. Huonoja aikoja varten ei säästetä riittävästi vaan otetaan loputtomiin lainaa, jonka takaisinmaksu korkoineen tulee todella kalliiksi. Lisäksi jatkuva suurtyöttömyys lisää melkoisesti velanoton tarvetta. Työttömyys voitaisiin poistaa jakamalla tulot uudelleen siten, että kaikille riittää palkanmaksurahaa, mutta halua tähän ei valitettavasti ole. Turhia kustannuksia aiheuttaa myös laaja maahanmuutto vaikka maassa on paljon työttömyyttä. Yhä lisääntyvä siirtyminen tasaverotukseen vähentää verotuloja. Niitä voitaisiin lisätä huomattavasti mm progressiivisella tuotteiden laatutasoon perustuvalla ylellisyysverolla. Pahan päivän varalle säästettävä Valtion ja kuntien ei tule kuluttaa kaikkea hyvinä aikoina kertynyttä vaan säästää riittävästi myös huonojen aikojen varalle. Velka ei todellakaan ole ilmaista, se on joskus maksettava takaisin. Valtionlainojen vuosittaiset 2 miljardin korotkin ovat jo melkoinen taakka. Noilla rahoilla voisi parantaa huomattavasti vaikka sosiaali- ja terveyspalveluja.
25
Suuren velkataakan johdosta olemme myös riippuvaisia lainaa antavien pankkiirien talousliberalistisista yhteiskuntanäkemyksistä. Niiden mukaan lainat saa helpommin maksettua takaisin, jos julkista sektoria ja sosiaaliturvaa leikataan. Ilman suurta velkataakkaa Suomi voisi vapaasti kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa. Suhdannevaihtelun väheneminen vahvistaisi myös talouselämää ja lisäisi kaiken taloudellisen toiminnan ennustettavuutta ja siten samalla mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa. Lainaaminen houkuttelee niin kansalaisia kuin koko yhteiskuntaakin koska lainarahalla voi kuluttaa vielä enemmän. Suomen kansan enemmistö on sortunut kulutushysteriaan. Lainaksi eläminen on erittäin vaarallista myös kestävän kehityksen kannalta. Jos ja kun päätettäisiin tulla toimeen lähinnä vain omilla rahoilla, niin tavallinen kansalainen kuin yhteiskuntakin harkitsisi aina tarkkaan mikä on lopulta tärkeää ja mikä ei. EU on velkakriisissä koska elintasoa ja turhaa kulutusta on kustannettu jo pitkään lisääntyvällä velkarahalla. Tämä on järjetöntä ja uhkaa kaataa niin euron kuin lopulta ehkä koko EU:nkin. Hulluuden hulluutta on se, että Suomi hankkii Kreikalle annettavan tuen ottamalla lisää velkaa. On selvää että talous kasvaa lyhyellä aikavälillä hieman hitaammalla tahdilla ilman runsasta velanottoa, mutta kehitys olisi kuitenkin vakaammalla ja kestävämmällä pohjalla. Ilman runsasta velanottoa talous voi kuitenkin pidemmällä aikavälillä kasvaa nopeammin kuin nykyisen kaltaisella liiallisella riskinotolla velkarahoilla. Näin koska siten voidaan vähentää ja loiventaa taantumia ja lamakausia. Mutta nopea talouskasvu ei ole sinänsä toivottavaa, kuormittaahan se liikaa ympäristöä. Suuri osa talouden kasvuvarasta tulisikin ulosmitata ympäristönsuojeluun ja lisääntyvään vapaa-aikaan. Ylellisyysvero Mitä kalliimpi, laadukkaampi tai ylellisempi tuote on sitä suurempi veroprosentti sillä tulisi olla. Tuotteen veroprosenttiin tulisi vaikuttaa myös se miten paljon se koko elinkaarensa aikana kuormittaa ympäristöä ja miten paljon sen valmistamiseen tarvitaan raaka-aineita. Esimerkiksi pienin autoveroprosentti tulisi olla vaatimattomasti varustetulla pienikokoisella sähköautolla, jossa on pienitehoinen moottori ja vastaavasti suurikokoisella suuritehoisella bensamoottorisella hyvin varustelulla autolla olisi suurin autoveroprosentti. Halvimman ja suurimman veroprosentin välillä tulisi olla todella suuri ero. Tämä ohjaisi samalla kohti vähäpäästöisempää autoilua. Nykyään nostetaan lähinnä erilaisia tasaveroja mm liikevaihtoveroa, kiinteistöveroa ja kunnallisveroja ja ollaan sitä kautta käytännössä siirtymässä yhä enemmän kohti tasaverojärjestelmää, mikä on sosiaalisesti erittäin epäoikeudenmukaista. Ylellisyysvero lisäisi veroprogressiota ja olisi samalla ekologinen houkuttaessaan kuluttamaan vähemmän. Progressiivisella ylellisyys/ympäristöhaittaverolla voitaisiin korvata vähitellen yhä suurempi osa palkkaverosta. Näin myös uusien työpaikkojen luominen helpottuisi. Jos aiomme yrittää kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa nykyisten jatkuvien heikennysten sijaan ja pelastaa maailma ekokatastrofilta ylellisyysvero olisikin siinä parhaita keinoja. Mutta sen toteuttaminen vaatii nykyistä sosiaalisempaa ajattelua ja vallitsevasta kulutushysteriasta ja itsekkyydestä luopumista. Nykyinen kaiken yksityistäminen verovarojen puutteessa uhkaa vähitellen kaataa koko yhteiskunnan. Sen kaatuminen jättäisi jäljelle vain viidakon- ja vahvemman oikeuden, jossa rikaskaan ei enää olisi väkivallalta turvassa. Tätäkö todella haluamme?
26
On myös hyvä palauttaa myös mieliin mitä yhteiskunta oikein tarkoittaa. Sana yhteis merkitsee yhdessä yrittämistä ja elämistä. Yhteiskunta onkin alkuaan perustettu ihmisten turvaksi luonnon vaaroja ja vihamielisiä ihmisryhmiä vastaan ja jotta voidaan antaa turvaa lapsille, vanhoille ja sairaille ja muille avun tarvitsijoille. Tähän asemaan jokainen meistä joskus joutuu. Työtä kaikille Jos palkkoja lasketaan työttömyysprosentin määrällä, koko työvoima voidaan työllistää nykyisellä palkkasummalla normaalipalkalla kokopäiväisesti. Aivan pienimpiin palkkoihin ei tulisi kuitenkaan puuttua koska niillä ei usein voi saada riittävää toimeentuloa. Jotta saavutettaisiin täystyöllisyys, palkkojen korotusvaraa tulisi leikata aina tarpeen tullen, kun työttömyys ylittäisi prosentin, mikä oli tavanomainen työttömyysprosentti vielä 1960-luvulla. Tämä edellyttää tietysti, että työnantajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti työllistämään kaikki työttömät. Uudistukseen tulisi siirtyä vähitellen muutaman vuoden siirtymäajalla näin vaikutus palkkoihin ja muihin tuloihin olisi pienempi. Nettopalkkojen laskutarve olisi huomattavasti bruttopalkkojen laskua pienempi, saahan valtaosa työttömistä työttömyyskorvausta ja monenlaisia sosiaalitukia. Kun kaikki tulonsaajat velvoitettaisiin samalla maksukyvyn mukaan osallistumaan työllisyyden poistamiseen, nettopalkkojen laskutarve pienenisi edelleen. Työttömyyden poistumisesta olisi monenlaista hyötyä yhteiskunnalle: Työtahti kiihtyy jatkuvasti monilla aloilla koska työvoimaa on liian vähän. Työttömyyden poistaminen lisätessään työntekijöiden määrää vähentäisi samalla liiallista työn kuormittavuutta. Viime vuosina tuotteiden ja palvelujen laatu on usein heikentynyt. Kun työvoimaa on enemmän, on myös enemmän aikaa tuotekehitykseen, samalla myös työn laatu ja palvelut paranisivat ja usein kohtuuttoman pitkät palvelujonot lyhenisivät. Jos kaikilla olisi työtä ja riittävä toimeentulo nykyään nopeasti lisääntyvästä syrjäytymisestä tulisi yhteiskunnassa lähinnä marginaali-ilmiö. Samalla myös huumaavien aineiden käyttö ja rikollisuus vähenisivät. Onhan niiden syynä usein syrjäytyminen. Samalla todennäköisesti vähenisi nopeasti lisääntynyt järjetön väkivalta, jossa pahoinpitelyjen ohella ihmisiä tapetaan usein kauhistuttavilla tavoilla. Kaikkiaan yhteiskunta säästäisi melkoisesti sosiaali- ja terveysmenoissa ja oikeuslaitoksen kuluissa. Runsaaseen työttömyyteen on ajauduttu vähitellen lähes kaikissa maissa. Syynä tähän on ollut palkkojen ja pääomatulojen liian nopea kasvu. Yksityinen ja osittain myös julkinen kulutus ovat kasvaneet liian nopeasti. Palkkoja ja muita tuloja nostettaessa on unohdettu siitä aiheutuva työttömyys, onhan rahaa rajallinen määrä. Niinkin voi sanoa, että työlliset ja yritysten omistajat ovat kulutushysterian vaivaamina häikäilemättä kuluttaneet myös työttömien puolesta. Ja työttömyyskorvauksetkin on maksettu paljolti lainarahalla. Valtion velkaantumisen yksi keskeinen syy onkin työttömyysmenot. Maahanmuutto ja ulkomaisen työvoiman käyttö pieneen osaan nykyisestä Suomessa on työttömiä yli 200 000, jotka tulisi pääsääntöisesti työllistää ennen kuin maahan päästetään ulkomaista työvoimaa. Jos tässä on esteenä EU:n vapaa työvoiman liikkuvuus, Suomen tulee esittää siihen muutoksia tai yksipuolisesti kieltäytyä noudattamasta näitä järjettömiä säännöksiä. Jos se ei onnistu, meidän tulee erota EU:sta. Esimerkiksi eestiläisiä rakennusmiehiä on Suomessa töissä yli kymmenentuhatta ja saman verran suomalaisia rakennusmiehiä työttömänä. Näiden työttömyyskorvaukset ovat yhteiskunnalle melkoinen kustannuserä. Eestiläiset tulevat tänne koska Suomessa on palkkataso kolme kertaa korkeampi kuin heidän omassa maassaan, joten he suostuvat tekemään täällä töitä huomattavasti pie27
nemmällä palkalla kuin suomalaiset ja saavat silti paljon suurempaa palkkaa kuin kotimaassaan, jonne palatessaan heillä on melkoiset säästöt. Työnantajat haluavat töihin mieluummin ulkomaalaisia säästääkseen kustannuksia, saadakseen enemmän voittoa. Suomalaisista marjanpoimijoista on pulaa. Sanotaan että suomalaiset työttömät ovat laiskoja ja siksi pitää hankkia poimijoita ulkomailta. Suomalaisia poimijoita kyllä riittäisi jos heille maksettaisiin suhteellisesti yhtä hyvää palkkaa kuin ulkomailta tulleille. Esimerkiksi kaksi nuorta naista, jotka toimivat Petroskoissa terveyskeskuslääkäreinä tulivat kesälomallaan kuukaudeksi Suomeen poimimaan mansikoita. He sanoivat ansaitsevansa kuukauden mansikanpoiminnalla kolme kertaa enemmän kuin kuukaudessa terveyskeskuslääkärinä. Suomessa sanotaan olevan pulaa myös IT-insinööreistä, joita hankitaan tänne Intiasta asti, ei ihme, että he tulevat tänne koska palkka on usein aivan tavallisella insinöörillä monta kertaa suurempi kuin heidän kotimaassaan Joten työnantajat asettavat palkkatason niin matalaksi että se ei oikein suomalaisia kiinnosta ja ottavat halpamaista tulijoita tilalle. Tämä kaikki on moraalitonta. Tässä on taustalla WTO-vapaakauppa, joka kunnioita työelämän oikeuksia, ja siten painostaa työnantajia Suomessakin laskemaan kustannuksia moraalittomin jopa laittomin keinoin pärjätäkseen kilpailussa. Jokaisen valtion omilla kansalaisilla tulisi aina olla etuoikeus työpaikan saamisessa. Tämän inhimillisen ja vastuullisen periaatteen on rikkonut EU:ssa vallitseva talousliberalismi, jolle ihmiset ovat vain kauppatavaraa. Kehitysmaiden ihmisiä autetaan parhaiten näiden omissa kotimaissa tai lähellä niitä tutun kulttuurin piirissä, jossa kaikki viihtyvät parhaiten. Kehitysapua tulisikin lisätä huomattavasti. Menojen priorisointi Nykyinen mahtaileva ja suuruudenhullu julkinen ja yksityinen rakentamien ovat osasyynä velkaantumisen. Jos ollaan pahasti velkaantuneita, ei todellakaan tule rakentaa esimerkiksi kalliita urheiluhalleja ja -stadioneja, joiden katsomojakin suurennetaan loputtomasti. Näin tulee toimia vaikka siten menetettäisiin kansainvälisiä kisoja. Rakentamisrahaa säästyisi myös jos urheilulajeja harrastettaisiin nykyistä enemmän niille kuuluvien vuodenaikojen mukaan. Verottamalla urheilurakentamista nykyistä enemmän saataisiin lisää rahaa kansakunnan perustarpeisiin. Tämä ei ole todellakaan urheilunvastainen kannanotto, onhan liikunta yhteiskunnalle kannattavaa kansanterveyden kohentamisena. Miksi tulee rakentaa myöskään kalliita konserttitaloja jos on paljon velkaa. Finlandiatalokin olisi hyvin kelvannut edelleen Helsingille vaikka ei olekaan aivan täydellinen akustiikaltaan. Turkuun taas rakennettaneen lähiaikoina Aurajoen yli uusi kevyenliikenteen silta ns. Kirjastosilta, joka uhkaa kaiken lisäksi pilata kansallismaiseman. Ilman tuota siltaa tulisimme täällä Turussa oikein hyvin toimeen. Turhuuksia, joiden käyttöönottoa olisi voinut siirtää vielä vuosilla, ovat myös laajakaista, jonka nopeutta lisätään jatkuvasti, tai TV:n teräväpiirtotekniikka. TV kanaviakin on turhan paljon taivaskanavat mukaan lukien. Mihin niitä tarvitaan sellaista määrää?! Ne voivat olla mukavaa ajanvietettä monille, mutta tässä rajallisessa maailmassa, jossa myös rahaa on rajallisesti, ne ovat koko yhteiskunnan kannalta turhuuksien turhuus. Niihin kuluu valtavasti rahaa, joka on pois ihmisten perustarpeiden tyydyttämisestä. Noitakin huvituksia voitaisiin verottaa huomattavasti nykyistä enemmän. Kulutushysteria ja täydellisyyteen pyrkiminen monissa muissakin vähemmän välttämättömissä tarpeissa on osaltaan syynä lisääntyneeseen velkaantumiseen. 28
Yleistäen voidaan sanoa, että hyvinvointiyhteiskunnan suurimpia uhkia on se, että huveja priorisoidaan perusturvan kustannuksella. Tuntuukin siltä, että monille päättäjille yhteiskunnan ulkoinen olemus on tärkeämpää kuin sen kaikkien jäsenten hyvinvointi. Jos huviteltaisiin hieman kohtuullisemmin ja tyydyttäisiin hiukan vaatimattomampaan yhteiskunnan ulkoiseen olemukseen, ei peruspalveluista tarvitsisi tinkiä. WTO velkaantumisen keskeinen syy WTO vapaakauppa joka ei vaadi työelämän oikeuksien ja ympäristöstandardien kunnioittamista aiheuttaa epärehtiä kilpailuetua niille maille, jotka kohtelevat huonosti työvoimaansa eivätkä piittaa ympäristösuojelusta. Näin on toiminut mm Kiina, jossa ei ole lakko-oikeutta ja vapaata ay-liikettä. Sen seurauksena palkat ovat minimaalisen pieniä ja työaika usein 12 tuntia päivässä ja eläke- ja sairausturva lähes olematon. Tästä saavutetun valtavan suuren kilpailuedun takia Suomestakin on siirtynyt pois melkoinen määrä työpaikkoja. WTO ei ole kuitenkaan mikään luonnonvoima, pelkästään pieni Suomi olisi voinut estää Kiinan WTO jäsenyyden, joka edellyttää yksimielistä päätöstä. Mutta ei estänyt. Näin toimessaan se rikkoi kaikkia demokratian ja ihmisoikeuksien perussääntöjä, mikä on suureksi häpeäksi demokraattiselle valtiolle. WTO:n sääntöjä tulisikin muuttaa siten, että vapaakauppaa sen piirissä saisivat käydä vain maat, jotka kunnioittavat työelämän oikeuksia. Turun Sosialidemokraattinen Yhdistys Valpas ry esittää, että valtio supistaa lainanoton murto-osaan nykyisestä ja säästää hyvinä aikoina huonojen aikojen varalle. Lopetetaan työttömyys laskemalla palkkoja työttömyysprosentin verran aivan pienimpiin tuloihin puuttumatta ja velvoittamalla työnantajat yhteisvastuullisesti työllistämään. Myös muita tuloja leikataan maksukyvyn mukaan nettopalkan laskun pienentämiseksi. Jotta saavutetaan jatkuva täystyöllisyys, palkkojen korotusvaraa ja muita tuloja leikataan aina kun työttömyys ylittää yhden prosentin. Progressiivinen ylellisyys- ja ympäristövero käyttöön koska maltillisempi kulutus vähentää velkaantumista. Se voisi olla osana tuotteiden arvonlisäveroa Mitä kalliimpi ja laadukkaampi tuote on ja mitä enemmän se koko elinkaarensa aikana kuormittaa ympäristöä sitä suurempi veroprosentti. Progression tulee olla riittävän suuri, jotta tällä verolla voidaan korvata vähitellen yhä suurempi osa palkkaveroa. Ylellisyysvero koskisi myös julkisia hankintoja ja rakentamista. Maahanmuuttoa on vähennettävä pieneen osaan nykyisestä runsaan työttömyyden aikana. Tämän estävät paljolti EU säädökset, Suomen tuleekin esittää niiden muuttamista. Jos Suomi ei onnistu tässä tavoitteessa, sen tulee erota EU:sta tavoitteensa toteuttamiseksi. Suomi vaatii WTO vapaakaupan ehdoksi työelämän oikeuksien kunnioittamista ja kansainvälisiin ympäristösopimuksiin liittymistä. Jos tämä ei toteudu, Suomen tulee isänmaan pelastamiseksi erota WTO:sta. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään valtion lainanoton supistamista, palkkojen ja muiden tulojen laskemista, ylellisyys- ja ympäristöveron käyttöönottoa, maahanmuuton vähentämistä sekä työelämän oikeuksien ja ympäristösopimuksiin liittymisen vaatimista osaksi kauppaneuvotteluja. Jos Suomi ei onnistu EU:ssa maahanmuuton vähentämistavoitteessaan, Suomen tulisi erota EU:sta. Samoin Suomen tulisi erota WTO:sta, jos työelämän oikeuksia ja kansainvälisiä ympäristösopimuksia ei saada vapaakaupan ehdoiksi. SDP on omissa kannanotoissaan ja hallitusohjelmassa sitoutunut kestävään taloudenpitoon. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on valtiontalouden velan ja kokonaistuo29
tannon suhteen kääntäminen laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Hallitus on sitoutunut toteuttamaan lisäsopeutustoimenpiteitä, mikäli velan BKT-suhde ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus seuraa em. mittareiden kehittymistä vuosittain. Puoluehallitus toteaa, että palkoista neuvotteleminen kuuluu työmarkkinajärjestöille. Suomessa harjoitettu palkkapolitiikka on ollut vuosikymmeniä yleisesti ottaen vastuullista, turvaten sekä palkansaajien ostovoiman tasaisen kasvun että kilpailukyvyn. Puoluehallitus toteaa lisäksi, että palkkojen alentaminen ei ole lainkaan toimiva keino työllisyyden parantamiseksi. Päinvastoin, palkkojen alentaminen johtaisi palkansaajien ostovoiman ja siten kotimaisen kokonaiskysynnän laskuun, mikä olisi työllisyydelle haitallista. Samalla julkisen sektorin saamat verotulot alenisivat. Aloitteessa esitetään ylellisyys- ja ympäristöveron käyttöönottoa. Tätä perustellaan ympäristö- ja tulonjakonäkökohdilla. Puoluehallitus pitää tavoitteita tärkeänä, ja viittaa aloitteiden 9-10 vastauksiin. Puoluehallitus pitää tärkeänä, että työelämän oikeuksia ja ympäristökysymyksiä pidetään esillä myös Maailman kauppajärjestö WTO:n piirissä. Suomen ero WTO:sta ei kuitenkaan ole perusteltua missään näköpiirissä olevissa olosuhteissa. Puoluehallitus toteaa, että maahanmuutto ei ole työttömyyden syy. Siksi maahanmuuttopolitiikan kiristämistä ei voida perustella työllisyysnäkökohdilla. Nykyiset säädökset ovat tältä osin toimivat. Puoluehallitus ei yhdy aloitteessa esitettyyn tavoitteeseen EU:n ja kansallisen maahanmuuttopolitiikan tiukentamisesta. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että aloite ei enemmälti anna aihetta toimenpiteille. Verojen osalta puoluekokous viittaa vastaukseensa aloitteisiin 9-10.
17.
Kaivosten maapohja kiinteistöverotuksen piiriin
Raahen Sosialidemokraatit ry:n aloite
Pohjois-Suomessa on tällä hetkellä menossa lukuisia kaivoshankkeita. Niiden vaikutus alueidensa työllisyyteen ja toimeentuloon on kiistaton. Yhtenä keinona, jolla kaivoshankkeiden vaikutusta ympäröivään yhteisöön saataisiin parannettua, on kiinteistöverotus. Raahen Sosialidemokraatit ry esittää, että Suomen Sosialidemokraattinen puolue ryhtyisi välittömästi toimiin sellaisen lainsäädännön luomiseksi maahamme, jolla kaivosten kiinteistövero muutettaisiin koskemaan koko kaivosvaraus aluetta. Tämä toisi kaivattua tuloa niille paikkakunnille joihin kaivokset sijoittuvat.
18.
Ydinvoimaloiden verotus jaettava sen seutukunnan kaikkien kuntien kesken, johon ydinvoimala kulloinkin sijoittuu Raahen Sosialidemokraatit ry:n aloite
Olkiluodon ja Pyhäjoen ydinvoimalahankkeet ulottuvat vaikutuksiltaan laajalle alueelle. Kuitenkin niiden tuoma hyöty jää laitosten valmistuttua pääasiassa sijoituspaikkakunnalle. Raahen Sosialidemokraatit ry esittää, että SDP ryhtyy toimiin verotuskäytännön muuttamiseksi siten, että ydinvoimalan maksama kiinteistövero jaettaisiin tasapuolisesti koko sen seutukunnan kesken, jolle voimalaitos sijoittuu. Tällä edistettäisiin alueiden tasapuolista kehittymistä.
30
19.
Asuinkiinteistön kiinteistöveron oikeudenmukainen kohdentaminen maksukyvyn mukaan Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry:n aloite
6'3 Q YLLPH HGXVNXQWDYDDOHLVVD YDDOLRKMHOPDDQVD NLUMDDPD µYHURW PDNVXN\Y\Q PXNDDQ µHL ROH QlN\Q\W DVXLQNLLQWHLVW|MHQ NLLQWHLVW|YHURQ NRhdentumisessa mitenkään. Edelleen pienituloiset maksavat tätä epäoikeudenmukaista tasaveroa yhtä paljon kuin suurituloiset. Hallitus päätti sen sijaan poistaa kiinteistöveron verotulotasauksesta ja yllyttää kuntia nostamaan kiinteistöveroa. Tämän toimenpiteen seurauksena nousevat asuinkustannukset jotka lisäävät entisestään pienituloisempien ahdinkoa. Kenenkään ei pidä joutua myymään kotiaan sen vuoksi että kunnat paikkaavat rahatilannettaan kiinteistöveroilla. Omakotiasukkailla pitää olla samat kansalaisoikeudet asua omassa kodissaan kuin muilla kansalaisilla. Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry esittää, että asuinkiinteistöjen kiinteistöveron kohdentaminen on saatava oikeudenmukaisemmaksi tulotasosta riippuvaiseksi, kuten vaaliohjelmassa luvattiin. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 17-19 Aloitteissa käsitellään kiinteistöveroa. Aloitteessa 17 esitetään kaivosten maapohjaa kiinteistöveron piiriin. Aloitteessa 18 esitetään ydinvoimalaitoksen kiinteistöveron jakamista koko seutukunnalle. Aloitteessa 19 esitetään kiinteistöveron kohdentamista maksukyvyn mukaan kiinteistöverotuksen kiristyessä. Kiinteistövero on osa kunnallistalouden kokonaisuutta. Kiinteistövero antaa kunnille liikkumavaraa itsenäisen kuntatalouden harjoittamiseen ja korostaa kunnallisen itsehallinnon toteuttamismahdollisuuksia. Koko maan tasolla kiinteistövero tuottaa hieman yli miljardi euroa. Kiinteistöveron tuotto on kasvanut kunnallisveron tuottoa nopeammin viime vuosina. Kiinteistöveron osuus kuntatalouden tuloista on kuitenkin vähäinen, ja sen merkitys kuntien rahoitusmuotona on kansainvälisesti vertailtuna pieni. Kiinteistöveron tuotto on Suomessa noin 0,5 % bruttokansantuotteesta, kun esimerkiksi KeskiEuroopassa sen osuus on yleisesti huomattavasti suurempi, noin 2-3 prosenttia verotuloista. Hallitusohjelmassa kiinteistöveron osuutta kuntien verotuloista pyritään kasvattamaan. Kiinteistövero tilitetään kiinteistön sijaintikunnalle. Hallitus on poistanut kiinteistöveron kuntien verotulojentasausjärjestelmästä. Valmisteltavana olevassa kuntauudistuksessa tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajan asukaspohjan omaavalla kunnalla. Tarvetta kuntien välisille yhteistoimintarakenteille pyritään vähentämään ja kuntien kykyä selvitä velvoitteistaan pääosin omalla verorahoituksella edistetään. Kiinteistöveron tuoton jakaminen tiettyjen kiinteistöjen osalta laajemmalle alueelle kuin yhteen kuntaan on sinällään mahdollinen, vaikkakin sopii huonosti näihin tavoitteisiin ja uudistuvaan kuntarakenteeseen. Nykyisessä kuntarakenteessa elinkeinotoiminta hyödyttää lähes aina laajempaa aluetta kuin pelkästään sitä kuntaa, jossa elinkeino sijaitsee. Keinotekoisten ja hallinnollisesti hankalien veronjakomallien sijaan ongelmaan on luontevinta hakea ratkaisua suoraan kuntarakenteesta, tavoitteena vahvat ja elinvoimaiset peruskunnat. Talousteoreettisesti kiinteistövero on hyvä veromuoto. Sen vääristävät vaikutukset ovat vähäiset eikä se ole altis verokilpailulle. Kiinteistövero ei vähennä työn tekemisen, yrittämisen tai investointien kannusteita, ja sitä on vaikea kiertää. Tämä koskee erityisesti maapohjaan kohdistuvaa kiinteistöveroa. Toisaalta kiinteistöveron korotuksella voi olla haitallisia tulonjakovaikutuksia. Kiinteistöveron tason nostoa voidaan kuitenkin pehmentää tulonjakovaikutusten tasoittamiseksi esimerkiksi erilaisten lykkäys- tai huojennusjärjestelmien tai asumistukijärjestelmien avulla. 31
Nykyisin maapohjaa verotetaan yleisen kiinteistöveron kautta, jolla verotetaan myös liikerakennuksia. Maapohjan verottaminen on järkevää, koska sen verottaminen on neutraalia eikä ohjaa maanomistajien taloudellista käyttäytymistä. Maapohjan erottaminen omaksi kokonaisuudekseen kiinteistöverotuksessa olisi siten perusteltua. Asian selvittäminen on mainittu myös hallitusohjelmassa. Kiinteistöveron ulottaminen myös kaivosten maapohjaan on toimiva keino saada kasvavan kaivosalan hyötyjä yhteiskunnalle nykyistä laajemmin. Lisäksi kiinteistöveron ulottaminen metsämaahan lisäisi kuntien verotuloja. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että oikein toteutettuna kiinteistövero on käyttökelpoinen vero palveluiden rahoittamiseksi. Kunnilla tulee olla riittävästi liikkumavaraa kiinteistöveroprosenttien päättämisessä. Maapohjan erottaminen omaksi kokonaisuudekseen kiinteistöverotuksessa on perusteltua, ja kiinteistövero ulotetaan myös kaivosten maapohjaan.
20.
Kunnallisveron tasauksen poistaminen Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n aloite
On tunnustettava, että kunnat ovat joutuneet taloudellisista syistä heikentämään palvelutasoa ja karsimaan palveluja. Tämän lisäksi kunnat ovat joutuneet nostamaan kunnallisveroa. Tämä on seurausta pitkään jatkuneesta välttämättömien hyvinvointipalvelujen kustannusten jaon muuttamisesta niin, että kuntien osuus kustannuksista on olennaisesti kasvanut. Tulevaisuudessa kehitys jatkuu samansuuntaisena, ellei tilanteeseen tartuta päättäväisesti. Kuntien toiminnan jatkuva tehostaminen ja kunnallisen jaotuksen muutokset ovat välttämättömiä, mutta riittämättömiä kuntien toimintakyvyn parantamiseksi nykyisestä. Tärkein tulonlähde kunnan palvelutuotannon rahoittamiseksi on kunnallisvero. Suuri merkitys on myös kunnan saamilla valtionosuuksilla, yhteisövero-osuuksilla, kunnan palveluistaan perimillä maksuilla ja kiinteistöverolla. Käytännössä lähes ainoa kunnan vapaassa harkinnassa oleva tulo on kunnallisvero, jonka tuloveroprosentin valtuusto vuosittain päättää. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, yhteisöveron tilitysjärjestelmä, arvonlisäverosta aiheutuvat rahansiirrot valtion ja kuntien kesken sekä valtionosuusjärjestelmän perusteet tekevät kunnan tulokertymän sekavaksi. Lainsäädäntö on vuosien kuluessa kerrostunut monimutkaiseksi. Järjestelmä ei ole sillä tavoin avoin, että kuntalaiset, kuntien luottamushenkilöt ja virkamiehet voisivat ilman monimutkaisia selvityksiä olla perillä siitä, miten eri tekijät kunnan talouteen vaikuttavat. Tuskin tunnetaan edes sitä, että melkoinen osa kunnallisveroina keräystä tulosta ei jää kunnan käyttöön vaan kerätään valtakunnan yleisiin tarpeisiin. Sosialidemokraateille on aina ollut tärkeä asia kunnallisten peruspalvelujen laatu ja riittävyys. On aika ottaa päättäväinen kanta, jolla estetään niiden näivettyminen. Tikkurilan Työväenyhdistys ry esittää, että - valtion tulee kasvavien tulojensa avulla turvata kunnille mahdollisuus hoitaa perusopetukseen, sairaanhoitoon, sosiaalihuoltoon liittyvät ja muut tarpeelliset tehtävänsä Ilman, että ne joutuvat jatkuvasti korottamaan veroprosenttia ja varojen puutteessa tinkimään palveluista arveluttavalla tavalla. - kuntien talouden hoitaminen jäntevästi ja toiminnan kestävä kehittäminen edellyttää, että kustannusten jakoa ei vuosittain muutella. Valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tulee perustua pitkävaikutteisiin päätöksiin. - taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien tukemiseen ei siirretä kunnallisverolla koottuja varoja muilta kunnilta, vaan tukemiseen käytetään valtion 32
verotulojen lisääntyvää tuottoa. Kuntien valtionosuuslakia tulee muuttaa siten, että nykyinen verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus asteittain oikaistaan ja tukemiseen käytetään yksinomaan valtion verotuksella keräämiä varoja siten, että tuki kannustaa toiminnan tehostamiseen. Puoluehallituksen lausunto Aloite käsittelee kuntien rahoitusta. Aloitteessa vaaditaan kuntien rahoitukseen ennakoitavuutta ja kuntien välisen verotulojen tasauksen asteittaista supistamista. Aloitteessa esitetään huoli kuntapalvelujen heikkenemisestä tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Kuntien rahoitus muodostuu pääosin kunnallisveron, kiinteistöveron ja asiakasmaksujen tuotosta sekä valtionosuuksista. Osa yhteisöveron tuotosta on suunnattu kunnille. Kuntien menot syntyvät pääosin julkisten peruspalvelujen tuotannosta. Koska kuntien tulot käytetään pääasiassa hyvinvointipalvelujen rahoitukseen, tulojen on oltava mahdollisimman vakaita ja ennustettavia. Tämä koskee sekä valtionosuuksia että verotuloja. Tulojen on oltava riittäviä, jotta kunnat voivat selvitä niille säädetyistä velvoitteista. Aloitteessa on esitetty perusteltu huoli kuntien rahoituksen monimutkaisuudesta ja sen ennakoinnin vaikeudesta. Maan hallitus valmistelee parhaillaan kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on elinkelpoinen kuntarakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukaspohjaan perustuvalla taholla. Vahva ja itsenäinen kunta pystyy parhaiten tarjoamaan laadukkaat palvelut ja vastaamaan niiden rahoituksesta. Kuntauudistuksessa otetaan huomioon alueiden erilaisuus, kuten kaupunkialueiden erityispiirteet, harva asutus ja pitkät etäisyydet. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvistaa kuntia siten, että niiden mahdollisuudet selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan omalla verorahoituksella paranee. Tällöin tarve kuntien välisille tulonsiirroille vähenee. Hallitus poisti kiinteistöveron kuntien välisestä verotulojen tasauksesta. Hallitusohjelman mukaan verovähennyksistä kunnille aiheutuvaa rasitusta pyritään vähentämään ja veromuutoksista aiheutuvat muutokset kuntien tuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Verovähennyksiä kompensoidaan kuntakohtaisesti pääasiassa verojärjestelmän sisällä. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn huoleen kuntapalvelujen heikkenemisestä. Puoluekokous toteaa, että kuntauudistus on toteutettava tavoitteena vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinkelpoinen kuntarakenne. Valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta on kunnalla. Edistetään kuntien mahdollisuuksia selvitä velvoitteistaan omaan verorahoitukseen turvautuen ja vähentäen riippuvuutta valtionosuuksista.
21.
Harmaa talous tiukempaan valvontaan Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite
Veroparatiisien ja muunkin verokikkailun mahdollisuudet ovat lisänneet veronkierron ja harmaan talouden osuutta kaikissa EU-valtioissa. Jopa terveyden- ja sairaanhoidon yksityiset yritykset ovat veroparatiisiyhtiöitä. Rakennusala suorastaan vilisee harmaata taloutta aina ydinvoimalarakentamista myöten. Palvelualoilla kassan ohimyynti ja pimeän työvoiman käyttö on yhä laajentunut valvonnan vähäisyyden takia. Harmaa talous syö epäterveellä kilpailullaan oikein toimivia yrityksiä pois markkinoilta. Syntyvä epäterve kilpailu vähentää työpaikkoja ja luo jatkuvaa epävarmuutta alan normaaleille yrityksille. On selvää, että samalla lisääntyvät pyrkimykset olla välittämättä laatu-, turvallisuus- ja työehtonormeista.
33
Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että SDP ryhtyy edustajiensa kautta ajamaan, paitsi yhteisiä EU-lainsäädäntöhankkeita veronkierron torjuntaan, myös kotimaisia tehotoimia harmaan talouden valvontaan. Edellisten hallitusten aikana voimavaroja on pikemminkin vähennetty. Eri selvityksissä on osoitettu valvontatoimien lisäämisen tuovan moninkertaisia verotuottoja ja osaltaan vähentävän epätervettä kilpailua. Myös yleistä veronkorotustarvetta hillitsee verokertymän saaminen harmaasta taloudesta nyt hyödyn kerääviltä.
22.
SDP toimii rahoitusmarkkinoiden avoimuuden ja läpinäkyvyyden puolesta Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite
Valtiovarainministeriössä on valmisteilla lainsäädäntöhanke arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistukseksi. Tämä hanke on alun perin laitettu vireille edellisen Matti Vanhasen/Mari Kiviniemen hallituksen aikaan. Tuolloin arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistusta valmistellut työryhmä ehdotti alkuperäisessä esityksessään useita heikennyksiä läpinäkyvään julkiseen osakeomistamiseen ja sisäpiiriläisten ilmoitusvelvollisuuksiin. Näistä merkittävimpinä oli, että hallintarekisteröity eli ei-julkinen osakeomistus pörssiyhtiöissä sallittaisiin kotimaisille sijoittajille ja toisaalta, että pörssin ulkopuolisten yksityisten osakeyhtiöiden osakeomistus lakkaisi olemasta julkista. Pörssiyhtiöiden omistuksen hallintarekisteröinnin mahdollisuutta perusteltiin sen kaupankäyntiin tuomilla, loppujen lopuksi varsin vähäisillä kustannussäästöillä. Yksityisten osakeyhtiöiden osakkuuksien salaamista ei perusteltu muulla kuin sillä, että ne on voitava salata jos kerran pörssiomistuksetkin voitaisiin ehdotetussa järjestelmässä piilottaa. Työryhmän ehdotukset saivat erittäin negatiivista julkisuutta ja mm. poliisi ja finanssivalvonta vastustivat esitystä. Julkisuuden seurauksena Kiviniemen hallitus joutui irtisanoutumaan työryhmän esityksestä. Tällä hetkellä kokonaisuudistus jatkuu uuden hallituksen johdolla. Uudistusta viedään nyt läpi kaksiosaisena. Kiistanalaiset kysymykset omistusten julkisuudesta ovat hankkeen toisessa osassa. Valmistelun tässä vaiheessa on joka tapauksessa viitattu, että hankkeen toisessa osassa selvitetään moniportaisen hallinnan, eli hallintarekisteriöinnin mahdollisuutta. On siis odotettavissa, että hallintarekisterien avaaminen Suomalaisille omistajille nousee tavalla tai toisella taas esille, ja myös mahdollisesti yksityisten osakeyhtiöiden omistusten julkisuuden kaventamista tullaan jossain muodossa ehdottamaan. Viime vuosien finanssikriisi on alleviivannut finanssimarkkinoiden valvonnan ja niiden avoimuuden tärkeyttä ja tarvetta entistä suuremmalle läpinäkyvyydelle. Samoin viime vaalikauden aikana noussut julkinen keskustelu vaalirahoituksesta ja poliitikkojen kytköksistä talouden toimijoihin korostaa tarvetta omistusten julkisuuteen. Kansalaisten ja tiedotusvälineitten oikeus saada tietoa yhteiskunnallisten toimijoiden omistuksista ja sidonnaisuuksista on äärimmäisen tärkeää koko demokraattisen prosessin toteutumisen ja valvonnan kannalta. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus pitää tärkeänä arvopaperimarkkinoiden omistuksen julkisuuden ja läpinäkyvyyden säilyttämistä vähintään nykytasolla. SDP:n ja sen toimijoitten onkin huolehdittava, että tämä kirjaus myös toteutuu. On varmasti tahoja, joiden intressissä on saada omistuksensa piiloon julkisuudelta. Näiden tahojen ei kuitenkaan saa antaa sanella Suomen lainsäädäntöä. Sosiaalidemokratian arvot edellyttävät läpinäkyvyyttä ja avoimuutta rahoitusmarkkinoille ja taloudelliseen vallankäyttöön. SDP:n ja sen toimijoiden on oltava tarkkana, ettei lainsäädäntöön tule osana laajaa ja monimutkaista sääntelypakettia muutoksia, jotka vähentäisivät omistusten julkisuutta. Finanssipelureiden pienehköt kustannussäästöt eivät voi olla ainoa peruste, jos pörssiyhtiöiden omistuksien piilottaminen mahdollistetaan. Vielä sietämättömämpää olisi, että ei-pörssinoteerattujen osakeyhtiöiden omistusten julkisuus poistettaisiin ainoana perusteena se, että omistajat itse eivät halua omistuksensa olevan julkisia.
34
Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että Uudistettaessa arvopaperimarkkinalainsäädäntöä SDP toimii rahoitusmarkkinoiden ja omistusten läpinäkyvyyden ja avoimuuden puolesta. SDP ja sen edustajat eivät tule hyväksymään mitään sellaisia muutoksia lainsäädäntöön, jotka ilmeisesti johtaisivat pörssinoteerattujen yhtiöiden omistuksen julkisuuden kaventumiseen nykyisestä tai heikentäisivät kansalaisten tai viranomaisten mahdollisuutta valvoa rahoitusmarkkinoiden toimijoita. Missään olosuhteissa SDP tai sen toimijat eivät tule hyväksymään eivätkä viemään eteenpäin lakimuutoksia, jotka millään tavalla kaventaisivat yksityisten osakeyhtiöiden omistuksen julkisuutta nykyisestä.
23.
Talouselämä läpinäkyväksi Hirvensalon-Kakskerran Sosialidemokraatit r.y:n aloite
Euron talouskriisi on koskettanut koko Eurooppaa. Ei Suomikaan ole selvinnyt kolhuitta. Julkisen talouden oikeudenmukainen tasapainottaminen edellyttää että valtiot pystyvät keräämään tarpeelliset verot menojen vähentämisen lisäksi. Pitkät leikkauslistat monissa maissa ovat saaneet aikaan talouskehityksen pysähtymisen ja ennennäkemättömän työttömyyden erityisesti nuorten piirissä. Puhutaan 20-40 prosentin nuorisotyöttömyydestä ja sen aiheuttamasta toivottomuudesta vuosiksi eteenpäin. Väärin tehdyt julkisten menojen leikkaukset pahentavat tilannetta. Kuitenkin monissa maissa olisi ollut varoja asioiden hoitamiseksi jos verotus olisi ollut oikeudenmukaista ja verot olisi kannettu. Suomen talouselämässä on myös iso osa toimijoita, jotka pimittävät tulojaan, siirtävät rahojaan veroparatiiseihin ja kiertävät myös laillisilla keinoilla mutta moraalittomasti veroja. Pimeän talouden harjoittaminen tulee tehdä mahdottomaksi, veroparatiisit on eristettävä ja purettava ja veronkierron porsaanreiät laeista tulee tukkia. Tässä työssä pitäisi myös elinkeinoelämän itsensä olla mukana rehellisen yrittämisen tukemiseksi. Tällaista epärehellistä toimintaa tukee talous-, vero- sekä omistustietojen salaaminen, jota on viime vuosina jatkuvasti lisätty. Lainsäädäntöä on kiristettävä ja kaikki nämä tiedot tulee saattaa julkiseksi. Hallintarekisterin kautta tapahtuva omistaminen suosii myös selvää rahanpesua ja se tulisi poistaa myös ulkomaalaisilta. Erilaiset rahansiirrot ja omaisuuskaupat pitää myös rekisteröidä julkisesti. Verotus on saatettava oikeudenmukaiseksi niin että verotus muuttuu tulojen mukaan progressiivisesti ja niin että kaikkia tulomuotoja verotetaan yhteisen taulukon mukaan. Tällöin yleistä veroastetta voidaan laskea. Hirvensalon-Kakskerran Sosialidemokraatit r.y. esittää, että veronkierron ja veroparatiisien käytön sekä rahanpesun estämiseksi ja harmaan talouden estämiseksi omaisuuksien, tulojen, erilaisten kauppojen ja rahansiirtojen julkisuutta lisätään ja mm. osakkeiden omistukset ns. hallintarekisterien kautta poistetaan. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 21-23 Aloitteet koskevat harmaata taloutta ja arvopaperimarkkinalainsäädäntöä. Harmaan talouden torjuntaa vaaditaan tehostettavaksi ja arvopaperiomistusten ja -kauppojen avoimuutta lisättäväksi. Harmaa talous on vakava ja laajeneva ongelma. Arvioiden mukaan harmaan talouden koko on Suomessa noin 10²14 miljardia euroa. Harmaa talous vähentää verotuloja, heikentää työntekijöiden toimeentuloa ja turvaa sekä vääristää kilpailua. Harmaan talouden aiheuttamien veromenetysten suuruudeksi on arvioitu noin viisi miljardia euroa vuodessa. Tähän ei yhteiskunnalla ole varaa varsinkaan kiristyvän valtiontalouden aikakaudella. Ilman selkeitä ja päämäärätietoisia toimenpiteitä verojen ja maksujen menetykset ovat voimakkaasti kasvamassa yhteiskunnallisen ja kansainvälisen kehityksen seurauksena. 35
Harmaan talouden torjunta on siten keskeistä työntekijöiden ihmisoikeuksien ja verotulojen turvaamiseksi sekä terveen kilpailun edistämiseksi. Kaiken elinkeinotoiminnan on toimittava samojen pelisääntöjen mukaan, eikä vähäisintäkään lipsumista niistä sallita. Kaikessa teetettävässä työssä on noudatettava lainsäädäntöä ja alalla sovellettavia työehtosopimuksia. Kyse on yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Maan hallitus on tarttunut aktiivisesti harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on aloitettu mittava harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelma. Aloitetut hankkeet liittyvät tilaajavastuulain ja hankintalain uudistamiseen ja työvoimavaltaisten alojen harmaaseen talouteen. Hallitus on myös esittänyt tilaajavastuulakia kiristettäväksi rakennusalalla. Lisäksi rakennusalalla on otettu käyttöön henkilötunnisteeseen liitettävä veronumero, mikä on helpottanut alan valvontaa. Tehtävä työ tähtää harmaan talouden torjunnan tehostamiseen erityisesti rakennusalalla, julkisissa hankinnoissa ja riskialttiilla palvelualoilla. Työtä harmaan talouden torjumiseksi on jatkettava ja tehostettava entisestään. Jo aloitettujen kehittämistoimenpiteiden lisäksi tilaajavastuulakia on edelleen laajennettava aliurakointiketjussa ja sen valvontaa on tehostettava. Tilaajavastuulain selvittämisvelvollisuuksia kehitetään edelleen. Aloitteissa 22 ja 23 nostetaan esille yksityisten arvopaperiomistusten avoimuuden tärkeys, erityisesti hallintarekisteriin liittyviä ongelmia ja uhkia. Varsinkin kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotot ovat helposti siirrettävissä verottajan ulottumattomiin. Verojen välttämisen helppous johtuu paljolti kansainvälisen sijoitustoiminnan valvonnan vaikeudesta ja sen heikosta nykytilasta sekä veroparatiisien olemassaolosta. Siksi Suomen on toimittava jatkossakin aktiivisesti kansainvälisen finanssimarkkinoiden sääntelyn ja valvonnan tehostamiseksi, veroparatiisien sulkemiseksi ja valtioiden välisten verotietojen vaihdon edistämiseksi. Myös Suomen oma arvopaperimarkkinalainsäädäntö tarjoaa mahdollisuuksia pääomatulojen jättämiseen verotuksen ulkopuolelle. Nimettömät omistukset hallintarekisterin kautta vähentävät ulkomaisten omistusten läpinäkyvyyttä ja helpottavat veronkiertoa. Hallintarekisteröityjen arvopapereiden omistuksen saattaminen viranomaisten tietoon rajoittaisi mahdollisuuksia omistuksen nimettömyyden suojissa tapahtuvaan verorikollisuuteen ja rahanpesuun. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että harmaan talouden vastaista työtä on tehostettava. Arvopaperimarkkinalainsäädännössä on kitkettävä mahdollisuudet veronkiertoon. Harmaan talouden torjuntaan ja valvontaan suunnattuja viranomaisresursseja vahvistetaan. Tilaajan vastuuta laajennetaan kehittämällä tilaajavastuulakia ja sen valvontaa tehostetaan.
24.
Yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen Tölö Unga Socialister ry:n aloite
Hallitus käynnisti yritysten hallinnollisen taakan vähentämisen toimintaohjelman maaliskuussa 2009. Tavoitteena on, että yritysten hallinnollista taakkaa vähennetään vuoden 2006 tasosta neljänneksellä vuoden 2012 loppuun mennessä. Hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännöstä johtuvien tietojen toimittamisesta viranomaisille tai kolmansille tahoille, kuten esimerkiksi kuluttajille tai työntekijöille. Hallinnollinen taakka rasittaa suhteessa eniten pienyrityksiä ja estää yrityksiä suuntaamasta resurssejaan kehittämistoimiin. Hallinnollisen taakan vähentäminen on keino tukea yrittäjyyttä ja työllistämistä ilman veronalennuksia. Riskinä vähentämistavoitteen toteutumiselle on se, etteivät viranomaiset kykene yhteistyöhön tärkeillä sektoreilla vaan olettavat, että pelkästään oman asioinnin sähköistämisellä hallinnollinen taakka vähenee. Tarvittavasta yhteistyöstä on esimerkkinä lainsäädännöstä johtuva palkkahallinnon käsitteiden erimitallisuus. Muun muassa aika-, ikäja palkkakäsitteitä yhdenmukaistamalla helpotettaisiin huomattavasti palkkaraportoin36
tia ja samalla edistettäisiin viranomaisten tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Lisäksi taakkaa saattaa aiheuttaa lainsäädännön vaikeaselkoisuus, jolloin turhaa aikaa kuluu siihen, ettei ymmärretä, mitä velvoite koskee. Tölö Unga Socialister ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta edistämään kehitystä, jossa lainsäädännöstä syntyviä yrityksille ja työnantajille suunnattuja epätarkoituksenmukaisia tiedonantovelvoitteita karsitaan ja velvoitteiden tulkinnanvaraisuutta vähennetään. Lisäksi palkkahallintoon liittyviä lainsäädännön käsitteitä yhtenäistetään sekä luodaan tekniset puitteet sille, että viranomaiset voivat vastaanottaa tarvitsemansa tiedot suoraan yritysten kirjanpito- ja palkanlaskentajärjestelmistä. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään yritysten hallinnollisen taakan vähentämistä. Lainsäädännön noudattamisesta aiheutuu aloitteessa kuvatuilla tavoilla yrityksille aina työtä ja vaivaa. Suhteessa muuhun toimintaan tämä vaiva on erityisen suurta pienillä yrityksillä. Hallintoon käytetyt resurssit voivat olla suoraan pois aidosti tuottavasta elinkeinotoiminnasta, joten hallinnollisen taakan vähentäminen on perusteltu ja tärkeä tavoite. Puoluehallitus kuitenkin muistuttaa, että merkittävä osa hallinnollisesta työstä syntyy työntekijän turvaksi luotujen rakenteiden, kuten sosiaaliturvan ja työlainsäädännön, olemassaolosta ja niiden toimeenpanoon liittyvästä tietotarpeesta. Luonnollisesti myös verojen maksu ja muun lainsäädännön noudattaminen vaativat hallinnollista työtä. Näin ollen mahdollisuudet hallinnollisen taakan radikaaliin vähentämiseen ovat jokseenkin rajoitetut, tai muutoin on vaarana lapsen menettäminen pesuveden mukana. Kuitenkin aloitteessakin mainitulla viranomaistoimintojen kehittämisellä ja yhteistyöllä voidaan saavuttaa havaittavaa yritysten kohtaaman byrokratian vähentymistä. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että lainsäädännöstä yrityksille koituvaa hallinnollista taakkaa pyritään vähentämään nykyisestä esimerkiksi yhtenäistämällä käsitteistöä ja kehittämällä sähköisiä tiedonsiirtomenetelmiä.
25.
Työsopimuslakia on muutettava Haagan Työväenyhdistys r.y:n aloite
Työsopimuslaki uudistettiin viimeksi vuonna 2001. Ennen lain muutosta yleissitova työehtosopimus asetti työehtojen vähimmäistason, jota myös normaalisitovalla työehtosopimuksella tuli noudattaa. Voimassa olevan työsopimuslain (2. luku 7§, 3. kappale) mukaan voidaan sopia yleissitovasta työehtosopimuksen alittavasta normaalisitovasta työehtosopimuksesta. Tämä on mahdollistanut sen, että yrityskohtaisesti sovitaan alan yleissitovaa työehtosopimuksista huonommista työehdoista. Osa yrityksistä ja työantajaliitoista kalastelevat halvempia sopimuksia. Työntekijät ovat pakotettuja valitsemaan heikompien työehtojen tai työttömyyden välillä. Tämä uhkaa murentaa hyväksi koetun suomalaisen sopimusjärjestelmän. Pahimmillaan tilanne on silloin kun kyse on työnantajan ja ns. keltaisen ammattiliiton välisestä sopimuksesta. Toisin sanoen työnantaja sopii itsensä kanssa työehdoista. Työnantaja- ja ammattiliitot ovat molemmat työnantajan perustamia. Tässä tapauksessa ammattiliitto, joka on toisena sopijapuolena, ei aidosti edusta sopimukseen sidottuja työntekijöitä. Aito edustavuus ei siis toteudu, jos työntekijäosapuoleksi itseään kutsuvan tahon tarkoituksena onkin valvoa työnantajan etua. Ei voida puhua oikeasta, vapaasta ammattiyhdistystoiminnasta, vaan ammattiliitto toimii työnantajan bulvaanina. Eräs tunnettu esimerkki tästä on mainos- ja ilmaislehtien jakelu, jos37
sa työskentelee vuositasolla noin 15 000 nuorta, opiskelijaa sekä maahanmuuttajataustaista henkilöä. Yksi Suomen talouden menestystekijä on ollut toimiva työmarkkinajärjestelmä yleissitovine työehtosopimuksineen. Tämä on luonut sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä talouden vakautta ja ennustettavuutta. Nykyisen työsopimuslain puutteet mahdollistavat kuitenkin järjestelmän murentamisen sekä työntekijöiden - suoraan sanoen - riistämisen. Haagan Työväenyhdistys r.y. esittää, että SDP asettaa tavoitteekseen työsopimuslain muuttamisen siten, että keltainen ammattiyhdistystoiminta ja muu työnantajien yksipuolinen sopimuskikkailu ankarin sanktioin estetään. Lisäksi jokaiselle alalle tulisi osoittaa noudatettava yleissitova työehtosopimus, jota heikompaa normaalisitovaa sopimusta ei voi solmia. Vapaiden sopijaosapuolten ennustettavissa oleva työmarkkinajärjestelmä on pidemmällä aikavälillä kaikkien suomalaisten etu. Puoluehallituksen lausunto Aloite esittää työlainsäädännön uudistamista ja yleissitovuuden vahvistamista. Vuoden 2001 työsopimuslain uudistamisen yksi keskeinen tavoite oli yleissitovan työehtosopimusjärjestelmän vahvistaminen. Yleissitovuus on yksi työelämän tasa-arvon kulmakivistä. Työelämän nopeat rakennemuutokset ovat kuitenkin haaste lainsäädännön kehittämiselle. Työnantajan sopimusshoppailu työn teettämiseksi aiempaa heikommilla työehdoilla on paitsi epäoikeudenmukaista työtä tekevien palkansaajien näkökulmasta vaarantaen heidän toimeentulonsa ja työssä jaksamisen, myös monella muulla tavoin haitallista. Joidenkin toimijoiden harjoittama työehtojen polkeminen vääristää kilpailua niin toimialojen sisällä yritysten kuin laajemmin eri toimialojen välillä. Huomion keskittyminen liiaksi työvoimakustannuksien pitämiseen alhaisina, ja heikompia työehtoja seuraava työntekijöiden hyvinvoinnin rapautuminen, jarruttaa kestävää tuottavuuden parantumista. Palkkojen polkeminen vie pohjan myös ostovoiman ja sitä kautta kotimaisen kysynnän suotuisalta kehitykseltä. Tämän lisäksi sopimusshoppailu heikentää työmarkkinaosapuolten keskinäistä luottamusta. Suomalaiseen, pääosiltaan yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvaan työmarkkinajärjestelmään kohdistetaan tällä hetkellä systemaattisesti palkansaajien asemaa uhkaavia muutospaineita. Näin siitäkin huolimatta, että lähes kaikki eri toimijat asettuvat julkisesti tukemaan tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa. Sopimusshoppailu murentaa osaltaan sen perusteita. Yleissitovuuden säilyttäminen vaatii sen aktiivista puolustamista. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen sopimusshoppailun estämisestä ja korostaa työehtosopimusten yleissitovuuden tärkeyttä. Työelämälainsäädäntöä on uudistettava tavalla, joka turvaa tasa-arvoisen ja reilun työelämän kaikille. SDP selvittää, voitaisiinko nykytilannetta korjata siten, ettei normaalisitovalla työehtosopimuksella voitaisi jatkossa alittaa valtakunnallisesti sitovaa yleissitovaa työehtosopimusta.
26.
Freelancerien ammatillinen järjestäytyminen sallittava Suomessa Tölö Unga Socialister ry:n aloite
Yritysten karsiessa palkattua työvoimaansa kustannussäästöjen nimissä Suomeen on syntynyt kasvava joukko yrittäjiksi pakolla joutuneita ihmisiä joita nyt kutsutaan freelancereiksi. Monissa tapauksissa he kuitenkin jatkavat entisten töidensä tekemistä entisille työnantajilleen, mutta ilman palkattujen työntekijöiden suojaksi säädettyjen lakien, säännösten ja työmarkkinasopimusten antamaa työterveys- ja eläketurvaa, lomia tai minimipalkkaa. 38
Uudessa tilanteessa heiltä yleensä edellytetään työn saamisen ehtona että heidän on itsensä vastattava kaikista aikaisemman palkkansa sivukuluista. Matalapalkka-aloilla tämä on johtanut tilanteeseen, jossa tällaisten pakkoyrittäjien kulujen jälkeen käteen jäävä palkka jättää heidät selvästi köyhyysrajan alapuolelle ja yhteiskunnan avun varaan. Tukien, joita he monissa tapauksissa eivät yrittäjästatuksensa vuoksi käytännössä edes saa. Tilannetta pahentaa osaltaan se, että nykyisen laintulkinnan mukaan freelancerit ovat yksityisyrittäjiä ja siksi heiltä on käytännössä kielletty työehtojen sopimista koskeva yhteistyö koska se tulkitaan kartelliksi. Todellisuudessa tilanne on johtanut siihen että työmarkkinoilla on kasvava joukko laillisesti alipalkattua työvoimaa, jota työnantajat voivat kilpailuttaa ja kohdella ilman mitään todellisia rajoituksia tai työntekijöiden suojaksi säädettyjä vähimmäistoimeentuloa tai työoloja koskevia määräyksiä. Viimeksi kevään hallitusneuvotteluissa Kokoomus ilmoitti kantanaan, ettei freelancereille yksityisyrittäjinä tule sallia oikeutta yhteisiin palkkio- tai toimeksiantojen ehtoja määrittäviin sopimuksiin. Tölö Unga Socialister ry esittää SDP:n puoluekokoukselle, että freelancereina toimiville ammatinharjoittajille taattaisiin oikeus järjestäytyä toimeksiantojen ehtoja koskevissa asioissa. Puoluehallituksen lausunto Aloite haluaa turvata työntekijöiden oikeuksia ja taata kohtuullisen toimeentulon myös freelancer- ja ns. pakkoyrittäjyystilanteissa. Aloitteessa esitetään palkkatyön ulkopuolelle työnnetyille, epäaidossa yrittäjäasemassa oleville oikeutta järjestäytyä neuvotellakseen toimeksiantojen ehtoja koskevissa asioissa. Aloitteessa esiin tuodut ongelmat ovat todellisia ja niihin on kyettävä puuttumaan. Työmarkkinoille on syntynyt laajeneva ilmiö, jossa ihmisiä siirretään perusteetta liittojen neuvottelemien työehtosopimusten ja koko työlainsäädännön ulkopuolelle. Sitä mukaa kuin paremmalla säätelyllä on pyritty parantamaan muun muassa määräaikaisissa työsuhteissa olevien ja vuokratyötä tekevien asemaa, työmarkkinoilla on otettu käyttöön uusia epävarman työn teettämisen muotoja, joissa työntekijöiden oikeuksien polkeminen on mahdollista. Pakkoyrittäjyys on tässä ketjussa eräänlainen päätepiste, sillä siinä työntekijä on työnnetty kokonaan palkansaajalle kuuluvan toimeentulon turvan ja erilaisten etuuksien ulkopuolelle. Epäaidossa yrittäjäasemassa oleva on työmarkkinoilla ilman palkansaajille kuuluvia oikeuksia ja turvaa, mutta myös ilman yrittäjyyteen kuuluvaa mahdollisuutta liikevoiton syntymiseen oman työnteon tai omistajuuden kautta. Aloitteessa mainitut freelanceryrittäjät on kokonaisuutena erotettava pakkoyrittäjyydestä, sillä asema freelanceryrittäjänä ei vielä kerro pakkoyrittäjyydestä. Hallitusohjelman mukaisesti kaikkien freelance-yrittäjien ja muiden itsensä työllistäjien asemaan liittyvät ongelmakohdat sosiaalivakuutus- ja työlainsäädännössä on kuitenkin selvitettävä, sekä ryhdyttävä tarvittaviin toimiin näiden ryhmien sosiaalisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Epävarman työn teettämiseen liittyvät ongelmat ja epätyypillisten työsuhteiden kirjo on laaja kokonaisuus, jota on myös tarkasteltava sellaisena. Selvitystyötä tältä osin tehdään parhaillaan sosialidemokraattien johdolla työ- ja elinkeinoministeriössä. Laajenevaan epäaidon yrittäjyyden ongelmaan voidaan etsiä monenlaisia ratkaisukeinoja. Aloitteessa esille tuodun lähestymistavan heikkous on, että siinä perustellummin palkansaajan asemassa työskentelevän toimiminen pakkoyrittäjänä on hyväksytty lähtökohdaksi. Esitetty järjestäytymisoikeus vakiinnuttaisi työmarkkinoille palkkatyön ja aidon yrittäjyyden väliin ongelmallisen kolmannen työnteon muodon. Aloitteen perusteluissakin esille nostettu kysymys freelancereiden mahdollisen järjestäytymisen myötä markkinoille syntyvästä uudenlaisesta kartellista on todellinen. Vapaaseen yritystoimintaan kuuluu palveluiden hinnoittelun määräytyminen markkinoiden kautta. Tähän ei ole syytä puuttua työlainsäädännön keinoin. 39
Pakkoyrittäjyys on mahdollisimman laajalti kyettävä poistamaan työmarkkinoilta. Tämä on mahdollista muuttamalla työsopimuslakia ja laajentamalla lain soveltamisalaa työsuhteen määräytymisen perusteista. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen vahvistaa epäaidoissa yrittäjäasemassa toimivien asemaa. Pakkoyrittäjyyttä on vähennettävä muuttamalla työsopimuslakia niin, ettei sen soveltamisalaa voida kiertää silloin, kun työntekijä on tosiasiallisesti palkansaajaan verrattavassa suhteessa toimeksiantajaan. Epävarman työn teettämistä ja epätyypillisten työsuhteiden kirjoa tulee tarkastella kokonaisuutena ja ryhtyä tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimiin, jotka turvaavat tasa-arvoisen ja reilun työelämän kaikille.
27.
Työtä on jaettava Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Sosialidemokraattinen liike on työväenliike, jonka ansiosta suomessa on mm. kahdeksantuntinen työpäivä ja nykyisenkaltainen työlainsäädäntö. Työaikaa on edelleen pyrittävä lyhentämään. Sosialidemokratian on vaadittava lyhempää työviikkoa ja lomien pidentämistä. Työn jakaminen ja työviikkojen lyhentäminen on otettava vasemmistolaisen työurien pidentämiskeskustelun kärkiteemaksi. Työaikaa voidaan lyhentää tuottavuuden kasvun tahdissa, jolloin palkat eivät sen vuoksi pienenisi eikä maamme kilpailukyky kärsisi. Kun tavaroita voidaan automaation ansiosta yhä vähemmällä ihmistyöllä, on luontevaa, että työaikaa asteittain lyhennetään. Suurin osa olisi valmis antamaan enemmän aikaa perheelleen ja harrastuksilleen, minkä vuoksi yleinen työajan lyhennys ja yksilölliset työajat olisivat perusteltuja. Pidemmät lomat tai sapattivapaat sopivat usein myös niille aloille, joilla viikoittaisen työajan kaavamainen lyhennys 35 tuntiin ei ole käytännössä mahdollinen. Työelämätutkijoiden mukaan siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon voisi olla yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa, sillä se voisi saada suomalaiset jaksamaan työelämässä nykyistä pidempään. Nykyinen tehokkuusajattelu on tullut tiensä päähän: ihmisen tehokkuutta ei pidä mitata kvartaalilla vaan koko työuralla. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan aktiivisesti työn jakamisen puolesta. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään työajan lyhentämistä sekä tuottavuuden kohottamista työelämää huokoistamalla ja kohtuullistamalla työssä olevien työtaakkaa. Työn tuottavuuden nostaminen on suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymys. Tämän toteuttamiseen ei ole vain yhtä keinoa. Tarvitsemme muun muassa parempaa johtamista ja hyvää työn organisointia, parempaa työelämän laatua, työntekijöiden osaamisen täysimääräistä hyödyntämistä, sekä joustavia työaikoja. Suomen suuri haaste on tällä hetkellä työllisyyden parantaminen ja työttömyyden nujertaminen. Tästä näkökulmasta työn jakaminen työaikaa lyhentämällä, niiltä joiden työtaakka on liian suuri kipeästi työtä tarvitseville, näyttää perustellulta. Samaan aikaan kohtaamme kuitenkin myös toisen haasteen; työvoimaa siirtyy jo nyt pois työmarkkinoilta eläkkeelle enemmän kuin uutta työvoimaa tulee tilalle. Erityinen haaste tulee olemaan osaavan työvoiman riittävyys. Toimialat ovat myös erilaisia. Joillakin aloilla työajan lyhennys voi tuoda tuottavuushyötyä, jos esimerkiksi tuotantovälineet saadaan näin tehokkaampaan käyttöön 40
vuorotyön avulla. Toisilla toimialoilla taas osaajat kerta kaikkiaan loppuvat, jos työaikaa lyhennetään. Työajan lyhentäminen ei olisi näin ollen toimiva ratkaisu. SDP on sitoutunut Varjosta valoon ²ohjelmassaan työelämän kehittämiseen, jonka tavoitteena on tuottava ja laadukas työ sekä hyvä ja tasapainoinen elämä. Pidemmät työurat ja työllisyyden vahvistaminen vaatii toteutuakseen työelämää joka arvostaa ihmistä ja tämän työn ulkopuolisia tarpeita. Oleellista on todellinen eikä muodollinen eläkeikä. Maailman parasta työelämää kohden voidaan edetä vähentämällä työelämän kokonaiskuormittavuutta, vahvistamalla työsuojelujärjestelmää, sekä lisäämällä työelämän huokoisuutta ja joustavuutta niin työntekijöiden kuin työnantajien tarpeet huomioiden (ottamalla käyttöön laajasti mm. työaika- ja lomapankkeja, etätyö- ja työaikamalleja). Olemassa olevan työn jakamisen sijaan huomio on kiinnitettävä uuden työn luomiseen työttöminä olevien työllistämiseksi ja työelämän laadun kehittämiseen työelämässä olevien työnimun vahvistamiseksi. Ikääntyvä Suomi tarvitsee kaikkien työmarkkinoiden käytettävissä olevien täyden työpanoksen. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen työn tuottavuuden parantamiseksi ja joustavampien työaikojen järjestämiseksi. Samalla se viittaa SDP:n Varjosta valoon ²ohjelman työelämän laadun kehittämistä, työelämän huokoistamista, työn ja muun elämän parempaa yhteensovittamista, sekä tuottavuuden mittaamisen kehittämistä koskeviin linjauksiin. Puoluekokous ei yhdy aloitteen vaatimukseen viikoittaisen työajan lyhentämisestä 35 tuntiin.
28.
Skapa regelrätta anställningar för personer i arbetslivsträning Finlands Svenska Socialdemokrater rf:s motion
För tillfället utnyttjas personer i arbetslivsträning inom statsförvaltningen för att lappa den personalbrist som förorsakas av statens produktivitetsprogram. Ofta är dessa personer nyligen utexaminerade magistrar eller personer med tidigare erfarenhet från arbetslivet. Kravet på att kunna komma i arbetslivsträning är att man skall vara över 25 år gammal eller har yrkesutbildning eller får grunddagpenning eller inkomstrelaterad dagpenning. Dessa personer hamnar ut för en sträng sållning med anställningsintervjuer och blir anställda för korta perioder. Efter träningen blir anställningen oftast inte stadigvarande utan organisationen tar istället in en ny person i träning. Vid Utrikesministeriet som använder speciellt mycket sådana personer, kommer inte de tränade ens efter detta i ett regelrätt anställningsförhållande i och med att de skall genomgå ministeriets KAVAKU-kurs, för utbildning i internationella uppdrag. En lösning på detta problem vore att de som är i arbetslivsträning försäkras en lika lång regelrätt anställning med lön och andra förmåner som de genomgår i form av träning. Ett halvt år av träning bör alltså berättiga till en lika lång riktig anställning. Finlands Svenska Socialdemokrater rf föreslår, att arbetslivsträningen bör berättiga till regelrätta anställningar och att de som tränas skall få lika långvariga regelrätta anställningar som träningen är.
Luodaan oikeita työsuhteita työelämävalmennuksessa oleville henkilöille Finlands Svenska Socialdemokrater rf:n aloite Tällä hetkellä työelämävalmennusta suorittavia henkilöitä käytetään hyväksi valtionhallinnossa paikkamaan valtion tuottavuusohjelmasta johtuvaa henkilöstövajetta. Usein he 41
ovat joko vastavalmistuneita maistereita tai aikaisempaa työkokemusta omaavia henkilöitä. Työelämävalmennukseen pääsy edellyttää 25 vuoden ikää, ammattikoulutusta tai että henkilö on oikeutettu peruspäivä- tai ansiopäivärahaan. Nämä henkilöt joutuvat käymään läpi tiukan seulan työpaikkahaastatteluineen, jonka jälkeen heidät palkataan lyhyeksi ajaksi. Harjoittelun jälkeen työsuhteita ei yleensä jatketa, vaan organisaatio ottaa henkilön tilalle uuden harjoittelijan. Ulkoministeriössä, missä käytetään erityisen paljon tällaisia henkilöitä, työpaikan saamista hankaloittaa vielä se seikka, että henkilöstöltä edellytetään ministeriön KAVAKU-kurssin (koulutus kansainvälisiä tehtäviä varten) suorittamista. Yksi ratkaisu tähän ongelmaan olisi, että työelämävalmennusta suorittaville taattaisiin yhtä pitkä työsuhde palkkoineen ja etuineen kuin mitä harjoittelu kestää. Puolen vuoden harjoittelu oikeuttaisi siis yhtä pitkään työsuhteeseen. Finlands Svenska Socialdemokrater rf esittää, että työelämävalmennuksen on oikeutettava kunnon työsuhteisiin ja että harjoittelun suorittavat saavat harjoittelun mittaisia työsuhteita. Partistyrelsens utlåtande I motionen uppmärksammas det faktum att personer i arbetslivsträning utnyttjas som billig och flexibel arbetskraft på arbetsmarknaden i stället för att erbjuda dem verklig arbetslivsträning. I motionen krävs regelrätta arbetsvillkor också för personer i arbetslivsträning. Motionsställarna föreslår att den som genomgår arbetslivsträning under den tiden erbjuds ett tidsbundet arbetsförhållande, som med tanke på lön och förmåner motsvarar de allmänna arbetsvillkoren i ifrågavarande organisation. Motionen tar upp problem som det är skäl att uppmärksamma, och som särskilt berör högskoleutbildade ungdomar. I vissa fall kan det mycket omfattande systemet med arbetslivsträning användas för att utnyttja ungdomar som söker ett arbete. Men det är inte villkoren för arbetslivsträning som är problemet utan snarare det faktum att systemet missbrukas. Det gäller exempelvis fall med företag eller organisationer som i realiteten har behov av normal arbetskraft men inte har ekonomiska resurser att anställa. De tar in människor enligt systemet med arbetslivsträning som ersättande arbetskraft, i stället för att erbjuda verklig orientering. Arbetslivsträning är, om systemet förverkligas så som det är avsett, ett oftast fungerande arrangemang, via vilket en ung arbetssökande får kontakt med arbetslivet och värdefulla arbetserfarenheter, också av krävande uppgifter. Det kan innebära starten på en ordentlig arbetskarriär. Det är möjligt att du efter avslutad arbetslivsträning kan rekryteras direkt av det företag eller den organisation du genomfört träningen hos. För arbetsgivarna är systemet med arbetslivsträning ett enkelt sätt att få in fräscha synpunkter och nya innovationer i organisationen. I bästa fall möjliggör arbetslivsträningen att företaget kan rekrytera en ny, kunnig arbetstagare. Systemet med arbetslivsträning kan på ett betydande sätt gynna både den som tränas och den organisation som erbjuder träningen. Men villkoren för det arbete som utförs inom ramen för arbetslivsträning är svaga. Att enligt motionens förslag förändra dem så att arbetslivsträning direkt skulle motsvara ett normalt arbetsförhållande skulle dock sannolikt minska antalet arbetslivsträningsplatser avsevärt. Antalet platser skulle inte vara tillgängliga i nuvarande omfattning. En betydande minskning av arbetslivsträningen skulle inte gynna de unga som är på väg ut på arbetsmarknaden. Det skulle knappast heller innebära att vi i stället skulle kunna räkna med motsvarande antal arbetsplatser på regelrätta villkor och med tidsbundna avtal. I motionen uppmärksammas framförallt det stora antalet högskoleutbildade som genomför arbetslivsträning i statsförvaltningen. Utnyttjandet av arbetslivsträning inom 42
statsförvaltningen för att täcka den personalbrist som förorsakas av statens produktivitetsprogram är en snedvridning som måste åtgärdas genom att se till att organisationerna har tillräckliga ekonomiska resurser i proportion till de uppgifter de är skyldiga att utföra. Samtidigt bör man se till att den verkliga målsättningen med arbetslivsträning för unga förverkligas. I motionen tas utrikesförvaltningen som ett exempel och de anmärkningar som framförs är allmänt erkända. Det är också sant att arbetslivsträningen där inte öppnar någon direkt möjlighet att göra karriär vid ministeriet, trots att de arbetsuppgifter som många av dem som genomgår arbetslivsträning utför är krävande och sådana som den fasta personalen också handhar. Villkoren för rekrytering i utrikesförvaltningen är emellertid välkända och de har ställts utgående från förvaltningsområdets egna behov. Trots att inga direkta karriärmöjligheter finns, innebär en arbetslivsträningsperiod också i utrikesförvaltningen att du med tanke på framtida sysselsättning har ett värdefullt kunnande och värdefulla erfarenheter. I många andra branscher inom statsförvaltningen är det möjligt att få ett arbete efter att först ha genomfört sin arbetslivsträningsperiod (i exempelvis ministerier, statliga verk, närings-, trafik- och miljöcentraler). Bedömningen av huruvida villkoren för arbetslivsträning är rimliga och eventuella förändringar av arbetsuppgifterna har också att göra med den mera omfattande frågan om villkoren rent allmänt för praktikperioderna i olika studiehelheter. Problemen är mångfacetterade och de bör åtgärdas så att studenterna alltid får tillräcklig orientering under praktikperioderna och att omständigheterna är acceptabla. Då vi granskar villkoren för praktikarbete bör vi också fästa uppmärksamhet vid att jämställdhet bland olika studerandegrupper förverkligas. Beslutsförslag Partikongressen omfattar motionens målsättning att fästa uppmärksamhet vid missbruk av systemet med arbetslivsträning. Arbetslivsträning bör förverkligas som en äkta arbetsorientering och så att den inte ses som en ersättning för ett normalt arbetsförhållande. SDP bör utreda hur man kan avlägsna olägenheterna både vad gäller arbetslivsträning och vad gäller olika studiehelheters praktikperioder. Partikongressen omfattar inte motionens förslag att omvandla arbetslivsträningsperioderna till tidsbundna arbetsförhållanden. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa nostetaan esille työelämävalmennuksessa olevien hyödyntäminen työmarkkinoille halpana ja joustavana työvoimana aidon valmennuksen sijaan. Aloitteessa vaaditaan kunnollisten työehtojen turvaamista myös työelämävalmennettaville. Tämä esitetään toteutettavaksi niin, että työelämävalmennettaville tarjottaisiin valmennuksen ajaksi määräaikainen työsuhde, joka vastaisi palkaltaan ja eduiltaan kyseessä olevassa organisaatiossa yleisesti käytössä olevia työehtoja. Aloite nostaa esille huomionarvoisia ongelmia koskien erityisesti nuoria korkeakoulutettuja. Työelämävalmennettavien erittäin laaja-alainen käyttö sisältää joissakin tapauksissa kipeästi työpaikkaa etsivien nuorten hyväksikäytön piirteitä. Ongelman ydin ei ole kuitenkaan työelämävalmennuksen ehdoissa, vaan työelämävalmennettavien käyttämisessä väärin. Tällaisia ovat tapaukset, joissa yritys tai virasto tarvitsisi oikeasti lisää normaalia työvoimaa, mutta siihen ei ole taloudellisia resursseja. Sen sijaan se ottaa työelämävalmennettava-nimikkeellä ihmisiä korvaavaksi työvoimaksi aidon valmentamisen sijaan. Työelämävalmennus on tarkoituksensa mukaisesti toteutuessaan useimmiten toimiva järjestely, jonka kautta nuori työnhakija saa tuntumaa työelämään ja arvokasta työkokemusta, myös sisällöltään vaativissa tehtävissä. Tämä auttaa työuran kunnollista käynnistymistä. Mahdollista on myös rekrytoituminen valmennuksen jälkeen suoraan siihen yritykseen tai organisaatioon, jossa työelämävalmennusta suoritetaan tai sitä lähellä olevaan tahoon. Työnantajalle työuravalmennettavan ottaminen on matalan kynnyksen 43
keino saada organisaatioon tuoreita näkemyksiä ja uutta intoa. Parhaassa tapauksessa työuravalmennus luo polun uuden osaavan työntekijän rekrytoimiselle. Työelämävalmennus voi hyödyttää merkittävästi niin valmennettavaa kuin valmennettavan ottavaa organisaatiota. Työelämävalmennettavan työskentelyn ehdot ovat kuitenkin heikot. Niiden muuttaminen aloitteessa esitetyllä tavalla suoraan normaalia työsuhdetta vastaaviksi vähentäisi todennäköisesti kuitenkin merkittävästi työelämävalmennuksen määrää. Paikkoja ei olisi enää nykyisen kaltaisessa laajuudessa saatavilla. Työelämävalmennuksen määrän merkittävä väheneminen ei olisi nuorten työmarkkinoille siirtyvien edun mukaista. Tämä tuskin merkitsisi sitä, että tilalle syntyisi verrattavissa oleva määrä kunnollisilla työehdoilla ja määräaikaisilla sopimuksilla tarjolla olevia työpaikkoja. Aloitteessa nostetaan esiin erityisesti korkeakoulutettujen työelämävalmennettavien laaja-alainen käyttö valtionhallinnossa. Valmennettavien käyttö paikkaamaan tuottavuusohjelman seurauksena syntynyttä henkilöstöresurssien vajetta on vinouma, johon tulee puuttua huolehtimalla organisaatioiden riittävistä taloudellisista resursseista suhteessa niille määrättyihin tehtäviin. Samalla on katsottava, että työelämävalmennuksen tosiasiallinen tarkoitus nuoren valmentamisesta toteutuu. Aloitteessa käytetään esimerkkinä ulkoasianhallintoa, minkä osalta esille tuodut väitteet ovat yleisesti tunnustettuja. On myös totta, ettei työelämävalmennus mahdollista tältä osin suoraa urapolkua ministeriöön huolimatta siitä, että monet valmennettavien suorittamat työtehtävät ovat sisällöllisesti vaativia ja vakinaista henkilöstöä vastaavia. Ulkoasianhallintoon rekrytoitumisen ehdot ovat kuitenkin laajalti tiedossa ja ne on määritelty hallinnonalan omien tarpeiden näkökulmasta. Vaikka suora urapolku ei olekaan mahdollinen, tarjoaa työuravalmennus myös ulkoasianhallinnossa myöhemmän työllistymisen kannalta arvokasta osaamista ja kokemusta. Monien muiden valtionhallinnon alojen osalta työpaikan saaminen työuravalmennuksen kautta on mahdollista (esim. ministeriöt, virastot, ELY-keskukset). Työelämävalmennuksen ehtojen kohtuullisuuden arviointi, ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset, sivuavat myös laajempaa kysymystä eri opintokokonaisuuksiin kuuluvien harjoittelujaksojen suorittamiseen liittyvistä ehdoista. Harjoittelujaksojen toteutukseen liittyvät epäkohdat ovat monitasoisia ja niihin on puututtava, jotta harjoittelu sisältäisi aina riittävän ohjauksen ja se tapahtuisi kohtuullisina pidettävissä olosuhteissa. Harjoittelun ehtojen osalta myös eri opiskelijaryhmien väliseen tasa-arvoon tulee kiinnittää huomiota. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen puuttua työelämävalmennukseen liittyviin väärinkäytöksiin. Työelämävalmennuksen tulee toteutua aitona valmennuksena niin, ettei sitä käytetä normaalia työtä korvaavana. SDP:n tulee selvittää, miten niin työelämävalmennukseen kuin eri opintokokonaisuuksiin sisältyviin harjoittelujaksoihin liittyviä epäkohtia voidaan tehokkaimmin poistaa. Puoluekokous ei yhdy aloitteen esitykseen työelämävalmennusjaksojen muuttamisesta muodoltaan määräaikaisiksi työsuhteiksi.
44
SOSIAALIALOITTEET 29.
Lasten hyvinvointia on lisättävä
Nuorten Kotkien Keskusliitto ² Unga Örnars Centralförbund NKK ry:n aloite
Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen ovat inhimillisesti sekä taloudellisesti paras vaihtoehto. Lapsille ja perheille suunnatuissa palveluissa on päästävä korjaavasta työstä enemmän ennaltaehkäisevään työhön, jossa järjestöt ovat vahvoja osaajia. Tällä hetkellä tarvitaan lisäresursointia kunnille valtionapuihin sekä ennaltaehkäisevään että korjaavaan työhön. Voimavaroja on suunnattava enemmän työhön, jolla voidaan tukea apua tarvitsevia lapsia ja perheitä. Terveydenhoitajien, lapsiperheille suunnattujen kodinhoitajien, perhetyöntekijöiden ja neuvolapsykologien määrää on lisättävä runsaasti eri puolilla Suomea. Ensisijaisesti vastuu lasten kasvatuksesta kuuluu heidän vanhemmilleen. Yhteiskunnan tehtävänä on tukea vanhempia muun muassa tarjoamalla erilaisia palveluja. Lapsiperheiden köyhyyden poistamiseksi on lapsilisä otettava kokonaan toimeentulotuessa etuoikeutetuksi tuloksi. Suomalainen neuvolajärjestelmä on keskeinen yhteiskunnan tarjoama palvelu. Neuvola ei nykyisellään pysty riittävästi auttamaan erityistä tukea tarvitsevia perheitä, jotka tarvitsevat enemmän tukitoimia ja neuvoja etenkin psykososiaalisissa ongelmissa, lasten oppimisvaikeuksissa ja vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Aikuisten ongelmat, kuten työttömyys sekä päihde- ja mielenterveysongelmat, vaikuttavat lasten hyvinvointiin. Ylivirikkeellinen elinympäristö synnyttää ylivilkkaita lapsia. Osa lasten vanhemmista kokee voimattomuutta näiden ongelmien kanssa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan suomalaiset koululaiset menestyvät hyvin tiedollisesti. Sen sijaan kouluviihtyvyys on huono. Koulupinnaus ja erilaiset häiriöt ovat lisääntyneet koulussa. Opetushenkilökunnan ja avustajien lisäksi oppilashuollon henkilöstö (koulukuraattorit, - psykologit, - terveydenhoitajat, psykiatriset sairaanhoitajat) on merkittävässä roolissa lasten hyvinvoinnin edistämisessä. Lasten ja nuorten on helppo ottaa yhteyttä koulussa olevaan tuttuun ja turvalliseen aikuiseen. Esimerkiksi koulukiusaamisen poistamisessa on kuraattori opettajan lisäksi keskeisessä roolissa. Oppilashuollon henkilöstö on oltava mukana vanhempainilloissa. Hyvät kokemukset nuorisotyöntekijöiden läsnäolosta kouluilla tulee ottaa laajempaan käyttöön. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee laajentaa ja kehittää lasten yksinäisyyden vähentämiseksi sekä kulttuuri- ja harrastustoiminnan lisäämiseksi. Tämä edellyttää taloudellisten resursointien lisäämistä valtiolta ja kunnilta. Resursointia on yhtenäistettävä alueellisesti. Ei voida vaatia, että järjestöt ja muu kolmas sektori vastaa lakisääteisen toiminnan kuluista. Nuorten Kotkien Keskusliitto ² Unga Örnars Centralförbund NKK ry esittää, että -
puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja muut tahot toimimaan siten, että
-
lapsilisä otetaan toimeentulotuessa etuoikeutetuksi tuloksi
-
perheiden tukea vahvistetaan neuvolatoiminnassa ja lapsiperheiden kotiin suunnattua apua lisäämällä
-
koulujen oppilashuoltoa kehitetään
-
ja 2. luokkalaisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa kehitetään ja laajennetaan kaikkialle Suomessa.
45
Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että lapsiperheiden tukea vahvistetaan parantamalla neuvolatyötä, lisäämällä lapsiperheiden kotipalvelua, kehittämällä koulujen oppilashuoltoa sekä 1. ja 2. luokkalaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Perhepolitiikan tehtävä on tukea lapsen ja nuoren kasvua yhteiskunnan tasapainoisiksi jäseniksi ja koko yhteiskuntapolitiikan tulee tukea lasten turvallista kasvua. Perhepolitiikan keskiössä ovat julkiset palvelut, tulonsiirrot sekä perheen ja työn yhteensovittaminen. Etenkin tällä hetkellä, kun eriarvoisuus yhteiskunnassa on lisääntynyt, on julkisten palveluiden rooli entistä tärkeämpi. Vahvistamalla julkisia palveluita lisäämme tasa-arvoa yhteiskuntaan ja vähennämme syrjäytymisen vaaraa. Vuoden 2010 puoluekokouksen päätöksen mukaan lapsiperheiden hyvinvointia tulee edistää ja palveluita kehittää. Erityishuomio on suunnattava varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Eduskuntavaalitavoitteissaan SDP edellytti mm. että lapsiperheiden kotipalvelun saatavuutta parannetaan ja sosiaalipäivystys ulotetaan koko maahan. Lisäksi linjattiin, että lastensuojelun voimavaroja on suunnattava nimenomaan perheiden varhaiseen tukeen. Vaadimme myös resurssien lisäämistä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Hallitusohjelmaneuvotteluissa SDP esitti lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja arkea tukevien palvelujen kuten kotipalvelun, neuvolatoiminnan ja perheneuvonnan vahvistamista. Samoin esitimme lastensuojelun voimavarojen vahvistamista ja suuntaamista entistä enemmän avohuollon tukitoimiin ja varhaisen vaiheen arviointiin. Hallitusohjelmaan on kirjattu mm. lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehittäminen KASTE I -ohjelman hyvien käytäntöjen mukaisesti, perhekeskustoiminnan laajentaminen, lapsiperheiden kotipalvelujen ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen ja lisääminen sekä parisuhdeneuvonnan ja erosovittelun kehittäminen lapsen edun vahvistamiseksi ja vanhemmuuden toteutumiseksi. Lisäksi on tarkoitus siirtää lastensuojelun painopistettä ennaltaehkäisyyn ja varhaisen tuen palveluihin. Edelleen hallitusohjelmassa luvataan kaventaa kouluterveydenhuollon alueellisia eroja varmistamalla neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen toimeenpano. Oppilashuoltoa kehitetään yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Myös lapsivaikutusten arviointia tullaan lisäämään kaikessa päätöksenteossa. SDP on sitoutunut vahvasti näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Satsaaminen ongelmien ennalta ehkäisyyn ja perheiden arjen tukemiseen on erittäin järkevää lasten turvallisen kasvun näkökulmasta. On tärkeää, että taloustilanteen mahdollisesta heikkenemisestä huolimatta perheiden palveluita parannetaan. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen vahvistaa lapsiperheiden palveluita painottaen erityisesti ennalta ehkäisevää toimintaa, kuten kotipalvelun tarjoamista arjen tueksi. Puoluekokous edellyttää, että lapsiperheiden palveluihin varataan riittävä rahoitus. Aloitteessa esitetään myös lapsilisän etuoikeuttamista toimeentulotuessa. Tältä osin viitataan vastaukseen aloitteeseen numero 40.
30.
Työeläkkeiden tarkistusindeksi muutettava puoliväli-indeksiksi Keravan Demarit ry:n aloite
Keravan Demarit ry esittää, että
46
puoluekokous päättää, että SDP toimii siten, että työeläkkeiden indeksitarkistuksessa siirrytään vuonna 2014 ns. puoliväli-indeksin käyttöön, jolloin palkkaindeksin ja hintaindeksin painoarvo on yhtä suuri vuosittaista työeläkkeiden indeksitarkistusta tehtäessä.
31.
Työeläkemaksuja korotettava välittömästi
Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite
Suomen työeläkejärjestelmä on kestämättömällä pohjalla. Nykyisellä työeläkemaksutasolla järjestelmä ei selviydy suurten ikäluokkien eläkkeelle jäännistä. Eri arvioiden mukaan työeläkemaksuja pitää nostaa vuoteen 2025 mennessä 4-6 prosenttiyksikköä, että nykyisestä eläkelupauksesta selvitään. Tämä eläkemaksutaso on laskettu odotuksella, että työeläkeyhtiöiden sijoitusten reaalituotto saavuttaa 4 prosentin vuosittaisen tason pitkällä aikavälillä. Odotus on epärealistinen, ja tuotto-odotuksia joudutaan laskemaan 3,5 prosenttiin. Tästä seuraa prosenttiyksikön nosto työeläkemaksuihin. Tällä hetkellä työeläkemaksu on 22,8 prosenttia palkasta. Maksun suorittavat työnantajat ja palkansaajat puoliksi. Mitä pidempään työeläkemaksujen nostoa odotetaan, sitä enemmän lasku kohdistuu ikäryhmille, jotka ovat aktiivisessa työiässä tulevaisuudessa. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden nimissä työeläkemaksut pitää nostaa välittömästi. Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että SDP toimii työeläkemaksujen välittömän korottamisen puolesta. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 30-31 Aloitteissa esitetään työeläkeindeksin muuttamista puoliväli-indeksiksi ja toisaalta työeläkemaksujen välitöntä korottamista. Aloitteissa puututaan erittäin tärkeisiin asioihin, eläkeläisten toimeentulon oikeudenmukaiseen turvaamiseen ja toisaalta työelämänsä alussa olevien ihmisten maksurasitukseen ja sen oikeudenmukaisuuteen. Kaikki työeläkepolitiikkaa koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Keskeinen haaste järjestelmän kestävyyden kannalta on työurien pidentäminen ja toisaalta jälkimmäisessä aloitteessa mainittu sijoitustuottojen kehitys. Nämä vaikuttavat olennaisesti työeläkemaksuun. Tällä hetkellä sijoitusten tuotto-odotus näyttää vaativalta, koska elämme keskellä velkakriisiä ja muutenkin taloudellisesti monella tapaa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna tuotto-odotus ei kuitenkaan ole epärealistinen ja eläkejärjestelmältä pitää edelleen vaatia tuon tuottotason saavuttamista. Työeläkesijoittamisen aikajänne on pitkä ja tappiollisten vuosien lisäksi on myös aikoja, jolloin sijoitustuotot ovat tuota tuotto-odotusta korkeammat. Eläkejärjestelmän rahoitus sinänsä on terveellä pohjalla, mutta maksuvaje on olemassa. Sen kattamisesta olisi sovittava pikimmiten. Yksityisten alojen työeläkemaksu on sovittu vuoteen 2014 saakka, jonka jälkeenkin siihen kohdistuu merkittävä nousupaine. Myös julkisen puolen eläkkeiden rahoitus on varmistettava. SDP pitää välttämättömänä työeläkemaksujen korottamista, jotta työeläke-etuudet voidaan turvata. Maksurasitus tulee kohdistaa sukupolvien kesken oikeudenmukaisella tavalla. SDP pitää välttämättömänä myös työurien pidentämistä. Sitä ei kuitenkaan tehdä pakolla vaan ensisijaisesti turvaamalla edellytykset työn tekemiseen, työelämää ja työntekijöiden hyvinvointia parantamalla ja työkyvyttömyyseläköitymistä vähentämällä. Puoluekokouksessa 2010 todettiin, ettei indeksiturvan muuttaminen yksittäisenä toimenpiteenä ilman yhteyttä muuhun eläketurvaan ole perusteltua. Puoluekokous päätti, 47
että tyÜeläkkeiden ostovoiman turvaamiseksi selvitetään mahdollisuudet kehittää indeksijärjestelmää ja todettiin, että tarpeelliset selvitykset ja niiden johdosta mahdollisesti tehtävät muutokset tulee tehdä tyÜmarkkinajärjestÜjen ja valtiovallan kolmikantaneuvotteluin. Tämän päätÜksen mukaisesti myÜs hallitusohjelmaan kirjattiin tyÜryhmän asettaminen arvioimaan tyÜeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. Hallitusohjelman mukaan "on lÜydettävä yhteisymmärrys pitkäjänteisestä ratkaisusta tyÜurien pidentämiseksi, tyÜeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseksi ja riittävän eläketurvan, mukaan lukien indeksisuoja, varmistamiseksi. TyÜmarkkinajärjestÜt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ja toteuttamaan tarpeelliset toimet asetetun tavoitteen saavuttamiseksi." Eläkeneuvotteluryhmä on aloittanut hallitusohjelman mukaiset, tyÜuria, tyÜeläkkeitä ja rahoitusta koskevat neuvottelut. TyÜryhmässä ovat mukana myÜs sosiaali- ja terveysministeriÜn, valtiovarainministeriÜn ja Kuntien eläkevakuutuksen edustajat. TyÜeläkeindeksin muutostarpeita selvittävä tyÜryhmä on asetettu joulukuussa 2011. TyÜssä sovitetaan yhteen tyÜeläkkeiden ostovoimasta huolehtiminen, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, tyÜeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys ja kohtuulliset tyÜeläkemaksut. Lisäksi tyÜryhmän tulee selvittää, minkälaisia indeksejä muiden maiden vastaavissa eläkejärjestelmissä käytetään. TyÜryhmässä ovat edustettuina niin tyÜmarkkina- ja eläkkeensaajajärjestÜt kuin nuorisojärjestÜtkin. PäätÜsesitys Puoluekokous pitää tärkeänä suomalaisen eläkejärjestelmän perusteiden turvaamista ja maksurasituksen oikeudenmukaista ja kestävää jakautumista. Puoluekokous pitää välttämättÜmänä eläkemaksujen korottamista ja tyÜllisyysasteen parantamista. Puoluekokous katsoo, että eläkejärjestelmän kestävyys ja oikeudenmukaisuus on turvattava laaja-alaisella valmistelulla.
32.
Vaatimus liikunnan järjestämisestä vanhuksille vanhuspalvelulakiin Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit ry:n aloite
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelma on kunnianhimoisesti kirjoitettu. Siinä on esitetty asioita, jotka jos ne toteutuisivat, olisivat liikkeemme tavoitteiden mukaisia. Kuitenkaan se ei pure ihan lattiatasoon. Asiat ovat aika lailla yleisiä ja silloin unohdetaan se pieni yksilÜ, loppukäyttäjä. Yhdistyksemme ja sen jäsenet ovat tehneet vuosien aikana useita esityksiä vanhusten hoidon parantamisen kannalta. Katsomme asioita maanläheisesti. Kaikkein tärkein toiminta on henkeen ja terveyteen kohdistuva hoiva ja turva, mutta sitten tuleekin esiin jokapäiväinen liikunta. Se ehkäisee ja estää usein vuosiksi kestävää lamautumista sänkyyn. Tätä puolueen ohjelmassa ei ihan suoraan sanota YDLNND WRGHWDDQNLQ HWWl ¾7Rimintakyvyn vähäisetkin kohentumiset ehkäisevät avuttomuutta ja siten myÜs raskaan hoidon tarYHWWD¾ Me puhumme vanhusten jokapäiväisistä kävelyttämisistä, ovat ne sitten 5 minuuttia tai puoli tuntia. Niitä vanhukset kaipaavat. Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit ry esittää, että puoluekokous ottaisi kantaa vanhusten päivittäiseen liikuntaan sekä sisällyttäisi uuteen vanhuspalvelulakiin ehdottoman vaatimuksen liikunnan järjestämiseksi velvoittaisi kaikkia sosialidemokraattisia valtuutettuja käymään alueensa vanhustenpalvelulaitoksissa. Siellä he voisivat mm. tutkia esittämäämme asiaa. -RNDLQHQ SllWWlMl YRL LWVH NDWVRD ODLWRNVHQ SDOYHOXMD MD N\V\l LWVHOWllQ ¾+aOXDLVLQNR PLQl DVXD ORSSXHOlPlQL WlVVl SDLNDVVD"¾ 48
33.
Vanhusten kotihoidon laadun takaa sitova henkilÜstÜmitoitus Tikkurilan TyÜväenyhdistys ry:n aloite
Kunnissa on toimittu edellisen hallituksen linjausten mukaisesti ja vanhusten laitoshoitoa on vähennetty ja kodinomaista tai kotihoitoa vastaavasti lisätty. KäytännÜssä tämä joissakin kunnissa tarkoittaa sitä, että samat vanhukset, jotka ennen olivat laadukkaassa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla, hoidetaan nyt samassa rakennuksessa, VDPDVVD KXRQHHVVD MD VDPRMHQ KRLWDMLHQ WRLPHVWD PXWWD UDNHQQXNVHQ QLPL MD ¾KRLWolaiWRNVHQ¾ RWVLNNR RQ YDLKWXQXW WHKRVWHWXQ SDlvelun asumiseksi. Edellä mainittu tarkoittaa sitä, että näin valtio maksaa suuremman osan vanhuksen hoitokustannuksista esimerkiksi asumistuen muodossa ja vanhus itse loput, sillä huonekalut, vaatteet, lääkkeet ja kaikki palvelut on itse maksettava, kun ne aikaisemmin kuuluivat vuorokausihintaan. Suuria laitoshoidon yksikÜitä on purettu pienemmiksi, osa on lakkautettu ja hyväkuntoisimmat vanhukset on siirretty kotihoidon turvin takaisin omaan kotiinsa. Toisaalta tämä on myÜnteinen ja inhimillisempi vaihtoehto kuin pitkäaikaishoito laitoksissa, mutta osa hoitohenkilÜkunnasta kokee muutoksen olevan heitteillejättÜä, sillä kotihoidon resurssit eivät ole riittävällä tasolla tähän muutokseen. Vanhuspalvelulain valmistelussa on nostettu voimakkaasti esiin vanhustenhuollon laadun takaava riittävä ja ammattitaitoinen henkilÜstÜ. Ministeri onkin luvannut sitovat henkilÜstÜmitoitukset ympärivuorokautiseen laitoshoitoon, ja hyvä niin. Tämä tulee turvata myÜs kotihoitoon, jotta laadukkaasta hoidosta kyetään edes keskustelemaan. Tällä hetkellä kotihoidon henkilÜstÜ on hyvin huolissaan omasta jaksamisestaan ja hälyttävän suuri osa epäilee vaihtavansa tyÜpaikkaansa kahden vuoden sisällä SuPerin tekemän selvityksen perusteella. Jos nykyinen henkilÜstÜ on uupunut tyÜtaakkansa alle jo nykyisillä asiakasmäärillä, miten selvitään tulevaisuudessa, kun vanhusten määrä entisestään kasvaa. Tikkurilan TyÜväenyhdistys ry esittää, että puoluekokous päättää antaa vanhuspalvelulain valmisteluun kannanoton, jolla turvataan myÜs vanhusten kotihoidon riittävät ja ammattitaitoiset resurssit.
34.
Vanhusten ja vammaisten asumisen ja turvaverkkojen parantaminen Matinkylän Sosialidemokraatit ry:n aloite
Monien vanhusten ja vammaisten asumis- ja elinolot ovat huonot. Monet kärsivät myÜs yksinäisyydestä, masennuksesta ja muista henkisistä ja fyysisistä vaivoista, joita kukaan ei ole noteerannut; arjesta selviäminen käy hankalaksi, joskus jopa ylivoimaiseksi. Jotkut eivät jaksa tai osaa huolehtia itsestään, vaikka haluaisivatkin asua omissa oloissaan. Jopa rikkaassa Espoossa paljastuu ihmisarvoisen elämän vastaisia tapauksia. Matinkylän Sosialidemokraatit ry esittää, että vanhuksiin ja vammaisiin on panostettava entistä enemmän, paremmin ja tehokkaammin. On selvitettävä sekä rakenteelliset että taloudelliset keinot ja mahdollisuudet epäkohtien korjaamiseksi. Tässä yhteydessä Suomeen on perustettava vanhusasiamiehen virka. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 32-34 Aloitteissa esitetään, että puolue vaatii vanhuspalvelulakiin kirjausta liikunnan järjestämiseksi sekä kirjausta, jolla turvataan vanhusten kotihoitoon riittävät ja ammattitaitoiset resurssit. Lisäksi esitetään ylipäätään vahvempaa satsausta vanhusten ja vammaisten tilanteen parantamiseksi sekä vanhusasiamiehen viran perustamista. Esitetään myÜs, että sosialidemokraattiset valtuutetut tutustuvat alueensa vanhuspalvelulaitoksiin.
49
Aloitteissa puututaan erittäin tärkeisiin asioihin. SDP:n puoluevaltuuston vuonna 2010 hyväksymän vanhuspalveluohjelman valmistelutyössä yksi keskeisimmin esillä olleista asioista oli vanhusten liikuntakyky ja mahdollisuus liikkua. Tiedämme, että vähäinenkin liikunta parantaa vanhuksen toimintakykyä ja toisaalta vuoteessa makaaminen heikentää lihaskuntoa erittäin nopeasti. Paitsi fyysisesti, myös henkisesti liikkumisella on suuri merkitys. Kaikki faktat todistavat ikääntyvien liikkumisen puolesta. Sosiaali- ja terveydenhuolto ei yksin voi vastata vanhusväestön tarpeisiin. Siksi tarvitsemme yhteistyötä mm. kulttuuri- ja liikuntapalveluiden, järjestöjen, ammattilaisten sekä vapaaehtoisten kanssa. Eläkeläisjärjestöjen jäsenten osallisuus vertaisliikkujina ja ryhmämuotoisten liikuntaharrastusten vetäjinä on yksi hyvä käytäntö. Liikunta- ja kulttuuritoimintaa on lisättävä järjestelmällisesti ikäihmisten elämään ja vanhustenhuollon palvelu- ja hoitoyksiköihin, jotta jokaisella ikääntyvällä on tasa-arvoisesti mahdollisuuksia elämyksiin, virkistymiseen, kokemuksiin ja osallisuuteen. Kaiken kaikkiaan SDP katsoo, että vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä on vankistettava. Ikääntyvien ihmisten oman järjestötoiminnan ja vanhustyötä tekevien järjestöjen tukeminen ja vahvistaminen on välttämätöntä. Vanhuspoliittisen ohjelmamme keskeisiin tavoitteisiin on kirjattu ikääntyvän terveyden ja omatoimisuuden ylläpitäminen ja parantaminen ennaltaehkäisevällä ja kuntouttavalla otteella. Jotta tämä toteutuisi: -
on huomioitava esteettömyys ja turvallisuus kaavoituksessa, asuinympäristöjen ja liikenteen suunnittelussa sekä asuntorakentamisessa on arvioitava asumisolosuhteet ja asunnon korjaustarpeet hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä, on parannettava asuntojen korjausneuvontaa ja ²lainoituksen ehtoja sekä hissirakentamisen edellytyksiä on taattava tarpeelliset apuvälineet ja edistettävä geroteknologian käyttöä on muutettava ajattelutapaa niin hallinnossa, koulutuksessa kuin käytännön työssäkin on ohjattava riittävät valtionosuudet ennaltaehkäisevään työhön ja peruspalveluiden vahvistamiseen on tuettava osallistumista liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin on taattava mahdollisuus virkistykseen ja ulkoiluun asumismuodosta riippumatta.
Moni kysymys kulminoituu vanhustenhoidon henkilöstön riittävyyteen ja henkilöstörakenteeseen. Liikkumisen tukemiseen tarvitaan enemmän esim. hoitoavustajia, joiden työpanos kohdistuu keskeisesti hyvän arjen luomiseen. Vastaavasti kuntouttava työote edellyttää monesti henkilöresurssien uudelleen kohdentamista. Henkilöstömitoituksen ja ²rakenteen on vastattava ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan otteen tarpeeseen. Vanhuspoliittisessa ohjelmassa painotettiin myös vahvasti ihmisen oikeutta asua omassa kodissaan. Se edellyttää monen vanhuksen kohdalla kotiin tuotavia palveluita. Kuten jälkimmäisessä aloitteessa todetaan, vanhusten kotihoidossa on puutteita ja resurssit ovat monesti liian pienet tarpeeseen nähden. Siksi kotihoitoa on kehitettävä suunnitelmallisesti ja määriteltävä kotiin annettavien palvelujen määrälliset ja laadulliset tavoitteet ja kriteerit. Vanhuspoliittinen ohjelma vaati demokratian ja aktiivisen kansalaisuuden vahvistamista. Keinoina saada vanhusnäkökulma vahvemmin osaksi päätöksentekoa esitettiin säädettäväksi lailla kunnissa toimivista vanhusneuvostoista. Lisäksi esitettiin STM:n yhteyteen perustettavaksi vanhusasiavaltuutetun toimisto. Puoluevaltuuston 2010 hyväksymässä ohjelmassa keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu vanhusten palveluiden ja oikeuksien turvaaminen lainsäädännössä. Laissa tulee säätää kotihoidon palveluiden laatua (ja hintaa) koskevat säädökset. Eduskuntavaaliohjelmassa sitouduimme säätämään vanhuspalvelulain ja turvaamaan ikäihmisten laadukkaat palvelut. Esitimme, että laissa säädetään vanhusten oikeuksista palveluihin sekä palvelujen laatuvaatimuksista, rahoituksesta ja valvonnasta. Katsoim50
me, että kotona asumisen tueksi on taattava riittävät ja kohtuuhintaiset terveys-, sairaus- ja sosiaalipalvelut ja kuntien on tiedotettava paremmin tarjolla olevista palveluista. Hallitusohjelmaan on kirjattu vanhuspalvelulaki, jolla säädetään iäkkäiden henkilöiden oikeudesta palvelusuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen. Jokaiseen kuntaan asetetaan vanhusneuvosto, joka seuraa päätöksentekoa ja vaikuttaa siihen kunnan eri toimialoilla ikäihmisiä koskevissa asioissa. Vanhuspalvelulakia valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Lakiluonnos oli lausuntokierroksella keväällä 2011. Lain valmistelua jatketaan nyt lakiluonnoksen ja saatujen lausuntojen pohjalta. Peruspalveluministeri on asettanut lain jatkovalmistelun tueksi ohjausryhmän, joka koostuu vanhusasioiden arvovaltaisista asiantuntijoista. Ministeri on edellyttänyt, että lain jatkovalmistelussa lakiin sisällytetään sitovat laatunormit henkilöstön vähimmäismäärän suhteen sekä selkeät viittaukset sanktioihin, mikäli lakia ei noudateta. Tavoitteena on, että uudistettu lakiluonnos valmistuu 31.3.2012 mennessä ja hallituksen esitys voidaan antaa eduskunnalle vuoden 2012 aikana. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 aikana. Päätösesitys Puoluekokous pitää välttämättömänä turvata turvallinen ja hyvä vanhuus kaikille ikääntyville asumismuodosta riippumatta. Se edellyttää riittävää henkilöstöä vanhuspalveluihin, paitsi laitoksissa ja palveluasumisessa, myös kotihoidossa. On perusteltua edellyttää, että vanhuspalvelulaissa turvataan myös vanhusten kotihoidon riittävät ja ammattitaitoiset resurssit. Puoluekokous katsoo, että ikäihmisten mahdollisuus liikkumiseen, liikuntaan ja ulkoiluun on turvattava. Ikäihmisten palveluiden henkilöstömitoituksessa on huomioitava kuntouttava työote. Puoluekokous edellyttää puolueen kuntapäättäjien tutustuvan oman alueensa vanhuspalveluiden järjestämiseen sekä varmistamaan vanhusneuvostojen tiedonsaannin ja osallistumisen päätöksentekoon. Puoluekokous pitää tärkeänä seurata vanhusten oikeuksien toteutumista kunnissa ja puuttua asiaan tarvittaessa. Vanhusasiavaltuutetun viran perustamista on syytä arvioida uudelleen, kun lain toimivuudesta on saatu käytännön kokemuksia. On välttämätöntä, että asiakasmaksut eivät estä tarpeellisten palvelujen käyttöä. Tältä osin viitataan vastaukseen aloitteeseen 49. Vammaisten aseman osalta viitataan vastaukseen aloitteeseen 38.
35.
Köyhyyden poistamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite
Kymmenen viime vuoden aikana on eriarvoisuus Suomessa lisääntynyt poikkeuksellisen paljon. Tuloerot ovat kasvaneet ja köyhyys lisääntynyt. Kuntalaisten köyhyyttä koskeva raportti köyhyydestä kuntatyön haasteena on tehty Tampereen yliopiston ja Tampereen kaupungin yhteistyönä (Köyhä byrokratian rattaissa, Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu nro 64, Vammalan kirjapaino, Sastamala 2011). Raportissa on esitetty päättäjille luettelo niistä toimenpiteistä, joihin köyhien aseman parantamiseksi olisi ryhdyttävä: joihinkin sosiaaliturvalainsäädännössä havaittuihin epäkohtiin tulisi välittömästi puuttua saattamalla niihin liittyvien lainmuutosehdotusten valmistelu viipymättä vireille. Raportissa on esitetty mm. nämä sosiaaliturvaan liittyvät haasteet: - sosiaaliturvaa on yksinkertaistettava (yhden luukun periaate) ja tukien yhteensovittamista lisättävä 51
- perusturvaa on kehitettävä ja sen tasoa korotettava (esim. takuueläkkeen tason indeksitarkistukset) - sosiaaliturvan kannustavuutta on lisättävä: köyhyysrajan alapuolella olevien tulisi saada ansaita jonkin verran Töölön Sosiaalidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että SDP ja sen toimijat pyrkivät vaikuttamaan sosiaaliturvalainsäädännön muuttamiseen siten, että köyhyysrajan alapuolella olevien asemaa voidaan parantaa yksinkertaistamalla sosiaaliturvaa, yhteen sovittamalla tukimuotoja, kehittämällä perusturvaa sekä nostamalla sen tasoa ja lisäämällä sosiaaliturvan kannustavuutta antamalla mahdollisuus ansaita jonkin verran.
36.
Sosialidemokraattien vastattava perustulokritiikkiin Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Sosialidemokraateilla on oltava visio sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Perustulo- ja kansalaispalkkakeskustelun haasteeseen on vastattava. Kritiikki nykyisen sosiaaliturvan jälkeenjääneisyydestä 1980-luvun rakenteisiin, oletukseen täystyöllisyydestä ja pitkäaikaisten, vakituisten työsuhteiden määrittämistä työurista on otettava vakavasti. Sosialidemokraattisen liikkeen piirissä on pyrittävä muotoilemaan aito vastaus tähän arvosteluun. Vetoaminen siihen, että perusturvaan voidaan tehdä korotuksia ja uudistuksia vallitsevan järjestelmän puitteissa, ei enää riitä. Toisaalta on huomioitava myös se, että yksipuolinen vastikkeettoman perustulon kannattaminen osaltaan tukee prekariaattikehitystä. Tällaisen mallin kannattajat näyttävät jo tunnustavan ja pitävän hyväksyttävänä työuraa, joka on pitkä pätkä pätkiä. Sosiaaliturva on modernisoitava vastaamaan nykyisen työelämän haasteita, mutta perustulomalli ei voi olla ainoa vaihtoehto. Perustulomaailma perustuu työmarkkinoille, joilla silpputyö on tyypillinen työsuhde ja työn hinta muodostuu yksittäisen työn tarjoajan ja työnantajan välisissä neuvotteluissa markkinaehdoin. Tämän maailman oikeutus puolestaan perustuu ajatukselle siitä, että pätkätyö on huomattavien työmarkkinamassojen toive. Perustulon kannattajat sanokoot sen asuntovelalliselle. Prekariaatti on kuitenkin huomioitava ² ammattiyhdistysliikkeen tulisi nähdä prekariaatti potentiaalisena jäsenpohjana sen sijaan, että se kaivautuu poteroihin puolustamaan tiukasti omien jäsentensä etuja. Työmarkkinoiden eksklusiivisuus on aito ongelma. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP käy niin keskuudessaan kuin julkisestikin keskustelun sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistuksesta.
37.
Työttömyysturva kannustavammaksi
Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite
Nykymaailmassa työ, opiskelu, yrittäminen, työttömyys ja monet muut elämäntilanteet vaihtelevat. Työttömyysturvaa on uudistettu moneen kertaan työhön kannustavammaksi, mutta se on yhä hankala niiden ihmisten kohdalla, jotka eivät ole vakituisissa kokoaikaisissa työsuhteissa. Matalasti palkattuja keikkatöitä ja sijaisuuksia on tarjolla, mutta niihin ei saada tekijöitä, koska työttömyysturva leikkautuu liian tiukasti suhteessa satunnaisiin tuloihin. Lisäksi tulevat maksatusten viiveet. Kädestä suuhun elävän ihmiset elämässä pienikin viivästys sosiaaliturvan maksatuksessa on kestämätön, niinpä usein valitaan turvallisesti tilille tuleva alhainen työmarkkinatuki mieluummin kuin epäselvä tulevaisuus työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa. 52
Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää, että työttömyysturvaa muutetaan siten, että työttömän työhön kannustamiseksi on vapaata tuloa 300 euroa ja vasta sitten työttömyysturva ja työtulo sovitetaan yhteen 50 % / 50 % periaatteella. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 35-37 Aloitteissa esitetään muutoksia sosiaaliturvalainsäädäntöön, jotta köyhyyttä voitaisiin vähentää ja työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Lisäksi esitetään, että SDP käy keskustelun sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistuksesta. SDP on vahvasti sitoutunut köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Eriarvoistumiskehitys on katkaistava yhteiskunnassamme ja estettävä köyhyyden ja syrjäytymisen periytyminen sukupolvelta toiselle. Köyhyyttä vastaan on toimittava yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Vuoden 2010 puoluekokous päätti, että hyvinvointierojen tasaamisen ja köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn tulee olla läpikäyvinä teemoina seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa ja kaikilla harjoitettavan politiikan osa-alueilla. Näin on myös tapahtunut. Hallitusohjelmaan on kirjattu laaja-alainen, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävä toimenpideohjelma, joka edellyttää eri sektorien ja hallinnonalojen yhteisiä toimia, työllisyyden, työkyvyn ja osallisuuden vahvistamista sekä sosiaaliturvasta huolehtimista. SDP:n on varmistettava, että tämä ohjelma myös tuottaa näkyviä ja kestäviä tuloksia. SDP:n puoluejohto asetti helmikuussa 2010 Ilkka Taipaleen selvittämään ja tekemään esitykset siitä, miten köyhyys voidaan maassamme puolittaa vuoteen 2015 mennessä. Tämän "Yhteinen isänmaa" ²selvityksen ehdotukset on myös huomioitava SDP:n työssä köyhyyden vähentämiseksi. SDP:n lähtökohta on, että hyvinvoinnin edellytykset syntyvät työstä. Myös sosiaaliturvajärjestelmät rahoitetaan työllä. Siksi sosiaaliturvajärjestelmän on rakennuttava sille periaatteelle, että työkykyisten ja ²ikäisten kansalaisten tulee ensisijaisesti hankkia toimeentulonsa työllä. Sosiaaliturvajärjestelmää tulee edelleen kehittää yksinkertaisemmaksi ja kannustavammaksi. Vuoden 2010 puoluekokouksen päätöksessä linjattiin, että perusteiltaan nykymuotoinen, syyperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä on toimiva, kannustava ja oikeudenmukainen. Puoluekokous piti tärkeänä tavoitteena, että hyvinvointijärjestelmän toimeenpano on asianmukaista ja joutuisaa sekä asiakaslähtöistä ja luotettavaa. Puoluekokous piti myös tärkeänä, että hyvinvointivaltion suunnasta käydään avointa keskustelua ja järjestelmien kehittämisessä huomioidaan työelämän ja yhteiskunnan muutos. Tavoitteena tulee olla, että työn vastaanottaminen olisi aina taloudellisesti kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen. Nämä linjaukset olivat vahvasti esillä vaaliohjelmassamme ja hallitusneuvottelutavoitteissamme, ja ne on myös kirjattu toimenpiteiksi hallitusohjelmaan. Ohjelmassa linjataan, että työn vastaanottamisen kannusteiden parantamiseksi etsitään keinoja parantaa työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta päämääränä työllisyysasteen nosto. Tavoitteena on myös vähentää edelleen toimeentuloturvaetuuksien hakemiseen ja maksatukseen liittyvää byrokratiaa. Sosiaaliturvajärjestelmän joutuisuutta edistetään mm. varmistamalla työttömyysturvan ja toimeentulotuen käsittelytakuun toimivuus. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että selvitetään mahdollisuudet luopua puolison tulojen tarveharkinnasta työmarkkinatuessa. SDP:lle nämä tavoitteet ovat tärkeitä oikeudenmukaisuuden kannalta. Työmarkkinatuen tarveharkinnasta tulee luopua heti kun siihen on taloudelliset ja poliittiset edellytykset. Hyvinvointivaltion tulevaisuudesta ja sosiaaliturvajärjestelmän oikeudenmukaisuudesta ja kestävyydestä on syytä käydä jatkuvaa keskustelua. Sinänsä ei ole tarvetta muuttaa nykyistä edellä kuvattua linjaamme, joka on mm. vahvasti hallitusohjelman pohjana. On kuitenkin tärkeää, että puolueessa käydään asioista avointa keskustelua ja voimme 53
hioa näkemyksiämme entistä paremmin vastaamaan 2010-luvun haasteita. Puolueen työryhmätyötä jalkautetaan tällä hetkellä piiritasolle siten, että osallistuminen myös ohjelmatyöhön on aiempaa helpompaa. Keskustelu sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudesta on syytä ottaa asialistalle tässä yhteydessä. Keskustelua on käytävä tiiviisti myös alan järjestöjen kanssa. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin selkeyttää ja kehittää sosiaaliturvajärjestelmää siten, että se ehkäisee köyhyyttä ja kannustaa työntekoon. Puoluekokous edellyttää puolueen päätöksentekijöiden toimivan köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi kaikilla politiikan osa-alueilla. Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen valmistelemaan kehittämissuunnitelman sosiaaliturvajärjestelmän tulevaisuudesta ja kokonaisuudistuksesta.
38.
Vammaisten asemaa yhteiskunnassa on parannettava Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite
Vammaisten asemaa yhteiskunnassa on lähivuosina tehokkaasti parannettava, jottei vammaisille henkilöille koituisi haittaa vuoden 2006 YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin jatkuvasta viivästymisestä. Suomi voi ratifioida vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen vasta sen jälkeen kun yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen on toteutunut. Nykyhallituksen ohjelman mukaan vaalikaudella 2011-2014 valmistellaan esitys yhdenvertaisuuslainsäädännöksi ja annetaan mahdollinen hallituksen esitys asiasta. Tavoitteeksi on asetettu YK:n vammaissopimuksen ratifioiminen. Yleissopimuksen voimaantulon lykkääntymisestä huolimatta on tehokkaasti tuettava vammaisten mahdollisuuksia nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden henkilöiden kanssa. Tuotteiden ja palveluiden saatavuus on turvattava ja opiskelu- ja työmahdollisuuksia parannettava. Vammaisille ihmisille tulee olla oikeus vaikuttaa omiin asioihinsa. Heidän täysimääräinen osallistumisensa työelämään tuo työmarkkinoille mukaan tähän asti syrjässä olleen joukon työntekijöitä ja veronmaksajia. Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että ennen YK:n vammaissopimuksen ratifiointia SDP ja sen toimijat sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista edesautetaan ja valvotaan tehokkaasti. YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin lykkääntymisestä ei saa koitua haittaa vammaisille henkilöille. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että puolue ja sen toimijat sitoutuvat vaikuttamaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseen ja sen tehokkaaseen valvontaan. Asia on erittäin tärkeä. Vammaissopimuksen ratifioinnin lykkääminen ei saa tarkoittaa oikeuksien toteutumisen vaikeutumista. SDP on edellyttänyt, että vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus tulee huomioida esim. varmistamalla, että jokaisen vammaisen henkilön palvelutarpeet huomioidaan yksilöllisesti ja että jokainen pääsee vaikuttamaan palveluidensa sisältöön. Kunnissa on siksi oltava riittävät resurssit vammaisten henkilöiden palvelujen tuottamiseen. Myös palvelujen valvontaa ja palveluohjausta on vahvistettava. Vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuteen ja valinnan vapauteen liittyvät säädösmuutokset on toteutettava YK:n yleissopimuksen toteuttamiseksi. Tuettua päätöksentekoa pitää kehittää ja toteuttaa edelleen. Henkilökohtaisen avun saamista tulee laajentaa. 54
Etenkin työllistymisen tiellä on edelleen monia esteitä. Työmarkkinaosapuolten lokakuisessa raamisopimuksessa, jolla pyritään turvaamaan suomalaisen kilpailukyvyn ja työelämän tulevaisuutta, on tärkeänä painopisteenä työurien pidentäminen, johon kuuluu myös osatyökyvyn hyödyntäminen. SDP:lle on tärkeää, että niin valtiovalta kuin työmarkkinoiden toimijatkin edistävät osatyökykyisten ihmisten oikeutta tehdä omaa koulutusta, osaamista ja jaksamista vastaavaa työtä ja vähentävät syrjimistä työmarkkinoilla. Oikeasta työstä on myös maksettava oikeaa palkkaa. Siksi etenkin työosuusrahan tasoa ja ehtoja on tarkasteltava oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Hallitusohjelmatavoitteissamme vaadimme mm. että vammaisten ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa edistetään, heidän työllistymismahdollisuuksiaan parannetaan ja vammaislainsäädännön kehittämistä jatketaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimeenpanon jatkaminen. Erityisinä kohteina ovat säädösmuutosten valmistelu ja voimaansaattaminen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioimiseksi - mihin aloitteessakin viitataan - vammaisten työllistymisen edistäminen, esteettömyyden lisääminen sekä vammaistutkimuksen vahvistaminen. Yleissopimuksen ratifiointia käsitellään tällä hetkellä ulkoministeriön työryhmässä. Hallitus jatkaa vammaislainsäädännön uudistamista osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta. Jatkossa vammaisten henkilöiden erityispalveluista säädetään uudistetussa erityislaissa, joka koskee yhdenvertaisesti kaikkia vammaisryhmiä. Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään työryhmätyönä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoittamista koskevien säännösten uudistamistarve, jonka perusteella tullaan antamaan hallituksen esitys lainsäädännön muutostarpeista tämän hallituskauden aikana. Nämä säännökset tulevat myös osaltaan vahvistamaan vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja esimerkiksi laitoshoidossa asuvien henkilöiden itsemääräämisoikeuden rajoittamisen perusteet tullaan kirjaamaan lakiin vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden sekä oikeusturvan toteutumisen varmistamiseksi. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja edellyttää SDP:n eri toimijoiden sitoutuvan toimimaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen ja tehokkaan valvonnan edistämiseksi sekä työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi.
39.
Omaishoitajien asema on saatava kuntoon Suomessa Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite
Omaishoitajia arvioidaan Suomessa olevan n. 350 000. Heistä vain noin 10 % saa jonkinlaista omaishoidontukea työhönsä, jossa työaika on useimmiten on 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän päivää viikossa. Omaishoidontuki keskimäärin per omaishoitaja on HVLPHUNLNVL -\YlVN\OlVVl QRLQ ½ YXRGHVVD HOL PDLQLWXOOD W\|DMDOOD DOOH HXURQ WXQWipalkka. Yksi uusi laitospaikka maksaa noin 45 000 euroa ja niiden rakentamiselta vältytään omaishoitajien arvokkaan työn ansiosta. Omaishoitajat tekevät työtään rakkaudesta hoidettaviaan kohtaan, eivät palkkion vuoksi, mutta silti ja juuri siksi heidän tukensa sekä taloudellinen että henkinen on pantava kuntoon. Myös omaishoitajien omasta terveydestä ja jaksamisesta on yhteiskunnan huolehdittava. Omaishoitajien asemaan tulisi parantaa mm. seuraavin tavoin: - Tuki on saatava kaikille omaishoitajille ² sen siirrosta Kelalle jahkaaminen kannattaa lopettaa, kun ei siitä näytä mitään tulevan eli parempi on antaa tarkoitukseen taloudellista tukea kunnille ja keskittyä valvomaan, että kunnat hoitavat tehtävänsä. - Tuen taso koko maassa samantasoiseksi eli paljon nykyistä korkeammaksi. - Tuki verovapaaksi - Lakisääteiset vapaapäivät maksuttomiksi eli hoidettava kunnan hoitopaikkaan ilman maksua ² missä muussa työssä työntekijä maksaa vapaapäivis55
-
tään työnantajalle? Hoidettavathan olisivat kunnan vastuulla ilman omaishoitajia! Omaishoitajat työaikalain piiriin ² kolme vapaapäivää kuukaudessa ei riitä levoksi raskaassa työssä. Kaikille omaishoitajille pitää saada edes nuo nykyisen lain suomat kolme vapaapäivää eli hoitopaikka tai hoitaja kotiin on löydyttävä. Asuinaluekohtaiset kodinhoitajat omaishoitajien lomittajiksi olisivat turvallinen ratkaisu ² tutut hoidettavat ja tutut kodit sekä tuttu hoitaja hoidettavalle. Omaishoitajat kunnan työterveyshuollon piiriin kaikissa kunnissa ² nyt jo muutamassa kunnassa niin on. Kaikille omaishoitajille vähintään kerran vuodessa kuntolomaviikko jossain kylpylässä Kelan ilmaislomana. Työttömyyseläkkeellä oleva omaishoitaja ei saa menettää eläkettään omaishoidon takia niin kuin nyt käy. Alueellisille omaishoitajien vertaistukiryhmille ilmaiset kokoontumistilat kaikille asuinalueille ² vertaistuki auttaa jaksamaan!
Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että SDP ryhtyy edustajiensa välityksellä toimiin omaishoitajien aseman parantamiseksi aloitteessa mainituilla tavoilla. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että SDP:n edustajat toimisivat omaishoitajien aseman parantamiseksi mm. omaishoidon tuen hoitopalkkiota kehittämällä, vapaapäiväjärjestelyjä helpottamalla sekä palveluita parantamalla. Aloitteessa puututaan tärkeään asiaan. Tällä hetkellä omaishoidon tuella hoidettavia on noin 38 000 henkilöä. Omaishoidon tuen hoitopalkkioita kunnat maksoivat 170,1 miljoonaa euroa. Omaishoidosta on muodostunut merkittävä vanhusten hoitamisen muoto. Vuonna 2010 omaishoidon tuen avulla hoidettiin 4,2 prosenttia 75 vuotta täyttäneestä väestöstä. Omaishoitajista puolet oli täyttänyt 65 vuotta. Omaishoito sopii erittäin hyvin joihinkin elämäntilanteisiin inhimillisenä tapana hoitaa läheistä kotona. Kuten aloitteessa todetaan, omaisten ja läheisten hoitamia vanhuksia, vammaisia ja pitkäaikaissairaita henkilöitä on huomattavasti enemmän kuin omaishoidon tuen saajia. Kaiken kaikkiaan epävirallista läheisapua antavia henkilöitä oli Stakesin vuonna 2006 tekemän kyselyn mukaan yli miljoona suomalaista ja omaisensa pääasiallisina auttajina tuolloin toimi noin 300 000 henkilöä. Nyt luku on lähempänä aloitteessa mainittua 350 000:a. Monet omaisensa päivittäisestä hoidosta vastaavista, jotka eivät ole omaishoidon tuen piirissä, vastaavat käytännössä samanlaisesta hoidosta ja hoivasta kuin omaishoidon tukea saavat. Toisin sanoen omaishoidon tuen kattavuudessa ja saantiperusteissa on kuntien välisiä eroja. Vähimmäispalkkiotasot on säädetty laissa, mutta hoitopalkkion luokkien määrä ja palkkion suuruus eri palkkioluokissa vaihtelevat. Tämä aiheuttaa osaltaan eri kunnissa asuvien omaishoitajien eriarvoisuutta. Keskeisenä kehittämishaasteena on myös omaishoitajien ja hoidettavien elämänlaadun parantaminen. Hyvää elämänlaatua voidaan edistää monipuolisilla ja moniammatillisesti toteutetuilla palveluilla, kuten virkistys-, kuntoutus- ja terveyspalveluilla sekä sijaishoidon palveluilla. Tällä hetkellä ongelmana on myös, etteivät omaistaan hoitavat uskalla tehdä omaishoitosopimusta, koska pelkäävät siihen liittyvää vastuuta ja sitoutumista. Omaishoitoa onkin kehitettävä nimenomaan siten, että sopimus tarkoittaa aina hoitovastuun jakamista, riittäviä palveluita ja monipuolisen tuen piiriin pääsemistä, siis turvallista vaihtoehtoa omaisen hoitamiseksi. SDP vaati vanhuspalveluohjelmassaan vuodelta 2010 omaishoidosta säädetyn lain vahvistamista, jotta se takaa yhtenäiset kriteerit ja selkeän oikeusturvan. Ohjelmassa 56
edellytettiin myös, että omaishoitoon turvataan riittävät tukipalvelut ja työlainsäädännössä huomioidaan omaishoidosta johtuvat järjestelyt. Eduskuntavaalitavoitteissamme vaadimme edelleen, että omaishoitajien tasavertainen asema on turvattava kaikkialla maassa, korvaukset on säädettävä Kelan maksettavaksi ja omaishoitajille on turvattava laissa määrätyt vapaapäivät kuukausittain. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kehittää omaishoitoa yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa, yhdenvertaisuuden parantaminen yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet sekä tuen saatavuuden ja kattavuuden lisääminen. Lisäksi luvataan tukea omaishoitajien jaksamista kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia. Myös mahdollisuus poistaa omaishoidon tuen verotus arvioidaan. SDP:n hallitusohjelmaneuvotteluissa esittämän vaatimuksen mukaisesti peruspalveluministeri on asettanut työryhmän valmistelemaan kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa, jotta omaishoitajien asemaa voidaan parantaa suunnitelmallisesti mm. arvioimalla juuri aloitteessa lueteltujen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Ohjelmassa on tarkoitus esittää toimenpiteet, laatia kustannusarviot sekä toimeenpanosuunnitelma edellä kuvattujen hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Päätösesitys Puoluekokous pitää välttämättömänä omaishoidon tuen vahvaa kehittämistä kiinteänä osana palvelurakenteen uudistamista ja palvelu- ja tukijärjestelmän kokonaisuutta. Puoluekokous edellyttää, että omaishoitajille taataan tasavertainen asema koko maassa, korvaukset siirretään Kelan maksettavaksi ja omaishoitajille turvataan laissa määrätyt vapaapäivät kuukausittain.
40.
Lapsilisät irrotettava toimeentulotuesta Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite
Lapsiperheisiin kohdentuu monenlaisia taloudellisia ja sosiaalisia paineita niin yhteiskunnan kuin työelämänkin vaatimusten muodossa. Perheiden hyvinvointi luo vankan pohjan suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudelle. Yhteiskunnan tulee turvata riittävät julkiset peruspalvelut ja tulonsiirrot, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla perheiden kasvatustehtävää. Työttömyys ja köyhyys ovat osa jo hälyttävän monen suomalaisperheen arkea. 1990-luvulta 2010-luvulle lapsiperheiden köyhyys on kolminkertaistunut ja yli 100 000 lasta elää toimeentulotukea saaneessa kodissa. Nykyiseen perusturvajärjestelmäämme sisältyy epäkohta, mikä on välittömästi korjattava. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten toimeentulon turvaamiseksi. Toimeentulotuen suuruutta määritellään laskennallisella osalla, jossa tuloiksi luetaan kaikki mahdolliset perheen saamat taloudelliset varat ja avustukset. Tämä koskee myös perheille maksettavia lapsilisiä. Mikäli perhe elää köyhyysrajalla ja selviytyminen edellyttää turvautumista toimeentulotukeen, siitä leikataan automaattisesti pois lakisääteisesti heille kuuluva lapsilisä. Järjestelmään sisältyvä epäkohta on akuutti ja erittäin räikeä, koska lapsilisäjärjestelmän tarkoitus olisi tukea ennen kaikkea kaikkein heikoimmassa olevia lapsiperheitä. Köyhien perheiden hyötyminen lapsilisästä tulee turvata pikaisesti ja ehkäistä taloudellisen ahdingon syventymistä entisestään. Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että SDP ajaa määrätietoisesti eteenpäin jo aikaisemmin vaaliohjelmassa esitettyä vaatimusta perusturvaa koskevan lainsäädännön muuttamisesta niin, etteivät tulonsiirtoina maksettavat lapsilisät leikkaa perheiden viimesijaista toimeentuloturvaa.
57
Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että SDP ajaisi lainsäädäntöön muutosta, jotta lapsilisät eivät leikkaisi perheiden viimesijaista toimeentuloturvaa. Lapsilisien etuoikeuttamista toimeentulotuessa vaaditaan myös aloitteessa numero 29. Lapsiperheiden köyhyys on todellinen ongelma, joka on viime aikoina syventynyt. Eriarvoistumiskehitys on katkaistava yhteiskunnassamme ja estettävä lasten syrjäytyminen köyhyyteen ja osattomuuteen. Vuoden 2010 puoluekokouksessa SDP päätti, että lapsilisäjärjestelmää on uudistettava niin, että kaikista lapsista maksetaan samansuuruinen lapsilisä. Lapsilisät tulee sitoa indeksiin ja lapsilisää tulee maksaa myös 17-vuotiaista. Puoluekokous edellytti, että selvitetään, voidaanko lapsilisä muuttaa etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotukea myönnettäessä. SDP esitti eduskuntavaalitavoitteissaan, että myös toimeentulotukea saavien on hyödyttävä lapsilisistä, eli lapsilisät eivät saa leikata toimeentulotukea. Esitimme tätä lapsilisien etuoikeuttamista myös hallitusohjelmaneuvotteluissa, mutta emme saaneet tavoitteelle riittävää kannatusta. Sen sijaan sovittiin yksinhuoltajille tulevasta erillisestä korotuksesta toimeentulotukeen, joka on vuoden 2012 alusta lähtien toteutunutkin. Hallitusohjelmaan on kirjattu toimeentulotuen kehittäminen ja toimeentulotukiohjeiden tarkentaminen ottaen huomioon erityisesti ylisukupolvisen köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. Tässä yhteydessä on tarkoitus selvittää, miten mm. lasten harrastusmenot voidaan huomioida paremmin toimeentulotuessa. SDP pitää erittäin tärkeänä toimeentulotuen kehittämistä lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös laaja-alaisen, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävän toimenpideohjelman käynnistäminen. Tämä edellyttää eri sektorien ja hallinnonalojen yhteisiä toimia, työllisyyden, työkyvyn ja osallisuuden vahvistamista sekä sosiaaliturvasta huolehtimista. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen, ettei lapsilisä leikkaisi toimeentulotukea.
41.
Palomiesten eläkeikä
Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite
Palomiesten eläkeikää nostettiin vuonna 1989 55 ikävuodesta 65 ikävuoteen. Tämä on aiheuttamassa tilanteen, jossa vaarantuu sekä pelastajien, että pelastettavien turvallisuus. Puoluekokouspäätös 2008: µpuoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän toimimaan niin, että palomiesten lakisääteistä eläkeikää alennetaan 58 vuoteen.µ Voidaan oikeutetusti kysyä onko tavoitteen toteutumiseksi tehty tarpeeksi? Kun ammatilliset eläkeiät 1.7.1989 poistettiin, vedottiin päätöksessä tutkimuksiin joita ei ole edes olemassa. Näiden olemattomien tutkimusten mukaan ammatti tai ammattinimike ei enää ollut eläköitymiskriteeri. Työterveyslaitoksen tekemät laajat tutkimukVHW µXQRKGHWWLLQµ WDUNRLWXVKaNXLVHVWL µ Reilut 20 vuotta sitten tehty eläkeiän nostopäätös perustui siis vääristeltyihin tietoihin. Koko tämän ajan on tarjottu vakiovastauksena uudelleen koulutusta ja muita töitä kuntasektorilta. Kenen mielestä on mahdollista tai kohtuullista lähettää 60²vuotias palomies opettelemaan uutta ammattia! Kokemuksesta voidaan kertoa, että pelastuslaitoksen sisältä ei löydy ikääntyneelle palomiehelle muita töitä. Tämä joukko kasvaa lähivuosina enenevässä määrin. Tiedos-
58
samme ei myÜskään ole kuntaa, joka pitäisi varastossaan suojatyÜpaikkoja sellaisia ¾UDDNNLSDORPLHKLl¾ YDUWHQ MRWND HLYlW HQll RPLVWD W\|WHKWlYLVWllQ VHOYLl Koska palomiesten eläkeikäasia on edelleen ennallaan, Jyväskylän TyÜväenyhdistys uudistaa puoluekokousaloitteensa. Jyväskylän TyÜväenyhdistys ry esittää, että SDP ryhtyy edustajiensa välityksellä toimenpiteisiin palomiesten eläkeiän palauttamiseksi 55 ikävuoteen. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään palomiesten eläkeiän alentamista. Palomiesten eläkeiästä on viimeksi tehty hallituksessa päätÜs vuonna 2009, jolloin päätettiin, ettei eläkeikää lasketa. Hallitus perusteli päätÜstä yleisellä tyÜurien pidentämistavoitteilla sekä sillä, että palomiesten eläkeiän laskeminen aiheuttaisi paineita laskea eläkeikää muissakin ammattiryhmissä. Palomiesten tyÜ vaatii hyvää fyysistä suorituskykyä kun on kyse operationaalisesta valmiudesta. Paluu ammatilliseen eläkeikään voisi olla yksi mahdollinen ratkaisu ammatin kuormittavuuteen. Ammatillisiin eläkeikiin palaaminen laajasti ei olisi kuitenkaan mielekästä tai oikeudenmukaista. Palomiesten mahdollisuuksia ammatissa kehittymiseen tulisi kehittää ja näin iän myÜtä tyÜtehtävät voisivat organisaatiossa vaihtua fyysisesti vähemmän rasittaviin, mutta kuitenkin pelastustoimen kannalta mielekkäisiin tÜihin, esim. ennaltaehkäisyyn. MyÜs ikääntyvien palomiesten tyÜterveyshuoltoon sekä ammatilliseen kuntoutukseen pitää erityisesti satsata. Palomiesten vaihtoehtoisista urapoluista laadittiin kaksi vuotta sitten raportti, jonka mukaan pelastuslaitosten organisaatiota tulee tarkistaa siten, että se tukee henkilÜstÜn kokonaistehtävän suorittamista. Toimiin kuuluu johtamisen kehittäminen, laitosten avaaminen yhteiskuntaan ja organisaatiokulttuurin uudistaminen. Pelastuslaitoksista tulisi kehittää turvallisuusalan palvelukeskuksia. Pelastustoimen kulttuurin kannalta olisi olennaista, että kaikki tehtävät ovat merkittäviä, eivät vain pelastustoimintaan kuuluvat. Keskeistä on urapolkusuunnittelun käyttÜÜnotto koko henkilÜstÜä koskien ja koulutusjärjestelmän uudistaminen vastaamaan henkilÜstÜä, johtamista ja organisaatioita koskevia uudistuksia. Puoluehallitus toteaa, että tavoitettamme laskea palomiesten eläkeikää on syytä tarkistaa, mikäli palomiesten tyÜnkuvassa ja tyÜn organisoinnissa tapahtuu todellisia (esim. em. raportin esittämiä) muutoksia. PäätÜsesitys Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn huoleen ikääntyvien palomiesten jaksamisesta tyÜssään ja heidän sijoittumisestaan mielekkäisiin tÜihin fyysisen toimintakyvyn heiketessä. Puoluekokous viittaa vuosien 2008 ja 2010 puoluekokouksissa tehtyihin linjauksiin, joiden mukaan palomiesten eläkeikä tulee laskea 58 vuoteen. Tätä tavoitetta on syytä tarkistaa, mikäli palomiesten tyÜnkuvassa ja tyÜn organisoinnissa tapahtuu todellisia muutoksia. Sen lisäksi on tärkeää huolehtia sekä palomiesten tyÜkyvystä panostamalla tyÜterveyshuoltoon, ammatilliseen kuntoutukseen, koulutukseen ja tyÜjärjestelyihin että ikäjohtamisen kehittämiseen pelastuslaitoksessa.
42.
Perhevapaita tulisi pidentää Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen TyÜväenyhdistys ry:n aloite
LapsiperhekÜyhyys on kasvanut vauhdilla koko 2000-luvun ja merkkejä sen vähenemiselle ei näy. Tehokkaana keinona lapsiperhekÜyhyyden vähentämiseen olisi pidentää van59
hempainpäiväraha kautta sekä korottaa äitiys-, isyys-, ja vanhempainrahojen vähimmäismääriä. Nykyisessä järjestelmässä vanhempainvapaat loppuvat, kun lapsi täyttää noin 10 kuukautta. Lapsen kehityksen kannalta olisi myös parempi, jos lasta hoidettaisiin kotona pidempään, ennen vanhempien työhön palaamista (siirtymistä). Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että puolue ryhtyy pikaisiin toimiin perhevapaajärjestelmän päivittämiseksi.
43.
Vanhempainvapaat jaettava 9+9 -mallin mukaan Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite
Yhteiskunnan tulee tukea tasa-arvoisen vanhemmuuden toteutumista järjestämällä perhevapaajärjestelmä siten, että se mahdollistaa sekä naisten että miesten työssäkäynnin ja että molemmat vanhemmat osallistuvat lasten hoitoon tasavertaisesti. Työn ja perheen yhdistämisen ongelmat, kasvatusvastuu ja kotityöt eivät ole pelkästään naisten asioita. Vanhemmuuden ja hoivan jakaminen perheissä on tärkeää sekä naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi että miesten täysipäiväisen vanhemmuuden vahvistamiseksi. Suomessa on otettava käyttöön ns. 9+9 -malli, jossa vanhempainvapaata pidennetään kestoltaan 18 kuukauteen ja se jaetaan tasan molempien vanhempien kesken, olivatpa vanhemmat mies ja nainen, kaksi naista tai kaksi miestä. Näin yhteiskunta tukisi parhaalla mahdollisella tavalla vanhemmuuden vastuun jakamista molempien vanhempien kesken. Yksinhuoltajat voisivat halutessaan pitää yksin koko 18 kuukauden vapaan. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että SDP vaikuttaa aktiivisesti 9+9 -mallin käyttöönottoon perhevapaiden jakamisessa.
44.
Vanhempainpäivärahojen korvattava palkka kokonaan Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite
Vanhempainvapaiden käytön ja niiden kustannusten tasaisemman jakamisen edistämiseksi äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen on korvattava palkkatulot kokonaan. Nykyisin päivärahat korvaavat enintään vajaa 70 % palkasta. Sen vuoksi vanhempainvapaista syntyy taloudellisia menetyksiä silloin, kun työnantaja ei maksa vapaiden ajalta täyttä palkkaa. Suurimmalla osalla aloista palkalliset vanhempainvapaat ovat lyhyitä, ja erot alojen välillä ovat suuria. Vanhempainpäivärahojen alhainen korvausaste on yksi syy niiden käytön epätasaiseen jakautumiseen miesten ja naisten välillä. Koska miesten palkat ovat naisten palkkoja suuremmat, perheelle aiheutuu suurempi taloudellinen menetys miehen jäädessä kotiin. Pienituloisissa perheissä tämä vaikeuttaa huomattavasti isien mahdollisuuksia jäädä vapaalle. Ongelma poistuisi, jos vanhempainpäivärahat korvaisivat menetetyn palkan kokonaan. Kaikkein suuripalkkaisimmille päivärahojen ei kuitenkaan välttämättä tarvitsisi korvata koko palkkaa, vaan päivärahan määrittelyssä voisi edelleen olla nykyiseen tapaan taitteita, joiden myötä korkeimmista palkoista maksetaan suhteessa hieman pienempää päivärahaa. Jos vanhempainpäivärahat korvaisivat palkan kokonaan, myös vanhemmuuden kustannukset jakautuisivat tasan kaikille työnantajille ja palkansaajille: koska päivärahat rahoitetaan kollektiivisesti sairausvakuutusmaksuilla, yksittäiselle työnantajalle ei syntyisi lainkaan suoria kustannuksia vanhempainvapaiden ajalta. Esimerkiksi äitiysvapaasta ei syntyisi kustannuksia äidin työnantajalle, vaan vapaan ajalta maksettava ja koko palkan korvaava päiväraha rahoitettaisiin kokonaan kaikkien palkansaajien ja työnantajien pakollisilla maksuilla. Näin ollen muutos parantaisi miesten ja naisten välistä tasaarvoa työmarkkinoilla.
60
Ansiosidonnaisen päivärahan noston yhteydessä tulisi tasavertaisuuden nimissä korottaa selvästi myös vanhempainpäivärahojen minimitasoa. Tämä helpottaisi kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden asemaa. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että SDP ottaa tavoitteekseen nostaa äitiys-, isyys-, ja vanhempainpäivärahojen korvaustason 100 prosenttiin niiden perusteena olevasta palkasta.
45.
Vanhempainvapaat on jaettava 6+6+6 -mallin mukaisesti Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite
Yhteiskunnan tulee tukea tasa-arvoisen vanhemmuuden toteutumista järjestämällä perhevapaajärjestelmä siten, että se mahdollistaa sekä naisten että miesten työssäkäynnin. Työn ja perheen yhdistämisen ongelmat, kasvatusvastuu ja kotityöt eivät ole pelkästään naisten asioita. Vanhemmuuden ja hoivan jakaminen perheissä on tärkeää sekä naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi että miesten täysipäiväisen vanhemmuuden vahvistamiseksi. Suomessa on otettava käyttöön ns. 6+6+6 -malli, jossa vanhempainvapaata pidennetään kestoltaan 18 kuukauteen. Vapaa jaetaan kolmeen kuuden kuukauden jaksoon, joista yksi on kiintiöity kummallekin vanhemmalle sekä yksi jaettavaksi vanhempien kesken. On selvää, että kaikki perheet eivät välittömästi halua tai heillä ei ole mahdollista käyttää kaikkia kolme jaksoa eli käytännössä usein nimenomaan isäjakso jää käyttämättä. Näin saattaa käydä useammin juuri heikommassa asemassa olevissa perheissä. Tämän vuoksi mallin on koostuttava nimenomaan kolmesta kuuden kuukauden jaksosta, jotta kolmannen jakson käyttämättä jättäneiden perheiden vanhempainvapaa-aika ei lyhentyisi nykyisestä. Kuutta kuukautta lyhempi jakso on perheiden lisäksi liian lyhyt jakso myös työmarkkinoiden näkökulmasta. Erityistä huomiota mallin toteutuksessa on kiinnitettävä yhden vanhemman perheisiin, sateenkaariperheisiin sekä perheisiin, joissa toisella vanhemmalla ei ole työpaikkaa. Oleellista on se, etteivät nämä perheet joudu epätasa-arvoiseen asemaan mallin vaikutuksesta. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP toimii ponnekkaasti, jotta vanhempainvapaa jaetaan 6+6+6-mallin mukaisesti.
46.
Vanhempainvapaat on jaettava 6+6+6 -mallin mukaisesti Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Yhteiskunnan tulee tukea tasa-arvoisen vanhemmuuden toteutumista järjestämällä perhevapaajärjestelmä siten, että se mahdollistaa sekä naisten että miesten työssäkäynnin. Työn ja perheen yhdistämisen ongelmat, kasvatusvastuu ja kotityöt eivät ole pelkästään naisten asioita. Vanhemmuuden ja hoivan jakaminen perheissä on tärkeää sekä naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi että miesten täysipäiväisen vanhemmuuden vahvistamiseksi. Suomessa on otettava käyttöön ns. 6+6+6 -malli, jossa vanhempainvapaata pidennetään kestoltaan 18 kuukauteen. Vapaa jaetaan kolmeen kuuden kuukauden jaksoon, joista yksi on kiintiöity kummallekin vanhemmalle sekä yksi jaettavaksi vanhempien kesken. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan vanhempainvapaiden jakamiseksi 6+6+6 -mallin mukaisesti.
61
47.
Molempien vanhempien työnantajille samat kustannukset Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Jotta todellinen tasa-arvo saavutettaisiin, tulee työnantajalle olla yhtä edullista palkata mies tai nainen, ilman pelkoa mahdollisen äitiyden aiheuttamista kustannuksista. Fysiologiset erot johtavat siihen, että naisen on pakko olla pidempään poissa töistä, mutta mikään ei estä sitä, että molempien vanhempien työnantajille tulisi samat kustannukset. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan vanhemmuuden työnantajakustannusten jakamiseksi kaikkien työnantajien tehtäväksi. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 42-47 Aloitteissa esitetään, että puolue ryhtyy toimiin perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi, toisaalta 9+9 ²mallin, toisaalta 6+6+6-mallin mukaisesti. Lisäksi esitetään tavoitteeksi jakaa vanhempainvapaan kustannukset kaikkien työnantajien kesken sekä nostaa äitiys-, isyys-, ja vanhempainpäivärahojen korvaustaso 100 prosenttiin. SDP:n tavoitteena on ollut vanhempainvapaajärjestelmän kehittäminen rohkaisemalla isiä vapaiden pitämiseen. Vanhempien yhdenvertaisuus paitsi työelämässä, myös perheen sisällä on tärkeä arvo. Lapsilla tulee olla myös oikeus molempien vanhempien aikaan. Puoluekokouksessa vuonna 2010 päätettiin, että vanhempainvapaajärjestelmää tulee edelleen kehittää kannustamalla isiä vanhempainvapaiden pitämiseen ja varaamalla molemmille oman osansa vanhempainvapaista. Puoluekokous linjasi, että vanhemmuuden kustannuksia mies- ja naisvaltaisten alojen kesken on syytä tasata entistä paremmin. Vanhempainpäivärahojen tasoa tulee korottaa ja vanhempainrahakautta tulee ajallisesti jatkaa. Puoluekokous halusi kuitenkin säilyttää edelleen perheiden oman valinnanvapauden hoidon järjestämisessä eikä hyväksynyt esim. tuolloin esitettyjä 4+4+4 ja 6+6+6 ²malleja. Myös eduskuntavaalikampanjassa linjasimme, että isien osuutta vanhempainvapaista on lisättävä. Samalla vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasan kaikkien työnantajien kesken vanhempainvakuutuksen avulla. Esitimme myös uusia malleja työn ja perheelämän yhdistämiseen sekä osa-aikatyötä tukevien päivähoitopalveluiden ja -maksujen ja osittaisen kotihoidon tuen kehittämistä. Hallitusohjelmaan on kirjattu useita näitä SDP:lle tärkeitä tavoitteita. Tavoitteena on lisätä isille merkittyjä vapaita, joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä ja mahdollistaa lapsen hoitaminen kotona vanhempainpäivärahan turvin nykyistä pitempään. Tavoitteena on myös jatkaa työnantajille perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamista korottamalla työnantajan lakisääteisestä sairausvakuutuksesta saamia korvauksia. Lisäksi on tarkoitus selvittää, miten lainsäädäntö turvaa perhevapaalta työhön palaavien oikeudet ja arvioida päivärahaetuuksien tasot etenkin isien perhevapaiden käytön kannustavuuden näkökulmasta. Toimiva perheen ja työn yhteensovittaminen on jatkossa yhä enemmän yritysten kilpailuetu. Hallitus edistää yhdessä työelämän osapuolten kanssa hyviin käytäntöihin perustuvia toimintatapoja, joilla työpaikoista tehdään nykyistä perheystävällisempiä. Kannustetaan työnantajia ottamaan käyttöön toimintamalleja, jotka madaltavat kynnystä siirtyä takaisin työelämään hoitovapaalta ja muilta vastaavilta työelämän keskeytyksiltä. Myös vanhempien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön lisätään. Tätä kokonaisuutta selvitetään tarkemmin puoluehallituksen lausunnossa aloitteeseen 55.
62
Ansioperusteisen perhevapaajärjestelmän kehittämistä, mm. rahoituksen kehittämisvaihtoehtojen ja kustannusten jaon osalta, on tarkoitus valmistella kolmikantayhteistyössä. Lainsäädäntömuutokset toteutetaan, kun rahoituksesta on sovittu. Työmarkkinaosapuolten ns. raamisopimuksessa sovittiin marraskuussa 2011, että perhevapaajärjestelmää kehitetään hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on lisätä isille merkittyjä vapaita, joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä ja mahdollistaa lapsen hoitaminen kotona nykyistä pidempään. Isän osuutta vapaista lisätään niin, että isyysvapaa on yhteensä 54 arkipäivää, joista enintään 18 voidaan pitää yhdessä äidin kanssa. Isän vapaa on lapsikohtainen ja se voidaan pitää joustavasti siihen asti, kun lapsi täyttää 2 vuotta. Nykyinen kytkös vanhempainvapaaseen poistetaan. Uudistus astuu voimaan vuoden 2013 alusta. Päätösesitys Puoluekokous pitää tärkeänä kehittää vanhempainvapaajärjestelmää monipuolisesti siten, että se kannustaa ja rohkaisee isiä entistä enemmän käyttämään vanhempainvapaata. Puoluekokous katsoo, että raamisopimuksessa sovitut perhevapaajärjestelmän parannukset ratkaisevat eräitä tällä hetkellä olemassa olevia ongelmia. Uudistusten vaikutuksia on syytä seurata ja pitää perhevapaiden edelleen kehittämistä jatkossakin tärkeänä tavoitteenamme.
48.
Terveydenhuolto-, sosiaali- ja vammais- ja psyykkisen puolen palveluihin kiinnitettävä huomiota Rekolan Työväenyhdistys ry:n jäsenen Soile Sillanmäen aloite
Rekolan Työväenyhdistys ry:n jäsen Soile Sillanmäki esittää, että terveydenhuolto-, sosiaali- ja vammais- ja psyykkisen puolen palveluissa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin: - asianmukaisen ja ammattitaitoisen avun saaminen sairauskohtauksissa on varmistettava - potilaiden yksityisyydensuojasta pitää huolehtia sairauskohtaustilanteissa niin, ettei sosiaaliturvatunnuksia tai potilaan terveydentilaan liittyviä asioita joudu ulkopuolisten korviin - vammaispalveluihin on saatava riittävä rahoitus, ja huolehdittava mm. siitä, ettei kynnyksiä ole pyörätuolia käyttäville tarkoitetuissa asunnoissa. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään ammattitaitoisen avun saamisen varmistamista sairauskohtauksissa. Lisäksi tuodaan esille tarve huolehtia potilaan yksityisyyden suojasta sairauskohtaustilanteissa ja vaaditaan vammaispalveluihin riittävää rahoitusta. Oikeus yksityisyyden suojaan on perusoikeus ja yksityisyyden suojan on toteuduttava tietosuoja- ja muun lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Yksityisyyden suoja on pohja luottamukselliselle hoidolle ja yksilön perusoikeuksien kunnioittamiselle. Sitä tulee noudattaa kaikissa tilanteissa. Asianmukainen ja ammattitaitoinen avun saaminen sairauskohtauksissa on varmistettava. Toukokuussa 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelu on jatkossa terveydenhuollon toiminnallinen osa, joka vastaa pääasiassa hoitolaitosten ulkopuolella olevien potilaiden kiireellisestä hoidon tarpeen arvioinnista ja kuljetuksesta. Kuntien järjestämisvastuulla oleva sairaankuljetus siirretään sairaanhoitopiirien tehtäväksi ja osaksi ensihoitopalveluja vuoteen 2013 mennessä. Terveydenhuoltolaki velvoittaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymää päättämään alueensa ensihoidon palvelutasosta. Päätöksen mukaisen palvelutason toteutumista on seurattava säännöllisesti, (esim. puolivuosittain) ja päätöstä on päivitettävä tarvittaessa. Terveydenhuoltolain mukaan palvelutasopäätöksessä tulee määrittää ensihoitopalvelun 63
järjestämistapa, johtamisjärjestelmä, palvelun sisältö, henkilöstön koulutus- ja pätevyysvaatimukset, tavoitteet potilaan tavoittamisajoista sekä muut ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta olennaiset seikat. Sairaanhoitopiirien on turvattava ensihoitopalvelujen saatavuus yhdenvertaisesti alueellaan. Vammaispalvelujen osalta hallitusohjelmaan on kirjattu vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimeenpanon jatkaminen. Erityisinä kohteina ovat säädösmuutosten valmistelu ja voimaansaattaminen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioimiseksi, vammaisten työllistymisen edistäminen, esteettömyyden lisääminen sekä vammaistutkimuksen vahvistaminen. Tarkoituksena on myös varmistaa vammaisten henkilöiden lakisääteisen henkilökohtaisen avun kattavuutta, lisätä kotipalvelujen saatavuutta ja arvioida apuvälinepalveluiden kokonaisuus. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen vaatimukseen siitä, että sairauskohtauksissa potilaan tulee saada ammattitaitoista apua. Lisäksi puoluekokous painottaa potilaan yksityisyyden turvaamista sairauskohtaustilanteissa. Puoluekokous edellyttää, että vammaisten henkilöiden palveluiden saatavuutta ja ihmisoikeuksien toteutumista edistetään hallitusohjelman mukaisesti. Puoluekokous viittaa myös aloitteiden 38 ja 58 vastauksiin.
49.
Palvelusetelit uhkaavat yhdenvertaisuutta Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite
Palveluseteleiden käyttöä sosiaali- ja terveyspalveluissa kokeillaan parhaillaan eri kunnissa. Nyt esimerkiksi Helsingissä käynnissä olevia kokeiluja on kolme kaupungin terveys- ja seitsemän sosiaalisektorilla ja ne jatkuvat 30.6.2012 saakka. Lisäksi HUS:ssa on meneillään kaihikirurgian kokeilu. Vanhusten palveluasumisessa palveluseteli on jo vakituisessa käytössä. Syy, miksi näihin kokeiluihin ryhdyttiin, on hämärän peitossa. Onko kyse käyttäjien valinnanvapauden lisäämisestä, taloudellisista säästöistä, kuntien omien palvelupuutteiden ja pullonkaulojen korjaamisesta vai halutaanko palvelusetelin avulla vain lisätä alan yritysten toimintamahdollisuuksia? Jo nyt julkisuudessa on esitetty arvioita palvelusetelien eriarvoisuutta lisäävästä vaikutuksesta. Kuntalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi kunnan oman palvelutuotannon riittävyys, laatu ja kehittäminen tulee edelleen olla ensisijaista. Sosiaali- ja terveyspalveluita on kehitettävä kokonaisuutena. Etenkin sosiaalitoimen käyttäjät tarvitsevat usein useampia palvelumuotoja. Näin ollen palveluketjujen silpominen irrallisiin osiin, eri tuottajien vastuulle ei ole mielekästä. Palveluseteli ei saa, edes kokeiluvaiheessa, vaarantaa kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Valinnanvapauden lisääntyminen pienituloisten joukossa on kyseenalaista. Esimerkiksi vanhusten palveluasumisessa omavastuuosuudet ovat nousseet jo niin korkeiksi, että palveluseteleiden käyttö edellyttää hyvää eläkettä ja varallisuutta. Lisäksi on huomioitava, että etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvitsijalla ei välttämättä ole taitoja eikä voimavaroja valita sopivaa palvelua. Mikäli tarjolla ei ole riittävästi asiantuntevaa ohjausta, todellinen valinnanvapaus ei toteudu. Kustannusvaikutuksia ei voida vielä tietää tarkalleen. On kuitenkin todennäköistä, että kahden rinnakkaisen järjestelmän ylläpitäminen ei tuo säästöjä. On syytä kiinnittää huomiota myös hallinnosta aiheutuviin lisäkuluihin
64
Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että yhdenvertaisuuden varmistamiseksi ja kohtuuttomien tilanteiden estämiseksi palveluseteleistä on luovuttava ja kunnan oman palvelutuotannon kehittäminen, monipuolistaminen ja laadun parantaminen on pidettävä sosiaali- ja terveyssektorin ensisijaisena keinona edistää kansalaisten hyvinvointia. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että sosiaali- ja terveyspalveluissa luovutaan palvelusetelin käytöstä ja keskitytään kunnan oman palvelutuotannon monipuoliseen kehittämiseen. Aloitteessa puututaan erittäin tärkeään asiaan. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon on viime vuosina tehty useita lainsäädäntöuudistuksia, jotka on markkinoitu valinnanvapauden lisäämisellä, mutta jotka ovat käytännössä johtaneet palveluiden saatavuuden eriarvoistumiseen ja näin kansalaisten eriarvoisuuden lisääntymiseen. Palvelusetelin käyttöalan laajentaminen ja sen arvon irrottaminen julkisen palvelun asiakasmaksujärjestelmästä on yksi keskeisimmistä uudistuksista tässä suhteessa. SDP vastusti voimakkaasti palveluseteliuudistusta, jonka porvarihallitus teki vuonna 2009. Tuolloin arvioimme, että tällainen voimakas yksityisten palvelujen taloudellinen tukeminen johtaa pidemmällä ajanjaksolla julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen supistumiseen ja rapautumiseen. Keskeinen ongelma esityksessä oli myös setelin arvon irrottaminen asiakasmaksujärjestelmästä, mikä käytännössä vyöryttää valtiolle ja kunnille kuuluvaa vastuuta yksittäisille, mahdollisesti hyvinkin heikossa terveydellisessä tai sosiaalisessa asemassa oleville ihmisille. Lisäksi katsoimme uudistuksen tekevän sosiaali- ja terveyspalvelusektorin asiakasmaksujärjestelmästä entistä sekavamman. Vuoden 2010 puoluekokous päätti, että emme hyväksy voimassa olevaa palvelusetelilainsäädäntöä. Vaadimme palvelusetelin arvon sitomista kunnalliseen asiakasmaksujärjestelmään terveyden tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassamme. Hallitusohjelmatavoitteenamme oli kaiken kaikkiaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentaminen siten, etteivät maksut estä hyvinvointipalvelujen käyttöä sekä asiakasmaksujen terveyserojen kasvuun liittyvien vaikutusten arviointi. Edellytimme myös, että kuntauudistukseen sisällytetään kuntien palvelutuotannon oikeudenmukainen tehostaminen siten, että kuntien oma palvelutuotanto on riittävän laajaa tasa-arvoisten palvelujen saatavuuden ja palvelutuotannon eheyden varmistamiseksi kohtuullisin kustannuksin. Yksityisen ja kolmannen sektorin rooli on täydentää kuntien palveluja lainsäädännön puitteissa. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu asiakasmaksujärjestelmän kehittäminen, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon maksut eivät muodostuisi palvelujen käytön esteeksi. Maksukattoja on tarkoitus yhdistää ja uudistaa. Maksujärjestelmän läpinäkyvyyden parantamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon maksusäännökset kootaan samaan lakiin. Puoluehallitus katsoo, että kuntauudistuksen yksi keskeinen tarkoitus on turvata vahvan peruskunnan mahdollisuudet järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kunnan omana tuotantona. Palvelusetelillä voi olla oma roolinsa esim. jononpurkutilanteissa, mutta tästäkään ei ole kestävää näyttöä. Onkin syytä arvioida, onko palveluseteli pikemminkin elinkeinotuki kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille hyvinvointia ja aitoa valinnanvapautta tuottava väline. Ennen kaikkea asiakkaalle ei saa vyöryttää kohtuuttomia kustannuksia hänelle välttämättömästä hoidosta. Vähintäänkin palveluseteleiden arvo on sidottava kunnalliseen asiakasmaksujärjestelmään.
65
Päätösesitys Puoluekokous edellyttää palvelusetelien käyttöönoton vaikutusten pikaista selvitystä ja sen perusteella uutta arviota palvelusetelien käytettävyydestä osana yhteisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluita. Puoluekokous pitää asiakasmaksujen tason kohtuullistamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon maksukattojen yhdistämistä ja alentamista perusteltuina. Puoluekokous myös toteaa, että tavoitteena on perusterveydenhuollon potilas- ja asiakasmaksujen täysimääräinen poistaminen asteittain pidemmällä aikavälillä.
50.
Tavoitteeksi pakollinen ansiosidonnainen työttömyysvakuutus Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite
Työttömyysturvan on tarjottava kohtuullinen toimeentulo työttömyysaikana. Suomen työttömyysturva ei tällä hetkellä tarjoa yhtä hyvää toimeentuloturvaa kuin muiden Pohjoismaiden työttömyysetuudet. Työttömyysturvan perustana Suomessa ovat vähimmäisetuudet, jotka kustannetaan verovaroin. Niiden päälle on tarjolla vapaaehtoinen ansiosidonnainen työttömyysvakuutus, jonka rahoittamiseen osallistuvat myös työnantajat, vakuutetut työntekijät ja yrittäjät. Työttömyysvakuutuksen rakenne poikkeaa muista sosiaalivakuutuksen lajeista, joissa ansiosidonnainen turva on ensisijaista ja pakollista ja vähimmäisturvalla täydennetään vain tarvittaessa puuttuvaa ansiosidonnaista turvaa. Työttömyysvakuutuksen nykyinen rakenne saattaa johtaa epätarkoituksenmukaisiin tulonsiirtoihin vakuutettujen ja vakuuttamattomien palkansaajien kesken. Se aiheuttaa myös sosiaalipoliittisesti tuhoisaa vastakkainasettelua eri etuuslajien kesken. Työttömyysvakuutuksen kehittämisessä olisi syytä siirtyä samantapaiseen ajatteluun kuin työeläkevakuutuksessa. Kaikki ansiotyö olisi mahdollisimman laajasti saatava vakuutettua pakollisella ansiosidonnaisella työttömyysvakuutuksella. Vähimmäisetuuksilla voitaisiin täydentää turvaa niiden kohdalla, joille ansiosidonnaista turvaa ei ole kertynyt, samaan tapaan kuin kansaneläke-etuudet täydentävät vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutusta. Pakollinen ansiosidonnainen työttömyysvakuutus olisi mahdollista toteuttaa hajautetusti tapaturma- tai työeläkevakuutuksen tapaan. Tässä suhteessa nykyinen kassajärjestelmän tarjoaa täysin toimivan lähtökohdan rakenteen kehittämiselle. Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry esittää, että SDP ottaa tavoitteekseen pakollisen ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että puolue ottaisi tavoitteekseen pakollisen ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen. SDP:n aiempien linjauksien mukaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa täydentää työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, joiden riittävästä tasosta on huolehdittava. Lyhytaikaisenkin työn vastaanottamisen tulee olla kannattavaa. Ansioturvaa on kehitettävä vastaamaan entistä paremmin erilaisiin ansionmenetystilanteisiin. Tärkeä periaate on kehittää työttömyysturvaa kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan yhteistyönä. Tavoitteena on tehokas ja toimiva työttömyyskassojen hoitama turva, jonka avulla työttömän ja työelämässä olleiden toimeentulosta huolehditaan. Ammattiliittojen yhteydessä toimiva työttömyyskassajärjestelmä on osa pohjoismaista hyvinvointi- ja sopimusyhteiskuntaa. Vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvien työttömyyskassojen ja vähimmäisturvaa hoitava Kansaneläkelaitoksen työnjako on osoittautunut toimivaksi ja hallinnollisesti tehokkaaksi. Nykyinen vapaaehtoiseen vakuuttamiseen työttömyyskassoissa perustuva malli on osoittautunut toimivaksi. Lähes 90 % palkansaajista on vakuuttanut itsensä työttömyyden 66
varalta työttömyyskassassa. Palkansaajat, jotka eivät ole halunneet vakuuttaa itseään, saavat joka tapauksessa peruspäivärahan täyttäessään työssäoloehdon. On arvioitu, että siirtyminen yleiseen työttömyysvakuutukseen lisäisi ansioturvan menoja yli 200 miljoonaa nykytilaan verrattuna. Kassajärjestelmässä tiedotus, ohjaus ja neuvonta ulottuvat työpaikoille. Valtio säästää hallintokuluja kassojen ansiosta. Työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen työnjaon periaatteet on syytä säilyttää tehokkaana ja edullisena tapana järjestää työttömyysturva. Työttömyyskassat ovat kiinteästi ammattiyhdistysliikkeen toimintaan liittyvää palvelutoimintaa. Pakollinen työttömyysvakuutus voisi pahimmillaan johtaa palkansaajien järjestäytymisasteen laskuun, mikä heikentäisi palkansaajien neuvotteluvoimaa. On tärkeää, että työttömyysturvalainsäädännön toimivuutta seurataan jatkuvasti ja huolehditaan myös siitä, että järjestelmä palvelee tarkoitustaan eikä aja ihmisiä pitkäaikaisesti toimeentulotuen asiakkaiksi. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
51.
Jokaisella on oikeus liikuntaan Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Liikunnan vaikutukset sekä henkiseen että fyysiseen terveyteen ja kasvuun ovat yleisesti tiedossa. Valitettavasti Suomessa on viimeisten vuosien aikana vallinnut kehityssuunta, jossa kaikilla ei ole enää ollut taloudellisia mahdollisuuksia harrastaa monipuolista ja virikkeellistä liikuntaa. Tämä omalta osaltaan johtaa eriarvoistumiskehityksen jyrkkenemiseen ja syrjäytymisriskin kasvamiseen. Erityisen huolissaan tulisi olla toimeentulotuella elävien aikuisten sekä heidän lastensa mahdollisuuksista harrastaa liikuntaa, sillä monipuolisten liikuntamahdollisuuksien tulee olla osa myös heidän oikeuksiaan. Tämän vuoksi on perusteltua, että yhteiskunnan pitää tukea kaikista heikoimmassa asemassa olevien liikuntamahdollisuuksia. Tämä voitaisiin toteuttaa mm. kehittämällä toimeentulotukea siten, että sitä saavat henkilöt voisivat saada käyttöönsä ilmaisia liikuntapalveluita esimerkiksi julkisista uimahalleista, kuntosaleista sekä urheiluhalleista. Toimeentulotukea saavien aikuisten lapsille yhteiskunnan pitäisi taata mahdollisuus vähintään yhteen ilmaiseen liikuntaharrastukseen. Näiden toimien avulla voidaan auttaa ihmisiä pysymään kiinni yhteiskunnassa ja edesauttaa heidän voimavarojensa kasvamista vaikeuksienkin keskellä. Tällä voidaan nähdä olevan positiivisia vaikutuksia esimerkiksi työnsaantimahdollisuuksien kasvamisena. Tiedossa on, että toimeentulotukea saavien lapsilla on suurempi riski syrjäytyä kuin taloudellisesti paremmin menestyvissä perheissä. Liikunta on parhaita keinoja auttaa haasteellisemmasta ympäristöstä ponnistavia nuoria elämässään eteenpäin. Siksi heidän tukemisensa on enemmän kuin perusteltua. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous velvoittaa Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen toimimaan sen hyväksi, että toimeentulotukea saaville kansalaisille mahdollistetaan ilmaisia liikuntapalveluja. Samalla puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan sen hyväksi, että toimeentulolakia muutetaan siten että jokaisella toimeentulotukea saavan perheen lapsella on subjektiivinen oikeus johonkin liikuntaharrastukseen.
67
52.
Toimeentulotuen perusosan maksatus siirrettävä Kelan hoidettavaksi ja sosiaalityÜn vahvistaminen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Toimeentulotuesta on ensisijaisten etuuksien jälkeenjääneisyyden vuoksi muodostunut muiden sosiaaliturvaetuuksien alhaisten tasojen paikkaaja. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan ensisijaisten etuuksien korottamista. Kuitenkin ei ole näkÜpiirissä, että riittävän nopealla aikataululla tätä ongelmaa tultaisiin korjaamaan. Valtaosalla toimeentulotuen asiakkaista on ensisijaisena tulolähteenä jokin kelan etuus, jolloin asiakkaiden tulot ja asumiskustannukset on jo suurimmaksi osaksi kelan toimesta selvitetty. TällÜin perustoimeentulotuen tukea koskevat ratkaisut soveltuvat hyvin Kelan toimistojen tehtäviksi. Lisäksi kuntien sosiaalityÜn etuuskäsittelijät hoitavat suuressa osassa kuntia toimeentulovajeista johtuvan toimeentulotuen käsittelyn. SosiaalityÜtä ei usein tarvita ja sosiaalityÜn tarve arvioidaan erikseen. Toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen kelan hoidettavaksi ja valtion rahoitusvastuulle parantaisi ihmisten yhdenvertaista tuen saantia, voisi helpottaa käsittelyaikoja sekä vähentää tuen vajaakäyttÜä. Siirto mahdollistaisi myÜs, että Kela voisi sovittaa yhteen eri etuuksien välillä siirtymisen sekä lyhytaikaisten palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen. SosiaalityÜn osaamisesta tarvitaan edelleen ihmisten kokonaistilanteen arviointiin sekä palvelusuunnitelmien tekemiseen. Kuntien on edelleen vastattava täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, jotka on otettava entistä vahvemmin sosiaalityÜn välineiksi. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous vaatii, että toimeentulotuen perusosan maksatus siirretään Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi.
53.
Ylisukupolvinen tyĂśttĂśmyys laskuun
Hämeenlinnan TyÜväenyhdistys r.y:n aloite
TyÜn vastaanottamisen kannustinloukuista puhutaan paljon. Osa loukuista on legendaa, osa johtuu viivästyneistä sosiaaliturvan maksatuksista tilanteen muuttuessa ja osa on todellisia kannustinloukkuja. Yksi aito loukku on toimeentulotukiperheiden nuorten tyÜn kannustavuus. Toimeentulotukijärjestelmä ruokkii tahtomattaan ylisukupolvista tyÜttÜmyyttä. Nuorten kesäansiot ovat usein suhteellisen pieniä ja niistäkin vain osa päätyy nuoren omaan taskuun. Toimeentulotukijärjestelmän näkÜkulmasta on ymmärrettävää, että ansiotulot leikkaavat perheen toimeentulotukea. Oman elämän syrjään pyrkivän nuoren näkÜkulmasta kannuste mennä tyÜhÜn on pieni, jos tilistä jää vain osa itselle. Jos tyÜssäkäyvän perheen nuori onnistuu saamaan kesätyÜpaikan, hän saa itselleen palkan. Jos tyÜttÜmän toimeentulotukiperheen lapsi onnistuu saamaan itselleen kesätyÜpaikan, hän saa 150 euroa kuukaudessa, jos tulot ovat 750 euroa. Mikäli ansio on alle, käteen jää 20 % palkasta. 7lOODLVHW WLODQWHHW ¾RSHWWDYDW¾ QXRUHOOH HWWl W\|QWHNR HL NDQQDWD /HLNNXULQ OLHYHQWäminen on suuri tyÜllisyysteko. Kunnilla on mahdollisuus käyttää toimeentulotuessa tarveharkintaa ja ennaltaehkäisevää tukea, jonka järkevä käyttÜ kannustaisi nuoria tyÜnhakuun antamalla nuorelle enemmän kuin laki vaatii. Mutta ikävä kyllä todellisuus kuntien toimeentulotuessa on se, että usein päädytään ratkaisuun, joka antaa vähemmän kuin laki vaatii.
68
Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää, että toimeentulotukilakia muutetaan siten, että nuoren kesätyö ei leikkaa perheen saamaa toimeentulotukea, vaan kannustaa aidosti työhön. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 51-53 Aloitteissa ehdotetaan toimeentulotuen kehittämistä tarjoamalla sen saajille ilmaisia liikuntapalveluja, antamalla tukea saavien perheiden lapsille subjektiivisen oikeuden johonkin liikuntaharrastukseen, siirtämällä perusosan maksatus Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi sekä muuttamalla toimeentulotukilakia siten, ettei nuoren kesätyötä huomioida perheen toimeentulotukea laskettaessa. SDP:lle tärkeä linjaus eduskuntavaalityössä oli työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta toimiminen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen: Hallitusneuvotteluissa yksi keskeisistä tavoitteistamme oli köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Tämä linja on myös kirjattu hallitusohjelmaan yhdeksi tärkeimmistä painopisteistä. Ohjelma on poikkihallinnollinen ja sisältää monia toimenpiteitä, joista yksi keskeinen on perusturvan parannus. SDP vaatimuksen mukaisesti työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tasoa nostettiin vuoden 2012 alussa 100 eurolla kuukaudessa (indeksikorotus mukaan lukien 120 eurolla kuukaudessa). SDP on painottanut ns. ensisijaisten etuuksien korottamista, koska niiden avulla saadaan ihmisiä nostettua pois toimeentulotukiriippuvuudesta. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta oli kuitenkin tärkeä saada työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen korotuksen yhteydessä myös toimeentulotukiasiakkaiden tilanteeseen tosiasiallinen parannus. Jotta ensisijaisten etuuksien nostaminen ei olisi suoraan leikannut toimeentulotukea, korotettiin myös toimeentulotuen tasoa 6 prosentilla ja yksinhuoltajan osalta 10 prosentilla. Jatkossa etenkin asumistukiuudistuksen toteuttaminen hallitusohjelman kirjausten mukaisesti on tärkeä sosiaalietuuksien kehittämisen kohde. Tukijärjestelmän toimivuus edellyttää myös kohtuuhintaisten asuntojen tuottamista. Sosiaalityön on oltava suunnitelmallista yksilöiden ja perheiden auttamista eri elämäntilanteissa, ei pelkästään taloudellista avustamista. Siksi on tärkeää, että sosiaalityötä kehitetään ja vahvistetaan kokonaisuutena ja toimeentulotukea kehitetään yhtenä tärkeänä sosiaalityön välineenä. Harkinnanvaraisen toimeentulotuen käyttöä on vahvistettava ennaltaehkäisevän sosiaalityön välineenä. On tärkeää arvioida, miten mm. lasten harrastusmenot tulee huomioida toimeentulotuessa sekä miten perheen nuorten lyhytaikaisten työsuhteiden ansiotulot voidaan huomioida oikeudenmukaisemmin toimeentulotuessa. Myös hallitus on ohjelmassaan sitoutunut toimeentulotuen kehittämiseen ja toimeentulotukiohjeiden tarkentamiseen ottaen huomioon erityisesti ylisukupolvisen köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. Jotta toimeentulotuen hakija saa tarpeenmukaisen tuen, hänen tulee saada sosiaalityön ammattihenkilön apua. Puoluehallitus katsoo, että toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirto Kelaan ei ole oikea ratkaisu, vaan tuen yhteys kunnan sosiaalityöhön tulee säilyttää. Tärkeää on myös, että paikallisesti on vastuuta toimeentulosta ja sosiaaliavun vaihtoehtona työllistämisestä. Kelalla ei myöskään ole tietoa kaikista toimeentulotukeen vaikuttavista tuloista, joten asioiden käsittely eroaisi tosiasiassa kunnan tekemästä päätöksenteosta. Tärkeintä on parantaa mahdollisuuksia toimeentulon hankkimiseen työtä tekemällä, palkkatulon ja sosiaaliturvan paremmalla yhteensovittamisella sekä nostamalla ensisijaisten etuuksien tasoa, jotta tarve pitkäaikaiseen toimeentulotukeen vähenee. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteiden huoleen köyhyyden syventymisestä yhteiskunnassamme. 69
Puoluekokous vaatii puolueen toimijoita tekemään työtä köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi kaikilla yhteiskunnan tasoilla.
54.
Paperittomien pakolaisten ja maahanmuuttajien ihmisoikeudet turvattava Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite
Eurooppa on maanosa jossa ihmisoikeudet pääsy työhön ja palveluihin perustuu joko kansalaisuuteen pysyvään asumiseen tai työntekoon. Euroopan unionin alueella on paperittomia pakolaisia, jotka ovat kaiken ihmisarvoisen kohtelun ulkopuolella. Niin sanotun laittoman maahanmuuton syyt ovat moninaiset. Mutta ihmisoikeudet ovat jakamattomat eivätkä vain lainkuuliaisten kansalaisten oikeus. Esitämme, että SDP selvittää, miten turvataan ihmisoikeuksien toteutuminen kaiken Suomessa asuvien ihmisten kohdalla. Miten pääsy terveydenhuoltoon turvataan ja mitä muita perusoikeuksiin liittyviä palveluja tarvitaan, jotta ihmisarvoinen elämä voi toteutua kaikkien kohdalla. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään puolueen selvitettäväksi, miten voidaan turvata ihmisoikeudet ja perusoikeuksiin liittyvät palvelut kaikkien Suomessa asuvien ihmisten kohdalla. Aloitteessa puututaan tärkeään ja ajankohtaiseen asiaan. Asiasta ei varsinaisesti ole aiempia puoluekokouslinjauksia, mutta ihmisoikeuksien kunnioittaminen on SDP:n keskeinen arvo. Myös Suomen perustuslaki takaa kaikille oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Sen ehtona ei ole jonkin maan kansalaisuus. Suomessa on paperittomia henkilöitä laskentatavasta riippuen n. 1500²5000. Paperittomaksi päädytään mm. viisumin tai oleskeluluvan umpeuduttua, kielteisen turvapaikkapäätöksen seurauksena tai päätymällä ihmiskaupan uhriksi. Lisäksi joukkoon lukeutuvat turvapaikanhakijat, joilla ei ole matkustus- tai henkilöpapereita. Kansainvälinen ja kansallinen oikeus takaavat periaatteessa jokaiselle tasavertaisen oikeuden terveyteen, mutta useissa Euroopan maissa, Suomi mukaan lukien, kansalliset lait ja säännökset käytännössä rajoittavat paperittomien hoitoon pääsyä. Kiireellisen hoidon kannalta ei ole sinänsä olennaista, mikä henkilön tausta on, sillä Suomessa kiireellinen sairaanhoito (myös kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki), on lain mukaan annettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Viranomaisilla on hoitoon pääsyn määrittelyssä suuri harkintavalta, joka ei aina palvele hoidettavan etua. Kiireellisestä hoidosta lähetetään aina myös lasku asiakkaalle, jota paperittomilla ei usein ole mahdollisuuksia maksaa. Käytännön haasteen hoitotyöhön luo myös sen tulkinta, milloin kaikille taattava päivystyshoito muuttuu ei-kiireelliseksi hoidoksi. Maailman Lääkäriliiton julistuksen mukaan lääkärillä on velvollisuus tarjota hoitoa kaikille. YK:n TSS-sopimus ja Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja ovat keskeisiä kansainvälisiä asiakirjoja, jotka määrittävät jokaisen oikeutta terveyteen kansainvälisellä tasolla. Ihmisoikeussopimuksissa tunnustetuille TSS-oikeuksille on annettu tässä suhteessa laajempi sisältö kuin mitä Suomen lainsäädäntö tällä hetkellä määrittää. Esimerkiksi Ruotsissa 40 järjestöä ja organisaatiota on valmistellut ns. Rätt till vård ² 70
aloitteen, joka tähtää lakimuutokseen, jolla taataan paperittomille hoitoonpääsy Ruotsissa. Helsinkiin perustettiin vuoden 2011 keväällä terveydenhuoltopalveluja anonyymisti tarjoava, usean eri tahon ylläpitämä Global Clinic. Klinikka perustettiin, koska lääkärit olivat turhautuneita tilanteeseen, jossa työnantaja estää hoitamasta sairaita ihmisiä, vaikka jo lääkärinvala edellyttää lääkäreiltä hoidon tarjoamista kaikille ketään syrjimättä. Lisäksi klinikan perustamiseen vaikutti se, että useita Romanian romaneja oli jäänyt ilman asianmukaista hoitoa julkisessa terveydenhuollossa Helsingissä. Oikeus nimettömään hoitoon tulee taata Suomessakin EU-suosituksen mukaisesti. Hoidon tarpeessa olevalle potilaalle tulee henkilön statuksesta riippumatta voida tarjota tarvittu hoito riittävällä tavalla. Terveydenhuoltohenkilökunnalle tulee taata mahdollisuus toteuttaa työtään, jotta asiakkaat saavat tarvitsemansa hoidon. Jotta hoitoonpääsyä voitaisiin Suomessa parantaa, tulisi lääkäreille taata enemmän yksilöllistä harkintaa hoidontarpeen määrittelyssä. Myös potilaiden tietoisuutta omista oikeuksistaan tulisi lisätä. Lisäksi tarvitaan arvio kunnille koituvista kustannuksista, jos paperittomien ja muiden kuin Suomen kansalaisten hoito siirrettäisiin kuntien vastuulle. Paperittomuus ei ole kenenkään kannalta toivottavaa pysyvänä ratkaisuna, siksi hoidon turvaamisen yhteydessä paperittomalla tulisi olla mahdollisuus saada kontakti myös sosiaaliseen tukeen, jotta voidaan selvittää esim. muuten piiloon jäävä ihmiskauppa, hyväksikäyttö, väkivalta ym. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja esittää selvitettäväksi miten lainsäädäntöä ja käytäntöjä tulisi muuttaa myös paperittomien ihmisten perusoikeuksien toteutumiseksi niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin muidenkin palveluiden osalta.
55.
Kotihoidontuelle valtakunnalliset pelisäännöt Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite
Työllisyysasteen nostaminen on Suomen kohtalonkysymys ja eri politiikkatoimien työllisyysvaikutukset pitäisi aina tutkia tarkoin. Kyse on työvoiman tarjonnasta ja työvoiman kysynnästä. Molemmista. Päivähoito mahdollistaa pienten lasten vanhempien työssäkäynnin ja on tärkeä osa työn ja perheen yhteensovittamisessa. Työelämän ja päivähoidon laatu vaikuttaa erityisesti naisten työnvoiman tarjontaan. Päivähoidon laadusta on pidettävä kiinni. Kotihoidontuesta on muodostunut laajasti käytetty ja toimiva järjestelmä pienten lasten hoidossa. KELA:n maksaman kotihoidon tuen lisäksi kunnat tarjoavat hyvin erilaisia kuntalisiä kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille. Näistä lisistä uhkaa tulla riski perheiden tasa-arvolle, jopa negatiivinen kannustin työssäkäynnille. Kotihoidontuki on kunnille usein edullisempi vaihtoehto kuin päivähoito. Monet kunnat miettivät tiukassa rahatilanteessa sitä, että miten selvitä lakisääteisistä velvoitteistaan halvimmalla. Niinpä ne aktiivisesti luovat järjestelmiä, jotta pieniä lapsia hoidettaisiin kotona. Ennen kunnat päättivät vapaasti myös päivähoidon maksuista. Maksupolitiikka oli epätasa-arvoinen ja jopa esti pienipalkkaisten perheiden vanhempien, lähinnä äitien työssäkäynnin. Nyt kotihoidontuen kuntalisät aiheuttavat samanlaisia tilanteita. Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää, että kotihoidontuen kuntalisille luodaan valtakunnalliset pelisäännöt siten, että pienten lasten äitejä tai isiä ei osteta kotiin, vaan että päivähoidon maksut ja 71
kotihoidon tuet ovat synkronissa toisiinsa nähden ja tasavertaiset koko maassa. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että kotihoidon tuet ja päivähoidon maksut yhteen sovitetaan ja tasavertaistetaan koko maassa. Vuonna 2010 sai 97 605 lasta kotihoidon tukea ja 223 000 lasta hoidettiin päivähoidossa. Kotihoidon tuki koostuu lapsen iän mukaan porrastetusta hoitorahasta ja tulosidonnaisesta hoitolisästä. Useat kunnat myös kannustavat vanhempia lasten kotihoitoon maksamalla niin sanottua kuntalisää. Tuoreen tutkimuksen mukaan pienten lasten vanhemmat jäävät sitä herkemmin kotiin, mitä enemmän he saavat lasten kotihoidon kuntalisää. Lisän kasvattaminen pienentää käytännössä pikkulasten äitien työllisyysastetta. Tutkimusten mukaan kotihoidon tuen käyttäjät ovat useimmiten naisia, joilla on heikko koulutus ja työmarkkina-asema. Pitkään kotihoidon tukea käyttäneistä suurin osa on naisia, joilla ei ole ollut työpaikkaa ennen lapsen syntymää. Pitkäaikainen kotihoidontuki heikentää heidän työmarkkinatilannettaan ja lisää näiden perheiden köyhyysriskiä merkittävästi. Kuntalisää maksavat kunnat ovat tyypillisesti suuria, muuttovoittoisia kuntia, joissa on paljon pieniä lapsia, hyvä työllisyystilanne ja pieni veroprosentti. Kuntalisien pääasiallisena tarkoituksena näyttäisi monessa kunnassa olevan päivähoitoon kohdistuvan paineen hillitseminen. Taloudelliset kysymykset eivät kuitenkaan saisi olla pienten lasten hoidon järjestämistä ohjaava asia, vaan politiikan tehtävänä on tarjota lapsiperheille aidot mahdollisuudet valita lapsensa hoitomuoto. Riippumatta hoitomuodosta on tärkeää, että perheet saavat tukea kasvatukseen sekä lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseen ja motivoimiseen. Kotihoidon tukena on mahdollista saada myös osittaista hoitorahaa vanhemman tehdessä lapsen hoidon vuoksi lyhennettyä työaikaa. Osittaista hoitorahaa maksetaan alle kolmivuotiaiden sekä ensi- ja toisluokkalaisten vanhemmille sekä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen vanhemmille kolmannen lukuvuoden loppuun. Suomessa pienten lasten kotihoito on huomattavasti yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Muissa Pohjoismaissa on hyvin yleistä, että toinen tai kumpikin vanhempi tekevät osa-aikatyötä, ja lapsi on osapäivähoidossa. Kokoaikaisen kotihoidon yleisyys Suomessa lienee työmarkkinoiden rakennekysymys ja siinä mielessä liittyy yhteiskunnan rakenteisiin ja niiden muutosvauhtiin. Yhtenä syynä osa-aikaisen työnteon vähyyteen on se, että perheen kannalta tämä on taloudellisesti huono vaihtoehto. Perhe joutuu maksamaan lähes täyden päivähoitomaksun, vaikka lapsi on hoidossa vain osan aikaa. Lisäksi osittainen hoitoraha eli korvaus palkattomasta työajan lyhentämisestä on pieni. Kokoaikainen kotihoito voi olla perheen aito valinta, eikä SDP halua rajoittaa tätä valinnanmahdollisuutta. Kuitenkin osa-aikatyön ja perheen tarpeiden mukaan joustavan päivähoidon järjestäminen olisi tärkeää, jotta pystyttäisiin takamaan myös lasta hoitavan vanhemman kosketus työelämään. SDP esitti eduskuntavaalikampanjassa, että työn ja perhe-elämän yhdistämisen helpottamiseksi on otettava käyttöön osittainen kotihoidon tuki, joka voidaan yhdistää osaaikatyöhön. Vastaavasti päivähoidon maksuja on kehitettävä perustumaan päivähoidon todelliseen käyttöön. Hallitusohjelmaan on kirjattu vanhempien mahdollisuuksien lisääminen osa-aikatyön tekemiseen. Tarkoituksena on arvioida mahdollisuudet korottaa osittaista hoitorahaa ja parantaa mahdollisuuksia sen käyttöön. Osapäiväisen ja osa-aikaisen hoidon maksut muutetaan vastaamaan todellista hoitoaikaa. 72
Tavoitteena on myös edistää kotihoidontukea saavien henkilöiden asteittaista palaamista työelämään. Vuoden 2012 loppuun mennessä on tarkoitus selvittää ja tehdä tarpeelliset ratkaisut kokonaisuuteen liittyvien varhaiskasvatuspalveluiden ja taloudellisen tuen saantiedellytyksistä. Näillä toimilla on tarkoitus mahdollistaa pienten lasten vanhemmille nykyistä paremmat mahdollisuudet yhdistää (osa-aika)työ, lastenhoito ja päivähoito, eli käytännössä vastata juuri aloitteessa esitettyyn tarpeeseen. Kuntalaisten tasavertaisuuden turvaamiseksi olisi tärkeää, että erilaiset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja maksettavat tuet olisivat samansuuruisia asuinpaikasta riippumatta. Päivähoidon, kotihoidon, osapäivähoidon ja osittaisen kotihoidon tulisi olla kuntalaisille perhe-elämän järjestämiseksi aidot, taloudellisesti tasavertaiset vaihtoehdot. Tämä kokonaisuus tulisi selvittää, samoin kuin perhepäivähoidon ongelmat ja asema. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että pienten lasten vanhempien työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on kehitettävä hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Puoluekokous kannustaa SDP:n kuntapäättäjiä huolehtimaan kunnissa joustavista, riittävistä ja laadukkaista lapsiperhepalveluista, jotka mahdollistavat perheille todellisen valinnan eri hoitomuotojen välillä.
73
TERVEYSALOITTEET 56.
Toimiva maksuton perusterveydenhuolto, sairaaloiden hoitopäivämaksut kohtuullisiksi Itäkeskuksen Sosialidemokraatit ry:n aloite
Sosialidemokraattien suuri saavutus oli maksuttoman kaikkia kansalaisia tasavertaisesti palvelevan julkisen perusterveydenhuollon synnyttäminen säätämällä kansanterveyslaki 1970-luvulla. Suomen aikoinaan kansainvälisesti arvostettu julkinen terveydenhuolto on viime vuosina päästetty rapautumaan ja maksuttomuudesta on luovuttu. Pienituloisten ja varakkaiden terveyserot ovat kääntyneet kasvuun. Perusterveydenhuollon terveyskeskusmaksun keräämisestä kolmannes kunnissa menee hallinnollisiin kuluihin. Itäkeskuksen sosialidemokraatit haluavat, että verovaroin rahoitettava julkinen terveydenhuolto laitetaan palvelemaan laadukkaasti koko kansaa tulotasosta tai iästä riippumatta. Itäkeskuksen Sosialidemokraatit ry esittää, että Puoluekokous edellyttää SDP:n toimimaan valtiollisessa politiikassa voimavarojen osoittamiseksi kunnallisten terveysasemien palvelukyvyn parantamiseen tasavertaisesti maan kaikissa osissa. Puoluekokous velvoittaa SDP:n toimimaan valtiollisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa terveyskeskus käyntien maksuttomuuden puolesta. Puoluekokous edellyttää SDP:n toimimaan sairaaloiden hoitopäivämaksujen automaattisen indeksisidonnaisuuden poistamiseksi ja hoitopäivämaksujen tason kohtuullistamiseksi.
57.
Yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon maksukatto Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite
Sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan yhtenäinen maksukatto, koska nykyinen käytäntö on muodostunut kohtuuttoman raskaaksi, jopa ylivoimaiseksi pienituloisille ja vähävaraisille ja heistä etenkin pitkäaikaissairaille ihmisille. Jo pelkästään nykyinen (v. 2011) terveydenhuollon maksukatto on sekin jo liian korkea, koska siinä lääkärin määräämien lääkkeiden omavastuu lääkkeiden käyttäjälle on jo liki 700 euroa vuodessa. Yhteiskunnan tulee nykyisessäkin entisestään heikkenevässä taloudellisessa tilanteessa huolehtia taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämisen edellytyksistä myös näiltä osin. Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että puoluekokous keskustelee ja tekee päätöksen yhtenäisen maksukaton saamiseksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon siten, että ko. maksu on kohtuullinen vähävaraisille, pienituloisille ja etenkin pitkäaikaissairaille ihmisille ja että tietyissä taloudellisen ahdingon oloissa ko. maksu voitaisiin kyseisiltä henkilöiltä poistaa kokonaan. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 56-57 Aloitteissa esitetään, että puolue toimisi terveyskeskuskäyntien maksuttomuuden puolesta sekä sairaaloiden hoitopäivämaksujen automaattisen indeksisidonnaisuuden poistamiseksi ja hoitopäivämaksujen tason kohtuullistamiseksi. Aloitteissa tuodaan esille myös tarve sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäiselle maksukatolle. Aloitteissa vedotaan vähävaraisten maksutaakan vähentämiseksi ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Terveyserot vähävaraisten ja hyvin toimeen tulevien välillä ovat kasvaneet ja kasvavat alati. Terveydenhuollon maksukatot onkin yhdistettävä sosi74
aalihuollon maksukattojen kanssa ja kansalaisten suoraan maksamia asiakasmaksuja alennettava. Maksujärjestelmästä on tehtävä yksinkertainen ja selkeä sekä pienituloisia suosiva. Asiakasmaksut eivät saa estää hoitoon hakeutumista. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen poistaa indeksisidonnaisuus asiakasmaksuista. Lisäksi puoluekokous pitää asiakasmaksujen tason kohtuullistamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon maksukattojen yhdistämistä ja alentamista perusteltuina. Puoluekokous myös toteaa, että tavoitteena on perusterveydenhuollon potilas- ja asiakasmaksujen täysimääräinen poistaminen asteittain pidemmällä aikavälillä. Päätöslauselmassaan puoluekokous viittaa hallitusohjelmaan, jossa kirjataan seuraavasti: "Asiakasmaksujärjestelmän kehittämistä jatketaan, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon maksut eivät muodostuisi palvelujen käytön esteeksi. Maksukattoja yhdistetään ja uudistetaan. Tavoitteena on luoda terveydenhuollon yhtenäinen maksukattojärjestelmä yhdistämällä kunnallisen terveydenhuollon maksukatto ja lakisääteisen sairausvakuutuksen lääkekustannusten enimmäisvuosiomavastuuosuus". Lisäksi hallitusohjelmassa mainitaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon maksusäännökset tullaan kokoamaan samaan lakiin maksujärjestelmän läpinäkyvyyden parantamiseksi. Aloitteen 56 esitykseen kunnallisten terveysasemien palvelukyvyn parantamisesta tasavertaisesti maan kaikissa osissa vastaus on vastattu aloitteiden 6163 vastauksen yhteydessä.
58.
Tillsätt en instans för övervakning av felbehandlingar inom hälsooch sjukvården Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:s motion
Finland fick i maj år 2011 en ny hälso- och sjukvårdslag. Den nya lagen innehåller bestämmelser om kvalitet och patientsäkerhet i vården (hälso- och sjukvårdslagen 8 §). Patientsäkerhet innebär att patienten får den vård han behöver och att vården inte förorsakar vårdlidande, men eller skada (se Patientskadelagen 2§). Lagen förutsätter att alla vårdgivande instanser skall ha en strategi för kvalitet och patientsäkerhet. Patientsäkerheten skall förankras i olika verksamhetsformer så att vården blir effektiv och säker. Enligt de beräkningar som Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos - Institutet för Hälsa och Välfärd (THL) har gjort, kostar felbehandlingar och medicineringar den finska staten 400.000.000 ² PLOMDUG ½ nUOLJHQ 6WDWLVWLVNW OHGHU PLVVWDJ L YnUGHQ WLOO VNDGD L I|OMDQGH proportioner: Ett fall av 10 leder till lindrig skada, 1 fall av 100 till svår skada, 1 fall av 1000 till dödsfall (R Pelkonen 2009). Den nya strategin strävar till att öka patientsäkerheten bl.a. så, att man i förväg planerar in säkerhetsaspekterna i vårdprocessen och så, att man lär sig av de fel och misstag som begåtts. Vårdfelen skall rapporteras och rutiner skapas i personalutbildning och utvecklingsarbete så att felen inte upprepas. Tillräckliga resurser skall ges för att patientsäkerheten skall kunna förebyggas planenligt. Patientsäkerheten skall även beaktas i forskning och undervisning inom hälsovården. I dagens Finland finns det ingen instans som koordinerar eller för statistik över de misstag och vårdfel som sker i vårt land. De vårdfel som begås rapporteras till patientombudsmannen och besvaras av överläkaren där felet har begåtts. Det rapporteras inte nödvändigtvis till högre myndighet ifall patienten inte klagar till högre instans eller vårdfelen varit så grava att arbetsgivaren eller arbetstagaren ådömts erlägga skadestånd. I Sverige rapporteras vårdfelen till Socialstyrelsen som för landsomfattande statistik och ingriper vid behov där felet begåtts.
75
Helsingfors Svenska Arbetarförening rf föreslår, att en övervakande instans tillsätts (Social- och hälsovårdsministeriet, Valvira) till vilken felbehandlingar inom hälso- och sjukvården skall rapporteras, och som för statistik samt vid behov ingriper med åtgärder.
Asetettava elin valvomaan hoitovirheitä sairaan- ja terveydenhoidossa Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n aloite
Suomessa säädettiin toukokuussa 2011 uusi laki terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta. Uuteen lakiin sisältyy määräyksiä huollon ja hoidon laadusta sekä potilasturvallisuudesta (lain 8 §). Potilasturvallisuus tarkoittaa, että potilas saa tarvitsemansa hoidon ja ettei hoito aiheuta hoitokärsimyksiä, haittaa tai vahinkoa (kts. Potilasvahinkolain 2 §). Laki edellyttää, että jokaisella hoitoa antavalla taholla on laatu- ja potilasturvallisuusstrategia. Potilasturvallisuus tulee ankkuroida eri toimintamuotoihin niin, että hoito on tehokasta ja turvallista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemien laskelmien mukaan hoitovirheet ja virhelääkitykset maksavat Suomen valtiolle 400 miljoonasta 1 miljardiin euroon vuosittain. Tilastollisesti tarkastellen hoitovirheet johtavat vahinkoihin seuraavasti: Yhdessä tapauksessa 10:stä lievään vammaan, 1 tapauksessa sadasta vaikeaan vammaan, ja 1 tapauksessa 1000:sta kuolemaan. (R Pelkonen 2009). Uusi strategia pyrkii lisäämään potilasturvallisuutta mm. siten, että etukäteen suunnitellaan turvallisuusnäkökohdat hoitoprosessissa siten, että opitaan tehdyistä virheistä ja erehdyksistä. Hoitovirheet tulee raportoida ja sellaiset rutiinit tulee luoda henkilöstökoulutukseen ja kehittämistyöhön, etteivät virheet toistu. Potilasturvallisuuteen tulee järjestää riittävästi resursseja jotta se voidaan kehittää ennaltaehkäiseväksi. Potilasturvallisuus tulee myös huomioida terveydenhuollon tutkimustyössä ja opetuksessa. Suomessa ei tänä päivänä ole elintä, joka koordinoisi tai tilastoisi niitä erehdyksiä ja hoitovirheitä, joita tehdään maassamme. Ne hoitovirheet, joita tehdään, raportoidaan potilasasiamiehelle, ja vastineet antaa se ylilääkäri, jonka vastuualueella virhe on tapahtunut. Korkeammalle hierarkiassa olevalle virkamiehelle ei välttämättä raportoida, ellei potilas valita hoidosta korkeampaan asteeseen, tai jos hoitovirheet ovat niin vakavia, että hoitava työnantaja tai työntekijä on tuomittu suorittamaan korvausta virheistään. Ruotsissa hoitovirheet raportoidaan sosiaalihallitukselle, joka pitää niistä koko maan kattavaa tilastoa ja puuttuu asiaan sillä paikkakunnalla, jossa virhe on tapahtunut. Helsingfors Svenska Arbetarförening rf esittää, että asetetaan valvova elin (Sosiaali- ja terveysministeriöön, Valviraan), jolle raportoidaan esiintyneistä hoitovirheistä terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa, ja joka pitää hoitovirheistä tilastoa ja puuttuu niiden esiintymiseen tarvittavilla toimenpiteillä. Partistyrelsens utlåtande I motionen föreslås att en övervakande instans, vars uppgift vore att rapportera om felbehandlingar inom social- och hälsovården, inrättas i social- och hälsovårdsministeriet eller Valvira. Instansen skulle föra statistik om felbehandlingar och ingripa om sådana förekommer. Förslaget att inrätta en övervakande instans motiveras med en bättre patientsäkerhet och med att minska antalet felbehandlingar. Tanken med förslaget kan understödas och den är viktig. Det är viktigt att få en helhetsbild av felbehandlingarna både med tanke på individen, samhället, jämlikheten och utvecklandet av vården. Den vägen kan man stärka tilliten bland medborgarna och öka risken för att personer som arbetar med bl.a. falska betyg blir fast. Felbehandlingar inom vården kan t.om. förorsaka dödsfall, invalidisering eller förlängda rehabiliteringsperioder. Kostnaderna är höga såväl ekonomiskt som mänskligt. För till76
fället utvecklas vården så att Institutet för hälsa och välfärd (THL) samt regionförvaltningscentralerna för statistik och samlar information om felbehandlingar. Valvira analyserar resultaten. Sjukvårdsdistrikten får tillgång till information som berör dem. Utvecklingen av övervakningen har således inletts och den håller på att ta form. Beslutsförslag Partikongressen omfattar tanken i motionen om att öka patientsäkerheten och övervaka felbehandlingar, men ser ingen orsak att grunda en instans för ändamålet. I sitt beslut hänvisar partikongressen också till regeringsprogrammet, där man konstaterar följande om övervakningen: "Beredningen av yrkesutövningslagen för socialsektorn samt ett regelverk för social- och hälsovårdens yrkespersoners gemensamma registrering inleds. Övervakningsmetoderna utvecklas och resurseringen av dem stärks inom social- och hälsovården. Den offentliga och privata övervakningen förenhetligas. Social- och hälsovårdens övervakning koncentreras till Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården (Valvira) med beaktande av arbetsfördelningen med Säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet (Fimea)." I regeringsprogrammet finns också en skrivning om att en lag om ordnande, finansiering, utveckling och övervakning av social- och hälsovården kommer att beredas. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että sosiaali- ja terveysministeriöön tai Valviraan asetetaan terveyden- ja sairaanhoidon hoitovirheitä valvova elin. Sen tehtävänä olisi pitää tilastoa hoitovirheistä ja puuttua niiden esiintymiseen. Valvovaa elintä perustellaan ennen kaikkea potilasturvallisuuden kohoamisella ja hoitovirheiden vähentämisellä. Esityksen ajatus on kannatettava ja tärkeä. Kokonaiskuvan ja -määrän saaminen hoitovirheistä on merkityksellistä niin yksilön, yhteiskunnan, yhdenvertaisuuden kuin hoidon kehittämisen kannalta. Näin on myös mahdollista lisätä luottamusta kansalaisten keskuudessa ja suurentaa mm. valetodistuksilla työskentelevien henkilöiden todennäköisyyttä paljastua. Hoitovirheet aiheuttavat jopa kuolemia, vammautumisia ja pidentyneitä sairaanhoitojaksoja. Näistä koituvat kustannukset ovat suuret sekä taloudellisesti, että inhimillisesti. Tällä hetkellä valvontaa ollaankin jo kehittämässä siten, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä aluehallintovirastot tilastoivat ja keräävät tietoja hoitovirheistä. Valvira puolestaan analysoi nämä. Sairaanhoitopiirit saavat niitä koskevat tiedot käyttöönsä. Valvonnan kehittäminen on siten jo aloitettu ja se on muotoutumassa. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen ajatukseen potilasturvallisuuden lisäämisestä ja hoitovirheiden valvonnasta, mutta ei kuitenkaan näe tarvetta varsinaisen elimen perustamiselle. Puoluekokous viittaa päätöksessään myös hallitusohjelmaan, jossa valvonnasta mainitaan seuraavasti: "Käynnistetään sosiaalialalle ammatinharjoittamislain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteisrekisteröintiä ja valvontaa koskevien säännösten valmistelu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnan keinoja ja resursseja kehitetään ja vahvistetaan. Yhtenäistetään julkisen ja yksityisen sektorin valvontaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontatehtäviä keskitetään Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira) ottaen huomioon työnjako Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa". Lisäksi hallitusohjelmassa mainitaan laista, joka säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskien. 77
59.
Yksityisten terveyspalvelujen tukeminen lopetettava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Sosialidemokraattisen liikkeen eräs kantavin teema on kansalaisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus. Se on myös vahvasti hyvinvointivaltio ajattelun kantavia voimia. Hyvinvointivaltion keskeisiä piirteitä ovatkin olleen kaikille kansalaisille avoimet ja tasaarvoiset julkiset palvelut, jotka julkinen sektori tuottaa ja jotka rahoitetaan verovaroin. Tämä ihanne on kuitenkin vuosien saatossa kokenut monia hyökkäyksiä niin poliittisen oikeiston kuin globaalien markkinavoimien suunnaltakin. Kuitenkin eräs vihollinen on salakavalasti lähes huomaamatta päässyt etenemään kohti hyvinvointivaltion perusteita ja rapauttaa niitä sisältä päin. Yksityisten terveyspalvelujen tukeminen Kela-korvausten kautta merkitsee paitsi ideologisesti mutta myös käytännössä valtiovallan tukea yksityiselle terveydenhuollolle, joka samalla asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan heidän maksukykynsä mukaan. Samalla yksityiselle sektorille siirtyvät varat paitsi antavat kansalaisille signaalin yksityisten terveydenhuoltopalvelujen käytön puolesta mutta myös kasvattavat yksityisten terveyspalveluiden markkina-asemaa ja ajavat näin julkisia palveluja ahtaammalle. Lisäksi kehitys johtaa pidemmällä aikavälillä varojen siirtymiseen pois Suomesta monikansallisten sijoittajien tileille veroparatiiseihin, kuten terveystalo Mehiläisen esimerkki kertoo. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP ryhtyy selvittämään yksityiselle sektorille maksettavien Kela-korvausten lopettamisen vaikutuksia ja näiden varojen kohdentamista julkisten palveluntuottajien aseman kohentamiseksi.
60.
Kelan sairaanhoitokorvaukset poistettava yksityisiltä terveys- ja hammaslääkäripalveluilta Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Kela korvaa osan yksityislääkärin ja yksityishammaslääkärin palkkioista, hoidosta ja tutkimuksista. Yksityisesti terveys- ja hammaslääkäripalveluita järjestävät voittoa tavoittelevat yritykset, joiden toimintaan kuuluu olennaisesti riskinotto. Julkisin varoin tuetun terveydenhuollon ainoana tavoitteena on oltava kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen. Yksityiselle terveyspalveluntuottajalle maksettavasta sairaanhoitokorvauksesta on luovuttava. Julkisen terveydenhuollon järjestämiseen käytettävät varat ovat rajalliset. Yksityisten yritysten voitontavoittelun tukemisen sijasta on turvattava kunnalliset terveyspalvelut. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan lainsäädännön muuttamiseksi, jotta Kelan sairaanhoitokorvaukset poistetaan yksityisiltä terveys- ja hammaslääkäripalveluilta, ja että varat jatkossa osoitetaan vain kunnallisen terveydenhoidon käyttöön. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 59-60 Aloitteissa esitetään yksityisen sektorin terveys- ja hammaslääkäripalveluiden Kelakorvausten poistamista ja näiden varojen kohdentamista julkisen terveydenhoidon käyttöön. Yksityisen sektorin Kela-korvauksista luopumista perustellaan mm. kansalaisten tasaarvoisuuden näkökulmasta ja hyvinvointivaltion periaatteiden kannalta. Kela-korvaukset nähdään valtion tukena yksityiselle terveydenhoidolle ja niiden koetaan asettavan kansalaiset eriarvoiseen asemaan maksukyvyn mukaan. Lähtökohtana on se, että kunnalliset terveyspalvelut on turvattava yritysten voitontavoittelun tukemisen sijaan.
78
Terveydenhuollon rahoituksen monikanavaisuutta on purettava ja selkiytettävä. Yksityisen sektorin kela-korvauksista luopuminen voidaan nähdä osana terveydenhuollon rahoituksen uudistamista ja yksinkertaistamista, jossa saatavuuden ja rahoituksen varmistamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia. Tarkoituksenmukaista on luoda julkinen terveydenhuolto, jota tuetaan julkisin varoin. Julkisen terveydenhuollon rinnalla toimii puhtaasti yksityinen terveydenhuolto. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoitusta koskevan lainsäädännön uudistamisen lähtökohtana on vahvoihin kuntiin perustuva järjestämisvastuu ja monikanavarahoituksen aiheuttamien ongelmien purkaminen siten, että tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voidaan turvata koko väestölle tuloista ja asuinpaikasta riippumatta. Kehittämistyö yhteen sovitetaan kuntarakenne- ja kuntalain uudistamisen kanssa. Työterveyshuollon toimilla on suuri merkitys työurien pidentämisessä. Sen rahoituksesta vastaavat työnantajat ja palkansaajat. Työterveyshuollon rahoitusta ei ole syytä muuttaa. Lisäksi viitataan aloitteista 61-63 annettuun vastaukseen.
61.
Sairaanhoidon saatavuus yhdenvertaiseksi ja yhteiskunnan tukema tuottaminen virkavastuiseksi Kanta-Espoon sosialidemokraatit ry:n aloite
Suomen väestön terveydentila on polarisoitunut ja sairaanhoidon oikea-aikainen saatavuus on eriarvoistunut. Sosioekonomiset tekijät ovat näihin molempiin pääasiallisena syynä. Tämä näkyy jo vakavalla tavalla sairastavuudessa, työkyvyttömyyseläkkeille joutumisessa ja elinajan pituudessa. Nykytilassa Suomessa ja erityisesti niillä paikkakunnilla, joissa yksityisiä terveyspalveluja markkinaehtoisesti myyviä yrityksiä toimii, saa maksukykyinen rahalla heti tarvitsemansa lääkärin tutkimuksen ja tarvittavan hoidon. Vähäisemmän maksukyvyn omaava ei pysty näitä palveluja ostamaan. Hän odottaa sairaudestaan kärsivänä kuukausien pituisen ajan hoitoa jonossa, jonka ohi maksukykyinen samaa sairautta poteva pyyhältää jonottamatta. Kuitenkin näitä voitollista liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä tuetaan ja niiden antamia hoitoja osittain rahoitetaan koko väestöltä kerättävin veroluonteisin maksuin. Nekin sairaat, jotka eivät millään tahdo päästä edes lääkärin tutkittaviksi julkisessa terveydenhoidossa tai jonottavat hoitoon pääsyä useita kuukausia, rahoittavat tätä terveydenhuollon ja terveyden eriarvoistumista ja maksukykyisten hoitoja pakollisilla lakisääteisillä maksuillaan. Sairaanhoidon tulisi olla voittoa tavoittelematonta virkavastuulla hoidettua toimintaa. Vain näin voidaan turvata väestön yhdenvertaisuus ja tasa-arvo hoidon saannissa. Suomessa potilaan oma maksuosuus sairauksien tutkimuksessa ja hoidossa lääkekustannuksineen on noussut jo liian korkeaksi. Kasvava määrä väestöstä ei enää selviydy näistä kustannuksista. Yhteiskunnan tukeman terveydenhuollon toiminta on mahdollisimman pian järjestettävä kokonaisuudessaan hallitusohjelman mukaisena kuntien järjestelynä ja kaikki yhteiskunnan taloudellinen sairaanhoidon tuki on kanavoitava tälle kuntaperusteiselle ja virkavastuulla toteutetulle sairaanhoidolle. Kunnat tai kuntayhtymät eivät saisi siirtää väestön sairaanhoitoa millään järjestelyllä liikevoittoa tavoittelevien yritysten tai lääkäreiden hoidettavaksi. Näin myös lääkärit ja terveydenhuollon muu henkilöstö sekä terveydenhuollon tila- ja laiteinvestoinnit keskittyisivät järkiperäisesti kuntaperusteiseen yhteiskunnan rahoit79
tamaan ja virkavastuulla tuotettuun terveydenhuoltoon. Nykyinen yksityistämispyrkimys hajottaa saman henkilöstömäärän useammalle tuottajataholle. Esimerkiksi lääkäreiden määrä ei lisäänny eivätkä sairaanhoidon kustannukset alene Suomessa kuntapalveluja liikevoittoja tavoitteleville yrityksille yksityistämällä. Päinvastoin, hajautus aiheuttaa lääkäripulaa ja turhia laitteiden ja tilojen päällekkäisinvestointeja sekä kustannusten lisääntymistä. Liiketoimintana toteutettua sairaanhoitoa ei saisi tukea lainkaan yhteiskunnan verovaroilla tai veroluonteisilla maksuilla. Kanta-Espoon sosialidemokraatit ry esittää puoluekokoukselle, että puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen, puolueen ministeriryhmän ja eduskuntaryhmän toimimaan ripeästi lainsäädännön muuttamiseksi siten, että yhteiskunnan verovaroin ja veroluonteisin maksuin tuettu sairaanhoito järjestetään väestölle täysin yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti pienituloistenkin maksukyky huomioiden sekä siten, että vain kunnallisesti järjestettynä ja tuotettuna ja virkavastuulla hoidettuna toimintana tuotettua sairaanhoitoa tuetaan yhteiskunnan toimesta eikä liiketoimintana harjoitettua sairaanhoitoa enää tueta julkisin varoin.
62.
Suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää kehitettävä kokonaisvaltaisesti Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite
Ihmisten luottamus julkisiin terveyspalveluihin horjuu. Yhä useampi perhe hankkii lapsilleen yksityisen sairausvakuutuksen, yliopisto-opiskelijat kuuluvat YTHS:n piiriin, työterveyslaki velvoittaa työnantajat tarjoamaan työntekijöilleen työterveyshuollon. Pohjimmaisena on julkinen terveydenhuolto, joka tarjoaa palveluita yhä harvemmalle väestönosalle. Yksityiset terveyskeskukset valtaavat terveydenhuoltomarkkinoita Kelan tuella, eli verovaroin tuettuna. Julkisen terveydenhuollon ongelmia ei poisteta pelkästään poistamalla yksityistä sairausvakuutuskorvausta, sillä yksityisten sairausvakuutusten budjettivaikutukset ovat lopulta pieniä verrattuna julkisen terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Kuntien kustannukset kuitenkin kasvavat, kun ne lakkauttavat omia toimintojaan ja siirtävät niitä yksityisille terveydenhuollontuottajille ostopalveluina. Yksityisellä terveydenhuoltosektorilla ovat myös paremmat palkat, joten lääkärit hakeutuvat töihin ennemmin yksityiselle puolelle kuin julkiselle, mistä seuraa julkisen terveydenhuollon työntekijäpula. Julkinen terveydenhuolto on koko järjestelmän selkäranka, joka huolehtii kaikista vähäosaisimmistakin. Julkista terveydenhuoltoa on kehitettävä, jotta kaikille kansalaisille lain suoma oikeus riittävään terveydenhuoltoon toteutuu. Järjestelmää ei voida kehittää muuttamalla vain yhtä osaa, vaan kaikki eri osa-alueet nivoutuvat kokonaisuudeksi. On tärkeää, että SDP:llä on selkeä, kokonaisvaltainen ja ennen kaikkea pitkäjänteinen näkemys siitä, miten terveydenhuoltoa tulisi jatkossa kehittää. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun julkisen terveydenhuollon kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen kehittämisen.
63.
Julkisten terveydenhoitopalvelujen kehittäminen Tampereen Työväenyhdistys r.y:n aloite
Julkiset perusterveydenhoitopalvelut ovat näivettymässä rahoituksen ja lääkäreiden puutteen takia, sitä vastoin yksityiset terveydenhoitopalvelut ovat lisääntyneet ja voimistuneet. Tämä kehitys on jakamassa kansalaisia A- ja B-luokkaan. He, joilla on varaa, voivat käyttää julkisella varoilla (KELA-korvaukset) tuettuja yksityisiä terveydenhoitopalveluja, ja he, joilla ei ole varaa, joutuvat kärsimään supistuvista julkisista perusterveydenhoitopalveluista. Tämän kehityksen on osaltaan mahdollistunut myös terveyden-
80
hoitohenkilökunnan toimiminen samanaikaisesti sekä julkisella että yksityisellä puolella. Tampereen Työväenyhdistys r.y. esittää, että -
lisätään julkisen perusterveydenhoidon vetovoimaa ja kilpailukykyä
-
velvoitetaan kalliin lääkärikoulutuksen saaneita toimimaan julkisella puolella
-
selvitetään terveydenhoitohenkilökunnan samanaikaisen sekä julkisella että yksityisellä työskentelyn järkevyys
-
poistetaan asteittain KELA-korvaukset yksityiseltä puolelta.
Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 61-63 Aloitteissa käsitellään julkisen terveydenhuollon kehittämistä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalveluiden tarpeeseen. Kehittämisen keinoiksi mainitaan rahoitusjärjestelmän yksinkertaistaminen ja julkisen terveydenhuollon rahoitusaseman vahvistaminen, muun muassa yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksen poistolla. Aloitteissa nostetaan esille myös terveydenhuoltohenkilökunnan julkisella ja yksityisellä sektorilla samanaikaisesti toimimisen järkevyyden selvittäminen, julkisen sektorin vetovoimaisuuden lisääminen ja lääkäreiden velvoittaminen toimimaan julkisella sektorilla. Lisäksi aloitteissa korostetaan SDP:n roolia aiheesta käytävän yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä. Aloitteiden keskeinen huoli on terveyspalveluiden epätasa-arvo. Huoli on perusteltu. Epätasa-arvo heijastuu kansan terveyseroihin. Terveyserot kasvavat sitkeästi, vaikka terveyserojen kaventaminen on ollut käytännössä 1980-luvulta koko ajan hallitusohjelmassa. Kuvaavaa on, että vuosien 1988²2007 välillä 35-vuotiaiden suomalaisten miesten alimman ja ylimmän tuloviidenneksen elinajanodotteen ero kasvoi 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen. Terveys ei kuitenkaan riipu vain terveyspalveluista. Yksilön kohdalla elintavat, perintötekijät ja sosioekonomiset mahdollisuudet pitää terveyttä yllä vaikuttavat palveluita enemmän. Terveyspalveluiden jakautuminen epätasa-arvoisesti on kuitenkin selkeässä yhteydessä terveyseroihin. Esimerkiksi hyvätuloisille tehdään tarpeeseen suhteutettuna enemmän pallolaajennusoperaatioita pienituloisiin nähden. Tällä on suora yhteys sosioekonomisiin kuolleisuuseroihin. Siinä missä hyvinvoivalla kansanosalla on käytössään julkinen terveydenhuolto, työterveys sekä yksityiset palvelut, köyhimmillä ihmisillä on käytössä alati kuormittuneempi julkinen terveydenhuolto. Tässä mielessä on perusteltua vahvistaa juuri julkista terveydenhuoltoa vastaamaan koko kansan tarpeita. Se on koko kansalle - sosioekonomisesta asemasta riippumatta - saatavilla oleva palvelu. Se on myös julkisena palveluna demokraattisen päätöksenteon ulottuvilla selkeämmin kuin yksityiset palvelut. Lisäksi julkisella palvelulla on hyvä lähtökohta kustannustehokkaalle palveluiden tuottamiselle. Julkinen tuottaja säästää aina vähintään sen voitto-osuuden, jonka yksityisen yrityksen tulee tuottaa omistajilleen. Näillä perustein aloitteiden tavoite julkisen terveydenhuollon kehittämisestä vastaamaan tasa-arvoisesti koko kansan terveyspalveluiden tarpeeseen on perusteltu. On kuitenkin hyvä huomata, että sitkeistä ongelmista huolimatta Suomen terveydenhuollossa on paljon hyvää. Esimerkiksi OECD:n julkaisemassa Health at Glance 2011 raportissa Suomen terveydenhuollon laadun todettiin olevan edelleen parempi kuin OECD-maissa keskimääräin. Raportissa selvitettiin OECD-maiden terveydenhuollon tilaa monipuolisesti. Kehittämisen varaa on kuitenkin paljon ennen kaikkea aloitteissa esille otetun kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta. SDP on kiinnittänyt ohjelmatyössään tähän paljon huomiota. Julkisen terveydenhuollon vahvistaminen on ollut keskiössä muun muassa 2008 sekä 2010 puoluekokouspäätöksissä. Vuoden 2008 kunnallisvaaliohjelmassa 81
vaadittiin terveyskeskusten laaturemonttia. Varjosta valoon ²tulevaisuusasiakirjassa SDP kiinnittää erityistä huomiota ihmisten yhdenvertaisuuteen. Julkisen terveydenhuollon kehittäminen oli vahvasti esillä myös vuoden 2011 eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteissa. SDP:n ohjelmatyön voidaan katsoa kanavoituneen käytännön politiikkaan. Julkisen terveydenhuollon vahvistaminen on otettu vakavasti Kataisen-Urpilaisen hallituksen ohjelmassa. Edelliseltä vaalikaudelta uusitussa Kaste-ohjelmassa kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön johdolla julkista terveydenhuoltoa kiinteässä yhteydessä sosiaalipalveluihin. Kaste-ohjelman tavoitteena on lisätä kansalaisten osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia, parantaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä kaventaa alueellisia eroja. Toimiva terveyskeskus -ohjelma pureutuu perusterveydenhuollon kehittämiseen. Potilaiden huonot arkikokemukset julkisesta terveydenhuollosta liittyvät usein juuri perusterveydenhuoltoon. Esimerkiksi THL:n vuonna 2011 tekemän selvityksen mukaan lähes 80 prosenttia väestöstä asui alueella, jossa lääkärin vastaanotolle joutui odottamaan kaksi viikkoa tai pidempään. Tällaisia puutteita voidaan ratkaista ainakin osin kehittämällä Toimiva terveyskeskus -ohjelman mukaisesti terveyskeskusten käytäntöjä, hallintoa ja johtamista sekä terveydenhuollon koulutusta ja tutkimusta. Vaalikaudella toimeenpannaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja rahoituksen uudistaminen, jonka lähtökohtana on ihmisten yhdenvertaisuus. Välineenä tässä uudistuksessa ovat kuntauudistus sekä tähän liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen. Hallitusohjelman mukaisesti myös terveyden edistämiseen kiinnitetään ihmisten yhdenvertaisuutta lisäävästi huomiota. Kansalaisia kannustetaan vastuulliseen terveyskäyttäytymiseen hyödyntämällä muun muassa Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tuottamia hyviä käytäntöjä. Lisäksi kehitetään ja otetaan käyttöön matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja. Myös terveydenhuollon rahoituksen yksinkertaistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. +DOOLWXVRKMHOPDQ PXNDLVHVWL µ.XQQDOOLVWD WHUYH\VSDOYHOXMlUMHVWHOPll MD VDLUDXVYDNXutusjärjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien väKHQWlPLVHNVLµ Työtä on kuvatusta kehityksestä huolimatta edelleen jatkettava yhdenvertaisemman terveydenhuollon puolesta. Suomeen on rakennettava laadukas ja kansalaisille yhdenvertainen julkinen terveydenhuolto. Puoluehallitus katsoo, että vuoden 2010 puoluekokouksen linjaukset julkisen terveydenhuollon kehittämisestä ovat pääpiirteittäin yhä aiheellisia. Ensinnäkin, terveydenhuoltoon tarvitaan riittävää julkista rahoitusta. Useat haastattelututkimukset osoittavat, että suomalaiset arvostavat terveyspalveluita erittäin paljon ja haluavat mieluiten julkisen sektorin järjestävän ne. Samalla yhä useampi kantaa huolta siitä, saavatko he tulevaisuudessa tarvitsemansa terveyspalvelut. Tämän huolen ja arvostuksen on kanavoiduttava julkisen terveydenhuollon rahoitukseen myös kansainvälisen talouden epävarmassa tilanteessa ja kestävyysvajeessa. Pelkällä rahalla ei voida terveydenhuollon ongelmia ratkaista. Hyviä käytäntöjä on voitava hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja turhien erikoissairaanhoidon lähetteiden karsimiseksi potilaiden on saatava nykyistä erikoistuneempaa hoitoa jo terveyskeskustasolla. Osin näihin tarpeisiin vastaavat esimerkiksi Toimiva terveyskeskus -ohjelma, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädännön uudistaminen. Valtion on riittäviä palkkioita ja sanktioita käyttäen huolehdittava siitä, että palvelujen saatavuus ja valtakunnalliset laatukriteerit toteutuvat kunnissa. Nykyisessä tilanteessa julkinen sektori ei pysty järjestämään kaikkia kansalaisten tarvitsemia palveluita, kuten esimerkiksi silmälääkärin palveluita. Tästä syystä on tärkeää, 82
että järjestösektori ja yksityinen sektori voivat toimia täydentävinä palveluntuottajina. Yksityinen terveydenhuolto ei kuitenkaan saa vaarantaa ihmisten perustuslaillista oikeutta yhdenvertaisuuteen terveyspalveluiden suhteen. SDP:n tavoitteena on kehittää julkista terveydenhuoltoa merkittävästi, jolloin yksityisen palvelun tarve vähenee. Tällöin myös yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksesta luopuminen on poliittisesti helpompaa. Terveys- ja sosiaalipalveluiden on toimittava yhtenäisenä kokonaisuutena. Tähänkin tarpeeseen on tarkoitus vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädännön uudistuksella. Terveydenhuollon tukijalkana on riittävä, osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta. Erityisesti haasteena on julkisen terveydenhuollon työympäristön vetovoima. Kunnallisten terveyspalvelujen houkuttelevuutta työntekijöille on lisättävä takaamalla henkilöstöresurssit ja inhimilliset työolosuhteet. Tätä voidaan edistää esimerkiksi lääkärihoitaja työpareilla, omalääkärijärjestelmää kehittämällä ja työaikojen joustolla. Perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja turhien erikoissairaanhoidon lähetteiden karsimiseksi, potilaiden on saatava nykyistä erikoistuneempaa hoitoa jo terveyskeskustasolla. Parhaallakin terveydenhuollolla terveyserot tulevat kuitenkin kasvamaan ilman terveyttä edistävää yleistä yhteiskuntapolitiikkaa. Keskeistä tässä suhteessa on tuloerojen ja hyvinvoinnin mahdollisuuksien tasaaminen. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteiseen julkisen terveydenhuollon kehittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalveluiden tarpeeseen. Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen julkisesta terveydenhuollosta asettuvan seuraavien tukijalkojen varaan: 1) riittävät resurssit julkiselle terveydenhuollolle 2) vahvat peruskunnat, jotka järjestävät terveyspalvelut 3) selkeytetty terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä 4) sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen yhteys 5) riittävä, koulutettu terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoimainen julkisen terveydenhuollon työympäristö 6) valtion normiohjaus, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saatavuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palveluille 7) terveyttä edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka.
64.
Veren laatu ei riipu seksuaalisesta suuntautumisesta Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Suomessa miesten välinen seksi on pysyvä este verenluovutukselle. Tämä verenluovutuskäytäntö syrjii homomiehiä ja pitää yllä vanhentunutta käsitystä siitä, että HIV olisi vain homoseksuaalien sairaus ja homoseksuaalien seksikäyttäytyminen olisi huomattavasti vastuuttomampaa kuin heteroseksuaalien. Tällä hetkellä verenluovuttajien valinta perustuu monilta osin ryhmäkohtaisesti arvioituihin riskeihin eikä niinkään yksilökohtaiseen riskikäyttäytymiseen. Ennen verenluovutusta tulee noudattaa 4 kuukauden karenssiaikaa, jonka aikana heteromiehet eivät saa harrastaa seksiä uusien kumppaneiden kanssa. SPR:n mukaan menetelmät ovat niin kehittyneet, että taudit voidaan tutkia verestä tehokkaasti yhä varhaisemmassa vaiheessa, ja infektion tarttuminen veren välityksellä on äärimmäisen epätodennäköistä. Rajoituksia tulisi muuttaa, sillä verestä on jatkuva pula. Ajatus siitä, että seksuaalivähemmistöön kuuluminen vaikuttaisi vastuuntuntoon vain vahvistaa yhteiskuntamme syrjiviä ja vääristyneitä stereotypioita. Ruotsissa homomiehiä syrjivästä verenluovutuskäytännöstä luovuttiin maaliskuussa 2010. 83
Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan sen puolesta, että syrjivästä verenluovutuskäytännöstä luovutaan Suomessa. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että SDP ryhtyy toimenpiteisiin homomiesten syrjinnän poistamiseksi verenluovutuksessa. Seksuaalivähemmistöjen syrjinnälle ei ole perustetta verenluovutuksen yhteydessä. HIV:n esiintyminen riippuu yhä harvemmin seksuaalisesta suuntautumisesta. Lisäksi on otettava huomioon, että sukupuolista suuntautuneisuutta on vaikeaa osoittaa, mikäli verenluovuttaja haluaa salata sen. Näin ollen eri tautien seulominen verestä on tähdellistä joka tapauksessa muilla keinoin. Nykyisellä tekniikalla se on myös mahdollista. Päätösesitys Puoluekokous edellyttää, että SDP toimii sen puolesta että verenluovutuksessa ei perusteetta aseteta seksuaalivähemmistöjä eriarvoiseen asemaan.
65.
Privata läkarföretagens engagemang i kommunernas hälso- och sjukvård Karis-Billnäs Socialdemokrater r.f:s medlem Veikko Wigrens motion
I alltför många sammanhang har man stött på problemet med de privata bolagens läkarinsatser, speciellt inom den kommunala sektorn. Det har också varit aktuellt med s.k. ´EOXIIOlNDUHµ RFNVn LQRP VDPPD VHNWRU , VWDGHQ 5DVHERUJ KDU man upplevt just detta. Dessutom så har dessa aktörers sätt att kringgå skattelagarna i vårt land förorsakat mycket ovett bland invånarna. Jag vill härmed uppmärksamma partikongressen om denna olägenhet som drabbar samhället. Man kan inte, speciellt också i Raseborg, förbise denna olägenhet. Nästan hela tiden kontaktar folk som har dåliga nyheter om upplevelserna på hälsocentralen med läkare som inte behärskar patienternas språk, eller att det inte just vid akuta tillfällen inte finns läkare. När staden tecknade avtal med denna privata aktör så fanns det i anbudet antecknat hur många läkare det borde finnas på plats, men knappast aldrig har detta uppfyllts, för att inte tala om antalet tandläkare. Min uppfattning är att man vid konkurrensutsättningen i Finland satt alltför stor uppmärksamhet vid prissättningen, och mindre till servicenivån. Detta har resulterat i att de privata företagen i branschen håller antalet anställda vid en minimi nivå, och på detta sätt gör inbesparingar som inte borde få ske, speciellt när det sker på vårdens bekostnad. Karis-Billnäs Socialdemokrater r.f:s medlem Veikko Wigren föreslår att partiet borde medverka till att det sätts mera vikt vid vårdnivån, och att man inte vid konkurrensutsättandet ger all uppmärksamhet till priset. I många europeiska länder tolkas upphandlingslagarna så, att om en aktör handhaft ett uppdrag länge och skött bra om uppdragen, så har man beaktat också den detaljen positivt i den fortsatta upphandlingsprocessen. Jag emotser därför att partikongressen tar ett konkret tag i problemet för att förhindra en sådan utveckling i vården.
Yksityisten lääkärifirmojen toiminta kuntien terveyden- ja sairaanhuollossa Karis-Billnäs Socialdemokrater r.f:n jäsenen Veikko Wigrenin aloite
Liian usein yksityisten lääkärifirmojen toiminnassa ilmenee ongelmia, erityisesti kunnallisella sektorilla. Viime aikoina ns. "valelääkäritapaukset" ovat olleet ajankohtainen asia tällä sektorilla. Raaseporin kaupungissa näihin ongelmiin on törmätty. Lisäksi yksityisten toimijoiden tapa kiertää maamme verolainsäädäntöä on herättänyt pahennusta. 84
Haluan täten nostaa tämän yhteiskunnallisen epäkohdan puoluekokouksen käsiteltäväksi. Tätä epäkohtaa ei voi jättää huomioimatta, varsinkaan Raaseporissa. Ihmiset, joilla on huonoja kokemuksia, lääkärien kielitaidosta tai henkilöstön mitoituksesta, ottavat jatkuvasti yhteyttä. Kun kaupunki solmi sopimuksen tämän yksityisen firman kanssa, niin tarjouksessa oli maininta kuinka monen lääkärin tulisi olla paikalla, mutta tämä velvoite on tuskin koskaan toteutunut, puhumattakaan hammaslääkärien määrästä. Näkemykseni mukaan kilpailutuksessa kiinnitetään liikaa huomiota hintaan, ja vähemmän palvelun laatuun. Tämä on johtanut siihen, että alan yksityiset toimijat pitävät henkilöstömitoituksen minimissään. Tällä tavalla saadaan säästöjä, joita ei pitäisi tehdä, varsinkaan kun se tapahtuu hoivan kustannuksella. Karis-Billnäs Socialdemokrater r.f:n jäsen Veikko Wigren esittää, että puolueen tulisi kiinnittää enemmän huomiota palveluiden laatuun niin, että kilpailutustilanteessa arvioidaan myös muita seikkoja kuin palveluiden hinta. Monessa maassa palveluiden hankintalainsäädäntöä tulkitaan niin, että jos yksi toimija on hoitanut tehtäviä menestyksekkäästi, on se myös otettu myönteisellä tavalla huomioon kilpailutusprosessissa. Toivon, että puoluekokous tarttuu yllä mainittuihin terveydenhuoltojärjestelmän ongelmiin, jotta kielteinen kehitys voidaan estää. Partistyrelsens utlåtande I motionen fäster man uppmärksamhet vid de kvalitativa kriterier som krävs i konkurrenssituationer bland privata vårdföretagen i hälsovårdsbranschen. Enligt motionsställaren bör man i en konkurrenssituation i högre grad fästa uppmärksamhet vid vårdkvaliteten. Frågan är både aktuell och motiverad. I många kommuner brister det fortsättningsvis i kunnandet vad gäller konkurrensutsättning trots att information i frågan finns tillgänglig och trots att debatten om den konkurrensutsatta servicens dåliga kvalitet allt oftare förs i offentligheten. Information om lagstiftningen och rättspraxisen gällande offentlig upphandling finns på arbets- och näringsministeriets hemsidor www.tem.fi. I förverkligandet av offentlig upphandling kan man också använda sig av arbets- och näringsministeriets annonseringskanal HILMA eller vända sig till ministeriets och Finlands kommunförbunds gemensamt finansierade enhet för offentlig upphandling - www.hankinnat.fi. Samtidigt bör man konstatera att en utveckling har skett i Finlands kommuner vad gäller konkurrensutsättning. Exempelvis har man i bostadsservicen för åldringar i vissa kommuner tagit i bruk så kallad omvänd konkurrens, det vill säga serviceköparen bestämmer först priset, och kan sedan konkurrensutsätta producenterna utgående från vilken producent som kan erbjuda den kvalitativt bästa servicen till ifrågavarande pris. I det här sammanhanget är det skäl att också uppmärksamma att SDP:s mål framförallt är en god offentlig service som skulle innebära ett mindre behov än för närvarande av privat hälsovårdsservice. Beslutsförslag Partikongressen omfattar motionens krav på att i högre grad än för närvarande betona kvalitet då man konkurrensutsätter hälsovårdsservice. Partikongressen anser att skrivningarna i regeringsprogrammet om en reform av kommunernas upphandlingspraxis bör förverkligas i snabb takt. Eftersom konkurrensutsättningen bland privata serviceproducenter ingår i en större helhet som handlar om hur hälsovården i stort skall organiseras hänvisar partikongressen också till motionerna 61-63.
85
Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa kiinnitetään huomiota yksityisten terveyspalveluyritysten kilpailutustilanteessa vaadittaviin laatukriteereihin. Aloitteen mukaan laatuun tulee kiinnittää kilpailutustilanteessa enemmän huomiota. Aihe on ajankohtainen ja perusteltu. Monissa kunnissa kilpailutusosaamisessa on yhä puutteita, vaikka tietoa kilpailuttamisesta on yhä enemmän saatavilla, ja kilpailutettujen palveluiden heikko laatu nousee yhä useammin julkiseen keskusteluun. Julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön osalta tietoa on saatavissa työja elinkeinoministeriön sivuilta www.tem.fi. Julkisia hankintoja toteutettaessa voidaan myös apuvälineenä käyttää työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämää sähköistä HILMAmarkkinapaikkaa (www.hankintailmoitukset.fi) tai työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen kuntaliiton yhteisesti rahoittamaa julkisten hankintojen yksikköä (www.hankinnat.fi). Samalla on todettava, että kilpailutuksessa on Suomen kunnissa kehitytty. Esimerkiksi vanhusten asumispalveluissa on otettu käyttöön joissakin kunnissa ns. käänteinen kilpailutus, eli palvelun ostaja määrittelee ensin hinnan, jolla haluaa palvelun ostaa, ja sen jälkeen kilpailuttaa tuottajat sillä perusteella, mikä niistä tuottaa korkeimman laadun ko. hinnalla. Tässä yhteydessä on aiheellista huomioida myös, että SDP:n tavoitteena on ennen kaikkea hyvät julkiset palvelut, joka tarkoittaisi nykyistä vähäisempää tarvetta kilpailuttaa yksityisiä terveyspalveluita. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen laadun painottamisesta entistä enemmän terveyspalveluiden kilpailutustilanteessa. Puoluekokous katsoo, että hallitusohjelman kirjaukset kuntien hankintamenettelyn uudistamiseksi on pikaisesti toteutettava. Yksityisten palveluiden kilpailutuksen ollessa osa terveydenhuollon laajempaa järjestämisen kokonaisuutta puoluekokous viittaa myös päätökseen aloitteista 61-63.
86
SIVISTYSALOITTEET 66.
Nuorten yhteiskuntatakuu toteutettava koulutuspainotteisesti Turun Sosialidemokraattinen yhdistys Vastus ry:n aloite
Nuorisotyöttömyys ja aikaisin tapahtuva syrjäytyminen ovat tällä hetkellä eräitä keskeisimmistä yhteiskunnallisista ongelmista Suomessa. On arvioitu, että Suomessa on jopa 50 000 alle 30-vuotiasta nuorta, jotka eivät ole sen paremmin töissä kuin opiskelemassa. Näiden nuorten, erityisesti heidän, jotka jäävät vaille perusasteen jälkeistä koulutusta, ennuste elämässä menestymisen suhteen on heikko. Ellei syrjäytymiskierrettä saada katkaistua, ovat kustannukset merkittävät paitsi inhimillisesti, myös taloudellisesti. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on eräs hallituksen keskeisimmistä ja tärkeimmistä hankkeista. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on tarjota jokaiselle 3kk työttömänä olleelle nuorelle joko työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka. Tavoite on tärkeä ja sille on varattava riittävät resurssit. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei takuun piiriin tulevien nuorten työllistäminen aiheuta vääristymiä työmarkkinoilla. Jo tällä hetkellä erityisesti palvelualoilla on ollut nähtävissä kehitys, jonka puitteissa työnantajat pyrkivät korvaamaan työntekijöitä palkattomilla harjoittelijoilla. Erityisen ongelmallista tämä on, jos vaihtoehtona ovat joko täysien työpäivien teettäminen osaaikaisilla työntekijöillä, jotka hekin ovat usein nuoria, tai sitten harjoittelijoiden käyttö. Palkkakustannuksissa säästäminen ei saa olla motivaationa harjoittelupaikan tarjoamiseen. Takuuta toteutettaessa on myös muistettava, että suurin osa tällä hetkellä ilman työtä, harjoittelua tai koulutuspaikkaa jäävistä nuorista on ensisijaisesti pyrkinyt koulutukseen. Koulutusmotivaation puutteesta ei ole kyse. Riittävien osaamisvalmiuksien syntyminen kyetään takaamaan parhaiten oppilaitoksissa, tai oppilaitosten valvonnassa tapahtuvassa oppisopimuskoulutuksessa, järjestettävässä koulutuksessa. Tämän vuoksi on perusteltua, että suurin osa niistä lisävoimavaroista, joita yhteiskuntatakuun käytännön toteutukseen ohjataan, käytetään riittävien aloituspaikkojen turvaamiseen erityisesti niissä kunnissa, joissa hakijoita on paljon. Turun Sosialidemokraattinen yhdistys Vastus ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan nuorten yhteiskuntatakuun koulutuspainotteisen toteutuksen puolesta. Lisäksi takuun vaikutuksia työmarkkinoihin sekä erityisesti pienipalkkaisten osa-aikatyöntekijöiden asemaan seurataan. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa vaaditaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista painottamalla nuorten pääsyä koulutuksen piiriin. Lisäksi kannetaan huolta yhteiskuntatakuun toteuttamisen vaikutuksista työmarkkinoihin, erityisesti pienipalkkaisten osa-aikatyöntekijöiden asemaan. Kataisen hallituksen ohjelmassa nuorten yhteiskuntatakuu on kirjattu seuraavasWL µJokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen NXXNDXGHQ NXOXHVVD W\|WW|PlNVL MRXWXPLVHVWDµ Lisäksi jokaiselle peruskoulun päättäneelle luvataan taata koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Käytännössä yhteiskuntatakuun toteuttaminen jaotellaan siten, että työvoimapolitiikan keinoin pyritään vastaamaan nuorista alle 25-vuotiaista työttömistä työnhakijoista ja alle 30-vuotiaista vastavalmistuneista. Näistä peruskoulun varassa olevien ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden ensisijaisena tavoitteena on jatko-opinnot, muiden osalta työllistyminen.
87
Koulutuspoliittisilla keinoilla pyritään pitämään koko ikäluokka koulutuksen piirissä ammatillisesti eriytyneeseen tutkintoon saakka. Niihin, jotka eivät hakeudu toisen asteen opintoihin, kohdennetaan räätälöityjä henkilökohtaisia kohdennettuja palveluja kuten etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Puolueen linjan mukaisella oppivelvollisuuden pidentämisellä 18 ikävuoteen olisi nykyisin käytössä olevia keinoja tehokkaammin mahdollista varmistaa koko ikäluokan siirtyminen toiselle asteelle ja siten parantaa räätälöityjen toimien kohdentumista erityisen haasteellisiin ryhmiin. Koulutuspoliittiset keinot ovat siis keskeisessä roolissa koko yhteiskuntatakuun toteuttamisessa, mutta erityisesti nuorten peruskoulun päättäneiden osalta. Toisaalta ammattiin valmistuneiden nuorten tai vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen osalta kouluttautuminen ei aina välttämättä ole paras vaihtoehto. Aloitteessa kannetaan huolta siitä, että yhteiskuntatakuuta ei lähdettäisi toteuttamaan lisäämällä työvoimahallinnon palkattoman työharjoittelun määrää. Palkattoman harjoittelun massiivinen lisääminen saattaisi johtaa työmarkkinoiden vääristymiin aloilla, joilla käytetään paljon harjoittelijoita. Monesti näillä matalan palkkatason palvelualoilla työskentelevien ongelmana on osa-aikatyön yleisyys. Kataisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa luodaan pelisäännöt palkattoman työharjoittelun käytöstä työvoimapalveluissa. Tämä linjaus on tärkeä edellytys sille, että voidaan varmistua palkattoman työharjoittelun käytöstä nimenomaan osana työvoimapoliittista koulutusta, ei korvaavana työn teettämisenä. Työ- ja elinkeinoministeriössä on syksyllä 2011 aloittanut työryhmä, joka pohtii nuorten yhteiskuntatakuun käytännön toteuttamista sekä takuun toteuttamiseen varattujen resurssien jakoa. NYT-työryhmän tuloksia odotetaan maaliskuussa 2012. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa että nuorten yhteiskuntatakuun koulutuspainotteisen toteuttamisen lisäksi tarvitaan selkeät pelisäännöt palkattoman työharjoittelun käytöstä.
67.
Joustavuutta ja laatua päivähoitopalveluihin
Turun Sosialidemokraattinen yhdistys Vastus ry:n aloite
Suomalainen hyvinvointivaltio elää työstä. Julkisen talouden vaje sekä yhteiskunnan ikärakenteen nopea muutos edellyttävät työllisyysasteen rivakkaa nostamista. Ellei työllisyysasteen nostamistavoitteessa onnistuta, uhkaa talouden vaje hyvinvointipalveluiden, sosiaaliturvan sekä tarpeellisten julkisten investointien rahoituspohjaa. Naisten työllisyysastetta on vahvistettava. Suomessa erityisesti pienten lasten äitien työllisyys on huomattavan matala mm. Ruotsiin ja Tanskaan nähden. Pienten lasten vanhempien työllisyysasteen nostamisen tuleekin liittyä osaksi työurien pidentämiseen liittyvää keskustelua. Tämä on tärkeää myös sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta. Pitkien perhevapaiden kasaantuminen naisille aiheuttaa vääristymiä työmarkkinoilla, naisten ura- ja palkkakehityksen hidastumista sekä muita rakenteellisia tasa-arvoongelmia. Erityisesti epäsäännöllisen ja pienipalkkaisen työn vastaanottaminen on usein kannattamatonta, koska päivähoitopalveluiden aukioloajat ovat edelleen enimmäkseen rakennettu tyypillisen 8-16 -muotoisen työpäivän mukaan. Tämä aiheuttaa vaikeuksia esim. vuorotyötä tekeville, jotka eivät saa lapsilleen tarvitsemaansa hoitoa. Samalla päivähoitomaksut muodostavat erittäin merkittävän kannustinloukun erityisesti pienipalkkaisille. SDP:llä on olemassa puoluekokouskanta vuodelta 2008 liittyen päivähoitomaksujen poistoon. Tavoite on monessa suhteessa hyvä ja sitä tulee edelleen pitää esillä eräänä tärkeänä osana sosialidemokraattista perhepolitiikkaa. Maksujen poistaminen helpottaisi merkittävällä tavalla työn vastaanottamiseen liittyviä kannustinloukkuja, edistäisi naisten työllisyyttä sekä varmistaisi, että erityisesti niiden lasten, jotka eniten hyötyisivät toisten lasten seurasta sekä varhaiskasvatuksen sisällöistä (mm. maahanmuuttajat) mahdollisuudet palveluiden käyttöön paranisivat. Perheiden maksamien päivähoitomak88
sujen osuus hoidon kokonaiskustannuksista on jo nyt varsin pieni (max.20 %), joten periaatteellinen muutoskaan ei ole merkittävä. Toisena kehittämiskohteena on otettava esiin aukioloaikojen joustavuus. Hoitoa tulee olla saatavilla joustavasti tarvittaessa vuorokauden ympäri. Tämä mahdollistaisi entistä useamman työssäkäynnin sekä helpottaisi nyt yleisiä vaikeuksia yhteen sovittaa työtä ja perhe-elämää. Keskustelussa on syytä huomioida myös päivähoidon laatunäkökulmat. Päivähoitoon on varattava riittävät resurssit, jotta lapset saavat hyvää ja turvallista hoitoa, mutta samalla henkilökunnan ylikuormittuminen estetään. Turun Sosialidemokraattinen yhdistys Vastus ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja puolueen eduskunta- ja hallitusryhmän toimimaan siten, että päivähoitopalveluiden kehittämisessä painoa siirretään erityisesti joustavien aukioloaikojen kehittämiseen. Samalla puolue vahvistaa olemassa olevan kantansa päivähoitomaksujen poistamiseksi. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään SDP:n toimivan sen puolesta, että päivähoitopalvelujen kehittämisen painopistettä siirretään joustavien aukioloaikojen kehittämiseen ja samalla esitetään vahvistettavaksi puolueen kanta maksuttomasta päivähoidosta. Vuoden 2010 Joensuun puoluekokouksen Varjosta valoon -tulevaisuusohjelmassa linjataan SDP:n tavoittelevan joustavia päivähoitopalveluja päivähoitopankin avulla: Päivähoitopankki tarjoaa mahdollisuuden joustavampaan päivähoitoaikaan. Päivähoitopankista voi hankkia hoitoa tarvittavan määrän. Joustavilla hoitomahdollisuuksilla taataan vanhempien mahdollisuus osittaisen hoitovapaan käyttöön sekä pienten lasten vanhempien mahdollisuus työssäkäyntiin. Tämä edistää työmarkkinoiden tasa-arvoa ja estää osaamisen vanhentumista. Hämeenlinnan puoluekokous hyväksyi vuonna 2008 ponnen, jonka mukaan tavoitteenamme on maksuton päivähoito, jota tavoitellaan vaiheittain. Ensimmäisenä askeleena kohti tätä tavoitetta on esiopetukseen osallistuvien lasten maksuton päivähoito. Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan varhaiskasvatuksesta seuraavasti: Laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Selvitetään esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi tavoitteena varmistaa koko ikäluokan osallistuminen varhaiskasvatukseen. Esiopetusta ja perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Pienten lasten vanhempien mahdollisuutta perheen ja työn joustavaan yhdistämiseen tuetaan. Päivähoito säilyy subjektiivisena oikeutena. Päivähoitojärjestelmää kehitetään tarjoamaan perheille mahdollisuuksia päivähoidon joustavampaan käyttöön. Varmistetaan lasten päivähoidon turvallisuus ja korkea laatu. Päivähoitoa syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä palveluna kehitetään. Päivähoito säilytetään maksuttomana pienituloisille perheille eivätkä maksut muodosta työllistymiskynnystä. Erityisesti huomioidaan yksinhuoltajien asema. Oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa. Puoluehallitus korostaa, että subjektiivinen päivähoito-oikeus takaa jo nyt, että perheiden on mahdollista saada päivähoitoa lapsilleen silloin, kun perheen huoltajien työajat sitä vaativat eli myös vuorohoitona. Käytännössä vuorohoidon saamisessa on usein puutteita, jotka tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
89
68.
Päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite
Lasten päivähoitolaki- ja asetus on astunut voimaan vuonna 1973. Lainsäädäntöä on muutettu joiltain osin sen jälkeen eri vuosina. Useat työryhmät, poliittiset ryhmät ja yksittäiset henkilöt ovat ehdottaneet päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi. Vuosien aikana varhaiskasvatuksen tutkimus on edistynyt, ammattitermistö on muuttunut, yhteiskuntamme on kansainvälistynyt ja lasten vanhemmat kasvatuskumppaneina nousseet tärkeään asemaan. Moniammatillinen yhteistyö (neuvolat, perusopetus) on entistä tärkeämpää. Laki vaatii nykyaikaistamista. Kuntien tiukentunut taloustilanne vaikuttaa osaltaan päivähoidon järjestämisen laajuuteen, mikä näkyy erityisesti vuorohoidon ja avoimen varhaiskasvatuksen järjestelyjen osalta. Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että puolue pyrkii vaikuttamaan edustajiensa välityksellä siihen, että päivähoitolaki uudistettaisiin varhaiskasvatuslaiksi. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään SDP:n toimivan sen puolesta, että päivähoitolaki uudistettaisiin varhaiskasvatuslaiksi. Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan varhaiskasvatuksesta seuraavasti: Laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Selvitetään esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi tavoitteena varmistaa koko ikäluokan osallistuminen varhaiskasvatukseen. Esiopetusta ja perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Varhaiskasvatuslakia valmisteleva työryhmä aloittaa työnsä keväällä 2012 ja hallituksen esitys varhaiskasvatuslaiksi olisi tarkoitus jättää eduskunnalle vuonna 2014. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 esitetään, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Samalla varhaiskasvatuksen yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa tiivistetään. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen siirtoa varten on perustettu työryhmä, joka on työskennellyt syksystä 2011 lähtien. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että SDP on jo toiminut aktiivisesti aloitteen tavoitteen toteuttamiseksi.
69.
Täydellä teholla työvoimapulaa torjumaan Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite
Suomessa on puhuttu jo vuosia työvoimapulasta. Monella alalla se on täyttä totta ja vielä pahenemassa. Pulaa on mm. ammattitaitoisista lastentarhanopettajista, sosiaalityöntekijöistä, puheterapeuteista ja lääkäreistä. Koulutuspaikkoja ei ole lisätty tarvetta vastaavaksi. Monet nuoret ovat työttömänä ja ilman koulutuspaikkaa samaan aikaan, kun kärsitään työvoimapulasta. Myös yhteiskuntaamme kohdanneen rakennemuutoksen vuoksi tarvitaan uudelleenkoulutuspaikkoja. Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että eri alojen työvoimatarve kartoitetaan pikaisesti ja lisätään koulutuspaikkoja tarvetta vastaavasti. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään eri alojen työvoimatarpeen kartoittamista pikaisesti ja koulutuspaikkojen lisäämistä tarvetta vastaavasti. Työvoimatarpeeseen perustuvaa ennakointi90
työtä tehdään laajalti TE-toimistoissa, ELY-keskuksissa sekä maakuntaliitoissa. Valtakunnallinen työvoimatarpeen ennakointi ja siitä johdettava koulutuspaikkojen määrällinen ennakointi tehdään Valtion taloudellisessa tutkimuslaitoksessa (VATT). Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 esitetään määrälliset tavoitteet koulutuspaikkojen alueellisesta ja aloittaisesta jakautumisesta. Suomen koulutusjärjestelmän haasteena on tulevina vuosina se, että nuorisoikäluokat ovat pienenemässä merkittävästi. Yhdessä väestön huoltosuhteen muutoksen ja työikäisen väestön eläköitymisen kanssa tämä merkitsee sitä, että työvoimatarpeen ennakointi ja koulutusresurssien oikea kohdentaminen tulee olemaan entistä tärkeämpää. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen työvoiman tarpeen jatkuvasta ennakoinnista ja koulutuspaikkojen kohdentamisesta tarvetta vastaavasti.
70.
SDP vapaan sivistystyön tukijaksi
Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite
Vapaata sivistystyötä toteuttavia kansanopistoja on Suomessa noin 90. Niistä kolme on ns. yhteiskunnallisesti painottuneita. Kuitenkin kaikkien opistojen antama opetus lisää piirissään olevien kansalaisten valmiuksia paitsi kulloisillakin oppialoilla, myös heidän toimissaan yhteiskunnan aktiivisina kansalaisina. Sekä tiedollisten että sosiaalisten valmiuksien ja hyvinvoinnin tuottajina kansanopistot ovat maamme kansalaisyhteiskuntakentässä tärkeimpiä osia. Opistot ovatkin suosittuja; vuosittain joukko opiskelijoita ei mahdu haluamilleen opistojen koulutuslinjoille. Valtavan nuorisotyöttömyyden aikana vapaan sivistystyön merkitys lienee ennätyksellinen. Avoimen yliopistojen opetusta antavien opistojen merkitys on jo ollut kasvussa, kun yliopistoissa on vähennetty perusopetuksen resursseja. Tulevaisuudessa niiden kysyntä lisääntyy entuudestaan, kun yliopistot vähentävät sisäänottojaan. Myös ammattikorkeakouluopetuksen sisäänottomääriä alennetaan. Korkeakoulutuksen vähenevät opiskelupaikat tulevat heijastumaan opistokentälle toistaiseksi näkemättömällä tavalla. Historiallisesti sosialidemokraattinen liike on ollut lähellä vapaata sivistystyötä. Nyt kuitenkin istuva hallitus on kohdentanut suurimmat säästönsä koulutusalalle eikä vapaa sivistystyö jää leikkaustalkoista osattomaksi. Leikkausten merkitys sektorin toimintaedellytyksiin on suuri, sillä valtionavuilla on keskeinen merkitys oppilaitosten toiminnalle. Työ on parasta sosiaaliturvaa, on totuttu sanomaan. Tutkimukset osoittavat, että koulutus edesauttaa työllisyyttä. Vapaan sivistystyön koulutuskin on koulutusta. Leikattavien resurssien ja vapaan sivistystyön kasvavan kysynnän välinen yhtälö ei ratkea kansalaisten parhaaksi ilman vapaan sivistystyön resurssien turvaamista ² kyse olisi leikkaamisen sijaan lisäämisestä. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että SDP sitoutuu turvaamaan vapaan sivistystyön resurssit sen kysyntää vastaavalla tavalla myös tulevaisuudessa. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa viitataan vapaan sivistystyön merkitykseen suomalaiselle yhteiskunnalle ja sosialidemokraattisen liikkeen vahvaan sitoutumiseen vapaan sivistystyön tavoitteisiin. Aloitteessa nähdään, että istuva hallitus on kohdistanut raskaimmat leikkauksensa koulutukseen ja näkee vapaaseen sivistystyöhön kohdistuneilla leikkauksilla olevan suuri merkitys sektorin toimintaedellytyksille. Aloitteessa vaaditaan vapaan sivistystyön resurssien turvaamista ja tarkennetaan turvaamisella tarkoitettavan resurssien lisäämistä. Vapaata sivistystyötä toteuttavia kansanopistoja on Suomessa vuoden 2012 alussa 82. Kansanopistojen lisäksi vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset sekä opintokeskukset.
91
Vuonna 2012 vapaan sivistystyön määrärahoihin kohdistetaan 11,5 miljoonan euron menosäästöt. Kun huomioidaan muut rahoitukseen vaikuttavat erät, kuten kustannustason muutoksen kompensoiminen, yksikköhintojen tason tarkistus sekä yhteiskuntatakuun toteuttamiseen varatut 2 miljoonan euron lisäresurssit maahanmuuttajien koulutukseen jää kokonaissäästö 3 miljoonaan euroon vuonna 2012. Leikkaus on näin ollen 1,8 %. Loppuhallituskaudelle on koulutussektorille päätetty lisäksi 225,4 miljoonan euron säästöt verrattuna vuoteen 2012. Päätetyt lisäsäästöt eivät kohdistu miltään osin vapaaseen sivistystyöhön. Vapaan sivistystyön säästöt jäävät suhteessa koko koulutussektorin kokonaisuuteen varsin kohtuullisiksi, mutta toisaalta säästöt on toteutettu muista sektorin säästöistä poiketen voimakkaan etupainotteisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä, että kustannustason noustessa myös vapaan sivistystyön resurssit tulevat tehtyjen päätösten mukaisesti nousemaan koko loppuhallituskauden ajan. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja katsoo, että vapaan sivistystyön riittävä resursointi tulee turvata myös vastaisuudessa. Puoluekokous korostaa, että aikuiskoulutusta tulee kokonaisuutena kehittää voimakkaasti siten, että koko aikuisväestö tulee sen piiriin ja että vapaalla sivistystyöllä on tässä erityinen merkitys.
71.
Korkeakoulutuksen rahoituspohjan laajentaminen Tölö Unga Socialister ry:n aloite
Suomessa korkeakoulutuksesta erittäin suuri osa rahoitetaan valtion budjetista. Vaikka erilaisia malleja rahoituksen pitkäjänteisyyden turvaamiseksi on yritetty luoda, on tilanne korkeakoulujen näkökulmasta epävarma. Valtion voimakas ja äkillinen säästötarve esimerkiksi laman yllättäessä johtaa lähes vääjäämättä leikkauksiin tai luvattujen rahoituslisäysten perumiseen / lykkäämiseen. Tilanteesta kärsivät korkeakoulujen opettajat, muu henkilökunta ja opiskelijat. Lisäksi säästötarpeet nousevat esille usein juuri silloin, kun korkeakoulutus olisi paras investointi tulevaisuuteen. Korkeakoulutettu ja osaava työvoima mahdollistaa talouden ripeän kasvun suhdanteiden parantuessa. Yksi ratkaisu ilmiselvään ongelmaan on laajentaa rahoituspohjaa. Se tarkoittaisi, että valtion suoran budjettirahoituksen osuus korkeakoulutuksen kokonaisrahoituksesta laskisi tulevaisuudessa. Laajentamisen malleja on lukuisia. On mahdollista, ettei julkisen rahoituksen osuus sanottavasti laskisi, vaikka rahoituksen pitkäjänteisyys kasvaisi. Tölö Unga Socialister ry esittää, että SDP selvittää mikä korkeakoulutuksen rahoituspohjaa laajentava malli palvelee parhaiten sosialidemokraattisen koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan tavoitteita. Puolue sitoutuu edistämään mallia toiminnassaan. Puoluehallituksen lausunto Tölö Unga Socialister esittää, että puolue selvittää, mikä korkeakoulutuksen rahoituspohjan laajentamisen tapa palvelisi parhaiten sosialidemokraattisen koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan tavoitteita. Yhdistys perustelee tarvetta erityisesti rahoituksen pitkäjänteisyyden turvaamisella. Aloite kiinnittää huomiota useisiin yhteiskuntapoliittisesti keskeisiin seikkoihin. Pitkäjänteisen taloudellisen kasvun turvaamiseksi on välttämätöntä, että osaamisinvestoinnit voidaan turvata myös heikossa taloudellisessa tilanteessa, eikä koulutukseen kohdistetuilla säästöillä syödä tulevan kasvun edellytyksiä. Korkeakoulutus on Suomessa poikkeuksellisen riippuvainen julkisesta rahoituksesta. Suomessa korkeakoulutus rahoitetaan 95,4 prosenttisesti julkisista varoista kun EUkeskiarvo on 78,2 %. Tilanteesta seuraa myös, että vaikka suomalaista korkeakoulutusta rahoitetaan opiskelijaa kohti julkisista varoista 56 % enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja 72 % enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin, jää opiskelijakohtainen koko92
naisrahoitus vain 19 % korkeammaksi kuin EU-maissa keskimäärin ja 12 % korkeammaksi kuin OECD-maissa keskimäärin. Opiskelijakohtainen rahoitus korkeakoulutukseen on Suomessa kasvanut nopeammin kuin EU- tai OECD-maissa keskimäärin. Muilla koulutusasteilla Suomen kehitys on ollut kansainvälistä kehitystä heikompi. Korkea-asteella merkittävä syy on, että resurssien lisäyksestä huolimatta korkeakouluopiskelijoiden määrä ei ole Suomessa käytännössä kasvanut 2000-luvulla kun se on EU- ja OECD-maissa kasvanut viidenneksellä. Voimakas riippuvuus valtion rahoituksesta tekee suomalaisen korkeakoululaitoksen poikkeuksellisen alttiiksi julkisen rahoituksen supistumiselle. Rahoituksen vakauden turvaamiseksi rahoituspohja voisi olla myös nykyistä laajempi. Korkeakoulutuksen rahoituspohjan laajentamisen tapa vaatii kuitenkin erittäin tarkkaa harkintaa. Julkisen sektorin poikkeuksellisen voimakas rooli koulutuksen rahoituksessa on perustunut tavoitteeseen avata korkeakoulutus yhtäläisesti kaikkien kansalaisten ulottuville näiden taustasta riippumatta. Vastaavasti julkisella rahoituksella on pyritty suojaamaan koulutusta ja tutkimusta elinkeinoelämän epäterveen voimakkaalta vaikutukselta tutkimuksen ja koulutuksen sisältöihin. Nämä molemmat seikat on syytä pitää tarkasti mielessä tarkasteltaessa erilaisia tapoja laajentaa korkeakoulutuksen rahoituspohjaa. Yhteiskuntapoliittisesti merkityksellistä on myös se, että viime vuosikymmeninä tapahtunutta tuloerojen kasvua OECD-maissa on usein selitetty koulutuksella. Vähän koulutettujen suhteellinen asema työmarkkinoilla on heikentynyt ja ero korkeakoulutettuihin kasvanut. Vaikka tuloerojen kasvu ei ensisijaisesti johtune koulutuksesta, tulee rahoituspohjan laajentamista pohdittaessa kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei korkeakoulujen rahoituspohja tai niiden rahoittamisen tapa vaikuta tuloeroja kasvattavasti. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen osaan sen selvittämisestä, mikä korkeakoulutuksen rahoituspohjaa laajentava malli palvelee parhaiten sosialidemokraattisen koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan tavoitteita kuten opetuksen ja tutkimuksen riippumattomuutta ja tulonjaon oikeudenmukaisuutta. Puoluekokous pitää itsestään selvänä, että puolue edistää koulutus- ja yhteiskuntapoliittisten tavoitteidensa toteutumista edistäviä malleja.
72.
Kotiopetus luvanvaraiseksi Tölö Unga Socialister ry:n aloite
Oppivelvollisuuden voi Suomessa suorittaa koulun sijasta myös kotiopetuksessa. Huoltaja voi päättää asiasta ilman viranomaisen lupaa, ja tämän jälkeen vastuu opetuksen ja oppimateriaalin järjestämisestä jää huoltajalle. Kotiopetuksessa oleva lapsi menettää myös oikeutensa esimerkiksi mahdolliseen tuki- tai erityisopetukseen, maksuttomiin oppikirjoihin ja työvälineisiin, maksuttomaan kouluruokailuun sekä kouluterveydenhuoltoon. Lapsen kannalta voi olla perusteltua, että esimerkiksi sairauden vuoksi huoltaja opettaa lasta kotona. Kuitenkin yhä useammassa perheessä lapsi halutaan kotiopetukseen esimerkiksi uskonnollisen syyn vuoksi. Yhdysvalloista leviävä kotiopetusliike on saanut jalansijaa myös Suomessa. Kotiopetuksessa oleville lapsille ei voida taata laadukasta pedagogista opetusta, ja on myös riskinä, että lapsi jää paitsi koulun tuomasta sosiaalisesta oppimisesta. Kotiopetuksen perusteleminen arvopohjalla ei ole kestävää, sillä jokaisessa kodissa vallitsee oma arvomaailmansa, ja peruskoulun tarkoituksena on, että opitaan kunnioittamaan moniarvoista ihmiskuvaa. Mikäli kotiopetus hyvin perustein todetaan lapselle paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin kouluopetus, olisi tämän oltava luvanvaraista.
93
Tölö Unga Socialister ry esittää, että SDP toimii sen puolesta, että Suomen lainsäädäntöä muutetaan niin, että kotiopetus muutetaan luvanvaraiseksi. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että lapsen sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi kotiopetus muutettaisiin luvanvaraiseksi. Perusopetuslain mukaan Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Oppivelvollisen on osallistuttava tämän perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Jos oppivelvollinen ei osallistu tämän perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn opetukseen, oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä. Oppivelvollisuuden suorittaminen muulla tavoin ei edellytä lupaa viranomaisilta. Asiasta päättää huoltaja, joka sen jälkeen myös vastaa oppivelvollisen opintojen järjestelyistä. Jos huoltaja päättää lapsen oppivelvollisuuden suorittamisesta kotiopetuksella, vastuu oppivelvollisuuden suorittamisesta, opintojen järjestämisestä ja esimerkiksi oppikirjojen ja muun oppimateriaalin hankkimisesta siirtyy hänelle. Kotiopetuksessa olevien lasten osalta kunta ei ole velvollinen järjestämään palveluja tai etuuksia, kuten oikeus mahdollisesti tarvittavaan tuki- tai erityisopetukseen. Samoin oikeus maksuttomiin oppikirjoihin, oppimateriaaleihin ja työvälineisiin sekä maksuttomaan kouluruokailuun, kouluterveydenhuoltoon, koulukuljetukseen ja muihin oppilashuollollisiin palveluihin ovat koulun oppilaalle kuuluvia etuisuuksia, joita kunnan ei tarvitse kotona opiskelevalle järjestää. Säädökset eivät kuitenkaan estä kuntaa antamasta oppikirjoja tai muita palveluja kouluopetukseen osallistumattomalle oppivelvolliselle. Kotiopetukseen ei sovelleta myöskään perusopetuksen opettajien kelpoisuuteen liittyvää lainsäädäntöä. Lain mukaan oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä siinä tapauksessa, että tämä ei osallistu opetukseen. Yleisenä menettelynä on, että kunta nimeää tutkivan opettajan, jonka tehtävänä on selvittää ja arvioida oppivelvollisen edistymistä. Oppivelvollisen edistymistä valvotaan ja seurataan suhteessa perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden tavoitteisiin. Yleinen käytäntö on, että valvontatilaisuuksia on kerrasta kahteen vuodessa. Käytännössä on kuitenkin vaihtelua ja esimerkiksi Espoossa oppivelvollisen edistymistä ei arvioida suoraan, eikä valvova opettaja järjestä oppilaille tenttejä, ei arvioi oppilaan suorituksia, eikä anna todistuksia esim. luokalta siirtämisestä. Arviointi tehdään kokonaan vanhempien tuottaman aineiston perusteella. Tutkinnan jälkeen tutkiva opettaja laatii oppivelvollisen edistymisestä kirjallisen selosteen, joka toimitetaan kunnalle. Mikäli huoltaja haluaa oppivelvollisen saavan opinnoistaan perusopetuksen todistusta vastaavan todistuksen, jossa todetaan suoritetut opinnot ja annetaan arviot tai numeroarvosanat osaamisen tasosta, on oppivelvollisen osallistuttava erityiseen tutkintoon. Tutkinnossa osaamisen taso arvioidaan suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Suomessa kotiopetuksessa on tällä hetkellä noin 300 lasta. Heistä osa käy tiettävästi koulua vailla järjestämislupaa olevassa koulussa. Kotiopetuksessa olevien lasten osalta julkisen sektorin mahdollisuudet varmistaa lapsen sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen ovat olennaisesti heikommat kuin perusopetukseen osallistuvien lasten osalta. Asian kannalta olennainen rajanveto koskee lasten sivistyksellisten oikeuksien suhdetta vanhempien oikeuteen päättää lastensa kasvatuksesta. Vanhempien oikeutta päättää lastensa kasvatuksen sisällöstä perusopetuksen osalta rajoitetaan mm. edellyttämällä perusopetuksen oppimäärän saavuttamista kaikilta oppivelvollisilta. 94
Niiden lasten osalta, joille kotiopetus on tarkoituksenmukainen opiskelumuoto, esitetty muutos perusopetuslaissa ei toisi olennaista muutosta nykytilanteeseen. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja korostaa julkisen vallan vastuuta lasten sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen varmistamisesta.
73.
Opintotukijärjestelmän uudistaminen Tölö Unga Socialister ry:n aloite
Nykyisen opintotukijärjestelmän merkittävin ongelma on sen tavoitteiden ja käytettävissä olevien työkalujen kohtaamattomuus. Ajatellaan, että opintotuki turvaa perustoimeentulon ja tekee työskentelyn opintojen ohella tarpeettomaksi. Näin saattaa olla pienillä paikkakunnilla, joissa on tarjolla erittäin kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja. Suuremmilla paikkakunnilla opintotuki ei riitä edes tingittyyn elintasoon. Tarvitaan muita tulonlähteitä, joista tärkeimpiä ovat vanhempien/sukulaisten tuki ja tulot töistä, jotka eivät usein tue opintoja sisällöllisesti. Runsas työnteko hidastaa opintoja ja pakollinen tukeutuminen vanhempien tai sukulaisten tukeen on tasa-arvo-ongelma. Opintotukijärjestelmän rakenteita on syytä kehittää. On luotava malli, joka mahdollistaa käytettävissä olevien tukien merkittävän kasvun. Opintotuen varassa on voitava aidosti opiskella ja elää, myös suurissa kaupungeissa. Yhteiskunnalle koituvien kulujen kasvua voidaan hillitä kohdistamalla nykyistä rahoitusta uudestaan eri opintotukimuotojen kesken. Esimerkiksi lainaelementtiä voitaisiin hyödyntää nykyistä merkittävistä enemmän, kunhan opiskelijalle lainan ottamisesta koituva taloudellinen riski ei ole kohtuuton ja laina on taloudellisesti houkutteleva opiskelijan näkökulmasta. Tölö Unga Socialister ry esittää, että SDP valmistelee opintotukijärjestelmän, joka mahdollistaa aidosti elämisen ja opiskelun ilman muita tulonlähteitä. Järjestelmän tavoitteena on kokonaisuutta arvioiden kustannusneutraalius nykyiseen opintotukimalliin verrattuna. Esimerkiksi opintoaikojen lyhentyessä ja työurien siten pidentyessä opintorahaa on mahdollista korottaa. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että opintotukijärjestelmää tulisi uudistaa kustannusneutraalisti siten, että se mahdollistaisi aidosti opintoihin keskittymisen ilman muita tulonlähteitä. Nykyinen opintotukijärjestelmä koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Itsenäisesti asuvalle korkeakouluopiskelijalle opintotuen enimmäismäärä Suomessa on tällä hetkellä noin 800 euroa kuukaudessa. Toisen asteen opiskelijalla puolestaan tuen enimmäismäärä on vajaat 750 euroa kuukaudessa. Opintotuen menot ovat vuonna 2012 noin 820 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi valtio tukee toisen asteen opiskelijoiden koulumatkoja koulumatkatuella noin 47 miljoonalla eurolla ja korkeakouluopiskelijoiden ruokailua noin 30 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan valtio käyttää erilaisiin opintotukimenoihin vuosittain siis noin 900 miljoonaa euroa. Lisäksi on huomattava, että määräajassa korkeakoulututkinnon suorittaville myönnettävä opintolainavähennys alentaa valtion verotuloja. Opintotukijärjestelmän suurimmat ongelmat ovat liittyneet siihen, että tuella on ollut hyvin pieni kannustinvaikutus opintojen loppuunsaattamiseen kohtuullisessa ajassa, opintolainan käyttö on jäänyt erittäin vähäiseksi eikä tuki ei ole seurannut kustannuskehitystä. Indeksisidonnaisuuden puuttuessa opintotuen ostovoima on tämän vuoksi heikentynyt ja erilliset tasokorotukset opintotukeen ovat olleet kustannusvaikutuksiltaan suuria. Ongelma kuitenkin poistuu osittain vuonna 2014, jolloin opintoraha sidotaan indeksiin. Sama indeksisidonnaisuus pitäisi kuitenkin saada myös opintotuen asumislisään ja opintolainan valtiontakaukseen.
95
Opintotuessa asumislisä on tasoltaan eniten jäljessä kustannuskehitystä. Vuokrakatto on 252 euroa kuukaudessa, mikä ei ole riittävä yleiseen vuokratasoon nähden edes opiskelija-asunnoissa. Asumislisää ei myöskään makseta kesäajalta, ellei opiskelija suorita tällöin opintojaan. Muissa asumisen tukemisen järjestelmissä (yleinen asumistuki, eläkkeensaajien asumistuki ja sotilasavustuksen asumisavustus) ei ole samanlaista tarveharkintaa, vaikka asuminen on kaikkien perusoikeus. Voidaan perustellusti kysyä tarvitaanko Suomessa neljää tasoltaan ja ehdoiltaan erilaista asumisen tukemisen järjestelmää? On arvioitava yhteen, yhtenäiseen asumisen tukemisen järjestelmään siirtymistä Suomessa pidemmällä aikavälillä. Opintotuessa otettiin vuonna 2005 käyttöön verotuksen opintolainavähennys määräajassa korkeakoulututkinnon suorittaneelle. Vähennyksen tavoitteena oli kannustaa opiskelijoita nopeampaan valmistumiseen ja opintolainan ottamiseen. Opintolainavähennys ei ole tilastojen mukaan olemassaolonsa aikana lisännyt opintolainan käyttöä eikä sillä ainakaan toistaiseksi ole ollut vaikutusta opintoaikojen lyhenemiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi opintolainavähennysjärjestelmän toimivuuden tämän hallituskauden aikana. Arvioinnissa on syytä olla kriittinen ja myös verovähennyksen poistamista on harkittava. Samalla tulee pohtia mahdollisia muita kannustimia opintolainan käyttämiseen. Suomessa opiskelijat velkaantuvat opintolainan perusteella muissa Pohjoismaissa opiskeleviin nähden maltillisesti, kaikkein vähiten. Kansaneläkelaitoksen tilastojen perusteella korkeakouluopiskelijoista noin kolmanneksella on valmistumishetkellä opintolainaa. Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden opintolainan määrä valmistumishetkellä on noin 6 000 euroa (mediaani). Opintorahaa saaville korkeakouluopiskelijoille otettiin käyttöön automaattinen opintolainan valtiontakauksen myöntäminen 1.8.2011 lukien. Takauksen myöntäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opiskelijan on nostettava opintolainaa. On tarpeen seurata, miten lainatakauksen automaattinen myöntäminen vaikuttaa opintolainan käyttöön. Opintolainan käyttöä on kuitenkin syytä lisätä edelleen nykyisestä. Kuten aloitteessa todetaan, opiskelijat käyvät ansiotyössä opintojensa ohella. Työssäkäynnin syynä on sekä toimeentulon parantaminen että työkokemuksen saaminen. Opiskelijoiden työssäkäyntiä pidetään julkisessa keskustelussa jossain määrin paheksuttavana, sillä moni katsoo sen viivästyttävän opintoja. Kansantaloudellisesti tarkasteltuna opiskelijat ovat kuitenkin mittava työvoimareservi. Opiskelijat tekevät monia sellaisia osa-aika- ja määräaikaisia töitä, joille ei löydy tarpeeksi muita tekijöitä. Kansantalouden kannalta opiskelijoiden työssäkäyntiä ei siis voi yksinomaan pitää negatiivisena asiana. Opintotuen perusperiaate, jossa tuki kokonaisuutena muodostuu sekä rahamuotoisesta tuesta että lainasta, on toimiva ja oikeudenmukainen. Sen sijaan opintotukijärjestelmää on syytä selkeyttää ja sen kannustavuutta lisätä. Esimerkiksi opiskelijoiden asumisen tukeminen voisi olla perusteltua irrottaa opintotuesta ja siirtää se erillisen asumisen tukijärjestelmän vastattavaksi. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn huoleen opintotuen tasosta erityisesti toisella asteella. Puoluekokous katsoo, että opintotukijärjestelmää on syytä uudistaa kustannusneutraalisti, tavoitteena selkeämpi, kannustavampi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempi opintotukijärjestelmä, joka myös mahdollistaa kohtuullisen toimeentulon. Uudistustyössä tulee tarkastella mm. opintolainan käytön lisäämistä tukevia toimenpiteitä.
74.
Ammattiin opiskeleville kansalaisvaikuttamisen avaimet Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Ammatillisen koulutuksen suosio on kirinyt opiskelijoiden keskuudessa lukiokoulutuksen ohi. Yhteiskuntaa ja sen jäsenenä toimimiseen kannustavaa opetusta sisältyy ammatillisiin perustutkintoihin liian vähän. Tämä vaarantaa nuorisoikäluokan tietoisuuden yh96
teiskunnallisista mahdollisuuksistaan. Tämä näkyy äänestysaktiivisuuden vähenemisessä. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijoiden muodostamat oppilaskunnat joutuvat liian usein toimimaan riittämättömillä resursseilla ja täysin ilman ohjausta. Tämä vaarantaa opiskelijademokratian toteutumisen ja oppilaskunnan tarkoituksenmukaisen toiminnan. Kun opiskelijoiden ääni pääsee esille oppilaitoksissa, voidaan epäkohtiin puuttua nopeammin. SDP on perinteisesti tunnustautunut työväenpuolueeksi. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleva nuoriso on tärkeä äänestäjäryhmä puolueemme tulevaisuuden kannalta. Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että SDP vaikuttaa siihen, että jokaiseen yli 2000 opiskelijan ammatilliseen oppilaitokseen resursoidaan vähintään yksi täysipäiväinen opettaja tai muu palkattu henkilö, jonka vastuualueeseen kuuluu mm. oppilaitosten omien oppilaskuntien järjestäytymisen varmistaminen ja yhteiskuntatiedon opetus. Suomella ei ole varaa menettää nuoria toivojaan syrjäytymisen vuoksi. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että jokaiseen yli 2000 opiskelijan ammatilliseen oppilaitokseen resursoidaan opettaja, jonka työtehtäviin kuuluu oppilaskuntien järjestäytymisen varmistaminen ja yhteiskuntatiedon opetus. Esityksen mukaan näin voidaan vahvistaa ammattiin opiskelevien kansalaisvaikuttamisen taitoja. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden yhteiskuntaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista koskevissa tiedoissa on viimeaikaisten tutkimustulosten perusteella puutteita. Laissa ammatillisesta koulutuksesta säädetään, että jokaisessa oppilaitoksessa on oppilaskunta. Joissakin oppilaitoksissa on palkattu henkilö tukemaan oppilaskuntaa ja muuta opiskelijatoimintaa. Usein tämä henkilö ei ole kuitenkaan opettaja, vaan esimerkiksi nuorisotyöntekijä. Toisissa oppilaitoksissa oppilaskunnasta vastaa henkilö oman toimensa ohessa. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja vaatii, että ammatillisissa oppilaitoksissa oppilaskunnan toimintaa tuetaan palkatun henkilöstön toimesta. Lisäksi ammattiin opiskelevien kansalaisvaikuttamisen edistämisessä ammattioppilaitosten on tärkeää tehdä yhteistyötä lukioiden ja muiden oppilaitosten kanssa.
75.
Opintotuen huoltajakorotus demareiden tavoitteeksi Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Jo vuonna 2009 valmistuneessa Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä Opiskelijaperheet ja opintotuki todetaan, että lasta huoltavien opintotukea on parannettava. Kuitenkaan konkreettisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi ei ole tehty. Opiskelijaperheet ovat yhteiskunnassamme hyvin heikoilla. Useat perheet valitsevat päivähoidon ja opiskelun sijaan taloudellisista syistä vanhempainvapaan, jolloin kuukausittainen tukisumma on suurempi kuin opintotuessa. Tämä viivästyttää luonnollisesti jo keskeytyneitä opintoja entisestään ja luo uhan opintojen kesken jättämiselle. Selvitysten perusteella opintotuella elävän opiskelijalapsiperheen taloudellinen tilanne on tiukka ja opiskelu sivutoimisempaa kuin muilla opiskelijoilla. Opiskelijaperheissä asuvat lapset kärsivät tilanteesta eniten. Pelkällä opintotuella ja lapsilisällä elävän perheen tulot ovat selvästi alle köyhyysrajan. Erityisen kärjistynyt tilanne on opiskelevilla yksinhuoltajilla. Muiden Pohjoismaiden opintotukijärjestelmissä on käytössä joko lapsi- tai huoltajakorotukset. 97
Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP toimii opintotuen huoltajakorotuksen edistämiseksi ja nostaa asian julkiseen keskusteluun. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että opintotukeen tulisi ottaa käyttöön huoltajakorotus. Opintotuessa oli käytössä vuoteen 1994 asti lapsikorotus, kunnes keskustajohtoinen porvarihallitus poisti sen. Korotus tuli jokaista lasta kohden. Opintotukijärjestelmän uudistamisen yhteydessä lapsikorotus poistettiin, kun tuessa opintolainan osuutta vähennettiin. Kuten aloitteessa todetaan, opiskelevien lapsiperheiden toimeentulo on eri selvitysten perusteella niukka. Ensimmäisen lapsen syntyessä perheen menot kasvavat selvästi, joten tällöin taloudellisen tuen tarve on suurin. Lapsi- tai huoltajakorotus parantaisi perheellisten opiskelijoiden taloudellista asemaa. Korotus myös vähentäisi toimeentulotuen käyttöä. Toimeenpanon kannalta lasten lukumäärästä riippumaton huoltajakorotus olisi lapsikorotusta yksinkertaisempi toteuttaa. Korotuksen tulisi olla kohtuullinen, jotta sillä olisi todellista vaikutusta opiskelevien lapsiperheiden taloudelliseen asemaan. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen opiskelevien lapsiperheiden toimeentulosta ja viittaa vastaukseensa aloitteeseen 73.
76.
Korkeakoululiikunta huomioitava korkeakoulujen rahoituksessa Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Liikunta edistää hyvinvointia ja jaksamista sekä opiskeluissa että työelämässä. Lapsena ja nuorena opittu liikkuva elämäntapa katkeaa valitettavan usein opiskelujen alkaessa. Opiskelujen ohella aktiiviselle urheiluharrastukselle ei ole enää aiempaan tapaan aikaa, jolloin liikunta on erittäin vähäistä tai sitä ei harrasteta ollenkaan. Korkeakouluopiskelijoista jopa 25 % liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Korkeakouluopiskelijoiden liikkumismahdollisuuksia tuetaan luontevimmin laadukkaalla korkeakoululiikunnalla. Korkeakoululiikunnan palveluiden tunnusmerkkejä ovat lajien monipuolisuus, kohtuullinen hinta, yhteisöllinen tekeminen ja matalan kynnyksen palvelut. Korkeakoululiikunnan palvelut edistävät myös korkeakoulun yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi Oulussa ja Helsingissä on viime vuosina kehitetty voimakkaasti korkeakoululiikunnan palveluita. Laadukkaat palvelut yhdistettynä kohtuulliseen hintaan ovat houkutelleet liikunnan pariin suuren joukon aiemmin hyvin vähän liikkuvia opiskelijoita. Lisäksi korkeakoululiikunnan hankkeissa on kehitetty uusia matalan kynnyksen palveluiden muotoja kuten liikuntatuutorointia. Laadukkaan korkeakoululiikunnan turvaamiseksi liikuntapalveluiden järjestäminen on huomioitava myös korkeakoulujen rahoituksessa. Keväällä 2011 julkaistujen Korkeakoululiikunnan suositusten mukaan korkeakoulun olisi panostettava korkeakoululiikuntaan vähintään 30 euroa/opiskelija. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP tunnustaa korkeakoululiikunnan merkityksen nuorten, työelämään siirtyvien aikuisten hyvinvoinnin kannalta ja ryhtyy konkreettisiin toimiin erityisen rahoituksen osoittamiseksi korkeakouluille liikuntapalveluiden järjestämiseksi. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään toimia korkeakoululiikunnan merkityksen korostamiseksi ja esitetään erityistä rahoitusta korkeakouluille liikuntapalveluiden järjestämiseksi. Korkeakou98
luliikunnalla on tunnetusti vaikutuksia opiskelijoiden terveyden edistämiseen ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen. Korkeakoululiikuntaan panostaminen siis kannattaa. Toisaalta korkeakoulut ovat autonomisia kokonaisuuksia, jotka päättävät oman toimintansa resurssien jakamisesta itsenäisesti. Erityisten, jotain tiettyä tarkoitusta varten tarkoitettujen rahojen varaaminen ei liene tarkoituksenmukaisin keino edistää korkeakoulujen liikuntapalveluiden saatavuutta. Korkeakoulujen ensisijainen vastuu liittyy opetuksen ja ohjauksen järjestämiseen. Opiskelijoiden tukipalvelut, kuten asumisen tai terveydenhuollon järjestäminen on annettu muiden yhteiskunnallisten toimijoiden tehtäväksi. Suomalainen malli osallistaa korkeakoulujen lisäksi esimerkiksi kunnat opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvien palveluiden tuottamiseen. On keskeistä, että eri yhteiskunnallisten toimijoiden välinen yhteistyö pystyy tuottamaan opiskelijoille laadukasta opetusta ja opiskelua tukevia palveluita. Päätösesitys Puoluekokous toteaa liikunnalla olevan positiivisia vaikutuksia opiskelijan terveydelle. Muilta osin aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
77.
Ylioppilaskokeet voitava suorittaa saamen kielellä Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Ylioppilaskirjoitukset ovat epäoikeudenmukaisia saamen kieltä äidinkielenään puhuville, sillä tällä hetkellä ylioppilaskirjoitukset on mahdollista suorittaa vain suomeksi tai ruotsiksi opiskelijan äidinkielestä riippumatta. Saamelaisilla on nykyisen lainsäädännön mukaan oikeus äidinkieliseen opetukseen saamelaisalueella (Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnissa sekä Sodankylän pohjoisosassa) alakoulusta lukioon saakka. Vaikka oppilailla on mahdollisuus opiskella ns. reaaliaineita saamen kielillä, he eivät voi suorittaa ylioppilaskirjoituksia äidinkielellään. Saamelainen nuori saattaa opiskella esimerkiksi historiaa koko koulupolkunsa saameksi, mutta hänen on suoritettava tiedon omaksumista ja hallintaa mittaava koe toisella kotimaisella kielellään. Käytäntö asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan äidinkielensä perusteella. Se myös kyseenalaistaa kielen todellisen arvostuksen ja kuvastaa sen alhaista tasoa. Kielen vaihtaminen vain kirjoituksia varten vaikeuttaa oppimista ja käsitteiden hallintaa. Se myös lisää stressiä jo valmiiksi hyvin stressaavalle ajanjaksolle. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP toimii aktiivisesti saamenkielisten opiskelijoiden tasa-arvoisen aseman edistämiseksi niin, että heille taataan mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto sillä saamen kielellä, jolla opiskelija on opiskellut, kaikissa niissä oppiaineissa, joita on ollut mahdollista opiskella saamen kielillä. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että ylioppilastutkinnon tasa-arvoisuutta vahvistettaisiin siten, että saamenkielisillä opiskelijoilla olisi mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto saamen kielellä kaikissa niissä aineissa, joita on ollut mahdollista opiskella saameksi. Tällä hetkellä ylioppilaskirjoitukset on mahdollista suorittaa joko suomeksi tai ruotsiksi opiskelijan äidinkielestä riippuen. Ylioppilastutkinnon pohjois- ja inarinsaamen kokeen on voinut suorittaa 1990-luvulta alkaen, koltansaamen vuodesta 2005 alkaen. Saamelaisalueen ulkopuolella saamen kieltä opetetaan toistaiseksi vain vähän. Ylioppilastutkinnon täysimääräistä järjestämistä saamen kielellä rajoittaa olennaisesti saamenkielisten opettajien niukkuus. Ylioppilastutkinnon puolueettomuus edellyttää, että tarkistavan opettajan lisäksi on saatavilla saamenkielinen sensori, joka arvostelee vastaukset ylioppilastutkintolautakunnassa. Tämänhetkinen saamenkielinen opettajakunta ei ole riittävä tämän saavuttamiseksi. 99
Puoluehallitus korostaa kuitenkin oikeutta omaan kieleen ja pitää kestämättömänä tilannetta, jossa osa ylioppilaskokelaista joutuu suorittamaan ylioppilastutkinnon eri kielellä kuin on koulusivistyksensä hankkinut ja pitää tarpeellisena toimia, joilla mm. saamenkielisten opettajien saatavuutta parantamalla olisi mahdollista luoda edellytykset täysin saamenkielellä suoritettavalle ylioppilastutkinnolle. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
78.
Suomalaisista aktiivisempia kansalaisia yhteiskuntaopin opetusta lisäämällä Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Viime vuonna julkaistun väitöskirjan mukaan suomalaisten yhteiskunnallinen tietämys ja osaaminen on selvästi eurooppalaisen keskiarvon alapuolella. On erittäin hälyttävää, että vain 26 prosenttia kansalaisista osaa sanoa, mitkä ovat eduskunnan keskeisimmät tehtävät. Demokratian tulevaisuus suomalaisen yhteiskunnan perustana on vaakalaudalla, mikäli kansalaisten osaamista ja tietämystä poliittisesta järjestelmästä ja puoluekentästä ei saada lisättyä. Suomessa yhteiskuntaopin opetusta kaikesta opiskelusta on olemattomat kaksi prosenttia, kun muissa EU-maissa keskiarvo on kahdeksan prosenttia, joissakin jopa yli kymmenen prosenttia. Kansalaisia on tuettava itsenäiseen ajatteluun myös politiikan saralla, ja tässä koulutus on avainasemassa. Yhteiskuntaopin opetusta niin perusopetuksessa kuin toisen asteen oppilaitoksissakin on lisättävä, jotta voimme jatkossakin kutsua Suomea aidosti demokraattiseksi valtioksi. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP tunnistaa vakavan puutteen nuorten yhteiskunnallisen osaamisen saralla ja ryhtyy konkreettisiin toimiin yhteiskuntaopin opetuksen lisäämiseksi.
79.
Nuoret mukaan yhteiskunnan kehittämiseen Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on edelleen harmittavan heikkoa. Koska nuoret viettävät suuren osan ajastaan opiskeluidensa parissa omissa oppilaitoksissaan, tulisi politiikka viedä heitä lähelle juuri sinne. Politiikka on kuitenkin edelleen monessa oppilaitoksessa tabu, eikä poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen sallita tulla esittelemään toimintaansa näiden tiloihin. Nuorille tulee taata tasa-arvoiset mahdollisuudet saada oman kiinnostuksensa mukaan monipuolista tietoa politiikasta, sen toimijoista ja yhteiskunnan rakenteista niin yhteiskuntaopin tunneilla kuin niiden ulkopuolellakin. Tämän vuoksi on tärkeää, että tämä oppilaitosten niin kutsuttu politiikka-allergia tunnistetaan ja että siihen julkisen vallan taholta puututaan. Poliittisille nuorisojärjestöille tulee taata mahdollisuus esitellä toimintaansa oppilaitoksissa niin, että kaikki tahot pääsevät tasapuolisesti esille, eikä mitään puoluetta suosita toisten kustannuksella. On tärkeää, että politiikka lakkaa olemasta tabu oppilaitoksissa, sillä kouluissa opetettava tieto ei riitä osallisuuden kokemiseen, vaan nuorten on myös tunnettava toimintatavat. Siksi yhteiskunnallisista asioista opettamisen oheen tarvitaan juuri kansalaistoimijoiden vierailuja, joiden myötä nuorilla on mahdollisuus nähdä, että politiikassa ja kansalaisjärjestötoiminnassa toimivat aivan tavalliset ihmiset. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP nostaa ongelman esiin ponnekkaasti julkisuudessa ja ryhtyy aktiivisiin toimiin nuorten osallistamiseksi yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.
100
Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 78-79 Aloitteessa 78 tuodaan esiin huoli nuorten yhteiskunnallisesta osaamisesta ja vaaditaan lisää yhteiskuntaopin opetusta perusopetuksessa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Aloitteessa 79 vaaditaan poliittisille nuorisojärjestöille mahdollisuus esitellä toimintaansa oppilaitoksissa ja SDP:tä nostamaan asia esiin julkisuudessa. Huoli yhteiskunnallisten aineiden ja yleensä kansalaiskasvatuksen opetuksesta on aiheellinen. Yhteiskunnallisten taitojen omaksuminen on edellytys kansalaisten täysivaltaiselle osallistumiselle yhteiskunnan toimintaan ja demokraattiseen päätöksentekoon. Nuorten jättäytymistä yhteiskunnallisen vaikuttamisen ulkopuolelle voidaan ehkäistä tehokkaasti kehittämällä yhteiskuntaopin opetusmetodeja osallisuuteen paremmin kannustaviksi esimerkiksi erilaisia simulaatiomenetelmiä hyödyntämällä. Laaja kansainvälinen International Civic and Citizenship Education Study (ICCS) tutkimus osoitti viime vuonna, että peruskoulun päättävien suomaisnuorten tiedot yhteiskunnasta olivat kansainvälisessä kärjessä. Tässä suhteessa tavoitteet ovatkin toteutuneet hyvin. Sen sijaan nuoret olivat 38 maan vertailun hännillä kiinnostuksessaan politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin. Kataisen hallituksen ohjelmassa esitettiin koulutuksen työelämäyhteyksien sekä tietoa kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista antavan työelämäja yrittäjyyskasvatuksen vahvistamista kaikilla koulutusasteilla. Perusopetuksen tuntijaon yhtenä tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnallista kasvatusta. Yhteiskuntaopin opetus aloitetaan suomalaisissa peruskouluissa myöhään ja sen osuus suhteessa muiden aineiden opetukseen on vähäinen verrattaessa tilannetta kansainvälisesti. SDP on toiminut aktiivisesti ja johdonmukaisesti sen puolesta, että eri yhteiskunnallisilla toimijoilla olisi mahdollisuus esitellä toimintaansa oppilaitoksissa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 esitetään, että kansalaisjärjestöille ja muille yhteiskunnallisille liikkeille luodaan nykyistä avoimemmat mahdollisuudet esitellä toimintaansa kouluissa ja oppilaitoksissa. On tärkeää, että oppilaitokset toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Tämä antaa nuorille mahdollisuuden tutustua käytännön yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja tekee eri kansalaisjärjestöjen työtä tunnetuksi. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteisiin ja toteaa nuorten yhteiskunnallisen osaamisen ja osallistumishalukkuuden parantamisen olevan erittäin tärkeitä asioita koko demokraattiselle järjestelmälle. Puoluekokous pitää erityisen huolestuttavana vähäistä yhteiskunnallista kasvatusta ammatillisessa koulutuksessa ja korostaa, että koulutuksen tulee varmistaa riittävät yhteiskunnalliset valmiudet kaikille kansalaisille. Puoluekokous edellyttää, että SDP toimii yhteiskunnallisen opetuksen ja tiedon lisäämiseksi kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla.
80.
Elämänkatsomustieto kaikille vapaaksi oppiaineeksi Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Nykyisen lainsäädännön mukaan elämänkatsomustietoa voivat opiskella ainoastaan uskontokuntiin kuulumattomat sekä vähemmistöuskontoihin kuuluvat, mikäli heidän omaa uskontoaan ei opeteta. Ainoastaan uskontokuntiin kuulumattomat voivat valita katsomusaineensa elämänkatsomustiedon ja enemmistön uskonnon välillä. Elämänkatsomustieto on monitieteinen oppiaine. Siihen kuuluu aineksia filosofiasta, uskonto-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteistä. Elämänkatsomustieto tarjoaisi nuorille välineitä toiseuden kohtaamiseen ja monipuolisen maailmankuvan rakentamiseen. Siis juuri sellaisia taitoja, jotka kansainvälistyvässä maailmassa ovat ensisijaisen tärkeitä. Mahdollisuus opiskella elämänkatsomustietoa ei estäisi kenenkään mahdollisuutta opiskella uskontoa, vaan toisi kaikkien saataville tärkeitä elämäntaitoja opettavan aineen.
101
Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP sitoutuu ajamaan lakimuutosta, jolla elämänkatsomustieto saataisiin kaikille vapaaksi oppiaineeksi. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa vaaditaan, että myÜs kirkkoon kuuluvilla lapsilla ja nuorilla tulisi olla oikeus osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Vuonna 2003 voimaan astuneen uskonnonvapauslain uudistamisen yhteydessä oppilaiden oman tunnustuksen mukaisesta uskonnonopetuksesta siirryttiin oppilaiden oman uskonnon opetukseen. Luonteeltaan tunnustuksellista uskonnon opetusta pidettiin niin perustuslakivaliokunnan käytännÜssä kuin perusoikeusuudistuksen esitÜissä ainakin osittain uskonnon harjoittamisena. Uskonnon opetuksen lakisääteisesti tunnustuksellisesta luonteesta luopumisesta seurasi mahdollisuus tavallisella lailla velvoittaa kaikki tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan NXXOXYDW RSSLODDW RVDOOLVWXPDDQ ´RPDQ XVNRQWRQVD¾ RSHWXNVHHQ ULLSSXPDWWD RSSLODDQ tai hänen vanhempiensa sisäisestä vakaumuksesta tai tahdosta osallistua kyseiseen opetukseen. LainsäädännÜssä luovuttiin kirkkoon kuuluvan lapsen mahdollisuudesta saada vanhemman hakemuksesta vapautus enemmistÜn uskonnon opetuksesta. Hallituksen esityksen ja perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti uudistus ei vaikuttanut uskonnonopetuksen sisältÜÜn. Tunnustuksellisuudesta luopuminen kuitenkin tarkoitti, että rukouksiin, virsiin ja uskonnollisiin toimituksiin osallistuminen ei enää tullut määritellyksi ainakin osittain uskonnon harjoittamiseksi vaan se määriteltiin tutustumiseksi uskonnon harjoittamiseen. Vaikeaksi uudistuksen tekee se, että opetussisältÜjen säilyessä ennallaan, mutta kirkkoon kuuluvien ollessa velvoitettuja osallistumaan oman uskonnon opetukseen, on osa lapsista tosiasiallisesti velvoitettu osallistumaan opetukseen, joka sisältÜnsä ja muotonsa puolesta katsottiin aiemmin ainakin osittain uskonnon harjoittamiseksi. Sosialidemokraattien lähtÜkohta on ollut, että uskonto on yksityisasia ja puolue on pitänyt tärkeänä sekä yksilÜn oikeutta harjoittaa uskontoa että olla harjoittamatta sitä. Tässä valossa vallitseva lainsäädännÜllinen tila ei ole tyydyttävä. Nykyinen lainsäädäntÜ rajoittaa kirkkoon kuuluvien lasten ja heidän vanhempiensa oikeutta päättää katsomuksellisesta kasvatuksestaan. Tätä ei voida pitää uskonnonvapauden hengen mukaisena asian tilana. PäätÜsesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
81.
Tunnustuksellinen uskonnonopetus lopetettava perusopetuksessa Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
SDP:n on toimittava aktiivisesti tasa-arvoisen uskonnonopetuksen puolesta. Tunnustuksellinen uskonnonopetus ei ole perusteltua ² kirkko ja valtio tulisi erottaa toisistaan ja uskonnonopetus nykyisessä muodossaan lopettaa verovaroin järjestetyssä julkisessa koulutuksessa. Tulevaisuudessa on kuljettava kohti yhteistä katsomusainetta, elämänkatsomustietoa, uskontotiedettä tai muuta vastaavaa oppiainetta, jossa käsitellään laajasti eri maailmankatsomuksia ja eri uskontoja. Painopisteen tulee olla erilaisissa näkemyksissä ja eri uskontojen historiassa. Peruskoulun tarkoituksena ei ole antaa tarkkoja tietoja ja ohjeita tietyn uskonnon harjoittamisesta. Julkisen ja yksityisen välisessä rajanvedossa julkisen sektorin on oltava neutraali erilaisten katsomusten kannalta. Uskonnolliset yhteisÜt voivat huolehtia oman uskontonsa opettamisesta itse. 102
Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP ottaa aktiivisesti kantaa nykymuotoisen uskonnonopetuksen lopettamiseksi ja muuttamiseksi kaikille yhteiseksi yleiseksi, eri elämänkatsomuksia käsitteleväksi oppiaineeksi sekä edistää asiaa koskevaa lakimuutosta.
82.
Tunnustuksellinen uskonnonopetus lopetettava perusopetuksessa Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite
SDP:n on toimittava aktiivisesti tasa-arvoisen uskonnonopetuksen puolesta. Tunnustuksellinen uskonnonopetus ei ole perusteltua ² kirkko ja valtio tulisi erottaa toisistaan sekä uskonnonopetus nykyisessä muodossaan lopettaa verovaroin järjestetyssä julkisessa koulutuksessa. Tulevaisuudessa on kuljettava kohti yhteistä katsomusainetta, elämänkatsomustietoa, uskontotiedettä tai muuta vastaavaa oppiainetta, jossa käsitellään laajasti eri maailmankatsomuksia ja eri uskontoja. Painopisteen tulee olla erilaisissa näkemyksissä ja eri uskontojen historiassa. Peruskoulun tarkoituksena ei ole antaa tarkkoja tietoja ja ohjeita tietyn uskonnon harjoittamisesta. Julkisen ja yksityisen välisessä rajanvedossa julkisen sektorin on oltava neutraali erilaisten katsomusten kannalta. Uskonnolliset yhteisöt voivat huolehtia oman uskontonsa opettamisesta itse. Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry esittää, että SDP toimii nykymuotoisen uskonnonopetuksen muuttamiseksi kaikille yhteiseksi eri elämänkatsomuksia käsitteleväksi oppiaineeksi.
83.
Peruskoulun uskonnon opettaminen lakkautettava ja tilalle tuotava elämänkatsomustiedon opettaminen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Uskonnonopetus on jo nyt lain mukaan tunnustuksetonta. Elämänkatsomustiedon opetussuunnitelman sisältöön kuuluu eri uskontoihin tutustuminen. Näin ollen ei ole perusteita säilyttää omankaan kulttuurin uskonnonopetusta erillisenä oppiaineena. Kristinuskoon tutustuminen tulisi siis liittää osaksi elämänkatsomustiedon oppisisältöjä, jolloin jokainen peruskoululainen opiskelisi elämänkatsomustietoa. Koulun tulee olla poliittisesti ja uskonnollisesti neutraali. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous vaatii uskonnon oppiaineen korvaamista peruskoulussa elämänkatsomustiedolla. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 81-83 Aloitteissa 81 ja 82 vaaditaan, että SDP toimii nykymuotoisen uskonnonopetuksen muuttamiseksi kaikille yhteiseksi eri elämänkatsomuksia käsitteleväksi oppiaineeksi. Aloitteessa 83 vaaditaan, että uskonnon opettaminen peruskoulussa on lakkautettava ja sen tilalle on tuotava elämänkatsomustiedon opettaminen. Uskonnot muodostavat yhden maailman hahmottamisen laajalle levinneimmistä muodoista. Niiden merkitys kulttuurille ja yhteiskunnan ymmärtämiselle on keskeinen, erityisesti kun kansainvälinen liikkuvuus ja vuorovaikutus lisääntyvät merkittävästi. Uskontojen ja elämänkatsomusten ymmärtämisen merkityksen korostuessa ja niiden välisen vuorovaikutuksen lisääntyessä koulun tulee tarjota oppilaille mahdollisuus ymmärtää omaa uskontoaan, elämänkatsomustaan ja kulttuuriaan suhteessa muihin uskontoihin, elämänkatsomuksiin ja kulttuureihin.
103
Oman uskon ymmärtäminen vaatii katsomusten moninaisuuden ymmärtämistä ja mahdollisuutta tarkastella omaa uskoa suhteessa erilaisiin läheisempiin ja kaukaisempiin maailmankatsomuksiin. Oman uskonnollisen elämänkatsomuksen ymmärtäminen vaatii myös muiden uskontojen ja elämänkatsomusten ymmärtämistä. Lisäksi on tärkeää ymmärtää, että uskontojen sisällä on paljon erilaisia katsomussuuntauksia ja omankin uskonnon sisällä eri oppihaarat voivat olla hyvinkin kaukana toisistaan. Vuonna 2003 voimaan astuneen uskonnonvapauslain uudistamisen yhteydessä oppilaiden oman tunnustuksen mukaisesta uskonnonopetuksesta siirryttiin oppilaiden oman uskonnon opetukseen. Luonteeltaan tunnustuksellista uskonnon opetusta pidettiin niin perustuslakivaliokunnan käytännössä kuin perusoikeusuudistuksen esitöissä ainakin osittain uskonnon harjoittamisena. Uudistuksessa ei muutettu uskonnonopetuksen sisältöä. Tunnustuksellisuudesta luopuminen kuitenkin tarkoitti, että rukouksiin, virsiin ja uskonnollisiin toimituksiin osallistuminen ei enää tullut määritellyksi ainakin osittain uskonnon harjoittamiseksi vaan se määriteltiin tutustumiseksi uskonnon harjoittamiseen. Nykylainsäädännössä lähtökohta on, että lapsen kasvatusaineen opetuksen määrittää hänen kuulumisensa kirkkoon. Valtakirkkoon kuuluvat osallistuvat automaattisesti kirkkonsa mukaiseen uskonnonopetukseen ja muilla lapsilla on vanhempien tahdosta mahdollisuus saada oman uskontonsa opetusta, jos kolmen hengen opetusryhmä on saatavissa kokoon. Vanhemmilla on siis mahdollisuus suoraan tai epäsuorasti suuresti rajata lapsensa katsomusaineen opetuksen sisältöä. Tältä osin katsomusaineiden opetus poikkeaa kaikesta muusta opetuksesta, jossa vanhempien poliittiset, yhteiskunnalliset, historialliset tai luonnontieteelliset käsitykset eivät vaikuta siihen, millaista opetusta lapselle annetaan. Opetuksen lähtökohta on, että lapsi saa kattavan ja monipuolisen kuvan alan ilmiöistä, riippumatta vanhempiensa mahdollisesta sitoutumisesta johonkin tulkintaan. Lapsen katsomuksellinen kasvatus olisi tarkoituksenmukaista järjestää siten, että koulun järjestämä katsomusaineiden opetus ei rajautuisi suoraan vanhempien katsomusten perusteella, vaan koulun järjestämä katsomusopetus täydentäisi ja tukisi vanhempien katsomuksellista kasvatusta antamalla oppilaalle laajan ja monipuolisen kuvan erilaisista katsomuksista. Päätösesitys Puoluekokous pitää tärkeänä avoimen ja jatkuvan keskustelun käymistä katsomusopetuksesta ja opetuksen uudistamista tavoitteena laajasti, kriittisesti, kunnioittavasti ja avoimesti erilaisia katsomuksia käsittelevä opetus.
84.
Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus turvattava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Julkisuudessa on keskusteltu julkisin varoin kustannetun maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksen lopettamista ja sen runsaasta vähentämisestä. Opetussuunnitelman perusteiden uusimisen myötä vuonna 2004 maahanmuuttajien oman äidinkielen asema muuttui perusopetusta täydentäväksi opetukseksi, joka vapautti kunnat oman äidinkielen opetuksen järjestämisen velvoitteesta. Perusteiden uusimisen myötä valtiontuesta tuli maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksen elinehto. Äidinkieli on ajattelun tärkein väline, sillä juuri äidinkielen kautta syntyy yksilön yhteisösuhde. Yksilöiden välistä vuorovaikutusta ei voi tapahtua ilman kieltä. Äidinkieli myös mahdollistaa kaiken itseilmaisun, sosiaalisten suhteiden, kulttuurin ja maailmankuvan muodostumisen ja on siis jokaisen perusoikeus ja edellytys yhteisöön sopeutumisessa. Äidinkieli toimii pohjana omalle identiteetille ja on siten tärkeä osa kotouttamista. Ilman äidinkieltä uuden kielen ja kulttuurin omaksuminen on mahdotonta, sillä oman äidinkielen hallitseminen on avain kaikkeen oppimiseen. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP velvoittaa opetusministerin selvittämään maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksen tilaa ja turvaamaan sen rahoituksen. 104
Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa korostetaan maahanmuuttajien oman äidinkielen opettamisen tärkeyttä, toivotaan opetuksen tilan selvittämistä ja äidinkielen rahoituksen turvaamista. Kuten aloitteen perusteluosiossa todetaan, on äidinkielellä keskeinen osa itseilmaisussa, vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ja jopa ajattelun kehittymisessä. Opetussuunnitelmien perusteiden uusimisen jälkeen maahanmuuttajien äidinkielen opettaminen ei ole enää ollut kunnille velvoittavaa. Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksesta on annettu Opetushallituksen suositus, mutta käytännössä täydentävän opetuksen järjestäminen ja toteutus on kuntien omassa harkinnassa. Vuoden 2004 jälkeinen tilanne on asettanut maahanmuuttajanuoret hyvin eriarvoiseen asemaan keskenään asuinkunnasta riippuen. Tästä syystä opetus- ja kulttuuriministeriökin on lisännyt maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen suunnattuja resursseja. Puoluehallitus pitääkin perusteltuna toimia maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksen vahvistamiseksi. Oman äidinkielen opiskelu tulisi jälleen palauttaa pakolliseksi aineeksi maahanmuuttajille. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa että maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen tasa-arvoinen saatavuus pitää turvata.
85.
Opiskelijan oikeusturvan toteutuminen demarien tavoitteeksi Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Ensi vuoden alusta voimaan astuu opiskelijan soveltuvuuden arviointia ja kurinpitoa koskeva laki, joka koskee yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevia lakeja sekä rikosrekisterilakia. Opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuja eli SORA-lain tehtävä on vaikuttaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuuden parantamiseen. Laki antaa korkeakouluille valtaa päättää esimerkiksi opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Opiskelijan oikeusturvan toteutumisen turvaamiseksi on tärkeää, että korkeakouluissa laaditaan yhteiset pelisäännöt lain toteuttamiseksi. Uusi lainsäädäntö koskee muun muassa opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä päihdetestausta ja kurinpitoa. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP ajaa SORA-lainsäädäntöön kansalliset, alakohtaiset määritteet lain soveltamisen tueksi. Lisäksi puolue seuraa lain soveltamista ja käy aktiivista keskustelua lain tarkoituksenmukaisuudesta Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n ja muiden sidosryhmien kanssa. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että SDP esittäisi alakohtaisia määritteitä, jotka kansallisina helpottaisivat SORA-lain yhdenmukaista soveltamista eri oppilaitoksissa koko maassa. Aloitteessa esitetään lisäksi, että lain tarkoituksenmukaisuudesta käydään aktiivista keskustelua perustuen tapauksiin, joissa lakia on sovellettu. SORA-lainsäädäntökokonaisuus (säädöskokoelman 951-956/2011) tavoittelee opintojen ja valmistumisen jälkeisen työelämän parempaa turvallisuutta, kuten aloitteessa todetaan. Käytännössä turvallisuutta parannettaisiin esimerkiksi poistamalla opiskeluoikeus. Päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta tekee hyväksyttyjen lakien mukaan oppilaitos. Yksittäisten oppilaitosten ratkaisut perustuvat laissa määriteltyihin periaatteisiin, joten ratkaisukäytännön voisi ajatella olevan yhtenäinen. Käytännössä ratkaisut vastaavissa tilanteissa saattavat vaihdella eri oppilaitosten välillä, mikä synnyttää oikeusturvaongelman. Hallituksen esityksen käsittelyvaiheessa tämä oikeusturvaongelma huomattiin ja sivistysvaliokunnan ehdotuksen pohjalta kokonaisuuteen lisättiin Laki opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta (956/2011). Tavoitteena on, että oikeusturva105
lautakunnan avulla muodostuu yhtenäinen käytäntö lainsäädännön soveltamisessa eri oppilaitoksissa ja näin opiskelijoiden yhdenvertaisuus toteutuu. Sivistysvaliokunnan mukaan olisi tärkeää myös tiedottaa oikeusturvalautakunnasta opiskelijoille. Vastuu tiedotuksesta on opetus- ja kulttuuriministeriöllä. Lakien soveltamista tukevat kansalliset ja alakohtaiset määritteet perustuvat luontevimmin opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan ratkaisuihin. Määritteiden laatimiseen on ryhdyttävä viipymättä, kun oikeusturvalautakunnan ratkaisuja on riittävästi. Sen sijaan SDP voi antaa kaiken tukensa oikeusturvalautakuntaa koskevalle tiedotustyölle ja edellyttää, ettei yksikään soveltuva tapaus jää käsittelemättä oikeusturvalautakunnassa tiedon puutteen vuoksi. Aktiivinen keskustelu lainsäädännön toimivuudesta ja tarpeellisuudesta on osa avointa kansalaisyhteiskuntaa. Keskusteluun osallistuminen on poliittisten puolueiden luonteva tehtävä. On kuitenkin hyvä seurata lainsäädännön soveltamista muutoksenhakuineen, jotta toimivuutta ja tarpeellisuutta voidaan arvioida luotettavan ja kiistämättömän tiedon pohjalta. Lait ovat astuneet voimaan vuoden 2012 alusta, joten tässä vaiheessa on luontevaa keskittyä lain soveltamisen seuraamiseen. SDP varaa kuitenkin mahdollisuuden käynnistää keskustelu viipymättä, jos lainsäädäntö osoittautuu toimimattomaksi ja johtaa yksittäisten opiskelijoiden tai opiskelijaryhmien vakaviin oikeudenmenetyksiin. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen lainsäädännön soveltamisen seuraamisen osalta. Muilta osin aloite todetaan lähtökohdiltaan perustelluksi, mutta lainsäädännön tuoreus ja siten ratkaisukäytännön puuttuminen eivät mahdollista yhtymistä aloitteeseen täysimääräisesti.
86.
Korkeakoulujen kielipalvelut turvattava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Monissa korkeakouluissa säästötalkoot näyttävät osuvan yhä enemmän kielipalveluihin. Kielten opetusta karsitaan, pakollisille kielten kursseille on hankala päästä suuren hakijamäärän vuoksi sekä kielten kurssien toteutumiselle asetetaan yhä tiukempia ehtoja. Pakollisten kielten kurssien ollessa täynnä vuosi toisensa jälkeen valmistuminen voi viivästyä yhden tai kahden kurssin vuoksi. Yksikään Suomen korkeakouluista ei ole saavuttanut kansainvälistymistavoitteitaan. Tämä suuntaus on vaarallinen, sillä globalisoituvassa maailmassa eri kielten osaajia tarvitaan yhä enemmän. Korkeakoulujen tulee jatkossakin turvata kielten laadukas ja yhdenvertainen opetus ja taata sen saatavuus kaikille opiskelijoille. Kielikurssien huono saatavuus ja taso vaikeuttaa myös valmistumista. Esimerkiksi Oulun yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan yliopiston opiskelijoista osa jättää lähes valmiin tutkinnon kesken, koska kokevat, että tutkintoon kuuluva ruotsin kielen kurssi on liian vaativa. Tällaiseen pelkoon olisi helppo vastata järjestämällä pakollisten kielten kertaavia kursseja, joita ei ole kuitenkaan tarjolla kaikissa korkeakouluissa. Kielikurssien parempi saatavuus tukee myös SDP:n nykyistä tavoitetta kaikkiin tutkintoihin kuuluvasta kansainvälistymisjaksosta. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP toimii jatkossa aktiivisesti yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä korkeakoulujen kanssa kieltenopetuksen laadun ja saatavuuden turvaamiseksi kaikille opiskelijoille. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään huoli korkeakoulujen kielipalveluiden laadun ja saatavuuden heikkenemisestä. Laadukas ja monipuolinen kielipalvelu on tärkeä osa korkeakoulujen kansainvälistymisessä. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa tavoitellaan 106
korkeakouluista aidosti kansainvälisiä koulutus- ja tutkimusyhteisÜjä. Opiskelijoiden kansainvälisiä valmiuksia esitetään parannettavaksi liikkuvuusjaksoilla ulkomaille ja ulkomailta. MyÜs kansainvälistä opetustarjontaa esitetään lisättäväksi kotimaassa, tämä pitänee sisällään myÜs monipuolisen kielten opetuksen. Yhteiskunnan kaikilla aloilla toimitaan kansainvälisessä toimintaympäristÜssä, joka edellyttää hyvää ja monipuolista kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta. Nykyisin vieraiden kielten opetuksessa ja nuorten kielten opiskelun kiinnostuksessa englannin kielellä on ylikorostunut asema. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa esitetään hallituskauden aikana määriteltävän tavoitteet ja toteutustavat kansallisen kielivarannon ja kulttuurien tuntemuksen monipuolistamiseksi. Korkeakoulujen monipuolinen kielitarjonta on tärkeässä roolissa kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi. Kielitarjonnan turvaamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriÜ on ohjauskirjeessään yliopistoiOOH NRURVWDQXW HWWl ¾<OLRSLVWRLOOD RQ WXWNLQWRNRXOXWXNVHQ MlUMHVWlPLVHVVl MD RSLVNHOijoiden tasavertaisessa kohtelemisessa lakisääteisiä velvoitteita. MinisteriÜ pitää ongelmallisena toimintaa, jossa yliopisto aktiivisesti ohjaa tutkinto-opiskelijoitaan suorittamaan tutkinnon osiksi hyväksyttäviä opintosuorituksia muihin oppilaitoksiin ja samalla supistaa omaa tutkinto-RSHWXNVHHQ OLLWW\Yll WDUMRQWDDQVD ¾ PäätÜsesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa korkeakoulujen laadukkaiden ja monipuolisten kielipalveluiden olevan olennainen osa tavoitteessa monipuolistaa kansallista kielivarantoa.
87.
Enemmän tyÜelämävalmennusta yliopistoon Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Yliopisto-opiskelu antaa opiskelijalle teoreettisia valmiuksia ja malleja toimia tyÜssään valmistumisen jälkeen. Yliopistoissa on kuitenkin tuudittauduttu liiaksi akateemiseen vapauteen ja tyÜelämän vaateet on ulkoistettu ammattikorkeakouluihin. Tähän on puututtava. Keskustelu tyÜurien pidentämisestä on ymmärrettävästi kohdistunut myÜs opiskelijoiden pitkähkÜihin opintoaikoihin. Huomiota ei ole kuitenkaan kiinnitetty tarpeeksi tyÜelämäkoulutuksen osuuteen yliopistotutkinnoissa. Ongelma on erityisen relevantti useilla ns. generalistialoilla, joista opiskelija ei valmistu suoraan tiettyyn ammattiin. Näillä aloilla opiskelijan on itse lÜydettävä hänelle sopivin polku tyÜelämään ja osattava rakentaa oma tutkintonsa kilpailukykyiseksi myÜs tyÜmarkkinoilla. Useimmiten generalistialoilla tutkintoon ei kuulu pakollista harjoittelua, ja yliopistojen opinto-ohjauksen tason ollessa erittäin heikkoa myÜskään yliopisto ei kannusta opiskelijoita pohtimaan tulevaisuuttaan jo opiskeluaikana, jolloin valmistumisen jälkeen tyÜelämään siirtyminen on useimmille hyppy täysin tuntemattomaan. Yliopistojen opinto-ohjausta tiivistämällä ja parantamalla ongelmaan voidaan helposti puuttua. Opiskelijoita on kannustettava miettimään koulutuksen jälkeistä tulevaisuutta heti ensimmäisestä vuodesta lähtien. Opiskelijoiden oman osaamisen tunnistamiseen on luotava erilaisia tyÜkaluja (esimerkiksi osaamisportfolio), jotka helpottavat asiantuntijuuteen kasvamista. Yliopistojen on myÜs tarjottava nykyistä laajempaa ja laadukkaampaa opinto-ohjausta sekä luotava kattava alumniverkosto, joka mahdollistaa esimerkiksi mentoroinnin. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP vaatii äänekkäästi yliopistokoulutuksen opinto-ohjaukseen parempaa laatua ja saatavuutta. Lisäksi SDP pitää yllä keskustelua yliopistokoulutukseen liittyvän tyÜelämäkoulutuksen tärkeydestä. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa nostetaan esiin opintojen ohjauksen ja tyÜelämävalmennuksen merkitys yliopisto-opiskelussa. Yliopistojen tyÜelämän yhteyttä on pyritty lähentämään mm. tyÜ107
harjoittelujaksoilla sekä ura- ja rekrytointipalveluilla, jotka palvelevat tänä päivänä kaikissa yliopistoissa. Yliopisto-opiskelun ja työelämän yhteyttä on kuitenkin syytä edelleen tiivistää. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 todetaan, että koulutuksen sisältöjen ajantasaisuus ja opiskelijoiden työurien hahmottuminen ja työllistyminen edellyttävät työelämäyhteyksien tiivistämistä edelleen. Kehittämissuunnitelmassa esitetään myös, että korkeakoulujen työelämäyhteyksiä parannetaan kehittämällä rahoitusperusteita ja ²malleja. Kataisen hallituksen ohjelmassa esitettiin työelämäkasvatuksen vahvistamista kaikilla koulutusasteilla. Toisin kuin aloitteen perustelutekstissä annetaan ymmärtää, on myös ammattikorkeakouluilla edelleen paljon tehtävää, jotta perustehtävän mukainen ympäröivän yhteiskunnan työelämän palveleminen tulee täytetyksi. Aloitteen perustelutekstissä esitetyt keinot tilanteen työelämäyhteyden tiivistämiseksi ovat paikallaan. Tämän lisäksi opettajien yhteyksiä työelämään esimerkiksi työelämäjaksojen kautta tulisi lisätä. Opintoohjauksen laadun parantaminen auttaa pitkällä tähtäimellä opiskelijan kykyä ymmärtää oman alansa työmarkkinoiden toimintaa ja työllistymismahdollisuuksia. Aloitteen otsikossa puhutaan työelämävalmennuksesta, mutta aloitteen esitysosassa työelämäkoulutuksesta. Puoluehallitus toteaa, että korkeakoulujen ja opiskelijan monipuoliset työelämäyhteydet ja niihin liittyvä työelämävalmennus on erillistä työelämäkoulutusta parempi tapa tiivistää korkeakoulumaailman ja työelämän yhteistyötä. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen tiivistää yliopistokoulutuksen ja työelämän yhteyttä eri keinoin sekä pitää tärkeänä opinto-ohjauksen laadun parantamista tämän tavoitteen toteuttamiseksi.
88.
Pakkohausta on luovuttava
Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Ns. pakkohaku velvoittaa kaikki ilman koulutuspaikkaa olevat 18²24-vuotiaat hakemaan työttömyysetuuksien menetyksen uhalla ammatilliseen koulutukseen (toisen asteen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu). Järjestelmä ei yksinkertaisesti toimi. Järjestelmä pakottaa nuoren ottamaan vastaan opiskelupaikan, jota hän ei halua. Pahimmillaan tämä kuluttaa nuoren opintotukikuukausia, joita hän voisi säästää myöhempää, mielekästä opiskelua varten. Järjestelmä vääristää hakutilastoja. Ammattikorkeakoulujen hakutilastot näyttävät hurjilta, koska nuoret on pakotettu hakemaan ilman halua päästä sisälle. Järjestelmä tuottaa paljon kesken jääneitä tutkintoja. Joidenkin alojen läpäisyprosentit ovat erittäin matalia, sillä nämä alat tuovat sisään opiskelijoita, jotka eivät ole motivoituneita tai halukkaita aidosti opiskelemaan kyseisellä alalla. Järjestelmä ei kohtele tasa-arvoisesti ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Nykyinen järjestelmä koskee vain ammatilliseen koulutukseen hakeutumista, joka pakottaa nuoret hakemaan myös ammatilliseen koulutukseen vaikka eivät ole kiinnostuneita muusta kuin yliopistokoulutuksesta. Järjestelmä ei tunnista jo valmiita tutkintoja. Esimerkiksi yliopistosta kandidaatiksi valmistunut 23-vuotias on edelleen velvoitettu hakemaan ammatilliseen koulutukseen, mikäli hän haluaa työttömyyden uhatessa saada työttömyysetuuksia, vaikka hänellä on jo yksi valmis tutkinto. Järjestelmä ei toimi yhteen valintajärjestelmän uudistuksen kanssa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) linjataan, että viimeistään vuonna 2015 korkeakoulujen päävalinnat varataan niille hakijoille, joilla ei ole aiempaa opiskelupaikkaa korkeakoulussa tai jo suoritettua tutkintoa. Pakkohakujärjestelmä kuitenkin pakottaa nuoren ottamaan vastaan opiskelupaikan, jota hän ei välttämättä halua. Tämän paikan vastaanottaminen vaikeuttaa uuden valintajärjestelmän voimaan tullessa merkittävästi pääsyä myöhemmin nuoren mielekkääksi kokemalleen alalle.
108
Järjestelmää ei tarvita. Nuorten yhteiskuntatakuu vastaa hyvin toteutuessaan huomattavasti paremmin siihen tarpeeseen, mitä pakkohakujärjestelmällä yritetään saavuttaa. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP ottaa tavoitteekseen ns. pakkohakujärjestelmän lakkauttamisen. Puoluehallituksen lausunto Työttömyysturvalain mukaan työmarkkinatukeen ei ole oikeutta työttömyysajalta alle 25-vuotiaalla, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Työmarkkinatukeen on kuitenkin oikeus sellaisella 18²24-vuotiaalla ammatillista koulutusta vailla olevalla nuorella, joka on halukas ottamaan vastaan työtä, koulutusta ja osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin sekä aktiivisesti ja jatkuvasti hakeutuu tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen. Alle 25-vuotiaan ammatillista koulutusta vailla olevan katsotaan hakeutuvan aktiivisesti koulutukseen, jos hän hakeutuu yhteishaussa vähintään kolmeen sellaiseen tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen, joiden opiskelijaksi ottamisen perusteet hän täyttää. Työmarkkinatuen saamiseksi tulee alle 25-vuotiaan hakea yhteishaussa peruskoulun oppimäärän suoritettuaan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tai ylioppilastutkinnon suoritettuaan hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen tai toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ylioppilastutkinnon suorittaneille varatussa kiintiössä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti hakeutumisvelvoitteen tarkoituksenmukaisuus arvioidaan. Työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat käynnistäneet tutkimuksen, jonka päätehtävänä on selvittää alle 25vuotiaiden työmarkkinatukioikeuteen liitetyn koulutukseen hakeutumisvelvoitteen ohjausvaikutukset ja tarkoituksenmukaisuus sekä mahdolliset muutostarpeet. Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen siten, että vailla opiskelupaikkaa olevien hakijoiden asemaa parannetaan varaamalla opiskelijavalinnan päävalinnat ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville tuo aiempaa selvemmin esille pakkohakuun liittyvät epäkohdat. Koska pääsy opintoihin helpottuu, kasvaa vain tukia saadakseen opintoihin hakeutuvien mahdollisuus saada opiskelupaikka. Ilman täydentäviä toimenpiteitä tämä johtaa opintojen keskeyttämisen lisääntymiseen. Pakkohaun tavoite on oikea ja tärkeä. Koska yhteiskunta pitää huolta kaikista niistä, jotka eivät voi huolehtia omasta toimeentulostaan, on kansalaisilla velvollisuus pyrkiä mahdollisuuksien mukaan aktiivisesti turvaamaan oma toimeentulonsa. Osa tätä velvollisuutta on osallistuminen koulutukseen, joka parantaa työllistymismahdollisuuksia. Päätösesitys Puoluekokous tunnistaa ns. pakkohakuun liittyvät ongelmat, mutta korostaa tarvetta luoda järjestelmä, joka kannustaa vailla ammatillista koulutusta olevia nuoria hakeutumaan ammattiin johtavaan koulutukseen. Puoluekokous katsoo, että osa nykyjärjestelmän elementeistä on osoittautunut toimiviksi ja että uusi järjestelmä voidaan luoda myös nykyistä lainsäädäntöä kehittämällä.
89.
Opintopisteiden kuormittavuuteen puututtava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Yliopistojen tutkinnonuudistuksen yhteydessä opintoviikot muutettiin opintopisteiksi. Yksi vanha opintoviikko on noin 1,8 opintopistettä. Opintopisteiden myötä opintosuorituksia mitataan tunteina: yksi opintopiste vastaa 27 tuntia opiskelua. Valitettavasti yhden opintopisteen kuormittavuus vaihtelee kuitenkin hyvin voimakkaasti yliopistoittain ja koulutusohjelmittain. Koska esimerkiksi opintotuen saamisen ehtona 109
on 5,0 opintopistettä tukikuukautta kohden, vaikeuttavat epäsuhtaiset opintokokonaisuudet tämän tavoitteen saavuttamista. Myös yliopistojen uudessa rahoitusjärjestelmässä opintopistekertymä on yksi rahoituksen mittareista. Yliopistot saavat rahaa muun muassa sen mukaan, moniko opiskelija suorittaa vähintään 55 opintopistettä vuodessa. Opintopisteiden ylikuormittavuus vaikeuttaa siis myös yliopistojen rahoitusta. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP:n on puututtava opintopisteiden eripainoiseen kuormittavuuteen ja kannustettava korkeakouluja uudistamaan tutkintoja ja opintokokonaisuuksia niin, että todellinen opintojen kuormittavuus vastaa niistä kertyviä opintopisteitä. Puoluehallituksen lausunto Tutkinnonuudistuksessa käyttöönotettujen opintopisteiden vaatima työmäärä on määritelty siten, että vuoden opiskelutyö on 60 opintopistettä, mikä vastaa 1600 tunnin työtä. Tutkinnon vaativa kokonaistyömäärä riippuu tutkinnolle määritellystä tavoitteellisesta suoritusajasta ja siihen liittyvästä tutkinnon opintopisteinä määritellystä kokonaislaajuudesta. Opintojen erilainen vaativuus eri aloilla on ollut pysyvä osa korkeakoulupoliittista keskustelua jo pitkään. 1970-luvulla käyttöön otettiin opintoviikkojärjestelmä helpottamaan tutkintojen kuormittavuuden yhteismitallistamista. Koko opintoviikkojärjestelmän olemassaolon ajan opintoviikkoja kuitenkin kritisoitiin: niiden yhteismitattomuutta yli alojen ja korkeakoulujen rajojen sekä voimakasta riippuvuutta alan ja opettajan käytännöistä. Yliopistojen autonomia opetuksessa on vahva ja opetuksen riippumattomuus poliittisista intresseistä tekee opetuksen ja tutkimuksen autonomiasta myös yhteiskunnallisesti tärkeän arvon. Tästä syystä valtiollisella ohjauksella ei voida, eikä tulekaan voida, suoraan puuttua yliopistojen opetukseen. Valtiollisen ohjauksen keinot ovat epäsuoria, kuten aloitteessa mainittu yliopistojen rahoittaminen sen mukaan kuinka suuri osuus opiskelijoista on suorittanut yli 55 opintopistettä vuodessa. Tällä ja muilla rahoituksellisilla tavoilla yliopistoja kannustetaan mitoittamaan ja järjestämään opinnot siten, että tutkinto on suoritettavissa siihen varatussa ajassa ja siihen käytettävissä olevalla työmäärällä. Keskimäärin opintopisteiden kuormitus näyttää olevan yliopistolaitoksessa vähäisempi kuin niiden nimellinen kuormittavuus. Kun otetaan huomioon tutkimustieto opiskelijoiden opintoihinsa käyttämästä ajasta ja opintojen kokonaiskestosta, jää esimerkiksi maisterintutkinnon keskimääräinen kuormittavuus runsaat tuhat tuntia alhaisemmaksi kuin sen nimellinen laajuus. Tutkintojen tuottaman osaamisen varmistamiseksi tutkintojen vaatiman työmäärän tulisi vastata tutkinnolle määriteltyä laajuutta. Päätösesitys Puoluekokous tunnistaa aloitteen esiin nostaman ongelman, mutta korostaa opetuksen autonomian merkitystä sekä opintosuoritusten vaatiman työn mitoittamista vastaamaan tutkinnon määriteltyä laajuutta.
90.
Valmentavat opinnot osaksi kaikkien korkeakoulujen palvelupalettia Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Maahanmuuttajille suunnatut valmentavat opinnot ovat merkittävä keino vaikuttaa maahanmuuttajien opintopolkuihin. Tällä hetkellä vain murto-osa maahanmuuttajista hakeutuu korkeakoulutukseen.
110
Osana ongelmaa ovat oppilaanohjauksessa tapahtuvat voimakkaat painotukset maahanmuuWWDMLOOH µVRSLYDPPDVWDµ ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta. Opintoohjauksen lisäksi yksi merkittävä ongelma on korkeakoulutukseen valmentavien opintojen sattumanvaraisuus. Todellisuudessa moni maahanmuuttajanuori voisi olla varsin kykeneväinen osallistumaan myös korkeakoulutukseen, jos vain saisi valmentavia opintoja esimerkiksi kohentaakseen kielitaitoaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat tähän asti voineet tarjota valmentavia opintoja riippuen siitä, ovatko olleet halukkaita panostamaan myös maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksien parantamiseen. Usein opintoja on tarjottu hankerahalla, joka tarkoittaa sitä, että hankerahan loppuessa myös koulutus loppuu. On tärkeää, että korkeakoulut ottaisivat maahanmuuttajien koulutuspolkuihin liittyvät ongelmat agendalleen. Jokaisen korkeakoulun tulisi selvittää oman alueensa maahanmuuttajien tavanomaisin koulutuspolku ja alueen kysyntä valmentaville opinnoille. Hankerahoilla tuotettujen opintojen jälkeen valmentavien opintojen jatkumisesta on pidettävä huolta. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP ottaa aktiivisesti kantaa maahanmuuttajien valmentavien opintojen tärkeyden puolesta. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään huoli maahanmuuttajien valmentavien opintojen resurssien riittävyydestä ja niiden tarjonnasta eri korkeakouluissa. SDP tavoittelee yhteiskuntaa, jossa kaikilla olisi taustastaan riippumatta mahdollisuus kouluttautua ja tehdä työtä haluamallaan alalla. Vuonna 2010 voimaan astuneen uuden kotoutumislain tavoitteena oli lisätä erilaisten maahanmuuttajaryhmien pääsyä koulutuksen, erityisesti kielikoulutuksen piiriin. Kotoutumislaissa tunnistetaan kolme erillistä maahanmuuttajaryhmää: kotiäidit, lapsena tai nuorena maahan tulleet sekä työelämässä toimivat maahanmuuttajat. Erityisesti nuoruusiällä maahan tulleiden haasteena on kotimaassa saadun opetuksen yhteensovittaminen Suomessa annettavaan perusopetukseen tai toisen asteen opintoihin. Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan, että erityistä huomiota kiinnitetään niihin maahanmuuttajanuoriin, jotka saapuvat Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella tai oppivelvollisuusiän jälkeen. Maahanmuuttajien jo olemassa olevan osaamisen, kielitaidon ja ammattitaidon tunnustamista kehitetään. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen merkitys maahanmuuttajanuorille valmentavan koulutuksen antajana on keskeinen. Alemmilla koulutusasteilla tehtävä työ säteilee myös korkeakoulutukseen ja siksi olisikin tärkeää, että maahanmuuttajien valmentavien opintojen tarjonta muodostaisi kaikki koulutusasteet sisällään pitävän kokonaisuuden. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 esitetään, että Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen kielikoulutuksen tasoa parannetaan ja laajuutta lisätään niin, että koulutus antaa todelliset valmiudet osallistua mm. maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaan koulutukseen. Maahanmuuttajien korkeakoulutukseen pääsyn esteitä poistetaan mm. kehittämällä ohjausta, opiskelijavalintaa ja muita tukitoimia. Korkeakoulut jatkavat kansainvälisille opiskelijoille suunnatun kielikoulutuksen, harjoittelun ja muiden tukitoimien kehittämistä. Korkeakoulut tarjoavat maahanmuuttajille tutkinnon osia ja niihin liittyvää kotimaisten kielten koulutusta ja muuta täydennyskoulutusta omaehtoiseen opiskeluun ja työvoimakoulutuksena hankittavaksi. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa SDP:n toimineen jo aktiivisesti maahanmuuttajien valmentavien opintojen saatavuuden parantamiseksi. 111
91.
Taiteen korkeakoulutuksen monipuolisuudesta pidettävä kiinni Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Suunnitteilla oleva taideyliopisto on herättänyt keskustelua maamme taiteen korkeakoulutuksesta. Joidenkin tahojen mukaan Suomen kaltaisessa, pienessä maassa taiteen korkeakoulutusta ei ole syytä hajauttaa ympäri maata, vaan Taideyliopistoon olisi syytä keskittää koko Suomen taiteen korkeakoulutus. Taide ei ole kuitenkaan ainoastaan yksittäinen kokonaisuus opetettavia aineita, vaan aivan kuten minkä muun tahansa tieteen, on myös taiteen koulutuksen hyvä olla tekemisissä muidenkin alojen kanssa. Taideyliopistoon tulevien Teatterikorkeakoulun, Sibelius-akatemian ja Kuvataideakatemian lisäksi ylintä taiteen koulutusta tarjotaan Aalto-yliopistossa, Lapin yliopistossa sekä Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksella. Tulevilla kolmella suurella taiteen yliopistotason korkeakoululla on kaikilla selkeä omanlaisensa profiili. Taideyliopistossa voidaan keskittyä puhtaasti taiteeseen, Aaltoyliopistossa taiteen, kaupan ja tekniikan yhdistämiseen ja Lapin yliopistossa taiteeseen ja hyvinvointiin, kestävään kehitykseen sekä palvelumuotoiluun. Kaiken taiteen ylemmän korkeakoulutuksen keskittäminen Taideyliopistoon kaventaisi merkittävästi Suomessa annettavan taiteen koulutuksen suuntautumisvaihtoehtoja ja keskittäisi taiteen opinnot käytännössä ainoastaan puhtaan taiteen opetukseen ja tutkimukseen. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP nostaa monipuolisen taiteen opetuksen ja tutkimuksen merkityksen julkiseen keskusteluun, ja tuo esiin, ettei puolue hyväksy taiteen ylemmän korkeakoulutuksen keskittämistä tulevaan Taideyliopistoon. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa korostetaan monipuolisen taiteen opetuksen ja tutkimuksen merkitystä ja vastustetaan taiteen ylemmän korkeakoulutuksen keskittämistä Taideyliopistoon. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 esitetään Taideyliopiston perustamista yhdistämällä Sibelius-Akatemia, Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu. Kaikilla Taideyliopiston perustajakorkeakouluilla on vahva ja omaleimainen tausta. Taideyliopiston perustaminen tulisikin nähdä ennen kaikkea hallinnollisena projektina, jossa kolme verrattain pientä korkeakoulua saavuttaa skaalaetua yhdistymällä. Tavoitteena on myös nostaa taiteen korkeimman opetuksen ja tutkimuksen merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Suomen yliopistokentän kehittämisessä SDP:n pitkän linjan tavoitteena on ollut se, että yliopistot profiloituisivat entistä vahvemmin määrittämällä oman toimintansa vahvuusalueet ja panostamalla näiden vahvuusalueidensa kehittämiseen. Yliopistokentässä viime vuosina tapahtuneita yliopistojen yhdistämisiä voidaan pitää yhtenä tämän kehityksen ilmentymänä. Taideyliopiston perustaminen tulee nähdä ennen kaikkea tämän kehityksen jatkumona. Sen sijaan ajatus siitä, että Taideyliopiston perustaminen johtaisi taiteen korkeimman opetuksen ja tutkimuksen lakkauttamiseen muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa, tulee torjua. Lisäksi on muistettava, etteivät yliopistojen hallinnolliset rajat saa olla esteenä tieteen alojen väliselle yhteistyölle. Päätösesitys Puoluekokous korostaa taiteen opetuksen ja tutkimuksen merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Puoluekokous pitää perustettavaa Taideyliopistoa mahdollisuutena korostaa taiteen merkitystä edelleen. Muilta osin aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
112
92.
SDP:n toimittava tasa-arvoisen korkeakouluverkon puolesta Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
SDP:n on taisteltava koulutuksellisen tasa-arvon, niin taloudellisen kuin alueellisenkin, puolesta. Maakuntien yliopistoilla on merkittävä alueellinen tehtävä ja huomattavaa erityisosaamista. Huippua ei voi luoda rapauttamalla vahvaa korkeakoulukenttää yhden tai harvan yliopiston suosimisella. Tämä on huomioitava erityisesti käynnissä olevassa keskustelussa koulutusyksikköjen karsimisesta ja keskittämisestä. Maanlaajuinen yliopistoverkko on säilytettävä. Puolueen on toimittava sen puolesta, ettei tiettyjen alojen koulutus ja tutkimus keskity yhdelle paikkakunnalle. Laajaalaisten tutkimusyliopistojen olemassaolo on turvattava. Eliittiyliopistojen syntyminen pääkaupunkiseudulle on estettävä. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP ottaa aktiivisesti kantaa tasa-arvoisen korkeakoulutuksen puolesta. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa vaaditaan puoluetta ottamaan kantaa tasa-arvoisen korkeakoulutuksen puolesta ja puolustetaan maanlaajuista yliopistoverkkoa. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen on sosialidemokraattisen koulutuspolitiikan keskeinen kulmakivi ja alueellinen tasa-arvo yksi sen tärkeimmistä muodoista. Alueellisen tasa-arvon toteutumiseen korkeakoulutuksessa on Suomessa pyritty maankattavalla yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkolla. Alueellisen tasavertaisuuden toteutumista on edistetty myös aloituspaikkojen alueellisella kohdentamisella. Yliopistokoulutuksen tarjonta suhteessa ikäluokkaan on runsainta Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Yliopistopaikkoja ollessa valtakunnallisesti noin 30 prosentille ikäluokasta on näissä maakunnissa aloituspaikat 50 prosentille ikäluokasta. Koko korkeakoulutuksen tarjonnan osalta tarjonta on runsainta näissä samoissa maakunnissa, joissa korkeakoulutuksen aloituspaikka on tarjolla 85²98 prosentille ikäluokasta valtakunnallisen keskiarvon ollessa 67 %. Koulutuksen tarjonnan määrän lisäksi alueelliselle tasa-arvolle on keskeistä myös tarjotun koulutuksen laatu. Korkeakoulutuksessa laadukkaan ja monipuolisen koulutuksen tarjoaminen ja aidon korkeakouluyhteisön synnyttäminen vaatii koulutusta järjestäviltä yksiköiltä riittävän suurta kokoa. SDP:n tavoitteiden mukaisesti hallitus pitää kiinni siitä, että jokaisessa maakunnassa säilyy korkeakoulu. Laadukkaalla korkeakoulutuksella on myös tärkeä merkitys aluekehitykselle. Laadukkaan koulutuksen alueellisesti tasavertaisen saatavuuden varmistamiseksi on kuitenkin perusteltua, että pieniä ja toimintaedellytyksiltään ja houkuttelevuudeltaan heikkoja yksiköitä kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Yliopistopuolella tämä työ on jo varsin pitkällä ja pääosa toimenpiteistä kohdistuu ammattikorkeakoulusektorille. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja korostaa korkeakoulutuksen alueellisesti tasavertaisen saatavuuden ja koulutuksen laadun merkitystä aluekehitykselle, koulutetun työvoiman saatavuudelle sekä alueellisen tasa-arvon toteutumiselle.
93.
Ammattikorkeakouluopiskelijoille automaattinen terveydenhuoltomaksu Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Kunnilla on velvollisuus järjestää opiskeluterveydenhuolto alueellaan opiskeleville toisen ja korkea-asteen opiskelijoille. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluissa on suuria eroja yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden 113
välillä. Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollon järjestää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on kunnallisella puolella. Useilla paikkakunnilla kunnallinen opiskeluterveydenhuolto on puutteellinen ja monen vuoden ajan on tehty töitä toimivamman opiskeluterveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön perustamassa työryhmässä päätettiin kokeilla ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistä YTHS-mallilla vuoden 2011 syksystä alkaen. Kokeilu toteutetaan Seinäjoella sekä Lappeenrannassa, ja se kestää vuoden 2014 loppuun asti. Toiveena on, että kokeilusta saadaan positiivisia tuloksia, jolloin YTHS voitaisiin laajentaa koskemaan valtakunnallisesti ammattikorkeakouluopiskelijoita. Kokeilu rahoitetaan samaan tapaan kuin YTHS:n toiminta. YTHS:n rahoittajia ovat Kela, opiskelijat, yliopistopaikkakunnat ja opetus- ja kulttuuriministeriö. OKM:n osuuden kokeilussa maksaa sosiaali- ja terveysministeriö. Opiskelijoiden omarahoitusosuus perustuu pilottivaiheessa vapaaehtoisuuteen. Toiminnan ennakoitavuuden ja laadun takaamiseksi on välttämätöntä, että automaattisen terveydenhuoltomaksuun kuuluvat kaikki tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat korkeakouluopiskelijat. YTHS:n palvelut ovat kattavia ja helposti saavutettavissa, joten yksittäiselle opiskelijalle 42 euroa vuodessa ei ole suuri summa. Opiskelijoiden omarahoitusosuudesta noin 75 % tulee vakuusluonteisesta terveydenhoitomaksusta, joka jokaisen on maksettava, vaikkei palveluita tarvitsikaan. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP vaatii automaattista terveydenhuoltomaksua mikäli ammattikorkeakouluopiskelijat siirtyvät pilotoinnin jälkeen YTHS:n palveluiden piiriin. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa vaaditaan ammattikorkeakouluopiskelijoille automaattista terveydenhuoltomaksua, mikäli YTHS-mallin pilotoinnin jälkeen AMK-opiskelijat siirtyvät YTHS:n palveluiden piiriin. Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollosta on vastannut pitkään Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, kun taas ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta ovat vastanneet kunnat. Terveydenhuollon erilainen järjestämistapa on johtanut yliopisto-opiskelijat ja ammattikorkeakouluopiskelijat eriarvoiseen asemaan. Siksi YTHS-mallinen terveydenhuoltokokeilu käynnistettiin syksyllä 2011 Seinäjoella ja Lappeenrannassa. Jos kokeilun tuloksena YTHS:n toiminta laajenee kattamaan kaikkien ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon, on perusteltua, että se toteutetaan samalla tavalla kuin yliopistopuolellakin. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
94.
Saamen kielten virtuaaliopetukseen on panostettava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Alkuperäiskansana saamelaisille on perustuslaissa taattu oikeus kieleen ja kulttuuriin ja sen kehittämiseen. Tätä varten on määritelty mm. saamelaisalue (Utsjoen, Inarin, Enontekiön kunnat ja Sodankylän pohjoisosa). Saamen kielten opetus saamelaisalueen ulkopuolella on kuitenkin määritelty maahanmuuttajien kieliopetukseen liittyvään säädökseen eikä siinä ole huomioitu saamelaisten erityisasemaa alkuperäiskansana, vähemmistöryhmänä sekä -kielenä. Saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten mahdollisuus saamen kielten ja saamenkieliseen oppiaineopetukseen on olematon. Muuttoliikkeen seurauksena yli puolet saamelaislapsista ja -nuorista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Suurimpia saamelaiskeskittymiä ovat pääkaupunkiseutu, Oulu ja Rovaniemi. Tämän vuoksi suurin osa saamelaislapsista ja -nuorista ei saa opiskella äidinkieltään.
114
Nykyisin saamelaisalueen ulkopuolella järjestetään kielen opiskelua maksimissaan kaksi tuntia viikossa. Tunnit ovat usein oppilaan kannalta hankalia, koska ne ovat muun opetuksen ulkopuolella. Ryhmät ovat hyvin heterogeenisiä, joten opetus ja sen tehokkuus on vähäistä. Samoissa ryhmissä on äidinkielenään saamea puhuvia, vähän saamea puhuvia sekä täysin kieltä taitamattomia. Kaksi tuntia ei myöskään ole riittävä määrä kielen ylläpitämiseksi ja oppimiseksi, koska lapset ja nuoret elävät kodin ulkopuolella täysin suomalaisessa kieli- ja kulttuurikontekstissa. Laadukas virtuaaliopetus mahdollistaa opiskelun laajoilla alueilla. Virtuaaliopetus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet ja opetusmetodit. Kuitenkin sille on kohdennettava riittävästi resursseja, jotta sen kehittäminen on mahdollista. Virtuaaliopetus itsessään veisi huomattavasti vähemmän taloudellisia resursseja kuin opetuksen järjestäminen paikanpäällä. Se kannustaa myös suomalaisia opiskelemaan saamen kieliä, jotka ovat virallisia kieliä saamelaisalueella, ja näin esimerkiksi työelämän kannalta oleellisia. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP ajaa määrätietoisesti lisäpanostusta saamen kielten virtuaaliopetukseen ja tekee näin työtä alkuperäiskansojemme kulttuurin ja kielten säilymisen puolesta.
95.
Saamen kielen opiskelumahdollisuuksia parannettava saamelaisalueen ulkopuolella Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisilla on perustuslain mukainen kulttuurillinen ja kielellinen itsehallintoalue eli kotiseutualue, joka kattaa Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän pohjoisosan. Muuttoliikkeen seurauksena nykyisin yli puolet saamelaisista asuu saamelaisen kotiseutualueen ulkopuolella. Yli puolet saamelaislapsista ja nuorista jää kokonaan oman kielen ja omankielisen opetuksen ulkopuolelle. Saamelaisalueen ulkopuolinen opetus on maahanmuuttajasäädöksen alla. Opetusta on mahdollista saada 2,5 tuntia viikossa, jos opetusryhmään kuulu 4 saamenkieltä äidinkielenä tai kotona puhuvaa oppilasta. Ryhmät ovat usein hyvin heterogeenisia, koska samassa ryhmässä on eri-ikäisiä ja oppilaille kieli voi olla äidinkieli, passiivinen kieli tai ennestään tuntematon. Nykyisessä tilanteessa koulu jatkaa saamelaisten sulauttamista ja kielenvaihdosta. Opetuksen puutteen vuoksi kieltä puhuvat jäävät luku- ja kirjoitustaidottomiksi äidinkielessään. Heikoimmin kieltä osaavat menettävät kielen kokonaan tai se jää kehittymättä. Kielen säilymisen kannalta positiivinen diskriminointi on tarpeellista. On otettava huomioon alkuperäiskansan kielen uhanalainen asema, mikä vaati erilaista kohtelua kuin maahanmuuttajakielet. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous vaatii puolueen ajamaan saamen kielen opiskelumahdollisuuksien parantamista saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella irrottamalla saamen kielen opetus maahanmuuttajien ja muiden vieraiden kielten opetusta koskevasta asetuksesta ja valmistelemalla säännös, joka koskee opetuksen kokonaisuutta koko maassa ja muutattamalla rahoitusjärjestelmä koskemaan koko maata. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 94-95 Aloitteessa 94 esitetään, että saamen kielen virtuaaliopetukseen on panostettava ja aloitteessa 95 vaaditaan saamen kielen opiskelumahdollisuuksien parantamista saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamelaisalueen koulutuskeskus 6iPL RDKSD KXVJXRYGGiå on Suomessa ainoa ammatillinen oppilaitos, joka antaa opetusta myös saameksi. Sen tehtävänä on palvella saamelaisaluetta ja sen elinkeinoelämää. Suomessa saamen kieltä voi opiskella kolmessa yli115
opistossa: Oulun, Helsingin ja Lapin yliopistossa Rovaniemellä. Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on valtakunnallinen erityistehtävä saamen kielen, kulttuurin ja tutkimuksen kehittäjänä. Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta suunnittelee ja rahoittaa saamenkielistä oppimateriaalia. Osa opetuksesta annetaan virtuaaliopetuksena. Saamelaisten asema kirjattiin Suomen perustuslakiin vuonna 1995. Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinojaan. Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on säädetty oma laki. Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteeseen saamen kielen opetuksen edistämisestä saamelaisalueen ulkopuolella.
96.
Jyrkkä ei yliaikamaksuille Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Opiskelijoiden valmistumista halutaan nopeuttaa ja keskusteluun ollaan nostamassa P\|V QN µ\OLDLNDPDNVXMDµ WDL µYLLYlVW\YLHQ RSLVNHOLMRLGHQ OXNXNDXVLPDNVXMDµ YDOPLVWumisen nopeuttamiseksi. Yliaikamaksut eivät ole todellinen keino puuttua opiskelujen hitaaseen edistymiseen. Asenne, jota opiskelijoita kohtaan osoitetaan, viestii kylmyydestä ja ajattelemattomuudesta. Opintojen pitkittymisen taustalla on aina jokin syy. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että opiskelija ei pysty maksamaan vuokraansa käymättä töissä opintojensa ohella, opinnot eivät vastaa opiskelijan odotuksia tai opiskelijalla on terveydellisiä ongelmia, jotka vaikeuttavat opiskelua. Ensisijaisesti pitäisi pyrkiä puuttumaan näihin syihin ja edistämään opiskelijoiden valmistumista kattavilla opiskelun tukipalveluilla. Nopeasta valmistumisesta voi palkita, mutta nopean valmistumisen ei tule olla itseisarvo. Yliaikamaksut eivät myöskään motivoi suorittamaan kesken jäänyttä tutkintoa loppuun, vaan päinvastoin nimenomaisesti jättämään sen kesken. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP vastustaa opiskelijoihin kohdistettavia yliaikamaksuja ja muita samankaltaisia opintojen viivästymiseen liitettäviä sanktioita. Puoluehallituksen lausunto Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK esittää, että SDP vastustaa opiskelijoihin kohdistettavia yliaikamaksuja ja muita samankaltaisia opintojen viivästymiseen kohdistuvia sanktioita. SONK korostaa opintojen viivästyvän opiskelijasta riippumattomista syistä ja viittaa erityisesti opiskelijan heikkoon toimeentuloon, väärään opiskelualan valintaan ja terveydellisiin syihin opintojen viivästymisen syinä. Yliopisto-opiskelijoista maisterintutkinnon suorittaa seitsemän vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta alle puolet opiskelijoista. Ohjeellinen suoritusaika tutkinnolle on viisi vuotta. Opiskelijoiden toimeentulon turvaava opintotukijärjestelmä kuuluu Suomessa maailman anteliaimpiin. Tästä huolimatta opintojen edistyminen on Suomessa kansainvälisesti vertaillen hidasta ja opiskelijoiden opintoihinsa käyttämä aika vähäinen. Opintotukijärjestelmän uudistaminen 1990-luvun alussa lainapainotteisesta opintorahapainotteiseksi ei odotuksista huolimatta nopeuttanut opintoja. Opintolainan käyttö on meillä kansainvälisesti katsottuna vähäistä. Opintojen aikainen työssäkäynti mainitaan usein keskeiseksi opintoja viivästyttäväksi syyksi, mutta Suomessa myös nuorena ja nopeasti valmistuneet työskentelevät usein opintojensa ohessa ilman, että työskentely hidastaa opintoja. 116
Väärän opiskelualan valinta on usein opintoja viivästyttävä tekijä, josta aiheutuvaan viivästymiseen on syytä vastata kehittämällä joustavia tapoja opintoalan vaihtamiseen korkeakoulujen sisällä ja välillä. Terveydelliset syyt tulee ehdottomasti ottaa huomioon kannustettaessa opiskelijoita opintojen ripeään loppuun saattamiseen, jotta sairauden takia opinnoissa viivästyneet saavat myös oikeudenmukaisen kohtelun. Yliopisto-opiskelijoiden tulisi lisätä viikoittaista opiskeluaikaansa kolmanneksella saavuttaakseen tavoitteena olevan opiskelurytmin. Tällä hetkellä opintojen nopeuteen liittyvät kannustimet toteutuvat pääasiallisesti opintotukijärjestelmän kautta, mikä tarkoittaa kannustinten kohdistuvan käytännössä yksinomaan niihin opiskelijoihin, joiden on toimeentulonsa turvaamiseksi turvauduttava opintotukeen. Niihin opiskelijoihin, jotka eivät nosta opintotukea, ei tällä hetkellä käytännössä kohdistu mitään kannustimia. Opintoaikojen rajausta koskevaa lainsäädäntöä on yliopistoissa sovellettu niin, että harkinnanvarainen jatkoaika on myönnetty kaikille sitä hakeneille. Työurien pidentämiseksi opintojen nopeuttaminen on yhä tarpeen. Samalla on kohtuullista, että opiskelijoille asetetaan myös opintojen etenemiseen liittyviä velvoitteita. Koko sosiaaliturvajärjestelmä perustuu siihen, että esimerkiksi työttömät ovat työmarkkinoiden käytettävissä. Järjestelmän yleisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi on kohtuullista, että ne, joiden koulutus maksetaan yhteisistä varoista, myös suorittavat aktiivisesti opintoja, eivätkä kannustimet kohdistu ainoastaan heikommassa taloudellisessa asemassa oleviin. Päätösesitys Puoluekokous korostaa tarvetta kannustaa opintojen etenemiseen tavalla, joka ei vaaranna sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja koulutuksellisen tasaarvon toteutumista.
97.
Korkeakoulujen mielikuvamainontaan on puututtava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Korkeakoulut markkinoivat usein mielikuvilla. Mainonta saattaa olla hyvinkin räikeää ja usein annetaan sellaisia lupauksia, jotka saattavat harhauttaa koulutuspaikkaa hakevia ja aiheuttaa sen, että opiskelija aloittaa opinnot alalla, joka ei vastaakaan hänen odotuksiaan. Vuonna 2010 tehty tutkimus osoittaa, että joka viides ammattikorkeakouluopiskelija on pettynyt ammattikorkeakoulujen markkinoinnilla luomiin mielikuviin. Mainontaan käytetään valtavia summia rahaa, jotka voisi käyttää korkeakoulun sisällä paremminkin, esimerkiksi opinto-ohjauspalveluiden kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen välistä kilpailua voidaan poistaa sillä, että asetetaan ammattikorkeakoulujen tarkempi profiloituminen tavoitetilaksi. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP ryhtyy aktiivisesti ajamaan alas korkeakoulujen mielikuvamainontaa. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa vaaditaan korkeakoulujen mielikuvamainonnan suitsemista. Selvitysten mukaan esimerkiksi ammattikorkeakoulut markkinoivat vuonna 2011 yhteensä yli kahdella ja puolella miljoonalla eurolla. Julkisesti rahoitetut korkeakoulut siis kilpailevat opiskelijoista veronmaksajien rahoilla. Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan joka viides amk-opiskelija on pettynyt ammattikorkeakoulujen markkinoinnilla luomiin mielikuviin. Lisäksi yliopistoihin luotavan opiskelijapalautejärjestelmän tulisi huomioida korkeakoulujen mainonta ja niiden vastaavuus opiskelijoiden kohtaaman todellisuuden kanssa. Myös korkeakoulujen rahoitusperusteissa opiskelijapalautteiden hyödyntämistä tulee korostaa.
117
Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen siltä osin kuin se koskee harhaanjohtavaa mielikuvamainontaa.
98.
Jokainen ansaitsee koulutustaan vastaavan työpaikan Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Laadullisella työllistymisellä tarkoitetaan koulutustasoa vastaaviin työtehtäviin työllistymistä. Korkeakoulujen rahoitusjärjestelmiä pitää kehittää niin, että laadullinen työllistyminen saadaan rahoituskriteeriksi. Näin korkeakoulu on velvollinen panostamaan koulutuksen laatuun ja työelämäyhteyksiin. Opintojen aikana saavutetut työelämäyhteydet säilyvät myös opiskelujen jälkeen, joten on tärkeää, että korkeakoulu varmistaa, että suhteet työelämään ovat kunnossa ja korkeakoulun opetustasoa kunnioitetaan työelämässä. Opiskelemaan mennessään opiskelijan päätavoite on työllistyä kyseiselle alalle. Mikäli työllistyminen on heikkoa, saattaa opiskelumotivaatio kärsiä ja opintoaika pitkittyä. Jokaisella opiskelijalla on oikeus työllistyä koulutustaan vastaavaan tehtäviin, ja korkeakoulun tulee toimia niin, että tämä tavoite saavutetaan valmistuttua. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP ryhtyy aktiivisesti ajamaan laadullista työllistymistä yhdeksi ammattikorkeakoulujen rahoituskriteeriksi ja vaatii, että työllisyyskriteerin osuutta yliopistojen uudessa rahoitusmallissa kasvatetaan. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään laadullisen työllistymisen tuomista korkeakoulujen rahoituskriteeriksi ja työllisyyden voimakkaampaa painottamista yliopistojen rahoituksessa. Koulutus parantaa merkittävällä tavalla yksilön asemaa työmarkkinoilla. Perusasteen koulutuksen varassa olevista työikäisistä töissä on alle 40 prosenttia kun ammatillisen koulutuksen suorittaneilla osuus on lähes 70 % ja korkeakoulututkinnon suorittaneilla yli 80 %, joillakin aloilla yli 90 %. Työllistymisen lisäksi keskeistä on tarkastella, miten työllistyminen tapahtuu suhteessa hankittuun koulutukseen. Laadullisella työllistymisellä viitataan työn tasolliseen ja sisällölliseen vastaavuuteen suhteessa hankittuun koulutukseen. Laadullista työllisyyttä voidaan mitata sekä ns. objektiivisilla että subjektiivisilla mittareilla. Objektiiviset mittarit perustuvat asiantuntija-arvioihin työn ja suoritetun koulutuksen suhteesta. Subjektiivisilla mittareilla arvio perustuu henkilön omaan käsitykseen työtehtäviensä vaativuudesta ja sisällöstä suhteessa koulutuksensa vaativuuteen ja sisältöön. Laajemmin on käytössä näistä subjektiivinen mittaustapa. Koulutuksen ja työn tasollisen ja sisällöllisen vastaavuuden perusteella vastaajat jakautuvat neljään ryhmään, joista koulutusta vastaavissa tehtävissä olevina pidetään niitä, joilla työtehtävät vastaavat koulutusta sekä sisällöllisesti että vaativuudeltaan. Suomessa laadullista työllisyyttä on tutkittu lähinnä yliopistoista valmistuneiden osalta. Ammattikorkeakoulutuksen osalta tutkimusta on saatavissa varsin suppeasti ja ammattikoulutettujen osalta hyvin heikosti. Kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että laadullisesti heikko työllistyminen on sitä yleisempää, mitä lyhyempi ja kapeaalaisempi ammattiin johtava koulutus on. Laadullisesti heikko työllistyminen on siis yleisintä lyhyen ammatillisen koulutuksen suorittaneilla ja harvinaisinta yliopistokoulutetuilla. Rahoitusperusteena laadulliseen työllistymiseen liittyy lukuisia ongelmia. Koulutuksen ja seurannasta saatavien tulosten välillä on niin pitkä viive, että käytännössä korkeakoulua rahoitettaisiin pääosin lähes kymmenen vuotta aiemmasta toiminnasta.
118
Kapea-alainen täsmäkoulutus johtaa lyhyellä aikavälillä hyvään työllistymiseen, mutta työuran edetessä kapea-alaisuus kääntyy taakaksi ja työllisyys jää heikommaksi. Laadullisen työllistymisen painottaminen rahoitusperusteena kannustaisi korkeakoulua maksimoimaan lyhyen tähtäimen laadullisen työllistymisen, mikä voisi tapahtua yhteiskunnan intressien vastaisesti pidemmän aikavälin työllistymisen kustannuksella. Laadullinen työllistyminen soveltuu heikosti tilanteisiin, joissa työelämän rakenteet muuttuvat nopeasti ja aiemmin tietyn tyyppisiin tehtäviin valmistaneella koulutuksella olevat henkilöt joutuvat hakeutumaan muiden alojen tehtäviin. Tällöin laadullinen työllistyminen rankaisisi mittarina niitä korkeakouluja, joiden antama koulutus mahdollistaa työllistymisen myös oman perinteisen alan ulkopuolelle. Päätösesitys Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
99.
Opintotuki säilytettävä opintorahapainotteisena Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Opintolainan suhteellista osuutta opintotuesta ei tule nostaa. Opintotuen on säilyttävä opintorahapainotteisena ja opintovelkaantumisen oltava vapaaehtoista. Opintotuki on opiskelijan ensisijainen toimeentulon muoto. Opintotuki koostuu tällä hetkellä opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja vapaaehtoisesta opintolainasta. Viime vuosina käyty keskustelu opintojen pitkittymisestä asettaa paineita myös opintotuen kehittämiselle. Opintotuen alhainen taso pakottaa opiskelijat työskentelemään opintojensa ohella. Opintoaikojen venymisen yleisin syy onkin työssäkäynti. Opintotukea kehittämällä voidaan kannustaa päätoimiseen opiskeluun ja näin lyhentää tutkinnon suorittamiseen käytettävää aikaa. On selvää, että päätoimisen opiskelun mahdollistava opintotuki vaatii opintotuen tason nostamista. Vallitsevassa taloustilanteessa opintotuen kehittämiseen käytettävissä olevat resurssit ovat kuitenkin niukat, jolloin paine kohdistuu opintolainan kehittämiseen ja sen tason nostamiseen. Opintolainajärjestelmää on kuitenkin syytä kehittää edelleen. Kannustinjärjestelmät, kuten opintolainavähennys, eivät ole hyödyttäneet valtaosaa opiskelijoista, saati lisänneet opintolainan houkuttelevuutta. Nykyiset kannustinjärjestelmät tulee purkaa ja niistä vapautuvat resurssit käyttää opintovelkaantumisen riskien minimoimiseen. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP sitoutuu opintotukijärjestelmän säilyttämiseen opintorahapainotteisena vastustaen opintolainan suhteellisen osuuden nostamista opintotuesta ja kehittämään nykyistä opintolainaa niin, että sen kannustinjärjestelmät puretaan ja riskisuojia kehitetään. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että puolueen tulisi sitoutua opintotuen säilyttämiseen opintorahapainotteisena. Lisäksi aloitteessa esitetään, että opintolainaa tulisi kehittää purkamalla kannustinjärjestelmiä. Nykyinen opintotukijärjestelmä koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Itsenäisesti asuvalle korkeakouluopiskelijalle opintotuen enimmäismäärä Suomessa on tällä hetkellä noin 800 euroa kuukaudessa. Toisen asteen opiskelijalla puolestaan tuen enimmäismäärä on vajaat 750 euroa kuukaudessa. Opintolainan osuus Suomessa itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan tuessa on alle 38 %, itsenäisesti toisella asteella opiskelevalla 40 %. Lainan osuus tuesta on säilynyt enintään 40 %:ssa koko nykyisenkaltaisen opintotukijärjestelmän olemassaolon ajan, noin 20 vuotta. Lainan osuutta tuesta voidaan pitää maltillisena. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen opintotukijärjestelmässä itsenäisesti asuvalla opiskelijalla lainan 119
osuus tuesta on toiseksi alhaisin. Tanskassa lainan osuus koko tuesta on noin 34 %. Norjassa lainan osuus tuesta on 60 % ja Ruotsissa noin 65 %. Islannissa opintotuki on kokonaan opintolainaa. Suomessa opiskelijat velkaantuvat opintolainan perusteella muissa Pohjoismaissa opiskeleviin nähden maltillisesti, kaikkein vähiten. Kansaneläkelaitoksen tilastojen perusteella korkeakouluopiskelijoista noin kolmanneksella on valmistumishetkellä opintolainaa. Tanskalaisista opiskelijoista vajaalla 40 %:lla on lainaa, ruotsalaisilla yli 70 %:lla. Norjassa sikäläistä opintotukea nostavista yli 95 %:lla on opintolainaa, Islannissa kaikilla. Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden opintolainan määrä valmistumishetkellä on noin 6 000 euroa (mediaani). Opintorahaa saaville korkeakouluopiskelijoille otettiin käyttöön automaattinen opintolainan valtiontakauksen myöntäminen 1.8.2011 lukien. Takauksen myöntäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opiskelijan on nostettava opintolainaa. On tarpeen seurata, miten lainatakauksen automaattinen myöntäminen vaikuttaa opintolainan käyttöön. Opintolainan käyttöä on syytä kuitenkin syytä lisätä edelleen nykyisestä. Opintotuessa otettiin vuonna 2005 käyttöön verotuksen opintolainavähennys määräajassa korkeakoulututkinnon suorittaneelle. Vähennyksen tavoitteena oli kannustaa opiskelijoita nopeampaan valmistumiseen ja opintolainan ottamiseen. Opintolainavähennys ei ole tilastojen mukaan olemassaolonsa aikana lisännyt opintolainan käyttöä eikä sillä ainakaan toistaiseksi ole ollut vaikutusta opintoaikojen lyhenemiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi opintolainavähennysjärjestelmän toimivuuden tämän hallituskauden aikana. Arvioinnissa on syytä olla kriittinen ja myös verovähennyksen poistamista on harkittava. Samalla tulee pohtia mahdollisia muita kannustimia opintolainan käyttämiseen. Opintolainan käyttäminen tarvitsee kannustimia jatkossakin. Kannustimien on oltava yksinkertaisia ja niiden päämääränä on oltava opiskeluaikojen lyhentäminen. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että opintolainan käytön lisäämiseksi opintorahaa täydentävänä opintojenaikaisen toimeentulon rahoitusmuotona on kehitettävä kannustimia. Puoluekokous katsoo, että muilta osin aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin ja viittaa aloitteen 73 vastaukseen.
100.
Opintotuen asumislisän vuokrakattoa korotettava
Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Opintotuen asumislisä on nykyisellään täysin riittämätön opiskelijan asumiseen useimmilla paikkakunnilla. Asumislisän vuokrakatto on 252 euroa, johon saakka asumislisää saa 80 % asumismenoista, maksimissaan siis 201,60 euroa. Nykyinen vuokrakatto ei kata lähellekään asumiskustannuksia varsinkaan suurimmissa yliopistokaupungeissa. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP pyrkii korottamaan asumislisän vuokrakattoa vastaamaan paremmin tämän päivän asumiskustannuksia ja opiskelijoiden tarpeita. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että opintotuen asumislisän vuokrakattoa on korotettava. Opintotuessa asumislisä on tasoltaan eniten jäljessä kustannuskehitystä. Vuokrakatto on 252 euroa kuukaudessa, mikä ei ole riittävä yleiseen vuokratasoon nähden edes opiskelija-asunnoissa. Asumislisää ei myöskään makseta kesäajalta, ellei opiskelija suorita tällöin opintojaan. Muissa asumisen tukemisen järjestelmissä (yleinen asumistuki, eläkkeensaajien asumistuki ja sotilasavustuksen asumisavustus) ei ole samanlaista tarveharkintaa, vaikka asuminen on kaikkien perusoikeus. 120
Voidaan perustellusti kysyä tarvitaanko Suomessa neljää tasoltaan ja ehdoiltaan erilaista asumisen tukemisen järjestelmää? On arvioitava yhteen, yhtenäiseen asumisen tukemisen järjestelmään siirtymistä Suomessa pidemmällä aikavälillä. Opiskelijoiden asumisen tukeminen olisi perusteltua irrottaa opintotuesta ja siirtää se erillisen asumisen tukijärjestelmän vastattavaksi. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Puoluekokous toteaa lisäksi, että on vakavasti pohdittava siirtymistä yhteen, yhtenäiseen asumisen tukemisen järjestelmään.
101.
Ruotsin kielen opiskelun aloitusikää alennettava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Peruskoulun ruotsin kielen opetusta tulisi muuttaa niin, että opetus alkaisi viimeistään viidennellä luokka-asteella. Aikaisempi ruotsin kielen opiskelun aloitus tarkoittaisi oppimisvaatimuksien jakaantumista pidemmälle ajalle, jolloin opetuksen monimuotoisuus voitaisiin turvata ja oppimiselle tulisi paremmat edellytykset. Varsinaisia oppimistavoitteita ei siis nostettaisi, mutta nykyiset tiivistahtiset ruotsin kielen peruskouluopinnot jaettaisiin useammalle vuodelle. Nykyinen ruotsin kielen opiskelun aloitusajankohta seitsemännellä luokalla on ongelmallinen yläluokille siirtymisestä sekä murrosiän alkamisesta johtuen. Myös tästä syystä opetuksen aloittaminen aikaisemmin olisi järkevää. Nykyistä varhaisempi aloitusikä voisi kohentaa ruotsin kielen osaamista, kun kieltä saisi opiskella rauhallisempaan tahtiin ja opiskelun aloittaminen siirtyisi pois hankalasta kehitysvaiheesta. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP avaa keskustelun ruotsin kielen opiskelun mielekkäästä aloitusajankohdasta. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että peruskoulun ruotsin kielen opetusta tulisi muuttaa niin, että opetus alkaisi viimeistään viidennellä luokka-asteella. Suomi on ollut perinteisenä tasaarvomaana ollut myös vähemmistökieltä puhuvien oikeuksien mallimaa, mutta viime vuosina kansalaisten ruotsin kielen taito on heikentynyt. Euroopan neuvosto on kahdesti huomauttanut, että tuomioistuinten ja viranomaisten kyky palvella ruotsin kielellä on rapautunut. Muun muassa Opetushallitus on esittänyt, että ruotsin kielen opetuksen aloittamista aikaistettaisiin nykyisen seitsemännen luokan sijaan jo kuudennella luokalla. Vuosina 2001 ja 2008 tehdyt arviot kotimaisten kielten osaamisesta osoittavat, että ruotsin osaaminen on selvästi heikentynyt. Esimerkiksi ylioppilaskokeissa ruotsin osaaminen on heikentynyt. Valtioneuvoston kanslia on asettanut syksyllä 2011 Kansalliskielistrategia-hankkeen, jossa ruotsin kielen asemaa käsitellään. Lisäksi opetusministeriön tuntijakotyöryhmä käsittelee aihetta kevään 2012 aikana. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja pitää keskustelua ruotsin kielen opiskelun aloitusajankohdasta tarpeellisena.
102.
Suomalaista opinto-ohjausta kehitettävä
Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite
Suomalaista koulutusjärjestelmää kehutaan yli maamme rajojen, mutta silti maassamme rehottaa korkea nuorisotyöttömyys, tuhansia nuoria on työkyvyttöminä ja koulupu121
dokkaita on vuosittain n. 10 000. Ongelma on erityisen suuri ammatillisella puolella, missä opinto-ohjaaja joutuu pahimmillaan ohjaamaan jopa 700 nuorta. Suomen OpintoOhjaajien SOPOn suositus on 250 ohjattavaa per opo, Ammattiin Opiskelevat SAKKIn, Suomen Lukiolaisten Liitto SLLn ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJn suositus on 200. Myös opinto-ohjauksen laatuun on puututtava. Opinto-ohjaajille on tarjottava jo hankittua osaamista täydentävää koulutusta vuosittain, jotta heillä olisi ajantasainen ymmärrys sekä suomalaisesta että eurooppalaisesta korkeakoulupolitiikasta ja alati muuttuvasta korkeakouluverkosta. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP toimii sen eteen, että opinto-ohjaajalla ei olisi enempää kuin 200 oppilasta tai opiskelijaa ohjattavanaan, ja että opinto-ohjaajille tarjotaan nykyistä enemmän koulutusta suomalaisen ja eurooppalaisen korkeakoulupolitiikan uusista tuulista. Puoluehallituksen lausunto Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloitteessa esitetään, että suomalaista opinto-ohjausta on kehitettävä ja että kouluihin ja oppilaitoksiin on luotava vähimmäismitoitukset opiskelija-opinto-ohjaaja ² suhteesta. Opetushallituksen selvitys osoittaa, että 39 % lukiolaisista ja 43 % ammatillisen koulutuksen opiskelijoista koki saaneensa liian vähän opinto-ohjausta. Vailla opinto-ohjaajan kelpoisuutta kaikista perusopetuksen opinto-ohjausta antavista opettajista oli 41 % ja lukiossa 49 %. Ammatillisista oppilaitoksista vertailukelpoista tilastoa ei ole. Päätoimisen opinto-ohjaajan ohjattavien määrä vaihtelee suuresti. Kun sopivana ohjattavien määränä voidaan pitää noin 200-250, on nykyisillä ohjattavien määrillä opintoohjaukselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen usein mahdotonta. Voidaksemme vastata tulevaisuuden haasteisiin, meillä ei ole varaa huonosti hoidettuun opinto-ohjaukseen. On tärkeää ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin opinto-ohjauksen puutteiden korjaamiseksi. Ammattimaisella ja riittävällä ohjauksella voidaan opintoaikoja lyhentää, opintojen keskeyttämistä vähentää, välttää turhia välivuosia ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Nivelvaiheen ohjausta tehostamalla voidaan saavuttaa sosialidemokraateille tärkeä tavoite koulutustakuun toteutumisesta. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen pitäen tavoitteena yhtä opinto-ohjaajaa 200²250 oppilasta tai opiskelijaa kohti.
103.
Maksuton koulutus on tasa-arvoisen yhteiskunnan peruspilari Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Maksuttoman koulutuksen kannattamisessa on kyse arvovalinnasta. Maksuton koulutus on tasa-arvoisen yhteiskunnan kivijalka ja koulutuksen kustantaminen on yhteiskunnan vastuulla. Maksuton koulutus luo parhaat edellytykset sosiaalisesti tasa-arvoiselle yhteiskunnalle ja sen kansainvälisen kilpailukyvyn kasvulle. Koko yhteiskunnan läpileikkaava sivistys on välttämätön hyve hyvinvoinnin luomiseksi, ja epävarmoinakin aikoina yhteiskunnan kannattaa sijoittaa koulutukseen. Maksuton korkeakoulutus on ehdoton valtti suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistymisessä. Kansainvälistyminen on olennainen osa yhteiskunnan kehittymistä. Maksuton koulutus on lisäksi useissa tutkimuksissa osoitettu erinomaiseksi työkaluksi estämään sosiaalista segregaatiota. Korkeakouluissa käynnissä oleva lukukausimaksukokeilua ei kokeilujakson päättyessä tule jatkaa. Kokeilu uhkaa korkeakoulutuksen yhdenvertaista saatavuutta ja koulutusjärjestelmän kansainvälistymistä kestämättömällä tavalla. Ruotsissa lukukausimaksujen käyttöönotto on vähentänyt ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää 90 %, ja siellä jo 122
elinkeinoelämäkin on alkanut kannattaa lukukausimaksujen poistoa, sillä ulkomaalaisten opiskelijoiden puute esimerkiksi tekniikan aloilta on jo luomassa työvoimapulaa näille aloille. Suomen tulee ottaa oppia tästä kehityksestä ja luopua lukukausimaksukokeilusta jo varhaisessa vaiheessa. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP puolustaa maksutonta koulutusta sosiaalisesti tasa-arvoisen yhteiskunnan peruspilarina ja edistää kaikessa toiminnassaan lukukausimaksukokeilun lopettamista. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että SDP puolustaa maksutonta koulutusta sosiaalisesti tasaarvoisen yhteiskunnan peruspilarina ja edistää kaikessa toiminnassaan EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita koskevan lukukausimaksukokeilun lopettamista. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen on sosialidemokraattisen koulutuspolitiikan keskeisin tavoite. Koulutuksen maksuttomuudella eri koulutusasteilla on pyritty siihen, että kaikilla olisi taustaansa ja varallisuuteensa katsomatta yhtäläinen mahdollisuus osallistua koulutukseen. Tämä toteutuu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä varsin hyvin. Keskeisin puute maksuttomuuden toteutumisessa on päivähoito ja siihen liittyvä varhaiskasvatus. Varhaiskasvatus on tutkitusti tehokas tapa kaventaa lasten taustasta johtuvia eroja oppimistuloksissa ja sosiaalisessa asemassa ja SDP onkin aktiivisesti edistänyt päivähoidon maksuttomuutta. Perusopetus ja sen oppimateriaalit ovat maksuttomia lukuun ottamatta kotiopetuksessa olevia lapsia. Toisen asteen koulutuksessa oppimateriaalit ovat maksullisia ja toisen asteen ammatillisesta tutkintoon johtavasta koulutuksesta peritään maksuja opintojen ylittäessä suositusajan. Korkeakoulutuksessa avoimesta korkeakoulutuksesta sekä korkeakoulujen tarjoamasta täydennyskoulutuksesta peritään maksuja. Korkeakoulujen tarjoama tutkintoon johtava koulutus on maksutonta lukuun ottamatta institutionaalisille tilaajille suunnattua tilauskoulutusta sekä EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille suunnattua lukukausimaksukokeilua. Aikuiskoulutus on pääosin maksullista, mutta osin julkisin varoin tuettua, mikä osin lisää aikuiskoulutuksen kasaantumista jo valmiiksi koulutetuille väestöryhmille. Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tavoitteena on, että suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee vuonna 2015 yhteensä 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Näistä opiskelijoista tulee vuonna 2015 arviolta 12 000 EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Tällä hetkellä valitettavan pieni osuus ulkomaalaista opiskelijoista jää Suomeen opintojensa jälkeen. Opiskelijoiden omia toiveita koskevan selvitystiedon perustella voidaan arvioida, että varsin suuri osa täällä opiskelevista ulkomaalaisista opiskelijoista voisi harkita jäämistä Suomeen myös opintojensa jälkeen. Tällä hetkellä opintojen jälkeistä työllistymistä haittaavat yhä työmarkkinoiden asenteiden lisäksi maahanmuuttajien työllistymisen lainsäädännölliset esteet. Suomen ikärakenteen nopeasti muuttuessa ja huoltosuhteen heikentyessä on aiempaa tärkeämpää kyetä varmistamaan, että nykyistä suurempi osa ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista työllistyy tänne opintojensa jälkeen. Puoluehallitus pitää tarpeellisena käynnistää koulutus- ja työvoimahallinnon yhteistyönä viipymättä strategisen valmistelun, jossa arvioitaisiin missä määrin ja millä keinoin tulevaan työvoimatarpeeseen voitaisiin vastata lisäämällä kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomen työmarkkinoille myös valmistumisensa jälkeen. Strategian toimeenpanon tulisi alkaa viimeistään vuoden 2013 syksyllä. Päätösesitys Puoluekokous korostaa koulutuksen maksuttomuuden merkitystä koulutuksellisen tasa-arvon saavuttamisessa eri koulutusasteilla sekä yhteiskunnallisen 123
oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa ja velvoittaa puolueen edistämään kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomen työmarkkinoille opintojensa jälkeen.
104.
Ohjelma kielellisen syrjinnän poistamiseksi
Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite
Suomen kielen täydellisen osaamisen puuttuminen ei saa aiheuttaa kielitaitoon perustuvaa syrjintää vuorovaikutustilanteissa erityisesti oppilaitoksissa tai työelämäyhteyksissä. Suomen kielen käyttäminen on edellytys toimivaan vuorovaikutukseen työelämässä, oppilaitoksissa ja vapaa-aikana. Suomessa on vuosisadan ajan kehitetty suomalaista kulttuuria ja identiteettiä suomen kielen pohjalta. Nyt kun Helsingissä on sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten vieraskielistä väestöä on erityisesti Helsingin seudulla ryhdyttävä poistamaan henkisiä esteitä vieraskielisten ja kantaväestön vuorovaikutuksen välillä. Vuoden 2010 lopussa Helsingissä asui runsaat 63 000 vieraskielistä henkilöä, mikä on 11 prosenttia Helsingin väestöstä. Jos Helsingin vieraskielinen väestö muodostaisi oman kuntansa, se olisi asukasluvultaan Suomen 15. suurin kunta ja ehkäpä kaikkein elinvoimaisin: paljon lapsia, runsaasti työikäisiä ja vähän vanhuksia. Kokonaisuudessa Suomessa on vielä varsin vähän ulkomaalaisia. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2009 lopussa Suomessa asui ulkomaiden kansalaisia kaikista EU-maista seitsemänneksi vähiten. Kuitenkin maahanmuuttajien määrä on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana räjähdysmäisesti kasvanut myös Suomessa eikä tälle globaalille väestön siirtymisen suuntaukselle ole vähenemistä luvassa. (Tilastokeskus: http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2011-06-21_001.html). Aloitteen ideana on selvittää ei äidinkielenään suomea puhuvien lasten ja nuorten sekä työssäkäyvien aikuisväestön ongelmia vuorovaikutustilanteissa: kielipuolen asema aiheuttaa ilmeistä syrjäyttämistä ja syrjäytymistä. Tämän vuoksi suomenkielisiä tulee siedättää hyväksymään epätäydellisesti kieltä puhuvia. Koko maailma on täynnä huonoa englantia puhuvia mutta kuitenkin toisiaan halukkaasti ymmärtäviä ihmisiä. Vuorovaikutuksen lisäämiseksi ja samalla paremman kielitaidon oppimiseksi tulisi etsiä uusia keinoja kieleen perustuvien ongelmien tunnistamiseen ja uusien ratkaisujen löytämiseksi niin opetuksessa, työelämässä, viranomaisten kanssa asioidessa kuin kansalaistoimintaan osallistumisessa. Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry esittää, että SDP ottaa tavoitteekseen laatia ohjelman kielellisen syrjinnän poistamiseksi kouluissa ja työelämässä. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään ohjelmaa kielellisen syrjinnän poistamiseksi kouluissa ja työelämässä. Maahanmuuttajat kohtaavat työelämässä ja kouluissa edelleen valitettavan paljon ennakkoluuloja, joiden muodostumista edesauttaa suomen kielen taidon puutteellinen osaaminen. Aloitteessa lähdetään purkamaan ongelmaa siitä, että kieleen liittyviä ennakkoluuloja tunnistettaisiin ja pyrittäisiin ehkäisemään valtaväestön asenteita epätäydellisesti suomea puhuvien kohdalla. Samalla on kuitenkin muistettava, ettei suomen kielen taidon puutteellisen osaamisen hyväksyminen yhteiskunnassa saa johtaa maahanmuuttajille tarkoitetun kielikoulutuksen resurssien vähentämiseen. Suomen kielen taito on edelleen merkittävin tapa maahanmuuttajalle päästä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. SDP:n Maahanmuuttopoliittisessa raportissa todetaan, että kotoutuminen edellyttää myönteistä ja rakentavaa asennetta myös kantasuomalaisilta. Koulujen kansainvälisellä kasvatustyöllä on tässä yhteydessä tärkeä merkitys. Myönteistä vuorovaikutusta voidaan myös tukea kehittämällä monimuotoista kaupunki- ja palvelurakennetta, tar-
124
joamalla tiloja eri väestöryhmien kohtaamisille sekä välittämällä maahanmuuttajille tietoa osallistumismahdollisuuksista. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja toteaa sujuvan maahanmuuton ja kotoutumisen edellyttävän kantaväestöltä rakentavaa suhtautumista vieraskielisten puutteelliseen suomen kielen taitoon. Puoluekokous korostaa tarvetta taata maahanmuuttajille riittävä suomen kielen ja kulttuurin opetus.
105.
SDP:lle korkeakoulupoliittinen linjapaperi
Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite
Suomen korkeakoulukentässä tapahtuu jatkuvasti merkittäviä ja nopeatempoisia muutoksia. SDP tarvitsee päivitettyä, selkeää ja konkreettista korkeakoulupoliittista linjapaperia, jotta voidaan vastata asianmukaisesti korkeakoulukentän nopeasti muuttuviin haasteisiin ja varmistaa johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys päätöksenteossa jatkuvista muutoksista ja uudistuksista huolimatta. Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry esittää, että SDP ryhtyy toimiin korkeakoulupoliittisen linjapaperin valmistelemiseksi. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään SDP:lle korkeakoulupoliittisen linjapaperin valmistamista. SDP:llä ei ole erillistä korkeakoulupoliittista ohjelmaa tai linjapaperia, vaan korkeakoulupolitiikkaa käsittelevät linjaukset perustuvat puoluekokousaloitteista annettuihin puoluekokouspäätöksiin sekä vuonna 2010 hyväksyttyyn Varjosta valoon ²tulevaisuusohjelmaan. Viime vuosina SDP on tehnyt erillisiä ohjelmia vanhuspolitiikasta ja työelämän kehittämisestä (Uuden työn manifesti) sekä raportteja Itä-Suomen kehittämisestä, metropolipolitiikasta ja maahanmuuttopolitiikasta. Suomalaisessa korkeakoulukentässä tapahtuu jatkuvasti suuria muutoksia, kuten aloitteessa todetaan. Vähintään yhtä merkittäviä muutoksia on kuitenkin menossa varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisen asteen kehittämisessä ja aikuiskoulutuksessa. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja toteaa, että koulutuskentän muutokset eivät rajoitu ainoastaan korkeakoulukenttään. Puoluekokous velvoittaakin puoluehallituksen valmistelemaan seuraavalle puoluekokoukselle koulutuspoliittisen linjapaperin.
106.
Opiskelun ja työnteon yhdistäminen Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite
Työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta on välttämätöntä. Nuorten opintojen jouduttamista on pidetty yhtenä tärkeänä tekijänä työurien pidentämisessä. Opintotukijärjestelmä rakentuu nykyisin opintorahan ja opintolainan muodostamasta kokonaisuudesta. Opintoraha on liian alhainen elämiseen. Työmarkkinat ovat epävarmat ja tämä aiheuttaa sen, että nuoret eivät uskalla ottaa lainaa opintorahan täydentäjäksi. Monet sen sijaan käyvät työssä lainan ottamisen sijaan. Nykyisenä ylivelkaantumisen aikana tämä ei liene ole kovin huono piirre. Nuorten työssäkäynti on hyvää valmentautumista työelämään ja osoittaa aktiivisuutta. Nuorten työnsaannin esteenä on myös usein työkokemuksen puute. Opintojen ohella tehty työ, varsinkin oman alan työ, helpottaa työnsaantia valmistumisen jälkeen Nykyjärjestelmä rankaisee kohtuuttomasti opiskelijan työssäkäynnistä.
125
Talousnäkymät ovat sen verran epävarmat, että merkittävää opintorahan korotusta ei ole näköpiirissä. Tämän vuoksi olisi tarpeen parantaa opiskelun ja työn yhteensovittamista. Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää, että opiskelijan työtulojen vaikutusta opintotukeen lievennetään siten, että vapaasti ansaittu työtulon määrä on sitä suurempi, mitä aktiivisemmin nuori opiskelee. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että opiskelijoiden opiskeluaikaista työntekoa tulisi helpottaa siten, että opintotuen tulorajat sidotaan opintosuoritusten määrään. Opintotuki on osa yhteiskunnan rahoittamaa sosiaaliturvaa. Sosiaaliturva on poikkeuksetta tarveharkintaista. Yhtenä tarveharkinnan muotona huomioidaan tuensaajan tulot. On siis perusteltua, että opintotuessa on käytössä tulorajat. Opintotuessa yhtenä tarveharkinnan kriteerinä on myös päätoiminen opiskelu. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että opiskelijan on suoritettava lukuvuosittain tietty määrä opintoja, jotta hän ei joudu opintojen edistymisen valvontaan. Korkeakouluopiskelijoilla opiskelijoiden on suoritettava vähintään 5 opintopistettä käyttämäänsä tukikuukautta kohden. Toisen asteen opiskelijoilla riittävä opintojen suoritusvaatimus on 3 opintoviikkoa tukikuukautta kohden. Opintotuessa opiskelijan omat tulot otetaan huomioon niin sanotun vuositulomallin mukaisesti. Mallissa opiskelijan vapaa tulo, jonka opiskelija voi ansaita ilman, että se vaikuttaa tuen määrään, riippuu opiskelijan kalenterivuoden aikana käyttämien opintotukikuukausien määrästä. Vuositulomalli antaa joustavasti opiskelijalle mahdollisuuden ansaita vuositulorajansa verran miten vain kalenterivuoden aikana. Malli on myös yksinkertainen toimeenpanna eikä se riipu opiskelijan opintoalasta. Opintoalat oppilaitoksissa ovat hyvin erityyppisiä. Esimerkiksi osa opintoaloista vaatii luonteensa vuoksi paljon opiskelijan läsnäoloa opintojaksoilla, toiset vähemmän. Myös lukuvuosittain tarjolla olevien opintojen määrät vaihtelevat opintoaloittain. Tämä johtaa siihen, että opintojen suorittamismahdollisuudet eivät ole eri alojen opiskelijoilla samat. Opintojen suorittamismäärään perustuva vuositulomalli olisi epätasa-arvoinen ja hyödyttäisi eniten esimerkiksi kaupallisen ja teknisen alan opiskelijoita, joilla on eri selvitysten mukaan keskimäärin muita opiskelijoita korkeammat tulot jo opiskeluaikana. Lisäksi tällainen opintosuorituksien määrään perustuva vuositulomalli olisi hankala toimeenpanna. Lisäksi opiskelijalle opintosuorituksiin perustuva vuositulomalli aiheuttaisi todennäköisesti vuosittaisia tulorajamuutoksia, riippuen siitä kuinka paljon opiskelija voisi vuosittain suorittaa opintojaan. Opintotuen tarkoitus on myös toimia sosiaalietuutena, joka varmistaa opintojen aikaisen toimeentulon. Tästä syystä opintotuki kohdentuu niille, joiden tulot eivät muuten riitä opintojen aikaisen toimeentulon takaamiseen. Esityksen mukainen opintotuen muuttaminen opiskelijapalkaksi lisäisi opintotuen kustannuksia suuntaamalla lisätukea niille opiskelijoille, joiden tulot jo muuten riittäisivät opintojen aikaisen toimeentulon varmistamiseen. Esitetty muutos ei parantaisi heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa vaan lisätuki suuntautuisi jo nyt parhaassa taloudellisessa asemassa oleville opiskelijoille. Kun otetaan huomioon, että opintotuki sallii olennaisesti laajemman työssäkäynnin kuin mikään muu sosiaalietuus, tarkoittaisi muutos käytännössä opiskelijoiden asettamista täysin eriarvoiseen asemaan muiden sosiaaliturvaan turvautuvien väestöryhmien kanssa. Päätösesitys Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
126
KUNTA-, KAUPUNKI- JA ALUEALOITTEET 107.
Lähidemokratian turvaaminen kuntarakenneuudistuksessa Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite
Jyrki Kataisen I hallitus on ohjelmansa mukaisesti käynnistänyt kuntarakenneuudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitusohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista tyÜssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan keskeisistä peruspalveluista. Vahva peruskunta kykenee myÜs tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyÜhÜn, ja se voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Toteutuessaan hallitusohjelman mukainen kuntarakenneuudistus on merkittävin uudistushanke suomalaisen kunnallishallinnon historiassa. Uudistuksen jälkeen kuntarakenne pohjautuu täysin erilaiselle ajattelulle kuin nykytilanteessa. Kuntien ja erilaisten kuntien yhteistoimintarakenteiden lukumäärä tulee vähenemään merkittävästi. Tältä osin kysymys on eräällä tavalla juurille palaamisesta; vastuu palvelujen järjestämisestä on suoraan jokaisella yksittäisellä kansanvaltaisesti ohjatulla kunnalla, ei kuntayhtymällä tai muulla kuntien yhteistoimintaorganisaatiolla. Hallitusohjelman lähtÜkohta kansanvaltaisen ohjauksen palauttamisesta kunnallisten palvelujen järjestämiseen on kannatettava ja ensiarvoisen tärkeä. Uudistusta toteutettaessa on kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettei siirrytä epädemokraattisista hallintohimmeleistä kuntalaiset demokratiavajeellaan vieraannuttaviin etäisiin byrokratian linnakkeisiin. Kunnallisen palvelujärjestelmän legitimiteetti murenee, mikäli kunnallisten palvelujen järjestämisvastuu katoaa yksittäisen kuntalaisen näkÜkulmasta tunnistamattomalle taholle. Uudessa kuntarakenteessa kuntien keskimääräinen asukasluku kasvaa, ja tulevaisuuden kunnassa voi olla useita vahvoja paikallisyhteisÜjä, entisiä kuntia ja kaupunkeja. Nykyisessä tilanteessa on mahdollista, että kunnan sisällä oleva vahva paikallisyhteisÜ saattaa jäädä kokonaan ilman edustusta vaaleilla valitussa valtuustossa, näin esimerkiksi Helsingin Vuosaaressa. Kuntauudistuksen valmistelussa onkin lÜydettävä keinoja näiden paikallisyhteisÜjen toimintaedellytysten vahvistamiseksi siten, että kuntalaisen lähipalvelujen järjestäminen säilyy aidosti kansanvaltaisessa ohjauksessa. Keinoina tähän ovat esimerkiksi erilaiset lähi- tai kunnanosademokratiamallit, kenties myÜs vaaleilla valittavat kunnanosavaltuustot. Keskeinen edellytys lähidemokratian toimimiselle paikallisyhteisÜssä on aitojen vaikuttamismahdollisuuksien luominen sekä taloudellisten resurssien kanavoiminen paikallisyhteisÜn käyttÜÜn. Lähidemokratiamallia luotaessa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, ettei paikallisyhteisÜn toiminta voi olla kunnasta irrallista, vaan sen on tuettava kunnanvaltuuston asettamaa strategiaa. Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta esittää, että kuntarakenneuudistusta koskevassa valmistelussa ja päätÜksenteossa mukana olevat sosialidemokraattista puoluetta edustavat tahot kiinnittävät erityistä huomiota demokratian toteutumiseen uudessa kuntarakenteessa ja kehittävät tarvittaessa erityisiä malleja, joilla kansanvaltaisen päätÜksenteon toteutuminen voidaan taata myÜs uusien kuntien paikallisyhteisÜissä.
108.
Demokratian muodot ja ulottuvuudet SDP:n kuntavaaliohjelman keskiÜÜn TÜÜlÜn Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite
¾.DLNNL SROLLWLNRW RYDW URLVWRMD MRWND YDLQ KDPXDYDW HWXLVXXNVLD LWVHOOHHn, ja politiikka RQ OLNDLVWD SHOLl VXOMHWWXMHQ RYLHQ WDNDQD ¾ 'HPRNUDWLDQ NULLVL WXQWXX VXRPDODLVHVVD arjessa monella tavalla. Niin eurooppalainen päätÜksentekoprosessi kuin politiikka ylipäänsä saivat tuomion viime eduskuntavaaleissa. Epäluottamus poliitikkoihin tulee ilmi
127
mediassa, katugallupeissa ja nettisivuilla. Kadunmiehen käsitys politiikanteon välttämättÜmyydestä hämärtyy ja innostus äänestämiseen katoaa. Samaan aikaan sosialidemokraatit kuitenkin uskovat vakaasti tekevänsä tyÜtä oikeudenmukaisuuden ja tyÜllisyyden eteen, huono-osaisimpien puolesta ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion elinvoiman turvaamiseksi. Mutta viesti tahtoo kadota ennen kuin se pääsee perille. Nykyhallituksen ohjelmassa oleva kuntauudistus pelottaa kansalaisia rajuudellaan: saadaanko mammuttikuntia, joissa asukkaat kadottavat perinteisen paikallisidentiteettinsä ja päätÜksenteko karkaa etäiseksi jääville päättäjille? Nykytilanteessakin täysin kasvottomat kuntayhtymät vastaavat esimerkiksi vesiasioista, julkisesta liikenteestä ja terveydenhoidosta. Tunnetun esimerkin mukaan 35 000 asukkaan Vuosaaren kaupunginosasta ei ole yhtään edustajaa Helsingin kaupunginvaltuustossa. Julkisten palveluiden laatu ei aina vastaa kuntalaisten odotuksia. Kaavoitusprosesseissa asukkaat turhautuvat, kun heitä kyllä kuullaan muttei kuunnella. Kokemus siitä, ettei yksittäinen ihminen pysty vaikuttamaan mihinkään, demokratiavaje, ulottuu lähikorttelista globaalihallintaan. Samaan aikaan toisaalla Yksityisissä yrityksissä on jo pitkään puhuttu käyttäjälähtÜisestä tuotesuunnittelusta, kun on oivallettu, etteivät parhaatkaan insinÜÜrit laboratorioissaan pysty suunnittelemaan hyviä tuotteita. Asiakkaat on otettu mukaan kehitystyÜhÜn. Japanilaisessa autoteollisuudessa kehitettiin liukuhihnan tilalle tiimityÜ, kun opittiin hyÜdyntämään tyÜntekijÜiden osaamista. Arabikevät osoitti jälleen, millainen poliittinen voima kansanliike voi olla. Occupy Wall Street on liikkeellä talouselämän ylivoimaa vastaan. KansalaisjärjestÜt organisoivat maailmanlaajuisia kampanjoita esimerkiksi ympäristÜkysymyksissä. Suora demokratia ei siis ole kadonnut mihinkään, vaikka uskommekin edustuksellisen demokratian laillisuuden ylivoimaan. Asukasdemokratian monet kasvot Helsingin kaupunginhallituksen asettama Demokratiaryhmä esitti marraskuussa 2011 antamassaan raportissa useita asukasosallistumisen muotoja, joita on tarkoitus pilotoida ja ottaa sitten laajemmin käyttÜÜn. Niihin kuuluvat osallistuva budjetointi, asukaspaneelit, aluefoorumit, kouludemokratia, sähkÜisen osallistumisen eri muodot, kansalaisosallistumisen edellyttämien tilojen järjestäminen ja tarkempi jatkovalmistelu kuntatason kansanäänestyksen käyttÜÜnottoa varten. Erityistä huolta kannettiin siitä, miten kaikkein hiljaisimpien ääni saadaan kuuluviin ja miten asukasosallistumisen muotoja kehitetään tukemaan kansalaisten omaehtoista toimintaa. DePRNUDWLDQ YDKYLVWDPLVHQ WDYRLWH HL ROH HWWl ¾SllWWlMlW WXOHYDW OlKHPPlV NDQVDD¾ YDDQ VLLWl HWWl NDQVDQYDOWD WRWHXWXX TÜÜlÜn Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että SDP ottaa demokratian vahvistamisen yhdeksi kuntavaalien keskeisistä teemoista. Pystyäkseen tiivistämään puolueen näkemyksen ja kuntavaaliohjelmassa annettavan viestin puolue nimeää tyÜryhmän selvittämään parhaita lähidemokratian käytäntÜjä eri puolilla maailmaa ja kirjaamaan puolueen näkemyksen siitä, miten kansanvaltaa Suomessa halutaan kehittää.
128
109.
Kunnallisen demokratian kehittäminen kuntaliitosten ja kuntien yhdistymisen yhteydessä Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite
Viiden viimeisen vuoden aikana on Suomessa toteutettu 57 kuntaliitosta. Vuonna 2006 Suomessa oli Ahvenanmaa mukaan lukien yhteensä 431 kuntaa ja nyt viisi vuotta myöhemmin, vuonna 2011, kuntia on 336. Suomen Kuntaliitto on käynnistänyt Uusi Kunta 2017 projektin, jonka puitteissa pohditaan ja selvitetään minkälainen on toiminnaltaan uusi kunta ja kunnallinen itsehallinto sekä päätöksentekojärjestemä. Kunnallisen demokratian kehittyminen vaatii oman keskustelunsa ja kuntaliitoksien yhteydessä tulee varmistaa se, että uusien ja suurempien kuntien asukkailla, kaikkialla kunnan alueella on tasaveroinen mahdollisuus osallistua ihmisiä itseään koskevaan päätöksentekoon ja palvelujen tarjonta sekä saatavuus on kaikkien ulottuvilla. Kuntien itsehallinto tulee jatkossakin edellyttämään itsenäistä päätöksentekoa veronkannosta sekä verovarojen käytöstä. Tasausjärjestelmän puitteissa edelleenkin kohdistetaan avustuksia heikommassa asemassa oleville kunnille. Kuntakoon suurentuessa ja järjestelmän kehittyessä pyritään kokonaisuudessa kuitenkin tehostamaan kuntien taloudenpitoa ja hallinnon tuottavuutta. Tätä ei kuitenkaan tule tehdä siten, että päätöksenteko kunnissa keskittyy ja kuntien eri alueilla eriarvoisuus lisääntyy. Kuntien itsehallinnon ja demokraattisen päätöksenteon kehittämiseksi tulee vakavasti miettiä ongelmaa, joka syntyy kun päätöksenteko keskittyy liitoskunnan kaikista kehittyneimpään keskukseen. Miten tasaveroisesti kunnan eri alueet jatkossa pystyvät olemaan mukana asukkaita koskevassa päätöksenteossa ² kunnanvaltuustoissa ja lautakunnissa. Keskittyykö päätöksenteko pikkuhiljaa suurkunnan keskustaan. Kiinnostava ratkaisu pitkällä aikavälillä ² kolme tai neljä valtuustokautta ² olisi valita vaaleissa kuntaliitoskunnalle yksi yhteinen kunnanvaltuusto, jossa lähtökohtaisesti olisi edustettuna kunnan eri osista tulevat ehdokkaat. Samalla vaaleissa valitaan kullekin kuntaliitoksessa mukana olleelle kunnalle/alueelle aluelautakunta ² kultakin alueelta ehdokkaina olevista. Vaali- ja äänioikeus paikallisen lautakunnan valinnassa olisi vain kunkin alueen äänioikeutetuilla. Vaalien jälkeen kuntaliitoskunnalla olisi yksi kunnanvaltuusto ja useita aluelautakuntia. 1\W RWHWWDLVLLQ Nl\WW||Q (XURRSDQ 8QLRQLVVD Nl\W|VVl ROHYD µOlKHLV\\VSHULDDWHµ VXEVidiariteettiperiaate), jossa määritetään ne kunnallisen päätöksenteon alueet, joista päättää yhteinen valtuusto. Niin ikään määritetään ne alueet, joista päättää vaaleilla valittu aluelautakunta. Aluelautakunnilla on myös käytössään asukaslukuun suhteutettuja varoja, joita se voi käyttää tämän periaatteen mukaisesti alueensa omiin tarpeisiin. Tässä päätöksentekomallissa kuntaliitoskunnan valtuusto ratkaisee suuret linjauskysymykset, joita kunnan virkamiehistö valmistelee. Aluelautakunnat korvaavat nykyiset lautakunnat ja käsittelevät kaikki alueen asiat vaikkapa pienempiin valmistelujaostoihin jakaantuneena tarpeen mukaan. Kuntaliitoskunnan valtuuston ja aluelautakuntien avulla on mahdollista taata demokraattisen päätöksenteon ja osallistumisen mahdollisuus kaikissa kunnan osissa. Läheisyysperiaatteen avulla on edellytykset luoda ihan oikeasti alueen eri osille mahdollisuus alueen kehittämiseen ilman että alueita koskeva päätöksenteko eriytyy ja keskittyy liitoskunnan valtuustolle alueen pääkeskukselle ja keskustassa asuville päättäjille. Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että Puoluekokous päättää tukeakseen järkevää kuntakehitystä ja alueellisesti terveiden ja elinkelpoisten kuntaliitosten aikaansaamista vahvistaa kuntademokratiaa ja kunnan eri osien asukkaiden osallistumista päätöksentekoon uusissa kuntaliitoskunnissa. Tavoitteeseen pääsemiseksi pyritään kuntalakia muuttamalla kehittämään kunnille hallintojärjestelmä, joka perustuu kuntaliitoskunnan valtuuston ja alueellisten lautakuntien valintaan samoilla valeilla. Val129
tuuston ehdokkaat ovat koko liitoskunnan alueelta kun taasen aluelautakunnan vaali- ja äänikelpoisia voivat olla ko. alueen asukkaat. PäätÜksenteossa käytetään EU:sta tuttua läheisyysperiaatetta soveltaen kunnalliseen päätÜksentekoon. Aluelautakunnilla on asukaslukuun mitoitettu, omaa päätÜksentekoa tukeva rahoituksellinen puite, jolla taataan mahdollisuus päätÜstenmukaiseen toimintaan ja toteutukseen. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 107-109 Kuntauudistusta on vietävä kokonaisuutena eteenpäin ottaen erityisesti huomioon demokratian toimivuus ja kehittäminen vahvoissa peruskunnissa. Kuntarakenteita uudistettaessa on aina varmistettava demokratian toteutuminen ja lähipalveluiden tasa-arvoinen saatavuus koko Suomessa. Kuntien yhteistyÜtä tulee Suomessa olemaan jatkossakin. TällÜin on varmistettava hallinnon läpinäkyvyys ja edustuksellinen demokratia. Kuntauudistuksen yhteydessä on aktiivisesti selvitettävä muissa maissa, erityisesti pohjoismaissa toteutettuja alue- ja lähidemokratiakokemuksia. Esimerkiksi Tukholma on jaettu kuuteen vaalipiiriin ja jokaiselta alueelta valitaan valtuustoon alueen väestÜmääräinen osuus valtuutetuista. Näin pyritään vähentämään alueellista eriarvoistumista ja edistämään yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Alueellisesti tasa-arvoisen edustuksellisuuden lisäksi on varmistettava kunnan eri alueiden asukkaiden vaikutusmahdollisuudet alueensa kehittämiseen. TällÜin on syytä kiinnittää huomiota niin maaseutumaisten kuin taajaan asuttujen kuntien erityispiirteisiin niin, että erilaisilla kylä- ja kunnanosayhdistyksillä on oikeata vaikutus- ja päätäntävaltaa alueensa asioihin. Poliittisen ja demokraattisen vaikuttamisen lisäksi paikallisyhdistysten toimintaedellytykset tulee turvata. Erityisen tärkeätä on tietoteknisten mahdollisuuksien edistäminen ja sähkÜisten palaute- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen. PäätÜsesitys Puoluekokous yhtyy aloitteisiin ja viittaa demokratiaohjelmaan.
110.
Kuntapalvelujen riittävyyden ja laadun turvaaminen Porvoon TyÜväenyhdistys ry:n aloite
Oikeistolainen kuntapolitiikan intressissä ei ole menestyvä, tuloksellinen julkinen palvelu. LainsäädännÜllä/ sen puutteella ja talouden niukkuuteen vedoten tuetaan yksityisVHNWRULQ YRLWWRD WDYRLWWHOHYLHQ \ULW\VWHQ WRLPLQWDD ¾PDUNNLQDRVXXGHQ¾ NDsvua. Sen RKHVVD ODDMDOWL RPDNVXWXQ ¾MXXVWRK|\OlSROLWLLNDQ¾ VLYXWXRWWHHQD RQ YDKYLVWXQXW MXONLVHQ sektorien palvelujen arvostelu ja heikennyt niiden tuottajien - henkilÜkuntamme - hyvinvointi ja toiminnalliset edellytykset. Näin oikeistolainen ideologia heikentää myÜs esimerkiksi terveyttä edistäviä ennaltaehkäiseviä kunnallispalveluja ja perhepalveluja. Toimintamalli kasvattaa kalliiden erityspalvelujen tarvetta. Porvoon tyÜväenyhdistys ry esittää, että SDP pitää erittäin tärkeänä kuntapalvelujen ja palvelujen tarpeen täysimääräistä vastaavuutta. Tämän turvaamiseksi puolue edellyttää kuntien huolehtivan - henkilÜstÜn osaamistasosta, tyÜssä viihtymisestä ja toimivasta palkitsemisjärjestelmästä ² toteuttavan porrastettua palvelujärjestelmää niin, että ammatillisesti vaativimmat palvelut tuotetaan itse tai yhteistyÜssä muun julkisen palvelutuotannon kanssa ja ne palvelut, jotka määrältään ja vaativuudeltaan ovat 130
-
111.
vähäisempiä tai joiden tarve on lyhytaikainen, voidaan ostaa päteviltä tuottajilta ja että, yhteenliittymineen pitävät palvelusopimuksen solmimisen erityisenä edellytyksenä osoitettavissa olevaa vaikuttavuutta, palvelun laatua ja kykyä palvelun tilaajan määrittämään palveluaikaiseen yhteistyöhön.
Palveluiden kilpailuttamisen perusteita tarkennettava - yltiöyksityistämiselle rajat Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite
Tilanne palvelujen kilpailuttamisessa on osin riistäytynyt hallinnasta. Kustannussäästöihin vedoten tai niitä haettaessa kilpailutus on viety toimintoihin, joissa mm. laatu, turvallisuus, työehtojen noudattaminen ja työturvallisuus jää sivuosaan. Samalla vilpillinen kilpailu erilaisin harmaan talouden keinoin on saanut lisääntyvää jalansijaa. Lopputuloksena palveluiden tarvitsijat saavat yhä huonompaa palvelua. Myös kunnallisen rakentamis- korjaustoiminnan ja huollon osalta yksityistäminen laaduttoman kilpailuttamisen kautta on johtamassa alan toiminnan vääristymiseen ja pitemmällä aikavälillä kalliimpiin lopputuloksiin. Tämä nähdään jo nyt myös hyvinvointi- ja terveyspalveluiden osalta. Keikkalääkäreiden käyttö on johtanut mm. turhiin tutkimuksiin ja kasvaneisiin terveydenhoitokuihin. Myös ammattitaidon -osaamisen valvonta on vaikeaa tai mahdotonta keikkailun ja alihankinnan mahdollistavassa kilpailutuksessa. Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että SDP ryhtyy edustajiensa kautta toimiin selkeiden pelisääntöjen ja kriteereiden laatimiseksi yksityistämisen haittojen torjumiseksi. On rajattava toiminnat, joissa laatua ei kilpailuttamisella pystytä valvomaan. On myös ennen yksityistämistä selvitettävä tarkemmin kuntien yhteistyö sekä valtion tukien korvamerkintä kyseisiin toimintoihin. Myös valvontakeinot on uudistettava estämään epäterve ja haitallinen tilanne. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 110-111 Puoluehallitus yhtyy aloitteissa esitettyyn huoleen kuntapalvelujen saatavuuden ja laadun varmistamisesta kaikille kansalaisille ja toteaa, että laaja yksityistäminen ja kuntapalvelujen ulkoistaminen muodostaa vakavan uhan tasa-arvoiselle suomalaiselle hyvinvointimallille. Monet kunnat ovat lyhytnäköisesti ulkoistaneet ja yksityistäneet palveluitaan viitaten muun muassa hankinta- ja kilpailulainsäädäntöön. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa yksityisten palvelutuottajien omistuksen keskittyminen yhä voimakkaammin ulkomaisten pääomasijoittajien käsiin on heikentänyt kunnallista päätösvaltaa. Kun samalla yksityisten toimijoiden menot kasvavat kuntien omaa toimintaa nopeammin, kuntatalous on kiristymässä muun muassa yksityistämisestä ja ulkoistamisesta johtuen. Kuntalaiset joutuvatkin maksamaan kuntaveron ja palvelumaksujen lisäksi yksityisten yritysten voitot, joista osa valuu maamme rajojen ulkopuolelle. Kuntien henkilöstöstä noin kolmannes jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä samanaikaisesti, kun hoiva- ja hoitopalvelujen kysyntä kasvaa ikärakenteen muuttuessa. Kuntahenkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen on hyvinvointipalvelujen tärkeä tekijä. Tähän on kiinnitettävä vakavaa huomiota, jotta nykyisen henkilöstön osaamistaso ja työssä jaksaminen ja sen myötä myös työelämässä pysyminen nykyistä pidempään voidaan varmistaa. Kuntien omaa palvelutuotantoa on edistettävä ja laajennettava. Näin estetään myös hoivayritysten liian voimakas ja epäterve laajentuminen. Kuntien kumppaneina jatkossakin tulee olla ensisijaisesti niin sanottu kolmas sektori ja sellaiset yhdistykset ja toimijat, joiden toiminnassa korostuu yhteinen etu ja kansalaisten laadukas palvelu. Hallitusohjelmassa haitalliseen kilpailuttamiseen on kiinnitetty vakavaa huomiota. Hallitusohjelmassa todetaan: µNXQWLHQ VXRUDKDQNLQWDPDKGROOLVXXNVLD HGLVWHWllQ MD VRVLDDOLterveys- ja työllisyyspoliittiset sekä muut laatutekijät otetaan nykyistä paremmin huo131
mioon julkisissa hankinnoissa. Kansallisia kynnysarvoja nostetaan lähemmäksi EU-direktiivitasoja ja tavaroiden ja palveluiden kansallista kynnysarvoa nostetaan tuntuvasti OlKHOOH (8 Q N\QQ\VDUYRDµ Näiden hallitusohjelmakirjausten toteuttamista on kiirehdittävä samalla, kun kuntien hankintaosaamista on kehitettävä. Palvelujen valinnanvapautta tulee hallitusti edistää niin, että tasa-arvo palvelujen saatavuudessa säilyy. Erilaisilla uusilla palvelutuotannon järjestelyillä, kuten palveluseteleillä, ei saa nostaa kansalaisten palvelujen omavastuita eikä lisätä eriarvoisuutta. Nämä on jokaisessa kunnassa aina selvitettävä ennen päätösten tekemistä. Kuntien on aina varmistettava oman palvelutuotannon riittävyys ja huolehdittava siitä, että palvelukokonaisuudet säilyvät. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että kuntapalvelujen oikeudenmukainen saatavuus ja laatu ovat hyvinvointivaltion kehittämisen ydinkysymyksiä. Hallitusohjelman kirjaukset kuntien hankintamenettelyn uudistamiseksi on pikaisesti toteutettava. Puoluekokous edellyttää lisäksi, että puoluehallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin SDP:n uuden kuntapalvelustrategian laatimiseksi.
112.
Metropolihallinto todeksi Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n aloite
SDP:n puoluehallitus käsitteli ja hyväksyi kokouksessaan 16.6.2010 raportin Sykkivä sydän ² suomalainen metropoli. Siinä hahmotellaan hyvin Helsingin seudun kehittämistä kansanvaltaisempaan suuntaan. Asiakirja on ainutlaatuinen kokonaisuus, jollaista ei löydy muilta puolueilta. Tikkurilan Työväenyhdistys ry esittää, että puoluekokous velvoittaisi puoluehallituksen ja puolueen edustajat maamme hallituksessa toimiin puoluehallituksen 16.6.2010 hyväksymän asiakirjan linjausten. Puoluehallituksen lausunto Metropolialueella SDP tarkoittaa 16 kunnan aluetta (nykyinen Helsingin seutu + Lohja ja Porvoo). Malli, joka pystyy samanaikaisesti hyödyntämään alueen voimavarat ja lisäämään yhteistä sitovaa päätöksentekoa, on metropolimalli. Sen lähtökohtana on, että metropolille luodaan yhteinen demokraattinen hallinto, jolle erikseen päätetään tehtävät, toimivalta ja hallintomalli. Metropolihallinnon päätökset olisivat kuntia sitovia. Metropolihallinnon tulisi ensisijaisesti edistää alueen yhdyskuntarakenteen eheää kehitystä ja keskittyä erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) asioihin. Samalla valtion ja kuntien kesken toteutettua aiesopimusmenettelyä erityisesti MALasioiden osalta on edelleen kehitettävä ja laajennettava. Hallituksen muodostamisvaiheessa SDP edellytti vahvasti sellaista hallitusohjelmakirjausta, jossa päätettäisiin erillisen metropolilain säätämisestä. Vaikeiden neuvottelujen jälkeen hallitusohjelmassa on päätetty selvittää mahdollisuudet erilliselle metropolilainsäädännölle. Ympäristöministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat 23.1.2011 metropolipolitiikan neuvottelukunnan edistämään metropolitiikkaa. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru.
132
Metropolipolitiikan ohjauksesta vastaa hallinnon ja aluekehityksen neuvottelukunta ja sen valmistelusta ja toteutuksesta kukin ministeriö omalla hallinnonalallaan. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen kuntauudistuksen linjaukset huomioonottaen.
113.
Uusien velvoitteiden lisääminen kunnille ilman niihin osoitettua rahoitusta lopetettava Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite
Valtion toimesta on viime vuosina osoitettu yhä enemmän palveluiden tuottamisvelvoitteita kunnille. Näiden velvoitteiden rahoittamiseen ei kuitenkaan ole osoitettu riittävää rahoitusta, jolloin kunnat ovat joutuneet itse rahoittamaan palveluiden tuottamisen. Tämän kaltainen kehitys on omiaan pakottamaan kunnat kunnallisverojen nostamiseen. Mainitun kaltainen kehitys on omiaan jouduttamaan kielteisessä mielessä ns. tasaverokehitystä kunnallisveron ollessa luonteeltaan tällainen vero. Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että SDP tukee jatkossa sellaista kehitystä, jossa valtion kunnille määrittämiin uusiin velvoitteisiin tulee aina samassa yhteydessä osoittaa myös riittävä rahoitus valtion toimesta.
114.
Kunta ² valtio -suhde määriteltävä uudelleen peruspalvelujen turvaamiseksi Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite
Subjektiivisten perusoikeuksien toteutuminen on vaarantunut merkittävästi taloudellisen laman ja harjoitetun porvarillisen politiikan seurauksena. Useat perusoikeudet eivät käytännössä toteudu tasavertaisesti eri puolella Suomea, vaikka niiden tukena ovat perustus- ja kuntalait. Sosiaaliset terveyserot ovat Suomessa kasvaneet väestön keskuudessa Euroopan kärkivauhtia. Julkisen terveydenhuollon tila on huolestuttava ja järjestelmää ajetaan poliittisin perustein alas. Samalla monikansalliset pörssiyhtiöt ostavat pala palalta suomalaista terveydenhuoltoa. Peruspalvelujen saatavuus velkaantuvissa kunnissa uhkaa pysyvästi vaarantua, mikäli lakisääteisten velvoitteiden ja nykyisen palvelujen rahoitusjärjestelmän suhdetta ei saateta tasapainoon. Monissa Euroopan maissa meillä Suomessa subjektiivisina oikeuksina tunnetut perusoikeudet toteutetaan paikallistasolla valtion toimesta. Näin on esimerkiksi perusopetuksen kanssa, mikä on kohdistettu Ranskassa ja Italiassa valtion tehtäväksi Opettajien palkkaus rahoitetaan suoraan valtion budjetista, jolloin koulujen opettajat ja paikalliset opetusviranomaiset ovat valtion paikallisviranomaisia. Kuntiin kohdistuu nykyisessä ja yhä pahenevassa taloudellisessa ahdingossa merkittäviä veronkorotuspaineita ja samalla kuntataloudessa toteutetaan rankkoja säästöjä. Nykyinen järjestelmä ei toimi eikä rakennu enää kestävälle pohjalle. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että kuntavaltiosuhdetta tarkastellaan uudesta näkökulmasta. Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että koska valtionosuuslainsäädäntö ei ole pystynyt turvaamaan subjektiivisten oikeuksien tasavertaista toteutumista maassamme, tulisi SDP:n ryhtyä määrittelemään uudestaan omaa käsitystään kunta-valtiosuhteesta. SDP:n tulisi tarkkaan pohtia mitkä subjektiiviseen oikeuteen kuuluvat asiat ovat kuntien tehtävänä ja mitkä valtion tehtävänä. SDP:n tulisi hahmottaa uudelleen miten subjektiivisten oikeuksien rahoitus jakaantuu valtion ja kuntien kesken, koska nykyinen valtionosuuslainsäädäntö on jäänyt jälkeen oikeudenmukaisesta ja riittävästä rahoitustasosta. 133
SDP:n tulisi omilla toimillaan ottaa osaa uuden kuntaosuusjärjestelmän valmisteluun ja huolehtia siitä, että uudenlainen jakosuhde valtion ja kuntien tehtävistä ja tehtävien rahoittamisesta toteutetaan oikeudenmukaisesti.
115.
Valtionosuuksien korvamerkintä
Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite
Viime vuosituhannella pääministeri Harri Holkerin johtaman hallituksen aikana aloitettiin 1980- ja 1990 lukujen taitteessa massiivinen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, jolloin 33 valtionosuuslakia paketoitiin lopulta kolmeen valtionosuuslakiin; 1) kulttuuri- ja opetustoimen rahoituslakiin, 2) sosiaali- ja terveysalan omaan lainsäädäntöön sekä 3) yleiseen kuntien taloutta tasaavaan lakiin. Holkerin hallituksen aikana käynnistettiin mm. Vapaakuntakokeilu ja kunnallinen hallintokokeilu, joissa kunnat saivat järjestää hallintonsa hyvin vapaasti. Mukana em. kokeilussa oli yli 200 kuntaa. Uudistuksia perusteltiin mm. byrokratian vähentämisellä ja siksi luovuttiin valtionosuusselvitysten tekemisestä, ts. mihin kunta on käyttänyt valtiolta saamansa rahat. Tällöin valtio myös menetti paljon informaatiota, jota saatiin valtionosuusselvityksistä yksityiskohtaisesti siitä miten kunnat toimivat, mihin ne rahansa käyttävät ja miten sekä mihin valtionosuudet kohdistuvat. Useat kuntatutkijat pitävät Holkerin pääministeriyden aikaa lähtölaukauksena hyvinvointivaltion heikentämiselle. Tällä hetkellä rakennettaessa vahvoihin peruskuntiin pohjautuvaa paikallishallintojärjestelmää erityisesti sellaisilla kuntapalvelujen aloilla, jotka eivät ole subjektiivisia oikeuksia, olisi tarkoituksenmukaista täsmällisemmin suunnata valtionosuuksia. Nyt usein kuntakäytännössä valtionosuuksista tulee nimellisiä isojen hallintokuntien sisällä ja varsinaisesti ei tiedetä mihin valtionosuudet kohdistuvat. Täsmällisesti se mihin valtio suuntaa varoja, tiedetään vain valtion rakentamisavustuksista esim. kouluihin tai liikuntapaikkoihin. Tässä kehityksessä saattaa olla vaarana se, että valtion keinot informaatio-, normi- ja talousohjauksessa heikkenevät. Tällöin esim. kulttuuri-, nuoriso-, liikunta-, kirjasto-, museo-, kansalaisopisto-, teatteri-, orkesteri- ja muu ihmisten hyvinvointiin, vapaaaikaan ja virkistykseen kohdistuva toiminta ja niihin tarkoitetut valtionosuuden yksikköhinnoista lasketut kunnille tulevat rahat eivät välttämättä kohdistu siihen mihin ne on tarkoitettu valtion tulo- ja menoarviossa. Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää puoluekokoukselle, että käydään laaja keskustelu kuntien uuden rakennelain valmistelujen sekä uudistuvan kuntalain valmistelujen yhteydessä siitä, miten valtionosuudet voitaisiin Q\N\LVWl SDUHPPLQ µNRUYDPHUNLWlµ MRLOODNLQ NXQWDSDOYHOXMHQ DOueilla ja olisiko syytä palauttaa joillakin aloilla valtionosuusselvitykset, jolloin valtion ohjaus selkenisi ja tehostuisi ja kuntalaiset saisivat varoja juuri niihin palveluihin, joihin eduskunta on päättänyt yhteiset valtion rahat sijoittaa. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 113-115 Valtionosuusjärjestelmä uudistettiin vuoden 1993 alusta yleiskatteiseksi ja niin sanotuista korvamerkityistä valtionosuuksista luovuttiin tarkoituksena korostaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista päätäntävaltaa ottamaan huomioon kunkin kunnan ja alueen erityistarpeet. Tämän jälkeen korvamerkittyjä valtionosuuksia on käytetty hyvin pidättyvästi ja vain hyvin rajatuissa asioissa. Kuntien kannalta resurssien tarkoituksenmukaisen jakamisen tekee hankalaksi monilta osin tiukka sektorilainsäädäntö, jonka pohjalta joillain ryhmillä on lakiin perustuva niin sanottu subjektiivinen oikeus riittäviin palveluihin. Tällaisia ovat muun muassa oikeus päivähoitopaikkaan, kiireelliseen sairaanhoitoon ja tiettyihin vammaispalveluihin. Niiden ryhmien osalta, jotka eivät ole tällaisten oikeuksien piirissä, tilanne on hankalampi. Tiukassa taloustilanteessa joidenkin ryhmien, kuten vanhusten, palvelut ovat saattaneet joutua suurempien tehostamistoimenpiteiden kohteeksi kuin sellaiset palvelut, joiden saajat ovat subjektiivisten oikeuksien piirissä.
134
Puoluehallituksen mielestä palvelujen tasa-arvoinen saatavuus on toteutettava kaikille kansalaisille koko maassa varmistaen samalla kuntien oma riittävä päätösvalta resurssien kohdentamisessa. Tämä tulee toteuttaa lainsäädännöllä ja osin myös kohdentamalla valtionosuuksia sellaisille ryhmille, joiden palvelujen saatavuus ja laatu on todennettavasti jäänyt jälkeen yleisestä kehityksestä. Merkittävään kuntien valtionosuuksien korvamerkitsemiseen ei kuitenkaan ole tarvetta. Päätösesitys Puoluekokous katsoo, että valtion ja kuntien rahoitussuhteiden uudistamisessa osana kuntauudistusta on painotettava kuntien velvoitteiden ja rahoitusmahdollisuuksien tasapainoa. Poikkeuksellisesti voidaan erityisen painavista syistä kuitenkin tiukentaa valtion kuntiin kohdistuvaa ohjausta ottaen huomioon tietyn erityisryhmän erityistarpeet.
116.
Kansalaisten oikeus yhdenvertaisiin peruspalveluihin on taattava kaikissa kunnissa
Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry:n aloite
Peruspalvelujen kuten terveydenhoidon, postipalvelujen sekä pankkipalvelujen tulisi olla itsestään selvyys kaikille kansalaisille koko Suomen alueella. Terveydenhuollossa potilasturvallisuus on vaarantunut Valviran henkilöstö- ja määrärahojen riittämättömyyden takia. Säästöohjelmien takia ei perusterveyden- ja vanhustenhuollon suhteen saa tapahtua heikennyksiä. Myös kuntaliitosten yhteydessä on varmistettava että matkat terveyspalveluihin eivät muodostu kohtuuttomiksi. Postipalveluja on maakunnissa vähennetty ja keskitetty kuntakeskuksiin. Suurissa kaupungeissa postipalvelujen siirtäminen kauppoihin ja marketteihin sekä pakettiautomaatit ovat jo tätä päivää. Vanhuksille, sairaille, vammaisille, lapsiperheille ja autottomille nämä palvelut eivät ole helposti saavutettavissa. Lisämaksusta palveluja toki saa mutta kaikilla ei ole niihin varaa. Jotkut pankit kieltäytyvät antamasta käteistä rahaa asiakkaille vaan kaikkien pitää asioida automaateilla. Olemmeko siis automaattien varassa. Ne ovat hyviä lisäpalveluina mutta eivät yksistään riitä. Vanhuksiamme hoitavat kohta robotit ihmisten sijaan. Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry esittää, että hallitusvastuussa ollessaan SDP:n pitää puolustaa kansalaisten yhdenvertaista oikeutta peruspalveluihin eikä kuntarakenneuudistus saa heikentää niitä. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa kiinnitetään huomiota koko hyvinvoinnin kannalta keskeiseen asiaan. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
117.
Liikuntapalveluita kaikille
Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Liikunta on osa terveellistä ja täysipainoista elämää. Kuitenkaan nykyisillä markkinoilla liikuntapalvelujen hinta sekä tarjonta ja kansalaisen varallisuus eivät useinkaan kohtaa. Jo kansanterveyden kannalta on kestämätöntä, että kunnalliset liikuntapalvelut ovat usein liian heikosti saatavilla tai kapasiteetiltaan riittämättömät. Nykyisenä säästöjen aikana kuntien tulee harkita tarkkaan, mihin rahansa käyttävät, ja liikuntapalvelut ovat valitettavan usein leikkuulaudalla. Ohjattu seuratoiminta nojaa kuitenkin vahvasti näiden palveluiden saatavuuteen ja edulliseen hintaan, ja niillä on 135
suuri merkitys etenkin vähävaraisten kansalaisten mahdollisuuksille liikkua monipuolisesti. Näin palveluiden leikkaukset kohdistuvat etenkin lapsiin ja nuoriin sekä heikoimmin toimeentuleviin. Tutkimukset osoittavat, että lapsena ja nuorena aktiivisesti liikkunut ihminen omaksuu aikuisenakin terveelliset elämäntavat. Liikunnalla on myös hyvin positiivisia vaikutuksia koulumenestykseen, esimerkiksi parantuneen keskittymiskyvyn ansiosta. Yleinen suositus on, että lapsen tulisi harrastaa liikuntaa vähintään tunti päivässä. Valitettavasti näihin tavoitteisiin ei tällä hetkellä ylletä, sillä kaksi koululiikuntatuntia on monelle lapselle ainoat liikuntatunnit koko viikossa. Tämän vuoksi kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole edellytyksiä oppia pitämään liikuntaa normaalina osana päivittäistä elämää. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen vaikuttamaan siihen, että kunnissa tarjotaan jatkossakin monipuolisia liikuntapalveluita, liikuntapaikkoja pidetään yllä ja kehitetään sekä urheiluseuroja tuetaan. Lisäksi koululiikuntaa on lisättävä suoraan vähentämättä kuitenkaan muun opetuksen määrää. Puoluehallituksen lausunto Monipuoliset, kuntien yksin tai yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen kanssa tarjoamat yhteiset liikuntapalvelut ovat hyvinvoinnin edistämisen yksi keskeinen keino. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
136
KANSAINVÄLISET, PUOLUSTUS- JA EU-ALOITTEET 118.
Lähialueyhteistyö turvattava
Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Ulkoministeriön päätös olla avaamatta hakemusta lähialueyhteistyön hankerahoitukselle vuodelle 2012 on shokki kansalaisjärjestöille, jotka toimivat Venäjän Karjalassa. Kansalaisjärjestöt tekevät tärkeää humanitaarista työtä Karjalassa sekä edistävät kanssakäymistä rajan puolin ja toisin. Karjala alkaa olla merkittävässä humanitäärisessä kriisissä talouden alamäen vuoksi - esimerkiksi sairaaloista ovat lääkkeet loppumassa ja lastenkodeissa lapsilla ei ole kunnollisia vaatteita. Kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli tilanteen helpottamiseksi, sillä hankkeilla lievitetään tilannetta muun muassa talkootöin sekä antamalla koulutusta paikallisväestölle. Lähialueyhteistyö edistää myös suvaitsevaisuutta kulttuurivaihdon merkeissä ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista täällä Suomessa. Lähialueyhteistyön on jatkuttava ja se on taloudellisesti turvattava myös valtion tasolla. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP nostaa lähialueyhteistyön tärkeyden ja kehittämisen julkiseen keskusteluun ja toimii yhteistyössä ulkoministeriön kanssa lähialueyhteistyön rahoituksen turvaamiseksi jatkossa. Puoluehallituksen lausunto Kansalaisjärjestöyhteistyöllä on suuri merkitys lähialueen tasapainoisen kehityksen ja hyvien naapuruussuhteiden kannalta. Kansalaisjärjestöille suunnattu ulkoministeriön lähialueyhteistyön kansalaisjärjestömääräraha on tähän mennessä tarjonnut selvää lisäarvoa suhteessa muiden rahoittajien ohjelmiin kuten ENPI-ohjelmat ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kansalaisjärjestöohjelma. Näissä ohjelmissa on korkeat omarahoitusosuuden vaateet. UM:n ohjelma on mainittuja kevyempi hakemusmenettelyltään ja raportoinniltaan sekä helpommin kansalaisjärjestöjen hallinnoitavissa. Lähialueyhteistyön kansalaisjärjestömääräraha lakkautetaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Uutta hakua vuodelle 2012 ei avattu lainkaan. Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on ainutlaatuiset mahdollisuudet tukea kansalaisyhteiskunnan kehitystä Suomen lähialueella Venäjällä johtuen suomalaisen järjestökentän laajuudesta ja monipuolisesta asiantuntemuksesta sekä hyvistä yhteistyöverkostoista. Yhteistyöstä on muodostunut Euroopan mittakaavassa vilkasta järjestöjen välistä kumppanuutta rajan ylitse sosiaali- ja terveysalalla, ympäristökysymyksissä, kulttuurin saralla sekä kansalaisjärjestöjen toiminnan ja verkostoitumisen kehittämisessä. Myös suomalais-ugrilainen yhteistyö on mukana järjestöjen toiminnassa. Kansalaisjärjestöjen lähialueyhteistyön rahoittamisessa on järjestöjen näkökulmasta paljon hyvää: monivuotiset hankkeet, kevyt hankehallinto sekä mahdollisuus laskea vapaaehtoistyötä omarahoitukseksi tukee laajaa rajan ylittävää kansalaistoimijoiden verkostoitumista ja pitkäjänteistä kansalaisjärjestöjen Venäjä-yhteistyötä Kansalaisjärjestöjen lähialueyhteistyön rahoituksen päättyminen johtaa Suomessa laajamittaisen kansalaistasolla tapahtuvan Venäjä²yhteistyön huomattavaan supistumiseen. Harvassa järjestössä resurssit mahdollistavat Venäjä²yhteistyön jatkamisen oman rahoituksen turvin.
137
Ulkoasiainministeriön teettämässä lähialueyhteistyön arvioinnissa nostettiin esille myös mahdollisuus rahoittaa Suomen omia aloitteita lähialueilla. Tämän toteuttaminen mahdollistaisi myös kansalaisjärjestöille suunnatun Suomen oman rahoitusvälineen avaamisen. Hallitusohjelmaan on kirjattu kansalaisyhteiskuntatason yhteistyön tukeminen Suomen ja Venäjän välillä. Päätösesitys Puoluekokouksen mielestä kansalaisjärjestötyöllä on suuri merkitys hyvien naapuruussuhteiden ja Venäjän tasapainoisen kehityksen kannalta. SDP toimii Suomen lähialueella Venäjällä tehtävän kansalaisjärjestöyhteistyön rahoituksen avaamiseksi. Entisen lähialueyhteistyön päättyminen ei saa merkitä kansalaisjärjestöyhteistyön kuihtumista.
119.
Somalimaan kansainvälistä tunnustamista edistettävä
Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite
Somalimaa on Somalian pohjoisosassa sijaitseva käytännössä itsenäinen valtio, jota yksikään toinen valtio ei ole kuitenkaan tunnustanut. Sisällissotaa käyvästä varsinaisesta Somaliasta poiketen Somalimaa on vakaa, toimiva ja demokraattisesti johdettu valtio, jossa on turvallista elää. SDP:n tulisi vaikuttaa siihen, että Somalimaan todellisuudessa jo toteutunut itsenäisyys tunnustettaisiin Suomessa ja kansainvälisesti, sillä tämä tukisi Somalimaan vakautta ja antaisi positiivisen signaalin alueen demokratiakehitykselle. Tähän mennessä itsenäisyyden tunnustamisen esteenä on ollut se, että Afrikan siirtomaa-aikaisten rajojen muutoksia ei ole haluttu tunnustaa vakauden nimissä, mutta Suomi, EU ja maailman lähes kaikki valtiot ovat tunnustaneet vuonna 2010 itsenäistyneen Etelä-Sudanin valtion, joten tämä tekijä menettänyt merkityksensä ja esteet Somalimaan tunnustamiselle ovat poistuneet. Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry esittää, että SDP toimii aktiivisesti Somalimaan tunnustamisen edistämiseksi. Puoluehallituksen lausunto Somalimaassa toimii paikallinen itsemääräämisoikeuteen nojaava tasavalta (somaliksi Jamhuuriyadda Somaaliland), joka hakee kansainvälistä diplomaattista tunnustusta. Somalimaa on brittiläisen siirtomaavallan jälkeen ja Somalian sisällissodassa kokemiensa kärsimysten jälkeen onnistunut kehittämään Somalimaan kansallisen liikkeen (SNM) johdolla sangen toimivan ja demokraattisen yhteiskunnan. Somalimaa ei kuitenkaan vielä vastaa kaikkia niitä vaatimuksia, joita suvereenilta valtiolta edellytetään. Sen taloudelliset kehitystarpeet ovat suuret. Somalimaan hallitus pyrkii parhaansa mukaan hillitsemään läheisillä merialueilla rehottavaa merirosvousta. Suomalaisista kansalaisjärjestöistä esimerkiksi Solidaarisuussäätiö tukee alueen sosiaalista ja yhteiskunnallista kehitystä hankkeidensa kautta. Suomessa on tärkeää, että viranomaiset ja kansalaisjärjestöt pitävät yllä aktiivisia yhteyksiä maassa asuvaan, Somalimaasta lähteneeseen väestöön. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että Somalimaan poliittista ja yhteiskunnallista kehitystä seurataan, ja alueen toimijoita rohkaistaan demokratiaan perustuvan autonomian vahvistamiseen.
138
120.
Sosialidemokraattiseen puolueen toimittava aktiivisesti ihmisoikeuksien puolesta Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Sosiaalidemokraatit ovat korostaneet historian saatossa olevansa kansainvälinen ja solidaarisuuden puolesta puhuva puolue. Suomessa osa puolueista on onnistunut luomaan itselleen imagon globaalissa maailmassa. Muun muassa Vihreät ovat profiloituneet ympäristökysymyksissä, Kokoomus Yhdysvaltojen suhteiden vaalijoina ja Perussuomalaiset kansallisromanttisena oman maan edun huolehtijoina. Sosialidemokraattisen puolueen pitää löytää, myös oma roolinsa globalisoituvassa maailmassa. Sosiaalidemokraattinen perhe on aina korostanut ihmisen arvoa ja oikeudenmukaista kohtelua. Luonnollinen jatko tälle kehitykselle olisi ihmisoikeuksien puolestapuhujaksi profiloituminen. Ihmisoikeuksista voidaan nostaa esille muun muassa naisten ja työntekijöiden aseman parantaminen kehitysmaissa, sekä koulutuksen ja sivistyksen levittäminen ikään, ihonväriin tai sukupuoleen katsomatta. Ihmisoikeuksien parantamisessa ei sovi keskittyä vain Afrikkaan, vaan katse pitää kohdistaa myös muun muassa Latinalaiseen Amerikkaan ja Aasiaan. Sosiaalidemokraattien ei pidä pelätä ihmisoikeuksien puolustamista suurien nousevien talouksien edessä, koska ihmisoikeuksien kehittämistyötä riittää myös lähialueillamme. Lisäksi Sosiaalidemokraattisen edustajien ja sitä kautta myös Suomen pitää olla vaikuttamassa Euroopan unionin kautta edellä mainitun linjan toteutumiseen niin Yhdistyneissä kansakunnissa kuin G20:ssä. Suomen pitää pyrkiä kehittämään Euroopan unioni suuntaan, jossa korkea edustaja pystyy pitämään Unionin puheenvuoron kaikkien jäsenmaiden tukemana ihmisoikeuksia puolustettaessa. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen edistämään aktiivisesti ihmisoikeuksien kehittämistä eri neuvottelupöydissä ja kahden välisissä neuvotteluissa. Puolueen tulee myös toimia aktiivisesti julkisuudessa asian puolesta. Puoluehallituksen lausunto Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloitteessa esitetään, että puoluekokous velvoittaa puolueen edistämään aktiivisesti ihmisoikeuksien kehittämistä eri neuvottelupöydissä ja kahdenvälisissä neuvotteluissa. Puolueen tulee toimia aktiivisesti julkisuudessa asian puolesta. Sosialidemokraattinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka tarkoittaa yhteisesti hyväksyttyjen arvojen ja globaalin yhteisvastuun edistämistä. Kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden sekä kansainvälisten taloussuhteiden lisäksi se kattaa ihmisoikeudet, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen, globaalin oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen. Euroopan unioni on keskeinen vaikutuskanava ihmisoikeuksien edistämisessä. Sosialidemokraatit korostavat EU:n luonnetta yhteisten arvojen ja ihmisoikeuksien edistäjänä, ei vain talouteen painottuvana yhteisönä. EU:n tulee jatkossa entisestään vahvistaa toimintaansa ihmisoikeuksien puolesta. Yhdistyneet kansakunnat, Euroopan neuvosto, ETYJ ja muut kansainväliset järjestöt tekevät merkittävää työtä ihmisoikeuksien puolesta. SDP pitää tärkeänä tukea ja vahvistaa niiden mekanismeja ihmisoikeuksien ja demokratian seurannassa ja tukemisessa. Ihmisoikeuksien edistäminen edellyttää avointa ulkopolitiikkaa ja tiivistä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kansalaisjärjestöt tekevät tärkeää työtä mm. tuomalla esiin ihmisoikeuksien loukkauksia. SDP pyrkii edelleen vahvistamaan kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia vaikuttaa ulkopolitiikan alalla ja toimimaan yhteistyössä niiden kanssa. Kuten aloitteessa todetaan, sosialidemokraatit ovat aina korostaneet kansainvälisyyttä ja solidaarisuutta ja puolueen vaikuttajat ovat omalta osaltaan vahvistaneet ihmisoikeuksien painoarvoa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. SDP on mm. Kansainvälisen 139
SolidaarisuussäätiÜn kautta tehnyt konkreettista tyÜtä ihmisoikeuksien ja demokratian vahvistamiseksi eri puolilla maailmaa. Oikeudenmukaisuuden tavoitetta on pyritty edistämään myÜs kehitysyhteistyÜmäärärahojen tasosta ja laadusta huolehtimalla. Ihmisoikeuksia voidaan edistää sekä yhteistyÜn keinoin että puuttumalla ihmisoikeuksien loukkauksiin julkisesti tai muuten. Keinojen valinta edellyttää arviointia niiden tehokkuudesta. Tähän vaikuttaa mm. ihmisoikeuksia rikkovan hallituksen halu yhteistyÜhÜn. Johdonmukaisuus edellyttää, että ihmisoikeusloukkauksiin puututaan aina ja kaikissa tapauksissa. SDP on myÜs julkisuudessa pyrkinyt nostamaan profiiliaan ihmisoikeuksien puolestapuhujana mm. tuomalla voimakkaammin esiin ulkopolitiikkansa periaatteita ja käytäntÜä. PäätÜsesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että ihmisoikeudet ovat puolueen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopiste sekä velvoittaa puolueen jatkamaan ja entisestään vahvistamaan johdonmukaista toimintaa ihmisoikeuksien puolesta.
121.
KÜyhdyttäminen lopetettava Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Maailman ihmisistä liian suuri osa elää puutteessa ja kurjuudessa ² kÜyhyydessä. KÜyhyys on aktiivisen toiminnan, kÜyhdyttämisen, tulosta. Kansainväliset talouden rakenteet tekevät toisista rikkaita ja toisista kÜyhiä. Tässä tilanteessa Suomi on hyÜtyjien puolella. Sosialidemokraattien tulee kuitenkin viedä käytäntÜÜn periaatteensa tasaarvo, solidaarisuus, vapaus ja oikeudenmukaisuus, ja poistaa kÜyhdyttäminen maailmasta. .HKLW\VPDLGHQ \ULW\VWHQ RQ YDLNHD NLOSDLOOD ¾YDSDLOOD¾ PDUNNLQRLOOD NRVND WHROOLVXXsmaiden yrityksillä on korkeaa teknologiaa ja osaamista, pääomia, julkista tukea jne. Länsimaiden jättisuuret maataloustuet ovat erityisen epäreiluja. Näin ollen kehitysmailla tulisi olla oikeus suojata omaa tuotantoaan. Kehitysmaat menettävät laittoman pääomapaon vuoksi joka vuosi 8-10 kertaa kehitysapua vastaavan summan. Suurin syy tähän on yritysten veronkierto. Veroparatiiseja on hillittävä automaattisella tiedonvaihdolla ja avaamalla yritysten maakohtaiset kirjanpidot julkisiksi. Yritykset on pakotettava kantamaan yhteiskunnallisen vastuunsa. Suomen tavoitteena on ollut vuodesta 1970 lähtien nostaa kehitysyhteistyÜmäärärahoja 0,7 %:iin BKT:sta. Tavoite on periaatteellisestikin tärkeä, eikä sitä tule unohtaa edelleenkään. Määrärahojen nostamisella ei kuitenkaan ole niin suurta merkitystä kuin voisi olla, mikäli emt. kÜyhdyttäviä rakenteita ei maailmassa olisi. Usein hyvä omatunto kuitenkin saavutetaan jo sillä, kun puolustetaan 0,7-tavoitetta. Sosialidemokraattien tulee kuitenkin toimia edistyksellisesti ja periaatteidensa mukaisesti, ja aktiivisesti ajaa kÜyhdyttävien rakenteiden poistamista maailmasta. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous vaatii puolueen edistämään kÜyhdyttävien rakenteiden poistamista maailmasta. Puoluehallituksen lausunto Sosiaalidemokraattisen puolueen tavoitteena on oikeudenmukainen yhteiskunta ja maailmaa, joka pohjautuu perusarvoihimme vapauteen, tasa-arvoon ja solidaarisuuteen. Globaalitaloudessa on vahvistettava kaikkien toimijoiden, niin yksilÜiden kuin yritystenkin, sitoutumista yhteiskuntavastuuseen ja kansainvälisten ympäristÜä ja tyÜelämää koskevien normien noudattamiseen. Puoluekokous tukee kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttÜÜnottoa, avoimuuden ja tiedonvaihdon lisäämistä sekä yritysten raportointivelvollisuuksien tiukentamista kansainvälisen veronkierron lopettamiseksi. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakautta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta on lisättävä. Tasa-arvoisen kehityksen turvaamiseksi kehitysmailla on oltava oikeus joustavasti 140
suojata paikallisia elinkeinoja ja maataloustuotantoa samaan aikaan kuin kansainvälisesti vääristäviä tukia karsitaan. Sosiaalidemokraattien tavoitteena on köyhyyden puolittaminen ja YK:n asettamien vuosituhattavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä, mikä edellyttää tasaista määrärahakehitystä kohti 0,7 % määrärahatasoa BKTL:stä. Innovatiivisten rahoitusmekanismien käyttöön ottoa edistetään tasaisen kasvun varmistamiseksi. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen köyhdyttävien rakenteiden poistamisesta maailmasta.
122.
Armeijan koko supistuu ² vastuualue ei!
Pohjois-Haagan Sos.-dem. Yhdistys ry:n aloite
Kylmä sota päättyi 1980- ja 1990-lukujen taitteessa Neuvostoliiton hajoamisen myötä, Varsovan liitto lopetti itsensä ja Nato haki uusia toimintamuotoja. Lännen ja idän ideologisen ja sotilaallisen vastakkainasettelun tilalle on tullut uusia konflikteja erityisesti USA:n ja sen liittolaisten sekä islamilaisen maailman välillä. Sotilaallinen vastakkainasettelu kylmän sodan aikana oli suurinta niin armeijoiden koon kuin asejärjestelmien raskauden näkökulmasta juuri Euroopassa. Uuden ajan ehkä suurin symboli oli Saksojen yhdistyminen Berliinin muurin kaatumisen jälkimainingeissa. Kylmän sodan päättymistä on seurannut erityisesti monissa vanhoissa länsieurooppalaisissa demokratioissa varusmiesarmeijoiden supistuminen ja enenevä siirtyminen varsin suppeihin ammattiarmeijoihin. Suomen kannalta merkittävintä on ollut Ruotsin siirtyminen ammattiarmeijaan. Kehitys Suomessa Suomella on perinteisesti maan asukasmäärään nähden ollut varsin suuri varusmiespalvelukseen perustuva armeija. Näin on ollut koko itsenäisyyden ajan. Varusmiesarmeijasta saadut kokemukset ovat niin Talvi- kuin Jatkosodan osalta yleisesti katsottu hyviksi. Talvisodan lopulla kenttäarmeijan vahvuus kaikkine aselajeineen oli n. 400 000 miestä ja naista. Jatkosotaan lähdettäessä kesä-heinäkuussa 1941 armeijan vahvuutta oli edelleen nostettu laskutavasta riippuen jopa yli 600 000:n (mm. lotat mukaan lukien). Samanaikaisesti Pohjois-Suomessa lähinnä Lapin alueella oli saksalainen n. 200 000 miehen armeija hyökkäämässä kohti Murmanskia. Sotien jälkeen ikäluokkien täysimääräinen kouluttaminen jatkui pitkään. Ainakin vielä 1960-luvulla armeijan maksimikoko oli yli 500 000 miestä. Tänä päivänä armeijan reservi lienee 350 000 miehen ja naisen tietämillä. Puoluekokousaloitteiden jättöaikana eletään käsityksessä, jonka mukaan armeijan reservi olisi supistumassa noin 250 000 henkilöön. Supistumiseen vaikuttanee ainakin kolme seikkaa: ikäluokkien koot ovat pienenemässä samanaikaisesti kun huoltosuhde heikkenee ja valtion talous velanottoineen on heikkenemässä. Jo pitemmän aikaa jatkunut kehityskulku herättää kysymyksiä, joihin nähdäksemme kansalaisilla on oikeus saada vastauksia. Vähemmällä väellä hoidettava vanhat vastuut aluepuolustuksen oloissa Suomen koko on sama miksi se vahvistettiin syksyn 1944 välirauhansopimuksella ja vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksella. Viralliseen puolustusdoktriiniin edelleen kuulunee, että koko maata puolustetaan. Voidaan perustellusti kysyä mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Sanotaan, että Suomi nojaa puolustuksensa ns. alueelliseen puolustukseen. Olisi tavallisten kansalaistenkin hyvä tietää mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittanee sitä, että armeijoiden liikkuvuuden dramaattisesti lisäännyttyä ei yritetäkään pitää vihollista ns. rintaman takana. Vihollinen tulee siis eri kohdista melko suoraan maahan sisään, niin kuin esim. USA liittokuntineen on tehnyt ilman YK:n mandaattia ja sen kanssa mm. Af141
ganistaniin ja Irakiin. Viimeinen varsinainen suuri rintamasota käytiin Irakin ja Iranin kesken, ja se päättyi pattitilanteeseen noin kymmenen vuoden verenvuodatuksen jälkeen. Mitä puolustetaan? Julkisessa sanassa käydään jatkuvasti ns. Nato-keskustelua ja arvioidaan Suomen rauhaturvatoimintaa. Suomen puolustusvoimien julkituodusti tärkein tehtävä on kuitenkin maan alueen ja itsenäisyyden puolustaminen. Kun armeijan resursointi on ehkä voimakkaammassa muutoksessa kuin vuosikymmeniin ja saanut myös uuden ylipäällikön voidaan kysyä, olisiko nyt aika käydä mahdollisimman avoin julkinen keskustelu siitä miten Suomea aiotaan puolustaa. Kuinka pitkälle maan sisälle vihollinen, sotilasharjoituskielellä siniset tai keltaiset päästetään? Ja mitkä tässä yhteydessä ovat EU:n turvatakuut? Varmaankin pääkaupunkiseutua puolustetaan. Entä Tamperetta, Turkua, Jyväskylää ja muita suuria keskuksia, Lappiakin? Mikä on teollisuuskeskusten asema? Henkinen maanpuolustus ² eli mihin alle 35-vuotias nuoriso sitoutuu? Kun vihollinen on maassa sisällä, ratkaisevaa lienee nuorten taistelutahto ja vaikka sisseiksi ryhtyminen! Afganistanissa talebanit ² ollaan heistä muutoin mitä mieltä tahansa ² ovat omanneet suuren taistelutahdon heittää ulkopuoliset ulos maasta. EteläVietnamin sissit ja Pohjois-Vietnamin joukot silloisen Neuvostoliiton ja Kiinan aineellisella tuella väsyttivät USA:n teknisesti ylivertaiset joukot Indokiinan viidakkoihin. Hyvätkään aseet eivät paljoa ratkaise silloin kun tahto taistella on heikko. Tästä hyvänä esimerkkinä on vaikkapa Italian sodankäynti toisessa maailmansodassa. Kansalaiset eivät olleet innostuneita Mussolinin ja fasistien fantasioista antiikin Rooman valtakunnan palauttamiseksi. Sanotaan, että modernit aseet tulevat aina vain kalliimmiksi. Se ei viime kädessä ole merkittävää. Kaikki sodat on viime kädessä ratkaistu maassa eikä ilmassa tai merellä. Kansan tahtotila itsensä puolustamiseen on viime kädessä ratkaiseva asia. Keskenään solidaarinen kansa on sitä myös kriisien aikana! Pohjois-Haagan Sos.-dem. Yhdistys ry esittää, että puoluekokous asettaa SDP:lle tavoitteeksi käydä julkisen keskustelun Suomen armeijan roolista niin rauhan aikana kuin mahdollisten kriisien kohdatessa. Puoluekokouksen näkemyksen mukaan kansalaisilla on oikeus saada tietoja maan kriisivalmiudesta ja siitä mitä se kansalaisilta edellyttää kriisin tai sotilaallisen konfliktin kohdatessa maata. Luonnollisestikin tämän tulee tapahtua sillä tavoin tietoa jakaen, ettei se vaurioita maan turvallisuutta. Puoluekokouksen käsityksen mukaan mahdollisimman suuri avoimuus on myös osa menestyksellistä maanpuolustustyötä ja henkistä maanpuolustusta. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa kiinnitetään huomiota maanpuolustuksen tehtäviin, erityisesti henkisen maanpuolustuksen ja maanpuolustustahdon näkökulmasta. Puolustusvoimalaki määrittää Puolustusvoimien tehtävät, joita on kolme: Suomen sotilaallinen maanpuolustus, muiden viranomaisten avustaminen ja osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Varusmieskoulutuksen tarkoituksena on Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpitäminen. Hallitusohjelman mukaisesti Suomessa tehdään laaja puolustusvoimauudistus, joka on tarpeen. Sen tarkoituksena on järjestää sotilaallisen maanpuolustuksen rakenteet ja koulutus niin, että Suomen puolustuskyvystä huolehditaan ja saadaan aikaan kustannussäästöjä. On tärkeää, että uudistus perustuu laajaan ja yhteistyöhön perustuvaan poliittiseen valmisteluun.
142
Kriisi- ja poikkeusoloja varten on Suomessa myös laaja varautumisjärjestelmä elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyönä, jota Huoltovarmuuskeskus koordinoi ja organisoi. Voidaan todeta, että suomalainen yhteiskunta on kohtuullisen hyvin varautunut kriisiaikoihin ja poikkeusoloihin. Maanpuolustustahto on tärkeä tekijä kansakunnan puolustusajattelussa. Suomella on omassa lähihistoriassa tästä kokemuksia. Talvisota ja sodan jälkeinen jälleenrakennus µ\KGLVWLµ NDQVDQ Aloitteessa kiinnitetään erityistä huomiota kansalaisten oikeuteen saada riittävästi tietoa Suomen valmiudesta kriisitilanteissa ja käydä ennakoivasti keskustelua kriisien yhteiskunnalle aiheuttamista vaatimuksista. Meillä on kattavaa ja puolueetonta tietoa kansalaisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisista asenteista, joita poliittisesti edustava Maanpuolustuksen suunnittelukunta (MTS) on pitkään tuottanut. Sen kartoitukset osoittavat yksiselitteisesti, että suomalaisten valmius puolustaa maataan on korkea. Puolustuspolitiikka on osa yhteiskuntapolitiikkaa. Maata ja sen turvallisuutta halutaan puolustaa, kun se koetaan puolustamisen arvoiseksi. Kansalaisen näkökulmasta tasaarvoinen, oikeudenmukainen, syrjimätön ja työtä tarjoava yhteiskunta on sellainen, jossa on hyvä elää ja jota kannattaa puolustaa. Yhteiskunnan turvallisuus ja sen puolustaminen on jakamatonta. Maanpuolustustahto on laajempi kysymys, kuin pelkästään sotilaallinen puolustuskyky. Siihen liittyy myös se, että kansalaiset kokevat maansa puolustamisen arvoiseksi. Kansa voi olla yhtenäinen, kun kansalaiset ovat tasa-arvoisia ja oikeudenmukaisuus vallitsee. Sen vuoksi yleinen yhteiskuntapolitiikka, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistäminen ovat ensisijaisia myös maanpuolustustahdon osalta. Myös muut kuin sotilaalliset uhkat ja tilanteet vaativat kansalaisilta kykyä selviytyä haasteellisista tilanteista. Tänä päivänä suurempi haaste ovat ns. normaaliaikojen häiriötilanteet, kuten esimerkiksi luonnonmullistukset, ympäristöonnettomuudet tai vakavat onnettomuudet. Esimerkiksi laajat ja pitkäkestoiset sähkökatkot aiheuttavat monenlaisia ongelmia sekä yhteiskunnan että yksilöiden toiminnalle. Valtioneuvoston laatimassa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (vuodelta 2010), aiemmalta nimeltä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia, on mukana kansakunnan henkinen kriisinkestokyky. Strategian mukaan päävastuu tältä osin kuuluu Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriölle. Hallitus laatii parhaillaan puolustus- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. SDP pitää luontevana, että tässäkin selonteossa huomioidaan henkisen kriisinkestokyvyn näkökulma. SDP korostaa myös, että julkinen ja aktiivinen keskustelu erilaisilla areenoilla turvallisuudesta ja puolustuksesta on tärkeää. SDP toimii aktiivisesti tämän tavoitteen toteutumiseksi. Päätösesitys Puoluekokous toteaa edellä mainitut toimet vastauksena aloitteeseen.
123.
SDP:n muodostettava perusteltu kanta maanpuolustuksen kehittämiseen Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Hallitus on kohdistanut puolustusvoimille satojen miljoonien leikkaukset hallituskauden aikana. Leikkauksien vuoksi varuskuntia lakkautetaan, kertaus- ja maastoharjoituksien määrästä joudutaan tinkimään ja maavoimien materiaalin uudistuminen vaarantuu. Samalla kuitenkin Suomen nykyisestä puolustusdoktriinista pidetään kiinni. Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen on esittänyt näkemyksensä, että leikkaukset voivat vaarantaa Suomen puolustuskyvyn.
143
Puolustusbudjetin leikkaaminen ja vanhaan puolustusdoktriiniin takertuminen muodostavat ristiriitaisen yhtälön. Julkisuudessa keskustelu maanpuolustuksen tulevaisuudesta on polarisoitunut Nato-jäsenyyden ja nykyisen puolustusdoktriinin välille. Samaan aikaan keskustelu asevelvollisuudesta on kiihtynyt. Sukupuolinäkökulmasta tarkasteltuna jo nykyisellään valikoivan asevelvollisuuden vaihtoehdoksi on esitetty muun muassa palvelusaikojen typistämistä ja kansalaispalvelusta. Selvää on, että menoleikkaukset vaikuttavat myös asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Puolustusbudjetin leikkaukset aiheuttavat puolustusvoimia ja asevelvollisuutta koskevan murroksen. Murros vaatii uutta suhtautumista maanpuolustukseen. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP muodostaa perustellun kannan maanpuolustuksen kehittämiseen.
124.
Siviilipalveluksen kestoa lyhennettävä Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite
Siviilipalvelusta tulee kehittää asepalvelukseen rinnastettavana ja sen kanssa tasaarvoisena palvelusmuotona. Siviilipalveluksen kokonaiskestoa on lyhennettävä 12 kuukaudesta 9 kuukauteen lähemmäksi asepalveluksen keskimääräistä pituutta. Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsen Sanna Marin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsen Ilmari Nurminen, Sipoon Demarit ry:n jäsen Maija Kuntsi ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Eero Vainio esittävät, että puoluekokous velvoittaa puolueen edistämään siviilipalveluksen keston lyhentämistä 12 kuukaudesta 9 kuukauteen.
125.
Varusmies- ja siviilipalvelusta uudistettava Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen ja Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin aloite
Suomen asevelvollisuusjärjestelmä on epätasa-arvoinen ja aikansa elänyt. Keskeisimmät tasa-arvoepäkohdat koskevat varusmiespalveluksen pakollisuuden sukupuolisidonnaisuutta sekä siviilipalveluksen alisteista asemaa asepalvelukseen nähden. Varusmies- ja siviilipalvelusta on uudistettava reippaalla otteella. Varusmiespalvelusjärjestelmä on muutettava molempia sukupuolia koskevaksi kansalaispalveluksi. Se tulee voida suorittaa 4, 8 tai 12 kuukauden kestoisena aseellisena palveluksena, aseettomana palveluksena, siviilikriisinhallinnassa tai siviilipalveluksena. Samalla siviilipalvelusjärjestelmää tulee muuttaa aidosti sekä yhteiskuntaa että palvelusta suorittavaa henkilöä hyödyttäväksi. Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsen Sanna Marin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsen Ilmari Nurminen ja Sipoon Demarit ry:n jäsen Maija Kuntsi esittävät, että puoluekokous velvoittaa puolueen selvittämään ja edistämään varusmiespalveluksen muuttamista molempia sukupuolia koskevaksi kansalaispalveluksi. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 123-125 Aloitteissa kiinnitetään huomiota puolustusvoimien säästöihin ja puolustusratkaisuihin sekä varusmies- ja siviilipalveluksen kestoon ja koulutuksen kehittämiseen. Hallitusohjelman mukaisesti puolustusvoimauudistus tehdään, jotta saadaan kustannussääntöjä ja huolehditaan Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä. Kyseessä on nimen144
omaan puolustusvoimauudistus, jolloin uudistuksen kohteena ovat puolustusvoimien rakenteet ja toiminta. Puolustusdoktriinia ei muuteta. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi vastaa jatkossakin itse oman maansa sotilaallisesta puolustuksesta. Puolustusjärjestelmä perustuu miesten yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen, koko maan puolustamiseen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Suomi myös osallistuu sotilaalliseen rauhanturva- ja kriisinhallintatoimintaan. Varusmieskoulutuksen osalta toteutetaan Siilasmaan työryhmän esitys kahden viikon lyhennyksestä varusmiespalvelukseen. SDP:n linja vastaa hallitusohjelman linjauksia. Suomen on vastattava sotilaallisesta maanpuolustuksesta, koko maata on puolustettava, jonka vuoksi tarvitaan myös kohtuullinen reservi ja yleinen asevelvollisuus. Tasa-arvon näkökulmasta vain miehiä koskeva asevelvollisuus on tietysti syrjivä. SDP onkin esittänyt helmikuussa 2010 julkistetussa raportissa Yhteistyövarainen turvallisuus, että olisi hyvä tehdä laaja ja perusteellinen selvitys sekä miehiä että naisia koskevasta palvelusvelvollisuudesta, jonka voisi suorittaa joko aseellisena palveluna tai muuna kansalaispalveluksena. SDP pitää kuitenkin tärkeänä, että puolueen piirissä, ja laajemminkin, käydään keskustelua maanpuolustuksen sisällöstä ja varusmieskoulutuksen tavoitteista, huomioiden erityisesti tasa-arvonäkökulmat. Siviilipalveluksen kesto lyhennettiin vuonna 2008 13 kuukaudesta 12 kuukauteen. Siviilipalveluksen kehittämistä on viimeksi pohdittu työryhmässä, joka jätti raporttinsa silloiselle työministeri Anni Sinnemäelle 9.3.2011. Työryhmässä oli eriäviä näkemyksiä siviilipalveluksen keston osalta. Yksimielinen työryhmä oli tarpeesta kehittää siviilipalvelusta. Työryhmä esitti mm. että siviilipalveluksen tulisi olla selkeämmin valtion ohjauksessa ja siihen kuuluvan työpalvelun tulisi hyödyntää yhteiskuntaa paremmin. Työryhmä esitti myös, että naisilla tulisi olla sama mahdollisuus suorittaa siviilipalvelus kuin varusmiespalvelus. Hallitusohjelmassa ei ole mukana siviilipalvelukseen liittyviä kirjauksia. SDP pitää tärkeänä, että siviilipalveluksen kestosta ja kehittämisestä keskustellaan ja haetaan laajaa poliittista tukea em. työryhmän ehdotuksille. Siviilipalvelus kestää nyt saman ajan kuin varusmiespalvelus pisimmillään. Varusmieskoulutusaikoja tullaan lyhentämään kaksi viikkoa Siilasmaan työryhmän esityksen mukaan. SDP katsoo, että myös siviilipalvelusaikaa tulisi lyhentää vastaavasti. Päätösesitys SDP:n mielestä Suomen sotilaallisen puolustuksen tulee jatkossakin perustua Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. SDP esittää siviilipalvelusaikaa lyhennettäväksi vastaavasti kuten varusmiespalvelusaikoja.
126.
EU:n kriisi on poliittinen kriisi, ei euron kriisi
Kauklahden Sos.-dem. yhdistys ry:n aloite
EU:n poliittinen kriisi on ratkaistava noudattamalla talouspolitiikassa EU:n perussopimusta. Euroopan poliittinen kriisi marraskuussa 2011 johtuu EU:n talouspolitiikan hajanaisuudesta ja päättämättömyydestä. EU antaa finanssimarkkinoiden johtaa EU:n valtiot vuoron perään talouskriisiin kun finanssimarkkinoiden sallitaan ohjata bondeja (lainapapereita) niin, että eri valtioiden tarvitsemien lainojen (bondien) korot nostetaan selvitystilan aiheuttamalle tasolle. 145
Demokraattisten valtioiden on palautettava niille kuuluva valta itselleen ja johdettava valtioita ja niiden taloutta, joka tarkoittaa mm. että finanssimarkkinoille määrätään rajat joiden puitteissa finanssimarkkinat voivat vapaasti toimia. Perustana tulee olla YXRVLVDWRMD YRLPDVVD ROOXW SHULDDWH µYDOWLR HL YRL PHQQl NRQNXUVVLLQµ YHURWXVRLNHXWHQVD ansiosta. EU:n johtamisen heikkoudesta tästä periaatteesta on oltu luopumassa vuonna 2011. Edelleen Yhdysvallat, Kiina, Japani ja useimmat muut oman valuutan valtiot noudattavat em. ikivanhaa periaatetta ja vaikuttavat valtion omalla talouspolitiikalla velanottoonsa ja maksamaansa korkoon. (Tämä voidaan perustella taloustieteessä tässä esitettyä monisanaisemmin.) EU:n perussopimuksessa on määritelty yläraja valtion velkaantumiselle suhteessa kansantalouden tuotantoon (BKT). Jäsenvaltioiden tulee itsenäisesti johtaa talouspolitiikkaa perussopimuksen puitteissa. Perussopimuksessa on myös kielletty valtion tilinylitysoikeudet ja luottojärjestelyt EU:n toimielinten ja muiden jäsenvaltioiden tai niiden PllUl\NVHVVl ROHYLHQ \KWHLV|MHQ K\YlNVL .LHOOHWW\l RQ P\|V µHWWl (XURRSDQ NHVNXspankki tai jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit hankkivat suoraan velkasitoumuksia jäsenvaltioilta tai niiden määräysvallassa olevilta yhteisöiOWlµ Perussopimusta voidaan muuttaa vain kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä. Suomi ja SDP on EU-oikeuden suojassa kun se vaatii em. perussopimuksessa noudattamista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että EU:n tulee taas (uudestaan) vaatia niiden yksityisiä luottolaitoksia (ja niiden omistajia) viime kädessä vastaamaan jäsenvaltioille myöntämistään lainoista mikäli lainan ottajavaltio ei kykene lainasta vastaamaan. Kun EU ilmoittaa selkeästi ryhtyvänsä periaatetta noudattamaan myös kohtuuttomat valtionlainojen korkovaatimukset poistuvat. Näin poistuu myös finanssimarkkinoiden keinottelu myöntää korkeatuottoisia lainoja ja jättää riskit eli luottotappiot heikkojen valtioiden veronmaksajien maksettavaksi. Kun näitä korkean koron ja heikon vakuuden lainoilla ovat spekuloineet mm. Ranskan ja Saksan pankit on EU:n johdossa syntynyt yritys saada koko EU (tai ainakin euromaat) maksattamaan riskien laukeaminen tilanteeseen syyttömien maiden veronmaksajilla. Kauklahden Sos.-dem. yhdistys ry esittää, että SDP:n tulee vaikuttaa Suomen valtion EU-politiikkaan perussopimuksen noudattamiseksi tarvittaessa EU-oikeuden ja EU-tuomioistuimen kautta. Samalla tulee vaatia EU:n talouspolitiikan täsmentämistä ja jäntevöittämistä voimassa olevan perussopimuksen useiden eri säännösten nojalla. EU ja sen johtovaltiot eivät voi vapautua laatimastaan ja sopimastaan EU:n perussopimuksesta noin vain tai vetoamalla sen muuttamiseen. Suomen on vaadittava euron puolustamista kaikin keinoin, sillä EU:n vakaa talouspolitiikka ja luotettava eurovaluutta ovat Suomen, koko EU:n ja globaalin talouden etu. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa vaaditaan EU:n jäsenmaita noudattamaan unionin perussopimuksissa määriteltyjä sääntöjä talouspolitiikassaan sekä SDP:tä toimimaan tämän tavoitteen puolesta EU-politiikassaan. SDP:n EU-politiikan kantavana linjana on ollut yhteisiin sääntöihin ja sopimuksiin nojautuminen ja niiden tarkka noudattaminen. Suomi on pyrkinyt noudattamaan perussopimusten ja muun EU-lainsäädännön määräyksiä ja vaatinut myös muita jäsenmaita tekemään saman. Tarvittaessa sääntöjä rikkovia maita tulee voida sanktioida. Perussopimuksen (SEUT) 126 artikla sekä perussopimusten liitteenä oleva pöytäkirja n:o 12 liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä määrittelee EU-maiden julkisen talouden reunaehtoja: julkistalouden alijäämä saa olla korkeintaan 3 prosenttia ja julkisen velan osuus korkeintaan 60 prosenttia markkinahintaisesta bruttokansantuotteesta. Julkisella tarkoitetaan yleensä julkiseen hallintoon liittyvää, eli keskushallintoon, alueellisiin tai paikallisviranomaisiin ja sosiaaliturvajärjestelmään liittyvää taloutta.
146
Näiden perussopimusmääräysten sekä vakaus- ja kasvusopimuksen asetusten menettelyiden noudattamatta jättäminen on osaltaan johtanut julkisen talouden heikentymiseen Euroopassa sekä jäsenvaltioiden velkamäärän kasvaessa luottamuspulaan markkinoilla. Kovenevat valtiovelan korot syventävät ongelmia velkaantuneissa maissa. Vakaus- ja kasvusopimuksen keskeisiä ongelmia on ollut sen alttius poliittisille paineille. Sopimuksen sääntöjä höllennettiinkin vuonna 2005. Lisäksi on otettava huomioon, että Euroopan talouskriisi on kohdistunut myös sellaisiin maihin, kuten Espanja ja Irlanti, jotka ennen vuonna 2008 alkanutta kriisiä olivat noudattaneet julkista taloudenpitoa koskevia sääntöjä. Kriisin taustalla onkin osaltaan euromaiden kilpailukykyeroista johtunut jakautuminen vaihtotaseeltaan ylijäämäisiin ja alijäämäisiin maihin, sekä sellaisten instituutioiden ja mekanismien puute, joilla olisi voitu estää näiden epätasapainottomuuksien kehittyminen. Vakaus- ja kasvusopimuksen kahta asetusta on kuitenkin hiljattain täydennetty joulukuussa 2011 voimaan tulleilla lisäsäännöksillä, jotka velvoittavat jäsenmaat asettamaan sitovan julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen sekä tekevät sopimuksen rajojen rikkomisesta langetettavien sanktioiden määräämisestä automatisoidumpaa. Samalla voimaan tuli niin makrotaloudellinen valvontakehys, jonka perusteella jäsenvaltiot voivat saada sanktioita makrotalouden epätasapainon perusteella komission ehdottaman tulostaulun pohjalta. Marraskuussa 2011 komissio ehdotti myös kahta jäsenvaltioiden talousarvioiden ennakkotarkastusta koskevaa asetusta, joiden perusteella komission antamat lausunnot ja suositukset voivat tulla jäsenmaita sitoviksi alijäämämenettelyssä. EU:n piirissä on myös esitetty ja hyväksytty uusia poliittisia sopimuksia, kuten ns. Euro Plus -sopimus sekä Eurooppa 2020 -strategia. On kuitenkin tuotu esiin, että tiukemmilla alijäämätavoitteilla on huononevassa taloudellisessa tilanteessa negatiivisia taloudellisia vaikutuksia. Julkisen kulutuksen vähentyminen pienentää suoraan myös bruttokansantuotetta. Uusien sopimusten taloudelliset ja poliittiset ulottuvuudet tuleekin punnita tarkkaan niin, että tarpeellisesta elvytyksestä voidaan huolehtia, mutta pidemmällä aikavälillä saattaa talous kestävään tilaan. Aloitteessa vaaditaan yksityisiä sijoittajia kantamaan viime käden vastuu antamistaan lainoista. SDP on korostanut yksityisten sijoittajien vastuuta EU-politiikassaan johdonmukaisesti. SDP on ollut keskeisesti vaikuttamassa siihen, että oikeudenmukainen sijoittajavastuu on ollut mahdollista toteuttaa. Sijoittajavastuuta on nykyisessä haavoittuvaisessa tilanteessa toteutettava määrätietoisesti, mutta rajoitetusti, ottaen huomioon pankkien ja ylivelkaantuneiden valtioiden väliset vahvat kansalliset kytkökset. Kriisitilanteessa ensisijainen vastuu ongelmiin joutuneiden pankkien pääomittamisesta tulisi olla yksityisillä tahoilla ja vasta sen jälkeen kansallisella tasolla. Euroopan keskuspankilla on ollut ja on suuri rooli rahoitusjärjestelmän kannattelemisessa. Suuri osa kriisimaiden velkapapereista on euroalueen pankkien hallussa. Monilla pankeista on jo nyt erittäin heikko rahoitusasema ja useat niistä voisivat mennä konkurssiin laajamittaisen sijoittajavastuun toteuttamisen myötä. Pankkijärjestelmän romahtamisen estäminen vaatisi suuria määriä veronmaksajien ja valtioiden rahaa, mikä voi entisestään syventää kriisiä. Myös pankkisektorin on itse paremmin varauduttava kantamaan riskinsä. Sitä varten onkin annettu uusia velvoitteita, esimerkiksi oman pääoman kasvattamisesta, ja valvontaa lisätty. Lisäksi pankki- ja finanssitransaktioverojen kaltaisilla aloitteilla sekä pankkivalvontaa yhdistämällä ja tehostamalla voidaan kriisin taakkaa jakaa oikeudenmukaisemmin ja tulevia ongelmia estää tehokkaasti. Vaikka yhdessä sovittujen pelisääntöjen ja sopimusten noudattamisen tulisi olla itsestään selvä lähtökohta Euroopan unionissa toimimiselle, eivät aloitteessa esitetyt keinot (EU-tuomioistuin) ole välttämättä paras tapa viedä tätä tavoitetta eteenpäin. Tervettä talouspolitiikkaa ei takaa juridiikka, vaan yhdessä sovittujen sääntöjen ja periaatteiden noudattaminen. Puoluehallitus katsoo, että SDP:n EU-politiikan tavoitteena tulee olla rakentavasti viedä Eurooppaa kohti työllisyyden ja talouskasvun uraa, missä työssä myös terveellä julkisella taloudella on roolinsa.
147
Päätösesitys Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta toteaa, että perussopimusten noudattaminen on keskeinen osa SDP:n EU-politiikkaa sekä vakaan eurooppalaisen talouden ja euron elinehto.
127.
Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta vahvistettava
Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Vallitseva globaali talouskriisi ja euromaiden velkaongelmat ovat jättäneet Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden kehityksen varjoonsa. Vallitseva taloustilanne on johtanut monissa jäsenmaissa huomattaviin leikkauksiin sosiaalisen suojelun osalta. Tämä on osaltaan taas johtanut eriarvoisuuden lisääntymiseen ja sosiaaliseen turvattomuuteen. Edes vuonna 2010 ollut köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen teemavuosi ei näkyvästi muuttanut tätä kehitystä. Kehitys on pitkälti tapahtunut ilman mediahuomiota tai mainittavaa kansalaiskeskustelua. Vaikka Euroopan unioni on pitkälti muodostunut taloudellista vapautta ja markkinoita edistäväksi instituutioksi, on se yhä edelleen silti voimakas sosiaalipoliittinen toimija. Tätä ulottuvuutta on vahvistettava jäsenmaiden taloudellisesta tilanteesta huolimatta. On ensiarvoisen tärkeää, että unioni toimii edelleen vakaasti vähentääkseen sosiaalista turvattomuutta ja eriarvoisuutta. Keskustelua unionin sosiaalisesta ulottuvuudesta on lisättävä ja kehitettävä, jotta kansalaisilla olisi selkeämpi kokonaiskuva niistä mahdollisuuksista, joita unionin kollektiivinen sosiaalinen ulottuvuus suo. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP pitää yllä keskustelua Euroopan unionin sosiaalisesta ulottuvuudesta ja sen kehityksestä sekä sen suomista mahdollisuuksista sosiaalisen turvallisuuden rakentamisessa.
128.
Sosiaalinen Eurooppa huomioitava EU:n perussopimuksissa
Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite
Sosiaalisesta Euroopasta on puhuttu EU:ssa jo vuosikymmeniä. Projekti kärsi merkittävän tappion 1990-luvun alussa Thatcherin johtaman Iso-Britannian estäessä sosiaalisen pöytäkirjan ottamisen osaksi EU:n perussopimuksia. Tuon jälkeen valittiin linjaksi monen keskeisen asian ² kuten palkanmuodostuksen ja työtaisteluoikeuden ² rajaamisesta perussopimusten sosiaalipolitiikan osastossa toimivallan ulkopuolelle. EU:n sisämarkkinaintegraatio ja kiristymässä oleva talousohjaus vaikuttavat kuitenkin jatkuvasti enemmän kansalaisten perusoikeuksiin ja eurooppalaisten valtioiden ² myös Suomen ² hyvinvointimalleihin. Talousintegraation spill over ² eli kerrannaisvaikutus näkyy myös niillä aloilla, millä EU:lla ei ole toimivaltaa perussopimuksen mukaan. Esimerkkinä otettakoon EU:n talousohjauksen välineistä vakaus- ja kasvusopimuksen, makrotaloudellisen valvontakehyksen ja Euro Plus sopimuksen palkanmuodostukseen ulottuvat kirjaukset sekä vuonna 2007 annettujen Laval- ja Viking-oikeustapausten vaikutukset lakko-oikeuteen. Suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen eurooppalainen kattojärjestö EAY on vaatinut tilanteen korjaamista ottamalla perussopimusten osaksi sosiaalisen kehityksen pöytäkirjan, joka takaisi perusoikeuksien, kuten lakko-oikeuden, lähtökohtaisen etusijan suhteessa talousintegraatioon. Ehdotus sosiaalisesta pöytäkirjasta on jätetty Euroopan komissiolle vuonna 2009. Tölö Unga Socialister ry:n jäsen Marianne Muona, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenet Matti Niemi ja Kaisa Penny, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsen
148
Anssi Pirttijärvi ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsen Antton Rönnholm esittävät, että puolue edistää sosiaalisen Euroopan vahvistamista EU:n perussopimusmuutoksissa ja tukee sosiaalista pöytäkirjaa osaksi EU:n perussopimuksia. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 127-128 Aloitteessa 127 peräänkuulutetaan Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta vastapainona talouskriisin tuomille heikennyksille EU-kansalaisten sosiaaliseen suojeluun. Aloite haluaa edistää keskustelua EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta. Aloite 128 haluaa edistää ns. sosiaalisen pöytäkirjan ottamista osaksi EU:n perussopimuksia. Euroopan unionin sosiaalisella ulottuvuudella tarkoitetaan laajassa mielessä joukkoa unionin ja sen jäsenmaiden yhdessä tekemää politiikkaa, jolla on sosiaalisia vaikutuksia. Unionilla on jaettu toimivalta jäsenmaiden kanssa tietyissä sosiaalipolitiikan kysymyksissä. Ne on tarkemmin lueteltu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 153. Euroopan unionin parlamentti ja neuvosto voivat mm. antaa vähimmäistasoja määrittäviä direktiivejä, jotka liittyvät esimerkiksi työympäristön parantamiseen, työntekijöiden sosiaaliturvaan ja sosiaaliseen suojeluun sekä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon työmarkkinoilla. Toisaalta esimerkiksi sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen on rajattu tiukemmin kansallisen päätöksenteon piiriin ja moni sosiaalisen ulottuvuuden politiikka perustuu jäsenmaiden vapaaehtoiseen yhteistyöhön avoimen koordinaation menetelmän kautta. Euroopan unioni on myös itsessään vahva sosiaalinen toimija esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston sekä elinolojen parantamiseen tähtäävien rakennerahastojen kautta. EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen on ollut SDP:n EU-politiikan keskeinen linja. Sosiaalista ulottuvuutta kehittämällä voidaan puuttua EU-kansalaisten heikkoon asemaan työmarkkinoilla sekä parantaa sosiaalista suojelua ja poistaa köyhyyttä. Sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen on jäänyt usein talouspolitiikan sekä kilpailun esteiden poistamisen jalkoihin. Viime vuosien talouskriisi on tuonut mukanaan päätöksentekoa, joka voi heikentää kansalaisten sosiaalisia oikeuksia esimerkiksi työmarkkinoilla. Puoluehallitus katsoo, että EU:n sosiaalista ulottuvuutta tulisi vahvistaa kansalaisten nauttiman sosiaalisen suojelun tason parantamiseksi. Sosiaalista ulottuvuutta tulisi vahvistaa kirjaamalla keskeiset sosiaaliset oikeudet unionin perussopimuksiin. SDP on aiemminkin vaatinut EU:ta hyväksymään Euroopan ayliikkeen esittämän sosiaalisen pöytäkirjan, jolla pyritään varmistamaan, että sosiaaliset perusoikeudet eivät ole alisteisia taloudellisille oikeuksille (SDP:n EU-vaaliohjelma 2009). Sosiaalisen pöytäkirjan mukaisten tavoitteiden kirjaaminen EU:n perussopimuksiin olisi omiaan vahvistamaan unionin sosiaalista ulottuvuutta ja eurooppalaisten sosiaalisia oikeuksia. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteisiin.
129.
Europarlamenttivaalien kampanjassa tehtävä yhteistyötä PES:n ja S&D -ryhmän kanssa Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenet kaikista Euroopan unionin jäsenvaltioista. Europarlamentaarikot eivät kuitenkaan edusta parlamentissa suoraan jäsenvaltioita vaan tekevät vaikuttamistyötä eurooppalaisten puolueryhmien kautta. Tämä ei kuitenkaan ole selvää äänestäjille, koska europarlamenttivaaleissa kampanjoidaan vain kansallisten puolueiden tunnuksilla. The Party of European Socialists PES edustaa sosialidemokraattisia puolueita Euroopassa. SDP on eurooppalaisen puolueensa jäsenenä sitoutunut sen politiikkaan. Euroopan unionin parlamentissa PES:n politiikkaa edistää S&D -ryhmä, jossa myös SDP:n listalta valitut edustajat ovat jäseninä. 149
Sosialidemokraattinen liike on Euroopan alueen yhtenäisin liike ja sen jäsenet ovat tehneet johdonmukaista politiikkaa eri jäsenmaissa sekä Euroopan unionissa. Yhtenäisyyden ansiosta SDP:llä on Suomen puolueista parhaat mahdollisuudet edistää politiikkaansa Euroopassa. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP tekee yhteistyötä PES:n ja S&D -ryhmän kanssa europarlamenttivaalien kampanjassa sekä korostaa sitä, että europarlamentin jäsenet edustavat pääosin poliittisia ryhmiä, eivät jäsenmaita. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa vaaditaan yhteistyötä SDP:n ja Party of European Socialists (PES) sekä Sosialistien ja demokraattien parlamenttiryhmän (S&D-ryhmä) välille Euroopan parlamentin vaaleissa. Aloitteessa myös korostetaan, että vaikka eurovaalien kampanjointi tapahtuu kansallisten poliittisten puolueiden tunnuksien alla, kuuluvat MEP:t parlamentissa ennen kaikkea poliittiseen ryhmäänsä. SDP on eurooppalaisen emopuolueensa PES:n aktiivinen jäsen ja osallistuu puolueen työhön myös sen parlamenttiryhmässä, johon kuuluu kaksi suomalaista sosialidemokraattista edustajaa. Euroopan parlamentin vaaleissa SDP on pyrkinyt kehittämään yhteistyötä PES:n kanssa ja saattamaan vaaliohjelmansa ja keskeiset viestit yhteneväisiksi eurooppalaisten viestien kanssa. Esimerkiksi vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalien vaaliohjelma, joka hyväksyttiin puoluevaltuustossa 4.3.2009, noudattelee monilta poliittisilta tavoitteiltaan PES:n vaalimanifestia. Yhteistyötä eurooppalaisten sisarpuolueiden toimijoiden kanssa on myös tehty itse vaalityössä esimerkiksi tuomalla PES:n johtohenkilöitä Suomeen kampanjoimaan. Vuonna 2014 järjestettävät eurovaalit tarjoavat mahdollisuuden jatkaa ja syventää yhteistyötä ja varmistaa yhdenmukaisen viestin kuuluminen ja näkyminen. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
130.
Komission ja parlamentarismin vahvistaminen SDP:n EU-politiikan keskiöön
Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite
SDP:n EU-politiikan suurena kaarena on aina ollut vahvan komission tukeminen. Toimintakykyinen komissio integraation moottorina on nähty pienten jäsenmaiden ja EUkansalaisten enemmistön etuna. Talouskriisi on kuitenkin tuonut haasteita tälle linjalle ² yksittäisten jäsenmaaryhmien aloitteellisuus on noussut keskeiseen rooliin. Pitkällä aikavälillä tämä ei kuitenkaan ole Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan etu. Kehitys ei myöskään ole toivottava demokraattisesta näkökulmasta, sillä se kiertää EU:n perussopimuksiin yhdessä kirjatut säännöt EU:n päätöksentekomekanismeista, joissa pääasiallisena menettelynä on komission aloitevaltaan perustuva Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston yhtäläinen päätösvalta (ns. tavallinen lainsäädäntömenettely). Tölö Unga Socialister ry:n jäsen Marianne Muona, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenet Matti Niemi ja Kaisa Penny, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsen Anssi Pirttijärvi ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsen Antton Rönnholm esittävät, että SDP:n EU-politiikan yhdeksi pääpainopisteeksi todetaan EU:n komission vahvistaminen ja sen parlamentaarisen kontrollin parantaminen sekä parlamentin ja ministerineuvoston yhtäläiseen päätösvaltaan perustuva EU-lainsäädännön kehittäminen. 150
Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa painotetaan Euroopan komission roolia EU-päätöksenteossa sekä vaaditaan SDP:tä toimimaan Euroopan unionin neuvoston ja parlamentin yhtäläisen päätösvallan turvaamiseksi. Unionin toiminta on pitkälti perustunut vahvalle yhteisen päätöksenteon painotukselle (ns. yhteisömenetelmä), jotta yksittäiset jäsenmaat tai niiden ryhmittymät eivät voisi sanella EU-politiikan agendaa. Globaali talouskriisi ja Euroopan velkakriisi ovat kuitenkin vaatineet EU:lta ja sen jäsenmailta nopeita ja osin radikaalejakin ratkaisuja. Nämä ratkaisut ovat yhä enenevissä määrin syntyneet jäsenmaiden aloitteesta tai painostuksesta, minkä seurauksena suurien jäsenmaiden, erityisesti Saksan ja Ranskan, painoarvo päätöksenteossa on kasvanut. Samalla parlamentin rooli on jäänyt kriisin ratkaisussa sivummalle ja Euroopan komissio on joutunut reagoimaan jäsenmaiden päätöksentekoon. EU:n tasapuolisen kehityksen turvaamiseksi yhteisille instituutioille tulisi antaa kaikki tuki ja niiden asemaa vahvistaa. Komission vahva rooli sekä parlamentin ja neuvoston yhteispäätöksiin perustuva lainsäädäntö takaavat tasapuolisen tavan edetä EUpäätöksenteossa. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
131.
EU:lle selkeä johto Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite
Eurooppalaisen talouskriisin pitkittyessä moni on hämmästellyt selkeää johtajuusvajetta joka unionia vaivaa. Unionilla on 27 valtionpäämiehen lisäksi erilaisia puheenjohtajia tai puhemiehiä komissiolle, neuvostolle, euroryhmälle ja Euroopan parlamentille, mutta kukaan heistä ei ole kyennyt osoittamaan suuntaa tai visiota Euroopalle ja kokoamaan moninaisten jäsenmaiden kannoista yhteistä näkemystä. Lissabonin sopimus, jossa Euroopan neuvoston pysyvä puheenjohtajuus luotiin ja koko nykyinen järjestys määrättiin, mahdollistaisi jo nykyisellään eri tehtävien yhdistämisen yhden henkilön hoidettavaksi. Jos yksi puheenjohtaja vastaisi komission, neuvoston ja euroryhmän puheenjohtajuudesta, olisivat sekä vastuut, että velvollisuudet unionissa selvempiä. Unioni kykenisi neuvottelemaan ja puhumaan yhdellä äänellä 27:n sijaan. Tölö Unga Socialister ry:n jäsen Marianne Muona, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenet Matti Niemi ja Kaisa Penny, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsen Anssi Pirttijärvi ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsen Antton Rönnholm esittävät, että SDP:n tulee toimia eduskunnassa ja hallituksessa sen eteen, että vuoden 2014 eurovaalien jälkeen valittavan komission puheenjohtaja johtaisi puhetta myös Eurooppa-neuvostossa ja euroryhmässä. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa peräänkuulutetaan parempaa ja selkeämpää johtajuutta Euroopan unionille sekä ehdotetaan komission, Eurooppa-neuvoston ja Euroryhmän puheenjohtajan tehtävien yhdistämistä. Lissabonin sopimuksen yksi näkyvimpiä muutoksia oli Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan tehtävän luominen. Tehtävään valittiin tammikuusta 2010 lukien belgialainen keskustaoikeistolainen poliitikko Herman Van Rompuy. Pysyvän puheenjohtajan rooli Euroopan unionin päätöksenteossa ei ole kuitenkaan ollut niin korostunut, kuin Lissabonin sopimusta laadittaessa arveltiin. Syynä tähän on ollut pitkälti globaali talo151
uskriisi ja Euroopan velkakriisi, joiden vaatimat poliittiset toimenpiteet ovat syntyneet lähinnä suurten jäsenmaiden johtajien kynästä. Euroopan unionin yhteisten instituutioiden ja niiden valittujen johtajien aseman heikkeneminen ei ole eduksi EU:n tasavertaiselle ja yhtenäiselle kehitykselle. Kansalaisten silmissä nykyinen tilanne on sekava, mikä voi johtaa EU:n nauttiman legitimiteetin heikkenemiseen sekä demokratiavajeen kasvuun. Tehtävien yhdistäminen voisi tarjota etuja unionin näkyvyydelle ulkomaailmaan päin sekä mahdollistaisi tarvittavan poliittisen johtajuuden luomisen. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
132.
EU:n on katsottava maailmantasolle
Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite
Euroopan unionin suurin ongelma on sisäänpäin kääntyneisyys. Molemmat 2000-luvun alun tärkeimmistä EU-hankkeista epäonnistuivat pahemman kerran: niin Lissabonin strategian tarkoitus nostaa EU maailman kilpailukykyisimmäksi taloudeksi kuin EU:n ulkosuhdehallinnon rakentaminen. Tänä aikana tärkeä trendi jäi huomaamatta: Euroopan ohella Yhdysvallat taantui sotien ja velkojensa alla ja Kiinasta tuli maailmantalouden veturi. Intia, Brasilia ja monet latinalaisen Amerikan muutkin maat nostivat päätään uusina taloustoivoina. Kiina valtasi Afrikan. Tärkein oppi menneestä vuosikymmenestä on, että EU ei sisäisten hankkeidensa keskellä saa unohtaa rooliaan globaalina poliittisena ja taloudellisena toimijana. Eurooppa on maailmanmittakaavassa kauppamahti, jolla on suhteellisen paljon koulutettua työvoimaa ja toimiva infrastruktuuri. Panostamalla osaamiseen ja innovointiin Eurooppa voi nousta taloudellisesti. EU:n ulkosuhdehallinnon rakentaminen on tähän asti lähennellyt täydellistä fiaskoa. Parantaakseen profiiliaan ulkopoliittisena mahtina EU:n on linkitettävä ulkosuhdehallintonsa entistä selkeämmin kauppapolitiikan ympärille. Innovaatio- ja kauppapolitiikan tärkeäksi haaraksi on otettava ympäristö- ja ilmastoteknologian kehittäminen ja sen viennin edistäminen. Tölö Unga Socialister ry:n jäsen Marianne Muona, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenet Matti Niemi ja Kaisa Penny, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsen Anssi Pirttijärvi ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsen Antton Rönnholm esittävät, että SDP ajaa määrätietoisesti EU:n globaalin roolin vahvistamista niin taloudellisesti kuin poliittisesti. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa kuvataan viimeisen vuosikymmenen maailmanpoliittista kehitystä, joka on johtanut Euroopan unionin jäsenmaiden aseman suhteelliseen heikentymiseen suhteessa nouseviin talouksiin, erityisesti Kiinaan. Aloite esittää ratkaisuksi EU:n globaalin roolin vahvistamista innovaatio-, ympäristö- ja kauppapolitiikkaan nojaavan ulkoasiainhallinnon kautta. Euroopan unionin kansainvälisen ulottuvuuden ja roolin vahvistaminen on ollut SDP:n EU-politiikan keskeinen tavoite. Globaalin roolinsa kautta EU:n on mahdollista toimia esimerkkinä avoimesta yhteiskunnasta, joka rakentuu ihmisoikeuksien kunnioittamiselle ja demokratialle. Globaalilla tasolla Euroopan unioni käyttää pääasiassa ns. pehmeää valtaa kauppa- ja laajentumispolitiikkansa sekä naapuruuspolitiikkansa avulla. Parem152
man ja aktiivisemman yhteisen ulkopolitiikan kautta EU:n olisi mahdollista edistää paitsi ihmisoikeuksia ja demokraattista malliaan, myös työllisyyttä ja talouskasvua sisämarkkinoilla parempien kaupantekomahdollisuuksien kautta. EU:n globaalin roolin vahvistamisen puolesta puhuu moni seikka. EU on bruttokansantuotteella mitattuna selkeästi maailman suurin talous, kaksi sen jäsenmaista on YK:n turvallisuusneuvoston pysyviä jäseniä ja suurimpien talouksien G8-ryhmästä neljä on EU:n jäseniä. Globaalin roolin vahvistaminen on kuitenkin ollut toistaiseksi hankalaa ilman selkeää yhteistä tahtoa tehdä yhteistä ulkopolitiikkaa. Myös käytännön tasolla seuraukset ovat olleet nähtävissä. EU:n ulkosuhdehallinnon luominen on törmännyt ongelmiin, kun yksittäiset jäsenmaat ovat suojelleet omia intressejään estäen kokonaisuuden kehittämisen. Ulkosuhdehallinto tarvitsee taakseen selkeän 27 jäsenmaan mandaatin toimiakseen EU:n globaalin roolin edistäjänä. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
133.
Euroopan unionin vahvistettava yhteistä puolustustaan Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Euroopan unionilla on omat nopean toiminnan joukkonsa, jonka päivystysvuoroihin Suomi on osallistunut vuosina 2007 ja 2008. Joukkoja ei ole kuitenkaan käytetty yhdessäkään konfliktissa. Muun muassa Yhdysvaltojen suunnatessa katsettaan enenevissä määrin Euroopan unionin rajojen ulkopuolelle ja Suomen itänaapurin keskittäessä joukkojaan länsirajoilleen pitää Euroopan unionin kehittää puolustuspolitiikkaansa uskottavampaan suuntaan. Tulevina vuosina nopean toiminnan joukkojen käyttäminen pitää säilyttää yhtenä mahdollisuutena, mikäli konflikti kärjistyy kyseistä toimea vaativaksi. Onnistuneella konfliktin ratkaisulla tai interventiolla voidaan nostaa Unionin painoarvoa globaalisti sekä kehittää tiiviimpää yhteistyötä ulkopolitiikan alueella. Nopean toiminnan joukot mahdollistavat Suomelle oman armeijan iskukyvyn säilyttämisen ja kehittämisen. Lisäksi eri operaatioiden kautta pystyttäisiin huomioimaan mahdolliset puutteet omassa puolustuksessa. Operatiivisten hyötyjen rinnalla pitää korostaa, Suomen poliittisen painoarvon kasvamista puolustushallinnon alalla. Euroopan unionin pitää korostaa kaikissa tulevissa operaatioissa legitimiteetin olevan kansainvälisten lain mukainen ja nopean toiminnan joukkojen käyttöä on pidettävä viimeisenä oljenkortena. Nopean toiminnan joukkojen määrän lisäämistä on myös syytä tarkastella yhtenä vaihtoehtona sen painoarvon kasvattamiseksi. Nykyinen 1500 sotilaan joukkoa pitäisi olla mahdollisuus kasvattaa prikaatin kokoiseksi, jotta joukosta tulisi vahvempi osasto. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen toimivan Euroopan unionin puolustuspolitiikan yhtenäistämisen ja vahvistamisen puolesta. Tätä kehitystä edistettäessä pitää huomioida nopean toiminnan joukkojen käytön mahdollistaminen ja kehittäminen suuremmaksi yksiköksi. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa vaaditaan yhtenäistä puolustuspolitiikkaa Euroopan unionille sekä kehotetaan pitämään ns. nopean toiminnan joukot yhtenä vaihtoehtona EU:n kriisinhallinnassa. Unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tiivistäminen on ollut kantava osa SDP:n turvallisuuspoliittista linjaa. Vuoden 2009 eurovaaliohjelman mukaan SDP haluaa "lisätä puolustusyhteistyötä jäsenvaltioiden kesken ja tehostaa kriisienhallintayhteistyötä." EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen on kuitenkin käytännössä osoittautunut hankalaksi jäsenmaiden erilaisten näkemysten vuoksi. EU:n nopean toiminnan joukoille, joihin Suomikin on osallistunut, ei ole toistaiseksi löytynyt tehtäviä. Niiden rooli on kuitenkin jatkossakin todettu hyödylliseksi ja ne voivat parhaimmillaan toimia EU:n tiivistyvän puolustuspolitiikan apuvälineenä. Ennen kaikkea EU tarvitsee puolustuspoli153
tiikkansa tueksi aiempaa nopeammin ja tehokkaammin muodostettavia yhteisiä ulko- ja turvallisuuspoliittisia kantoja. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.
154
LAKI- JA HALLINTOALOITTEET 134.
Luovutaan kesäajasta
Raahen Sosialidemokraatit ry:n aloite
Raahen Sosialidemokraatit ry esittää, että Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen tulee toimia siten, että kesäajasta luovutaan. Käytäntö on vanhentunut eikä sillä saavuteta tavoiteltuja energian ym. säästöjä. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että SDP toimisi siten, että kesäaikaan siirtymisestä luovuttaisiin. Asiasta ei ole olemassa aiempia puoluekokouspäätöksiä. Suomessa on noudatettu kesäaikaa yhtäjaksoisesti vuodesta 1981 lähtien, siis jo 14 vuotta ennen Euroopan unioniin liittymistä. Kesäajan käytöllä on pyritty käyttämään hyväksi valoisaa aikaa ja sitä kautta saamaan aikaiseksi säästöjä. Kesäajan vaikutuksia on selvitetty useaan eri otteeseen. Kesäaikaa on perusteltu sillä, että ihmisten valveillaoloaikaa saadaan sovitetuksi keskemmälle vuorokauden valoisaa aikaa. Näin säästetään muun muassa energiaa. Kesäajan tarkoitusta kuvaa sen englanninkielinen nimi "Daylight Saving Time" (päivänvaloa säästävä aika). Kesäajasta on arvioitu olevan myös liikenneturvallisuushyötyjä, sillä suurin osa onnettomuuksista aiheutuu pimeällä. Toisaalta kellojen siirron yhteydessä julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella voi päätellä, että moni suomalainen pitää järjestelmää hankalana ja turhana. Kesäaikaan siirtyminen saattaa sekoittaa esimerkiksi vuorotyöläisen rytmiä. Kellojen siirtämisellä on myös vaikutuksia liikennejärjestelyihin, ja se aiheuttaa katkoksia myös pankkien palveluissa. Toimivalta kesäaika-asioissa Euroopan unionissa kuuluu jäsenvaltioiden sijaan unionille. EU:ssa kesäajasta on säädetty direktiivillä. Voimassa oleva ns. kesäaikadirektiivi on Euroopan parlamentin ja neuvoston 19.1.2001 antama direktiivi kesäaikasäännöksistä (2000/84/EY). Suomi on unionin jäsenvaltiona ollut velvollinen panemaan direktiivit täytäntöön kansallisessa lainsäädännössään. Suomessa kesäajasta on säädetty asetuksella. Voimassa oleva valtioneuvoston asetus kesäajasta (753/2001) vastaa sisällöltään edellä mainittua kesäaikadirektiiviä 2000/84/EY. Unionin jäsenvaltiona Suomi ei voi luopua kesäajasta yksipuolisesti. Suomi voisi kuitenkin halutessaan toimia aktiivisesti, jotta EU:ssa päätettäisiin yhdessä luopumisesta. Asian edistäminen kuuluisi valtioneuvostossa liikenneministeri Merja Kyllöselle. Ministeri on joulukuussa 2011 antamassaan vastauksessa (KK 301/2011 vp) todennut, että liikenne- ja viestintäministeriö ei näe tässä vaiheessa olevan tarvetta tehdä aloitetta Euroopan unionin piirissä kesäajasta luopumiseksi. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
135.
Lasten uskonnonvapaudesta tehtävä todellinen vapaus
Viitasaaren Demarit ry:n jäsen Sonja Kekkosen ja Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n jäsen Salla Saarasen aloite
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnonja uskonnonvapauteen. Tällä hetkellä lapsen oikeus uskonnonvapauteen ei Suomessa toteudu. Vuonna 2010 Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 78,2 % suomalaista (vuonna 2009 79,7 %) ja samana vuonna syntyneistä 79,3 % kastettiin Evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi (vuonna 2009, 80,7 %). Suomalaisista noin 1,1 % kuuluu puolestaan ortodoksiseen kirkkokuntaan.
155
Valtaosa suomalaisista kuuluu kirkkoon, koska vanhemmat päättävät lastensa puolesta uskonnollisesta vakaumuksesta. Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että nykyisen uskonnonvapauslain mukaan vasta 18-vuotias on vapaa eroamaan uskontokunnasta itsenäisestä ilman vanhempien suostumusta. On ristiriitaista, että 16-vuotiaat ovat äänioikeutettuja kirkollisvaaleissa, mutta eivät ole oikeutettuja päättämään kyseiseen uskontokuntaan kuulumisesta tai siitä eroamisesta. Jotta lasten uskonnonvapaus realisoituu todelliseksi vapaudeksi tyhjän julistuksen sijaan, on uskonnosta päättäminen annettava jokaisen kansalaisen itsensä valtaan, samoin kuin poliittisesta osallistumisesta päättäminen. Siksi alaikäisten liittäminen uskonnollisiin yhdyskuntiin kehitysvaiheessa, jossa he eivät vielä pysty muodostamaan näkemyksiään itsenäisesti tai ilmaisemaan niitä, on lopetettava. Viitasaaren Demarit ry:n jäsen Sonja Kekkonen ja Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n jäsen Salla Saaranen esittävät, että Sosialidemokraattinen puolue tuo voimakkaasti yhteiskunnallisen keskustelun agendalle lasten perustavan oikeuden olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan ja sitoo SDP:n kansanedustajat toimimaan puolueen arvojen mukaisesti muuttaen uskonnonvapauslakia siten, että uskontokuntaan voi kuulua vasta 15 vuotta täytettyään.
136.
Oikeus päättää uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta 15-vuotiaana Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsenen Pekka Suhosen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite
Suomen perustuslaissa turvataan jokaiselle uskonnonvapaus, johon sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen omantuntonsa vastaisesti osallistumaan uskonnon harjoittamiseen. Nykyään alle 18-vuotiaat nuoret voivat muuttaa uskonnollista asemaansa vain huoltajien suostumuksella. Nuori voi olla täysin vakuuttunut omasta vakaumuksestaan, mutta vanhemmat voivat kieltää häntä joko eroamaan uskonnollisesta yhdyskunnasta tai liittymään sellaiseen. Usko on ihmisen yksityiseen ajattelumaailmaan perustuva seikka, josta 15-vuotiaat ovat kypsiä päättämään itse. Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsen Sanna Marin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsen Ilmari Nurminen, Sipoon Demarit ry:n jäsen Maija Kuntsi, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsen Pekka Suhonen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Eero Vainio esittävät, että puoluekokous velvoittaa puolueen ajamaan oikeutta päättää uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta 15-vuotiaasta lähtien. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 135-136 Aloitteissa esitetään, että uskonnonvapauslakia muutettaisiin siten, että uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta tulisi voida päättää 15 vuotta täytettyään itsenäisesti. Aloite 135 korostaa uskonnonvapautta siitä näkökulmasta, että nuoren tulisi voida liittyä haluamaansa uskontokuntaan 15 vuotta täytettyään, eikä vanhempien tulisi tätä ennen voida päättää lapsensa liittämisestä tiettyyn uskontokuntaan. Aloite 136 puolestaan korostaa nuoren itsenäistä mahdollisuutta erota uskontokunnasta ilman vanhempiensa suostumista 15 vuotta täytettyään. Asiasta on puoluekokouspäätös vuodelta 2010. Aloitteet ovat molemmat pitkälti sen mukaisia.
156
Voimassa olevan uskonnonvapauslain mukaan henkilö voi erota uskonnollisesta yhdyskunnasta ilmoittamalla eroamisesta maistraatille. Uskonnonvapauslain 4 §:n nojalla maistraatin on lähetettävä uskonnollisesta yhdyskunnasta eronneelle vahvistus eroamisesta. Tällä hetkellä lain mukaan alle 18-vuotiaan eroamisilmoitus uskonnollisesta yhdyskunnasta edellyttää huoltajien suostumuksen. Sen sijaan alle 16-vuotiaan uskontokuntaan liittämisen kieltäminen ei liene tarkoituksenmukaista, sillä vanhemmilla on oikeus kasvattaa lapsensa oman uskontonsa mukaisesti ja tekninen uskontokuntaan liittämisen kieltäminen ei vaikuttaisi lapsen kasvattamiseen perheen sisällä vanhempien uskonnon tai uskonnottomuuden periaatteiden mukaisesti. Kansainvälisen oikeuden ja mm. lasten oikeuksien sopimuksen nojalla alle 18-vuotiaalla lapsella on oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi lapsella on oikeus liittyä yhdistyksiin. Liittymisoikeuteen mielletään yleisesti kuuluvan myös negatiivinen oikeus, eli oikeus halutessaan erota yhdistyksestä. Toistaiseksi uskonnollisista yhdistyksistä eroamista rajoittaa myös alaikäisen lapsen vanhempien mielipide. Eduskunnan hyväksymä laki kirkollisvaalien äänestysikärajan alentamisesta päästi 16 vuotta täyttäneet vaaliuurnille vuoden 2010 seurakuntavaaleissa. Äänestysikärajan laskeminen kirkollisissa vaaleissa on mahdollistanut kirkon toimintaan osallistuvan aktiivisimman ikäryhmän, eli 16-vuotiaiden osallistumisen kirkolliseen päätöksentekoon. Ikäryhmän aktiivisuuteen vaikuttaa rippikoulu, jonka päätyttyä monet nuoret osallistuvat aktiivisesti seurakuntien toimintaan. Kun 16-vuotiailla on nyt itsenäinen ja huoltajistaan riippumaton oikeus vaikuttaa ja toimia kirkon sisällä, päätettiin vuoden 2010 puoluekokouksessa, että vastaava ikä on looginen vastine itsenäiselle päätöksenteko-oikeudelle myös uskonnollisesta yhdyskunnasta eroamiselle. Siten vuoden 2010 puoluekokous piti perusteltuna, että uskonnonvapautta kunnioitetaan ja ikärajaa uskonnollisesta yhdistyksestä eroamiselle alaikäisenä ilman huoltajan suostumusta lasketaan 16 vuoteen. Puoluehallitus esittää vuoden 2012 puoluekokoukselle, että uskonnonvapautta kunnioitetaan ja ikäraja uskonnollisesta yhdistyksestä eroamiselle 16 ikävuoteen lasketaan edellisen puoluekokouspäätöksen mukaisesti ja äänestysikää vastaavasti. Päätösesitys Puoluekokous pitää perusteltuna, että nuoren henkilön uskonnonvapautta kunnioitetaan ja ikärajaa uskonnollisesta yhdistyksestä eroamiselle alaikäisenä ilman huoltajan suostumusta lasketaan 16 vuoteen.
137.
Äänestysoikeus maahanmuuttajille kaikissa vaaleissa! Hakaniemen Sosialidemokraatit ry:n aloite
Suomen lain mukaan vain Suomen kansalaiset ovat oikeutettuja äänestämään eduskunta-, europarlamentti- ja presidentinvaaleissa. Suomessa asuvat maahanmuuttajat, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta saavat äänestää vain kunnallisvaaleissa, mutta ei em. vaaleissa. Samoin ehdokkaaksi voi asettua vain Suomen kansalainen. Eduskunta päättää maahanmuuttajia koskevista asioista, ilman että he voivat vaikuttaa siihen, ketkä eduskunnassa päättävät, samoin europarlamentissa. Ja presidentti on kansan valitsema, johon ei lasketa mukaan pysyvästi maassa asuvia maahanmuuttajia. Suomessa kansalaisuuden saaminen saattaa viedä pitkänkin aikaa jopa kymmenen vuotta. Kuitenkin ne maahanmuuttajat, jotka ovat tulleet jäädäkseen, kokevat Suomen kotimaakseen, eikä heillä välttämättä ole muutakaan maata missä asua (esim. sotien tms. syiden takia). Siksi olisi erittäin tärkeätä, että Suomessa pysyvällä oleskeluluvalla asuvat maahanmuuttajat saisivat osallistua täysipainoisesti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, koska tulevaisuudessa he ja heidän lapsensa ovat Suomen kansalaisia. Niin kauan kun maahanmuuttajilla on samat velvollisuudet kuin suomalaisilla, pitäisi heillä olla samat oi157
keudetkin, etenkin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Samalla se sitouttaisi maahanmuuttajia toimimaan enemmän yhteiskunnan hyväksi ja ottamaan vastuuta yhteiskunnan tulevaisuudesta. Hakaniemen Sosialidemokraatit ry esittää, että SDP tekee eduskunnassa aloitteen perustuslain muuttamisesta niin, että maahanmuuttajat saisivat äänestysoikeuden myös muissakin kuin kunnallisvaaleissa. Ehdotamme myös että perustuslakia muutetaan niin, että vaalikelpoisuus erotettaisiin äänioikeudesta presidentin- ja eduskuntavaaleissa. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että perustuslakia muutettaisiin niin, että maassamme pysyvällä oleskeluluvalla asuvat maahanmuuttajat saisivat oikeuden äänestää myös muissakin kuin kunnallisvaaleissa. Suomessa ajatellaan yleisesti, että maahanmuuttajilla tulisi olla samat oikeudet ja velvollisuudet, kuin suomalaisillakin. Tästä periaatteesta poikkeuksen muodostavat valtiollisten oikeuksien ja velvollisuuksien ydinalue, jälkimmäisten kohdalla ulkomaan kansalaisia ei koske asevelvollisuus ja oikeuksien kohdalla tiettyjen poliittisten oikeuksien rajoitukset liittyvät kansalaisuuteen. Ulkomaalainen, joka ei ole oleskelumaan kansalainen, ei yleensä saa lainkaan äänestää valtiollisissa vaaleissa, kuten presidentin- ja eduskuntavaaleissa. Poikkeuksena on esimerkiksi Uusi-Seelanti, jossa äänioikeuden edellytyksenä on vuoden asuminen maassa. Uruguay edellyttää viidentoista vuoden asumista. Valtiot rajoittavat ulkomaalaisten äänioikeuden pääasiassa paikallisvaaleihin, joita Suomessa edustavat kunnallisvaalit. Jonkinlainen oikeus äänestää on annettu ulkomaalaisille kaikkiaan 66 maassa. Edellytyksenä on pysyväisluonteinen asuminen, jonka raja on eri maissa 3²15 vuotta. Aloitteesta ei ole olemassa aikaisempaa puoluekokouspäätöstä, mutta sinänsä aloitteen sisältö on samansuuntainen, kuin SDP:n aikaisemmat maahanmuuttajia koskevat linjaukset. SDP on mm. esittänyt uussuomalaisten parempaa integroimista yhteiskuntaan ja pyrkinyt edistämään heidän työllistymistään. Puoluekokous katsoi vuonna 2010, että kestävä maahanmuuttopolitiikka rakentuu oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainolle. Kaikilta Suomessa asuvilta ja oleskelevilta vaaditaan lakien noudattamista. Lisäksi Suomalaisilla työmarkkinoilla vaaditaan ehdotonta suomalaisten työehtojen kunnioittamista. SDP:n maahanmuuttopoliittisessa raportissa Reilu ja hallittu maahanmuuttopolitiikka elokuulta 2010 ei suoraan otettu kantaa maahanmuuttajien poliittisten oikeuksien muuttamistarpeeseen. Raportin peruslinjan mukaan ihmisille on tarjottava nykyistä tehokkaampia kotoutumis- ja työllistymispolkuja. Perustuslain (731/1999) 14 §:n mukaan Suomessa asuvalla ulkomaalaisella on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisissa kansanäänestyksissä ja julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Vaalikelpoinen kunnallisvaaleissa on henkilö, jolla on äänioikeus. Vaalilain (714/1998) 2 §:n 2 momentin mukaan europarlamenttivaaleissa äänioikeutettuja ovat myös ne Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalaiset, jotka asuvat Suomessa ja ovat ilmoittautuneet täällä äänioikeutetuksi. Yhteiskunnan kaikkien jäsenten yhdenvertainen osallistuminen kaikkiin poliittisiin prosesseihin on demokratian ydinajatuksia. Maahanmuuttajien poliittinen osallistuminen on kotouttamisprosessin eräs ulottuvuus. Mitä enemmän osallistutaan poliittisesti, sitä paremmin sopeudutaan demokratiaan. Vaikka kotouttamispolitiikassa on perinteisesti tapana keskittyä sosioekonomisiin aiheisiin, huomio kiinnittyy yhä useammin osallistumisen ja kotoutumisen henkilökohtaisten ulottuvuuksien merkitykseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tehokkuuteen. Tämä lähestymistapa edellyttää maahanmuuttajien integroitumista kaikille yhteiskunnan osa-alueille; kansalaisuuteen, kulttuuriin, sekä myös politiikkaan.
158
Jokaisella EU:n jäsenvaltiolla on omat sääntönsä ja perusteensa kansalaisuuden tai oleskeluluvan myöntämisestä sekä poliittisten oikeuksien käytöstä. Vaikka tilanne on kaikkea muuta kuin yhtenäinen, EU:n jäsenvaltioissa vaikuttaisi olevan suuntaus kohti äänioikeuden laajempaa myöntämistä paikallisissa vaaleissa. Äänioikeus valtiollisissa vaaleissa on edelleen kansalaisoikeuksien ydinaluetta, kun taas paikallisvaaleissa on perustellusti avattu vaalioikeuksia kunnassa asuville ilman kansalaisuuskytkentää. Kotoutumisen edistämiseksi tulisi ennemmin lyhentää kansalaisuuden hakemisen edellyttämää maassa asumisen aikaa kuin hämärtää kansalaisuuden sisältöä. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
138.
Julkishallinnon IT-ohjelmien yhteensopivuus Tölö Unga Socialister ry:n aloite
Valtionhallinnon IT-ohjelmistot eivät ole yhteensopivia. Esimerkiksi monet kunnat ovat tehneet laajoja hankintoja ilman, että ohjelmien yhteensopivuutta on hankintavaiheessa mietitty. Siksi olisi tärkeää, että julkisen hallinnon IT-ohjelmistojen hankintoihin tulisi ehto avoimista tiedonsiirtorajapinnoista ja, että valtio perustaa riippumattoman asiantuntijaryhmän luomaan yleisen avoimuusehdon mainittujen hankintojen tarjouskilpailuihin liitettäväksi. Tavoitteena on, että informaatiota voidaan turvallisesti ja sujuvasti lähettää järjestelmältä toiseen, ilman, että se aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia ja aikaviiveitä. Koska IT-hankinnat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, tämän yleisen edellytyksen ottaminen käytäntöön vaatii IT-teknistä ja strategista näkemystä sekä hankintajuridista asiantuntemusta. Tölö Unga Socialister ry esittää, että kaikissa järjestelmähankinnoissa ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon perusjärjestelmien hankinnoissa edellytetään järjestelmiltä avoimia ja valmiita rajapintoja. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että valtionhallinnon kaikissa järjestelmähankinnoissa ja erityisesti kuntien vastuulla olevissa sosiaali- ja terveydenhuollon perusjärjestelmien hankinnoissa edellytetään tiedonsiirron avoimuutta. Asiasta ei ole olemassa aiempia puoluekokouspäätöksiä. Eduskunta on edellyttänyt kirjelmässään EK 21/2008 vp, että julkishallinnon ja sen sisällä ensimmäisenä terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteentoimivuus, yhteiset sovelluspalvelut ja avoimet rajapinnat taataan siten, että tietojärjestelmien välinen tiedonvaihto toteutuu saumattomasti. Näitä tavoitteita ja linjauksia ollaan toteuttamassa parhaillaan rakentamalla kansallista potilastiedon (eArkisto) ja lääkitystiedon (Reseptikeskus) tietovarastoa (KanTa, Kansallinen terveysarkisto), johon paikalliset sekä yksityisen että julkisen sektorin palvelunantajien omat potilastietojärjestelmät lähettävät ja josta hakevat standardien mukaista tietoa. Terveydenhuollon palvelunantajat, esimerkiksi terveyskeskukset, sairaanhoitopiirit tai yksityiset lääkärikeskukset, kilpailuttavat ja hankkivat itsenäisesti omat järjestelmänsä. Valtio ei pysty puuttumaan näihin hankintoihin sinänsä, mutta on asettanut lainsäädännöllä (159/2007, 61/2007) vaatimuksia niissä käytettäviin standardeihin ja tietoturvaan liittyen. Näiden Kansalliseen terveysarkistoon liittymiseen vaadittavien teknisten ja tietosisältöön liittyvien standardien määrittely, käytöstä sopiminen ja niiden toteuttaminen paikallisissa potilastietojärjestelmissä on ollut työlästä ja aikaa vievää, mutta tulevaisuuden tiedonsiirron sujuvuuden kannalta tärkeää työtä. 159
Lopputuloksena kaikille mahdollistetaan pääsy omiin potilastietoihinsa ja niiden käyttöä koskeviin lokitietoihin sekä luotettavaan terveysinformaatioon. Potilastieto on myös hoitavien ammattilaisten käytössä, mikäli potilas ei ole sitä kieltänyt. Sama tavoite koskee jatkossa myös sosiaalihuollon tietoja. Vaatimus tiedon ja tietoliikenteen standardoinnista edistää IT-markkinoiden avoimuutta ja mahdollistaa tietojärjestelmien helpomman uusimisen. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen, että kaikissa valtionhallinnon tietojärjestelmien hankinnoissa edellytetään tiedonsiirron rajapintojen avoimuutta.
139.
Seksuaalirikoksiin huomiota Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Suomen seksuaalirikoslaki ja sen tulkinta johtavat nykyään liian lieviin tuomioihin. Perustuslain 7§ mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Tuomioita annettaessa on monesti kiinnitetty liikaa huomiota lieventäviin asianhaaroihin. Näitä voivat olla muiden muassa väkivallan vähyys tai sen puute. Uhrin oma käyttäytyminen ennen rikosta tai sen aikana on osoittautunut useissa tapauksissa tuomiota lieventäväksi seikaksi. Uhrin syyllistäminen rikoksen tapahtumisen jälkeen voi johtaa vain yhteiskunnan sosiaalisten normien muutokseen seksuaalirikoksia sallivampaan suuntaan. Raiskauksen tai muun sukupuoliväkivallan kohteeksi joutumisen taakka uhrin ja tämän läheisten hyvinvoinnille on erittäin raskas. Lapsiin kohdistunut sukupuoliväkivalta on tuomittava ilman armahdusoikeutta. Edellä mainittujen lisäksi lieventävänä asianhaarana on raiskaustapauksissa ollut rikoksen tekijän työpaikan menettämisen riski tai perhesyyt. Näihin viitaten voidaan siis todeta, että raiskauksia on mahdollista estää. Huomiota tulee kiinnittää myös tapauksen jälkihoitoon. Rikoksen uhrin on saatava tukea kaikin mahdollisin tavoin. Seksuaalirikokseen syyllistynyttä on tuettava oman sukupuoli-identiteettinsä hoitamisessa. Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että SDP ja sen toimijat kaikessa päätöksenteossa huolehtivat siitä, että rikoslakia koskien seksuaalirikoksia sovelletaan nykyistä painokkaammin perustuslain 7§ suoman henkilökohtaisen koskemattomuuden näkökulmasta. Lisäksi seksuaalirikoksen osapuolten mahdollisuuksia jälkihoitoon tuetaan nykyistä paremmin.
140.
Suomen seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö uudistettava Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Suomessa on käyty lähivuosina vilkasta ja aiheellista keskustelua maassamme tapahtuvista seksuaalirikoksista ja niistä annettavista tuomioista. Tällä hetkellä Suomen lainsäädännössä raiskauksen määrittää väkivalta, ei uhrin suostumus. Jos uhrin puolustuskyvyttömyys on itse aiheutettu, raiskaus luokitellaan seksuaaliseksi hyväksikäytöksi, jonka rangaistusasteikko on lievempi kuin raiskauksen. Tämä on monien ihmisten yleisen oikeustajun lisäksi myös kansainvälisten ihmisoikeusnormien vastaista. Uhrin syyllistäminen johtaa vain yhteiskunnan sosiaalisten normien muutokseen seksuaalirikoksia sallivampaan suuntaan. Seksuaalirikos koskettaa myös uhrin lähipiiriä. Huomiota tulee kiinnittää myös tapauksen jälkihoitoon. Rikoksen uhrin on saatava tukea kaikin mahdollisin tavoin. Seksuaalirikokseen syyllistynyttä on hoidettava, jotta hän ei syyllisty rikokseen uudelleen. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous vaatii Suomen seksuaalirikoksia koskevaa lainsäädäntöä uudistettavaksi kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaiseksi niin, että raiskauk-
160
sen määrittää uhrin suostumuksen puute, ei teossa käytetty väkivalta. Myös rikoksen osapuolten jälkihoitoon on panostettava nykyistä enemmän. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 139-140 Aloitteissa esitetään, että seksuaalirikoksia koskevaa Suomen rikoslainsäädäntöä uudistettaisiin perustuslain 7 §:n turvaaman henkilökohtaisen koskemattomuuden ja kansainvälisten ihmisoikeusnormien näkökulmasta niin, että raiskauksen määritelmässä olennaiseksi tekijäksi nostettaisiin uhrin suostumuksen puute, eikä teon yhteydessä käytetyn väkivallan määrä ja laatu. Lisäksi molemmissa aloitteissa esitetään, että seksuaalirikosten osapuolten jälkihoitoon panostettaisiin nykyistä enemmän. Asiasta on olemassa useita puoluekokouspäätöksiä aikaisemmilta vuosilta. Vuonna 2005 puoluekokous katsoi oikeuspoliittisessa kannanotossaan, että rikoksen uhrin oikeusturvaa on parannettava. Vuonna 2008 puoluekokous asetti tavoitteeksi lisätä arjen turvallisuutta Suomessa erityisesti sosiaalipolitiikan keinoin ja säilyttää Suomen asema yhtenä maailman turvallisimmiksi koetuista yhteiskunnista. Viime puoluekokouksessa vuonna 2010 puoluekokous edellytti, että Suomi aktiivisesti edistäisi sekä kansallisesti että unionin tasolla rikosten uhrien riittävää jälkihoitoa ja piti perusteltuna, että seksuaalirikosten rangaistuksia mitattaessa painotettaisiin uhrin henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkauksen vakavuutta. Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä muutettiin rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Uudistus tuli voimaan vuoden 1999 alusta. Nyt rikoslain 20 luvun seksuaalirikosten teonkuvausten lähtökohtana on suojella seksuaalista itsemääräämisoikeutta, jolloin jokaisella henkilöllä on oikeus päättää omasta seksuaalisesta käyttäytymisestään, mutta toisen vastaavaa oikeutta ei saa loukata. Rikoslain kokonaisuudistuksessa kaikkien rikosten eriasteiset ilmenemismuodot on pyritty määrittelemään laissa niiden paheksuttavuuden mukaisesti. Raiskaussäännöksiä uudistettaessa noudatettiin samaa periaatetta ja raiskaukset päätettiin porrastaa kolmeen eri vakavuusasteeseen. Raiskauksesta tuomitaan vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi vankeuteen. Törkeää raiskausta koskevassa säännöksessä luetellut ankaroittamisperusteet liittyvät uhrille aiheutettuun seuraukseen tai kärsimykseen, rikoksen tekotapaan tai siihen, että rikoksen tekemisessä on käytetty hengenvaarallista välinettä. Rikoksen pitää aina olla myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Törkeästä raiskauksesta tuomitaan vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Sukupuoliyhteyteen pakottamisesta rangaistuksena on enintään kolme vuotta vankeutta. Oikeuspolitiikan tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan rangaistustaso seksuaalirikoksista on rikoslain kokonaisuudistuksen myötä kiristynyt noin kolmanneksella. Rikoslain raiskaussäännöksiä kiristettiin vuoden 2011 kesäkuun alussa niin, että raiskauksena tuomitaan myös sellainen puolustuskyvyttömän uhrin hyväksikäyttö, jossa tekijä ei ole aiheuttanut uhrin tilaa. Puolustuskyvyttömyydellä tarkoitetaan muun muassa uhrin tiedottomuudesta, sairaudesta, vammasta tai pelkotilasta johtuvaa avuttomuutta. Lakimuutos on askel aloitteiden esittämään suuntaan, mutta rikoslain säännöksissä olisi mahdollista painottaa tätäkin enemmän uhrin näkökulmaa. Uhrin suostumuksen puute ei edelleenkään ole tuomioistuimen tulkinnassa ratkaisevassa roolissa, vaikka sille löytyisi tukea tekohetken ulkoisista seikoista. Siten huomiota tulisi kiinnittää ennen muuta asianomistajan suostumukseen tai sen puuttumiseen. Vaikka uhrilla olisi olosuhteiden vuoksi ollut vaikeuksia ilmaista haluttomuuttaan sukupuoliyhteyteen tai seksuaaliseen tekoon, tekoa tulisi voida pitää raiskauksena. Entisen Jugoslavian kansainvälinen rikostuomioistuin määritteli kuitenkin raiskauksen siten, että mikä tahansa seksuaalinen tunkeutuminen ilman uhrin suostumusta merkitsee raiskausta. Sittemmin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vahvistanut tämän saman määritelmän esimerkiksi tapauksessaan M.C. v. Bulgaria vuonna 2003 (myös muissa
161
myöhemmissä tapauksissa). Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei raiskauksen tunnusmerkistö toteutuakseen edellytä uhrin erityistä puolustautumista. Yhtä tärkeää kuin uhrin haavoittuvuuden huomioiminen tunnusmerkistössä tulisi olla se, että seksuaalirikoksen uhrin asemaan ja teon seurauksiin liittyvät seikat voitaisiin tulevaisuudessa huomioida nykyistä tehokkaammin erikseen myös rikoslain 6 luvun koventamisperusteissa ja arvioitaessa vankeusrangaistuksen ehdollisuutta tai ehdottomuutta. Lainsäädännön muuttaminen tältä osin johtaisi mitä ilmeisimmin raiskausten uhrien oikeusturvan paranemiseen ja oikeudenmukaisempiin tuomioihin. EU:n puheenjohtajavaltio Ruotsi katsoi syksyllä 2009, että on sovittava strategiasta tulevia EU:n tason toimia varten ja laati ehdotuksen Eurooppa-neuvoston päätelmiksi. Päätelmäluonnoksessa todetaan yleisesti, että rikoksen uhriksi joutuvien henkilöiden oikeuksien toteutumiseen ja heille annettavan tuen parantamiseen olisi koko Euroopassa kiinnitettävä enemmän huomiota. Päätelmissä painotetaan myös lainsäädännön täytäntöönpanoa ja kehotetaan jäsenvaltioita lisäämään ponnisteluja lainsäädännön ja politiikkojen täytäntöön panemiseksi ja sen varmistamiseksi, että rikoksen uhriksi joutuvat hyötyisivät sekä teoriassa että käytännössä EU-tasolla tehdyistä päätöksistä. Neuvoston päätelmissä kehotetaan lisäksi ottamaan päätelmien tavoitteet huomioon Tukholman ohjelmassa (2010²2014). Päätösesitys Puoluekokous pitää perusteltuna, että Suomen rikoslainsäädäntöä uudistettaisiin niin, että raiskauksen määrittää uhrin suostumuksen puute. Lisäksi rikosten osapuolten jälkihoitoon on panostettava nykyistä enemmän.
141.
Valtion lopetettava pariskuntien eriarvoistaminen Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Valtion tehtävä ei ole eriarvoistaa ihmisiä johtuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole asia, johon valtion tulisi puuttua lainsäädännöllä tai muutenkaan. Tämän vuoksi avioliittokysymyksissä laissa ei tule erotella ihmisiä sen mukaan, ovatko kyse homo- tai heteroparista. Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että SDP tulee tekemään kaiken voitavansa, että avioliittolaki muutetaan sellaiseksi, että heteropareilla on yhtäläiset juridiset oikeudet ja velvollisuudet kuin samaa sukupuolta olevilla pariskunnilla.
142.
Vihkioikeus vain maistraateille
Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Siviilivihkimisen asemaa on vahvistettava poistamalla vihkioikeus uskonnollisilta yhdyskunnilta. Vaikka avioliittoon vihkiminen on juridinen toimenpide, edelleen valtaosa (55,3 % vuonna 2010) vihkimisistä suoritetaan uskonnollisten yhdyskuntien toimesta. Avioliittoon vihkimisen tulee olla viranomaisasia ja sen täytyy toteutua tasa-arvoisesti riippumatta esimerkiksi vihittävien sukupuolesta, maailmankatsomuksesta, uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Julkisen vallan on kohdeltava kaikkia uskontokuntia tasapuolisesti, eikä vihkimisoikeutta voi antaa tietyille uskontokunnille toiset poissulkien. Tämän vuoksi vihkimisoikeus on poistettava uskonnollisilta yhdyskunnilta ja sallittava ainoastaan maistraateille. Kun viranomaisvihkiminen on ainut mahdollinen vihkiminen, se voisi olla juhlallinen ja arvokas tilaisuus ilman uskonnollisia seremonioita ja mahdollinen kaikille pariskunnille. Uudistus ei tarkoita kirkkohäistä luopumista. Uskonnolliset yhdyskunnat voisivat edelleen oman harkintansa mukaan järjestää avioliiton siunaamistilaisuuksia, jotka muistuttavat seremonialtaan nykyistä kirkkovihkimistä.
162
Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP toimii aktiivisesti vihkioikeuden keskittämiseksi vain maistraateille ja nostaa aiheen ponnekkaasti julkiseen keskusteluun edistäen näin tasa-arvoa niin uskontokuntien kuin sukupuoltenkin välillä. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 141-142 Aloitteissa esitetään avioliittolain muuttamista sukupuolineutraaliksi siten, että se avattaisiin myös samaa sukupuolta oleville pareille. Lisäksi toisessa aloitteessa esitetään vihkimisoikeuden keskittämistä maistraateille tasa-arvon korostamiseksi. Vuoden 2010 puoluekokous päätti, että yhdenvertaisuuden periaatetta lainsäädännössämme tulee vahvistaa ja avioliittolaki muuttaa sukupuolineutraaliksi. Lisäksi vuonna 2005 puoluekokous linjasi, että virallistetuissa parisuhteissa elävien parikumppaneiden lasten oikeudellinen ja sosiaalinen asema tulee turvata. Sukupuolineutraali avioliitto on ollut jo pidempään todellisuutta Sydän-Euroopassa mm. Alankomaissa, Belgiassa ja Espanjassa. Suuri osa Euroopan maista mahdollistaa samaa sukupuolta oleville puolisoille parisuhteen rekisteröimisen, mikä takaa tiettyjä juridisia oikeuksia pariskunnalle varsin yhtäläisesti avioliittoon verrattuna. Sosialidemokraatit ovat olleet Ruotsissa ja Norjassa etunenässä ajamassa sukupuolineutraalia avioliittoa maiden avioliittolakeihin ja molemmissa Pohjoismaissa avioliittolakeja muutettiin sukupuolineutraaleiksi hiljattain. Esimerkiksi Ruotsin valtion päätöstä ymmärtää avioliitto sukupuolineutraalisti seurasi Ruotsin luterilaisen kirkon johtopäätös, että se seuraa samaa linjaa ja mahdollisti kirkollisen vihkimisen myös homopareille. Euroopan ulkopuolella sukupuolineutraali avioliittolaki on käytössä Kanadassa ja Etelä-Afrikassa. Suomessa laki rekisteröidystä parisuhteesta tuli voimaan 1.3.2002. Lain mukaan kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä voi rekisteröidä parisuhteensa ja saada pääsääntöisesti samat oikeudet ja velvollisuudet kuin avioliiton solmivat mies ja nainen. Rekisteröidyssä parisuhteessa ei kuitenkaan ole kaikkia samoja oikeuksia eikä velvollisuuksia kuin avioliitossa. Rekisteröidyssä parisuhteessa ei ole mahdollisuutta adoptoida lasta yhdessä. Laki ei myöskään toistaiseksi salli perheen ulkoista adoptiota. Rekisteröityyn parisuhteeseen ei sovelleta nimilain säännöksiä puolison sukunimestä. Parisuhteensa rekisteröivät puolisot eivät voi ottaa yhteistä sukunimeä tai yhdistelmänimeä ilmoittamalla siitä rekisteriviranomaiselle. Automaattinen oikeus yhteiseen nimeen kuuluu vain avioliittoon. Ehkä merkittävin avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen välinen ero on kuitenkin symbolinen. Rekisteröity parisuhde on avioliitosta erillinen oikeudellinen instituutio. Näin ollen samaa sukupuolta olevat parit asetetaan laissa eriarvoiseen asemaan erisukupuolisten parien kanssa. Yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen edellyttää lainsäädännön olevan sukupuolineutraalia kaikkialla, missä sukupuolierityiselle kohtelulle ei ole riittäviä perusteluja. Nykyinen laki voi myös jättää perusteetta eriarvoiseen asemaan sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, jotka eivät koe yksiselitteisesti olevansa naisia tai miehiä. Eduskunnassa on lisäksi keväällä 2012 vireillä tasa-arvoiseen avioliittolakiin tähtäävä lakialoite, jonka suuri joukko sosialidemokraattisia kansanedustajia on allekirjoittanut. Päätösesitys Puoluekokous pitää perusteltuna, että yhdenvertaisuuden periaatetta lainsäädännössämme vahvistetaan ja avioliittolaki muutetaan sukupuolineutraaliksi.
143.
Sukupuolen korjaamista koskeva laki uudistettava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Suomessa sukupuolen korjaamista koskeva laki hyväksyttiin vuonna 2002. Sukupuolen korjaus tarkoittaa, että ihminen saa toivomaansa lääketieteellistä apua kehon piirteiden naisellistamiseen tai miehistämiseen ja juridisen vahvistuksen omaksi kokemalleen sukupuolelle. Suomessa sukupuolen korjausta säätelevät "laki transseksuaalin sukupuo163
len vahvistamisesta" ja siihen liittyvä asetus. Lain nimi on vanhahtava, oikea termi on transsukupuolinen. Nykyisessä laissa sukupuolen vahvistamisen edellytyksinä ovat lääkärintodistus siitä, että henkilÜ kokee pysyvästi kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa, lisääntymiskyvyttÜmyys, täysi-ikäisyys, Suomen kansalaisuus tai asuinpaikka Suomessa sekä naimattomuus tai puolison suostumus parisuhdemuodon muutokseen. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun suositusten mukaan lisääntymiskyvyttÜmyysvaatimus ja naimattomuusvaatimus sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä ovat ihmisoikeuksien vastaisia. Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen mukaan sukupuolen vahvistamisen ehtoja, kuten lisääntymiskyvyttÜmyysvaatimusta, pitää tarkastella ihmisoikeusnäkÜkulmasta. Yogyakartan periaatteiden mukaan oikeus tunnustamiseen lain edessä merkitsee sukupuolivähemmistÜÜn kuuluvien henkilÜiden kohdalla oikeutta tulla tunnustetuksi lain edessä omaksi kokemassaan sukupuolessa, ja mitään virallista asemaa, kuten avioliittoa tai vanhemmuutta, ei saa käyttää estämään henkilÜn sukupuoli-identiteetin juridista tunnustamista. Useissa Euroopan maissa, kuten Portugalissa ja Saksassa, on jo luovuttu lainsäädännÜssä tai oikeuskäytännÜssä sukupuoltaan korjaavan lisääntymiskyvyttÜmyysvaatimuksesta. Esimerkiksi tasa-arvovaltuutettu totesi, ettei transsukupuolisten henkilÜiden oikeus tasa-arvoon, ruumiilliseen koskemattomuuteen sekä yksityis- ja perhe-elämään ei toteudu Suomessa. Ongelmana on vaatimus lisääntymiskyvyttÜmyydestä eli sterilisaatiosta ennen, kuin uusi juridinen sukupuoli voidaan vahvistaa. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP vaatii sukupuolen korjaamista koskevaa lakia uudistettavaksi ajanmukaisemmaksi. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että sukupuolen vahvistamista koskevaa ns. translakia (2002/563) uudistetaan siten, että laista poistetaan lisääntymiskyvyttÜmyysedellytys ja naimattomuusedellytys sukupuolen vahvistamisen yhteydessä. Asiasta ei ole olemassa aikaisempia puoluekokouspäätÜksiä. Transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetussa laissa (2002/563, 1§ 1 momentin 1 kohta) edellytetään, että henkilÜ on lisääntymiskyvytÜn ennen kuin hänet voidaan vahvistaa kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestÜtietojärjestelmään merkitty. Tasa-arvovaltuutettu on esittänyt, että lisääntymiskyvyttÜmyysvaatimus poistetaan em. laista. Tasa-arvovaltuutettu on ehdottanut lakimuutosta otettavaksi hankkeeksi Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittiseen toimintaohjelmaan. (XURRSDQ 1HXYRVWR RQ DQWDQXW VXRVLWXNVHQ ¾5HFRPPHQGDWLRQ &0 5HF RI WKH Committee of Ministers to member states on measures to combat discrimination on grouQGV RI VH[XDO RULHQWDWLRQ RU JHQGHU LGHQWLW\¾ MRQND PXNDDQ OLVllQW\PLVN\Y\tW|P\\V HL VDLVL ROOD HGHOO\W\NVHQl YDLKGHWWDHVVD VXNXSXROWD VXRVLWXNVHQ NRKWD ¾3Uior requirements, including changes of a physical nature, for legal recognition of a gender reassignment, should be regularly reviewed in order to remove abusive requirements. ´ (XURRSDQ 1HXYRVWRQ LKPLVRLNHXVNRPLVVDDUL RQ P\|V RWWDQXW NDQWDD OLVllntymiskyvyttÜmyysvaatimukseen ihmisoikeusloukkauksena. Voimaan tullessaan vuoden 2002 laki ja asetus transsukupuolisten hoitamisesta vastasi sangen hyvin odotuksia. Ajan myÜtä uudenlaisia ryhmiä ja tarpeita on ilmaantunut. Lakia muutettaessa esitetyllä tavalla ei täyteen tasa-arvoon kuitenkaan päästäisi, koska siinä miehen sosiaalisen identiteetin saaneella syntymästään fyysisesti naisella säilyisi mahdollisuus synnyttää, mutta miehestä naiseksi muutetulla ei tuota mahdollisuutta ole. Näin pitkälle lääketieteen keinot eivät ole kehittyneet, vaikka sukupuolenkorjaushoidoissa on tapahtunut merkittäviä teknisiä edistysaskelia.
164
Transsukupuolisilla on samat juridiset oikeudet kuin muillakin ² mukaan lukien adoptiooikeus. Tämä mahdollistaa perheen perustamisen jo nykyisen lainsäädännön nojalla. Päätösesitys Puoluekokous seuraa suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä ja kansainvälistä kehitystä asiassa.
144.
Kirkko irti valtiosta Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Forssan ohjelma 1903: "Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista." Valtion tulee olla uskontoihin nähden puolueeton. Kaksi valtionkirkkoa on muutettava tavallisiksi yhdistyksiksi, jotka perivät jäsenmaksunsa kuten yhdistykset yleensäkin. Verotusoikeus on kirkoilta poistettava. Yhteisövero on epäoikeudenmukainen, sillä sitä joutuvat maksamaan myös sellaiset yritykset, joiden omistajat eivät kuulu kirkkoon. Samalla tulee poistaa esimerkiksi valtion kustantamat papin virat puolustusvoimista ja vankiloista. Evankelis-luterilaisella ja Ortodoksisella kirkolla ei tule olla julkisoikeudellista asemaa, eikä mitään erioikeuksia. Uskonto ja uskonnollisuus ovat yksityisasioita. Kahdella kirkkokunnalla ei pitäisi olla hengellistä ja taloudellista etuoikeutta uskonnottomien ja toisuskoisten kansalaisten yli. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan, jotta kirkko viimein irrotetaan valtiosta. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että kirkko erotettaisiin valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottaisiin yksityisiksi yhdistyksiksi. Asiasta on olemassa aikaisempia puoluekokouspäätöksiä. Vuoden 2010 puoluekokous linjasi, että kyseiset aloitteet eivät anna aihetta toimenpiteisiin. Puolueella on lisäksi evankelisluterilaisen kirkon vaaleja varten hyväksytty ohjelma, jossa käsitellään kirkon ja valtion suhdetta. Suomen evankelisluterilaisen kirkon julkisoikeudellisen aseman keskeisenä tuntomerkkinä pidetään kirkkolakia koskevaa mainintaa hallitusmuodossa (Perustuslaki 76 §). Kirkon aseman kannalta olennainen on kirkkolain säätämisjärjestys (Kirkkolaki 2:2 § 1 mom), johon sisältyy kirkolliskokouksen yksinomainen aloiteoikeus sekä valtion lainsäädäntöelinten puuttumattomuus kirkolliskokousten tekemien kirkkolakiesitysten sisältöön (eduskunta hyväksyy tai hylkää, presidentti vahvistaa). Tämän lisäksi kirkon julkisoikeudellinen asema ilmenee lukuisissa erityissäännöksissä. Suomen ortodoksisella kirkolla on toisena kansallisena kirkkona lainsäädännöllä (Laki ortodoksisesta kirkosta vuodelta 2007) määritelty asema ja oikeus tehdä aloitteita tämän lain muuttamisesta, ja sen lausunto tarvitaan lain muuttamisesta. Molemmilla kansallisilla kirkoilla on verotusoikeus. Niiden seurakunnat keräävät veroa jäseniltään ja sen lisäksi kirkoilla on oikeus osuuteen yhteisöveron tuotosta. Yhteisövero-osuuden katsotaan olevan korvausta kirkkojen tekemästä yhteiskunnallisesta työstä. Seurakunnat vastaavat jäsentensä osalta virallisen väestörekisterin ylläpidosta ja seurakunnat ylläpitävät kulttuurihistoriallisesti arvokasta kiinteistöomaisuutta. Vuonna 2004 voimaan tulleen hautaustoimilain mukaan evankelisluterilaisen kirkon seurakunnilla on velvollisuus ylläpitää yleisiä hautausmaita. Näille joko tunnustuksellisille tai tunnustuksettomille hautausmaille haudataan myös kirkkoon kuulumattomat ja pääosin muiden kirkkokuntien jäsenet. Ortodoksisilla seurakunnilla ja joillain kirkkokunnilla on omia hautausmaita.
165
Kirkon asema yhteiskunnassa on tänä päivänä monella tavalla täysin erilainen kuin 1900-luvun alussa. Kirkko kantaa huolta yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta hyvin samalla tavalla kuin sosialidemokraattinen liike. Arvostamme kirkon köyhyyden vastaista työtä kotimaassa ja ulkomailla samalla kun seuraamme kriittisesti kirkossa käytävää eettistä keskustelua. Evankelisluterilaisen kirkon asemaan ja toimintaan vaikuttaa voimakkaimmin kirkon jäsenmäärän lasku. Samaan aikaan kansainvälistymisen myötä muiden uskontokuntien jäsenten määrä kasvaa Suomessa. Muiden kirkkokuntien osalta heidän suurimmat kysymyksensä ovat tilojen saanti toimintaa varten ja hautaustoimen järjestäminen kunkin uskontokunnan perinteiden mukaisesti. Nämä käytännön kysymykset on pyrittävä ratkaisemaan erilaisia kulttuureja kunnioittavalla tavalla eri paikkakunnilla. Sosialidemokraateille tärkeintä kirkkokysymyksissä on, että Suomessa toteutuu uskonnonvapaus. Kaikessa uskonnonharjoittamisessa on noudatettava Suomen lainsäädäntöä. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, ettei aloite anna aihetta toimenpiteisiin.
145.
Vainon kriminalisointi Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite
Fyysinen koskemattomuus on laissa tiukkaan suojattu. Psyykkinen häirintä on vaikeammin määriteltävissä ja lainsäädäntömme henkisen häirinnän suhteen heikompi. Vainoaminen on toistuvaa pelottelua tai pelkoa aiheuttavaa ei-toivottua käyttäytymistä. Se heikentää uhrin henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Uhkaaminen ja kotirauhan rikkominen on kiellettyä, häirintää ehkäistään myös lähestymiskiellolla. Lähestymiskielloista 80 prosenttia liittyy parisuhteeseen. Vainon kohteeksi joutuminen on ahdistavaa ja stressaavaa. Yli puolelle vainoamisen kohteeksi joutuneista henkilöistä kehittyy posttraumaattiseen stressireaktioon kuuluvia oireita. Tällä hetkellä avun hakeminen vainoamiseen lähestymiskieltoa hakemalla on uhrin oman aktiivisuuden varassa. Lähestymiskielto ei rankaise juridisesti uhkaajaa. Vainoamisen kriminalisointi osoittaisi, että sitä pidetään vääränä ja tuomittavana käytöksenä. Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää, että vainoaminen kriminalisoidaan Suomen rikoslainsäädännössä. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että toisen ihmisen tahallinen ja toistuva vainoaminen psyykkisen häirinnän keinoin kriminalisoitaisiin Suomen rikoslaissa. Asiasta ei ole olemassa aikaisempia puoluekokouspäätöksiä, mutta puoluekokous on useaan otteeseen esittänyt parannuksia rikosten uhrien asemaan, joihin vainon kohteeksi joutuminenkin rinnastuisi. Suomi on hyväksynyt Euroopan neuvoston perheväkivaltaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan yleissopimuksen, mikä saattaa edellyttää myös vainoamisen määrittämistä rikolliseksi. Ihmisen psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi ja koskemattomuus on jokaisen kansalaisen perusoikeus. Fyysinen koskemattomuus on suojattu hyvin Suomen rikoslainsäädännössä. Sen sijaan psyykkinen hyvinvointi ja koskemattomuus eivät toistaiseksi ole saaneet samankaltaista lainsuojaa. Vainoamisella tarkoitetaan tarkoituksenmukaista, toiseen henkilöön toistuvasti kohdistuvaa, ei-toivottua käyttäytymistä, joka aiheuttaa pelkoa tai jota perustellusti voidaan 166
pitää pelottavana. Kun vainoaminen heikentää olennaisesti uhrin psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, se rikkoo tätä perusoikeutta. Monet vainoamiseen liittyvät teot ovat Suomessa jo nykyisin rangaistavia. Vaikka uhkaaminen tai kotirauhan rikkominen on erikseen kielletty laissa, se ei anna uhrille riittävää suojaa. Suomessa vainoaminen ei ole rikos, vaan häirintään voidaan puuttua ainoastaan lähestymiskieltolain avulla. Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että se ei läheskään kaikissa tilanteissa estä tekijää jatkamasta uhrinsa vainoamista. Vaikka lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä, ottaa häneen yhteyttä tai seurata tai tarkkailla häntä, kieltoa rikotaan yli kolmanneksessa tapauksista. Häirintä kestää keskimäärin kaksi vuotta. Suurin osa vainoamisista liittyy päättyneisiin parisuhteisiin, missä ne myös jatkuvat pisimmän aikaa. Muita vainoamistapauksia ovat esimerkiksi vanhempien ja lasten väliset ongelmat tai ammatin tuomat tilanteet. Vainoaminen on toistaiseksi kriminalisoitu yhdeksässä EU-maassa, Itävallassa, Belgiassa, Tanskassa, Saksassa, Irlannissa, Italiassa, Maltalla, Hollannissa ja Isossa-Britanniassa ³ sekä kaikissa Yhdysvaltain osavaltioissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Japanissa ja Kiinassa. Ruotsissa vainoamisen kieltävä laki astui voimaan 1.10.2011. Näiden maiden lisäksi laki vainoamisesta on valmisteilla ainakin Islannissa ja Etelä-Afrikassa. Kaikissa näissä edellä mainituissa EU:n jäsenvaltioissa on myös laki lähestymiskiellosta. Käytännössä on havaittu, että lait lähestymiskiellosta ja vainoamisen kriminalisoinnista tukevat toisiaan. Vainoamisen kriminalisointi on todettu toimivaksi, vainoamisen määrittelyä ei ole koettu vaikeaksi, ja laki on vaikuttanut myös ennalta ehkäisevästi. Sosialidemokraattinen kansanedustaja Pauliina Viitamies jätti vuonna 2011 eduskunnassa lakialoitteen rikoslain 24 luvun muuttamisesta siten, että lukuun lisättäisiin 2 a §, jossa kriminalisoidaan toisen ihmisen vainoaminen. Aloitteen on allekirjoittanut yli sata kansanedustajaa mukaan lukien suuri joukko sosialidemokraattisia kansanedustajia, mutta sen käsittely eduskunnassa on vielä kesken. Suomessa oikeusministeriö on asettanut lokakuussa 2011 työryhmän, joka selvittää vainon kriminalisoinnin mahdollisuuksia Suomen rikoslainsäädännössä. Työryhmän tulee selvittää, minkä tyyppistä yksityisyyteen kohdistuvaa häirintää ja ilkivaltaa moderneilla viestintävälineillä voidaan aiheuttaa, minkälaisia oikeussuojakeinoja tällaista menettelyä vastaan laissa on ja olisiko niitä syytä tehostaa. Eduskunta edellytti asian selvittämistä hyväksyessään vuonna 2009 rikoslain muutoksen, jolla häiritsemistarkoituksessa tehty matkapuhelinviestien lähettäminen tuli kotirauhan rikkomisena rangaistavaksi. Lisäksi työryhmän tehtävänä on arvioida, edellyttääkö Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa koskevassa yleissopimuksessa rangaistavaksi mainittu vainoaminen rikoslain muuttamista. Sopimuksen mukaan toiseen henkilöön kohdistuva tahallinen ja toistuva uhkaava käyttäytyminen, joka saa tämän henkilön pelkäämään turvallisuutensa vaarantumista, on kriminalisoitava. Menettelystä on käytetty englanninkielellä nimitystä stalking, suomeksi ahdistelu, häirintä tai vainoaminen. Työryhmän työn on määrä valmistua keväällä 2012. Päätösesitys Puoluekokous pitää perusteltuna, että Suomen rikoslainsäädäntöä uudistettaisiin niin, että toisen ihmisen tahallinen ja toistuva vainoaminen kriminalisoitaisiin.
167
ENERGIA- JA ILMASTOALOITTEET 146.
Täysin uusiutuvaan energiaan perustuva talous mukaan vuoden 2050 tiekarttaan Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite
Uusimmat tutkimukset osoittavat, että maailman päästöt kasvavat ennätystahtiin. Samalla ilmastonmuutoksen näkyvät seuraukset, kuten äärisääilmiöt, piinaavat entistä useampaa maata. Myös kansainvälinen energiajärjestö IEA on varoittanut, että suunnanmuutokseen on aikaa vain muutama vuosi. Mitä myöhemmin toimet aloitetaan, sitä kalliimmaksi ja hankalammaksi asia tulee. Samaan hengen vetoon voisi sosialidemokraattisesta näkökulmasta todeta, että sitä hankalammaksi meille tulee hillitsemistoimien sosiaalisen oikeudenmukaisuuden varmistaminen. Näissä talkoissa ei yksikään maa voi väistää vastuutaan. Suomen osalta asia on ajankohtainen nyt, koska valtakunnassa on käynnistymässä Suomen 2050 ilmasto- ja energiapoliittisen tiekartan valmistelu. Hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2050 tavoitteeksi on asetettava hiilineutraali Suomi. Ilmasto- ja energiapoliittisia valintoja ja tarvittavia keinoja on useita. Ne johtavat eri lopputuloksiin. Toisaalta samoihin tuloksiin voidaan päästä myös erilaisia reittejä pitkin. Erilaisten poliittisten valintojen lopputulosta on tällä hetkellä vaikea arvioida, koska kunnollisia skenaarioita ei ole tehty. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa oli useampi skenaario esitetty, mutta niiden tarkastelu jäi vielä pintapuoliseksi. Strategiatyöhön on alusta alkaen sisällytettävä useampi selvitettävä skenaario, joista vähintään yksi pitää sisällään 100 % uusiutuvaan energiaan perustuvan talouden. Tavoitteen takana on jo suuri joukko eurooppalaisia yrityksiä, järjestöjä ja poliitikkoja. Tanskan uusi hallitus sitoutui ohjelmassaan tähän tavoitteeseen ja tällainen skenaario sisältyy myös valmisteilla olevaan Ruotsin 2050 -tiekarttaan. Skotlannissa on päätetty tuottaa kaikki sähkö uusiutuvalla energialla jo vuoteen 2020 mennessä. Tarkastelun pohjalle tulisi myös teettää parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuva systeemitason tarkastelu siitä, millä uusiutuvilla energialähteillä ja tuotantomuodoilla saataisiin aikaan yhteiskunnan kannalta tehokkain kokonaisuus. Tyypillinen kysymys on esimerkiksi se, käytetäänkö puuta sähkön ja lämmön tuotantoon vai biopolttoaineiden valmistukseen. Myös energiansäästömahdollisuudet sekä älykkäiden sähköverkkojen tarpeet tulee ottaa huomioon selvityksissä. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että Vuoden 2050 tiekarttaa valmistellaan hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena hiilineutraali Suomi vuonna 2050. Tämän tavoitteen keskeisenä kivijalkana on lähes 100 % päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä. Tiekarttaa varten tehdään skenaarioselvitys siitä, miten Suomi saavuttaa 100 % uusiutuvaan energiaan perustuvan talouden vuoteen 2050 mennessä. Sosialidemokraatit myös vaativat, että tiekarttaa varten tehdään systeemitason tarkastelu siitä, millä uusiutuvilla energialähteillä ja tuotantomuodoilla saataisiin aikaan yhteiskunnan kannalta tehokkain kokonaisuus.
147.
Strategia ydinvoimasta luopumiseksi
Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite
Euroopan talouden haasteena on kasvun edellytysten puuttuminen. Eurooppalainen talous tarvitsee uuden tulevaisuuden vision. Talouskriisin myllätessä Eurooppaa ilmastonmuutos ja lastemme tulevaisuutta uhkaava ympäristökriisi eivät ole kadonneet mihinkään. Päinvastoin. Sosialidemokraattien on oltava eturintamassa rakentamassa uutta tietä Euroopalle, tietä, joka kykenee ratkaisemaan niin talouskriisin kuin ympäristökriisin. Parhaimmat ratkaisut ovat samalla niitä, joiden avulla vapaudumme riippuvuudesta fossiilisiin tuon168
tipolttoaineisiin sekä vältämme fossiilisten polttoaineiden väistämättÜmän hinnan nousun. Tämä tie lÜytyy vihreästä taloudesta ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvasta energiajärjestelmästä. Energia-alalla tehdään lähivuosina valtavia investointeja. Meillä on mahdollisuus saada niistä osamme ja siten kehittää uutta, korkean osaamisen liiketoimintaa Suomessa. Kuten Saksan metallityÜväenliitto IG Metall totesi vaatiessaan nopeinta mahdollista DLNDWDXOXD \GLQYRLPDVWD OXRSXPLVHOOH 6DNVDVVD ¾0HWDOOLWHROOLVXXGHQ W\|OlLVLOOl RQ RVDDPLVWD MD N\N\l YDOPLVWDD WHNQRORJLDD MRWD HQHUJLDYDOODQNXPRXV WDUYLWVHH ¾ 7lWl osaamista lÜytyy myÜs Suomesta. Investoimalla voimakkaasti energiatehokkuuteen, energiaverkkoon ja uusiutuvaan energiaan turvataan sähkÜnsaanti kaikissa olosuhteissa. Investointien onnistumisen edellytyksenä on kuitenkin ydinvoiman alasajo. Suomen tulee seurata Tanskan ja Saksan hallitusten esimerkkiä ja tavoitella sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan pohjaavaa tuotantoa. Saksan hallituksen päätÜs luopua ydinvoimasta on ainoa järkevä reaktio Fukushiman ja Tshernobylin onnettomuuksien opetuksiin. PäätÜs osoittaa myÜs Saksan sitoutumista uusiutuvan energian ja energiatehokkaan teknologian kehittämiseen maan energiatarpeiden täyttämiseksi. Saksalla on ollut pitkään valta-asema turvallisen ja puhtaan energian kehittämisessä. Maa on ollut ensimmäisenä kaupallistamassa nykyaikaista tuulivoimaa ja nyt myÜs aurinkoenergiaa. Saksa osoittaa myÜs, ettei ydinvoimasta luopuminen tarkoita fossiilisiin polttoaineisiin turvautumista, vaan tulevaisuus on uusiutuvassa energiassa sekä energiatehokkuudessa. Uusiutuva energia on tyÜllistänyt Saksassa jo 370 000 ihmistä. Alan taloudellisen nousun sekä tyÜturvallisuuden tulisi innostaa muita maita seuraamaan Saksan jalanjälkiä. Suomessa on toiminnassa neljä ydinvoimalaa, joiden käyttÜikä päättyy vuoteen 2030 mennessä. Rakenteilla on Olkiluoto 3 -ydinreaktori, joka on ollut epäonnistuminen niin turvallisuuden kuin taloudenkin kannalta. Hankkeesta on tullut kansainvälisesti varoittava esimerkki. Eduskunta myÜnsi heinäkuussa 2010 Fennovoimalle ja TVO:lle periaateluvat uuden reaktorihankkeen aloittamiseksi. Hankkeiden toteutuminen ratkeaa vuosina 2011-2012, kun yhtiÜiden osakkaat pohtivat investointipäätÜstä. Suomen on mahdollista luopua ydinvoimasta asteittain siten, että neljän käyttÜikänsä päähän tulevan laitoksen tilalle ei rakenneta enää uutta kapasiteettia ja käynnissä olevat hankkeet jäävät viimeiseksi. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että Suomi valmistelee nopeasti strategian ydinvoimasta luopumiseksi. Strategiaa varten arvioidaan kunnianhimoinen, mutta realistinen aikataulu, jonka puitteissa ydinvoima siirtyy historiaan.
148.
Valtion on asetuttava nykyistä voimakkaammin kotimaisen tuulivoimateollisuuden tueksi Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Suomi ja maailma tarvitsee jatkuvasti lisää sähkÜä. Jatkuvasti kasvava osa kuluttajista, yrityksistä ja teollisuudesta haluaa kuluttaa aidosti vihreää sähkÜä. Valtio ja monet kunnat ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin päästĂśvähennystavoitteisiin 2020-luvulle mennessä. Teollisuudesta vahvasti elävät maat kuten Saksa ja Kiina investoivat erittäin voimakkaasti kansallisiin tuulivoimamarkkinoihin ja tuulivoimaosaamisen kehittämiseen. Olisi outoa mikäli Suomi laiminlyĂś tuulivoimamarkkinoiden kehittämisen ja tuulivoiman tuomat tyĂśllisyysvaikutukset. Tällä hetkellä Suomessa on vireillä 130 maa- ja merituulihanketta, ja uusimpien laskelmien mukaan Suomessa on yli 300 tuulivoimalle hyvin soveltuvaa aluetta. Ă&#x201E;ärimmäisen raskas lupabyrokratia tullee kuitenkin vesittämään suuren osan hankkeista. Ilman valti169
on nykyistä merkittävämpää panosta tuotekehityksen tukemiseksi ja lupaprosessien sujuvoittamiseksi Suomen tavoite 20-kertaistaa tuulivoimatuotanto 2020-luvulle uhkaa jäädä torsoksi, ja rakentuvatkin voimalat rakennetaan ulkomaisella teknologialla. Suomessa on vielä toistaiseksi erittäin vahvaa kotimaista tuulivoimaosaamista, mutta ilman valtion selkeitä toimia kotimarkkinoiden kehittämiseksi kotimainen tuulivoimaosaaminen uhkaa kadota ulkomaille. Tämä kehitys on jo alkanut, mutta vielä pysäytettävissä. Arvioiden mukaan tuulivoima-ala voi tarjota vuonna 2020 työtä 25 000 suomalaiselle, mikä vastaa puolta metsäteollisuuden nykyisistä työpaikoista. Kasvuvaiheessa olevat kotimaiset tuulivoimayritykset uhkaavat kuitenkin nyt jäädä ulkomaisten konglomeraattien jalkoihin koska kotimarkkinat ei toimi. Jos kotimaisen tuulivoimateollisuuden kilpailukyvystä ei pidetä huolta, niin Suomessa säilyy ainoastaan osaaminen tuulivoimaloiden perustusten valamiseen. Samalla tuottavimmat työpaikat katoavat ja uudet jäävät syntymättä. Tuulivoimarakentamisen kotimaisuusaste uhkaa nyt vajota alle 20 %:n vaikka kotimaista osaamista löytyisi toistaiseksi 80 %:n tasolle. Kotimainen tuulivoimateollisuus voi kehittyä vahvaksi vientialaksi ja ylipäätään suureksi työllistäjäksi vain jos valtio tekee ripeästi panostuksia tuulivoimamarkkinoiden kotimaisten toimintaedellytysten parantamiseen. Ilman tuulivoimamarkkinoiden kehittymistä Suomi ei tule myöskään onnistumaan päästövähennystaistelussa. Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että SDP ottaa tavoitteekseen, että valtio panostaa kotimaiseen tuulivoimatuotantoon ja -osaamiseen investointi- ja tuotekehitystukien avulla. Kotimaisen tuulivoimamarkkinan kehittymisen kannalta on myös oleellista joustavoittaa ja nopeuttaa lupakäytäntöjä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi keskittämällä lupapäätökset kunnilta ympäristöministeriölle. Samalla tulee mahdollistaa nopeutetut valitusprosessit.
149.
Ei lisää ydinvoimaa Suomeen
Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Suomessa on käyty pitkään tiukkaa keskustelua siitä, mikä on energiapolitiikkaamme tulevaisuuden suunta. Keskustelu on tavoitellut myös laajempia kaaria, mutta on aina viimekädessä palannut siihen, mikä on suhteemme ydinvoimaan ja sen lisärakentamiseen. Ydinvoiman osuus Suomen energiantuotannosta (noin 24 prosenttia) on EU-maiden keskiarvoa (n. 31 prosenttia) pienempi. Ydinvoiman lisärakentamisella ei saavuteta merkittäviä hyötyjä, kun huomioon otetaan rakentamisen hitaus, hinta, voimalaitosten polttoaineen saatavuus ja esimerkiksi ydinjätteiden loppusijoitus. Ydinvoiman lisärakentamisella ei ratkaista myöskään ilmastonmuutosta, vaan ennen kaikkea tarvitaan voimakasta energiansäästöä. Energiahuollon perusrakenne on muutettava kohtia uusiutuvaa energiaa. Tähän suunnitelmaan ydinvoiman lisärakentaminen ei sovi. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP toimii siten, että Suomeen ei rakenneta enää yhtään uutta ydinvoimalaa.
150.
Hiilineutraaliin Suomeen 2050 mennessä
Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsenen Pekka Suhosen ja Lahden Sos.dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite
170
Ilmastopolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee edelleen olla maailmanlaajuisen sitovan ilmastosopimuksen luominen. Teot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on kuitenkin pantava käytäntöön välittömästi. Kansallisena tavoitteena on oltava päästöjen vähentäminen 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja hiilineutraali Suomi vuoteen 2050 mennessä. Ilmastotavoitteiden toteuttaminen vaatii edistyksellistä ja vastuulista yhteistä eurooppalaista energiapolitiikkaa. Tavoitteena tulee olla täysin uusiutuva sähköntuotanto Euroopassa vuoteen 2050 mennessä. Tämä vaatii paitsi yhteistä energiapolitiikkaa, yhteisten älykkäiden sähköverkkojen rakentamista ja energiansäästön ja -tehokkuuden toteuttamista myös fossiilisten polttoaineiden ja turpeenpolton lopettamisen ohjelman. Kansallisella tasolla siirtyminen kestävään energiantuotantoon ja -kulutukseen on pantava täytäntöön nopeutetulla aikataululla. Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsen Sanna Marin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsen Ilmari Nurminen, Sipoon Demarit ry:n jäsen Maija Kuntsi, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsen Pekka Suhonen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Eero Vainio esittävät, että puoluekokous velvoittaa puolueen sitoutumaan hiilineutraalin yhteiskunnan tavoitteeseen ja edistämään siirtymistä uusiutuvaan energiantuotantoon vuoteen 2050 mennessä.
151.
Turpeen poltto lopetettava 2025 mennessä Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsenen Pekka Suhosen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite
Turve on fossiilisiin energialähteisiin verrattava polttoaine ja kivihiiltäkin pahempi päästöjen aiheuttaja. Ilman turpeen energiakäytön lopettamista Suomen on lähes mahdoton päästä päästövähennystavoitteisiinsa. Turve ei ole uusiutuva, vähäpäästöinen tai muuten ympäristöystävällinen energiamuoto. Silti sen käyttöä tuetaan mittavasti muun muassa verotuksen keinoin. Jos turve korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla, vähenevät Suomen hiilidioksidipäästöt jopa 20 prosenttia. Turpeen poltosta on luovuttava vuoteen 2025 mennessä ja sen tukeminen muiden energiamuotojen kustannuksella on lopetettava välittömästi. Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsen Sanna Marin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsen Ilmari Nurminen, Sipoon Demarit ry:n jäsen Maija Kuntsi, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsen Pekka Suhonen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Eero Vainio esittävät, että puoluekokous velvoittaa puolueen tekemään työtä sen eteen, että turpeen poltosta luovutaan vuoteen 2025 mennessä sekä ottamaan julkisesti kantaa turpeen polton lopettamisen puolesta.
152.
Valtion on asetuttava nykyistä voimakkaammin kotimaisen tuulivoimateollisuuden tueksi Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Suomi ja maailma tarvitsee jatkuvasti lisää sähköä. Jatkuvasti kasvava osa kuluttajista, yrityksistä ja teollisuudesta haluaa kuluttaa aidosti vihreää, säteilemätöntä sähköä. Valtio kuten monet kunnat ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin 2020-luvulle mennessä. Teollisuudesta vahvasti elävät maat kuten Saksa ja Kiina investoivat erittäin voimakkaasti kansallisiin tuulivoimamarkkinoihin ja tuulivoimaosaamisen kehittämiseen. Olisi outoa mikäli Suomi tyytyy asemaansa ulkomaisen teknologian varaan rakentuvan ydinvoiman suurkuluttajana ja laiminlyö tuulivoimamarkkinoiden kehittämisen ja tuulivoiman tuomat työllisyysvaikutukset. 171
Tällä hetkellä Suomessa on vireillä 130 maa- ja merituulihanketta, ja uusimpien laskelmien mukaan Suomessa on yli 300 tuulivoimalle hyvin soveltuvaa aluetta. Ă&#x201E;ärimmäisen raskas lupabyrokratia tullee kuitenkin vesittämään suuren osan hankkeista. Ilman valtion nykyistä merkittävämpää panosta tuotekehityksen tukemiseksi ja lupaprosessien sujuvoittamiseksi Suomen tavoite 20-kertaistaa tuulivoimatuotanto 2020-luvulle uhkaa jäädä torsoksi, ja rakentuvatkin voimalat rakennetaan kiinalaisella teknologialla. Suomessa on vielä toistaiseksi erittäin vahvaa kotimaista tuulivoimaosaamista, mutta ilman valtion selkeitä toimia kotimarkkinoiden kehittämiseksi kotimainen tuulivoimaosaaminen uhkaa kadota ulkomaille. Tämä kehitys on jo alkanut, mutta vielä pysäytettävissä. Arvioiden mukaan tuulivoima-ala voi tarjota vuonna 2020 tyĂśtä 25 000 suomalaiselle, mikä vastaa puolta metsäteollisuuden nykyisistä tyĂśpaikoista. Kasvuvaiheessa olevat kotimaiset tuulivoimayritykset uhkaavat kuitenkin nyt jäädä ulkomaisten konglomeraattien jalkoihin koska kotimarkkina ei toimi. Jos kotimaisen tuulivoimateollisuuden kilpailukyvystä ei pidetä huolta, niin Suomessa säilyy ainoastaan osaaminen tuulivoimaloiden perustusten valamiseen. Samalla tuottavimmat tyĂśpaikat katoavat ja uudet jäävät syntymättä. Tuulivoimarakentamisen kotimaisuusaste uhkaa nyt vajota alle 20 %:n vaikka kotimaista osaamista lĂśytyisi toistaiseksi 80 %:n tasolle. Kotimainen tuulivoimateollisuus voi kehittyä vahvaksi vientialaksi ja ylipäätään suureksi tyĂśllistäjäksi vain jos valtio tekee ripeästi panostuksia tuulivoimamarkkinoiden kotimaisten toimintaedellytysten parantamiseen. Ilman tuulivoimamarkkinoiden kehittymistä Suomi ei tule myĂśskään onnistumaan päästĂśvähennystaistelussa. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen ottamaan tavoitteekseen, että valtio panostaa kotimaiseen tuulivoimatuotantoon ja -osaamiseen investointi- ja tuotekehitystukien avulla. Kotimaisen tuulivoimamarkkinan kehittymisen kannalta on myĂśs oleellista joustavoittaa ja nopeuttaa lupakäytäntĂśjä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi keskittämällä lupapäätĂśkset kunnilta ympäristĂśministeriĂślle. Samalla tulee mahdollistaa nopeutetut valitusprosessit. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 146-152 Aloitteessa 146 esitetään, että valmisteilla olevaan kansalliseen pitkän aikavälin (2050) ilmasto- ja energiastrategiaan otetaan tarkasteltavaksi täysin uusiutuviin energiantuotantomuotoihin perustuva skenaario. Skenaariossa tulisi tehdä systeemitason tarkastelu siitä, millä uusiutuvilla energianlähteillä ja -muodoilla saavutettaisiin tehokkain kokonaisuus. Aloitteessa 147 esitetään, että Suomi laatisi strategian ydinvoimasta luopumiseksi. $ORLWWHHQ PXNDDQ \GLQYRLPDQ Nl\WW| RQ HVWH NHVWlYlQ NHKLW\NVHQ PXNDLVHOOH ÂľYLKUHllOHÂľ WDORXVNDVYXOOH MRQND mahdollistaisi paremmin panostus uusiutuviin energialähteisiin. Aloitteissa 148 ja 152 esitetään, että puolue ottaisi tavoitteeksi kotimaisen tuulivoimaosaamisen tukemisen investointi- ja tuotekehitystuilla. Lisäksi tuulivoimahankkeiden esteenä olevia lupa- ja kaavoituskäytäntĂśjä tulisi virtaviivaistaa esimerkiksi keskittämällä lupien käsittelyyn liittyvä päätĂśksentekoa ja nopeuttamalla hankkeista tehtyjen valitusten käsittelyä. Aloitteessa 149 esitetään, että Suomeen ei rakennettaisi uusia ydinvoimaloita. Perusteena aloitteelle esitetään, ettei ydinvoiman rakentamisella saavuteta yhteiskunnan kannalta mitään merkittäviä hyĂśtyjä, kun kaikki hankkeisiin liittyvät näkĂśkohdat otetaan huomioon. Aloitteessa 150 esitetään, että puoluekokous velvoittaisi puolueen sitoutumaan hiilineutraalin yhteiskunnan tavoitteeseen sekä edistämään siirtymistä uusiutuvaan energiantuotannon rakenteeseen vuoteen 2050 mennessä.
172
Aloitteessa 151 esitetään, että puoluekokous velvoittaa puolueen tekemään tyÜtä sen eteen, että turpeen poltosta luovutaan vuoteen 2025 mennessä sekä ottamaan julkisesti kantaa turpeen polton lopettamisen puolesta. Ilmastonmuutoksen torjuminen on nykyisten sukupolvien vastuulla. Suomi on myÜs sitoutunut kasvihuonekaasupäästÜjen leikkaamiseen kansainvälisin sopimuksin. SDP:n SXROXHNRNRXNVHVVD K\YlNV\WW\ ¡1HOMl YXRGHQDLNDD¡ LOPDVWR- ja energiaohjelma sekä nykyinen hallitusohjelma linjaavat puolueen energiakantoja selkeästi. Molemmissa dokumenteissa painotetaan sekä kasvihuonekaasupäästÜjen rajoittamisen kustannustehokkuutta että energiatehokkuutta energia- ja ilmastopolitiikan keskeisinä tavoitteina. Tässä yhteydessä mitään yksittäistä tuotantomuotoa ei tule jättää keinovalikoiman ulkopuolelle. Kestävä kehitys pitää sisällään ympäristÜnäkÜkulmien lisäksi sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen. YmpäristÜnäkÜkohtien lisäksi on huomioitava sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvoisuus. Vaikka kokonaisenergiankulutuksen ennakoidaan laskevan koko Euroopassa (mm. Energy Roadmap 2050), tulee sähkÜnkulutus todennäkÜisesti kasvamaan, koska sähkÜllä voidaan korvata tehokkaasti ja vähäpäästÜisesti fossiilisia polttoaineita mm. liikenteessä. Tässä tulevaisuudessa on rooli sekä ydinvoimalla että uusiutuvalla energialla. PäästÜttÜmiä (CO2) energiantuotantolaitoksia tarvitaan myÜs korvaamaan vanhaa käytÜstä poistuvaa fossiilista ja ydinkapasiteettia. Kaikessa energiantuotannossa on huomioitava tuotannon elinkaaren vaikutukset ympäristÜÜn ja ihmisiin. Energia-alan infrassa ja osaamisessa on merkittävää kotimaista kasvupotentiaalia sekä tyÜllisyysmahdollisuuksia. Energiateknologian osalta erityisesti korkeatasoisten komponenttien suunnittelu ja valmistaminen ovat merkittäviä mahdollisuuksia suomalaiselle W\|OOLV\\GHOOH MD HOLQNHLQRHOlPlOOH 0DWDODD RVDDPLVWD YDDWLYDVVD QV ¾bulkkituotannosVD¾ SDLQRSLVWH VLLUW\\ YllMllPlWWl KDOYHPPDQ W\|YRLPDQ PDLKLQ MRWHQ SDQRVWXNVHW Suomessa olisi järkevintä sijoittaa energia-alalla tehtäviin, joissa meillä on jo maailman johtavaa osaamista kuten metsäalaan, polttotekniikan, sähkÜlaitteiden ja metalliteollisuuden tuotteisiin, konsultointiin, suunnitteluun sekä tuotekehitykseen. Tuulivoiman rakentamisen merkittävänä esteenä on monimutkainen ja hidas lupaprosessi. Tätä järjestelmää tulisi virtaviivaistaa, kuten hallitusohjelmassakin on todettu. MyÜs investointitukea merituulivoimahankkeille suunnitellaan parhaillaan. Maatuulivoima on jo syÜttÜtariffin piirissä ja siten taloudellisesta näkÜkulmasta perusteet hankkeiden toteutumiselle ovat jo olemassa hyvissä tuuliolosuhteissa. Siten hyvien tuulivoimalle soveltuvien alueiden kaavoitukseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Valtion tuotekehitystuki, yhdessä yksityisen sektorin kanssa, mahdollistaisi kotimaisen osaamisen kehittämisen ja tarjoaisivat tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti niillä tuulivoiman aloilla, joita esimerkiksi pohjoinen ilmasto ja arktiset olosuhteet vaativat. SDP nostaa voimakkaasti esille energiapolitiikassaan myÜs oikeudenmukaisuuden. SDP on sitoutunut hallitusohjelmassa pitkän aikavälin tavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta vuonna 2050. Tähän tavoitteeseen kuuluu fossiilisten polttoaineiden ja turpeen energiakäytÜn huomattava leikkaaminen (poislukien laitokset, jotka varustettu hiilidioksidin talteenottoon kykenevillä laitteilla). SähkÜn- ja lämmÜntuotannossa päästÜjenvähentämistä ohjaa Suomessa ja Euroopan unionissa suurelta osin päästÜkauppajärjestelmä, jonka puitteissa päästÜille on asetettu vuosittain kutistuva kiintiÜ. Yli 90 prosenttia turpeesta käytetään päästÜkauppasektoriin kuuluvissa laitoksissa ja siten erilliset päätÜkset turpeen käytÜstä luopumiseksi eivät vaikuttaisi päästÜkauppasektorin päästÜihin mitenkään. Lisäksi turve on monessa nykyisessä laitoksessa käytetty tukipolttoaine (parantaa polttoprosessia sekä laitteiden käyttÜikää) uusiutuvalle biomassalle. SDP on kuitenkin sitoutunut hallitusohjelmassa turpeen käytÜn suunnitelmalliseen vähentämiseen, sen käytÜstä koituvien ympäristÜvaikutusten vuoksi, kuitenkin niin, ettei se korvaudu hiilellä. SkenaariotyÜllä on tärkeä rooli tulevaisuuden hahmottamisessa ja keskusteluiden pohjana, mutta niiden rajallisuus päätÜksenteossa on myÜs otettava huomioon. Tulevissa kansallisissa pitkän ajan skenaariotarkasteluissa (2050) on perusteltua selvittää myÜs vaihtoehto, jossa Suomen energiantuotantorakenne pohjautuu ainoastaan uusiutuvaan energiaan. 173
Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteiden 148 ja 152 esityksiin tuulivoiman rakentamisen esteiden purkamiseksi ja päätöksenteon selkeyttämiseksi ja nopeuttamiseksi esimerkiksi sitä keskittämällä sekä tuotekehitystukien myöntämiseksi kotimaisen tuulivoimasektorin osaamisen ja käyttöönoton edistämiseksi. Puoluekokous yhtyy myös aloitteeseen 150 siltä osin, että Suomen tulisi sitoutua hiilineutraalin yhteiskunnan tavoitteeseen vuoteen 2050 mennessä. Puoluekokous yhtyy aloitteen 146 esitykseen siitä, että kansallisiin pitkän aikavälin (2050) energiaskenaariotarkasteluihin tulisi ottaa selvitettäväksi myös malli, jossa maamme koko energiantuotanto perustuisi uusiutuvaan energiaan. Päästöjenvähentämisen taakka ei saa kuitenkaan koitua liian raskaaksi yksityisille kotitalouksille. Teollisuuden ja liike-elämän sekä paranevan työllisyyden ja valtiontalouden menestymismahdollisuudet edellyttävät kustannustehokasta siirtymää hiilineutraaliin talouteen, joka pitää sisällään kilpailukykyisen energian hintatason. Yhteiskunnan sähköistyessä yhä kasvavassa määrin tarvitaan myös uutta päästötöntä sähköntuotantoa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kaikkia päästöttömiä energiantuotantomuotoja. Tärkein yksittäinen keino päästöjenvähentämisessä on jatkossakin energiansäästön edistäminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Suomalaisen metsäenergiaosaamisen mahdollisuuksia ja potentiaalia tulisi myös pitää entistä enemmän esillä. Puoluekokous ei voi yhtyä aloitteisiin 147 ydinvoimasta luopumiseksi ja 149 lisäydinvoiman rakentamisen kieltämiseksi yllä olevassa lausunnossa esitettyihin perusteluihin vedoten. Ydinvoimaan liittyvissä päätöksissä tulee kuitenkin ottaa turvallisuusasiat korostetusti huomioon. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen 151, että sitouduttaisiin tavoitteeseen turpeen poltosta luopumiseksi vuoteen 2025 mennessä, koska hallitus on jo sitoutunut turpeen käytön suunnitelmalliseen vähentämiseen niin, ettei sen käyttö korvaudu hiilellä.
174
ELINKEINO- JA MAATALOUSALOITTEET 153.
Suomelle teollisuuspoliittinen ohjelma luomaan uutta kasvua ja työpaikkoja Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
Useat korkean teknologian ja osaamisen maat ovat luopuneet länsimaissa yleisestä ajattelusta, että valtiolla olisi vain reaktiivisia kasvun edellytyksiä tukevia tehtäviä (kuten koulutuksen järjestäminen ja infrastruktuuri). Näissä maissa valtioinstituutiot (mm. Etelä-Korea, Tanska, Saksa) ovat lähteneet voimakkaasti tukemaan kasvualojen yrityksiä, mm. luomalla lainsäädännöllä kotimarkkinoille kysyntää uusille innovaatioille. Useissa näistä maista on toteutuksessa valtion omia teollisuuspoliittisia kasvuohjelmia yli parlamentaaristen vaalikausien. Yksi suurimmista kasvualoista on ympäristöteknologia, johon useat valtiollisetkin toimijat panostavat parhaimmillaan miljardeja vuodessa. Markkinoiden globaali volyymi on 1500 miljardia ja markkinoiden arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Väkirikkaiden kehitysmaiden elintason noustessa ja niiden kaupungistuessa ympäristöteknologisesta osaamisesta tulee entistä kysytympää. Suomen näytöt ympäristöteknologiassa ovat edelleen heiveröiset. Yhtenä syynä on se, ettei valtiovallalla ole ollut tarpeeksi pontevia toimia ympäristöteknologian käyttöönoton suosimisessa Suomessa. Sisämarkkinoiden puuttuminen aiheuttaa sen, ettei Suomesta nouse ympäristöteknologian kasvuyrityksiä maailmanmarkkinoille, vaikka muuten suomalaisilla yrityksillä olisikin kaikki menestyksen edellytykset kasassa. Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen aloittamaan vuoropuhelun muiden puolueiden kanssa yli vaalikausien ulottuvasta teollisuuspoliittisesta ohjelmasta Suomelle, jonka ensisijaisena tehtävänä on luoda maahan vahva ympäristöteknologian osaamisen ja tuotannon teollisuusklusteri. Nykyisen hallitusohjelman toimenpiteiden lisäksi puoluehallitus on velvoitettu edistämään uutta ajattelua valtion roolista proaktiivisena toimijana, siemenrahoittajana ja omistajana markkinoilla niin, että Suomeen luodaan työpaikkoja valtiovallan aktiivisen elinkeinopoliittisen toiminnan tuloksena. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään puoluehallitusta velvoitettavaksi aloittamaan vuoropuhelun muiden puolueiden kanssa vaalikausien yli ulottuvan teollisuuspoliittisen ohjelman luomiseksi. Ohjelman ensisijaisena tehtävänä olisi luoda Suomeen vahva ympäristöteknologian klusteri. Lisäksi puoluehallituksen tulisi edistää ajatusta valtion roolista proaktiivisena toimijana, rahoittajana ja omistajana markkinoille. Aloitteessa nostetaan esiin, kuinka monissa maissa tiettyjen teollisuusalojen menestys perustuu paljolti valtion harjoittamaan vahvaan teollisuuspolitiikkaan, jolla on luotu kasvun edellytyksiä uusille aloille ja vahvistettu olemassa olevia aloja. Esimerkkeinä mainitaan Tanska, Saksa ja Etelä-Korea. Kaikissa näissä maissa on valtion ja elinkeinoelämän yhteistyöllä määrätietoisesti vahvistettu tiettyjä aloja (esim. ympäristöteknologia Saksassa ja Tanskassa tai telakkateollisuus Etelä-Koreassa) hyvin tuloksin. Puoluehallitus toteaa, että suomalaisessa teollisuuspolitiikassa on paljon kehitettävää erityisesti uusien kasvualojen luomisessa. Perinteinen suomalainen teollisuus elää voimakasta rakennemuutosta, jolloin on välttämätöntä löytää uusia kasvun aloja sekä uudistaa olemassa olevaa teollisuutta. Teollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan laajaa yhteiskunnan panosta sekä strategisia valintoja. Aloitteessa tuodaan esiin markkinoiden nopea kasvu ympäristöteknologiasektorilla ja sen kasvun hyödyntämisen mahdollisuudet. Suomen lähialueilla, erityisesti Saksassa ja Tanskassa, alan kehittämiseen on tartuttu määrätietoisesti. Saksassa ympäristöteknologia on noussut jo jonkin muotoiseksi kasvun veturiksi. Puoluehallitus esittää huolensa, 175
että Suomi ei ole joitain poikkeuksia lukuun ottamatta pystynyt yltämään alan kehityksen kärkeen. Ilman määrätietoisia toimia Suomi menettää huikeita mahdollisuuksia alan kasvun hyödyntämisessä. Puoluehallitus toteaa, että Suomen teollisuudessa on paljon kasvu- ja kehittymispotentiaalia sekä olemassa olevilla että uusilla aloilla. Esimerkiksi mineraaliala edustaa voimakkaasti kehittyvää ja laajenevaa teollisuutta. Ympäristöteknologiasektorilla on mahdollisuudet kasvaa keskeiseksi teollisuudenalaksi. Päätösesitys Puoluekokous korostaa vahvan ja uudistuvan teollisuuden merkitystä. Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta toimimaan niin, että maan hallituksen toiminnassa rakennetaan edellytyksiä teollisuuden vahvalle tulevaisuudelle Suomessa.
154.
Suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyky turvattava Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Suomen sodanjälkeinen nousu yhdeksi vauraista ja hyvinvoivista pohjoismaista on perustunut vahvasti suomalaiseen vientiteollisuuteen. Voidaan perustellusti sanoa, että suomalaisen hyvinvointivaltiokehityksen on osaltaan mahdollistanut suomalaisen paperi-, metalli- ja teknologiateollisuuden menestys maailmalla. Nämä alat kattavat myös reilusti yli puolet Suomen viennistä. Jotta vientiteollisuutemme jatkuvuus voidaan turvata ja että teollisuuden työpaikat saadaan säilytettyä Suomessa, tulee suomalaiselle teollisuudelle taata mahdollisimman hyvät kilpailuasemat. Jotta nämä kilpailuasetelmat voidaan turvata, tulee teollisuudelle taata kohtuuhintaista, kotimaista energiaa. Suomalainen vientiteollisuus onkin pärjännyt kansainvälisesti hyvin juuri edullisen energiansaantinsa ansiosta, sillä esimerkiksi kuljetuskustannuksiin kuluu suomalaisilta teollisuusyrityksiltä huomattavasti enemmän rahaa, kuin kilpailijamailta. Jottei teollisuus siirtyisi Suomesta matalamman kustannustason maihin, tarvitaan valtiolta toimia vientiteollisuuden toimintaedellytysten kunnossapitämiseksi. Erityisesti metalliteollisuudelle tärkeä energiamuoto on edelleen sähkö, jonka hinta vaikuttaa joihinkin alan tuotteiden loppuhinnoista jopa yli 40 prosenttia. Myös teollisuuden energiankulutuksen kasvu ja pyrkimys entistä ympäristöystävällisempään tuotantoprosessiin vaatii sähköenergian käyttöä. Yksi energianhintaan vaikuttava tekijä on sähkön verotus. Verotuksen on oltava sähkön maltilliseen ja säästäväiseen käyttöön kannustavaa sekä maltillista. Yritysten on saatava hyötyä päästövähennystaistelussa onnistuessaan. Teollisuuden läsnäolo ja toiminnan kestävyys ovat yhtä lailla koko yhteiskuntamme etu. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous velvoittaa SDP:tä toimimaan sekä eduskunnassa, että hallituksessa sen puolesta, että teollisuussähkön verotus säilyy kilpailukykyisenä. Tämän toteutumiseksi yritysten on saatava verohelpotuksia todennetuista ympäristön kannalta hyvistä päästö- ja kulutusleikkauksista. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että SDP toimii sen puolesta, että teollisuussähkön verotus pysyy kilpailukykyisenä. Merkittävä osa Suomen vientiteollisuudesta on energiaintensiivistä, jolloin energian hinta on keskeinen hintakilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Siksi energian ja erityisesti sähkön hinnanmuodostus ja verotus on tärkeä osa teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaa. Energiaveroja kannetaan sähköstä, kivihiilestä, maakaasusta, polttoturpeesta, mäntyöljystä ja nestemäisistä polttoaineista. Sähkövero on jaettu kahteen veroluokkaan: veroluokassa I sähkövero on 1,703 snt/kWh ja veroluokassa II vero on 0,703 snt/kWh. Suurin 176
osa sähkönkäyttäjistä on veroluokan I piirissä. Siihen kuuluvat esimerkiksi kotitaloudet, maa- ja metsätalous, palvelualat sekä rakennustoiminta. Alhaisempaan II veroluokkaan kuuluvat valmistavaa teollisuutta harjoittavat yritykset sekä kasvihuoneviljely. Energiaintensiivisillä yrityksillä on lisäksi käytössä ns. energiaveroleikkuri, joka rajoittaa paljon energiaa käyttävien yritysten maksamien energiaverojen määrää. Hallitusohjelmassa sitouduttiin alentamaan energiaintensiivisten toimialojen energiaverotusta EU-säännösten sallimille minimitasoille. Raamisopimuksen yhteydessä hallitus sitoutui toteuttamaan tämän energiaveroleikkurin tehostamisen käyttöön vuoden 2012 alussa, jolloin energiaveron kynnysarvo aleni 3,7 prosentista jalostusarvosta 0,5 prosenttiin. Muutos alensi yritysten verotusta noin 120 miljoonaa euroa. Olemassa oleva sähköveron rakenne sekä jo tehdyt muut toimet ovat tukeneet osaltaan energiaintensiivisen teollisuuden kustannuskilpailukykyä. Välitöntä tarvetta uusille alennustoimille tai tukijärjestelmille ei ole. Puoluehallitus toteaa, että SDP:n on jatkossakin sitouduttava pitämään sähkö- ja energiaverotus kilpailukykyisellä tasolla. Suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt ovat EU:n päästökauppajärjestelmän piirissä. Päästökauppa palkitsee yrityksiä päästöjen vähentämisestä ja erityisesti ohjaa vähentämistoimenpiteet sinne, missä ne ovat tehokkaimpia. Päästökaupan kanssa päällekkäisiä ohjausmekanismeja on syytä välttää. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että SDP:n on jatkossakin sitouduttava pitämään teollisuuden sähkö- ja energiaverotus kilpailukykyisellä tasolla. Päästökaupan kanssa päällekkäisten ohjausmekanismien käyttöä on syytä välttää.
155.
Kaivostoiminnan tuotot valtiolle
Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Suomen valtion on kyettävä turvaamaan taloudelliset toimintaedellytyksensä. Suomessa on paljon potentiaalia luonnonvarojen hyödyntämiseksi. Tätä potentiaalia on turha jättää vain ulkomaisten sijoittajien ja yritysten hyödynnettäväksi. Valtion on perustettava oma valtionyritys kaivostoiminnalle joka maksaa itse palkat sekä suorittaa yritysvoimin luonnonvarojen kaivaukset. Voitot ohjataan suomen valtiolle ja lisäksi saatavat verotulot on ohjattava kansalaisten hyvinvointiin. Verotulot menevät hukkaan jos pääasiassa ulkomaalaiset yhtiöt tekevät kaivosvaltaukset Suomesta ja tekevät miljoonien verottomat voitot, jotka menevät yhtiön omistajien taskuun sen sijasta että ne rahat voisivat mennä kansalaisten hyvinvointiin. Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että SDP pyrkii edesauttamaan Suomeen perustettavaksi valtion oman kaivosyhtiön.
156.
Suomalaisen kaivosyhtiön perustaminen ja malmivarantojen hyödyntäminen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Suomen maaperässä on huomattavat määrät erilaisia malmeja. On osoittautunut, että nämä malmimäärät ovat erittäin merkittäviä ja kaupallisesti hyödynnettävissä. Suomesta löytyville malmeille on maailmalla nyt ja tulevaisuudessa huomattavaa kysyntää. Nämä luonnonrikkaudet tuleekin saada täysimääräisesti suomalaisten hyödynnettäviksi, sillä vientiteollisuutemme kaipaa kipeästi uusia vetureita. Jotta maaperästä löytyvät rikkaudet voidaan hyödyntää, tarvitaan suomalaisessa omistuksessa oleva kaivosyhtiö, joka maksaa veronsa sekä tuottonsa kaikkien suomalaisten hyväksi. Suomella ei ole enää varaa luovuttaa kansallisomaisuutta ulkomaalaisten pääomasijoittajien riistämäksi, koska suomalaisilla on oikeus hyötyä rikkauksistaan satapro177
senttisesti. Sen vuoksi onkin perusteltua, että valtio ottaa sataprosenttisesti vastuulleen oman kaivosyhtiön perustamisen. Vaikka sijoitus yhtiön perustamiseen on kallis, tulee se seuraavien vuosikymmenien aikana maksamaan itsenä lukuisia kertoja takaisin muun muassa veroina, osinkoina sekä työpaikkoina. Yhtälailla valtion omistamassa kaivosyhtiössä voidaan toimia luontoa kunnioittaen. Kestävän kehityksen periaate on tärkeä huomioonotettava kaikessa teollisessa toiminnassa. Valtio-omisteisen yrityksen ohjaaminen on pitkällä aikavälillä tältä osin helpommin toteutettavissa. Suomen luonnon ei periaatteessa pidä olla köyhdytettävissä rikkaiden rikastumiseksi entisestään. Suomen valtion pitää lisäksi ottaa vastuulleen malmin etsintä. Samalla valtion tulee huolehtia siitä, että perustettavalla suomalaisella kaivosyhtiöllä on täysimääräiset oikeudet hyödyntää Suomesta löydettävät malmiesiintymät. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous velvoittaa Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen toimimaan sen hyväksi, että Suomeen perustetaan valtion sataprosenttisesti omistama kaivosyhtiö. Samalla puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan siten, että jatkossa valtio ottaa vastuulleen malmin etsinnän Suomesta. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 155-156 Aloitteissa esitetään valtion omistaman kaivosyhtiön perustamista. Kaivos- ja mineraaliala elää voimakasta kasvun aikaa Suomessa. Vastikään on valmistunut uusia kaivoshankkeita ja useita hankkeita on valmisteilla ja suunniteltavana. Alan osaamisen taso on Suomessa maailman kärkeä. Mineraalivarannot ovat tärkeä osa Suomen kansallisvarallisuutta. Niiden hyödyntäminen turvaa raaka-ainehuoltoa ja työllisyyttä. Mineraalialan laajentuessa on tärkeää, että sen hyödyt leviävät laajalle yhteiskuntaan, eivätkä jää vain alalla toimivien yritysten ja niiden omistajien iloksi. Keskeinen keino tämän saavuttamiseksi on valtion vahvempi läsnäolo koko mineraalialalla ja sen tuotantoketjuissa. Paitsi että näin saadaan alan tuottoja suoraan yhteiskunnalle, niin valtion läsnäolon myötä alaa saadaan vahvemmin demokraattisen kontrollin piiriin. Tällöin esimerkiksi ympäristönäkökohdat saadaan vahvemmin osaksi päätöksentekoa. Hallitusohjelman mukaan valtio vahvistaa osallistumistaan kotimaisen kaivosteollisuuden arvoketjuun ja hallitus tavoittelee kotimaassa tapahtuvan mineraalien jalostuksen ja metalliteollisuuden lisäämistä. Valtio voisi osallistua nykyistä vahvemmin kaivosalalle suoraan oman valtionyrityksen kautta. Valtion läsnäoloa voidaan lisätä myös muiden keinojen, kuten oman sijoitusyhtiön tai rahastojen kautta. Tällä hetkellä valtio sijoittaa kaivosteollisuuteen esimerkiksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kautta. Valtio on omistajana Talvivaaran kaivososakeyhtiössä omistamansa sijoitusyhtiö Solidiumin kautta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriössä on vireillä valtion kaivosrahaston perustaminen. Kaivosalan verotukseen puoluehallitus on ottanut kantaa vastauksessaan aloitteisiin 1719. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että valtion osallistumista ja omistuksia on vahvistettava mineraalialan koko arvoketjussa. Tähän voidaan käyttää esimerkiksi valtion omaa kaivosyhtiötä tai sijoituksia muihin yhtiöihin.
178
157.
Valtio yritysostoksille Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Globaalin talouskriisin aikana osakkeiden arvosta on kadonnut valtaosa. Esimerkiksi takavuosien suomalaisen lippulaivan, matkapuhelinyhtiö Nokian, osake on kokenut huiman arvonlaskun. Nokian voi kuitenkin sanoa perustellusti olevan edelleen tärkeä Suomen kansantaloudelle. Muitakin kurssilaskun kokeneita pörssiyhtiötä Suomesta löytyy. Odotettavissa kuitenkin on, että taloustilanteen parantuessa yhtiöiden osakkeet lähtevät taas kasvuun. Vaikka kasvua ei tapahtuisi, esimerkiksi Nokian tapauksessa vaihtoehtona on yrityksen pilkkominen ja myynti, joka tuo hyvät tulot Nokian osakkeita halvalla ostaneelle sijoittajalle. Valtion dynaamisena toimijana pitäisikin ottaa nykyisestä markkinatilanteesta hyöty irti ja vahvistaa omistajaohjauspolitiikkaansa. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP ottaa kantaa valtion omistajaohjauspolitiikan vahvistamisen puolesta. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään valtion omistajaohjauspolitiikan vahvistamista. Aloitteessa ennakoidaan pörssissä noteerattujen yhtiöiden osakkeiden arvon nousua ja esitetään, että valtion tulisi hyödyntää tätä markkinatilannetta. Puoluehallitus toteaa, että valtion omistajapolitiikan tulee olla aktiivista ja sen lähtökohtana on oltava yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti kestävä tulos. Aktiivisessa omistajapolitiikassa on tehtävä ero sen välillä, kuinka valtio käyttää valtaansa omistamissaan yrityksissä ja toisaalta kuinka valtio hoitaa omistuksiensa määrää eli siis myy ja ostaa omistuksiaan. Molemmat roolit ovat tärkeitä. Yritykset, joilla on yhteiskunnallisesti tai strategisesti tärkeä palvelu- tai huoltorooli, on pidettävä valtion omistuksessa. Valtion omistukset ovat perusteltuja myös muissa yrityksissä uusien kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksien luomiseksi. Valtion omistuksia on tarkasteltava laajasti osana muuta elinkeino- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Valtion on siten mahdollista myös lisätä omistuksiaan yrityksissä tai hankkia omistuksia uusista yrityksistä. Omistajaohjaus on osa kasvu-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa. Valtion on toimittava aktiivisesti omistamiensa yritysten hallinnoissa ja vaikutettava yritysten päätöksentekoon yhteiskuntaa hyödyttävillä tavoilla. Kilpailullisilla markkinoilla toimivien yritysten kilpailukykyä ei kuitenkaan saa vaarantaa missään olosuhteissa. Valtionomistuksilla on myös merkitystä sen kannalta, pidetäänkö tuotannollista toimintaa Suomessa vai siirretäänkö sitä muihin maihin. Erityisesti tältä osin valtion on oltava omistajapolitiikassaan aktiivinen. Puoluehallitus toteaa, että valtion on oltava kärsivällinen omistaja. Tuottoa on haettava pitkällä aikavälillä. Valtion omistajapolitiikka ei siten voi perustua lyhytnäköiseen voittojen tavoitteluun ja markkinaheilahtelujen hyödyntämiseen. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että valtion omistajapolitiikan on oltava aktiivista. Omistajapolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja siinä on otettava huomioon työllisyys- ja elinkeinopoliittiset näkökohdat sekä henkilöstön asema.
179
158.
Kotimaisen elintarviketeollisuuden työpaikkojen säilymisen varmistaminen täytyy olla SDP:n linja entistä vahvemmin tulevaisuudessa Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Tarja Eklundin aloite
Sosialidemokraattinen liike ei omassa työssään ole tarpeeksi huomioinut elintarvikealan työpaikkojen säilyttämistä. Elintarviketeollisuus on viime vuosina keskittänyt toimintojaan ja ruokaa tuodaan yhä enemmän maan rajojen ulkopuolelta. Suomalainen elintarviketeollisuus työllistää suoraan tällä hetkellä noin 33 000 henkilöä. Elintarvikeala on suomen neljänneksi suurin teollisuudenala ja sen kautta työllistyy Suomessa välillisesti noin 300 000 henkilöä. Kotimaisia elintarvikealan työntekijöitä on viime vuosina valtiovallan taholta muistettu lähinnä kepillä, porkkanoita ei pahemmin ole jaettu. Tämä siitäkin huolimatta, että kuluttajat me suomalaiset, olemme eri tutkimuksien mukaan sitä mieltä, että kotimaassa kotimaisista raaka-aineista valmistetut elintarvikkeet ovat lähes parasta, mitä tiedetään. Suomalaiset kuluttajat arvostavat lähellä tuotettua kotimaista ruokaa, ja tämä kotimaassa tehty ruoka totta kai myös työllistää kotimaassa. SDP on tunnetusti työväestön puolustaja, työntekijöiden arkea ymmärtävä puolue. Huolestuttavaa on seurata puolueen kantoja esimerkiksi alv-linjauksissa ja välillisissä veroissa. Ruuan alv:n nostaminen vaikuttaa heti elintarvikealan työpaikkoihin Suomessa, samoin kuin paljon puhutut makeis-, viina- ja sokeriverot. Elintarviketyöntekijöiden kannalta makeisveron lisääminen on ikävä asia. Yritykset tehostavat tuotantoaan ja työpaikkoja vähennetään tuotteista saatavan katteen säilyttämiseksi. Halpatuotannon tuonti muualta Suomeen lisääntyy. Tätäkö halutaan? Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry:n jäsen Tarja Eklund esittää, että SDP:n täytyy puolueena pystyä puhumaan entistä enemmän lähi- ja luomuruokatuotannon puolesta ja turvata kotimainen elintarviketyöllisyys jatkossa esimerkiksi laskemalla ruuan arvonlisäveroa entisestään. Lisäksi puolueen kuntapäättäjiä täytyy puolueen osalta pystyä ohjeistamaan niin, että kunnallisessa päätöksenteossa tehtäessä kuntien julkisienruuan hankintoja ja kilpailutussuunnitelmia demarit toimivat kotimaisen elintarviketeollisuuden työpaikkojen säilyttämisen puolesta. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että SDP puhuisi entistä enemmän lähi- ja luomuruokatuotannon puolesta ja että puolueen kuntapäättäjät toimisivat julkisissa hankinnoissa kotimaisen elintarviketeollisuuden työpaikkojen säilyttämisen puolesta. Lisäksi esitetään, että elintarvikkeiden arvonlisäveroa laskettaisiin entisestään. Kotimaisen ruokatuotannon valtteja ovat puhtaus, laadukkaat raaka-aineet ja korkea osaamisen taso. Yli 10 % Suomen työvoimasta työskentelee elintarvikealalla, joten ala on työllisyyden kannalta hyvin keskeinen. Lähi- ja luomuruokatuotanto ovat kasvavia trendejä kuluttajien keskuudessa. Puoluehallitus toteaa, että niiden hyödyntäminen ja edistäminen on tärkeää elintarviketeollisuuden kehittämisessä ja alan työllisyyden turvaamisessa. Lähi- ja luomuruokaa on pyrittävä suosimaan paikallisissa hankinnoissa. Elintarvikkeiden arvonlisäverokanta on tällä hetkellä 13 %. Yleinen arvonlisäverokanta on 23 %. Elintarvikkeiden arvonlisäveroa on alennettu viimeksi vuonna 2009. SDP vastusti elintarvikkeiden arvonlisäveron laskua siitä aiheutuvien suurten verotulojen menetysten sekä verotuksen tehottoman kohdentumisen vuoksi. ALV-alennuksen hyödyt kuluttajille ovat jääneet vähäisiksi. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus entisestään suhteessa muihin ALV-kantoihin ei siten ole edelleenkään perusteltua. Elintarvikkeiden ALV:n alennuksen yhteydessä SDP esitti, että tulonjakonäkökulmasta olisi ollut oikeudenmukaisempaa käyttää siihen suunnatut varat esimerkiksi kunnallisveron perusvähennyksen nostoon tai alhaisimpien sosiaalietuuksien parantamiseen, koska ne olisivat hyödyttäneet pienituloisia tehokkaimmin. SDP:n noustua hallitukseen perus180
vähennystä korotettiin ja perusturvaan sekä toimeentulotukeen tehtiin historialliset parannukset. Ne hyÜdyttivät pienituloisimpia huomattavasti enemmän kuin ruuan arvonlisäveron alennus. PäätÜsesitys Puoluekokous toteaa, että SDP:n on edistettävä lähi- ja luomuruokatuotantoa sekä valtakunnallisella tasolla että paikallisessa päätÜksenteossa.
159.
Yhteiskunnallista yrittäjyyttä edistettävä Suomessa Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Perinteisellä sektorijaottelulla tarkoitetaan sitä, että yhteiskunnan toimijat jaetaan kolmeen sektoriin: yksityiseen, julkiseen ja kolmanteen sektoriin eli järjestÜihin. Nyt on alettu puhua ns. neljännestä sektorista eli yhteiskunnallisista yrittäjistä (social entrepreneurship). Yhteiskunnallisella yrittäjyydellä tarkoitetaan sellaisia yrityksiä, joiden tavoitteena on yhteiskunnallisten tai ympäristÜllisten ongelmien ratkaisu ja jotka käyttävät myÜs voittonsa tämän päämäärän edistämiseen. Ne "tekevät hyvää ja ansaitsevat sillä rahaa, jotta voisivat tehdä lisää hyvää". Kansainvälisten tutkimusten perusteella yhteiskunnallisella yrittäjyydellä on selkeä elvyttävä vaikutus kansantalouteen. 7lOOl KHWNHOOl \KWHLVNXQQDOOLVWD \ULWWlM\\WWl HOL QHOMlWWl VHNWRULD HL ROH 6XRPHVVD ¾WXnQXVWHWWX¾ HLNl \KWHLVNXQQDOOLVWD \ULWWlM\\WWl WXHWD ULLWWlYlVWL 6\\Ql WlKlQ RQ WLHGRQ MD kokemuksen puute. Esimerkiksi lainsäädännÜssä yhteiskunnallista yrittäjyyttä ei ole olemassakaan. On vain laki sosiaalisesta yrittäjyydestä, joka tarkoittaa eri asiaa kuin yhteiskunnallinen yrittäjyys. Siksi tätä lakia tulisikin joko muuttaa niin, että se tunnistaa myÜs yhteiskunnallisen yrittäjyyden tai säätää erillinen laki yhteiskunnallisista yrityksistä. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous vaatii, että Suomessa lainsäädännÜllisesti tunnustetaan yhteiskunnallinen yrittäjyys ja sen kehittämistä tuetaan. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään perusteltu näkÜkulma yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ja todetaan, ettei yhteiskunnallista yrittäjyyttä tueta riittävästi ja että syynä tähän on tiedon ja kokemuksen puute. SDP on toiminut johdonmukaisesti aloitteessa esitettyjen arvojen edistämiseen yritystoiminnassa. Tähän liittyen SDP päätti puoluekokouksessa 2010 velvoittaa puoluehallitusta selvittämään keinoja yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi Suomessa. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittämistä selvitti vuonna 2011 tyÜ- ja elinkeinoministeriÜn asettama laajapohjainen tyÜryhmä, jonka johtopäätÜksenä oli, että tarvetta on erityisesti yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin kehittämiselle. Tämän johdosta tyÜryhmä suositti toimenpiteiksi mm. liiketoimintamallia kuvaavan merkin ja määritelmän kehittämistä. Erityisille tukimuodoille tyÜryhmä ei nähnyt tarvetta. SDP on hallituksessa jatkanut tyÜryhmän tyÜn hyÜdyntämistä ja ehdotusten toteuttamista. Keskeisin uudistus on Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttÜÜnotto. Merkkiä käyttävät yritykset pyrkivät liiketoimintansa avulla ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ekologisia ongelmia sekä edistämään yhteiskunnallisia tavoitteita. Ne käyttävät pääosan voitostaan tavoitteensa ja toiminta-ajatuksensa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. Lisäksi toimintansa on käynnistänyt yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusverkosto.
181
Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin edelleen kehittäminen on tärkeää mm. palvelutuotannon monipuolistamiseksi ja moniarvoisuuden lisäämiseksi yritystoiminnassa. Tärkeää on myös tukea eurooppalaista keskustelua yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta ja EU:ssa tehtävää asiaa koskevaa valmistelua. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että yhteiskunnallisen yritystoiminta on tärkeää yritystoiminnan ja palvelutuotannon monipuolistamiseksi. Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen edistämään yhteiskunnallisen yritystoiminnan toimintamallin kehittämistä.
160.
Turkistarhaus lopetettava siirtymäajan jälkeen Haagan Työväenyhdistys r.y:n jäsenten Eero Ahposen, Juha Jaatisen ja Jaakko Kyläsalon, Posti- ja viestintäalan Sos.dem. yhdistys ry:n jäsenten Taru Alhon ja Juha Pöyryn, Lauttasaaren Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Markus Pulsan ja Korpilahden Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Heidi Niemisen aloite
Suomessa on tätä nykyä noin tuhat turkistarhaa, joissa työskentelee keskimäärin 0,7 henkilöä/tarha. (Maa- ja Metsätalouden Tutkimuskeskus, MTT). Saman tietolähteen mukaan turkistarhaus työllistää, välilliset vaikutukset huomioon ottaen, enintään 7000 ihmistä. Joillakin paikkakunnilla turkistarhaus on kiistämättä merkittävä elinkeino. On myös selvää, että Suomessa turkiseläimiä kohdellaan paremmin, kun monessa muussa maissa. Tarhaeläinten hyvinvointiin liittyy kuitenkin ylitsekäymättömiä ongelmia, kuten vakavia käytöshäiriöitä, jotka ovat seurausta siitä, että ahdas häkki estää eläimen lajityypillisen käytöksen. Näillä eläimillä on edelleen tallella lajille ominaiset vaistomaiset käytösmuodot, vaikka ne joutuvat viettämään koko elämänsä häkeissä. Ääriesimerkkinä turkiseläinten käytöshäiriöistä voi mainita omien raajojen pureskelun ja kannibalismin. Lainsäädännön tiukentaminen ei ratkaise eläinten hyvinvointiongelmaa. Lisäksi eettisestä näkökulmasta turkistuotanto on nähtävä osana ylellisyystavaratuotantoa, ei välttämättömyystarvikkeiden tekemisenä. Eläimille ei tule aiheuttaa kärsimystä ylellisyyden tavoittelun vuoksi. Haagan Työväenyhdistys r.y:n jäsenet Eero Ahponen, Juha Jaatinen ja Jaakko Kyläsalo, Posti- ja viestintäalan Sos.dem. yhdistys ry:n jäsenet Taru Alho ja Juha Pöyry, Lauttasaaren Sosialidemokraatit ry:n jäsenet Markus Pulsa ja Korpilahden Sosialidemokraatit ry:n jäsen Heidi Nieminen esittävät, että SDP ottaa tavoitteekseen turkistarhauksen kieltämisen Suomessa 15 vuoden siirtymäajan puitteissa. Siirtymäaikana voidaan kohdistaa erityistoimia, esimerkiksi eläkejärjestelyjä, koulutusta ja tukea niille henkilöille, jotka turkistarhauksen kieltämisen vuoksi jäisivät ilman elinkeinoa tai työttömiksi.
161.
Turkistarhaus on kiellettävä siirtymäajan jälkeen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Turkistarhoilla eläimiä pidetään pienissä verkkopohjahäkeissä vailla mahdollisuuksia lajille ominaiseen käyttäytymiseen. Turkiseläimillä on villien serkkujensa tarpeet ja vaistot, kuten saalistusvietti, tarve reviirin puolustukseen, pariutumisvietti ja tarve muodostaa lajille tyypillisiä sosiaalisia järjestelmiä. Ketun reviiri voi luonnossa olla useita hehtaareja riippuen siitä, miten helposti ravintoa löytyy. Tukikohtanaan se käyttää kaivamaansa pesäluolaa. Minkin luontainen ympäristö on veden äärellä. Turkistarhaus on nykymuodossaan kielletty täysin tai osittain muun muassa Ruotsissa, Tanskassa, Iso-Britanniassa, Kroatiassa, Sveitsissä ja Hollannissa.
182
Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen kieltämään turkistarhauksen siirtymäajan jälkeen siten, että mahdolliset elinkeinotappiot voidaan välttää ja alalta toimeentulonsa saavat voivat siirtyä muille aloille.
162.
Turkistarhauksessa siirryttävä maapohjaisiin häkkeihin
Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsenen Pekka Suhosen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite
Turkistuotanto on nykyisellään eettisesti kestämätöntä. Turkiseläimiä pidetään verkkopohjaisissa ahtaissa häkeissä vailla mahdollisuutta lajeille tyypilliseen käyttäytymiseen. Myös turkistuotannossa tulee huomioida eläinten hyvinvointi ja tuotannon eettinen kestävyys. Turkistarhat tulee velvoittaa siirtymään maapohjaisiin riittävän tilaviin häkkeihin tai aitauksiin, jotka mahdollistavat lajeille luonnollisen käyttäytymisen. Suomessa tarhataan pääasiassa naaleja, kettuja, minkkejä ja supikoiria ja turkistarhoja on tällä hetkellä noin 1000. Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsen Sanna Marin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsen Ilmari Nurminen, Sipoon Demarit ry:n jäsen Maija Kuntsi, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsen Pekka Suhonen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Eero Vainio esittävät, että puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan eduskunnassa ja hallituksessa sen puolesta, että turkiseläintuotannossa siirrytään maapohjaisiin riittävän tilaviin ja virikkeellisiin häkkeihin vuoteen 2017 mennessä, jotka mahdollistavat turkiseläinlajeille lajityypillisen käyttäytymisen. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 160-162 Aloitteissa 160 ja 161 esitetään, että turkistarhaus kiellettäisiin siirtymäajan jälkeen ja aloitteessa 162, että turkistarhauksessa siirryttäisiin häkkeihin, jotka mahdollistavat eläinten lajityypillisen käyttäytymisen, jotta tuotannosta tulisi eettisesti nykyistä kestävämpää. SDP ei ole vaatinut turkistarhauksen kieltämistä, mutta se on kiinnittänyt eri yhteyksissä huomiota turkiseläinten kohteluun. Turkiseläinten kohtelua ja elinolosuhteita säädellään EU:n tuotantoeläindirektiivillä, jonka määräykset on saatettu Suomessa voimaan eläinsuojelulailla (247/1996) ja eläinsuojeluasetuksella (396/1996, valtioneuvoston asetus). Turkiseläinten pitoa koskevat yksityiskohtaisemmat vaatimukset on saatettu voimaan turkiseläinten pitoa koskevalla maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (16/EEO/1999). Päätös sisältää varsin täsmälliset määräykset turkiseläinkasvatuksessa noudatettavista hyvinvointivaatimuksista, mm. yksityiskohtaiset pitopaikan häkkejä, käytettäviä laitteita ja välineitä, turkiseläinten hoitoa, kohtelua ja käsittelyä sekä häkkien kokoa ja varusteita koskevat vaatimukset. Viranomaisten tekemillä tarkastuksilla varmistetaan, että tarhoilla noudatetaan lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Eläinsuojelutarkastuksia voidaan tehdä turkistarhoille sekä epäiltäessä säädösten rikkomista että ilman epäilyä. Mikäli laiminlyöntejä havaitaan, tarkastava viranomainen antaa tarhaajalle eläinsuojelulain mukaisesti kiellon tai määräyksen, jolla tilat, olosuhteet ja eläinten hoito saatetaan lainsäädännön edellyttämälle tasolle sekä määräajan toimien suorittamiseen. Määräajan päätyttyä viranomainen tarkastaa eläintenpidon säädöstenmukaisuuden. Tarvittaessa viranomainen voi myös ryhtyä lain 44 §:ssä tarkoitettuihin kiireellisiin toimenpiteisiin, jos eläinten hyvinvointi sitä edellyttää. Suomessa toimii tällä hetkellä noin tuhat turkistilaa. Turkistuotanto työllistää Suomessa maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan suoraan n. 5 600 henkeä ja vä183
lillisesti 17 000 henkeä eli yhteensä n. 22 000 henkeä. Esimerkiksi Pohjanmaalla tarhauksen taloudellinen merkitys on monissa kunnissa suuri. Turkistarhausta puolustetaan usein aluetaloudellisilla ja tyÜllistävillä vaikutuksilla. Tarhauksen tyÜllistävää vaikutusta kuitenkin liioitellaan. Perhetarhausta lukuun ottamatta tarhauselinkeino nojaa vahvasti ulkomaiseen tyÜvoimaan. Tähän liittyy usein tyÜehtojen ja yhteiskuntavelvoitteiden laiminlyÜntiä. On muistettava, että myÜs eläinten hyvinvointi riippuu niiden hoitajien sitoutumisesta tyÜhÜnsä, heidän vastuullisuudestaan ja ammattitaidostaan. Turkiseläinten olosuhteet Suomessa ovat paremmat kuin muualla maailmassa kattavien normien ja valvonnan ansiosta. Suomesta on kuitenkin viety siitoseläimiä jopa Kiinaan, jossa olosuhteet saattavat olla todella huonot. Siksi tulisikin selvittää, onko Suomella mahdollisuus tehdä turkiseläinten maastavienti luvanvaraiseksi ja kieltää turkiseläinten vienti maihin, joissa olosuhteet ovat todistettavasti huonot ja eläinsuojelulainsäädäntÜ kehittymätÜntä. PäätÜsesitys Puoluekokous toteaa, että turkistarhaus on alueellisesti merkittävä elinkeino. Kaiken kotieläintuotannon tulee olla eettisesti kestävää ja ottaa huomioon eläimen sisäsyntyiset tarpeet. Eläinten hyvinvointi ja eettisesti kestävä kohtelu varmistetaan tutkimukseen perustuvilla eläinsuojelunormeilla ja niiden asianmukaisella ja riittävästi resursoidulla valvonnalla. Puoluekokous ei puolla turkistarhauksen kieltämistä, mutta peräänkuuluttaa turkistuottajien yhteiskunnallista, sosiaalista ja eettistä vastuuta. Puoluekokous edellyttää myÜs, että SDP toimii sen puolesta, että turkiseläinten maastavienti säädetään luvanvaraiseksi ja turkiseläinten vienti kielletään maihin, joissa olosuhteet ovat todistettavasti huonot ja eläinsuojelulainsäädäntÜ kehittymätÜntä.
163.
Kalastuskortti kännykällä
Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
Kalastus ja onkiminen ovat olleet useaan otteeseen kiistakapulana eduskunnassa. Oikeistopuolueiden edustajille sekä kalastusoikeuksia hallitseville maanomistajapiireille ei ole ollut helppoa tunnustaa, että onkiminen ja pilkkiminen olisivat meille kaikille jokamiehenoikeuksia. Syksyllä vuonna 1996 hyväksyttiin läänikohtaista viehemaksujärjestelmää koskeva kalastuslain muutos kansanedustaja Kari Rajamäen lakialoitteen pohjalta. Aloitteeseen oli sisällytetty myÜs onkijoiden ja pilkkijÜiden vapauttaminen kalastuksenhoitomaksusta. Tämä oli onki- ja pilkkijäpiireille suuri läpimurto, josta myÜs tavalliset mÜkkiläiset antoivat runsaasti kiitosta. Kalastuslakiin ollaan tekemässä kokonaisuudistusta ja jälleen maanomistajapiirit ovat vaivihkaa ujuttamassa omia näkemyksiään lainsäädäntÜÜn. SDP:n rooli tavallisten suomalaisten virkistysoikeuksien puolustajana on erittäin ajankohtainen ja toivottavaa on, että puolue ja sen edusmiehet ovat jälleen hereillä. Pilkkimisen ja onkimisen lisäksi monet harrastavat kalastusta myÜs muilla välineillä. Tämä on luvanvaraista toimintaa, joka edellyttää valtion kalastuksenhoitomaksun lisäkVL OXSDD ¾NDODVWXVYHGHQ KDOWLMDOWD¾ 9DLNND YHVL RQ \KWHQlLVWl DOXHWWD RQ OXSD NDODVtamiseen esim. uistimella pirstottu sen mukaan, kuka katsotaan vesialueen haltijaksi. On olemassa jopa alueita, joissa kalastaminen on kielletty (tai lupia ei myydä) muilta kuin niiltä maanomistajilta, joiden maita on kyseisen vesistÜn ympärillä. Vielä pirstaleisempaa on lupien myyntikäytäntÜ. Nyt yhdellä uistimella kalastaminen on sallittu (valtion kalastuskortin lisäksi) ns. läänikohtaisella vieheluvalla. Useamman luvan saamiseksi on aina selvitettävä, onko lupia ylipäänsä vesistÜÜn saatavissa ja kenen tuvasta/kioskista niitä voi hankkia, jos ylipäänsä voi hankkia. Kahden luvan käytäntÜ on muutenkin hankalaa ja vaikeaselkoista. Etenkin tavallisen mÜkkikansalaisen onkin vaikea ymmärtää monien kalastuslupien hankintaa. 184
Järkevää olisi luoda Suomeen kalastuslupajärjestelmä, joka mahdollistaa kalastusluvan hankkimisen koko maahan yhdellä maksulla. Lupa voisi olla esim. kalastusyksikkökohtainen eli kahta vedessä olevaa virveliä kohden tulisi olla kaksi lupaa. Sama koskisi verkkoja ja muita kalastusvälineitä pl. ammattikäyttöön tarkoitetut troolit ja paunetit tms. Tämän lisäksi luvan myynti on syytä järjestää kiinteiden pisteiden lisäksi mobiilisti, jolloin luvat on helposti saatavilla. Ja luvan voisi hankkia vaikka vain viikoksi, kuukaudeksi tai puoleksi vuodeksi. Tämä olisi iso harppaus kohti laajempia suomalaisten NDODVWXVRLNHXNVLD .DODYHVLHQ µKDOWLMRLOOHµ ROLVL YDUPDDQNLQ V\\Wl NRUYDWD VDPDDQ WaSDDQ NXLQ Q\W YLHKHOXSDPDNVXLVWD NRUYDWDDQ µNDODVDOXHHVHHQ NRKGLVWXYD UDVLWXV µ Lupakäytännön yksinkertaistaminen olisi monelle satunnaisesti tai vähän enemmän ja eri puolilla maata kalastavalle sekä tavalliselle mökkiläiselle todellinen helpotus. Tämä on pieni asia politiikalle, mutta suuri asia suomalaisille ja se olisi vaan järkevää. Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että Sosialidemokraattinen puolue jatkaa edelleen määrätietoisesti toimintaa tavallisten suomalaisten kalastusoikeuksien puolustajana sekä kehittäjänä aloitteessa esitetyllä tavalla. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään kalastuslupajärjestelmän kehittämistä yksinkertaisemmaksi ja kalastusluvan hankkimisen helpottamista. SDP on hyväksynyt samansisältöisen aloitteen vuoden 2008 puoluekokouksessa ja linjannut siinä yhteydessä, että kalastuskortin ja viehelupamaksun maksamisen tulisi olla mahdollisimman helppoa ja että kortti ja maksu pitäisi voida lunastaa myös lyhyeksi ajaksi. Jokamiehenoikeudet ovat arvokas asia ja ne on turvattava koko maassa. Jokaiselle suomalaiselle tulee myös tulevaisuudessa taata mahdollisuus harrastaa kalastusta. Vuonna 1997 kalastuslain muutoksen yhteydessä onkijat ja pilkkijät vapautettiin kalastuksenhoitomaksusta SDP:n vaatimuksesta. SDP on toiminut aloitteellisesti kalastusoikeuksien laajentamiseksi eikä salli niiden alasajoa. Kalastusmaksun maksaminen kännykällä tuli mahdolliseksi tämän vuoden alusta alkaen. Lupa tilataan matkapuhelimella toimivassa palvelussa puhelimeen ja lupamaksu maksetaan puhelinlaskussa. Mobiililuvan voi ostaa ajasta ja paikasta riippumatta soittamalla palvelunumeroon. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että kalastusluvan voi vuoden 2012 alusta lunastaa myös kännykällä. Puoluekokous edellyttää kuitenkin, että kalastuslupajärjestelmää kehitetään edelleen joustavammaksi ja selkeämmäksi. Lisäksi puoluekokous edellyttää, että SDP toimii sen puolesta, että jokamiehenoikeudet säilytetään nykyisellään ja kansalaisten virkistysmahdollisuuksia, ja niihin kuuluen yleiskalastusoikeutta, pikemminkin lisätään kuin rajoitetaan.
164.
Luonnonlohen ja -taimenen kantoihin tehoelvytys Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
Suomalaiset taimenen ja luonnonjokilohien kutevat lohikannat ja siten syntyvät poikaskannat ovat keskustavetoisen kalastuspolitiikan johdosta päässeet varsin huonoon kuntoon. Syynä pidetään mereltä kutujokeen vaeltavien lohiemojen varsin varhaista pyynnin aloittamista, eteläisellä Itämerellä tapahtuvaa varsin rajoittamatonta ajosiimapyyntiä sekä osittain salakalastusta. Merialueille istutetut poikaset eivät ole luonnonvalinnan puuttumisen vuoksi siellä pärjänneet. Ylipäätään laitosviljely on vain tehotonta tekohengitystä, joka johtaa geneettisen perimän heikkenemiseen niin lohen kuin taimenen osalta ja pahimmillaan näiden yksiöiden sekoittumiseen luonnonkantoihin.
185
Ongelmana on luonnonlohien ja -taimenten luonnonpoikasten liikakalastus merialueilla. Kansallinen näkökanta EU:n kalastuspolitiikkaan on ollut aivan liian lepsu. Toisaalta kyse on ollut rannikon ammattikalastajien oikeuksista omaan elinkeinoonsa, mutta toisaalta asiassa on poljettu pohjoisen lohijokien kalastuksesta elävien matkailuyrittäjien oikeuksia. Suurimpana kärsijänä on kuitenkin pian tällä menolla sukupuuttoon kuolevat luonnonvaraiset lohet. Luonnontaimenen luonnollista kehitystä ovat haitanneet myös erityisesti metsäojitukset, padot sekä metsätalouden aiheuttamat nopeat ylä- ja alavirtaamat kutualueilla. Toinen iso este on ollut vesivoiman rakentaminen ja luonnontilaisten vesistöjen vanhakantainen valjastaminen energiapolitiikan käyttöön. Luonnonlohi- ja taimenkantojen nousumahdollisuuksia on parannettava, esimerkiksi rakentamalla kunnollisia kalaportaita ja kalateitä ja kunnostamalla jokia. Näistä pitäisi tehdä määrätietoiset tavoitepäätökset sekä selkeät toteutussuunnitelmat. Vesivoimaa tuottavien yhtiöiden suhtautumista kalatieajatteluun on tehtävä suopeammaksi luomalla yhteiskunnan taholta porkkanoita, joiden avulla vesivoimayhtiöt voisivat tehdä paljon itse rakentamiensa esteiden ylittämiseksi. Tällainen porkkana voisi olla esimerkiksi tulevan windfall -veropäätökseen liitettävä vähennysoikeus, jonka vesivoimayhtiö saisi esimerkiksi kaikista kalaporras- ja kalatiehankkeiden rakentamisesta, energiatuotannossa olevien jokivesistöjen kunnostus- ja ennallistamistoimista sekä vanhojen vesivoimayksiköiden purkamisesta aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi olisi luotava korvausmenetelmä Suomen kapenevalle ammattikalastajakunnalle, jotta luonnonlohen emokalojen nousu voitaisiin turvata viimeisiin vapaisiin kotijokiin. Pyyntiaikoja on tuntuvasti kalojen nousuaikaan rajoitettava ja turvattava tällä tavoin kalojen luonnollinen lisääntymismahdollisuus jokialueilla. Huomioitavaa on myös, että kalastusasioita valtionhallinnossa hoitaa maa- ja metsätalousministeriö, joka lähestyy kalastusta ja kalakantojen selkeästi elinkeinotoiminnan sekä vesienomistajien näkökulmasta. Luonnonsuojelulliset näkökulmat jäävät toistuvasti taka-alalle. Tulevaisuuden kalakantojen runsaudesta ja kalastusmahdollisuuksista on huolehdittava. Siksi jo tänään on tehtävä päätöksiä ja töitä huomisen kalansaaliin varmistamiseksi. Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että Sosialidemokraattinen puolue ryhtyy toimiin ja tekee aloitteita, joilla luonnonlohen ja taimenen elvytykseen saadaan suojeluohjelma. Tulevaan windfall verojärjestelmään luodaan vesivoimayhtiöille vähennysporkkana, joka vie kansallista kalatiestrategiaa eteenpäin. Kalastusasioiden siirto maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön toteutetaan tuomaan tehokkaampi näkökulma kalakantojen suojeluun. Ammattikalastajille luodaan selkeä korvausjärjestelmä uusista luonnonlohen suojeluun liittyvien päätösten haittojen korvaamiseksi. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään keinoja luonnonlohi- ja taimenkantojen elvyttämiseksi mm. suojeluohjelmalla, kalatiestrategian täytäntöönpanolla ja siirtämällä kalastusasiat maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Vuoden 2008 puoluekokouksessa todettiin vaelluskalojen luonnonkantojen säilyttämisen ja niiden elinvoimaisuuden turvaamisen tärkeys. Kalastuslain uudistaminen on kesken eduskunnassa. Luonnonlohen suojelu on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu laajan lausuntokierroksen pohjalta kalatiestrategia, johon on kirjattu monia toimenpiteitä vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Vaelluskalojen kestävän käytön ja hoidon varmistaminen, niiden luontainen elinkierto sekä kalojen kulun turvaaminen edellyttävät monilta osin nykyistä tehokkaampia kalastuksen säätelytoimenpiteitä. Valtakunnallisilla hoitosuunnitelmilla, jokivesistöjen elinympäristökunnostuksilla, kalateillä ja vaelluskalakannan lisääntymis- ja syönnösalueella toteutettavilla kalastuksen säätelytoimenpiteillä tulisi edesauttaa riittävän kalamäärän pääsyä lisääntymisalueille. Keskeisiä säätelytoimenpiteitä ovat rauhoitusalueet ja -ajat, pyydystekninen säätely, 186
sallittujen tai kiellettyjen pyyntimenetelmien määrittely, kalan kulkua koskevat määräykset ja edistävät toimet sekä saaliskiintiöt. Lohen ja taimenen elinolot ovat kaventuneet reilun vuosisadan aikana tuntuvasti. Tärkeimpinä syinä tähän ovat olleet vesistöjen rakentaminen ja saastuminen, lisääntymisalueiden eli koskien perkaaminen sekä suo- ja metsäojitukset. Lohelle vaellusesteiden rakentaminen on ollut kohtalokasta siellä, missä se on tapahtunut. Taimen on säilynyt monimuotoisen käyttäytymisensä ansiosta monin paikoin hieman paremmin. Viimeiset vapaat lohijoet ovat säästyneet joko siksi, että ne ovat rajajokia, tai siksi HWWHL QLLKLQ ROH NDQQDWWDQXW UDNHQWDD YRLPDODLWRNVLD 0HQHWHWW\MHQ ORKLMRNLHQ µNRUYDXkVHNVLµ RQ WRWeutettu poikasviljelyä. Paitsi että istutukset ovat osoittautuneet tehottomiksi, menetelmä on ruokkinut viimeisten luonnonkantojen pyyntiä niiden merivaelluksella. Viimeiset elinvoimaiset vaelluskalakannat on asetettava valtiovallan erityiseen suojeluun ja tätä varten on luotava esityksessä mainittu selkeä suojeluohjelma. Taimenen osalta kiireysjärjestyksessä ensimmäisenä ovat latvavesien luonnonkantojen pelastaminen patojen yläpuolisilla alueilla. Päätösesitys Puoluekokous katsoo, että vaelluskalojen luonnonkantojen elvyttämisen ja niiden elinvoimaisuuden turvaamisen tulee olla suomalaisen kalastuspolitiikan keskeisiä tavoitteita. Puoluekokous edellyttää, että SDP toimii kalastuslain muuttamiseksi niin, että asiaa edistetään aidosti niin, että aloitteessa mainittuja toimia saadaan vihdoin toteutusasteelle. Samalla on kuitenkin turvattava kalastajien mahdollisuudet elinkeinonsa harjoittamiseen eri puolilla maata mahdollisimman tasapuolisesti.
165.
Edistykselliseen maatalouspolitiikkaan
Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Eurooppalaista ja siinä ohessa suomalaista maatalouspolitiikkaa on syytä tarkastella kriittisesti. Alun perin maanviljelijöiden toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu järjestelmä on muuttunut alkuperäisen ideansa irvikuvaksi, johon tulee saada muutos. Maataloustukijärjestelmässä on lukuisia ongelmia. Tukijärjestelmä korkeine tuontitulleineen pitää elintarvikkeiden hintoja Euroopassa maailmanmarkkinahintoja korkeammalla. Tämä haittaa erityisesti vähävaraisten taloudellista hyvinvointia, sillä he kuluttavat suhteellisesti suuremman osan tuloistaan ruokaan kuin rikkaat. Tukijärjestelmä on sortava myös globaaleja köyhiä kohtaan. Kehitysmaissa, erityisesti Afrikassa, olisi tärkeää luoda sellaista vientiä, joka ei tarvitse käynnistyäkseen massiivisia pääomia vaan on rahoitettavissa paikallisilla voimavaroilla. Elintarviketuotanto on juuri tällaista vientiteollisuutta, mutta siltä suljetaan Euroopan markkinat. Kärjistäen voidaankin sanoa, että Euroopan maatalouspolitiikan suurin saavutus on afrikkalaisten pitäminen köyhinä. Kelvottomat maataloustuet asettavat myös syrjäseutujen yrittäjät keskenään eriarvoiseen asemaan. Maatalousyrittäjä saa tuet, mutta esimerkiksi kyläkauppiaan on pärjättävä omillaan. Suljettavia kyläkauppoja, -posteja ja -kouluja maataloustuet eivät pelasta. Maataloustuet syövät kohtuuttoman suuren osan EU:n budjetista tilanteessa, jossa kaikkien julkisten instanssien kulutuksen leikkaamiseen on painetta. Tukija rahoittamalla EU hirttää itseensä menneiden aikojen elinkeinoon, kun tärkeämpää olisi käyttää nämäkin rahat talouden modernisointiin ja uusien innovaatioiden kehittämiseen. Lantuilla ja nauriilla ei tehdä 2000-luvun kilpailukykyisintä maanosaa!
187
Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP työskentelee jatkossa konkreettisin toimin eurooppalaisen maatalouspolitiikan viemiseksi solidaarisempaan, oikeudenmukaisempaan ja sosialidemokraattisempaan suuntaan.
166.
Edistykselliseen maatalouspolitiikkaan Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Eurooppalaista ja siinä ohessa suomalaista maatalouspolitiikkaa on syytä tarkastella kriittisesti. Alun perin maanviljelijöiden toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu järjestelmä on muuttunut alkuperäisen ideansa irvikuvaksi, joka täytyy räjäyttää! Maataloustukijärjestelmässä on lukuisia ongelmia. Tukiaisjärjestelmä korkeine tuontitulleineen pitää elintarvikkeiden hintoja Euroopassa maailmanmarkkinahintoja korkeammalla. Tämä haittaa erityisesti vähävaraisten taloudellista hyvinvointia, sillä he kuluttavat suhteellisesti suuremman osan tuloistaan ruokaan, kuin rikkaat. Tukiaisjärjestelmä on myös sortava globaaleja köyhiä kohtaan. Kehitysmaissa, erityisesti Afrikassa, olisi tärkeää luoda sellaista vientiä, joka ei tarvitse käynnistyäkseen massiivisia pääomia, vaan on rahoitettavissa paikallisilla voimavaroilla. Elintarviketuotanto on juuri tällaista vientiteollisuutta, mutta siltä suljetaan Euroopan markkinat. Kärjistäen voidaankin sanoa, että Euroopan maatalouspolitiikan suurin saavutus on afrikkalaisten pitäminen köyhinä. Kelvottomat maataloustuet asettavat myös syrjäseutujen yrittäjät keskenään eriarvoiseen asemaan. Maatalousyrittäjä saa tuet, mutta esimerkiksi kyläkauppiaan on pärjättävä omillaan. Suljettavia kyläkauppoja, -posteja ja -kouluja maataloustuet eivät pelasta. Maataloustuet syövät kohtuuttoman suuren osan EU:n budjetista tilanteessa, jossa kaikkien julkisten instanssien kulutuksen leikkaamiseen on painetta. Tukiaisia rahoittamalla EU hirttää itseensä menneiden aikojen elinkeinoon, kun tärkeämpää olisi käyttää nämäkin rahat talouden modernisointiin ja uusien innovaatioiden kehittämiseen. Lantuilla ja nauriilla ei tehdä 2000-luvun kilpailukykyisintä maanosaa! Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen kannanotolla tai muulla hyväksi katsomallaan tavalla työskentelemään eurooppalaisen maatalouspolitiikan viemiseksi solidaarisempaan, oikeudenmukaisempaan ja sosialidemokraattisempaan suuntaan. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 165-166 Aloitteissa esitetään, että puolue suhtautuu nykyiseen maataloustukijärjestelmään kriittisesti ja työskentelee aktiivisesti sen epäkohtien korjaamiseksi. Suomen maataloustukijärjestelmä on osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Maataloustukien tarkoituksena on mahdollistaa maanviljelyn jatkuvuus olosuhteissa, missä vaihtelevien maailmanmarkkinahintojen takia tarvitaan vakaa maatalouden rahoitus. Suomi on liittymisneuvotteluissaan sopinut kansallisesta tukijärjestelmästä, joka ottaa huomioon Suomen erityisolosuhteet. Maatalouden tuilla pyritään turvaamaan kotimaisten elintarvikkeiden saatavuus sekä kohtuulliset kuluttajahinnat. Kullakin maatalouden tukimuodolla on oma tavoite ja tarkoitus. Suomi on jaettu tukialueisiin tukien porrastamisen vuoksi etelästä pohjoiseen. SDP edellyttää, että EU:n maatalousreformissa tunnustetaan Suomen erityisolosuhteet ja tukee EU-linjausta, jossa maataloustuotannon edellytykset tulee säilyttää kaikilla yhteisön alueilla mukaan lukien syrjäiset ja luonnonolosuhteiltaan vaikeat alueet. EU:n sisäinen tukijakauma perustuu yli 20 vuoden tuotantohistoriaan, eikä se vastaa 27 erilaisen jäsenmaan muuttuvilla markkinoilla toimivan maatalouden vaatimuksiin. EU:n 188
tukijärjestelmän oikeudenmukaisuus edistää myös EU:n ja kansallisten tukien hyväksyttävyyttä ja perusteltavuutta. Yhteisen maatalouspolitiikan ja sen rahoitusperustan uudistamisella varmistetaan jäsenmaiden tasapuolisempaa maksuvelvollisuutta ja kevennetään byrokratiaa ja tuelle kyetään asettamaan ylärajat. Tämä tulee toteuttaa määritellen yhteismarkkinoiden tukipolitiikan yleisperiaatteet. Tavoitteena on EU:n ja kansallisten tukien suuntaaminen Suomen maatalouden erityistarpeet huomioon ottaen. Valtaosa maatalouden tukirahoista kulkee EU:n kautta. Maatalous muodostaa noin. 50 miljardin euron osuudella puolet unionin budjetista. Nykyinen maataloustukijärjestelmä on kallis, byrokraattinen ja monimutkainen. Sen myötä tukia valuu liiaksi muualle kuin siihen maataloustuotantoon, johon ne on tarkoitettu. Tukien valuminen kohteisiin, joissa niille ei ole aitoa tarvetta, heikentää koko maataloustukijärjestelmän yleistä hyväksyttävyyttä. Kotimaisen elintarviketuotannon tärkeys tulee tunnustaa. Samoin on myönnettävä, että se ei toimi ilman tukia. Maataloustukien määräytymisperusteita tulisi muuttaa niin, että tuet kohdentuvat aktiivituotantoon. Silti maatalouden tulevaisuutta ei Suomessa voida kuitenkaan ratkaista pelkällä tukipolitiikalla. Keskeistä on, miten hyvin koko elintarvikeketju maatilalta elintarviketeollisuuden kautta kauppaan pystyy vastaamaan kuluttajien muuttuviin vaatimuksiin tuottamalla laadultaan ja hinnaltaan kilpailukyisiä tuotteita. Maaseutupolitiikka ei ole pelkkää maatalouspolitiikkaa. Maaseudun elinvoimaisuuden säilyminen edellyttää monipuolista ja -alaista yrittäjätoimintaa. Elinkelpoinen yrittäjyys maaseudulla tarvitsee toimivat yhteiskunnalliset perusrakenteet. On kuitenkin huomattava, että liitännäiselinkeinojen ja maataloudesta luopujien tuet ovat vääristäneet kilpailuasetelmaa maaseudulla. Tukijärjestelmän ulkopuoliset on ajettu heikkoon asemaan ja heidän onkin haettava leipänsä lähes aina asutuskeskuksista, tai muutettava pois maaseudulta. Maaseudun normaalit työsuhteiset työpaikat ovat hävinneet miltei olemattomiin. Ulkoistaminen ja pakkoyrittäjyys ovat syrjäyttäneet normaalit työsuhteiset työpaikat ja tilalle on synnytetty kannattamatonta ja lyhytaikaista liiketoimintaa. Maatalousyrittäjäeläkejärjestelmän hyväksikäyttäminen ajaa maaseudun yrittäjät eriarvoiseen asemaan. Pitkälti yhteiskunnan tuella järjestetty eläkejärjestelmä antaa merkittävän kilpailuedun, jota on vaikea perustella nykyisessä yhteiskunnassa. Kansainväliset kauppasäännöt ovat jättäneet kehitysmaiden maatalouden kehitysmahdollisuudet kohtuuttoman heikkoon asemaan teollisuusmaiden vahvasti subventoituun maatalousteollisuuteen nähden. Tarvitaankin kattavia kansainvälisiä pelisääntöjä, jotka takaavat myös kehitysmaille aitoja mahdollisuuksia kehittää omaa maatalouttaan ja elintarvikekauppaansa tavalla, joka nykyistä paremmin turvaa ihmisten oikeuden riittävään, turvalliseen ja edulliseen ruokaan. Pidemmällä tähtäimellä tulisi pohtia mahdollisuuksia edetä kohti maailmanlaajuista hintajärjestelmää, jossa elintarvikkeille määrättäisiin globaalit minimihinnat ja niiden vastineeksi vaadittaisiin esimerkiksi parempia työoloja ja ympäristöseikkoja. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteiden päätösesityksiin ja toteaa, että SDP:n on hyvä aktivoitua vieläkin enemmän maatalouspolitiikassa niin EU:n kuin kotimaankin tasolla. Puoluekokous pitää tärkeänä, että maataloustuen kokonaisuus on kansalaisten arvioitavissa ja pitää perusteltuna, että budjettimenettelyn läpinäkyvyyttä lisätään ja byrokratiaa puretaan. Maataloustukia tulee painottaa niin, että niillä on aidosti vaikutusta tuotantoon. Samaan aikaan voidaan pinta-ala- ja luopujatukia vastaavasti karsia. Ympäristötukien on perustuttava normien noudattamiseen ja niiden tulee olla selkeämmin ympäristöohjautuvia ja vesiensuojeluun kannustavia. Maataloustukipolitiikassa on otettava lähtökohdaksi maaseudun ihmisten toimeentulo ja tarkasteltava kokonaisuutta tästä näkökulmasta. Maatalouden kannattavuutta lisätään markkinoiden, ei tukipolitiikan, kautta. Tukien suuntaamisessa on otettava huomioon selkeämmin työvaltaisen maa189
talouden ja tilanhoidon vaikeudet, alueelliset erityispiirteet, sekä nuorten ja aloittavien tuottajien haasteet. Maataloustuille on saatava ylärajat suurien tilojen kohdalla. EU:n maatalouspolitiikassa on huolehdittava, että tuet ohjataan kasvuperusteisesti tuotannon kehittämiseen ja tuotteiden jatkojalostamiseen sekä koulutukseen. Suuria maataloustuotantomaita suosivia tukimekanismeja on pidemmällä aikajänteellä kyettävä purkamaan.
190
ASUNTO-, KULUTTAJA- JA LIIKENNEALOITTEET 167.
Asumisen sietämätön kalleus
Matinkylän Sosialidemokraatit ry:n aloite
Asuminen vie etenkin pääkaupunkiseudulla liian ison osan tuloista. Sekä vuokra- että omistusasumisen hinta on noussut kohtuuttomaksi. µ0LVVl DVXYDW SLHQL - ja keskituloiset, joita pääkaupungin palvelujen kehittäminen vältWlPlWWl WDUYLWVHH"µ Minkä verran pitäisi vähintään tienata, että tulee toimeen? Riittääkö kirjastoapulaisen 1 831 euron palkka? Entä toimistotyöntekijän 1 810 euroa tai laitosapulaisen 1 592 euroa? Entistä useampi työssäkäyvä tarvitsee tukea toimeentuloon. Katso asiantuntijalaskelmat siitä, millä rahalla pärjää, ja ketkä joutuvat sinnittelemään pienimmillä palkoilla. Yksinäinen ihminen tarvitsee pääkaupunkiseudulla yli 1 100 euroa puhtaana käteen. Neljän lapsen yksihuoltajan pitäisi saada pääkaupunkiseudulla kokoon yli 2 400 euroa, jotta selviäisi elämisestä. Tiukkaa tekee kaikille niille, jotka ovat näillä rajoilla. Ei ole oikein, että ihminen ei tule toimeen työllään. Tämä on jopa himpun verran vaiettu ongelma Suomessa. Ei tämä ole mitään rakettitiedettä. Jos saat 1 500 euroa bruttona, eläminen on äärimmäisen vaikeaa. On älytöntä, että muut veronmaksajat joutuvat välillisesti tukemaan työnantajia, jotka maksavat tällaisia palkkoja. Asumisen kalleudesta Monet esim. palvelu- ja terveydenhoitoalan työtätekevistä ovat pienituloisia, juuri niitä jotka asuvat vuokra-asunnoissa ja jotka yrittävät selviytyä arjen pyörityksestä pienellä palkallaan. Asumisen sietämätön kalleus 1960-luvun puolivälissä kulutuksesta käytettiin asumiseen noin 20 prosenttia. Tällä hetkellä osuus liikkuu jopa yli 33 prosentin tuntumassa. Asuminen on suomalaisten suurin yksittäinen rahareikä. Asumisen hinnan jo pitkän aikaa jatkuneeseen kallistumiseen vaikuttaa moni tekijä. Mieleen tulee ainakin asuntojen koon kasvu sekä varustelutason parantumien, kaavoitus, rakennusmääräysten tiukkuus, rakennusvirheet ja huono suunnittelu, muuttoliike ja väestön ikääntyminen, monia muita maita kovemmat työvoimakustannukset sekä energian hinta. Myös pankkien luotonantoperiaatteilla on vaikutuksensa. Näiden selvien tekijöiden ohella ei voi pois sulkea sitä, että asuntotuotannon kysynnän ja tarjonnan jatkuvan epätasapainon taustalla on myös muita tekijöitä. Matinkylän Demarit ry esittää, että puolue tekee selvityksen siitä, miten kohtuuhintainen vuokra- ja omistusasuminen pääkaupunkiseudulla taataan pieni- ja keskituloisille.
168.
Pääkaupunkiseudulle on rakennettava riittävästi laadukkaita ja edullisia asuntoja Kauklahden Sos.-dem. yhdistys ry:n aloite
Asumisen kalleus Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla estää pieni- ja keskituloisten henkilöiden työn perässä muuttamisen ja siten vaikeuttaa kuntien ja yritysten tarvitsemien työntekijöiden rekrytointia. Erityisesti nuorten perheiden ja yksinhuoltajien ansioista kohtuuttoman suuri osuus menee asumiskulujen kattamiseen.
191
Pääkaupunkiseudun muuta Suomea huomattavasti korkeammat asumiskustannukset, johtuvat pääsiassa kysyntään nähden riittämättömästä asuntojen tarjonnasta. Asuntotuotannossa markkinamekanismi toimii heikosti kaavoitetun rakennusmaan niukkuuden ja rakennusmääräysten säätelyn vuoksi. Asumiskuluja voidaan alentaa tehokkaasti Pääkaupunkiseudulla pureutumalla riittämättömän asuntotuotannon syihin. Valtion ja kuntien on perustettava erityinen yhtiö asuntoja rakennuttamaan ja rahoittamaan. Asunnot olisivat vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja sekä omistusasuntoja. Valtion osuus olisi edullisen rahoituksen järjestäminen yhdessä kuntien kanssa laadittujen asuntojen rakentamisohjelmien toteuttamiseksi. Valtion em. rakennuttajayhtiön rahoittamiseen perustama valtion budjetin ulkopuolinen erityisrahasto toimisi valtioneuvoston kanslian alaisuudessa ja hyödyntäisi Valtiokonttorin pääomalainaosaamista sekä ARA:n asiantuntemusta. Tämä rahasto voisi toimia myös työeläkeyhtiöiden varojen sijoittajana kansainvälistä korkotasoa hieman korkeammalla korolla. Kuntien osuus olisi kaavoitusmonopolinsa avulla kaavoittaa rakennusohjelmiin tarvittavat rakennusmaat, joiden tulisi olla hyvien joukkoliikenneyhteyksien varassa. Rakennusmääräyksiä pitäisi joustavoittaa niin, että asuntoja olisi tarjolla riittävästi erilaisille perhetyypeille. Joillakin erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueilla tulisi muuttaa nykyisiä autopaikkanormeja vastaamaan asukkaiden keskimääräistä vähäisempää autoomistusta. Pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi rakennuttajayhtiöön osakkuutta tulisi tarjota myös muille Uudenmaan kunnille. Asuntoalueiden palveluiden ja infran toteuttamisesta vastaisivat kunnat osittain omana työnä ja osittain kilpailuttamalla yksityisten yritysten avulla. Asuntojen rakentaminen toteutettaisiin kilpailuttamalla osaavien rakennusyhtiöiden toimesta. Asunnot suunniteltaisiin ja toteutettaisiin asukkaiden tarpeiden mukaisesti asukaslähtöisesti. Laadukkaat eri perheiden asumistarpeita vastaavat asunnot olisivat asumiskustannuksiltaan asukkaille edulliset yleiseen vastaavien asuntojen hintatasoon verrattuna. Valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien omistama rakennuttajayhtiö on realistinen hanke ja toteutettavissa noin vuodessa jos poliittista tahtoa on. Tahtoa pitää olla jos haluamme, että Suomi menestyy asumiseensa tyytyväisten kuntien ja yritysten työntekijöiden avulla. Kauklahden Sos.-dem. yhdistys ry esittää, että valtion ja kuntien on perustettava erityinen yhtiö pääkaupunkiseudulla asuntoja rakennuttamaan ja rahoittamaan aloitteen esittämällä tavalla. Asunnot olisivat vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja sekä omistusasuntoja. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 167-168 Aloitteissa puututaan asumisen kalleuteen. Aloitteessa 167 esitetään, että puolue tekisi selvityksen kohtuuhintaisen asumisen takaamisesta pääkaupunkiseudulla. Aloitteessa 168 esitetään, että valtio perustaisi yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa yhtiön, joka rakentaisi erilaisia kohtuuhintaisia asuntoja. Pääkaupunkiseudulla asumiskustannukset saattavat pienituloisilla viedä jopa 50 % käytettävissä olevissa olevista tuloista. Se on liikaa. Tarvitsemme lisää kohtuuhintaisia asuntoja, emme niinkään selvityksiä. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotanto on ollut viimeiset 10 vuotta olematonta, vaikka suurten ikäluokkien eläköityminen olisi edellyttänyt merkittävää panostamista vuokra-asuntojen rakentamiseen, jotta kasvukeskuksiin muuttavien uusien työntekijöiden tarvitsemien vuokra-asuntojen kysyntään olisi pystytty vastaamaan. Nykyisellä hallituksella on kuitenkin vahva tahtotila kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseksi.
192
Nykyisen hallituksen ohjelmassa näkyy vahva sosialidemokraattinen käden jälki. Hallitusohjelman asuntopolitiikkaa käsittelevissä kohdissa on linjattu tärkeitä toimenpiteitä kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseksi. Yksi näistä toimenpiteistä on historiallinen korkotukilainoituksen omavastuukoron puolittaminen. Korko on puolitettu vuoden 2014 loppuun asti. Tällä toimenpiteellä voidaan alentaa uusien valtion korkotuella rakennettavien asuntojen laskennallista lähtövuokraa noin 2,5 euroa neliöltä kuukaudessa. Hallituksen asuntopoliittinen toimenpideohjelma valmistui 31.1.2012. Siinä luotiin tarkemmat askelmerkit hallituksen asuntopolitiikalle. Kohtuuhintainen asuntotuotanto vaatii toimivan tuki- ja lainoitusjärjestelmän lisäksi kohtuuhintaisia tontteja. Tonttikustannus muodostaa keskimäärin noin neljänneksen osuuden kohtuuhintaisen asumisen kustannuksista. Kunnat vastaavat kaavoituksesta, jolla mahdollistetaan täydennys- ja uusien asuntoalueiden rakentaminen. Kun kaavoitus ja kunnan oma aktiivinen maapolitiikka toimivat kunnolla, on kunnissa riittävästi kaavoitettua maata rakentamiseen. Tämä puolestaan auttaa pitämään maan hinnan kohtuullisena. Kaavoitus ei kuitenkaan pääkaupunkiseudulla toimi kunnolla, kokonaisuus huomioiden. Tämä johtaa osaoptimointiin kunnissa. Etenkin Helsinki kaavoittaa liian vähän, mikä johtaa tonttimaan kalleuteen, kun tarjonta ei vastaa kysyntää. Helsinki voisi myös aiempaa enemmän kaavoittaa tontteja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Muualla metropolialueella puolestaan on keskitytty liikaa rakentamisen sallimiseen hajaasutusalueelle, mikä ei palvele toimivaa ja tiivistä yhdyskuntarakennetta. Kunnilla on vastuu huolehtia siitä, että raakamaata saadaan kaavoitettua riittävästi asuntotuotantoon, myös kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. Kaavoituksessa tulee luonnollisesti huolehtia myös asuinalueiden sosiaalisesta eheydestä. Tämä voidaan turvata monipuolisella asuntorakenteella. Rakentamisen suhdanteet vaikuttavat myös asumisen hintaan. Korkeasuhdanteessa rakentamisen hinta nousee, sillä kysyntä kasvaa tarjontaa suuremmaksi. Tällöin myös rakennusliikkeiden kiinnostus kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon on vähäisempää, sillä ne voivat tehdä parempaa tulosta vapaarahoitteisella asuntotuotannolla, jossa ei ole hinta- tai käyttörajoituksia. Matalasuhdanteissa rakennusliikkeet ovat yleensä olleet innokkaampia tekemään myös kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Valtion ei nykyisessä tilanteessa ole perusteltua osallistua asuntojen rakentamiseen. Puoluehallitus katsoo, että valtion tulee luoda riittävät edellytykset kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle ja lisätä rakennusalan kilpailua, mutta itse asuntojen rakentamisen ja niiden hallinnoinnin tulee olla kuntien ja muiden yleishyödyllisten yhtiöiden tehtävä. Edelliseen perustuen puoluehallitus toteaa, että asumisen hintaan vaikuttaa usea tekijä. Valtio on luonut osaltaan aiempaa parempia edellytyksiä kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiselle. Toteutus on kiinni kuntien, rakennusliikkeiden ja asuntoja rakentavien yleishyödyllisten yhtiöiden halusta tuottaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Päätösesitys Puoluekokous jakaa aloitteissa esitetyn huolen asumisen kalleudesta. Muilta osin aloitteet eivät anna aihetta toimenpiteisiin.
169.
Utöka statens och kommunernas stöd för renovering av bostäder! Finlands Svenska Socialdemokrater rf:s motion
En stor del av bostadshusen i Finlands städer är byggda efter våra krig, bland annat i takt med att folk från landsbygden flyttade till städerna och nya arbetstillfällen. Nu är det dags för omfattande renoveringar, främst stambyten, i hus byggda på 1950-, 1960och 1970-talen. Dessa nödvändiga och dyra renoveringar innebär i värsta fall att folk måste betala en redan betald bostad en gång till eller att folk samtidigt måste avkorta dubbla lån, ett för bostaden och ett för renoveringen. Ett stambyte kostar minst 600,per m2, i huvudstadsregionen antagligen mycket mer. Det betyder att kostnaderna för 193
en lägenhet på 60 m2 uppgår till minst 36 000,- . Stora renoveringar innebär också att bostaden ska tömmas och de boende ska flytta ut för till exempel ett halvt år. Också detta innebär kostnader på tusentals euro. Vid en stor renovering är husbolagens styrelse och invånare ofta i händerna på sakkunniga och konsulter. Dessa kan ganska långt diktera vad allt som skall renoveras och vilka nWJlUGHU VRP lU µDEVROXW Q|GYlQGLJDµ )|U YDQOLJW IRON lU GHW KDUW QlU RP|MOLJW DWW tolka en ritningsbunt på hundratals sidor, för att inte tala om att inneha rör- och byggnadsbranschens know-how. Som vanligt drabbar dyrt boende människor med små inkomster hårdast. Människor med låga löner, arbetslösa och pensionärer som en gång lyckats skaffa sig en egen bostad kan ha svårt att betala den en gång till. Människor som bor på hyra drabbas också i förlängningen, en hyresvärds dyra renoveringskostnader syns naturligtvis i form av höjda hyror. Under de senaste åren har staten och kommunerna ekonomiskt stött reparationer och ombyggnader, men åtminstone under innevarande år är pengarna öronmärkta för vissa ändamål, till exempel hissar, nya energiformer och undanröjande av sanitära olägenheter. Vi socialdemokrater värdesätter heterogena boendeformer och bostadsområden. Vi vill inte ha städer med skilda stadsdelar för de rika, för medelklassen och för de fattiga. Det är viktigt att folk ska kunna bo kvar i den bostad i det område de en gång valt, även när de ekonomiska förutsättningarna ändras. Finlands Svenska Socialdemokrater rf föreslår, att -
regeringen utökar sitt finansiella stöd för renovering av bostäder
-
regeringen stöder forskning kring och utveckling av nya sätt att renovera och bygga om bostäder
Valtion ja kuntien tukea asuntojen kunnostamiseen on kasvatettava! Finlands Svenska Socialdemokrater rf:n aloite Suuri osa Suomen asuntorakennuksista on rakennettu sotien jälkeen, mm. sitä mukaa kuin ihmiset ovat muuttaneet maalta kaupunkiin työn perässä. Nyt on aika tehdä mittavia korjaustöitä 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa taloissa. Näiden kalliiden mutta tarpeellisten korjaustöiden takia asukkaat joutuvat joko maksamaan jo maksetun asunnon uudestaan tai lyhentämään kahta lainaa. Perusteellinen korjaus maksaa vähintään 600 euroa per neliö, pääkaupunkiseudulla hintalappu lienee suurempi. Näin ollen 60 neliön asunnossa kustannukset ovat vähintään 36 000 euroa. Isojen remonttien takia asunnot joudutaan tyhjentämään ja asukkaat joutuvat muuttamaan muualle esimerkiksi puoleksi vuodeksi. Myös tästä johtuvat kustannukset nousevat tuhansiin euroihin. Ison remontin yhteydessä taloyhtiöiden hallitukset ja asukkaat ovat usein asiantuntijoiden ja konsulttien armoilla. He voivat pitkälti sanella, mitä pitää korjata ja mitkä toimenpiteet ovat "aivan välttämättömiä". Tavalliselle ihmiselle satojen sivujen piirustusten tulkitseminen on lähes mahdotonta, puhumattakaan siitä, että hänellä olisi putkija rakennusalan osaamista. Kallis asuminen kohtelee pienituloisia kaikista ankarimmin. Pienipalkkaisilla ihmisillä, työttömillä ja eläkeläisillä, jotka ovat joskus onnistuneet hankkimaan asunnon, voi olla vaikeuksia maksaa asunnon arvoa vastaava summa uudestaan. Asia koskettaa myös vuokralla asuvia ihmisiä, vuokraisännän kalliit remonttikustannukset näkyvät luonnollisesti korkeimpien vuokrien muodossa. Viime vuosina valtio ja kunnat ovat tukeneet korjausrakentamista ja muutostöitä, mutta ainakin tällä hetkellä rahoitus on korvamerkitty tiettyjä tarpeita varten, esim. hisseihin, uusiin energiamuotoihin ja terveydelle haitallisten ongelmien poistamiseen.
194
Me sosialidemokraatit arvostamme erilaisia asumismuotoja ja -alueita. Emme halua kaupunkeja, joissa on omat kaupunginosat rikkaille, keskiluokalle ja köyhille. On tärkeää, että ihmiset voivat jäädä asumaan aikoinaan valitsemaansa asuntoon, vaikka taloudelliset edellytykset muuttuisivat. Finlands Svenska Socialdemokrater rf esittää, että -
hallitus lisää taloudellista tukeaan asuntojen korjaamiseen.
-
hallitus tukee tutkimusta ja kehittämistyötä, jonka tavoitteena on uusien asuntojen korjaus- ja muutostöitä koskevien tapojen esiin ottaminen.
Partistyrelsens utlåtande I motionen konstateras att framförallt de bostadshus som byggdes under 1950-1970talen är i behov av grundreparationer. Stora grundrenoveringar, som t.ex. rörreparationer föranleder stora kostnader för dem som berörs. I motionen föreslås att regeringen bör öka stödet för renoveringar av bostäder samt stöda forskning och utveckling i byggnadsbranschen. De bostäder som byggdes efter kriget, under 1950-70-talen är till stora delar i behov av grundreparationer. Grundreparationer är omfattande projekt både tids- och kostnadsmässigt. Det är i sista hand de som bor i husen som står för kostnaderna för reparationerna, oberoende av om de är hyresgäster eller bostadsägare. Å andra sidan är reparationer oundvikliga för att bostäderna skall kunna bibehållas i ett gott skick och deras värde kan bibehållas. Det är också viktigt att förbättra energieffektiviteten i anslutning till grundreparationer. Av Finlands byggnadsstock är de hus som byggdes på 1960- och 1970-talen de minst energieffektiva och de som slukar mest energi. Det är alltså viktigt att se till att energieffektiviteten i de här husen ökar. Det är vår nationella plikt med tanke på vår gemensamma natur och med tanke på behovet att minska utsläppen. I den av riksdagen godkända statsbudgeten för år 2012 stöds reparationsverksamheten med 56,3 miljoner euro. Tyngdpunkten i anslagen ligger på byggandet av hissar och reparationer av seniorers och funktionshindrades bostäder så att de kan bo hemma. Energistöden riktas så att man gynnar uppvärmning med förnyelsebar energi. Anslagen till reparationsverksamheten bör vid behov tillfälligt ökas med stimulandsåtgärder såvida konjunkturerna i byggnadsbranschen försvagas avsevärt. I fortsättningen är det viktigt att behovsprövning sker då staten beviljar stöd till olika slag av reparationsprojekt. Det möjliggör att stöden riktas så att låglönegrupperna och de som har det sämst ställt gynnas. Beslutsförslag Partikongressen omfattar motionens motiveringar. Partikongressen konstaterar att det krävs behovsprövning av stöden till reparationsverksamheten så att stöden främst gynnar låglönegrupperna och de som har det sämst ställt. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa todetaan, että etenkin 1950²1970 -luvuilla rakennetut talot tulevat peruskorjausikään. Mittavat peruskorjaukset, kuten putkiremontit aiheuttavat suuria kustannuksia asukkaille. Aloitteessa esitetään, että hallituksen tulisi lisätä tukeaan asuntojen remontointiin sekä tukea rakennusalan tutkimusta ja kehittämistä. Sotiemme jälkeen, 1950²1970 -luvuilla rakennetut rakennukset ovat monilta osin tulleet tai tulossa peruskorjausikään. Peruskorjaukset ovat mittavia projekteja niin ajallisesti kuin kustannuksiltaan. Korjausten kustannukset maksaa viime kädessä asukas, on hän sitten vuokra- tai omistusasuja. Toisaalta korjaukset ovat välttämättömiä, jotta rakennukset pysyvät hyväkuntoisina ja niiden arvo säilyy.
195
On myÜs tärkeää huolehtia rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta peruskorjausten yhteydessä. Suomen rakennuskannasta 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut rakennukset ovat kaikkein energiatehottomimpia, ts. ne kuluttavat kaikkein eniten energiaa. Onkin tärkeää, että etenkin näiden rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta huolehditaan. Se on kansallinen velvollisuutemme yhteistä luontoamme ja päästÜjen alentamista ajatellen. Eduskunnan hyväksymässä valtion vuoden 2012 budjetissa korjaustoimintaa tuetaan erilaisin avustuksin 56,3 miljoonalla eurolla. Budjetin selvitysosan mukaan korjausavustusten painopisteenä ovat hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilÜiden asuntojen korjaaminen kotona asumisen mahdollistamiseksi. Lisäksi energiaavustuksia kohdennetaan kannustamaan uusiutuvaa energiaa hyÜdyntävien lämmitystapojen käyttÜÜnottoon. Avustuksia korjaustoimintaan on tarpeen vaatiessa lisättävä määräaikaisesti osana valtion täsmäelvytystä, mikäli rakennusalan suhdannetilanne heikkenee voimakkaasti. Jatkossa on tärkeää, että valtion erilaisiin korjauksiin myÜntämissä avustuksissa on tarveharkinta. Se mahdollistaa sen, että avustukset kohdentuvat pienituloisimmille ja heikoimmassa asemassa oleville. PäätÜsesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen esitysosaan. Puoluekokous toteaa, että korjaustoiminnan tukiin tarvitaan tarveharkintaa, jotta tuet kohdistuvat pienituloisimmille ja heikoimmassa asemassa oleville.
170.
Pikavippifirmojen koronkiskonnasta tehtävä loppu
Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen TyÜväenyhdistys ry:n aloite
Pikavipit ovat ajaneet monet henkilÜt täydelliseen velkakierteeseen. Elämänhallinnan menettäminen taloudellisissa vaikeuksissa on yhä useamman todellisuutta. Mielestämme hyÜtyminen toisen ihmisen ahdingosta on täysin vastoin sosialidemokraattista aatetta. Aiemmin Suomen laki on ollut varsin ankara koskien koronkiskontaa. Nykypäivänä koronkiskontaa harjoittavat useat yritykset pikavippien muodossa. Pikavippifirmoille on pikaisesti asetettava täystoimintakielto. Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen TyÜväenyhdistys ry esittää, että puolue toiminnallaan edistää pikavippifirmojen täystoimintakiellon voimaan saattamista.
171.
Pikavipit kriminalisoitava!
Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite
Koronkiskonta on lailla kiellettyä toimintaa. Kuitenkin on laillista lainata rahaa tekstiviestillä tarkastamatta ensin velallisen tulotasoa ja velkaantuneisuutta, toisin sanoen takaisinmaksukykyä, kuten normaalissa pankkilainassa. KäytännÜssä rajoittamattomat pikavipit johtavat usein tilanteeseen, missä edellinen laina täytyy maksaa takaisin uudella lainalla, sillä pikavippien korot lisäävät velkapääomaa sadoilla, jopa tuhansilla prosenteilla vuositasolla. Pikavippien haittavaikutukset kohdistuvat vähätuloisiin, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta saada lainaa. On moraalisesti arveluttavaa, että samalla kun kaupunkien toimeentulotukihakemusten käsittelyajat ovat pahimmillaan viikkoja, mainostetaan pikavippejä esimerkiksi sosiaaliasemien edustan lyhtypylväiden mainostauluissa. Pikavippien mainonta on rÜyhkeää. Pikavippiin aiemmin turvautuneet voivat saada esimerkiksi vappuna viestin kännykkäänsä, jossa kehotetaan jatkamaan juhlimista ja otWDPDDQ ¾ELOHOXRWWRD ¾ 3LNDYLSSL\ULW\NVHW PDLQRVWDYDW P\|V HQQDNNRYHURQSDODXWXNVLD jolloin veronpalautusta vastaavan summan saa tililleen heti. Lainassa on kuitenkin huomattavat hoitokulut ja korot, joita ei veronpalautuksissa ole, joten markkinointi on harhaanjohtavaa ja virheellistä. 196
Luotonantajille ei ole asetettu lainsäädännössä nimenomaista velvollisuutta tunnistaa ja todentaa asiakkaansa. Luoton perusteeksi riittää kännykkäliittymä. Kiskontarikoksia koskevat säännökset sisältyvät rikoslain 36 luvun 6 ja 7 §:ään. Luvussa kiskontarikokseksi määritellään toisen taloudellisen tai muun ahdingon hyväksikäyttö ja taloudellisen edun hankkiminen koroilla, joka on epäsuhteessa vastikkeeseen. Korolle ei kuitenkaan ole määritelty absoluuttista ylärajaa. Jos 1000 prosentin vuosikorko ei ole koronkiskontaa, niin mikä on? Luottomarkkinoilla tulee soveltaa samoja pelisääntöjä kaikille. Luotonantajan tulee ennen lainan myöntämistä tehdä selvitys luotonhakijan takaisinmaksukyvystä ja vasta sitten tehdä päätös. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP toimii koronkiskonnan hävittämiseksi Suomesta ja vaatii, että kaikkien luoton tarjoajien tulee tunnistaa ja todentaa asiakkaansa. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 170-171 Aloite 170 esittää pikavippitoiminnan täyskieltoa. Aloite 171 esittää luotonannon ehtojen kiristämistä niin, että kaikkien luoton tarjoajien tulisi jatkossa tunnistaa ja todentaa asiakkaansa kunnolla. Pikavippien säätely on ajankohtainen ja tärkeä asia. Erityisesti nuorten kasvava pikavippien käyttö, johtaa helposti hallitsemattomaan velkaantumiseen. Pikavippien nykyisen kaltaisesta myöntämisestä aiheutuvat ongelmat ovat kiistattomia, ja niihin on puututtava. Aloitteessa 170 esitetty pikavippien täyskielto on radikaali toimenpide, joka rajoittaa yrittämisen ja elinkeinon vapautta. Pikavippitoiminnasta aiheutuvien merkittävien ongelmien vuoksi sen käyttöönotto on kuitenkin perusteltua. Määrätietoisia toimenpiteitä edellyttää myös hallitusohjelma, jossa todetaan, että pikaluottoihin liittyvät kasvaneet ongelmat edellyttävät lainsäädännön tiukentamista ja positiivisen luottorekisterin järjestäminen tulee selvittää. Sosialidemokraatit ovat tehneet aloitteita aiemmin muun muassa pikaluottotoiminnan ehtojen kiristämiseksi esittämällä pikavippien mainonnan kieltämistä, sekä valvonnan tehostamista siirtämällä valvontavastuu aluehallintovirastoilta finanssivalvonnalle. Myös pikaluottotoiminnan lopettamiseen tähtäävä toimenpidealoite on laitettu vireille eduskunnassa syyskuussa 2011. Aloitteen on allekirjoittanut yli kolmasosa kaikista kansanedustajista. Pikavippien kieltämisen valmistelun ohella tulee pikaisesti harkita vaihtoehtoisia keinoja korjata erityisesti nuorten ongelmaista lainanottoa. Aloitteessa 171 nostetaan esiin tarve kiristää luotonantajien velvollisuutta tunnistaa asiakkaansa ja todentaa tämän maksukyky nykyistä paremmin. Luotonantajan olisi tehtävä selvitys luotonhakijan takaisinmaksukyvystä ennen lainapäätöksentekoa. (Pikavipeistä käytävässä julkisessa keskustelussa tällä tarkoitetaan yleensä ns. positiivista luottorekisteriä. Toimivan järjestelmän luominen, jonka kautta luotonhakijan maksukyky olisi yhtä aikaa välittömästi ja riittävän luotettavasti selvitettävissä, on todennäköisesti kuitenkin haasteellista.) EU:n tasolla keskitetyt luottotietorekisterit, joilla asiakkaan maksukyky voidaan varmentaa, ovat tällä hetkellä jäsenmaiden kansallisen sääntelyn varassa. Eurooppalaisten henkilöluottotietoyhtiöiden yhdistyksen tekemän tutkimuksen mukaan Euroopassa on ainakin 23 maata, jotka pitävät positiivista luottotietorekisteriä, mutta Pohjoismaista positiivinen luottorekisteri on toistaiseksi käytössä vain Ruotsissa. Ruotsissa edellytetään luottotietojen tarkistamista kaikkien luottojen osalta (KKL 6 §), ja myös pikaluotot sisältyvät luottotietotarkistuksen piiriin. Elinkeinonharjoittajan on Ruotsissa varmistuttava, että kuluttajalla on edellytykset täyttää luottosopimus, luottoarvioinnin on perustuttava riittäviin tietoihin kuluttajan taloudellisesta tilasta ja luotto voidaan myöntää vain, jos kuluttajan voidaan katsoa täyttävän sitoumuksensa (KKL 12 § 1 mom.). Lisäksi elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava kuluttajalle, jos luot197
toa ei myönnetä, sen syy sekä mihin tietokantatietoihin kielteinen luottopäätös on perustunut (KKL 13 §). Riippumatta pikavippien täyskiellon tavoittelemisesta ja positiivisen luottorekisterin mahdollisuuksista, on pikavippien säätelyä nopealla aikataululla tiukennettava. Tämä on mahdollista säätämällä nykyistä tiukemmin pikavippilainojen enimmäiskorkojen lisäksi myös lainanannolle asetettavista kiinteistä kustannuksista, joilla todellisen vuosikoron ilmoittamisvelvollisuutta saatetaan yrittää kiertää. Luotonantajien rekisteröinnin muuttaminen tarkoituksenmukaisemmaksi toiminnan valvonnaksi, jossa myös hyvän luotonantotavan noudattamista valvotaan, positiivisen luottotietorekisterin perustaminen, alan itsesääntelyn kehittäminen sekä suhteellisen korko- tai kulukaton rakentaminen kohdistuen ongelmallisiksi havaittuihin pikaluottotyyppeihin ovat olleet toimiviksi havaittuja ratkaisuja useissa vertailukelpoisissa maissa. Edelleen, jos kuluttaja epäilee pikalainayhtiön harjoittavan koronkiskontaa, kannattaa kuluttajan tehdä rikosilmoitus poliisille, jonka jälkeen syyttäjä harkitsee syytteen nostamista. Viime kädessä tuomioistuin ratkaisee, onko kyse rikoslain tarkoittamasta koronkiskonnasta. Pikavippien ottaminen perustuu monesti todelliseen kysyntään; vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevilla on aidosti tarve saada nopeasti lisää rahaa päivittäisistä tarpeista selviytyäkseen. Pikavippien antoa rajoitettaessa on samalla etsittävä keinoja, joilla näihin tarpeisiin voidaan vastata nykyistä paremmin. Yksi mahdollisuus voisi olla kohtuullisin ehdoin tapahtuvan mikrolainoituksen kehittäminen nykyisen sosiaalisen luotonannon kautta. Pikaluottojen tarjonta ei näillä näkymin Suomessa ole supistumassa, vaan luottojen määrän perusteella päinvastoin kasvamassa. Vuoden 2010 aikana lainsäädännön pikavippeihin kohdistuneista tiukennuksista huolimatta vuoden 2011 luvut näyttäisivät, että jo pelkästään vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä luottokanta on kasvanut 17 prosenttia. Tähän voi vaikuttaa osaltaan yleinen taloudellinen tilanne, kun eurooppalaisten luottomarkkinoiden kriisin vuoksi on voitu puhua lamasta tai yleisestä taantumasta. Huomionarvoista kuitenkin on, että Ruotsissa tilanne on menossa päinvastaiseen suuntaan. Maksamattomien pikaluottojen ² etenkin nuorten ² määrät ovat olleet laskussa vuoden 2010 puolivälistä. Tilastoijan eli Ruotsin ulosottoviraston (kronofogdemyndigheten) mukaan tähän ei ole yksittäistä syytä, mutta vuonna 2010 voimaan tulleella KKL:lla, siihen sisältyvällä luottotietojen tarkistamisvelvollisuudella, ja yleisen pikaluottojen kalleuteen liittyvän tietoisuuden kasvulla, on todennäköisesti ollut vaikutusta asiaan. Kansallisten toimien lisäksi toimivan kuluttajapolitiikan aikaansaamiseksi tarvitaan niin toimivaa Euroopan unionin kuin laajempaa kansainvälisen tason sääntelyä. Päätösesitys Puoluekokous kannattaa aloitteiden tavoitetta pikavippeihin liittyvien ongelmien kitkemisestä, sääntelyn nopeasta kiristämisestä ja yhtyy vaatimukseen pikavippien täyskiellosta. Samalla kohtuullisin ehdoin tarjolla olevaa mikroluototusta tulee kehittää esimerkiksi laajentamalla sosiaalisen luotonannon käyttö koko maahan.
172.
Kuluttajansuojan ulottaminen sähkön jakeluun ja siinä tapahtuviin jännitteen vaihteluihin Kangasalan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n aloite
Kangasalan Sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö r.y. esittää, että SDP ryhtyisi toimiin sellaisen lain aikaansaamiseksi, jolla sähkön kuluttajaa suojattaisiin eräiltä sähkön jakeluun liittyviltä vaihteluilta ja asetettaisiin jakelija vastuuseen näistä vaihteluista. Samassa laissa tulisi turvata myös kuluttajan asema erilaisten maksujen suhteen. Laissa tulisi huomioida seuraavia seikkoja:
198
Jos jännite putoaa viikon aikana 4 tunnin ajaksi 5 %, tulisi myÜs hinnan pudota vastaavasti, jos 10 % on tämän lisäksi jännite korjattava välittÜmästi 230 V. Jännitteen heilahtelut vaarantavat laitteiden kunnon. Tätä tulisi tutkia tarkemmin. Liittymismaksu tulee asiakkaan maksettavaksi vain kerran. Asiakkaalla tulee olla oikeus pyytää sähkÜn katkaisua halutessaan niin että se tapahtuu 14 vrk kuluessa ilman perusmaksua. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään kuluttajan aseman vahvistamista sähkÜmarkkinoilla asettamalla sähkÜyhtiÜille tiukemmat korvaus- ja korjausvaateet sähkÜn jännitevaihteluiden osalta, sekä nostetaan esiin tarve selvittää tarkemmin jännitevaihteluiden vaikutuksia sähkÜlaitteiden kuntoon. Lisäksi esitetään mahdollisuutta perua sähkÜsopimus 14 vuorokauden kuluessa liittymisestä veloituksetta (joko sähkÜsopimuksen syntymisen tai sähkÜjen kytkemisen jälkeen). Aloitteen tavoite kuluttajan aseman vahvistamisesta on kannatettava. SähkÜn myyjän on pystyttävä vastaamaan siitä, että toimitettu palvelu vastaa sitä, mitä asiakkaalle on myyty. SähkÜn toimitukseen liittyvät ongelmat ovat olleet runsaasti esillä erityisesti myrskytuhojen yhteydessä. Asiakokonaisuuteen liittyviin erilaisiin tilanteisiin kytkeytyvien vastuiden tulee olla selkeät ja sähkÜnjakelun häiriÜtiloista maksettavien korvaussummien kohtuullisia. SähkÜn laatu on Suomessa korkealaatuista. Aloitteessa esiin nostetut jännitteen tilapäiväiset alenemat ovat yleisiä haja-asutusalueilla. Niiden välttäminen on arvioiden mukaan kuitenkin teknisesti vaikeaa. SähkÜnjakelun sähkÜn laatua koskevista toimitusehdoista määritellään eri yhtiÜiden tarjoamien sähkÜsopimusten lisäksi sähkÜmarkkinalaissa ja jakelujännitettä koskevassa standardissa. Standardi esittää jännitteen ominaisuudet asiakkaan liittämiskohdassa normaaleissa käyttÜolosuhteissa, sekä antaa raja-arvot, joiden sisällä asiakas voi olettaa liittämiskohdan jännitteen ominaisuuksien pysyvän. Nämä taas perustuvat alaa koskeviin kansainvälisiin standardeihin. Aloitteessa esitetty 5 prosentin alenema on nykyisessä standardeissa määriteltyjen raja-arvojen sisällä (+-10). Esitys merkitsisi toteutuessaan Suomessa tapahtuvaa yksipuolista kiristystä nykyiseen, kansainvälisten linjausten mukaan asetettuun standardiin. Esityksen ongelmana myÜs on, että vaikka jotkin nykyiset sähkÜn kulutusmittarit huomioivat sähkÜkatkot, eivät ne pääosiltaan huomioi sähkÜn laadun alenemia. Standardin muuttaminen edellä kuvatulla tavalla, ja suhteellisen pieninä pidettävin alenemien sitominen hinnoitteluun, vaatisi näin ollen sähkÜmittarilaitteiston laajaa uusimista. Aloitteessa esitetään myÜs mahdollisuutta saada palautus kertaluonteisesta sähkÜverkkoon liittymismaksusta, jos sähkÜverkkoon liittymissopimus perutaan 14 vuorokauden kuluessa liittymisestä. Aloitteesta ei käy yksiselitteisesti ilmi, laskettaisiinko oikeus sähkÜn katkaisuun 14 vuorokauden kuluessa maksutta sähkÜsopimuksen solmimispäivästä vai sähkÜjen kiinteistÜÜn kytkemispäivästä. Koska aloitteessD SXKXWDDQ ¾VlKN|MHQ NDWNDLVXVWD¾ YRLGDDQ NXLWHQNLQ ROHWWDD HWWl jälkimmäinen tulkinta on oikea. SähkÜsopimuksen purkaminen ilman, että kytkemisen kiinteistÜÜn tehneellä sähkÜyhtiÜllä olisi oikeus hinnoitella kertaluonteisesta kytkemistyÜstä maksettavaa hintaa, voidaan pitää kytkentätyÜn tekevän yrityksen kannalta kohtuuttomana. PäätÜsesitys Puoluekokous esittää, että kuluttajan aseman turvaamiseen sähkÜmarkkinoille kiinnitetään erityistä huomiota niin kohtuullisen hinnoittelun kuin sähkÜn laatua ja jakelua koskevien häiriÜtilojen osalta. Asiaa tulee selvittää osana sähkÜmarkkinoiden ja sähkÜn jakelun toimivuuden arviointia.
199
173.
Joukkoliikenteen kehittämiseen kokonaisvaltainen näkemys Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite
Liikenteen aiheuttamat päästöt ovat Suomessa merkittävä ympäristö- ja ilmastopoliittinen ongelma. Ongelmien ratkaisua on viivyttänyt ja vaikeuttanut suomalaisen yhdyskuntarakenteen kehittyminen epätoivotulla tavalla viimeisten vuosikymmenten aikana. Samalla erityisesti kaukojunaliikenne on kärsinyt paitsi luotettavuusongelmista, myös korkeista lipunhinnoista. Junalla matkustaminen ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Jopa yksin matkustettaessa yksityisautoilu on junalla matkustamista taloudellisempaa, joustavuudesta puhumattakaan. Helsingistä pohjoisen suuntaan matkustettaessa lentomatkustaminen tulee paikka paikoin edullisemmaksi kuin junalla matkustaminen. Tätä ei voida pitää perusteltuna. Joukkoliikenteen kehittämisessä tulisi luoda selkeä tahtotila, jonka puitteissa painopistettä siirretään paitsi lähiliikenteeseen, myös kaupunkien väliseen raideliikenteeseen. Tavoitteena tulisi olla paitsi kaupunkien välisen raideliikenteen volyymin ja nopeuden huomattava nostaminen, myös lippujen hinnan laskeminen. Junalla matkustamisen tulisi olla kaikissa tilanteissa yksityisautoilua selkeästi edullisempi ja nopeampi tapa matkustaa suurimpien kaupunkien välillä. Samalla kun julkisen vallan toimin investoidaan raideverkon ja -kaluston merkittävään parantamiseen, voidaan kotimaan sisäistä lentoliikennettä vähentää niihin kaupunkeihin, joihin on nopea junayhteys. Tavoitteeksi tulee asettaa kotimaan sisäisen lentoliikenteen asteittainen lakkauttaminen Oulun eteläpuolella lähivuosikymmenten aikana. Baltian maiden tehtyä erittäin merkittävän päätöksen uuden Rail Baltica -yhteyden luomisesta on Suomen kytkeydyttävä tähän uuteen verkkoon, joka mahdollistaa nopeat yhteydet Keski-Eurooppaan. On selvitettävä nopeasti ja perusteellisesti vaihtoehdot tämän toteuttamiseksi. Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry esittää, että SDP ottaa liikennepoliittiseksi tavoitteekseen yksityisautoilun vähentämisen suurimpien kaupunkien välillä laskemalla kaukoliikenteen hintoja merkittävästi sekä takaamalla erittäin nopeat junayhteydet suurimpien kaupunkien välillä. SDP suhtautuu lähtökohtaisen myönteisesti Suomen rautateiden liittämiseen syntyvään Rail Baltica -yhteyteen Suomenlahden alittavan tunnelin muodossa.
174.
Julkista liikennettä tuettava ja käyttöastetta nostettava Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite
TOSY on huolissaan suomalaisen julkisen liikenteen tilasta. Valtion tukea julkiselle liikenteelle ei ole tarkistettu lähivuosina. Tämä yhdessä yleisen kustannustason nousun ja käyttöasteen laskemisen kanssa on nostanut joukkoliikenteen matkalippujen hintaa merkittävästi. Verrattuna muuhun Eurooppaan julkisen liikenteen käyttöhinnat ovat Suomessa erittäin korkeat ja Suomen valtion tuki julkiselle liikenteelle on EU:n häntäpäätä. Suomen suurten kaupunkien joukkoliikenteen kuukausilipun hintaindeksi on noussut noin 200 % verrattuna kokonaiselinkustannusindeksiin 1990²2006. Korkea julkisen liikenteen hintataso syventää yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Suomi on sitoutunut merkittäviin hiilidioksidipäästöjen vähennyksiin ja tämän tavoitteen edistämiseksi on julkisen liikenteen oltava merkittävästi edullisempi vaihtoehto verrattuna henkilöautoiluun. Julkisten liikennevälineiden korkeiden käyttöhintojen ja yksityisautoilun eri tukimuotojen vuoksi yleisten kulkuvälineiden käyttö ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa tule henkilöautoilua edullisemmaksi.
200
Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry esittää, että SDP tukee nykyistä tehokkaammin kehitystä tasa-arvoisempaan ja ympäristöystävällisempään yhteiskuntaan ja sitoutuu julkisen liikenteen merkittävään tukemiseen ja käyttöasteen parantamiseen. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 173-174 Aloitteissa perustellaan tarvetta kehittää joukkoliikennettä ympäristö- ja ilmastoongelmien sekä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseksi ja esitetään panostamista erityisesti raideliikenteeseen. 6'3 WRWHVL 0HWURSROLUDSRUWLVVDDQ NHVlOOl µ0HWURSROLQ VRVLDOLGHPRNUDDWLW NDQQDWWavat raiteisiin pohjautuva joukkoliikennettä, koska se on tehokas ja ympäristöystävällinen tapa liikuttaa suuria määriä joukkoliikenteen käyttäjiä. Raideliikenne sitoo myös \KG\VNXQWDUDNHQQHWWD MD DVXWXVNHVNXNVLD \KWHHQ S\V\YlOOl WDYDOOD µ Huomion kiinnittäminen liikenteen ympäristöpäästöihin on aiheellista, sillä liikenteen päästöt ovat lisääntyneet Suomessa. Ennakkoarvioiden mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2010 noin 13,25 miljoonaa tonnia. Kioton pöytäkirjan mukaan Suomen tulisi pitää päästönsä vuoden 1990 tasolla, eli liikenteessä noin 12,76 miljoonassa tonnissa. Tavoite karkaa, jos yksityisautoilun lisääntyminen jatkuu ennustetusti. Yksin pääkaupunkiseudulla yksityisautoilun on arvioitu kasvavan 40 prosenttia parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Päästötavoitteeseen pääsemiseksi on parannettava liikenteen energiatehokkuutta sekä edistettävä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Julkisen liikenteen palveluita on oltava tarjolla koko maassa. Taloudellisen ohjauksen keinoja on hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin joukkoliikenteen edistämiseksi. Verotuksella ja liikenteen hinnoittelulla, tiemaksu mahdollisesti mukaan lukien, voidaan vaikuttaa matkustusmuodon valintaan. Teknologiaa on myös käytettävä nykyistä paremmin hyödyksi joukkoliikenteen ja liikkumisen ohjauksessa. Älyliikenne mahdollistaa muun muassa henkilökuljetusten entistä joustavammat järjestelyt. Liikennemuotojen yhteistyötä tulee syventää niin, että liikenneyhteyksiä nivelletään paremmin toisiinsa, jatkoliikenneyhteyksiä parannetaan ja liityntäpysäköintiä lisätään. Matkustajien tulee päästä määränpäähän suorin ja vaivattomin yhteyksin. Tämä edellyttää sekä maanlaajuisten että alueellisten ja paikallisten joukkoliikennekäytävien toteuttamista. Kaupunkien välisen junaliikenteen vuorotiheys, nopeus ja täsmällisyys ovat tärkeitä tavoiteltaessa raideliikenteelle isompaa osuutta kaikista henkilöliikennematkoista. Sujuva junaliikenne puolestaan edellyttää riittäviä investointeja rataverkkoon ja raideliikenteen kalustoon sekä perusradanpidosta huolehtimista. Seinäjoki-Oulu-rataosan käynnissä oleva mittava peruskorjaus tuo osaltaan parannusta rautatieliikenteeseen ja vähentää lentoliikenteen tarvetta tässä osassa maata. Raideliikennehankkeet on asetettava etusijalle liikennehankkeiden toimenpideohjelmissa. Investointeja raideliikenteeseen puoltaa sekin, että ne työllistävät ja niiden myönteinen vaikutus kantaa vuosikymmeniä eteenpäin. Suomen rautatieverkon yhdistäminen kansainväliseen rataverkkoon muussa kuin Venäjän-liikenteessä ei ole yksinkertaista sijaintimme ja eri raideleveyden vuoksi. Mahdollisuus saada uusia, nopeita maaliikenneyhteyksiä Baltiaan ja Keski-Eurooppaan on kuitenkin syytä selvittää. On tärkeää, että EU:n uuteen TEN-T -ydinverkkoon pyritään saamaan myös ne liikennekäytävät, jotka tukevat Itä- ja Pohjois-Suomeen liittyvien kehittämistavoitteiden ja alueen saavutettavuuden varmistamista.
201
Rautateiden kaukoliikenteen lippujen hinnat vaikuttavat suuresti matkatapavalintaan. VR Yhtymä Oy uudisti hinnoitteluaan vuonna 2011. On seurattava tarkoin, kuinka suuri osa matkustajista pystyy hyödyntämään aiempaa huokeampia lippuvaihtoehtoja. Tavoitteeksi tulee ottaa joukkoliikennemäärärahojen kääntäminen nousuun heti, kun taloudellinen tilanne sallii menolisäykset. SDP:n aloitteesta käyttöön otetun suurten kaupunkien joukkoliikennetuen muutostarpeita arvioidaan virkamiestyönä. Tarkoituksena on helpottaa tuen kohdentamista. Rautatieliikenteestä liikenneministeriö ja VR Yhtymä ovat tehneet neljän vuoden palvelusopimuksen. Se antaa VR:lle mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa liikennettä aiempaa pitkäjänteisemmin. Lentoliikenteen turvaaminen on perusteltua, kun kyseessä on esimerkiksi elinkeinoelämän ja kansainvälisen vientiteollisuuden toimintaedellytykset. Kaupunkien valtuustoissa SDP:n edustajien on taloudellisesti vaikeinakin aikoina tärkeää puolustaa kattavia ja edullisia joukkoliikennepalveluita. Malliksi kelpaa esimerkiksi Tampereen suunnittelema aktiivipassi, jolla toimeentulotuen saajille myönnettäisiin alennusta kaupunkiliikenteen lipuista. Alueiden joukkoliikennepalvelut on turvattava kuntauudistuksessa. Tarvittaessa on harkittava kuntien velvoittamista joukkoliikenneyhteistyöhön lainsäädännön avulla. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteiden arvioihin, että liikennepäästöjen vähentäminen on välttämätön ilmastopoliittinen toimi ja katsoo, että henkilöliikenteestä selvästi nykyistä suuremman osuuden tulee olla joukkoliikennematkoja. Julkisen liikenteen palveluita on oltava tarjolla koko maassa ja joukkoliikenteen käytön tulee olla edullisempaa kuin yksityisautoilun. Erityisesti raideliikenteeseen siirtymistä on suosittava julkisen vallan toimin ja raideliikennehankkeet on asetettava etusijalle liikenneinvestoinneista päätettäessä. Mahdollisuudet avata uusia maaliikenneyhteyksiä Suomen rajojen ulkopuolelle tulee selvittää. Taloudellisia ohjauskeinoja, kuntien yhteistyötä ja älyliikennettä tulee hyödyntää nykyistä tehokkaammin joukkoliikenteen edistämiseksi. Järkevä maankäyttö vähentää alueen liikennepäästöjä ja mahdollistaa julkisen liikenteen toimintamahdollisuudet sekä tukee maanlaajuisten ja paikallisten joukkoliikennekäytävien rakentamista.
175.
Mutkat suoriksi rantaradalla Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite
Turun ja Helsingin välinen rautatieyhteys, ns. rantarata, otettiin käyttöön reilu vuosisata sitten. Sen linjaus on edelleen suurimmaksi osaksi sama kuin höyryveturien aikakaudella. Tämä näkyy muun muassa siinä, että radan mutkaisuuden takia nykyteknologian mahdollistamilla nopeuksilla ei pystytä ajamaan kuin lyhyillä osuuksilla. Yksiraiteisuus korostaa tätä ongelmaa. Tämä yhdistettynä radan huonosta kunnosta johtuviin myöhästelyihin on johtanut siihen, että raideliikenne on menettänyt alueella houkuttelevuuttaan, mikä on vastoin tarvetta siirtyä päästöjä ja ruuhkia aiheuttavasta autoliikenteestä kuljetuskapasiteettinsa ja ympäristöystävällisyytensä puolesta paljon edullisempaan rautatieliikenteeseen. Nykyisten matkustusmahdollisuuksien kehnous aiheuttaa laajamittaista aivovuotoa Lounais-Suomesta pääkaupunkiseudulle ja estää eteläisen Suomen tasapainoisen kehittymistä. Lounaissuomalaisista korkeakouluista valmistuneiden ensimmäiset työpaikat ovat usein pääkaupunkiseudulla, ja vain harvat palaavat kerran muutettuaan. Tämä siitäkin huolimatta, että huomattavan suuri osa valmistuneista haluaisi jäädä opiskelupaikkakunnalleen.
202
Rantaradan uudistaminen on vuosikymmenien ajan noussut toistuvasti esiin, mutta poliittinen tahto suunnitelmien toteuttamiseksi on toistaiseksi puuttunut. Yksityisautoiluun nojautuminen on polttoainekustannusten ja liikennemäärien kasvaessa osoittautumassa kestämättömäksi vaihtoehdoksi, minkä vuoksi rautatieliikenteen painoarvon lisääminen on välttämätöntä myös Suomessa. Rantaradan uudistaminen kerralla 2000luvun vaatimuksia vastaavaksi poistaisi yhden suurimmista esteistä, jotka ovat olleet tämän kehityksen tiellä. Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry esittää, että SDP toimii Turku²Helsinki-rautatieyhteyden suoristamiseksi mahdollisimman nopeassa aikataulussa. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa halutaan lisätä raideliikenteen painoarvoa ja esitetään yhdeksi toimenpiteeksi Turun ja Helsingin välisen rantaradan linjausten suoristamista. On totta, kuten aloitteessa todetaan, että sujuvat liikenneyhteydet ovat keskeinen alueiden vetovoimaa lisäävä tekijä. Sekin pitää paikkaansa, että rantarata ei nykyisellään täytä kaikkia tämän vuosituhannen vaatimuksia ja että yksiraiteisuus korostaa ongelmia. Tiuhat myöhästelyt ovatkin vähentäneet pääkaupungin ja Turun välisen junayhteyden suosiota. Turun ja Helsingin raideyhteyttä on jo vuosikymmeniä suunniteltu parannettavan oikoradan, niin sanotun Elsa-radan avulla. Viime vuosien suunnitelmissa nykyisen radan kunnostaminen on kuitenkin asetettu oikoradan edelle. Rantaradan häiriöherkkyyden vähentämiseksi turvalaitteita on uusittu Espoon ja Karjaan välillä. Koko rataosan päällysrakenteen uusiminen ja tukeminen jatkuu, jotta voidaan lisätä muun muassa routakestävyyttä. Liikenteen sujuvuutta puolestaan parannetaan pidentämällä tänä vuonna Ervelässä kohtauspaikan raiteistoa. Koko rataosan mittava remontti on lähivuosina tuskin mahdollista liikennemäärärahojen niukkuuden vuoksi varsinkaan, kun yhteysvälillä ei ole lainkaan tavaraliikennettä. Helsingin asetinlaitteen uusiminen ja ratapihan välityskyvyn nostaminen parantavat kuitenkin myös rantaradan liikennettä. Päätösesitys Puoluekokous katsoo, että rataverkko on pidettävä kunnossa ja raideliikenneinvestoinnit on suunnattava ensisijaisesti nykyisen raideverkon kehittämiseen. SDP edistää hallitusohjelman mukaisesti raideliikenteen turvallisuutta ja taloudellista tehokkuutta. Puoluekokous yhtyy näkemykseen, että Turun ja Helsingin välillä tulee olla nopea ja sujuva junayhteys. Kunnostustyöt rantaradan nopeutta haittaavien rajoitusten poistamiseksi on tehtävä viivytyksittä. Rantaradan uuteen linjaamiseen voidaan ottaa kantaa valtakunnallisessa liikennehankkeiden toimenpideohjelmassa.
203
JÄRJESTÖTOIMINTA-ALOITTEET 176.
SDP:lle teemavuodeksi lapset 2013
Nuorten Kotkain Keskusliitto - Unga Örnars Centralförbund NKK ry:n aloite
Nuoret Kotkat kuuluu sosialidemokraattiseen järjestöperheeseen. Siksi Nuoret Kotkat näkevät, että yhteistyö puolueen ja muiden sisarjärjestöjen kanssa on tärkeää. Nuoret Kotkat eivät vain kasvata uusia vastuunkantajia puolueen ja koko Suomen hyväksi, vaan kerää myös yhteen monen alan asiantuntijoita. Tämä asiantuntijuus, varsinkin lapsi- ja perhepoliittisissa asioissa, voisi olla paremmin hyödynnettävissä myös puolueen piirissä. Nuorten Kotkien toiminta perustuu sosialidemokraattisiin arvoihin. Kotkatoiminta on laajaa ja tavoittaa viikoittain suuren joukon lapsia, perheitä sekä vapaaehtoistyötä tekeviä aikuisia. Nuoret Kotkat tekee maailmanlaajuista yhteistyötä työväenliikkeen lapsijärjestöjen kanssa yli 50 eri maassa, kuten puoluekin omien veljespuolueiden kanssa. Kotkatoiminta on monipuolista ja haasteellista työtä lasten ja nuorten parissa. Arkiset huolet unohtuvat aktiivisessa toiminnassa. Osallistuminen on palkitsevaa. Monelle lapselle ja nuorelle kerhot ja muu Nuorten Kotkien toiminta on mahdollisuus hetkeksi irrottautua kodin ongelmista. Ohjaajien ei tarvitse olla ammattilaisia, mutta turvallisen ilmapiirin luominen vaatii aikuisen läsnäoloa. Nuoret Kotkat kutsuu puolueen jäseniä vierailemaan kotkaosastoissa sekä tutustumaan Nuorten Kotkien leiri- ja viikonlopputoimintaan. Nuoret Kotkat ovat erittäin kiitollisia puolueosastoille, joissa on omaa kotka toimintaa ja jotka antavat taloudellista tukea siihen. Nuoret Kotkat täyttää 70 vuotta vuonna 2013. Juhlavuoden päätapahtuma tulee olemaan 23.7.-1.8.2013 järjestettävä kansainvälinen leiri Sauvossa. Nuorten Kotkain Keskusliitto- Unga Örnars Centralförbund NKK ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja muut tahot toimimaan siten, että puolue ottaa lapset erityiseksi teemaksi vuonna 2013 eduskuntaryhmä ja puoluehallitus tekevät kesäretken Nuorten Kotkien kansainväliselle leirille Sauvoon puolue, puoluepiirit ja -yhdistykset ja Nuoret Kotkat, piirijärjestöt ja osastot järjestävät yhdessä lapsiperheille suunnattuja avoimia tapahtumia eri puolilla Suomea. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa muistutetaan Nuorten Kotkien osaamisesta ja asiantuntemuksesta perhepolitiikassa ja lasten arjen tuntemisessa sekä tarjotaan yhteistyötä puolueen kaikille organisaatiotasoille. Tarjoukseen on yleisellä tasolla syytä tarttua. Aloitteessa ehdotetut konkreettiset ehdotukset ovat kuitenkin sen kaltaisia, että ne kuuluvat pääsääntöisesti puoluehallituksen tai piirijärjestöjen päätösvaltaan. Päätösesitys Puoluekokous pitää puolueen ja Nuorten Kotkien yhteistyötä tärkeänä. Yhteistyömuotoja tulee tarkastella vuosittain puolueen toiminnansuunnittelun yhteydessä. Erilliseen teemavuoteen puoluekokous ei näe tarvetta. Puoluekokous toivoo, että eduskuntaryhmä ja puoluehallitus tekisivät mahdollisuuksien mukaan kesäretken Nuorten Kotkien kansainväliselle leirille Sauvoon ja että puolue, puoluepiirit ja -yhdistykset ja Nuoret Kotkat, piiri204
järjestöt ja osastot järjestävät yhdessä lapsiperheille suunnattuja avoimia tapahtumia eri puolilla Suomea.
177.
SDP:lle kansalaispaneeli
Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite
SDP:n toiminnassa verkkopohjaisia tutkimus- ja vaikuttamisratkaisuja on käytetty toistaiseksi vähän. Merkittävin yritys, osin verkossa toteutettujen jäsenäänestysten lisäksi on ollut SDP:n oma jäsentutkimus vuodelta 2010. Jäsentutkimus tuotti merkittävällä tavalla tietoa mm. jäsenten toiveista vaalitavoitteiden painopisteiden suhteen sekä arvokkaita näkemyksiä siitä millaisten arvojen kautta sosialidemokraatit hahmottavat puoluettaan sekä itseään. Aineiston laadullinen osa sisälsi huomattavan paljon näkemyksiä myös puolueen toiminnan kehittämisestä. Lisäksi SDP on lähestynyt erityisesti luottamusmiesaktiiveja omalla palkansaajapaneelilla, ja vastaavaa on suunniteltu eläkkeensaajien keskuuteen. SDP:n jäsentutkimus osoitti, miten paljon potentiaalia verkkopohjainen lähestyminen parhaimmillaan pitää sisällään. Uuden mahdollisuuden hyödyntää verkkoa niin tiedonkeruussa kuin jäsenten vaikutuskanavana tarjoaisi SDP:n kansalaispaneelin avaaminen. SDP:n tulisikin luoda pysyvä verkkopohjainen paneeli, jonka pohjana toimisivat ne SDP:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite on puolueen tiedossa. Paneelia täydennettäisiin jatkuvasti ja se olisi kaikille kiinnostuneille avoin. Paneelin jäsenyyttä markkinoitaisiin SDP:n toritapahtumissa sekä verkossa. Toisin sanoen paneeliin rekrytoidaan aktiivisesti uusia ihmisiä, riippumatta heidän poliittisista mielipiteistään. Tätä kautta ajan mittaan syntyy tietokanta, joka muistuttaa huomattavasti SDP:n potentiaalista äänestäjäkuntaa, ts. ihmisiä, joilla on sosialidemokraattinen arvomaailma sekä heitä, jotka ovat poliittiselta kannaltaan sitoutumattomia, mutta joilla on selkeästi kiinnostusta SDP:tä kohtaan. Tämä joukko muodostaa myös merkittävän rekrytointipotentiaalin. Paneeliin liittyminen ei velvoita mihinkään, vain antaa mahdollisuuden saada tietoa ja osallistua kyselyihin ym. tutkimustyöhön. Paneelin jäsenet saisivat säännöllisesti erilaisia kyselyitä, joilla mitataan mielipiteitä ja odotuksia SDP:n politiikan suhteen. Paneeli toimii tiedonhankintakanava, ei päätöksentekorakenteena, koska päätöksenteko puolueessa kuuluu vain jäsenille. Paneelin kautta siihen kuuluvat henkilöt tulevat SDP:n suoran viestinnän piiriin ja yhdessä jäsenistön kanssa muodostaisivat merkittävän resurssin tutkimustyölle. Tällä hetkellä puolue kuluttaa huomattavan määrän rajallisia resurssejaan mielipide- ja asennetutkimusten ostamiseen kaupallisilta palveluntuottajilta. Ainakin osa tästä tutkimuksesta voitaisiin siirtää oman paneelin piiriin säästäen tällä tavoin huomattavasti varoja, samalla kun tietoa voitaisiin hankkia huomattavasti nykyistä enemmän ja tarkemmin. Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry esittää, että SDP luo verkkopohjaisen kansalaispaneelin, jonka kautta voidaan ottaa vastaan ja lähettää tietoa ja näkemyksiä, tiedotteita, kyselyitä, mielipidetiedusteluita ym. Kentällä järjestettäviä tilaisuuksia varten luodaan standardimuotoiset palautteenantolomakkeet, joiden kautta tuleva palaute rekisteröidään. Taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa tämä voidaan myös tehdä sähköisesti esim. alueille tilaisuuksia varten hankittavien tablettitietokoneiden avulla. Syntyvää tietokantaa hyödynnetään aktiivisesti jäsen- ja äänestäjähuollossa sekä tutkimustyön tukena.
205
178.
Jäsenistön poliittinen osallistaminen osaksi puolueen jäsenetuja Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
Sosialidemokraattinen puolue on pyrkinyt viime vuosina kehittämään jäsenelle suunnattuja palveluita ja osallistumisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on ollut, että puolueen jäsenyys ja jäsenmaksun maksaminen tuovat jotain lisäarvoa jäsenelle verrattuna eijäseneen/kannattajaan. Jäsenetujen kehittämisestä huolimatta osallistumisen mahdollisuuksia ei ole pystytty viemään sellaiselle tasolle, jossa jokainen jäsen voisi kokea aidosti vaikuttavansa poliWLLNNDDQ (ULW\LVHVWL µNHY\Wµ-jäsenyyden ja vaikuttamisen elementit puuttuvat etupaletista. Puolueella pitää olla muitakin vaikuttamiskanavia, kuin puoluekokousaloitteiden tekeminen, aloitteiden tekeminen puoluehallitukselle jatkuvan aloiteoikeuden kautta, sekä ehdolle lähteminen puoluekokousedustajaksi tai kunnallisvaaleihin. Puolueella on käytössään ulkopuolisten tekemiä tutkimuksia SDP:n kannattajien arvoista ja mielipiteistä eri asiakysymyksiin. Kuitenkaan laajaa koko jäsenistöä koskevaa jäsenkyselyä ei ole tehty vuosiin, eikä tällaista aineistoa ole puoluejohdon käytettävissä. Teknologian kehittymisen myötä jäsenten osallistaminen poliittiseen päätöksentekoon on helpottunut ja jäsenten mielipiteen kysyminen eri asiakysymyksiin ja järjestöllisen kehittämisen kysymyksiin on myös kustannuksiltaan edullista. Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen järjestämään vuosittain sähköisen jäsenkyselyn, jossa jäsenistöltä kysytään heidän näkemyksiään ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä sekä järjestötoiminnan kehittämisestä. Samalla puoluehallitus velvoitetaan selvittämään yhdessä puolueen eduskuntaryhmän kanssa, millä keinoin parlamentaarista päätöksentekoa voisi puolueen jäsenenä seurata/kommentoida niin, että jäsenistölle syntyy aitoa lisäarvoa jäsenyydestään. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 177-178 Aloitteissa esitetään verkkopohjaisen osallistumisen merkityksen kasvusta yhteiskunnassamme. Aloitteissa todettiin kattavasti ennen kevättä 2012 SDP:ssä käytössä olleet verkkovaikuttamisen välineet. Kevään 2012 aikana puolueessa on tehty uudistuksia, jotka vastaavat pitkälti aloitteiden esityksiin. Uudistukset ovat huomattavasti lisänneet verkkovaikuttamisen mahdollisuuksia SDP:ssä ja sen lähipiirissä. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma muun muassa teki tammikuussa 2012 esityksen, että osa eduskunnan valiokuntien kokouksista olisi medialle avoimia. SDP:n tulee tulevaisuudessakin olla verkkovaikuttamisen edelläkävijä ja edistää verkkovaikuttamista myös muualla lähipiirissään olevissa elimissä, kuten eduskunnassa ja ministeriöissä. SDP:n tulee seurata jo tehtyjen uudistusten vaikutuksia ja kehittää toimintaa saatujen kokemusten perusteella. Päätösesitys Puoluekokous toteaa aloitteet aiheelliseksi ja esitykset pitkälti toteutetuiksi. Puoluekokous ei kuitenkaan halua määritellä jäsenkyselyjen tai muiden sähköisten osallistumismuotojen järjestämisen vuosittaista määrää, vaan luottaa puoluehallituksen arviointikykyyn tarpeen määrittelyssä.
179.
Inkludera invandrarna ² förstärk socialdemokratin Finlands Svenska Socialdemokrater rf:s motion
Under de två senaste decennierna har invandrarnas antal flerdubblats i Finland. Invandrarnas politiska deltagande har ökat de senaste åren. I de senaste riksdagsvalen
206
var SDP:s kandidat Nasima Razmyar endast 100 röster från att bli invald som Finlands första riksdagsledamot med invandrarbakgrund. Men ett faktum är att invandrarnas deltagande i partipolitiken i Finland inte ännu är på den nivå som den kunde vara. Invandrarna är underrepresenterade i politiken i Finland. Delvis hänger detta ihop med att många invandrare inte känner till hur det politiska systemet ² inklusive de politiska partierna ² i Finland fungerar. Ur en demokratisynvinkel är det utomordentligt viktigt att de politiska partierna är så representativa som möjligt. Det är viktigt att allas röst hörs och att ingen segregeras. Det ligger också ett strategiskt intresse i att få med invandrarna i SDP:s verksamhet: nya medlemmar är en resurs för partiet! Även om invandrarna inte ännu i Finland deltar i partipolitiken lika aktivt som i många andra länder, är många invandrare aktiva i sina egna invandrarföreningar. Det finns omkring 700 registrerade invandrarföreningar i Finland. SDP kunde använda dessa föreningar som en kontaktlänk till invandrarbefolkningen och därigenom öka invandrarnas deltagande i partiets verksamhet. Finlands Svenska Socialdemokrater rf föreslår, att SDP skickar ett infopaket om sina värderingar, sin historia och om hur det är möjligt att komma med i verksamheten åt de registrerade invandrarföreningarna.
Maahanmuuttajat mukaan - sosialidemokratiaa vahvistettava Finlands Svenska Socialdemokrater rf:n aloite
Kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut. Viime vuosina maahanmuuttajien poliittinen osallistuminen on myös kasvanut. Edellisissä eduskuntavaaleissa SDP:n ehdokas Nasima Razmyar oli lähellä tulla valituksi Suomen ensimmäiseksi maahanmuuttajataustaiseksi kansanedustajaksi. Hän jäi vain 100 äänen päähän. Samaan aikaan on selvää, että maahanmuuttajien osallistuminen puoluepolitiikkaan ei Suomessa ole vielä sillä tasolla kuin se voisi olla. Maahanmuuttajat ovat aliedustettuja Suomen politiikassa. Osittain tämä liittyy siihen, että monet maahanmuuttajat eivät tiedä miten Suomen poliittinen järjestelmä toimii - mukaan lukien poliittiset puolueet. Demokratian näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että poliittiset puolueet edustavat kansaa niin hyvin kuin mahdollista. On tärkeää, että jokaisen ääni tulee kuuluviin eikä ketään syrjitä. Maahanmuuttajien mukaan saamiseen liittyy myös strategisia näkökohtia: uudet jäsenet ovat voimavara puolueelle! Vaikka maahanmuuttajat eivät vielä osallistu puoluepolitiikkaan yhtä aktiivisesti kuin monissa muissa maissa, niin monet maahanmuuttajat ovat aktiivisia omissa maahanmuuttajayhdistyksissään. Suomeen on rekisteröitynyt noin 700 maahanmuuttajayhdistystä. SDP voisi käyttää näitä yhdistyksiä kanavana maahanmuuttajien suuntaan ja siten lisätä maahanmuuttajien osallistumista puolueen toimintaan. Finlands Svenska Socialdemokrater rf esittää, että SDP lähettää rekisteröityneille maahanmuuttajayhdistyksille tietopaketin arvoistaan ja historiastaan sekä ohjeita siitä, miten toimintaan voi tulla mukaan. Partistyrelsens utlåtande I motionen tar man upp samarbetet med invandrarorganisationerna. Det är ett viktigt spörsmål. Inte minst därför att antalet invandrare ökar och de integreras bättre i det finländska samhället. I denna integrationsprocess bör SDP ha en roll. Det konkreta förslaget som ingår i motionen, att göra ett infopaket om SDP:s verksamhet och värderingar, är en bra ide. 207
Beslutsförslag Partikongressen godkänner motionen och förpliktar partibyrån att bereda ett sådant infopaket som föreslås i motionen. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa kiinnitetään huomio yhteistyöhön maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. Asia on tärkeä. Ei vähintään sen takia että maahanmuuttajien määrä kasvaa jatkuvasti ja heidän integroitumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan kasvaa. Tässä integroitumisessa SDP:llä on ja tulee olla osansa. Aloitteen konkreettinen esitys, tietopaketin tekeminen SDP:n toiminnasta ja arvoista on hyvä ajatus. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja velvoittaa puoluetoimistoa laatimaan aloitteessa esitetty tietopaketti.
180.
Rahamaailman toiminnan ymmärtäminen Kokkolan Työväenyhdistys r.y:n aloite
Sijoittajien roolin ymmärtäminen on oleellista Suomessa, EU:ssa ja koko maailmassa. On välttämätöntä ja hyödyllistä, että puoleemme kouluttaa piirit, yhdistykset ja jäsenet ymmärtämään, miten rahamaailma toimii. Sijoittajavastuu, veroparatiisit, veronkierto, suomalaisten yritysten ostot, hämärä ja pimeä työ, optiot, kultaiset kädenpuristukset ovat keskusteluissa esiintyviä käsitteitä, joiden sisällön hyvä ymmärtäminen vaatii kovaa työtä ja syvällistä perehtymistä. Mikäli asioita ei ymmärrä oikein, jää keskusteluissa alakynteen. Vääryyksien vastustaminen ja virheellisen käytännön oikaiseminen vaatii asioiden syvällistä ymmärtämistä. Jo kunnallisvaaleissa tällainen talousasioiden ymmärtäminen ja väärien toimintatapojen asiapohjainen vastustaminen tuo uusia ystäviä. Kokkolan Työväenyhdistys r.y. esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueen perustamaan asiantuntijatyöryhmän, joka kouluttaa itsensä parhaiden, myös ulkopuolisten, asiantuntijoiden avulla ymmärtämään rahamaailman toimintaa. Ryhmän tulisi pitää tai järjestää kiertävästi kuukausittain piireissä ja yhdistyksissä kiinnostuneille ja jäsenille avoimia keskustelu- ja koulutustilaisuuksia sekä ryhtyä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa pureudutaan yhteen SDP:n perinteisistä tehtävistä, valistamiseen. Tässä tapauksessa sijoittajien toiminnan ja rahamaailman ymmärtämisestä valistamiseen. Aihe on ajankohtainen ja varmasti tarpeellinen. SDP:n resurssit ovat rajalliset ja siksi tällaiset toiminnot ovat jääneet SDP:n tärkeille yhteistyökumppaneille. Tällainen toiminta sopiikin paremmin Työväen Sivistysliitolle tai Kalevi Sorsa -säätiölle. Päätösesitys Puoluekokous toteaa aloitteen aiheelliseksi ja että SDP:n tulee aloittaa keskustelut Työväen Sivistysliiton ja Kalevi Sorsa -säätiön kanssa siitä, miten SDP:n jäsenistön ymmärrystä talous- ja sijoitustoiminnassa voitaisiin lisätä.
181.
Irti vaihtoehdottomuusretoriikasta
Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite
Politiikan vaihtoehdottomuus tukee aina olemassa olevia valtarakenteita. Yhteiskuntaa muuttavien voimien on ensin kyseenalaistettava kulloinenkin vallitseva maailmantila. Tällöin kulloisillakin vallanpitäjillä on todistustaakka olemassa olevien valtarakenteiden 208
parhaudesta, ja demokraattiset hallitsijat suhtautuvat tuohon todistustaakkaansa vakavasti. Sosialidemokraattinen liike on olemassaolonsa aikana todistanut voimallisesti olevansa yhteiskuntaa muuttava voima. Sosialidemokraattiset uudistukset ovat historiassa lisänneet eri kansanosien tasaveroisuutta parantamalla erityisesti työläisten oikeuksia. Samalla sosialidemokratia on ollut voimakkaasti kansainvälinen liike; myös kaukaisempien työläisten ja kansalaisten asiat ovat olleet meidän asiamme. 1970-luvulla tasaarvohuippunsa monen muun länsimaan tavoin saavuttaneen yhteiskuntamme lähimenneisyydessä sosialidemokratia on ehtinyt siirtyä yhteiskuntaa muuttavasta voimasta omana aikanaan toteutettujen uudistusten ja yhteiskuntajärjestyksen puolustajaksi. Vaikka julkisen sektorin markkinoistaminen, ulkoistamiset ja yksityistämiset eivät ole olleet sosialidemokratialle vieraita, on kuitenkin paikallaan kysyä, missä menee sosialidemokratian raja. Loka-marraskuun vaihteessa Kreikassa vaikutti olevan tulossa kansanäänestys koskien maan sitoutumista kolmanteen julkisen sektorin leikkaus- ja säästöohjelmaan, jota muiden euromaiden lisälainojen seurauksena kutsuttiin tukiohjelmaksi. Suomen sosialidemokraatit ovat olleet Kreikan tuki- eli säästöohjelmien kannalla valtion aktiivisen kysynnän tukemisen ja elvyttämisen sijaan. Tässä viitekehyksessä on ymmärrettävää, että Suomen sosialidemokraattien johto arvioi marraskuun alussa, ettei Kreikalla ole (kansanäänestyksessään) vaihtoehtoa (tuki- eli säästöohjelmalleen). Paitsi että lausunto kyseenalaisti Kreikan sosialidemokraattisen pääministerin ehdotuksen ollen vahva tuki kreikkalaisten julkisen sektorin lisäleikkaamiselle, ylenkatsoi se myös leikkausten merkitystä kansalaisten elämän edellytyksille; jo ennen kansanäänestysehdotusta oli laajasti tiedossa, etteivät kreikkalaiset selviydy jo aiemmin kansalaisten maksettavaksi kohdennetuista maksukorotuksista. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että Suomen sosialidemokraattinen johto ei perustele poliittisia linjauksia vaihtoehtojen puutteella. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea poliittiseen kielenkäyttöön ja politiikassa käytettyihin kielikuviin. Poliittiseen kielenkäyttöön onkin viime vuosina tullut yhä enemmän vertaus- ja kielikuvia. Se kieltämättä hämärtää osaltaan poliitikkojen todelliset tavoitteet. Päätösesitys Puoluekokous toteaa aloitteen kielenkäytön osalta aiheelliseksi ja toivookin SDP:n edustajien kiinnittävän asiaan huomiota. Perusteluosioissa olevasta Kreikan euro-ongelmaosiosta puoluekokous on eri mieltä ja toteaa SDP:n puoluejohdon toimineen asiassa linjakkaasti ja puolueen päätösten mukaisesti.
182.
Tasa-arvon edistäminen ja tiennäyttäminen tasa-arvon juurruttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja SDP:n toimintaan Keravan Demarit ry:n jäsenen Leena Harjula-Jalosen aloite
Kansalaisten näkemykset tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta poikkeavat toisistaan, vaikka eettiset ja moraaliset säännöt opetettaisiinkin samoista lähteistä. SDP:n tulisi puolueena nousta väkevämmin puolustamaan oikeudenmukaisuutta ja tasaarvoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Epätasa-arvo näkyy konkreettisesti miesten ja naisten palkkaeroissa. Syksyn 2011 työehtosopimusneuvotteluissa palkansaaja- ja työnantajajärjestöt eivät pystyneet sisällyttämään raamiratkaisuun pienpalkkaerää, ei myöskään tasa-arvoa edistävää naispalkkaerää. Tästä seuraa se, että yhä syvemmäksi kasvaa kuilu suomalaisen yhteiskunnan palkansaajien välille. Naisen palkka on tutkitusti 80 % miehen palkasta. Suomalaiset palkansaajat ovat jakautuneet hyvä ² ja huonotuloisiin. 209
Keravan Demarit ry:n jäsen Leena Harjula-Jalonen esittää, että Suomen Sosialidemokraattisen puolueen tulisi entistä voimakkaammin puolustaa pienpalkkaisten asemaa, niin että se lisäisi myös sosiaalista tasa-arvoa. SDP:n on ryhdyttävä omassa viestinnässään ja toiminnassaan nostamaan tasaarvo yhdeksi poliittiseksi kärkihankkeeksi ja yhteiseksi päämääräksi. Tasa-arvo on yksi keskeinen, oikeudellinen ja eettinen periaate, jonka tärkein osa-alue on sukupuolten välinen tasa-arvo. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään SDP:n terhakoitumissa tasa-arvoasioista. Tasa-arvo ja erityisesti sukupuolten välinen tasa-arvo on SDP:n toiminnan perusarvoja. Se on näkynyt ja sen tulee tulevaisuudessakin näkyä kaikessa SDP:n toiminnassa. Päätösesitys Puoluekokous toteaa aloitteen pääsääntöisesti jo toteutuvan SDP:n toiminnassa, mutta muistuttaa että terhakoitumisen varaa on aina.
183.
SDP:lle viestintäsuunnitelma ja rahoitusta ohjattava maakunnalliseen viestintään Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite
Puoluehallitus teki vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen uuden viestintätukilinjauksen, jonka seurauksena sd-maakuntalehdet osin lopettivat toimintansa. Viestin välittyminen puoluekenttään on vaarantunut olennaisesti, kun resursseja poistettiin radikaalisti alueellisesta viestinnästä. Uusien kannattajaryhmien tavoittaminen paikallisesti ja viestin välittäminen sähköisesti sekä vakiintuneiden kannattajien palveleminen printtimedian välityksellä on käynyt piiri- ja kunnallisjärjestöissä liki mahdottomaksi. On suuri vaara, että sosialidemokraattinen viestintä hukkaa moniarvoisuuden ja alueellisuuden. SDP:n tulisi laatia kaikkia organisaatiotasojaan käsittävä viestintäsuunnitelma ja -strategia sekä rahoitettava jatkossakin piiri ² ja kunnallisjärjestöjen tasolla tapahtuvaa omaa ulkoista viestintää. Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että puoluekokous velvoittaa 1) puoluehallituksen laatimaan pikaisesti viestintäsuunnitelman ja viestin strategian puolueorganisaatioiden eri tasoille 2) puoluevaltuustoon varaamaan vuoden 2013 SDP:n talousarviossa riittävästi erillistä piiri- ja kunnallisjärjestötasoille kohdennettua viestintätukea alueellisen sosialidemokraattisen viestinnän toteuttamiseksi koko Suomessa. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään viestintästrategian laatimista puolueorganisaation eri tasoille sekä viestintätuen kohdentamista SDP:n aluetoimintaan. Poliittinen viestintä on ollut murroksessa. Netin läpimurto sekä sosiaalisen median vyöryminen ihmisten arkipäiviin ovat tuoneet poliittiseen viestintään perinteisten printtilehtien rinnalle aivan uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Tietokonelehden (joulukuu 2011) Suomi24 -yhteisössä vierailee yli 1,3 miljoonaa käyttäjää ja Facebookilla on Suomessa yli kaksi miljoonaa aktiivista käyttäjää. Muutoksen vauhtia kuvaa hyvin se, että Facebook käynnisti palvelun Suomessa neljä vuotta sitten. SDP menetti viime vaaleissa kolme kansanedustajan paikkaa. Tämän johdosta viestintätuki pieneni 270 000 euroa vuositasolla. Tämän lisäksi hallitusneuvotteluissa päädyttiin leikkaamaan myös muiden yhteiskuntalohkojen lisäksi puolueiden viestintätukea pari miljoonaa euroa.
210
SDP:n viestintärahat eivät riittäneet kaikkien sd-lehtien ylläpitämiseen. Vuoden 2012 vaihtuessa toimintansa päättivät maakuntien demarilehdistä kotkalainen Eteenpäin, mikkeliläinen Vapaus, oululainen Pohjolan Työ sekä Viikko-Häme. Myös muut puolueet ovat ajaneet alas ns. alueilla ilmestyvät puoluelehdet ja esimerkiksi Keskusta on harventanut myös pää-äänenkannattajansa Suomenmaan viikkoilmestymiskertoja. Vasemmistoliitto ja Kokoomus ovat siirtäneet viestinnän painopisteen nopeaan verkkolehden uutisreagointiin ja kerran viikossa ilmestyvään jäsenlehteen. Puoluehallituksen linjauksen mukaan SDP:n 3,5 miljoonan euron viestintätuesta 2,5 miljoonaa kohdennetaan Uutispäivä Demariin. Loppu viestintämiljoona jakaantuu seuraavasti: Vaaliviestintään 184 000 euroa, SDP:n lehtimainontaan ja jäsenviestintään 342 000 euroa, ruotsinkieliseen viestintään 95 000 euroa, verkkoviestinnän kehittämiseen, Uutispäivä Demarin, ehdokkaiden, piirien, puolueosastojen kotisivupalveluihin 170 000 euroa. Alueellisen viestinnän tukemiseen (Viikko Pohjois-Karjala, Viikko KeskiSuomi ja Uusi Aika) on varattu 150 000 euroa. SDP:n viestinnässä eduskuntaryhmän, hallitusryhmän sekä puoluetoimiston kesken on viestintävastuut jaettu. Tätä työtä ei ole laajamittaisesti ulotettu SDP:n aluetasolle. Puolueen viestinnässä on keskitytty verkkoviestintään, jäsenviestintään ja vaalien viestintään. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että aloite on hyvä ja se kiinnittää oikeisiin asioihin huomiota. Puoluehallitus päättää vuosittain SDP:n viestintätuen jakoperusteet ja tästä on jatkossakin hyvä pitää kiinni.
184.
Palkansaajatoiminta puoluekokouskauden kärkihankkeeksi Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
Ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen menestys on nojannut keskeiselle tavalla toisiinsa koko Suomen työväenliikkeen historian ajan. Näin on olettavasti myös tulevaisuudessa. Viimeaikainen poliittisten voimasuhteiden muutos haastaa kuitenkin sosialidemokraatteja vahvistamaan asemaansa palkansaajapuolueena. Nämä tarpeet koskevat yhtälailla niin työntekijä- kuin toimihenkilökenttää. Työntekijäpuolella huolena on heikentynyt puoluekannatus ja aiemmin vahvan sosialidemokraattien ay-toiminnan järjestöllisen iskukyvyn rapautuminen. Toimihenkilöryhmien yleistä merkitystä palkansaajaliikkeessä nostavat työelämän muutostrendit. Sosialidemokraattien toiminta toimihenkilökentässä on kuitenkin hajanaista, eikä tätä asiaa ole kyetty muuttamaan puolueen kesken jääneen ns. toimihenkilöprojektin kautta. Sosialidemokraattisen palkansaajaliikkeen vahvistaminen työntekijä- ja toimihenkilökentässä vaatii osittain samoja, mutta osittain myös toisistaan eriäviä toimenpiteitä. Näihin tarttumista ei pidä kuitenkaan nähdä toisilleen vastakkaisena toimintana, vaan yhteisenä työnä SDP:n palkansaajapuolueen aseman vahvistamiseksi. Esimerkkejä onnistuneesta strategisesta toiminnasta sosialidemokraattisten puolueiden aseman elvyttämisestä ammattiyhdistysliikkeen jäsenten piirissä löytyy läheltä. Muun muassa Norjassa on toteutettu hankkeita, joilla aiemmin heikentynyt kannatus työntekijäliittojen jäsenten keskuudessa on saatu nostettua täysin uudelle tasolle. Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että SDP toimii entistä määrätietoisemmin ammattiyhdistysliikkeen jäsenten aktivoimiseksi niin sosialidemokraattiseen järjestötoimintaan kuin puolueen äänestäjiksi. Puolue kirkastaa profiiliaan palkansaajapuolueena ja nostaa aytoiminnan vahvistamisen yhdeksi puoluekokouskauden kärkihankkeista.
211
Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään SDP:n terhakoitumista ammattiyhdistysliikkeen jäsenten aktivoimiseksi sos.dem. liikkeeseen. SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyö on perinteistä ja jatkuvasti uudistuvaa. SDP:n ammattiyhdistystoiminta, joka näkyy parhaiten eri ammattiliittojen sos.dem. ryhmätoimintana, vahvistaa puolueen roolia palkansaajaliikkeenä sekä työn puolueena. Yhteistyö on jatkuvasti kehittyvää ja siinä löytyy aina parantamisen varaa, mutta kaiken kaikkiaan voidaan olla tyytyväisiä puolueen ammattiyhdistystoiminnan vaikuttavuuteen. Päätösesitys Puoluekokous toteaa aloitteen jo toteutuvan SDP:n toiminnassa.
185.
Seksuaaliseen häirintään puututtava aktiivisesti Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Seksuaalinen häirintä on ei-toivottua ja yksipuolista. Sillä tarkoitetaan sellaista toimintaa, jota häirinnän kohde ei ole itse aiheuttanut tai halunnut, kuten seksistiset vitsit tai huomautukset, vihjailevat katseet tai eleet, koskettelu tai nipistely. Häirinnällä ja ahdistelulla kyseenalaistetaan yksilön itsemääräämisoikeus ja arvokkuus perustavanlaatuisella tavalla. Häirinnän lähtökohtana on aina uhrin oma kokemus ² ei se, mitä häiriköijä kokee tehneensä. Se, mitä koetaan häirinnäksi tai ahdisteluksi, riippuu henkilöstä, tilanteesta, osapuolten välisestä suhteesta ja vuorovaikutuksesta sekä aikaisemmista kokemuksista. Seksuaalisesta häirinnästä kärsivät Suomessa eri arvioiden mukaan jatkuvasti kymmenettuhannet naiset ja miehet. Seksuaalinen häirintä ei ole koskaan hyväksyttävää, ja siihen pitää aina puuttua aktiivisin ja konkreettisin tavoin. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP tuomitsee jyrkästi kaiken seksuaalisen häirinnän, laatii selkeät pelisäännöt seksuaalisesta häirinnästä kaikille puolueen toiminnassa mukana oleville ja ryhtyy jatkossa aktiivisesti konkreettisiin toimiin, mikäli viitteitä seksuaalisesta häirinnästä ilmenee. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa puututaan erittäin tärkeään asiaan. SDP:ssä on nollatoleranssi minkäänlaiseen häirintään. Seksuaalista häirintää ei ole hyväksytty missään tilanteessa eikä kenenkään kohdalla. Kaikki viitteet tällaisesta toiminnasta on tutkittu ja mikäli viitteet ovat osoittautuneet todeksi, on ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen ajatukseen, mutta ei näe tarpeelliseksi minkäänlaisten pelisääntöjen laatimiselle tai toimintatavan muutokselle.
186.
Kasvisruokaa puolueen tapahtumiin
Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Kasvisruoka on paitsi terveellistä, myös eettistä ja usein edullisempaa kuin liharuoka. Viime vuosina pinnalla on ollut keskustelu koululaisten kasvisruokapäivästä. Koska puolueen tapahtumia on huomattavasti harvemmin kuin kerran viikossa, olisi kasvisruoan tarjoaminen symbolisesti hieno ele, jolla puolue osoittaa, että on itse valmis konkreettisesti osallistumaan omien tavoitteidensa saavuttamiseen. Kasvisruokailu tukee terveellisen, eettisen ja ekologisesti tuotetun ravinnon periaatteita. Kasvisruokaa on myös yleensä helpommin mahdollista tehdä paikallisesti tuotetuista raaka-aineista kuin liharuokaa.
212
Demariopiskelijoiden tapahtumissa on jo vuodesta 2008 lähtien tarjoiltu vain kasvisruokaa. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP:n tapahtumissa on tarjoiltava ainoastaan kasvisruokaa, allergiat huomioiden.
187.
SDP Reilun kaupan edelläkävijäksi Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden tuottajien asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Reilu kauppa parantaa pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden työ- ja elinoloja sekä ympäristön hyvinvointia kehitysmaissa. Reilun kaupan tuotteita on markkinoilla jo kymmeniä tuhansia ja niitä myydään yli 70 maassa. Suomessa on myynnissä yli 1 700 Reilun kaupan tuotetta. Suomessa monet järjestöt, yritykset ja julkisyhteisöt ovat julistautuneet Reilun kaupan tukijoiksi. Myös muutamat kaupungit ovat joko jo saaneet tai vasta hakemassa Reilun kaupungin statusta, uusimpana näistä Helsinki. Reilun kaupan tukijoiksi sitoutuneet tahot lupautuvat toiminnassaan suosimaan ensisijaisesti Reilun kaupan tuotteita, kuten esimerkiksi Reilun kaupan kahvia, banaaneja, kukkia, viiniä tai puuvillatuotteita. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää puoluekokoukselle, että SDP julistautuu Reilun kaupan tukijaksi ja sitoutuu jatkossa suosimaan Reilun kaupan tuotteita omassa toiminnassaan. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 186-187 Aloitteissa pureudutaan eettiseen kuluttamiseen. Kasvisruokailu on monelle ihmiselle eettinen ja/tai terveydellinen valinta. Eettisen valinnan kyseessä ollessa pitää valinnan olla vapaaehtoista. SDP:n tapahtumissa on pääsääntöisesti myös kasvisruokavaihtoehto. Reilun kaupan tukijana SDP on ollut jo jonkin aikaa. Puoleen tilaisuuksissa ja toimitilassa pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään Reilun kaupan tuotteita. Päätösesitys Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, että SDP:n tapahtumissa on tarjoiltaisiin ainoastaan kasvisruokaa, mutta edellyttää, että tilaisuuksissa on tarjolla myös kasvisruokavaihtoehto. SDP julistautuu Reilun kaupan tukijaksi käyttämällä mahdollisuuksien mukaan Reilun kaupan tuotteita.
188.
SDP:n on terästettävä viestintäänsä ja luotava asiantuntijaverkosto Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Toimiva viestintä on jokaisen organisaation elinehto. Tarvittavan tiedon on tavoitettava sekä jäsenistö että organisaation ulkopuoliset tahot. Medianäkyvyydessä toimivat ja helposti käytettävät viestintäkanavat ovat tärkeä tekijä. Tarvittavan tiedon mutkaton saavutettavuus on etu niin jäsenelle kuin toimittajalle. Nykyisellään SDP:n tarjoama listaus yhteystiedoistaan on perusteellinen henkilöiden toimenkuvien osalta, mutta tietyn alueen osaamisen, asiantuntijuuden ja vastuun selvittäminen on työlästä. SDP kaipaa selkeää listausta, josta vireillä olevien poliittisten päätösten ja politiikan eri osa-alueiden asiantuntijat ja valmistelijat tavoittaa nopeasti ja vähällä vaivalla. Asiantuntijoiden, toimijoiden vastuualueiden ja käynnissä olevien prosessien valmistelijoiden ja vastuuhenkilöiden helppo tavoitettavuus edellyttää asiantuntijaverkostoa. SDP:ssa käynnissä oleva viestintäuudistus on oiva paikka terästää tiedonsaannin mahdollisuuksia selkeyttämällä käytänteitä ja kehittämällä asiantuntijaverkosto jäsenistön 213
ja tiedotusvälineiden käyttöön. Asiantuntijaverkosto voitaisiin luoda esimerkiksi SDP:n tiedotuksen alaisuuteen. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP terästää ja selkeyttää viestinnän vastuujakoa ja luo asiantuntijaverkoston jäsenistön ja tiedotusvälineiden käyttöön. Puoluehallituksen lausunto $ORLWWHHVVD HVLWHWllQ 6'3 Q HUllQODLVHQ µVSRNHVSHUVRQµ-järjestelmän luomista. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että tiedotusvälineille on jo nyt tarjottu kysyttäessä SDP:n työryhmäorganisaation puheenjohtajia sekä eduskuntaryhmän valiokuntavastaavia heidän asiantuntemustaan sivuavissa haastattelupyynnöissä. Vuoden 2012 viestintäuudistuksessa on aloitteen idea otettu huomioon.
189.
SDP:n toteutettava näkyvyyskampanja Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Sosialidemokraattista politiikkaa ja arvopohjaa arvostetaan laajasti mutta se ei konkretisoidu puolueen kannatukseksi. Osasyynä tähän on puolueen heikko näkyvyys vaalien välillä. Puolueen täytyy pitää esillä omia arvojaan ja kirkastaa viestiään. Tämä tulee toteuttaa kampanjalla, jolla lisätään puolueen näkyvyyttä ja tietoisuutta tärkeistä poliittisista kysymyksistä, joita haluamme edistää. Kampanja voi esimerkiksi keskittyä yhteen tärkeään teemaan ja sen ympärillä oleviin kysymyksiin. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP toteuttaa näkyvyyskampanjan vuoden 2013 aikana. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään näkyvyyskampanjan toteuttamista vuoden 2013 aikana. Jatkuvan kampanjoinnin idean mukaisesti SDP pitää politiikkaansa esillä myös vaalien välillä. SDP on antanut eväitä kampanjoinnille ja SDP:n jäsenet sekä sisarjärjestöt ovat ne kasvot, jotka eri puolilla Suomea toteuttavat kampanjointia. Myös vuonna 2013 on syytä liikkua ihmisten parissa ja tehdä jatkuva kampanjointia. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy jatkuvan kampanjoinnin idean mukaisesti aloitteeseen.
190.
Huonokuuloisten osallistumismahdollisuuksia lisättävä Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite
Huonokuuloisten osuus väestöstä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Tähän vaikuttaa väestön ikääntyminen sekä meluvammojen aiheuttaman kuulon heikkeneminen. Tutkimusten mukaan myös nuorten huonokuuloisuus on lisääntymässä. Sosialidemokraattisen puolueen toiminnan lähtökohtana tulee olla esteettömyys. Tilaisuuksia järjestettäessä pitää huomioida tilan esteettömyys ja kiinnittää huomiota toimenpiteisiin, joilla voidaan parantaa osallistumismahdollisuuksia. Induktiosilmukkaan liittyvä tekniikka on mennyt eteenpäin. Nykyisin tiloihin voi asentaa XVHDPSLD VLOPXNRLWD LOPDQ \OLNXXOXPLVHQ YDDUDD µ6LOPXNNDVDONXQµ DYXOOD VLOPXNND YRidaan asentaa tiloihin, joissa silmukan tarve on satunnaista.
214
SDP:n tilaisuuksissa pitää kiinnittää huomiota siihen, että huonokuuloisten mahdollisuudet osallistua toimintaan eivät ole rajoitettuja ainoastaan suuriin auditorioihin. Esimerkiksi työväentalojen varustelussa tulee ottaa huomioon induktiosilmukan käyttömahdollisuudet myös pienemmissä kokoushuoneissa. Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry esittää, että SDP kiinnittää huomiota huonokuuloisten osallistumismahdollisuuksiin. Tapahtumien järjestelyissä pitää huomioida huonokuuloisten mahdollisuudet osallistua tapahtumaan täysivaltaisesti. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa pureudutaan tärkeään kysymykseen, osallistumisen mahdollistamiseen, ja tässä aloitteessa erityisesti huonokuuloisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen. Esteettömyys ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen on SDP:n toiminnan lähtökohta. SDP kiinnittää asiaan koko ajan enemmän huomiota ja runsaasti parannuksia onkin aikaansaatu. SDP kerää palautteen kaikista järjestämistään tilaisuuksista ja kehittää palautteen perusteella tapahtumiaan. Aloitteessa esille tuotu ongelma, huonokuuloisten osallistumisen este, ei ole tullut esille ennen tätä aloitetta. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja edellyttää, että SDP kiinnittää huomiota kaikkiin osallistumisrajoituksiin ja tekee töitä niiden poistamiseksi.
191.
Avoin äänestys Euroopan sosialidemokraattien ehdokkaasta komission puheenjohtajaksi Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite
Euroopan sosialidemokraattinen puolue ESP on päättänyt asettaa vuoden 2014 yhden, yhteisen sosialidemokraattisen ehdokkaan komission puheenjohtajaksi. Tämä tulee selkeyttämään eurovaalien asetelmaa ja mahdollistaa selkeän, eurooppalaisen sosialidemokraattisen vaihtoehdon luomisen vaaleissa. Tämä tuo demareille yhdet selkeät eurooppalaiset kasvot ja tuo Euroopan eduskunnan vaalit lähemmäksi kansalaisia. ESP päätti komission puheenjohtajaehdokkaan valintatavasta kokouksessaan marraskuussa 2011. Kokous suositteli jäsenpuolueille mahdollisimman laajaa demokraattista valintaprosessia, jossa jäsenistöä kuullaan ennen päätöksentekoa. Olisi mielestämme järkevää, että SDP:n kannasta ehdokkaaksi päätettäisiin jäsenäänestyksellä. Tämä antaisi ihmisille vaikutusmahdollisuuksia sekä kannustaisi ihmisiä kiinnostumaan uudella tavalla eurooppalaisesta demokratiasta. Tämä lisäisi varmasti vaalityöntekijöiden intoa ja auttaisi tavoitteessa saada Euroopan eduskuntaan kolme sosialidemokraattia nykyisten kahden sijasta. Tölö Unga Socialister ry:n jäsen Marianne Muona, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenet Matti Niemi ja Kaisa Penny, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsen Anssi Pirttijärvi ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsen Antton Rönnholm esittävät, että puoluekokous velvoittaa puolueen järjestämään neuvoa-antavan jäsenäänestyksen SDP:n kannasta komission puheenjohtajaehdokaskysymyksessä. Äänestykseen voivat osallistua puolueen jäsenet ja kannattajat. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään neuvoa-antavan jäsenäänestyksen järjestämistä SDP:n kannasta komission puheenjohtajaehdokaskysymyksessä. Jäsenäänestykset, jäsenkyselyt ja neuvoa-antavat jäsenäänestykset ovat oiva tapa osallistaa jäsenistöä päätöksentekoon ja selvittää jäsenistön mielipide eri asioissa. Niitä tullaan tekemään seuraavalla puolueko215
kouskaudella ajankohtaisista asioista. Onnistuakseen jäsenäänestysten ja kyselyjen tulee olla ajankohtaisia ja jäseniä kiinnostavia. Aloitteessa esitetty neuvoa-antava jäsenäänestyksen ajankohtaisuutta ja kiinnostavuutta ei tässä vaiheessa voida arvioida. PäätÜsesitys Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen suoraan, mutta velvoittaa puoluehallituksen arvioimaan äänestyksen ajankohtaisuutta ja yleistä mielenkiintoa asian tullessa ajankohtaiseksi. Muilta osin puoluekokous edellyttää, että SDP noudattaa ESP:n suositusta mahdollisimman laajasta demokraattisesta valintaprosessista ja viittaa puoluekokouksen demokratiaohjelman ja EU-ohjelman aihetta sivuaviin kohtiin.
192.
Kansainvälisen siirtojäsenyyden mahdollistaminen Lempäälän TyÜväenyhdistys ry:n aloite
Lempäälän TyÜväenyhdistys uudistaa puoluekokoukselle 6.6.2002 valmistelemansa aloitteen sääntÜuudistuksesta ja toimintaperiaatteesta, jolla toteutettaisiin kansainvälinen siirtojäsenyys. Esityksen uudistaminen on tarpeen, koska aloitteessa esitettyjen asioiden valmistelu käytännÜksi asti ei ole edennyt, vaikka puoluekokous on aloitteen ja siihen liitetyn lausunnon hyväksynyt. Aloite eteni puoluekokouksen käsittelyyn Pirkanmaan sosialidemokraattisen piirihallituksen ja piirin käsittelyn kautta. Puoluekokouksessa aloite hyväksyttiin, mutta käytännÜn toimet ovat jääneet kesken. Silloisessa aloitteessa WRGHWWLLQ HWWl ¾6XRPDODLVHW QXRUHW YRLYDW PXXWWDD XONRPDLOOH tyÜn tai opiskelun vuoksi ja liittyä esim. Saksassa toimivan sosialidemokraattisen puolueen jäseneksi. Palattuaan takaisin Suomeen hän ei voi siirtyä suomalaiseen sosialidemokraattiseen yhdistykseen ns. siirtojäsenenä, vaan kyseeseen tulee uusi jäsenyys. Aloitteen taustalla on kokemus siitä, yhdistyksemme toimintaan oli tulossa mukaan Saksassa pitkään asunut henkilÜ. Hän jäi kuitenkin pois toiminnasta, kun hänen jäsenyyttään ei voitu toteuttaa siirtojäsenyytenä. Kysymys oli hänelle periaatteellinen. Hän toivoi, että Suomessakin olisi voitu antaa tunnustusta vuosikausia kestäneestä jäsenyydestä sos.dem. yhdistyksessä ulkomailla. Ehdotamme, että Pirkanmaan Sos.dem. piiri hoitaa siirtojäsenyysasiaa eteenpäin ja vie asian puolueen sääntÜuudistusta tekevälle tyÜryhmälle huomioon otettavaksi. Perusteluina voisi vielä todeta aikaisempaa vapaamman liikkumisen, opiskelun ja tyÜnteon mahdollistumisen Euroopan Unionissa. Tämä liikkumisen lisääntyminen tulee omalta RVDOWDDQ OLVllPllQ OLLNNXPLVWD P\|V \KGLVW\VWHQ YlOLOOl ¾ Lempäälän TyÜväenyhdistys ry esittää, että SDP käynnistää puoluekokousvuoden 2012 aikana kansainvälisen keskustelun eurooppalaisten sisarjärjestÜjen kanssa kansainvälisen siirtojäsenyyden mahdollistamisesta, koska kansainvälisyys ja ihmisten liikkuvuus on lisääntynyt merkittävästi ja siirtojäsenyyden merkitys on siten kasvanut. Puoluehallituksen lausunto Yhdistymisvapauden kaksi puolta on oikeus liittyä ja olla liittymättä puolueisiin ja järjestÜihin. Automaattinen siirtojäsenyys on yhdistymisvapauden periaatteiden vastainen. Automaattista siirtojäsenyyttä ei aloitteessa esitetäkään, mutta jos siirtojäsenyys ei olisi automaattinen, ei siirtojäsenyysprosessi poikkea normaalista liittymisestä mitenkään. SDP:ssä ei myÜskään ole mitään jäsenyyden kestoaikaan liittyvää jäsenetua, joten siltäkään osin siirtojäsenyyden tuoma jäsenyysajan pituus ei tuo jäsenelle mitään hyÜtyä. Toisin kuin aloitteessa lukee, ei aloitetta hyväksytty vuoden 2002 puoluekokouksessa. PäätÜsesitys Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.
216
JĂ&#x201E;RJESTĂ&#x2013;TALOUSALOITTEET 193.
Esitys puolueen jäsenmaksuksi vuosiksi 2013-2014 Puoluehallituksen esitys
Jäsenmaksujen määräytymisperuste Puolueen sääntÜjen 10 § säätää jäsenmaksuista seuraavaa: ¾3XROXHRVDVWRQ MlVHQHQ RQ PDNVHWWDYD NDOHQWHULNXXNDXVLWWDLQ PllUl\W\Yl MlVHQPDNVX jonka määräytymisperusteet ja maksuluokat varsinainen puoluekokous vahvistaa. Tähän jäsenmaksuun, jota kutsutaan täydeksi jäsenmaksuksi, sisältyy puolueosaston, kunnallisjärjestÜn, piirijärjestÜn ja puolueen jäsenmaksu. Puoluevaltuusto määrää täydestä jäsenmaksusta puolueen järjestÜrakenteen eri osille tulevat maksut. Puoluevaltuusto päättää varsinaisen puoluekokouksen vahvistamien täyden jäsenmaksun määräytymisperusteiden mukaisesti puolueen täydestä jäsenmaksusta sekä puolueen ylimääräisistä jäsenmaksuista. Ensimmäinen täysi jäsenmaksu on maksettava siltä kalenterikuukaudelta, jona maksuvelvollinen on hyväksytty puolueosaston jäseneksi. Hakemuksesta voidaan puolueosaston päätÜksellä jäsenen jäsenmaksua alentaa asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisen, tyÜttÜmyyden, tilapäisen tyÜkyvyttÜmyyden tai muun sosiaalisen syyn vuoksi noudattaen puoluekokouksen vahvistamaa jäsenmaksuluokitusta. Puolueosaston jäsen, joka elää yksinomaan kansaneläkkeen varassa, voidaan hakemuksesta puolueosaston päätÜksellä vapauttaa kokonaan jäsenmaksusta. Jäsen, joka on täyttänyt 65 vuotta ja maksanut täyden jäsenmaksun vähintään 30 vuodelta tai on ollut täydestä jäsenmaksusta edellä mainituissa tapauksissa vapautettuna, on vapautettava 1. momentissa mainitusta jäsenmaksusta. Erikoistarpeisiin, kuten kokous-, vaalivalmistelu-, kurssitoiminta- ynnä muiden sellaisten kulujen peittämiseen, on puoluejärjestÜillä oikeus hankkia varoja määräämällä jäsentensä maksettavaksi ylimääräisiä jäsenmaksuja.¾ Puolueen säännÜt ovat varsin joustavat ja antavat puoluekokoukselle ja puoluevaltuustolle mahdollisuuden tehdä varsin joustavia päätÜksiä jäsenmaksusta. Edelleen yhdistyksillä on varsin monia omaan päätÜkseen liittyviä mahdollisuuksia tulla maksukyvyn perusteella jäsentä vastaan, jos jäsenmaksut osoittautuvat esteeksi jäsenyydelle. Kuluvan vuoden 2012 jäsenmaksuista on voimassa puoluevaltuuston syyskokouksen 2011 päätÜs: Jäsenmaksut 2012 luokka I
ei jäsenmaksua
luokka II
nuoret alle 25 vuotta 11.00 euroa sääntÜjen mukaisin sosiaalisin perustein alennettu jäsenmaksu 22 euroa
luokka III
½ YXRVL
luokka V
Tukijäsenmaksu omalle puolueosastolle varsinaisen jäsenmaksun lisäksi 110 euroa vuodessa jäseneltä, joiden kuukausitulo ylittää 3 500 euroa.
Kannatusjäsenmaksun alaraja on 15 euroa vuodessa.
217
Lisäksi puoluevaltuusto päätti, että jäsenmaksujen jako eri puolueorganisaatioiden kesken on seuraava: piirien osuus 50, puolueosastojen osuus 30 sekä puolueen osuus 20 prosenttia. Jäsenmaksujen kokonaiskertymät ja jäsenmaksua maksaneiden jäsenten määrät olivat päättyneellä puoluekokouskaudella seuraavat: vuosi (31.12.)
jäsenmaksuja euroina
jäseniä
maksaneita
vapaa- ja maksuvapaa jäsenet
äänioikeutetut
rästiläiset
2010
777 283.44
48 464
18 101
22 531
40 632
7 832
2011
766 574.45
47 161
17 058
22 599
39 657
7 507
yhteensä
1 543 857.89
Jäsenvelvollisuudet ja ²oikeudet tulee olla tasapainossa. Vain jäsenvelvoitteensa täyttäneet jäsenet ovat puolueessa päättäjiä. Päätösesitys Vuosina 2013-2014 ovat käytössä seuraavat jäsenmaksuluokat: luokka I
Sääntöjen mukaisilla perusteilla jäsenmaksuista vapautetut jäsenet
luokka II mukaisin
Alennetun jäsenmaksun maksavat jäsenet, joko sääntöjen perustein määrätyt jäsenet tai puoluevaltuuston erikseen määrittelemät alennusperusteet määräajaksi.
luokka III
Täyden jäsenmaksun maksavat jäsenet
luokka IV
Kannatus- ja tukimaksut
Puoluekokous edellyttää, että puoluevaltuusto ja -hallitus seuraavat tarkoin jäsenvelvoitteiden noudattamista jäsenmaksujen maksamisessa. Muilta osin noudatetaan puolueen sääntöjä jäsenmaksujen ja ylimääräisten jäsenmaksujen perimisen suhteen.
194.
Puolueen lehdistötuen tulisi mahdollistaa maakunnallisten lehtien toiminta jatkossakin Eurajoen Sosialidemokraatit ry:n aloite
Parlamentaarisin perustein jaettu lehdistötuki sisältyy nykyään yleiseen puoluetukeen. Sen tarkoituksena on edistää sananvapautta sekä tiedonvälityksen monipuolisuutta ja moniarvoisuutta. SDP on päättänyt keskittää valtiolta saamansa lehdistötuen Uutispäivä Demariin ja verkkoviestintään. Päätös koskee SDP:n seitsemää maakuntalehteä, joille on maksettu tukea yhteensä noin miljoona euroa vuodessa. Eurajoen Sosialidemokraatit ry esittää, että Suomen Sosialidemokraattisen puolueen lehdistötuki pienille, maakunnallisille lehdille palautettaisiin entiselle tasolleen tai ainakin säilytettäisiin nykyisellä tasollaan lehtien toiminnan jatkumisen mahdollistamiseksi. Puoluehallituksen lausunto SDP:n puoluehallitus teki linjauksen SDP:n viestintätuen jakamisesta kesäkuussa 2011. Päälinjaukset olivat: mahdollistaa yhden 5 kertaa viikossa ilmestyvän sanomalehden 218
julkaiseminen, sähköisen viestinnän kehittäminen ja oman puolueviestinnän resurssien lisääminen. Linjapäätökseen vaikuttavia tekijöitä ovat olleet viestinnän muutos ja näkymä tulevaan sekä SDP:n saaman viestintätuen pieneneminen vaalituloksesta ja määrärahan yleisestä supistumisesta johtuen. SDP:tä lähellä oleva sanomalehdistö on saanut alkunsa 1895 perustetusta Työmieslehdestä. Vuosikymmenten kuluessa lehdistö on laajentunut ja supistunut joko puolueen omin päätöksin tai pääasiassa ulkoisten muutosten johdosta. Muutoksia on tapahtunut myös lukijakunnan ja jäsenistön suhteessa omaan lehdistöön. Viestinnässä tapahtuva väistämätön muutos edellyttää myös SDP:n oman viestinnän ja OlKHLVHQ OHKGLVW|QVl RVDOWD HWHHQSlLQ NDWVRPLVWD 3DOXX PHQQHHVHHQ WDL µDLQDNLQ VlLO\tWlPLQHQ Q\N\LVHOOl WDVROODµ HL ROH SXROXHKDOOLWXNVHQ PLHOHVWl PDKGROOLVWD Päätösesitys Puoluekokous toteaa puolueen kesäkuussa 2011 tekemän viestintätukilinjauksen realistiseksi ja välttämättömäksi ja kannustaa kaikkia puolueen jäseniä ja kannattajia aktiivisuuteen eri medioiden käytössä. Samalla puoluekokous toivoo, että mahdollisimman moni jäsen ja tukija tilaa sekä lukee edelleen ilmestyviä sosialidemokraattisia lehtiä, julkaisutavasta riippumatta.
195.
Maaseudun työväentalot ja puolueen järjestöuudistus Visuveden Työväenyhdistys Kehitys ry:n aloite
Työväentalot maaseutupaikkakunnilla ovat edelleen kaiken järjestötoiminnan lähtökohtana, ilman niitä ei ole mitään elävää toimintamahdollisuutta pienillä paikkakunnilla mistä palvelut ja työpaikatkin katoavat. Näiden talojen ylläpidosta tulisi myös puolueen kantaa huolta vaikka ensisijaisesti huoli onkin paikallisella järjestöväellä rakennuskulttuurinsa säilyttämisestä. Puolue on edesauttanut työväentalojen korjausmäärärahojen kautta näiden talojen kunnostusta ja ne ovat nykyään suurelta osin hyvässä kunnossa. Kaikki tämä on samalla merkinnyt sitä, että talojen vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat kohonneet ennalta arvaamattomalla tavalla ja varsinainen järjestötoiminta varojen puutteessa hoidetaan sitten vasta toissijaisesti, mikäli varoja liikenee käytettäväksi esimerkiksi järjestötoiminnan kehittämiseen tai ylipäätään varsinaiseen toimintaan. Koska tilanne on hyvin monien pienien yhdistyksien kohdalla tämä, niin puolueen tulisi se tiedostaa ja luoda mahdollisuuksia todelliselle järjestöuudistukselle taloudellisessa mielessä maaseutua unohtamatta tai ennen pitkää puolueen toiminta keskittyy kaupunkien ja suurten taajamien piiriin. Visuveden Työväenyhdistys Kehitys ry esittää, että SDP ja sen toimijat kaikessa päätöksenteossa pitävät huolta riittävän rahoituksen turvaamisesta maaseudun pienille työväenyhdistyksille ja toimivat niin, että puolueen järjestöuudistus on mahdollista talojen ylläpidon ohella niissäkin yhdistyksissä, joiden kaikki tulot menevät oman kiinteistön ylläpitämiseen. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa kannetaan aiheellisesti huolta puolueosastojen resurssien riittävyydestä niin poliittiseen toimintaan kuin mahdolliseen oman työväentalon ylläpitämiseen. Suomalainen järjestökulttuuri on ollut se, että yhdistykset hankkivat pääsääntöisesti toimintansa edellytykset jäsenistöstään ja muista lähiyhteisöistä. Puolue on aikanaan keskeisesti vaikuttanut siihen, että työväentaloille kuten muillekin ns. seurantaloille on saatavissa korjausmäärärahoja. Tämän avustuksen säilyttäminen ja kehittäminen ovat välttämättömiä. 219
Puolue ei ole tukenut yhdistystasoa suoralla taloudellisella tuella. Jäsenmaksujen keskitetty perintä ja jakaminen puoluevaltuuston päättämällä tavalla on säännöllinen taloudellinen yhdysside. Muutoin puolue pyrkii luomaan kaikille yhdistyksille tasapuolisesti ja edullisesti käytettäviä palveluja ja toimintamalleja. Paikallistason toiminnan rahoitus on pääosin paikallisen toiminnan tehtävä. Yhteiskunnallista keskustelua on käyty rahoituksesta mm. kunnallisen puoluetuen kehittämiseksi. Työväentalojen käyttöpohjan laajentaminen on luonnollisin ratkaisu talojen talousongelmiin, mutta käyttöpohjan laajentaminen väestökatoa kärsivillä alueilla ei ole helppoa. Päätösesitys Puoluekokous pitää edelleen tärkeänä, että ns. seurantaloavustuksen määrärahat säilyvät riittävinä tarpeeseen nähden. Puoluekokous edellyttää, että puolueen toimintamalleja uudistettaessa huomioidaan eri tasoilla olevien järjestöjen taloudelliset mahdollisuudet hyödyntää näitä.
196.
Puolueosastojen tukeminen joissakin tilanteissa Matinkylän Sosialidemokraatit ry:n aloite
Ajoittain monet puolueosastot joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin. Tällöin on pakko periä ylimääräistä jäsenmaksua toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Esimerkiksi Espoosta on kuollut yli kymmenen osastoa 30 vuoden aikana. Matinkylän Sosialidemokraatit ry esittää, että puolueen on perustettava tukirahasto puolueosastojen toimintaa varten. Tästä rahastosta osastot voisivat anoa rahoitusta esimerkiksi seuraaviin tilanteisiin (perustelut mukaan): - juhlat, esim. 50 vuotta - yllättävä toiminnan lisäämistarve, esim. vaikuttaminen - tilapäiset rahoitusongelmat - muut pätevät syyt Puoluehallituksen lausunto Puolueosastojen toiminnan loppuminen on valtaosin seurausta poliittisen toiminnan muotojen muutoksesta ja aktiivisten järjestöihmisten vähenemisestä. Myös kuntarakenteen muutokset ovat vaikuttaneet yhdistysten toiminnan päättymisiin ja liittymisiin toisiin yhdistyksiin. Paikallistoiminnan rahoittamiseksi on aikojen kuluessa ollut esillä useita malleja. Yksi yleisimmin esillä ollut malli on ollut kunnallinen puoluetuki, mutta laajamittaiseen toteutumiseen tämä ei ole edennyt. Julkisen talouden talousongelmat varmaan vaikuttavat siihen, että asia ei lähivuosina etene. Kansan Sivistysrahastolla on maan kattava maakuntarahastoverkko, joka on osin ollut avuksi myös puolueosastojen juhlatilanteissa. Piirijärjestöillä on vaihtelevasti ollut myös kohdennettuja toimintatukia, mutta summat ovat pieniä. 3XROXHHQ MlUMHVW|WRLPLQQDQ XXGLVWDPLVHQ \KWH\GHVVl RQ LGHRLWX µWRLPLQWDWRQQLµ ²tyyppisestä avustuksesta. Asiaa kehitellään ja mahdolliselle määrärahan käytölle tehdään kevään aikana ohjeistus.
220
Päätösesitys Puoluekokous päättää, että erillistä aloitteessa mainittua tukirahastoa ei perusteta.
197.
Suomessa siirryttävä sukupuolineutraaliin puoluerahoitukseen Tölö Unga Socialister ry:n aloite
Sosialidemokraattinen liike on ollut globaalin tasa-arvotyön edelläkävijä. Sosialidemokratialla on vuosien saatossa ollut merkittävä rooli naisten ja miesten tasa-arvoongelmien politisoimisessa sekä ratkaisemisessa. Nykyisin puoluerahoituksesta tietty prosentti menee puolueiden naisliittojen työn tukemiseen. Osuutta on perusteltu naisliittojen tekemällä tasa-arvotyöllä. Hallitusneuvotteluissa 2011 sovittiin, että puoluetuesta kohdennetaan 10 prosenttia naisliittojen työhön entisen 12 prosentin sijaan. Sosialidemokratia edistyksellisenä tasa-arvoliikkeenä näkee tasa-arvotyön laajempana kuin pelkästään naisliittojen tekemänä työnä. Viime vuosina myös yhteiskunnallinen keskustelu miesten kohtaamista sukupuolittuneen yhteiskunnan ongelmista on kanavoitunut entistä voimakkaammin tasa-arvokeskusteluna ja miehet ovat järjestäytyneet omiksi tasa-arvoryhmikseen. Puolueiden tasa-arvotyötä tulee entisestään vahvistaa ja nähdä se laajempana. Siksi puoluerahoituksen 10 %:ia tulee jatkossa kohdentaa puolueiden yleisen tasa-arvotyön tukemiseen sekä nähdä feminismi laajempana sukupuolittuneen yhteiskunnan purkamiseen tähtäävänä tavoitteena. Tölö Unga Socialister ry esittävät SDP:n puoluekokoukselle, että Suomessa on siirryttävä sukupuolineutraaliin puoluerahoitukseen siten, että puoluetuesta naistoimintaan kohdennettava 10 prosenttia on jatkossa kohdennettava puolueiden yleiseen tasa-arvotyöhön.
198.
Suomessa on siirryttävä laaja-alaista tasa-arvotyötä tukevaan puoluerahoitukseen Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite
Sosialidemokraattinen liike on ollut globaalin tasa-arvotyön edelläkävijä. Sosialidemokratialla on vuosien saatossa ollut merkittävä rooli niin naisten ja miesten tasa-arvoongelmien politisoimisessa sekä ratkaisemisessa, kuin muun tasa-arvotyön tukemisessa muun muassa erilaisten vähemmistöjen aseman vahvistamiseksi. Nykyisin puoluerahoituksesta tietty prosentti menee puolueiden naisliittojen työn tukemiseen. Osuutta on perusteltu naisliittojen tekemällä tasa-arvotyöllä. Hallitusneuvotteluissa 2011 sovittiin, että puoluetuesta kohdennetaan 10 prosenttia naisliittojen työhön entisen 12 prosentin sijaan. Sosialidemokratia edistyksellisenä tasa-arvoliikkeenä näkee tasa-arvotyön laajempana kuin pelkästään naisliittojen tekemänä työnä. Viime vuosina myös yhteiskunnallinen keskustelu miesten kohtaamista sukupuolittuneen yhteiskunnan ongelmista on kanavoitunut entistä voimakkaammin tasa-arvokeskusteluna ja miehet ovat järjestäytyneet omiksi tasa-arvoryhmikseen. Lisäksi laaja-alainen joukko muita tasa-arvokysymyksiä kaipaa puolueilta erityishuomiota ja myös niihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi tehtävään työhön kohdennettuja taloudellisia voimavaroja. Puolueiden tasa-arvotyötä tulee entisestään vahvistaa ja nähdä se nykyistä laajemmin. Siksi puoluerahoituksen 10 %:ia tulee jatkossa kohdentaa puolueiden yleisen tasaarvotyön tukemiseen sekä nähdä feminismi laajempana sukupuolittuneen yhteiskunnan purkamiseen tähtäävänä tavoitteena.
221
Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että Suomessa on siirryttävä sukupuolineutraaliin puoluerahoitukseen siten, että puoluetuesta naistoimintaan kohdennettava 10 prosenttia on jatkossa kohdennettava puolueiden yleiseen tasa-arvotyöhön. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 197-198 Puoluetuki on ollut käytössä vuodesta 1968 alkaen. Puoluetuen käyttötarkoitusta on avustusten jaossa vuosien mittaan valtion toimesta ohjattu määrittämällä, millaiseen käyttöön sitä on ainakin ohjattava. Puoluetuen yleinen käyttötarkoitus on eduskuntapuolueiden tukeminen puolueiden yleisohjelman ja sääntöjen mukaiseen toimintaan. Selkeästi poisrajattu käyttökohde ovat riskisijoittaminen. Valtio määritti aikanaan, että puoluetuesta tulee käyttää määräosa piirijärjestöjen, naistoiminnan ja kv-toiminnan tukemiseen. 2000-luvun alkuvuosina kv-toiminnan määräosa poistettiin, koska katsottiin, että on kunkin puolueen oma asia, miten kv-toiminta eri puolueissa järjestetään. Puoluetoiminnan järjestämistä säätelevät useat eri lait sekä myös erillinen puoluelaki ja lait puolue- ja vaalirahoituksen julkisuudesta. Puolueiden taloudenpito on kansalaisjärjestöistämme julkisinta. Jossakin tilanteissa voi olla myös vaarana se, että julkinen valta omalla kontrollillaan ja ohjeillaan alkaa liikaa ohjata puolueiden toimintaa. Kansanvallan ytimessä olevina organisaatioina puolueiden autonomia tulisi olla mahdollisimman laaja. Päätösesitys Puoluekokous on sitä mieltä, että puoluetuen käyttö puolueen sisällä tapahtuu mahdollisimman laajasti puolueen omien päätösten, yleisohjelman ja sääntöjen pohjalta.
199.
Lisää henkilöstöresursseja Uudellemaalle ja Helsinkiin Tölö Unga Socialister ry:n aloite
Uudenmaan ja Helsingin piirien alueella elää jo yli neljäsosa suomalaisista. Alueelta valitaan yhteensä 55 kansanedustajaa. Kuitenkaan SDP ei ole sijoittanut henkilöstöresursseja tälle alueelle samoissa määrin. Vaalit ratkaistaan mitä suurimmissa määrin tällä alueella, ja pääkaupunkiseudulla tehty politiikka heijastuu keskimääräistä enemmän myös valtakunnan tasolle. Siksi puolueen pitäisi sijoittaa lisää työvoimaresursseja vaalien kannalta strategisille alueille. Tölö Unga Socialister ry esittää SDP:n puoluekokoukselle, että SDP huomioi henkilöstöresurssien suuntaamisessa alueen väkimäärän. Uudenmaan ja Helsingin piireihin panostetaan lisäresursseja puolueen kokonaisetu huomioiden. Puoluehallituksen lausunto Puolueen keskustoimiston palveluksessa on 15 henkilöä ja piirijärjestöissä 2-1 henkilöä/piiri. Vaalikohtaisesti on voinut olla 2-4 ylimääräistä vaalityöntekijää. Puoluetoimiston henkilökunta suuntaa työpanoksensa koko puolueen käyttöön. Helsinki ja Uusimaa hyötyvät puoluetoimiston henkilökunnasta välillisesti hieman siten, että yleensä kaikki puoluetoimiston työntekijät ovat Helsingin tai Uudenmaan piirijärjestöjen jäseniä. Vaalikampanjakohtaisesti on tätä aloitteessa mainittua väestöllistä asetelmaa huomioitu suuntaamalla toiminnallista ja taloudellista painopistettä kunkin vaalin kannalta tärkeimmille alueille. 222
Helsinki ja Uusimaa ovat oman varainhankintansa osalta useimpia muita piirejä paremmassa asetelmassa. Puolue on pyrkinyt säilyttämään alueelliset toimintamahdollisuudet kaikissa piireissä. Puolueen välittÜmien palkkalaisten ohessa Helsingin ja Uudenmaan alueella on muuta maata runsaammin erilaisia poliittisia avustajia niin hallitus- kuin eduskuntaryhmälläkin. PäätÜsesitys Puoluekokous toteaa, että puoluehallituksen ja viime kädessä puoluevaltuuston on vuosittain puolueen talousarvion päättämisen yhteydessä huomioitava alueellinen tasapuolisuus sekä kannatuksen kehittymiseen liittyvät kulloinkin vaikuttavat tekijät.
200.
Puolueen nuorisojäsenmaksu poistettava
Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
9XRQQD 6'3 Q QXRULVRMlVHQPDNVX ROL ½ YDUVLQDLVHQ MlVHQPDNVXQ ROOHVVD ½ Puolueosastoille tilitetään näistä maksuista 30 %. Osastojen puolueelta osoitetut tulot nuorista jäsenistään ovat siis noin 1/5 normaalia jäsenmaksua maksavaan henkilÜÜn verrattuna. Tämä aiheuttaa etenkin keski-iältään nuorille osastoille toimintaresurssien vajausta. SDP tarvitsee lisää nuoria jäseniä. Heitä on helppo saada mukaan matalan kynnyksen toimintaan panostaviin, keski-iältään nuoriin osastoihin. Nykyisellään nuoriso-osastot kuitenkin kärsivät yllä mainituista seikoista johtuvista alhaisista jäsenmaksutuotoista. Tämä puolestaan hankaloittaa mielekkään toiminnan järjestämistä. Puolueen jäsenellä on jo nyt käytÜssään mahdollisuus anoa jäsenmaksuunsa alennusta osaston säännÜissä määrättyjen perusteiden täyttyessä ja puolueosaston johtokunnan hyväksyessä anomuksen riippumatta iästään. Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että SDP luopuu nuorisojäsenmaksusta. Puoluehallituksen lausunto Puoluevaltuustolla on jäsenmaksuista päätettäessä mahdollisuus menetellä aloitteessa mainitulla tavalla. Jäsenmaksujen vaikutuksesta jäsenyyteen on ristikkäisiä mielipiteitä. Aloitteessa mainittuun ongelmaan, että jäsenmaksutuloja ei nuorisojäseniä olevassa yhdistyksessä ole, on myÜs se ratkaisu, että yhdistys päättää ylimääräisestä jäsenmaksustaan. PäätÜsesitys Puoluekokous toteaa, että sääntÜjen mukaan jäsenmaksujen suuruudesta päättäminen kuuluu puoluevaltuuston tehtäviin ja viittaa muilta osin päätÜkseen puolueen jäsenmaksuista kaudelle 2013-2014.
201.
SDP:n piirijärjestÜjen tuettava nuoriso- ja opiskelijaosastoja Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
Sosialidemokraattisen puolueen kannatus nuorten keskuudessa on vähäistä ja se laskee edelleen. Kehitys on saatava kääntymään mahdollisimman pian. Parhaiten se onnistuu nuorten oman toiminnan kautta.
223
Nuorten ja opiskelijoiden toimintaa on tuettava erityisesti SDP:n piirijärjestöjen toimesta. Paremmilla resursseilla pystytään järjestämään aktiivisempaa toimintaa ja saamaan mukaan uusia nuoria osallistumaan sekä politiikan tekoon että kampanjointiin. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP velvoittaa piirijärjestöjä tukemaan alueidensa nuoriso- ja opiskelijaosastoja. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa kiinnitetään huomiota tärkeään tulevaisuuden kysymykseen. Yhteistyön tehostamista opiskelijayhdistysten sekä piiri/kunnallisjärjestöjen kesken on parannettava. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen ideaan, mutta korostaa samalla, että tuki tarkoittaa taloudellisen tuen ohella myös toiminnallista panostusta.
202.
Alle 25-vuotiaiden alempi jäsenmaksuluokka koskemaan myös päätoimisia opiskelijoita Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite
Puolueen alle 25-vuotiaita koskeva alennettu jäsenmaksuluokka tulee ulottaa koskemaan myös päätoimisia opiskelijoita iästä riippumatta. Tällä hetkellä yli 25-vuotiaiden puolueeseen liittyvien opiskelijoiden on haettava erikseen alennusta jäsenmaksuun sosiaalisin perustein. Se, ettei puolueella ole suoraan opiskelijoille tarkoitettua alennettua jäsenmaksuluokkaa saattaa viivyttää 25 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden liittymistä puolueeseen jo opiskeluaikana, tai pahimmillaan johtaa siihen, etteivät nämä tule liittyneeksi lainkaan. Yli 25-vuotiaiden opiskelijoiden velvoittaminen hakemaan jäsenmaksuun alennuksia sosiaalisiin syihin vedoten saattaa nostaa kynnystä liittyä puolueeseen ja lisäksi prosessi aiheuttaa turhaa työtä puolueosastoille. Puolueen tulisi hyödyntää opiskeluaikana heräävä kiinnostus politiikkaa ja sosialidemokratiaa kohtaan, ja opiskelijajäsenmaksuluokan käyttöönotto olisi askel oikeaan suuntaan. Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry esittää, että SDP ottaa käyttöön opiskelijajäsenmaksuluokan. Puoluehallituksen lausunto Nuoriso- ja opiskelijapainotteisten yhdistysten jäsenmaksuun suhtaudutaan hyvinkin eri tavalla. Puoluekokoukselle tehdyssä toisessa aloitteessa (Herttoniemen Sos.dem. Nuoret) on tähän aloitteeseen nähden toinen näkökulma. Puoluehallitus on tehnyt puoluekokoukselle esityksen yhtenäisjäsenmaksusta, joka antaa puoluevaltuustolle melko väljän tilan määritellä erilaisia jäsenmaksuja. Aloitteessa esitetään uuden maksuluokan perustamista, joka ei perustu ikään vaan opiskeluun. Jo nyt sääntöjen mukaan yhdistyksellä on mahdollisuus sosiaaliseen tilanteeseen liittyen alentaa yli 25-vuotiaiden opiskelijoiden jäsenmaksua. Päätösesitys Puoluekokous ei yhdy tehtyyn aloitteeseen.
224
203.
SDP-perheen omaisuuden hallinta ja verkkomarkkinointi Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite
Sosialidemokraattinen järjestöperhe on laaja ja monipuolinen. Meillä on aktiivisesti toimivia perusosastoja ja nääntyneitä osastoja. Osastoilla on omaisuutta ja varoja vaihtelevasti. Osastoilla on myös hyvin erilaiset valmiudet pitää omaisuutensa kunnossa. Työväentalojen verkosto on laaja ja monessa osastossa tehdään arvokasta työtä talojen kunnon säilyttämiseksi. Luvattoman monet talot ovat kuitenkin hyvin vähällä käytöllä. Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää, että SDP perustaisi keskitetyn nettiportaalin, jonka kautta työväentaloja markkinoitaisiin ulkopuolisille. Ja että kampanjoisimme yhdessä, jotta työväenliikkeen järjestöt käyttäisivät työväenliikkeen tiloja tapahtumissaan. Näin pitäisimme rajalliset taloudelliset resurssit paremmin omissa käsissämme. Puoluehallituksen lausunto Idea puolueyhteisön omistuksessa olevien tilojen yhteismarkkinoinnista on hyvä. Jossakin määrin tätä yhteistä markkinointia jo tapahtuukin ja Työväentalojen Liitto on tässä merkittävänä apuna. Suomen Kotiseutuliitto ylläpitää jo seurantaloportaalia, jossa valtaosa sdtyöväentaloista on mukana. Tämä on erittäin suositeltava paikka ja toimii hyvin tilojen hakukanavana. Päätösesitys Puoluekokous edellyttää, että puolueen nettitoimintaa kehitettäessä aloitteessa mainittu näkökohta huomioidaan. Puoluekokous ei kuitenkaan velvoita erillisen nettiportaalin perustamista.
225
SÄÄNTÖALOITTEET 204.
Puoluehallituksen jäsenmäärä
Seinäjoen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry:n aloite
Poliittinen päätöksenteko on muuttunut entistä nopeampitempoiseksi. Päätöksiä joudutaan tekemään nopeallakin aikataululla. SDP:n puoluehallituksen tulee olla se toimintakykyinen päätöksentekofoorumi, josta SDP:n politiikkaa johdetaan. Kyetäkseen aitoon poliittiseen johtamiskulttuuriin puoluehallituksen kokoonpano jäsenmäärältään tulee olla nykyistä oleellisesti pienempi, eikä sen tule perustua pelkkään aluemandaattiajatteluun. Puoluekokouksen valintamahdollisuudet vaikuttamiseen kasvavat, kun kokous voi aidosti päättää siitä ketkä puolueen politiikasta seuraavan puoluekokouskauden vastaavat. Seinäjoen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry esittää, että SDP:n puoluehallituksen jäsenmääräksi vahvistetaan 10 jäsentä. Puoluehallituksen lausunto Puolueen sääntöjen 4 Q PXNDDQ µ3XROXHHQ ODLQ PXNDLVHQD KDOOLWXNVHQD MD SROLLWWLVHQ toiminnan johtoelimenä on puoluehallitus, johon kuuluu varsinaisen puoluekokouksen erikseen valitsemien puheenjohtajan, puoluesihteerin ja kolmen varapuheenjohtajan lisäksi 10-13 muuta jäsentä. Näistä vähintään yhden on oltava jäsenenä Suomenruotsalaisiin Sosialidemokraatteihin kuuluvassa puolueosastossa. Jos ehdokkaita puheenjohtajan tai puoluesihteerin vaaliin on asetettu enemmän kuin kaksi, on vaali toimeenpantava suljettua lippuäänestystä käyttäen siten, että ellei ensimmäisessä vaalissa kukaan ehdokkaista saa enempää kuin puolet annetuista äänistä, toimeenpannaan toinen vaali, jossa ehdokkaina voivat olla ne kaksi henkilöä, jotka ensimmäisessä vaalissa ovat saaQHHW HQLWHQ llQLl 7RLVHVVD YDDOLVVD HQLWHQ llQLl VDDQXW RQ WXOOXW YDOLWXNVL µ Tähän kokoukseen ei ole valmisteltu sääntöjen muuttamista. Puoluehallituksen jäsenmäärä on arvioitava seuraavan sääntöuudistuksen yhteydessä. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että tässä puoluekokouksessa ei tehdä sääntömuutoksia. Aloite huomioidaan, kun puolueen sääntöjä seuraavan kerran ollaan muuttamassa.
205.
SDP:n sääntömuutoksen valmistelun aloittaminen Lempäälän Työväenyhdistys ry:n aloite
Sosialidemokraattisen puolueen sääntöjen mukaan puoluekokous kutsutaan koolle kahden vuoden välein. Aikaisemmin kokoukset olivat kolmen vuoden välein. Lempäälän Työväenyhdistys ry esittää, että vuoden 2012 puoluekokouksen jälkeen käynnistetään keskustelu puolueen säännöistä, jotta puolue voisi palata kolmivuotiseen puoluekokousjaksoon. Kokousten ajankohta sekä kokousedustajien määrä pidettäisiin nykyisenä. Kolmivuotinen jakso mahdollistaa sen, että välivuosina voidaan toteuttaa enemmän jäsenistölle kohdistettuja, teemallisia, valtakunnallisia seminaareja sekä järjestöpäiviä ajankohtaisista, yhteiskuntaa ja sosialidemokraattista jäsenistöä että järjestökenttää kiinnostavista asioista. Uudet ja nuoret jäsenemme tarvitsevat näitä yhteisiä ja yhteisöllisiä keskustelun mahdollisuuksia. Pitkään mukana olleet voivat näissä tapaamisissa toimia uusien voimien tutoreina. Lisäksi tämä mahdollistaisi nykyistä laajemmin puoluetoimiston henkilöstön jalkautumisen kentälle. Puoluekokouksesta toiseen valmistautuminen rajaa voimakkaasti kenttätyöhön kohdistuvia resursseja. Sähköisellä viestinnällä ei voida kokonaan korvata jäsenistön ja järjes-
226
töjen parissa tehtävää työtä. Yhteisiä tapaamis- ja keskustelutilaisuuksia ja niiden vaihtoehtoisia toteuttamismalleja tarvitaan nykyistä enemmän. Aloitetta tukee myös se, että Sosialidemokraattinen Naisliitto päätti liittokokouksessaan 26-27.11.2011 sääntömuutoksesta, jossa palataan takaisin kolmivuotiseen liittokokouskauteen pääosin edellä mainituin perustein. Lempäälän Työväenyhdistys ry esittää, että vuoden 2012 puoluekokouksen jälkeen käynnistetään keskustelu ja valmistelu puolueen säännöistä, jotta puolue voisi palata kolmivuotiseen puoluekokousjaksoon. Kokousten ajankohta sekä kokousedustajien määrä pidettäisiin nykyisenä.
206.
Puolueen säännöt päivitettävä 2000-luvulle Joensuun Työväenyhdistys ry:n aloite
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue on kautta historiansa ollut kansanliike, joka on kerännyt piiriinsä tasa-arvoa ja yhteiskunnallisia uudistuksia ajavia kansalaisia. Myös puolueen organisaatio ja säännöt juontavat juurensa historiallisiin vaiheisiin, joita ovat sävyttäneet vahva paikallistoiminta ja suuri määrä aktiivisia toimijoita. 2000-luvulle tultaessa osallistumiskulttuuri ja politiikan tekemisen edellytykset ovat muuttuneet. Sähköistynyt tiedonvälitys on avannut aivan uusia mahdollisuuksia, mutta asettanut samalla haasteen saada kaikki liikkeen piirissä toimivat uuden tiedotuksen piiriin. Ihmiset lähtevät mukaan politiikkaan vaikuttaakseen yhteiskunnan kehitykseen. Nykyisessä organisaatiorakenteessa asioista joudutaan keskustelemaan ja päättämään monia kertoja, kun esimerkiksi samoja kunnallispolitiikan kysymyksiä käsitellään ensin puolueosastossa, sitten kunnallisjärjestössä ja sen jälkeen vielä kunnanhallitus-, valtuusto- ja lautakuntaryhmissä. Vaikka elävä elämä on tuottanut erilaisia sovelluksia, on sääntöjä tietysti noudatettava. Kuntaliitokset tuovat vielä oman lisähaasteensa. Tuloksena on helposti toimijoiden turhautuminen sisäiseen byrokratiaan ja luopuminen politiikasta ja puoluetoiminnasta. Tämän vuoksi järjestörakenne ja säännöt on saatettava ajan tasalle. Joensuun Työväenyhdistys ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen, puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen aloittamaan pikaisesti sääntöuudistuksen, jonka avulla päästään jäsenten vaikuttamismahdollisuudet mahdollisimman hyvin turvaavaan järjestörakenteeseen. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 205-206 Tähän puoluekokoukseen ei ole valmisteltu sääntöjen muuttamista. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että asia tulee arvioitavaksi seuraavan sääntömuutoksen yhteydessä.
207.
Puoluekokouskausi kolmivuotiseksi Seinäjoen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry:n aloite
SDP:n puoluekokous on luonteeltaan työkokous, jossa puolueen politiikkaa linjataan pitkälle tulevaisuuteen. Puoluekokouksessa käsiteltävät ohjelma-asiakirjat ovat olleet ennen kokousta laajasti puolueosastojen käsittelyssä. Kaksivuotinen puoluekokouskausi on liian nopearytminen asioiden perusteelliselle valmistelulle ja kenttäkäsittelylle.
227
Pitkäjänteisyyden takaamiseksi ohjelmatyössä ja puoluejohdon mahdollisuuksiin ohjelmien toteuttamisessa on tärkeää, että puoluekokouskausi muutetaan jatkossa kolmevuotiskaudeksi. Seinäjoen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry esittää, että SDP:n puoluekokoukset järjestetään jatkossa joka kolmas vuosi.
208.
Puoluekokous jatkossa joka kolmas vuosi Kankaanpään Työväenyhdistys ry:n aloite
Puoluekokousten pitäminen joka toinen vuosi ei ole nykyisten kokemusten perusteella kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Kankaanpään Työväenyhdistys ry esittää, että puoluekokous järjestettäisiin jatkossa joka kolmas vuosi.
209.
Puoluekokousten väli 3-4 vuodeksi Laukaan Demarit ry:n aloite
Kaksi vuotta on osoittautunut liian lyhyeksi aikaa edellisten päätösten omaksumiseen ja uuteen puoluekokoukseen valmistautumiseen. Lisäksi ainakin vuosi 2011 on liiankin täynnä kahdet vaalit huomioon ottaen. Lisäksi puolueen taloudelliset varat ja henkilöstöresurssit tulisi suunnata mieluummin yhdistysten avustamiseen vaaleissa kuin kaksivuosittain kokousten valmisteluun. Julkisuusarvoa puolueen sanomalle voi saada myös puoluevaltuuston kokouksissa, jos ne siten valmistellaan. Laukaan Demarit ry esittää, että puoluekokousten välivuodet palautetaan 3-4 vuodeksi.
210.
Puoluekokousväli turhan lyhyt Länsi-Porin Sosialidemokraatit ry:n aloite
On demokratiaa, että asioista päätetään isolla joukolla säännöllisesti, mutta ei liian tiuhaan. Poliittisten suuntaviivojen nopea arviointi ja muokkaus eivät anna rauhaa keskittyä tehtyjen päätösten jalkauttamiseen kunnolla eikä uusien perinpohjaiseen valmistautumiseen. Kyse on myös taloudellisesta rasituksesta. Länsi-Porin Sosialidemokraatit ry esittää, että puoluekokousväli muutetaan takaisin kolmeen vuoteen.
211.
Puoluekokouskausi kolmivuotiseksi
Oulun Sosialidemokraattinen Piiri ry:n aloite
SDP:n vuoden 2008 puoluekokouksessa päätettiin siirtyä kaksivuotiseen puoluekokouskauteen. Kokemustiedon perusteella nykyinen puoluekokousrytmi on osoittautunut taloudellisesti ja toiminnallisesti raskaaksi. Käytetyt resurssit voidaan käyttää tehokkaammin toimintaan. Puoluekokousten välillä voisi olla tulevaisuuskongressi. Oulun Sosialidemokraattinen Piiri ry esittää, että SDP:n puoluekokouskausi olisi kolmivuotinen.
228
212.
Puoluekokouskausi kolmevuotiseksi Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite
SDP:n puoluekokouskausi on viimeisimmän sääntömuutoksen jälkeen ollut kaksi vuotta. Vuoteen 2008 kausi oli kolme vuotta. Muutosta perusteltiin jäsendemokratian lisäämisellä ja politiikan tahdin tiivistymisellä, jolloin pitäisi olla useammin koolla ottamassa kantaa. Kahden vuoden kaudet ovat kuitenkin raskaita perusjärjestötyölle, joka nykyisellään on pelkää vaalia ja puoluekokoukseen valmistautumista ilman, että puoluekokouksen päätökset ehdittäisiin kunnolla viedä käytäntöön paikallistasolla. Puoluekokoukset ovat myös taloudellisesti rasittavia jokaisella puolueorganisaatiotasolla. Puoluekokouskautta pidentämällä saataisiin enemmän rahaa esimerkiksi paikallistyöhön. SDP:n kannatusta ei saada nousuun puoluekokouksia istumalla vaan elävällä, ulospäin suuntautuvalla, aatteellisella kenttätyöllä mihin riittää kolme vuoden välein pidettävä puoluekokous. Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen valmistelemaan sääntömuutosesityksen vuoden 2014 puoluekokoukselle, jossa puoluekokous kausi muutetaan kolmivuotiseksi. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 207-212 Hämeenlinnan kokouksessa muutettiin puoluekokouskaudet kaksivuotisiksi, jolloin myös edustajien määrää kasvatettiin 350:stä viiteensataan. Päätösesitys Puoluekokous ei käsittele tässä kokouksessa sääntöjen muutoksia. Aloitteet huomioidaan seuraavan kerran puolueen sääntöjä uudistettaessa.
213.
Vapaajäsenyys pois puolueen säännöistä
Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. yhdistys ry:n aloite
Esitämme käsitteen vapaajäsen poistamista puolueen säännöistä. Puolueella on tällä hetkellä noin 25 500 maksavaa jäsentä ja noin 19 700 vapaajäsentä. Tämän lisäksi perusjärjestöjen esittämiä sosiaalisista syistä maksuvapaita on 2900 ja kunniajäseniä 150. Ennusteen mukaan jäsenmaksua maksamattomat ovat nousemassa puolueessa enemmistöksi. Tämä on luonut yleisen yhdistyskäytännön kannalta kestämättömän tilanteen. Perustelut vapaajäsenyydelle ovat ajalta, jolloin eläkejärjestelmät puuttuivat tai olivat hyvin puutteellisia ja ihmisten elinikä sekä elintaso nykyistä oleellisesti alempi. Kuluvalla vuosikymmenellä keskimääräinen työeläke on 1600 euroa, eläkeläiset ovat suuri omistava väestöryhmä ja eliniän ennuste lähenee 80 vuotta. Ehdotamme, että jäsenmaksuista vapaita olisivat vastaisuudessa vain kunniajäsenet ja ne, joita perusjärjestöt sosiaalisin perustein ehdottavat. Toimintamme tarvitsee tulevaisuudessa täyden tuen ja aktiivista toimintaa kaikilta niiltä, jotka tahtovat edistää sosialidemokratiaa. Työstä paremman Suomen ja maailman hyväksi ei voi olla vapaa iän tai toimintavuosien perusteella. Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. yhdistys ry esittää, että käsite vapaajäsen poistetaan puolueen säännöistä. Jäsenmaksuista vapaita olisivat vastaisuudessa vain kunniajäsenet ja ne, joita perusjärjestöt sosiaalisin perustein ehdottavat.
229
Puoluehallituksen lausunto Puolueen jäsenmaksuista säädetään sääntöjen pykälässä 10. Vapaajäsenyyteen liittyvää sääntömuutosta on viime kokouksissa käsitelty, jolloin Tampereella vapaajäsenyyden ikärajaa nostettiin 60 vuodesta 65 vuoteen. Tällöin esityksenä oli myös vapaajäsenyyden poistaminen, mutta se ei menestynyt kokouksessa. Tämän puoluekokouksen asiana on myös puolueen yhtenäisjäsenmaksusta päättäminen. Puolueen sääntöjen mukaan jäsenmaksuluokituksen tekee puoluekokous ja jäsenmaksun suuruuden päättää puoluevaltuusto. Jäsenmaksuesityksessä puoluekokoukselle on puoluehallitus pyrkinyt siihen, että puoluevaltuustolla on suuri liikkumavara jäsenmaksupäätösten osalta. Ikä-, sosiaaliset ja muut tekijät voidaan hyvin huomioida valtuuston päätöksissä. Vapaajäsenten osalta jo nyt useissa piireissä peritään vapaaehtoisuuteen liittyviä maksuja. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että vapaajäsenyys on sääntöjen mukainen asia ja säännöt eivät ole tässä kokouksessa käsiteltävänä asiana. Muilta osin puoluekokous viittaa päätökseensä jäsenmaksuista.
214.
Vaalikelpoisuus edustajistojen vaaleissa Suoraman Työväenyhdistys ry:n aloite
Puolueen sääntöjen 19 § sanotaan, että jäsenäänestyksessä on vaalikelpoinen ja äänioikeutettu jokainen puolueosaston jäsen, joka on maksanut hänelle kuuluvan jäsenmaksun liittymiskaudelta ja sitä seuranneilta äänestystä edeltäneiltä vähintään kolmelta kuukaudelta tai on vapautettu jäsenmaksusta taikka on vapaajäsen. Suoraman Työväenyhdistys ry ehdottaa, että asiaa laajennetaan koskemaan myös erilaisia edustajiston vaaleja, jotka ovat puolueen sisäisiä. Näitä ovat esimerkiksi jäsenmäärän mukaan valittavat kunnallisjärjestöjen edustajistojen paikat. Paikallisesti on tulkinnallisia erimielisyyksiä siitä, voidaanko nV µUlVWLOlLVHWµ HOL HL-äänioikeutetut olla mukana lukumääräisesti silloin, kun erilaisia edustajistojen valitaan ja niiden voimasuhteita mitataan. Edustuston perustana tulee siis olla muutoinkin äänivaltaiset jäsenet. Asiaan on syytä kiinnittää huomiota, koska se antaa tilaisuuden keinotella jäsenistön kautta voimasuhteilla. Toisaalta asian lisääminen puolueen sääntöihin paitsi luo tarkat ohjeet asialle, myös tiivistää ja tarkentaa jäsenistöstä huolehtimista ja heidän pysymistään aktiivisina puolueen jäseninä. Suoraman Työväenyhdistys ry esittää, että puolueen sääntöpykälän 19 § tai muu vastaava pykäläkohta muutetaan niin, että jäsenäänestyksessä ja edustajistoja valittaessa on vaalikelpoinen ja äänioikeutettu /mukaan laskettava jokainen puolueosaston jäsen, joka on maksanut hänelle kuuluvan jäsenmaksun liittymiskaudelta ja sitä seuranneilta äänestystä tai jäsenmäärän mukaista edustajisto- tms. valintaa edeltäneiltä vähintään kolmelta kuukaudelta tai on vapautettu jäsenmaksusta taikka on vapaajäsen. Puoluehallituksen lausunto Aloitteen mukainen menettely sisältyy nykyisiin voimassa oleviin puolueen sääntöihin. Päätösesitys Aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
230
215.
Puolueen puheenjohtajan valinta jäsenäänestyksellä Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
SDP on laaja kansanliike, jossa seinien tulee olla leveällä ja katon korkealla. Puolueen puheenjohtaja on se kokoava voima, jonka johdolla yhteisiä tavoitteita ajetaan. Puolueen puheenjohtajan valitseminen jäsenvaalilla antaisi jokaiselle puolueen jäsenelle mahdollisuuden vaikuttaa puolueen linjaan. Tämä lisäisi olennaisesti puolueen jäsenten suoria vaikutusmahdollisuuksia ja sitä kautta puolueeseen kuulumisen mielekkyyttä. SDP:ssä jokaisella jäsenellä on oltava merkitystä. Tiedonvälityksellinen vallankumous on tarkoittanut erityisiä haasteita puolueemme järjestörakenteelle, joka on peräisin yli sadan vuoden takaiselta ajalta. Puoluekokous ei enää ole entisessä roolissaan puolueemme poliittisen linjakeskustelun keskeisimpänä foorumina, vaan kansanliikkeemme käy piirissään keskustelua entistä enemmän median välityksellä. Perinteinen puolueosasto- ja muu järjestötoiminta on edelleen merkittävä kanava vaikuttaa SDP:n linjaan, mutta nykyisessä tietoyhteiskunnassa puolueen jäsenyyteen tulee liittyä myös suorempia vaikutusmahdollisuuksia. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP:n sääntöjä muutetaan siten, että puolueen puheenjohtaja valitaan jäsenäänestyksellä.
216.
Puolueen puheenjohtajan valinta jäsenäänestyksellä Tampereen Työväenyhdistys r.y:n aloite
Tampereen Työväenyhdistys uudistaa aloitteensa avoimuuden lisäämiseksi puoluejohdon valintaan. Sosialidemokraattisella puolueella on ansiokas historia maamme demokraattisen kehityksen rakentamisessa. Puolueen toiminta on myös järjestetty mahdollisimman demokraattisesti. Nykykehitys on kuitenkin johtanut siihen, että puolueenkin tulee tarkastella omia toimintatapojaan ja kehittää niitä paremmin vastaamaan tämän päivän tarpeisiin ja haasteisiin. Iso järjestötoimintaan liittyvä haaste tällä hetkellä on, saada puolueen jäsenyydestä tarpeeksi houkutteleva ja motivoida jäseniä osallistumaan. Puolueen aleneva jäsenmäärä kertoo selvän viestin nykytilasta. Puolueen puheenjohtajan valinta on yksi keskeisimmistä puolueen päätöksistä. Puheenjohtajan valinta vaikuttaa koko puolueen kehitykseen ja puolueen menestyksen myötä koko Suomen kehitykseen. Puolueen puheenjohtajan tulee edustaa koko jäsenistöä. Puolueen puheenjohtajan valinta jäsenäänestyksellä vahvistaisi SDP:n demokraattista luonnetta. Jäsenyys saisi uuden ulottuvuuden ja antaisi jäsenille suoran vaikutusmahdollisuuden. Jäsenäänestys antaisi puheenjohtajalle parhaat mahdolliset edellytykset johtaa puoluetta, koska silloin puheenjohtajalla olisi takanaan jäsenistön suora tuki. Tampereen Työväenyhdistys r.y. esittää, että SDP:n sääntöjä muutetaan siten, että puolueen puheenjohtaja valitaan suoralla jäsenäänestyksellä. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 215-216 Hämeenlinnan puoluekokouksessa käsiteltiin runsas määrä aloitteita, joissa esiin tuotiin mm. puoluejohdon valintaa neuvoa-antavalla jäsenäänestyksellä. Yhdistyslain 23 §:n mukaan yhdistyksen, tai jos säännöissä on niin määrätty, valtuutettujen kokouksessa on päätettävä mm. hallituksen tai sen jäsenen valitsemisesta tai erottamisesta. Tämä perusteella yhdistyksen johtohenkilöitä ei voida valita jäsenäänestyksellä. Sen sijaan laki mahdollistaa neuvoa-antavat jäsenäänestykset. 231
Sääntöjen puitteissa puoluevaltuustolla on valta päättää jäsenäänestysten järjestämisestä muissa kuin säännöissä erikseen mainituissa tapauksissa. Tämä tarkoittaa myös puoluejohdosta käytävää neuvoa antavaa jäsenäänestystä. Puoluekokous muodosti tuolloin selkeän kantansa, että puheenjohtaja valitaan puoluekokouksessa. Päätösesitys Puoluekokous toteaa, että tässä kokouksessa puolueen sääntöjä ei olla muuttamassa. Nykyisten sääntöjen mukaan puoluevaltuustolla on oikeus harkintansa mukaan järjestää jäsenäänestyksiä.
232
OHJELMA-ALOITTEET 217.
Utarbeta ett jämställdhetspolitiskt program för SDP Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:s motion
Socialdemokratin utgår ifrån jämlikhet. Alla människor har lika värde och samhället skall byggas så att jämlikhet uppnås. I partiprogrammet säger vi: µ9DU RFK HQ EnGH NYLQQD RFK PDQ VND KD MlPOLN P|MOLJKHW WLOO välstånd, trygghet och beslutsfattande i arbetet, inom familjen och i hela samhället. Bildning ger människan förutsättningar att förverkliga sig själv och behärska sitt liv. Samhället måste vara stabilt och tryggt, för att människorna och samhället, männen och kvinnorna jämlikt ska kunna planera sin framtid och utvecklas. För socialdemokratin är lagar och avtal redskap i framstegen för att lösa samhällskonflikter och rasera RMlPOLNKHWHQ µ Jämlikheten omfattar även jämlikhet mellan könen dvs. jämställdhet. Jämställdhet är ett mål för socialdemokraterna. Men enligt de nu gällande partiprogrammen analyseras inte orsakerna till maktobalansen mellan könen inte heller definieras vad vi socialdemokrater menar med jämställdhet. Vem skall bli jämställd? Kvinnor med män eller män med kvinnor. Vem är normen? Eftersom denna brist på analys leder till svårigheter att genomföra en konsekvent socialdemokratisk jämställdhetspolitik behövs ett jämställdhetspolitiskt program som analyserar jämställdhet ur ett klass- och maktperspektiv. Helsingfors Svenska Arbetarförening rf föreslår, att SDP tillsätter en arbetsgrupp som får i uppdrag att utarbeta ett jämställdhetspolitiskt program för partiet.
Sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä poliittinen ohjelma SDP:lle Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n aloite
Sosialidemokratia perustuu tasa-arvoon. Jokainen ihminen on yhtä arvokas ja yhteiskunta on rakennettava tasa-arvon saavuttamiseksi. Puolueohjelmassa sanomme: ´-RNDLVHOOD QLLQ QDLVHOOD NXLQ PLHKHOOl RQ ROWDYD WDVD-arvoinen mahdollisuus hyvinvointiin, turvallisuuteen ja päätöksentekoon työssä, perheessä ja koko yhteiskunnassa. Sivistyksen kautta ihminen saavuttaa edellytykset toteuttaa itseään ja hallita elämäänsä. [--] Yhteiskunnan on oltava vakaa ja turvallinen, jotta ihmiset ja yhteisöt, miehet ja naiset tasavertaisina voivat suunnitella tulevaisuuttaan ja kehittyä. Sosialidemokratialle lait ja sopimukset ovat edistyksen välineitä yhteiskunnallisten ristiriitojen ratkaisemiVHNVL MD HULDUYRLVXXGHQ SXUNDPLVHNVL µ Tasa-arvoon kuuluu myös sukupuolten välinen tasa-arvo. Sukupuolten tasa-arvo on tavoite sosialidemokraateille. Nykyisissä puolueohjelmissa ei riittävästi pureuduta sukupuolten välisen valtapoliittisen epätasapainon syihin, eikä myöskään määritellä mitä me sosialidemokraatit tarkoitamme sukupuolten tasa-arvolla. Kenestä on tultava tasaarvoinen? Naisista suhteessa miehiin vai miehistä suhteessa naisiin? Kumpi edustaa normia? Tästä analyysin puutteesta johtuen johdonmukaisen sosialidemokraattisen tasaarvopolitiikan tekeminen vaikeutuu, ja siksi tarvitaan sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä poliittinen ohjelma, jossa sukupuolten tasa-arvoa käsitellään luokka- ja valtanäkökulmasta. Helsingfors Svenska Arbetarförening rf esittää, että SDP asettaa työryhmän, joka saa tehtäväkseen sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän ohjelman laatimisen puolueelle.
233
218.
Utarbeta jämställdhetspolitiskt program fÜr SDP Finlands Svenska Socialdemokrater rf:s motion
Socialdemokratin utgür ifrün jämlikhet. Alla människor har lika värde och samhället skall byggas sü att jämlikhet uppnüs. I partiprogrammet säger vi: ¾9DU RFK HQ EnGH NYLQQD RFK PDQ VND KD MlPOLN P|MOLJKHW WLOO YlOVWnQG WU\JJKHW RFK beslutsfattande i arbetet, inom familjen och i hela samhället. Bildning ger människan fÜrutsättningar att fÜrverkliga sig själv och behärska sitt liv. Samhället müste vara stabilt och tryggt, fÜr att människorna och samhället, männen och kvinnorna jämlikt ska kunna planera sin framtid och utvecklas. FÜr socialdemokratin är lagar och avtal redskap i framstegen fÜr att lÜsa samhällskonflikter och rasera RMlPOLNKHWHQ ¾ Jämlikheten omfattar även jämlikhet mellan kÜnen dvs. jämställdhet. Jämställdhet är ett mül fÜr socialdemokraterna. Men enligt de nu gällande partiprogrammen analyseras inte orsakerna till maktobalansen mellan kÜnen inte heller definieras vad vi socialdemokrater menar med jämställdhet. Vem skall bli jämställd? Kvinnor med män eller män med kvinnor. Vem är normen? Eftersom denna brist pü analys leder till svürigheter att genomfÜra en konsekvent socialdemokratisk jämställdhetspolitik, behÜvs ett jämställdhetspolitiskt program som analyserar jämställdhet ur ett klass- och maktperspektiv. Finlands Svenska Socialdemokrater fÜreslür, att SDP tillsätter en arbetsgrupp som für i uppdrag att utarbeta ett jämställdhetspolitiskt program fÜr partiet.
Sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä poliittinen ohjelma SDP:lle Finlands Svenska Socialdemokrater rf:n aloite Sosialidemokratia perustuu tasa-arvoon. Jokainen ihminen on yhtä arvokas ja yhteiskunta on rakennettava tasa-arvon saavuttamiseksi. Puolueohjelmassa sanomme: ´-RNDLVHOOD QLLQ QDLVHOOD NXLQ PLHKHOOl RQ ROWDYD WDVD-arvoinen mahdollisuus hyvinvointiin, turvallisuuteen ja päätÜksentekoon tyÜssä, perheessä ja koko yhteiskunnassa. Sivistyksen kautta ihminen saavuttaa edellytykset toteuttaa itseään ja hallita elämäänsä. [--] Yhteiskunnan on oltava vakaa ja turvallinen, jotta ihmiset ja yhteisÜt, miehet ja naiset tasavertaisina voivat suunnitella tulevaisuuttaan ja kehittyä. Sosialidemokratialle lait ja sopimukset ovat edistyksen välineitä yhteiskunnallisten ristiriitojen ratkaisemiVHNVL MD HULDUYRLVXXGHQ SXUNDPLVHNVL ¾ Tasa-arvoon kuuluu myÜs sukupuolten välinen tasa-arvo. Sukupuolten tasa-arvo on tavoite sosialidemokraateille. Nykyisissä puolueohjelmissa ei riittävästi pureuduta sukupuolten välisen valtapoliittisen epätasapainon syihin, eikä myÜskään määritellä mitä me sosialidemokraatit tarkoitamme sukupuolten tasa-arvolla. Kenestä on tultava tasaarvoinen? Naisista suhteessa miehiin vai miehistä suhteessa naisiin? Kumpi edustaa normia? Tästä analyysin puutteesta johtuen johdonmukaisen sosialidemokraattisen tasaarvopolitiikan tekeminen vaikeutuu, ja siksi tarvitaan sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä poliittinen ohjelma, jossa sukupuolten tasa-arvoa käsitellään luokka- ja valtanäkÜkulmasta. Finlands Svenska Socialdemokrater rf esittää, että SDP asettaa tyÜryhmän, joka saa tehtäväkseen sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän ohjelman laatimisen puolueelle.
234
219.
Tasa-arvopoliittinen ohjelma SDP:lle Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite
Sosialidemokratia juontaa tasa-arvon periaatteesta. Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja yhteiskuntaa tulee rakentaa siten, että tasa-arvo saavutetaan. SDP:n periaateohjelPDVVD VDQRWDDQ ´-RNDLVHOOD QLLQ QDLVHOOD NXLQ PLHKHOlä on oltava tasa-arvoinen mahdollisuus hyvinvointiin, turvallisuuteen ja päätöksentekoon työssä, perheessä ja koko yhteiskunnassa. Sivistyksen kautta ihminen saavuttaa edellytykset toteuttaa itseään ja hallita elämäänsä. [--] Yhteiskunnan on oltava vakaa ja turvallinen, jotta ihmiset ja yhteisöt, miehet ja naiset tasavertaisina voivat suunnitella tulevaisuuttaan ja kehittyä. Sosialidemokratialle lait ja sopimukset ovat edistyksen välineitä yhteiskunnallisten ristiriitojen ratkaisemiseksi ja eriarvoisuuden SXUNDPLVHNVL µ Sosialidemokraattisena arvona tasa-arvo tarkoittaa kaikkinaista ihmisten välistä tasaarvoa. Lakitasolla tasa-arvolaki koskee sukupuolten välistä tasa-arvoa, kun taas yhdenvertaisuuslain tavoitteena on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ikään, etniseen ja kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen ja sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvissä kysymyksissä. Voimassa oleva periaateohjelma ei analysoi sukupuolten välillä vallitsevan vallan epätasapainon syitä, eikä selitä, mitä tasa-arvo tarkoittaa meille sosialidemokraateille. Kenen mukaan tasa-arvoa rakennetaan? Mikä on normi, mies vai nainen? Analyysin puutteen vuoksi johdonmukaista sosialidemokraattista tasa-arvopolitiikkaa on vaikea toteuttaa. Tarvitsemme tasa-arvopoliittisen ohjelman, joka analysoi tasa-arvoa luokka- ja valtanäkökulmasta. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että puoluekokous vaatii, että puoluevaltuusto asettaa työryhmän, joka valmistelee SDP:lle sukupuolten välistä tasa-arvoa käsittelevän tasa-arvopoliittisen ohjelman. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 217-219 Aloitteissa 217 ja 218 ehdotetaan, että SDP asettaa työryhmän, joka saa tehtäväkseen sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän ohjelman laatimisen puolueelle. Aloitteessa 219 ehdotetaan, että puolue asettaisi työryhmän, joka saisi tehtäväkseen tasaarvopoliittisen ohjelman laatimisen puolueelle. Sosialidemokraattisella puolueella on ollut vahva ote tasa-arvon edistämisessä aina työväenpuolueen perustamisesta saakka. Tasa-arvoja on edistetty käytännön politiikassa ja otettu valtavirtaisesti huomioon puolueen eri politiikkaohjelmissa, erityisesti puolueen työelämä- ja sosiaalipoliittisissa ohjelmissa sekä kannanotoissa. Puolue on myös osallistunut edustajiensa välityksellä tasa-arvoasiain neuvottelukunnan työhön. Tasa-arvoasioita yhteen kokoavaa tuoretta ohjelmaa puolueella ei ole. Viimeisin erillinen puoluekokouksen hyväksymä tasa-arvo-RKMHOPD RQ µ/\K\HQ WlKWl\NVHQ RKMHOPD miesten ja naisten tasa-DUYRQ WRWHXWWDPLVHNVLµ YXRGHOWD 3XROXHNRNRXNVHVVD RQ K\YlNV\WW\ P\|V NDQQDQRWWR µ.DQQDQRWWR VXNXSXROWHQ YlOLVHVWl WDVD-DUYRVWDµ YXRnna 1984. Sen jälkeen puolue on koonnut tasa-arvoasioita koskevia tavoitteitaan muistioihinsa vuodelta 2003 µ6XNXSXROWHQ WDVD-DUYRD YDKYLVWHWWDYDµ ja vuodelta 2006 µ7DVDarvoa vahvisWHWWDYDµ Tasa-arvopolitiikan kokonaisvaltaiselle tarkastelulle on tarvetta. Tämä voidaan toteuttaa osana työ- ja tasa-arvotyöryhmän työtä. Työryhmä voi tarvittaessa perustaa tehtävää varten valmistelevan jaoston. Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteiden ehdotukseen tasa-arvo-ohjelman laatimisesta puolueelle. Ohjelman tulee käsitellä laajasti ja eri näkökulmista tasaarvokysymyksiä. 235
Partistyrelsens utlütande om motionerna 217-219 I motionerna 217 och 218 fÜreslüs att SDP grundar en arbetsgrupp som für i uppdrag att bereda ett jämställdhetspolitiskt program till partiet. I motion 219 fÜreslüs att partiet grundar en arbetsgrupp som für i uppdrag att bereda ett jämlikhetspolitiskt program till partiet. Socialdemokratiska partiet har drivit jämlikhetsfrügor ända sedan arbetarpartiet grundades. Jämlikhetsfrügor har varit en del av det vardagliga politiska arbetet och frügorna har genomsyrat partiets olika politikprogram, särskilt partiets arbetslivs- och socialpolitiska program och ställningstaganden. Partiets representanter har ocksü deltagit i det politiska arbetet i samarbetsdelegationen fÜr jämlikhetsfrügor. Partiet har inget färskt program som skulle samla jämlikhetsfrügorna. Det senaste specifika jämlikhetsprogrammet som partikongressen godkänt är "Program fÜr att fÜrverkliga jämställdheten mellan män och kvinnor pü kort sikt" frün ür 1974. Partikongressen har ocksü godkänt ett uttalande "Uttalande om jämställdheten" ür 1984. Efter det ha partiet samlat jämlikhetsmülsättningar i promerior ür 2003 ¾Jämställdheten bÜr stärkas" och ¾Jämlikheten bÜr stärkas" ür 2006 ". Det finns ett behov att gÜra en helhetsanalys om jämlikhetspolitiken. Den kan utfÜras som en del av arbets- och jämlikhetsarbetsgruppens arbete. Arbetsgruppen kan vid behov inrätta en särskild sektion fÜr ändamület. BeslutsfÜrslag Partikongressen omfattar motionernas fÜrslag att bereda ett jämlikhetspolitiskt program till partiet. Programmet bÜr bestü av en bred behandling av jämlikhetsfrügor ur olika synvinklar.
220.
Rahamarkkinoiden sääntely Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. yhdistys ry:n aloite
Jo parinkymmenen vuoden ajan on rahamarkkinoiden sääntelyä purettu, ensin USA:ssa ja sitten myÜs Euroopassa. Pankkien toiminnan rajoituksia on poistettu, ja suuri osa finanssipalveluista on siirtynyt pankkisektorin ulkopuolelle ilman minkäänlaista valvontaa. Markkinoille on luotu yhä uusia johdannaisia, joiden rakenne ja niiden sisältämät riskit ovat vaikeasti ymmärrettäviä. Riskien tasaamisen sijasta ne ovat johtaneet todelliseen kasinotalouteen. Rahoituslaitokset pyÜrittävät uhkarohkeita operaatioita muiden rahoilla. Menoa ruokkivat myÜs tolkuttomat kannustinjärjestelmät, jotka edistävät lyhytaikaisten voittojen kalastusta ja varomatonta riskinottoa pitkäaikaisen sitoutumisen ja vastuunkannon sijasta. ² Tavallisia kansalaisia houkutellaan rahastoihin näennäisesti K\YLOOl WXRWRLOOD ¾NDQVDQNDSLWDOLVPLOOD¾ PXWWD MlUMHVWHOPlQ WRGHOOLVHW YRLWRW NHUllYlW häikäilemättÜmät suurtoimijat ja sisäpiirit. Rahoitusjärjestelmän perustarkoitus, pääomien tehokas kohdentaminen tuottavaan toimintaan ja maksuliikenteen häiriÜtÜn hoitaminen on hämärtynyt ja tilalle on tullut finanssi-instrumenteilla käytävä kauppa ja voittojen kalastus. Yksityisyrityksinä toimivat luottoluokituslaitokset eivät ole pystyneet tai välittäneet nähdä syntyviä vääristymiä, vaan ovat usein kulkeneet samassa virrassa valvottaviensa kanssa. Finanssisektori on luonut valtavat määrät katteetonta rahaa, joka moninkertaisesti ylittää reaalitalouden tarvitsemat rahoitusvirrat. Näin on syntynyt kuplia, joiden puhkeaminen voi viedä sijoittajien rahat ja pahimmillaan ajaa reaalitalouden kriisiin. Talouspolitiikkaan on ideologisista lähtÜkohdista, mutta myÜs eräiden taloustieteilijÜiden tuella tuotu uusi perusnäkemys, jossa uskotaan markkinoiden kykyyn itse korjata vääristymät ja toteuttaa vapaaehtoinen itsesäätely. Talouden hallinnassa painopiste on siirtynyt kysynnän vakaudesta tarjonnan vahvistamiseen. Tuloksena onkin ollut pääomatulojen kasvu tyÜtulojen kustannuksella. Suomessa on pääomatulojen verotusta suhteellisesti kevennetty siirtymällä pääomatulojen erilliseen tasaveroon. Julkisten palveluiden rahoitusta on katettu kasvavassa mää236
rin tasaveroilla, kuten arvonlisävero, valmisteverot ja haittaverot. Tuloerojen kasvu onkin ollut silmiin pistävä, ja luokkayhteiskunta tekee paluutaan Suomeenkin. Ei ole hyväksyttävissä, että rahamarkkinoilla hankitaan voittoja vain rahaa siirtelemällä. Ei ole hyväksyttävissä, että rahamarkkinoiden vastuuton peli aiheuttaa jatkuvasti kriisejä, jotka vaarantavat reaalitalouden. Rahoituksen tulee palvella perustarkoitustaan, olla reaalitalouden palveluksessa, voiteluaineena, ei hiekkana rattaissa. On hylättävä perusteeton ja ideologiseen uskoon perustuva käsitys markkinoiden kyvystä itse korjata vinoutumat. Markkinat toimivat hyvin vain, kun ne on asianmukaisesti säännelty ja niiden toimintaa valvotaan. Ei ole hyväksyttävissä tuloerojen ja niiden myötä elinolosuhteiden, koulutuksen, terveyden, osallistumismahdollisuuksien vääristyminen ja julkisten palveluiden korvaaminen liiketoiminnalla. Pienen eliitin perusteeton rikastuminen muiden kustannuksella nakertaa yhteiskuntarauhan pohjaa. Kansainvälisten finanssimarkkinoiden hallitsematon vinosuuntaus globalisoituneessa maailmantaloudessa on suuri globaalinen ongelma, joka on ratkaistava osana uutta globalisaation hallintaa. Siksi tarvitaan maailmanlaajuisesti ja koordinoidusti toimiva ja valvottu uusi sääntely- ja valvontajärjestelmä. - Peruspankkitoiminnan (talletus ja lainaukset yksityishenkilöille ja yrityksille) erottaminen muusta toiminnasta erilleen niin, että spekulatiiviset operaatiot eivät vaaranna pankkijärjestelmän perustoimintoja. - Tiukemmat pankkien vakavaraisuussäännöt, joissa oman pääoman vaatimustasot ovat nykyisiä korkeammat - Muiden finanssitoimijoiden ottaminen viranomaisten sääntelyn ja valvonnan piiriin - Epämääräisten ja harhaanjohtavien johdannaisten kielto - Ylikorkeiden bonusten rajoittaminen, tilalle palkitsemis- ja kannustusjärjestelmät, jotka tukevat pitkäjänteistä työtä, tuloksia ja vastuunottoa. - Luokituslaitosten saattaminen sääntelyn ja valvonnan alaisiksi - Maailmanlaajuinen transaktio- ja valuuttakauppavero hillitsemään spekulatiivisia rahaliikkeitä - Veropolitiikassa pääoma- ja tuloverojen tasapainoon saattaminen Ongelmat tiedetään, ja lukuisia parannusehdotuksia on jo esitetty. Euroopan Komissio on tehnyt EU-alueen kattavia ehdotuksia, ja joistakin on jo päätetty. Baselin komitea on päättänyt uusista pankkien vakavaraisuussäännöistä (Basel III), G-20-ryhmässä on hahmoteltu uutta säännöstelyä, jne. Pankkien vakavaraisuusvaatimukset pitäisi määritellä niin, että kaikkia saatavia koskevat samat oman pääoman minimivaatimukset, esim. 8 %. Nyt valtioiden velkapaperit luokitellaan riskittömiksi. Monien sääntöjen noudattaminen kuitenkin perustuu vapaaehtoisuuteen ja siirtymäajat ovat pitkiä. Uuden sääntelyn luominen ei ole helppo tehtävä. Lukuisia eturyhmiä suurine rahavaroineen on jo liikkeellä uudistusten torjumiseksi, lobbaus ja propaganda ovat käynnissä. Tarvitaan hyvää asiantuntemusta ja vaikeisiin asioihin paneutumista, mutta ennen kaikkea vahvaa poliittista tahtoa. Ongelma on maailmanlaajuinen. Siksi se vaatii yhteistyötä ja koordinoitua, yhdensuuntaista toimintaa kansallisella ja ennen kaikkea kansainvälisellä tasolla. Maailman rahamarkkinoiden tervehdyttäminen on pitkäaikainen ja raskas urakka. SDP:n on luotava oma uudistusohjelma, joka ottaa huomioon em. tekijöiden lisäksi jo käynnissä olevat uudistuspyrkimykset ja tukee oikeansuuntaisia hankkeita. SDP:n on tässä toiminnassa oltava eturivissä ja toimittava tiiviissä yhteistyössä muiden muutosvoimien kanssa niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla: - Kansallisella tasolla hallituspolitiikassa ja eduskunnassa sekä yleisön valistamisessa - Kansainvälisellä tasolla yhteistyössä muiden sos.-dem. puolueiden ja edistyksellisten liikkeiden kanssa - pohjoismaisella ja EU-tasolla, Sosialistisessa internationaalissa ja muissa yhteyksissä kansalaisjärjestöjen kanssa
237
- EU:n sisällä sen toimielimissä ² neuvosto, parlamentti, muut elimet ² vaikutettava Komissioon - Kansainvälisissä järjestöissä (OECD, YK, WTO, UNCTAD) sekä Maailmanpankkiryhmässä ja alueellisissa pankeissa - EU:n kautta ja omalla esiintymisellä keskeisillä talousfoorumeilla, kuten G-8, G-20 ja World Economic Forum. Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. yhdistys ry esittää, että puoluekokous päättää 1. perustaa erityistyöryhmän, johon kutsutaan puolueen parhaat asiantuntijat ja jonka tehtävänä on muotoilla puolueen toimintaohjelma rahoitusmarkkinoiden hallinnan uudistamiseksi, ottaen huomioon tähänastinen kehitys ja uudistushankkeet ja seurata ohjelman toteuttamista ja raportoida siitä puoluehallitukselle sekä antaa suosituksia ajankohtaisiksi politiikkapäätöksiksi. 2. käsitellä ohjelman toteutumista seuraavassa puoluekokouksessa puoluehallituksen raportin pohjalta.
221.
Program mot skatteparadisens och skatteflyktens skadliga inverkan Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:s motion
Privatiseringen av välfärden - äldreomsorg, barnskyddet, daghem, hälsovård mm - för med sej stora risker för den nordiska modellen och för den syn på människan den står för. Transnationella företag som gömmer undan enorma vinster i så kallade skatteparadis, betalar skyhöga löner och arvoden åt sina chefer och effektivt kan undvika att betala skatt får ofta en konkurrensfördel fram om mindre företag och den offentliga sektorn. Helsingfors Svenska Arbetarförening rf föreslår, att SDP utarbetar ett program för att på politikens alla nivåer - den kommunala, nationella, europeiska och internationella - motarbeta skatteparadisens och skatteflyktens skadliga inverkan på mindre företag, skatteuttaget och den gemensamma välfärden. I programmet borde partiet särskilt uppmärksamma kommunernas möjligheter att genom utbildning av personalen, genom införandet av nya kvalitetskriterier och genom andra åtgärder i den offentliga upphandlingen spela en viktig roll i arbetet mot skatteparadisen och skatteflykten och för en rättvis global ekonomisk ordning.
Tarvitaan veroparatiisien ja veronkierron vastainen ohjelma Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n aloite Hyvinvointipalveluiden, kuten vanhustenhuollon, lastensuojelun, terveydenhuollon jne., yksityistäminen voi vaarantaa pohjoismaisen mallin ja siihen liittyvän ihmiskäsityksen. Ylikansalliset yritykset, jotka piilottavat huomattavat voittonsa ns. veroparatiiseihin, jotka maksavat suuria palkkoja ja palkkioita johtajilleen ja jotka voivat kiertää veroja, saavat usein kilpailuedun suhteessa pienempiin yrityksiin ja julkiseen sektoriin. Helsingfors Svenska Arbetarförening rf esittää, että SDP valmistelee veroparatiisien ja veronkierron vastaisen ohjelman, jotta politiikan kaikilla tasoilla (kunnallinen, kansallinen, eurooppalainen ja kansainvälinen taso) voidaan ehkäistä tämän toiminnan kielteistä vaikutusta pienille yrityksille, verotuloihin ja yhteiselle hyvinvoinnille.
238
Ohjelmassa tulee erityisesti huomioida kuntien mahdollisuudet toimia veroparatiiseja ja veronkiertoa vastaan oikeudenmukaisen globaalin talousjärjestelmän puolesta. Kuntien keinovalikoimaan kuuluvat henkilöstön kouluttaminen, uusien laatukriteereiden luominen ja muut toimet julkisten hankintojen yhteydessä. Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 220-221 Aloitteessa 220 esitetään erityistyöryhmän perustamista laatimaan toimintaohjelma rahoitusmarkkinoiden hallinnan uudistamiseksi. Lisäksi aloitteessa esitetään, että ohjelman toteutumista käsitellään seuraavassa puoluekokouksessa puoluehallituksen raportin pohjalta. Aloitteessa 221 ehdotetaan, että SDP laatii niin kunta-, Eurooppa- kuin kansainvälistä tasoa käsittelevän veroparatiisien ja veronkierron vastaisen ohjelman. SDP on ottanut aktiivisesti kantaa rahoitusmarkkinoita koskeviin ongelmiin käytännön politiikassaan ja edXVNXQWDYDDOLRKMHOPDVVDDQ µ7\|Q MD RLNHXGHQPXNDLVXXGHQ SXoOHVWDµ 3XROXHHQ WDORXVSROLLWWLQHQ W\|U\KPl RQ YDOPLVWHOOXW Nl\WlQQ|Q UDWNDLVXMD Iinanssimarkkinakriisin hallitsemiseksi. Globaalien talousmekanismien tarkastelua on käsitelty mm. puoluevaltuustRQ K\YlNV\PlVVl UDSRUWLVVD µ2LNHXGHQPXNDLVHHQ MD GHPoNUDDWWLVHHQ JOREDOLVDDWLRRQµ YXRQQD 6'3 Q YDDWLPXNVHVWD .DWDLVHQ KDOOLWXNVHQ ohjelmaan otettiin mm. pankkiveron toteuttaminen. Hallitusohjelmaan otettiin myös muita toimia rahoitusmarkkinoiden uudistamiseksi. SDP nosti vaaliohjelmassaan vahvasti esille harmaan talouden kuriin saattamisen. Puolue lupasi toimia aktiivisesti kansainvälisen verokilpailun ehkäisemiseksi ja valuutta- ja finanssitransaktioveron käyttöön ottamiseksi kansainvälisesti. Molemmat tavoitteet otettiin osaksi nykyisen hallituksen ohjelmaa. Harmaan talouden toimenpideohjelmaa on toimeenpantu aktiivisesti lainsäädäntötoimin. Erilaisia toimenpiteitä veroparatiisien ja veronkierron kitkemiseksi on tarpeen jatkaa. Päätösesitys Puoluekokous pitää perusteltuna käsitellä rahoitusmarkkinoiden säätelyä koskevia uudistustarpeita puolueen ohjelmatyössä. Aihealue otetaan huomioon SDP:n talouspoliittisen työryhmän työn suunnittelussa. Työryhmä voi tarvittaessa perustaa jaostoja erilliskysymysten käsittelyyn. Partistyrelsens utlåtande om motionerna 220-221 I motion 220 föreslås att SDP grundar en särskild arbetsgrupp med uppdraget att bereda ett handlingsprogram för bättre reglering av finansmarknaden. Dessutom föreslår man i motionen att partistyrelsen ger en rapport till följande partikongress om hur programmet förverkligas. I motion 221 föreslås att partiet utarbetar ett program med fokus på att motarbeta skatteparadiser och skatteflykt på kommunal-, nationell-, europeisk- och internationell nivå. SDP har aktivt tagit ställning till problem på finansmarknaden i det dagliga politiska arbetet och i sitt riksdagsvalsprogram år 2011 "För arbete och rättvisa". Partiets ekonomiskpolitiska arbetsgrupp har utarbetat konkreta förslag hur man kunde hantera finanskrisen. Den ekonomiska politikens globala mekanismer har behandlats bl.a. i rapporten "För en rättvis och demokratisk globalisering", som partifullmältige godkände år 2010. Till följd av SDP:s krav togs bl.a. en bankskatt med i Katainen regeringens program. I regeringsprogrammet finns också andra åtgärder för att förnya finansmarknaderna. I sitt valprogram lyfte SDP kraftigt fram kampen mot den gråa ekonomin. Partiet lovade att motarbeta den internationella skattekonkurrensen samt ta i bruk en valuta- och finanstransaktionsskatt internationellt. Båda målsättningarna fogades in i nuvarande regeringens program. Handlingsprogrammet mot den gråa ekonomin har verksällts aktivt genom lagstiftning. Det är skäl att fortsätta ta i bruk olika åtgärder för att få bukt på skatteparadisen och skatteflykten.
239
BeslutsfÜrslag Partikongressen anser att det är motiverat att behandla behovet att fÜrnya regleringen av finansmarknaderna i partiets programarbete. SpÜrsmület beaktas i planeringen av SDP:s ekonomiskpolitiska arbetsgrupps arbete. Arbetsgruppen kan vid behov grunda olika sektioner fÜr att behandla specifika frügor.
222.
SDP:n päivitettävä vammaispoliittinen ohjelmansa Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite
SDP on pitkän linjan tasa-arvotyÜntekijä. Vuosikymmenten saatossa se on ajanut väsymättä naisten ja vähemmistÜjen oikeuksia. MyÜs vammaisten oikeuksien laventaminen on pitkään ollut SDP:n agendalla. Pitkäjänteisestä tyÜstä huolimatta vammaiset kansalaiset eivät silti ole edelleenkään samalla viivalla suomalaisessa yhteiskunnassa. Heidän kohtaamansa kynnykset ovat sekä fyysisiä että henkisiä. Muukalaisvihamielisyyden vanavedessä myÜs vammaiset ovat joutuneet "kriitikoiden" kynsiin. Ahdasmielisyyden ilmapiiriä ei pidä suvaita, vaan SDP:n on oltava eturintamassa vaatimassa tasaarvoisempaa Suomea ja vammaisten parempaa integraatiota yhteiskuntaan. SDP:n vanha vammaisohjelma vuodelta 1980 linjasi vammaispolitiikkaa, mutta 2000luku kaipaa päivitettyä versiota, jossa huomioidaan vuosien tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Mahdollisuus opiskella, tehdä tyÜtä ja saada siitä palkkaa, oikeus päättää omasta elämästään ja mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen päätÜksentekoon ja keskusteluun kuuluvat kaikille. Yhteiskunnan on taattava jäsenilleen tarpeelliset tukitoimet näiden oikeuksien saavuttamiseksi. Lisäksi yleisen ilmapiirin on oltava sen laatuinen, että se kannustaa kaikkia osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan yksilÜn erityispiirteistä tai tarpeista riippumatta. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että SDP päivittää vammaispoliittisen ohjelmansa, keskittyy lisäämään vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa sekä tekee vaikutustyÜtä suomalaisen yhteiskunnan asenneilmapiirin parantamiseksi. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa ehdotetaan, että SDP päivittää vammaispoliittisen ohjelmansa, keskittyy lisäämään vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa sekä tekee vaikutustyÜtä suomalaisen yhteiskunnan asenneilmapiirin parantamiseksi. SDP on ottanut vammaispoliittiset kysymykset huomioon valtavirtaisesti puolueen eri politiikkasektoreilla, kuten sosiaali- ja terveyspoliittisissa sekä sivistyspoliittisissa ohMHOPLVVD (ULOOLVRKMHOPDQ ¾6'3 Q RKMHOPD YDPPDLVWHQ DVHPDQ SDUDQWDPLVHNVL¾ YDmmaispolitiikasta puolue on hyväksynyt puolueneuvoston kokouksessa vuonna 1980. Takavuosina puolue on pyrkinyt aktiiviseen vuorovaikutukseen vammaisjärjestÜjen kanssa erilaisten tilaisuuksien ja seminaarien avulla. Vuonna 2009 puoluehallitus nimesi vammaispoliittisen jaoston aktivoimaan puolueen sisäistä keskustelua. Lisäksi puoluekokouksessa 2010 velvoitettiin ottamaan vammaispoliittiset kysymykset huomioon tulevan puoluekokouksen ohjelmatyÜtä suunniteltaessa. SamalOD SXROXHKDOOLWXNVHQ ODXVXQQRVVD WRGHWWLLQ HWWl ¾6'3 Q YDPPDLVSROLLWWLVHW WDYRLtteet on tiivistetty kymmeneen periaatteeseen, jotka ovat tasavertaiset ihmisoikeudet, yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet yhteiskunnan kaikkiin toimintoihin, elämänhallinnan ja omatoimisuuden edistäminen, oman tyÜn ja aktiivisuuden mahdollistaminen, asumisen tukeminen, vaikeavammaisille oikeus avustajaan, oikeus opiskeluun ja kuntoutukseen, oikeus lääkinnälliseen, fysikaaliseen ja psykologiseen hoitoon sekä riittäviin apuvälineisiin, vajaakuntoisten tukityÜn laajentaminen yrityksiin ja yhteisÜihin sekä esteettÜmyyden edistäminen. SDP:n vammaispolitiikka rakentuu näiden periaatWHLGHQ PXNDLVHOOH WRLPLQQDOOH ¾ 3XROXHNRNRXVNDXGHOOD -2012 vammaispoliittisia kysymyksiä varten ei ole perustettu erillistä tyÜryhmää.
240
Päätösesitys Puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen tarpeesta päivittää puolueelle vammaispoliittiset tavoitteet sekä tarpeeseen edistää vammaisten ihmisten osallistumismahdollisuuksia ja myönteistä asenneilmapiiriä.
241
43. Puoluekokous
Helsinki 24.-26.5.2012
tehdä oukselle voi k o k e lu o u p Aloitteita ton jäsen, • puolueosas to, • puolueosas , • piirijärjestö itus, • puoluehall uusto ja mä, • puoluevalt duskuntaryh e n e in tt a a r ok een • Sosialidem attisen puolu a r k o m e d li sia ntissa sekä e m • Suomen So la r a p n a Euroop t, valtuuskunta attiset Naise a r k o m e d li to, • Sosia in Keskusliit a tk o K n te r • Nuo t Nuoret ry ja e is tt a a r k o ry. • Sosialidem t Opiskelijat e is tt a a r k o • Sosialidem
-leipää -maito a -ransk ankerm a x2 -talousp aperi -Maijal le evää t -Tolua tms.