Suomalaisen tyรถn tulevaisuus visioita teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi
Suomalaisen työn tulevaisuus visioita teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi Vahva, perinteinen teollisuutemme on kohdannut voimakkaita murroksia viimeisen vuosikymmenen aikana. Erityisesti tämä on koskenut metsä- ja metalliteollisuutta. Työpaikkojen vähenemisen suuri määrä kuvastaa tapahtuneen muutoksen syvyyttä ja sen vakavuutta. Vuonna 2000 teollisuudessa oli työpaikkoja noin 500 000, metsäteollisuudessa 85 000 ja metalliteollisuudessa 218 000. Vuonna 2011 teollisuuden työpaikat olivat laskeneet 360 000:een, metsäteollisuuden 57 000:een ja metalliteollisuuden 173 000:een. Viime vuosien aikana rajun rakennemuutoksen kohteeksi on joutunut ICT-sektori, jossa Nokian ongelmat ovat heijastuneet laajasti myös alihankintaketjuun sähköteknisellä alalla ja siten eri puolille Suomea. Tarvitsemme voimakkaita toimenpiteitä, joilla parannetaan teollisuutemme toimintaedellytyksiä ja lisätään suomalaista työtä. Tehtävillä toimenpiteillä pyritään turvaamaan hyvinvointiamme ja luomaan uusia kasvualoja.
Uhkaako hyvinvointimme kivijalka - vientiteollisuus murentua pysyvästi? Suomalainen taloudellinen hyvinvointi ja vauraus ovat perinteisesti perustuneet suurelta osin vientiin suuntautuvaan teollisuuteen. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on ollut yli viidennes ja sen osuus tavaraviennistä noin neljä viidesosaa.
100 %
Kuva 1: Bruttokansantuote toimialoittain
90 % 80 % 70 %
Yksityiset palvelut
60 %
Julkisyhteisöjen palvelut
50 %
Rakentaminen
40 %
Energiahuolto; vesi- ja jätehuolto
30 %
Tehdasteollisuus
20 %
Kaivostoiminta ja louhinta
10 % 0%
2
Alkutuotanto 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Vuoden 2008 jälkipuolella käynnistyneen globaalin finanssikriisin ja sitä seuranneen Euroopan velkakriisin myötä myös Suomen kansantalouden kehitys on ollut epävarmalla pohjalla. Vuoden 2011 lopulta Suomen kokonaistuotannon kasvu on pysähtynyt. Kriisin pitkittyminen on vaikeuttanut erityisesti avaintoimialojen toimintaedellytyksiä. Samalla Suomeen kohdistuvat investoinnit ovat käytännössä pysähtyneet. Todellisena vaarana on, että Suomen teollinen perusta on murtumassa pysyvästi. Seurauksena tästä eivät ole ainoastaan työpaikkojen väheneminen ja verotulojen menettäminen, vaan myös korkeaa osaamista vaativan suunnittelun ja tuotekehityksen siirtyminen teollisuuden mukana muualle. Teollisuuden rapautuessa näivettyy vähitellen myös siihen suurelta osin kiinnittyvä palveluvienti. Kuva 2: Kauppatase, milj. €, vuosi (2012-9)
14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 -2 000 -4 000 -6 000 2002•12
2003•12
2004•12
2005•12
2006•12
2007•12
2008•12
2009•12
2010•12
2011•12
2012•09
Kilpailukykyisen ja menestyvän teollisuuden merkitys Suomelle ja hyvinvointivaltiollemme on edelleen keskeinen. Suomalaisessa teollisuudessa ei synny vain tuotteita, vaan suomalainen hyvinvointi. Suomalainen hyvinvointivaltio tarvitsee teollisuuden avulla saatavat vientitulot, verotuotot, ylipäätään taloudellisen toimeliaisuuden ja työpaikat.
80
Kuva 3: Alle 15-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita 100 työikäistä kohti
70 60 50 40
yli 65 vuotiaita
30
0 - 14 vuotiaita 20
0
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
10
3
SDP:n teollisuuspoliittinen linja SDP:n teollisuuspoliittisen linjauksen lähtökohtina ovat
1
yleiset toimenpide-ehdotukset teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi,
2
pienten ja keskisuurten yritysten kasvu- ja vientirahoituksen vahvistaminen ja kansainvälistymisen tukeminen,
3
tulevaisuuden toimialoille suuntautuvan yritystoiminnan vauhdittaminen,
4
vielä tällä hallituskaudella työllistävää kasvua tukevien hankkeiden edistäminen.
Teollisuuden yleisiä toimintaedellytyksiä turvataan onnistuneilla väyläinvestoinneilla, kilpailukykyä ylläpitävällä energia- ja ympäristöpolitiikalla sekä huolehtimalla osaavan työvoiman ja yritysrahoituksen saatavuudesta. Tässä esityksessä ei oteta kantaa verotukseen, sillä veroasioita pohtii toinen työryhmä. Samalla toimintaympäristöä on kehitettävä elinkeinoelämän kannalta entistä ennakoitavammaksi sekä pidettävä erilaiset lupakäytännöt ja hallinnolliset velvoitteet mahdollisimman ymmärrettävinä ja kevyinä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota niihin toimiin, joilla voitaisiin edistää uusien teollisten investointien kohdistumista Suomeen.
4
Lisää pieniä ja keskisuuria yrityksiä – parempaa tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-sektori) työllistävät suhteellisesti suuryrityksiä enemmän ja tuottavat myös enemmän verotuloja Suomeen. Siksi onkin tarpeellista kehittää tutkimus- ja kehittämisrahoitusta (t&k –rahoitus) erityisesti pk-yritysten lisäämiseksi ja vahvistamiseksi. Kasvuhakuisten pk-yritysten kansainvälistymispalveluiden parantamiseksi on harkittava niiden keskittämistä. Pk-yritysten rahoituksen saatavuutta on parannettava kasvun esteiden poistamiseksi.
Katse tulevaisuudessa, toimenpiteitä jo tänään Vielä tällä hallituskaudella on huolehdittava useiden teollisuutta ja sen pitemmän aikavälin toimintaedellytyksiä tukevien hankkeiden edistymisestä. Osana tätä kokonaisuutta on toimeenpantava taloutta elvyttäviä ja työllistäviä teollisuuden logistiikkaa tukevia väylä- ja ratahankkeita (Liite). Tulevaisuuden kasvualoille suuntautuvaa yritystoimintaa on vauhditettava huomioimalla potentiaalisten kasvualojen tarpeet logistiikkainvestoinneissa, koulutuspolitiikassa, tutkimus- ja kehitystoiminnan resurssien jaossa sekä vahvistamalla yritysrahoitusta ja vienninedistämistä. Useat valtionyhtiöt ja valtion sijoitusyhtiö Solidiumin kautta omistamat yhtiöt ovat keskeisiä Suomen teollisia toimijoita. Omistajapolitiikka on nostettava takaisin elinkeinoja teollisuuspolitiikan välineeksi, jolla turvataan niin nykyisen teollisuuden jatkuvuutta ja kehittämistä sekä tulevaisuuden kasvualoille suuntautuvan osaamisen ja investointien syntymistä. Valtion omistajapolitiikan osana on valmistauduttava myös uusien valtionyhtiöiden perustamiseen mm. kasvavilla uusilla tulevaisuuden toimialoilla.
Toimenpidevalikoima suomalaisen työn tulevaisuuden ja teollisuuden puolesta Teollisuuden toimintaedellytysten vahvistaminen edellyttää laaja-alaisia toimenpiteitä. Nykyisten teollisuuden sektorien vahvistamisella turvataan ja vahvistetaan olemassa olevien alojen toimintakykyä. Lisäksi tarvitaan tulevaisuuteen pohjautuvaa ajattelua, jolla luodaan menestymismahdollisuuksia tulevien vuosikymmenien tarpeita ajatellen.
5
1
Yleisten toimintaedellytysten vahvistaminen
• Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuuden nostaminen bruttokansantuotteesta Tutkimus- ja kehitysmenojen osuus bruttokansantuotteesta on pitkään ollut Suomessa maailman korkeimpia. Tilastokeskuksen Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2011 -tilaston mukaan t&k -menojen osuus bruttokansantuotteesta oli 3,78 prosenttia vuonna 2011. Yritysten osuus tästä oli noin 70 prosenttia, korkeakoulusektorin noin 20 prosenttia ja julkisen sektorin noin kymmenen prosenttia. Tilastokeskus on arvioinut t&k -menojen laskevan 3,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2012. 1990-luvun laman aikana asetettiin t&k -menoille 4 prosentin bktosuustavoite. Tavoite toteutui ja se oli yksi keino, jolla lamasta selvittiin. Selviytyminen hitaan kasvun kaudesta ja rakennemuutoksesta edellyttää t&k –menojen vahvistamista. • Yrityspalveluita on kehitettävä Suomessa on 19 000 vientiyritystä, joka on enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuodesta 2008 yritysten määrä on kasvanut kahdella tuhannella. Tämä merkitsee, että Suomessa on paljon pieniä, kansainvälistymiseen pyrkiviä yrityksiä, joilla on suuria tarpeita erilaisiin neuvonta- ja valmennuspalveluihin. Kasvuhakuisten pk-yritysten tueksi on muun muassa otettava laajemmin käyttöön teknologiateollisuuden TRIOplus-hankkeessa hyödynnetyt kehittämisvälineet ja varmistettava tähän vaadittava rahoitus. • Lupakäytännöt selkeäksi - säädösympäristöä kehitettävä ennakoiden Teollisuuden kehittämisen kannalta on keskeistä, että toimintaa koskeva säädösympäristö kehittyy ennakoitavasti ja lainsäädäntö on laadukasta. Epäselvän lainsäädännön seurauksena oikeuskäytäntö vakiintuu hitaasti tyrehdyttäen näin investointeja ja kasvua. Lupa- ja rinnakkaislupakäytäntöihin liittyviä prosesseja on kehitettävä entistä tehokkaammiksi ja mahdollisimman kevyiksi. Samalla niihin liittyvää valvontaa on tehostettava ja taattava sen vaatimat resurssit. • Henkilöstö mukaan kehittämään yrityksiä ja niiden tuottavuutta Nykyaikainen ja tulevaisuuteen pohjautuva yritystoimintojen kehittäminen edellyttää henkilöstön syvällisempää osallistumista suunnittelutyöhön ja päätöksentekoon. Henkilöstön edustusta onkin kasvatettava yritysten hallintoelimissä. Aloitetoimintaa on kyettävä lisäämään. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen edistää tuottavuutta työelämässä ja kehittää työmarkkinoita niin, että sieltä löytyy hyvää työtä ja osaavia tekijöitä. 6
• Innovaatiojärjestelmän selkeyttäminen Nykyinen innovaatiojärjestelmä on hajanainen ja sekava. Lisäksi siinä on liikaa organisaatioita sekä päällekkäisiä ohjelmia. Innovaatiojärjestelmän toimintaa ja työnjakoa on selkeytettävä. Tutkimusrahoituksen toimivuutta ja hallintaa on parannettava. • Strategiseen huippuosaamiseen tukea Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) mahdollistavat innovatiivisten yritysten ja huippututkimuksen yhteistyön. Toiminta on yritysvetoista ja riittävät julkiset panostukset varmistavat myös yritysten omat panostukset. Näiden keskittymien toimintamahdollisuudet on varmistettava.
2
K oulutuksella varmuutta tarvittavan työvoiman saatavuuteen • Varmistetaan ja turvataan teollisuuden ammattitaitoisen ja koulutetun työvoiman saanti
Teollisuuden nopeisiin muutoksiin vastaaminen edellyttää toimivaa ja reagointikykyistä koulutusjärjestelmää. Onkin tehtävä toimenpiteitä, joilla parannetaan koulutusjärjestelmän reagointikykyä kehittämällä lyhyen aikavälin koulutustarpeen ennakointia. Koulutusjärjestelmän ja työvoimapoliittisen koulutuksen koordinaatiota on lisättävä. Lisäksi tulee vahvistaa rahoitus- ja ohjausjärjestelmää kehittämällä opetus- ja kulttuuriministeriön edellytyksiä ohjata nopeasti koulutuksen tarjontaa. Koulutusjärjestelmän reagointikykyä on parannettava myös nimeämällä kullekin toimialalle eri koulutustasoja edustavat puskurioppilaitokset. Näiden tehtävänä ovat toimialansa seuraaminen ja nopea reagointi työmarkkinoilla ilmaantuvaan työvoiman kysynnän muutoksiin. Opetusministeriön tulee luoda osaamisen dokumentointijärjestelmä. Järjestelmästä voi tulostaa sähköisen, osaamiskirjan, johon henkilön opintosuoritukset ja työssä omaksuttu osaaminen kirjataan yhteismitallisesti. Yksittäisten teollisuuden alojen osaavan työvoiman saannin kannalta välttämättömien koulutusohjelmien säilymisestä sekä niiden riittävistä aloituspaikkamääristä – myös kooltaan pienillä aloilla – on huolehdittava.
7
• Oppisopimuksella ammattilaiseksi Oppisopimuskoulutusta pitää edistää oppipoika–kisälli–mestari -mallilla. Toteutetaan keskusjärjestöryhmän esitys nuorten tuetusta oppisopimuskoulutuksesta. Malli sisältää erilaisia keinoja tukea opiskelijaa, työpaikkaa ja työpaikkaohjaajaa sekä rekrytointivaiheessa että koulutuksen aikana. Ennen työsuhteen solmimista voisi olla käytössä ns. ennakkojakso, joka tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden tutustua toimialaan ja työpaikkaan sekä työnantajalle mahdollisuuden arvioida nuoren soveltuvuutta työtehtäviin. Lisäksi opiskelija voisi saada vertaisryhmän tukea sekä oppisopimukseen valmistavaa koulutusta, jonka aikana hän suorittaa esimerkiksi hygieniapassin tai työturvallisuuskortin. Työnantajalle ja työpaikkaohjaajalle puolestaan olisi tarjolla tukea koulutuksen järjestäjän suunnasta sekä korotettua koulutuskorvausta tai palkkatukea.
3
Toimivat liikenneyhteydet ovat talouden ja elinkeinoelämän verisuonisto • Turvataan teollisuuden välttämättömät logistiikkainvestoinnit
Investoinneilla parannetaan kuljetusketjujen toimivuutta. Ratapihojen, satamien ja maantieverkon toimenpiteillä vahvistetaan ja ajanmukaistetaan kuljetusketjujen välityskykyä ja tehokkuutta. Voimakkaassa kasvussa olevan kaivosteollisuuden kuljetustehoa sekä liikenneturvallisuutta parannetaan. Tärkeällä sijalla pitää olla Suomen ja Venäjän välisen kaupan ja investointien kannalta keskeiset hankkeet. Välttämättömiä logistiikkainvestointeja on lueteltuna liitteessä 1, joista toteutetaan teollisuudelle tärkeimmät kohteet. • Kehitetään Kruunuasunnoista valtion rakennuttajaorganisaatio Valtion on omilla toimillaan edistettävä riittävää ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista, koska tuotanto on ollut riittämätöntä kysyntään nähden. Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto on edellytys työvoiman joustavalle liikkumiselle ja siten tae teollisuuden työvoiman saamiselle.
8
4
Kaivostoiminta • Kaivostoiminnan pitää perustua kestävään ja ympäristöystävälliseen teknologiaan.
Tärkeillä kaivostoiminnan alueilla turvataan muiden elinkeinojen toimintaedellytykset sekä päinvastoin. Julkisuudessa on keskusteltu kaivosveron tarpeellisuudesta. Jos veroon kuitenkin päädytään, pitää mallin olla sellainen, että se kannustaa malmin jalostamiseen Suomessa. Parempi vaihtoehto verolle on riittävän suuri tarkastus- ja valvontamaksu, jolla turvataan myös alan valvonta. Geologian tutkimuskeskuksen resurssit on turvattava, eikä keskusta saa yhdistää VTT:hen.
5
Pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattavat tukitoimet
• Pienten ja keskisuurten yritysten vienti- ja kasvurahoituksen lisääminen Pk-yritysten rahoitus on Suomessa hyvin pankkikeskeistä. Yritysten luottokelpoisuuden kiristyminen on kiristänyt perinteisen pankkirahoituksen saatavuutta ja tämän vuoksi tarvitaan uusia rahoituksen lähteitä ja riskinoton lisäämistä. Finnvera on tässä keskeinen toimija ja sen pitää lisätä rahoitustaan yritystoiminnan aloitus-, kasvu-, kehittämis- ja kansainvälistymisvaiheessa. Vientikaupassa Finnveran vientitakuita ja viennin rahoitusjärjestelyitä pitää tarvittaessa kasvattaa. • Tekesin rahoitusta on joustavoitettava Tekesin alkavien yritysten rahoitusta on joustavoitettava ja byrokratiaa kevennettävä. Alueellisten rahastojen jakamien summien kokoa pitää pienentää ja keventää hallinnollista menettelyä. Lähinnä kyseessä olisi oman pääoman ehtoinen rahoitus, joka lisäksi kohdistuisi eri yritysryhmiin kuin mihin yksityissijoittajien kasvukannustin pyrkii. • Pk-yritysten velkapääomamarkkinoiden kehittäminen Pk-yritysten rahoituksen saatavuutta pitää parantaa luomalla alalle reittaus- eli luottoluokitusjärjestelmä sekä pienentämällä markkinoilta kerättävien lainamäärien kokoa. • SHOK –toiminta Pk-yritysten täysipainoinen osallistuminen SHOK-toimintaan on turvattava. 9
6
Teollisuuden aseman turvaaminen Euroopan Unionin päätöksenteossa
• Hallituksen on tehostettava edunvalvontaa teollisuutta koskevissa EU:n esityksissä Suomen EU-politiikan koordinointia pitää parantaa. Meriliikenteen päästökaupasta Euroopan komissio ei antanut esitystään. Jatkossa hallituksen pitää turvata meriliikenteen toimintaedellytykset alan päästökaupasta päätettäessä. • Uusi sähkömarkkinamalli Uudessa sähkömarkkinamallissa päästökauppaan kuuluvia sähköntuotantolaitoksia, eli polttolaitoksia, kohdeltaisiin eri tavoin kuin päästökauppaan kuulumatonta tuotantoa, kuten ydinvoimaa, vesivoimaa ja tuulivoimaa. Tavoitteena on, että päästökaupan ulkopuoliset sähköntuottajat eivät jatkossa saisi markkinoilta korkeaa sähkönhintaa, jonka tason asettavat päästökauppaan kuuluvat tuottajat, vaan matalampaa uutta markkinahintaa. Päästökauppaan kuuluva tuotanto saisi nykyistä hintaa vastaavan hinnan, joka muodostuisi uudesta matalammasta markkinahinnasta ja CO2kompensaatiosta. Hinta olisi sama kaikille päästökauppaan kuuluville tuotantolaitoksille. Kilpailuilla markkinoilla päästökauppaan kuuluvat tuottajat vähentäisivät CO2komponentin hinnasta, jolla tarjoavat sähköä markkinoille. Kuluttajat maksaisivat matalamman markkinahinnan lisäksi erillisen CO2-maksun. • Päästäkauppadirektiivi Suomen on vastustettava päästökauppaoikeuksien huutokaupan aikatauluihin ja huutokaupattaviin määriin esitettyjä muutoksia. • Rikkidirektiivi Hallituksen on jatkettava neuvotteluita siirtymäajan saamiseksi rikkidirektiiviin. Työryhmä on valmistelemassa kansallisia toimenpiteitä, joilla EU:n rikkidirektiivin haitalliset vaikutukset Suomen kilpailukyvylle ja elinkeinoelämälle kyetään kompensoimaan. Toteutetaan esitetyt toimet. • Energiatehokkuusdirektiivi Energiatehokkuusdirektiivin yhteydessä hyödynnettävä kansallinen liikkumavara, jotta energiatehokkuusinvestoinnit voidaan toteuttaa joustavammalla aikataululla ja kustannustehokkaasti.
10
7
Tulevaisuuden toimialoille suuntautuvan yritystoiminnan vauhdittaminen • Cleantech -toimiala
Cleantech -liiketoiminta on yksi nopeammin kasvava ala maailmassa. Keskeisinä syinä ovat ilmastomuutos, raaka-aineiden riittävyys, kasvava väestönmäärä, jätteiden määrän kasvu ja puhtaan veden riittävyys. Suomessa toimii yli 2000 alan yritystä. Suomen vahvuudet tällä alueella ovat energiaja materiaalitehokkaat tuotantoprosessit, bioenergia, veden käsittely ja kierrätys. Mikäli Suomi aikoo pysyä kehityksen kärjessä, on panostettava kotimarkkinoiden kehittämiseen, edistettävä referenssilaitosten eli teollisen mittakaavan tuotantolaitoksia ja panostettava alan kansainvälistymiseen. Tarvitaan toimivimpia yhteistyömalleja yksityisen ja julkisen sektorin välille. Rahoitusinstrumentteja pitää kehittää niin, että myös yksityiset sijoittajat kiinnostuvat alasta. Alan kansainvälistymisen tukeminen pitää nostaa keskeiseen asemaan Team Finlandin toiminnassa. • Viennin edistäminen Kansainvälistymispalveluiden ja viennin edistämisen resurssit on turvattava. Teollisuusyritysten pääsemiseksi uusille markkinoille ja kiinnittymiseksi kansainvälisiin arvoketjuihin on yritysten kansainvälistymistä tukevia palveluita keskitettävä ja TEAM Finland -verkostoa vahvistettava. Samalla myös Finpron toimintaedellytykset pitää turvata. • Kaivostoiminta Kaivannaisalasta on tulossa merkittävä toimiala ja sen pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat hyvät. Jatkossa malmia pitää entistä enemmän jalostaa Suomessa. Alan kotimaista omistusta pitää vahvistaa esim. Solidiumin ja valtion kaivosyhtiön kautta, johon myös eläkevakuutusyhtiöt osallistuisivat sijoittajina. • Metsäteollisuus ja puun hyödyntäminen Metsäteollisuuteen on syntynyt viime aikoina runsaasti uusia innovaatioita ja patentteja. Puuraaka-aine on uusiutuvaa ja ympäristöystävällistä ja sillä voidaan korvata monia uusiutumattomia materiaaleja. Innovaatioiden ja patenttien hyödyntäminen edellyttää, että puun tarjontaa lisätään. Tähän voidaan vaikuttaa mm. metsämaksun kautta. Metsämaksu kerättäisiin metsämaasta ja sen voisi vähentää vuosittain puun myyntituloista. Lisäksi on huolehdittava, että Venäjä WTO:n jäsenyyden myötä noudattaa jäsenyyden ehtoja puukaupan osalta. 11
• Meriteollisuus Velkakriisi ja talouden epävarmuus ovat pysäyttäneet risteilyalusten kaupan. Rikkidirektiivin luoma epävarmuus on puolestaan hiljentänyt autolauttojen valmistuksen. Suomelle tärkeiden meriteollisuuden alojen hiljentymisen johdosta tarvitaan tulevaisuudessa toiminnan laajentamista muille Suomelle luontevasti sopiville meriteollisuuden muille aloille. Suomi on johtava asiantuntijamaa arktisen laivanrakennuksen, laivanrakennus- ja offshore-teknologian sekä merenkulun aloilla. Erityisesti Suomen pitäisi kyetä hyödyntämään energiatehokasta ja ympäristöystävällistä teknologiaansa. Ilmastonmuutos ja uusien raaka-aineiden hankinta olosuhteiltaan yhä vaikeammilta arktisilta alueilta luovat Suomen meriteollisuudelle hyvät kasvumahdollisuudet. • Tieto- ja viestintätekniikka-ala (ICT) Toimialan liiketoiminnan merkitys työllisyyden ja viennin lähteenä on merkittävä. Alan tulevaisuuden vaatimia toimenpiteitä valmistellaan erillisessä työryhmässä. Suuryritysten jättämän aukon paikkaamiseksi tarvitaan uutta kasvua. Kehittyvään tietotekniikkaan perustuva tuotanto ja palvelut perustuvat erityisesti uusien pienten ja keskisuurten kasvuyritysten varaan. • Uudet valtionyhtiöt Uusien valtionyhtiöiden perustamista on selvitettävä laaja-alaisesti. Valtionyhtiöt ovat olleet merkittävässä roolissa Suomen teollistamisessa. Valtionyhtiöiden hyödyntämisen ja omistajapolitiikan on oltava pragmaattista myös jatkossa niin, että niitä voidaan käyttää välineenä tulevaisuuden kasvualoilla vaadittavan riski- ja osaamispääoman kokoamiseksi yhteen ja näiden toimialojen kasvun vauhdittamiseksi. Uusien valtionyhtiöiden perustamisen tarpeesta ja mahdollisuuksista on tehtävä pikaisella aikataululla ennakkoluulottomasti laadittu, laaja-alainen selvitys tulevan päätöksenteon pohjaksi. Selvityksessä on tuotava esiin myös riittävän kattavasti vertailutietoja muiden maiden toteuttamasta valtionyhtiö- ja omistajapolitiikasta.
12
8
Vielä tällä hallituskaudella työllistävää kasvua tukevien hankkeiden edistäminen
• Tuotannolliset investoinnit Tuotannollisten investointien poistomahdollisuuksien kaksinkertaistaminen. Esitys tuotannollisten investointien kaksinkertaisista poistoista verovuosina 2013—2015 on hyväksytty eduskunnassa. Tämän uudistuksen vaikutuksia tulee seurata. • T&k -verohyvitys Eduskunta on hyväksynyt mallin, jonka mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan väliaikaiseen lisävähennykseen olisivat oikeutettuja osakeyhtiöt ja osuuskunnat tutkimusja kehittämistoiminnan palkkamenojensa perusteella vuosina 2013—2015. • Yksityissijoittajan kasvukannustin Eduskunnan päätöksen mukaisesti yksityiset sijoittajat saisivat vähentää pääomatulostaan tietyn prosentin vuosina 2013—2015 osakeyhtiöön sijoittamansa osakepääoman määrästä. • Eräitä innovaatiopolitiikkahankkeita Kuten IPR/-patentoinnin- verokannustimen valmistelu, rikkidirektiivi ja elinkeinopolitiikan sisältölinjaus jne. • Finnveran suhdannerahoitus Finnveran suhdannerahoitusta on jatkettava. Suhdannerahoitus on tarkoitettu yrityksille, joiden kannattavuus tai maksuvalmius on heikentynyt ja joiden rahoituksen saatavuus on vaikeutunut laskusuhdanteen seurauksena. Suhdannerahoitus on määrä päättyä vuoden 2012 lopussa, mutta vaikean suhdannetilanteen vuoksi sitä on edelleen jatkettava.
13
LIITE 1 LOGISTIIKKAHANKKEET Ratahankkeet Rataverkon suorituskyvyn, toimivuuden ja tehokkuuden kannalta tärkeimmät toteuttamispäätöstä odottavat hankkeet ovat: •
Hankkeet, joista on tehty periaatepäätös: Pisara (750 M€), Pasila-Riihimäki II vaihe (200 M€), Imatra-Luumäki kaksoisraide ja Imatra-Imatrankoski-Svetogorsk (molemmat yhteensä 380 M€).
•
Rataosan Tampere-Jyväskylä välityskyvyn parantaminen kaksoisraideosuuksia lisäämällä.
•
Espoon kaupunkirata (Leppävaara - Espoon keskus 190 M€).
•
Hanko-Hyvinkää-rataosan sähköistys (50 M€).
•
Ratapihojen perusparannukset prioriteettijärjestyksessä; Kotolahti - Mussalo, Kouvola, Kuopio (50 M€), Oulu (100 M€), Joensuu (50 M€), Vainikkala (50 M€).
•
Luumäki-Vainikkala kaksoisraide.
•
Kouvola-Kotka-rataosan palvelutason parantaminen ja akselipainojen nosto 25 tonniin.
Pienet investointiohjelmat, tavarankuljetusten solmupisteet Toimenpiteillä tehostetaan kuljetusketjuja ja kehitetään solmupisteiden toimivuutta. Ohjelma koostuu yhdistettyjen kuljetusten kehittämisestä, ratapihojen ajanmukaistamisesta ja korvausinvestoinneista sekä satamien liikenneyhteyksien parantamisesta. Ehdolla olevia tiekohteita: •
Vt 8 Lakarin teollisuusalueen liittymäjärjestelyt, Rauma (9 M€)
•
Vt 15 Keltakankaan liittymä, Kouvola (5,2 M€)
•
Puutavaran välivarastointipaikat 3 kpl, Etelä- Karjala ja Kymenlaakso (0,3 M€)
•
vt 4 Kanavuori-Vaajakoski, Jyväskylä (4 M€)
•
Kt 68 Pietarsaaren satamatie (7,2 M€)
•
Oulun sataman sisääntulotien kehittäminen välillä vt 4- satama (4 M€)
Ehdolla olevia ratakohteita: •
Tampereen järjestelyratapihan ohitusraide ja tuloratapiharaiteiden jatkaminen (7 M€)
•
Oulu (Nokela) ratapihan eteläpään toiminnalliset parannukset (10 M€)
Pienet investointiohjelmat, elinkeinoelämän muutoksiin vastaaminen Toimenpiteillä vastataan toimintaympäristön muutoksiin tai tehostetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Ohjelma sisältää liikenne- ja liityntäjärjestelyjä maantieverkolla, akselipainon nostoa ja välityskyvyn parantamista rataverkolla sekä kauppamerenkulun väylien palvelutason varmistamista.
14
Ehdolla olevia tiekohteita: •
Mt 148 Keravantien parantaminen välillä Lahdentie-Saviontie (16,2 M€)
•
Vt 12 Eura-Raijala leventäminen, Eura, Köyliö, Huittinen (6 M€)
•
Vt 23 Varkaus-Karvio, I-osa Kurolan ja Unnukanniemen liittymäjärjestelyt, Sarkamäen ohituskaistata Mustinsalon liittymäjärjestelyt (8,8 M€)
•
kt 58 Oriveden rampin pään ja Teollisuustien kiertoliittymien rakentaminen (0,9 M€)
•
Mt 301 parantaminen välillä Keihonen - Kilpala, Vesilahti (1,8 M€)
•
Vt 26 kehittäminen 1. vaihe, Hamina (4 M€)
•
Soinlahden teollisuusalueen tieyhteydet, Iisalmi (2,5 M€)
•
mt 637 tiejärjestelyt Peurungan kohdalla, Laukaa (0,3 M€)
•
Mt 673 Hevosurheilukeskuksen liittymä, Mustasaari (0,4 M€)
•
Mt 701 Palontien asemakaava-alueen liittymäjärjestelyt, Ilmajoki/Siltala (0,6 M€)
•
Mt 6741,17663, 679, erikoiskuljetusreitti Vaasa-Maalahti (0,5 M€)
•
Vt 4 Raitotien liikennejärjestelyt, Oulu (9 M€)
Ehdolla olevia ratakohteita: •
Kokkolan tankkauspaikan siirto Vaaran ratapihalle kapasiteetin lisäämiseksi (5 M€)
•
Hanko-Hyvinkää radan sähköistys (50 M€)
•
Kotolahti/Mussalon turvalaitejärjestelmän rakentaminen (20 M€)
•
Alholman ratapihan kehittäminen (8 M€)
•
Välityskyvyn parantaminen mm uusi ohituspaikka Hämeenlinna-Toijala välillä (8 M€)
Pienet investointiohjelmat, kaivostoiminnan edellytysten tukeminen Toimenpiteillä varmistetaan kaivosten liikenneyhteyksien toimivuus. Ehdotetuissa toimissa on painotettu kaivosyhteyksien kuljetustehokkuuden ja liikenneturvallisuuden parantamista. Osa kohteista on ylläpitoa ja osa investointeja. Ehdolla olevia tiekohteita: Kittilä, Suurikuusikko •
Kt 79 Kaukosen silta tiejärjestelyineen, Kittilä (8,0 M€)
Sotkamo, Talvivaara •
Mt 870 Kontinjoen kevyen liikenteen järjestelyt, Kainuu (5,0 M€)
•
Mt 870 parantaminen ja leventäminen, Kainuu (7,0 M€)
•
Mt 8730 parantaminen soratienä, Kainuu (2,0 M€)
•
Mt 8714 parantaminen soratienä, Kainuu (1,0 M€)
•
Maanteiden 870 ja 5862 parantaminen, Pohjois-Savo (2,5 M€)
Sotkamo, Silver Oy •
Mt 9005 parantaminen (2,0 M€)
Siilinjärvi, Yara Finland Oy •
Kt 75 Yaran kaivoksen liittymäjärjestelyt (2,8 M€, lisäksi kunta ja yritys 1,0 M€)
Polvijärvi ja Kaavi, Kylylahden kaivos ja Luikonlahden rikastamo •
Maanteiden 502 ja 573 parantaminen (6,5 M€) 15
Avausten valmistelussa mukana olleet sd-kansanedustajat
Miapetra Kumpula-Natri •
Suuren valiokunnan puheenjohtaja
•
Talousvaliokunnan jäsen
•
Ulkoasiainvaliokunnan varajäsen
•
Puhemiesneuvoston jäsen
Jukka Kärnä •
Talousvaliokunnan jäsen
•
Ympäristövaliokunnan jäsen
•
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varajäsen
•
Puolustusvaliokunnan varajäsen
Päivi Lipponen •
Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja
•
Talousvaliokunnan jäsen
•
Puhemiesneuvoston jäsen
Sirpa Paatero •
Talousvaliokunnan jäsen
•
Valtiovarainvaliokunnan varajäsen
•
Työ- ja elinkeinojaoston jäsen
•
Verojaoston jäsen
Kari Rajamäki •
Valtiovarainvaliokunnan jäsen
•
Liikennejaoston puheenjohtaja
•
Hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen
•
Työ- ja elinkeinojaoston lisäjäsen
•
Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen
Työryhmä on työssään kuullut ja tehnyt hyvää yhteistyötä asiantuntijaorganisaatioiden – kuten palkansaajaliikkeen -kanssa.