SDP:n viestintäopas by SDP

S E A L P O STIJÄL E I V VINKKEJÄ VAIKUTTAVAAN VIESTINTÄÄN

Tekstit ja taitto: Mari Tolvanen SDP:n puoluetoimistolla 2013.

SISÄLLYSLUETTELO 1. VAIKUTA VIESTIMISSÄ

2. SOSIAALINEN MEDIA HALTUUN Mikä ihmeen some?

Facebook Twitter Blogit Omat kotisivut Keskustelupalstat

16 17 20 22 23 24

2. MAINONNAN KEINOT

4. VINKKEJÄ VALOKUVAUKSEEN

Mielipidekirjoitus sanomalehteen Oikaisu Tekstiviestipalstat Tiedote Tiedotustilaisuus Haastattelupyyntöön vastaaminen Haastateltavana televisiossa Radiohaastattelu Tapahtumat Kriisiviestintä

Kenet haluat mainoksellasi tavoittaa? Mainonta internetissä Ilmoitus sanomalehdessä Mainonta radiossa ja tekevisiossa Suoramarkkinointi Tee painotuotteita Gredillä SDP.fi:ssä!

Tallenna kuva käyttötarpeen mukaiseen muotoon

5 7 7 7 9 10 11 11 12 14

27 27 28 29 29 29

1. VAIKUTA VIESTIMISSÄ Perinteiset joukkoviestimet, lehdistö, TV ja Radio, ovat edelleen keskeisiä yhteiskunnallisen mielipiteen muokkaajia. Oikea viesti oikein ajoitettuna ja oikeassa mediassa voi vaikuttaa merkittävästi siihen, mistä tänään tai huomenna puhutaan. Siksi monet organisaatiot tarjoavat joukkoviestimille säännöllisesti tiedotteita uutisten aiheiksi sekä juttumateriaaliksi. Tiedotustilaisuuksia järjestetään, kun asia tai tilaisuus on erityisen tärkeä. Joukkoviestintä vaikuttaa myös paikallisesti - alueelliset sanomalehdet, Ylen alueuutiset ja paikallisradio kertovat kotiseutusi asukkaille, mitä omassa kunnassanne tapahtuu. Kuntalainen tai paikallinen poliitikko voi saada mielipiteensä melko helposti julki esimerkiksi kirjoittamalla mielipidekirjoituksen paikallislehteen. Tästä luvusta löydät vinkkejä eri tavoista vaikuttaa viestimissä, ohjeita esiintymiseen sekä eväitä sujuvaan vuorovaikutukseen toimittajien kanssa. 4

MIELIPIDEKIRJOITUS SANOMALEHTEEN Mielipidekirjoituksella sanomalehdessä voit ottaa kantaa tai kiinnittää huomion valitsemaasi aiheeseen. Hyvin perusteltu ja kirjoitettu mielipide saa lukijan vakuuttumaan, että seisot asiasi takana.

MILLAINEN ON HYVÄ MIELIPIDEKIRJOITUS? Hyvä mielipidekirjoitus on osuvasti otsikoitu, hyvin perusteltu ja lyhyt. Sopiva pituus mielipidekirjoitukselle on noin 1500 merkkiä. Mielipidekirjoitus voi olla kiriittinen mutta ei toista henkilöä loukkaava – vain asialliset tekstit julkaistaan.

• Keksi kiinnostava ja kirjoituksen sisältöä kuvaava otsikko. Hyvällä otsikolla herätät lukijan mielenkiinOmalla kirjoituksellaan voi myös tukea muiden mie- non. lipiteitä. Esimerkiksi, kun SDP:n poliitikko kirjoittaa lehteen osuvan mielipiteen, voit jatkaa keskustelua • Viittaa mahdolliseen aiempaan kirjoitukseen, omalla kirjoituksellasi: ”Kansanedustaja Pia Viitahenkilöön, näkemykseen tai teemaan, johon liittyen nen osui oikeaan kirjoituksessaan, jossa käsitteli...”. kirjoitat. Kirjoitus voi myös olla osoitettu tietylle, nimetylle henkilölle sekä toimia vastineena aiemmin julkais- • Yhteen mielipidekirjoitukseen riittää vain yksi tuun mielipidekirjoitukseen tai lehtijuttuun. Vastine käsiteltävä asia. on aina hyvä mahdollisuus tuoda oman puolueen kanta esiin. • Mielipiteessä oma ajattelu on tärkeintä. Muista Poliitikon kannattaa allekirjoittaa mielipide aina omalla nimellään, vaikka nimimerkin käyttö olisikin mahdollista. Toimitukselle täytyy myös muistaa lähettää omat yhteystiedot kirjoituksen mukana.

perustella kantasi.

• Positiivisessa hengessä kirjoitettuja mielipiteitä on mielekästä julkaista ja lukea.

Esimerkki nimetylle henkilölle osoitetusta mielipidekirjoituksesta.

Avoin kysymys Pääministeri Kataiselle Hyvä pääministeri, Luin lehdestä, että et halua parantaa vanhusten laitoshoitoa ja vastustatte sitovien henkilöstömitoitusten laittamista lakiin. En ollenkaan ymmärrä kantaanne. Me yritämme osastolla päivittäin pitää muutaman hoitajan voimin huolta monikymmenpäisestä vanhusjoukosta. Teemme parhaamme, mutta se ei riitä. Pomojen mielestä henkilökuntasuositukset täyttyvät, mutta siltikään emme ehdi käyttää vanhuksia tarpeillaan silloin kuin he haluavat. Ruokailussa viimeiset autettavat syövät ruuan haaleana, mutta me yritämme aina muuttaa syöttöjärjestystä, ettei se sattuisi viikon sisään kovin monelle samalle henkilölle. Olemme täällä osastolla kaikki sitä mieltä, että päättäjiä sitovat määräykset toisivat helpotuksen meille ja parannuksen vanhuksille. Kertoisitteko meille, miksi te haluatte vastustaa vanhusten parempaa hoitoa vanhusten vuodeosastoilla. Niin ja pomoja ei kannata muuten laskea siihen mitoitukseen, sillä ei ne jatkuvista kehityspalavereistaan hoitamaan kuitenkaan ehdi. Antti Kantti Lähihoitaja Joensuu

SDP ja veroparatiisiyhtiöt Kalle Silfverberg kirjoitti 4.10. Helsingin Sanomissa SDP:n vaalitavoitteista ja kuntien hankinnoista. Kirjoitus ansaitsee lyhyen jatkon. Kuntalain mukaan kuntien tehtävä Suomessa on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä useita erilaisia esimerkkejä Suomessa toimivien yritysten verosuunnittelusta sekä yhtiöiden toiminnasta veroparatiiseissa. Veroparatiisien suurimpia haittoja ovat julkisen talouden verotulomenetykset sekä kilpailun vääristyminen, joka johtaa rehellisen pienen tai keskisuurenyrittäjän aseman vaikeutumiseen. Muutamat veroparatiiseihin kytkeytyvät Suomessa toimivat yhtiöt ovat mukana myös kuntien palvelutuotannossa. Koska me kaikki maksamme veroja, on oikeudenmukaista edellyttää sitä myös hyvinvointipalveluja kansalaisille tuottavilta yhtiöiltä. Jo nyt julkinen keskustelu on vaikuttanut moneen verosuunnittelua harjoittavan yhtiön toimintaan, mutta tilanteen parantaminen vaatii lisää toimia. Kuntien hankintapolitiikassa tulee tarkkaan selvittää, miten voimme käyttää kilpailutuksessa paikallisia toimijoita ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä suosivia laadullisia kriteerejä ohjausvälineenä. Tämä on vähintäänkin kohtuullista ja vastuullista poliittista toimintaa suomalaisia, paikallisia yrityksiä ja yrityksen työntekijöitä kohtaan.

Esimerkki vastakirjoituksesta aiemmin julkaistuun lehtijuttuun.

Siksi SDP haluaa seuraavalla kuntavaalikaudella, että kunnissa käynnistetään työ veroparatiisiyhtiöiden torjumiseksi. Konkreettisesti esimerkiksi vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä voidaan valtuustolle tuoda arvio, kuinka veroparatiisin kytkeytyvien hankintojen torjunta on kunnassa edennyt ja miten kunnan hankintapolitiikka tukee tätä työtä. Jos muu ei auta, niin aina voidaan päätyä myös kunnan oman palvelutuotannon järjestämiseen etenkin niissä tapauksissa, joissa veroparatiisiyhtiöiden toimintaa on muuten mahdotonta välttää. Tätä viimeistä ei mikään laki toistaiseksi Suomessa kiellä. Reijo Paananen SDP:n puoluesihteeri

ITEEN A MIELIP T IS IL T IS MU JALLE ä. KIRJOITTA vän tiiviin

kkiä. tä joitus riit 1500 mer ir in k o ä n id n P o • tin pituus Hyvä teks ikkoon. yksi asia. a ots t in s a o v n a a s P s • kse le kirjoitu • Käsitte näkökulmasi. le • Peruste en. Kärjistää saa, llin • Ole asia kkaavasti. u muttei lo

OIKAISU Joskus viestimiin päätyy asiavirheitä. Yksityisellä henkilöllä, organisaatiolla ja viranomaisella on oikeus saada lehdessä, verkkojulkaisussa tai ohjelmassa esitetty itseään tai toimintaansa koskeva virheellinen tieto oikaistuksi. Yleisimpiä oikaistavia asioita ovat nimivirheet. Oikaisupyyntö lähetetään virheen julkaisseeseen mediaan. Oikaisutekstissä on hyvä välttää toistamasta uudelleen alkuperäisessä tekstissä esitettyä virheellistä tietoa. Periaatteessa oikaisun kohteena voi olla kaikki mediassa julkaistu virheellinen tieto, mutta aina oikaiseminen ei ole välttämätöntä. Jos asiavirhe on pieni ja harmiton, kannattaa miettiä, tarvitseeko sitä todella oikaista. Turhaan lähetetty ja julkaisematta jätetty oikaisu on huonoa suhdetoimintaa.

TEKSTIVIESTIPALSTAT Sanomalehtien tekstiviestipalstat ovat pullollaan lyhyitä mielipidekirjoituksia. Näiden palstojen tutkiminen on monelle mieleistä puuhaa, joten julkaistulla tekstiviestillä riittää lukijoita. Tiivistäminen on tärkeää, sillä monet lehdet rajoittavat tekstiviestien pituuden160 merkkiin. Poliitikon kannattaa lähettää tekstiviestit omalla nimellään allekirjoitettuina.

TIEDOTE Tiedote on virallinen tapa kertoa tärkeästä asiasta tiedotusvälineille tai sidosryhmille. Useimmiten tiedotteet on tarkoitettu toimittajien käyttöön juttuidean herättäjäksi ja uutisten laatimisen pohjaksi. Tiedote voi olla myös kutsu tiedotustilaisuuteen tai tapahtumaan. Toimituksissa tiedotteita käydään läpi, ja osa niistä ylittää uutiskynnyksen eli päätyy jutun aiheeksi tai osaksi juttua. Tähän vaikuttavat muun muassa tiedotteen uutisarvo, tiedotettavan asian sopivuus lehden tarpeisiin ja uutispäivään sekä toimiva sisällön muotoilu. Otsikolla ja ensimmäisillä tekstiriveillä on monesti suuri vaikutus siihen, herättääkö tiedote toimituksen mielenkiinnon vai päätyykö se avaamattomana roskakoriin. Ennen tiedotteen lähettämistä kannattaa miettiä, mitkä tiedotusvälineet tai sidosryhmät ovat tiedotteen tärkeimpiä vastaanottajia. Esimerkiksi paikal-

lisia asioita koskevat tiedotteet kiinnostavat paikallislehtien toimituksia. Entä lähetetäänkö tiedote myös organisaatiosi omalle väelle? Nykyisin tiedotteet kulkevat nopeasti sähköpostin välityksellä ja verkkopalveluiden kautta. Tiedotteiden lähetystä helpottamaan voit myös luoda valmiita vastaanottajalistoja, jotka koostuvat toimittajien, toimitusten ja muiden sidosryhmien sähköpostiosoitteista.

TOIMIVA TIEDOTE Toimiva tiedote muodostuu ajankohtaisen ja kiin nostavan sisällön lisäksi hyvästä rakenteesta, tehokkaasta otsikosta ja oikeasta kieliasusta.

• RAKENNE Tiedotteen on hyvä olla riittävän lyhyt ja selkeä. Puolikas A4-arkki on monen toimittajan mielestä sopiva tiedotteen pituus. Tiedotettavien asioiden tulisi selvitä heti tiedotteen alusta, jonka jälkeen kerrotaan tarkemmat yksityiskohdat. Pidemmässä tekstissä kannattaa käyttää väliotsikoita, jotka helpottavat lukemista. Tiedotteessa on mainittava tekstilajin nimi (TIEDOTE) ja sen laatimispäivämäärä. Tiedotteen lähettäjän (organisaatio) nimi sijoitetaan tiedotteen vasempaan yläreunaan sekä sähköpostiviestin lähettäjäkenttään. Tiedotteen lopussa kerrotaan vielä lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot. Jos kyseessä on kutsu, tulee tekstissä käydä ilmi missä ja milloin tilaisuus järjestetään, ketä tilaisuudessa on puhujina ja mitä aihetta tiedotustilaisuus käsittelee. Jos osallistuminen edellyttää pressikorttia, on siitä mainittava kutsussa. Kutsuun tarvitaan myös ilmoittautumisohjeet sekä lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot.

• OTSIKKO Hyvä otsikko on selkeä ja kertoo, mitä aihetta tiedote koskee. Saman otsikon voisit kuvitella myös sanomalehteen. Jos kyseessä on kutsu, mainitaan se otsikon yhteydessä. Koska toimittajat selaavat tiedotteita usein otsikoiden perusteella, voi hyvä uutinenkin mennä ohi epäselvän otsikoinnin vuoksi. • KIELIASU Tiedotteen kielen tulisi olla selkeää ja uutismaista. Byrokraattista kieltä ja vierassanojen käyttöä kannattaa välttää. On myös hyvä pitää mielessä, että tiedote ei ole mainoskirje. Siksi turhat superlatiivit jätetään tekstistä pois. 7

Tiedote 14.8.2012

Esimerkki SDP:n lähettämästä tiedotteesta

Koulukiusaamiseen lisää huomiota SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio haluaa kiinnittää lisää huomiota koulukiusaamiseen. Vainion mielestä juuri koulujen alku on oikea hetki puhua kiusaamisesta, sillä kiusaamiseen tulee puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hänen mukaansa liian moni pysyy kiusattuna halki koulutustaipaleen ja se on vakava ongelma. - Kiusaaminen voi olla yksilön kannalta totaalisen musertava asia ja sillä on suuret yhteiskunnalliset seuraukset. Mm. merkittävä osa peruskoulun keskeyttäjistä keskeyttää sen kiusaamisen aiheuttaman ihmisarkuuden takia. Tästä seuraa yleensä pysyvä syrjäytyminen. Jos perheen tuki ei ole vankkaa, ei kiusatun tulevaisuus näytä hääppöiseltä. Vähemmästäkin tulee elinikäiset jäljet, pohtii Vainio. Vainion mielestä koulukiusaamiseen puuttuminen ei ole vain opettajien vastuulla vaan lasten asenteet lähtevät kotoa. Yhteisön ulkopuolelle ajettu yksilö hakee ratkaisunsa yhteisön ulkopuolelta tai sortuu. - Sivusta seuraamisen kulttuurilla emme rakenna onnellisempaa ja turvallisempaa koululaitosta saati yhteiskuntaa. Rohkea puuttuminen ja toisen arvostaminen ovat avaintekijöitä kiusaamisen ehkäisyssä. Vastuu kouluympäristöstä on kuntapäättäjillä ja opettajilla, mutta ensisijainen vastuu lasten hyvinvoinnista on meillä jokaisella läheisenä ja/tai kasvattajana. Sivusta seuraajaa ei ole, meillä jokaisella on vastuu toistemme hyvinvoinnista. Tästä olisi koulujen ja kotien hyvä puhua kouluvuoden alkajaisiksi ja sopia kiusaamiseen puuttumisesta. Lisätietoja: SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio puh. 0414493002

TIEDOTUSTILAISUUS Tiedotustilaisuus eli pressitilaisuus järjestetään, kun halutaan tiedottaa tärkeästä tapahtumasta, uudistuksesta tai aiheesta medialle ja pelkkä tiedote ei riitä. Tiedotustilaisuuteen on aihetta, kun asia on merkittävä tai tulee luultavasti herättämään runsaasti yleistä keskustelua.

TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMINEN Tiedotustilaisuus voidaan järjestää kokouksen tai tapahtuman yhteyteen taikka erillisenä tilaisuutena. Kutsut tiedotustilaisuuteen tulee lähettää toimittajille ja medialle hyvissä ajoin, mieluiten viimeistään 10 vuorokautta ennen tilaisuutta.

• SOPIVA AJANKOHTA Tiedotustilaisuus on hyvä ajoittaa toimittajien työajat huomioiden, mieluiten aamuun tai aamupäivään. Kovin myöhään iltapäivästä järjestetyn tiedotustilaisuuden anti ei välttämättä ehdi seuraavan päivän lehteen ja juttu saatetaan siksi sivuuttaa. Ajankohtaa valittaessa kannattaa myös varmistaa, ettei päällekkäin ole toista kiinnostavaa tiedotustilaisuutta ja ettei paikallinen mielenkiinto ole kyseisenä päivänä täysin muissa asioissa.

• TILAN VALINTA

Tiedotustilaisuus voidaan järjestää oman organisaation tiloissa tai erikseen valittavassa paikassa. Pääasia on, että tilaisuuteen on helppo löytää, tilaisuus pidetään riittävän keskeisellä paikalla ja paikan päällä on tilaa kameroille sekä kuvaajille. Mieti etukäteen, miten puhujat, toimittajat ja kuvaajat sijoittuvat valittuun tilaan. Varmista, etteivät tilaisuuden puhujat esiinny suuren ja peittämättömän ikkunan edessä, sillä puhujien takaa tuleva valo hankaloittaa kuvaamista. Myös valkoista tiiliseinää puhujien taustana kannattaa välttää. Tiedotustilaisuuksissa käytetään lavasteina esimerkiksi Roll up -telineitä, joilla tilaisuuden järjestäjän visuaalinen ilme saadaan näkyville kuviin. Jos Roll up -telineitä ei ole, luo esimerkiksi ruusu pöydällä tunnelmaa.

• TILAISUUDEN KULKU Tiedotustilaisuuden on hyvä alkaa täsmälleen sovittuna aikana, sillä median edustajien aikataulu on monesti kiireinen. On myös epäkohteliasta antaa vieraiden odottaa. Tilaisuuden isäntä vastaanottaa vieraat, tervehtii heitä ystävällisesti ja ohjaa heidät tilaan, jossa tiedotustilaisuus järjestetään. Monet

toimittajista saapuvat paikalle hyvissä ajoin. Tilaisuuden puheiden sisältö tai tilaisuutta koskeva tiedote on hyvä jakaa paperilla toimittajille ja kuvaajille ennen puheen alkamista. Näin toimittajat voivat keskittyä puheeseen muistiinpanojen tekemisen sijaan ja kuvaajat saavat tukimateriaalia kuvaotosten suunnitteluun. Kun tilaisuus alkaa, tervetuliaispuheenvuorossa kerrotaan lyhyesti tilaisuuden aihe ja kulku. Yleensä tilaisuuden puhujat esittelevät itsensä ennen oman puheenvuoronsa alkua. Toimittajille on varattava aikaa kahdenkeskisille keskusteluille tilaisuuden lopuksi. Varmista, että paikan päältä löytyy rauhallinen haastattelu-, kuvaus -ja nauhoitustila. Tilaisuuden puhujien ja isäntien on hyvä valmistautua etukäteen siihen, että heitä saatetaan haastatella tai kuvata.

• TILAISUUDEN JÄLKEEN Tiedotustilaisuuden materiaali on muistettava lähettää toimituksille heti tilaisuuden jälkeen. Näin tavoitetaan nekin mediat, jotka eivät olleet paikalla. Aineisto lähetetään medioille pääsääntöisesti erillisen tiedotteen muodossa. Parhaimmillaan tiedotustilaisuus poikii uutisia eri medioihin. Vaikka uutisia ei syntyisikään, on jokainen tiedotustilaisuus silti mahdollisuus vahvistaa suhteita median edustajiin. Suhteiden vahvistaminen on tärkeää, sillä toimittajien ja kuvaajien on helpompi lähestyä ennestään tuttua tahoa. Tiedotustilaisuuksilla voidaan myös rakentaa positiivista mielikuvaa organisaatiosta ja lisätä yleistä tietoutta sen toiminnasta.

•MUISTILISTA TIEDOTTAMISEN TUEKSI • Kun kirjoitat tiedotetta, panosta otsikkoon ja

ensimmäisiin tekstiriveihin. Jos kyse on kutsusta, mainitse siitä otsikossa. • Pidä tiedote tiiviinä, noin puolikas A4-arkki on hyvä tekstin pituus. • Kirjoita tiedote uutismaisesti ja selkeällä suomen kielellä. • Kun järjestät tiedotustilaisuuden, valitse käytännöllinen sijainti. Ajoita tilaisuus toimittajien työajat huomioiden. Varmista myös, ettei päällekkäin ole toista mielenkiintoista tilaisuutta tai tapahtumaa. • Vältä tilaisuuden puhujien asettamista ison ikkunan tai valkoisen tiiliseinän eteen. • Jaa tiedoustilaisuuden aineisto toimittajille ja kuvaajille ennen puheiden alkamista. Muista myös lähettää aineisto toimituksiin heti tilaisuuden päätyttyä.

HAASTATTELUPYYNTÖÖN VASTAAMINEN Toimittajat saattavat soittaa yllättäenkin, pyytääkseen kommenttia ajankohtaiseen asiaan. Haastattelupyyntöön kannattaa suhtautua positiivisesti, sillä silloin on mahdollista vaikuttaa tulevan jutun sisältöön. Toki joskus on tilanteita, joissa haastattelusta joutuu kieltäytymään. Toimittajan soittaessa voit aina ottaa hetken harkinta-aikaa: ”Voitko soittaa viiden minuutin kuluttua uudelleen, vapaudun sillloin?” Jos et voi varsinaisesti auttaa toimittajaa, ole kuitenkin kohtelias.

• SELVITÄ HAASTATTELUN KÄYTTÖTARKOITUS

Kysy toimittajalta, julkaistaanko lausuntosi osana juttua vai käytetäänkö sitä vain tausta-aineistona. Tausta-aineistoa varten tehtävissä haastatteluissa voit kertoa enemmän, esittää oman mielipiteesi ja antaa uutisvinkkejä.

• TOIMITTAJALTA SAA KYSYÄ Mistä aiheesta juttua ollaan tekemässä? Missä ja milloin juttu julkaistaan? Keitä muita toimittaja aikoo haastatella? Voiko kysymyksiin perehtyä ennen varsinaista haastattelua? Muista kuitenkin, että turhan suuri epäluuloisuus on tarpeetonta. Haastattelun tekeminen on toimittajan työtä.

• OMAT KOMMENTIT VOI PYYTÄÄ TARKISTETTAVAKSI Haastateltavalla on oikeus pyytää sitaattinsa tarkistettavaksi ennen jutun julkaisemista. Toimittajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta antaa sinulla luettavaksi koko juttua tai korjata jutun sisällöstä muuta kuin asiavirheet. • AINA EI TARVITSE OSATA VASTATA Jos et tiedä vastausta toimittajan esittämään kysymykseen, kerro se hänelle rehellisesti. Voit myös antaa toisen, asiasta mahdollisesti enemmän tietävän henkilön yhteystiedot. Joskus voi käydä niin, että haastateltava antaa epähuomiossa toimittajalle väärää tietoa. Tällöin kommentin korjaaminen onnistuu soittamalla toimittajalle mahdollisimman pian.

Mitkä ovat ne kaksi tärkeintä lausetta, jotka haluat kuulla illan uutislähetyksessä?

HAASTATELTAVANA TELEVISIOSSA TV-haastattelua ei kannata jännittää liikaa. Kun valmistaudut tilanteeseen huolellisesti, sujuu esiintyminen varmasti hyvin. Huomiota kannattaa kiinnittää sekä puheeseen että ulkoiseen olemukseen. Esiitymistaitojen lisäksi pukeutumisella voidaan vaikuttaa mielikuvaan omasta uskottavuudesta. Muista myös, että katsojat ovat useimmiten puolellasi ja toivovat sinun onnistuvan. Jos haastattelu ei ole ohjelman keskeinen sisältö vaan esimerkiksi osa uutisjuttua, näytetään itse haastattelusta keskimäärin vain noin 7 sekunnin pätkä. Siksi on hyvä opetella sanomaan ne kaksi tärkeintä lausetta, jotka haluat kuulla illan uutislähetyksessä. Myös niin sanottujen sattuvien sanontojen käyttöä haastattelussa kannattaa harjoitella: ”SDP haluaa tekoja oikeudenmukaisuuden puolesta”.

RADIOHAASTATTELU Radiohaastattelussa yleisö ei näe sinua. Voitkin tarvittaessa ottaa muistilapun mukaan studioon ja hakea siitä tukea kysymyksiin vastatessasi. Älä kuitenkaan lue vastauksia suoraan paperilta. Myös radiossa pätevät TV-haastattelun vinkit äänen käytöstä ja puhenopeudesta. Vältä puhumasta liian nopeasti ja käytä omaa, luonnollista ääntäsi. Muista myös pitää puhe kansankielisenä ja helposti ymmärrettävänä. Radiossakin saa hymyillä, sillä hymy välittyy äänen mukana kuulijoille.

•MUISTILISTA HAASTATELTAVALLE • Ole yhteistyöhaluinen ja kohtelias. Toimittaja tekee työtään ottaessaan sinuun yhteyttä. • Toimittajalta saa kysyä lisätietoja haastattelupyyntöön liittyen. • Pyydä omat kommenttisi tarkistettavaksi ennen jutun julkaisua. • Valmistaudu haastatteluun harjoittelemalla vastauksia etukäteen. • Opettele kaksi tärkeintä lausetta, jotka haluat varmasti tuoda esille. • Puhu selkeästi ja luonnollisesti, ota katsekontakti toimittajaan. • Pukeudu televisioon siististi.

VINKKEJÄ HAASTATTELUUN TV-OHJELMASSA: • VALMISTAUDU VASTAAMAAN Pyydä toimittajalta ohjelmassa käsiteltävät aiheet etukäteen. Kun mietit, mitä aiheista haluat sanoa, kirjoita ajatuksesi ylös muistilapulle vaikka ranskalaisin viivoin. Muistilappua ei voi ottaa mukaan haastattelutilanteeseen, mutta voit kerrata haluamasi sanottavan lapulta vielä juuri ennen haastattelun alkua. Mitä tutumpi aihe ennalta on, sitä luontevampaa siitä on puhua. • PUKEUDU SIISTISTI

Haastatteluun kannattaa pukeutua siististi. Kokonaan musta tai valkoinen yläosa ei ole paras mahdollinen valinta. Jos muita värejä ei kuitenkaan ole käytettävissä, voit piristää olemustasi vaikka huivilla tai kravatilla, joka tuo lisää väriä kasvoille. Hiukset kannattaa kammata siististi ja kasvojen kiiltoa voi hillitä puuterilla.

• PUHU SELKEÄSTI

Vastausten tulisi olla selkeitä ja ytimekkäitä, mutta niitä ei pidä tiivistää niin paljon, että jäljelle jää vain kahden sanan mittaisia lauseita. Puhuessa kannattaa käyttää kansantajuisia termejä ja luonnollista kieltä. Hienot lauseenkäänteet tai vaikea ammattisanasto harvoin lisäävät asian uskottavuutta. Huomiota kannattaa kiinnittää myös puheääneen ja puheen nopeuteen. Haastattelussa voi jokainen puhua omalla äänellään. Vältä puhumasta liian nopeasti tai kiristämästä ääntäsi. Pienet kömmähdykset puheessa eivät haittaa, sillä sanojen sekaantuminen on luonnollista.

• MUISTA KATSEKONTAKTI Asiassa on helpompi pysyä, kun pitää katsekontaktin toimittajaan. Haastattelua kannattaakin ajatella luonnollisena keskusteluhetkenä toisen henkilön kanssa.

TAPAHTUMA ON TILAISUUS NÄKYÄ JA VAIKUTTAA Jokainen järjestämämme tapahtuma, pieni tai suuri, on tilaisuus näkyä ja viestiä SDP:lle tärkeistä asioista. Tapahtumat myös tarjoavat mahdollisuuden koota puolueen väki yhteen ja vahvistaa entisestään yhteistyötä meidän sosialidemokraattien välillä. Poliittisten puolueiden järjestämät tapahtumat myös kiinnostavat mediaa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Uutiskynnys ylittyy varmimmin silloin, kun tapahtumassa on puhumassa ainakin yksi medialle tuttu SDP-kasvo tai tapahtuman ohjelmassa on ajankohtaista poliittista sisältöä. Muista siis kertoa paikalliselle medialle tapahtumasta hyvissä ajoin. Helpoiten kutsu kulkee perille toimituksiin tiedotteen muodossa.

TAPAHTUMAN IDEOINTI Hyvä idea ja huolellinen suunnittelu ovat onnistuneen tapahtuman ydin. Tapahtuman käytännön toteuttamista helpottaa, kun mietit aivan ensiksi vastauksen alla esitettyihin kysymyksiin.

• KENELLE?

Aivan ensimmäiseksi on hyvä määritellä, kenelle tapahtuma järjestetää. Mikä on tapahtuman keskeisin kohderyhmä? Minkälaista yleisöä tapahtumaan halutaan? Mitkä ovat kohderyhmän tai -ryhmien intressit?

• MITÄ? Seuraavaksi päätetään tapahtuman sisältö. Ollaanko järjestämässä konserttia, saunailtaa, seminaaria, keskustelutilaisuutta, koulutuspäivää vai kokousta? Tapahtumaideoinnin voi aloittaa myös erilaisten ajankohtaisten teemojen pyörittelystä. • MIKSI?

Mieti tarkkaan, miksi tapahtuma järjestetään. Tapahtumaa ei kannata ryhtyä järjestämään vain tekemisen vuoksi. Kun tiedetään, miksi tapahtumaa ollaan järjestämässä ja mitä tapahtumalla tavoitellaan, on onnistumisen arvioiminenkin helpompaa. Syitä tapahtuman järjestämiselle voivat olla esimerkiksi:

• Uusien jäsenten hankkiminen. • Varainkeruu. • Julkisuuskuvan edistäminen tai tiedottaminen. • Kampanjointi esimerkiksi vaalien alla. • Yhteisön hengen nostattaminen. • Koulutus ja tiedon lisääminen.

TAPAHTUMAN TOTEUTUKSEN SUUNNITTELU Tapahtuman toteutuksen suunnittelu aloitetaan päättämällä milloin tapahtuma järjestetään, missä tapahtumapaikka sijaitsee ja mikä on tapahtuman budjetti eli järjestelyihin käytössä oleva rahasumma.

• TAPAHTUMAN AJANKOHTA Tapahtuman ajankohtaa valittaessa kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat asiat: • Mitä muita tapahtumia samaan aikaan järjestetään? Vältä tilannetta, jossa paikallinen huomio on samana päivänä kiinnittynyt aivan toiseen asiaan. • Sopiiko ajankohta ihmisten aikatauluihin? Mieti esimerkiksi, kannattaako tapahtuma järjestää arkena vai viikonloppuna. • Voiko tapahtuman liittää suurempaan kokonai-

suuteen? Esimerkiksi paikallisen tapahtuman voi liittää osaksi kuntavaalikampanjaa.

• TAPAHTUMAN SIJAINTI JA TILAN VALINTA

Tapahtuma kannattaa järjestää keskeisellä paikalla, joka on helppo löytää ja jonne on olemassa hyvät julkiset kulkuyhteydet. Hyvä sijainti helpottaa sekä vieraiden että toimittajien saapumista paikalle. Varsinaisen tapahtumatilan valintaan vaikuttavat ainakin nämä:

• Tilan kapasiteetti. Kuinka paljon tapahtumaan

odotetaan osallistujia? Entä löytyykö tilaa myös paikalle saapuville toimittajille ja mahdollisille kuvaajille sekä TV-kameroille?

• Sauna- tai illanistujaistiloja varattaessa kannattaa selvittää, onko paikan päällä astioita ja mahdollisuutta säilyttää tai valmistaa ruokaa. Entäpä pyyhkeet saunojille? Kuuluvatko saunajuomat hintaan?

• Esteettömyys. Pääseekö tilaan myös pyörätuolilla? Onko mahdollisimman monenlaisten ihmisten helppoa osallistua tapahtumaan? • Tunnelma ja ympäristö. Paikan tunnelmalla voi olla suurikin vaikutus tapahtuman onnistumiseen. Tunnelma välittyy median kautta katsojille ja lukijoille, joten myös somistamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. • Majoitusmahdollisuus. Tarvitaanko tapahtuman ajaksi majoitusta? Löytyykö sopiva majoitus tapahtumatilojen yhteydestä tai lähialueelta? • BUDJETTI Järjestäjien käytössä olevat taloudelliset resurssit vaikuttavat merkittävästi suunnittelutyöhön. Onnistunut tapahtuma ei vaadi aina toteutuakseen suuren suurta rahasummaa, mutta lähes jokaisen tapah-

tuman järjestämisestä syntyy kuluja. Budjetin tulisi kattaa ainakin nämä:

• tilavuokra • äänentoisto ja tekniikka • somisteen • mahdolliset tarjoilut • puhujien palkkiot • painokulut (esim. jaettavat materiaalit, nimilaput) • tapahtuman työntekijöiden mahdolliset palkkiot • markkinointikulut, kuten lehtimainoksen suunnitte-

lu ja mainostilan varaus lehdestä.

SUUNNITTELUSTA TOIMEEN Tapahtumien toteuttaminen on aina projekti, joka sisältää kolme keskeistä osaa:

• Tavoitteiden selkeä määrittely. • Yksityiskohtaisen aikataulun suunnittelu ja

aikataulun tunnollinen noudattaminen. • Kokonaisuuden jakaminen tehtäväosiin eli ”nakkeihin”.

• TYÖRYHMÄ Etenkin suurempia tapahtumia järjestettäessä työtä helpottaa, kun tapahtuman toteuttamiselle valitaan oma työryhmä, jonka jäsenten kesken tehtävät selkeästi jaetaan. Työryhmälle on hyvä nimetä vetäjä, joka vastaa kokonaisuudesta. Hän pitää langat käsissään ja tietää, kuka vastaa ilmoittautumisesta, kuka esiintyjistä ja kuka tiedottamisesta.

• AIKATAULUTUS Aloittakaa suunnittelu hyvissä ajoin. Aikataulutuksessa kannattaa varautua muutoksiin ja yllätyksiin. Kaikille pienillekin tehtäville kannattaa määritellä eräpäivä, johon mennessä tehtävä tulee olla suoritettu. Kaikkien saatavilla oleva ”To do -lista” pitää helposti kaikki työryhmän jäsenet ajan tasalla, kun tehty tehtävä yliviivataan sen hoitamisen jälkeen.

KRIISIVIESTINTÄ Kriisiviestinnällä tarkoitetaan tehostettua ja nopeaa viestintää odottamattomissa tilanteissa, joita organisaatiosi kohtaa. Näitä tilanteita voivat olla esimerkiksi julkisuudessa leviävä negatiivinen ja yllättävä tieto organisaatiosi johtohahmosta, ympäristökatastrofi, rikos tai onnettomuus sekä merkittävä taloudellinen tappio, lakkoilu ja irtisanomiset. Kriisi voi syntyä äkillisesti ja yllättäen tai vähitellen ajan kuluessa. Vähitellen syntyvä kriisi lähtee ongelmasta, joka pääsee paisumaan suureksi julkiseksi tapaukseksi, vaikka ongelman aiheuttaja olisi pitänyt tunnistaa ja korjata jo alkuvaiheessa. Kriisiviestinnässä onnistumisen keskeisimmät edellytykset ovat nopeus, rehellisyys ja oma-aloitteisuus. Tapahtunutta ei pidä kierrellä, vaan pyytää reilusti anteeksi ja luvata ottaa oppia tapahtuneesta. Piilottelu ja osatotuuksien kertominen johtavat helposti kriisin pitkittymiseen. Faktat kannattaa kertoa julkisuuteen nopeasti, jottei aikaa ja tilaa jää spekulaatioille tai virheellisen tiedon leviämiselle esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Monesti organisaatiota ei niinkään arvioida kriisin todellisen syyn perusteella, vaan sen mukaan kuinka hyvin tai huonosti kriisi on hoidettu. Hyvin ja ammattitaitoisesti hoidetut kriisitilanteet voivatkin parhaimmillaan lisätä eri tahojen luottamusta organisaatioon. Jotta organisaation kriisiviestintä onnistuisi mahdollisimman hyvin, kriiisiviestinnän toimintaohjeet suunnitellaan etukäteen. Organisaatiolla tulisi olla myös ennalta sovitut vastuuhenkilöt, jotka hoitavat viestintää kriisin aikana.

Jos kriisi koskee koko puoluetta, ota yhteyttä puoluetoimistoon.

OHJEITA VIESTINTÄÄN KRIISISSÄ 1. SELVITÄ, MITÄ ON OIKEASTI TAPAHTUNUT Mitä kriisi koskee? Mitä todellisuudessa on tapahtunut? Mistä julkisuuteen päätynyt tieto on peräisin? Onko kaikilla asiaan kuuluvilla sama käsitys tapahtuneesta? Tiivistä keskeinen viesti tapahtuneesta. 2. VARMISTA, ETTÄ KRIISIRYHMÄ ON JÄRJESTÄYTYNYT Ovathan kriisiryhmän vastuut ja yhteystiedot kunnossa? Kuka kriisiryhmästä esiintyy julkisuudessa? Kriisiviestinnästä vastaavalla henkilöllä on oltavat riittävät valtuudet toimia. Hänen on myös tunnettava median aikataulut ja tapa työskennellä. 3. MYÖNNÄ TAPAHTUNUT, PYYDÄ ANTEEKSI Asioiden kieltäminen tai vähättely eivät kuulu kriisiviestintään. Nyt on hyvä myöntää tapahtunut ja pyytää anteeksi sekä luvata ottaa oppia tapahtuneesta. 4. TARJOA TIETOA NOPEASTI JA AVOIMESTI Kriisi käynnistää median ja kriisiin liittyvien sidosryhmien tarpeen saada nopeasti ajankohtaista tietoa tapahtumista ja niiden seurauksista. Mitä, milloin, kenelle, miksi, miten vaikuttaa ja kuka vastaa ovat alkuvaiheessa usein ne kysymykset, joihin media etsii vastauksia. Tietojen pitää perustua faktaan. Tärkeää on välttää tilanne, jossa media saa käsiinsä tietoa, joka olisi pitänyt kuulla kriisin kohdanneelta organisaatiolta. Lisäksi sosiaalinen media mahdollistaa väärän tiedon leviämisen entistä nopeammin. Mitä niukemmin organisaatio jakaa itse tietoa kriisistä, sitä laajemmin spekulaatiot leviävät sosiaalisen median foorumeilla. Aito halu auttaa mediaa työssään on kriisiviestinnässä valttia. Toisaalta yli-innokkuutta pitäisi pystyä välttämään, jottei kärpäsestä synny härkästä. Tietoa kannattaa tarjota säännöllisesti, muttei ripottelemalla. Osatotuuksien kertominen ja tiedon panttaaminen pitkittävät kriisiä. 5. KERRO, KUN KRIISI ON LOPPUNUT JA MUISTA JÄLKIHOITO Kun kriisitilanne on normalisoitunut, muista kertoa medialle paluusta normaaliin päiväjärjestykseen. Kriisin loppumisesta on tärkeää viestiä myös organisaation omille jäsenille. Kiitä verkostoasi yhteistyöstä. Kriisistä opittu kannattaa dokumentoida ja tallentaa myöhempää käyttöä varten.

2. SOSIAALINEN MEDIA HALTUUN Sosiaalinen media on ehdottomasti mahdollisuus vaikuttamiseen ja vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa, mutta verkossa on syytä muistaa käyttäytyä hyvin – kaikki sisältö, jota sosiaaliseen mediaan tuotat, on osa omaa ja ryhmäsi maineen hallintaa. Kerran Twitter-palvelussa tai keskustelupalstalla julkaisemasi teksti voi säilyä pitkiä aikoja muiden netin käyttäjien löydettävänä. Sosiaaliseen mediaan kannattaakin suhtautua uteliaan avoimesti mutta silti harkiten.

MIKÄ IHMEEN SOME? Somella eli sosiaalisella medialla tarkoitetaan digitaalisia viestintäkanavia, joissa kuka tahansa voi olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja. Viestintä on interaktiivista, monelta monelle suuntautuvaa. Tyypillisiä sosiaalisen median kanavia ovat esimerkiksi erilaiset keskustelupalstat, verkkoyhteisöt, blogit ja foorumit.

verkkoon tuotettu sisältö säilyy siellä pitkään, on syytä toimia harkiten. Millaisen mielikuvan valtuutettuna, kansalaisena tai SDP:n jäsenenä verkkoon tuottamasi sisältö antaa? Toimivin sääntö sosiaalisessa mediassa on käyttäytyä hyvin, aivan kuten oikeassakin elämässä. Kohtele muita kunnioittaen ja kuunnellen. Kiitä hyvästä palautteesta ja pyydä anteeksi, jos toinen loukkaantuu tuottamasi sisällön vuoksi.

VUOROVAIKUTUS SOMESSA

TROLLIT JA LOAN HEITTÄJÄT

Sosiaalinen mediassa voit jakaa sinulle merkityksellisiä näkökulmia ja ottaa kantaa ajankohtaisiin uutisiin tai asioihin. Omalla aktiivisuudellasi voit pyrkiä suuntaamaan keskustelua juuri niille aihealueille, joilla sinä haluat vaikuttaa. Sosiaalista mediaa seuraamalla voi myös oppia uutta ja kerätä uusia näkökulmia.

Trolleilla tarkoitetaan sosiaalisessa mediassa viestejä tai henkilöitä, joiden ensisijainen tarkoitus on ärsyttää ihmisiä, aiheuttaa ristiriitoja, provosoida tai peittää kirjoittajan puutteet asiantuntemuksessa.

Koska sosiaalinen media on ennen kaikkea ihmisten välistä vuorovaikutusta, on tärkeää olla valmis vastaanottamaan palautetta ja vastaamaan muiden esittämiin kysymyksiin.

MAINEEN HALLINTA SOMESSA Aina kun otamme kantaa tai ilmaisemme ajatuksemme sosiaalisessa mediassa, osallistumme samalla ruohonjuuritasolla järjestömme markkinointiin ja maineen hallintaan. Koska kerran

Verkkokeskusteluissa voit törmätä myös loan heittäjiin, jotka tietoisesti mustamaalaavat ja antavat väärää tietoa esimerkiksi henkilöistä tai puolueista. Kun törmäät trolliin tai loan heittäjään, on useimmiten viisainta jättää hänet huomioimatta. Keskusteluun mukaan lähteminen yleensä vain lisää negatiivisen kirjoittelijan päättäväisyyttä. Loan heittäjä myös piiloutuu mielellään lähdesuojan taakse, kun levitetyn tiedon alkuperää kysytään. Jos kirjoittelu selkeästi vahingoittaa henkilöä tai organisaatiota, kannattaa kirjoittajan nimimerkki ilmoittaa sen sivuston ylläpitäjälle, jossa kyseistä keskustelua käydään.

•MUISTILISTA SOSIAALISEEN MEDIAAN • Muista käyttäytyä hyvin. • Vastaa kysymyksiin ja kiitä palautteesta. Ota negatiivinenkin palaute kohteliaasti vastaan. • Tuota vain sellaista sisältöä, jonka takana voit seistä, sillä tuottamasi sisältö säilyy sosiaalisessa mediassa pitkään. • Kirjoita selkeällä suomen kielellä. • Opi tunnistamaan trollit ja loan heittäjät.

VINKKEJÄ FACEBOOKIIN • Päivitä profiiliisi aktiivisesti uutta sisältöä. • Kuvat ja videot leviävät nopeasti käyttäjältä toiselle. • Kuuntele muita ja reagoi palautteeseen kohteliaasti. • Linkitä blogisi ja Twitterprofiilisi Facebookiin. • Etsi sinua kiinnostavia ryhmiä ja ihmisiä.

FACEBOOK Verkossa toimiva yhteisöpalvelu Facebook on sosiaalisen median kanavista ykkönen, jota käyttää noin 2 miljoonaa suomalaista. Facebookiin on helppoa luoda oma sivu eli profiili, jonka kautta voi kertoa kuulumisiaan, olla yhteydessä muihin ihmisiin ja esimerkiksi jakaa valokuvia, linkkejä tai videoita sekä perustaa omia ryhmiä ja tapahtumia. Facebookista löytyy myös SDP:n oma sivu. SDP:n sivulta löydät ajankohtaisia uutisia, mielenkiintoisia linkkejä, kilpailuja, tapahtumakutsuja ja suuren määrän valokuvia. Sivulla voit esimerkiksi kommentoida kirjoituksia, jakaa linkkejä, kertoa ajatuksiasi tai lähettää valokuvia sivulla julkaistavaksi.

FACEBOOK-SANASTOA • AIKAJANA

Aikajana on profiilisivullasi näkyvä kokoelma viimeaikaisesta toiminnastasi Facebookissa.

• PROFIILIKUVA

Profiilikuva on neliön muotoinen omakuva, joka näkyy profiilissasi. Kuvan koko on 180x180 pikseliä.

• KANSIKUVA

Kansikuva on profiilisivullasi näkyvä suurempi kuva, jonka voit ladata omalta tietokoneeltasi. Kansikuvan on oltava vähintään 720 pikseliä leveä.

• RYHMÄ Voit luoda Facebookiin ryhmän, joka helpottaa yhteisen asian ympärillä käytävää keskustelua. Ryhmä voi olla kaikille avoin tai erikseen valituista henkilöistä koostuva. • TAPAHTUMA Tapahtuma on toiminto, jonka avulla voit järjestää kokoontumisia ja vastata sinulle lähetettyihin tapahtumakutsuihin. • KAVERIT Kaverit ovat henkilöitä, joiden kanssa olet yhteydessä ja jaat asioita Facebookissa. Voit etsiä kavereita Facebook-profiilisivusi ylälaidan haku-kenttää käyttämällä. • TILA

Kirjoittamalla tilapäivityksen profiiliisi, kerrot muille, mitä sinulle kuuluu.

• TYKKÄÄ Tykkää-linkkiä klikkaamalla voit antaa positiivista palautetta kaverisi tilapäivityksestä tai kommentista. Tykkää-linkki löytyy jokaisen kommentin alta. • SIVU

Sivujen avulla yritykset, brändit, organisaatiot ja julkisuuden henkilöt voivat olla yhteydessä Facebookin käyttäjien kanssa.

OMAN FACEBOOK-PROFIILIN LUOMINEN 1.REKISTERÖIDY FACEBOOKIIN Rekisteröidy Facebook-käyttäjäksi osoitteessa www.facebook.com täyttämällä kenttiin (1) pyydetyt tiedot. Kirjoita koko nimesi, henkilökohtainen sähköpostiosoitteesi ja keksimäsi salasana. Klikkaa lopuksi Rekisteröidy-painiketta (2). 2. TÄYDENNÄ TIETOJA Tässä vaiheessa Facebook tarjoutuu tutkimaan ovatko kaverisi jo Facebookissa. Voit klikata Ohita tämä vaihe -linkkiä (3), sillä kavereita on mahdollista etsiä myöhemmin profiilisivun kautta. Seuraavaksi Facebook kysyy sinulta muutamia lisätietoja. Tähän (4) voit antaa tietoja valintasi mukaan. Tällöin etenet Tallenna ja jatka -painikkeella. Vaihtoehtoisesti voit ohittaa vaiheen kokonaan (5). 3. LISÄÄ PROFIILIKUVA Profiilikuvan koko on 180x180 pikseliä. Kuvan pääset hakemaan tietokoneesi kiintolevyltä Lataa kuva -linkkiä klikkaamalla (6). Kun olet valinnut haluamasi profiilikuvan, klikkaa Tallenna ja jatka -painiketta. Jos haluat lisätä kuvan vasta myöhemmin, voit jatkaa Ohita-linkkiä (7) klikkaamalla.

4. VIIMEISTELE REKISTERÖITYMISESI Facebook on lähettänyt antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin, jonka kautta sinun täytyy vielä viimeistellä rekisteröitymisesi. Mene sähköpostiisi ja avaa Facebookin lähettämä viesti. Klikkaa viestissä olevaa vahvistuslinkkiä. 5. KIRJAUDU SISÄÄN FACEBOOKIIN Kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi, voit kirjautua sisään Facebook-profiiliisi osoitteessa www. facebook.com. Kirjoita oikean yläreunan kenttiin sähköpostiosoitteesi ja salasanasi. Klikkaa lopuksi Kirjaudu sisään -painiketta (8). 6. MUOKKAA ASETUKSIASI Profiilisi asetuksista pääset muokkaamaan esimerkiksi yhteystietojasi ja yksityisyyttäsi. Asetuksiin pääset profiilin oikeasta yläkulmasta (9). Yksityisasetusten avulla voit muun muassa määrittää, millaisia tietoja Facebook saa sinusta muille käyttäjille näyttää. 7. HYÖDYNNÄ FACEBOOKIN OMIA OHJESIVUJA Paljon lisätietoja asetuksista ja turvallisesta Facebookin käytöstä löydät Ohje-sivuilta. (10).

5 6 7

9 10

TWITTER Twitter on suuren suosion saavuttanut yhteisö- ja niin sanottu mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan lyhyitä, 140 merkin mittaisia tilapäivityksiä eli twiittejä. Lisäksi palvelu mahdollistaa erilaisten aihealueiden seuraamisen ja kommentoimisen Twitter-kanavissa. Twitterissä lähes kuka tahansa voi seurata ketä tahansa. Kun kirjoitat twiitin, käytännössä koko maailma näkee viestisi, kunnes poistat sen. Tästä syystä kannattaa miettiä, millaista sisältöä haluat Twitterin kautta jakaa. Paitsi sosiaalisen median palvelu Twitter on myös huippunopea uutiskanava, jossa globaalit ja paikalliset uutiset leviävät lähes reaaliajassa. Lehtien toimituksilla, TV-kanavilla ja median edustajilla on usein omat Twitter-profiilinsa. Television keskusteluohjelmissa voidaan Twitter yhdistää osaksi suoraa lähetystä siten, että ohjelman katsojat osallistuvat lähetykseen twiittien välityksellä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat eduskunta- ja kuntavaalien TV-tentit.

OMAN TWITTER-PROFIILIN LUOMINEN

3. VAHVISTA TWITTER-TILISI Twitter lähettää antamaasi sähköpostiosoitteeseen vahvistusviestin. Avaa viesti ja klikkaa viestissä näkyvää vahvistuslinkkiä tai painiketta. 4. KIRJAUDU SISÄÄN TWITTERIIN Kun olet luonut Twitter-profiilin, pääset kirjautumaan sisään Twitteriin osoitteessa www.twitter.com. Syötä kirjautumiseen varattuihin kenttiin käyttäjätunnuksesi ja salasanasi. Klikkaa sitten Kirjaudu sisään -painiketta. 5. MUOKKAA OMAA PROFIILIASI Pääset muokkaamaan omaa profiiliasi klikkaamalla profiilisivullasi Muokkaa -painiketta (5). Piilotettu painike tulee näkyviin, kun viet hiiren alueen päälle. Lataa profiiliisi oma kuva ja kirjoita itsestäsi pieni esittely, joka tulee näkyviin kuvan alle. 7. TWIITIN KIRJOITTAMINEN Profiilisivullasi näkyvät viimeiset twiittauksesi. Pääset kirjoittamaan uuden twiitin klikkaamalla oikean yläreunan sinistä painiketta (6).

1. REKISTERÖIDY TWITTERIIN Mene osoitteeseen www.twitter.com. Kirjoita sivulla näkyviin kenttiin (1) koko nimesi, henkilökohtainen sähköpostiosoitteesi ja keksimäsi salasana. Paina lopuksi Rekisteröidy Twitteriin -painiketta (2).

8. SEURATUT JA SEURAAJAT Profiilisivusi kautta pääset katsomaan, keitä sinä seuraat ja ketkä seuraavat sinua (7).

TWIITTAAMISEN KEINOT TUTUIKSI

• PUHUTTELU – @nimimerkki Jos haluat puhutella tiettyä nimimerkkiä/käyttäjätunnusta, käytä @-merkkiä hänen tunnuksensa edessä osana twiittiäsi. Näin tunnuksen omistaja saa viestistäsi ilmoituksen.

Twitterissä sinulla on mahdollisuus käyttää twiiteissäsi merkkejä, jotka auttavat kohdistamaan viestin tietyille henkilöille tai eri aiheluiden ympärille.

• HASHTAG – #sana #-merkki sanan edessä tekee sanasta kanavatunnuksen. Kyseessä voi olla yhden tai useamman henkilön päätös käyttää tiettyä tunnusta tietyn aihealueen viesteihin. Twitterin käyttäjät seuraavat ja luovat kiinnostavia aihealuita kanavatunnusten avulla. 20

2. TÄYDENNÄ TIEDOT Seuraavaksi eteesi aukeaa sivu, jossa aiemmin kirjoittamasi tiedot vielä tarkistetaan. Lisäksi sinua pyydetään valitsemaan itsellesi käyttäjätunnus (3). Klikkaa lopuksi Luo tilini –painiketta (4).

9. YKSITYISVIESTIT Vastaanottamasi yksityisviestit pääset lukemaan kirjekuoren kuvaa klikkaamalla (8).

• RE TWEET – RT @nimimerkki viesti RT tarkoittaa kirjoittajan pistäneen sanan kiertämään omissa verkostoissaan. Nimimerkin kirjoitus on ollut hyvä, joten sitä mainostetaan eteen päin. • YKSITYISET VIESTIT – d käyttäjätunnus viesti

Twitterissä voit lähettää myös yksityisviestejä, jotka näkyvät vain lähettäjälle ja vastaanottajalle.

1 2

BLOGIT Blogilla tarkoitetaan verkkosivua, jossa blogin kirjoittaja julkaisee säännöllisesti tekstiä tai esimerkiksi kuvia ja videoita. Lukijoilla on mahdollisuus kommentoida julkaisuja. Blogi tarjoaa Facebookia ja Twitteriä syvällisemmän tavan pohdiskeluun ja omien ajatusten jakamiseen lukijoiden kanssa. Blogi on myös hyvä väline silloin, kun haluat kasvattaa omaa tunnettuuttasi – kuka tahansa voi lukea blogiasi ja jakaa blogisi linkkiä omissa sosiaalisen median kanavissaan. Suosituimmat ja hyvin kirjoitetut blogit löytyvät usein Googlen hakutuloksista, kun netinkäyttäjät etsivät tietoa blogeihin liittyvistä aiheista tai henkilöistä. Myös toimittajat ovat löytäneet blogit. Asiantuntijoiden, poliitikkojen ja julkisuuden henkilöiden verkkokirjoitukset kelpaavat yhä useammin taustaksi juttujen tekemiseen.

KIRJOITA SÄÄNNÖLLISESTI Jotta lukijoiden mielenkiinto säilyisi ja uudet lukijat löytäisivät blogisi, täytyy sinun tarjota säännöllisesti uutta sisältöä. Blogi, jonka kirjoittaja ei tunnu koskaan olevan ”paikalla”, menettää nopeasti arvonsa. Säännöllisesti päivittyvä sisältö luo ikään kuin tunteen blogin kirjoittajan läsnäolosta.

Vuorovaikutus lukijoiden kanssa on tärkeää, joten vastaa palautteeseen ja kiitä hyvistä kommenteista. Valmistaudu ottamaan vastaan myös kritiikkiä.

VINKKEJÄ BLOGIN KIRJOITTAMISEEN 1. Pidä teksti lyhyenä. Riittää, kun käsittelet yhdessä kirjoituksessa vain yhden asian. Käytä väliotsikoita jäsentelemään tekstiä, jotta lukeminen helpottuisi. 2. Kiinnitä huomiota otsikointiin. Monesti lukijat ensin silmäilevät blogien otsikoita ja vasta sitten päättävät, kannattaako teksti lukea kokonaan. 3. Kirjoita selkeästi. Vältä käyttämästä liikaa sivistyssanoja tai vaikeita termejä. 4. Käy säännöllisesti läpi blogiisi tulleet kommentit ja vastaa niihin kohteliaasti. 5. Käytä blogissasi koko nimeäsi ja valokuvaa, josta tunnistaa kasvosi. 6. Jaa blogissasi linkkejä muiden mielenkiintoisiin kirjoituksiin tai ajankohtaisiin uutisiin. Linkitä myös verkkosivut, joihin viittaat teksteissäsi. 7. Lisää blogiisi linkit Facebook- ja Twitter-profiiliisi.

PALVELUITA BLOGIN KIRJOITTAJALLE • Demokraatin verkkosivusto tarjoaa mahdollisuuden oman blogin perustamiseen: www.demari.fi.

Esimerkki varapuheenjohtaja Antti Lindtmanin Blogista osoitteessa www.anttilindtman.fi

• Uuden Suomen Puheenvuoro-sivustolle voi kuka tahansa perustaa blogin. Puheenvuoro-sivusto on yksi suosituimpia yhteiskunnallisen verkkokeskustelun areenoita: puheenvuoro.uusisuomi.fi. • Blogger ja Wordpress ovat tunnettuja blogialustoja, joihin rakennat helposti itsesi näköisen blogin: www.blogger.com, www.wordpress.com. • Blogilista kokoaa yhteen suomalaisten kirjoittamia blogeja eri aiheittain. Palvelu helpottaa mielenkiintoisten blogien löytämistä. Käy lisäämässä oma blogisi mukaan listalle: www.blogilista.fi.

OMAT KOTISIVUT Kotisivut ovat oma, henkilökohtainen internetisivustosi, jonka avulla voit esitellä itsesi ja ajatuksesi monipuolisesti muille netin käyttäjille. Henkilökohtaiset kotisivut ovat myös toimiva markkinointi- ja viestintäkanava esimerkiksi ehdokkaan vaalikampanjassa. Ruusuverkko tarjoaa SDP:n jäsenille laadukkaat kotisivut edullisesti. Katso esimerkki Ruusuverkon suunnittelemista kotisivuista osoitteessa www.kristakiuru.fi.

SISÄLTÖÄ SIVUILLE • Kuvat ja videot • Oma esittely • Blogikirjoitukset • Linkit sosiaalisen median profiileihisi • Yhteystiedot tai yhteydenottolomake • Lista mielenkiintoisista linkeistä • Ansioluettelo

KESKUSTELUPALSTAT Internetin keskustelupalstoilla puheenaiheet syttyvät ja sammuvat nopeasti. Ajankohtaisia uutisia ruoditaan, mielipiteitä jaetaan ja näkökulmista väitellään. Monet hakevat keskustelupalstoilta myös vastauksia kysymyksiin tai vertaistukea elämän eri tilanteisiin. Verkkokeskusteluihin osallistuessa kannattaa muistaa, että laatu vaihtelee. Nimimerkin takaa on helppoa kirjoittaa asioita, joita tosielämässä ei tohtisi sanoa. Toisaalta keskustelut toimivat usein tietyn ryhmän mielipiteen muokkaajina, joten niiden merkitystä poliittisena viestintäkanavana ei pidä vähätellä. Poliitikon kannattaa olla läsnä ainakin oman asuinseutunsa paikallislehden verkkokeskustelussa. Verkkokeskustelujen seuraaminen ja keskusteluun tarvittaessa osallistuminen kuuluu tänä päivänä monien organisaatioiden maineen hallintaan.

MISSÄ KESKUSTELLAAN? Suosittuja, valtakunnallisia keskusteluja eri aiheista löytyy esimerkiksi Suomi24:n, Kauppalehden ja iltapäivälehtien verkkosivuilta. Jos haluat kommentoida ajankohtaisia uutisia, käy tutustumassa muun muassa Ylen ja suurimpien sanomalehtien uutissivuihin sekä paikallismedioiden keskustelupalstoihin. Lisäksi hyvät blogitekstit herättävät paljon keskustelua.

TUTUSTU MYÖS NÄIHIN • YOUTUBE YouTube on Googlen omistama, internetissä toimiva videopalvelu. Katso ja kommentoi videoita tai lataa palveluun oma videosi. SDP:llä on Youtubessa oma Demari TV -niminen videokanava: www.youtube. com/user/demaritv. • FLICKR

Flickr on yksi maailman suosituimmista kuvien jakoon tarkoitetuista verkkopalveluista. SDP:llä on Flickrissä oma kuvapankki: www.flickr. com/photos/demarit.

• SLIDESHARE Slideshare mahdollistaa omien esitysten ja muistioiden jakamisen muiden netin käyttäjien kanssa. Myös SDP:n muistiot löytyvät palvelusta: www. slideshare.net/demarit. • LINKEDIN

LinkedIn tarjoaa mahdollisuuden verkostoitumiseen omien kollegoiden ja sidosryhmien kanssa: www. linkedin.com.

• FORSQUARE Forsquaren avulla voit jakaa oman sijaintisi muiden käyttäjien kanssa. Sovellus toimii älypuhelimella ja internetissä: https://foursquare.com. • GOOGLE+ Google+ on Googlen oma sosiaalisen median yhteisö, jonne voit perustaa profiilisi Facebookin tapaan: plus.google.com.

VINKKEJÄ VERKKOKESKUSTELUUN 1. Ole kohtelias ja asiallinen. Älä loukkaa toista keskustelijaa. Kerran kirjoitettu kommentti näkyy pitkiä aikoja kaikille netin käyttäjille. 2. Verkkokeskusteluissa esitettyä virheellistä tietoa voi oikaista omalla kommentillaan. Muista perustella oikaisusi. Älä kuitenkaan provosoidu. 3. Hyödynnä kommenteissasi linkkejä blogiteksteihin, uutisiin ja muihin kiinnostaviin sisältöihin. 4. Ole aktiivinen lähipiirisi blogien kommentoinnissa – kannusta kirjoittajaa ja puolusta häntä tarvittaessa. 5. Poliitikon on hyvä esiintyä verkkokeskusteluissa omalla nimellään.

3. MAINONNAN KEINOT Hanki yleisöä tilaisuuteen tai lisää kävijöitä kotisivuillesi - mainonnan keinot ovat monet, verkkomainonnasta ilmoitteluun sanomalehdessä. Tästä luvusta saat apua mainonnan suunnitteluun ja vinkkejä mainontaan eri medioissa.

KENET HALUAT MAINOKSELLASI TAVOITTAA? Kun päätät mainostaa, mieti ensin vastaus näihin kysymyksiin: ”Mikä on kohderyhmäsi? Millä kanavalla heidät parhaiten tavoitat? Millä viestillä voisit saada heidän mielenkiintonsa heräämään? Entä mikä on mainoskampanjasi tavoite?”

KOHDERYHMÄ Ennen viestin ja mainosmedian valintaa määrittelee mainostaja kohderyhmänsä. Kohderyhmä on se joukko ihmisiä, jotka haluat kampanjallasi tavoittaa ja joiden kiinnostuksen toivot herättäväsi. Esimerkiksi paikallista tapahtumaa tuskin kannattaa mainostaa kaikille suomalaisille, mutta ilmoitus paikallislehdessä tavoittaa lähialueen asukkaat.

MEDIAN VALINTA Kun kohderyhmä on valittu, päätetään mainosmedia. Esimerkiksi paikallista tapahtumaa voi mainostaa ilmoituksella paikallislehdessä. Kun kyseessä on isompi kampanja, mediatoimisto voi varata mainostilan puolestasi korvausta vastaan. Mediatoimistot saavat mainostilasta noin 15% alennuksen.

SELKEÄ SANOMA Mainoksessa tulisi olla selkeä sanoma, joka jää helposti mieleen. Mainoksen sanoma tulisi muotoilla valittua kohderyhmää puhuttelevaksi. Suuremman kampanjan aikana toistetaan useasti samaa ydinviestiä eri kanavissa, jotta mainokset varmasti huomataan ja muistetaan.

MAINONTA INTERNETISSÄ

Verkkomainonnalla tavoittaa suomalaiset: tutkimuksen mukaan 67 % suomalaisista käytti internetiä joka päivä vuonna 2012 (TNS Gallupin NetTrack 2012 -tutkimus).

FACEBOOK-MAINONTA Facebookissa mainokset voi suunnitella itse ja valita, milloin sekä mille kohderyhmälle mainoksia näytetään. Mainokseen tarvitaan kuva, otsikko, lyhyt teksti ja verkko-osoite tai Facebook-sivu, jolle mainoksesta pääsee klikkaamaan. Lisätietoja Facebook-mainonnasta: www.facebook.com/advertising.

GOOGLE ADWORDS -MAINONTA Google Adwords -mainostyökalulla on mahdollista tehdä itse oma mainoskampanja Googleen. Mainokset tulevat näkyviin mainostajan valitsemien avainsanojen yhteydessä, kun Googlen käyttäjät etsivät hakukoneesta sisältöä samoja sanoja käyttäen. Google Adwords -työkalulla voit tehdä myös bannerimainontaa tai mainostaa Youtube-videoiden yhteydessä. Lisätietoja Google Adwords -mainonnasta: www.adwords.com.

BANNERIMAINONTA Perinteisin tapa mainostaa internetissä on mainosbanneri, eli kuvaa ja tekstiä sisältävä mainos verkkosivuilla. Mainosbannereihin voidaan liittää myös videokuvaa tai ääntä.

67 % suomalaisista käytti internetiä joka päivä vuonna 2012.

Verkkomainonta on paitsi helposti tietylle ryhmälle kohdennettavaa, myös verrattain edullista ja vaivatonta ostaa.

ILMOITUS SANOMALEHDESSÄ Sanomalehti-ilmoitus on tehokas silloin, kun se huomataan ja luetaan. Ilmoituksen tehokkuutta voidaan lisätä hyvällä otsikolla ja ilmoitustekstillä sekä kuvilla. Tehokeinoja ovat myös värien käyttö ja ilmoituksen suuri koko.

HYVÄ OTSIKKO Otsikon merkitys ilmoituksen tehokkuudessa on viisi kertaa suurempi kuin muun tekstin. Hyvä otsikko on tiivis, ytimekäs ja puhutteleva. Otsikosta pitäisi käydä ilmi ilmoituksen aihe. • UUTISOIVA: ”Jutta Urpilainen tavattavissa lauantaina” • PUHUTTELEVA: ”Nyt on sinun vuorosi vaikuttaa!” • ETUA KOROSTAVA: ”Tervetuloa ilmaisille kakkukahveille!”

• KYSYVÄ: ”Millaisen kunnan sinä haluaisit?” • ISKULAUSE: ”Hyvää elämää Helsingissä”

ILMOITUSTEKSTI Ilmoitusteksti kannattaa pitää lyhyenä. Jos ilmoitusteksti on pitkä, tulisi se jakaa osiin väliotsikoita käyttäen. Kun ilmoitat tapahtumasta tai tilaisuudesta, muista mainita, missä ja milloin tilaisuus järjestetään.

KUVA JA VÄRIT Kuva nostaa ilmoituksen huomioarvon jopa kaksinkertaiseksi. Kuva henkilön kasvoista on ihmismielelle luonnollinen mielenkiinnon herättäjä. Lisäksi suuret kuvapinnat jäävät mieleen pieniä kuvia paremmin. Kuvien lisäksi värit ja logot luovat meille mielleyhtymiä. Yhdistämme ne tiettyihin aatteisiin, brändeihin, tunteisiin tai kokemuksiin. SDP:n ilmoituksissa toistuu tuttu, punainen väri. Ilmoituksissa käytetään aina myös SDP:n logoa.

MAINONTA RADIOSSA TEE PAINOTUOTTEITA JA TELEVISIOSSA GREDILLÄ SDP.FI:ssä! Kampanjoissa, joissa halutaan tavoittaa suuria massoja samalla viestillä, voidaan hyödyntää alueellista tai valtakunnallista TV- ja radiomainontaa. Mainosten suunnittelun ja toteutuksen ammattilaisia ovat mainos- ja tuotantotoimistot.

Gredi on SDP:n verkkosivujen työkaluista löytyvä internetpohjainen palvelu. Sen avulla voit tehdä itse esitteitä, postikortteja, lehtimainoksia, käyntikortteja ja muita painotuotteita SDP:n ilmeen mukaisiin valmispohjiin.

Esimerkkejä TV- ja radiomainonnan hinnoista sekä mahdollisuuksista löytyy muun muassa MTV3:n mainostajapalvelusta, osoitteesta www.spotti.fi.

Aineiston tekeminen on helppoa, sinun tarvitsee vain muokata teksti ja kuvat sekä tallentaa valmis materiaali painoa varten.

SUORAMARKKINOINTI

NÄIN KÄYTÄT GREDIÄ

Suoramarkkinointi, kuten kirje postitse, sähköposti tai tekstiviesti puhelimeen, on hyvin henkilökohtainen tapa lähetyä viestin vastaanottajaa. Suoramarkkinoinnista löytyy kattava, Itellan koostama tietopaketti osoitteessa www.asiakkuusmarkkinointi.fi. Joskus suoramarkkinointiviesti voidaan kokea ärsyttävänä, varsinkin, jos mainostettava tapahtuma tai asia ei osu omaan kiinnostusalueeseen. Suoramarkkinoinnissa kohderyhmän tunteminen ja sopivien vastaanottajien valitseminen ovatkin tärkeitä asioita.

1. AVAA GREDI Mene osoitteeseen http://www.sdp.fi/tyoekalut ja klikkaa sieltä kuvaketta ”Tee painotuotteita Gredillä” (1). Jos olet saanut käyttöösi henkilökohtaiset Gredi-käyttäjätunnukset, kirjaudu sisään palveluun osoitteessa http://sdp.materialbank.net.

SÄHKÖPOSTI JA TEKSTIVIESTIT Sähköpostitse tai tekstiviestitse voit lähettää kontakteillesi ja sidosryhmillesi esimerkiksi kutsuja, kiitoskirjeitä ja tervehdyksiä. Sähköiseen suoramarkkinointiin, kuten ehdokasmainontaan massalähetyksenä, tarvitaan sen sijaan vastaanottajilta lupa. Esimerkiksi Fonecta myy mainostajille markkinointiluvallisia yhteystietoja massalähetyksiä varten.

POSTITETTU SUORAKIRJE Perinteinen suorakirje kulkee kotiin postin mukana. Kirjeen sijasta suorapostitus voi olla vaikka esite, postikortti tai lehti. Suoramainontaa voidaan postittaa erikseen rajatulle kohderyhmälle tai osoitteettomana jakeluna.

2. VALITSE MUOKATTAVA VALMISPOHJA Olet nyt Gredin etusivulla. Sivulla näet yleisimmin käytetyt valmispohjat (2). Kuvaa tai linkkiä klikkaamalla pääset muokkaamaan valitsemaasi pohjaa. Lisää valmispohjia löydät yläreunan valikosta, kohdasta ”aineistot”. Valmispohjat aukeavat kansiokuvakkeita klikkaamalla (3). Jos olet kirjautunut Grediin henkilökohtaisilla käyttäjätunnuksillasi, löydät omat aineistot -kohdasta klikkaamalla (4) aiemmin muokkaamasi ja tallentamasi materiaalit. Joskus valittavanasi on useita eri mallisia valmispohjia (5). Klikkaa pohjaa, jota haluat muokata. 3. VALMISPOHJAN MUOKKAAMINEN Tee valmispohjasta haluamasi mukainen muotoilemalla pohjaan tekstit ja vaihtamalla kuvat. • TEKSTIEN MUOTOILU: Klikkaa valmispohjassa otsikkoa tai tekstiä (6). Voit myös valita muokattavan alueen elementti-valikosta (7). Valmispohjan alapuolelle ilmestyy tekstikenttä (8), jonne voit kirjoittaa haluamasi tekstin. Klikkaa lopuksi sinistä nuolikuviota kentän oikeassa yläreunassa (9), jotta tekemäsi muutos päivittyy valmispohjaan.

• TEKSTIKENTÄN YLEISIMMÄT TOIMINNOT: Käytettävissä olevat toiminnot tekstin muokkaamiseksi vaihtelevat valmispohjittain. Yleisimpiä toimintoja ovat: - fontin valinta - tekstin tasauksen valinta - tekstin koon muuttaminen - tekstirivien välisen korkeuden muuttaminen - tekstin lihavointi ja alleviivaus - tekstin väri - kumoa/ palauta viimeisin tekemäsi muutos. • KUVIEN VAIHTAMINEN: Kun olet muokannut kaikki valmispohjasta löytyvät tekstikentät, siirry muokkaamaan kuvaa sitä klikkaamalla tai Elementti-valikon kautta. Valmispohjan alapuolelle ilmestyy kenttä kuvan lisäämistä varten. (10) Valitse, haluatko tuoda kuvan omalta tietokoneeltasi vai käyttää Gredin valmista kuva-arkistoa. • Kuvan tuominen omalta koneeltasi: Klikkaa Valitse tiedosto-painiketta (11). Eteesi aukeaa ikkuna, josta voit valita omalta tietokoneeltasi mieleisesi kuvan. Paina lopuksi Lähetä kuva -painiketta. Kuva ilmestyy valmispohjaan. Huom! Kuvan resoluution on hyvä olla 300 dpi. Kuvan tulee olla tallennettu tif-, jpg- tai pdf-muotoon.

3 2

• Kuvan valitseminen Gredin kuva-arkistosta: Klikkaa Valitse kuva -painiketta (12). Eteesi aukeaa ikkuna (13), josta voit klikata mieleistäsi kuvaa. Klikattu kuva ilmestyy valmispohjaan. Tallenna muutokset lopuksi klikkaamalla sinistä nuolikuviota (14). 4. VALMISPOHJAN SKAALAAMINEN Osassa painomateriaalipohjia on mahdollista muuttaa pohjan kokoa. Koon muuttaminen onnistuu klikkaamalla Skaalaus-painiketta (15). Eteesi aukeaa ikkuna, josta pääset tekemään haluamasi muutokset (16). Paina lopuksi Tallenna muutokset -painiketta (17). 5. VALMIIN PAINOMATERIAALIN TALLENTAMINEN Kun olet tehnyt haluamasi muokkaukset, klikkaa

vihreää nuolipainiketta sivun ylälaidan valikosta (18). Tekemäsi muutokset tallentuvat. Klikkaa vielä talennuspainiketta (19), jolloin pohja tallentuu Gredin arkistoon tai omiin aineistoihisi. 6. PAINOMATERIAALIN LATAAMINEN OMALLE KONEELLE Sivun ylälaidan valikon reunimmaisena sijaitsevat kaksi PDF-painiketta. Painikkeista ensimmäistä (20) klikkaamalla lataat koneellesi valmiin painomateriaalin. Voit lähettää materiaalin sellaisenaan painettavaksi tai sanomalehteen ilmoitusaineistoksi. Toisesta painikkeesta (21) voit ladata koneellesi esikatseluversion esimerkiksi tulostamista, tarkistamista tai oikolukua varten.

19 15 20 21

7 6

10 11

14 16

13 17

4. VINKKEJÄ VALOKUVAUKSEEN Tapahtumista ja tilaisuuksista kannattaa napata kuvia muistoksi sekä myöhempää käyttöä varten. Voit kehittää omia valokuvaustaitojasi kiinnittämällä huomiota muutamaan, tässä luvussa esiteltyyn perusasiaan. Ammattikuvaajaan kannattaa kuitenkin turvautua silloin, kun kuvan käyttötarkoitus on erityisen tärkeä.

Näkyykö tässä kuvassa naisen pään takaa naulakko, kruunu vai sarvet?

Yllä: Kuvan reunasta pilkottava paperikassi rikkoo sommitelman. Alla: Kuvassa katseen suuntaan on jätetty oikeaoppisesti tyhjää tillaa.

• HYÖDYNNÄ KAMERAN AUTOMAATTITOIMINTOA

• KUVAA KOKOUKSET JA IHMISRYHMÄT EDESTÄ TAI SIVUSTA

Digitaalisissa kameroissa on usein valittavana automaattinen kuvaustoiminto (auto). Tällöin kamera säätelee itse kuvan onnistumiseen vaikuttavia seikkoja, kuten tarkennusta ja salaman käyttöä. Automaattisella toiminnolla kokemattomankin kuvaajan on helpompi ottaa onnistuneita kuvia.

Kun kuvassa on paljon ihmisiä, kiinnitä huomiota kuvakulmaan. Vältä kuvia, joissa pääosassa ovat ihmisten selät. Ota kuvat ryhmän edestä tai sivulta.

• KIINNITÄ HUOMIOTA TAUSTAAN JA REUNOIHIN Kiinnitä huomiota kuvattavan kohteen taustaan. Joskus henkilön takaa näkyy esimerkiksi esine, joka näyttää hassulta kuvassa. Myös kuva-alueen reunoilla voi näkyä häiritseviä elementtejä.

• JÄTÄ KATSEELLE TILAA Kuvaan tulisi jättää aina tilaa katseelle. Sommittele kuva niin, että henkilön katseen suuntaan jää runsaasti tyhjää tilaa.

Olisiko kuva kiinnostavampi, jos se olisi otettu ryhmän edestä eikä takaa?

• HENKILÖKUVAN VOI RAJATA MONELLA ERI TAVALLA

Alla: Onko Reijosta napattu otos lähikuva vai puolilähikuva?

• Lähikuva (henkilön kasvot, vähän olkapään kaarta, päälakea lipoen). • Puolilähikuva (henkilö rajattu hartioiden alapuolelta/kainaloista). • Puolikuva (henkilö rajattu vyötäröstä). • Laaja puolikuva (henkilö rajattu reisien kohdalta, kädet mahtuu kuvaan). • Kokokuva (henkilö näkyy kokonaisuudessaan kuvassa, ei turhaa tilaa yllä eikä alla). • Laaja kokokuva (reilusti tilaa henkilön alla ja yllä). Henkilöstä otettua kuvaa ei saisi koskaan rajata siten, että raajat katkeavat nivelten kohdalta, kuten polvesta, nilkasta tai ranteesta.

Kasvot tuovat kuvaan elävyyttä, välittävät tunteita ja kiinnostava katsojaa.

TALLENNA KUVA KÄYTTÖTARPEEN MUKAISEEN MUOTOON Digikameralla otetut kuvat voidaan tallentaa tietokoneella eri muotoihin. Tallennusmuoto valitaan aina kuvan käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi Paint shop Pro, Photoshop ja Gimp ovat ohjelmia, joiden avulla on mahdollista käsitellä ja tallentaa kuvat eri tiedostomuotoihin.

KUVIEN TALLENTAMINEN INTERNETKÄYTTÖÖN JPEG (jpg) ja PNG -tiedostomuodot soveltuvat erinomaisesti internetissä käytettävien kuvien tallennusmuodoksi. Internet-käyttöön tarkoitetut kuvat muokataan ja tallennetaan RGB-värijärjestelmässä. Sopiva kuvan resoluutio on 72-80 dpi.

A ... PSSST SETKO APU ÄÄN T IT TARV EA VIESTIN ? K IIN TAI TU KKINOINT R JA MA ttä

tey sti yh estinnän a e k h i dät Ota ro oimiston v omme löy et iet puolu n. Yhteyst : i ta ih tekijö erkkosivuil v edot SDP:n teysti

/yh

sdp.fi

KUVIEN TALLENTAMINEN PAINOMATERIAALEIHIN TIFF ja EPS –tiedostomuodot sopivat painettavaa materiaalia varten. Painolaatuiset kuvat käsitellään ja tallennetaan CMYK-värijärjestelmää käyttäen. Sopiva kuvan resoluutio on vähintään 300 dpi. PDF-tiedostot soveltuvat sekä verkkoon että painotuotteisiin.

SANASTOA: • VÄRIJÄRJESTELMÄ Värijärjestelmä määrittää, millaisia värejä ja väriyhdistelmiä kuvien käsittelyssä käytetään. RGB (red, green, blue) soveltuu päätelaitteilla katseltavia kuvia varten. CMYK (cyan, magenda, yellow, key/black) soveltuu painomateriaaleihin. • RESOLUUTIO Resoluutiolla määritetään kuvan tarkkuus. Painotuotteissa käytettävät kuvat tarvitsevat internet-kuvia suuremman resoluution.

! 35