Sumanismi 2/2021 by Sumanismi

2/2021

δimanismi ..

Sisältö

Kirjoittajat:

Frida Ahonen, Lauri Hauru, Oona Juntunen, Venla Juntto, Hana Kalábová, Meeri Kivikallio, InkerElli Näkkäläjärvi, Julia Pääkkölä, Marika Rissanen, Veikka Ritola, Simanismi 2011 / etymologiatiimi, Suvi-Anna Salminen, Lauri Siniluoto, Nea-Maria Tauriainen, Natalia Uutela, Elina Vittaniemi

Päätoimittajat:

Lauri Hauru ja Oona Juntunen

Paino:

Simanismi

Monisto Oy Painos 20 kpl. Suomen kielen opiskelijain kilta Suma ry Oulun yliopisto 2021

Ystäväkirja

Fennistin vapaapäivä

Kuvitus:

Lauri Hauru, Oona Juntunen, Meeri Kivikallio, Julia Pääkkölä, Veikka Ritola ja Elina Vittaniemi

Päällikön puheenvuoro Korjausliike

Marika Rissanen

Taitto:

Koponen

Kansi:

Frida Ahonen, Oona Juntunen, Sonja Keltamäki, Meeri Kivikallio, Julia Pääkkölä, Suvi-Anna Salminen, Lauri Siniluoto, Nea-Maria Tauriainen, Natalia Uutela, Elina Vittaniemi, pixabay.com, Wikimedia Commons

Pääkirjoitus

6 7 8

Etä-Osma-raportti

Terveisiä Brysselistä

Etäwapun etäkatugallup

Kolumni

Wapun puuha_nurka

Alumni esittäytyy Wappumuistojen bulevardi Suman wappuhaasteet Novelli

Menneitten wappujen fiiliksiä Kielikeittiössä

Historian lehdillä Sitaatit

Anonyymit tunnustukset Sarjakuva

12 16 18 20 22 23 24 27 28 32 34 35 35

pääkirjoitus

Katupölyä, skumppaa ja Simanismi

i taaskaan wappua, mutta hätä ei ole tämän näköinen: kevät tuo mukanaan Simanismin! Lehden lisäksi saapuu jälleen myös etäwappu. Se tarkoittaa, että on aika juhlia rankan etävuoden päättymistä. Jokainen meistä voi huokaista ja taputtaa itseään selkään. Kevät herättää luonnon eloon, ja se saa niin kukat kuin Zoomin mustat laatikotkin kukoistamaan, kun etäwapun riehaannuttamat opiskelijat ryhtyvät bailaaman. Myös Simanismi tarjoilee aktiviteetteja, joiden avulla wapun larppaamisesta tulee entistä pirskahtelevampaa. Lehtemme sivuilta löydät muun muassa kartan, jota seuraamalla voit suunnistaa menneiden wappujen tunnelmiin, ja jokainen itseään kunnioittava fennisti tietenkin suorittaa kielitieteellisen yhdyssanatehtävän Simanismin puuha_nurassa [sic]. Wapun välipäiville löydät rentouttavaa lukemista fiktiivisen wappukertomuksen ja fuksien wappumietteiden muodossa. Historian lehdillä -palsta tarjoilee vuoden 2011 Simanismin sivuilla alun perin julkaistun wappuetymologisen katsauksen. Täytyyhän sanaston olla hallussa myös etänä juhlittaessa. Tämä lehti aloittaa uuden Kielikeittiössä-palstan, jossa tutustutaan vieraisiin kieliin ja perehdytään kielialueen kulttuuriin ruoan kautta. Kielikokit viettivät tällä kertaa udmurttilaisen illan. Simanismi paljastaa, koettelivatko kystybyt hyvän maun rajoja. Tällä kertaa Simanismi tarjoilee myös välineitä emansipoitumiseen. Kolumnisti nimittäin pohdiskelee ja kyseenalaistaa luonnollistuneita lomanviettotapojamme. Muun muassa näiden keväisten ja wappuisten aiheiden myötä Simanismi toivottaa hyvää kesää lukijoilleen.δ Riemukasta wappua! Sumanismin päätoimittajat Lauri Hauru ja Oona Juntunen

Simanismi

Koponen

Kuinka pysyä leivässä myös kesällä Suvi-Anna Salminen

Simanismi

eissuli vei, ja riemukasta vapunaikaa! Kevät tulee kohisten, ja sen myötä onkin aika kääntää ajatukset tulevaa kesää kohti. Kesä tuo monesti mukanaan ristiriitaisia tunteita. On ihanaa, kun on aikaa pitää taukoa opinnoista, mutta toisaalta työllistyminen aiheuttaa harmillisen monelle päänvaivaa. Etenkin korona-aikana kesätyöpaikat ovat tuntuneet olevan kiven alla. Siltä varalta, että sinulla jäi kesätyöpaikka nappaamatta, olen penkonut Kelan sivuilta ohjeita siihen, kuinka turvata toimeentulo myös suvikuukausien aikana. Parhaiten voit turvata toimeentulosi kesän aikana edistämällä opintojasi. Tällöin voit nostaa kesäkuukausien ajalta opintotukea, johon kuuluu opintoraha sekä opintolainan valtiontakaus. Kesäopintotukea voi hakea Kelan verkkopalveluissa. Muistathan kuitenkin, että kesäopintotuen nostaminen kuluttaa tukikuukausia. Kesäopintoja tarjoavat sekä Oulun yliopisto että Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto. Oulun yliopiston kesän kurssitarjonnan löydät WebOodista, ja kesäyliopiston kurssit ovat nähtävillä sen verkkosivuilla. Voit suorittaa kesäyliopiston kursseja veloituksetta, mikäli kurssit on kirjattu hyväksytysti HOPSiisi. Mikäli haluat muokata HOPSiasi, ole yhteydessä omaopettajaasi tai Kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelman koulutussuunnittelija Elina Haloseen. He osaavat neuvoa sinua lisää HOPSin muokkaamiseen ja kesäopintojen suorittamiseen liittyvissä asioissa. Viimeinen vaihtoehto on turvautua toimeentulotukeen. Mikäli et ole saanut töitä tai et voi edistää opintojasi kesällä, on sinulla mahdollisuus saada toimeentulotukea. Sitä haetaan myös Kelan verkkopalveluissa. Huomaathan, että ennen toimeentulotuen nostamista sinun täytyy nostaa opintolaina, mikäli se on mahdollista. Myös muu varallisuus – kuten säästöt – vaikuttavat siihen, voitko saada toimeentulotukea. Opiskelijan pääasiallinen tulonlähde kesällä on siis opintoraha, jos kesätyöt jäävät saamatta ja opinnot jatkuvat syksyllä. Tiukan paikan tullen voi kuitenkin turvautua toimeentulotukeen, jos mahdollisuutta opintotukeen tai muuta varallisuutta ei ole. Toivottavasti näistä ohjeista on sinulle hyötyä, kun pohdit kesäsuunnitelmiasi tai asioit Kelalla. Mukavaa loppukevättä ja vappua!δ

Päällikön puheenvuoro

Kuka voisi kellot seisauttaa? Inker-Elli Näkkäläjärvi

Simanismi

iin se vain tämäkin kevät on kulunut eteenpäin kovaa vauhtia, ja tätä kirjoittaessani vappu on jo kohta oven takana. Olenko ainoa, joka toisaalta haluaisi pysäyttää ajan ja nauttia näistä keväisistä, aurinkoisista päivistä, mutta toisaalta taas kelata aikaan, jolloin korona olisi muisto vain? Ajan pysäytys kuulostaisi siinäkin mielessä houkuttelevalta, että allekirjoittaneella on valmistuminen pelottavan lähellä – noin vuoden päässä. Se tarkoittaa gradun palautusta, viimeisiä kursseja ja työelämään lähtöä. Viimeisiä nauruja opiskelijakavereiden kanssa Huoneella ja Humuksessa, viimeisiä opiskelijabileitä ja viimeisiä aamuyöhön jatkuneita saunakeskusteluja Teekkaritalolla. Minua pelottaa valmistuminen ja sen mukanaan tuoma tuntematon arki aika kovasti. Etenkin se pelottaa nyt, kun korona on muuttanut viimeisiä opiskeluvuosiani niin ratkaisevan paljon. Toisaalta valmistuminen tuo tullessaan myös monia positiivisiakin asioita. Se tarkoittaa viimeisiä stressinhuuruisia iltoja esseiden, luentopäiväkirjojen ja tenttiin lukemisien parissa. Viimeisiä epätoivon hetkiä ja turhautumisia gradun kanssa. Viimeisiä väsyneitä aamuja luentosalissa. Työelämän aloittamista sekä taitojeni ja osaamiseni näyttämistä työpaikalla. Pian neljä vuotta olen mennyt tavoitettani kohti, ja kohta puoliin olen valmistumassa äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Kuinka jännittävää! Työpaikka voi myös tarkoittaa ensimmäisen oman asunnon tai auton ostoa. Sekin kuulostaa aika hyvältä! Uudet kaverit ja kokemukset työpaikalta ovat varmasti yhtä lailla mieleisiä ja tärkeitä kuin ne olivat opiskeluaikoinakin. Vappu on opiskelijoiden aikaa nauttia hetkestä, tässä ja nyt. Muistakaahan tekin, rakkaat sumalaiset, nauttia vappuna – ja muutenkin – opiskelijaelämästä ja arvostaa sitä, että olette täällä ja opiskelette maailman parasta alaa eli fennistiikkaa (kyllä, se on maailman paras ala). Vaikka tämäkin vappu menee koronarajoitteiden puitteissa emmekä vieläkään pääse Wesibussiin tai live-Fennistisitseille, voi vappumuistoja hankkia kaikesta huolimatta. Osallistukaa etätapahtumiin, kutsukaa kaveri kylään munkille ja simalle ja nauttikaa aurinkoisista päivistä vaikkapa piknikillä. Ja mitä valmistumisen pelkoon tulee, voi olla hyvinkin mahdollista, että syksyllä 2022 minut voi löytää lisäkouluttautumasta niistä samaisista yliopiston luentosaleista, joita ei muka ikinä enää pitänyt nähdä. Jännittävää tämä elämä, kun mikään ei ole varmaa, eikö? Oikein hyvää ja aurinkoista vappua kaikille!δ

Korjausliike

Hallitusesittelyn viimeistely Niinhän siinä kävi, että ensimmäisen Sumanismimme taiton tohinassa hallitusesittely jäi yhtä jäsentä vaille. Siispä saatamme hutiloidun työn päätökseen ja esittelemme talous vastaavamme Marika Rissasen. Pahoittelemme aiheutunutta ihmetystä ja harmitusta. Päätoimittajat Lauri & Oona

Marika Rissanen talousvastaava

marika.rissanen@student.oulu.fi

1. Kuvaile itseäsi äänitehosteella 2. Lempifonttisi 3. Inhokkianglismisi 4. Pestini on...

Simanismi

1. Häli häli, koska olen useimmiten se kaveriporukan puheliain ja äänekkäin. 2. Arial, koska sitä selkeämmäksi ei fontti voi muuttua. 3. Kontentti. Sisältö on selkeä suomenkielinen sana, miksi sitä ei voi käyttää? 4. Pestini on pitää huolta siitä, että raha-asiat pyörii niinku pittää eikä velkaannuta ainakaan tänä vuonna.

Marika muiden sanoin: Sodankylän rival. Rauhallinen. Kiva ja vastuullinen. Sympaattinen. Hauska! Marikan ihanat koirakuvat piristävät päivää :). Järjestelmällisen ja vastuullisen oloinen. Hallitukseen onkin aina tarvittu enemmän pelaajia. Lähtee innoissaan mukaan niin haalari- kuin hallitustoimintaan! Rohkea fuksi, joka uskaltaa lähteä kaikkeen mukaan. Rohkea ja aurinkoinen.

YSTÄVÄKIRJA

Natalia Uutela Ikä: 24 vuotta

Perhe: Oulussa poikaystävä sekä Seinäjoella äiti, isä ja kaksi pikkuveljeä. Lempiväri: Vaaleanpunainen Mielikirja: Frankenstein

Paras muisto fuksivuodesta: Vaikeaa, niitä on liikaa... Yleinen römyäminen tapahtumissa. Aika taitaa kullata muistot, mutta ainakin mieleenjäävin on se, kun sain toisen asteen palovammat alaselkään Walhallan saunassa sitsijatkoilla. Mitä tärkeää unohdin viimeksi: Jättää kommentit tutkimussuunnitelmista, minkä vuoksi en voinut osallistua seminaariin. Liian usein sanon: Mun pitäs tehä *jokin asia X*.

Terveisiä sumalaisille: Haastan teidät miettimään päivittäin vähintään yhden positiivisen asian, joka sai aikaan hyvät fiilikset. Voikaa hyvin!

Simanismi

Tylypahkan tupa: Korpinkynsi on ainakin sen perusteella, että oon pukeutunut Luna Lovekivaksi kaks kertaa yliopistoaikaisiin tapahtumiin.

Fennistin vapaapäivä

Piirtämällä irti arjesta

Simanismi

Nea-Maria Tauriainen

akastan taidetta. En tosin tiedä, mistä innokkuuteni on peräisin; tiedän ainoastaan sen, että taiteellisuus on aina ollut merkittävä osa identiteettiäni ja elämääni. Lähisuvussani kukaan ei jaa piirtämistä kohtaan samanlaista intohimoa. En ole myöskään käynyt minkäänlaisia taidekouluja, joten olen päätynyt opettelemaan kaiken itsenäisesti. Erityisesti rakastan piirtää ja maalata muotokuvia ihmisistä. Inspiroidun helposti ympärilläni olevista asioista ja henkilöistä, ja näen esimerkiksi musiikin väreinä sekä kuvioina. Valitsen töideni sävyt harkiten – valoilla ja varjoilla leikitellen. Välineinäni suosin lähinnä laadukkaita lyijykyniä, vahapohjaisia värikyniä ja akvarellivärejä. Realismiin tähdätessä on hyvä osata jäljitellä ihmisen anatomiaa, sillä mittasuhteet

ovat monesti prosessin suurimpia kompastuskiviä. Hahmotteluun meneekin minulla yleensä huomattavan paljon aikaa. Hyödynnän kutakin piirrosta kohden yhtä tai useampaa referenssivalokuvaa, joiden avulla hahmottelen kasvonpiirteet. Sen jälkeen voinkin jo päästää luovuuteni valloilleen. Pyrin aina tekemään teoksistani uniikkeja mielikuvitustani hyödyntäen. Vaikka olen piirtänyt koko ikäni, en ole kuitenkaan koskaan pitänyt itseäni siinä erityisen lahjakkaana. Minulla on aina ollut suunnaton halu oppia, ja kehityskulkuni onkin tapahtunut lähinnä vahvan itsekriittisyyden seurauksena. Kun löytää kädenjäljestään toistuvia virheitä, oppii ajan myötä huomaamaan ne asiat, joissa on parantamisen varaa. Oman kehityksen havaitseminen on todella palkitsevaa. Piirrän lähinnä omaksi ilokseni, mutta saan iloa myös yhteisöllisyydestä. Julkaisin muutaman vuoden ajan töitäni taidepainotteiselle Instagram-tililleni, mutta yliopistoopinnot aloitettuani tilini päivittäminen on jäänyt pahasti taka-alalle. On kuitenkin todennäköistä, että jatkan päivittämistä vielä joskus. Oli ihanaa saada sekä rohkaisevaa että rakentavaa palautetta töistäni. Taiteen harrastaminen tekee mielelle hyvää. Rakastan sitä kuplaa, jonka sisällä työskentely tapahtuu. Luonnostelu onkin minulle tärkeä rentoutumiskeino, sillä silloin aika pysähtyy. Hienointa taiteessa on mielestäni kuitenkin se, miten sen kautta voi tutustua läheisemmin omaan identiteettiin ja käydä läpi asioita, joita ei muuten välttämättä tulisi ajatelleeksi.δ

Simanismi

Lempitaiteilijasi: En osaa nimetä vain yhtä! Viime aikoina olen ihaillut Cata Ahlbäckin ja Sari Bremerin teoksia. Maailman hienoin maalaus/piirustus: Jules-Joseph Lefebvren vuoden 1890 maalaus Opheliasta on upea! Vaikein asia piirtää: Värimaailmaltaan synkät ja tummat kuvat, sillä lyijyllä on äärimmäisen helppo sotkea vaikka koko piirros. Kivoin asia piirtää: Rakastan silmien piirtämistä, sillä silloin pääsen kunnolla hifistelemään sävyillä ja yksityiskohdilla. Viimeisin piirustuksesi: Keskeneräinen lyijykynäpiirros Audrey Hepburnista.

etä-Osma-raportti

Gaalahumua Osmaa vietettiin etänä maaliskuussa. Tällä kertaa koettiin juhlahumua, sillä tapahtuma järjestettiin teemalla Osmar-gaala. Etätapahtuma keräsi yhteen kiitettävän määrän fennistejä, ja näin etänäkin meno yltyi melkoiseksi. Tässä otteita sumalaisten gaalaviikonlopusta. Osmaajien ensitunnelmia: • Melkoisen mielekästä • Hyvät tortillat • Anjan impro oli hauska • Eetu ehdottaa Scattergories-peliin m:llä alkavaksi elokuvaherkuksi popcornia • Tajutaan myös koko Scattergories-pelin idea väärin, koska keksimme ensimmäiseen kohtaan tuhottomasti elokuvia ja muihin ei mitään • Eräs fuksi tekee tekstiopin päiväkirjaa osmatessaan. Mitä omistautumista! Viikonlopun ajanvietteitä: • Piirrä ja arvaa • Tutustumisleikit • Tutustumisleikit • Scattergories • Kahoot • Elokuvamusiikkivisa • Erilaset juomapelit: • Luentodiojen pohjalta kehitelty juomapeli • En ole koskaan • En ole koskaan eräs anonyymi sumalainen -edition: tunnusta kaikki itsestäsi ja juo itsesi humalaan

Lentäviä lausahduksia Osmasta: ”Sillon ku oli se Osma... eiku Suomi-klubi!” - Julia Suvi-Anna: ”Symppistä ku ihmiset Osma-ihastuu!” Eetu: ”Symppistä, ihmiset kuuntelee meitä!” - Osma-sitsien jatkoilla, kun Suma dominoi keskustelua. Zoom-chatista bongattua: ”onko suma saatana?” ”on.” ”palvooko suma itseään?” ”Sumalan kämmenellä kaikki on hiivatin turvattomia.”

”Unelmani on mennä Venäjälle. Mutta se on kyllä huono unelma.” - Suvi-Anna ”Missä mun naama on?” - Meeri klo 2.06 ”Meillä on täällä kännituki.” - Eetu ”Mie luulin ensin, et tää on se biisi siitä Shrekistä.” ”Niin tää onki!” - Sitseillä laulettiin All star

Simanismi

”Tuntuupa ouolta istua ja olla kännissä.” - Julia

”Suvi tarvii nyt shotin!” - Julia Arvaa elokuva.

Rasteilla Suma heittäytyi uskomattomalla tavalla ja antoi itsestään kaiken. Se riitti toiseen sijaan Osmaturnauksessa.

Osma-ihastus.

“Joillekin se oli pelkkää legendaa. Osa piti sitä liian pitkälle vedettynä vitsinä. Se oli myyttinen tarina, johon juuri kukaan ei uskonut. Mutta Suma tiesi paremmin: tarunhohtoinen Osmantis todella oli olemassa. Tänä viikonloppuna he löytäisivät sen. Kaikki alkoi mysteerisestä puhelusta. Veleho soitti naistenvessasta, että nyt olisi parasta kiiruhtaa tänne. Urheat sumalaiset riensivät viipyilemättä Toripolliisille. Sumalaiset nimittäin tiesivät, että Toripolliisi toimi aikakoneena. Sumalaiset avasivat Toripolliisin perseestä salaisen luukun ja sujahtivat sinne kuin mandariinit konsanaan. Aikakone oli todella vaikeakäyttöinen, mutta onneksi mukana oli Veikko Ritilä, joka oli salaisesti fennistiikan lisäksi perehtynyt myös aikakoneisiin. Toripolliisi-aikakoneella Suman urhea möykkiö matkusti aikaan, jolloin oli vielä hyväksyttävää laittaa pullo kiertämään. Oikeaan aikaan saavuttuaan sankarimme kiirehtivät Koskelan Walolle, jossa oli käynnissä Tarun Osmasten herrasta sitsit. Sumalaiset pyörivät portaat alakertaan ja rynnistivät naistenvessaan. Siellä odotti veleho yhden tähden Jallupullo ilmaan kohotettuna. Simanismi

Huikaiseva gaala-asu.

Taivas räjähti. Myrskypilvet kokoontuivat Suman ylle. Liekkimeri lähestyi. Tässä vaiheessa kukaan ei enää epäillyt. Se oli Osmantis, konferenssipuhelu.”

Etäwapun etäkatugallup Suman fuksien opiskeluvuosi on kulunut kokonaan etänä, mutta se ei wappumieltä lannista. Tämän vuoden opiskelijawapusta ei ehkä tule samanlaista kuin ennen, mutta sen vuoksi odotetaankin jo innokkaasti normaalia, koronatonta kevättä. Kuusi suomen kielen opiskelijaa kertoo nyt wappumietteistään kyselyn voimin.

1. Miten aiot viettää etävappua? 2. Mitä odotat ensimmäiseltä koronanjälkeiseltä vapulta? 3. Tippaleipä vai munkki? 4. Kumman vappuperinteen valitsisit nimen perusteella – Wesibussin vai Asematunnelin örinät? 5. Mitä luulet lyhenteen AAAAAK tarkoittavan? Aleksi Mäntylä 1. Pienessä porukassa tapahtumiin osallistuen. 2. Odotan suurta hulinaa ja vauhdikasta menoa. 3. Munkki 4. Vaikea valinta, mutta ehkä kallistuisin Asematunnelin örinöihin, koska örinä kuulostaa lupaavalta. 5. Aikaisin aamulla aloitettu ahkera asunnon kiillotus.

Simanismi

Anna Ullakko

1. Aion ainakin valmistaa simaa ja mussuttaa vinon pinon itse tehtyjä munkkeja. 2. Kaupungin vilskettä ja vappubrunssia kodin sijasta ravintolassa. 3. Ehdottomasti munkki. 4. Wesibussin! Alanvaihtajana olen jo aiemmin ehtinyt kokea Wesibussin huikean tunnelman, mutta olisihan se hauskaa päästä taas rullaamaan. 5. Aatonaatonaatonaaton apinakapina.

Natalie Lewis 1. Hmm... varmaan juon terästettyä simaa yksin kotona tai kavereiden kanssa jossain ulkona, turvavälit huomioiden tietenkin. 2. Kunnon opiskelijavappukokemusta, mitä ikinä se sisältääkään. 3. Ehdottomasti munkki, paljon paremman makuisia. 4. Wesibussi kuulostaa vähän bussikuskilta (juomapeli), jossa mulla on yleensä huono tuuri, joten Asematunnelin örinät. 5. Aloe veran Alkio Alkaa Ankarasti Aivastelemaan Kuivuessaan. Johanna Määttä

1. Yritän osallistua mahdollisimman moneen etäopiskelijavappujuttuun! Toivottavasti kelit suosii ja vapputapahtumiin voisi osallistua omalta parvekkeelta käsin nauttien samalla auringonpaisteesta ja vappuherkuista. 2. Vappubileitä livenä tietenkin! Myös vappupiknikkejä haalarit jalassa on ikävä. 3. Munkki ehottomasti. Mikä kysymys tämä edes on? 4. Asematunnelin örinät kuulostaa uhkaavalta, joten valitsisin Wesibussin. 5. Akateemisten ahkeraa apinointia aamuun asti krapulassa?

Simanismi

Iisa Mäkipaaso 1. Intiimisti lähipiirissä kiljua maistellen. 2. Suuria hurmoksellisia ihmisjoukkoja ja kovaa ajoa. 3. Munkki. 4. Wesibussi!! 5. Aaton aaton aaton aloittava aperitiivikeitto.

Katri Pajunpää

Simanismi

1. Mitä luultavimmin vietetään miehen ja/tai lähimpien kavereiden kanssa terassivappua grillaillen ja kilistellen! :) 2. Oikeita kunnon opiskelijabileitä! 3. Tippaleipä! 4. Wesibussi! 5. Hyvä kysymys. Kenties se selviää tässä opiskeluvuosien karttuessa.

Terveisiä Brysselistä!

Frida Ahonen

ja Tieteen kansallisen termipankin kanssa. Käännöksien suomen kielen koukeroisuus ja heikko luettavuus ei siis yleensä johdukaan kääntäjästä, vaan alkukielisen tekstin huonosta laadusta. Suuri osa EU:n englanninkielisiä tekstejä kirjoittavista ei ole natiiveja englannin puhujia, mikä luonnollisesti heijastuu myös suomenkielisiin käännöksiin. Korona on vaikuttanut myös harjoitteluuni siten, että toimistolle ei pääse, vaan töitä tehdään kotoa käsin. Brysseliin asti oli kuitenkin (onneksi) pakko tulla. En kuitenkaan vietä päiviäni aivan yksin, vaan asun yhdessä toisen kääntäjäharjoittelijan kanssa – usein ratkomme kummallisia englanninkielisiä virkkeitä yhdessä. Suosittelen harjoittelua lämpimästi kaikille EU-asioista, virkakielestä tai kääntämisestä kiinnostuneille! Seuraava hakukierros alkaa elokuussa 2021.δ

Simanismi

aaliskuun alussa aloitin kääntäjäharjoittelun Euroopan komission suomen kielen käännöstoimessa. Harjoitteluni kestää viisi kuukautta, maaliskuusta elokuuhun. Olen tähän mennessä päässyt kääntämään erilaisia tekstejä: esimerkiksi EUaiheisen tietovisan ja alueellisten elintarvikkeiden rekisteröimistä käsitteleviä asiakirjoja. Pääosin tekstejä käännetään englannista suomeen, mutta olen saanut eteeni myös jonkin verran ranskankielisiä töitä. Mielenkiintoista on ollut myös tutustua kääntäjätoimen kielenhuolto- ja termityöhön. Olen ollut positiivisesti yllättynyt siitä, miten paljon suomen kielen laatuun kiinnitetään komissiossa huomiota. Suomen kielen käännöstoimi tekee yhteistyötä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen

Kolumni

Matkusta tai olet tylsä!

Lauri Hauru

Simanismi

evät on kuumeisen kuhinan aikaa. Ihmiset heräävät horroksestaan, kun lämpötila ja valon määrä kasvavat. Poloisilla Pohjan mailla kesä on kuitenkin lyhyt. Nyt jos koskaan: on aika elää! Vapauden riemuhuuto pitää kuitenkin sisällään vaatimuksia. Muutaman kuukauden kuluttua raahustamme taas synkässä räntäsateisessa arjessa kuin zombit. On siis elettävä mahdollisimman paljon ja nopeasti. Nämä tehokkuusvaatimukset on ikään kuin koodattu kesän käsitteen sisään, eikä niitä huomaa helposti. Olemme tottuneet siihen, että upeat reissut ja mahtavat kokemukset kuuluvat kesään. Elämykset ovat kuin huumetta. Onnistunut, elämys-

tentäyteinen kesä edellyttää yhä mojovampia kokemuksia. Vertailemme kilvan matkakohteitamme. Esittelemme lomareissujemme kohokohdat filtteröidyin kuvin. Kirjoitamme näin tarinaa, jolla brändäämme itseämme ulospäin – ja mikä pahinta, me myös määritämme itseämme tuon tarinan kautta.

tajat taukoamatta syöttävät meille. Näiden tarinoiden esittelemät elämykset ovat muuttuneet inhimilliseksi pääomaksi, jolla mittaamme elämänlaatuamme. Laatuaika tällaisessa narratiivissa näyttäisi tarkoittavan Himalajan-vaelluksella tai purjeveneen kannella vietettyä aikaa. Elämme liberalistisessa vapauden illuusiossa, jossa kuvittelemme kerran Laatuaika tällaivuodessa irtoavamme yhsessa narratiivissa teiskunnan velvoitteista ja näyttäisi tarkoitelävämme omilla ehdoiltavan Himalajanlamme. Mielikuvissamme vaelluksella tai olemme yksilönvapauden purjeveneen kaneturintamassa taistelevia nella vietettyä aisankareita kulkemassa ykkaa. silöllistä polkuamme. Mutta eivätkö miljoonat identtiset Toisinnamme narratiivia, somekuvat vaikkapa Baliljota mainokset, tosi-tv ja ta tai New Yorkista todista sosiaalisen median vaikut- juuri päinvastaista?

Olemme siis mukana yhteiskunnan karusellissa taukoamatta. Loma-aikanammekin tuotamme järjestelmälle lisäarvoa. Se ei tapahdukaan palkkatyön tai opiskelun kautta vaan kaupallisin ehdoin tuotettuja fantasioita toteuttamalla. Tehostamme, kilpailemme ja tuotamme siis vapaa-ajallammekin.

Elämmekö todella sellaisessa murheen laaksossa, jossa ei voi nauttia arjen pienistä asioista ja jossa elämä itsessään ei oikeastaan riitä?

Järjestelmä vieraannuttaa meitä todellisesta elämästä. Arki ei enää kelpaakaan meille, saati sitten arkinen lomailu. Vaadimme yhä enemmän. Kotipuoles-

sa pienellä budjetilla vietetty loma saattaa tuntua ajan haaskaamiselta – ja tylsältä! ”Mitä järkeä on elää, jos siitä ei voi nauttia?” olen kuullut vasta-argumenttina keskusteltaessa elämysten jahtaamisesta. Kysymys ahdistaa. Elämmekö todella sellaisessa murheen laaksossa, jossa ei voi nauttia arjen pienistä asioista ja jossa elämä itsessään ei oikeastaan riitä? Elämykset tuntuvat kuuluvan oletusarvoisesti hyvään, nautinnolliseen elämään. Mitä vikaa tässä kaikessa sitten on? Ei mitään, mikäli tiedostaa järjestelmän läpitunkevuuden ja voi katsoa peiliin todeten elävänsä omannäköistä elämäänsä. Jos taas tuntuu, että akut seuraavaa työvuotta varten latautuvat vain hulppealla luksuslomalla tai kolmen kuukauden reppureissulla, kannattaa kysyä itseltään:

”Haluanko sitä todella?” tai ”Voisiko arjessani olla parantamisen varaa?”. Pysähdyin ajattelemaan näitä vaatimuksia vuosi sitten, kun korona tuhosi kaikilta kesäsuunnitelmat. Havahduin outoon tunteeseen – tai paremminkin tunteen puuttumiseen. Ensimmäistä kertaa vuosiin kesän saapumisen riemua ei varjostanutkaan paine ja stressi siitä, kuinka saisin kesästä kaiken irti. Sain luvan pyhittää kesän levolle ja rentoutumiselle ilman elämyksien metsästämistä. Minun ei tarvinnutkaan argumentoida itseni kanssa siitä, onko synti jäädä kotiin lukemaan hyvää kirjaa, vaikka ulkona paistaakin aurinko. Kuvitella, tarvittiin maailmanlaajuinen järjestelmän pysäyttänyt kriisi, että pystyin lomailemaan hyvällä omallatunnolla.δ

Aiheeseen liittyvä lukusuositus:

Simanismi

Veikka Lahtinen ja Pontus Purokuru: Mikä liberalismia vaivaa?

Wapun puuha_nurka Uhkaako toimeton etäwapu? Ei hätää, sillä Simanismin toimitus on kasannut ultimaattisen etäwapumeihemin. Tässä on sekä sielulle että ruumiille aktiviteettia koko wapuksi.

Yhdistä wapuisat yhdyssanat! vappu korona etä vappu wesi kalsari tippa ei tippa serpen

bussi kännit sima bileet munkki vappu leipä tapa tiini

Huom! Vääriä vastauksia ei ole. Luota vaistoosi ja yhdistele sydämesi kyllyydestä.

Wapuisa jumpa nurka Viininvalintatreeni

Tiputa paljon tavaroita etäluentojen aikana, lenkkeillessäsi tai muuten vain. Siinä sitten kyykistellessäsi näet maailmaa uudesta näkökulmasta ja treenaat jalkojesi tärkeää lihaksistoa niin vappua kuin muitakin elämän koitoksia varten. Tykkireidet ja Alkon alahyllyt, täältä tullaan!

Matalan kynnyksen lenkkeilyä

Keitä tuhottomat määrät kahvia/teetä päivittäin. (Huom. Vaikuttaa positiivisesti myös produktiivisuuteen ja esim. gradunkirjoitusvauhtiin.) Lopulta biojätettä kertyy käytetyistä kahvisuodattimista niin paljon, että joudut viemään roskat päivittäin. Jes! Hengittele raitista ilmaa jätepönttöjen ympärillä ja nauti uudesta lenkkirutiinistasi. (Huom. Jos juot teetä, varaudu vielä valtavampaan juontiurakkaan. [Koska teepussit vievät vähemmän tilaa biojätepussissa kuin kahvisuodattimet röppösineen]).

Simanismi

Matalan kynnyksen hyppely

Etsi kynnys. Hypi sen yli. Toista tarvittaessa.

Matalan kynnyksen juominen

Juo päivässä vähintään 8 lasia vettä ja pysy terveenä!

Wapun biisisuosituksia Näiden kappaleiden tahdissa korona, opinnot ja muut hölmöt huolet unhoittuvat tyystin. Varoitus! Vain kokeneille humpan ystäville. Sepi Kumpulainen: Railakas ilta Venetsiassa – Taattu bängeri.

YB026, Nuteh Jonez: Steppasin Partyy – Immersoi itsesi nykynuorten kielen rikkauteen ja katukulttuurin viemäristöön!

Frederik: Paiskaa jo ne stringit – Uskomatonta lyyristä neroutta ja ravistelevaa riimittelyä. Frederikin ehdottomasti aliarvostetuin kappale. Janos Valmunen: Bussipysäkillä Bloodrave Bombaklaat remix – Hyvä biisi, vielä hyvempi remix. Klassikko. Merly Uusküla – Raju reede – Miniseelik punane, kuid longerod on sinised. <3

Drinkkiresepti jokaiseen vappumakuun

Hanki juomalasi tai -tuoppi tai -astia tai kolpakko. Täytä se simalla. Jos mielit juomasta jytäkämpää, lisää Jaloviinaa(*). Jos mielit juomasta hedelmäisempää, lisää rusina (1 kpl). Juo.

Tunnista julkimot! 2. 1.

Simanismi

Tunnista julkimot: 1. Agricola, Mikael; 2. Spirantti, Dentaali; 3. Pallo, Humanisti; 4. Sysimetsä, Ilkka ”Frederik”

ALUMNI ESITTÄYTYY

Työelämässä on tilaa myös harhailijoille

L Simanismi

Lauri Siniluoto

upailin palstan toimittajalle kirjoittavani kertomuksen siitä, miten Sumanismista voi päätyä oikeisiin toimittajantöihin. Ehkä tämä on sellainen, mutta ennen kaikkea tämä on listaus onnenpotkuista. Jos joku toinen itseensä käpertynyt ja epäkäytännöllinen sielu saa tästä toivoa, niin teksti on enemmän kuin ajanut asiansa. Tällaisista palstoista muovautuu herkästi jälkiviisaita reposteluja siitä, miten jokainen opiskeluaikoina tekemäni ”valinta” johti johonkin edessä häämöttävään ”päämäärään” ja miten osasin mehustaa yliopistosta irti kaiken tarvitsemani. Sanottakoon siis heti aluksi, että minulla ei ollut tuolloin suuren osan ajasta mitään käsitystä siitä, mitä olin tekemässä ja mihin sillä tähtäsin. Toisaalta minulla oli myös suuren osan ajasta erittäin hauskaa. Silti lopulta valmistuin, vaikkakaan en siitä oppiaineesta, jossa opintoni aloitin. Menihän siihen myös pidempään kuin ne kuuluisat viisi vuotta. Hain opiskelemaan suomen kieltä, koska tykkään kirjoittaa. Tiedän, että tämä haku-

motiivi herättää monissa kunnon fennisteissä pientä kyräilyä, mutta tiedän myös, että joka vuosi suomea opiskelemaan päätyy kaltaisiani. Tästä pääsemme ensimmäiseen onnenpotkuuni: suomen kielen opinnot osoittautuivat mitä antoisimmiksi, vaikkeivät ne pintapuolisesti katsoen tähtää kirjoitustaidon hiomiseen. Ne muun muassa auttoivat minua hahmottamaan kieliopin jokseenkin hallittavana kokonaisuutena ja antoivat valistuneemman perspektiivin yleiskielen sääntöihin. Arvelen, että oman kielipurismini ja -moralismini tiedostaminen sekä niistä irrottautuminen (joka lienee edelleen käynnissä oleva prosessi) ovat tehneet minusta paremman kirjoittajan ja lukijan. Toinen onnenpotkuni olivat erinomaiset opiskelukaverit, joista muutamaa minulla on yhä tänä päivänä ilo nimittää ystävikseni. Toisena opiskeluvuonna pääsin mukaan Suman toimintaan, ja siinä olin mukana niin kauan kuin suomea opiskelin. Tietysti ainejärjestötoiminta toi mukanaan paljon hyödyllisiä verkostoja. En esimerkiksi

vasti poikkesi siitä, millainen se olisi jollain toisista lähtökohdista haalitulla kokoonpanolla. Suosittelen joka tapauksessa rohkeasti kääntämään tiema-kortin, jos tiedekulttuuri ja tieteen popularisointi kuulostavat asioilta, joiden parissa haluaisit työskennellä. Valmistuin kaksi kesää takaperin tiedeviestinnän pääaineesta filosofian maisteriksi. Siksikin suomen kieleltä valmistuminen on vähän jäänyt, koska en ihan tiedä, mitä uutta toinen FM minulle toisi. Fennistiikka on silti yhä sydämeni pääaine ja ammattitaitoni kivijalka. Neljäs onnenpotku on johtanut minut toimittajaksi oululaiseen verkkojulkaisuun, joka on rajattu lääkäriyleisölle. Tällä hetkellä olen puolipäiväisesti yleislääketieteeseen keskittynyt tiedetoimittaja ja loput ajasta uutispuolen toimittaja. Kielenhuoltotaitojeni vuoksi minulle on vakiintunut lisäksi eräänlainen editoivan toimittajan työnkuva, eli joka päivä uutisjutut kulkevat minun oikolukulasieni läpi. Opintojen aikana ei välttämättä tule kovin kattavasti ilmi se, miten monia erilaisia toimittajan toimenkuvia on olemassa. Itsekin suoritin yliopistoharjoittelun ihan perinteisessä paikallislehdessä, ja sitä kokemusta ehdottomasti suosittelen jokaiselle toimittajuudesta kiinnostuneelle. Verkkojuttujen kirjoittaminen osana pienehköä ja hyvin itsenäistä toimitusjoukkiota on sitten jotain ihan muuta. Internetistä ei lopu paperi, joten merkkirajat ovat kunkin omassa päässä. Toimituksen työnjako on asettunut uomiinsa niin, että minun ei tarvitse olla koko ajan uutistoimittajahaukkana saalistamassa skuuppeja vaan voin halutessani vetäytyä vaikka pariksi päiväksi laatimaan historiajuttua 1800-luvulla eläneestä rasistigynekologista. Olenko siis toimittaja? Niinhän työsopimuksessani ja Twitter-profiilissani ainakin lukee. Edelleen silti ajattelen olevani ensisijaisesti kirjoittaja. Toimittajantyö on vain jotain sellaista, jota osaan ja tykkään tehdä. Pidätän itselläni oikeuden harhailuun tästä päivästä hamaan loppuun asti, vaikkei se kaikissa tapauksissa onnenpotkuihin johtaisikaan. δ

Simanismi

välttämättä olisi nykyisessä työssäni, ellei eräs Suma-toverini olisi minua suositellut. Haluan kuitenkin korostaa, että saamieni hyötyjen vastapainoksi myös annoin itsestäni Sumalle todella paljon. Päätoimitin Sumanismia reilut kaksi vuotta. Minua viehätti ristiriita pienen yleisön kiltalehden ja kunnianhimoisen taivaanrantojen maalailun välillä. Halusin tehdä lehdestä elämyksen, jossa olisi ”sähköä” ja kuvainraastoa, sillä arvelin, että oikeassa aikuisten ihmisten työelämässä tällaista mahdollisuutta ei välttämättä heti siunaantuisi. Tein muiden kulloistenkin (pää)toimittajien kanssa lehden ulkoasun ja sisällön eteen enemmän töitä kuin kiltalehden tekeminen todellakaan edellytti, ja vaikka järjen ja kohtuuden rajoja koeteltiin, en ole katunut sitä päivääkään. Vakavahenkisempi Suma-projekti oli viisikymmenvuotishistoriikin toimittaminen ja historiikkityöryhmän johtaminen. Ehdinpä olla Sumassa myös puheenjohtajana ennen ainejärjestöeläköitymistäni, vaikka en ollut missään vaiheessa varsinaisesti hinkunut tuohon pestiin. Tämä kaikki oli arvokasta kokemusta, mutta ennen kaikkea se oli aivan poskettoman hauskaa. On yhdentekevää, miten paljon muistot ovat kullanneet tätä vaikutelmaa. Suomen kielen opintoni etenivät aina graduseminaariin asti, mutta se jäi sikseen, kun hain opiskelemaan Oulun yliopiston tiedeviestinnän maisteriohjelmaan. Anteeksipyyntöni graduohjaajalleni Jarille, jos luet tätä! Ei ehkä enää kannata odotella. Tiema-opinnot olivat kolmas onnenpotku. Kyseistä kahden vuoden välein järjestettävää, ainutlaatuista maisteriohjelmaa voi pitää melkoisena villinä korttina. Uskallan väittää, että kaksia samanlaisia tiema-opintoja ei ole. Itse kurssien lisäksi kulloisenkin opiskelijaryhmän koostumus vaikuttaa erittäin paljon siihen, mihin virta vie. Kuudes tiema-vuosikurssi, johon siis kuuluin, oli hyvin toimittaja-, tutkija- ja humanistipitoinen porukka, ja useilla meistä oli jo ennestään alan kokemusta. Suhteemme viestinnän maailmaan ja kertomusteollisuuteen oletetta-

Wappumuistojen bulevardi Tervetuloa Wappumuistojen bulevardille! Kartta johdattaa sinut yliopiston läheisyyteen sumalaisten vappumuistojen ja -vinkkien äärelle

Simanismi

Wappumuistojen bulevardi on avoinna vappuviikon ajan 26.4.–2.5.

Suman wappuhaasteet 2021 Tee wappuhaaste, ota tilanteesta kuva ja julkaise se somessa. Täytä myös wappubingoa. Se on julkaistu myös Suman Instagramissa. Muista käyttää aihetunnisteita #sumajaksaa #finnishetawappu Tägää kuvaan myös @sumalaiset! Wappuhaasteita on aikaa tehdä vappupäivän loppuun saakka. 1. Järjestä vappupiknik (yksin tai yhdessä etänä) 2. Koristele kotisi vapputunnelmaan! 3. Syö munkkia ja ota tilanteesta selfie! 4. Pue haalarit ja/tai ylioppilaslakki ja mene wappuiseen ympäristöön / Franzenin patsaalle. 5. Käy uimassa luonnonvesissä (selvin päin). Opiskelijawappurekvisiitta suorituksen mausteena on plussaa! 6. Osallistu johonkin etävapputapahtumaan. 7. Toivo laulua Etä-Fennistisitseillä. 8. Käy wappusaunassa! 9. Tee wappuinen soittolista.

Simanismi

Novelli

Wappuseikkailu Kirjoittajan huomautus: kertomus on täysin fiktiivinen, eikä siinä voi nähdä yhtäläisyyksiä todellisiin ihmisiin tai tapahtumiin. Kuvat ovat kuvituskuvia, eivätkä niissä esiintyvät ihmiset liity novellin tapahtumiin.

Simanismi

lettiin huhtikuun jälkimmäistä puoliskoa eli opiskelijoiden lempivuodenaikaa, wappua. Juhlintaa oli jatkunut jo tovin, mutta reippaat opiskelijat jaksoivat siitä huolimatta jatkaa bailaustaan. Vihdoin oli päästy siihen pisteeseen, että Wesibussi aloitti rullaamisen. Innokkaat fuksit Elsa ja Maisa odottivat innoissaan tuon kohutun bilevaunun kyytiin pääsyä. Maisa oli Elsan luona aloittelemassa ja valmistautumassa tulevaan iltaan. Wesibussista he jatkaisivat Poikkitieteellisiin haalaribileisiin. ”Hei kun me kuitenki kuljetaan kimpassa, niin enkö voikin ihan hyvin jättää avaimet tänne?” Maisa varmisti Elsalta. ”Joo tietenki, kuljet kuitenkin kotiin tätä kautta”, Elsa vastasi. Kun naamat, hiukset ja haalarit olivat mintissä, tytöt ottivat pyöränsä ja suuntasivat kohti keskustan pysäkkiä. He olivat liikkeellä hyvissä ajoin eikä jonoa ollut juurikaan ehtinyt vielä kertyä. Heidän seuraansa liittyi muutama vanhempi sumalainen. Tytöt hörppivät viinejään ja

kuuntelivat jännittyneinä wappukonkareiden Wesibussi-muisteluita. Viimein Wesibussi kaarsi pysäkille. Jonottajat alkoivat riisua päällystakkejaan ja kaivaa kolikoita maksua varten valmiiksi esille. Sumaisa joukko pääsi suoraan bussin takapenkille eli parhaalle paikalle. Elsa ja Maisa ottivat mallia muista ja asettelivat tavaroitaan penkille. ”Täällä ei sitten istuskella”, Jalmari tokaisi tytöille pilke silmissään. Kun bussi oli lastattu ääriään myöten täyteen, se nytkähti liikkeelle ja jumputtava musiikki täytti vähäiseksi jääneen ilmatilan. Jallupullo lähti kiertämään sumalaisten keskuudessa samalla kun ihmismassa alkoi liikehtiä muusikin tahdissa. Ihmisiä kiemurteli penkkien selkänojien yläpuolella tangoista kiinni pidellen. Elsa ja Maisa imeytyivät nopeasti mukaan Wesibussin maagiseen tunnelmaan. ”Kiertää, kiertää, kiertää!” Ensikertalaiset hämmentyivät ensin liikenneym pyrään kiertämään jäämisestä, mutta yhtyivät nopeasti muiden kyytiläisten huu toon. ”Hei kato, tuo auto seuraa meitä!”

Maisa huomasi. Ja tosiaan, liikenneympyrässä Wesibussin takana kiersi auto. Sumalaiset innostuivat vilkuttelemaan autolle, joka poistui heidän perässään liikenneym pyrästä. Aivan liian nopeasti pyörillä kulkevat bileet saavutti Linnanmaan ja oli aika poistua bussista. Ulkoilma tuntui todella raikkaalta ja virkistävältä hikisen tunnin jälkeen. Elsa ja Maisa olivat kuitenkin niin ihastuneita kyytiin, että syöksyivät heti jonon päähän odottamaan toista kyytiä. ***

päästyään seurue kävi tilaamassa itselleen kaljat ja salmarishotit. Sitten he lähtivät kiertämään baaria ja katsastamaan tanssilattioita. ”Maisa!” Elsa ilmestyi tanssilattialla villisti bailaavan ystävänsä puoleen vaatien hänen huomiotaan. ”Meitä on lähössä pieni porukka Mestaan, ei jaksa kiinnostaa tää hikinen ja ahdas paikka enää. Tuuk ko mukaan?” Maisa katsoi ystäväänsä harmistuneena. ”Mutta ku mulla on kivaa täällä!” Elsa huokaisi ja tokaisi: ”no jää tänne, mut älä sitten katoa mihinkään! Ollaan yhteyksissä, kun on aika lähteä ko tiin.” Tytöt halasivat nopeasti ja Elsa lähti tunkeutumaan tanssivan ihmismassan läpi häntä odottavien sumalaisten seuraan. Saatuaan tarpeekseen tanssimisesta Maisa suuntasi baaritiskille tilaamaan vielä yhden oluen. Siellä hän havahtui siihen, että kaikki hänen kaverinsa olivat menneet hukkaan. Hän kaivoi puhelimen taskustaan vain huomatakseen, että siitä oli akku loppu. Maisa pälyili ympärilleen miettien, mitä nyt tekisi. Hän päätti lähteä kiertämään baaria, jos sattuisi törmäämään johonku-

Simanismi

Wesibussi kurvasi jälleen keskustan pysäkille ja hikiset ja hengästyneet sumalaiset tunkeutuivat muun bussikansan mukana ulkoilmaan. He suuntasivat Kiikeliin, jonne oli jo kokoontunut haalarikansaa nauttimaan kauniin huhtikuisesta illasta ja etkoilemaan Poikkareita varten. ”Hei mä tiedän!” Elsa hihkaisi yhtäkkiä. ”Mennään uimaan!” ”Uimaan? Mihin?” Maisa ihmetteli. ”No tuonne tietenkin!” Elsa intoili ja osoitti rantaa. Pienen hetken Maisa epäröi, mutta innostui sitten. Tytöt heittivät vaatteet päältään ja juoksivat pitkin hiekkarantaa veteen, joka heidän pahaksi onnekseen oli edelleen jäässä. Tytöt tekivät parhaansa murtautuakseen jään läpi, jotta voisivat sanoa uineensa. Sitten he juoksivat kiireesti takaisin vaatteittensa luo muiden paikallaolijoiden hurratessa heille villisti. ”Ootte te kyllä melkosia”, Jalmari tokaisi tarjoten tytöille jallua, kun he olivat saaneet vaatteet päälle, ”oikeita superfukseja!” Maisa ja Elsa hymyilivät tyytyväisinä samalla kun hörppivät sisäistä lämmikettä. Ilma ei vielä oikeasti ollut niin lämmin, että uimapulahdus olisi ollut kovinkaan kan nattava idea. Kun ilta pimeni, oli aika suunnata kohti Mangoa ja Poikkareita. Elsa ei ollut aivan vakuuttunut niistä bileistä, mutta Maisa oli saanut hänet ylipuhuttua mukaan. Sisälle

Simanismi

hun tuttuun. Kaikki paikalla olleet violettihaalariset osoittautuivat finanssilaisiksi, mutta pian Maisan katse kiinnittyi yksinään pöydän ääressä seisoskelevaan punahaalariseen miekkoseen. ”Hei”, Maisa tervehti reippaasti laskien tuoppinsa miehen tuopin viereen. ”Ai moi”, mies sanoi hieman hämmentyneenä. ”Nyt on kuule sellanen tilanne, että mun kaikki kaverit on hukassa, mun avaimet on mun yhellä kaverilla ja mulla on kännykästä akku loppu”, Maisa selosti. ”Kuulostaa kinkkiseltä”, mies tuumasi oluttaan hörpäten. ”No eikö! Mä oon muuten Maisa”, Maisa esittäytyi ojentaen kätensä. ”Matias”, mies vastasi tarttuen ojennettuun käteen. Kesken Maisan ja Matiaksen jutustelun baarissa välähti valomerkki. ”Mä en pääse kotiin. Joten, joko voit saattaa mut Mestaan, josta yritän löytää mun kaverit, tai sitten voit ottaa mut sun luo yöks”, Maisa totesi Matiakselle. Miestä selvästi huvitti toisen suorapuheisuus. ”No enhän mä sua nyt tuonne yöhön hylkää”, Matias hymyili. ”Hyvä, mennään sitten!” Ja niin he lähtivät kulkemaan kohti Linnanmaata. Samaan aikaan sumalaiset olivat lähdössä Mestasta, ja Elsa tajusi jättäneensä omat kotiavaimensa Maisan laukkuun. Hän yritti soittaa Maisalle, mutta tämän puhelin

oli kiinni. ”Mitä mä nyt teen?” Elsa parahti. ”Mennään Mangon eteen kattelemaan, jos Maisa tulis ulos”, Jalmari ehdotti. Muut sumalaiset lähtivät omiin koteihinsa, Jalmari ja Elsa suuntasivat takaisin Mangoon. Baarin edusta oli täynnä ihmisiä, mutta Maisaa ei näkynyt missään. Elsa alkoi hermostua. ”No tuut meijän sohvalle yöks, selvitätte tän avainsotkun sitten aamulla”, Jalmari sanoi järkevästi Elsan ollessa jo itkun partaalla. Ja niin he lähtivät kulkemaan kohti Kaijonharjua. ***

Aamulla Maisa keräili itseään ja tavaroi taan mukavan koneteekkarin luota. ”En oo ihan varma, miten selviän luennosta”, Maisa puhisi. ”Eipä käy kateeks”, Matias naurahti, ”mut hei, oli mukava tutustua. Jospa me törmäiltäis vielä wapun aikana!” ”Joo, katellaan. Kiitos ja anteeks, heippa!” Maisa huikkasi ja luikki rappukäytävään. Ulkoilma tuntui hyvältä Maisan krapulaisissa keuhkoissa. Olo oli hieman hutera, mutta väsymys oli kuitenkin päälimmäisenä tuntemuksena. Yöunet kun olivat jääneet kovin vähäisiksi. Maisaa nauratti Maisa avasi yliopiston oven ja raahusti suoraan Huoneelle ja kohtasi siellä Elsan. ”Sulla on mun avaimet”, Elsa totesi heti. ”Ai häh, eikä! Miten pääsit kotiin? Missä sä olit yötä?” Maisa kyseli hämmentyneenä samalla kun kaiveli laukkuaan ja löysi kuin löysikin sieltä ystävänsä kotiavaimet. ”Kerro sää eka, missä sää vietit yös. Sun avaimethan on mun luon”, Elsa kehotti. Ja niin tytöt kertasivat toisilleen hihitellen edellisen illan tapahtumat. Tarinan opetus: älä ikinä luota siihen, että wappuna asiat etenee suunnitellusti. Mitä vain voi tapahtua. Pidä siis omat avaimet aina mukanasi, jotta pääset kotiin. Tai vaihtoehtoisesti ole valmiina hankkimaan reippaasti ja spontaanisti itsellesi vaihtoeh toinen yöpymispaikka.δ

Menneitten wappujen fiiliksiä

Simanismi

KIELIKEITTIÖSSÄ

t y b y t s y k a j i t t r u Udm atäytteellä n u r e p

Simanismi

Oona Juntunen, Hana Kalábová ja Veikka Ritola

errrrrrrvetuloa Sumanismin uuden Kielikeittiössä-sarjan pariin! Juttusarjassa kokkaillaan kaikenlaisia ruokia eri kulttuuripiireistä ja kerrotaan hieman kielestä, jota ruoan alkuperämaassa puhutaan. Tällä kertaa vuorossa ovat kystybyt, jotka ovat hieman tortilloja ja naan-leipää muistuttava ruokalaji. Täyte on kuitenkin jotain, mitä et laittaisi tortilloihin: nimittäin pottumuusia. Kystybyitä syödään Udmurtiassa, mutta aivan alkujaan ne ovat ilmeisesti lähtöisin baškiireilta ja tataareilta Ural-vuoriston eteläpuolelta. Kokkijoukkiomme sopi ruokalajivalinnasta sunnuntai-iltapäivänä pikaisesti WhatsAppin välityksellä. Matkasimme yhdessä Linnanmaan Prismaan, josta hankimme ainekset. Vaikeuksia kuitenkin tuotti se, että resepti oli venäjäksi, eikä meidän venäjäntaidoillamme kyllä остеттаиси едес маитоа бабужкалта. Muutaman sanan ymmärsimme viron ja tšekin pohjalta ja loput selvittelimme Google Kääntäjällä. Kaipa me oikeat ainekset ostimme. Reseptiä alettiin tulkitsemaan Kääntäjän avulla. Ohjeen mukaan ruoan tekoon menisi noin tunti. Hetken aikaa piti pähkäillä, mitä venäjänkieliset mittojen lyhenteet tarkoittavat ja mitä tarkoittaa Kääntäjän tulkitsema ”puristus suolaa”, mutta päättelimme sen ripaukseksi. Ruoan teko alkoi perunoitten kuorimisesta ja keittämisestä, jonka jälkeen aloimme tehdä taikinaa. Apukäsiä tar- Ostokset olivat lopulta näinkin yksinkertaiset – mutta aivittiin, sillä yhden piti vaivata taikinaa, nakin halvat! toisen pitää siivilää ja kolmannen kaataa jauhoja. Taikinan valmistuttua huomasimme, että sen piti antaa olla puolisen tuntia, ja koska olimme jo tehneet perunamuusin, ei auttanut kuin pyöritellä peukaloita. Kun aika oli kulunut, jaoimme työparit niin, että Hana leipoi ja Veikka paistoi. Oonalle jäi pööpöily.

Paistaminen ja leipominen osoittautuivat ns. saatanan työmaaksi. Ohuen ohuita lättyjä oli vaikea saada ehjänä pannulle ja pian myös huomattiin, että yhdellä paistinpannulla paistamme kystybyitä vielä ensi juhannuksenakin. Kahdella pannulla, sisulla ja kohtalaisen pyhällä hengellä hommasta selvittiin. Aika-arvio heitti häränpyllyä: ohjeessa sanottiin, että ruoan valmistaa tunnissa, mutta taisimme kuluttaa ensikertalaisina leipomisi-

”Höhö, onpa iso kupla!”

nemme ja paistamisinemme ruoantekoon lähes kolme tuntia. Kystybyiden maku ei oikeastaan yllättänyt: ne maistuivat sille, miltä perunamuusilla täytettyjen leipien voi olettaakin maistuvan. Ruoka oli kuitenkin täyttävää ja hyvää! Illanistujaisissa näitä ei kannattane tarjoilla, sillä syöminen oli rasvaista ja sotkuista, eikä kovin kevyttä. Loppuun olisi sopinut jäätelö – tai sitten jokin udmurttilainen jälkiruoka –, muttemme osanneet etukäteen kaivata sellaista, joten se jääköön seuraavaan valmistuskertaan.

Kystybyt – кыстыбый neljälle henkilölle

Leipiin: jauhoja maitoa kananmunia voita sokeria suolaa Täytteeseen: perunoita sipulia maitoa voita

n. 1,2 kg 4 dl 4 kpl 200 g 4 rkl 4 tl

2 kg 4 kpl 4 dl 4 rkl

1. Täyte. Kuori ja pese perunat ja laita ne kiehumaan suolalla maustetussa vedessä. 2. Leivät. Lämmitä maito kattilassa ja kaada se kulhoon sokerin, suolan, munien ja voin kanssa. Sekoita. Ala siivilöidä jauhoja hiljalleen kulhoon samalla vaivaten taikinaa. Jauhoja tulee lisätä niin kauan, ettei taikina enää tartu käsiin. Kun taikina on halutunlaista, peitä kulho liinalla ja anna sen olla n. 30 minuuttia. 3. Täyte. Kuullota kuutioidut sipulit pannulla voin kanssa. Perunoitten kiehuttua kaada vesi pois ja lisää joukkoon lämmitetty maito, voi ja suola. Murskaa perunat ja lisää sen jälkeen joukkoon kuullotetut sipulit. Kielikokkien mielestä perunamuusista ei kannata tehdä liian hienoa, joten suosittelemme käyttämään vatkaimen sijaan survinta. 4. Leivät. Kun taikina on levännyt n. 30 minuuttia, kumoa se pöydälle ja pyöritä siitä pitko. Leikkaa pitkosta palasia, ja kaulitse ne ohuiksi. Tässä kannattaa tavoitella kaupan tortillalättyjen paksuutta ja kokoa. Paista ohuita leipiä voin kanssa pannulla keskisuurella lämmöllä n. 2–3 minuuttia. Voitele leivät kevyesti sulalla voilla. 5. Kata pöytä, aseta leivät ja täyte tarjolle ja nauti! Simanismi

Arvostelut Veikka: ”Ihan ok. Ruuan koostumus ja makuyhistelmä oli suomalaiselle tietysti hieman outo, mutta tykkäsin kyllä. Kamalan täyttävää; jaksoin syyä vaan kaks. Oisin ite laittanu perunamuusin sekaan jotaki lihhaa, esim. paistettua nautaa. Kaipaa seurakseen myös jottain raikasta jäläkiruokaa.” Arvosana: 8–

Koruton kattauksemme. Eikun vain lättyä lautaselle ja muusia päälle!

KESKIARVO: 8

Simanismi

Ӟечбуресь!

Udmurtti kuuluu uralilaisten kielten permiläishaaraan. Udmurtin lähimmät sukukielet ovat komi ja komipermjakki. Näiden kielten nykyiset eroavaisuudet juontavat juurensa kielikontakteista: erityisesti udmurtin ja turkkilaiskielten välinen kontakti on vaikuttanut permiläiskielten eriytymiseen. Kielet ovat kuitenkin läheisempiä keskenään kuin esimerkiksi itämerensuomalaiset kielet. Udmurttia puhutaan pääosin Udmurtiassa, mikä on osa Venäjän federaatiota. Maantieteellisesti Udmurtia sijaitsee Koillis-Euroopassa Kamajoen ja Vjatkajoen välissä. Lähes kolmasosa Udmurtian asukkaista on udmurtteja, ja udmurtin kieltä

Oona: ”Kunnon eväs. Hinta-täyttävyyssuhteeltaan oiva valinta opiskelijalle, sillä säkillinen perunoita ja jauhoja ei maksa paljua, ja yks (1) tämmönen riittää jo päivälliseksi. Krapulasa en jaksais alakaa tekkeen näitä, mutta kaalia kuulema voi syyä pahimpaan hättään.” Arvosana: 8½ Hana: ”Yllättävän täyttävä ruoka. Ainekset ovat halpoja ja ruuan valmistus ei ole monimutkainen, sopii myös kokemattomalle kokille. Tortillan teko kestää kuitenkin liian pitkään, tai ainakin meidän versiossa kesti :D Maistuu hyvältä, mutta itse lisäisin vaikka jotain keitettyjä vihanneksia lisukkeeksi sivulle. Veikan idea lisätä tortillaan nautaa on myös kokeilun arvoinen.” Arvosana: 8

puhui vuonna 2010 tehdyn Venäjän väestölaskennan mukaan yli 320 000 ihmistä.

Murteista Udmurtti jakautuu kolmeen eri päämurteeseen. Eri murteitten puhujat ymmärtävät toisiaan hyvin – erot ovat lähinnä pienessä määrin foneettisia ja morfologisia. Pohjois-, keski- ja etelämurteitten lisäksi udmurtin murteiksi on luettu besermanien murre ja perifeeriset murteet. Udmurtian tasavalta on kuitenkin melko hiljattain tunnustanut Pohjois-Udmurtiassa puhutun besermanien murteen omaksi kielekseen ja besermanit omaksi kansakseen. Perifeeriset murteet taasen ovat Udmurtian ulko-

Etymologisia vastineita: śul mus śin(m-) ki kus(k-) ĺöm puz šᴉ̑r tᴉ̑l ulᴉ̑nᴉ̑ lᴉ̑ktᴉ̑n̑ᴉ̑ öskᴉ̑nᴉ̑

Udmurtian sijainti tummalla merkittynä.

suoli maksa silmä käsi keski ’vyötärö, lantio’ tuomi pesä ’muna, kives’ hiiri tuli elää lähteä ’tulla, saapua’ okse(ntaa)

puolella kehittyneitä variantteja, jotka ovat sanaan sijasta riippuen joko sitä ennen tai omaksuneet piirteitä kielistä, joiden kans- sen jälkeen. Tämän vuoksi possessiivisufsa ne ovat kontaktissa. fiksien muodoissa esiintyy vaihtelua. Tietysti myös eroavaisuuksia suomen Rakenteesta ja udmurtin väliltä löytyy, kuten ehkä aiSumalaisille udmurtin kieliopissa lienee kaisempien esimerkkien sanajärjestykpaljon tuttua. Perinteisesti udmurtissa ei sestäkin pystyi jo päättelemään. Loppujen esiinny sananalkuisia konsonanttiyhtymiä lopuksi sukulaisuus on kieltemme välillä tai muuten kompleksisia tavuja. Myös infi- monen mutkan takana ja venäjän vahvan niittiset verbit ovat yleisiä. vaikutuksen voi huomata udmurtissa. Sumalaiselle esimerkiksi keskivokaalit ja močorᴉ̑ga-ku čašet-ono övöl nenmoiset sibilantit ja affrikaatat saattavat kalastaa-GER meluta-NEC.PTCP ei.ole aiheuttaa pähkäilyä ääntämisen suhteen. ’Kalastaessa ei saa meluta’ (kirj. ”ei ole meluttava”) Ääntämisessä kannattaa lisäksi huomioida sanojen liudennus, sillä jos menet ja Udmurtin kieli on voimakkaasti aggluti- tilaat baarissa kaljan, mutta vahingossa natiivinen, ja siitä löytyvä sijajärjestelmä suustasi pääseekin palatalisoitunut sibisekä verbintaivutus ruokkivat affikseillaan lantti, ymmärtää baarimikko sinun kaipaafenn(ougr)istien mieltä ja kieltä. Udmurtin van sarvea. sijat ovat pitkälti samat kuin suomessakin, Yksi jännittävä ero on se, että udmurmutta eroja löytyy jokunen. Myös tuttujen tissa on morfologinen futuuri toisin kuin sijojen käyttöala voi olla poikkeavaa. suomessa ja monissa muissa suomen sukukielissä. Nina Kolja-les’ pinal van-z Nina Kolja-ABL lapsi omistaa-PRET ’Nina synnytti Koljan lapsen’ (kirj. ”Koljalta”)

Myös sanapaino on pääsääntöisesti aina viimeisellä tavulla, mutta tähän on muutamia poikkeuksia, joista tärkeimmät ovat ensitavun painotus verbien indikatiivin ja konditionaalin kieltomuodoissa ja yks. 2. persoonan käskymuodossa.δ

Simanismi

Muita mukavia affikseja udmurtin kielessä ovat esimerkiksi possessiivisuffiksit (poksahtiko muffinssit). Udmurtin possessiivisuffiksit ovat asteen monimutkaisempia kuin suomen vastaavat, sillä ne liittyvän

mᴉ̑n-iśko ’I am going’ vs. mᴉ̑n-o ’I will go’

Su tuma tknis ii mi

Historian lehdillä

Mistä Krapula tulee?

Juttu on alun perin julkaistu Simanismissa 2/2011

Yliopistolaisten vuoden kohokohtaan vappuun liittyy paljon erinäköisiä lekseemejä. Mistä nämä kaikki sanat oikein tulevat? Simanismin erityisetymologit päättivät tunkeutua syvälle Suomen sanojen alkuperän syövereihin tutkimaan asiaa. Tulokset ovat ohessa. Humala on päätynyt suomen kieleen toden-

kaikkina aamuina, kun suussa maistuu hiek-

islannista humall. Germaanisiin kieliin sana

tuuriperinnön kanssa.

näköisesti germaanisten kielten välityksellä;

löytyväthän mm. nykyruotsista humle ja

on ilmeisesti tullut slaavilaisesta *hŭmelĭsanasta, joka puolestaan on peräisin turkista, jossa qumlak on tarkoittanut muratinkaltaista

kasvia, josta on hunajan avulla tehty makeaa

Kännille löytyy vastineita nykyruotsin mur-

teista, jossa vara i känning tarkoittaa ’olla hutikassa’. Känni tai kännikkä tarkoittaa myös

yksi- tai kaksikorvaista puutuoppia, jonka

sesta volganbolgaarin kielestä.

Kanne) nimittäin merkitsee pientä kannua tai

sanaston ytimeen ja sillä on luonnollisesti

Munkki-leivonnainen

suomeen ja germaaniin muinaisesta turkkilaiJuoda-verbi kuuluu suomen kielen perus-

arvellaan olevan saksalaisten kapakoitsijoiden tuomaa lainatavaraa. Saksan Kännchen (<

tuopposta.

todennäköisesti

vastineita kaikissa lähisukukielissä. Pohjois-

alkuperältään sama kuin luostareissa viipot-

Muita vastineita ovat mm. niittymarin d’üäm,

sanasta mónakhos, ’yksinäinen’. SSA:n mukaan

saamessa sana kuuluu jukkât merkityksessä ’juoda; polttaa (tupakkaa)’. Kätevä paheverbi.

tavaa kaapumiestä tarkoittava munkki-sana. Tämä sana on peräisin alkujaan kreikan

udmurtin jui̮ni̮, hantin jän’t’ ja unkarin i-: iszik.

”assosiaatio voi johtua leivonnaisen väristä ja

Krapula on tunnettu jo antiikin Kreikassa,

Oksentamiselle löytyy vastineita kaikista

Kaikilla on sama merkitys.

Simanismi

olevanne tekemisissä vuosituhantisen kult-

juomaa. Tässä yhteydessä mainitaan, että

sana voisi olla myös saapunut suoraan kanta-

kapaperi ja päätä jomottaa, voitte ajatella

jossa sitä tarkoittava sana oli kraipálē, josta on tullut latinan crapula ja lopulta sana on

rantautunut tänne pohjolaankin. Siispä niinä

pulleasta ulkomuodosta”. lähisukukielistä,

mm.

karjalan

oksentoa,

vepsän okse̬ ta sekä liivin oksnə. Pohjoissaamessa on vuok’set, ersämordvassa uksnoms,

niittymarissa ukšińt’śam ja komissa vosni̮;

merkityksessä ’myötämielinen; hyvätapai-

minen on ollut hyvin tuttua.

naisnorjan seimr, ’kennokakku, hunaja’, tans-

merkitys on kaikissa kielissä sama. Voitaneen väittää, että suomalais-ugrilaisille ylenantaRyypätä on tuttu myös lähisukukielistä,

esim. viron rüübata merkitsee ’siemaista, kulauttaa, ryypätä’ ja liivin rǖpə on ’särpiä,

ryyppiä; syödä lusikalla’. Sanan alkuperä on

nen’. Sana juontaa juurensa germaaniseen *sim-vartaloon, josta ovat tulleet myös muikan sime (av), ’tihkua’ ja saksan Seim, ’hunaja, tahmea neste’.

Vappu-sanan rinnalla tunnetaan myös muo-

toja vappo, valpori, valpuri ja varpuli. Sana on

ilmeisesti onomatopoieettinen tai germaa-

lähtöisin germaanisesta naisen nimestä Wal-

tiputella, valuttaa’

ja jonka jäännökset siirrettiin Eichstättiin tou-

ninen laina, vrt. kantaskandinaavin *driūpa, josta tulee myös nykyruotsin drypa, ’valua; Sammua on esiintynyt jo Agricolan teksteissä,

ja sillä on laajaan vastineita lähisukukielissä.

SSA arvelee, että sana liittyy samaan pesyeeseen kuin adjektiivi samea, joka on ilmeisesti

deskriptiivislähtöinen.

Serpentiini-koriste on varmaankin saanut nimensä pitkän käärmemäisen muotonsa vuoksi. Sana on tullut suomeen ruotsin kautta ranskasta, jossa serpentin merkitsee juurikin

burg. Tämä nimi oli myös v. 779 kuolleella

abbedissalla, joka kohotettiin pyhimykseksi kokuun ensimmäisenä päivänä v. 870. Tämän

tapahtuman muistoksi alettiin viettää valpurinmessua, joka nykyisin vappuna tunnetaan.

Viina on tuttu myös lähisukukieltemme puhujille. Se pohjautuu germaaniseen kan-

taan *wīna, josta tulevat myös nykyruotsin

vin ja nykysaksan Wein. Myös pohjoissaamen vidne on samaa alkuperää.

käärmemäistä. Ranskan sana pohjautuu latinan sanaan serpens, ’käärme’, kirjaimellisesti ’mateleva’ (verbistä serpere, ’madella’)

Sima on vanhastaan merkinnyt myös mettä.

Pohjanmaalta tunnetaan sana simasukainen

Vappuun ja muutenkin opiskelijaelämään liittyvä sanasto on siis hyvinkin monilähtöistä. Tällaisiakin asioita on joskus ihan kiva pohtia, vaikkeivät ne kevään riennoissa päällimmäisenä

ripöydässä vastapäätä istuvalle, ei niin fennistisesti vihkiytyneelle teekkarille. Etymologitiimimme kiittää, kuittaa ja painuu puistoon punaviinille.

Simanismi

mielessä olisikaan. Nippelitiedosta voi olla ainakin silloin hyötyä, kun tulee tarve päteä baa-

Sitaatit Tommonen Mikko Memonen oli tehny Sumanismiin rekonstruktiosarjan. – Heini Karjalainen kielihistorian luennolla

δ δ δ

Aimo Hakanen eli lempinimeltään Kelpo Kiinnitin. – Jari Sivonen graduseminaarissa

δ δ δ

Tää on ihan mukavaa mutta ikävää. – Suvi-Anna diskurssianalyysista

δ δ δ

Jari Sivonen soittaa minulle Teamsissa, mutta nyt on kyllä vähän muuta tekemistä. – Minna Sääskilahti lyödessään luurin korvaan ainedidaktiikan luennolla

δ δ δ

Laiskan pystyy kiertämään laiskuudella. – Santeri Palviainen ruotsin vajaaparadigmasta

δ δ δ

Oispa Osma. – Meidän fuksi

δ δ δ

Mulla menee aina Pelkosenkylä ja Sodanniemi sekasin. – Julia

δ δ δ

Parastahan tässä päätoimittajahommassa on tää valta. – Lauri Simanismia taittaessa

δ δ δ

Mitä on driftaaminen? Saisko saman myöhäiskantasuomeksi? – Jari Sivonen graduseminaarissa

Simanismi

δ δ δ

Ois paljo kivempi olla opiskelija, jos olis alottanu opinnot ennen ku Sipilä oli hallituksessa. – Oona pohtiessaan kesän opintotukia

Anonyymit tunnustukset • Selasin viime syksynä yhdellä kasvatustieteen etäluennolla tylsyyteeni TikTokia enkä tiennyt, että mulla oli mikki päällä. Noin 90-henkinen aineenopettajaopiskelijaporukka sekä luennoitsija tietenkin kuulivat kaiken. Havahduin vasta, kun luennoitsija alkoi naureskella, että jollain on mikki päällä, ja kommentoida videon sisältöä. Vieläki hävettää. • Mainostin anonyymit tunnustukset -lomaketta osmaajille sitsijatkoilla. Jos lomake on täynnä spämmiä, syyttääkää mua. • Tunnustin itsestäni jotakuinkin kaiken perjantaina Osma-illanvietossa. En kyllä enää itse muista, mitä kaikkea tuli tunnustettua. Toivottavasti ei kukaan muukaan.

• Näin viime yönä erittäin ihanaa unta eräästä sumalaisesta. Nyt olo on hieman ihastunut. Voiko tämän vielä peruuttaa? • Minusta Kirdez on ihan liian ihana

Julia Pääkkölän sarjakuva

Simanismi