Liikuttaja 2/11

Liikuttaja TIETOA YHDISTYKSILLE JA KUNTIEN LIIKUNTATOIMILLE

2/2011 • Suomen Ladun julkaisu • www.suomenlatu.fi

Tietoa kuntien liikuntatoimille Suunnittelu Ulkoilureitit Pyöräily

Liikuttaja 2/2011 | 1

Ohjaa oikealle ladulle

Elfving Opasteet Oy Ab Vanha Valtatie 24, 12100 OITTI puh. 0207 599 600 fax. 0207 599 601 asiakaspalvelu@elfvingopasteet.ďƒž www.elfvingopasteet.ďƒž

Latujen ja ulkoilun opasteet 2 | Liikuttaja 2/2011

Ulkoliikunta muuttuu - muuttuvatko olosuhteet?

Liikuttaja 2/2011

V

iimeisen puolentoista vuoden ajan Suomen Ladun Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus -hanke on kiertänyt 15 Suomen kunnassa. Parhaillaan selvityksiä tehdään viimeisten viiden kunnan kanssa ja pian on sadonkorjuun aika. Tuloksia aletaan vetää yhteen loppukesästä.

Tähän mennessä selvää on, että kuntalaisten vaatimukset ulkoiluolosuhteille ovat kasvaneet ja monipuolistuneet viimeisten 10 vuoden aikana. Asukkaat toivovat yhä laadukkaampia olosuhteita. Määrä ei korvaa laatua.

Esimerkiksi leveiden, valaistujen, hyvin merkittyjen ja korkeatasoisten lähireittien merkitys kasvaa. Hankkeessa tehdyissä asukaskyselyissä ylivoimaisesti tärkeintä ulkoilupaikan valinnassa oli hyvä kunto valaistuksen ja turvallisuuden rinnalla. Myös ulkoilupaikan sijainti lähellä kotia oli tärkeää.

Lajien kirjon kasvun myötä ovat tulleet tarpeet uusille harrastuspaikoille. Perinteisten latujen ja kuntoratojen rinnalle ovat nousseet esimerkiksi frisbeegolfradat, matkaluisteluradat ja talvikävelyreitit, jotka samalla palvelevat matkailijoita.

Myös asukkaiden tarpeet ulkoilupaikoille eriytyvät. Toisessa ääripäässä ovat superaktiivit jotka etsivät elämyksiä ja haasteita, toisessa kasvava liikkumaton kansanosa, joka vaatii matalan kynnyksen olosuhteita ja palveluja. Lapsille ja nuorille monipuoliset kiehtovat lähiliikuntapaikat ja arkiliikuntaan kannustava mielekäs elinympäristö ovat ensiarvoisen tärkeitä, työikäiselle väestölle liikkumaan kannustava yhdyskuntarakenne pyöräteineen, viheralueineen ja ulkoilureitteineen on avainasemassa ja samalla ikääntyvä väestönosa kaipaa esteettömiä ulkoilumahdollisuuksia. Kaikkia näitä yhdistää arkiliikunnan olosuhteiden merkitys.

Miten edistää kunnan arkiliikuntaolosuhteita? Tässä kunnille suunnatussa Liikuttaja -lehdessämme esittelemme malleja hankkeen aikana tunnistetuista hyvistä käytännöistä. Avainasemassa ulkoiluolosuhteiden edistämisessä on yhteistyö sekä kunnan hallinnonalojen välillä että kolmannen sektorin kanssa hyvän suunnittelutyön rinnalla. Hyviä ideoita kannattaa hakea läheltä ja kauempaa. Toivomme myös tämän lehden tuovan ideoita arvokkaaseen ulkoilun edistämistyöhön!

Tässä numerossa 7 | Tietoa kuntien liikuntatoimille 18 | Lapset & nuoret 20 |Suomen Latu kouluttaa Ikiliikuttajie Suomen Latuun!

Lisäksi 4 | Ajankohtaista 6 | Tutkittu juttu 24 | Tärkeää tietoa yhdistyksille: Liittokokouspäätöksiä Hyvinkäällä

26 | Alueiden kuulumisia 29 | Yhdessä: Vappuna vierailulla 30 | Yöttömän yön soutu

Eveliina Nygren projektikoordinaattori, Sulka II -hanke eveliina.nygren@suomenlatu.fi JULKAISIJA: Suomen Latu ry Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6317 liikuttaja@suomenlatu.fi www.suomenlatu.fi/liikuttaja

P.S. Lisää ideoita saat valtakunnallisesta ulkoiluseminaarista 1.12.2011, klikkaa www.suomenlatu.fi/ulkoiluseminaari.

PAINOSMÄÄRÄ: 550 kpl

PÄÄTOIMITTAJA: Johanna Yli-Opas

ILMESTYY: 4 kertaa vuodessa

TOIMITUS JA TAITTO: Minna Ala-Kyyny

PAINOPAIKKA: Julkaisumonistamo Eteläranta

KANSIKUVA: Comma Image

Liikuttaja 2/2011 | 3

Ajankohtaista KESÄAUKIOLOAIKA Suomen Ladun toimisto Radiokadulla, Helsingissä, on kiinni 5.-24.7.2011. Muuten palvelemme kesällä arkisin klo 9-15.

NIMIKILPAILU Suomen Latu palkitsee vuosittain yhden jäsenyhdistyksensä lasten ja nuorten toiminnan edistämisestä. Julistamme tunnustuksena jaettavan taidejulisteen alkuperäisteoksen nimeämiseksi kilpailun. Taulun on erityisesti tätä tarkoitusta varten maalannut Sari Jurvanen-Tuomaala Laukaasta.

Lähetä oma nimiehdotuksesi 31.5.2011 mennessä sähköpostitse osoitteeseen nina. raike@suomenlatu.fi. Liitä mukaan yhteystietosi. Paras nimiehdotus palkitaan Suomen Ladun lasten toiminnan tuotepaketilla (arvo 200 €). Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 10 Metsämörri- ja 10 Suomen Latu -putkihuivia.

Vuoden 2010 toiminnasta palkittiin Ounasvaaran Latu ry. Aiempina vuosina palkinnon ovat saaneet Jaalan Jaloiset ry, Juankosken Kuntoilijat ry, Rauman Latu, Espoon Latu, Jyväskylän Latu ja Iitin Latu.

Lisätiedot: Nina Räike, lasten ja nuorten toiminnan koordinaattori, nina.raike@ suomenlatu.fi, puh. 044 722 6312.

Kuntien talviuintipaikat maksutta nettirekisteriin S

uomen Latu on ylläpitänyt jo pitkään kansallista talviuintipaikkarekisteriä.

Rekisteristä löytyy tällä hetkellä yli 200 talviuintipaikkaa 170 kunnasta. Avantouimarit tuntevat palvelun ja käyttävät sitä esim. matkustaessaan tai muuttaessaan kunnasta toiseen.

Sekä avantouintiseurat että muut talviuintipaikkojen ylläpitäjät, kuten kunnat tai yrittäjät voivat ilmoittaa tiedot yleisestä talviuintipaikasta Suomen Latuun. Rekisterillä varmistamme, että harrastajat pääsevät vaivatta tutustumaan mahdollisimman moneen uintipaikkaan.

Rekisteritiedoista ilmenee mm. talviuintipaikan sijainti, ylläpitäjä, yhteyshenkilö, aukioloajat ja uintipaikan varustus sekä hinnat.

Rekisteröi kuntasi talviuintipaikat maksuttomaan Suomen Ladun talviuintipaikkarekisteriin. Halutessaan ylläpitä-

KUTSU MARSSILLE!

jät saavat kerran vuodessa sähköisen Avantolinkin, jossa kerrotaan mielenkiintoisia uutisia ja kuulumisia talviuinnista.

Harrastajat löytävät sieltä myös vuoden suurimmat talviuintitapahtumat ympäri Suomea.

Ylläpitäjät ja seurat saavat rekisterissä ilmaista näkyvyyttä Suomen tunnetuimmalla talviuintisivustolla. Suomen Latu on talviuinnin lajiliiton asemassa.

Käy tutustumassa ja ilmoita avantouintipaikka rekisteriin tai tarkista syötetyt tiedot osoitteessa www.suomenlatu. fi/talviuintipaikat Päivitetty rekisteri turvallisista ja ylläpidetyistä uintipaikoista palvelee uimareita ja ylläpitäjiä.

Ilmoita uudet paikat tai päivitykset Suomen Latuun, linus.scharer@suomenlatu.fi tai puh. 045 138 4928.

jokaisen kunnolle sopivat reitit 5, 10, 20, 30 ja 40 km

hakunilan urheilupuistoon vantaalle | pe 27.5.2011 klo 17 lisätiedot ja ilmoittautuminen:

TAP

AHT UM jon AN ju e ni 4 on|t Liikuttaja 2/2011 ku l a j a a na

Sotuli-logo_2.pdf

9.9.2010

www.kesayonmarssi.fi

18:46:19

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

Reserviläisurheiluliitto

en kon ark nta p e e t ku nä p itto täji tin so t y d r viih & kaa

akumaja.pdf 1 18.5.2011 16:11:03

42. Erävaelluksen SM-kilpailut Hämeen järviylängöllä 8.-11.9.2011 Kilpailukeskus sijaitsee Lopen Räyskälässä. Kilpailun perusreitti on mitaltaan avoimessa sarjassa noin 100 km ja muissa sarjoissa noin 70 km. lisäksi vapaaehtoisia lisärasteja.

Retki- eli kuntosarjan kesto on myös to-su ja mitta 70 km, ei lisärasteja.

Kilpailu mittaa toisaalta fyysistä kuntoa ja toisaalta osaamista. Kuntoa, oman kehon huoltamista ja oikeita varustevalintoja tarvitaan siihen, että selviää reitin läpi ja vieläpä niin hyvävoimaisena, että on täydessä iskussa tehtävärasteilla. Kilpailun voitto ja muut sijoitukset puoles-taan ratkeavat pääasiassa tehtävärasteilla, joista saa sitä enemmän pisteitä, mitä paremmin erilaiset tiedot ja taidot hallitsee.

Tehtäväalueet: 1) erävaellustiedot ja -taidot, 2) luonnon-tuntemus ja -suojelu, 3) ensiapu ja pelastuspalvelu ja 4) suunnistus.

Akumajalla

vielä vapaita viikkoja!

13.-20.8.11 27.8.-3.9.11 17.-24.9.11 Lähde oikeaan erämaahan Paistuntureiden kupeeseen.

Tunnelmallinen mökki on hyvä tukikohta patikoijalle, illalla on ihana rentoutua rantasaunan löylyissä.

Akumajalla majoittuu mukavasti jopa 12 henkilöä.

Lue lisää www.suomenlatu.fi/akumaja.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.suomenlatu.fi/erasm Osallistumismaksut: Annamme alennusta aikaisille ilmoittautujille!

-Avoin, naiset ja veteraanit: ennen 3.6. vain 100 €/partio, 4.6.-1.8. 130 €/partio, 2.8.31.8. 180 €/partio -Retkisarja: ennen 3.6. 80 €/2 hengen partio, 4.6.-1.8. 110 €/2 hengen partio, 2.8.-31.8. 160 €/2 hengen partio. Uutuus: partion koko 2-4 henkeä! Lisähenkilöt 40 €/hlö.

-Nuorten sarja: ennen 3.6. 50 €/partio, 4.6.-1.8. 70 €/partio, 2.8.-31.8. 100 €/ partio. Suomen Ladun jäsenet saavat 10 €/partio alennuksen (kaikkien oltava jäseniä).

Kilpailun järjestää Erävaellusyhdistys Mörskän miehet ry. Yhdistys on aktiivisten Erävaelluksen SM-kisojen kilpailijoiden juuri näiden kilpailujen järjestämistä varten perustama yhdistys. Lisätietoja voi kysyä kilpailun johtajalta Niko Blombergilta, niko.blomberg@loppi.fi, puh. 040 330 6015.

&

AJANKOHTAISET JÄSENEDUT SUOMEN RETKEILYMAJAJÄRJESTÖN verkostoon liittyneet neljä uusinta hostellitulokasta ovat matkailullisesti mielenkiintoisia kohteita, jotka tarjoavat muutakin kuin pelkän majoituksen. Lapissa Ivaloon on avattu Guesthouse Husky ja Pyhätunturille LumiNenä Holiday Resort, Tampereella Dream Hostel on lyhyessä ajassa saavuttanut suuren suosion ja Virroilla DomusVirrat avaa ovensa kesäksi opiskelijaasuntoihin.

Suomen Retkeilymajajärjestön jäsenjärjestöjen jäsenet ovat oikeutettuja kaikissa Suomen 65 SRM-hostellissa jäsenalennukseen, joka on 2,5 euroa majoitusyöltä. Alennuksen saa jäsenyytensä todistamalla esimerkiksi voimassa olevalla jäsenkortilla. Alennus on henkilökohtainen. www.hostellit.fi Ajankohtainen lista jäseneduista osoitteesa www.suomenlatu.fi/jasenedut.

Liikuttaja 2/2011 | 5

Tutkittu juttu Tällä palstalla kerrotaan mielenkiintoisista ja ajankohtaisista tutkimuksista, hyvistä käytännöistä ja suosituksista, jotka liittyvät ulkoiluun, ulkoilun terveysvaikutuksiin, ulkoilun edistämiseen ja olosuhteisiin sekä yhdistystoimintaan. Kaikki palstan jutut julkaistaan myös Suomen Ladun kotisivuilla. Sieltä löydät myös artikkelit ja tutkimukset, joihin jutun pohjautuvat. >> www.suomenlatu.fi/tutkittua Teksti: Eveliina Nygren Kuvat: Suomen Latu /Antero Aaltonen

Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 -tutkimuskatsaus on tiivis paketti Suomessa tehtyjen väestötasoisten liikuntatutkimusten päätuloksista. Keskeisiä johtopäätöksiä katsauksessa ovat lasten fyysisen aktiivisuuden romahtaminen murrosiässä, huonokuntoisten nuorten miesten määrän jatkuva kasvu ja huoli viidenneksen työikäisen väestön liikkumattomuudesta. Iäkkäistä vain yksi kahdestakymmenestä liikkuu suositusten mukaisesti katsauksen perusteella. Koko väestölle suunnattujen fyysisen aktiivisuuden edistämistoimien lisäksi tarvitaan kohdennettuja toimia vähän liikkuville ja liikkumattomille. Maankäytön, ympäristön ja liikenteen suunnittelu vaikuttavat omatoimisen liikkumisen edellytyksiin, määrään ja kulkutapavalintoihin. Kuntatasolla liikkumattomuuden syiden vähentämistä ja fyysisen aktiivisuuden edistämistä tulisi tehdä yli hallintokuntien ulottuvana yhteistyönä. Toimijoiden (kunta, yksityiset toimijat, kolmas sektori) yhteistä panosta tulisi hyödyntää liian vähän liikkuvien ja liikkumattomien aktivoimisessa.

Lue lisää: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM15. pdf?lang=fi Terveyttä edistävän liikunnan nykytila kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) keräsi vuonna 2010 terveyttä edistävään liikunnan tietoja kuntien liikuntatoimilta. Tiedot saatiin 268 kunnasta. Tiedonkeruun tulokset vahvistavat tietoa kuntien moninaisista terveyttä edistävän liikunnan käytännöistä. Suuret ja pienet kunnan eroavat monella osa-alueella toisistaan. Alle puolet kunnista oli käsitellyt liikunnan edistämistä kuntastrategiassaan ja kolmannes kunnista oli laatinut liikuntastrategian tai -suunnitelman. Kansallisten liikunnan edistämisen ohjelmien ja suositusten käsittely liikuntatoimessa oli vähäistä ja neljäsosa kunnista ei laatinut hyvinvointikertomusta. Puolessa kunnista oli luottamushenkilöhallinnossa päätetty toimenpiteistä, joiden tavoitteena on edistää väestön liikuntaa. Puolet kunnista oli arvioinut, mitkä liikuntapaikat edistävät muita enemmän kuntalaisten terveyttä ja suurissa kunnissa arvio vaikutti resurssien jakoon liikuntapaikkojen välillä. Erityisesti suurissa kunnissa toimi liikuntatoimen ja liikuntaseurojen yhteiselin, jossa seuroilla oli mahdollisuus vaikuttaa terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen. Kunnat olivat aktiivisesti keränneet asiakaspalautteita liikuntapaikkojen ja -palveluiden käyttäjiltä. Kuitenkin vain pieni osa kunnista oli käsitellyt kerättyä palautetta.

Lue lisää: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/Terveytta_edistava_liikunta_kunnissa_Perusraportti_2010.html Pyöräilyn olosuhteissa määrä ei korvaa laatua Kuntaliitto, Pyöräilykuntien verkosto ja KKI -ohjelma toteuttivat yhteistyössä vuonna 2010 Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvityksen. Suomessa on selvityksen mukaan paljon pyöräteitä, mutta laadussa ja jatkuvuudessa on parantamisen varaa. Pyöräilyn seuranta on vähäistä ja vain neljäsosassa kunnista kuntalaiset kokevat pyöräilyn olosuhteet laadukkaiksi. Niissä 15 kunnassa, joissa on pyöräilyn kehittämisohjelma, on 2000-luvulla rakennettu enemmän pyöräteitä ja tehty yleisemmin poliittisia päätöksiä pyöräilyn edistämiseksi kuin kunnissa, joissa kehittämisohjelmaa ei ole. Kehittämisohjelma lisäsi todennäköisyyttä, että kunnassa on pyöräilyn vastuuhenkilö, pyöräilyasioita käsittelevä työryhmä, pyöräilykartta ja asukkailta kerätään palautetta pyöräilyn olosuhteista.

Lue lisää: http://www.kki.likes.fi/pages/UserFiles/File/Materiaalit/pyorailyselvitys_netti.pdf

6 | Liikuttaja 2/2011

KUNNAT

Oulu: Laatuluokitukset ja tehtäväkortit reittien kunnossapidon perustana Teksti: Petri Yli-Pyky ja Merja Nieminen Kuva: Rauno Malinen

O

ulun kaupungin liikuntapaikoille on laadittu laatuluokitukset ja niiden perusteella palvelukuvaukset ja tehtäväkortit, joissa määritellään liikuntapaikkojen kunnossapitoon liittyviä tehtäviä ja toimia laatuluokituksen mukaisesti. Nämä määritykset ohjaavat liikuntapaikkojen käyttöä, kunnossapitoa, vuorovarausta sekä liikuntapaikkoihin ja -palveluihin liittyviä sopimuskäytäntöjä.

Laatuluokitus on osa vuonna 2010 valmistutunutta liikuntapalveluverkosta tehtyä selvitystä.

Oulun kaupungin liikuntaviraston ulkoliikuntapäällikkö Mika Puolitaival ja isännöitsijä Petri Yli-Pyky ovat tyytyväisiä ulkoliikuntapaikkojen laatuluokitukseen ja tehtäväkortteihin.

- Palvelukuvaukset ja tehtäväkortit ovat erinomainen ja korvaamaton työkalu, kun liikuntavirasto tilaajana ja olosuhteista vastaavana tilaa tuotteen tai palvelun joko kaupungin omalta tuottajalta tai ulkopuoliselta tuottajalta. Tilaus tehdään tehtäväkortin tietojen perusteella ja se toimii tuottajan työkaluna. Se ohjaa mm. samaan kunnossapitoluokkaan kuuluvien kohteiden kunnon yhdenmukaisuuteen.

Tehtäväkortit ovat aina tilaajan ja tuottajan välisen sopimuksen liitteinä, toteaa Mika Puolitaival.

Laatuluokitukset on tehty kaikille Oulun kaupungin liikuntapaikoille. Luokituksen ja kriteeristön perustana ovat asiakkaiden tarpeet, liikuntapaikkojen sijainti ja liikuntapaikkojen yleinen tekninen taso ja laatuvaatimukset. Ulkoilureitti voi kuulua talvella ja kesällä eri luokkaan.

Tehtäväkorttiin on ulkoliikuntapaikoilla kirjattu kunnossapitoluokkien taso ja töiden ajoittaminen sekä työselitys.

Vuonna 2010 laaditun liikuntapalveluverkkoselvityksen mukaan Oulun kaupungin liikuntapalveluverkossa on reittejä ja ratoja seuraavasti:

• 105 km kuntoreittejä ja -ratoja, joilla ymReittien laatuluokat ja laatuluokkipärivuotista käyttöä en sisältö on nähtävissä liikuntaviraston • 59 km hiihtolatuja, joilla ei ole varsinais- www-sivuilla. Laatuluokitus kertoo käytta kesäkäyttöä täjille liikuntapaikkojen laatu- ja varuste• 52 km jäälatuja, joilla vain talvikäyttöä tason. Sivuilla oleva tieto on vähentänyt • 4,8 km koiralatuja kyselyjä latujen kunnosta. Reitin tai radan • 7 km retkiluistelureittejä laatuluokitusta voidaan muuttaa, mikäli • 3,2, km sauvakävelyreittejä, joilla sekä luokituksen kriteeristö muuttuu oleelliympärivuotista käyttöä sesti, myös tehtäväkortteja päivitetään.

• 9 km vaellusreittejä, joilla vain kesäkäytTilanne on tällä hetkellä hyvä, mutta töä palvelua pyritään kehittämään edelleen.

• 3 km maastopyöräreittejä, joilla vain ke- Sääolosuhteiden vaikutuksia ulkoliikunsäkäyttöä tapaikkojen kunnostukseen on vaikea • 90 kpl erikseen tilattavia reittejä koulu- ennakoida. Ensi talven käyttöön otettava jen ja päiväkotien käyttöön sekä tapahtu- kunnossapidon reaaliaikainen seuranta miin, joilla on vain talvikäyttöä tuo tilanteeseen helpotusta, kun asiakkaat Luettelosta puuttuvat moottorikelkkarei- voivat halutessaan seurata reittien kuntoa tit (116 km) ja kevättalvella 2011 käyttöön ja kunnossapitoa liikuntaviraston wwwotettu Tervareitistön hiihto- ja patikka- sivuilla olevan palvelun kautta. reitti Oulun Sankivaarasta Kallioselän Tutustu luokitukseen www.ouka.fi/liikämpälle (16 km). kunta.

Uusi ulkoilureitti saa laatuluokan kunnossapidon tason ja töiden ajoittamisen osalta. Tänä keväänä käyttöön otettu Tervareitistö, joka kulkee Oulun Sankivaarasta Kallioselän autiotuvan kautta Muhoksen ja Utajärven kautta Rokualle asti, kuuluu ns. erämaareittinä hoitoluokkaan III muiden luonnonpohjaisten, valaisemattomien reittien tavoin.

Liikuttaja 2/2011 | 7

KUNNAT

Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen kannattaa

P

yöräilykuntien verkoston päämäärä on pyöräilyn ja käve- limatkat pysyvät kohtuullisina eikä työssäkäyntiin tai asiointiin lyn merkittävä lisääminen liikennemuotoina ja arkiliikun- aina välttämättä tarvita henkilöautoa. Suurin pyöräilyn ja kätana, jotka tuottavat hyvinvointia sekä yksilölle että yh- velyn lisäämispotentiaali onkin lyhyissä henkilöautomatkoissa, teiskunnalle. Tähän päämäärään pyritään tukemalla verkoston sillä yli puolet kaikista suomalaisten tekemistä henkilöautomatjäsenkuntien työtä pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden kehittämi- koista on 1-3 kilometriä pitkiä. sessä. Kunnille pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on erinomainen työkalu taloudellisten hyötyjen saavuttamiseksi ja yleisen Lisää pyöräily- ja kävelymatkoja elämisen laadun parantamiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on juuri valmistunut vuoteen Pyöräilyn ja kävelyn lisäämisellä voidaan saavuttaa erittäin 2020 tähtäävä valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn strategia. huomattavia positiivisia talousvaikutuksia kansanterveyden Sillä halutaan varmistaa, että kävely ja pyöräily saavat omat liiparanemisen, liikenteen sujuvuuden, tehokkaan kaupunkitilan kennepoliittisesti tunnustetut asemansa liikennejärjestelmässä käytön kautta. Tanskassa on laskettu, että jokainen pyöräilykilo- muiden kulkutapojen joukossa. metri tuottaa yhteiskunnalle 0,16 € ja henkilöautoilu puolestaan Strategia tähtää kävelyn ja pyöräilyn osuuden lisäämiseen kuluttaa yhteiskunnan varoja 0,10 € / kilometri. kaikista tehdyistä matkoista. Tavoitteena on, että vuonna 2020 kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus nousee nykyisestä 32 proPlaneetan paras kulkuneuvo sentista 35 - 38 prosenttiin ja lyhyiden henkilöautomatkojen Kaikkein arvokkainta työtä on saada uusia ihmisiä innostumaan osuus vastaavasti vähenee. Tämä merkitsee, että vuonna 2020 pyöräilystä. WHO:n mukaan yksi aiemmin liikunnallisesti pas- kävely- ja pyöräilymatkoja tehdään vähintään 20 % enemmän siivinen uusi pyöräilijä tuottaa yhteiskunnalle säästöä noin 0,7 kuin vuonna 2005. Matkamääränä tämä tarkoittaisi yli 300 mil€ / pyöräilty kilometri. Ranskassa puolestaan on laskettu, että joonaa kävely- ja pyöräilymatkaa enemmän vuodessa kuin verjokainen työmatkapyöräilijä säästää keskimäärin 1200 € vuo- tailuvuonna 2005. dessa pelkästään yhteiskunnan terveydenhoitokuluja. Monien Päättäjät ja kansalaiset arvostavat kävelyä ja pyöräilyä peritutkimusten mukaan säännöllinen pyöräily vähentää tuntuvasti aatetasolla. Arvostuksen tulisi myös konkretisoitua riittävästi riskiä sairastua moniin suomalaisiin kansantauteihin (II-tyypin kulkutapavalintoja ohjaavissa toimissa, suunnitelmissa ja säändiabetes, sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, ylipaino jne.) nöksissä, kulkutavoille osoitetussa julkisessa rahoituksessa sekä sekä lisää terveitä elinvuosia. YK:n määritelmän mukaan polku- liikkujien kulkutapavalinnoissa. pyörä on yksinkertaisesti planeetan paras kulkuneuvo.

Pyöräilykuntien verkostossa on tällä hetkellä mukana 38 Pyöräily ja kävely ovat tulevaisuuden kulkutapoja, joita edis- kuntaa ja 15 muuta tahoa. Jäsenyys verkostossa on sekä kannantämällä vähennetään liikennejärjestelmän hiilidioksidipäästöjä otto pyöräilyn ja kävelyn puolesta, että konkreettinen tapa edisja tehdään jokapäiväinen liikkumisympäristö viihtyisämmäksi, tää kunnan olosuhteiden kehittämistä. terveellisemmäksi ja turvallisemmaksi. Liikennesuunnittelussa Katso jäsenedut: www.poljin.fi/jasenedut. pyöräily ja kävely tulee priorisoida ja niitä on käsiteltävä ihmisen perusliikkumismuotoina.

Lisätietoja: Matti Hirvonen, toiminnanjohtaja Pyöräilyn ja kävelyn suosion kasvattamiseksi tarvitaan eheää Pyöräilykuntien verkosto ry yhdyskuntarakennetta, jossa asuminen, opiskelu- ja työpaikat Puh. (09) 771 2282, 040 419 4555, matti.hirvonen@poljin.fi sekä lähipalvelut sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan. Näin väwww.poljin.fi, www.pyoraillensuomessa.fi

8 | Liikuttaja 2/2011

Kilometrikisa innostaa työmatkapyöräilyyn!

Suosittu Kilometrikisa järjestetään nyt neljättä kertaa. Tee kevään paras pyöräilyteko ja ilmoita oman työpaikkasi joukkue mukaan!

Kilometrikisa on yritysten, työyhteisöjen, osastojen, yhdistysten, seurojen tai minkä tahansa joukkueiden välinen leikkimielinen kilpailu, jossa osallistujat kirjaavat pyöräilykilometrinsä ja kartuttavat oman joukkueen kilometrisaldoa. Kilometrikisassa poljetaan koko joukkueen voimin ja pyöräillään kesän aikana niin paljon kuin mahdollista. Tarkoitus on kannustaa kaikkia työyhteisön jäseniä osallistumaan kisaan yhteishengen ja kunnon kohottamiseksi. Voittajaryhmä on se, jolla kisan päätyttyä on eniten pyöräilykilometrejä osallistujaa kohden.

Kisa alkaa Pyörällä töihin -päivänä 10.5. ja päättyy 30.9.2011. Joukkueen ilmoittautumisen jälkeen jokainen osallistuja voi lisätä itsensä mukaan oman joukkueen osallistumiskoodilla. Mukaan voi ilmoittautua koko kisan ajan ja kilometrit voi kirjata myös takautuvasti. Mukana on myös hiilidioksidilaskuri, joka kertoo kuinka paljon hiilidioksidia ja polttoainetta säästyy, kun vaihtaa yksityisautoilusta pyöräilyyn.

Palkintoja arvotaan kaikkien osallistujien kesken joka kuukausi ja kisan loputtua palkitaan parhaat joukkueet ja innokkaimmat pyöräilijät. Jokaiselle osallistujalle on varmasti luvassa kohonnutta kuntoa ja hyvää mieltä!

Ilmoittautuminen ja ohjeet: www.kilometrikisa.fi Järjestäjät: Pyöräilykuntien verkosto ry ja Suomi Pyöräilee -kampanja, www.poljin.fi Yhteistyössä: Suomen Punaisen Ristin Ketjureaktio Liikuttaja 2/2011 | 9

KUNNAT Teksti: Pirjo Räsänen, Outdoors Finland Etelä -hanke Kuva: Bengt Halme

Outdoors Finland: Uusi vaellusreittien suunnitteluopas

S

uomessa on tuhansia kilometrejä päästään jo pitkälle. Jos reittejä on tarkoi- kävijäseurannan, ylläpidon sekä huollon vaellus- ja retkeilyreitistöjä sinisten tus hyödyntää matkailullisesti, on reitin lisäksi. Oppaassa käsitellään myös esteetjärvien rannoilla, keskellä erämaata, oltava lisäksi helposti saavutettavissa, sa- tömyyttä, kestävää kehitystä ja roskattohuikaisevia maisemia ja lähellä asutuskes- novat suunnitteluoppaan kirjoittaneet Heli muutta. Kuvamateriaali esittelee kotimaikuksia. Vaeltamaan on helppo lähteä, ret- Saari ja Pirjo Räsänen. sia ja kansainvälisiä ratkaisuja polkujen ja keilyalueita löytyy kaupunkien sydämistä - Investoinnit eivät sinänsä kasva näi- reittien varrelta. Opasta on tarkoitus täyja liepeiltä, ja kansallispuistojen verkosto den tarpeiden huomioimisella. Investointi dentää matkan varrella ja kommentteja ja on laaja. maksaa sitä paitsi itsensä takaisin. Lisään- kehittämisehdotuksia otetaankin vastaan Vaelluksessa yhdistyy luonnon rauha, tyneet kävijämäärät, tyytyväiset kävijät osoitteessa pirjo.rasanen@pp.inet.fi. kiireettömyys ja liikkuminen ulkona. Sa- sekä vilkastuva elinkeinoelämä ovat tavoitTutustu suunnitteluoppaisiin tarkemmalla reitistöjen tasoa on kehitettävä, jotta teita, joita suunnittelulle voidaan asettaa. min: www.mek.fi ->tuoteteemat ->Outse kohtaisi entistä vaativimpien käyttäjien Vaellusreittien suunnitteluopas käsit- doors Finland tarpeet. Tähän tarpeeseen Matkailun edis- telee reitistöjen suunnittelua ja toteutusta, tämiskeskuksen hallinnoima Outdoors Finland -kesäaktiviteettien kansallinen koordinaatiohanke julkaisi Vaellusreittien suunnitteluoppaan keväällä 2011.

- Vaellusreittien hyvällä suunnittelulla tarkoitetaan yksinkertaistettuna asiakas- ja käyttäjälähtöistä suunnittelua. Käyttäjien tulisi voida luottaa siihen, että reitti on kulkukelpoinen, hyvin viitoitettu ja opastettu ja siellä on hänen tarvitsemiaan palveluita.

Käyttäjiä on erilaisia. Vihkiytyneen harrastajan näkökulmasta palveluita ei juurikaan tarvita kun taas urbanisoitunut lapsiperhe, ystäväporukka tai vaikkapa vanhempi pariskunta arvostavat palveluita ja käyttävät niitä, kertoo Terhi Hook Matkailun edistämiskeskuksesta.

-Asiakasnäkökulman voi huomioida jo suunnitteluvaiheessa ottamalla suunnitteluun mukaan eri alojen asiantuntijoita.

Matkailijan, elinkeinoelämän ja paikallisten asukkaiden tarpeet eivät poikkea juuri toisistaan ja miettimällä käyttäjien tarpeita etukäteen saadaan reiteistä ja reitistöstä mahdollisimman paljon irti, Hook jatkaa.

Vaellusreittien suunnitteluopas käsitteleekin kattavasti vaeltajan motiiveja ja tarpeita. Suunnitteluopas piirtää kuvan vaeltajasta, joka yöpyy lakanoiden välissä, arvostaa kattavaa etukäteisinformaatiota reitin vaativuudesta ja vaelluksen kestosta sekä haluaa tietää luonnosta. Matkan päätteeksi on mukava käydä kahvilla ja vaihtaa kokemuksia muiden vaeltajien kanssa.

-Pistämällä nämä perusasiat kuntoon

10 | Liikuttaja 2/2011

Teksti: Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Kuva: Suomen Latu / Antero Aaltonen

Outdoors Finland: Uusi melontareittien suunnitteluopas

S

uomea on markkinoitu vuosia tuhansien järvien maana, mutta veteen liittyvä tuotetarjonta on edelleen vähäistä. Melonta on kasvava ulkoiluharrastus, johon liittyy sekä matkailullinen että paikallinen potentiaali.

Tuotteiden suunnitteluun on kaivattu ideoita. Matkailun edistämiskeskuksen Outdoors Finland -hanke julkaisi keväällä 2011 uuden melontareittien suunnitteluoppaan, joka on tarkoitettu melontareittien suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastuussa oleville sekä niille, jotka käyttävät reittejä liiketoiminnassaan.

Suomen vesistöt ovat vielä monessa suhteessa uinuva mahdollisuus. Vesistön

niillä ole uskallettu lähteä vesille. Vesistöt ovat monessa maassa vaativia. Aallot ja vuorovesi, vuoristojokien kosket tai tasaisempien vesien suuri alusliikennemäärä ovat matkailijaa rajoittavia tekijöitä melonnan kokeiluun. Nämä seikat yhdistettynä kokemattomuuteen sekä epätietoisuuteen reitistä tuntuvat turhan suurilta riskeiltä, joita ei haluta lähteä kokeilemaan.

Hyvin suunnitellut reitit ja palvelut, joilla on hyvä opastus, madaltavat matkailijan kynnystä lähteä kokeilemaan vesiretkeilyä niin, että niitä voi hyödyntää myös muilla luontoarvoja kunnioittavilla vesiliikuntavälineillä kuten esimerkiksi soutuveneillä.

Opas käsittelee melontareittejä matkailijan näkökulmasta ja on kirjoitettu Suomen Kanoottiliiton asiantuntijoiden toimesta. Oppaan kirjoittamisessa on käytetty apuna kokemuksia Pielisen alueelle rakennetuista kohteista. Opas käsittelee Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009–2011-hankkeessa laadittuja melontareittien ja -tuotteiden sisältösuosituksia.

Tarkkoja teknisiä ratkaisuja (esim. rakennuspiirustuksia) ei esitellä. Asioiden käsittely aloitetaan nykytila-analyysillä josta edetään vaihe kerrallaan suunnittelun sekä valmistelujen kautta toteutukseen, käyttöön ja ylläpitoon.

Sivumäärän kohtuullistamiseksi oppaassa eri aihealueita tarkastellaan suunnittelun vaatimalla tarkkuudella. Ratkaisuihin on luonnollisesti lukuisia muitakin mahdollisuuksia ympäristöstä riippuen.

Tekijä toivookin saavansa palautetta oppaan kehittämiseksi edelleen. Toivottavasti opas innoittaa uusien, erilaisten ja elämyksiä tarjoavien melontareittien ja -tuotteiden kehittämiseen!

matkailullisen hyödyntämisen ongelmana on ollut myös eri toimijoiden intressien ristiriitaisuus, yhteistyön heikkous ja kestävän vesistömatkailukehityksen mallien puutteellisuus. Matkailulle tärkeän infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito sekä maankäytön suunnittelu tulee toteuttaa yhteistyössä matkailuelinkeinon kanssa.

Toimiva, esteettinen ja kysyntää vastaava infrastruktuuri on osa matkailun laatua ja kilpailukykyä. (Suomen matkailustrategia vuoteen 2020).

Melontaa harrastamattoman matkailijan kynnys lähteä melomaan on ollut suh- Tutustu suunnitteluoppaaseen: teellisen korkea. Kanootti ja kajakki on www.mek.fi ->tuoteteemat ->Outdoors koettu kiikkeriksi ja turvattomiksi, eikä Finland

Liikuttaja 2/2011 | 11

KUNNAT

Helppo, keskivaativa vai vaativa reitti?

Suomen vaativuusluokitetut ulkoilureitit listattu

S

uomen Latu ja Metsähallitus ovat koonneet yhteisen rekisterin kaikista Suomessa vaativuusluokitelluista ulkoilureiteistä. Luokiteltuja reittejä on Suomessa noin 800 kilometriä.

Ulkoilureittien vaativuusluokitus on valtakunnallinen järjestelmä, jonka avulla koulutettu reittiluokittelija luokittelee reitin sen vaativuuden, kulkukelpoisuuden ja opasteiden perusteella asteikolla helppo, keskivaativa, vaativa.

Luokittelija tekee reitistä reittikuvauksen, jossa reitin nähtävyydet, opasteet ja palvelut tuodaan esiin.

Vaativuus ja laatu varmistettu

Metsähallituksen luokittelemia reittejä on noin 352 kilometriä ja muita luokiteltuja reittejä 448 kilometriä.

Lista kaikista Suomen luokitelluista reiteistä on julkaistu Suomen Ladun kotisivuilla osoitteessa www.suomenlatu.fi.

Metsähallituksen luokittelemista reiteistä tarkemmat tiedot löytyvät luontoon.fi ja retkikartta.fi -verkkopalvelusta. Muiden, esimerkiksi kuntien ja virkistysalueyhdistysten luokittelemien reittien tiedot

löytyvät osoitteesta www.suomenlatu.fi/ reittiluokittelu.

Kun reitistä on kattavat perustiedot, ulkoilija osaa myös varustautua oikein ja kulkeminen on turvallisempaa. Lisätieto Palveluja reittien käyttäjille madaltaa myös kynnystä lähteä liikkeelle,” Ulkoilureittien luokitusjärjestelmä palve- lisää Tapani Eskola Metsähallituksesta. lee sekä reittien käyttäjiä että ylläpitäjiä.

Luokitus on erityisen perusteltua reiLuokituksen avulla matkailija tai retkeilijä teillä, joita käytetään paljon tai jotka ovat voi vertailla eri reittejä ja valita itselleen paikallisesti tai luontomatkailun kannalsopivimman. ta tärkeitä. Vaativuusluokitusjärjestelmä - Vaativuusluokittelua käytetään usein onkin osa Matkailun edistämiskeskukosana reitin kehittämistä. Reitistä olemas- sen Outdoors Finland -vaelluksen tuotesa oleva ennakkoinformaatio, opasteet ja suositusta sekä Suomen Standardoimistaukopaikat tarkastetaan ja sisällytetään liiton Ulkoilun ja liikunnan merkit SFS reittikuvaukseen. Lisäksi reittiluokittelija 4424-standardia. yleensä antaa kehittämisehdotuksia reittiä Lista luokitelluista reiteistä: www.suokoskien, kertoo Eveliina Nygren Suomen menlatu.fi/reittiluokittelu Ladusta.

Reittien vaativuusmerkinnäss käytetään seuraavia symboleja: helppo, keskivaativa ja vaativa.

Laavujen Kierros - lohjalaisten liikuttaja Lohjan Liikuntakeskuksen ideoima ulkoilutapahtuma Laavujen Kierros on lyhyessä ajassa kasvanut mittoihin, joista järjestäjät käynnistysvaiheessa vain uneksivat. Kun vuoden 2009 syksyllä ensimmäisen kerran arvailtiin mukaan innostuvien määrää, optimistit pitivät mahdollisena 200 osanottajaa. ”Realistit” pudistelivat päätään; jo sadan ihmisen mukaan saaminen olisi onnistuminen.

Kuinka kävikään, syyskuussa 2009 järjestetty ensimmäinen Laavujen Kierros kahmaisi Lohjan Liessaaren poluille 800 kuntoilijaa. Mukaan tullut väkimäärä ja osallistujien ikärakenne vauvasta vaariin todisti, että hakku oli osunut kultasuoneen. Kaikissa suhteissa monenkirjava vaeltajien joukko oli juuri se kohderyhmä, jolle tapahtuma oli tarkoitettu. Ja viime vuonna kierros kasvoi yhä: osanottomerkintöjä kertyi 2820 kpl.

12 | Liikuttaja 2/2011

Teksti ja kuva: Rami Laitinen

Laavujen Kierros on neljänä syyssunnuntaina toteutettava kokonaisuus. Konsepti on yksinkertainen; tapahtumapäivinä kuntoilukansa patikoi Lohjalla sijaitsevalle laavulle tai nuotiopaikalle.

Kävelymatka vaihtelee muutamasta sadasta metristä 2-3 kilometriin riippuen paikasta, jonne osallistujat jättävät autonsa. Vaellusreitin varrella on helposti toteutettavia tehtäviä ja itse kohteessa kävelijät saavat vaivan palkaksi makkaran ja mehun. Kaikille jaetaan osanottokortti, jossa tietty määrä leimoja oikeuttaa palkintoarvontaan.

Laavujen Kierroksen brändin omistaa Lohjan Liikuntakeskus. Tukitahoja erilaisilla panostuksilla ovat alusta asti olleet Suur-Seudun Osuuskauppa, sanomalehti Länsi-Uusimaa ja suunnistusseura Hiidenkiertäjät. Uutena kumppanina mukaan tulee mukaan Lohjan Seudun Latu.

Teksti: Eeva Paasikari Artikkeli on alun perin julkaistu Vammaisurheilu & liikunta –lehdessä 5/2010, 12-13. Lisätiedot www.vammaisurheilu.fi.

Esteettömiä luontoelämyksiä: Vertailussa luontopolut

M

etsät ja vesistöt tarjoavat luonnossa liikkujille monipuolisia mahdollisuuksia virkistäytymiseen ja harrastamiseen. Monet kunnat ja kaupungit ovat laajentaneet virkistystarjontaansa ja samalla huomioineet luontomatkailun eri kohderyhmiä.

Luonto on syksyisin värikkäimmillään ja täynnä luonnonantimia sieniä ja marjoja. Vertailussa lähdettiin tarkastelemaan esteettömiä luontopolkuja, jotka kattaisivat palveluillaan mahdollisimman monet kohderyhmät.

Esimerkiksi Metsähallitus on listannut verkkosivuillaan yli sata esteetöntä retkikohdetta kautta maan. Esteettömien luontokeskusten lisäksi on tarjolla luontopolkuja, ja poluilla taukopaikkojen varusteluun kuuluvat esteettömiksi mitoitellut mm. käymälät, puuvajat ja katokset.

Lisäksi mainintana Helsingin Viikissä sijaitsevalla Puumerkki-luontopolulla (vain reilut 300 metriä) on huomioitu näkövammaiset kohokartoin ja infotaulujen pistekirjoituksin, myös Evo-keskuksella on rakenteilla samantapainen luontopolku.

Kaiken kaikkiaan verkkosivuilta löytyvä tarkempi tieto on vähäistä. Vaikka polut ovat esteettömiä, ei sivuilla kerrota, millä tavalla. Useimmille kartoillekaan ei ole merkitty missä esteettömiä palveluita on. Luontopoluilla on tällä hetkellä keskitytty myös enemmän fyysisiin esteisiin, sillä tiedon jakaminen ja tiedon esteettömyys ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Opasteiden laadusta ei myöskään ollut tietoa.

Mikäli haluaa saada tarkkaa tietoa vierailtavasta luontopolusta, kannattaakin ottaa suoraan yhteyttä kohteeseen ja kysyä esimerkiksi polun rakennusratkaisuista, kohokartoista ja pistekirjoitustauluista. Ja loppujen lopuksi Suomessa luonto on lähelJouppilanvuori, Seinäjoki 4,5 km lä kaikkia, joten oman luontopolun voi aloittaa aivan kotirappu+ Tasainen esteetön luontopolku, pohja kivituhkasta ja leveys 3 selta. m.

Luontopolkujen vertailu koostuu sidosryhmien kokemuk+ Laajat palvelut: Liikuntakeskus, laavu, esteetön WC, pistoke sista kyseisissä kohteissa. Määrittelimme luontopolun olevan (esimerkiksi sähköpyörätuolin akun lataamiseen), kota, venelai- vähintään kilometrin pituinen. Laajaan luontopolkujen kirjoon turi, peliympäristö. kannattaa tutustua osoitteessa www.luontoon.fi/esteettä. + Erittäin informatiiviset verkkosivut (www.elamysliikunta.fi).

Hossa, Suomussalmi 3 km. + Hossan Luontokeskuksessa laajat vapaa-ajanpalvelut. + Luontopolulla esteetön WC. – Ei tarkkaa tietoa internetissä esteettömyydestä.

Könkäänsaari, Rovaniemi 1,5 km + Esteetön luontopolku, pitkospuin rakennettu. + Esteettömiä palvelurakennuksia.

– Vähän tarkempaa tietoa.

Reittiluokitusjärjestelmä ohjaa esteettömyyteen Suomen Latu kehittää ja ylläpitää valtakunnallista ulkoilun ja liikunnan merkkistandardeissa vahvistettua reittiluokitusjärjestelmää kouluttamalla reittiluokittelijoita ja levittämällä tietoa reittiluokituksesta. Luokitusta käytetään myös kansainvälisesti. Esteettömiä reittejä luokitellaan joko esteettömänä tai vaativana esteettömänä reittinä. Parhaillaan reittiluokitusjärjestelmää kehitetään esteettömyyden osalta. Lisätietoa www. suomenlatu.fi/reittiluokittelu.

Nuuksio, Espoo, Vihti, Kirkkonummi + Haukkalammen läheisyydessä ja Kattilan alueella helpompaa maastoa, vanhoja tienpohjia. + Uusi Löydä Nuuksio -hanke, helpottaa esimerkiksi matkapuhelinsovelluksella luonnossa käymistä.

– Vähän tietoa esteettömyydestä internetissä.

Siuntion Hyvinvointikeskus, Siuntio + Esteetön luontoliikuntapuisto, noin 1 km + Laadukkaat palvelut lähellä.

– Vähän tietoa esteettömyydestä.

Liikuttaja 2/2011 | 13

KUNNAT

Esteetön ulkoilureitti Mäntyharjulle Siirlahden maisemapolku syntyi yhteistyöllä talkooväen ja järjestöjen kanssa Teksti ja kuvat: Reino Nousiainen, Mäntyharjun Reissupolku

M

aamme merkittävimpiin kesämökkikuntiin kuuluva Mäntyharju on yli vuosikymmenen ajan satsannut ulkoilumahdollisuuksien kehittämiseen.

Yhteinen nimittäjä kehitystyölle on ollut aktiivinen yhteistyö järjestöjen kanssa.

Yhteistyön kautta käyttäjien näkökulma on ollut keskeisessä asemassa jo suunnitteluvaiheessa.

Uusimpana ulkoilupaikkana on valmistumassa kirkonkylään Siirlahden maisemapolku, jonka suunnittelussa nostettiin etusijalle esteetön liikkuminen. Noin kilometrin pituinen osuus on rakennettu siten, että liikkuminen on mahdollista myös pyörätuolilla.

Maisemapolku ei ole pelkästään liikuntapaikka, vaan monipuolinen henkisen ja fyysisen kunnon kehto. Polun varrella on mahdollista onkia ahvenia pyörätuolissa istuen. Katiskalahden sillalta voi katsella illan hämärtyessä majavien elämää ja polun kokonaisuuteen kuuluvassa luontokirkossa saa hiljentyä sanan ääressä.

Katiskalahden yli uusi silta

Maisemapolku tekee kunniaa myös Mäntyharjun historialle. Katiskalahden uusi silta on rakennettu paikalle, jossa sotaaikana sijaitsi armeijan päämajan sotilaita palvellut silta.

Maisemapolun alkusanat lausuttiin 2000-luvun alussa, jolloin Mäntyharjun kirkonkylän kylätoimikuntaa johtava Ilmari (Immo) Nikkinen toimi vammaisneuvoston puheenjohtajana.

- Kun keskustelimme esteettömän liikkumisen edellytysten parantamisesta, kyseli erän heikosti liikkumaan pystyvä mies, missä muualla kuin palolaiturilla olisi mahdollisuus päästä ongelle.

Kirkonkylän raitilla kävellessäni oival-

14 | Liikuttaja 2/2011

sin sopivan paikan löytyvän kirkon tuntumasta.

Asiaa pohdiskeltiin myös kylätoimikunnassa ja hanke alkoi jalostua siinä määrin, että oli mahdollista ryhtyä sanoista tekoihin.

- Sopiva paikka löytyi Siirlahden rannan tuntumasta reitiltä, jota Salmelassa toimineen päämajan osaston sotilaat käyttivät majaillessaan Siirlahden rannalla sijaitsevilla huviloilla. Samaa reittiä käyttivät myös seurakunnan mailla laiduntaneiden, armeijan käytössä olleiden 600 hevosen hoitajat.

Ilmari Nikkinen jalosti esikuntineen ideaansa pari vuotta kunnes kylätoimikunta teki aloitteen Mäntyharjun seurakunnalle esteettömän maisemapolun ra-

kentamisesta seurakunnan maalle.

Seurakunta suhtautui hankkeeseen suopeasti ja lupasi 76 kiintokuutiota haapapuita sillan ja maisemapolun rakennustarvikkeiksi.

Kustannusarvio 80 000 euroa

Vielä oli ratkaisematta monta toteuttamiseen liittyvää ongelmaa. Mistä rahat ja rakentajat? Rakentajista Immo ei ollut huolissaan, sillä hän oli toteuttanut talkooväkensä kanssa aiemmin Haukkavuoren, Pikku-Linnan ja Ruokohiekan rantautumispaikat sekä kirkonkylän koulun pyöräkatoksen.

Rahoituksen osalta Immo kääntyi Mäntyharjun Reissupolun puoleen, jolla

Ilmari Nikkinen kertoi rakennustöitä tehdyn kilpaa majavien kanssa.

parissa aktiivisesti toimiva kirkkoherra Lauri Maarala.

- Kyllä tämä hanke sopii hyvin seurakunnan imagoon. Seurakunnan metsät ovat olleet aina tärkeitä ihmisten virkistäytymisen ja luontoharrastuksen paikkoja.

- Erikoisen paljon meidän mieltämme lämmittää Katiskalahden rannalla sijaitseva luontokirkko, joka tulee olemaan myös seurakunnan tapahtumien järjestämispaikka. Varmasti siellä vihitään aviopareja ja ehkä ristitään lapsiakin.

Lauri Maarala toivoo, että maisemapolun jatkoksi haettaisiin esille myös vanhat kirkkopolut ja merkittäisiin ne karttoihin ja maastoonkin. Kylätoimikunnan, Reissupolun ja seurakunnan yhteistyö madaltaa myös ihmisten ja kirkon raja-aitoja.

Esteettömän maisemapolun pituus Kirkonkylän kioskilta Katiskalahden taakse on kilometrin verran. Reissupolun Ilmari Nikkinen, Jorma Laesharju, Jorma Mäkinen ja Lauri Maarala katselevat maisemia Katiskalahden sillan nätaholta on nostettu esille ajatus polun jatköalatasanteella. kamisesta tavallisena ulkoilureittinä Siiroli kokemusta ulkoilupaikkojen rakenta- ti mukana ollut Jorma Laesharju, jonka lahden rantaa myötäillen Mäntyharjusta misesta maaseudun kehittämisohjelman peukalon alla on ollut paperisodan käy- Repoveden kansallispuistoon johtavalle rahoituksella. minen viranomaisten suuntaan sekä tal- ulkoilureitille, joka kuuluu myös Euroopan (E 10) kaukovaellusreitistöön.

Reissupolun rahastonhoitaja Jorma kookootuntien kirjaaminen.

Mäkinen kertoi, että hanke nähtiin erin- Työmaa polkaistiin käyntiin maalisomaiseksi ja toimintalinjaan sopivaksi, kuussa 2009. Kun työ on nyt viittä vaille Tukee myös Salmelan toimintaa vaikka kokemusta oli siitäkin, miten by- valmis, on kirjoihin merkitty yli 3 000 talrokraattista ja työlästä on toiminnan pyö- kootyötuntia. Rakentamiseen on osallis- Mäntyharjun maisemapolku vihitään rittäminen hankerahoituksen kautta. tunut noin 50 miestä ja naista. Hanketta käyttöön 3.7.2011. Reitin nimeksi tulee - Rahoituksen valmistelussa kustan- tukemassa on ollut kymmeniä järjestöjä ja idean kehittäjän Ilmari Nikkisen mukaan nusarvio täsmentyi 80 000 euroksi. Oma- yksityistä henkilöitä. Tekijöistä ei ole ollut Immonpolku. Immonpolulle pääsee Tairahoitusosuus oli alusta alkaen tarkoitus pulaa, Jorma Laesharju muistuttaa. dekeskus Salmelan vastapäätä sijaitsevan toteuttaa talkootyön ja sponsoreiden tuelkioskin kulmalta. Toiminnanjohtaja Tuola. Puolet kustannuksista laskettiin saata- Luontokirkosta lisäarvoa seurakunnalle mas Hoikkala uskoo reitin tuovan lisäarvan Leader-rahoituksena TE-keskukselta voa myös Salmelan asiakkaille.

Manner-Suomen maaseutuohjelman Esteettömän ulkoilu- ja maisemapolun - Luontoarvot, kulttuuri ja kulttuurirakentaminen nähtiin alusta alkaen myös historia kulkevat käsi kädessä. Maisemakautta, Jorma Mäkinen kertoi.

Hankkeen projektisihteerinä toimi seurakunnan puolella erinomaiseksi asi- polku on tervetullut uutuus Salmelan seuReissupolunkin toiminnassa aktiivises- aksi, kertoi itsekin ulkoilun ja liikunnan dun palveluvalikoimassa.

Liikuttaja 2/2011 | 15

KUNNAT

Esteettömästi elämysreiteillä Teksti ja kuva: Hannu Salo, Lakeuden Elämysliikunta ry

S

einäjoki tarjoaa elämysliikuntakaupunkina raikkaita luontoelämyksiä kaikille liikuntaa harrastaville. Kaupungin alueella on runsaasti liikuntareittejä elämyskohteineen.

Määrätietoinen, tavoitteellinen kehittäminen sai alkunsa Esteetön Jouppilanvuori -hankkeesta vuonna 2005. Ensimmäisen hankkeen jälkeen elämysliikuntaa on kehitetty yli kymmenellä muulla hankkeella ja esteettömyys on noussut niissä vahvasti esille. Esteettömyys lisää niin lapsiperheiden kuin erilaisten erityisryhmien liikkumista. Elämysliikunta on nostettu esiin myös kaupungin strategiassa.

Jouppilanvuoren esteetön kuntoreitti

Ensimmäinen Esteetön Jouppilanvuori -hanke toteutettiin vuosina 2005-2007.

Idean isä oli seinäjokelainen LifeIT:n projektipäällikkö, sairaanhoidon opettaja Hannu Salo. Hankkeen mottona oli ”Luonto hoitaa”.

Seinäjoen kaupungin liikunta- ja puistotoimet lähtivät alusta asti ennakkoluulottomasti mukaan kehittämistyöhön omilla hallintosektoreillaan. Hanke toteutettiin EAKR tavoite 2-ohjelman mukaisena investointihankkeena, jossa eri rahoittajatahot sitoutuivat tekemään oman osansa kokonaisuuteen.

Kohteiden toteutuksessa oli mukana laaja yhteistyö- ja asiantuntijaverkosto.

Talkootyössä ahersivat reserviläiset, kuorolaiset, latulaiset, urheiluseurojen jäsenet ja seurakuntalaiset. Tulevien käyttäjien apu kanavoitui Seinäjoen Järjestötalon kautta eri vammaisjärjestöjen osallistuessa hankkeeseen.

EU- rahoituksen lisäksi rahoittajina olivat Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen Energia Oy, Länsi-Suomen Ympäristökeskus, UPM Kymmene Metsä ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, Seinäjoen ammatti16 | Liikuttaja 2/2011

korkeakoulu, J. Rinta-Jouppi Oy, Seinäjoen Urheilukeskus Oy sekä Joupiskan Liikuntakeskus Oy. Hankkeen hallinnoija oli Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry, projektipäällikkönä Hannu Salo.

Esteetön reitistö Jouppilanvuoren rinneravintolasta Kyrkösjärven rantaan on kaikkien vapaassa käytössä. Reitistön yhteispituus on 4,5 kilometriä ja sen keskivaiheilla on 1,8 kilometrin mittainen elämysreitti. Esteettömän kuntoreitin omistaa Seinäjoen kaupunki ja hallinnoinnista vastaavat kaupungin liikunta- ja puistotoimet. Reitin ja elämyskohteiden huollosta ja hoidosta vastaa kaupungin ohella Lakeuden Elämysliikunta ry.

Ideasta toteutukseen

Hanke toteutettiin keväällä 2006. Reitin varrelle rakennettiin kota, hiljentymispaikka, metsälampi, vessat, korsu, taisteluhauta, uimaluiska sekä kalastus- ja venelaituri. Lähtökohtana rakentamiselle oli,

että luontoa muutetaan mahdollisimman vähän, koska luonto on esteettömän kuntoreitin päänähtävyys.

Hankkeen haasteita

Seinäjoen kaupungin, rahoittajien, sponsoreiden sekä talkoolaisten yhteistyö sujui mallikkaasti. Projektipäällikön tärkeimpänä tehtävänä oli hankkeen töiden järjestely ja organisointi niin, että hanke eteni koko ajan päämääräänsä kohti. Haasteena oli saada sovitettua yhteen niin lupa-asiat, rakentamismääräykset kuin materiaalien sekä kone- ja henkilötyövoiman kohtaaminen.

Muut esteettömät reitit

Seinäjoen kaupungin hallinnoima hanke tekee noin kahdeksan kilometriä esteetöntä reittiä lisää vuoden 2011 loppuun mennessä. Reitti etenee Seinäjoelta Ilmajoen Ahonkylään. Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry:n hallin-

KÄYTTÄJÄN NÄKÖKULMA Teksti ja kuva: Sarika Kivimäki, Seinäjoen liikuntatoimi

S

einäjokelainen Markku Mäenpää on noimassa koordinaatiohankkeessa ratuttu näky Jouppilanvuoren maastoskennetaan elämysliikuntareittien varrelle toistakymmentä elämyskohdetta, kuten sa. Mäenpään kulkuväline on noin viiden turvekammi ja retkialue. Muista hank- vuoden ajan ollut sähköpyörätuoli, jolla liikkuminen onnistuu vaivattomasti esteetkeista mainittakoon esteetön geologinen tömällä elämysliikuntareitillä. elämysreitti laavuineen sekä kanoottireiSen lisäksi, että reitillä pääsee hyvin tistö levähdyspaikkoineen Kyrönjokeen. liikkumaan pyörätuolilla, hän arvostaa nimenomaan luonnon tarjoamaa elä-

Lakeuden Elämysliikunta ry perustettiin myksellisyyttä. Reitillä kulkiessa pitäisi edistämään elämysliikuntaa Seinäjoen unohtaa arjen kiireet ja keskittyä luonnon seudulla. Yhdistys toteutti syksyllä 2010 tarjoamiin aistielämyksiin: kuuntelemiseen, EU- hankkeena Seinäjoen Paukanevalle näkemiseen, haistamiseen ja tuntemiseen.

Kuntoreitin varrella voi poiketa metnoin 700 metriä pitkän esteettömän pitsään etsimään mielenkiintoisia asioita. kospuureitin. Reitille rakennetaan vielä Luonto tarjoaa hienoja kokemuksia sekä esteetön wc sekä päätepisteeseen esteetön lapsille, että aikuisille. Omien sanojensa lintulava. mukaan: ”Täällä mieli lepää!”.

Itse Mäenpää käy Jouppilanvuoren Elämysliikuntaportaali

Elämysliikuntaportaali tarjoaa elämykselliseen liikuntaan ja ulkoiluun aktivoivaa informaatiota Seinäjoen kaupungin ja Ilmajoen kunnan alueen elämysliikuntakohteista ja -palveluista. Portaali sisältää reittikartat, elämyskohteet, palvelut, nettikameran Jouppilanvuoren reittien lähtöpisteessä sekä kävijälaskurin, jonka mukaan reitillä käy noin 2000 liikkujaa kuukaudessa. Lisäksi portaalista löytyvät sotilasesteradan suoritusohjeet (videot), kertomuksia korsuelämästä, aktiviteettilomakkeet, sekä ajankohtaiset tapahtumat.

Elämysliikuntaportaali löytyy osoitteesta www.elamysliikunta.fi

esteettömällä kuntoreitillä lähes viikoittain.

Usein mukana ovat eväät, joita voi nauttia reitin varrella olevalla kodalla tai laavulla.

Kesäaikana hän poikkeaa uimaan läheiselle Kyrkösjärven uimarannalle, jonka laiturilta pääsee kätevästi luiskaa pitkin veteen.

Mäenpää pitää tärkeänä liikuntarajoitteisten ihmisten mielipiteiden huomioimisen uusia luontoreittejä ja liikuntapaikkoja suunniteltaessa ja rakennettaessa. Tärkeimmäksi, jokapäiväiseksi lähiliikuntapaikaksi hän mainitsee tiet.

Teiden esteettömyys ja kunnossapito on olennaista, jotta kotoa pääsee liikkumaan eri kohteisiin. Mäenpää kuuluu Seinäjoen vammaisneuvostoon. Sen myötä hän saa osaltaan olla vaikuttamassa erityisryhmien huomioimiseen muun muassa liikuntapaikkarakentamisessa.

Seinäjokelainen Markku Mäenpää liikkuu Jouppilanvuoren esteettömällä kuntoreitillä ahkerasti.

Elämysliikuntareiteillä ja elämyspaikoilla, niin luonnon muovaamilla kuin rakennetuillakin jokainen voi kokea sellaisia elämyksiä, jotka vaikuttavat koko elämän ajan.

Liikuttaja 2/2011 | 17

Lapset & nuoret Ulkoilu ja luonnonläheiset elämänarvot kiinnostavat Luonnossa kotonaan -toiminta laajeni perhepäivähoitoon ja koululaisten iltapäiväkerhoihin Ulkoilulla on usein vahva jalansija perhepäivähoidossa ja liikkuminen luonnossa on tuttua. LK-pedagogiikka on oiva apuvälinen tämän toiminnan kehittämiseksi. Itsenäistä työtä tekevälle perhepäivähoitajalle LK-verkosto on tärkeä yhteistyökumppani.

"Olen jo vuosia liikkunut lasten kanssa luonnossa ja toiminnan pääpaino on ollut ulkoilussa. LK-toiminta antaa mielestäni lasten kanssa luonnossa liikkumiseen ja oleiluun loistavat työvälineet. Leikin lomassa opitaan havainnoimaan ympärillä olevia asioita ja oppiminen tapahtuu kuin huomaamatta. Toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu ja oman toiminnan kehittäminen tuovat myös perhepäivähoitoon lisää ammattimaisuutta. ” kertoo LK-hakuprosessiin mukaan lähtenyt perhepäivähoitaja Tuija Kaurila Kirkkonummelta.

Uusimpana aluevaltauksena on kouKymmenisen vuotta sitten Ruotsista lulaisten iltapäiväkerhotoiminta, joka Suomeen rantautunut toimintamuoto käynnistyy elokuussa 2011 Helsingin Viion laajentunut nyt päiväkotien ohella kissä. LK-Iltapäiväkerho sai alkunsa vanperhepäivähoitoon. Kodinomaisuutta ja hempien toiveesta saada jatkumo lasten luonnonläheisyyttä korostava Luonnos- luonnossa liikkumiseen ja leikkimiseen sa kotonaan (LK)-pedagogiikka sopiikin päiväkotielämän jälkeen. Tavoitteena on loistavasti perhepäivähoitoon.

toisaalta saada lapset liikkeelle ja ulos koulupäivän jälkeen, toisaalta suoda heille rentouttava ja hauska iltapäivä yhdessä kavereiden kanssa. Ulkoilu ja luonnonläheisyys kiinnostavat tällä hetkellä valtavasti, joten voidaan uskoa että luontopainotteiselle iltapäivätoiminnalle syntyy kysyntää laajemminkin.

Luonnossa kotonaan -pedagogiikka tarjoaa lapselle kodinomaisen ja luonnonmukaisen sekä lasta kunnioittavan ja kuuntelevan kasvuympäristön. Luonnossa kotonaan -pedagogiikkaa toteutetaan lasten päivähoidossa.

LK-pedagogiikan perusajatuksena on, että lapsen tarve tyydyttää tiedonhaluaan, liikkua ja kokea yhdessäoloa toteutuvat luonnossa kaikkina vuodenaikoina, säällä kuin säällä. LK-pedagogiikka perustuu ruotsalaiseen I ur och skur -pedagogiikkaan, jota koordinoi Ruotsissa Friluftsfrämjandet rf.

LK-toimintaa toteuttavia tahoja on Espoossa, Helsingissä, Laukaassa, Seinäjoella ja Vesilahdella. Mukana on viisi päiväkotia, yksi ryhmäperhepäiväkoti, kaksi perhepäivähoitajaa ja yksi koululaisten iltapäiväkerho.

Kiinnostuitko Luonnossa kotonaan -pedagogiikasta?

Ota yhteyttä: Nina Räike, Suomen Latu, nina.raike@suomenlatu.fi, puh. 044 722 6312, www.suomenlatu.fi/luonnossakotonaan.

18 | Liikuttaja 2/2011

NALLI näkövammaiset luontoon liikkumaan!

11.-12.6.2011

Kokoontumispaikka: Kauppakatu 17 B, Joensuu

Oletko innokas luontoliikkuja - tarvitsetko opasta kulkeaksesi luonnossa? Avoin ja uusi koulutus tarjoaa mahdollisuuden perehtyä näkövammaisen opastamiseen ja ulkoilukaveruuteen tai näkövammaiselle tilaisuuden opastukseen ja auttaa liikuntakaverin koulutuksessa. Tuo myös opaskoirasi luontoliikkumaan!

Koulutus on maksuton, eikä se sido mihinkään. Koulutuspäivä sisältää lounaan ja kahvit ja tietopaketin ohella mm. melontaa. Ohjaajina toimivat Joensuun Ladun, Opaskoiravaeltajien ja Pohjois-Karjalan Näkövammaisten väki.

La 11.6 klo 10-16 ja su 12.6 klo 10-1 5.

Tarkempi päiväkoh tainen ohjelma tarkentu u myöhemmin.

Ilmoittaudu 5.6. mennessä Pirjo Hoikkaselle pirjo.hoikkanen@ pp.inet.fi

Lisätietoa antaa Pasi Päivinen 0400 763 003 sirbandi@ gmail.com

Liikuttaja 2/2011 | 19

Suomen Latu kouluttaa

Melonta

Sauvakävely

Sauvakävelyohjaajan peruskurssi (8 h) 1.10. Espoo, Suomen Latu Oittaa (superpäivä) 8.10. Tampere Kurssi sisältää tutkimus- ja välinetietoa, vinkkejä ohjaamiseen ja lajin tuotteistamiseen sekä sauvakävelyn historiaa. Kurssilla käydään läpi sauvakävelyn terveysliikunta-, kuntoliikunta ja teholiikuntatason tekniikka- sekä harjoitemalleja. Kurssilaisten oma tekniikka sekä tietous testataan ja niiden hyväksyminen on kurssin suorittamisen edellytyksenä.

Kurssi on tarkoitettu sauvakävelyä jo pitempää harrastaneille.

Suomen Ladun jäsenhinta 85 euroa, norm. 105 euroa, sis. ohjauksen, koulutusmateriaalit sekä kahvin ja pullan. Kurssilla käytetään omia sauvoja. Kurssille ilmoittaudutaan sitovasti.

Suomijärvi - Kuolimo -melontaretki

Uutta potkua sauvakävelyyn (3 h)

26.-28.8.

18.6. Kouvola 20.8. Espoo, Suomen Latu Oittaa

Viikonlopun melontaretki Saimaan latvavesillä, Suomijärvellä ja Kuolimolla. Melontamatkan pituus lauantaina on noin 25 km. Yöpymispaikkana on Suomensalon kaunis hiekkarantasaari. Sunnuntaina melonta jatkuu kohti kauniita kanjonimaisemia, melontamatkaa kertyy sunnuntaille noin 16 km. Sään salliessa poikkeamme sunnuntaina Savitaipaleen kivikautisella asuinpaikalla. Retki sopii hyvin melonnan peruskurssin (esim. opi retkimelojaksi -kurssi) käyneille melojille.

Suomen Ladun jäsenhinta 110 euroa, norm. 160 euroa. Kajakkivuokra 60 euroa (sis. kajakin, melan, aukkopeitteen ja pelastautumisliivit).

Melontaa ja kulttuuria Rautaveden kansallismaisemassa 25.-26.7. (ma-ti) Ellivuori, Sastamala ja ympäröivät vesistöt Kokoonnumme Ellivuoreen, josta teemme 2 pv melontaretken Rautaveden ja Kuloveden maisemissa. Kohteitamme ovat restauroitu Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, Sastamalan keskiaikainen Pyhän Marian kirkko sekä taiteilija Emil Danielssonin Kivilinna Pirunvuorella. Kohteissa opastus.

Melontamatka on kumpanakin päivänä noin 15-20 kilometriä.

Edellytyksenä on aikaisempi melontakokemus kajakilla ja ainakin muutama melontakerta kesältä 2011. Melontavauhti on rauhallinen ja taukoja pidetään tarpeen mukaan. Majoittuminen omassa teltassa tai lisämaksusta sisämajoituksessa. Hinta sis. aamiainen toisena päivänä, muutoin osallistujilla mukana omat eväät. Retken ohjaajana toimii Riku Salminen.

Suomen Ladun jäsenhinta 160 euroa, nor7m. 180 euroa Sis. melontaohjaajan palvelut, aamiaisen 2. päivän aamuna sekä saunan molempina päivinä. Hintaan ei sisälly muita ruokailuja, kajakkia, retkeilyvarusteita, majoitusta. Kajakkivuokra 45 euroa (sis. kajakkiyksikkö, mela, aukkopeite ja melontaliivi). Lisämaksusta sisämajoitus yhteismajoituksessa 25 euroa/henkilö, kuljetus Karkun rautatieasemalta (varaa ennakkoon molemmat).

20 | Liikuttaja 2/2011

Tutustumme sauvauutuuksiin ja viimeisimpiin tekniikka- ja tehovinkkeihin sekä tarkistamme sauvakävelijän ryhdin sekä kävelyaskeleen. Suomen Ladun jäsenhinta 30 euroa, norm. 50 euroa, sis. ohjauksen ja kalvosarjan. Kurssilla käytetään omia sauvoja.

Kävelyklubin vetäjäkoulutus (7h) 27.8. Oulu 10.9. Turku 1.10. Espoo Ohjelmassa on mm. terveysliikuntatietoutta, kävelytekniikkavinkkejä, kävelyliikunnan turvallisuusasioita ja erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa mielekästä kävelyliikuntaa eri kohderyhmille.

Kurssi on käytännönläheinen ja se sisältää kävelyvetäjän oppaan.

Kurssi on osa Suomen Ladun, Suomen Sydänliiton ja UKK- instituutin yhteistyönä toteuttamaa kävelyohjelmaa.

Suomen Ladun jäsenhinta 70 euroa, norm. 90 euroa, sis. ohjauksen, kävelyklubin vetäjän oppaan, lounaan sekä kahvin.

Maastorullaluistelu

Metsämörri

Maastorullaluistelu tutuksi -kurssi (3h)

Metsämörriohjaajan peruskurssi (15 h)

5.9. Rovaniemi 7.9. Oulu 10.9. Kiuruvesi 13.9. Kokkola 14.9. Vaasa 16.9. Seinäjoki

27.-28.8. Kuopio 10.-11.9. Tampere 17.-18.9. Helsinki

Tutustumiskurssilla käsitellään lajin historiaa, varusteita ja huoltoa sekä terveysvaikutuksia. Käytännön osassa perehdytään välineitten säätämiseen ja tehdään helppoja harjoituksia tutustuen turvalliseen jarrutus- ja luistelutekniikkaan.

Kurssi sisältää opastuksen, materiaalit ja välineet (luistimet, sauvat ja kypärä) kurssin ajaksi. Suositeltavaa on lisäksi käyttää hanskoja sekä kyynär- ja polvisuojia. Kenkinä käyvät lenkki- ja kevyet vaelluskengät. Suomen Ladun jäsenhinta 45 euroa, norm.

55 euroa.

Metsämörriohjaajan peruskurssilla saa perustiedot Metsämörritoiminnasta. Tutuiksi tulevat Metsämörrilaulut, -leikit ja -sadut.

Kurssilla perehdytään lasten luontokasvatukseen ja varustetietouteen sekä saadaan perustaidot ohjaajana toimimiseen. Kurssilla osallistutaan Metsämörriretkeen ja saadaan valmiudet toimintasuunnitelman laatimiseen.

Kurssi on kaikille avoin. Kursseille ilmoittaudutaan sitovasti viimeistään 1kk ennen kurssin alkamista. Suomen Ladun jäsenhinta on 135 euroa, norm. 175 euroa. Kurssin hintaan sisältyy koulutus, kurssimateriaali, kevyt lounas ja päiväkahvit. (HUOM! Helsingin kursseilla ei ole lounasta, jolloin Suomen Ladun jäsenhinta 115 euroa, norm. 155 euroa.

Metsänuppuset ja -myttyset -teemapäivä (7 h)

Geokätköily

20.8. Oulu 4.9. Naantali 17.9. Rauma 28.9. Kiilopää 1.10. Espoo Nuppuset ovat 1-3-vuotiaita ja Myttyset 3-4-vuotiaita luonnontutkijoita. Retkeillessään lähiluonnossa yhdessä aikuisen kanssa, he saavat ensikosketuksen luontoon ja löytävät sen monet mahdollisuudet.

Suomen Ladun jäsenhinta 75 euroa, norm. 100 euroa. Kurssin hintaan sisältyy koulutus, kurssimateriaali, kevyt lounas ja päiväkahvit. Kurssille osallistuminen edellyttää metsämörriohjaajan peruskurssin suorittamista.

Lohi-Valtteri -teemapäivä (7 h) 1.10. Espoo

Geokätköily tutuksi -kurssi (3 h) 6.9. Rovaniemi 8.9. Oulu 15.9. Vaasa 22.9. Turku Kurssilla tutustutaan nyky-aikaiseen aarteenetsintään ja GPS-laitteen käyttöön myös käytännössä ja etsitään harjoituskätköjä. Suomen Ladun jäsenhinta 30 euroa, norm. 45 euroa. Alle 15-vuotiaat lapset aikuisen seurassa ilmaiseksi! Kurssi sisältää opastuksen, kurssikalvot ja GPS-laitteen kurssin ajaksi. Kurssimaksu maksetaan laskulla ennen kurssia ilmoittautumisen jälkeen.

Lohi-Valtteri on Metsämörrin ystävä ja opastaa vesien jännittävään maailmaan. Kurssilla tutustutaan Lohi-Valtteriin satuhahmona sekä Lohi-Valtterin lauluihin ja leikkeihin. Kurssilla painottuu vesielementin merkitys ympäristökasvatuksessa.

Suomen Ladun jäsenhinta 75 euroa, norm. 100 euroa. Kurssin hintaan sisältyy koulutus, kurssimateriaali, kevyt lounas ja päiväkahvit. Kurssille osallistuminen edellyttää metsämörriohjaajan peruskurssin suorittamista.

Liikuttaja 2/2011 | 21

Suomen Latu kouluttaa Eskarit mörrimetsässä (7 h) 21.8. Oulu 3.9. Naantali 10.9. Lappeenranta 25.9. Kiilopää 8.10. Helsinki

Luonnossa kotonaan

Metsämörri johdattaa eskarilaiset aikuisineen ulos luontoon oppimaan. Millaiset ovat Metsämörrin aakkoset? Entä oletko kulkenut Metsämörrin kuntoradalla? Kurssilla syvennytään metsämörritoiminnan mahdollisuuksiin esiopetuksessa ja käydään läpi esiopetuksen oppimissisällöt Metsämörrin näkökulmasta.

Laaja kurssimateriaali sisältää mm. 40 tehtäväkorttia, metsämörritarinoita ja monistettavia tehtäviä lapsille. Kurssille osallistuminen edellyttää metsämörriohjaajan peruskurssin suorittamista.

Suomen Ladun jäsenhinta 95 euroa, norm. 125 euroa. Kurssin hintaan sisältyy koulutus, kurssimateriaali, kevyt lounas ja päiväkahvit.

Metsämörriohjaajan jatkokurssi (10 h) 20.8. Espoo 17.9. Oulu Tutustu enemmän Metsämörriin ja tapaa hänen ystävänsä ja muita metsämörriohjaajia! Kurssilla opitaan retkeilytaitoja ja lisää lauluja, leikkejä ja satuja. Draaman kautta saadaan perustietoa Metsämörrin ystävistä Tunturi-Tiinasta, Lohi-Valtterista ja Novasta.

Kurssille osallistuminen edellyttää Metsämörriohjaajan peruskurssin suorittamista. Suomen Ladun jäsenhinta 95 euroa, norm. 125 euroa.

Ohjaajaviikko Kiilopäällä 24.-29.9.2011 Suomen Latu Kiilopää Tunturi-Tiina ja Lapin luonto kutsuvat metsämörriohjaajia Kiilopäälle 24.-29.9.2011. Tule mukaan nauttimaan Lapin luonnosta, oppimaan uutta Metsämörristä ja tapaamaan muita metsämörriohjaajia. Luvassa on antoisa, innostava ja voimaannuttava viikko.

Ohjemassa on mm ohjattuja retkiä, joiden aikana opimme lisää retkeilytaitoja, saamme monipuolista metsämörrikoulutusta ja käymme ajatustenvaihtoa muiden metsämörriohjaajien kanssa – unohtamatta savusaunan lempeitä löylyjä ja Kiilopään luonnonläheistä ympäristöä.

Lisäksi on mahdollisuus osallistua edulliseen hintaan Eskarilainen mörrimetsässä ja/tai Metsänuppuset ja -myttyset -teemakursseille. Lue lisää ohjelmasta www.suomenlatu.fi/metsamorrikoulutus.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT ELLEI TOISIN MAINITA koulutus@suomenlatu.fi tai puh. 044 722 6315 Ilmoittautuminen on sitova.

22 | Liikuttaja 2/2011

Kuva: Insku Mustonen

Luonnossa kotonaan -starttikurssi (7 h) 13.8. klo 10-17 Päiväkoti Luonnossa kotonaan Sotkankoto, Helsinki Tule mukaan Luonnossa kotonaan -starttikurssille! Päivän aikana syvennetään tietoa Luonnossa kotonaan -pedagogiikasta ja tutustutaan siihen hieman myös käytännössä. Tutuksi tulee Suomen Latu järjestönä ja Luonnossa kotonaan osana sitä. Yhdessä ryhdymme laatimaan omaa Luonnossa kotonaan -toimintasuunnitelmaasi ja viemään hanketta eteenpäin.

Kouluttajina toimivat Susanna Suutarla Luonnossa kotonaan ry:stä ja Nina Räike Suomen Ladusta. Suomen Ladun jäsenhinta on 75 euroa (norm. 100 euroa). Mikäli samasta toimipaikasta tulee useampi osallistuja, myönnetään maksuista 50 % alennus.

Hinta sisältää opetuksen, materiaalin ja ruuat. Ilmoittautumiset 13.7. mennessä www.suomenlatu.fi/metsamorrikoulutus. Lisätiedot: Nina Räike, Suomen Latu, nina.raike@suomenlatu.fi, puh. 044 722 6312.

www.suomenlatu.fi/kurssit www.suomenlatu.fi/metsamorrikoulutus www.suomenlatu.fi/sauvakavelykurssit www.suomenlatu.fi/kavelykurssit www.suomenlatu.fi/melontakurssit

Ikiliikuttajia Suomen Latuun!

Ikäihmisten liikuttaminen on muutamissa latuyhdistyksissä osa perehdytään Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -koulutusaineistoon sekä säännöllistä toimintaa. Moni yhdistys osoitti mielenkiintoa toimin- opitaan kouluttamaan vapaaehtois- ja vertaisvetäjiä kotona asuvitaa kohtaan Peurungan liittokokouksessa järjestetyssä työryhmäs- en iäkkäiden ulkona liikkumisen tueksi. Koulutuksessa saadaan valsä. Tästä innostuneena Suomen Latu lähtee nyt tukemaan Ikiliikku- miuksia ja vinkkejä ulkoiluystävien kokoamiseen sekä paikallisten ja-toiminnan kehittämistä latuyhdistyksissä. koulutustilaisuuksien järjestämiseen.

Suomen Latu tarjoaa halukkaille jäsenyhdistyksille IkäinstituuPaikallinen ulkoiluystävä -koulutus on tarkoitettu hentin Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -kouluttajakoulutuksen. Kurssi koos- kilöille, joilla on intoa ja halua tukea iäkkäiden ulkona liikkumista. tuu kahdesta koulutuspäivästä, joista ensimmäinen on varsinainen Koulutus antaa valmiuksia toimia ulkoiluystävänä sekä tarjoaa verkoulutuspäivä ja toinen erikseen sovittava evaluointipäivä. Koulu- taistukea toimintaan mukaan lähteville. Ulkoiluystäväksi iäkkäälle tuspäivien välissä kurssilaiset toteuttavat harjoituskoulutuksena -koulutus on osa Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden paikallisen ulkoiluystäväkoulutuksen. terveysliikuntaohjelmaa.

Paikalliskoulutuksen jälkeen latuyhdistys voi aloittaa vanhusten ulkoiluttamisen joko oman paikkakuntansa palvelutalossa, vanhain- Lisätiedot, kysymykset sekä ilmoittautumiset yhdistyksittäin kurskodissa tai vielä kotona asuvien vanhuksien parissa. Ensimmäinen sille 26.8. mennessä Johanna Yli-Opas johanna.yli-opas@suomenkoulutuspäivä järjestetään Helsingissä 17.9.2011. latu.fi tai 040 5466 518 Suomen Latu tarjoaa koulutuksen ilmaiseksi toimintaan mukaan lähteville yhdistyksille. Lisäksi Suomen Latu maksaa enintään Katso myös www.voimaavanhuuteen.fi kahdelle osallistujalle latuyhdistyksestä matkakulut käytössä olevien kulukorvausperiaatteiden mukaan kumpaankin Ikäinstituutin koulutuspäivään Helsingissä. Mukaan lähteville yhdistyksille annetaan myös taloudellista tukea paikalliskoulutuksen ja Ikiliikkuja-toiminnan järjestämiseen sekä markkinointiin.

Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -kouluttajakoulutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on kokemusta iäkkäille suunnattujen liikuntaryhmien ohjaamisesta ja organisoinnista. Kouluttajakoulutuksessa

Liikuttaja 2/2011 | 23

TÄRKEÄÄ TIETOA YHDISTYKSILLE

Liittokokouspäätökset Hyvinkäällä S

uomen Ladun kevätliittokokoukset alkavat perinteisesti palkitsemisilla. Tänä vuonna huomionosoituksia saivat Raija LuonaHelminen, Pentti Putkonen, Reino Ruotsalainen, Pyhät Polut ry ja Ounasvaaran Latu ry. Kaikkien ansioina on lukematon määrä talkootyötä sekä vahva usko Suomen Ladun perustehtävään eli liikunnallisen elämäntavan edistämiseen.

Liittokokouksessa oli edustettuna 51 latuyhdistystä. Mukana oli yhteensä 87 latuyhdistysten edustajaa sekä 18 tarkkailijaa.

Vuoden 2010 toimintasuunnitelma esiteltiin seikkaperäisesti sanoin ja kuvin Eki Karlssonin ja Mika Asikaisen toimesta, eikä siihen tullut muutoksia. Tilinpäätöksen ja taseen esitteli puolestaan hallintopäällikkö Elina Kokkonen saaden eräältä osallistujalta palautteen: ”Tilinpäätöksen esittely oli vakuuttavaa ja asiantuntevaa”.

Tehtävä olikin hänelle tällä kertaa erityisen mieluinen, sillä tulosvuosi 2010 oli positiivinen; järjestön varsinainen toiminta kasvoi 6,5% ja myös rahoitus kasvoi, taloudellinen tilanne parantui sekä omavaraisuus kasvoi ollen jo 44 % . Myös kassatilanne säilyi hyvänä. Niinpä tilinpäätös vahvistettiin liittohallituksen esittämässä muodossa sekä myönnettiin tili- ja vastuuvapaus.

Jäsenmaksut eivät tule nousemaan vuonna 2012 vaan säilyvät tämän vuoden tasolla. Yhdessä-teemaa jatketaan edelleen strategisten painopisteiden ohjauksessa. Toimintalomakepalautteiden perusteella heikoin painopiste on ”vahva paikallistason toiminta”.

Suomen Ladun toimisto edistää tätä painopistettä ensi vuonna muun muassa Olosuhdeasiantuntija ja -verkoston avulla, viettämällä Metsämörrin 20 v. juhlavuotta, aloittamalla järjestöyhteistyön Opiskelijoiden Liikuntaliitto (SM-kilpailut), jatkamalla Yhdistys Lauantai-iltapäivän pyöräretkeläiset ehtivät kätköilläkin. Kuva: Suomen Latu

24 | Liikuttaja 2/2011

nousukuntoon -hanketta sekä uudistamalla SL-web:n.

Eniten keskustelua herätti Kiilopään tulevaisuus, joka ensimmäisen nuijan kopautuksen jälkeen jäi vielä sen verran epäselväksi, että se avattiin uudelleen. Kysymysten ja keskustelun jälkeen hallituksen alla oleva esitys hyväksyttiin sellaisenaan.

Päätös oli, että Suomen Latu Kiilopäätä kehitetään Suomen Ladun ensisijaisena toimintakohteena ja liiketoimintalähtöisesti vuosina 2011-2016.

Kiilopäätä ei myydä osittain eikä kokonaan, jos suinkin mahdollista. Muista kohteista luovutaan ennen Kiilopäätä. Kiilopäähän liittyviin korjauksiin ja mahdollisiin tappioihin etsitään rahoitus ensisijaisesti myymällä muuta Suomen Ladun omaisuutta pois ja neuvottelemalla rahoituslaitosten kanssa. Viimeisenä vaihtoehtona Kiilopäästä aiheutuva mahdollinen taloudellinen riski katetaan jäsenmaksutuloilla.

Ajankohtaisissa asioissa peräänkuulutettiin valtakunnallisten tapahtumien järjestäjiä sekä markkinoitiin lähiaikojen tapahtumia.

Liittokokouskalvot löytyvät SL web:stä kohdasta Aineistopankki -> ajankohtaista -> liittokokoukset.

HUOM! Jäikö sinulta Hyvinkäälle auditorion ulkopuolella olevaan naulakkoon takki? Jos jäi, saat sen tuntomerkkejä vastaan Suomen Ladun toimistosta, puh. 044 722 6300.

SUOMEN LADUN ANSIOMERKKISÄÄNNÖT Tunnustuksena Suomen Ladun tai sen jäsenyhdistyksen toiminta-ajatuksen toteuttamisesta, sekä järjestö- ja talkootyöstä Suomen Ladun hallitus myöntää jäsenyhdistyksien esityksestä standaarin, ansioplaketin, ansiomerkin tai ansiomitalin. Merkkien jaossa noudatetaan sääntöä, jonka mukaan aloitetaan alimmasta eli pronssisesta ansiomitalista.

Standaari, ansioplaketti, ansiomerkki ja ansiomitali on henkilökohtainen, eikä sitä voi luovuttaa toiselle. Ansioplaketit, ansiomerkit ja ansiomitalit ovat numeroituja ja niistä sekä standaarin saajista on Suomen Ladun toimistolla sähköinen listaus 90-luvulta alkaen.

Ansioplaketista, ansiomerkistä ja ansiomitalista peritään valmistus-, kaiverrus-, ja lähetyskulut 17 € / kpl. Kustannuksista vastaa esityksen tekijä.

Ehdotukset ansiomerkkien saajista toimitetaan hallituksen sihteerille Mika Asikaiselle Suomen Ladun toimistoon hyvissä ajoin ennen luovutustilaisuutta (n. 3kk ennen). Yhdistys on velvollinen ennen ehdotuksien lähettämistä tarkistamaan henkilölle aikaisemmin myönnetyt mitalit ensisijaisesti omista arkistoistaan ja toissijaisesti ko. henkilöltä itseltään.

Ehdotukset hyväksytään Suomen Ladun hallituksen kokouksissa. Ehtiäkseen seuraavaan hallituksen kokoukseen on niiden oltava Suomen Ladussa vähintään viikkoa ennen ko. kokousta. Käsittelyn jälkeen SL tilaa merkit kaiverruksineen Turun Palkintokeskuksesta, joka postittaa ne suoraan yhdistyksille hakemuksessa ilmoitettuun osoitteeseen. Yhdistys tarkistaa merkit saatuaan että ne ovat kunnossa (nimet, pvm:t ym.). Jos merkeissä kaikesta huolimatta ilmenee virheitä tai puutteita, on mahdolliset oikaisut tehtävä Suomen Ladun kautta välittömästi.

Merkit postitetaan pienissä muovipusseissa, joten esim. lahjarasiat sekä mahdollisten kunniakirjojen hankinta tai teko jää yhdistyksen itsensä vastuulle.

OPETUSMINISTERIÖN ANSIOMITALIT

Opetusministeriö myöntää vuosittain ansioituneille liikunnan edistäjille “Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomerkkejä” tunnustukseksi liikuntakulttuurin ja urheilun hyväksi tehdystä työstä. Anojana toimii aina SLU:n jäsenjärjestö Suomen Latu. Ehdotettavien henkilöiden toiminnan tulee olla sisältänyt valtakunnallista ulottuvuutta ja näkyvyyttä. Ehdotukset toimitetaan kirjallisesti toiminnanjohtajalle kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä erillisellä lomakkeella. Myönnettävät ansiomerkit ovat ansiomitali, ansiomitali kullatuin ristein ja ansioristi. Ministerin myöntämät mitalit jaetaan Suomen Ladun kevätliittokokouksen yhteydessä.

Ulkoilukalenteri 2012 ilmestyy Suomen Ladun jäsenille Latu ja Polku -lehden nro 5 mukana eli 20.10.2011. Lisäksi kalenteria jaetaan messuilla ja muissa tapahtumissa. Suomen Ladun yhteistyökumppanit ovat myös tilanneet personoitua versiota, jolloin näkyvyys kasvaa entisestään.

Ulkoilukalenterin välityksellä haluamme tarjota ulkoileville ihmisille tietoa erilaisista ulkoilu- ja liikuntatapahtumista ympäri Suomen. Samalla tarjoamme tapahtumien järjestäjille ja muille ilmoittajille mainion kanavan tiedottamiseen kalenterin painoksen ollessa 60 000 kpl.

Nyt on aika varata tila tapahtumailmoituksille vuoden 2012 Ulkoilukalenterista. Latuyhdistyksille tarjoamme ilmoitustilaa veloituksetta vähintään yhden ilmoituksen verran. Muille tekstimuotoiset ilmoituset maksavat 30 euroa ensimmäinen rivi ja 20 euroa seuraavat (n. 40 merkkiä/rivi) Ilmoitustilaa varatessanne muistakaa mainita, minkä kuukauden kohdalle tapahtuma-ilmoituksenne haluatte.

Moduuli-ilmoitukset sijoitetaan palveluhakemistoon. Tarvittaessa saatte meiltä apua moduuli-ilmoituksen suunnitteluun ja toteutukseen. Hinnat löytyvät osoitteesta www. suomenlatu.fi/ulkoilukalenteri.

Tapahtumailmoitusten ja moduulien aineisto tulee lähettää meille sähköpostitse osoitteeseen ulkoilukalenteri@ suomenlatu.fi 20.9. mennessä.

www.suomenlatu.fi/ulkoilukalenteri

Liikuttaja 2/2011 | 25

Alueiden kuulumisia Lounais-Suomen aluetervehdys

V

iimeisten kuulumisten kysely teille jäi tekemättä, kun kaikissa koulukiireissäni unohdin täysin Liikuttajan ilmestymisen.

Kevät on positiivisesti kiireistä aikaa niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Luonnon herääminen ja pukeutuminen kesäasuunsa on ihmeellisen kaunis prosessi, jota ei voi olla hämmästelemättä, kaikki se elinvoima, sitkeys ja herkkyys. Sitä samaa minä näen paikallisyhdistyksissäkin. Monet yhdistykset kamppailevat erilaisten ongelmien puristuksissa, mutta sitkeästi luonnon tavoin asiat järjestyvät ja kaikki käy lopuksi hyvin.

Hyvinkäällä kokouksessamme keskustelimme SL:n rahankäytöstä, leiripäivien järjestämisestä 2012 , talkoista ja valtakunnallisten tapahtumien järjestämisistä.

Eki oli mukana kokouksessa.

Jäsenlehtiä lukiessa huomasin, että pyöräily ja erilaiset retket ovat nostaneet suosiotaan. Suunnistuskoulutusta yhdistykset järjestävät kimpassa. Yhdessä-teema

siis toimii yhdistystasollakin. Iloinen asia on myös, että monet kuntien liikuntatoimet ovat löytäneet ja hyödyntäneet paikallisyhdistysten osaamista kuntalaisten hyväksi.

Olkaa aktiivisesti yhteydessä oman kuntanne liikuntatoimeen ja ympäristövirastoon.

Tulevia tapahtumia alueellamme: 12.6 Huovinretken pyöräily 15-17.7 Satakunnan Kansansoutu 25.7 Jaakon Kirkkovaellus Paimio 31.7 Kiikas Karaus 5.9 Akselinvaellus, Sastamala Hornio 18.9 Karevankierto, Raisio 25.9 Huovin polkuretki 1.10 Aluekokous Raisio 11.11 Marrasvalkeat, Nousiainen 19.11 Alueen Joulujuhla Ellivuoressa Liikuttaja 03/11 ilmestyykin sitten vasta 15.9.

Nautitaan kesästä!

Paula

Keski-Suomen alueen kuulumisia

T

ervehdys Tikkakoskelta! Taas on talven selkä taittunut ja kohti kesää mennään vauhdilla. Olihan meillä talvi ”kuten ennen vanhaa”, oli pakkasta ja paljon lunta. Tikkakosken ja Jyväskylän lähialueiden ladut olivat loistavassa kunnossa koko hiihtokauden, joka alkoi jo marraskuussa. Laduntekijöille haluan välittää lämpimät kiitokset.

Hiihtämisestä yritetään tehdä vuosi vuodelta helpompaa ja helpompaa uuden teknologian avulla. Minä ostin huoltovapaat sukset ongelmakeleille, joilla ne todellakin toimivat, mutta ei sitten oikein muulla kelillä. Kun oli selkeästi pakkasen puolella, hiihto oli kuntoa kohottavaa hikitreeniä ja tuntui kuin hiekalla hiihtäisi.

Olihan siinäkin hyvät puolensa. Kunto nousi, henkinen kantti venyi ohi hiihtävien kuittailua kuunnellessa. Periaatteella periksi en anna sukset alkoivat pikkuhiljaa toimia paremmin ja paremmin. Kun oli aivan liisterikeli tai jäiset ladut, ne olivat tosi luistavat ja pitivät hyvin eli toimivat niin kuin oli luvattukin. Onneksi minulla on pakkaskeleille toiset sukset, jotka on helppo saada voitelemalla toimiviksi.

Mielestäni suksien voitelu ei muutenkaan ole kovin vaikeaa eli sitä aivan turhaan pelätään.

Hyvinkäällä liittokokouksessa päätimme, ettemme järjestä nyt keväällä alueellamme koulutusta tai muuta tapaamista. Lokakuun

26 | Liikuttaja 2/2011

alkuun on suunniteltu syyskokous ja virkistyspäivä. Alueemme isäntäyhdistys on Jämsän Laturetkeilijät ja tapaaminen ilmeisemmin tulee olevaan Jämsässä. Alustavien suunnitelmien mukaan alueemme syyskokous pidettäisiin lauantaina 1.10. ja sen jälkeen olisi mm. retkeilyä ja yhdessä oloa sunnuntai-iltapäivään saakka.

Kevätliittokokouksessa alueeltamme oli vain kahdeksan edustajaa ja Mäenpään Rami hallituksen edustajana. Toivon, että syysliittokokoukseen jalkautuisimme isommalla porukalla. Olemmehan silloin omalla alueella Vaasassa, josta oli nyt paikalla puheenjohtaja Pekka Uusi-Hakala ja Jaakko Saari.

Suomenselän Samoilijat Ähtärissä ovat kovasti aktivoituneet yli aluerajojen retkeilemään ja tekemään yhteistyötä esim. Iitin Ladun kanssa. Mikäs sen lystimpää. Toivottavasti alueeltamme olisi lähtijöitä leiripäiville Vantaalle. Kyytien järjestämisessä voisimme ottaa yhteyttä lähialueidemme yhdistyksiin ja mennä porukalla.

Toivottavasti näemme viimeistään siellä.

Toivon aurinkoista ja rentouttavaa kesää teille kaikille!

Seija Matilainen Keski-Suomen alueyhteyshenkilö

. . . taitaa tulla kesä . . .

Savo-Karjalaankin . . .

A

inakin aurinko alkaa jo pikkuhiljaa lämmittää ja tällä korkeudella ihastellaan vielä leskenlehtiä, hiirenkorvia odotellessa.

Varusteet ovat vaihtuneet kevyempiin kesälajien myötä. Omalla kohdallani olikin pikainen lajivaihdos, pilkin pari kiloa ahvenia ja hiihtelin Hannukurussa vielä vappuviikolla ja parin päivän päästä istuin pyöräilylenkin lomassa kotoisalla torilla jäätelöllä.

Kevään aluepalaverin muistio on postitettu sähköisesti osoitteen antaneille, siitä ei sen enempää.

Syksyn liittokokoukseen Vaasaan on suunnitteilla alueen yhteiskuljetus, mennään bussilla. Palaan asiaan sähköpostitse elokuussa.

Tulevista tapahtumista tässä muutamia.

Yhdistysten omilta kotisivuiltahan voi etsiä lisää, unohtamatta ulkoilukalenteria.

• Rekkakiertue 20.-21.5 Mikkeli, geokätköilyja maastorullaluistelukurssit

• Rekkakiertue 23.-24.5 Joensuu, geokätköilykurssi Joensuussa ja maastorullaluistelukurssi Lieksassa • Rekkakiertue 25.-26.5 Kuopio, geokätköilykurssi Siilinjärvellä • Leiripäivät 1.-3.7 Vantaa • Vauvasta vaariin-leiri 17.-23.7 Raattama, tunturikerho Tsietsa • Suomi Meloo Turku-Espoo 11.-17.6 • Tahkon Soutu ja Melonta 5.-6.8 • Kyykkäturnaus Savonlinna 4.9 •Syyspäivät ja aluekokous Mikkeli 1.-2.10 Kesä on täynnä muitakin liikunnallisia tapahtumia, otetaan osaa niihin tai liikutaan yksin ja yhdessä Suomen mahtavassa luonnossa. Lämmintä, liikunnallista kesää!

Savo-Karjalan yhteyshenkilö Seija

Soutuhaaste Hyvät latuyhdistykset, haastamme teidät soutamaan kirkkoveneellä Yöttömän Yön Soutua Savukoskelta Kemijärvelle 21–23.7.2011. Kahden vuorokauden aikana vaelletaan Kemijoella soutaen tai meloen n. 110 km, mutta ei kiirehditä vaan nautitaan Lapin kesästä ja keskiyön auringosta.

Erämaassa virtaava Kemijoki on elämys. Ensimmäisen vuorokauden osuuksilla on koskia ja nivoja, jotka ovat luokitukseltaan helppoja ja kirkkoveneelläkin testatusti turvallisia soutaa. Paikallisten ihmisten elämä, tarinat menneestä ajasta ja luonnosta siivittävät matkaa. Kylät ottavat soutajat lämpimästi vastaan tarjoten parastaan. Lähiruoka ja Lapin herkut pitävät vaeltajan vähintäänkin soutukelpoisena. Järjestäjänä toimii Kemijärven Latu yhteistyössä alueen yrittäjien, yhdistysten, talkoolaisten, Savukosken ja Pelkosenniemen kunnan ja Kemijärven kaupungin kanssa.

Yöttömän Yön Soudulla elävöitetään Itä-Lapin kesämatkailua, yhteismarkkinointia ja alueen kehitystä. Tervetuloa nauttimaan!

Kemijärven Latu ry

Liikuttaja 2/2011 | 27

28 | Liikuttaja 2/2011

Teksti: Kari Punkka Kuva: Aija Lehtinen

VAPPUNA VIERAILULLA

Suomen Ladun teemana on vuonna 2010 alkanut Yhdessä.

Haluamme kannustaa suomalaisia liikkumaan yhä enemmän yhdessä. Tavoitteena on edistää yhdistystoiminnan ja liikkumisen sosiaalista merkitystä.

YHDESSÄ

Tällä palstalla kerromme vuoden aikana erilaisia konkreettisia Yhdessä-toimintaideoita. Vuorossa on kertomus mukavasta yhdessäolosta yli latualuerajojen.

M

uistoihin taltioitui hienoja kokemuksia, kun kahdella eri meitä nokipannukahveille odottanut Pohjamon Matti kertoili, latualueella toimivat jäsenyhdistykset kohtasivat Orilam- että olivat alkaneet hetki sitten tuolla Vekaralla ampua vallan mella vappuaattona. vimmatusti. Miksiköhän? Tuskinpa?

Iitin Ladun aktiivit olivat lähettäneet vierailukutsun avanKahvit keksien kera nautittuamme kokoonnuimme tulipaitouintikauden päättäjäisiinsä meille tänne keskiseen Suomeen kan laiturille, jossa selviteltiin kuka kukin on ja mistä tulee. Ähtäriin Suomenselän Samoilijoille ja Keuruulle Keuruun TalviKarhulan Ladun ( Kotka ) Helena Kempas otti ohjat käsiinsä uimareille mielessään, näin olettaisin, että olisi mukava nähdä ja heitätytti pussukkaa, jonka kynsiinsä kopannut kertoi nimentuttuja ulkoilun, hyvän ruoan, kulttuurin ja viihteen merkeissä. sä sekä yhdistyksensä, josta paikalle oli tullut. EsittelykierrokSaimme kootuksi kykenevän edustusjoukon, joka osasi edel- sen jälkeen oli vuorossa jäseniä ja housun haarukoita koetellut lisvuoden kokemuksen perusteella aavistella tulevan viiikonlo- ”norjalainen kamasutra”, sitten jalkoja sekä nilkkoja elvyttävä pun muodostuvan mukavaksi. hierontasessio ja lopuksi latulainen meditaatiohyörintähöpötys, Seppo Arola ja Aija Lehtinen olivat joukkoineen meitä vas- jonka lopuksi Helena kyseli mitä harrastelajeja kukin oli höpötassa ja iloisten tervehdysten ja majoittumisen jälkeen päästiin tyksen aikana kuullut. nauttimaan lounaspöydän antimista varoen, ettei ahmi itseään Lopuksi todettiin, että kukaan ei ole laiturilta veteen pudonsellaiseen kuntoon, että iltapäiväisestä maastoretkestä Elvingin nut ja kaiken kaikkiaan paikalla oli edustettuna seitsemän eri tornille ja Repoveden kansallispuistoon muodostuisi tuskien tai- yhdistystä. val.

Iltapäivä oli jo pitkällä, kun tuli aika jättää Repoveden upeat Ruokailun jälkeen suuntasimme näkötornille ja sääkin alkoi maisemat ja siirtyä takaisin Orilammelle savusaunan meheviin näyttää aina vain aurinkoisemmalta. löylyihin.

Mielessäni olen usein ajatellut, että olisipa upeaa soittaa joku Huimaa vauhtia kesälämpöön kohoava avoin avanto antoi hieno sävelmä korkeasta tornista tyynenä, lämpimänä kesäpäi- vielä hyvän kontrastin saunan melleviin löylyihin ja kun saunavänä. Kun tilaisuus nyt sattui kohdalle, niin soitinreppu selässä seurakin oli puheliasta joukkoa ja janojuomat kohdallaan niin kavuttiin tornin näköalatasanteelle, josta avautui huikean hienot lyhyeksipä saunasessio tuntui jäävän. Pukuhuoneen avoimesta näkymät karun kauniiseen ympäristöön. Ilman tyyneydestä ei ovesta kurkisteli sisään jo toinen joukko, jolle tilaa annettiin, ollut tietoakaan, vaan melkoinen puhuri suhisi päidemme yllä, koska meille varattu kylpyaika oli auttamatta lopussa. mutta niin vain sain puhalletuksi pillistä ilmoille Louis ArmPäivä painui vääjäämättä iltaan ja jatkui perinteisen ravintostrongin tunnetuksi tekemän sävelmän ”Niin kaunista on” (Wat laillan tapaan paitsi yllätyksen toivat heti alkuillasta esiintynyt a Wonderful World). näyttelijäkaksikko. Rohkean mallikas veto, jollaisia toivoo näkeEn tiedä minne asti sävelet kantoivat, mutta kun pääsimme vänsä lisää vastaavanlaisissa yhteisissä illanvietoissa.

Lapinsalmen riippusillan läheisyydessä olevalla tulipaikalle niin Kun hypyt oli hypelty ja valomerkillä jo väkeä ravintolasta ulos kammettiin niin rohkeimmat päättivät hilppaista vielä uinnille sysimustaan, tuuliseen yöhön. Nopea pulahdus viileään veteen valvovien silmäparien seuratessa takasi rauhallisen olon Nukkumatin seurassa sunnuntaiaamuun.

Sunnuntaiksi oli järjestetty geokätköilytapahtuma Veteraanimajalle, mutta kun meidän vierailijoiden joukossa ei ollut kuin yksi kätköilijä niin päätimme, että tyydymme tällä kertaa ihastelemaan iittiläisten uutta saunaa ja rakenteilla olevaa grillikatosta ja lähdemme sitten ajelemaan koti kohti.

Yhteenvetona usean vastaavan edellä kerrotun tapahtuman kokeneena rohkenen suositella kanssakäymistä yli latualuerajojen.

Vapputapahtumassa oleille Kymi-Vuoksi Latualeen yhdistysten jäsenille toivottavat aurinkoista kevättä ja lämmintä kesää vierailijat Suomenselän Samoilijoista ja Keuruun Talviuimareista Keski-Suomen Latualueelta.

Liikuttaja 2/2011 | 29

Yöttömän yön soutu Joulupukki lähettää, Taivaan Tulet vastaanottaa – koko Itä-Lapin kulttuurillinen kylätapahtuma

K

emijärven Latu järjestää toisen kerran Yöttömän Yön Soudun. Tämä Suomen pohjoisin retkisoututapahtuma järjestetään Kemijoella välillä Savukoski-Pelkosenniemi-Kemijärvi.

Kahden vuorokauden aikana vaelletaan Kemijoella soutaen tai meloen noin 110 km, mutta ei hoppuilla vaan nautitaan Lapin kesästä ja keskiyön auringosta.

Vaikka nimi on Yöttömän Yön Soutu, niin mukana on kasvava määrä melojia. Talkoolaisiksi on ilmoittautunut ruuhkaSuomesta Kemijärvelle muuttaneita tai kakkosasunnon Kemijärveltä hankkineita henkilöitä, aktiivisia latulaisia ja Suomi Meloo kävijöitä. Heidän kauttaan saamme uutta verta ja ajatuksia.

Laajaa yhteistyötä

nuorta taiteilijaa suunnittelee kulttuurillisen kyläjuhlan, joka huipentuu soudun saapumiseen. Pyhätunturille on vain 15 minuutin matka ja siellä on yöllistä myös ohjelmaa. Hissit ovat auki keskiyöllä ja mahdollisuus Pyhänkasteen vaellukselle, neuvottelut Andy McCoy:n kanssa ovat käynnissä sekä keikasta että hänen taidenäyttelystään.

Taivaan tulet

Soutu päättyy Kemijärvelle, Taivaan tulien kaupunkiin. Koko matkan mukana on ollut Esko Puikko, taivaan tulien ja Ylen kuvaaja on koostanut videon tapahtumasta ja osallistujat ja yleisö pääsevät näkemään sen heti tuoreeltaan valkokankaalta. Sarjasta tuttu No Man’s Land –baari on avattu ja kaupungissa saattaa törmätä sarjan hahmoihin.

Kemijärvi ja Itä-Lappi yleensä on eläköityvää seutukuntaa ja tällainen jokivaellus on myös sopiva heille. Kirkkoveneeseen voi yksittäinen henkilö varata paikan ja pienellä kynnyksellä lähteä mukaan ulkoilutapahtumaan, ei tarvitse olemassa olevaa isoa verkostoa jotta voi osallistua. Koko Euroopan ikärakenne vanhenee ja alue voisi toimia monessakin mielessä pilotti alueena millaisia seniori väen palveluita tuotetaan, edelläkävijä Euroopassa.

Kemijärven Latu on tapahtuman vastuullinen järjestäjä. Yksin ei kukaan tämän kokoista tapahtumaa voi järjestää. Mukana ovat kyläyhdistykset, yrittäjät, Lapin taiteilijaseura (LETKE), yksittäiset ihmiset, Savukosken kunta, Pelkosenniemen kunta ja Kemijärven kaupunki, turvallisuuden kannalta tärkeä yhteistyökumppani on Tunturipurret, paikallinen pursiseura. Turvallisuusvastaavaksi on nimetty Raija Höök, pitkäaikainen Suomi Meloo -meloja ja VAPEPA kouluttaja. Hän yhdessä Tunturipursien ja paikallisten joen tuntijoiden kanssa huolehtii joen reitityksen ja merkkauksen. Yöttömän Yön Soutu sytytti myös VAPEPAn toi- Naamakirja nuorten hömpötystä? minnan uudelleen aloittamisen. Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun Naamakirja, Veispuukki eli Facebook tilastot kertovat, että 45-54 käyntiin saattaminen on tärkeä osa pelastustoimea Lapin Itä- vuotiaat muodostavat suurimman kaveripiirin ja +55 vuotiaita Kairassa, missä on pitkät välimatkat ja hankalakulkuiset maastot, on seuraavaksi eniten. Naisia kaikista kavereista on 57%, mietarvitaan eri alan osaajia ja kalustoa. hiä 43%. Facebook ei ole pelkästään nuorten juttu ja sitä kautta saamme nopeasti tietoa ja sisältöä eteenpäin. Siellä voi mm Itä-Lapin kulttuurillinen kylätapahtuma seurata kevään ja kesän edistymistä Unto Viitamäen valokuvin.

Tapahtuma ei ole vain soutu tai melonta, tapahtuma yhdistää ”Seinää” luetaan aktiivisesti, viimeisintä ”tilaa” on luettu yli 1000 molemmat lajit. Lapin herkut ja lähiruoka on yksi kantava tee- kertaa. ma: on poroa, lohta, puikulaa, hillaa ja muuta soutajat kylläisinä Kotisivut puolestaan rakennettiin olemassa oleviin googlen pitävää herkkua. Toinen kantava teema ovat tarinat. Kemijoki on ilmaispalveluihin ja niistä tehtiin mahdollisimman yksinkertaiaina ollut valtaväylä, sitä kautta on sodittu suuntaan ja toiseen, set käyttää ja päivittää. Kotisivuilla on sisältöä faktasta valokutalvisota on yksi teema. Tarinaa ja legendaa isketään yötulilla, viin ja tarinoihin, virtuaaliselle jokivaellukselle pääsee jo ennen on luvassa näytelmää ja aamuyön kalastusretkeä. Keminsaarten starttia. kauniilla saarilla kuullaan alueen luonnosta ja kun saavumme Lisätietoja www.yottomanyonsoutu.fi Pelkosenniemen kylälle astumme kulttuurin maailmaan, neljä

30 | Liikuttaja 2/2011

TAPAHTUMAKALENTERI 2011 KESÄ Juhannusjuhla Oittaalla perjantaina 24.6. klo 18:00–23:00 Oittaan perinteinen koko perheen juhannusjuhla. Ohjelmassa on leikkejä sekä pelejä. Juhannuskokko sytytetään klo 21:00.

Navetan vintillä on elävää musiikkia. Vapaa pääsy!

Keppijumppaa Tiistaisin 14.6., 21.6., 28.6., 9.8., 16.8., 23.8. ja 30.8.

Klo 17:30 keppijumppaa Oittaan nurmikoilla.

Hinta 3,50 €/kerta, koko kausi 20 €

Melontakurssit kajakeilla 11.6.–12.6. 2011 klo 11:00 – 15:30 13.8.–14.8. 2011 klo 11:00–15:30 16.8.–18.8. 2011 klo 17:00 – 20:00 Melontakursseilla opitaan kajakkimelonnan perusteet, tutustutaan välineisiin ja varusteisiin.

Hinta: (SL-jäsen 90€) 110 €, sis. välineet, opastuksen, teoriaosuuden sekä käytännön kokeilun. Viimeisenä päivän melomme retken.

Retkeilykurssi ZUMBAA Oittaalla

27.8.–28.8. klo 10:00–17:00

Keskiviikkoisin 1.6., 8.6., 15.6. ja 22.6.

Klo 17:30–18:30 Oittaalla Zumbataan kauniilla säällä ulkona ja sateen sattuessa navetan vintillä.

Hinta 8 € / kerta, kaikki kerrat 26 €

Retkeilykurssilla opit retkeilyn perusteita, varustevalinnoista rinkan pakkaamiseen ja retkikeittimen käytöstä teltan pystyttämiseen.

Hinta: (SL-jäsen 50 €) 65 €

Maastorullaluistelu tutuksi - kurssi

Seuraa ilmoittelua www.suomenlatu.fi/ajankohtaista Seuraava Suomen Latu Oittaan tapahtumakalenteri ilmestyy elokuussa.

31.5., 14.6., 30.8., 13.9. ja 27.9. klo 17:30 - 20:00.

Opi uusi laji, maastorullaluistelu. Kurssin aikana tutustutaan lajiin, välineisiin ja harjoitellaan tekniikkaa.

Hinta: 45 € (ei SL- jäsen 55 €) sis. opastuksen, materiaalit sekä välineet.

Ilmoittautumiset kursseille vain netin kautta. www.suomenlatu.fi/oittaa Lisätietoa kursseista p. 044 722 6321

Kurssit voi maksaa myös Smartuminliikuntaseteleillä.

Perhemelontakurssi

10.8. – 11.8.2011, klo 17:00 – 20:00 Kurssilla tutustutaan kajakki- ja avokanoottimelonnan perusteisiin sekä perheretkeilyyn. Hinta: 60 € aikuisilta, 30 € lapsilta.

Suomen Latu Oittaa | Kunnarlantie 33-39 | 02740 Espoo | www.suomenlatu.fi/oittaa

Liikuttaja 2/2011 | 31

Ulkoliikunta muuttuu – muuttuvatko olosuhteet?

Valtakunnallinen ulkoiluseminaari 1.12.2011 Heureka, Vantaa Tervetuloa valtakunnalliseen ulkoiluseminaarin torstaina 1.12.2011 Vantaan Heurekaan.

Seminaarin järjestävät Metsäntutkimuslaitos ja Suomen Latu yhteistyökumppaneineen.

Seminaarissa julkaistaan Suomen Ladun Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus (Sulka II) -selvityksen sekä Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnallisen Ulkoilututkimuksen tulokset.

Seminaarissa saat: • Tietoa ulkoliikunnan ja ulkoliikuntaolosuhteiden muutoksista • Tietoa luonnon terveysvaikutuksista • Malleja liikunnallista elämäntapaa edistävistä olosuhteista • Hyviä käytäntöjä uusista ulkoiluolosuhteista ja ratkaisuista • Vinkkejä poikkihallinnolliseen yhteistyöhön • Monipuolisuutta ja uusia ideoita suunnitteluun (esimerkiksi ulkoilureittien suunnittelu) • Näyttelyosastolla malleja ulkoiluolosuhteista ja tietoa yhteistyökumppaneista Seminaari on suunnattu ulkoliikunnasta kiinnostuneille ja ulkoliikunnan olosuhteita työkseen kehittäville tahoille. Seminaari on maksuton. Ilmoittautuminen seminaariin alkaa syyskuun 2011 alussa.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.suomenlatu.fi/ulkoiluseminaari

32 | Liikuttaja 2/2011