Liikuttaja 2/2012

Liikuttaja TIETOA YHDISTYKSILLE JA KUNTIEN LIIKUNTATOIMILLE

2/2012 • Suomen Ladun julkaisu • www.suomenlatu.fi

Liikuttaja 2/2012 | 1

TÖÖLÖNLAHDEN KUUTAMOUINTI 30.8.2012 KLO 20.30 - 22.00 Uidaan yhdessä!

Tule mukaan jo perinteeksi muodostuneelle Kuutamouinnille Töölönlahteen!

Tervetuloa perinteiselle Kuutamouinnille Töölönlahteen! Koe elämys uida maamme pääkaupungin monumentaalirakennusten ympäröimänä elokuisessa hämärässä.

Oletko jo nähnyt Suurkirkon, Kansallismuseon, Oopperan tai Linnunlaulun huvilat vedestä? Tapahtumalla halutaan myös kiinnittää huomiota Töölönlahden saattamiseen virkistyskelpoiseksi. Merivesiputkesta on virrannut raikasta vettä kuuden avovesikauden ajan. Mitä se on vaikuttanut veden laatuun?

Tule katsomaan ja jatkamaan hauskaa perinnettä.

Mukana myös Mikko ”Peltsi” Peltola Sinut kutsuvat mukaan Suomen Latu ry, kaupunkiulkoiluaktivisti ja valtuutettu Laura Räty, Helsingin Latu sekä Helsingin kaupunki ja ympäristökeskus.

TERVETULOA! PAIKKA JA AIKA Kansallisoopperan Ulkoilmateatteri 30.8. klo 20.30 - 22.00 VARUSTUS sään mukaan, uimareille uima-asu ja pyyhe ILMOITTAUTUMINEN ennakkoon osoitteessa www.suomenlatu.fi/kuutamouinti Tapahtumaan ei voi osallistua päihtyneenä.

Tapahtuma on maksuton.

2 | Liikuttaja 2/2012

Olosuhteet liikuttavat

T

ämä Liikuttaja on kuntien teemanumero. Lehti on suunnattu erityisesti Sinulle, kunnan liikuntatoimessa työskentelevä ja kuntalaisten liikuntaa työksesi edistävä.

Suomen Latu jäsenyhdistyksineen on ottanut tehtäväkseen liikuttaa ihmisiä mahdollisemman usein ja monipuolisesti. Haluamme, että suomalaiset olisivat tulevaisuudessakin maailman liikkuvin kansakunta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi teimme omat pääpainopisteet, joista yhdeksi olennaiseksi nousi liikunnan olosuhteiden kehittäminen.

Liikunnan olosuhteilla voidaan vaikuttaa merkittävästi suomalaisten liikuntakäyttäytymiseen ja aktiivisuuteen. Liikunnan olosuhteilla voidaan vaikuttaa erityisesti organisoimattoman liikunnan edistämiseen, mikä koskettaa kaikkein suurinta kohderyhmää liikunnan aktiivisuutta kuvaavalla elämänkaarella. Kaikkien kansalaisten tasavertainen saavutettavuus, esteettömyys, syrjimättömyys, kaikille avoin toiminta sekä läheltä liikkumaan -periaatteet ovat keskeisessä asemassa suomalaisten liikuttamisessa.

Miksi järjestöjohtaja puhuu olosuhteista, kun kunnat ne pääsääntöisesti tekevät? Näin varmasti pitkälti onkin. Liikunnan ja urheilun järjestökentällä olosuhteisiin onkin otettu usein enemmän edunvalvonnallinen vaikuttamisen ote.

Poikkeuksiakin löytyy, kuten Nuori Suomen ja Suomen Ladun toiminta. Esimerkiksi noin viidennes Suomen Ladun jäsenyhdistyksistä ylläpitää latuja ja luontopolkuja sekä tekee lausuntoja liikuntaan liittyvissä kaava-asioissa. Suomen Ladun toimistolta käsin teemme valtakunnallisia hankkeita olosuhteiden parantamiseksi ja selkeyttämiseksi.

Nyt olemme käynnistämässä OKM:n avustuksella aikuisliikunnan olosuhteiden kansainvälistä benchmarking-hanketta, jonka tavoitteena on etsiä maailmalta parhaita käytäntöjä niistä liikuntapaikoista, joissa massat liikkuvat tai joiden uutuusarvoltaan uskotaan liikuttavan lähitulevaisuudessa paljon ihmisiä. Nämä esimerkit halutaan jakaa niin latu- ja liikuntayhdistyksien olosuhdeaktiiveille kuin kunnan hyvinvoinnista vastaaville viranhaltijoille.

Näistä yksittäisistä hyvistä esimerkeistä huolimatta suomalaisilta liikunnan ja urheilun järjestöiltä puuttuu yhteinen olosuhdetyö ja siihen liittyvä strategia. Uskon, että tahtotila suomalaisten liikuttamiseksi on sama – oli kyseessä liikuntajärjestö tai kunnan liikuntatoimi. Tarvitsemme aikaisempaa enemmän yhteisiä poikkihallinnollisia foorumeita suomalaisen olosuhdetyön kehittämiseksi.

Haluan myös kiittää kaikkia teitä latuyhdistysaktiiveja ja kunnan liikuntaolosuhteita edistäneitä viranhaltijoita, jotka olette omalta osaltaan mahdollistaneet suomalaiset maailman liikkuvammaksi kansakunnaksi.

Olette tehneet hyvää työtä, jatketaan samaan malliin myös seuraavina vuosina.

Eki Karlsson toiminnanjohtaja

Liikuttaja 2/2012

Tässä numerossa 4 | Teemanumero liikuttajille 5 | Miten saada liikkumattomat liikkumaan?

8 | Retkeilyrakenteiden suunnitteluun

tarjolla näppärä apu

10 | Ulkoiluttajaystävät kävelylenkillä ja nokipannukahveilla

11 | Laavujen kierros liikuttaa Lohjalla Lisäksi 6 | Ajankohtaista 9 | Tutkittu juttu 12 | Tärkeää tietoa yhdistyksille 20 | Alueiden kuulumisia 24 | Suomen Latu kouluttaa

JULKAISIJA: Suomen Latu ry Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6317 liikuttaja@suomenlatu.fi www.suomenlatu.fi/liikuttaja PAINOSMÄÄRÄ: 550 kpl

PÄÄTOIMITTAJA: Johanna Yli-Opas

ILMESTYY: 4 kertaa vuodessa

TOIMITUS JA TAITTO: Minna Ala-Kyyny

PAINOPAIKKA: Julkaisumonistamo Eteläranta

KANSIKUVA: Garmin Suomi Oy

Liikuttaja 2/2012 | 3

Teemanumero liikuttajille Suomen Ladun neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Liikuttaja-lehti lähetään kerran vuodessa myös liikunnan ja ulkoilun tärkeimmälle sidosryhmälle eli kuntapäättäjille ja kuntalaisten hyvinvointia edistäville virkamiehille. Tässä lehdessä on asiaa ulkoilun olosuhteista, liikkumattomuuteen vaikuttavista syistä sekä suomalaisten ulkoilun harrastamisesta. Juoksija-symbolilla merkityt artikkelit on tarkoitettu erityisesti sinulle, joka työskentelet kuntasektorilla. Toivomme, että saat niistä ideoita työhösi ja lisää intoa kuntalaisten liikuttamiseen.

Valtion liikuntaneuvoston kannanotto: Kävely ja pyöräily huomioitava vahvemmin osana yhdyskunta- ja liikennesuunnittelua Valtion liikuntaneuvosto korostaa, että valmistelussa olevassa liikennepoliittisessa selonteossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamiseen. Väestön fyysisen aktiivisuuden lisäämiselle on suuri yhteiskunnallinen tarve.

Periaatetasolla kävelyä ja pyöräilyä arvostetaan niin päättäjien kuin kansalaistenkin keskuudessa. Arvostus ei kuitenkaan konkretisoidu riittävästi kulkutapavalintoja ohjaavissa toimenpiteissä, julkisessa rahoituksessa eikä ihmisten käyttäytymisessä.

Kevyen liikenteen väyliin liittyy merkittäviä jatkuvuuspuutteita ja liian usein pyöräily tapahtuu yhdistetyillä jalankulku- ja pyöräilyväylillä, mistä aiheutuu turvallisuusongelmia.

Pyöräilyn ja kävelyn kehittämisohjelmat ovat toistaiseksi kunnissa harvinaisia. Liikuntaneuvosto painottaa, että yhteiskuntaa tulisi kokonaisvaltaisesti kehittää siten, että ihmisten fyysinen aktiivisuus lisääntyisi koko elämänkaarella – tässä liikennepolitiikalla on merkittävä rooli.

Lue lisää: www.minedu.fi/OPM/Liikunta/ valtion_liikuntaneuvosto/lausunnot.

Metsätalouden menetykset voidaan kompensoida matkailijamäärän kasvulla Metsäntutkimuslaitos on selvittänyt, kuinka paljon matkailijamäärän pitäisi kasvaa, jotta metsätalouden rajoittamisesta aiheutuvat tulonvähennykset korvautuvat matkailusta saatavilla tuloilla. Pohjois-Suomessa tehdyssä tapaustutkimuksessa sovellettiin valtion maalta valitulle kohteelle kolmea vaihtoehtoista metsänkäsittelyä, joissa yhdessä huomioitiin vain puuntuotanto, toisessa vaellusreittien varret jätettiin metsätalouden ulkopuolelle ja kolmannessa huomioitiin vaellusreittien varret ja kaukomaisema.

Jos reittien läheiset alueet jätetään metsätalouden ulkopuolelle, seuraavan 30 vuoden aikana tarvitaan vuosittain 211 matkailijaa lisää, jotta alueesta saatavat tulot säilyvät samoina kuin sen ollessa kokonaan metsätalouskäytössä. http://www.metla.fi/uutiskirje/hyv/201201/uutinen-1.html

4 | Liikuttaja 2/2012

Tarvetta reittiluokittelukoulutukseen tai reittiluokitteluun?

Reittien vaativuusluokittelu on valtakunnallinen, kolmiportainen luokitusjärjestelmä, joka kuvaa ulkoilureitin vaativuutta. Luokat ovat helppo, keskivaativa ja vaativa. Luokka määräytyy reitin pituuskaltevuuden, reittipohjan vaativuuden ja opastuksen tason perusteella. Esimerkiksi helppokin reitti voi olla pitkä, mutta sen on oltava pohjaltaan helppokulkuinen, jyrkkiä mäkiä ei saa olla ja reittimerkkejä on oltava riittävän tiuhaan.

Suosittelemme reittien vaativuusluokittelua paljon käytetyille, lähinnä paikallisessa käytössä oleville reiteille, mutta myös reiteille, joilla on matkailullista vetovoimaa.

Lue lisää reittiluokituksesta: www.suomenlatu.fi/reittiluokittelu. Kysy koulutuksen käyneitä luokittelijoita tai koulutusta Suomen Ladusta Anne Rautiaiselta, anne.rautiainen@suomenlatu.fi.

Esteettömien reittien kriteerit täsmentyvät

Suomen Latu, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry ja Helsinki kaikille -projekti täsmentävät yhteistyössä reittiluokitukseen liittyvien esteettömien reittien kriteerejä. Merkittävin muutos on, että esteettömistä reiteistä kerätään vaativuuden arvioinnin yhteydessä enemmän tietoa ja mittaustuloksia. Riittävä ennakkoinformaatio mahdollistaa reitin sopivuuden arvioimisen paremmin.

Vielä ehdit mukaan paikalliseen ulkoiluasiantuntijoiden verkostoon Kiinnostaako sinua erilaisten ulkoilupaikkojen, kuten ulkoilureittien ja -alueiden kehittäminen ja ulkoilun edunvalvonta? Haluatko olla mukana vaikuttamassa?

Suomen Latu on perustamassa paikallisten ulkoiluolosuhteiden asiantuntijaverkostoa. Verkoston kokoaminen aloitetaan syksyllä 2012. Verkostolaisten tehtävänä on pyrkiä vaikuttamaan paikallisiin ulkoiluolosuhteisiin, kehittää niitä ja ottaa tarvittaessa kantaa päätöksiin.

Suomen Latu tarjoaa verkostoon kuuluville vuosittain koulutusta ja tukea ulkoilun paikallisen edunvalvontatyön taustaksi. Suomen Latu vastaa verkoston asiantuntijoiden kuluista koulutusten ja muiden verkoston toimintaan kuuluvien kulujen osalta.

Oletko sinä hakemamme henkilö? Haluatko lisätietoja verkostosta? Ota yhteyttä Anne Rautiaiseen, anne.rautiainen@suomenlatu.

Miten saada liikkumattomat liikkumaan?

Liikkumattomuus on haaste muuallakin kuin Suomessa. Kolmas Lähde -hankkeen projektipäällikkö Taneli Tiilikainen osallistui maaliskuussa Kööpenhaminassa SportVision -konferenssiin, jossa esiteltiin muun muassa tutkimusta liikunnan vaikutuksesta ihmisten tulotasoon. Liikkumisen määrän nostamiseksi peräänkuulutettiin paikallistason yhteistyötä sekä monipuolisesti erilaisiin toimijoihin satsaamista.

Y

hdysvalloissa tällä hetkellä toimiva taloustieteilijä Stefan Szymanski puhui konferenssissa liikunnan taloudellisista hyödyistä todeten, että sijoitus fyysiseen aktiivisuuteen on paras mahdollinen sijoitus, joka voidaan tehdä kun tarkastellaan panos-tuotos -suhdetta.

Hän esitteli puheenvuorossaan Euroopan laajuista tutkimusta ja sen esiintuomia haasteita: 60 prosenttia ei liiku koskaan tai liikkuu harvoin, vain 12 prosenttia kuuluu urheiluseuraan, 11 prosenttia osallistuu harjoituksiin...

Kuitenkin ainoastaan neljäsosa kansalaisista sanoo, että ei pidä liikunnasta. Kysymys kuuluu, millä keinoin ulkopuolisetkin saadaan mukaan liikuntaan.

Liikunnan harrastamisella on tutkimuksen mukaan taloudellista merkitystä sekä yksilölle itselleen että yhteisölle. Tutkimus osoittaa, että esimerkiksi Saksassa urheilun harrastaminen lisää henkilön tuloja n. 5-10 prosenttia, joka vastaa noin vuoden opiskelua.

Yleinen tyytyväisyys elämään näyttää olevan suhteessa paikallisiin liikkumismahdollisuuksiin: Mitä paremmat liikkumismahdollisuudet, sitä onnellisempia ihmisiä. Myös ympäristön kehittämisellä liikuntaa mahdollistavaan suuntaan sekä kevyen liikenteen tukemisella on selviä myönteisiä vaikutuksia liikkumiseen. Asian toisella puolella ovat vielä liikkumattomuuden kustannukset julkiselle taloudelle.

Szymanski esittää muutamia kannustimia liikkumisen tukemiseksi. Ensinnäkin liikunnan harrastajan pitäisi saada alennuksia terveyspalveluista. Toiseksi liikkumisolosuhteet tulisi integroida yhdyskuntarakenteen sisään siten, että ajankäytön haasteet eivät muodostu ongelmaksi. Lisäksi terveyssektorin ja urheiluorganisaatioiden yhteistyötä täytyy tiivistää sekä kansallisella että EU-tasolla, jotta saadaan parempia tuloksia liikkumattomien liikkumiseen.

Szymanskille esitettiin tiukka kysymys siitä, onko jostakin maasta olemassa sellaista huippuesimerkkiä, jolla pystyttäisiin aukottomasti osoittamaan että valtion satsaukset liikuntaan säästäisivät esim. terveyskustannuksia. Szymanski totesi, ettei ole.

Tämä johtuu siitä, että missään ei ole yli hallintorajojen leikkaavaa ”fyysisen aktiivisuuden” politiikkaa. Silloin ei päästä kiinni liikkumattomiin. Tämä on ajatuksia herättävä kohta Suomeakin ajatellen, jossa eri sektoreiden välistä yhteistyötä on pyritty lisäämään. Suunta näyttää siis oikealta.

Miksi emme liiku?

Useissa puheenvuoroissa käsiteltiin niitä ongelmia, jotka estävät meitä liikkumasta. Näitä ovat hollantilaisen tutkijan Remco Hoekmanin selvityksen mukaan: • Ajanpuute • Ei ole motivaatiota • Liikkuminen on liian kallista • Sää on huono tai on pimeätä • Fyysisistä ongelmista johtuen • Ei ole ketään, jonka kanssa liikkua • Liian raskasta Hollanti oli valittu konferenssiin esimerkkinä maasta, jossa fyysisen aktiivisuuden taso on korkea. Unkari taas oli mukana esimerkkinä maasta, jossa fyysisen aktiivisuuden taso on matala. Meidän kannaltamme merkittävää oli, että Hoekman mainitsi puheenvuorossaan Suomen ja Ruotsin esimerkkeinä maista, joissa

on vielä parempi tilanne kuin heillä, kun katsotaan fyysistä aktiivisuutta ja osallistumista liikuntaan.

Lisää yhteistyötä Hoekman peräänkuulutti paikallistason yhteistyötä liikkumisen määrän nostamiseksi muun muassa sen vuoksi, että kunnat ovat hyviä löytämään vähän liikkuvat, mutta heillä ei ole mahdollisuutta liikuttaa kaikkia. Siihen tarvitaan seurojen apua. Hän kannusti satsaamaan paikallistasoon ja seuroihin, jotka ovat osoittaneet voimansa liikuttajina.

Tämä on osuva huomio myös Suomen tilannetta ajatellen ja antaa selkänojaa käytännölle, jossa satsataan vapaaehtoistoimintaan ja seuroihin. Kun vertailukohdaksi otetaan maa kuten Unkari, jossa vapaaehtoistoiminta ei ole arvossaan, on ihmisten osallistuminen liikuntaan vähäistä.

Hoekman myös kehotti satsaamaan monipuolisesti erilaisiin toimijoihin, koska nämä tavoittavat eri ryhmiä. Tämä tukee myös sitä käsitystä, että liikuntapuolellakaan ei kannata satsata vain muutamaan valtalajiin.

Teksti: Taneli Tiilikainen, LUM 7/12, SLU.fi.

Liikuttaja 2/2012 | 5

Ajankohtaista

MESSUILLE Tunturilatu, Riihilatu & Suomen Latu ovat Erämessuilla Riihimäellä 7.-10.6. Osastollamme U56 on teemana ”Vaeltajan leiri”. Perjantaina 8.6. on paikalla asiantuntija Anne Rautiainen Suomen Ladusta, jolta voit kysyä mm. jokamiehenoikeuksista.

Tervetuloa kylään! Lisätietoja: paivi. purola(at)suomenlatu.fi, www.riihimaenmessut.fi

MARKKINOINTIMATERIAALIA Suomen Ladulla on hyvää tapahtumamarkkinointija jäsenhankintamateriaalia, joka helpottaa työtänne, kun olette esittelemässä latutoimintaa erilaisissa tapahtumissa, tilaisuuksissa, messuilla, markkinoilla, toreilla yms.

Onko Sinun yhdistyksesi menossa tapahtumaan? Ole yhteydessä! Tilaa meiltä materiaalia. Lisätietoja: Päivi Purola, paivi.purola@ suomenlatu.fi tai puh. 044 722 6311.

MEGA FINLAND 2012 Suuri, kohtaamisilla ja elämyksillä täytetty geokätköilijöiden Mega-event järjestetään tänä vuonna toista kertaa Suomessa. Turun Mega Finland 2012 järjestetään 3.-5.8.2012 Turussa pääosin Kupittaan urheiluhallilla ja sen lähiympäristössä. Paikalle odotellaan noin 2000 geokätköilijää ympäri maailman. Ohjelma, rekisteröinti ym. aukeavat pian osoitteessa http://megafinland.fi.

PERHELIIKUNTAVINKKEJÄ Suomen Ladun lasten ja nuorten toimikunta haluaa tukea jäsenyhdistysten lasten ja perheiden toimintaa. Toimikunta julkaisee perheliikuntakirjeen kahdesti vuodessa tänä ja ensi vuonna. Kirje sisältää helposti toteutettavia vinkkejä perheliikuntaan ja se lähetetään yhdistysten puheenjohtajille ja lasten, nuorten ja perheiden toiminnan vastaaville. Lisäksi kirje on luettavissa osoitteessa ketju. suomenlatu.fi.

6 | Liikuttaja 2/2012

Ulkoilukalenteri 2013

Ilmoita kunnan ja yhdistyksen tapahtumat!

Suomen Ladun perinteinen Ulkoilukalenteri ilmestyy taas lokakuussa. Suomen Ladun jäsenyhdistykset saavat tapahtumailmoituksensa Ulkoilukalenteriin veloituksetta. Muilta perimme pienen maksun ilmoituksesta. Ilmoitushinnat ja lisätiedot löydät Suomen Ladun kotisivuilta.

Ulkoilukalenterin painosmäärä on 52 000, joten kalenteri on mainio tapa saada näkyvyyttä ulkoilutapahtumille.

Ilmoitukset tulee lähettää viimeistään 28.9.2012 osoitteeseen ulkoilukalenteri@suomenlatu.fi. Suomen Latu varaa oikeuden olla julkaisematta tapahtumailmoitusta. Lisätietoja www. suomenlatu.fi/ulkoilukalenteri Vuoden 2013 seinäkalenteria koristavat Laura Valojärven upeat Metsämörri-aiheiset kuvitukset. Kalenteri sisältää tuttuun tapaan myös tiedot ulkoilu- ja liikuntatapahtumista, vinkkejä ulkoiluun ja retkeilyyn, kuntoilupäiväkirjan sekä palveluhakemiston.

Kalenterista saaduilla vapaaehtoisilla lahjoituksilla edistetään suomenkielistä metsämörritoimintaa, joka täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Vuonna 2013 metsämörritoiminnan kehittämistä jatketaan erityisesti alakouluikäisten Metsävaeltajat-toiminnassa.

Metsämörri on Suomen suosituin lasten ympäristökasvatuksen ja luontoliikunnan menetelmä. Suomen Latu on kouluttanut yli 10 000 metsämörriohjaajaa. Vuosittain noin 50 000 lasta liikkuu luonnossa Metsämörrin kanssa.

SUOMEN LADUN LEIRIPÄIVIEN osallistujamäärä on ollut selvästi laskeva jo usean vuoden ajan. Voimakkaasta ja uudenlaisestakin markkinointipanostuksesta huolimatta viimeiset positiivisella tuotolla järjestetyt päivät ovat vuodelta 2008. Valtakunnallisten tapahtumien työryhmä on esittänyt ja Suomen Ladun hallitus on kokouksessaan 20.4. hyväksynyt, että mikäli 28.6. 2012 mennessä ei ole ilmaantunut järjestäjää vuoden 2013 Leiripäiville, ei niitä vuonna 2013 järjestetä lainkaan.

Kun kuluvan vuoden Leiripäivien jälkeen järjestäjä löytyy, toivotaan että päivät järjestetään kaikin puolin uudella tavalla. Vuoden 2014 päivät eivät ole Leiripäivät vaan esim. Latufestarit tai SL Kesäpäivät tms, joissa on selvä muutos vanhaan aina nimeä myöten.

Tämän vuoden Leiripäivät Enonkoskella 29.6.-1.7. eivät ole ihan perinteiset Leiripäivät. Samassa yhteydessä vietetään Kalamarkkinoita. Lisäksi kuluva vuosi on Enonkosken kunnan 130- vuotisjuhlavuosi. Lisätietoa ohjelmasta sivuilta www.suomenlatu. org/leiripaivat, missä voi myös ilmoittautua kilpailuihin.

Yhdistysten tapahtumia tuetaan myös 2013 Tänä vuonna Suomen Ladun erityisenä painopisteenä on tukea sen jäsenyhdistysten vahvaa paikallistoimintaa. Kevätliittokokous päätti, että tämä painopiste jatkuu myös ensi vuonna.

Yksi tärkeä toimintatapa on kymmenelle paikalliselle tapahtumalle suunnattu tuki keskustoimistolta (katso Liikuttaja 1/2012).

Kysyimme tämän vuoden tapahtumien järjestäjiltä, millaista tukea he toivovat ja pyrimme sen mukaan suuntaamaan tukemme. Useimmat halusivat apua tapahtuman markkinointiin ja sitä Suomen Latu voi tarjota eri medioiden välityksellä (verkkosivut, Facebook-ryhmä, tapahtumakalenteri, toimittajakontaktit, Uutiskirje, Liikuttaja-lehti, Latu & Polku). Usein toiveena oli myös Suomen Ladun edustajan osallistuminen tapahtumaan. Jäsenhankintaan toivottiin tukea ja moniin tapahtumiin toivottiin myös osallistujien kesken arvottavia palkintoja sekä jaettavaa materiaalia. Joissakin tapauksissa Suomen Latu voi tukea tapahtumaa myös taloudellisesti.

Ensi vuoden tapahtumia kartoitetaan nyt. Jos yhdistyksenne haluaa tuettavien tapahtumien joukkoon vuonna 2013, niin lähettäkää viestiä Päivi Purolalle Suomen Latuun (paivi. purola@suomenlatu.fi) ja kertokaa omasta tapahtumastanne lyhyesti. Valitsemme tuettavat tapahtumat niin, että ne tulevat mukaan vuoden 2013 toimintasuunnitelmaan. Tuettavia tapahtumia valitaan eri puolilta Suomea ja tapahtuman minimiosallistujamäärä on 100 henkilöä.

MAKSUTON POLKU-KOULUTUS Kolmas lähde käynnistää syyskuussa 2012 maksuttoman Polku II -koulutuksen, joka tuo samaan pöytään sekä yhdistysten että kuntien toimijat. Mukana on yhdistysten ja kuntien yhteistä työskentelyä sekä osioita, joissa kehitetään yksinomaan yhdistysten palvelutoimintaa. ”Yhdistyksille koulutus antaa mahdollisuuden päästä keskeisen yhteistyökumppanin, eli kunnan, kanssa vuoropuheluun”, kertoo koulutuksen suunnittelija Nelli Koivisto. ”Sen lisäksi osallistujat saavat räätälöityä sparraustukea oman yhdistyksensä palvelutoiminnan kehittämiseen, asiantuntijaluentoja sekä uusia verkostoja. Tällaista kokonaisuutta saa harvoin maksutta mistään”, Koivisto korostaa.

Kunnille koulutus antaa konkreettisia esimerkkejä tuloksellisesta yhteistyöstä yhdistysten kanssa. ”Kunnat joutuvat jossain määrin karsimaan omaa palvelutuotantoaan, ja yhdistyksillä löytyy tähän ratkaisuksi vahvaa osaamista. Kuntien edustajat tulevat saamaan koulutuksessa konkreettisia esimerkkejä toimivista kumppanuusmalleista yhdistysten kanssa.”

TYÖRYHMÄÄN Tiuhti ja Viuhti tulenteossa.. Hemulin kasvikoulu.. Nuuskamuikkusen nuotiolaulut.. Saavatko nämä mielikuvat pääsi pulppuamaan ideoita? Muumien hiihtokoulu laajentui viime vuonna lumikenkäilyyn. Nyt toimintaa laajennetaan ympärivuotiseksi retkeilyn merkeissä.

Kokoamme työryhmää suunnittelemaan sisältöä Muumien retkeilykoulua varten ja asiantuntijuuttasi kaivataan. Tule mukaan rakentamaan lapsille innostava kokonaisuus, jonka avulla erätaitoihin ja luontoliikuntaan tutustuminen sujuu kuin leikki!

Vapaamuotoiset hakemukset 1.8.2012 mennessä Tiialle, tiia.eskelinen@suomenlatu.fi. Lisätietoja www.suomenlatu.fi/lapset. www.kolmaslahde.fi/ ajankohtaista/201-ely-selvitys Osoitteesta löytyy tietoa maamme elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) osaamisen kehittämiseen ja rahoitukseen liittyvistä palveluista sekä siitä miten ne ovat yhdistysmuotoisten toimijoiden käytettävissä.

Yhdistykset: Lisätiedot ja haku koulutukseen 31.5. mennessä Kunnat: Lisätiedot ja ilmoittautuminen koulutukseen 31.5. mennessä www.kolmaslahde.fi/koulutusta

&

AJANKOHTAISET JÄSENEDUT KARTTAKESKUS Tilaa nyt kartat kesän retkille! Suomen Ladun jäsenet saavat 10-15 % alennuksen Karttakeskuksen nettikaupan karttatuotteista (mm. ulkoilu- ja retkeilykartat, maastokartat, CDRom-kartat).

KANSAINVÄLINEN LEIRINTÄKORTTI Kesälomamatka jo suunnitteilla? Muista, että Suomen Ladun jäsenenä saat kansainvälisen leirintäkortin Autoliitosta jäsenhintaan. Kortti on ostettavissa vain Autoliiton, SF Caravanin ja Suomen Ladun jäsenille. Leirintäkortilla saa yleensä alennusta leirinnästä ja kortin voi jättää pantiksi passin tai henkilökortin sijasta.

Ajankohtainen lista jäseneduista ja ohjeet jäsenetujen saamiseksi osoitteessa www.suomenlatu.fi/jasenedut.

Liikuttaja 2/2012 | 7

Teksti: Tapani Eskola, Metsähallitus, luontopalvelut Kuva: Suomen Latu/Antero Aaltonen

Retkeilyrakenteiden suunnitteluun tarjolla näppärä apu Metsähallitus teki omaan käyttöönsä 90-luvun alussa piirustuskokoelman, johon koottiin hyväksi havaitut mallirakenteet ja suunniteltiin koko joukko uusia. Näin haluttiin saada alueillemme kestäviä, luontoon hyvin istuvia rakenteita. Yhtenäisellä linjalla luotiin myös pohja valtakunnalliselle kehittämiselle (mm. maasto-opasteille).

Nyt olemme uudistaneet piirustuskokoelman kokoelman kaikkien käyttöön. Se löytyy netistä www.metsa.fi\retkeilyrakenteet. Kokoelman avoimella käytöllä on tavoitteena osaltaan parantaa maastorakentamisen laatua tarjoamalla hyväksi havaittuja rakenteita kuvien ja piirustusten kera. Näin rakenteiden arviointi ja soveltuvuus omaan käyttöön on hyvin katsottavissa.

Myös rakentamisen mahdollisen luvanvaraisuus on helposti arvioitavissa.

Paljon kiitosta saanut piirre kokoelmassa on arvio kustannuksista. Erilaisissa EU-hankkeissa ym. ohjelmissa on ollut vaikeata arvioida syntyviä kustannuksia. Piirustuskokoelmassa on lähtökohdaksi otettu rakentamisen ammattilaisen toteutuksella ja ostotarvikkein syntyvät rakennuskustannukset. Tämä antaa yhden mittapuun arvioida kustannuksia, vaikka käytännön toteutus vaihteleekin erittäin paljon. Rakenteet voidaan toteuttaa paikalla saatavasta omasta materiaalista talkoovoimin, ja tällöin kustannukset ovat tietysti aivan toiset. Käyttämämme tapa antaa kustannusten suuruusluokan, joka on sovellettavissa useimmiten julkiseen rakentamiseen.

8 | Liikuttaja 2/2012

Vanhaa kokoelmaa tarkastellessamme huomasimme, että joitakin rakenteita oli runsaasti, toisia taas puuttui. Erityisesti kaipaamme isommille ryhmille suunniteltuja kohteita, sillä nyt kokoelman rakenteet ovat melkoisen erähenkisiä, mutta esimerkiksi bussiryhmän taukopaikaksi soveltuvasta toimivasta rakenteesta ei ole vielä piirustusta, vain hyvä idea valmiina! Samoin sillat, portaat ym. erikoisrakenteet ovat vähän esillä. Kuitenkin ne ovat usein kustannuksiltaan kalliita, ja niiden kestävyys- ja turvallisuuskysymyksissä on paljon huomioitavaa.

Olemme saaneet jo jonkin verran palautetta piirustuksista.

Nämä ovat olleet pieniä parannusehdotuksia kokoelmassa esitettyihin tai omia hyväksi havaittuja rakennelmia. Tämä on yksi avoimen kokoelman keskeisistä tavoitteista: saada hyväksi havaitut ideat käyttöön ja kehityksen pyöriksi. Rakennusmestari Pasi Ikonen tutkii saapuneet ideat ja täydentää kokoelmaa tilanteen mukaan. Metsähallitus ei korvaa lähetettyjä ideoita rahallisesti, ”palkkana” tarjotaan mahdollisuutta olla mukana viemässä kehitystä eteenpäin. Tarkemmat ohjeet kokoelman käytöstä ja ideoiden antamisesta löydät kokoelman sivuilta.

Retkeilyrakenteiden piirustuskokoelma on nyt syntynyt kaikkien käyttöön. Annetaan sen kehittyä monipuoliseksi kaikkia palvelevaksi suunnan näyttäjäksi retkeilyn olosuhteiden parantamiseen!

Tutkittu juttu Tällä palstalla kerrotaan mielenkiintoisista ja ajankohtaisista tutkimuksista, hyvistä käytännöistä ja suosituksista, jotka liittyvät ulkoiluun, ulkoilun terveysvaikutuksiin, ulkoilun edistämiseen ja olosuhteisiin sekä yhdistystoimintaan. Kaikki palstan jutut julkaistaan myös Suomen Ladun kotisivuilla. Sieltä löydät artikkelit ja tutkimukset, joihin jutut pohjautuvat. > www.suomenlatu.fi/tutkittua

Teksti: Tuija Sievänen, vanhempi tutkija ja Marjo Neuvonen, tutkija, Metsäntutkimuslaitos Kuva: Metla/Erkki Oksanen

Suomalaisten ulkoilutavoissa muutoksia S

uomen Ladun innoittamana sauvakävelyä harrastaa jo reilu neljännes työikäisistä suomalaisista. Myös retkeily ja erävaellus ovat kasvattaneet harrastajamääriään, sillä nyt joka kymmenes suomalainen ilmoittaa tehneensä vuoden aikana vähintään yhden yöpymisen sisältävän patikointiretken tai erävaelluksen. Myös eri tahojen järjestämiin ulkoilutapahtumiin ja retkiin osallistutaan aiempaa useammin, joskin osallistujien määrä on edelleen melko pieni, noin 5 % suomalaisista aikuisista.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana suhteellisesti eniten suosiotaan ovat kasvattaneet retkiluistelu, juoksulenkkeily ja taitolajeista mm. kalliokiipeily ja golf. Suosiotaan ovat lisänneet myös perinteisemmät ulkoiluharrastukset, kuten mökkeily, pienpuiden keräily ja pilkkominen, telttailu maastossa, luonnon nähtävyyksien katselu, lintuharrastus ja vapaa-ajan metsätyö.

Suomalaisesta aikuisväestöstä 96 % harrastaa ulkoilua.

Verrattuna kymmenen vuoden takaiseen, jolloin vanhimman ikäryhmän (65–74 -vuotiaiden) osallistumisosuus oli 88 %, nyt yhä useampi (91 %) ikääntyvistä osallistuu ulkoiluun.

Nuorten ulkoiluaktiivisuus on pysynyt ennallaan. Ulkoilukertoja kertyy keskimäärin 170 kertaa vuodessa eli keskimäärin 2–3 kertaa viikossa.

Kaikkien väestöryhmien ulkoilutavat ovat monipuolistuneet, sillä nyt suomalaisilla on keskimäärin useampia ulkoiluharrastuksia kuin kymmenen vuotta sitten. Suomalaisista noin 43 % tekee yhden tai useamman luontomatkan vuoden aikana ja keskimäärin tehdään kahdeksan luontomatkaa vuoden mittaan. Luontomatkapäiviä kertyy keskimäärin yhteensä 25. Eniten luontomatkoja tehdään mökkeilyn sekä hiihdon tai laskettelun vuoksi, mutta patikointi- ja eräretket ovat kolmanneksi suosituin luontomatkan tarkoitus.

tarkastellaan uusien ulkoilutilastojen keskeisiä tuloksia sekä vertaillaan niitä kymmenen vuotta sitten saatuihin tuloksiin.

Raportti löytyy osoitteesta www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp212.htm. Metlan Ulkoilutilastot 2010 tarjoavat runsaasti numerotietoa ja löytyvät osoitteesta: www.metla.fi/metinfo/monikaytto/lvvi/index.htm.

Lisätietoja: Tuija Sievänen, tuija.sievanen@metla.fi, puh.

040 801 5269.

Miten tutkittiin Ulkoilussa tapahtuvia muutoksia raportoidaan ensimmäistä kertaa systemaattisesti. Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) -tutkimus on seurantatutkimus, jonka ensimmäinen aineistonkeruu toteutettiin 1998–2000 ja toisen kerran 2009–2010. Uudessa tutkimuksessa mitattiin lähes 9 000 iältään 15–74-vuotiaan suomalaisen ulkoilun harrastamista. Raportissa ’Luonnon virkistyskäyttö 2010’

Liikuttaja 2/2012 | 9

Ulkoiluttajaystävät kävelylenkillä ja nokipannukahveilla A

uringonpaiste, lintujen laulu ja huuliharppumusiikki kutsuivat Taruvuoren vanhustentalon asukkaita ulkoilemaan torstaina 3.5. Mäntyharjussa.

Ulkoiluttajaystäviksi Mäntyharjun kansalaisopiston kurssilta tänä keväänä valmistuneet 8 henkilöä tutustuivat Taruvuoren vanhustentalon asukkaisiin ja lähtivät heidän kanssaan kävelylenkille tai ulkoilemaan.

Kevään kurssilla oli kartoitettu lähistön ulkoilureittejä ja ikäihmisiä kiinnostavia käyntikohteita. Avuksi tarvittaisiin ulkoiluttajaystäviä. Toukokuun tapahtuma oli kurssilaisten toivoma.

Opettaja ja ulkoiluttajaystäväkouluttaja Anni-Sirkku Askola ohjasi alkuverryttelyn ja ohjeisti Taruvuoren ulkojumpparyhmän vakituisen kävijän Jouko Honkasen vetämän ryhmän kävelylenkille lähtijät. Toiset ulkoilijat seurasivat linnunpönttöjen ripustamista lähipuihin. Mäntyharjun Reissupolku oli varustautunut tähän pitkillä tikapuilla ja taitavilla kiipeilijöillä. Nyt on Taruvuoren vanhuksilla ulkoillessa mielenkiintoista seurattavaa koko kesäksi.

Reissupolun Tapio Sinkko ja Taisto Lustig ovat tottuneita nokipannukahvin keittäjiä. Iloinen joukko pihalla houkutteli muitakin vanhuksia ulos katsomaan tarkemmin mistä on kysymys, tutustumaan toisiinsa ja nauttimaan nokipannukahveista ja isännöintiyhtiön tarjoamista pullista. ”Tämä on mukavaa, ihanaa, että meillekin järjestetään tällaista”, kaikui kuin yhdestä suusta.

Huuliharpisti Raimo Pennasen soittimesta lähtivät niin kevätlaulut kuin marssisävelmätkin. Ulkoilijat sanoivat, että tämä panee jalat vipajamaan. Tutut melodiat saivat monet laulamaan.

Kesän suunnitelmissa on käynti esteettömällä Immun luontopolulla kirkon lähettyvillä ja syksyllä osallistutaan Vie vanhus ulos -kampanjaan. ”Tämä on helppo muistaa, siis lokakuusta loppiaiseen”, sanoi Katri Termonen.

Lähes 70 henkeä oli mukana tässä iloisessa ja mukavassa tapahtumassa. Tilaisuuden järjestivät Mäntyharjun kansalaisopisto, Mäntyharjun Reissupolku ja Kotihoito.

Teksti: Anneli Suomalainen-Hiivala, kansalaisopiston rehtori ja ulkoiluttajaystäväkouluttaja

Ulkona liikkuminen vaikeutuu monella 75 – 80 vuoden iässä. Syinä voivat olla heikentynyt lihasvoima ja tasapaino sekä ympäristön haasteet. Moni pelkää kaatumista. Ulkoilun loppuminen ennustaa lyhyessä ajassa turvautumista koti- tai laitoshoitoon.

Ulkoiluystävän puute jättää iäkkään ihmisen kotinsa vangiksi. Yksin ei uskalla lähteä ulos. Asia on ratkaistavissa helposti: Sinäkin voit tarjota ikäihmiselle turvallista ulkoiluseuraa. Kävelykyky säilyy kävelemällä!

Vie vanhus ulos -kampanjalla edistetään niiden ikäihmisten ulkoilua, jotka tarvitsevat apua ulkoillakseen turvallisesti. Kuka tahansa meistä voi ilmaista välittämistään ja arvostustaan viemällä oman vanhuksensa tai iäkkään naapurinsa ulos.

Myös palvelutaloista voi tiedustella ulkoiluystävän tarvetta.

Kampanja käynnistyy seuraavan kerran valtakunnallisena iäkkäiden ulkoilupäivänä 4.10.2012.

www.vievanhusulos.fi

10 | Liikuttaja 2/2012

Laavujen kierros liikuttaa Lohjalla Laavujen Kierros -tapahtumasarja sai alkunsa syksyllä 2009. Konsepti on ollut hyvin yksinkertainen. Syksyisenä sunnuntaipäivänä kello 11 ja 13 välillä laavulla loimuaa tuli ja ihmisille tarjotaan makkaraa ja mehua. Pysäköintialueilta laavuille kulkevat hyvin opastetut ja vaihtelevat maastoreitit, joita pitkin ihmiset patikoivat laavuille. Takaisin kuljetaan yleensä eri reittiä pitkin.

Syksyyn sisältyy aina neljä osatapahtumaa, kaikki eri laavuilla. Ensimmäinen tapahtuma järjestetään syyskuun puolessavälissä ja viimeinen marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Näin kävijät saavat kokea koko länsiuusmaalaisen luonnon koko syksyisessä kirjossaan.

Kävijät keräävät merkintöjä Laavupasseihinsa, joka motivoi käymään mahdollisim-

KUVA

man monessa osatapahtumassa. Yksittäiset tapahtumat ovat keränneet viidestäsadasta runsaaseen tuhanteen kävijää.

Allekirjoittanut asui perheineen Itävallassa Tirolin vuorilla lähes seitsemän vuoden ajan. Sunnuntaipäiviemme ohjelmaan kuului paikallisten tavoin patikointi vuorten rinteillä.

Ihailin aina itävaltalaisten nautinnollista ja välitöntä suhtautumista luonnossa liikkumiseen.

Liikkeellä oltiin useamman sukupolven voimin, ilman sykemittareita ja kilometritavoitteita, aina hymy huulilla ja kanssaliikkujia tervehtien. Vuorilla istahdettiin vuoristomajoille syömään ja juomaan, ihailemaan upeaa luontoa ja nauttimaan toisten ihmisten seurasta.

Palatessamme Suomeen ja aloittaessani työni Lohjan Liikuntakeskuksessa jäin kaipaamaan näitä itävaltalaisia sunnuntaipäiviä. Mie-

tin, että eikö upeasta lohjalaisluonnostakin voisia nauttia perheen kanssa samalla muitakin ihmisiä tavaten. Grillatessamme perheeni kanssa makkaraa Liessaaren laavulla sain idean Laavujen Kierroksesta.

Jo ensimmäinen osatapahtuma samaisella Liessaaren laavulla oli menestys. Olimme varanneet optimistisesti tapahtumaan parisataa makkaraa ja pillimehua. Tarjottavat loppuivat kuitenkin jo ennen virallista alkamisaikaa.

Väki siis ryntäsi paikalle. Onneksi yhteistyökumppaneillamme ei mennyt sormi suuhun, vaan talkooväki alkoi loihtia makkaroita kioskeilta ja huoltoasemilta.

Yhteistyökumppanit ovat koko tapahtuman avain. Lohjan Liikuntakeskuksella on ollut onni saadessaan mukaan monialaisen sekä erittäin motivoituneen ja sitoutuneen tekijäporukan.

Alusta alkaen mukana on lohjalainen suunnistusseura Hiidenkiertäjät. He ovat vastanneet suuresta osasta käytännön järjestelyistä ja luoneet toimintamallin siitä kuinka tällainen tapahtuma toteutetaan. Viime vuonna mukaan tuli hiidenkiertäjien tueksi Lohjan seudun Latu ry. Myös Kisakallion urheiluopisto opiskelijoineen on ollut mukana tapahtuman alusta asti.

Paikallinen yrityselämä jäteyhtiöstä paikalliseen osuuskauppaan on ollut mukana järjestelyissä. Lähes korvaamaton kumppani on ollut paikallinen valtalehti. Lehden avulla tieto tapahtumasta on levinnyt kulovalkean lailla Lohjan lähiympäristöön.

Lohjan kaupungin kulttuuritoimi on musisoinnin ja näyttelyiden myötä tuonut myös kulttuuritarjontaa tapahtumiin.

Laavujen Kierros-tapahtumasarja jatkuu taas tulevana syksynä lohjalaisilla laavuilla.

Toivotankin kaikki tervetulleeksi tutustumaan erinomaiseen konseptiin ja upeaan lohjalaisluontoon. Lisätietoja: www.laavujenkierros.fi.

Teksti: Jukka Vienonen, toimitusjohtaja, Lohjan Liikuntakeskus Oy

Liikuttaja 2/2012 | 11

TÄRKEÄÄ TIETOA YHDISTYKSILLE

Kevätliittokokouksen päätöksiä ja palkittuja

Suomen Ladun kevätliittokokouksessa 22.4.

Siuntion Hyvinvointikeskuksessa tehtiin perinteisten kevätkokouspäätösten lisäksi seuraavat päätökset: Jäsenmaksun korotus vuodelle 2013, jolloin Suomen Latu ry:n osuus vuoden 2013 jäsenmaksuista on: 1. Henkilöjäsen 14,50 euroa 2. Perhejäsenyys 22,00 euroa 3. Nuorisojäsen alle 19 v. 8,00 euroa 4. Rinnakkaisjäsen 8,00 euroa 5. Yhteisöhenkilöjäsen 14,50 euroa 6. Suoraan liittyneet 46,00 euroa 7. Kannatusjäsenmaksu 300,00 euroa Yhdessä-teemaa jatketaan myös ensi vuonna. Käytännön toimenpiteinä järjestetään mm. pyöräilypäivä, geokätköily (latumiitit) sekä perinteiset talviuintikauden avajaiset. Näiden päivien päivämäärät täsmentyvät lähiaikoina.

Tämän vuoden alussa aloitetut yhdistyskäynnit jatkuvat. Tarkoitus on vierailla kaikkien yhdistysten luona seuraavan viiden vuoden aikana. Samalla jatketaan myös Yhdistys nousukuntoon -hanketta, jossa yhdistykset yhdessä vertaislatulaisten opastuksella kehittävät toimintaansa entistä paremmaksi. Näitä vertaislatulaisia on koulutettu seitsemän mutta uusia vertaisia tarvitaan etenkin Oulun ja Lapin latualueelle. Lisätietoa vierailuista ja hankkeesta saa Johanna Yli-Oppaalta.

Ajankohtaisissa asioissa kerrottiin mm. kuluvan vuoden talousarvion päivityksestä, käynnissä olevista Ankkuri -koulutuksista sekä 1.7. voimaan astuvasta Ankkuri-hinnastosta ja Ankkurin tietoturva-asioista. Uu-

distuneen Ketjun eli entisen SLWEB:n eli toimintaideaa esiteltiin ja kaikkien yhdistysten toivottiin ottavan sen käyttöön osoitteessa http://ketju.suomenlatu.fi. Tunnuksia palveluun saa Johanna Yli-Oppaalta.

Member Gets Member jäsenhankintakampanja on pyörähtänyt käyntiin. Sen tavoitteena on 1000 uutta jäsentä. Kampanja jatkuu talveen 2013 saakka. Yhdistykset voivat tilata omille nettisivuilleen kampanja-bannerin osoitteesta niko.ala-opas@suomenlatu.fi.

Myös Suomen Ladun tuki latuyhdistysten paikallisiin tapahtumiin jatkuu ensi vuonna. Kiinnostuneet yhdistykset voivat ilmoittaa halukkuudestaan jo nyt (ks. juttu sivulla xx).

Akumajan & Harjuntuvan varauskäytännöt tulevat muuttumaan. Vuoden 2013 varaustoiveet pyydetään etukäteen (30.9. mennessä), jonka jälkeen SL toimisto vahvistaa varaukset 15.10. mennessä.

Ylläskartanosta kerrottiin, että Suomen Ladun hallitus on tehnyt päätöksen sen myymisestä. Asiasta on myös liittokokouksen hyväksyntä. Juuri nyt ei kuitenkaan ole oikea aika, sillä Ylläksen alueella on kysyntää asuinrakennuksille kaivostoiminnan käynnistyessä. Vaihtoehtona on vuokrata kohde kokonaisuudessa tai erikseen. Kohteesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä toiminnanjohtaja Eki Karlssoniin.

Kevätliittokokouksessa 2012 esitetyt diat Yhdessä-teemasta sekä Suomen Ladun ajankohtaisista asioista löytyvät kokonaisuudessa Ketjusta kohdasta SL aineistopankki.

Timo Tulosmaa, Tunturilatu

PALKITUT

Suomen Ladun kevätliittokokouksessa palkittiin Vuoden Vetäjä, vuoden maastohiihdättäjä ja vuoden nuorisotoiminnan edistäjä. Lisäksi OKM:n ansioristin sai Jyrki Aaltonen.

Jyrki Aaltonen, Raision RInkka, palkittiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä ansioristillä 40 vuoden mittaisesta aktiivisesta toiminnasta liikunnan ja ulkoilun hyväksi.

"Aaltonen on monipuolinen tekijä ja vaikuttaja niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla", perusteluissa todetaan.

Vuoden Vetäjäksi valittin Joensuun Ladun puheenjohtaja Eero Oura. Oura on kehittänyt paikallistoimintaa monella tavalla ja saanut sekä aktiivien että jäsenien määrän kasvuun Joensuun Ladussa. Eero on Joensuussa pidetty retkien ja vaellusiltojen vetäjä.

Vuoden maastohiihdättäjäksi valittiin Tunturilatu ry, joka lukuisine kerhoineen hiihdättää ison määrän hiihtäjiä vuosittain. Tunturilatu järjestää joka vuosi myös useita hiihtotapahtumia.

Iisalmen Latu ry palkittiin pitkäjänteisestä Metsämörritoiminnan toteuttamisesta nuoritoiminnan edistäjänä.

Jyrki Aaltonen

Eero Oura

12 | Liikuttaja 2/2012

Kyllikki Rytkönen, Iisalmen Latu

Kaikki lapset metsään!

Kaikki lapset metsään! -teema johdatti liittokokousväkeä lasten luontoliikunnan maailmaan Itseoikeutettuna johtohahmona liittokokouksessa oli Metsämörri, joka on ollut 20 vuotta Suomen Ladun lastentoiminnan peruspilari. Lauantaiaamupäivällä Arja Laiho kertoi Rauman Ladun metsämörritoiminnasta ja iltapäivällä liikuimme Metsämörrin polulla ja tapasimme itse Metsämörrinkin.

Tutuiksi tuli myös järjestön muukin lastentoiminta, kuten lumikenkäilyyn ja retkeilyyn laajentuva Muumien ulkoilukoulu.

Nykypäivän lasten maailmaan johdatti syvällisemmin omassa alustuspuheenvuorossaan Päivi Anttonen Pääkaupunkiseudun Partiolaisista. Liittokokousväki sai todeta maailman muuttuneen sitten oman lapsuusajan ja koki useita ahaa-elämyksiä lasten liikuttajina.

Käytännön kokemuksia lasten luontoliikunnasta saatiin vielä kuulla toiminnanjohtaja Eki Karlssonin johtamassa paneelikeskustelussa. Päivi Anttosen lisäksi osallistujina olivat Helena Kempas Karhulan Ladusta, Virpi Jylhä Luonnossa liikkuen ry:stä ja Hannu Backman Tiirismaan Ladusta.

Lasten luontoliikunnan teema sai todella positiivisen vastaanoton. Moni yhdistys

innostui aiheesta toden teolla ja nekin, jotka eivät lasten toimintaa omassa yhdistyksessä toteuta, koki teeman mielekkääksi.

Erityinen kiitos järjestelyistä kuuluu Metsämörriohjaajat ry:lle sekä lasten ja nuorten toimikunnalle!

Päivi Antsa Anttosen liittopäivillä leikittämä Kaikuleikki 1. Löysin siemenen (pidetään siementä hyppysissä) 2. Laitoin sen maahan (kumarrutaan ja asetetaan maahan) 3. Aurinko paistoi (isot kaaret käsillä) 4. Sade peitti maan (sormia heilutellen ripotellaan maahan) 5. Se kasvoi, se kasvoi, se kasvoi, se kasvoi... (venytään pykälä kerrallaan ylöspäin pituutta osoittaen) 6. Mikä se on? (ihmetellään kädet lanteilla) 7. Auringonkukka, auringonkukka, auringonkukka... (hypitään ympäri käsiä heilutellen ja iloisesti rallatellen) Leikkiä voi toistaa ja tuunata esim. ensin hiljaa ja pienesti aloittaen sitten muutama kerta peräkkäin toistaen - liikkeitä ja ääntä kerta kerralta kasvattaen.

Voit leikkiä myös ensin "runollisen version" herkästi ja kauniisti. Sitten jatkoksi "jätkäversion" vähän riehuen ja isotellen. Homma voi maustaa mm. "siihen lensi perhonen" ym. osuuksilla.

Suomen Ladun jäsenpalvelu Jäsentietojen muutokset voi tehdä: • jasenpalvelu@suomenlatu.fi • puh. 044 722 6301 • www.suomenlatu.fi/palvelukortti • Latu & Polku -lehden palvelukortilla Osoitteenmuutokset päivittyvät jäsenrekisteriin Itellan kautta.

Huomioittehan seuraavan: Kun jäsenmaksu on maksettu, jäsenyys on hyväksytty, jolloin yhdistystä tai jäsenlajia ei voi vaihtaa kesken kauden. Jäsenmaksun maksamatta jättäminen ei automaattisesti päätä jäsenyyttä.

huhti- toukokuun 2012 aikana. Viimeinen koulutus keväällä on 26.5. Kaikkiaan 128 yhdistyksen käyttäjillä on nyt mahdollisuus selailla ja tulostaa omien jäsenten tietoja saamillaan tunnuksilla.

Jos yhdistyksenne ei vielä ole nimennyt käyttäjiä, se kannattaa tehdä nyt, koska maksullisten lisäpalvelujen hinnat muuttuvat 1.7.2012 alkaen. Kun olet käyttäjä, voit tehdä jäsenlistaukset maksutta ja milloin vain niitä tarvitset. Allekirjoitettua käyttösopimusta vastaan luovutamme tunnukset ja ohjeen Ankkurin käyttöön.

Jäsenyhdistysten maksulliset jäsenrekisteripalvelut Uusi hinnasto 1.7.2012 alkaen Palvelu Uusi hinta omilla Uusi hinta 1.7. alk.

Vanha hinta Ankkuritunnuksilla palveluna palveluna

Maksumuistutukset: Maksumuistutukset on lähetetty maaliskuussa sekä toukokuussa, jonka eräpäivä oli 16.5.2012 Latu & Polku -lehti nro 3-4 lähetetään vain maksaneille jäsenille. Mikäli jäsenmaksu on suorittamatta 2. muistutuksen eräpäivänä, katkaisee se lehden tulon automaattisesti.

Osoitetarrat 0 eur (+tarra-arkit)

7 eur + 0,10 eur/tarra

5 eur + 0,05 eur/tarra

Jäsenlistaus paperilla 0 euroa

15 euroa

10 euroa

Jäsenlistaus tiedostona 0 euroa

10 euroa

5 euroa

Yhdistyksien tilille tulleet jäsenmaksut: Muistattehan lähettää yhdistyksen tilille tulleet jäsenmaksut Suomen Ladun jäsenmaksutilille FI67 2058 3800 0106 06.

Maksulliset palvelut laskutetaan yhdistyksiltä kerran vuodessa koontilaskulla.

Yhdistyskäyttäjien koulutukset ja ohjeistaminen Ankkuri-jäsenrekisterin käyttöön Yhdistyksiä on pyydetty nimeämään Ankkuri jäsenrekisterin pääja varakäyttäjät, joita Suomen Latu on kouluttanut tai ohjeistanut

Muut muutokset: Vuodesta 2013 alkaen paperiset tarkistuslistat postitetaan yhdistyksille kerran vuodessa, vuoden virallisen jäsenmäärän mukaan (31.12. jäsentilanteen mukaan). Tilitysajot tehdään jatkossakin nykyiseen tapaan (7 kertaa vuodessa).

Liikuttaja 2/2012 | 13

TÄRKEÄÄ TIETOA YHDISTYKSILLE

Yhdistysten järjestämät retket ja matkat – valmismatkoja vai jäsenpalvelua?

Jäsenyhdistysten järjestämien retkien ja matkojen mahdolliset viranomaisseuraamukset nousevat aika ajoin keskusteluun. Lähes kaikki yhdistykset järjestävät jäsenilleen erilaisia ruskaretkiä ja vaellusviikkoja, joiden järjestelyt hoidetaan yhdistyksessä talkoovoimin. Nämä retket ovat jäsenille usein perinteeksi muodostunut vuoden kohokohta, se yhdistystoiminnan suola.

Suomen Ladun kanta mahdollisten viranomaisseuraamusten osalta on se, että yhdistysten omalle jäsenistölleen järjestämät omakustannushintaiset matkat ja retket kuuluvat yhdistyksen yleishyödylliseen aatteelliseen perustoimintaan, eikä kyse ole matkatoimistojen järjestämiin matkoihin rinnastettavista valmismatkoista.

Ohjenuorana tulee pitää, että kun matkat järjestetään ilman ansiotarkoitusta, ja ne on yksinomaan suunnattu yhdistyksen jäsenille, ne voidaan katsoa jäsenpalveluksi eli yhdistyksen perustoiminnaksi.

Jos taas matkatoiminnasta kertyy yhdistykselle tuottoa ja osanottajat ovat muita kuin yhdistyksen jäseniä, toiminta kyllä voidaan viranomaisen taholta tulkita valmismatkatoiminnaksi. Tämä voi johtaa siihen, että yhdistyksen pitää rekisteröityä Kuluttajaviraston valmismatkarekisteriin. Näin on käynyt mm. Pyhät Polut ry:lle, jonka toimintaa organisoitiin uudelleen tämän vaatimuksen johdosta.

Suomen Latu pyysi asiasta neuvoa Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n yhteysjohtaja Petri Heikkiseltä. Hän kuvaa asiaa seuraavasti: - Jos matkan järjestäminen on toistuvaa ja siinä on ansiotarkoitus ja se on suunnattu muillekin kuin jäsenille kannattaa varautua siihen, että valmismatkalain velvollisuudet (valmismatkarekisteriin hakeutuminen ja vakuuden antaminen ja raportointi) tulevat koskemaan järjestäjää

- Minkä tahansa matkan järjestäminen – oli matkassa valmismatkan elementtejä tai ei – voi joka tapauksessa johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen yleisten vahingonkorvaus periaatteiden mukaisesti.

- Vain jäsenistölle suunnatun ja voittoa tavoittelemattoman matkan järjestäminen pitää varmimmin toiminnan pois valmismatkalain piiristä, koska kyseessä ei ole elinkeinotoiminta vaan jäsenpalvelu.

- Monimutkaisemman konseptin, jossa on matka, majoitus sekä mahdolliset muut oheispalvelut, osalta kannattaa sopia, että käytännön järjestelyt hoitaa valmismatkarekisteriin kuuluva matkanjärjestäjä ja järjestö toimii enemmän markkinointikanavana kentälle. Ilmoituksessa/mainonnassa pitää tuoda esiin, mikä taho on vastuullinen matkanjärjestäjä, ja tästä pitää myös varsinaisen matkanjärjestäjän kanssa kirjallisesti sopia.

- On syytä muistaa, että ”matkatoimistona” toimiminen ansiotarkoituksessa ei varmaankaan ole minkään liikunnan alan yleishyödyllisen yhteisön sellaista toimintaa, joka verottajan näkemyksen mukaan saisi verotuksessa yleishyödyllisen kohtelun.

- Jos matkojen järjestämisellä halutaan tehdä tiliä, vastuullista toimintaa on hakeutua valmismatkarekisteriin ja noudattaa sen määräyksiä.

Valmismatkatoimintaa valvova viranomainen on Kuluttajavirasto, jonka nettisivuilta (www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yritykselle/ matkatoimistolle) löytyy lisätietoa asiasta. Lisätietoja asiasta Suomen Ladun toimistolla: talouspäällikkö Timo Nisula, timo.nisula@ suomenlatu.fi tai puh 0400 774 421.

Testamenttilahjoitus Testamenttaamalla varoja Suomen Ladulle tuet työtämme liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Tavoitteenamme on, että suomalaiset liikkuisivat ulkona mahdollisimman usein ja monipuolisesti. Jokainen lahjoitus on meille arvokas.

Yksityishenkilönä voit tehdä testamenttilahjoituksen Suomen Ladulle. Käytämme testamenttilahjoituksina tulleet varat täysin järjestömme perustyöhön, kuten Suomen Ladun monipuoliseen lastentoimintaan tai ulkoiluolosuhteiden edunvalvontaan.

Testamenttilahjoittajana voit myös

määritellä tarkemmin, miten lahjoittamasi ETSIMME KUMPPANIASIANAJAJIA varat kohdennetaan. Lahjoittaja voi halu- testamenttilahjoittamiseen. Saamme yhtessaan pysyä nimettömänä. teydenottoja henkilöiltä, jotka kaipaavat Yleishyödyllisenä yhteisönä Suomen La- lainopillisia neuvoja testamentin laatimidun ei tarvitse maksaa saamastaan testa- sessa ja testamenttilahjoituksen tekemimenttilahjoituksesta veroa. Mikäli sinulla ei sessä. Meille luontevinta olisi ohjata heidät ole perillisiä, jäämistösi siirtyy kokonaisuu- suoraan luotettavan asianajajan puoleen. dessaan valtiolle. Laatimalla testamentin Julkaisemme kumppaniasianajan ja asianvoit varmistaa, että tahtosi toteutuu. ajotoimiston yhteystiedot nettisivuillamme.

Suomen Ladun kotisivuilta löydät laa- Jos kiinnostuit tai haluat lisätietoja, ota timamme testamenttioppaan ja valmiita yhteys hallintopäällikkö Elina Kokkoseen, lomakemalleja. Lisätietoja: suomenlatu.fi/ elina.kokkonen@suomenlatu.fi tai puh 040 testamenttilahjoitus.

502 1273.

NÄIN LAADIT TESTAMENTIN Testamentin on täytettävä tietyt muotovaatimukset, jotta se olisi juridisesti pätevä. Voit käyttää Suomen Ladun kotisivuilta löytyvää valmista testamenttilahjoituspohjaa tai kysyä neuvoa oman pankkisi lakiasiainneuvonnasta tai asianajotoimistosta testamentin laatimiseen.

Perillisten lakisääteistä osuutta ei voi testamentata muille, mutta lakiosan ulkopuolelle jäävän osan omaisuudestaan voi testamentata haluamallaan tavalla.

Testamentti on mahdollista muuttaa tai peruuttaa koska tahansa laatimisen jälkeen. Testamentissa on oltava vähintään: • testamentin antajan nimi henkilö- ja osoitetietoineen • testamentin saajan tiedot • testamentin kohde (esim. kaikki omaisuus tai rajatusti joku osa omaisuudesta) • testamentin tekijän allekirjoitus • kahden esteettömän yhtä aikaa läsnä olevan todistajan allekirjoitus

14 | Liikuttaja 2/2012

Teksti: Mika Asikainen Kuva: Suomen Latu/Antero Aaltonen

Liikunnan rakennemuutos

- kohti uutta järjestöä

S

uomalainen liikunnan ja urheilun järjestökenttä on voimakkaassa muutoksessa. Menossa on prosessi, jossa Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU), Nuori Suomi ja Kuntoliikuntaliitto yhdistyvät ja muodostavat uuden liikunnan kattojärjestön. Yhdistämällä voimat järjestöt haluavat saada aikaan entistä parempaa tulosta ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on turvata ja parantaa toimintaedellytyksiä yksittäisen liikkujan kannalta aina valtakunnalliselle tasolle saakka.

Kuntoliikuntaliiton kevään vuosikokous, Nuoren Suomen ja SLU:n hallitukset ovat maaliskuussa päättäneet yksimielisesti tavoitella uuden järjestön perustamista jo vuoden 2012 aikana.

Tarkoitus on yhdistää uuteen järjestöön näiden kolmen vastuulla olevat yhteiskunnallisesti tärkeät asiakokonaisuudet, kuten aikuisliikunta, lasten ja nuorten liikunta sekä liikunnan ja urheilun kehitys- ja edunvalvontatyöt.

SLU:n syyskokouksessa marraskuussa 2011 päätetyt viisi yhteistä valintaa 1) vaikuttaminen vanhempiin, 2) koulupäivässä tunti liikuntaa, 3) seuratoiminnan laadun kehittäminen, 4) ratkaisut urheilijan polulla sekä 5) edellytykset ja olosuhteet kunnossa määrittävät jatkossa uuden järjestön tekemisiä.

Uuden järjestön perustamisen kannalta tärkeä päivämäärä on 12.6., jolloin asiaa käsitellään jäsenjärjestöille tarkoitetussa yhteisessä työseminaarissa sekä Nuoren Suomen ja SLU:n kevätkokouksissa ja Kuntoliikuntaliiton ylimääräisessä vuosikokouksessa.

Suomen Latu on SLU:n ja Nuoren Suomen jäsen, mutta ei Kuntoliikuntaliiton jäsen. Mahdollisella muutoksella ei tässä vaiheessa nähdä suurta merkitystä Suomen Latuun tai sen jäsenyhdistyksiin. SLU-alueiden rooli on vielä tässä vaiheessa muutosprosessia epäselvä.

Suomen Ladun hallitus teki kokouksessaan 20.4. Liikunnan rakennemuutos –asiassa seuraavan päätöksen: Suomen Ladun hallitus haluaa varmistaa ja turvata tulevaisuudessa suomalaisten matalan kynnyksen liikunnallisen elämäntavan edistämisen resurssien säilymisen tai paranemisen, jotta suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteiskunnallinen merkitys ja hyväksyttävyys paranisivat.

Suomen Ladun visiona on olla maailman liikkuvin kansakunta vuonna 2015. Lisäksi Suomen Latu ollut työstämässä SLU-yhteisön yhteistä visiota ”Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020”. Suomen Latu haluaa olla toteuttamassa näitä visioita yhdessä SLU-yhteisön kanssa.

Suomen Ladun tehtävänä ei ole ottaa kantaa SLU:uun, Nuoren Suomeen, Olympiakomiteaan, Kuntoliikuntaliittoon tai muiden liittoihin liittyvään rakennekeskusteluun kuin siinä mielessä että suomalaisen matalakynnyksen liikunnallisen elämäntavan edistämisen resurssit (esimerkiksi nykyiset NS:n ja Kuntoliikuntaliiton resurssit) paranevat tai pysyvät samana.

Liikuttaja 2/2012 | 15

TÄRKEÄÄ TIETOA YHDISTYKSILLE

Ansiomerkit ja huomionosoitukset Suomen Ladun huomionosoitukset myönnetään tunnustuksena Suomen Ladun tai sen jäsenyhdistyksen toiminta-ajatuksen toteuttamisesta sekä järjestö- ja talkootyöstä jäsenyhdistysten hallituksen, johtokunnan, Suomen Ladun toiminnanjohtajan, hallituksen jäsenien ja puheenjohtajan tai Suomen Ladun kunniajäsenien ja kunniapuheenjohtajien ehdotuksesta.

ANSIOMERKIT JÄSENILLE | Suomen Ladun ansiomerkkien jako aloitetaan alimmasta. Ansiomerkit ovat numeroituja ja henkilökohtaisia eikä niitä voi luovuttaa edelleen. Kadonneen tilalle voi saada uuden, kun katoamisesta esitetään selvitys.

Suomen Ladun sähköinen kirjanpito mitalien saajista alkaa vuodesta 1991.

Ehdotukset ansiomerkkien saajista toimitetaan hallituksen sihteerille Suomen Ladun toimistoon n. 3kk ennen ennen luovutustilaisuutta.

Yhdistys on velvollinen ennen ehdotuksien lähettämistä tarkistamaan henkilölle aikaisemmin myönnetyt mitalit. Ansiomerkit postitetaan sellaisenaan, joten esim. lahjarasiat sekä mahdollisten kunniakirjojen hankinta tai teko jää yhdistyksen itsensä vastuulle.

Ansiomerkeistä peritään valmistus-, kaiverrus-, ja lähetyskulut, jotka ovat vuonna 2012 17 € / kpl.

ANSIOMERKIT JA MYÖNTÄMISPERUSTEET | Kunniapuheenjohtajuus on tällä hetkellä Jaakko Paavelalla. Kunniajäsenyys myönnetään henkilölle, joka aikaisemmin on saanut kultaisen ansiomerkin ja -mitalin. Henkilö on näkyvästi ja erittäin ansiokkaasti toiminut vähintään 15 vuoden ajan Suomen Ladun luottamustehtävissä sekä vähintään 10 vuoden ajan jäsenyhdistyksen tai latualueen johtotehtävissä tai näihin ansioihin rinnastettavalla tavalla tehnyt latutyötä. Kunniajäsenyyden myöntämisen yhteydessä henkilö kutsutaan Suomen Ladun kunniajäseneksi ja hänelle luovutetaan standaari.

Kultainen ansiomerkki myönnetään henkilölle, joka näkyvällä, ansiokkaalla ja pitkäaikaisella valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisen tason toiminnallaan on toteuttanut Suomen Ladun toiminta-ajatusta ja edistänyt merkittävästi kuntoliikuntaa, ulkoilua ja retkeilyä.

Tahko Pihkala-mitali myönnetään henkilölle, joka pitkäaikaisella valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisen tason toiminnallaan on toteuttanut Suomen Ladun toiminta-ajatusta ja edistänyt merkittävästi kuntoliikuntaa, ulkoilua ja retkeilyä.

Kultainen ansiomitali myönnetään hallinnollisessa tai käytännön latutyössä toimineelle Suomen Ladun tai jäsenyhdistyksen jäsenelle. Jäsenyyttä ja toimintaa vähintään 15 vuotta, poikkeuksena ansiokas ja näkyvä valtakunnallinen tai paikallinen käytännön toiminta liikunta-asioissa.

Hopeinen ansiomitali myönnetään hallinnollisessa tai käytännön latutyössä toimineelle Suomen Ladun tai jäsenyhdistyksen jäsenelle. Jäsenyyttä ja toimintaa vähintään 10 vuotta, poikkeuksena ansiokas ja näkyvä valtakunnallinen tai paikallinen käytännön toiminta liikunta-asioissa.

Pronssinen ansiomitali myönnetään Suomen Ladun tai jäsenyhdistyksen jäsenelle, joka on osallistunut käytännön latutyön toteuttamiseen paikallisella tasolla.

16 | Liikuttaja 2/2012

ANSIOMERKIT EI-JÄSENILLE TAI YHTEISÖILLE | Standaari voidaan myöntää tunnustuksena erityisistä ansioista kotimaiselle ja ulkomaalaiselle yhteisölle tai yksityiselle henkilölle.

Latuyhdistykselle standaari voidaan myöntää vähintään 20 vuoden ansiokkaasta toiminnasta.

Kultainen ansioplaketti myönnetään tehdystä erittäin ansiokkaasta toiminnasta ja yhteistyöstä valtakunnallisella tasolla Suomen Ladun ulkopuoliselle yhteisölle tai henkilölle.

Hopeinen ansioplaketti myönnetään tehdystä ansiokkaasta toiminnasta ja yhteistyöstä alueellisella, lääni- tai maakunnallisella tasolla Suomen Ladun ulkopuoliselle yhteisölle tai henkilölle.

Pronssinen ansioplaketti myönnetään tehdystä ansiokkaasta toiminnasta ja yhteistyöstä paikallisella tasolla Suomen Ladun ulkopuoliselle yhteisölle tai henkilölle.

SUOMEN LADUN MUUT TUNNUSTUKSET | Suomen Latu huomioi jäsenyhdistyksiään ja yhteistyökumppaneita tai sidosryhmiä erityisillä tunnustuksilla, jotka luovutetaan liittokokouksissa vuosittain.

Vuoden Vetäjä -tunnustus (keväisin) myönnetään henkilölle, joka on kuluvan vuoden aikana poikkeuksellisen ansiokkaasti, laajamittaisesti tai monipuolisesti toiminut vastuullisissa ohjaustehtävissä.

Maastohiihdättäjätunnustus (keväisin) myönnetään yhdistykselle, joka on menneen talven aikana liikuttanut suurta määrää ihmisiä hiihtotapahtumassa, esim. laturetken tai latuverkoston laatimisen tai ylläpitämisen muodossa.

Nuorisotoiminnan edistäjä -tunnustus (keväisin)myönnetään yhdistykselle, joka on menestyksellisesti toteuttanut lasten, nuorten tai perheiden toimintaa.

Suomen Liikuttaja -tunnustus (syksyisin) myönnetään organisaatiolle, yritykselle tai taholle, jonka toiminta liikuttaa suomalaisia valtakunnallisesti merkittävissä määrin.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ANSIOMITALIT | Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain (26.2.) liikunnan ja urheilun ansiomerkkejä suomalaisen liikuntakulttuurin ja urheilun parissa ansioituneille henkilöille.

Ansiomerkit ovat: 1. ansioristi kultaisena ARK 2. ansioristi AR 3. ansiomitali kullatuin ristein AMKR 4. ansiomitali AM Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi on ansiomerkeistä arvokkain ja se voi olla kerrallaan vain kahdellatoista haltijalla.

Esityksiä ansiomerkin myöntämiseksi voivat tehdä valtakunnalliset liikuntajärjestöt ja alueelliset liikuntaneuvostot eli käytännössä anojana toimii Suomen Latu. Ehdotukset toimitetaan kirjallisesti toiminnanjohtajalle kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä erillisellä lomakkeella.

Suomen liikuntakulttuurin ansiomitali myönnetään pitkäaikaisesta seuratoiminnasta, (vähintään 10 vuotta) puheenjohtajana, sihteerinä tai muusta aktiivisesta toiminnasta liikuntakulttuurin hyväksi.

Suomen liikuntakulttuurin ansiomitali kullatuin ristein myönnetään pitkäaikaisesta seuratoi-

minnasta (vähintään 25 vuotta) tai pitkäaikaisesta seuratoiminnasta (vähintään 10 vuotta) ja pitkäaikaisesta alueellisesta toiminnasta (vähintään 5 vuotta) liikuntakulttuurin hyväksi.

Suomen liikuntakulttuurin ansioristi myönnetään pitkäaikaisesta valtakunnallisesta toiminnasta (vähintään 10 vuotta) liikuntakulttuurin hyväksi.

Suomen liikuntakulttuurin kultainen ansioristi myönnetään pitkäaikaisesta valtakunnallisesta toiminnasta (vähintään 20 vuotta) sekä kansainvälisestä toiminnasta liikuntakulttuurin hyväksi.

SLU:N ANSIOMERKIT | Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n vuosikokous ja hallitus myöntävät ansiomerkkejä työstä maamme liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan hyväksi. Ansiomerkkejä myönnetään henkilöille tunnustukseksi paikallisella, alueellisella tai valtakunnallisella tasolla liikunnan kansalaistoiminnan piirissä tehdystä työstä lasten ja nuorten liikunnan, kunto- ja terveysliikunnan, kilpa- ja huippu-urheilun, koululais- ja opiskelijaliikunnan, erityisliikunnan, liikunnan järjestötoiminnan tai muun liikuntaa edistävän toiminnan hyväksi.

SLU:n Kultainen Ansiomerkki myönnetään suomalaiselle tai ulkomaalaiselle henkilölle merkittävästä, vähintään 25 vuotta kestäneestä työstä Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kansalaistoiminnan hyväksi valtakunnallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Erityisestä syystä merkki voidaan myöntää myös saavutuksesta tai tehtävästä, jolla on ollut suuri vaikutus maamme urheilu- ja liikuntaelämässä. Merkin myöntää SLU:n hallitus jäsenjärjestön esityksestä. SLU:n hallitus voi myös esittää kultaisia ansiomerkkejä eri tahoille.

SLU:n Hopeinen Ansiomerkki myönnetään suomalaiselle tai ulkomaalaiselle henkilölle merkittävästä, vähintään 15 vuotta kestäneestä työstä Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kansalaistoiminnan hyväksi valtakunnallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Erityisestä syystä merkki voidaan myöntää myös saavutuksesta tai tehtävästä, jolla on ollut suuri vaikutus erityisesti paikallisen tai alueellisen tason urheilu- ja liikuntaelämässä. Merkin myöntää SLU:n hallitus jäsenjärjestön tai sen urheiluseuran tai paikallisyhdistyksen esityksestä. SLU:n hallitus voi myös esittää hopeisia ansiomerkkejä eri tahoille.

SLU:n Suuri Ansiomerkki on ainoastaan Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n käytössä. Suuri Ansioristi myönnetään suomalaiselle tai ulkomaalaiselle henkilölle erityisen merkittävästä ja pitkäaikaisesta työstä Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kansalaistoiminnan hyväksi. Ansiomerkin myöntää SLU:n vuosikokous SLU:n hallituksen esityksestä.

Ansiomerkkejä voidaan hakea oheisella anomuksella. SLU:n ansiomerkkitoimikunta käsittelee hakemukset. Ansiomerkkiehdotukset käsitellään SLU:n hallituksen kokouksessa pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa; maalis-huhtikuussa ja elo-syyskuussa tai erityisestä syystä myös muuna ajankohtana. Seurojen hakemuksiin on hyvä liittää SLU:n jäsenjärjestön puoltokirje. Yleisseurojen hakemuksiin voi puoltokirjeen pyytää SLU:n alueorganisaatioilta. Ansiomerkkien hinnat ovat: SLU:n Kultainen Ansiomerkki KA 100 euroa ja SLU:n Hopeinen Ansiomerkki HA 60 euroa.

SUOMEN LIIKUNTAKULTTUURIN JA URHEILUN ANSIORISTIN TAI ANSIOMITALIN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVA EHDOTUS Sukunimi ja etunimet: ____________________________________________________________________ Syntymäaika ja -paikka: __________________________ Nykyinen kotikunta: _________________________ Arvo tai ammatti: ________________________________Nykyinen osoite: ___________________________ Liitto, johon kuuluu: _______________________________________________________________________ Ehdotuksen tekijä: ________________________________________________________________________ Ehdotus ansiorististä tai -mitalista ____________________________________________________________ Hakijayhteisön osoite: _____________________________________________________________________ Ehdotusta laadittaessa kehotetaan tutustumaan alla oleviin ohjeisiin. Pyydetään tarvittaessa käyttämään erillistä liitettä. Suomen Ladun hallitus käsittelee ehdotukset ja toimittaa ne edelleen Opetusministeriöön.

Ehdotukset mieluiten sähköpostilla eki.karlsson@suomenlatu.fi tai Suomen Latu ry/ toiminnanjohtaja Eki Karlsson, Radiokatu 20, 00240 Helsinki, 28.9.2012 mennessä.

Henkilötietoja 1. Opinnot 2. Muut kuin urheiluun sekä liikuntaan liittyvät toimet ja harrastukset 3. Henkilökohtainen urheilutoiminta 4. Toiminta seuroissa, piireissä ja liitoissa

5. Kirjallinen toiminta 6. Muu urheilua ja liikuntaa edistävä toiminta 7. Kunnia- ja ansiomerkit sekä kunniajäsenyydet 8. Yleisperustelut

______________________________________ ____/____ 20___ ________________________________________ _______________________________________________

Ote Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristiä ja ansiomitalia koskevasta asetuksesta (366/2003) 1§ Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomerkkejä ovat suuri ansioristi, kultainen ansioristi, ansioristi, ansiomitali kullatuin ristein ja ansiomitali.

Ansioristin ja -mitalin ohella annetaan omistuskirja.

Esityksiä ansiomerkin myöntämiseksi voivat tehdä valtakunnalliset liikuntajärjestöt ja alueelliset liikuntaneuvostot.

2§ Ansiomerkit myönnetään tunnustukseksi Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun hyväksi tehdystä työstä. Suuren ansioristin antaa tasavallan presidentti. Muut ansiomerkit myöntää opetusministeriö.

pitkäaikaisesta erityisen ansiokkaasta toiminnasta Suomen liikunta-kulttuurin ja urheilun hyväksi.

Ansiomitali kullatuin ristein annetaan huomattavasta lääni- ja aluetasolla liikuntakulttuurin hyväksi tehdystä työstä.

Ansiomitali annetaan ensisijaisesti kunta- ja seuratasolla liikuntakulttuurin hyväksi tehdystä työstä, joka on jatkunut vähintään kymmenen vuotta.

3§ Ulkomaalaiselle voidaan antaa ansioristi valtioiden välisen liikuntaja urheiluyhteistyön edistämiseksi valtiollisella tasolla tehdystä työstä.

Ulkomaalaiselle voidaan antaa ansiomitali urheilujärjestöjen välisen yhteistyön edistämiseksi tehdystä työstä.

Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi annetaan tunnustukseksi erityisen ansiokkaasta Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun hyväksi tehdystä työstä. Sen voi saada vain Suomen kansalainen ja enintään 12 samanaikaisesti elävää henkilöä.

Opetusministeriö pitää luetteloa myönnetyistä ansiomerkeistä.

Ansioristi kultaisena annetaan erityisen suurista ansioista valtakunnallisen liikuntatoiminnan hyväksi tehdystä työstä ja ansioristi

Ansiorististä voidaan periä sen saajalta tai ehdottajalta ristin hankkimisesta aiheutuneet kulut. Ansiomitalit annetaan maksutta.

7§

Liikuttaja 2/2012 | 17

TÄRKEÄÄ TIETOA YHDISTYKSILLE

Akumajan ja Harjuntuvan

varauskäytäntö muuttuu 2013 Akumajan ja Harjuntuvan kohteiden varauskäytäntö muuttuu vuoden 2013 alusta. Muutoksen tavoitteena on lisätä kohteiden yleishyödyllistä käyttöä. Yhdistykset, jotka järjestävät kohteissa kurssi- ja koulutustoimintaa, ovat varauksissa etusijalla. Kohteissa voi järjestää esimerkiksi jäsenille suunnattuja retkeilykursseja tai yhdistyksen toimihenkilöiden koulutusta. Toiveemme on, että tämän toimintamallin myötä yhä useampi yhdistys löytäisi nämä hienot kohteemme ja hyödyntäisi niitä omassa toiminnassaan.

Miten varaus tehdään?

Varaustoiveet lähetetään Suomen Ladun toimistolle Akumajan ja Harjuntuvan www-sivuilla olevalla varauslomakkeella (www.suomenlatu.fi/toimipaikat). Varaustoiveen yhteydessä annetaan lyhyt kuvaus suunnitellusta toiminnasta. Voitte esittää ensisijaisen ajankohtatoiveen, sekä lisäksi kaksi vaihtoehtoista ajankohtaa.

Vuoden 2013 osalta varauspyynnöt tulee toimittaa Suomen Ladun toimistolle 30.9.2012 mennessä. Toimisto käsittelee toiveet ja vahvistaa varaukset 15.10. mennessä. Jos ensisijainen toiveenne ei toteudu, mutta toissijaiselle ajankohdalle kohde on vapaana, tarjoamme ko. viikkoa yhdistyksellenne. 15.10. jälkeen mahdolliset vapaat viikot löytyvät nettisivujen varauskalenterista ja ovat varattavissa myös muuhun kuin yhdistysten kurssikäyttöön. Laskutus tapahtuu entiseen tapaan ennakkolaskutuksena.

Akumajan majoituskapasiteetti kasvaa Akumajalle siirretyn ns. Dominickin mökin varustelu on loppusuoralla, ja syksystä 2012 alkaen Akumajalle tulee majoituskapasiteettia 6 hengelle lisää. Akumajan vanha mökki ja Dominickin mökki ovat varattavissa joko kokonaisuutena tai erikseen. Sauna ja wc:t ovat yhteiskäytössä.

Dominickin mökin vapaita viikkoja syksylle 2012 voi tiedustella anna.kaartinen@suomenlatu.fi tai puh 044 722 6315. Peruutusehdot löytyvät nettisivuiltamme.

Akumajan uusi hinnasto 2013 (pidätämme oikeuden muutoksiin)

Jäsenhinta Normaalihinta viikot 23-40

Akumaja 870 € 1040 €

Domin mökki 500 € 670 €

yhteishinta, kun

varaa molemmat 1350 € 1690 €

viikot 1-22 ja 41-52

Akumaja 530 € 700 €

Domin mökki 330 € 500 €

yhteishinta, kun

varaa molemmat 840 € 1180 €

Akumaja ja Harjuntupa ovat loistavia tukikohtia mm. yhdistyksen järjestämille kursseille.

18 | Liikuttaja 2/2012

Suomen Ladun teemana on vuonna 2010 alkanut Yhdessä. Haluamme kannustaa suomalaisia liikkumaan yhä enemmän yhdessä. Tavoitteena on edistää yhdistystoiminnan ja liikkumisen sosiaalista merkitystä.

YHDESSÄ

Tällä palstalla kerromme vuoden aikana erilaisia konkreettisia Yhdessä-toimintaideoita. Vuorossa on loppuvuoden 2012 Yhdessä-teemapäivien esittely.

YHDESSÄ-teemapäivät 2012 Suomen Ladun jäsenyhdistyksissä on tänä vuonna pidetty jo kaksi Yhdessä -teemapäivää. Helmikuussa järjestettiin erilaisia talviriehoja ja toukokuussa perheiden pyöräilypäiviä. Yhdessä-teema jatkuu syyskuussa Metsämörrin juhlaviikon merkeissä ja lokakuussa pulahdetaan yhdessä avantoon. Tule mukaan järjestämään tapahtumia!

Yhdistyksenne voi vapaasti suunnitella oman tapahtumansa. Ilmoittamalla tapahtumasta Suomen Ladulle se saa ilmaista näkyvyyttä niin nettisivuilla kuin muutenkin valtakunnallisesti. Tapahtumia järjestävät yhdistykset saavat Suomen Ladulta myös materiaalia, joka auttaa tapahtuman järjestelyissä.

Metsämörrin juhlaviikko 17.–23.9.2012

YHDESSÄ Talviuintikauden avajaiset 14.10.2012

Suomenkielinen metsämörritoiminta täyttää 20 vuotta.

Suomen Ladun jäsenyhdistyksissä juhlaviikkoa vietetään kaikille avoimilla Metsämörrin retkillä ja tapahtumissa. Ilmoita yhdistyksesi Metsämörriretki tai -tapahtuma 1.8.2012 mennessä sähköpostitse: nina.raike@suomenlatu.fi, puh. 044 722 6312.

Maksuton materiaali, joka sisältää mm. säänkestävät A3-kokoiset Metsämörrin polkutaulut, lasten heijastimia, lasten kunniakirjoja, ilmoituspohjia sekä Yhdessä-banderollin yhdistyksen nimellä (mikäli yhdistys ei ole sellaista aiempien Yhdessä-päivien yhteydessä saanut) postitetaan elokuussa. Paljon vinkkejä tapahtuman järjestämiseksi löytyy www.metsamorri.fi-sivuilta, joilla on materiaalia myös perheiden ja päivähoidon käyttöön.

Valtakunnallinen vauhdikas alku talviuintikauteen! Suomen Ladun jäsenyhdistysten sekä muiden seurojen talviuintipaikoilla järjestetään kaikille avoin tapahtuma, jossa pääsee tutustumaan talviuinnin maailmaan. Aloittelijat saavat opastusta lajin pariin kokeneemmilta talviuimareilta.

Suomen Latu lähettää tapahtumaan osallistuville latuyhdistyksille Yhdessä-banderollin (mikäli yhdistys ei ole jo sitä saanut), tiedotepohjan ja Avantolinkkejä. Ilmoita yhdistyksesi tapahtumasta 31.8. mennessä sähköpostitse hanna.okkonen@ suomenlatu.fi, puh. 045 138 4928.

Liikuttaja 2/2012 | 19

Alueiden kuulumisia Kevättä ilmassa!

Tervehdys täältä Lapista. Kiilopään tunturit alkavat jo pikkuhiljaa näkymään lumipeitteen alta, mutta latupohjat ovat vielä hiihdettävässä kunnossa. Kesä kuitenkin on jo tännekin tuloillaan ja saamme toivottavasti pian nauttia lämpimistä kesäpäivistä täälläkin.

Viime viikonloppuna olin mukana Latuneuvojien retkellä Utössä, jossa saimme kuulla tarinoita saaren historiasta ja majakoista sekä bongailla lintuja lintuoppaan Jouko Lundenin johdolla. Retki oli upea, säät suosivat, ruuat maittoivat ja seura oli mitä parhainta.

Kiitos vain mukavasta seurasta kaikille retkellä olleille.

Kesä tosiaan on jo ihan tuossa nurkan takana ja varmasti kaikilla kevätkiireet sekä kesän suunnitelmat ovat mielessä, joten jos vain kalenteriin vielä mahtuu, niin laittakaa sinne vierailuja toisten latuyhdistysten luokse. Kesän aikana on myös paljon erilaisia Suomen Ladun ja eri latualueiden järjestämiä tapahtumia joihin toivotaan paljon osallistujia.

Suomen Ladun leiripäivät ovat tänä kesänä kesä-heinäkuun vaihteessa Enonkoskella ja toivottavasti runsaasti iloisia latulaisia osallistuu mukaan.

Lapin latualueen syyskokous on tarkoitus pitää Kiilopäällä 29.9.2012. Tarkempia tietoja laitan vielä sähköpostilla lähempänä ajankohtaa, mutta voitte jo nyt laittaa päivämäärän ylös kalentereihinne. Ihanaa ja aurinkoista kesän odotusta kaikille!

. .orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu . . .

Niinpä, kesä tulee kohisten ja kesälajit, kuten pyöräily, melonta, kyykkä ja moni muu meitä ulkona liikuttava laji ovat alkaneet.

Entäpä jos tänä kesänä houkuttelisit ulos sellaisen ystävän, jolle matalakin kynnys on tuntunut tähän asti olevan liian korkea. Voisi mennä vaikka rannalle katsomaan laineiden liplatusta, pyöräillä yhdessä kesätorille jäätelölle tai tyynenä kesäiltana istua laiturilla kalojen narrattavana. Itse aion saada lapsenlapset lopullisesti geokätköilykoukkuun, ovat jo hyvällä alulla. Itse olen jo lopullisesti kiipelissä!

Kesä on täynnä tapahtumia, niin valtakunnallisesti kuin myös latuyhdistyksissä. Leiripäivät tietysti kärjessä eli nokka kohden Enonkoskea 29.6-1.7. Sitä ennen Suomi Meloo Petäjävedeltä Laukaaseen 9.-16.6 ja melajuhla on Iisvedellä. Alueen kyykkäturnaus pidetään 9.9 Suonenjoella Kyykkä-Pekan reviirillä ja aluekokous Varkaudessa 6.-7.10.

Siinäpä muutamia tärppejä, lisää löytyy itse kunkin yhdistyksen kotisivuilta. Naapurin sivustollakin kannattaa pistäytyä ja kokeilla uusia lajeja yli laturajojen. Lämmintä ja liikunnallista kesää!

Seija Savo-Karjalasta

toivottelee Maria Kiilopäältä

Tervehdys Lounais-Suomen latualue!

Meillä on ollut muutama aivan mahtava tapahtuma. Ensinnäkin 14.4. meillä oli alueen koulutuspäivä Yläneen Luontokabinetissa.

Siellä tutustuttiin biologin johdolla luontonäyttelyyn, mikä oli todella mahtava. Siellä olisi voinut viettää useamman tunnin tutkien luonnon monimuotoisuutta ja syntyä. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu -toiminnasta saimme kattavan tietopaketin niin teorian kuin käytännön esimerkein. Teimme pienimuotoisen etsintäharjoituksenkin ulkona. Sinne olisi mahtunut paljon enemmän osanottajia.

Harju Elää -tapahtuman yksi nuorimpia osanottajia 20 | Liikuttaja 2/2012

Vapepan toiminta sopii erinomaisesti latuyhdistyksille. Kilautappa Hilkka Steenrooille, puh. 040 777 5980, niin saat tietää miten voit liittyä mukaan toimintaan.

Harju Elää -tapahtuma järjestettiin nyt neljännen kerran Virttaan kankaalla. Jokainen sai valita mieleisensä ryhmän. Maastopyörillekin oli oma ryhmänsä. Jokaisella ryhmällä oli oma oppaansa.

Sieltä sai aivan uskomattoman paljon detaljitietoa niin alueesta kuin luonnostakin. Laavulta sai ostaa kahvia ja pientä syömistä.

Sieltä sai maailman parhaat letut mansikkahillolla. Mukana oli myös SL:n edustaja Johanna Yli-Opas. Siinä olisi ollut monelle latuyhdistykselle oiva tilaisuus keskustella ladun asioista Johannan kanssa ihan livenä.

Petri Koskela piti jäsenrekisterikoulutuksen 18.4 Turussa. Ketju ja Ankkuri tuli tutuksi. Porukat oli tyytyväisiä. En kuullut valituksia, tyytyväistä hyminää kylläkin.

Polkupyörä on kesän menopeli. Ottakaa osaa eri haasteisiin.

Tulevia tapahtumia: • 29.6-1.7. Leiripäivät Enonkoskella • 25.7. Pyhän Jaakobin kirkkovaellus Paimiossa, järj. Peimarin Latu ja Polku sekä Paimion seurakunta • 23.9. Huovin Polkuretki • 30.9. Paimion polku • 7.10. Karevana kierto Raisio • 14.10. Sudenpolku Nousiaisissa • Syksyllä on Huittisissa aluekokous ja Joulujuhlat Salossa Liikunnallista kesää teille kaikille Paula

Uudenmaan latualueen terveisiä!

Minulla oli ilo käydä viime viikonloppuna tutustumassa Utön saareen, sen historiaan, luontoon ja erityisesti lintuihin. Latuneuvojat kävivät 40 hengen voimin ihmettelemässä saaren kauneutta sekä lintujen runsautta. Bongasimme jopa 50 lajia muutamassa tunnissa. Mikäli sinulla on joskus mahdollisuus mennä siellä käymään, niin suosittelen lämpimästi.

Kesä ja kärpäset lähestyvät meitä hurjalla vauhdilla etelän suunnalta. Olethan jo laittanut kalenteriisi Enonkoskella pidettävät leiripäivät 29.6. - 1.7.2012. Sinne pääsee mukavasti yhteiskuljetuksella Helsingistä. Lähtö on perjantaina Kiasman pysäkiltä klo 14.00. Bussi menee Lahden kautta. Tarkempia tietoja Leiripäivien sivuilla.

Muistutan teitä vielä edelleen latualueen omista Facebook-sivuista. Voit käydä laittamassa sinne omia juttuja tai vain lukemassa muiden postauksia.

Elämyspassi-kierros on nyt puolessa välissä. Helsingin Ladun kesäkauden avajaisissa käväisi n. 100 henkilöä ja palaute tapahtumasta oli erinomainen. Syksyllä on vielä edessä tutustuminen Vanhaan Porvooseen Haikkoon kuntoilijoiden vieraana ja lokakuussa mennään sitten tapaamaan Hyvinkään Ladun ihmisiä ja patikoimaan Usmin maisemissa. Tervetuloa näihin tapahtumiin mukaan! Vuoden 2013 elämyspassi-retkien kohteitakin otetaan jo vastaan. Kaunista ja aurinkoista kesää teille kaikille liikkuvaisille ja eläväisille immeisille!

Nähdään Enonkoskella!

Heini

Tuulahdus Kymi-Vuoksesta Kymi-Vuoksen -latualueen aluekoulutus oli Lappeenrannassa 29.4. Koulutuksessa oli mukana kymmenkunta osallistujaa. Aiheena oli retkeilijän ensiapu. Edellisenä päivänä oli vaelluskilpailu, johon osallistui neljä joukkuetta. Kiitokset Saimaan Ladulle hyvistä järjestelyistä ja tarjoiluista!

Valtakunnallinen pyöräilypäivä oli 12.5. Sitä vietettiin alueellamme ainakin Iitissä ja Kotkassa. Kotkan tapahtumassa oli parikymmentä osallistujaa. MatkoiHelka (Inkeroisten Latu) ja Leena (Kouvolan Latu) yrittävät löytää seuraavan rastin kartalna olivat 60 km, joka suun- ta Saimaan Ladun erätaitokisassa. tautui Pyhtään Mäntyniemeen ja 10 km:n perhelenkki. Iitin tapahtumassa oli 6 pyöräilijää 60 km:n lenkillä Artjärvelle ja 10 km:n lenkille Matkakeitaalle 7.

Kesäkuun lopun leiripäiville Enonkoskella menkäähän joukolla mukaan. Suunnistamaan, vaeltamaan, tanssahtelemaan, lentopalloilemaan ja nauttimaan kauniista luonnosta.

Alueellamme on tarjolla paljon erilaisia tapahtumia myös kesän lopulla. Mm. KymiVuoksen latualueen yöretki 11.–12.8. Kuutsalon saareen. Kuusaan Latu viettää 4.8. Latumajallaan 60-vuotispäiviä. Lappiin suuntaavat ruskaretkelle viikolla 37 sekä Valkealan että Kuusaan Latu. Mörrien juhlaviikkoa vietetään ainakin Iitissä ja Myllykoskella syyskuun lopulla.

Seuratkaa latualueen yhdistysten kotisivuja sieltä löytyvät ajankohtaiset tiedot tapahtumista. Muistakaa myös, että latualueemme syyskokous on 6.10. Lappeenrannassa.

Lämmintä ja liikunnallista kesää kaikille latualueemme latulaisille

Mennään yhdessä pyörällä geokätkölle!

Kun mieheni kanssa innostuimme geokätköilystä, aloitimme sen kotia lähellä olevista geokätköistä. Kävimme ensimmäisellä geokätköllä autolla, mutta tien sivuun parkkeerattu auto ja epämääräinen haahuilumme autonavigaattori kourassa aiheutti sen verran huomiota ohikulkijoissa, että vaihdoimme auton polkupyöriin. Nettiloggausten perusteella moni muukin geokätköilijä liikkuu pyörällä.

Ylivieskan Latu järjestää geopyöräilyä joukkotapahtumina ja kesän ensimmäinen iltapyöräily geokätkölle järjestetään maanantaina 4. kesäkuuta. Ylivieskan Ladun ”Kolmen kaupungin pyöräily” järjestetään tänä vuonna sunnuntaina 2. syyskuuta. Pyöräreitti kulkee Ylivieskan, Oulaisen ja Haapaveden kaupunkien kautta. Haapaveden ja Pyhäjokiseudun (Oulaisista) latulaiset voivat liittyä pyöräletkaan omasta kaupungistaan. Miten oivallinen naapuriyhdistysten yhteinen pyöräilytapahtuma!

Kokkolan Latu on ollut mukana alusta lähtien viikkoa ennen juhannusta järjestettävässä Akkain Ajot -tapahtumassa, jossa naiset polkevat seitsemänsillan saaristotietä pitkin Kokkolasta Pietarsaareen ja takaisin. Miehet ovat mukana vain avustajina ja viime vuonna Kokkolan Ladun puheenjohtaja Petri Kulha sai kunnian johtaa pyöräilyporukkaa. Oman latuyhdistykseni Lestijoen Ladun naiset ovat myös löytäneet tämän ”naisten vapaapäivätapahtuman”.

Oulun Latu järjestää kesän aikana ”yön yli -pyöräilyreissuja”: 26.-27. toukokuuta Hailuotopyöräilyn, 14.-15. heinäkuuta pyöräilyn Ylikiimingin Vuoton Joutseneen ja 28.-29.heinäkuuta pyöräilyn Muhoksen Monttaan. Hyvä idea toteutettavaksi myös naapuriyhdistysten kanssa yhdessä!

Pyöräilyn lisäksi Oulun latualueen yhdistykset järjestävät alueillaan erilaisia ja erimittaisia melontaretkiä ja patikointeja. Oman latuyhdistykseni aktiivinaiset Eeva Huhdan johdolla ovat järjestäneet jo monena kesänä viikottaisia sauvakävelyjä. Keskiviikkoiltaisin pururadalla reippailee aina kymmenkunta kävelijää.

Viime kesänä sauvakävelyihin houkuteltiin myös Kannuksen Kylä kelpaa -messuvieraita!

Kesä on oivallista aikaa reippailla ja liikkua luonnossamme erilaisissa maastoissa. Muistetaan nauttia kesän eri vivahteista kaikilla aisteillamme! Hyvää kesää!

Oulun Latualueen yhdyshenkilö Ulla Keski-Sämpi

Tuula Liikuttaja 2/2012 | 21

Alueiden kuulumisia Liittokokouspalautteesta ja vähän muustakin kaikille alueille Luin mielenkiinnolla liittokokouspalautteita. Erityisesti minua puhutteli palaute, joka koski tansseja ja uusien tai ensikertaa mukana olevien huomioimista.

Mieleeni nousi kirkkaasti aika jolloin itse olin ensimmäisiä kertoja mukana liittokokouksissa, noin 12 vuotta sitten. Oli helppo huomata miten tiivis ja hiukan sisäänpäin lämpiävän tuntuinen tunnelma oli. Monta kertaa mukana olleet muistelivat aikaisemmin koettuja kokouksia ja yhdessä tehtyjä retkiä. Varsinkin tansseissa tuli yksinäinen ja orpo olo. Tiesin, että osaan tanssia enkä ole epäsosiaalinen tms., mutta tuntui vaikealta saada miesväki vakuuttuneeksi ulospäin näkymättömistä kyvyistäni. Pelastuksekseni tuli vuosien myötä oman alueen porukka, johon pikkuhiljaa tutustuin.

Myös lauantaisin tehdyt ryhmätehtävät tutustuttivat uusiin ihmisiin yli aluerajojen ja sitä kautta tulin tutuksi ja ”pääsin piireihin”.

Kehottaisin uusia kokouksiin osallistujia ja meitä ”vanhoja” rohkeasti menemään sekä oman alueen ihmisten että muidenkin juttusille.

Nyt Siuntiossa oli mielestäni uusi ilmiö, johon en aikaisemmin ole tässä mittakaavassa törmännyt. Jotkut alueet varasivat omia pöytiä ja ilmoittivat melko napakasti niihin pyrkiville, että tämä pöytä on varattu ko. alueen ihmisille. Ymmärrän hyvin, että esim.

Hei Hämäläiset!

Kevät on jo muuttumassa kesäksi, joten alueen Kevätretkikin on jo patikoitu. Kangasalan Ladun johdattamana 20 hämäläistä patikoi Laipanmaan maisemissa. Hyvänkokoinen joukko, vaikka tiedotus minun puoleltani on ontunut: jostakin syystä noin kuukausi aikaisemmin lähettämäni sähköpostitiedote ei ole saavuttanut kaikkia vastaanottajiaan. Olen tästä erittäin pahoillani – varsinkin Kangasalan Ladun puolesta, joka oli järjestänyt mielenkiintoisen retken.

Kiitos kangasalustalaisille!

Alueen syyskokousta tullaan käymään 29.9. Orimattilan Ladun majalla. Kellonaika, ohjelma ja kokouskutsu lähetetään kesälomien jälkeen. Alueen koulutustapahtumaa kokoilen sitten rospuuttokauteen marraskuulle.

Mutta, nautitaan nyt alkavasta kesästä. Kuukauden kuluttua lähdetään joukolla leiripäiville Enonkoskelle ja kootaan sinne suuri hämäläisten leiri – eikö niin…

Aurinkoisin terveisin, Anna-Maija Hämeen alueyhdyshenkilö 22 | Liikuttaja 2/2012

yhden kerran on mukava syödä kaikki yhdessä, mutta en pidä sitä tärkeänä joka aterialla. Mielestäni tämä hyvää tarkoittava ele tiivistää alueen porukkaa, mutta tekee muille lähestymisen vaikeaksi.

Meille kaikille on tärkeää voida jutella eri paikkakuntien ihmisten kanssa ja saada vertaistukea omaan toimintaamme.

Myös aluepalaverit ovat hyvin tärkeitä ja toimivia tässä mielessä, niihin kannattaa kaikkien osallistua. Oman alueeni Keski-Suomen kokousedustajat ovat olleet aluepalavereissa 100-prosenttisesti läsnä sekä fyysisesti että kantaa ottaen. Lämmin kiitos! Toivottavasti näin myös jatkossa.

Kannustaisin teitä kaikkia osallistumaan Enonkosken leiripäiville ja mahdollisimman moneen tapahtumaan. Ohjelma on monipuolinen ja paikka kaunis. Sielläkin on mahdollisuus tutustua uusiin latulaisiin ja saada henkistä tukea omaan toimintaan. Samat ongelmat toimintaamme liittyen esiintyy eri puolilla maatamme. Koskaan ei tiedä mistä apu tai pelastava vihje tulee. Pidetään aistit avoimina ja uskotaan terveys- ja ulkoliikunnan nousevaan trendiin. Aurinkoisin terveisin Tikkakoskelta Seija Matilainen

Pyöräilyterveisiä Ähtäristä!

Suomenselän Samoilijoiden tervehdys täältä jo hieman vihertävästä Ähtäristä! Pyöräilykausi on mukavasti aluillaaan ja pari perinteistä keskiviikkolenkkiä jo poljettuna. YHDESSÄ-pyöräilytapahtumakin tuli seuramme osalta toteutetuksi. Sää ei suosinut ja vain hyvin varustautuneena selvisi n. 20 km lenkistä kastumatta. Ennen lenkkiä satoi räntää, joka muuttui päivemmällä vedeksi. Lämpötila oli vain muutaman asteen nollan yläpuolella ja tuuli puuskaisen voimakasta pohjoisen puolelta. Paikallisen urheiluliikkeen edustaja kertoi ennen ajoa millaisessa kunnossa turvallisen pyörän tulee olla ja miten varusteltu.

Kevätterveisin Kari Punkka Suomenselän Samoilijat

URHEILU-AHOLAN Timo Santala opastaa mihin kohtiin pyörässä eritoten kuuluu kiinnittää huomiota. Kuulijat vasemmalta: Reima Luoma, Heikki Kujala, Pirkko Välipakka, ErkkiVälipakka, Heikki Välkky, Kalevi Savola sekä Liisa Taimisto

YHDESSÄ Pyöräilypäivän kokemuksia Lopella pyöräillen YHDESSÄ pyöräilytapahtuma toteutettii Lopella helatorstaina 17.5.2012. Vesisade teki jonkin verran hallaa tapahtuman toteutukselle, lähinnä osallistujjamäärän suhteen. Pyöräilijöitä oli kaikkiaan 12. Muuten meni kaikki ihan hyvin. Osallistujat olivat tyytyväisiä järjestelyihin. Ohjelmassa oli pientä aiheeseen sopivaa ohjelmaa, tarjoilua, yhdessäolo aiheen parissa ja toki pääasia oli pyöräily yhdessä. Hyvää kesää!

Sisko Keskitalo Lopen Samoojat pj.

Parikkalan terveiset!

Pyöräilyviikon huipennus oli 12.5. järjestetty Yhdessä-pyöräilypäivä. Aamu valkeni tuulisena ja kuurosateisena. Vielä klo 9 jälkeen satoi rankasti. Tämä vaikutti varmasti pyöräilijöitten määrään.

Aurinko kuitenkin paistoi kun poliisit antoivat ohjeita turvalliseen pyöräilyyn Parikkalan torilla. Mukana tapahtumassa oli 21 osallistujaa. Matkalla Kontiosalmen rantaan päästiin ihailemaan vielä sinivuokkojakin. Ja pyöräily jatkuu! Torstaina taas tavataan!

Terveisin Helka Soikkeli

Talsijoiden pyöräily hyytävässä säässä!

Suomen säätä hyydytti Äitienpäivän viikonvaihteessa alimillaan 3 asteen päivälämpötila, vesisade, kova tuuli ja auringopaisteinen kolea keli. Näin myöskin saatiin Suomen Ladun kansallista Yhdessä-pyöräilypäivää viettää vaihtelevissa olosuhteissa.

Töysän Talsijoilla oli siinä suhteessa onni myötä, että kova tuuli ehti puhaltaa pois vesi-ja räntasateiset pilvet paikkakunnalta iltapäivällä klo 15 mennessä. Tämä mahdollisti sen, että Yhdessä-tapahtumaa saatiin rientää aurigossa, mutta melko hyytävässä säässä.

Kuntakeskuksesta ja muilta kyliltä ajeltiin Tuurinkosken laavulle, jossa nautitiin Talsijoiden tarjoamat nokipannukahvit ja nuotiomakkarat tuulelta suojassa. Merja Suni ja Reijo Orrenmaa toimivat kokkaajien rooleissa. Talsijoiden tapahtumassa fillaroitsi kuntoa, pyöräilytietoa ja hyvää mieltäkin omaksi hyödyksi 47 eri-ikäistä ihmistä.

Töysän Talsijoiden 29 vuotisen toiminnan 220 pyöräilyretki sattui sopivasti juuri Suomen Ladun pyöräilytapahtumaan.

Terveisin, Pentti Hautala

Liikuttaja 2/2012 | 23

Suomen Latu kouluttaa Melonta

KOULUTTAJAT

Yhteinen kouluttajatapaaminen Kuntoliikuntaliiton kanssa

Opi retkimelojaksi -kurssi

17.11.2012 SLU-talo, Helsinki

1.-4.7.2012 4.-7.7.2012

Suomen Latu ja Kuntoliikuntaliitto (Kunto ry) järjestävät yhteistyössä koulutuspäivän, joka on tarkoitettu näiden järjestöjen aktiivisille kouluttajille ja ohjaajille. Helsingissä SLU-talolla pidettävä koulutuspäivä on oivalllinen tilaisuus verkostoitua samanhenkisten ihmisten kanssa. Aamupäivä vietetään yhdessä molempiin organisaatioihin tutustuessa ja ammentaessa oppia asiantuntijaluennosta. Iltapäivällä Suomen Ladun kouluttajat ja ohjaajat jatkavat lajityöpajoissa.

Tarkempi ohjelma julkaistaan syksyyn mennessä.

Iltapäivän workshopit: • sauvakävely, kävely ja lumikenkäily • maastorullaluistelu ja hiihto • geokätköily • retkeily / opaskoulutus • talvi- ja luontouinti Ilmoittautuminen 21.10. mennessä sähköpostitse koulutus@suomenlatu.fi tai puh. 044 722 6315. Kerro mahdollinen erityisruokavalio ja iltapäivän workshop mihin osallistut. Tilaisuus on maksuton ruokailuineen, mutta matkakuluja emme korvaa.

Retkimelonta on miellyttävä tapa liikkua luonnossa ja sopii lähes kaikille, mutta aluksi on hyvä opetella tarvittavat taidot turvallisessa ympäristössä. Opi retkimelojaksi -kurssilla opitaan kokeneiden ohjaajien kanssa kajakkimelonnan perusteet. Ohjelmassa on melontatekniikkaa, turvallisuusasioita, välinetietoutta sekä yhden yöpymisen sisältävä melontaretki. Kurssipaikkana on Camp Suomijärven melontakeskus Suomenniemellä, Mikkelin ja Lappeenrannan välimaastossa. Ohjaajina toimivat Petri Leinonen ja Tommi Lukkarinen.

Ruokailu: Leirintäalueella on keittokatos, jossa jokainen voi valmistaa mieleisensä aterian. Yöpymisen sisältävälle retkelle tarvitaan mukaan retkikeitin.

Suomen Ladun jäsenhinta 190 euroa, norm. 210 euroa. Kajakkivuokra 60 euroa. Ilmoita kajakin vuokrauksesta ilmoittautumisen yhteydessä. Kurssilaisten on hyvä osata uida. Kurssille ei voi osallistua päihtyneenä.

Saimaan melontaretki 16.–22.7. Puumala

Sauvakävelyn kouluttajakoulutus 18.11.2012 Helsinki Kouluttajatapaamisen jälkeen sunnuntaina Suomen Latu järjestää sauvakävelyn kouluttajakoulutuksen, jonne otetaan halukkaita hakemuksien perusteella. Kouluttajakoulutuksen käyneet saavat pitää Suomen Ladun ohjaajakoulutuksia. Myös kaikkia kouluttajakoulutuksen käyneitä pyydetään tulemaan päivityskurssille, joka on jatkossa edellytyksenä kouluttajana toimimiselle. Lisätietoja: Hanna Okkonen, hanna.okkonen@suomenlatu.fi, puh. 045 138 4928.

> ILMOITTAUTUMISET (1kk ennen kurssin alkua) www.suomenlatu.fi/kurssit LISÄTIEDOT koulutus@suomenlatu.fi tai puh. 044 722 6315 Ilmoittautuminen on sitova.

24 | Liikuttaja 2/2012

Nautitaan melomalla Saimaan upeasta luonnosta. Retki on tarkoitettu melontataitoisille ja retkeilyn perustaidot hallitseville. Päivämatkojen pituudet ovat 20-25 km, joten samalta kesältä pitäisi melontakilometrejä olla takana 50-100 ennen retken alkua. Silloin retkestä saa enemmän irti. Kokoontumispaikkana on Viljakansaari Puumalassa, jossa myös vietetään yksi melonta- ja pelastautumistaitojen kertaus ja harjoittelupäivä ennen retkelle lähtöä. Ohjaajina retkellä ovat Petri Leinonen ja Hannu Flink, jotka haluavat tarjota retkeläisille rentoa retkimelontaa ja mukavaa leireilyä upeissa maisemissa. Suomen Ladun jäsenhinta 210 €, norm. 230 €.

Suomijärvi - Kuolimo -melontaretki 17.–19.8. Suomijärvi ja Kuolimo Viikonlopun melontaretki Saimaan latvavesillä, Suomijärvellä ja Kuolimolla. Perjantai-iltana saunomme ja tutustumme reittiin leirinuotiolla. Lauantaiaamuna pakkaamme kajakit ja lähdemme melontaretkelle. Melontamatkan pituus lauantaina on noin 25 km.

Pysähdymme matkan aikana kahvi- ja lounastauoille. Yöpymispaikkana on Kuolimojärven puolella Suomensalon kaunis hiekkarantasaari. Sunnuntaina melonta jatkuu kohti kauniita kanjonimaisemia, melontamatkaa kertyy sunnuntaille noin 16 km. Sään salliessa poikkeamme sunnuntaina Savitaipaleen kivikautisella asuinpaikalla.

Retki sopii hyvin melonnan peruskurssin (esim. opi retkimelojaksi -kurssi) käyneille melojille. Suomen Ladun jäsenhinta 110 euroa, norm. 160 euroa. Kajakkivuokra 60 euroa (sis. kajakin, melan, aukkopeitteen ja pelastautumisliivit).

Melontaa ja kulttuuria Rautaveden kansallismaisemassa

Kävelyklubin vetäjäkoulutus (7 h)

25.–26.7.2012 (ke-to) Rautavesi ja Kulovesi

1.9. Kokkola 15.9. Turku

Kaksipäiväinen melontaretken Rautaveden ja Kuloveden maisemissa. Vierailukohteitamme ovat restauroitu Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, Sastamalan keskiaikainen Pyhän Marian kirkko sekä taiteilija Emil Danielssonin Kivilinna Pirunvuorella. Retki ajoittuu viikolle, jolloin on myös Sastamala Gregoriana -vanhan musiikin festivaali.

Melontamatka on kumpanakin päivänä noin 15-20 kilometriä. Edellytyksenä on aikaisempi melontakokemus kajakilla ja ainakin muutama melontakerta kesältä 2011. Melontavauhti on rauhallinen ja taukoja pidetään tarpeen mukaan. Majoittuminen omassa teltassa tai lisämaksusta sisämajoituksessa. Hintaan sisältyy aamiainen toisena päivänä, muutoin osallistujilla mukana omat eväät.

Suomen Ladun jäsenhinta 165 euroa, norm. 190 euroa Sis. melontaohjaajan palvelut, aamiaisen 2. päivän aamuna sekä saunan molempina päivinä. Kajakkivuokra 45 euroa (sis. kajakkiyksikkö, mela, aukkopeite ja melontaliivi). Retken pääohjaajana toimii Riku Salminen.

Sauvakävely Sauvakävelyohjaajan peruskurssi (8 h) 2.9. Kokkola 16.9. Turku Kurssi on tarkoitettu liikunta-alan ammattilaisille tai sauvakävelyä jo pidempään harrastaneille, jotka haluavat vetää sauvakävelyryhmiä ja päivittää oman lajitekniikkansa.

Kurssilla syvennytään lajin tekniikan hiomiseen videoanalyysin avulla. Myös omat taidot ohjaajana paranevat, kun oppii analysoimaan tekniikkavirheitä ja korjaamaan niitä kannustavalla tavalla.

Sauvakävelyn harjoitustasojen ja niiden mukaisen harjoittelun läpikäynti auttaa vetämään eritasoisia ryhmiä. Lisää sisältöä puolestaan tarjoavat sauvajumppa- ja tehosauvailuvinkit sekä viimeisimmät tiedot välineistä.

Suomen Ladun jäsenhinta 85 euroa, norm. 105 euroa, sis. ohjauksen, koulutusmateriaalit sekä kahvin ja pullan. Kurssilla käytetään omia sauvoja. Kurssille ilmoittaudutaan sitovasti.

Kurssilla perehdytään kävelyklubin perustamiseen, kävelyliikunnan ohjaamiseen ja erilaisille kohderyhmille suunnattujen kävelyklubien ideointiin.

Ohjelmassa on mm. terveysliikuntatietoutta, kävelytekniikkavinkkejä, kävelyliikunnan turvallisuusasioita ja erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa mielekästä kävelyliikuntaa eri kohderyhmille.

Kurssi on käytännönläheinen ja se sisältää kävelyvetäjän oppaan. Kurssi on osa Suomen Ladun, Suomen Sydänliiton ja UKKinstituutin yhteistyönä toteuttamaa kävelyohjelmaa. Suomen Ladun jäsenhinta 70 euroa, norm. 90 euroa, sis. ohjauksen, kävelyklubin vetäjän oppaan, lounaan sekä kahvin.

Maastorullaluistelu

Maastorullaluistelu tutuksi -kurssi (3 h) 22.8. Helsinki 5.9. Helsinki 19.9. Helsinki Tutustumiskurssilla käsitellään lajin historiaa, varusteita ja huoltoa sekä terveysvaikutuksia. Käytännön osassa perehdytään välineitten säätämiseen ja tehdään helppoja harjoituksia tutustuen turvalliseen jarrutus- ja luistelutekniikkaan.

Kurssi sisältää opastuksen, materiaalit ja välineet (luistimet, sauvat ja kypärä) kurssin ajaksi. Suositeltavaa on lisäksi käyttää hanskoja sekä kyynär- ja polvisuojia. Kenkinä käyvät lenkki- ja kevyet vaelluskengät. Suomen Ladun jäsenhinta 45 euroa, norm. 55 euroa.

Geokätköily

Uutta potkua sauvakävelyyn (3 h) 28.8. Helsinki 10.10. Helsinki Kaipaatko sauvakävelyyn tai sen ohjaamiseen piristystä? Haluatko harrastukseen lisää potkua ja tehoa?

Hae uusimmat vinkit UPS-kurssilta. Tutustumme sauvauutuuksiin ja viimeisimpiin tekniikkavinkkeihin sekä tarkistamme sauvakävelijän ryhdin ja kävelyaskeleen. Tehosauvailuvinkit antavat puolestaan virikkeitä uudenlaiseen ja monipuoliseen liikkumiseen.

Suomen Ladun jäsenhinta 30 euroa, norm. 50 euroa, sis. ohjauksen ja kalvosarjan. Kurssilla käytetään omia sauvoja.

Geokätköily tutuksi -kurssi (3 h) 11.9. Helsinki 25.9. Helsinki Kurssilla osallistujat saavat perustiedot harrastuksen aloittamiseen. Kurssilla tutustutaan nykyaikaiseen aarteenetsintään ja GPSlaitteen käyttöön myös käytännössä ja etsitään harjoituskätköjä.

Suomen Ladun jäsenhinta 30 euroa, norm. 45 euroa. Alle 15-vuotiaat lapset aikuisen seurassa ilmaiseksi! Kurssi sisältää opastuksen, kurssikalvot ja GPS-laitteen kurssin ajaksi. Kurssimaksu maksetaan laskulla ennen kurssia ilmoittautumisen jälkeen.

Liikuttaja 2/2012 | 25

Eskarit mörrimetsässä (7 h)

Metsämörri

Metsämörriohjaajan peruskurssi (15 h) 25.–26.8. Lahti 1. ja 8.9. Helsinki 15.–16.9. Savonlinna 6.-7.10. Helsinki 13.–14.10. Kaarina 20.–21.10. Haukipudas Metsämörriohjaajan peruskurssilla saa perustiedot Metsämörritoiminnasta. Tutuiksi tulevat Metsämörrilaulut, -leikit ja -sadut. Kurssilla perehdytään lasten luontokasvatukseen ja varustetietouteen sekä saadaan perustaidot ohjaajana toimimiseen. Kurssilla osallistutaan Metsämörriretkeen ja saadaan valmiudet toimintasuunnitelman laatimiseen.

Kurssi on kaikille avoin. Suomen Ladun jäsenhinta on 140 €, norm. 180 €, sis. koulutus, kurssimateriaali, kevyt lounas ja päiväkahvit. (HUOM! Helsingin kursseilla ei ole lounasta, jolloin Suomen Ladun jäsenhinta 120 €, norm. 160 €.)

Metsämörriohjaajan jatkokurssi (10 h) 29.9. Haukipudas Tutustu Metsämörriin paremmin ja tapaa hänen ystävänsä ja muita metsämörriohjaajia! Kurssilla opitaan retkeilytaitoja ja lisää lauluja, leikkejä ja satuja. Draaman kautta saadaan perustietoa Metsämörrin ystävistä Tunturi-Tiinasta, Lohi-Valtterista ja Novasta.

Kurssille osallistuminen edellyttää Metsämörriohjaajan peruskurssin suorittamista. Suomen Ladun jäsenhinta 95 €, norm. 125 €, sis. koulutus, kurssimateriaali, lounas ja päiväkahvit.

Metsänuppuset ja -myttyset -teemapäivä (7 h) 18.8. Lappeenranta 2.9. Laukaa 2.9. Haukipudas 9.9. Tampereen seutu Nuppuset ovat 1-3 -vuotiaita ja Myttyset 3-4 -vuotiaita luonnontutkijoita. Luonto tarjoaa heille paljon aistittavaa ja tutkittavaa sekä sopivia haasteita liikkumiseen. Retkeillessään lähiluon¬nossa yhdessä aikuisen kanssa, he saavat ensikosketuksen luontoon ja löytävät sen monet mahdollisuudet.

Kurssille osallistuminen edellyttää Metsämörriohjaajan peruskurssin suorittamista. Suomen Ladun jäsenhinta 80 €, norm. 105 €, sis. koulutus, kurssimateriaali, kevyt lounas ja päiväkahvit.

26 | Liikuttaja 2/2012

1.9. Haukipudas 6. ja 13.9. (kaksi arki-iltaa) Helsinki 8.9. Tampereen seutu 29.9. Rauma 30.9. Seinäjoki Kurssilla syvennytään metsämörritoiminnan mahdollisuuksiin esiopetuksessa ja käydään läpi esiopetuksen oppimissisällöt Metsämörrin näkökulmasta. Laaja kurssimateriaali sisältää mm. 40 tehtäväkorttia, metsämörritarinoita ja monistettavia tehtäviä lapsille.

Kurssille osallistuminen edellyttää Metsämörriohjaajan peruskurssin suorittamista. Suomen Ladun jäsenhinta 95 €, norm. 125 €, sis. koulutus, kurssimateriaali, kevyt lounas ja päiväkahvit.

Metsämörriohjaajan päivityskurssi (5 h) 23.8. Hämeenlinna 27.8. Lappeenranta 3.9. Helsinki 9.9. Kouvola 13.9. Iisalmi 30.9. Haukipudas Päivityskurssilla saat uudistetun metsämörriohjaajan oppaan ja kaikki uudet tiedot Metsämörristä sekä tapaat muita ohjaajia.

Kurssille osallistuminen edellyttää metsämörriohjaajan peruskurssin suorittamista. Suomen Ladun jäsenhinta 80 €, norm. 105 €, sis. koulutus, kurssimateriaali ja välipala.

Metsävaeltajan ohjaajakurssi (15 h) 8.-9.9. Espoo Metsävaeltajat ovat 7 -12 -vuotiaita lapsia, jotka retkeilevät, leikkivät ja ulkoilevat eri tavoin saaden samalla luontokokemuksia, elämyksiä ja jännitystäkin.

Metsävaeltajat osallistuvat myös toiminnan suunnitteluun ja kokeilevat eri lajeja, kuten melontaa, patikointia, suunnistusta, hiihtoa, talvikalastusta, retkiluistelua ja lumikenkäilyä.

Metsävaeltajatoiminta on luontevaa jatkoa lasten Metsämörrikoululle ja sopii hyvin osaksi SL:n jäsenyhdistysten, muiden yhdistysten, iltapäiväkerhojen ja koulujen toimintaa. Kurssi on kaikille avoin. Suomen Ladun jäsenhinta 140 €, norm. 180 €. Kurssin hintaan sisältyy koulutus, kurssimateriaali, lounas ja iltapäiväkahvit.

> ILMOITTAUTUMISET (1kk ennen kurssin alkua) www.suomenlatu.fi/kurssit LISÄTIEDOT koulutus@suomenlatu.fi tai puh. 044 722 6315 Ilmoittautuminen on sitova.

Luonnonvesijuoksua hitaasti nauttien Turhaan ei Suomea kutsuta tuhansien järvien maaksi. Suomessa saattaa olla vaikeaa löytää kuntaa, missä vesistöjä ei ole. Hyvä niin. Luonto Lähelläsi -yhdistys on oivaltanut vesistöjen hurmaavuuden myös riemullisen liikkumisen merkeissä.

Vuodesta 2010 lähtien yhdistys on järjestänyt kesäisin luonnonvesissä tapahtuvia vesijuoksuja Suomi Vesijuoksee -hankkeen tiimoilta. Tapahtumia on dokumentoitu kuvin ja sanoin ja tv:ssäkin on jo nähty vesijuoksun ihanuutta dokumenttisarjassa Järviemme Helmet. Vesijuoksu luonnonvesissä on kasvattanut suosiotaan viime vuosina, sillä laji antaa harrastajalleen kokonaisvaltaisia elämyksiä. Mieli voi pysähtyä ihastelemaan sirosti veteen taittuvia koivunoksia samalla kun keho jatkaa liikehtemistä eteenpäin. Etenkin silmät suljettuina vesijuoksu tuntuu sanoinkuvaamattoman ihmeelliseltä kokemukselta. Jopa astronautteja koulutetaan vedessä, jotta he oppisivat ymmärtämään painotonta olotilaa. Näissä tunnelmissa vesijuoksua voi harrastaa omista lähtökohdista - hitaasti nauttien tai kovempaa menoa suosien. Luonto Lähelläsi yhdistys on järvestänyt vesijuoksuja toukokuusta myöhään lokakuulle, jolloin osa juoksijoista on käyttänyt märkäpukuja.

Avantouimarit ovat olleet innokkaimpia vesijuoksijoita myös viileämmissä vesissä.

Luonto Lähelläsi -yhdistys järjestää myös kesällä 2012 vesijuoksutapahtumia, joihin kaikilla uimataitoisilla aikuisilla on mahdollisuus osallistua. Yhdistys kouluttaa vesijuoksuohjaajia 18.8.2012, koska kysyntää vesijuoksulle on kaikkialla Suomessa ja lisäksi kysyntää on ilmennyt ulkomaita myöten. Ohjaajakoulutuksen yhteydessä myös saunotaan ja vietetään rentouttavaa yhteistä aikaa Porvoon maisemissa. Koulutuksen sisällöstä vastaa Suomalaisen Vesiliikuntainstituutti Oy:n toimitusjohtaja Eevaliisa Anttila. Koulutuksen hinta täysihoitoineen on vain 120 euroa. Katso lisää ohjelmasta kotisivuilta www.suomivesijuoksee.fi Paikkoja on rajoitetusti, joten kannattaa ilmoittautua ajoissa.

Anne Kyyhkynen, luontoterapeutti ja jooga- ja meditaatio-ohjaaja

Liikuttaja 2/2012 | 27

SUOMEN LADUN LEIRIPÄIVILLE Suomen Ladun 55. leiripäivät järjestetään Enonkoskella ja Koloveden maisemissa 29.6.–1.7.2012 Ulkoilevaa kansaa saapuu eri puolelta Suomea, ja odotettavissa on myös kansainvälisiä retkeilijöitä.

Majoittumiset tapahtuvat pääosin teltoissa, matkailuvaunuissa ja paikallisissa majoitusliikkeissä ja -mökeissä.

Leiripassin hinta aikuisilta 30 € Tarkempi ohjelma osoitteessa www.suomenlatu.fi/leiripaivat

LIIKUNTAA

• Kokoa oma porukka joukkuelajeihin: lentopalloon, vaellukseen, suunnistukseen norsupalloon tai vaikkapa kyykkään. Hinnat 10–40 € • Kolovedellä luontopolku-vaelluskisa kaikenkuntoisille kirkkoveneillä ja kanooteilla

TANSSIA

• Perjantai- ja lauantai-iltoina tanssitaan Enonkosken Liikuntatalon uudella parketilla klo 20 alkaen Voitto Torpakon orkesterin tahdittamana.

MUSIIKKIA

• Oopperalaulajat Jorma Silvasti ja Chieko Okabe-Silvasti esiintyvät Suomen suvi -konsertissa lauantai-iltana 30.6. klo 19.00. Liput leiriläisille 10 €.

PYHÄT POLUT

• Pyhät Polut -ohjelmaa mukana mm. Hynninen, Pihkala, Yli-Opas • Messu sunnuntaina klo 10.00

LAPSILLE OMAA OHJELMAA

• Mukavaa toimintaa omalla alueella ja ”Metsämörriteltassa”.

KALAMARKKINAT

• Leiripäivät ja Enonkosken Kalamarkkinat avataan samalla kertaa lauantaina 30.6. klo 9.30. Luvassa paljon mielenkiintoista ohjelmaa: savusaunan pystytysnäytös, kirvesmies Pertti Makkonen; arkkitehti Risto Vuolle-Apialan savusaunaluento. HUOM! Savusauna myydään sunnuntaina huutokaupalla.

Tapahtuman vastuullinen järjestäjä Pyhät Polut ry,

www.pyhatpolut.fi ENONKOSKEN KUNTA

28 | Liikuttaja 2/2012

UUTTA!

Kansainvälist ä hiekanveisto a

Leiripäivien ai kana veistetää n Enonkosken keskusaukiolle upeita hiekkave istoksia. Mukana ovat jouk kueet mm. USA :sta, Venäjältä, Kiinasta ja Suom esta. Leiripäiväyle isö valitsee parhaan veistok sen sunnuntain a klo 9–12.30.

Arvontapalkinto ja.

Käsityö

taidetta Koloveden op astuskeskus si jaitsee leiripäiväalueella. Vi ereisessä rake nnuksessa eli nuorisotalossa on 17 kiinalaise n taiteilijan käsityönäyttely, joka rakennetaa n vain leiripäivien ajaksi.

Mukavia luen toja lauantaina Koko lau

antai-iltapäivän ajan voi käydä ku telemassa luento unja koulun luento salissa.Värikkäitä esityksiä on luvassa: Asl ak Peltosen ”Parhaat retkei lyvälineet”, Ilk ka Vuoren ”Terveys- ja ku ntovinkit”, Esa Säteen ”Uskomaton pyör ävaellus Ateen aan”, Ilmari Kososen ”Nim ien historia” ja Risto VuolleApialan ”Savus aunan rakentam inen”.

Geokätk

entäkisa Leiripäivien aja n Enonkosken maastossa on haettavissa 35–4 0 geokätköä. O sa kätköistä on ”virallisia” ge okätköjä, mutta osa on vain leiripäivien ajak si perustettuja . Luvassa arvonta ja palkin toja voittajalle.