Metsään-lehti 1/2012

n ä ä s t e M Metsäkeskuksen JULKISTEN PALVELUJEN asiakaslehti 2012

palvelu Metsään.fi- rkkoon ve tuo metsäsi

Sukupolvi vaihtuu,

side metsään säilyy Tavoitteena lisätä metsäenergiaa

4

vinkkiä taimen parhaaksi

HIDAS KASVU, VARMA TUOTTO

LUONNOSTA HYÖTYÄ JA HUVIA

2012

n ä ä s t e M

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

3 Pääkirjoitus 4

Puu soimaan

Mittatilauskitarat on taiten tehty.

6 Puumarkkinat

Syksyn 2012 puunmyyntimäärät.

7 Uutiset

13

Lakimies vastaa

Kysyjiä askarruttavat elinikäinen

hallintaoikeus sekä luovusvoitto- verovapaus.

14

Metsätila yhdistää perhettä

Vaikka sukutila olisi pitkänkin matkan päässä, siihen voi silti olla vahva side.

”

12

Kotona sanottiin ilmoitusluontoisesti: nyt sinä suoritat hirvimerkin ja tulet mukaan. s. 26 20

23

Paininpuu

ttia Muista andaousta! syksyn s

Vihreä aarreaitta Ministeri Jari Koskisen mukaan on Suomen etu pitää metsätalous kunnossa.

Metsä tuottaa, muttei heti tilitä voittoa.

24

Hoitokoulu Heinäntorjunta on helppoa ja tehokasta.

26

26

Metsästäjän metsä

Tarja Viinamäki-Mäläskä on metsästä- nyt yli 30 vuotta luontoa kunnioittaen.

30

Metsän antimista

31

10 kysymystä

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 31 ja voit voittaa lumikengät!

Suussasulava sieniherkku.

JULKAISIJA Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, PL 40, 15111 Lahti PÄÄTOIMITTAJA Tuovi Rautjoki TOIMITUS JA ULKOASU MCI Press Oy O ­ SOITTEENMUUTOKSET viestinta@metsakeskus.fi KANSIKUVA Tero Takalo-Eskola PAINATUS ScanWeb Oy ISSN 1797-2310 PAINOS 225 500 kpl Copyright © MCI Press Oy Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa.

2

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

pÄÄKIRJOITUS

Valtakunnallinen Metsäkeskus on vahva vaikuttaja

K

irjoittaessani uudistuneen lehtemme pääkirjoitusta näyttää syksy parhaita puoliaan: märän kesän jälkeen aurinko paistaa ja kuulas syyssää kutsuu meitä metsiin ulkoilemaan ja sadonkorjuuseen.

Mustikkavuosi oli hyvä, lakkoja oli paikoitellen ja puolukoita tuli runsaasti.

Luonnossa liikkuessa ei vielä huomaa metsäpolitiikan uusia tuulia, mutta muutaman vuoden kuluttua metsissämme on toivottavasti enemmän hoidettuja taimikoita ja toteutettuja hakkuita. Ennen kaikkea kuitenkin toivon, että metsissämme liikkuu yhä enemmän metsänomistajia tutustumassa metsäänsä ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Asioiden parantaminen vaatii tietoa ja osaamista. Metsäkeskuksen maailman suurin yksityismetsien metsävaratietojärjestelmä luo ennennäkemättömät puitteet metsäalan kehittämiseen.

Metsänomistaja pääsee helpoiten käsiksi omiin metsävaratietoihinsa uudessa Metsään.fi-palvelussa. Palvelu avautuu marraskuussa, ja lähivuosina sieltä löytyvät kaikkien metsänomistajien metsävaratiedot.

Metsäalan toimijoille palvelu avataan ensi vuoden aikana. Järjestelmästä voi hakea metsänhoidon kohteita ja hakkuukuvioita.

Tieto on tarkkaa ja ajantasaista ja se kelpaa sellaisenaan leimikon suunnitteluun. Haastammekin kaikki metsäalan toimijat mukaan käyttämään ja kehittämään Metsään.fi-palveluamme. Tehdään siitä yhdessä koko metsäalaa palveleva menestystekijä!

Laki Suomen metsäkeskuksesta tuli voimaan 1.1.2012. Uuden lain näkyvin muutos on erillisten Metsäkeskusten yhdistyminen valtakunnalliseksi Suomen metsäkeskukseksi. Samalla asiakasrahoitteinen toiminta on siirtynyt omaan Metsäpalvelut-yksikköönsä. Liiketoiminnan eriyttäminen avaa metsäpalvelumarkkinoita ja parantaa alan yrittäjyyden toimintaedellytyksiä.

Olemme Metsäkeskuksessa ylpeitä saadessamme olla uuden metsäpalvelukulttuurin edelläkävijä. Nykyinen hallitus on jatkanut rohkeasti metsäalan uudistamista muun muassa metsälain ja metsänhoitoyhdistyslain merkeissä. Lisää metsäpolitiikan tuulista voit lukea ministeri Koskisen haastattelusta.

Kädessäsi on uunituore painos Metsään-lehdestä, jonka ulkoasu ja sisällöt ovat uudistuneet. Haluamme tarjota lukijoillemme kiinnostavaa, hyödyllistä ja monipuolista luettavaa metsänomistajan ja metsäalan arjesta. Hyviä lukuhetkiä!

ARI EINI johtaja Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

3

Puusta Hyvää puuta pitää metsästää Ruokankaan kitaroihin käytetään suomalaista tervaleppää ja loimukoivua sekä kanadalaista vaahteraa. Sopivaa puumateriaalia ei aina löydy helposti. Esimerkiksi monille metsänomistajille leppä on saunan pesään heitettävää roskapuuta, mutta soitinrakentajalle isokokoinen harmaa- ja tervaleppä on oikea aarre. Aina kun hyvää, kookasrunkoista materiaalia löytyy puutavarantoimittajalta, se hamstrataan varastoihin lämpökäsittelyä odottamaan.

4

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Nolla milliä

liikkumavaraa

SUOMALAISTA LAATUKITARAA haluavalla on oltava malttia – soitinten matka maailmalle kun on pitkän prosessin tulos. Ruokangas Guitars Oy:n koivukantisia mittatilaussähkökitaroita valmistuu noin 120 vuodessa. Ne on rankattu kansainvälisissä kitaralehdissä maailman parhaimmiksi, ja suurin osa soittimista matkaakin ulkomaille aina Yhdysvaltoja ja Itä-Aasiaa myöten.

Ruokankaan kitaroiden viehätys perustuu niiden hyvään maineeseen, ja siinä osansa on lämpökäsitellyllä puulla.

Lämpökäsitelty puu on monelle terassinrakentajalle tuttu materiaali. Käsittelyssä puuta lämmitetään uunissa tai kontissa tiettyyn lämpötilaan ja samaan aikaan säiliöön ohjataan vesihöyryä kemiallisen reaktion aikaansaamiseksi puun sisällä. Sama reaktio tapahtuu kun puu vanhenee.

Soitinpuun lämpökäsittely vaatii hienovarai­ suutta,­sillä puu haurastuu liiallisesta prosessoinnista. Vaativa menetelmä takaa kuitenkin materiaalin levollisuuden: se löytää lämpökäsittelyn myötä tasapainokosteutensa eikä enää pahemmin reagoi kosteuden ja lämpötilan vaihdoksiin. Esimerkiksi Ruokankaan kitaroissa puu ei liiku puoltakaan milliä.

Kun tarkkaan valittu puumateriaali saapuu Ruokankaan kitarapajalle, se vedetään laudoiksi,­ viedään lämpökäsittelyyn ja laatuluokitetaan, jonka jälkeen siitä tehdään kitarankannen aihiot.

Itse kitaran tekoprosessi ei eroa tavanomaisesta.

Loppu­tuloksena on arvosoitin, joka kestää vuosikaudet niin kuivassa ja kosteassa kuin lämpimässä ja kylmässä. ●

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

5

teksti ANTTI PAJULA johtava tilarakenteen asiantuntija Metsäkeskus, Julkiset palvelut

PUUMARKKINAT syksyllä 2012

Tammi-elokuun 2012 puun myynnit yksityismetsistä Metsäteollisuus ry:n jäsenostajille nousivat lähes 18 miljoonaan kuutiometriin. Vuosien 2008 ja 2010 tammi-elokuun puunmyyntimäärät olivat lähes samaa tasoa kuin ­kuluvan vuoden myyntimäärät.

20 000 18 000

Vilkkainta viiteen vuoteen

Yksityismetsien kumulatiiviset puun myynnit vuosina 2008– 2012 (Metsäteollisuus ry:n jäsenostajat)

Tammi-elokuussa 2012 myydyn puun määrä on kyseisellä ajanjaksolla suurin viimeiseen viiteen vuoteen.

16000 14000

2

201

1000 m3

12 000 10000 8 000

8

20 0

6 000 2010

4 000

1

201

2009

2 000 0 Tammi

Helmi

Maalis

Huhti

Touko

Kesä

Heinä

Elo

Lähde: Metsäntutkimuslaitos/Metinfo

Metsätuhot lisänneet myyntimääriä Alkuvuonna 2012 myyntimääriä ovat merkittävästi kasvattaneet erilaiset metsätuhot. Tapaninpäivän 2011 myrskytuhot kaatoivat eniten puuta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.

Uudenmaan ja Pirkanmaan länsiosien sekä muiden maakuntien tuhot mukaan lukien alkuvuoden puun myyntimäärä oli 3—4 miljoonaa kuutiota tavallista suurempi.

6

Avohakkuita kirjanpainajatuhon takia Kaakkois-Suomessa ja Uudenmaan itäosissa kirjanpainajatuhot ja niiden uhka ovat aiheuttaneet vähintäänkin useiden satojen hehtaarien avohakkuut vanhoihin kuusikoihin. Syyskuuhun mennessä Metsäkeskukseen oli ilmoitettu yli 600 hehtaaria kaarnakuoriaistuhoista johtuvia uudistamishakkuita.

Vilkkainta Itä-, Keskija Etelä-Suomessa Normaaleja markkinalähtöisiä puukauppoja on alkuvuonna solmittu vilkkaimmin Itä-Suomessa, Keski-Suomessa ja Etelä-Suomessa.

Länsi-Suomessa ja Pohjanmaan maakunnissa puukauppaa on sen sijaan tehty muuta maata vaisummin.

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

grafiikka MCI PRESS

Puun myynti 2012

OSALLISTU VALOKUVAKILPAILUUN JA VOITA KYLPYLÄVIIKONLOPPU

Lisätietoja osoitteissa facebook.com/suomenmetsakeskus ja metsakeskus.fi/metsamielessa.

Työryhmän esitykseen voi tutustua osoitteessa www.mmm.fi > Metsät > Ajankohtaista.

Lue lisää uutisia www.metsakeskus.fi

Tykkää Suomen metsäkeskuksesta Facebookissa ja osallistu Metsä mielessä -valokuvakilpailuun, niin voit voittaa kylpyläviikonlopun. Etsimme otoksia, joissa ihminen ja metsä kohtaavat. Kuvat voivat myös peilata metsän merkitystä elinkeinona, sijoituskohteena tai virkistysympäristönä nyt ja tulevaisuudessa.

Lähetä paras metsävalokuvasi Metsä mielessä -kilpailusivulle 31.1.2013 mennessä. Voittaja palkitaan koko perheen kylpyläviikonlopulla Vuokatin vaaramaisemissa. Lisäksi palkitsemme joka kuun parhaan kuvan tapahtumalahjakortilla.­ Voittajat valitsee Metsäkeskuksen alueilta koottu raati.

Paras Metsä mielessä -kuva voi olla värillinen tai mustavalkoinen. Sama henkilö voi osallistua kilpailuun korkeintaan viidellä kuvalla kuukaudessa.

Tulevaisuudessa metsänomistaja saa vapaasti valita, miten metsäänsä kasvattaa. Metsälain uudistusta valmistellut työryhmä esittää lakiin mahdollisuuksia monipuolisemmalle metsänkäsittelylle.

– Metsänhoito nähdään entistä enemmän omaisuuden hoitona eikä menetelmiin oteta laissa kantaa, kuvailee työryhmässä Metsäkeskusta edustanut johtava esittelijä Ilkka Koivisto.

Laki huomioi metsänomistajien erilaiset vaatimukset ja toiveet. Uudistushakkuun järeys- ja ikärajoista luovutaan sekä pienaukko- ja poimintahakkuut sallitaan. Lisäksi metsälain valvontaa ehdotetaan yksinkertaistettavaksi.

– Laki ei aseta eri metsänkäsittelymenetelmiä paremmuusjärjestykseen. Pallo heitetään metsänomistajalle – mutta myös neuvonnan parissa toimivalle ammattilaiskaartille, Koivisto toteaa.

Uudistamisvelvoite säilyy laissa. Lisäksi arvokkaiden elinympäristöjen määritelmiä ja sallittua käsittelyä on tarkennettu. Uuden metsälain ennakoidaan tulevan voimaan aikaisintaan vuonna 2014.

uutiset

Metsälaki tuo valinnanvapautta

Koko valtakunnan Metsäkeskus Suomen metsäkeskus käynnisti toimintansa tämän vuoden alussa. Metsäkeskuksesta on organisaatiomuutoksessa erotettu liiketoiminta omaan Metsäpalvelut-yksikköönsä. Uudistuksen tavoitteena on metsäpalvelumarkkinoiden avoimuus ja läpinäkyvyys. Julkiset palvelut jatkaa omassa yksikössään aiemman kolmentoista erillisen Metsäkeskuksen työtä metsänomistajien palvelujen parantamiseksi sekä metsäalan yrittäjyyden ja työpaikkojen lisäämiseksi.

Metsäkeskuksen Julkiset palvelut on virallisen metsäpolitiikan toteuttaja ja suunnannäyttäjä. Kolmentoista maakunnallisen Metsäkeskuksen yhdistäminen yhdeksi valtakunnalliseksi organisaatioksi takaa asiakkaille yhdenmukaiset palvelut. Yhdessä Metsäkeskuksessa kaikki

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

resurssit ovat tehokkaassa käytössä. Palvelemme asiakkaitamme eli ihmisiä – emme metsää ja puita. Metsäkeskukseen on helppo ottaa yhteyttä ja paikallistoimistojemme verkko kattaa koko Suomen.

Julkiset palvelut on jaettu asiakkuuspalveluihin, metsäalan edistämispalveluihin, metsätietopalveluihin sekä rahoitus- ja tarkastuspalveluihin. Sähköinen asiointipalvelu Metsään.fi avataan metsänomistajille marraskuussa ja metsäalan toimijoille ensi vuoden aikana. Palvelu mahdollistaa maailman laajimman yksityismetsien metsävaratiedon tehokkaan käytön.

Lue lisää Metsäkeskuksesta: www.metsakeskus.fi ja www.facebook.com/ suomenmetsakeskus

7

Tiesitksö,uoetsiitähavu- tai metso etsää aukkoineen sekammeineen? ja rä

TURVALLISESTI METSÄLLÄ Metsästystapaturmat ovat viimeisten vuosikymmenten aikana vähentyneet merkittävästi. Kun vielä 1950–60-luvuilla tapaturmissa kuoli viidestä kymmeneen henkeä vuosittain, nykyisin kuolemaan johtavia metsästystapaturmia on keskimäärin yksi kahdessa vuodessa.

Suot ja turvemaat kestävään käyttöön

§

Hallitus on hyväksynyt 30.8.2012 periaatepäätöksen soiden ja turvemaiden kestävästä­ja vastuullisesta käytöstä sekä suojelusta. Periaate­ päätöksen mukaan merkittävästi soita muuttava toiminta kohdennetaan ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille ja turvemaille. Päätöksen linjauksilla edistetään soiden ja turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä maa- ja metsä­taloudessa sekä turvetuotannossa. Lisäksi parannetaan suojeltujen soiden verkoston edustavuutta.

Lähde: Suomen riistakeskus

Lämpöyrittäjillä UUTISKIRJE PITÄÄ on valoisa ­ KÄRRYILLÄ tulevaisuus Metsäkeskus toimittaa metsänomistajille suunnattua Metsässä tapahtuu -uutiskirjettä kuusi kertaa Suomen pitkän­ vuodessa. Uutiskirjeestä saa vinkkejä ajankohtaisiin metsänhoitotöihin sekä tietoa metsäalan uusista tuulista ja Metsäkes­aikavälin ilmasto-­­ kuksen tapahtumista.

Metsäalan yrityksille ja muille organisaatioille toimitetaan Hyvinvointia metsästä ja ­energiastrategian ­-uutiskirjettä, jossa kerrotaan metsäalan uutisista sekä Metsäkeskuksen kehityshankkeista ja palveluista ammattilaisen näkökulmasta. näkökulmasta.

Tapahtumat

Lähde: MOTIVA

8

Voit tilata uutiskirjeet lähettämällä viestin osoitteeseen uutiskirje@metsakeskus.fi. Mainitse viestissäsi, kumman uutiskirjeen haluat tilata. Tilauksen voi peruuttaa koska tahansa.

Metsätilan sukupolvenvaihdos -koulutukset

RakPuuCe-koulutuksella CE-merkintä haltuun

27.10., 6.–7.11 ja 13.11.2012, Kajaani, Suomussalmi, Kuhmo ja Vaala

31.10.2012, Jyväskylä (myös muita paikkakuntia)

Omistatko metsää? Kuka metsistäsi huolehtii 20 vuoden kuluttua? Voiko veroja ennakoida? Mitä voit tehdä jo tänään?

Näihin kysymyksiin saat vastauksia Kainuussa järjestettävissä koulutustapahtumissa.

Tarvitseeko yrityksesi CE-merkinnän tai ilmoitetun laitoksen tarkastuksen? Metsäkeskuksen RakPuuCe-hankkeen koulutuksen avulla CE-merkinnän käyttöönotto onnistuu helposti – koulutuspäivien aikana laaditaan CE-merkinnässä tarvittava FPC-manuaali. Vastaavia koulutuksia järjestetään eri puolilla Suomea. Koulutuspäivän hinta on 50 euroa.

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Metsäkeskuksen pääkonttorilla voi nyt istahtaaa Merita Soinin ja Tapio Anttilan Palikka-rahille.

Lisätietoja: tapioanttila.com, woodism.fi ja propuu.fi

Mes s

Kuva: Kalle Kataila

Metsäkeskuksen pääkonttori aloitti toimintansa Lahdessa 1.1.2012. Alkuvaiheen väliaikaisista tiloista siirryttiin ­uuteen toimitilaan elokuussa. Kauppakeskus Trion kuudennessa kerroksessa sijaitsevien tilojen ilmeestä vastaa Tapio Anttila Design, joka on lahtelainen sisustussuunnitteluyritys.

Sisustusarkkitehti Tapio Anttila suunnittelee paitsi sisustuksia myös huonekaluja ja esineitä – päämateriaalinaan kotimainen puu. Metsäkeskuksen toimitilasuunnittelussa on Anttilan apuna työskennellyt myös sisustusarkkitehtiopiskelija Inkeri Heikkilä.

– Metsäkeskuksen toimitiloja ­käytetään hyvin perinteiseen toimistotyöhön kuten näyttö­päätetyöhön, asiakkaiden vastaanottoon ja neuvotteluihin. Tiloihin lähdettiin kuitenkin rakentamaan poikkeuksellista visuaalista ilmettä, jonka periaatteena Tapio Anttila on, että tilat näyttävät aivan uudenlaiselta Metsäkeskukselta, Anttila kuvailee.

– Sisustusideat rakentuivat pitkälti puun ehdoilla. Uniikkikalusteita, seinäreliefejä ja valaisimia ryhdyttiin suunnittelemaan Woodism-ryhmän puuseppien ja lahtelaisen Pro Puun kanssa. Asiakkaiden ja työntekijöiden viihtyvyyttä haluttiin parantaa monilla hauskoilla yksityiskohdilla. Henkilökohtaisesti olen kiitollinen Metsä­ keskuksen rohkeudesta lähteä kehittämään sisustusta tähän suuntaan, Anttila kertoo.

uutiset

SISUSTUS PUUN EHDOILLA

uill

a

nähdään!

VINKKI!

MUISTA! Metsään ABC ja Metsään Peruskurssit ovat täydessä vauhdissa. Metsäkeskus perehdyttää joka vuosi satoja uusia metsänomistajia oman metsän hoitamisen ja omistamisen saloihin. Koulutuksissa opiskellaan niin teoriaa kuin myös käytännön taitoja.

Ilmoittaudu mukaan kotisivullamme: metsakeskus.fi/tapahtumat.

Asiantuntija auttaa Metsä 2012 -messuilla Metsäkeskus on mukana Metsä 2012 -messuilla Helsingin Messu­ keskuksessa 9.–11.11.­Messuosaston pääteemana on marraskuussa avattava Metsään.fi-asiointipalvelu. Lisäksi tarjolla on palvelua tutuissa metsä­aiheissa kuten metsänhoitoon ja -käyttöön, metsäluontoon, metsän omistamiseen ja metsätalousyrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Metsäkeskuksen asiantuntijat ovat käytettävissä jokaisena messupäivänä osastolla 6 e 140.

Perjantaina 10.11. messuilla on koululaispäivä, jolloin Metsäkeskuksen osastolla vierailee noin 8 000 koululaista luontoaiheisen rastiradan merkeissä. Messuille odotetaan yli 50 000 kävijää – tervetuloa mukaan!

Lisätietoja: metsakeskus.fi/metsa2012

Lue lisää

tapahtumis tamme:

Puunkaadon perusteet

metsakeskus.fi tapahtumat /

10. ja 17.11.2012, Anjala ja Ruokolahti

Kuinka hallita metsätalouden vesistö­vaikutukset?

Haluaisitko oppia kaatamaan puusi itse? Puunkaato ja moni muu metsätaito on hankittavissa Metsäkeskuksen käytännön metsänhoito­ kursseilla, joita pidetään ympäri vuoden eri puolilla Suomea.

Seminaarisarjassa kerrotaan uudesta vesilaista metsätalouden kannalta, metsätalouden vesistövaikutusten tutkimuksesta ja tuloksista sekä uusista vesiensuojelusuosituksista. Seminaarit pidetään 20.11. Joensuussa, 21.11. Kuopiossa ja 27.11. Mikkelissä.

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

20.–21. ja 27.11.2012, Joensuu, Kuopio ja Mikkeli

9

uutiset

EcoDesignin teemana puu Habitare-messuilla kilpailtiin ekologisessa designissa: muotoilijoiden suunnittelemien kalusteiden tai käyttöesineiden materiaalista vähintään 80 % piti olla puuta. Yhdeksi kolmesta voittajasta suoriutui suomalainen Sebastian Sandelin ReThinkpöydällään.

PAINA PEPPU JAKKARALLE Tuttu klassikko, Jukka-lelujen Rullajakkara täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Eläkeikään ehtinyt palli, joka sopii sekä istuimeksi että istuen ajettavaksi, tuo monen mieleen lämpimiä lapsuusmuistoja.

Jukka-lelut tehdään Suomessa suomalaisesta puusta. Rullajakkaraan käytetään keskisuomalaista ohutsyistä koivua, ja se valmistetaan kestämään isältä pojalle. Moni jakkara onkin siirtynyt taaperolta toiselle, ja jopa 40 vuotta vanhoihin Rulliksiin on tultu ostamaan uutta pyöräsarjaa, jotta uusi sukupolvi pääsisi nauttimaan kiipeilyn ja rullailun huveista.

Jakkaran seurassa voi vanhakin nuortua: ne kestävät ongelmitta jopa satakiloisen raavaan miehen painon.

Lisätietoja: www.juhojussila.fi

”Kestävä metsätalous on avainasemassa vihreän talouden ­kehittämisessä.” maa- ja metsätalousministeri Jari koskinen

Noro, puro vai joki?

§ Tapahtumat

Vesilaki uudistui vuoden alussa ja osa muutoksista vaikuttaa myös metsän käsittelyyn. Esimerkiksi ojitusta suunnittelevan tulee ilmoittaa ojituksesta ELY-keskukseen.

Hankkeisiin, jotka saattavat aiheuttaa vesistön pilaantumista, tarvitaan lupa. Luonnontilaisen puron käsittelyyn lupa vaaditaan aina.

Vesilaissa on lisäksi määritelty uudelleen, mitä purolla tarkoitetaan. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä, jonka valumaalue on vähintään sata neliökilometriä. Jokea pienempi virta on

10

Metsäveroillat

puro. Norolla tarkoitetaan sellaista puroa pienempää uomaa, jonka valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista. Purona pidetään siis myös sellaista uomaa, jonka valuma-alue on pienempi kuin kymmenen neliökilometriä, mutta jossa virtaa jatkuvasti vettä. Määritelmien tarkistamisen vuoksi osa noroina pidetyistä uomista on nyt puroja ja osa puroista jokia.

Lähde: Ympäristöministeriön raportteja 1/2012

Sarka-messut

Tammi-helmikuu 2013, Tampere, Sastamala, Valkeakoski ym.

1.–2.2.2013, Seinäjoki

Suositut Pirkanmaan metsäveroillat tulevat taas! Koulutuksia­ ­pidetään yli kymmenellä eri paikkakunnalla. Illan aikana saat ­vinkit muun muassa metsäveroilmoituksen täyttöön sekä ­metsänomistajan myynti- ja arvonlisäverotukseen.

Maatilarakentamiseen sekä metsä- ja energiatalouteen keskittyvät Sarka-messut järjestetään jo viidettä kertaa Seinäjoella.

Esillä on alan uusimpia tuulia, ratkaisuja arkeen sekä uusien tuotteiden esittelyä. Metsäkeskuksen Julkiset palvelut on mukana messuilla – Seinäjoella nähdään! Lisätietoa: www.pytinki.fi/sarka.html

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Kuva: Jouni Niemimaa

€/m3

Suomen maapinta­-­­ alasta ­ metsää on noin 75 prosenttia.

70

%

Keskikantohinnat 2008-2012 koko maassa

60

LAPSILLE LISÄOPPIA

J

oka vuosi yli 200 000 kouluikäistä saadaan metsään ja puiden äärelle, kun Suomen metsäkeskus toteuttaa metsäsertifioinnin tavoitetta lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi.

Pääosin peruskoululaisille tarkoitettuja metsäpäiviä ja -viikkoja järjestetään alueittain yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kun päälle vielä lasketaan kilpailut ja tapahtumat, mukana toiminnassa on neljännesmiljoona lasta ja nuorta.

Kouluyhteistyön tavoitteena on täydentää opetusta.

Missä muualla biologian aiheita voisi paremmin havainnollistaakaan kuin metsässä? Tapahtumissa tuodaan esiin myös metsä kestävän käytön näkökulmasta – se on tulevaisuudessa Suomen vihreä kulta.

Bussikuljetuksen kustannukset ovat usein peruskouluille kynnyskysymys metsäpäivään osallistumisessa.

Suomen metsäsäätiö kerää puukauppojen yhteydessä vapaaehtoista säätiömaksua. Varoilla tuetaan muun muassa lasten ja nuorten metsäpäiväkuljetuksia. Viime vuonna 1,6 miljoonan euron kokonaispotista neljännes käytettiin nuorisotoimintaan. Myös Föreningen för Skogs­kultur tukee koululaisten metsäopetusta maksamalla osan matkakustannuksista.

usi Ku kki tu

50

ivu Ko kki tu

40

ynt Mä ukki t

30

20

siKuu u kuit

Mäntykuitu

Koivukuitu

10

0

2008

2009

2010

2011

2012

Lähde: Metsäntutkimuslaitos/Metinfo

Keskikantohinta heittelee Mänty- ja koivukuitupuun keskikantohinta on viime vuosina ollut tukkipuuta vakaampi. Kuusikuitupuun hintakehitys sen sijaan on ollut jo vuosia mollivoittoinen lukuisten paperitehtaiden sulkemisen vuoksi.

Kun Tapaninpäivän myrskytuholeimikot tulivat markkinoille, painui havutukin keskikantohinta alkuvuonna lähelle 50 euroa kuutiometriltä. Keväällä kysyntä parani ja keskihinta kipusi yli 55 euron touko-kesäkuussa. Heinäkuusta lähtien havutukin hinnat ovat olleet taas laskusuunnassa. Euron epävakaan tilanteen vuoksi havusahatavaran markkinatilanne ei käänny paremmalle tolalle ainakaan loppuvuoden aikana.

Lue lisää

tapahtumis tamme:

metsakeskus.fi tapahtumat /

Yhteismetsäpäivät

Silva 2013

Farmari 2013

18.–19.4.2013, Levi

7.–8.6.2013, Joensuu

3.–6.7.2013, Seinäjoki

Päivien teemoina ovat yhteismetsien laajeneminen, uudet maankäyttömuodot sekä puunkäyttö ja sen tulevaisuus Suomessa.

Lisäksi käsitellään yhteismetsien ajankohtaisia kysymyksiä.

Metsä valtaa Joensuun kaupunkikeskustan! Silva on pääsymaksuton, parinsadan näytteilleasettajan suurtapahtuma. ­Silvan toteuttavat Metsäkeskus ja Pro­ Agria Pohjois-Karjala. Lisätietoja: silvafair.fi

Farmari 2013 rantautuu heinäkuussa ­Seinäjoelle. Metsäasiat ja Metsäkeskus ovat monipuolisesti esillä. Tervetuloa ­kesän suurimpaan maaseututapahtumaan! Lue lisää: farmari.net

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

11

Talvi ratkaisee leimikkotarpeen – Alkuvuoden korkeista puukauppamääristä huolimatta­puuta tarvitaan myös loppuvuonna, kertoo metsäjohtaja­ Juha Mäntylä Metsä Group Oy:stä.

Paras kysyntä on tällä hetkellä kesäkorjuukelpoisista, mäntytukki­valtaisista päätehakkuuleimikoista ja kesäkorjuukelpoisista kuitupuuleimikoista. Taakse jäänyt huono turpeen­nostokesä on lisännyt myös energiapuun kysyntää oleellisesti.

Kuusitukkivarantoja on metsäteollisuudelle kertynyt metsätuhokohteista riittävästi, joten kuusitukin kysyntä on nyt laimeaa. Mäntylä arvioi, että talvileimikoiden kysyntä paranee marraskuun tienoilla talven lähestyessä. Tulevan talven pituus ratkaisee talvileimikoiden tarpeen: kannattaa toivoa kunnon pakkasia ennen lumen tuloa ja mahdollisimman pitkää talvea.

Vihrein askelin Suomi on maailman johtava maa metsä­energian hyödyntämisessä. Olemme edellä­ kävijöitä puunkorjuun ja polttoteknologian kehittämisessä.

Lähde: ENERGIA­TEOLLISUUS

Maisema-arvot tulisi huomioida nykyistä paremmin puuntuotannon toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lähde: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

Metsään ABC -päivä

Iloa omasta metsästä!

Uusi metsänomistaja! Metsään ABC -päivä on hyvä startti metsäomaisuuden hoitoon. Päivässä saat tietoa metsänomistajan oikeuksista ja velvollisuuksista, metsänhoidosta ja puukaupasta. Tutustumme myös metsänomistajia palveleviin organisaatioihin.

Osallistumismaksu on 20 euroa. Se sisältää myös materiaalin ja tarjoilun. Maksun voi vähentää verotuksessa.

Metsään ABC -päiviä järjestetään la 16.3.2013 eri puolilla Suomea. Pyydä lisätietoja: www.metsakeskus.fi/metsaan-abc-paiva

Tutustu meihin ja palveluihimme: www.metsäkeskus.fi

12

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Lakimies vastaa

ajaksi?

H

allintaoikeuden pidättäminen tarkoittaa, että lahjoittaja pitää itsellään lahjoittamansa omaisuuden käyttöoikeuden. Kiinteistön hallintaoikeus tarkoittaa oikeutta käyttää kiinteistöä, määrätä siitä ja saada kiinteistön tuotto. Metsän tuotto arvioidaan kiinteistöllä olevan puuston todellisen kasvun perusteella.

Hallintaoikeuden voi pidättää määräajaksi tai jäljellä olevaksi eliniäksi. Hallintaoikeudesta voi luopua eläessään siitä ilmoittamalla. Hallintaoikeudesta luopumisesta seuraa lahjaverovelvollisuus, koska hallintaoikeuden­ pidättäminen on aikanaan alentanut lahjaveron määrää. Kysymyksessä on siis veronalainen lahja, jonka arvo määräytyy sen mukaan, mikä on hallintaoikeuden arvo luopumishetkellä.

Hallintaoikeuden verotusarvoon vaikuttavat omaisuuden käypä arvo ja hallinta­ oikeudesta luopuneen ikä luopumishetkellä.

Kiinteistön hallintaoikeuden arvo lasketaan kertomalla kiinteistön käypä arvo tuottokertoimella (5 prosenttia) ja kertomalla näin saatu laskennallinen vuosituotto hallinta­ oikeuden pidättäjän iän mukaan määräytyvällä ikäkertoimella.

Jos hallintaoikeuden haltijan ikä on 85 vuotta (ikäkerroin neljä) ja kiinteistön käypä arvo 100 000 euroa, hallintaoikeuden arvoksi saadaan 100 000 x 0.05 x 4 = 20 000 euroa.

Maksettavan lahjaveron määrä riippuu hallintaoikeuden arvon lisäksi lahjoittajan ja lahjan saajan sukulaisuussuhteesta.

Hallintaoikeuden pidättämisestä lahja­ verotuksessa on tietoa Verohallinnon henkilöasiakkaille suunnatuilla verkkosivuilla.

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Naapurini kertoi, että puhtaan metsätilan (ei peltoa) myynti lähisukulaisille on vapautettu luovutusvoittoverosta. Pitääkö tämä paikkansa? Mitkä ovat edellä mainitun luovutusvoitto­verovapauden edellytykset?

O

Elinikäisestä hallintaoikeudesta luopuminen Monet metsänomistajat ovat lahjoittaneet metsäpalstansa lapsilleen, mutta pidättäneet itselleen elinikäisen hallintaoikeuden metsään. Taustalla on usein elinikäisen hallintaoikeuden pidättämisellä saatava lahjaveron alennus. Iän karttuessa ja voimien vähetessä voi mieleen tulla luopuminen tästä elinikäisestä hallintaoikeudesta, jotta lapset voisivat vapaasti ryhtyä vastaamaan metsätaloudesta. Voiko elinikäisestä hallintaoikeudesta luopua eläessään? Jos voi, tuleeko siitä jotakin lahjaveroseuraamuksia? Entä voiko hallintaoikeuden metsään pidättää määrä-

Luovutusvoittoverovapauden edellytykset

Janne Uitamo johtava esittelijä, OTM, MMM, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

maisuuden luovutuksesta saatu voitto on normaalisti veronalaista pääomatuloa. Luovutuksesta saadun vastikkeen ei tarvitse olla rahaa, sillä myös vaihto rinnastetaan myyntiin.

Luovutusvoiton veronalaisuuteen ei vaikuta myöskään omaisuuden saantotapa eikä sen omistusaika.

Metsätilan luovutukset lähiomaisille on kuitenkin säädetty vapaaksi luovutusvoiton verosta tietyin edellytyksin, joiden kaikkien on täytyttävä. Lisäksi on huomattava, että vero­vapaus ei koske kuolinpesän osuuden myymistä, jossa on myyjän verojen kannalta kysymys irtaimen kaupasta. Kuolinpesässä on verovapauden saamiseksi tehtävä ennen myyntiä perinnönjako. Metsätilan luovutusvoiton verovapaus ei myöskään koske tilalla mahdollisesti olevia vapaa-ajan asuntoja.

Metsätilan luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että luovuttaja on harjoittanut tilalla metsätaloutta. Metsätaloutta on voinut harjoittaa paitsi luovuttaja itse myös jakamaton kuolinpesä, jossa hän on ollut osakkaana.

Luovutus voi muiden edellytysten täyttyessä toisin sanoen tapahtua verovapaasti heti sen jälkeen, kun kuolinpesässä on suoritettu perinnönjako. Korkein hallinto-oikeus muutti huhtikuussa 2010 annetulla ratkaisulla (KHO:2010:24) aiempaa verotuskäytäntöä, jossa verovapaa myynti edellytti, että myyjä itse oli kuolinpesän jaon jälkeen jonkin aikaa harjoittanut metsätaloutta.

Myynti on verovapaata vain laissa säädetyille lähiomaisille, jotka ovat joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa luovuttajan lapsi tai tämän rintaperillinen sekä luovuttajan sisar, veli, sisarpuoli tai velipuoli. Lisäksi edellytetään, että kiinteistö on ollut yhteensä vähintään kymmenen vuotta luovuttajan tai luovuttajan ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta luovuttaja on saanut sen vastikkeetta.

Tämä tarkoittaa, että edellisen omistajan omistusaika lasketaan mukaan, jos metsätilan luovuttaja on saanut tilan häneltä perintönä tai lahjana. Perityn kuolemasta ei siis ole tarvinnut kulua kymmentä vuotta.

Jos metsätilan verovapaalla kaupalla saanut henkilö luovuttaa tilan edelleen ennen kuin hänen saannostaan on kulunut viisi vuotta, hän tulee vastuuseen verottamatta jääneestä luovutusvoitosta. Tämä tapahtuu siten, että hänen luovutusvoittoaan laskettaessa hankintamenosta vähennetään aiemmin verottamatta jääneen luovutusvoiton määrä.

13

vahva side metsään

teksti tuomas lehtonen kuvat Tero Takalo-Eskola

Sisaruspari Marja Collan (kesk.) ja Pirkko Oittinen (oik.) sekä Pirkon tytär Silja Sulin palaavat aina mielellään vanhan kotitilan metsään, vaikka monenlaista urakkaa on riittänyt yhdessä tehtäväksi.

14

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Keskustelu jatkuu Facebookissa!

Yhä useampi suomalainen­ metsänomistaja asuu etäällä tiluksistaan. Se ei kuitenkaan estä luomasta kiinteää yhteyttä omaan metsäpalstaan. metsakeskus.fi/metsaan-lehti

15

Pirkko Oittisen ja Marja Collanin perheet ovat käyneet hoitamassa metsää yhdessä, vaikka matka onkin ollut etenkin Marjalle pitkä.

P

Pirkko Oittisen ja Marja Collanin elämänpolku on kulkenut samoja reittejä kuin monilla muillakin suomalaisilla suuren ikäluokan edustajilla. Lapsuus on eletty ja iloittu maaseudun rauhassa, mutta opiskelu ja työ ovat vieneet mukanaan suuriin asutuskeskuksiin. Pirkon polku vei opettajaksi Jyväskylään, Marja puolestaan lähti samaan ammattiin pääkaupunkiin asti.

Sisarukset asuivat lapsena Konneveden Särkisalossa Keski-Suomessa. Heidän isovanhempansa omistivat suuren maatilan, Mulliahon, jossa parhaimmillaan asui neljä sukupolvea perheineen. Vanhemman polven antaessa tilaa nuoremmille Pirkon ja Marjan isä sekä hänen kolme sisarustaan jakoivat tilan maat ja jatkoivat suvun maanviljelyperinnettä. Perheen oma kotitalo, Syrjälä, valmistui 1960-luvun alussa entisen savupirtin paikalle.

Kantatila lohkottiin ja Pirkon ja Marjan vanhemmille siirtyi hieman yli sata hehtaaria metsää ja vajaa kymmenen hehtaaria peltoa. Metsän hyödyntäminen oli sisarusten lapsuudessa maatilan hoitoa: puuta kaadettiin omiin rakennushankkeisiin ja korjattiin rangoista polttopuiksi, mutta metsää ei liiemmin myyty. Metsä oli tuolloin pyhä asia, eikä siihen paljon koskettu.

Pystyssä oli paljon yli satavuotiaita puita, joita perheen isä ihaili jokasunnuntaisella metsäkävelyllään.

16

– Ensimmäiset muistot metsästä juontavat liki 60 vuoden taakse Mulliahon päätilalle. Metsänuudistus oli oma­toimista ja omavaraista. Tuvan uunin päällä kuivatettuja männynsiemeniä kylvettiin koko suurperheen voimin Ravsuon mäelle. Me lapset olimme tiiviisti työssä mukana. Äskettäin tässä kylvämässämme metsässä tehtiin harvennushakkuu, ja kohta ovat edessä jo päätehakkuut, Marja ja Pirkko kertovat.

Sukupolvien ketju on vahva

92%

metsänomistajista ­ omistaa enemmän kuin kaksi hehtaaria metsää.

Siskokset ovat halunneet välittää metsään ja kotitilaan liittyviä perinteitä omille lapsilleen. Vaikka metsään on ollut pitkä matka, perheet ovat käyneet hoitamassa sitä yhdessä. Vanhalle kotitilalle on tehty vuosittain kymmenisen reissua raivauksen, istutuksen ja taimikonhoidon merkeissä.

Sukulaiset perheineen sekä ystävät ja tuttavat ovat olleet mukana talkoissa suurena apuna. Lasten ja Saku-koiran tehtävänä on ollut lisäksi nuotion vartiointi ja makkaran paisto.

– Metsätyöt olemme tehneet hakkuita ja raivauksia lukuun ottamatta pääosin itse.

Lähdimme innokkaina metsään raivaus- ja moottorisahojen kanssa, mutta monesti jo muutaman tunnin työn jälkeen kaikki ovat olleet ihan väsähtäneitä.­Pakko on myöntää, että se on ammattilaisten työtä, metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Eräänä kesänä perheet istuttivat yli neljä hehtaaria­metsää neljänä peräkkäisenä­ viikonloppuna. vaativaa ja rankkaa hommaa, eikä pidemmän päälle meiltä onnistu, Marja toteaa.

Eräänä kesänä perheet istuttivat yli neljä hehtaaria metsää neljänä peräkkäisenä viikonloppuna. Etenkin Marjan perheelle kertyi auton matkamittariin roppakaupalla kilometrejä, kun perhe sahasi Helsingin ja Konneveden väliä. Metsänhoito ottaa siis välillä koville.

– Etämetsänomistajuus ja päivätyö tekevät metsänhoidosta vaikeampaa. Monesti on tullut mieleen, että olisi mukava asua lähempänä. Eläkkeelle siirtyminen tuo enemmän aikaa ja mahdollisuuksia metsänhoitoon, sisarukset pohtivat.

Pirkon ja Marjan perheet haluavat hoitaa metsää jatkossakin mieluummin itse, sillä töiden teettäminen ulkopuolisella aiheuttaa ison loven kukkaroon. Pirkko jäi tänä syksynä eläkkeelle ja hän pääsee nyt kunnolla metsätöihin. Haaveissa on uuden raivaussahan hankinta.

Vaikka siskokset ovat asuneet kaukana tiluksiltaan, he ovat pysyneet hyvin kärryillä metsänhoitoon ja puunmyyntiin­ liittyvistä asioista. Tietoa on opiskeltu sekä saatu alan lehdistä ja nettisivustoilta sekä serkuksilta. Metsäyhtiöiden järjestämät palvelut ja tapahtumat ovat niin ikään tul-

leet tutuiksi. Metsäkeskukselta saamaansa tukea Marja, Pirkko ja Pirkon tytär S ­ ilja Sulin kiittävät vilpittömästi. Yhteistyötä on tehty pitkään myös paikallisen pankin kanssa, jonka avustuksella tilan lohkomiseen ja omistuksen siirtoon liittyvät asiat sujuivat nopeasti ja ongelmitta.

– Metsäkeskukselta olemme saaneet korvaamatonta ja puolueetonta apua muun muassa juridisissa asioissa tilan jakoon ja metsäkauppoihin liittyen, rajojen sijaintien määrittämisessä sekä maastoalueiden tarkastamisessa. Hyvän ja asiantuntevan opastuksen ansiosta opimme paikantamaan kartassa olevat kohteet maastosta lukuisilla metsäkierroksilla, Pirkko kiittelee.

Syrjälän uusi emäntä Sukutila on ollut sisarusten omistuksessa jo liki neljäkymmentä vuotta. Tuolloin

Sukutilan leikkimökki oli Silja Sulinille tärkeä paikka lapsuudessa.

Metsätilan sukupolvenvaihdos • Lähisukulaisten kesken tehdyistä tilakaupoista ei mene luovutusvoittoveroa, jos metsä on ollut yli 10 vuotta myyjän tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen lahjana tai perintönä. Tämä ei päde lähisukulaisten välisissä kuolinpesäosuuksien kaupoissa. Silloin kuolinpesä kannattaa muuttaa yhtymäksi osituksen ja/tai perinnönjaon yhteydessä.

• Mikäli metsätilasta maksetaan yli 75 % käyvästä arvosta, ei kaupasta muodostu verotettavaa lahjaa. Kaupalla tai lahjanluonteisella kaupalla tehdyistä metsätilan sukupolvenvaihdoksista syntyy metsävähennysoikeus (60 % hankintamenoista).

• Vanha omistaja voi metsän lahjoituksen yhteydessä pidättää hallintaoikeuden metsään. Se alentaa määrättävää lahja­ veroa. Hallintaoikeuden voi myöhemmin myös purkaa.

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

17

Metsän siimeksessä on lähde, jonka vedestä sukupolvi toisensa jälkeen on nauttinut.

Metsän tilakohtainen ideaalijakauma

25% 30% 30% 15% taimikkoa

18

nuorta ­ kasvatusmetsää

varttunutta kasvatusmetsää

uudistamis­ kypsää metsää

­ irkon ja Marjan vanhemmat myivät tilan P lapsilleen. Sisarukset omistivat kiinteistö­ yhtymän yhdessä viime vuoteen asti, jolloin päädyttiin jakamaan tila kolmeen osaan.

Perheet miettivät pitkään, miten jako saataisiin tehtyä kaikkien kannalta oikeudenmukaisimmin ja siten, että Syrjälä säilyisi suvussa kunnostettuna. Kun suunnitelmat saatiin kuntoon, käytännön asiat etenivät rivakasti. Sisarukset jakoivat ensin tilan puoliksi niin, että Marja sai tilan pohjoisosan ja Pirkko eteläosan. Siljan omistukseen siirtyi kaupan myötä Syrjälän talo lähimetsineen.

– Pohdimme välillä tilan vuokraamista tai myymistä ulkopuolisillekin. Surku sitä ajatellessa tuli. Lopulta päädyimme tilan jakamiseen. Piirustuksia on alustavasti tehty talon uudistamisesta vapaa-ajan asunnoksi. Kunnostaminen vaatii kuitenkin rahaa, Silja toteaa. metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Hoida metsääsi netissä Istut mukavasti kotisohvalla ja surffailet netissä. Verkko-ostosten ja pankkiasioiden ohessa tarkastat, mitä metsääsi kuuluu. Kartasta näet heti kiireelliset taimikonhoitokohteet ja mistä voit hakata puuta.

Myös luontokohteet ovat mukana. Palvelun kehittyessä saat arvion hoitokustannuksista ja myyntituloista. Voit myös lähettää tarjouspyynnöt tehtävistä töistä. Virka-aikoja ei tarvitse muistella, palvelua voi käyttää kellon ympäri.

Omin käsin istutetut puut luovat metsään erityisen suhteen.

Omistuksen siirtoon liittyvät­ asiat sujuivat nopeasti ja ongelmitta.

Syrjälän talo on ollut isovanhempien kuoltua lähinnä huvilana sisarusten isänisä Augustin ennustusten mukaan. Kun uusi mökki, joka kustannettiin Syrjälän metsistä saaduilla puutuloilla, valmistui 2000-luvun alussa Äänekosken Konginkankaalle, Syrjälä jäi vähälle käytölle. Nyt Silja on perheensä kanssa ideoinut vanhan rakennuksen sekä leikkimökki Löpölän kunnostamista. ● metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Palvelu aukeaa marraskuussa Tämä metsänomistajan päiväuni on pian totta, sillä Metsäkeskus alkaa tarjota Metsään.fi-palvelua marraskuussa. Asiakkuuspäällikkö Veikko Iittaisen mukaan tietokanta niputtaa kaikki metsätilaan liittyvät asiat helposti päivitettävään ja helppokäyttöiseen pakettiin, jonka saa käyttöönsä 60 euron vuosimaksulla. Rekisteröitymisen yhteydessä henkilöllisyys varmistetaan verkkopankkitunnisteella.

Helppo tapa ottaa yhteyttä yrityksiin Palvelu ei ole kuitenkaan hetkessä valmis. Ensimmäiset tilat ovat Metsään.fi:ssä marraskuussa ja suurin osa tiloista tietokannassa vuoden sisällä. Iittainen lupaa, että metsätilojen omistajia informoidaan sähköpostilla tai kirjeitse, kun oman tilan tiedot ovat nähtävissä palvelussa. Myöhemmin myös metsäalan toimijat, kuten metsänhoitopalveluja tarjoavat yritykset voivat liittyä palveluun.

– Silloin Metsään.fi-palvelun kautta voi pyytää yhteydenottoa yrityksiltä, joiden palveluita tarvitsee, tai omat tietonsa voi sallia näkymään kaikille palvelussa oleville toimijoille. Näin yritykset voivat olla yhteydessä asiakkaisiin, kun ne havaitsevat, että metsään tulisi tehdä esimerkiksi harvennushakkuu. Tiedot voi halutessaan pitää myös näkymättömissä, Iittainen kertoo.

Selkeä ja informatiivinen Metsänomistajat Pirkko Oittinen, Marja Collan ja Silja Sulin pääsivät ensimmäisinä kokeilemaan uuden palvelun testiversiota. Naiskolmikon kommentit ovat varauksettoman myönteisiä. Rekisteröityminen onnistuu helposti ja liikkuminen palvelussa on loogista.

– Oikein hienolta vaikuttaa, naiset toteavat.

Metsään.fi on heistä selkeä ja informatiivinen. Tietokannassa näkyy tarkat tiedot maalajeista ja kasvupaikoista sekä metsän saavutettavuudesta.

Kolmikko kertoo innostuneensa palvelusta heti, kun siitä kuulivat.

Heistä se täyttää kaikki odotukset. Kiitosta sai muun muassa mahdollisuus metsänkäyttöilmoituksen jättämiseen. Naiset uskovat, että kun asian voi tulevaisuudessa hoitaa helposti netissä, se tulee varmasti tehtyä. Erityisen ilahduttavana he pitivät sitä, että papereiden selaaminen jää vastaisuudessa vähemmälle. Palvelu kun on käytettävissä kaikkialla, missä vain on nettiyhteys.

19

Vihreä talous

vie

eteenpäin Suomalainen metsä on yhteinen aarteemme. Metsät kasvavat ­hyvin, ja niitä on hoidettu tuloksellisesti vuosikymmenien ajan. Maa- ­ja metsätalousministeri Jari Koskisen mukaan on yhteinen etumme ­huolehtia Suomen kilpailukyvystä metsiä hyödyntämällä.

M

teksti Nina björklund kuvat pekka Väisänen MAA- JA METSÄTALOUSministeri Jari Koskinen näkee suomalaisen metsätalouden tilanteen hyvänä. Hänen mielestään metsiä voisi silti hyödyntää nykyistäkin enemmän. Tarvitaan vain uusia innovaatioita ja käyttömuotoja, aiempien lisäksi. Uusien teknologioiden käyttöönotto vaatii toki oman aikansa, mutta kaikki edellytykset sille ovat Suomessa olemassa.

– Metsien hyödyntäminen on metsäsektorin ja koko Suomen kannalta suuri asia, Koskinen tähdentää.

– Hyödyntämisen kasvussa tulee silti ottaa huomioon hyvä metsänhoito ja luonnon monimuotoisuus. Niillä turvataan tulevaisuuden vihreä talous.

Koskinen puhuu mielellään vihreästä taloudesta sen monipuolisuuden näkökulmasta. Metsä tulee nähdä kokonaisuutena sen kaikkine käyttömuotoineen. Ministeri peräänkuuluuttaa myös maaseudun muiden mahdollisuuksien hyödyntämistä osana vihreää taloutta.

Uusiutuvat luonnonvarat käyttöön Hallintorakenteen virtaviivaistaminen ja Suomen metsäkeskuksen perustaminen ovat osaltaan olleet luomassa 20

uusia suuntia ja toimintatapoja metsätalouteen. Koskinen odottaa mielenkiinnolla myös metsälain ja metsähallituslain uudistamisia.

Ministeri mainitsee, että maa- ja metsätalousministeriöllä on yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa valmisteilla erityinen biotalousstrategia. Sen toivotaan tuovan terävyyttä biotalouteen, jossa uusiutuvia luonnonvaroja käytetään entistä tehokkaammin.

Kysyttäessä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöasteen kasvun mahdollisuuksista ministeri toteaa, että absoluttista rajaa ei välttämättä edes ole. Järkevällä ja tehokkaalla käytöllä sekä kierrätysteknologiat huomioonottaen uusiutuvien luonnonvarojen käyttö on monipuolinen mahdollisuus, joka tulee hyödyntää.

Lisää metsäenergiaa Suomalainen metsäenergia on reippaassa kymmenessä vuodessa ottanut ison askeleen eteenpäin. Vuonna 2011 käytettiin jo noin 7,5 miljoonaa kuutiota puuta metsäenergian tuottamiseen. Tavoitteena on nostaa luku 13,5 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Ministeri Koskinen näkee tavoitteen hyvänä ja kunnianhimoisena asiana – tosin se vaatii järjestelmällisiä toimenpiteitä ja yhteistyötä.

– Alan toimijat kaipaavat lisää markkinatietoa ja selkeämpiä pelisääntöjä. Metsänomistajat voisivat silloin itsekin arvioida, mikä merkitys omalla metsällä olisi esimerkiksi puun tai energian tuotannossa, hän linjaa. metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Metsälakiin ollaan tekemässä muutoksia.

Työryhmän muistio luovutettiin ministeri Koskiselle viime elokuussa. Punaisena lankana uudessa laissa on metsänomistajien suuremmat vapaudet päättää, millä tavalla he hoitavat omia metsiään.

Ministerin mielestä on hyvä asia, että monen metsänomistajan toive toteutuu ja oma päätäntävalta lisääntyy.

– Liberaalimpaan suuntaan ollaan menossa, mikä on sinänsä hyvä asia. Jokainen metsänomistaja arvottaa omaisuutensa eri tavalla. Jotkut panostavat virkistyskäyttöön, toiset taas haluavat saada taloudellista hyötyä omasta metsästään.

Uuden lain myötä metsänomistaja voi arvioida omista lähtökohdistaan metsiensä käyttöä. Toki ministeri Koskinen pitää tarpeellisina myös lakiin sisältyviä reunaehtoja ja vastuita. Esimerkiksi hakkuiden jälkeen metsää ei voi jättää oman onnensa nojaan, vaan metsän uudistamisesta pitää huolehtia myös tulevaisuudessa.

Näillä näkymin uusi laki tulee voimaan vuonna 2014.

Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö on monipuolinen mahdollisuus.

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

– Metsätalouden tulee olla kannattavaa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.

21

JARI KOSKINEN • Syntynyt Hauholla vuonna 1960 • Maa- ja metsätalousministeri 2011– (Kok.) • Koulutus: valtiotieteiden maisteri • Toiminut maa- ja metsätalousministerinä myös Lipposen toisessa hallituksessa 2002–2003.

• Kokoomuksen varapuheenjohtajana 2001–2008 • Kansanedustajana vuosina 1996–2009 • Perhe: puoliso ja kaksi lasta • Kotipaikka: Hauho • Metsänomistaja: metsätila sijaitsee Hauholla • Harrastukset: golf, salibandy ja jääkiekko

Nykyään metsänomistajakunnan rakenne on erilainen kuin aikaisempina vuosikymmeninä.

Koskinen muistuttaa, että myös valtion tuilla on merkitystä, kun metsänomistaja tekee päätöksiä energiapuun keräämisestä. Samoin EU-tason päätökset vaikuttavat joko suoraan tai välillisesti suomalaiseen metsätalouteen ja energiantuotantoon. Yksi esimerkki tästä on paljon puhuttu rikkidirektiivi, jolla on vaikutuksia kuljetuksiin ja muihinkin kustannuksiin.

Etämetsänomistajille palveluita Maaseudun elävyyden säilyttäminen on koko maan hyvinvoinnille tärkeää. Jari Koskinen tähdentää tässäkin asiassa monimuotoisuutta. Maaseutua ei pidä elävänä yksin maatalous, metsätalous tai virkistysmahdollisuudet. Näitä kaikkia tarvitaan. Maaseudun kehittäminen täytyy tehdä mahdolliseksi eikä esimerkiksi rakentamista tule ehdoin tahdoin rajoittaa.

Nykyään metsänomistajakunnan rakenne on erilainen kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Moni metsänomistaja asuu kaukana omistamistaan maista, jolloin paikallistuntemus ja elävä yhteys metsään vähenevät.

Yhtenä mahdollisuutena maaseudun elävöittämiselle Koskinen näkeekin sellaisten palvelujen tarjoamisen, joita muualla asuvat metsänomistajat tarvitsevat. Näihin voisivat kuulua sekä ammattitaidon että metsänhoitoon tarvittavien koneiden ja palvelujen tarjoaminen.

Myös muut ansaintamahdollisuudet tulisi voida hyödyntää, oli kyse sitten ratsastuksesta, moottorikelkkailusta tai maatilamatkailusta.

22

– Mahdollisuuksia on monia. Luontoa voidaan hyödyntää positiivisella tavalla esimerkiksi elämysmatkailulla.

Maaseutua täytyy voida silti myös kehittää, sekin on osa vihreää talouttamme.

Omaisuutta pitää vaalia Jari Koskinen toivoo, että suomalainen metsätalous säilyy kannattavana myös tulevaisuudessa. On tärkeää, että metsän ja puun hyödyntämisellä säilytetään alan työpaikat ja että niitä saataisiin myös lisää.

– Myös metsänomistajien pitää saada oma osansa tuloksesta. Metsätalouden tulee olla kannattavaa, jotta motivaatio metsänhoitoon säilytetään, Koskinen muistuttaa.

Metsänomistaja saattaa saada tuloksia hyvästä metsänhoidosta vasta vuosien tai vuosikymmenien päästä. Koskinen haluaakin viestittää metsänomistajille, että omaisuus vaatii huoltoa ja hoitoa. Samoin kuin talletus pankissa, metsä kannattaa mieltää sellaiseksi omaisuuslajiksi, jonka hyödyntämisessä voisi käyttää ammattilaisen apua.

– Jos itse ei pysty tai osaa tehdä tarvittavia metsänhoitotoimenpiteitä, niin ammattilaisen apu on arvokasta.

Samoin metsän vakuuttaminen ministerin mielestä kannattaa. Ylipäätään omasta omaisuudesta huolehtiminen kantaa vuosien päähän ja antaa tuloksia. ●

Tarpeellinen lakiuudistus metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Kuva: Juhani Eskelinen

Paininpuu

Metsä tuottaa – ­hitaasti mutta ­varmasti

M

etsätilojen hintakehitys on ollut nouseva koko 2000-luvun. Vuodesta 2001 vuoteen 2011 metsän hehtaarihinta on noussut noin 66 prosentilla. Syy hinnannousuun on vähäinen tarjonta suhteessa kysyntään: valtaosa metsistä vaihtaa omistajaa suvun sisällä.

Metsässä pääoman tuotto muodostuu puuston kasvusta ja puun hintojen muutoksesta. Pääoman tuotto ei kuitenkaan realisoidu automaattisesti omistajan pankkitilille, vaan siihen tarvitaan puun myyntiä.

Puukaupparahoja ei saa heti tililleen, vaan tilitys tapahtuu sen mukaan miten leimikkoa ehditään hakata. Tähän voi mennä jopa kaksikin vuotta.

Eri metsätilat poikkeavat suuresti toisistaan. Esimerkiksi kaikista metsätiloista ei välttämättä saada puunmyyntituloa. Usein kuuleekin nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää omistavan metsänomistajan valittelevan metsätalouden heikkoa kannattavuutta.

Tosiasiassa myös kasvatusmetsät tuottavat, kun niiden arvo kasvaa. Tuottoa ei vain pääse puumarkkinoilla realisoimaan.

Metsäntutkimuslaitoksen mukaan puuston kasvu antaa noin neljän prosentin tuoton metsälle. Keskimääräistä korkeampaan tuottoon päästään hyvällä metsänhoidolla ja oikealla metsän ikärakenteella. Hyvällä metsänhoidolla tilan puusto pidetään mahdollisimman hyvässä ja kasvavassa kunnossa: tilalla kasvaa oikea puulaji oikealla kasvupaikalla, metsänuudistamisessa muodostuu täystiheitä taimikoita, taimikonhoito tehdään oikea-aikaisesti ja harvennushakkuut tehdään ajallaan. Tilalla tehdään myös järkevät metsänparannustyöt eli kunnostusojitukset ja metsän lannoitukset.

Myös tilan metsien ikärakenteella on vaikutusta metsän tuottoon.

Puuston kasvu on suurinta nuorissa metsissä. Puuston ikääntyessä siihen sitoutuvan pääoman määrä kasvaa ja puuston kasvu alenee. Uudistuskypsällä metsäkuviolla kasvutuotto jää vain muutamaan prosenttiin. Pahimmassa tapauksessa puuston iän lisääntyessä tuotto voi esimerkiksi tyvilahon seurauksena olla jopa negatiivinen.

Vanhan sanonnan mukaan kaikkia munia ei kannata pitää samassa korissa. Metsänomistajankin kannattaa hajauttaa varallisuuttaan eri sijoituskohteisiin. ­Hajauttamisen voi aloittaa esimerkiksi myymällä puuta ja sijoittamalla hakkutuuloja muihin TAPIO TILLI omaisuus­lajeihin.

Metsäpalvelupäällikkö

Keskimääräistä korkeampaan tuottoon päästään hyvällä metsänhoidolla.

OP-Pohjola

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

23

Hoitokoulu

Anna päivä taimikollesi!

Heinät lakoon, taimet kasvuun Istutuksen jälkeen taimet joutuvat rehevillä kasvupaikoilla kilpailemaan tilasta, valosta ja ravinteista muun kasvillisuuden kanssa. Heinä, horsma ja vadelma kasvavat nopeammin kuin havupuiden taimet. Heinätessä näet heti työsi tulokset ja turvaat uudistamisinvestoinnin tuoton. Vielä ehdit hommiin ennen lumen tuloa! teksti Aino ässämäki, Annikka Selander kuva suvi virta

1 2 24

Tarkasta taimikko Keväällä istutetun taimikon tila kannattaa tarkastaa heti seuraavana syksynä. Myös edellisinä kahtena vuonna istutettujen taimikoiden tilaa on syytä seurata. Jos heinä ja muu pintakasvillisuus on päässyt taimia pidemmäksi, kannattaa ryhtyä heinäntorjuntapuuhiin.

Muista merkitseminen Voimakkaasti heinittyvien uudistusalojen taimet voidaan merkitä heti viljelytöiden jälkeen.

Merkitse istutetut taimet lyömällä keppi taimen viereen ja sitomalla keppiin kuitunauhaa. Näin taimi löytyy helpommin heinän seasta.

Merkintä on helpointa tehdä keväällä ennen kuin heinä on korkeaa.

3 4

Polje tai niitä Polje maahan heinä ja muu pintakasvillisuus taimen ympäriltä noin metrin etäisyydeltä tai vähintään heinän mitan verran.

Heinän voi polkemisen sijasta myös niittää. Niittämisen voi tehdä esimerkiksi sirpillä, viikatteella, raivausveitsellä tai raivaussahan kolmioterällä.

Varmista taimikkosi kasvu Heinästä vapautettu taimi selviytyy lumen alla katkeamatta.

Heinäntorjunta vähentää tuhoriskiä, koska tukkimiehentäi, myyrät ja sienitaudit karttavat vapaasti kasvavia taimia. Taimikko kannattaa tarkastaa jälleen keväällä tuhojen, uuden heinän ja lehtipuuvesakon varalta.

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Katso myös ­Metsä-tv:n video heinäntorjunnasta:­www.metsatv.fi/heinan-torjunta.

osallistu kilpailuun

• Kun taimen

Ilmoita 30.11.2012 mennessä tehdyt hoitotyöt Metsäkeskukseen, niin osallistut raivaussahojen, vesureiden, raivausveitsien ja digikameroiden arvontaan.

merkitsee keväällä, se on helpompi löytää syksyllä heinän seasta.

Polje ja raivaa – hyödy ja voita!

Voit osallistua verkkopalvelussamme: metsakeskus.fi/ paiva-taimikollesi

• Heinäntorjunta

auttaa tainta selviämään katkeamatta talvesta.

• Taimikon

tilanne on hyvä tarkastaa syksyisin ja keväisin.

Tähän tulee uusi kuvitus

• Taimi tarvitsee

elintilaa vähintään heinänmitan verran.

n o a t n u j r o t Heinääntöistä helpoin ja mets usti kannattava taat metsakeskus.fi/metsaan-lehti

25

Tähtäimessä metsästäjä

Haluatko met sä

stäjäksi?

Kaikilta metsä stäjiltä vaadita an metsästäjä­tut kinto. Metsäst äjä­ tutkintoja järje stävät paikallis et riistan­hoitoyh distykset. Tutk intoon voi valmistautu a lukemalla­Met sästäjän oppaan tai käymällä 12 op pituntia kestävän metsästäjäkurs sin.

Teoriaosaamise n lisäksi metsä stäjän pitää osata am pua. Ampumak okeita järjestetään er i paikkakunnilla .

Kun metsästäjä tutkinto on suoritettu, an taa riistahoito yhdistys ohjeet ensimm äisen metsäst yskortin maksamiseen.

Jatkossa met sästyskortti lähetetä än vuosittain M etsästäjä-lehden m ukana.

Kaikki alkoi sorsista ja metsäkanalinnuista, mutta lopullisesti se oli menoa, kun hirvet ja hirvikoirat tulivat mukaan kuvioihin.

Oululainen ­Tarja Viinamäki-Mäläskä on viihtynyt metsästysreissuilla yli 30 vuoden ajan. teksti Riitta niskanen kuvat Pekka agarth

Lisätietoja: ww w. www.riistaweb riistainfo.fi, .riista.fi 26

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

S haruroasitsttuus

Suomessa on no metsästäjää eli in 300 000 metsästys­ kortin lunasta nu Määrä on koko tta henkilöä. ajan kasvussa .

Oululainen Tarja Viinamäki-Mäläskä lähtee mielellään hirvimetsälle. Vaikka jahtipäivänä ei näkisi edes vilausta sarvipäästä, tuoksuvan metsän valoissa ja varjoissa kävely sekä upeat luonnonmaisemat tekevät päivästä hienon.

Metsästys on Tarja Viinamäki-Mäläskälle tuttua touhua.

Hän suoritti metsästyskortin yli 30 vuotta sitten. Aluksi aseen tähtäimessä olivat sorsat ja metsäkanalinnut.

– 1986 jouduin hirviporukkaan. Silloin tuli sääntö, että porukassa pitää olla kymmenen ampujaa aiemman viiden sijaan. Kotona sanottiin ilmoitusluontoisesti: nyt sinä suoritat hirvimerkin ja tulet mukaan. Ei kai siinä mitään voinut, kun aviomies määräsi, hän nauraa.

Viinamäki-Mäläskä ei ollut koskaan edes ajatellut, että hänestä tulisi ”oikea” hirvenmetsästäjä. Naisia ei silloin ollut hirviporukoissa kuin jokunen, jos sitäkään. Hän oli kuitenkin muutamia kertoja ollut miehensä johtamassa hirviporukassa niin sanotusti ajomiehenä ja nähnyt, mistä hirvenmetsästyksessä on kyse.

– Innostuin heti, sillä minusta porukkaan pyytäminen oli mieheltä luottamuksen osoitus. Hän uskoi siihen, että oppisin ampumaan myös kiväärillä. Ja näki, että saattaisi tuosta tönttälöstä olla hirvihommaankin, Viinamäki-Mäläskä hymyilee.

Kiinnostusta uuteen harrastukseen syvensi koiran hankinta. Metsästystä harrastava perhe hankki ensimmäisen karjalankarhukoiransa vuonna 1988. Siitä lähtien metsällä on aina ollut mukana itse koulutettu hirvikoira.

– Koiran kanssa toimiessa metsästykseen tuli erilainen näkemys. Sen seurassa pääsee paljon lähemmäksi hirveä ja luontoa. Kuulumme siihen vanhaan koulukuntaan, joka kulkee koiran kanssa eikä vain laske sitä irti ja jää odottamaan.

Reipasta tiimityötä Reipashenkisessä metsästysharrastuksessa on ViinamäkiMäläskän mielestä paljon mukavia puolia.

– Hirvenmetsästys on tiimityötä, johon mennään aina porukalla ja jossa tarvitaan jokaista, hän määrittelee.

Kaikkein upeimman hetkensä hän koki silloin, kun ensimmäisen kerran pääsi kaatamaan hirven omalle koiralleen.

– Siinä oli aivan erityinen onnistumisen tunne. Koira oli onnistunut. Itse olin onnistunut. Koko porukka oli onnistunut.

Metsästyspäivät eivät ole koskaan samanlaisia, vaikka porukka liikkuu samalla alueella päivästä ja vuodesta toiseen. Alue on aina erilainen syksyn ajankohdasta, valosta ja säästä riippuen.

Päivisin vaativaa työtä päätteen äärellä tekevälle Viinamäki-Mäläskälle metsästys ja siihen liittyvä luonnossa liikkuminen on myös oiva työn vastapaino.

– Kun hirvimetsällä tulee tilanne päälle, on pakko panna arkiasiat sivuun ja keskittyä. Koko ajan pitää myös tietää, missä kaverit ovat ja missä itse on.

Pipo päähän ja hirviliivi ylle Hirviporukan metsästysalue on valtion mailla Pudasjärven Iso-Syötteellä. Viinamäki-Mäläskä varustautuu metsästys­ päivään tarkoin harkiten. metsakeskus.fi/metsaan-lehti

27

Ylleen hän laittaa goretex-puvun, jolla pärjää säässä kuin säässä, sekä tietysti kirkkaanvärisen hirviliivin turvallisuuden vuoksi. Päähän lippalakki ja talven tullen lämmin pipo.

Entisaikaan jalkineina käytettiin vanhoja kunnon kumisaappaita, mutta ne ovat nyt saaneet väistyä modernien vaelluskenkien tieltä. Korkeavartiset goretexit tukevat hyvin hankalassakin maastossa ja pitävät jalat kuivina. Metsästäjän varustukseen kuuluvat myös hirvikivääri ja selkäreppu.

– Mukaan kevyt reppu mutta kattavasti kaikkea, Viinamäki-Mäläskä kiteyttää.

Reppuun sujahtaa hyvä puukko, jolla saa aikaiseksi makkaratikun ja jolla pystyy tarvittaessa pistämään hirvestä veret ulos. Narunpätkää tarvitaan, jos joutuu auttamaan hirven suolistuksessa ja sitomaan eläimen sorkat. Koiraa varten on kettinki, jolla sen saa tarvittaessa kiinni puuhun. Mukana on myös kännykkä hirviporukan yhteydenpitoa varten.

Hätävaroiksi repussa on vielä kompassi ja gps-paikannin – sekä kunnon maastokartta, jos vaikka päivän aikana joutuu gps:n ulottumattomiin tai laite menee rikki.

Evästä Viinamäki-Mäläskä ottaa kunnolla mukaan siltä varalta, että päivä venyy pitkäksi tai jopa seuraavaan aamuun.

Neljältä ylös ja kuudelta lähtö Mäläskät viettävät hirvimetsällä lähes jokaisen viikonlopun koko hirvestysajan eli syyskuun lopusta vuoden loppuun. Jahtipäivän valmistelu alkaa jo edellisenä iltana.

– Katsomme säätiedotukset, etenkin tuulen suunnan, ja sen mukaan päätämme alueen, joka on tarkoitus katsoa. Otamme huomioon myös samalla alueella liikkuvat muut hirviporukat, Viinamäki-Mäläskä kertoo.

Varsinainen metsästyspäivä alkaa aikaisin: herätys on kello neljä aamulla.

Kuudelta pariskunta koirineen ja varusteineen on valmiina lähtöön. Seitsemään mennessä koko hirviporukka on sovitulla kokoontumispaikalla.

Metsällä Viinamäki-Mäläskä muodostaa miehensä kanssa ryhmän. Toinen heistä lähtee koiran kanssa maastoon, toinen ajaa autolla loppupäähän. Näin jahdin päätyttyä ei tarvitse enää kävellä takaisin koko metsästysalueen läpi, kun takana on jo pitkä päivä.

Mukana seuraava perheen hirvikoira on opetettu työskentelemään sekä isännän että emännän kanssa. Useimmiten se kulkee Viinamäki-Mäläskän mukana.

28

kyyköttämättä ei pärjää Kun koira saa vainun hirvestä, ampuja ei ole välttämättä juuri omistaja.

– Haukku saattaa olla lähellä sopivalla paikalla olevaa passimiestä, jolle tuuliolosuhteet ovat otolliset. Eli muutkin porukan jäsenet käyvät ampumassa meidän koiran haukulle.

Oma koira kulkee metsällä mukana Viinamäki-­Mäläskän ja hänen miehensä kanssa.

Suolistus jää suosiolla aviomiehen hommaksi.

Metsästäjä lähestyy hirveä aina alatuulesta, ettei se saa hajua lähestyvästä uhasta. Malttiakin tarvitaan.

– Joskus saattaa ajautua liian lähelle hirveä. Silloin tajuaa, että se havaitsee sinut, jos vähänkin liikut. Kun hirvi katsoo sinua, saatat joutua kyyköttämään paikallaan ihmeellisessä asennossa. Vasta sitten kun hirvi kääntää päätä, uskallat liikahtaa, Viinamäki-Mäläskä kuvailee.

Hän on tehnyt monta kaatoa – eikä yhtään raanakkoa eli vain haavoittanut hirveä.

– Olisihan se kurjaa, jos porukan johtajalla olisi eukko, jota ei uskaltaisi laittaa mihinkään, hän naureskelee.

Viinamäki-Mäläskä pistää aina oman kaatonsa, mutta suolistuksen hän jättää suosiolla miehelleen.

Hirvi pois vaikka palasina Viimeisenä urakkana alkaa metsästyksen hikisin työvaihe. Satojakin kiloja painava sarvipää pitää saada pois metsästä.

Monesti hirvi kaatuu paikkaan, johon ei pääse lähelle autolla. Silloin se joudutaan paloittelemaan paikan päällä maastossa. Näin kävi muun muassa ViinamäkiMäläskän ensimmäisessä kaadossa.

Apuna käytetään myös vetolevyä sekä mönkijää tai moottorikelkkaa.

– Tosin meidän pitää ottaa huomioon se, että liikumme paljolti kansallispuisto- ja Natura-alueella. Sinne ei ole moottoriajoneuvolla asiaa. Silloin käytämme raakaa lihasvoimaa ja puukkoa, hän toteaa.

Metsästäjä arvostaa luontoa Viinamäki-Mäläskä korostaa, että metsästäjä ei saa vahingoittaa luontoa.

– Mitään ei saa tärvellä tahallisesti.

Tulet teemme aina kannosta, ettei tarvitse härkkiä tervettä puuta. Jos hirvi joudutaan hakemaan mönkijällä tai moottorikelkalla, katsomme, ettei siitä aiheudu haittaa kasvaville puille ja muulle kasvillisuudelle.

– Metsä ei ole ainoastaan meidän käytössämme. Toisen omaisuuteen pitää suhtautua kuin omaansa. Vastuuntuntoa pitää olla, hän sanoo painokkaasti.

Viinamäki-Mäläskän metsästysalueella kasvaa paljon vanhaa ikikuusikkoa. Välillä on suota, jonka pehmeys muuttuu äkkiä jykeväksi mäntymetsäksi. Kaiken kruunaavat Iso-Syötteen vaaroilta avautuvat upeat maisemat.

– Hieno hetki on aamu, kun yöllä on ollut pakkasta. Lumi ei ole vielä tullut. Puissa ja maassa on ruskaa. Päivä valkenee.

Seisot vaaran laella ja näet kaukaisuuteen, Viinamäki-Mäläskä tunnelmoi.

Myös värien hehku metsässä tekee vaikutuksen.

– Joskus tuntuu, että kaikki maailman värit ovat täällä. ●

Hirvi aiheuttaa miljoonavahingot Hirvien aiheuttamia metsätuhoja korvattiin maanomistajille vuonna 2011 lähes kaksi miljoonaa euroa. Ennätysvuonna 2009 maksettiin korvauksia yli viisi miljoonaa euroa. Tuhojen määrään vaikuttaa eniten hirvien määrä – mitä suurempi hirvikanta on, sitä enemmän vahinkoja se aiheuttaa.

Todelliset tuhot ovat korvauksia suuremmat: kaikkia ei ilmoiteta Metsäkeskukselle ja alle 170 euron jääviä korvauksia ei makseta. Korvaamatta jää lisäksi näkymätön vahinko: reheville maille ei voida istuttaa rauduskoivua eikä karummille mäntyä korkean hirvikannan vuoksi. metsakeskus.fi/metsaan-lehti

OIKEUS LUONTOON Jokamiehenoikeus antaa suomalaiselle mahdollisuuden käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija.

Sen mukaan saat • liikkua luonnossa jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja alueilla, jotka voivat kulkemisesta vahingoittua • oleskella tilapäisesti – esimerkiksi telttailla – siellä, missä liikkuminenkin on sallittua • kulkea, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia • onkia ja pilkkiä.

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Et saa • aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille • häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia tai poroja ja riistaeläimiä • kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tai muuta sellaista toisen maalta • tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta • häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla • roskata ympäristöä • ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa • kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.

29

Juustonystä suppilovahvevän roke

(neljälle)

Sienisato

parempiin suihin

Syksy on sienten aikaa. Pikaiselle sieniretkelle on usein helpompi poiketa kuin uskoisikaan, ja tänä vuonna on kaiken lisäksi mainio sienivuosi. Vikkelimmät ehtivät vielä suppilovahverojahtiin: niitä voi poimia aina pakkasiin asti.

Edes hallayöt eivät tätä mietotuoksuista herkkua säikäytä.

Suppilovahveroita löytyy yleensä vanhoista havu­ metsistä, etenkin kuusikoista syvältä sammalen seasta.

Kuluva vuosi on kuitenkin ollut sateinen, minkä takia suppilovahverot ovat ilmestyneet myös nuoriin havumetsiin ja puolukkatyypin metsiin. Eniten suppilovahveroita esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa, vaikka niitä on tavattu aina Posiolla­ja Kuusamossa asti.

Sieniä saa kerätä Suomessa missä vain, kunhan ei änkeä kenenkään pihapiiriin. Jos saalis kasvaa niin suureksi, ettei kaikkea ehdi käyttää tuoreena, suppilovahverot kannattaa kuivata. Hyvä kikka on repiä sienet suikaleiksi ja levittää ne ritilälle tai sanomalehtipaperille. Niin ne kuivuvat muuta­massa päivässä.

30

itto

1–2 sipulia 1 rkl öljyä 300 g suppilo vahveroita 2 rkl vehnäj auhoja 4–5 dl vettä 1 kasvisl iemikuutio 5 dl maitoa 100 g sulate - tai tuorejuu stoa ripaus rakuun aa yrttisuolaa (1 dl kermaa) Hienonna sip ulit ja kuullota ne kattilassa öljy ssä. Lisää jouk koon paloitellut su ppilovahverot .

Tee kasvisliem i lisäämällä kasvisliemikuu tio lämpimää n veteen. Ripott ele sipulisieniseoksen päälle vehnäj auhot ja kaada muk aan vähitellen ensin kasvisliemi ja sitten maito.

An na keiton kiehah taa.

Lisää maustee t ja sulatejuus to nokareina. Ta rkista maku ja lisää halutessasi ke rma. Tarjoa ke itto hyvän leivän ka nssa.

Irma Järvinen, Lasse Kosone n, Marita Jout järvi: Parhaat ruokasienet ja maukkaimma sieniherkut. W t SOY 1998.

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

ä t s y m y s y 10 k 1

6

2

7

3

8

Milloin ja missä Metsä 2012 -messut ­ idetään? p

Minä vuonna uusi metsälaki tulee näillä näkymin voimaan?

Kuinka paljon taimi tarvitsee vähintään elintilaa?

Kuinka monta vuotta Jukka-lelujen Rulla­ jakkara täyttää tänä vuonna?

Kuinka monta metsästäjää eli metsästyskortin lunastanutta henkilöä on Suomessa?

4

9

Miten Metsään.fi-palvelussa varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys?

5

Vuonna 2011 käytettiin 7,5 miljoonaa kuutiota puuta metsäenergian tuottamiseen. Mikä on tavoitteena vuodelle 2020?

Mihin kahteen yksikköön Metsäkeskus jaettiin organisaatiomuutoksen yhteydessä?

1. Lahdessa, kauppakeskus Triossa.

2. Marraskuussa Helsingin Messukeskuksessa.

3. Pyöreät 60 vuotta.

4. Verkkopankkitunnisteella.

5. 13,5 miljoonaa kuutiota.

6. 2014 7. Heinänmitan verran.

8. Noin 300 000.

9. Julkiset palvelut -yksikköön ja Metsäpalvelut-­ liiketoimintayksikköön.

10. Ei. Myöskään kuivunutta tai kaatunutta puuta ei saa ottaa.

Missä Metsäkeskuksen Julkisten palvelujen pääkonttori sijaitsee?

10

Saako jokamiehen­ oikeuksien mukaan toisen maalta kerätä varpuja ja sammalta?

Anna palautetta lehdestä ja voita lumikengät!

VERKKOLEHDEN TILAUS Lue jatkossa Metsään -lehti suoraan verkossa!

Postimaksu maksettu

Päivitä myös yhteystietosi Metsäkeskuksen viestintää varten.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/metsaan 2. Merkitse numerosarja 677522 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä­ vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2012.

Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet.

Palkinto arvotaan 2.1.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähkö­postitse tai kirjeitse.

metsakeskus.fi/metsaan-lehti

Onnea arvontaan!

Vastaajien kesken arvotaan noin 100 euron arvoiset lumikengät.

Kyllä, kiitos! Haluan jatkossa lukea Metsään-lehden verkossa.

Päivitän yhteystietoni ohessa Metsäkeskuksen viestintää varten.

Ei kiitos, haluan edelleen painetun lehden. Päivitän ­yhteystietoni ohessa Metsäkeskuksen viestintää varten.

Metsänomistajan nimi Postiosoite Puhelin Sähköposti (sähköpostitietoja ei luovuteta ulkopuolisille tahoille)

Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Tunnus: 5019868 000003 VASTAUS­LÄHETYS

Metsän sijaintikunta Tilan kiinteistötunnus tai rekisterinumero (jos tiedossa)

Voit vastata myös verkossa: metsakeskus.fi/metsaan-lehti Metsäkeskus ylläpitää yhteystietorekisteriä Suomen yksityisistä metsänomistajista viranomaisasiointia ja tiedotusta varten.

31

Metsäkeskus on metsänomistajia varten

Metsäkeskus on valtakunnallinen metsäalan asiantuntijatalo, jolla on vahva alueellinen organisaatio. Palvelemme 13 alueella eri puolilla Suomea ja pääkonttorimme sijaitsee Lahdessa.

Metsäkeskus on jaettu kahteen yksikköön: Julkiset palvelut huolehtii metsien ja puun monipuolisen käytön edistämisestä sekä alan kehittämisestä. Metsäpalvelut on liiketoimintayksikkö, joka tuottaa myytäviä metsäalan palveluja metsänomistajille ja alan toimijoille.

Julkiset palvelut metsänomistajalle · Metsään.fi-asiointipalvelu (avataan marraskuussa 2012) · Metsään Palstat -työkohteiden välityspalvelu verkossa · Metsään ABC -tapahtumat ja materiaalit, Metsään Peruskurssit · Käytännön opastus ja neuvonta · Metsien monimuotoisuuden suojeluohjelma METSO ja ympäristötukisopimukset · Metsätietopalvelut · Rahoitus- ja tarkastuspalvelut Lue lisää toiminnastamme: www.metsäkeskus.fi

Löydät meidät myös Facebookista: facebook.com/suomenmetsakeskus