Metsään-lehti 1/2018

n ä ä s t e M Metsäkeskuksen asiakaslehti

1 | 2018

ivuilta voi s o k k r e v i.f Metsään toaineistoja ie t a k ik a p a nyt ladat

METSO-RAHAA LUONTOKOHTEEN SUOJELUSTA

3

vastausta metsätietolain uudistuksesta

Jouko Kivimetsä tuntee yrtit ja villivihannekset

metsästä keittiöön vinkit maanmuokkaukseen

tein minä pillin pajupuusta

1

| 2018

www.metsaan-lehti.fi

3 Pääkirjoitus 4 Puusta

Biohajoava pakkaus pyrkii muovisten paikalle.

6 Puumarkkinat

7 Uutiset

11

Asiantuntija vastaa

Kolme kysymystä metsätiedon lisääntyneestä avoimuudesta.

12

Suojelusta korvausta

METSO-ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontokohteiden suojelua.

”

Lämpenevä ilmasto kohtelee kaltoin erityisesti kuusta. s. 18

18

Koh taas tpaajutephdään illejä!

12 18

Metsän asialla

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Antti Asikainen.

21

Paininpuu

22

Hoitokoulu

Suomen metsien hiilinieluvaikutusta pitää tarkastella pitkällä aikavälillä.

Maanmuokkaus vauhdittaa taimien kasvua.

26

Väriä ja vitamiineja lautaselle

30

Soreasti, koreasti pillini soipi

31

Ristikko

VASTAA LUKIJAKYSELYYN sivulla 31 ja voit voittaa Evermatin kasvikuivurin!

Villivihanneksia voi kerätä koko kesän.

Pajusta syntyy perinteinen pilli.

JULKAISIJA Suomen metsäkeskus, PL 40, 15111 Lahti, metsaan-lehti@metsakeskus.fi PUHELINVAIHDE 029 432 400 METSÄNEUVONTA p. 029 432 409 tai asiakastuki@metsakeskus.fi PÄÄ­TOIMITTAJA Katriina Liusjärvi TOIMITUSSIHTEERI Outi Tehomaa TOIMITUSKUNTA Markku Granander, Kirsi Greis, Veikko Iittainen, Hanna Kovala, Risto Mulari, Karita Raivio, Annikka Selander, Jeni Suhonen TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia OMA KANSIKUVA Erkki Makkonen PAINATUS Forssan kirjapaino Oy ISSN 1797-2310 (painettu) ISSN 1798-2634 (verkkojulkaisu) PAINOS 60 000 kpl VERKKOLEHTI www.metsaan-lehti.fi Copyright © Otavamedia Oy Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa.

PEFC/02-31-162

2

www.metsaan-lehti.fi

pÄÄKIRJOITUS

Metsätiet ovat kannattavan metsätalouden hiussuonisto Puunkorjuu on nykyään ympärivuotista, joten yhä useampi leimikko korjataan sulan maan aikana. Tukkirekka painoi 1980-luvulla 48 tonnia ja nykyisin 76 tonnia. Huonosti hoidetut metsätiet jarruttavat puukuljetuksia ja metsänhoitotöitä. Pahimmillaan puukaupat peruuntuvat kokonaan, jos metsätien kunnossapito on pitkään laiminlyöty.

Ympärivuotiseen korjuuseen kuuluva leimikko vaatii hyvät tieyhteydet kannolta tehtaalle. Tämä asia saatiin huomata varsinkin EteläSuomessa sateisena syksynä 2017. Pahimmillaan yksittäisillä yrityksillä oli 75 prosenttia katkotusta puutavarasta tien varressa odottamassa parempia kaukokuljetuskelejä. Tällaisessa tapauksessa tehtaan puuhuolto on lähellä kriisiä.

Usein kysytään, mitä metsätien perusparannus maksaa? Tähän ei ole yhtä oikeaa euromäärää vastaukseksi. Jokainen tie on oma tapauksensa ja kustannukset syntyvät kunkin tien korjaustarpeesta.

Metsätien perusparannuksen kululaskelma yllättää silti usein positiivisesti. Tien kunnostukseen voi saada Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaista tukea. Kemera-tukeen oikeutetut metsätien tiekunnan osakkaat voivat saada tukea jopa 35-60 prosenttia tien kunnostuskuluista. Tämän lisäksi metsänomistajat voivat vähentää metsäverotuksesta omarahoitusosuutensa kuluista. Vähennys tehdään 15 prosentin vuosipoistoina.

Tällä hetkellä Kemera-tukea on hyvin saatavilla. Metsänomistajien kannattaa olla aktiivisia tiekunnan kokouksissa. Vain aktiiviset tiekunnat voivat hyötyä yhteiskunnan tuista metsäteiden perusparannuksessa.

Tiekunnan kokouksissa keskustelu on ajoittain hyvinkin värikästä.

Näin se pitää ollakin, koska tieosakkaat käyttävät tietä hyvin erilaisilla tavoilla. Tieosakkaiden on silti hyvä muistaa, että metsätie rakennetaan ja perusparannetaan palvelemaan puunkuljetuksia nykykaluston vaatimusten mukaisesti.

Tiekunnan ei pidä ujostella puhua oman metsätien perusparannuksesta. Tiekunnan kokoukseen kannattaa pyytää metsätiehankkeita suunnitteleva toimija kertomaan, miten perusparannushanketta kannattaa lähteä toteuttamaan. Neuvoja voi aina kysyä myös Metsäkeskuksesta. Siitä se monesti lähtee, tukkirekan kantavan metsäautotien perusparannus.

MIKA NOUSIAINEN metsäteiden johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

www.metsaan-lehti.fi

3

Puusta Nolla prosenttia mikromuovia Merten saastuminen muoviroskalla on maailmanlaajuinen ympäristöongelma. Suurin osa merten muovista on peräisin kuluttajapakkauksista. Biomuovi ei ole ratkaisu – se on kemiallisesti samanlaista kuin öljypohjainen muovi ja hajoaa yhtä lailla mikromuoviksi.

Puuperäinen Sulapac on kehitetty hajoamaan nopeasti joutuessaan kosketuksiin veden tai maaperän bakteerien kanssa. Teollisuuskompostissa purkki hajoaa jäljettömiin kuukaudessa.

Suomen ympäristökeskus tutkii vuonna 2018 eri pakkausmateriaalien hajoamista Itämeressä. Hankkeessa selviää myös, kuinka nopeasti Sulapac hajoaa meressä.

4

www.metsaan-lehti.fi

teksti JENNI JUNTUNEN kuvat Sulapac

Muovin kukistaja MIKSI KUUKAUSISSA KÄYTETTÄVÄ kosmetiikka pitäisi pakata satoja vuosia kestävään pakkauk­seen, joka ennen pitkää hajoaa haitalliseksi mikro­muoviksi ekosysteemiin? Biomateriaalialan tohtorit Suvi Haimi ja Laura Kyllönen miettivät ratkaisua maailman muovijäteongelmaan. He kehittivät sataprosenttisesti biohajoavan pakkausmateriaalin, Sulapacin, joka valmistetaan ekosertifioidusta puuhakkeesta ja luonnosta peräisin olevista sidosaineista.

– Markkinoilla on paljon ekologisia pakkausmateriaaleja, mutta niiden iso ongelma on, että ne vuotavat, ovat kalliita ja kaiken lisäksi näyttävät rumilta. Mikään ei ole lyönyt läpi, Haimi kertoo.

Sulapac ei läpäise nestettä, rasvaa eikä happea.

Salaisuus on pakkauksen sisäpinnan biohajoavissa suoja-aineissa, jotka valitaan pakattavan tuotteen mukaan.

Suomalaiskemistien pakkauksia testataan pilottiprojekteissa. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa kotimaiset Lumene ja Berner sekä eräs merkittävä kansainvälinen kosmetiikkabrändi.

Neuvotteluja käydään tiuhaan tahtiin noin 50 globaalin yrityksen kanssa.

Tavoitteena on valmistaa Sulapacista myös elintarvikepakkauksia ja ennen pitkää korvata sillä muovi missä tahansa lyhyeen käyttöön tarkoitetuissa esineissä, kuten esimerkiksi hammasharjoissa, kertakäyttöastioissa ja leluissa.

– Innovaatiomme voidaan ottaa käyttöön laajasti, koska valmistusmenetelmä on sama kuin muoviesineillä.

www.metsaan-lehti.fi

5

PUUMARKKINAT

teksti ANTTI PAJULA metsätilarakenteen johtava asiantuntija, Suomen metsäkeskus

keväällä 2018

Viime vuonna Suomessa tehtiin puukauppaa ennätysmäärä, yhteensä 43 miljoonaa kuutiometriä.

Tahti voi jatkua samanlaisena myös tänä vuonna, koska puuta jalostavan teollisuuden raaka-ainetarve pysyy korkeana. Puumarkkinatilanne on otollinen, koska kaikki puutavaralajit käyvät kaupaksi.

Kaikkien aikojen puukauppavuosi

50 000

Vuosi 2017 ylitti noin kahdella miljoonalla kuutiometrillä aiemman ennätysvuoden 2016.

45 000 40000

3

201

30 000

4 201

6

201

25000 20 000

5

201

7 20 1

15000

2

201

10 000 500 0 Tammi

Helmi

Maalis

Huhti

Touko

Kesä

Heinä

Elo

Syys

Loka

Marras

Joulu

Lähde: Luonnonvarakeskus

Puun tarve kasvaa edelleen Vuoden 2017 puukauppamäärät nousivat kaikkien aikojen ennätyslukemiin.

Metsäteollisuus osti vuonna 2017 kaikista Suomen yksityismetsistä puuta yhteensä 43 miljoonaa kuutiometriä. Vuonna 2016 puuta ostettiin yksityismetsistä 40,8 miljoonaa kuutiometriä, eli tämä aikaisempi ennätysvuosi lyötiin nyt noin kahdella miljoonalla kuutiometrillä.

syksyn aikana parantunut oleellisesti.

Myös kaikilla kuitupuutavaralajeilla on hyvä kysyntä, joten puumarkkinatilanne on nyt sikäli otollinen, että kaikki puutavaralajit ja kaikenlaiset leimikot käyvät kaupaksi.

Takana huono korjuusyksy Syyskauden 2017 korjuukelit olivat ongelmalliset Etelä-Suomessa ja monin paikoin myös Suomen keskiosissa. Vettä Kuusitukilla erittäin hyvä kysyntä satoi jo kesästä lähtien poikkeuksellisen Saha-, selluloosa- ja paperiteollisuuden paljon. Kovemmat pakkaset tulivat puun tarve on pysynyt suurena, koska vasta tammikuun puolivälissä, ja tehtaat käyvät täysillä. Lisäksi Metsä paksu lumikerros ehti sataa maahan Groupin Äänekosken uusi biotuotetehdas ennen pakkasten tuloa. Metsäyhtiöt sekä UPM:n, Stora Enson ja useiden sahojen pääsivät monin paikoin korjaamaan investoinnit kasvattavat puun tarvetta. talvileimikoita vasta tammikuussa. KesäTukkipuupuolella kuusitukilla on erittäin ja kelirikkoleimikoiden pystyvarannot ovat hyvä kysyntä ja mäntytukinkin kysyntä on poikkeuksellisen pienet.

6

Puun hinta vahvistui loppusyksystä Metsäteollisuustuotteiden hyvä kysyntä, metsäteollisuuden erinomainen tuloskehitys ja ongelmalliset korjuukelit ovat alkaneet näkyä myös puun hintatasossa. Syksyn 2017 aikana tukista keskimäärin maksettu kantohinta nousi 2–4 euroa kuutiometriltä ja kuitupuusta maksettu hinta 0,50–1 euroa kuutiometriltä. grafiikka Otavamedia OMa

1000 m3

35000

www.metsaan-lehti.fi

Kuva: Pekka Kuitunen

Kuusenjuurikääpä ja männynjuurikääpä aiheuttavat metsänomistajille merkittäviä tulonmenetyksiä Etelä- ja Keski-Suomessa. Molemmat juurikääpälajit lahottavat kuusen sydänpuuta, ja sen seurauksena osa tukkipuusta joutuu kuitupuu- tai energiapuupinoon. Lisäksi männynjuurikääpä aiheuttaa kasvutappioita ja tuhoja lahottamalla männyn juuristoa.

Juurikääpä leviää sulan maan hakkuissa, jos kantokäsittely tehdään huonosti. Ilmassa olevat juurikäävän itiöt tartuttavat tuoreet kantopinnat, jos torjunta-aine ei peitä koko kantoa.

– Hakkuukone levittää torjunta-aineen kannolle puun kaadon yhteydessä. Kantokäsittelyssä voidaan käyttää ureaa tai biologista harmaaorvakkaliuosta. Molemmat aineet tepsivät sekä kuusen- että männynjuurikääpään, sanoo metsänhoidon asiantuntija Annikka Selander Suomen metsäkeskuksesta.

Metsätuholain mukaan kantokäsittely on hakkaajan vastuulla hakkuissa, jotka tehdään toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Metsänomistajalla on oikeus luottaa siihen, että kantokäsittely tehdään huolella täyden torjuntatehon saavuttamiseksi. Työn laatua kannattaa itse seurata ja pyytää hakkaajalta omavalvontaraportti.

VINKKI!

Lue lisää uutisia www.metsakeskus.fi

ESTÄ JUURIKÄÄVÄN LEVIÄMINEN

uutiset

Kantokäsittelyn täysi torjuntateho saavutetaan vain, kun kannon koko pinta peittyy torjunta-aineella. Aineeseen lisätään elintarvikeväriä, jotta kuljettaja voi seurata työn laatua.

”Ajatellaanko metsää päästölähteenä vai hiilinieluna, riippuu siitä, miten lasketaan. Onko lehmä tuotantoväline vai päästölähde, biojalostamo, maisemanhoitaja, lemmikki vai riiston kohde? Tuttuja asioita voidaan panna ristiriitaisiin kehyksiin.”

Tutkimusjohtaja TUOMAS KUHMONEN Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta Ylen haastattelussa.

HALKI JA PINOON Suomessa on poltettu puuta kautta aikojen. Tänä päivänäkin puu on tärkeä energianlähde, josta syntyy esimerkiksi kaukoja prosessilämpöä, sähköä, pellettiä, etanolia ja dieseliä.

Nykyisin puuta poltetaan eniten metsä- ja energiateollisuudessa ja perinteisen kotitalouskäytön osuus on vain noin 16 prosenttia. Metsänhoitaja Esko Pakkanen kertoo kuvitetussa historiikissa, kuinka polttopuuta on tehty, kuljetettu, kaupattu ja käytetty kotimaassa.

Esko Pakkanen: Halkojen Suomi – energiaa puusta, Metsäkustannus Oy, 2017

www.metsaan-lehti.fi

7

Metsään.fi-verkkosivuilla on nyt myös avointa metsätietoa Maaliskuussa Metsään.fi-verkkosivuille lisättiin osio avointa metsätietoa varten. Avoin metsätieto ei sisällä metsänomistajan henkilö- tai tilatietoja vaan ainoastaan julkista ympäristötietoa. Avoimen metsätiedon jakelu Metsään.fi-verkkosivuilla liittyy 1.3.2018 voimaan tulleeseen metsätietolakiin.

Mitä avoin metsätieto pitää sisällään?

Tällä hetkellä avointa metsätietoa pääsee lataamaan paikkatietoaineistona. Myöhemmin tänä vuonna käyttöön tulevat aineistojen rajapinnat ja karttapalvelut.

Paikkatieto- ja rajapinta-aineistojen käyttäminen ja hyödyntäminen edellyttävät sopivaa sovellusta. Karttaaineistojen selaus onnistuu verkkosivulla.

Aineistoissa olevaa julkista ympäristötietoa esitetään sekä hila-aineistona että kuvioittain. Ympäristötieto sisältää tietoa puustosta, maapohjasta, metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä, toimenpide-ehdotuksista, metsänkäyttöilmoituksista ja Kemera-metsänhoitotöistä.

Tarkemmat metsätiedot kirjautumisen takana Metsään.fi-palvelussa Metsänomistajien tilakohtaiset, tarkemmat metsätiedot ovat vahvan tunnistautumisen takana Metsään.fi-palvelussa. Käyttäjät pääsevät Metsään.fi-verkkosivuilta

kirjautumaan metsänomistaja- ja toimijapalveluihin. Metsään. fi-palveluun kirjautuneena metsänomistajana valitset aina itse, ketkä toimijat voivat nähdä tila- ja kuviokohtaisia metsätietojasi.

Palvelussa voit myös perua jo aiemmin metsätietoihisi antamiasi suostumuksia.

Sujuvaa asiointia Metsään.fi-palvelussa Metsään.fi-palveluun kirjautuminen kannattaa, sillä se helpottaa monien metsäasioiden hoitoa. Palvelua kehitetään aktiivisesti käyttäjien palautteiden pohjalta, jotta asiointi palvelussa olisi helppoa. Tänä vuonna on sujuvoitettu Kemera-asiointia. Palvelussa pystyy nyt tekemään Kemera-toteutusilmoituksen suoraan rahoituspäätöksen pohjalta, jolloin hakemuksessa olleet tiedot siirtyvät jo valmiiksi toteutusilmoitukseen.

– Suunnitelmissa on lisätä palveluun uusia asiointiominaisuuksia, kuten mahdollisuus tarjota luontokohdetta Metso-ohjelmaan ja hakea ympäristötukea palvelussa, kertoo metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen Suomen metsäkeskuksesta.

”Meillä on hallussamme resepti, miten leivotaan kakku, joka vain kasvaa syödessä.”

Tapahtumat

Kotimaan metsäasioiden päällikkö JOUNI VÄKEVÄ Metsäteollisuus ry:stä kirjoitti metsien kasvusta Helsingin Sanomissa.

8

Pohjanmaan suurmessut

Polvelta toiselle -messut

7.-8.4. Mustasaaren Botniahalli

7.4. Oulu, Pohjankartanon koulu 16.4. Pieksämäki, Kulttuurikeskus Poleeni

Metsäkeskus on mukana Pohjanmaan suurmessuilla. Metsä on yksi messutapahtuman pääteemoista.

Messut tarjoavat metsänomistajille ajankohtaista tietoa metsätilan sukupolven- ja omistajanvaihdoksista.

Hyvinvointia metsästä -tapahtuma 10.4. Kartanon karkuri, Uusikaupunki Tapahtumassa voi kokea ja kuulla metsän vaikutuksesta hyvinvointiin.

www.metsaan-lehti.fi

ETENEE YKSITYISMETSISSÄ Ensimmäinen sopimus yksityismetsän luontokohteiden matkailukäytöstä syntyi vuodenvaihteessa Porontiman reitillä Kuusamossa.

Uudenlaisessa sopimusmallissa metsänomistaja voi määritellä maksun jokaisesta hänen maillaan kulkevasta matkailijasta luontomatkajärjestäjälle.

Näin metsänomistaja voi hyötyä taloudellisesti antaessaan luontokohteita matkailukäyttöön.

Toiminta on vapaaehtoista, eikä tuo mitään uusia rajoituksia metsien käyttöön.

Luontomatkailuun sopivia reittejä yksityismetsissä on valmisteltu Kuusamon luontohelmet tutuksi -hankkeessa.

– Tavoitteena on saada turistit nauttimaan luontomatkailusta ja maisemista. Samalla heille kerrotaan myös metsätaloudesta ja sen merkityksestä, sanoo hankkeen projektipäällikkö Irmeli Ruokanen Suomen metsäkeskuksesta.

Otahan metsie!

Nyt on hyvä aika ottaa metsie. Metsie on nimensä mukaisesti metsässä otettu selfie eli omakuva.

Suomen Metsämuseo Lusto kerää kuvia suomalaisista metsässä oleskelemassa, metsänhoitotöissä tai retkeilemässä. Kuvan yhteyteen voi kirjoittaa kuvausta omasta metsäsuhteesta.

uutiset

LUONTOMATKAILU

Lisätietoja: http://metsasuhteita.fi/metsie-kuvakeruunsaannot

VINKKI!

Kasvattaisitko pakuria tai kuusenkerkkiä?

Suurin osa metsänomistajista ei ole vielä valmis satsaamaan rahallisesti jokamiehenoikeuksien ulkopuolella olevien luonnontuotteiden tuotantoon, vaikka kiinnostusta olisi. Tällaisia luonnontuotteita ovat esimerkiksi pakuri, koivunlehdet, mahla, kuusenkerkät ja pihka.

Metsänomistajat kuitenkin uskovat, että luonnontuotteilla on kysyntää kansainvälisillä markkinoilla, käy ilmi Luonnonvarakeskuksen kyselyn tuloksista. Neljä viidestä kyselyyn vastanneesta katsoi myös, että aktiivisella viljelyllä olisi mahdollista kasvattaa metsätuloja.

Metsistä talteen otettavat luonnontuotteet ovat pääasiassa sieniä ja marjoja, joita voi kerätä jokamiehen­ oikeuksilla. Jokamiehenoikeuksien ulkopuolelle rajautuu useita luonnontuotteita, joista metsänomistaja voi saada lisätuottoa keräämällä niitä itse tai vuokraamalla keruu­ oikeuden luonnontuoteyritykselle.

Naisten metsäpäivä

Metsämme-messut

5.5. Savonlinna

Jyväskylä 21.-22.4.

Tervetuloa tutustumaan kevään ajankohtaisiin metsäasioihin naisten metsäpäivän luennoilla ja maastokohteilla Savonlinnassa.

Messu- ja koulutustapahtuma kaikille metsästä, metsän omistamisesta ja metsänhoidosta kiinnostuneille. Lisätietoa: http://metsamme.fi/

www.metsaan-lehti.fi

Lue lisää tapahtumis tamme:

metsakeskus.fi / tapahtumat

9

LÄHIPUUTA SAHOILTA Suomen Sahayrittäjät on julkaissut uuden Lähipuutuotemerkin. Sen saavat käyttöönsä yritykset, jotka hankkivat käyttämänsä puuraaka-aineen lähialueen metsistä. Tuotemerkki takaa myös sen, että sahattava puu on kotimaista ja sertifioitua. Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus ovat osallistuneet Lähipuu-merkin suunnitteluun yhdessä sahayrittäjien kanssa.

Lisätietoa: sahayrittajat.fi/lahipuu-tuotemerkki

1 187 kilometriä metsäteitä kunnostettiin viime vuonna valtion Kemera-tuella. Kunnostuskilometrit ovat vähentyneet rajusti vuosikymmenen alun määristä.

HACKATHON TUO AVOIMEN METSÄTIEDON HYÖTYKÄYTTÖÖN

Tapahtumat

Maaliskuun alussa voimaan tullut uusi metsätietolaki avasi metsätiedon kaikkien hyödynnettäväksi. Metsäkeskus, maa- ja metsätalousministeriö ja DataBio-hanke tarttuvat metsätietojen avautumisen mahdollisuuksiin järjestämällä 18.–20.5.2018 Ultrahackhackathon-tapahtumassa metsähaasteen.

Kilpailun tarkoituksena on luoda uusia ja innovatiivisia ratkaisuja avoimen metsätiedon kaupalliseen hyödyntämiseen.

Hackathonissa innovatiiviset tiimit työstävät ratkaisuja annettuihin haasteisiin. Tavoitteena on tuottaa avoin sovellus yleiseen käyttöön.

– Sovelluksen tulee perustua avoimen metsätiedon hyödyntämiseen ja sen käyttöta-

10

Naisten raivaussahakurssi

pa voi perustua esimerkiksi virtuaalitodellisuuteen, mobiiliteknologiaan, joukkoistamiseen tai sensoriteknologiaan, kertoo metsähaastetta koordinoiva DataBiohankkeen projektipäällikkö Virpi Stenman.

Tavoitteena on saada sovellus markkinoille vuoden 2018 aikana.

– Metsäkeskus tarjoaa avointa metsätietoa, jonka pohjalta voi kehittää uusia palveluita ja innovaatioita, Stenman sanoo.

Okra-maatalousnäyttely

Äänekoski 26.5.

Omavalvonnan verkkokoulutus metsänomistajille

Päivän aikana perehdytään raivaussahan käyttöön ja huoltoon ja käydään läpi metsänhoidon perusteita taimikossa. Ilmoittaudu: www. metsakeskus.fi/tapahtumat

Koulutuksessa opastetaan, kuinka voi seurata maastossa taimikon varhaisperkauksen ja nuoren metsän hoidon laatua. Ilmoittaudu: www.metsakeskus. fi/tapahtumat

Okra-maatalousnäyttelyssä on katseltavaa kaiken ikäisille maa- ja metsätaloudesta kiinnostuneille ja alan ammattilaisille.

4.–7.7. Oripään lentokenttä

www.metsaan-lehti.fi

Asiantuntija vastaa Metsävaratietojen avoimuus lisääntyi maaliskuusta alkaen, kun metsätietolaki uudistui.

Mitkä tiedot yksityismetsistä ovat nyt avointa metsätietoa?

A

vointa metsätietoa ovat ympäristötiedoiksi katsottavat julkiset tiedot.

Metsäkeskuksen tietojärjestelmässä julkisia ympäristötietoja ovat esimerkiksi kasvupaikka- ja puustotiedot, tiedot Kemera-metsänhoitotöistä ja metsänkäyttöilmoituksella ilmoitetut toimenpiteet yksityismetsissä.

Metsäkeskus saa julkista ympäristötietoa myös muilta viranomaisilta, kuten Museoviraston ja ELY-keskuksen lähteistä. Tällaista tietoa ovat esimerkiksi tiedot muinaismuistokohteista ja liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikoista.

Sen sijaan yksityisten metsänomistajien nimet tai yhteystiedot ovat henkilötietoja, joita ei voi julkaista kaikille avoimessa sähköisessä palvelussa. Henkilötiedon suojaan liittyvät velvoitteet rajoittavat tiedon antamista sivullisille. Metsäkeskus ei julkaise avoimena tietona myöskään kiinteistöjen rajoja tai kiinteistötunnuksia.

Metsätietolain muutoksen taustalla on Euroopan unionin ympäristötietodirektiivi.

Sen mukaan viranomaisen hallussa olevien ympäristötietojen on lähtökohtaisesti oltava vapaasti kaikkien saatavissa.

Janne Uitamo metsälainsäädännön johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

www.metsaan-lehti.fi

M

etsäkeskus on avannut Metsään. fi-verkkosivuilla avoimen metsä­ tiedon osion, jossa avoimiin ympäristötietoihin pääsee tutustumaan maksutta ja ilman kirjautumista. Osiota täydennetään vaiheittain tämän vuoden aikana.

Avoimen metsätiedon osiosta voi tällä hetkellä ladata hilamuotoisia metsävaratietoja, tietoja metsälain mukaisista erityisen tärkeistä elinympäristöistä sekä metsänkäyttöilmoituksiin ja Kemera-asiakirjoihin perustuvia kohde- ja toimenpidetietoja.

Aineistot ovat ladattavissa karttalehdittäin, maakunnittain tai kunnittain. Käyttäjä tarvitsee näiden tietojen katseluun paikkatieto-ohjelman. Avoimen metsätiedon osioon on tulossa myös helppokäyttöinen tietojen selailuohjelma kesään mennessä.

Kuviomuotoisia metsävaratietoja käyttäjät voivat ladata Metsään.fi-verkkosivuilta avoimen metsätiedon osiosta tietyissä sähköisissä standardimuodoissa.

Avoimia ympäristötietoja voi pyytää Metsäkeskuksesta myös esimerkiksi sähköpostitse. Jos pyydettyjä tietoja ei saada suoraan tietojärjestelmästä ja niiden tuottaminen edellyttää erityisiä lisätoimenpiteitä, perii Metsäkeskus tiedoista maksun.

On hyvä huomata, että vastuu metsiä kuvaavan ympäristötiedon ja omistajatietojen yhdistämisestä sekä henkilötietojen suojaa koskevien velvoitteiden noudattamisesta on tietojen vastaanottajalla ja hyödyntäjällä.

Mitä hyötyä metsätietojen avoimuudesta on metsänomistajille ja metsäalan toimijoille?

A

Kysy asiantuntijalta metsäasioista!

Lähetä kysymyksesi osoitteeseen metsaan-lehti@metsakeskus.fi.

Julkaisemme vastauksia tällä palstalla.

Millä tavalla avoimeen metsätietoon voi tutustua?

Jorma Jyrkilä metsätiedon palvelupäällikkö Suomen metsäkeskus

voimelta metsätiedolta odotetaan paljon. Toiveissa on, että avoimen tiedon ympärille muodostuu metsätietoekosysteemi, joka tuottaa lisäarvoa koko alalle, varmistaa puun liikkumisen metsistä tehtaille ja edistää myös metsätalouden kestävyyttä.

Avoimen metsätiedon avulla kaupalliset yritykset pystyvät tuottamaan ja tarjoamaan jatkossa metsänomistajille nykyistä monipuolisempia metsänhoitoon ja hakkuisiin liittyviä palveluja. Näin julkisin varoin kerätty tieto saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti.

Metsätietolain muutosten tarkoituksena on lisätä avoimuutta koko metsäalalla. Ympäristötietojen avoimuus edistää tiedonkulkua ympäristökysymyksissä, vapaata keskustelua ja kansalaisten aktiivista osallistumista ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

11

Metsän

suoje

12

www.metsaan-lehti.fi

Keskustelu jatkuu verkkolehdessä!

lusta korvausta Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua. teksti OUTI TEHOMAA kuvat Lauri Rotko

Metsänomistaja Virpi Saarela (vas.) tutustuu tilansa luontokohteisiin tutun metsäammattilaisen Minna Lautalan kanssa.

www.metsaan-lehti.fi

13

Ympäristötuella on saatu säilytettyä lukuisia luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä alueita.

A

Asikkalalainen Virpi Saarela sai viime vuoden lopulla mieluisan puhelun.

Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen metsäsuunnittelija Minna Lautala soitti ja kertoi, että Saarelan tilalla on metsälailla suojeltu puronvarsimetsä. Metsässä ei saisi tehdä hakkuita, mutta sen suojelusta voisi saada metsätalouden ympäristötukea. Suunnittelija lupasi auttaa korvauksen hakemisessa.

Saarela oli tumpsahtaa hämmästyksestä takamukselleen.

– En ikinä olisi itse hoksannut tällaista mahdollisuutta. Puro on lammaslaitumen vieressä ja sen reuna on jäänyt metsittymään. Paikalla kasvaa keväisin ­imiköitä, ja satakieletkin ovat pesineet siellä ainakin kahtena kesänä. Ehdotus kuulosti hyvältä, Saarela sanoo.

Puhelun jälkeen maatilan emännän mieleen tuli toinenkin paikka, joka oli ollut vuosikymmeniä luonnontilassa.

Kivenheiton päässä hänen talostaan on lähde, jota ympäröivät suuret kuuset ja haavat. Saarela kutsui metsäsuunnittelija Lautalan katsomaan, voisiko siitäkin saada korvausta.

– En edes haluaisi hakata sitä metsikköä aukeaksi. Lähteestä tulee meille taloon juomavesi. On hyvä, että puut varjostavat sitä ja vesi pysyy kesälläkin viileänä, Saarela kertoo.

14

Lautala arvioi huolellisesti molemmat metsät ja totesi, että ne sopivat hyvin METSO-ympäristötuella rahoitettaviksi suojelukohteiksi. Sen jälkeen hän valmisteli tukihakemuspaperit, jotka hyväksyttiin alkuvuodesta Suomen metsäkeskuksessa. Pian myös korvaussumma oli Saarelan pankkitilillä.

– Ympäristötukisopimus on voimassa kymmenen vuotta. Moni ei tiedä tuesta ja on ollut tosi kiitollinen, kun olen kertonut asiasta. Tämä on mielestäni tosi hyvä vaihtoehto sellaisiin metsiin, joissa puunkäyttö olisi muutenkin rajoitettua, Lautala sanoo.

1500

euroa

hehtaarilta on keskimääräinen korvaus, jonka maanomistaja saa ympäristötukikohteesta.

METSÄ ON RENTOUTUMISPAIKKA JA TULONLÄHDE Kuusenoksien välistä pilkistää kirkas lähteen silmä. Pakkaslumi narahtelee metsänomistaja Saarelan saappaiden alla, mutta muuten on hiljaista. Näkymä on kuin satukirjasta.

– Pikkulikasta asti olen täällä viihtynyt. On suunnattoman ihanaa kävellä metsässä keväällä ja kuunnella lintuja.

Tällä alueella pesii pähkinähakkeja, joita on vaikea nähdä. Ne ovat pirun arkoja, Saarela kertoo.

Kuusten varjostamasta lähteestä on tullut käyttövesi maataloon jo vuosikymmenien ajan. Emäntä muistaa lapsuudeswww.metsaan-lehti.fi

Virpi Saarela haluaa hoitaa metsiänsä hyvin, jotta ne pysyisivät tuottavina.

taan oinaspumpun, jolla pumpattiin vettä tilan karjakeittiöön. Myöhemmin lähteelle rakennettiin kaivo, joka helpotti vedenottoa.

Maatila Asikkalan Kurhilassa on ollut Saarelan suvun omistuksessa tiettävästi 1600-luvulta lähtien. Virpi Saarela on tilan yhdestoista emäntä, ja hän jatkoi tilalla äitinsä aloittamaa lampaidenkasvatusta.

Nyt tallissa märehtii omatarvelampaina uuhia, jotka karitsoivat keväällä. Sen lisäksi Saarela omistaa noin 60 hehtaaria metsää, josta suuri osa on harvennusvaiheessa olevaa koivikkoa.

– Oma metsä merkitsee rahantuloa, mutta se on minulle myös rentoutumispaikka.

Toivoisin, että saisin pidettyä metsäni tuottavina ja hyvin hoidettuina. Haluan myös, että metsissä on linnuille pesimäpuita ja oraville oksia istua. Metsän kasvisto ja kaikki sellainen pitää säilyttää mahdollisimman monimuotoisena, Saarela sanoo.

Ympäristötukisopimus lähdemetsikön ja puronvarren suojelusta on Saarelan mielestä erityisen hyvä juttu. Hän on tyytyväinen, että hakkuiden ulkopuolelle jäävistä metsistäkin voi saada tuloa.

Metsäsuunnittelija Minna Lautala on auttanut useita metsänomistajia hakemaan ympäristötukea. Viime vuonna hän kävi Metsäkeskuksen koulutuksessa, missä kerrottiin METSO-rahoitustilanteen parantuneen.

Tiedosta innostuneena Lautala selasi läpi metsänomistaja-asiakkaidensa metsäsuunESIMERKKI: Kuinka paljon ympäristötukea maksetaan?

Metsänomistajalla on omistuksessaan 20 hehtaarin metsätila. Sen välittömästi hakattavissa oleva puumäärä on 2 000 m³. Tilalla on erityisen tärkeä elinympäristö luonnontilaisen puron lähellä, jonka pinta-ala on 1,2 hehtaaria. Elinympäristön hakattavissa oleva puumäärä on 250 m³. Esimerkkitapauksessa puutavaran keski-kantohintana on 35,26 euroa. Esimerkin summat on pyöristetty lähimpään euroon.

Selite Euroa Puuston hakkuuarvo 2 000 x 35,26 = 70 520 Kohteen hakkuuarvo 250 x 35,26 = 8 815 Vähäinen haitta (4 %) 70 720 x 0,04 = 2 829 Hakkuuarvokorvaus 8 815-2829 = 5 986 Peruskorvaus (1,2 ha) 2 x 35,26 x1,2 = 85 Ympäristötuki 10 vuotta (5 986+85)/3 = 2 024 Ympäristötukikorvaus esimerkkikohteessa=

www.metsaan-lehti.fi

2 024

Ympäristötukisopimus on voimassa kymmenen vuotta. Moni metsänomistaja ei tiedä tuesta. nitelmia, joista löytyi useita tukikelpoisia luontokohteita.

Lautalan mukaan suuri osa metsänomistajista suhtautuu suojeluehdotuksiin ja METSO-rahoitukseen positiivisesti, mutta eivät kaikki.

– Täytyy kunnioittaa metsänomistajan ajatuksia. Monella on muistissa esimerkiksi Natura-ohjelma, jossa maita suojeltiin pakolla. On epäilys, että jos nyt suostun johonkin, niin en sen jälkeenkään saa tehdä mitään. Painotan aina, että tämä on täysin vapaaehtoista, Lautala sanoo.

15

Lammaslaitumen reunametsikössä on lähde, josta tulee juomavesi metsän­ omistaja Virpi Saarelan kotitaloon.

Metsikkö on nyt suojeltu kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

Mikä ympäristötuki?

• Metsätalouden ympäristötukea myönnetään yksityisille maanomistajille.

• Ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti metsälain 10 §:n erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen. Ympäristötuella rahoitetaan esimerkiksi lähteiden, purojen ja norojen ympäristöjen, rehevien lehtolaikkujen ja kangasmetsäsaarekkeiden sekä kalliojyrkännemetsien suojelua. Kohteilla tulee olla runsaasti puustoa.

• Metsänomistaja hakee tukea Suomen metsäkeskuksesta.

Kun tukirahoituksen edellytykset täyttyvät, voidaan solmia ympäristötukisopimus. Sopimuksella metsänomistaja sitoutuu säilyttämään ympäristötukikohteen monimuotoisuutta ja jättämään kohteen hakkuiden ja metsänhoitotöiden ulkopuolelle.

• Ympäristötukisopimus merkitään kiinteistörekisteriin, ja se on voimassa 10 vuotta, vaikka alue siirtyisi kokonaan tai osittain uudelle omistajalle.

• Metsänomistajille myönnettävien ympäristötukien rahoitus tulee kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaisista valtion varoista.

Lähde: Suomen metsäkeskus

16

SUOJELTU METSÄ SÄILYTETÄÄN LUONNONTILAISENA METSO-ohjelmaan kuuluvan ympäristötuen avulla rahoitettiin viime vuonna 1 855 hehtaaria arvokkaiden luonto­ ympäristöjen suojelua. Eniten suojelu­ sopimuksia syntyy vuosittain puron­ varsimetsiköistä sekä lähteiden, norojen, tihkupintojen ja muiden pienvesien ympäristöistä.

Suojeluun tarjotaan paljon myös reheviä korpimetsiä, lehtoja ja kangasmetsäsaarekkeita. Ympäristötukikohteet ovat tyypillisesti noin kolmen hehtaarin kokoisia alueita, ja ne voivat koostua myös useasta pienestä alueesta.

Ympäristötuella suojeltu alue tulee säilyttää luonnontilaisena, eikä sieltä saa esimerkiksi kerätä polttopuuta.

Myöskään tuulessa kaatuneita puita ei korjata pois, vaan ne jätetään metsään tulevaksi lahopuuksi. Sieniä ja marjoja www.metsaan-lehti.fi

Korvausta laskiessa selvitetään kohteen pinta-ala ja puuston määrä.

laisilla on suuri vastuu siitä, että maanomistajat saavat tietää ympäristötuesta ja maillaan olevista luontokohteista.

– Myös Metsään.fi-palvelu on avannut aivan valtavasti tietämystä metsänomistajien suuntaan. Arvokkaat luontokohteet tulevat heti palvelun kartoilla vastaan.

Näitä luontotietoja tarkennetaan edelleen tänä vuonna muun muassa kohdennetuilla maastotarkastuksilla.

metsästä saa poimia ja kulkea vapaasti jokamiehen­oikeuksilla.

– Ympäristötuella korvataan haittaa, joka metsänomistajalle aiheutuu, kun hän ei voi myydä suojelukohteelta puuta.

Korvausta laskiessa selvitetään kohteen pinta-ala ja puuston määrä sekä metsäkiinteistön hakattavissa oleva kokonaispuumäärä. Laskennassa käytetään alueen keskikantohintaa. Keskimääräinen korvaus suojelusta on ollut noin 1 500 euroa hehtaarilta, kertoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta.

Ympäristötuki maksetaan metsänomistajille kertakorvauksena 10 vuoden sopimuskauden alussa, ja se on verotettavaa tuloa.

MONI METSÄNOMISTAJA JATKAA SUOJELUSOPIMUSTA Monet metsänomistajat päätyvät jatkamaan määräaikaista suojelua tai suojelemaan luontoalueen pysyvästi sopimuskauden jälkeen.

– Ympäristötuella on saatu säilytettyä lukuisia luonnon monimuotoisuudelle ja metsäeliöstölle tärkeitä alueita. Puun käyttö lisääntyy tulevina vuosina, joten koko metsäalan täytyy satsata entistä enemmän myös metsien käytön ekologiseen kestävyyteen. Tämä on yksi hyvä keino siihen, Raatikainen sanoo.

Asiantuntijan mukaan metsäammattiwww.metsaan-lehti.fi

METSO-rahaa hyvin tälle vuodelle METSO-ohjelman rahoitusta on lisätty kuluvalle vuodelle, mikä parantaa mahdollisuuksia arvokkaiden luontokohteiden kartoittamiseen ja suojeluun. Lisärahoitusta kohdennetaan etenkin eteläiseen Suomeen. Suojeluun haetaan erityisesti lehtoja, runsaspuustoisia soita ja kangasmetsiä, joissa on runsaasti lahopuuta.

Suomen metsäkeskus myöntää METSO-rahoja ympäristötukiin ja elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöihin. Ympäristötukisopimuksiin on käytettävissä tänä vuonna noin 4,5 miljoonaa euroa, mikä on lähes kaksi miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna. Luonnonhoitohankkeisiin on varattu 1,5 miljoonaa euroa.

– Vapaaehtoinen suojelu kiinnostaa maanomistajia ja hyviä kohteita on yhä runsaasti. Ympäristötukiin varatulla rahoituksella olisi mahdollista suojella lähes 3 000 hehtaaria arvokkaita elinympäristöjä tänä vuonna. Tilanne on siis varsin hyvä, sanoo Riitta Raatikainen Metsäkeskuksesta.

METSO-ohjelmassa tavoitteena on suojella 82 000 hehtaaria määräaikaisilla ympäristötukisopimuksilla ja luonnonhoitohankkeilla vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteesta on tähän mennessä toteutettu noin 50 prosenttia. Suomen metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvojat valmistelevat valtaosan ympäristötukihakemuksista. Heiltä voi kysyä, kelpaavatko omilla mailla sijaitsevat luontokohteet mukaan METSO-ohjelmaan.

Koska määrärahoja on lisätty, tarvitaan ympäristötukihakemusten valmisteluun lisää osaavia tekijöitä. Metsäkeskus kouluttaa kuluvan vuoden aikana metsäpalveluyrittäjiä ja metsäammattilaisia metsänhoitoyhdistyksistä sekä metsäyhtiöistä tähän työhön.

17

Metsätalouden

tutkimukselle on kysyntää Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan.

Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti. teksti vesa vainio kuvat pekka nieminen

ääkkyläläisestä pienviljelijän pojasta ei tullutkaan käytännön metsänhoitajaa, vaikka hän kahdeksannella luokalla vahvasti niin ajatteli.Ylioppilaaksi vuonna 1984 kirjoitettuaan hän suuntasi metsätieteelliseen tiedekuntaan Joensuun yliopistoon ja jäi samalle kampukselle töihin 1900-luvun loppuvuosiksi useisiin eri tehtäviin.

Vuodesta 2001 lähtien paljasjalkainen pohjoiskarjalainen on toiminut Luonnonvarakeskuksessa tutkimusprofessorina ja ohjelmapäällikkönä. Monet kiinnostavat tutkimukset ovat saattaneet Antti Asikaisen mielenkiintoisten metsätalouden aiheiden äärelle.

– Aika kauas perinteisistä metsänhoitajan hommista ovat työt vieneet, mutta erittäin antoisaa on ollut.

Asikainen on kokenut konkreettisesti, että tutkimukselle on kysyntää. Hän on saanut lähestyä ja tutkia alaa eri kantilta; muun muassa uusiutuva energia, biotalous sekä ilmasto- ja luonnonvara-asiat ovat vieneet hänet monenlaisiin tehtäviin eri rooleissa.

– Metsätaloudella on tarkoitus ja iso merkitys yhteiskunnan, energian ja ilmastotalouden kannalta.

Uusiutuvan energian huipulla Pian sen jälkeen, kun Asikainen oli painanut tohtorin hatun päähänsä, hän pääsi kiinni sangen uraauurtavaan projektiin. Maailmanpankki rahoitti Latviassa Induforin johtamaa hanketta, jossa Asikainen pureu18

tui yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa luomaan maan sahateollisuudelle sivutuotestrategiaa.

Sahat tuottivat kasoittain sahanpurua ja kuorta, jotka oli määrä jalostaa uusiutuvaksi energiaksi.

Asikaisen mieleen on painunut eräs televisioon tehty haastattelu.

– Seisoin sahanpuruvuoren huipulla ja vakuutin, että tämä ei ole mikään ongelma, vaan suuri mahdollisuus. Siitä käynnistyi Latvian nousu yhdeksi uusiutuvan energian johtavaksi maaksi maailmassa.

Bioenergiaan ja puuohjelmaan liittyvä tutkimus oli aikanaan iso ponnistus Suomessa. Siitä lähti osaltaan metsäenergian kehitys nousuun, joka on johtanut nykyiseen noin kahdeksan miljoonan kuution vuosittaiseen metsähakkeen korjuumäärään.

Asikainen on nähnyt läheltä Suomen metsäresurssien ison kasvun 1980-luvulta tähän päivään.

Kumulatiivinen noin 0,7 miljardin kuution kasvulisäys kertoo osaltaan, että metsiä on hoidettu hyvin ja mahdollisuuksia on. Teollisuuden ja ympäristöjärjestöjen vuoropuhelu on ollut tuloksekasta.

Männyn istutuksessa oltiin monen mielestä takavuosina välillä väärillä urilla, mutta nyt kemiallisen massateollisuuden kasvava männyn käyttö on nostanut mäntykuitupuunkin uudelleen arvoon. Metsien uudistaminen kuuselle ei sen sijaan saa häneltä ymmärrystä.

– Lämpenevä ilmasto kohtelee kaltoin erityisesti kuusta. Sorkkaeläinten ruokailutottumukset eivät ole www.metsaan-lehti.fi

KAUHEAN HIKISTÄ HOMMAA Antti Asikaisen isä oli pienviljelijä ja tilan työt tulivat pojalle jo pienenä tutuiksi, niin myös metsätyöt. Kesäajoilta hän muistaa puusavotat, kun he tekivät kaksimetristä kuitupölliä Uimaharjun tehtaalle. Metsän lannoitus mäntykankaalla on jäänyt niin ikään mieleen, se oli kylvövakalla tehtynä kauhean hikistä hommaa.

Isä omistaa metsää edelleen noin 30 hehtaaria. Asikaisella itsellään ei ole metsäomistusta, mutta isän metsässä tehtävät polttopuuhankinnat verestävät muistia. Kotikunnasta Joensuusta on sopiva matka kotitilan metsään Rääkkylään.

Asikaisen pojat hoitavat metsän raivausta, mutta myös metsäpalveluyritys on tehnyt metsänhoitoa.

Asikainen on alan miehenä ylpeä isänsä metsästä, joka on hyvin hoidettua, ajallaan harvennettua ja uudistettua talousmetsää.

– Metsätalous on jälleen hohdokas ala ja yksi kansantalouden vetureista, Antti Asikainen sanoo. www.metsaan-lehti.fi

”Metsätaloudella on iso merkitys yhteiskunnan, energian ja ilmastotalouden kannalta.”

19

asioiden vieminen pitkäjänteisesti loppuun asti riittävillä resursseilla ovat menestystekijöitämme.

Kasvava puuntarve ja routarajan siirtyminen pohjoisemmas edellyttävät korjuukaluston kehittämistä ja työn tarkempaa suunnittelua maan kantavuuden ehdoilla.

Nykyistä suurempi puskurivarastointi voi olla tarpeen.

Euroopan unionin syksyinen päätös hiilinieluista antaa Asikaisen mukaan Suomelle suhteellisen vapaat kädet lisätä hakkuita ilman, että syntyy laskennallista hiilivelkaa. Asikainen heitti aiemmin ilmoille puun tuontikortin siltä varalta, että vertailu olisi tapahtunut aiempaan tasoon. Päätöksen perusteella kortille ei ole käyttöä.

– Pariisin ilmastosopimuksessa metsä- ja peltomaan hiilinieluilla on keskeinen rooli. Se edellyttää metsän kasvua täystiheänä ja hyvää hoitoa ajallaan.

Metsätuhoihin liittyviin riskeihin, erityisesti kirjanpainajaan, Asikainen perää riittävän aikaista reagointia.

Metsien ohjaaminen enemmän sekametsän suuntaan voisi olla tässä yksi keino. Metsien monimuotoisuuden suhteen hän on toiveikas.

– Lahopuiden määrä on kasvussa, mikä jatkuu, ja suojelualueita on perustettu hyvin. Metsien kunnollinen hoitaminen on tässäkin avainasemassa.

”Mitä enemmän vanhoja tuttuja tuotteita tehdään, sitä enemmän on sijaa uudenlaisille biotuotteille.” riittävä peruste kuusen istuttamiselle kasvupaikoille, joissa se on erityisen herkkä esimerkiksi kuivuudelle.

Reagointia muutoksiin ja riskeihin Puun korjuun koneellistaminen ja muuttuminen ympärivuotiseksi ja ammattimaiseksi toiminnaksi niin, että tekijöiden terveys ja työturvallisuus paranevat merkittävästi, oli Asikaisen mielestä upeaa edistymistä puunhankintasektorilla.

– Olemme riistäneet tällä vuosituhannella Ruotsilta globaalin metsäteknologian ykköspaikan. Metsäsektorin merkitys, eri toimijoiden tiivis yhteistyö ja

20

Uusia biotuotteita perinteisten ympärille Biotaloudessa Asikainen kääntää katseen enemmän biotuotteisiin, sillä bioenergia ei ole kovin suosittua.

Ylioptimistisille haaveille ei biotaloudessa tule olla sijaa.

– Biotalouden kasvun rajat tulee selvittää tutkimuksella, liikoja ei pidä luvata. Pitää muistaa, että fossiilitalous kulkee biotalouden rinnalla vielä vuosikymmeniä.

Sahatuotteet, sellu ja muut perinteiset ydintuotteet ovat Asikaisen mukaan niitä tuotteita, joiden ympärille uudet biotuotteet syntyvät. Hän käyttää termiä ”more is more” eli mitä enemmän vanhoja tuttuja tuotteita tehdään, sitä enemmän on sijaa uudenlaisille biotuotteille.

– Ydininvestoinnit syntyvät sinne, missä ovat laajimmat biomassavarat.

Globaali metsänkasvatus- ja uudistamisohjelma on lähtenyt Asikaisen mielestä jossakin määrin käyntiin. Siellä missä on rahaa, kuten Japanissa ja EteläKoreassa, ohjelmaa on pystytty viemään läpi. Huomion kohteena olevassa Afrikassa ongelmat kohdistuvat juuri pääomaan ja maanomistuksen epäselvyyksiin.

Metsänhoitoa muuttuvassa ilmastossa Suomessa metsänomistajien ikääntyminen ja suuret hoitorästit ovat jatkuvana puheenaiheena. Hoidon järjestämiseen on Asikaisen näkemyksen mukaan tulossa isoja parannuksia erilaisten palvelusopimusten muodossa.

Kun pientä puuta on paljon tiheässä, se sitoo hiiltä.

Asikainen kaipaa harvennushakkuisiin uusia teknologisia innovaatioita sekä erityisesti kiinnostusta hoitaa pitkälti kustannuskeskeinen asia kuntoon.

Metsänomistajia Asikainen kannustaa hoitamaan metsiään muuttuvassa ilmastossa ja kasvattamaan hyvälaatuista tukkipuuta pitkällä kasvuajalla.

– Järeä puu tarjoaa aina enemmän vaihtoehtoja. Välttäkää virheitä ja toimikaa oppikirjan mukaan, niin hyvä tulee – muuttuvassa ilmastossakin.

www.metsaan-lehti.fi

Paininpuu

Metsät hiilinieluna – Mitä siitä pitäisi ajatella?

P

ariisin ilmastosopimus vuodelta 2015 on vaativa. Sopimuksen tavoitteena on hillitä maapallon ilmaston lämpeneminen alle kahteen asteeseen. Jotta tähän päästään, on hiilidioksidia vähennettävä ilmakehästä.

Suomen metsät, jotka ovat yhteensä lähes 2,5 miljardia kuutiota, toimivat osaltaan hiilivarastona. Kun metsien kasvu on poistumaa suurempi, hiilivarasto kasvaa ja syntyy hiilinielu.

Hiilinielu vähentää hiilidioksidia ilmakehästä, toisin sanoen vie meitä kohti Pariisin sopimuksen tavoitteita. Ilmastonmuutosta ei hillitä lopettamalla metsien hakkuut. Tämä johtuu metsien kasvun dynamiikasta. Jos hakkuut pysyvät nykytasolla tai niitä kasvatetaan kestävyyden sallimissa rajoissa, ei metsien hiilinielua maksimoida lyhyellä, vuosiin 2030–2050 ulottuvalla ajanjaksolla. Sen sijaan nykyisillä hakkuutavoitteilla (80 miljoonaa kuutiota/vuosi) voidaan maksimoida hiilinielua pitkällä, vuoteen 2100 ulottuvalla aikavälillä.

Metsien hiilinieluvaikutus loppuu siinä vaiheessa, kun kasvu alittaa luontaisen poistuman. Jos hakkuut lopetettaisiin kokonaan, saavutettaisiin lähivuosikymmeninä suuri hiilinieluvaikutus, joka kuitenkin vuosien saatossa loppuisi.

Entä kuinka metsänhoidolla voidaan lisätä hiilinielua?

Päätehakkuun jälkeen tulisi saada uusi metsä mahdollisimman nopeasti kasvuun ja sitomaan hakkuussa vapautuvaa hiiltä. Nopea ja tuloksekas uudistaminen on siis ilmastoteko.

Lannoitus lisää metsän biomassaa ja samalla hiilinielua. Taimikonhoitoa ei suoraan perustella ilmastonäkökulmasta, sillä tiheä taimikko lisää tehokkaasti biomassaa ja toimii hiilinieluna. Taimikonhoito ja kasvatushakkuut vapauttavat hiiltä ja pienentävät hetkellisesti hiilivarastoa. Hyvin kasvavat metsät kuitenkin ”ottavat kiinni” ajallaan menetetyn varaston.

Taimikonhoito kannattaa, sillä sen avulla kasvatetaan hyvälaatuista puuta. Tukkipuu puolestaan on jalostettavissa pitkäikäisiksi tuotteiksi, jotka toimivat hiilivarastona pitkällä aikavälillä.

Metsän jatkuvapeitteinen kasvatus eli eri-ikäiskasvatus on vaihtoehtona hyvä kompromissi. Siinä puuston hiilivarasto ja -nielu ovat tasaisella tasolla koko metsän kiertoajan. Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa metsän hiilivarasto ei kuitenkaan ole missään vaiheessa yhtä suuri kuin tasaikäisellä metsällä on parhaimmillaan. Tässä vaihtoehdossa metsämaaperän hiili missään ei missään vaiheessa vapaudu, mitä voidaan pitää menetelmän etuna.

Tutkimusta aiheesta tehdään jatkuvasti, ja metsänkäsittelysuosituksia muutetaan aina uuden tiedon mukaisesti.

Ilmastonmuutosta ei hillitä lopettamalla metsien hakkuut.

nä olet?

Mitä mieltä si kuu Keskustelu jat dessä: kkoleh er -v än sä et M -lehti.fi www.metsaan

LEENA LESKINEN elinkeinopäällikkö

Suomen metsäkeskus

www.metsaan-lehti.fi

21

Hoitokoulu

Muokkaus helpottaa uudistamistyötä

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ.

Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin. teksti Annikka Selander kuvitus Petra ANtila

M

aanmuokkaus on yksi metsän uudistamisketjun tärkeimpiä lenkkejä. Uudistamisen kustannustehokkuus paranee, kun valitaan oikea maanmuokkaustapa, istutettava puulaji ja uudistamismenetelmä. Maanmuokkausmenetelmä valitaan maan ominaisuuksien ja metsän uudistamistavan mukaan.

Maanmuokkaus on investointi, joka parantaa uudistamistulosta. Tutkimusten mukaan maanmuokkauksella on pitkäaikaisia vaikutuksia taimien kasvuun. Esimerkiksi kuusentaimien parempi kasvu näkyy vielä yli 10 vuoden kuluttua istutuksesta.

Maanmuokkaus helpottaa uudistamistyötä ja parantaa uudistamisen laatua. Kivennäismaata ei pidä paljastaa yli tarpeen, sillä silloin paikalle kasvaa herkästi lehtipuuvesakkoa, jonka perkaaminen on kallista. Maanmuokkausta ei myöskään pidä tehdä tarpeettoman voimakkaana.

Muokatussa maassa maan pintakerros lämpenee ja siksi taimien juuret kasvavat paremmin. Tämä parantaa veden ja ravinteiden ottoa maasta, jolloin taimi kasvaa nopeammin.

Muokkaus antaa etumatkaa taimille kilpailussa heinän ja muun pintakasvillisuuden kanssa.

Maanmuokkauksessa paljastetaan kivennäismaata ja joissakin menetelmissä kone tekee kohoumia. Muokkauksen pitää tuottaa riittävästi siementen itämiskohtia tai taimen istutuspaikkoja, jotta metsänomistaja saa täystiheän taimikon.

tömätästys, koska ne jättävät huomaamattomimmat jäljet.

Yleensä kustannustehokkain menetelmä on myös maisemaystävällinen. Erittäin tärkeät maisemakohteet huomioidaan jo päätehakkuun suunnittelussa.

Sellaisilla paikoilla, joissa lähimaisema on tärkeä ja metsän monikäyttö vilkasta, on suositeltavaa valita muokkausmenetelmä, jossa kivennäismaata paljastetaan vähän. Äestyksessä, säätöaurauksessa ja ojitusmätästyksessä muokkaus tulisi pyrkiä tekemään tien tai rannan suuntaisesti.

Tavoitteena maisemaystävällinen muokkaus

Maanmuokkauksessa jätetään vesien varsille suojakaista, jolla maanpintaa ei rikota. Suojakaistan leveys vaihtelee maaston ja kasvillisuuden mukaan. Myös ojan reunaan suositellaan noin metrin levyinen muokkaamaton piennar.

Voimakas maanmuokkaus näkyy maisemassa, ja sitä voidaan pitää häiritsevänä. Maisemallisesti tärkeillä uudistusaloilla kannattaa muokkausmenetelmäksi valita laikutus tai kään-

22

muokkaus kiertää lahopuut ja eläinten pesät Järeät maassa ja pystyssä olevat lahopuut säästetään maanmuokkauksessa kiertämällä ne. Elävien säästöpuiden ja säästöpuuryhmien ympärille jätetään vähintään kahden metrin levyinen muokkaamaton reunavyöhyke. Myös luontokohteet, eläinten pesät ja muinaismuistot rajataan muokkauksen ulkopuolelle, eikä niiden yli ajeta.

Mustikka on metsäkanalinnuille välttämätön ravintokasvi ja varvusto tärkeä suojapaikka. Mitä vähemmän maanpintaa rikotaan, sitä enemmän mustikan maavarsia säästyy.

Jos muokkaus tehdään ennen juhannusta, on hyvä paikantaa ja merkitä lintujen pesäpaikat, jotta ne voidaan säästää ja kiertää.

MUOKKAUKSESSA HUOMIOIDAAN VESIENSUOJELU

www.metsaan-lehti.fi

Paras istutuskohta on keskellä mätästä!

Aikuinen tukkimiehentäi on 8-14 millimetriä pitkä, tummanruskea, pitkäkär­ säinen kovakuoriainen.

KÄÄNTÖMÄTÄSTYS

Laikkumätästys tai kääntö­ mätästys antaa kuusentaimelle hyvän lähdön. Paras istutuskoh­ ta on keskellä mätästä, missä tukkimiehentäin aiheuttamien tuhojen ja kilpailevan pinta­ kasvillisuuden riski on pienin.

Kuusi saa mättäässä kunnon etumatkan vedestä ja ravinteis­ ta käytävässä kilpailussa. Taimi istutetaan niin syvälle, että juuripaakku ulottuu humusker­ rokseen.

MUOKKAAMATON MAA Muokkaamattomaan maahan is­ tutettu taimi joutuu kilpailemaan pintakasvillisuuden kanssa ja siksi se kasvaa hitaammin. Tukkimie­ hentäi saattaa myös nakertaa taimen kuorta kuolettavasti.

LAIKKUMÄTÄSTYS

MAANPINTAA PALJASTAVAT MENETELMÄT:

KOHOUMIA MUODOSTAVAT MENETELMÄT:

Lajittuneilla ja vettäläpäisevillä mailla laikutus tai äestys varmistaa tasaisen taimettumisen männyn kylvössä ja luontaisessa uudistamisessa. Samat menetelmät sopivat myös männyn istutusaloilla.

Rehevillä kasvupaikoilla pintakasvillisuuden kilpailua voidaan merkittävästi vähentää valitsemalla maanmuokkausmenetelmä, jossa syntyy kohoumia. Mättäillä kasvavat taimet saavat etumatkaa suhteessa pintakasvillisuuteen ja ne pärjäävät paremmin valosta, ravinteista ja vedestä käytävässä kilpailussa.

Laikkumätästyksessä kivennäismaakerroksen alle muodostuu kaksinkertainen humuskerros ja näin ollen kompostointivaikutus: ravinteita vapautuu taimien käyttöön sitä mukaa kun humus hajoaa. Kuiva pintakerros vähentää kilpailevan heinän kasvua. On tärkeää, että koneenkuljettaja tiivistää mättään.

äestys ja laikutus

www.metsaan-lehti.fi

laikkumätästys ja kääntömätästys, veden vaivaamilla mailla naveromätästys ja ojitusmätästys

23

Hoitokoulu

Valitse oikea muokkausmenetelmä

MAANMUOKKAUS KYLVÖÄ JA LUONTAISTA UUDISTAMISTA VARTEN Karkeat ja keskikarkeat maat voidaan uudistaa männylle luontaisesti tai kylvämällä. Sopiva maanmuokkausmenetelmä on kivennäismaalla äestys tai laikutus ja turvemaalla laikutus.

Kivennäismaan luontaisessa uudistamisessa lajittuneilla mailla poistetaan humuskerrosta vain sen verran, että kivennäismaan vaalea huuhtoutumiskerros jää näkyviin. Turvemailla laikutusjälki ulottuu vain turpeen pintaan.

Siemen itää paremmin, kun kivennäismaan pinnalla on hieman humusta, joka pidättää vettä.

MAANMUOKKAUS ISTUTUSTA VARTEN Kun maata muokataan istutusta varten, tavoitteena on luoda tarpeeksi hyvälaatuisia istutuspaikkoja: puulajista ja kasvupaikasta riippuen 1 600 - 2 200 kappaletta hehtaaria kohti.

Tavoiteltu viljelytiheys siis määrittelee istutuspaikkojen määrän hehtaaria kohti. Tässä kohtaa metsänomistajan kannattaa tehdä selkeä tilaus. Sopivia menetelmiä kivennäismaalla on laikkumätästys tai kääntömätästys.

Oikea menetelmä ja oikea istutuspaikka myös vähentävät tukkimiehentäin aiheuttamia tuhoja. Tukkimiehentäi on suurin yksittäinen kuolleisuuden

aiheuttaja taimikon alkuvaiheessa.

Tukkimiehentäi on kovakuoriainen, joka syö pienten istutustaimien kuorta. Jos syönti on laajaa, taimi kuolee. Parhaan suojan antaa puhdas kivennäismaan pinta. Taimen ympärille kannattaa jättää vähintään 20 cm paljasta maata.

Turvemailla viljellen tapahtuvassa uudistamisessa sopiva muokkausmenetelmä on kuivatusta parantava ojitusmätästys tai kääntömätästys.

Jos uudistamisalan maaperä vaihtelee, on tarpeen käyttää useampia maanmuokkausmenetelmiä.

Muokkausmenetelmät pähkinänkuoressa

1

2

24

Äestys

Äestys tehdään vetokoneen perään kytketyllä metsä-äkeellä.

Kylvöä tai luontaista uudistamista varten kivennäismaa paljastetaan, mutta muokkausjälkeen tulisi jäädä itämistä edistävää humusta. Äesjälki on 60-80 cm leveä ja sitä tarvitaan 4 000-5 000 metriä hehtaaria kohti. Äestyksessä istutusta varten muokkausjälkeen ei saa jäädä humusta. Paras istutuskohta on muokkausjäljen keskellä.

Laikutus

Laikut tehdään kaivinkoneen kauhalla. Laikut ovat kooltaan noin 50 x 70 cm. Laikutuksessa kylvöä tai luontaista uudistamista varten kivennäismaa paljastetaan, mutta muokkausjälkeen tulisi jäädä itämistä edistävää humusta.

Istutusta varten laikutusjäljen pintaan ei saisi jäädä humusta.

3

Laikkumätästys

5

Naveromätästys

4

Kääntömätästys

6

Ojitusmätästys

7

Säätöauraus

Laikkumättäät tehdään kaivinkoneen kauhalla. Mätäs on laakea. Pintamaa käännetään niin, että muodostuu kaksinkertainen humuskerros ja sen päälle 5-10 cm kivennäismaakerros.

Istutuksessa juuripaakun tulee ylettyä humukseen.

Kääntömätästys sopii keskikarkeille kivennäismaille ja turvemaille. Kääntömättäät tehdään kaivinkoneen kauhalla. Maa käännetään ylösalaisin samaan kohtaan, josta se on otettu.

Tavoitekoko on 50 x 60 cm. Mätäs on laakea, alle 10 senttimetriä korkea.

Naveromätästys on sopiva muokkausmenetelmä hienojakoisilla ja vedenvaivaamilla kivennäismailla ja viljavilla turvemailla.

Naveroiden tehtävänä on ohjata pintavesiä ja niiden syvyys on 30-50 cm. Mätäs tehdään naverosta saatavasta maasta ja se on laakea, 20-30 cm korkea ja 60-80 cm leveä.

Ojitusmätästys on veden vaivaamien kivennäismaiden ja turvemaiden muokkausmenetelmä siellä, missä tarvitaan kuivatusta. Ojien pintamaista tehtävät mättäät ovat laakeita, 10-20 cm korkeita ja 60-80 cm leveitä.

Säätöaurausta käytetään Pohjois-Suomen soistuneilla, tiiviillä ja paksukunttaisilla mailla.

Muokkausjäljen syvyyttä ja leveyttä voidaan säädellä.

www.metsaan-lehti.fi

Lue lisää Metsänhoidon suosituksista http://tapio.fi/metsatietoa/metsanhoidon-suositukset/

Maanmuokkauksessa kierretään järeät maapuut, kelot ja tekopökkelöt, koska lahopuu on tärkeä osa metsäluonnon monimuotoisuutta.

Karkeilla ja keskikarkeilla vettäläpäisevillä karuilla mailla männyn luontainen uudistaminen onnistuu jättämällä hyvälaatuisia siemenpuita ja tekemällä kivennäismaata paljastava muokkaus. Siemenpuuhakkuussa jätetään 50–100 tervettä siemenpuuta, joilla on elinvoimainen latvus. Äestys varmistaa tasaisen taimettumisen ja siemenpuut hakataan 2-3 vuoden päästä muokkauksesta. Kuvan uudistusalan siemenpuut on hakattu ja alueen keskellä näkyy säästöpuuryhmä.

Äestys sopii muokkausmenetelmäksi ennen männyn istutusta riittävän karuilla kasvupaikoilla. Rehevillä kasvupaikoilla heinäntorjunnan ja varhaisperkauksen tarve voi muodostua suureksi.

www.metsaan-lehti.fi

Äestysjälkeen syntyy siemenpuiden siemenistä runsaasti sirkkataimia, joista osa lähtee kasvamaan ja muodostaa kehityskelpoisen taimikon.

25

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä.

Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta. teksti Pi MÄKiLÄ kuvat erkki makkonen ja Kivimetsien arkisto

Metsästä suoraan

LAUTASELLE

26

www.metsaan-lehti.fi

K

Ketunleipää, voikukkaa, männyn- ja kuusenkerkkiä, pihlajaa, poimulehtiä, nokkosta. Espoolainen villiyrtti- ja hyvinvointikouluttaja, tietokirjailija Raija Kivimetsä luettelee metsän antimia, jotka kelpaavat lautaselle läpi vuoden.

– Metsässä on valtavasti syötävää. Esimerkiksi männyn- ja kuusenkerkät toimivat yrtteinä ja mausteina, ja niistä voi hauduttaa teetä ja valmistaa maukkaita siirappeja. Pihlajansilmut ja kevään ensimmäiset nuoret lehdet sopivat sekä jogurtin sekaan, jälkiruokiin että salaattiin. Ketunleivällä voi korvata sitruunan ruoanlaitossa, mutta se sopii ihan sellaisenaan leivän päälle. Siitä saa myös todella maukasta pestoa. Hakkuuaukioilta löytyvät nuoret maitohorsman versot ovat kuin parsaa, jotka maistuvat herkulliselta höyrytettyinä voin ja sormisuolan kera.

Kivimetsällä on vuosikymmenten kokemus villivihannesten käytöstä. Hän on kouluttanut tuhansia suomalaisia villiyrttien keräämisen ja käytön, eli hortoilun saloihin. Hortoilu tulee kreikan kielen horta-sanasta ja se tarkoittaa kaikkea villiä, kasviperäistä syötävää.

Kivimetsälle ja lukuisille muille suomalaisille metsä on valtava aarreaitta, jossa on satoja, ellei tuhansia syötäväksi kelpaavia ja maukkaita kasveja.

Hän huomauttaa, että metsään ei silti pidä rynnätä suin päin ruuanhakuun.

– Hortoiluun pätevät samat säännöt kuin sienestykseenkin. Sellaista, mitä ei tunnista, ei kannata kerätä. Luonnossa on paitsi todella hyviä ruokakasveja myös paljon myrkyllisiä kasveja. Syötävät kasvit täytyy osata tunnistaa ja erottaa myrkyllisistä.

Kivimetsä lisää, etteivät kaikki villivihannekset sovi kaikille. Villikasveille voi olla yhtä lailla allerginen kuin viljellyille kasveille.

– Esimerkiksi ketunleipä sisältää oksaalihappoa, joka tuo hapokkuutta ruokaan. Oksaalihappo ei sovi henkilöille, joilla on munuaisvaivoja.

Opettele ensin, poimi sitten Suurin osa villiyrteistä ja -vihanneksista kestää Kivimetsän mukaan pakastamista ja kuivaamista, joten luonnon tarjoamista herkuista voi nauttia myös talvella. Lisäksi kasveja voi säilöä öljyyn ja etikkaan.

– Yrttiöljy toimii mainiosti vaikka salaatinkastikkeena.

Kivimetsän oma suosikkikasvi on voikukka, joka taipuu häkellyttävän moneen.

– Voikukan kukkanuput, lehdet ja kukat ovat syötäviä, ja loppusyksystä kasvista voi käyttää myös juuren. Juuri toimii ruuanlaitossa muiden juuresten tapaan. Voikukan juurta käytettiin sota-aikana kahvinkorvikkeena, ja se sopii samaan käyttöön edelleen.

Kivimetsä valmistaa voikukanlehdistä ja kukka-

www.metsaan-lehti.fi

hHoratrorilausat!a

Kreikankielinen hortasana tarkoitta a villiä, kasviperäistä syötävää.

RESEPTI

Kesäinen villiv ihannes-sosek eitto 1 litra ryöpätty jä nokkosia 2 kourallista vil livihanneksia (e simerkiksi voikukkaa ja ru oholaukkaa) 2–4 perunaa ta i varhaisperuna a voita

4 kesäsipulia va rsineen 3 valkosipulin kynttä 1 litra vettä ta i siankärsämöi stä haudutettua teetä 1⁄2–1 sitruunan mehu 1–2 tl suolaa cayennepippu ria mustapippuria 2 dl kookosmait oa tai kermaa ketunleipiä Ryöppää nokk osia 3–5 minuu ttia ja hienonna ne leikkuulaud alla pieneksi sil puksi. Silppua villivihannekset ja sipulit sekä valkosipuli.

Kuullota nokk oset, villivihan nekset, sipulit valkosipulit vo ja issa miedolla lä mmöllä. Lisää vesi/siankärsä mötee ja kuut ioidut perunat.

Mausta pippur illa, suolalla ja cayennepippurilla. Anna kie hua miedolla lä mmöllä noin kymmenen min uuttia ja lisää joukkoon kookosmaito tai lu omukerma. Ja tka keittämist vielä 5–10 min ä uuttia ja tarkist a maku. Soseut keitto sauvasek a oittimella ja sil ppua joukkoon muutama tuor e ketunleipä. Ta rjoile keitettyje luomumunien n kera.

27

on muutenkin helppo ja monikäyttöinen kasvi. Se tosin pitää muistaa ryöpätä nopeasti ennen käyttöä, sillä se voi sisältää paljon nitraatteja.

Ketunleipä sopii pestoon.

Siankärsämö sopii mausteeksi kalan ja riistan kanssa.

Maitohorsmaa voi valmistaa kuten parsaa.

Huippukokkien loihtimilla lautasilla tarjoillaan jäkälää ja katajanmarjoja. nupuista sekä munakkaita että muhennoksia. Nuput hän säilöö maustekurkkujen tapaan etikkaliemessä.

– Voikukka on todella helppokäyttöinen. Siitä voi tehdä salaattia ja sitä voi lisätä leivän päälle. Se on kuin rucolaa, mutta ilmaista. Lisäksi se kestää hyvin pakastamista.

Kivimetsä kertoo käyttävänsä villejä kasveja ruuanlaitossa myös oman hyvinvointinsa takia.

– Voikukka poistaa turvotusta ja laittaa vauhtia vatsan toimintaan. Voikukassa on paljon A-, B-, C- ja D-vitamiinia, rautaa ja kaliumia. Kasvissa on myös kalsiumia, fosforia, magnesiumia ja inuliinia.

Kivimetsä huomauttaa, että esimerkiksi pinaattia mainostetaan usein hyvänä raudan lähteenä, mutta nokkosessa rautaa on vielä enemmän.

– Pinaatti on hyvä, mutta nokkosessa rautaa on moninkertaisesti. Nokkonen

u Pa

la

My

öh än

en

RAIJAN VINKIT Metsästä löytyy valtava määrä herkullista syötävää. Poimi lautaselle ainakin nämä.

• Pihlajasta voidaan hyödyntää sekä silmut, lehdet että marjat. Pihlajan silmut toimivat niin salaatissa kuin jogurtin päällä että kesäisissä juomissa. Marjoista voi tehdä smoothieita tai hilloja.

• Kuusen- ja männynkerkistä voi valmistaa lisukkeita, juomia ja makeaa siirappia.

• Siankärsämö sopii mausteeksi kalan ja riistan kanssa, mutta se toimii myös teeyrttinä.

28

Superruokailmiö teki villiyrteistä trendiruokaa Villiyrteistä on tullut muutamassa vuodessa koko kansan juttu. Huippukokkien loihtimilla lautasilla tarjoillaan jäkälää ja katajanmarjoja, ja villiyrttikirjat kuuluvat jokaisen trenditietoisen kotikokin kirjahyllyyn. Raija Kivimetsän ja hänen miehensä Jouko Kivimetsän perustamalla Hortoilu.fi-villiyrtti- ja vihannessivustolla on Facebookissa yli 25 000 seuraajaa ja lisää tulee joka viikko.

Kivimetsä itse on käyttänyt villiyrttejä aina.

– Keräsin jo lapsena vanhempieni kanssa villivihanneksia. Isäni oli erämies ja opetti meidät lapset rakastamaan luontoa ja keräämään sen antimia. Meillä oli oma saari Rääkkylän Haapasalmella.

Niissä maisemissa kalastimme ja keräsimme luonnosta syötävää. Jo isoisäni oli kerännyt villiyrttejä kansanparannustarkoituksessa.

Kivimetsä tapasi miehensä parikymmentä vuotta sitten, ja harrastus sai pian uutta tuulta alleen.

– Jaoimme saman innostuksen ja keksimme, että voisimme viedä suomalaiset oikeasti luontoon ja kertoa tarkemmin meidän elämäntavastamme.

Kivimetsät perustivat blogin ja alkoivat järjestää villivihanneskursseja. Ensimmäinen Raija Kivimetsän kirjoittama

• Kallioisessa metsässä kasvava ruoholaukka on ruohosipulia, joka sopii esimerkiksi keittoihin, munakkaisiin ja salaatteihin.

• Lehmuksen nuoret lehdet ja kukat maistuvat kalan lisukkeena. Lehmuskukkatee on paitsi hyvänmakuista, myös hengitysteitä hellivää.

• Haittakasviksi metsiin levinnyt kurtturuusu on kaunis ja herkullinen lisä salaatteihin ja jälkiruokiin. Kaikkien ruusulajik-

keiden marjat ovat syötäviä.

• Suolaheinät ja ketunleivät sisältävät paljon c-vitamiinia, ja ne sopivat muun muassa peston raaka-aineiksi. Kummatkin sisältävät oksaalihappoa, eivätkä siten sovi munuaisvaivaisille.

• Myös esimerkiksi nokkonen, voikukka, apila ja vadelmanlehdet ovat syötäviä. Ne sopivat sekä teehen että salaatteihin. Varsinkin nokkonen ja voikukka ovat monikäyttöisiä.

Ne sopivat niin lettuihin, keittoihin, leivontaan kuin muhennoksiin ja munakkaisiinkin.

www.metsaan-lehti.fi

Monikäyttöinen nokkonen on mainio raudanlähde. Ryöppää nokkonen nopeasti ennen käyttöä nitraattien välttämiseksi.

villivihanneksista kertova kirja Villiinny villivihanneksiin ilmestyi vuonna 2005.

– Alussa hortoilu oli selvästi pienemmän piirin juttu. Kursseille osallistui lähinnä aiheesta muutenkin kiinnostuneita, vanhempia naisia. Superruoka-ajattelun myötä ilmiö on alkanut vetää puoleensa yhä enemmän kaikenikäisiä ihmisiä. Monelle on huima hetki oivaltaa, millainen ilmainen aarreaitta luonnosta löytyy.

Jokamiehenoikeudet auttavat hortoilijaa Perinteisten jokamiehenoikeuksien ansiosta voimme nauttia maamme runsaista metsistä monin tavoin. Kivimetsä huomauttaa, että jokamiehenoikeuksista huolimatta ihan mitä tahansa ja missä tahansa ei voi keräillä kasveja.

– Jokamiehenoikeudet koskevat kaikkia maanpäällisiä kasveja, pois lukien varvut ja puiden antimet. Juuria ei saa keräillä ilman maanomistajan lupaa.

Metsähallitukselta voi tosin nykyisin ostaa mobiililuvan, joka mahdollistaa

www.metsaan-lehti.fi

puista keräilyn. Luonnonsuojelualueet ja toisten ihmisten pihapiirit eivät kuulu jokamiehenoikeuksien alle, joten näillä paikoilla ei voi kerätä mitään.

Kivimetsä painottaa, että hortoilijalla on vastuu toimia eettisesti.

– Kasvupaikkaa ei saa koskaan tyhjentää tyhjäksi. Hyvä nyrkkisääntö on, että samalta paikalta kerää maksimissaan viidesosan sadosta.

Kivimetsä kertoo tapauksesta, jossa liian innokkaat hortoilijat ovat tyhjentäneet koko alueen villiyrttikantaa niin paljon, että osa kasveista on kadonnut kokonaan alueelta.

– Kallioimarteen juuressa on lakritsimainen maku, ja se on monen hortoilijan herkku. Se ei kuitenkaan lisäänny, jos sen kaikki juuret kerätään pois. Näin on valitettavasti käynyt osassa Helsingin Keskuspuistoa.

Kivimetsä muistuttaa, että kasvien keräilypaikkaa kannattaa pohtia muutenkin.

– Vanhojen tunkioiden päältä ei pidä

keräillä, sillä maaperässä voi olla haitallisia aineita. Sama sääntö pätee, jos lähellä on teollisuutta.

Aivan metsäpolun varreltakaan ei ole järkevää keräillä syötävää.

– Suosittelisin menemään muutaman metrin päähän polusta. Luontopolun varrella ulkoilutetaan koiria, joten on turvallisempaa siirtyä koiranhihnan mitan verran kauemmas.

Paras hortoiluaika on pian taas käsillä. Kivimetsä odottaa jo pääsevänsä keräilemään ensimmäisiä versoja.

– Niissä on potku parhaimmillaan.

Pihlajan lehdet ja silmut ovat kevään ensimmäisiä herkkuja. Niissä on hieman manteliliköörimäinen maku. Jos niitä uuttaa viinihapon kanssa, voi niistä saa herkullista kesäjuomaa. Pihlajan silmut sopivat syötäväksi myös ihan sellaisenaan vaikka jogurtin kanssa.

Kivimetsä muistuttaa, että hortoilua voi harrastaa pitkälle syksyyn saakka.

– Joskus olen kerännyt syötävää metsästä vielä joulukuun alussakin.

29

P

OHJE

Pajupilli

1. Leikkaa ok san toinen pä ä vinoksi.

Tästä tulee su ukappale.

2. Noin 2–3 cm vinosta päästä tehdään pien i lovi, joka ulot tuu puuaineeseen . Pyöräytä pu uk olla kuoren paksui nen viilto oksa n ympäri 5–10 cm lovesta.

3. Tämän jälk een kuori irrot etaan varovasti viill on ja soittopää n välistä, ensin koputtelemal la ja kiertämällä sit ä edestakaisin, niin että se lö ystyy. Vedä ku ori varovasti pois, se on saatava ehjänä irti.

4. Kun kuori on irti, veistet ään soittopään ja loven välistä palanen pois pinnasta. Myö s lovea suurennetaan .

5. Aseta kuor i takaisin ja pa jupilli on valmis.

tehdään keväällä

Parasta aikaa pajupillin tekemiseen on toukokuusta keskikesään, jolloin pajun jälsisolukko on pehmeää ja kuori irtoaa helposti. Pajun katkominen ei ole jokamiehen oikeus, vaan siihen on oltava maanomistajan lupa.

Pillin tekemiseen tarvitset: • Suoran ja ehytkuorisen, sormenpaksuisen ja 15 cm pitkän pajun oksan (myös pihlaja ja harmaaleppä käyvät pillipuuksi) • Puukon

Jos pajupilli ei toimi, olet ilm eisesti veistänyt liian pienen palase n pois pinnasta tai sit ten lovi ei ole tarpeeksi syvä .

Lähde: Pro Pu u ry www.puuproffa .fi

1-2 3- 4

5

30

a Kuvitus: Hann

Gröndahl

www.metsaan-lehti.fi

Ristikko

Katso ristikon ratkaisu osoitteesta www.metsaan-lehti.fi/ristikko

Anna palautetta lehdestä ja voita

EVERMATIN KASVIKUIVURI!

Metsään

HUOM! Tämä vaihtuu vielä, kun kansikuva käsitelty!

Metsäkeskuksen asiakaslehti

1 | 2018

ivuilta voi verkkos aineistoja eto Metsään.fita paikkati nyt lada

3

METSO-RAHAA LUONTOKOHTEEN SUOJELUSTA Jouko Kivimetsä tuntee

vastausta metsätietolain uudistuksesta

yrtit ja villivihannekset

metsästä keittiöön n

vinkit maanmuokkauksee

ta tein minä pillin pajupuus

Lukijakyselyyn voi vastata kuukauden sisällä lehden ilmestymisestä.

Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 15.5.2018. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Vastaajien kesken arvotaan Evermatin kasvikuivuri. Palkinnon arvo on noin 220 euroa.

www.metsaan-lehti.fi

Mistä asioista haluaisit lukea Metsäänlehdestä? Missä olemme onnistuneet hyvin, missä huonommin?

Lukijakyselyyn pääsee vastaamaan osoitteessa: www.metsakeskus.fi/ metsaan-asiakaslehti Onnea arvontaan!

Metsään-lehti myös verkossa – saat ajankohtaista tietoa sekä metsänja luonnonhoidon vinkkejä Metsäkeskukselta

M

etsäkeskus julkaisee asiakaslehteään myös verkossa osoitteessa­ metsaan-lehti.fi. Lähetämme Metsään-verkkolehdestä kuusi uutiskirjettä vuodessa kaikille metsän­ omistajille, jotka ovat antaneet sähköpostiosoitteensa meille tiedotusta varten. Verkko­lehti päivittyy säännöllisesti uusilla ­artikkeleilla ja painettu lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä.

Painettu lehti lähetetään vaihtuville metsänomistaja­ryhmille.

Metsään-verkkolehden uutiskirjeen lisäksi julkaisemme Metsään.fi-uutiskirjeitä palvelun käyttäjille.

Voit päivittää sähköpostiosoitteesi sekä tilata ja perua kaikkia uutis­kirjeitämme verkko­palvelussamme: metsakeskus.mailpv.net Metsäkeskus ylläpitää yhteystietorekisteriä Suomen yksityisistä metsänomistajista viranomaisasiointia ja tiedotusta varten.

31

Sinä päätät, miten metsääsi hoidetaan Mieti tavoitteesi, löydä itsellesi sopiva kumppani ja vaadi hoitotöiltä laatua.

Voit asettaa hoitotöiden tavoitteeksi mahdollisimman suuret hakkuutulot tasaiset metsätulot luonnon monimuotoisuuden ja riista-asiat muut sinulle tärkeät asiat tai sopivan kompromissin näistä kaikista.

Metsään.fi-palvelussa olevat perustiedot metsästä toimivat apunasi metsänhoitoon ja omistamiseen liittyvissä asioissa.