Shibasanomat 4/2019 by Suomen Shiba ry

4/2019

Suomen Shiba ry:n jäsenlehti Nro 4 • 2019

Sisällysluettelo

Shibasanomien toimitus

.......... Puheenjohtajan tervehdys

Päätoimittaja: Tuire Siikala Taitto: Anniina Virtanen

.......... Infopaketti PEVISA:sta

Toimitussihteeri: Susanna Pietilä

.......... Jalostustoimikunnan tervehdys

.......... Shibaisat menot

Lehtitiimi:

Laura Pyykkö Taru Mäkelä Satu Hakanen Mia Jacksen Sara Tikkanen

Avustajat:

Mirva Kontoniemi Marjo Puranen Ritva Suominen Anitta Aalto Leene Torri

.......... Uudet valiot

.......... Vuoden shibat 2019 -ilmoittautuminen

.......... Japanin yleisradio vierailulla

.......... Rotumääritelmän tulkintaohje osa 5

.......... Tunnistatko koirasi kivun?

.......... Mukaan shibalenkille

.......... Shibatohtori: Furunkuloosi

.......... Piparishibojen erikoisnäyttely

.......... Leivo pehmeät kanaherkut

.......... Selvitä shibatonttunimesi

.......... Kippurakansaa: Ritva ja shibatytöt

.......... Nukan kolumni

.......... Shiba treenaa

.......... Instakollaasi: #shibakahvilla

.......... Materiaaliohje

.......... Kasvattajalista

........... Yhteystiedot

........... Takakannessa Shirokawa Guarantee Taiko

Paino: LightPress Oy, Kaarina 2019

Inaridou Jiyu "Valka", kuva Suvi Ylikojola.

Suomen Shiba ry:n jäsenlehti Nro 4 • 2019

Shibasanomat

Puheenjohtajan tervehdys

ennelliitto julkaisi hiljattain somessa videon koiran jalostuksesta. Videolla painotetaan vastuullista koirankasvatusta ja erityisesti koirien terveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia ensisijaisena jalostuskriteerinä, mikä on hienoa. Emme voi varmistaa sitä, että sairaita yksilöitä ei synny, mutta jalostusvalinnoilla voimme pyrkiä vähentämään riskejä. Valtakunnallisena järjestönä Kennelliitto toimii tässä suunnannäyttäjänä ja raamien antajana. Oma roolinsa on myös rotuyhdistyksellä tai rotujärjestöllä, sillä se ohjaa oman rotunsa jalostusta. Yksi keino tähän on rotukohtainen PEVISA-ohjelma, joka shibojen kohdalla nyt tiukentui ensi vuodelle. Tämä lehti sisältää paljon tärkeää asiaa shiban uuteen PEVISA-ohjelmaan liittyen, joten perehdythän sisältöön huolella. Toinen jalostusta ohjaava dokumentti on rodun jalostuk-

0 vuodelle 2 20!

Suomen S hiba

illeen rentouttav n e s ä j aa j l le i k i oul a k un ai tt aa

ea onn

ry toiv

Tuire

a ja ka

sen tavoiteohjelma eli JTO. Se sisältää paljon tärkeää tietoa rodusta, ja toivoisin, että jokainen shiban omistaja lukisi oman rotunsa JTO:n läpi. Shiban päivitetty JTO löytyy yhdistyksen kotisivuilta heti, kun SKL on julkaissut sen. Tähän vuoteen on mahtunut paljon tekemistä erityisesti JTO:n työstämiseen liittyen. Lisäksi erilaiset tapahtumat, kuten hanami ja kesäpäivät, vaativat paljon etukäteen tehtäviä järjestelyjä. Lehtikään ei synny ihan itsestään – materiaalin suunnitteluun ja oikolukuun kuluu valtavasti työtunteja, taittamisesta puhumattakaan. Lämmin kiitos kaikille yhdistyksen toimihenkilöille ja toiminnassa mukana olleille kuluneesta vuodesta! Kiitos myös kaikille teille, jotka olette toimittaneet kuvia ja materiaalia lehteen! Ihanaa joulunaikaa kaikille!

Piirros: Katja Saukkola

Shibasanomat

INFOPAKETTI: SHIBAN Mitä PEVISA tarkoittaa?

Sana PEVISA on lyhenne, ja tarkoittaa PErinnöllisten VIkojen ja SAirauksien vastustamisohjelmaa. Se sisältää pentujen rekisteröintiin liittyviä ehtoja mm. vanhempien terveystutkimuksista. Kun rodulla on PEVISA-ohjelma, tulee pentueen molempien vanhempien täyttää ohjelman asettamat ehdot ennen astutusta. PEVISA voi sisältää terveystutkimuksia, astutuksen ikärajoja ja/tai rajoituksia yksilön jälkeläismäärälle. Rodun PEVISA-ohjelma hyväksytään Kennelliitossa rotujärjestön aloitteesta. Meidän tapauksessamme rotuyhdistys (Suomen Shiba ry.) on hyväksynyt ohjelman ja esittänyt sitä rotujärjestölle hyväksyttäväksi.

Kennelliiton ohjeistuksissa sanotaan PEVISA:sta seuraavaa:

“Kennelliitolla on valtuuston hyväksymä PEVISA-sääntö, jossa määritellään PEVISA-ohjelman periaatteet, sekä annetaan ohjelman laatimista, hyväksymistä, keskeyttämistä ja muuttamista koskevat määräykset. Tämän Kennelliiton hallituksen hyväksymän PEVISA-ohjeen tarkoituksena on antaa ohjelmasta vastuussa olevalle rotujärjestölle yleisiä ja rotukohtaisia ohjeita ohjelman laatimiseksi ja soveltamiseksi. Rodulle hyväksytään tarvittaessa rotukohtainen PEVISA-ohjelma rotujärjestön ja Kennelliiton hyväksymän rodun jalostuksen tavoiteohjelmassa (JTO)

Shibasanomat

asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiden ohjelmien tulee siten olla sopusoinnussa keskenään ja lisäksi Kennelliiton muun säännöstön kanssa. Ulkomaisten urosten käyttöä koskevat poikkeusluvat voidaan päättää rotujärjestön esityksestä eikä niitä tarvitse käsitellä PEVISA-säännön mukaisesti.”

Rotukohtainen PEVISA-ohjelma

Rodunjalostuksen pääpainon tulee aina olla terveyteen ja luonteeseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyssä. Jalostuksessa tulee huomioida myös rotumääritelmän mukaiset rotuominaisuudet ja -erityispiirteet. Tätä periaatetta tulee noudattaa myös PEVISA-ohjelmaa laadittaessa. Rotukohtaisessa PEVISA-ohjelmassa hyödynnetään jatkuvasti kehittyviä seuranta- ja tutkimusmenetelmiä. PEVISA-ohjelman mukaisia tutkimustuloksia ja lausuntoja koskevat seuraavat Kennelliiton vaatimukset: “Koiran tulee olla tunnistusmerkitty Kennelliiton hyväksymällä tavalla ja eläinlääkärin tai muun testintekijän tulee tarkistaa tunnistusmerkintä näytteenotto- tai tutkimushetkellä. PEVISA-ohjelman mukaiset tutkimukset tehdään Kennelliiton hyväksymällä tavalla.” PEVISA-ohjelman mukaiset tutkimus- ja testitulokset ja lausunnot lähetetään Kennelliittoon, jolloin tulokset ovat rotujärjestön, kasvattajan ja yksittäisen koiranomistajan käytettävissä.

Teoriaa ja käytäntöä shibojen uudesta PEVISA:sta ja JTO:sta Shibojen uusi PEVISA ja JTO vuosille 2020-2024 olivat syyskuussa Kennelliiton käsiteltävänä. Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta hyväksyi Shiboille Suomen Shiba ry:n mukaisen PEVISA-esityksen, joka on seuraava: Pentujen vanhemmista tulee astutushetkellä olla lonkkakuvauslausunto, kyynärkuvauslausunto ja silmätarkastuslausunto sekä voimassa oleva polvitarkastuslausunto. Tarkastushetkellä koiran tulee olla täyttänyt 12 kuukautta.

RA JA - ARVOT LONKAT: tutkittava, ei raja-arvoa KYYNÄRNIVELDYSPLASIA: tutkittava, raja-arvo on aste 1. PATELLALUKSAATIO: tutkittava, raja-arvo on aste 2. Tuloksen 2 saanut koira on paritettava tuloksen 0 saaneen koiran kanssa. SILMÄT: tutkittava ASTUTUKSEN IKÄRAJAT: Nartun tulee astutushetkellä olla vähintään 24 kk ikäinen ja uroksen vähintään 18 kk ikäinen. JÄLKELÄISMÄÄRÄN RAJA: Koiralla ei saa rekisteröintihetkellä olla yli 25 rekisteröityä pentua Suomessa. Viimeinen sallittu pentue voidaan kuitenkin rekisteröidä kokonaisuudessaan. Ohjelma on voimassa 1.1.2020 – 31.12.2024.

UUSI PEVISA - OHJELMA Uuden PEVISA:n vaikutukset kasvatukseen

Shiban aiempaan PEVISA-ohjelmaan verraten uusi PEVISA sisältää tarkempia rajauksia jalostuskoiralle. 1.1.2020 alkaen shibaa, jonka kyynärtulos on 2, ei voi ilman Kennelliitolta anottua poikkeuslupaa käyttää jalostukseen. Myöskään polvitutkimuksessa tuloksen 3 saanutta shibaa ei voi käyttää jalostukseen. Polvituloksen 2 saaneen shiban voi yhdistää vain tuloksen 0 saaneen shiban kanssa. Polvien suhteen on muistettava, että alle 2-vuotiaalle koiralle tehty polvitutkimus on voimassa vain kaksi vuotta. Polvitutkimusten uusiminen on jatkossakin siis tarpeellista. Jatkossa shibanartun saa astuttaa vasta tämän täytettyä 2 vuotta. Raja on nuoren koiran kehityksen kannalta erinomainen, joskin se saattaa asettaa uudenlaisia vaatimuksia astutuksen ajoitukselle jos esimerkiksi nartulle tulee juoksut vain kerran vuodessa. On huomioitava, että yli 4-vuotias on ensisynnyttäjäksi jo melko vanha, joten mahdollisia astutushetkiä ei välttämättä ole käytettävissä kovinkaan montaa. Kasvatuksen ja astutusten suunnittelun merkitys siis korostuu. Koiralle voidaan PEVISA-ehtojen jäädessä täyttymättä merkitä yhden kerran pentue EJ-rekisteriin. Pentujen normaali rekisteröiminen PEVISA-säännöistä poiketessa on mah-

dollista vain Kennelliitosta anotun poikkeusluvan kautta. Kasvattajan tulee huomioida, että poikkeuslupaa tulee anoa hyvissä ajoin, koska PEVISA-poikkeuslupa anotaan Kennelliitolta ja anomuksen tulee käydä vielä hyväksyntäkierroksella myös rotujärjestö SSKY:ssä. Poikkeuslupa voidaan ylipäätään myöntää vain hyvin perustellusta syystä. PEVISA-ohjelman lisäksi kasvatuksessa on huomioitava Kennelliiton kaikkia rotuja koskevat rekisteröintiehdot: » Mikäli pentueen vanhemmilla on tietyissä Kennelliiton virallisissa terveystutkimuksissa asteikon huonoin tulos, voidaan pennut rekisteröidä vain EJ-rekisteriin. Näitä tutkimuksia ovat lonkka- ja kyynärnivelkuvaus, polvilumpiotutkimus sekä spondyloosikuvaus. » Liian läheistä sukua keskenään olevien vanhempien jälkeläiset voidaan rekisteröidä vain EJ-rekisteriin (isä/emä yhdistettynä jälkeläiseen tai täyssisarukset yhdistetty keskenään, tällöin pentujen sukusiitosaste on aina vähintään 25%) Kaikenkaikkiaan shibakasvattajalla on nyt siis hieman aiempaa enemmän sääntöjä ja rajoja muistettavana, mut-

ta kaikki nämä säännöt on säädetty rotumme parasta ajatellen. PEVISA-ohjelma ja muut rekisteröintiehdot varmistavat, että kaikki kasvattajat pelaavat yhteisillä säännöillä ja täten tavoitellaan sitä, että rotu säilyy mahdollisimman terveenä ja elinvoimaisena. Rotujärjestöt ja -yhdistykset (kuten Suomen Shiba ry) seuraavat muun muassa terveystulosten ja jalostuksen tavoiteohjelman avulla PEVISA-ohjelman vaikutusta rodun kehitykseen. Vuonna 2024 alkavalle PEVISA-kaudelle tehdään siis taas päätökset seuraavien neljän vuoden tulosten ja edistyksen perusteella.

PEVISA-ohjelmasta poikkeaminen ulkomaisen uroksen tai yhdistelmän osalta

Shiboilla on ulkomaisia uroksia koskeva toistaiseksi voimassa oleva poikkeuslupa PEVISA:sta tai muista rotukohtaisista erityisehdoista poikkeamiseksi. Ulkomaiselle urokselle voidaan rekisteröidä kaksi pentuetta, vaikka uros ei täytä kaikkia rodun PEVISA-ehtoja. Yleensä ulkomaiselta urokselta joko puuttuu PEVISA-tutkimus tai sille ei saada Kennelliiton vaatimusten mukaista tutkimustulosta. Pysyvän poikkeusluvan turvin rekisteröitävä yhdistelmä ei kuitenkaan saa olla rodun PEVISA-rajoitusten tai Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman vastainen. Lupa ei siis koske uroksia, joiden oma tulos tai yhdistelmän yh-

Shibasanomat

teistulos jää rodun PEVISA-ohjelman raja-arvoa heikommaksi. Uroksen seuraavien pentueiden kohdalla vaaditaan, että uros täyttää PEVISA-ehdot tai yhdistelmälle pitää anoa etukäteen tapauskohtainen poikkeuslupa. Suomalaisen omistamalla koiralla tulee olla rodulta vaadittavat terveystutkimukset voimassa ja tutkimukset on tehtävä Suomessa. Tästä voidaan poiketa ainoastaan etukäteen haetulla poikkeusluvalla.

Uusi JTO asettaa tavoitteet kasvattajille

Jalostuksen tavoiteohjelma on tietopaketti rodun ominaisuuksista ja jalostuksesta. Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) antaa tietoa rodun luonneominaisuuksista, terveystilanteesta ja jalostuksesta. Se sisäl-

tää rotujärjestössä yhteisesti päätetyt jalostustavoitteet sekä suositukset jalostuskoirille esimerkiksi terveystarkastusten ja enimmäisjälkeläismäärän suhteen. Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta käsitteli myös shibojen uuden JTO:n. Toimikunta hyväksyi lokakuun kokouksessaa shiban JTO:n muutamin korjauksin. Nämä korjaukset JTO:hon on shibojen vuosikokouksen valtuuttamin oikeuksin nyt tehty ja lopullinen JTO toimitetaan Kennelliitolle julkaistavaksi heti kun tuoreen terveys- ja luonnekyselyn tulokset saadaan vielä liitettyä JTO:n liitteeksi. Pyydetyt korjaukset käsittivät mm. käyttäytymisosiosta muutamien liian koulutuksellisten ohjeiden tai vinkkien poistamista, koska luonteen osal-

ta JTO:n on tarkoitus olla toteava ja selittävä, muttei niinkään koulutuksellisesti opastava dokumentti. Lisäksi eri osioista dokumenttia korjattiin pieniä ristiriitoja, kuten esimerkiksi nartun tyypillinen ikä (6-9 kk) ensimmäisen juoksun aikaan. Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta esitti myös huolensa liittyen shiboilla tehtyjen uusintayhdistelmien määrään sekä uuden PEVISA:n jälkeläismäärärajoituksen (25 pentua) suhteesta Kennelliiton laskukaavan mukaiseen rotukohtaiseen jälkeläismääräsuositukseen (shiboilla 15 pentua). Suomen Shiba ry:n jalostustoimikunnassa olemmekin käyneet aktiivista keskustelua siitä, tulisiko jalostusohjesuosituksen (eli samalla myös yhdistyksen pentue-/kasvattajalistan sääntöjen)

Voittaja-näyttelyn VSP, HeVW-19 V-19 VV-19 Laggan Izumi ja ROP V-19 Faiter Roxy Star, tuomari Annukka Paloheimo. 8.12.19. Kuva Julia Suuriniemi.

Shibasanomat

poiketa tältä osin PEVISA:sta esim. rajaten pentujen määrä tuohon 15:een. Päädyimme kuitenkin säilyttämään pentuelistan säännöt mahdollisimman ennallaan. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että kasvattajien tulee jatkossa punnita tarkkaan, millainen jalostuskoira on niin arvokas, että sillä kannattaa teettää yli yleisen shiba populaatiolliseen tilaan perustuvan suosituksen (15) verran pentuja. Ainakin koiran ensimmäisten pentueiden kasvua ja tuloksia tulisi malttaa odotella rauhassa useamman vuoden ajan. JTO:n kappaleen 5.2 käsitellään edellisen JTO-kauden tavoitteiden onnistumista. Osion lopussa todetaan: “Isoimpana haasteena ja toteutumattomana tavoitteena on geenipohjan laajentaminen. Shibojen tehollinen polaatiokoko on laskenut ja matadorijalsotusta tehdään edelleenkin jonkin verran. Kaikkein tärkeimpänä

tavoitteena tulevalle JTO-kaudelle onkin jalostukseen käytettävien eri shibojen erityisesti urosten, määrän kasvattaminen.” Kasvattajien olisi syytä tutustua JTO:n kappaleeseen 6, jossa käsitellään kattavasti jalostuksen tavoitteet kaudelle 2020-2024. Rotuyhdistyksenä JTO:n tavoitteisiin pääsemistä tullaan edesauttamaan tarjoamalla kasvattajille jalostusneuvontaa ja tukea tuontikoirien tuontiin mm. JTK:n sähköpostin kautta. JTK järjestää myös kasvattajapäivän ja (erityisesti kotikoirille suunnatun) jalostustarkastustilaisuuden, ylläpitää aktiivisesti jalostusuroslistaa, toteuttaa pentue-, terveys- ja luonnekyselyitä, osallistuu ulkomuototuomarien koulutustilaisuuksiin sekä julkaisee jalostusta ja kasvatusta tukevia informatiivisia artikkeleita Shibasanomissa.

Nanami Av Enerhaugen "Nanni", Yvonne Wuoti.

LYHYESTI, TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET OVAT:

» Geenipohjan laajentaminen ja uusintayhdistelmien välttäminen » Oikeanlaisen luonteen huomiointi jalostusvalinnoissa » Käyttää jalostukseen vain rodun keskitasoa terveempiä koiria (myös allergiat yms. huomioiden) » Kiinnittää huomiota mittasuhteisiin, kokoon sekä oikeaan ilmeeseen ja väritykseen

QR: Koiran kasvatukseen ja terveyteen liittyvät lomakkeet, säännöt ja ohjeet (SKL

Mirai No Sorairo "Nuka", Sara Tikkanen. Shibasanomat

JALOSTUSTOIMIKUNNAN TERVEHDYS Kun saatte tämän lehden luettavaksenne, vuoden kohokohta Messari eli Voittaja- ja Helsinki Winner -näyttelyt ovat jo takana. Itselleni nuo näyttelyt ovat se joka vuoden must-tapahtuma, onhan Helsingin Messarin näyttelyssä tullut käytyä jo vuodesta 1984. Paljon on asiat muuttuneet näiden vuosien aikana, mutta edelleen tärkeintä on tietenkin ystävien tapaaminen ja upeiden koirien näkeminen. Paljon on tässä vuoden aikana tapahtunut ja ehkä suurimpana se, että shibojen JTO ja PEVISA-ohjelma on hyväksytty, ja ne astuvat voimaan 1.1.2020. PEVISA-säännöistähän äänestettiin viime vuosikokouksessa. Työtä ja aikaa näiden tekemiseen on käytetty paljon, ja siitä kiitos jokaiselle, joka on näitä työstänyt. Saimme tänä vuonna toteutettua myös terveyskyselyn, johon tuli 222 vastausta. Tämä oli hyvä tulos, kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Suunnitelmissa on edelleen jalostustarkastus mahdollisesti ensi vuodelle. Järjestelyt ovat käynnissä muun muassa paikan suhteen. Muutamia asioita on vielä

Shibasanomat

selvitettävänä, että kaikki tapahtuu sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Edelleen tarvitsemme vapaaehtoisia mukaan järjestämään tapahtumaa. Tähän mennessä kukaan ei vielä ole ilmoittautunut. Jos tunnet, että voisit jollain tapaa olla apuna tapahtumassa, niin laita viestiä jalostustoimikunnan sähköpostiin. Tässä numerossa on uudet PEVISA-säännöt. JTO:n korjaaminen Kennelliiton ohjeiden mukaiseksi on työn alla ja valmistuu vuoden loppuun mennessä. Sen takia tähän numeroon suunniteltu PEVISA- ja JTO sääntöihin liittyvä artikkeli siirtyy seuraavaan numeroon. Toki kun saamme ne valmiiksi niin tiedotamme niistä nettisivuilla sekä kasvattajille. Kun uusi JTO on julkaistu, kehotan kaikkia lukemaan sen läpi. Varsinkin kasvattajat, JTO toimii jalostustyön ohjeena ja on näin ollen kasvattajien apuväline jalostustyössä.

Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2020! Terveisin Leene

Facebookin shibaryhmät Thrillseekers Captain America "Kado", Heikki Salonen.

Shibaisat menot Paikalliset tapaamiset ja yhteislenkit

Jos haluat ryhtyä paikkakuntasi yhteyshenkilöksi, ole yhteydessä suomenshiba@gmail.com! Yhteyshenkilö ilmoittaa tapaamisten tiedot laitettavaksi lehteen ja kotisivuille. Hän voi myös olla apuna esimerkiksi rotuesittelypäivien ja tapahtumien järjestämisessä. Rotuun tutustujat ja uudet shibanomistajat voivat olla häneen yhteydessä, jos paikkakunnan tapaamisista on jotain kysyttävää.

Kuopio

Savon shibat tapaavat joka kuukauden toinen lauantai klo 13. Tapaamispaikka ilmoitetaan Facebookin Savon shibat -ryhmässä. Yhteyshenkilö Karoliina Seppänen, karo.seppanen@gmail.com, p.050 5116783.

Turku

Turun shibalenkit Ruissalossa aina kuukauden viimeisenä lauantaina klo 11. Vakiopaikkana lähtö Kansanpuistontien alussa olevalta parkkikselta. Paikkaa voidaan myös vaihdella toiveiden mukaan Yhteyshenkilö Janette Piirto, janette.96@hotmail.com.

Lahti

Tapaamiset kerran kuussa, aika ja paikka sovitaan toiveiden mukaan yhdistyksen foorumilla (Shibatapahtumat > Lahdenseudun shibatapaamiset). Yhteyshenkilö Kirsi Ruponen, kirsi.ruponen@gmail. com, p. 040 581 0283.

Tampere

Tapaamiset sunnuntaisin klo 12.00. 5.1. Niihama. Lähtöpaikka Tampereen Tenniskeskuksen edessä. Voi ottaa eväät mukaan, makkaranpaistomahdollisuus. 2.2. Pyynikki. Lähtöpaikka hotelli Rosendahlin edessä. 1.3. Siilinkari/Lapinniemi. Lähtöpaikka Tampereen kylpylän edessä. Jäätilanteen salliessa kävelemme Siilinkarille, josta voi ostaa esim. kahvia ja makkaraa. Järvellä tuulee, lämmintä päälle! Yhteyshenkilö Tuire Siikala, tuire. siikala@gmail.com, p. 041 535 9340

Kaakkois-Suomi

Tarkemmat tiedot Facebook-ryhmästä Kaakon kippurat. Yhteyshenkilö Anne Säyriö, anne.sayrio@gmail.com.

Joensuu

Yhteyshenkilö Carola Kröger, carolakroger@hotmail.com.

Etelä-Pohjanmaan shibat Joensuun shibat Kaakon kippurat Kaikenkarvaiset kippurat (Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso lähialuineen) Keski-Pohjanmaan kippurat PK-seudun shibat Pohjanmaan shibat (Keski- ja Pohjois-P.) Satakunta Shibaa (Porin seutu) Savon Shibat Shiba Järvenpää Shiba Jyväskylä Shiba Kanta-Häme Tampereen shibaihmiset Turun shibaporukka

Helsinki

Tapaamiset Seurasaaressa joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 12.00. Yhteyshenkilö Laura Pyykkö, laurapyy@gmail.com.

Jyväskylä

Tapaamiset kerran kuussa, tarkempi aika ja paikka sovitaan Facebook-ryhmässä Shiba Jyväskylä. Yhteyshenkilö Satu Hakanen, samh84@gmail.com.

Mynämäki

Rennot agilityharjoitukset kaiken tasoisille shiboille ja ohjaajille sunnuntaisin klo 15-16.30 agilityhallissa osoitteessa Hoppelantie 60. Yhteyshenkilö Liisa Ruohomäki-Nurmi, liisahaw@gmail.com, p. 0400 797 736.

Shibasanomat

UUDET VALIOT FI MVA

Arnica Montana Black Ogekawa Samurai ”Samu” Syntymäaika: 21.12.2016 Sukupuoli: Uros Väri: black & tan Isä: Souun No Kuromaru Go Ashikaga Souunsou Emä: One Hundred Kisses Incipita Vita Kasvattaja: Heidi Uotila Omistaja: Kirsi Iiskola

Sertifikaatit: 8.6.2019 Imatra, Kirsi Honkanen 18.5.2019 Rautjärvi, Maija Mäkinen 28.4.2019 Kouvola, Perttu Ståhlberg

LATVIAN MUOTOVALIO

Fumiko No Katsuharu Go Zara ”Kiri” Synt. 24.10.2016 Sukupuoli: narttu Väri: punainen Isä: Katsuharu Emä: Akiko No Ryo Go Zara Kasvattaja: Vytautas Baranauskas, Liettua Omistaja: Leene Torri

Sertifikaatit: 20.07.2019 Unkari/ Debrecen KR Erdös Laszlo HU: ROP, sert 20.07.2019 Unkari/ Debrecen Night CACIB Otakar Vondrous CZ: VSP, CACIB, sert 27.07.2019 Latvia/ Liepaja KR Gabriela Ridarcikova SK: ROP, sert 28.07.2019 Latvia/ Liepaja KR M. Wieremiejczyk-Wierzchowska PL: VSP, sert

LATVIAN VETERAANIMUOTOVALIO

Handzimemesite Giza ”Giza” Synt. 26.08.2007 Sukupuoli: narttu Väri: black & tan Isä: Tenkuu No Tetsu Go Yokohama Atsumi Emä: Vormund I’m Biba Kavattaja: Elena Zakamskaya, Venäjä Omistajat: Leene ja Jari Torri

Shibasanomat

Sertifikaatit: 20.07.2019 Unkari /Debrecen KR Erdös Laszlo HU: Rop vet, sert, BIS 3 VET 20.07.2019 Unkari/ Debrecen Night CACIB Otakar Vondrous CZ: Rop vet, sert, BIS VET 27.07.2019 Latvia/Liepaja KR Gabriela Ridarcikova SK: ROP vet, vet sert, PN 3 28.07.2019 Latvia/ Liepaja KR M. Wieremiejczyk-Wierzchowska PL: ROP vet, vet sert PN 4

Ilmoita koirasi mukaan Vuoden shibat 2019 -kilpailuun

Yhdistys palkitsee vuosittain vuoden voitokkaimmat shibat Vuoden shibat -kilpailussa. Kilpailussa on sekä näyttely- että harrastussarjoja, ja koiran voi ilmoittaa kaikkiin sarjoihin, joihin oikeuttavia tuloksia se on vuoden aikana saanut. Jokaisen sarjan voittaja saa palkinnon, ja kolme parasta saavat diplomin. Palkinnot ja diplomit jaetaan yhdistyksen vuosikokouksessa. Vuoden näyttelyshiba -sarjan voittaja saa myös Akita ry:n lahjoittaman yhdistyksen kiertopalkinnon. Tulokset julkaistaan yhdistyksen kotisivuilla sekä Shibasanomissa. Vuoden shibat 2019 -kilpailuun täytyy ilmoittautua 15.1.2020 mennessä. Ilmoittautuminen ja tiedustelut tehdään sähköpostilla osoitteeseen

Kaikkien sarjojen pistelaskutaulukot löydät yhdistyksen kotisivuilta www.suomenshiba.fi.

vuodenshibat@gmail.com. Yhdellä sähköpostilla ilmoitetaan yksi koira, ja viestin otsikoksi tulee sarja, jossa koira kisaa (esim. Vuoden nuori). Jos koira kisaa useammassa sarjassa, ilmoita se eri sähköposteilla jokaiseen sarjaan. Myös kasvattajaluokan KP:t/sijoitukset ilmoitetaan tähän samaan osoitteeseen. Vuoden kasvattaja -sarjassa huomioidaan vain ne koirat, jotka on ilmoitettu Vuoden näyttelyshiba -sarjaan. Myös harrastussarjoihin ilmoittaudutaan sähköpostitse. Yhdellä sähköpostilla ilmoitetaan yksi koira, ja viestin otsikoksi tulee sarja, jossa koira kisaa (esim. Vuoden agilityshiba). Jos koira kisaa useammassa sarjassa, ilmoita se eri sähköposteilla jokaiseen sarjaan.

Malli-ilmoitus näyttelysarjoihin Otsikko: kilpailusarja. Perustiedot: koiran virallinen nimi, omistajan nimi sekä kasvattajan nimi. Näyttelyt: paikka, päivämäärä, sijoitus, osallistuneiden shibojen määrä sekä lopullinen pistemäärä. Jos et ole varma pistemäärästä, ilmoita vain näyttelyn sekä sijoituksen tiedot.

Shibasanomat

Japanin yleisradio kävi kuvaamassa Turun shiboja Japanin yleisradio NHK BS tuli Suomeen tekemään dokumenttia agilitystä. Kippuraparaatin mediahuomio ei ollut jäänyt Japanin yleisradiolta huomaamatta, ja he halusivat turkulaisista shiboista kuvamateriaalia dokumenttiinsa. Koonnut: Susanna Pietilä

aimme Japanin yleisradio NHK BS:ltä kuvauspyynnön koskien turkulaisia shiboja, jotka kesällä singahtivat Japanin mediaan tervehtiessään Japanin Kruununprinssiparia Turun tuomiokirkolla. Japanilaiset olivat nyt tekemässä tv-dokumenttia agilitystä ja tulossa syyskuussa kuvaamaan agilityn MM-kisoihin Turkuun. Dokumenttiin toivottiin mukaan paljon

Kuvaajan tähtäimessä. Susanna Pietilä.

Shibasanomat

kuvamateriaalia turkulaisista shiboista omistajineen. Susanna Pietilä auttoi kuvausryhmää löytämään kuvattavia ja kuvaukset tehtiin 18.-19. syyskuuta. Japanissa dokumentin pitäisi tulla tv:stä tammikuussa 2020. Jaamme dokumentin kaikkien katsottavaksi Suomen Shiba ry:n Facebook-ryhmässä, jos vain mahdollista. "Milo, Meyka, Nami ja Haru omis-

tajineen tapasivat kuvausryhmän, Tuomiokirkon portailla, kuinkas muuten. Taitavat olla Turun kuuluisimmat portaat Japanissa, juuri siellä kruununprinssiä oli vastassa Turun iloinen kippuraporukka heinäkuussa viime kesänä. Ensin juoksentelimme kirkon portaita ylös ja alas, jotta kuvaaja sai meistä mieleisensä otoksen. Sen jälkeen meitä haastateltiin; miksi olimme päätyneet hankkimaan shiban ja

mitä mieltä olemme rodusta yleensä ja omista koiristamme. Haastattelun jälkeen lähdimme kohti kahvilaa kuvaajan filmatessa kävelyämme aurinkoisessa Vanhassa Turussa. Fabbes Cafe’ssa kahvittelimme ja jatkoimme jutustelua shibojen käyttäytyessä hienosti. Neljän shiban porukka terassilla keräsi paljon uteliaita rapsuttajia." Anitta Aalto "Dazu ja Chibi esittelivät shiba-agilityä. Japanin agijoukkueen valmentajalla on ollut aksaava shiba, mutta muuten agishiba on maassa harvinainen. Chibin lennokas meno aiheutti ihastusta ja sitä kuvattiin monelta kantilta. Chibi muun muassa hyppäsi kuvausryhmää kohti sekä kameran yli. Pääsivät tuottaja ja kuvaajakin kokeilemaan pikaisen opastuksen jälkeen agilitya. Miehillä taisi olla keskenään joku pieni kisa. Lopuksi oli haastattelutuokio. ”Eikö Chibi kisaa MM-kisoissa?” Vastasin, että ei, mutta olemme kisapaikalla pitämässä rally-toko-näytöstä. Japanilaisille laji oli uusi ja he halusivat tulla kuvaamaan sitäkin. Näytöksessä Chibi esitteli voittajaluokan liikkeitä ja oli lopuksi lasten rapsuteltavana. Kuvausryhmä oli niin innoissaan, että heille tuli kiire kuvaamaan oman joukkueensa valmistautumista." Taru Mäkelä "Torstaina 19. syyskuuta kippurat suuntasivat yhteislenkille Pomponrahkan luontopolulle kuvaajan sekä koordinaattori Ayana Palanderin kera. Heti lenkille lähdettäessä shibani Valka päästi kakat suoraan kameran edessä, mutta kuulin myöhemmin, että Japanissa kakan ajatellaan tuovan onnea. Onnea toivotti heti perään myös pari muuta shibaa. Kyllä turkulaiset shibat osaavat diplomaattisia suhteita hoitaa! Taukopaikalla meitä kuvattiin ryhmänä sekä kasvattajia, Liisa Ruohomäki-Nurmea ja Tia Levänsuota, haastateltiin. Kasvattajat kertoivat shibakasvatuksen Suomessa olevan pienimuotoista kotikasvatusta. Yli 20:n kippuran porukkamme tarjosi rutkasti ”shiboja luontomiljöössä” -kuvamateriaalia, kuten meiltä oli etukäteen toivottukin." Susanna Pietilä

Haastateltavana Liisa Ruohomäki-Nurmi ja Koma. Susanna Pietilä.

Haastateltavana Tia Levänsuo. Susanna Pietilä.

Chibi ja Dazu kuvausryhmän kanssa. Taru Mäkelä. Shibasanomat

Rotumääritelmän tulkintaohje

Osa 5

Rotumääritelmän osio on kursiivilla, ja osion jälkeen tulevat osioon liittyvät kommentit ja ohjeet.

Shiba:

Rotumääritelmän tulkintaohje Teksti: Marjo Puranen Artikkelin kuvat ovat kuvituskuvia.

KARVAPEITE Karva: Peitinkarva on karheaa ja suoraa, aluskarva pehmeää ja tiheää. Hännän karvapeite on pitkähköä ja harottavaa. Shiballa on niin sanottu klassinen kaksinkertainen karva, jossa peitinkarva on vahva ja jäykähkö, ja pohjavilla on pehmeää. Peitinkarva on kuin teflonpinnoitettu ja se suojaa koiraa kastumiselta ja likaantumiselta – paksu pohjavilla puolestaan pitää koiran lämpimänä. Peitinkarvan tulee pohjavillan tukemana olla vähintään 45 asteen kulmassa ihosta. On siis virhe, jos peitinkarvat ovat shiballa ihonmyötäiset. Shiba on lyhytkarvainen koira, mutta paksun pohjavillan vuoksi karvat antavat hieman pidemmän vaikutelman, kuin usealla muulla lyhytkarvaisella koiralla. Pitkäkarvaisuus on shiballa vakava virhe. Karvan pituus vaihtelee hieman eri ruumiinosissa. Lyhyin se on päässä ja hieman pidempi vartalolla, pisimmillään hännäs-

Mino-shiballa, joka on nykyään hyvin harvinainen, on liekin värinen punainen turkki, mutta myös ihan ”tavallisella” punaisella shiballa kaikkein toivottavin turkin sävy on nimenomaan helakanpunainen/tulenpunainen. Mitä enemmän turkin väri muistuttaa beigeä, sen huonompi se on. Mitä oranssimpi väri on, sen parempi. Black & tan (musta ruskein merkein) -koiralla alusvilla on beige. Peitinkarvatkaan eivät kuitenkaan ole yksivärisiä, vaan oikeanlainen yksittäinen peitinkarva on itse asiassa kolmivärinen. Alimpana on hieman vaaleampaa, suurin osa mustaa, ja karvan kärki on tumman ruosteenruskea. Tämä saa oikeanlaisen b&t-turkin näyttämään auringossa kuparinruskealta.

, Topi Kuusinen

ks a

Ku ka

no Aya

Väri: Punainen, musta punaruskein (tan) merkein, seesami, musta seesami, punainen seesami.

He rb

c Pu

pi " Nap " a l

sä. Hännässä karvat ovat asettuneet ”auki”, joten se antaa vaikutelman siitä, että hännän karvapeite voisi huojua tuulessa.

Shibasanomat

Pi h le "

ka", An

s s i Ko s k i n e n

Seesami-värin määrittely Seesami: valkoisten ja mustien karvojen tasainen yhdistelmä Musta seesami: enemmän mustia kuin valkoisia karvoja Punainen seesami: pohjaväri punainen, seassa mustia karvoja Japanissa punainen koira, jolla on hieman mustia karvoja selkäviivan alueella ja mahdollisesti kuonossa, katsotaan värivirheelliseksi punaiseksi, ei seesamiksi. Kaikissa yllä mainituissa väreissä tulee olla urajiro-kuvio: Vaaleaa karvaa kuonon sivuilla ja poskissa, leuan ja kaulan alapuolella, rinnassa, vatsassa, hännän alapuolella ja raajojen sisäsivuilla. Pohjavilla kaikissa väreissä on peitinkarvaa vaaleampaa. Kaikilla väreillä tulee olla urajiro, mutta seesameilla ja b&t-värisillä koirilla riittää vähäisempi vaalennus. Täydellinen urajiro on väriltään valmis vasta noin 2-vuotiaana. Pennuilla ja nuorilla koirilla kuonon sivussa saa olla jonkin verran mustaa, ja useimmat punaisetkin pennut syntyvät toisinaan mustakuonoisina.

Valkoiset merkit Valkoiset merkit ovat eri asia kuin urajiro. Merkit ovat kirjavuutta ja shiboilla saattaa esiintyä ns. irish spotting -tyypin valkoisia merkkejä eli sukkia ja rintatäpliä. Sukat eivät saisi kohota etujaloissa kyynärpään ja takajaloissa polven yläpuolelle. Toivottavaa on, etteivät valkoiset merkit leviä urajiro-alueen ulkopuolelle.

ra Tammi

yu u

No R

Honto -

Ry u eni

tt B Bordero B&t-shiballa tulee tan-värin ja valkoisen värin suhde olla tasapainoinen. Sellaisella koiralla, jolla ei esim. kasvojen alueella ole riittävästi vaaleaa/tan-väritystä, syntyy helposti vaikutelma siitä, että koira olisi vihainen. Valkoinen ja tan ikään kuin valaisevat kasvot. Em. värit eivät saa kuitenkaan olla liiallisia, sillä se katsotaan myös vakavaksi virheeksi. Tan-värin tulee esiintyä siis pilkkuina silmien päällä, poskissa, kuonon sivulla, rinnassa, jalkojen sivussa sekä hännässä.

lin oo , El " o t is

ta r

ort

Hi r s i m ä k i

oora ", N

Koko: Säkäkorkeus: Urokset 39,5 cm ja nartut 36,5 cm; sallittu vaihtelu ±1,5 cm.

Helmikuussa 2017 FCI:n käyttöönottamassa rotumääritelmässä shiban säkäkorkeus on hieman muuttunut. Nykyinen mitta on uroksilla 39,5 cm ja nartuilla 36,5 cm. Tämä puolen senttimetrin muutos johtunee siitä, että Japanissa shiban korkeus mitataan hieman toisesta kohdasta. Toisaalta kun tietää, että rodussa on ollut hieman ongelmaa koon kasvun suhteen, tämä saattaa pitkällä aikavälillä auttaa siihen, että rodun koko saadaan pysymään toivottuna. Virheet: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin. • Puutteellinen sukupuolileima • Lievä ylä- tai alapurenta • Useiden hampaiden puuttuminen • Arkuus • Kirjava (laikukas) väritys Hylkäävät virheet: • Vihaisuus tai liiallinen arkuus • Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen • Voimakas ylä- tai alapurenta • Muut kuin pystyt korvat • Riippuvat tai lyhyt häntä HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespusseihin. Jalostukseen tulee käyttää vain toiminnallisesti ja kliinisesti terveitä, rakenteeltaan rodunomaisia koiria. Lähteet: ”The Total Shiba”, Gretchen Haskett ja Susan Houser. FCI-rotumääritelmä shiballe Jatkuu seuraavalla sivulla... Shibasanomat 15

Urajiro Teksti: Leslie Ann Engen (käännetty Leslien luvalla), julkaistu alun perin 1997 Feb/Mar Shiba-E-News “Japanilaisilla ei ole sanalle “urajiro” sanakirjamaista suoraa käännöstä, sillä sana muodostuu kahdesta kirjoitusmerkistä. Ensimmäinen merkki “ura” tarkoittaa kääntöpuolta, alapuolta tai sisäpuolta. “Jiro” tarkoittaa valkoista väriä. Täten urajiro tarkoittaa “alapuolen valkoista”, joka meillä on pikemminkin merkitys kuin pelkästään sana. Englannin kielessä on merkitykseltään samankaltainen sana “ventral”. Hailla ja delfiineillä on selässään selkäevä (dorsal fin), ja sen vastakohta on “ventral fin”. Niin kuin delfiineillä kuuluu olla tuo ”ventral”, voidaan sanoa, että shiboilla kuuluu olla ”urajiro”. FCI:n rotumääritelmän mukaan urajiro on selitetty näin: "vaalea alue kuonossa ja poskissa, leuan alapuolella, kaulassa, rinnassa ja vatsan ja hännän alapuolella sekä jalkojen sisäpuolella.” Korvien sisäpuolesta ja silmien päällä olevista pienistä pyö-

Shibasanomat

reistä valkoisista alueista ei mainita mitään, mutta niiden pitäisi todennäköisesti olla listalla siinä mielessä, että tämän alueen väritys määräytyy samojen geenien taholta. Niin kuin kaikessa, mitä shiballa on, myös urajiron kuuluu olla kohtuullinen – sitä ei siis saa olla liikaa muttei myöskään liian vähän. Raja koiran punaisen turkin ja vaalean alueen välillä ei kuulu olla kovin tarkkarajainen, vaan värit ikään kuin liukuvat tosiinsa. Tämä johtuu siitä, että urajiro-ominaisuus liittyy siihen punaiseen väritykseen, joka shiballa on. Geeni, joka ohjaa shiban punaista väriä, ohjaa myös vatsan ja muiden alueiden vaaleampia sävyjä. Se on täysin erilainen kuin geeni, joka tekee kokonaan punaisen koiran, kuten esim. irlanninsetterin. NIPPO-standardissa viitataan shiban kohdalla myös muihin valkoisiin merkkeihin, jotka ovat hyväksyttäviä, mutta joita ei vaadita. Tärkeää on ymmärtää, että nuo valkoiset merkit eivät ole urajiroa. Ne ovat: • Valkoiset sukat etujaloissa enintään kyynärpäähän saak-

ka; takajaloissa vastaavat enintään polviniveleen saakka. • Hännän pää. Edellä mainituista syistä on ymmärrettävää, miksi vaaleita alueita kutsutaan myös Japanin ulkopuolella urajiroksi eikä termiä ole käännetty. Sana urajiro yhdistää kaikki tarvittavat samojen geenien ohjaamat valkoiset alueet yhdeksi sanaksi. Se erottaa selvästi vaaditut valkoiset alueet muista valkoisista merkeistä kuten niin sanotuista sukista tai valkoisesta hännänpäästä. FCI on tehnyt termistä kansainvälisen käyttämällä sitä omassa rotumääritelmässään. Nippo-standardi täsmentää asian näin: Shiballa täytyy olla urajiro seuraavilla alueilla: • • •

Suun molemmilla puolilla ja poskissa Leuan, kaulan, rinnan ja vatsan alapuolella. Eturinnassa, jatkuen olkapäähän, ei kuitenkaan ylemmäksi. Se ulottuu olkaniveleen, mutta ei saa laajentua itse olkapään päälle.

Satoshi Samurai "Satoshi", Ina Renqvist.

Tunnistatko koirasi kivun?

Osa 1/2

Teksti: Katariina Mäki ja Anna Hielm-Björkman Artikkelin kuvat ovat kuvituskuvia.

ipu on jokaiselle meistä tuttu käsite, joka kuitenkin on täysin subjektiivinen. Jokainen kokee kivun eri tavalla. Kipu ulottuu paikallisesta fyysisestä särystä totaaliseen, koko olemuksen käsittävään kärsimykseen. Koira tuntee kipua aivan samoin kuin ihminen. Kun kerran eri ihmiset käsittävät kivun hyvin eri tavoilla, niin kuinka voimme arvioida ja ymmärtää koiran kokemaa kipua? Aiheesta kuultiin eläinlääketieteen tohtori Anna Hielm-Björkmanin pitämä esitelmä Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan lokakuussa järjestämässä luentopäivässä. Inaridou Mizuto "Koda", Tuula Hurri.

Kipeä koira ei välttämättä näytä kipua Akuutti kipu aiheuttaa sympaattisen hermoston aktivoitumisen, mikä voidaan nähdä fysiologisina muutoksina: sydämen syke kiihtyy, verenpaine nousee, hengitys tihenee ja pinnallistuu, pupillit suurenevat, verisuonet supistuvat, eläin turpoaa koska kroppaan kertyy nestettä, suu kuivuu, virtsaaminen vähenee, ja keho voi olla jännittynyt. Eläimet ilmaisevat kipua monin tavoin. Ne väistävät vaistomaisesti asiaa, joka tuottaa kipua. Ne pakenevat. Ne huutavat kivusta, tai sitten ne jähmettyvät paikalleen vapisemaan ja hikoilemaan. Ne voivat ontua, ja ne voivat virtsata alleen. Reaktion laatu riippuu kivun merkityksestä kussakin tilanteessa. Eri koirarotuja on jalostettu käyttäytymiseltään erilaisiksi: toisten työtehtävät edellyttävät korkeaa kipukynnystä ja työskentelyn jatkumista, vaikka sattuu. Näissä tilanteissa koira kuitenkin tuntee kipua, vaikka ei näytä sitä eikä välitä siitä. Krooniselle kivulle ei ole mitään selviä ja tyypillisiä, koirasta luettavia

merkkejä. Merkit ovat hyvin pieniä muutoksia koiran käyttäytymisessä. Monet koirat eivät halua näyttää kipuaan, koska luonnossa se merkitsisi laumasta karkoittamista. Jos näet koirallasi kipukäyttäytymistä, sillä on todennäköisesti kipuja. Mutta vaikka et näkisi mitään kipuun viittaavaa, koirallasi voi silti olla kipuja. Kipukäyttäytymiseen kuuluu myös erilaisia, sosiaalisesti määräytyviä, opittuja käyttäytymistapoja. Pikkulapsilla nähdään erilaisia taikauskoisia riimejä, ja koiralla voi alkaa esiintyä häiriökäyttäytymistä, esimerkiksi ylivilkkautta tai aggressiivisuutta.

Kipu voidaan jaotella myös edellä mainittuihin akuuttiseen ja krooniseen kipuun. Akuutti kipu kestää vain vähän aikaa, sekunnista pariin kolmeen viikkoon, johtaen varovaisuuteen ja pyrkimiseen pois kivun aiheuttajan luota. Kun kivun kesto ylittää tavallisen kudoksen paranemisajan, kipu on kroonista. Krooninen kipu kestää kuukausia, vuosia, jopa kym-

Krooninen kipu ei lopu itsestään

Kipu voidaan jaotella kudosvaurio- eli nosiseptiiviseen kipuun, hermovaurio- eli neuropaattiseen kipuun ja psyykkiseen eli psykogeeniseen kipuun. Lisäksi on olemassa myös idiopaattista kipua, mikä tarkoittaa, että kivun syy ei ole selvinnyt.

Honto-No Ryuutaro "Taisto" Jenna Kaakinen.

Shibasanomat

meniä vuosia ja muuttuu usein hankalammaksi hermovauriokivuksi. Hermovauriokipu on kroonista kipua, jota on vaikea hoitaa tavallisilla kipulääkkeillä. Se voi johtua esimerkiksi vauriosta tai toimintahäiriöstä kipua välittävässä hermojärjestelmässä: selkäydinvammasta, aivoverenkiertohäiriöstä, ääreishermovammoista, esimerkiksi tassuleikkauksen yhteydessä vaurioituneesta hermosta, tai välilevyn pullistuman tai spondyloosin aiheuttamista hermojuurivaurioista. Myös esimerkiksi aavesärky on hermovauriokipua. Usein hermovauriokipu on monen eri tekijän summa. Ihmiset kuvailevat hermovauriokipua jatkuvana, polttavana kipuna, jonka välillä keskeyttävät viiltävät, sähköshokin tapaiset kipuepisodit. Koska ihmisen ja koiran hermokudoksen fysiologia on hyvin samankaltaista, ei ole mitään syytä epäillä, etteikö koira kokisi tätä kipua samantyyppisenä. Kroonisessa kivussa myös psyykkiset tekijät, kuten masennus, pelko ja avuttomuus, toimivat altistavina tekijöinä todennäköisesti myös koirilla, ja ne voivat ylläpitää kipua sen kroonistuessa. Myös geneettiset tekijät voivat vaikuttaa kivun kroonistumiseen. Krooninen kipu voi aiheuttaa kivuntunnon herkistymistä ja aiemmin kivuttoman ärsykkeen, kuten kosketuksen, muuttumista kivuliaaksi. Koira voi kokea esimerkiksi silittämisen sietämättömänä kipuna. Krooninen kipu ei niinkään ole merkki sairaudesta, vaan pikemminkin oma sairautensa. Se ei lopu itsestään, vaan sitä on hoidettava. On tärkeää estää kivun kroonistuminen aloittamalla kivun tehokas hoito riittävän varhain. Esimerkkinä kroonisesta kivusta on myös nivelrikon aiheuttama kipu. Nivelrikkoa syntyy esimerkiksi ristisiteen repeytymisen, polvilumpion sijoiltaanmenon, osteokondroosin sekä kyynärnivelen tai lonkan kasvuhäiriön seurauksena. Hoitamattomana se tarkoittaa pitkäaikaista, jomottavaa,

Shibasanomat

tylsää kipua, joka johtaa eläimen liikuntahaluttomuuteen. Tämä taas aiheuttaa lihaskudoksen katoamista, kramppeja, triggerpisteitä eli lihaksen sidekudoksessa olevia aristavia pisteitä, jotka saattavat aiheuttaa heijastuskipuja läheisiin lihaksiin, uudisluumuodostusta, liikapainoa ja lisää kipua. Kaikesta tästä muodostuu jatkuva noidankehä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa kehän saa katkaistua, sitä parempi elämänlaatu koiralle saadaan aikaan.

merkiksi enää suostu hyppäämään autoon, tai oli jokin tietty päivä, jolloin se ei enää tullut yläkerran makuuhuoneeseen nukkumaan. Hitaasti ke-

Kipua voidaan tutkia koiran käyttäytymisestä Subjektiivisiin kivuntutYenie's Lady Yokotai "Kuura", Krista Riitinki. kimusmenetelmiin kuuluvat eläinlääkärin tutkimus ja omistajan kertomus koiran käyttäytymisestä ja taustasta. Objektiivi- hittyviä käyttäytymisen muutoksia sia menetelmiä taas ovat fysiologisten tulee varsinkin vanhemmalla koiralmuutosten, kuten pulssin ja stressihor- la helposti pidettyä luonnollisena. monien, tutkiminen, koiran liikkumi- Koira kävelee yhä vain hitaammin, sen videointi ja liikkeiden tutkiminen sen lenkit lyhenevät, se alkaa välttää askelvoimalevyn ja -maton avulla. muita koiria ja murisee niille, se vetäyEläinlääkäri näkee koiran yleen- tyy useammin omiin oloihinsa, ja se sä vain muutamia kertoja vuodessa, on vanha ja väsynyt, kuurokin. omistaja taas seuraa koiraansa vähinMikään yksittäinen oire ei kuvaa kitään kahdeksan tuntia vuorokaudessa. pua luotettavasti. Kun kaikkia koiran Usein omistajaa pitää kuitenkin neu- käyttäytymisen muutoksia seurataan voa koiransa kivun tunnistamisessa, yhdessä, koiran kivun voimakkuutta ja koska hän ei osaa lukea sitä koiran sen muutoksia voidaan arvioida. Oikäyttäytymisestä. reista voi olla vaikea tunnistaa useita, Äkilliset muutokset huomataan mutta kaksi tai kolme oiretta löytyy aina helpommin kuin pikkuhiljaa kipeän koiran käyttäytymisestä yleentulleet. Eräänä päivänä koira ei esi- sä helposti.

KOIRAN KIPUUN LIITTYVIÄ NEGATIIVISEN KÄYTTÄYTYMISEN MUUTOKSIA

KOIRAN KIPUUN LIITTYVIÄ POSITIIVISEN KÄYTTÄYTYMISEN MUUTOKSIA

ONKO KOIRALL A TAI ONKO KOIRA:

» »

Normaali mieliala vai hermostunut, rauhaton tai pelokas? Ystävällinen vai aggressiivinen ihmisiä tai toisia koiria kohtaan?

ONKO KOIRA:

» »

TEKEEKÖ KOIRA SEURAAVIA:

» »

Läähättää tai lipoo huuliaan? Pitää itseään epänormaalissa asennossa? Roikottaa päätään, pitää jalkoja korostetusti mahan alla? » Pitää korviaan taka-asennossa? Häntää koipien välissä? » Väristelee tai vapisee? » Nuolee etujalkojaan? » Katsoo, nuolee tai puree tiettyä paikkaa? » Ylireagoi kosketukseen? » Valittaa: huutaa, murisee, vikisee, inisee? Tai on aivan hiljaa? » Valittaa, kun niveliä taivutetaan esimerkiksi tassuja pyyhittäessä? » Raivoaa tai alistuu laumassa? » Näyttää hampaita kosketettaessa? » Alkaa purra? » Tekee enemmän vahinkoja sisälle?

Virkeä ja iloinen vai apea ja masentunut? Normaali, apaattinen tai yliaktiivinen?

TEKEEKÖ KOIRA SEURAAVIA:

» » » » » » »

Hakee kontaktia perheenjäseniin, usein vai harvoin? Heiluttaa häntäänsä, usein vai harvoin? Leikkii mielellään, harvoin vai ei ollenkaan? Syö normaalisti? Vai valikoiden tai ahmien? Ravistelee itseään? Usein vai harvoin? Venyttelee? Usein vai ei ollenkaan? Millainen koiran ilme on? Normaali, surullinen, ylikierroksilla?

VATSA - JA RINTAONTELON KIPUJA VOIDAAN ARVIOIDA KOIRAN ASENNOISTA :

» » » » » »

Seisooko koira suorana pää pystyssä vai onko koiralla selkä köyryssä? Onko koira usein ”rukousasennossa”: etupää makaa, perä ylhäällä? Ei halua käydä makuulle ollenkaan? Röyhtäilee, piereskelee, oksentaa, yökkäilee? Ei pysty ulostamaan? Jos virtsaaminen kivuliasta: katkaisee suihkun tai istuu hyvin pitkään?

KIVUN ARVIOIMINEN KOIRAN LIIKKUMISESSA TAPAHTUVISTA MUUTOKSISTA:

» » » » » »

Yukiguni Noichigo Go "Into", Pontus Huotari.

» » » » » » »

Jatkuu seuraavassa numerossa. Artikkeli on julkaistu aiemmin Koiramme-lehdessä 12/2009.

Liikkuu kuin nuori eläin vai ei halua liikkua? Yliaktiivinen liikkuja? Makaa paikallaan tuntikausia? Hyppää kuten aina vai eikö hyppää enää? Normaalit askellajit vai peitsaako? Laukkaa ”pupulaukkaa” (molemmat takajalat samaan aikaan)? Kulkee suoraan vai jakautuuko paino epätasaisesti? Pomppiiko pää askelien tahtiin? Ontuu? Liikkuu lenkillä edessäsi vai raahautuen takana? Istahtaa tai menee makuulle kesken lenkin? Kulkee portaita normaalisti vai eikö enää halua mennä alas tai ylös? Miten kulkee portaissa? Istuu normaalisti tai ei ollenkaan, tai polvi ulos sivulle kääntyneenä? Menee makuulle normaalisti tai hyvin hitaasti, hakee paikkaa pitkään, pyörii? Nukkuu koko yön vai vaihtaa usein paikkaa (voi kivun lisäksi myös olla merkki esim. sydämen vajaatoiminnasta)?

Shibasanomat

Isla saa laserakupunktiohoitoa.

Islaa hoiti eläinlääkäri Netta Tammisalo Kangasalan pieneläinvastaanotolla.

Islan kirputus paljasti kivun – oikealla hoidoilla kipua on saatu vähennettyä Teksti: Mirva Kontoniemi Kuvat Juha-Matti Kontoniemi

esäkuun lopussa ensimmäinen shibamme, Ziestan Shinju "Mizu", päästettiin viimeiselle matkalleen pitkään kestäneiden kipujen takia, joita ei enää saatu hallintaan. Tästä noin kuukauden päästä toinen shibamme, Vuorenvarman Salanimi "Isla", alkoi oireilemaan oudolla kutinalla ja kirputuksella. Kutina ja kirputus jatkui ja jatkui. Se kohdistui lantioon, taka- ja etujalkoihin ja oikeastaan joka paikkaan muualle, paitsi korviin. Varasin ajan luottoeläinlääkärillemme Kangasalle. Oli kaksi vaihtoehtoa, mistä kutina voisi johtua: kipu tai atopia/allergia. Ulkoloislääkettä Isla oli saanut pari kuukautta, joten suljettiin pois niiden mahdollisuus. Aloimme ensin tutkimaan kipua. Eläinlääkäri alkoi tutkia, ja hyvin nopeasti Isla kertoi, mikä mättää. Kun eläinlääkäri kevyesti tunnusteli Islan selkää, niin lantion kohdalla koira käänsi pään häntä kohti. Siinä oli kipeä kohta. Yleensä koirat reagoivat voimakkaammin, kun joku muu kuin oman

Shibasanomat

perheen jäsen koskee. Minulle Isla oli vain hiukan nykinyt selkänahkaa.

eläinlääkärillemme intoa puhkuen, kun tietää että siellä saa helpotusta kipuun.

Kivun syy tutkittiin tarkemmin

Erilainen kipukynnys

Koira päätettiin rauhoittaa ja kuvata lonkat ja selkä. Islan kipu oli niin voimakasta, ettei sitä meinattu saada nukahtamaan. Aina kun nostimme tai siirsimme sitä, se heräsi ja jäykistyi aivan kauttaaltaan. Saimme lopulta kuvat otettua. Lonkat olivat ok, mutta vika olikin oikeanpuoleisessa SI-nivelessä. Siellä oli luupiikki. Luupiikki on toisin sanoen nivelrikkoa. Sen leikkaaminen ei välttämättä tuota toivottua tulosta, koska se voisi uusia.

Kivun hoito aloitettiin

Päädyimme aloittamaan kivun hoitamisen. Islalle aloitettiin laserakupunktio ja neurokipulääke. Melko pian alkoi kipulääke auttamaan ja kutinat jäivät. Saimme sulkea allergia/atopia epäilyn pois. Laserhoidot silmin nähden helpottavat koiran oloa. Hoidot olivat aluksi viikon välein, sitten parin viikon välein, kuukausittain ja nyt parin kuukauden välein. Jokaiselle yksilölle löydetään sopiva hoitoväli. Nykyään Isla menee

Laserhoitojen avulla olemme saaneet laskettua kipulääkkeen määrää. Tosin nämä syksyn vaihtelevat kelit saavat pieniä kipuoireita esiin, Islan tapauksessa siis kutinaoireita. Nämä ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä oireita kuin kesällä ilmenneet. Heti kun tuli muutamaksi päiväksi pakkasta, niin kipuoireet loppuivat. Isla ilmentää kipua täysin eri tavalla kuin Mizu, mikä tekee kivun tunnistamisesta haastavaa. Islalla on huomattavasti korkeampi kipukynnys Mizulla oli, eikä näytä kipua niin herkästi kuin Mizu näytti. Islan kanssa jatkamme laserhoidoissa käymistä ja säädämme kipulääkkeen määrää minimiin. Talveksi täytyy myös ostaa Islalle kunnon takki suojamaan selkää ja kipualuetta, neiti kun sopivasti talveksi pudottaa pohjavillat. Kun kivut ovat kurissa, voi Islan kanssa tehdä arjen normaaleja juttuja sekä käydä välillä vaikka ulkoilemassa retkeilyreiteillä.

Jalostusk

Koiranjalostus

– perinnöllisyyden ja jalostuksen perusteet -kirja

Katariina Mäki & Salme Mujunen

”Mitä minun pitäisi tietää jalostuksesta, jos aion teettää koirallani pennut?” Koiranjalostus – perinnöllisyyden ja jalostuksen perusteet on syntynyt vastaamaan tähän kysymykseen.

Jalostus tarkoittaa eläinjoukon periytyvien ominaisuuksien parantamista. Jalostus voi olla myös hyvien ominaisuuksien ylläpitämistä. Vaikka ei tietoisesti haluaisi muuttaa eläinten ominaisuuksia mihinkään suuntaan, on ihmisellä aina vastuu, kun hän päättää, mitkä eläimet lisääntyvät ja siirtävät geenejään seuraavaan sukupolveen. Tällä päätöksellä voi olla ratkaisevakin merkitys vielä syntymättömien jälkeläisten elämän laatuun ja hyvinvointiin.

Salme Mujunen

Koiranjalostus – perinnöllisyyden ja jalostuksen perusteet

KOiraNjalOstus

Koiranjalostus tarkoittaa koirien periytyvien ominaisuuksien parantamista. Se voi ollateettää myös hyvien ominaisuuksien ”Mitä minun pitäisi tietää jalostuksesta, jos aion koirallani pennut?” Koiranjalostus – perinnöllisyyden ja jalostuksen perusteet on syntynyt vastatakseen tähän kysymykseen. ylläpitämistä.

Katariina Mäki

Koirankasvattajana sinulla on aina vastuu, kun päätät, mitkä eläimet lisääntyvät ja saavat siirtää geenejään seuraavaan Koiranjalostus – perinnöllisyyden ja jalostuksen perusteet aloittaa nimensä mukaisesti perinnöllisyyden perusteissukupolveen. Näillä päätöksillä voi olla ratkaiseviakin vaita ja jatkaa geenien toiminnan ja erilaisten periytymismuotojen esittelyllä. Koiran periyttämiskyvyn arvioimista käydään kirjassa läpi esimerkkien kera. Lisäksi kirja opastaa sinua etenemään geenitestiviidakossa määrätietoisesti. kutuksia vielä syntymättömien pentujen elämän laatuun ja Kirjan luettuasi sinulla on monipuolinen kokonaiskäsitys myös perinnöllisen vaihtelun merkityksestä sekä keinoista, joillahyvinvointiin. voit omalta osaltasi turvata rotusiSinun kestävää kehitystä. tietosi ja taitosi kasvattajana ovat kesKirja sisältää runsaasti käytännön esimerkkejä sekä havainnollistavia ja kaavioita. Lisäksi kirjassa nostetaan keisessä roolissa, kun pyritkuviaparhaaseen mahdolliseen lopesiin kiinnostavia tieteellisiä tutkimuksia ja syventävää tietoa niille lukijoille, jotka haluavat perehtyä aiheisiin tarkemmin. putulokseen.

– perinnöllisyyden ja jalostuksen perusteet

Kirja on tarkoitettu kaikille jalostuksesta kiinnostuneille. Vaikka esimerkkieläimenä on koira, sopii kirja perusgenetiikan oppaana myös muiden eläinlajien harrastajille.

Tämän kirjan luettuasi sinulla on monipuolinen kokonaiskäsitys perinnöllisyyden perusteista, geenien toiminnasta, Koirienerilaisista jalostus kiinnostaa tänä päivänä yhä enemmän paitsi koirien kasvattajia, myös niiden omistajia sekä pennunperiytymismuodoista, perinnöllisen vaihtelun hankkijoita. Koiranjalostuksen ongelmat nousevat otsikoihin säännöllisesti. Kuitenkaan suomalaista tietokirjaa perinnöllisyyden perusteista, ominaisuuksien periytymistavoista, koiran periyttämiskyvyn arvioimisesta ja geneettisesti pienten ja geenitesmerkityksestä, periyttämiskyvyn arvioimisesta populaatioiden ominaisuuksista ei ole ollut aiemmin olemassa. taamisesta. Tätä kirjaa voi lämpimästi suositella sekä koirankasvattajille että koiranomistajille. Kasvattajien lisääntynyt tieto auttaa heitä parantamaan koirien laatua. Koiranomistajien lisääntynyt tieto saa heidät arvostamaan kasvattajaa, joka on perehtynyt kasvattamansa rodun jalostamiseen. Suurin voittaja on kuitenkin koira, jonka hyvinvointia ihmisten viisaat jalostusvalinnat lisäävät. ISBN 978-952-67257-6-5

NH2 CH3

C Me

Koirataito SM

”Lukijapalaute: Kun pennunostaja näkee tämän kirjan koirankasvattajan kirjahyllyssä, hän tietää tulleensa oikeaan paikkaan!”

kirjaKanstitiedostoVarmuus.indd 1

Lisätietoa

http://personal.inet.fi/yritys/koirataito/

Kirjatilaukset sähköpostitse: KoirataitoSM@gmail.com Kirjoita aihe-riville: Jalostuskirja Kirjoita viestikenttään: nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi ja e-mailosoitteesi Saat vastauspostina maksutiedot Shibasanomat

10.1.2018 21:09:

Mukaan

Jyväskylän shibat lenkkeilevät sovitusti kerran kuussa. Kuva: Jani Lahtela

Teksti: Satu Hakanen

hibojen yhteislenkit ovat muodostuneet osaksi suomalaista shibakulttuuria. Suurimmissa kaupungeissa lenkkeillään säännöllisesti kuukausittain, pienemmillä paikkakunnilla lenkkiajoista sovitaan yleensä osallistujien kesken.

Nimestään huolimatta shibalenkit ovat paremminkin hyvänmielen tapaamisia muiden shibaihmisten kanssa kuin sporttista lenkkeilyä. Samalla etenkin nuoremmat shibat saavat iloita toistensa leikkiseurasta. Osallistuvan shiban ei silti tarvitse

olla poikkeuksellisen leikkisä tai hyväksyä muiden koirien ”nenutteluja”. Shibalenkeillä ärhentelyt ja irvistelyt ovat enemmän sääntö kuin poikkeus, kun innokkaat shibaurokset kokoontuvat lenkin lähtöpaikalle. Yhteiskävely riittävillä välimatkoilla on usein tehokasta siedättymistä lajitovereihin, ja herkemmin kuumuville shiboille annetaan lenkillä omaa tilaa.

Oiva tilaisuus rotuuntutustujille

Shibalenkeille voi osallistua myös ilman omaa shibaa - kaikki rodusta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleista mukaan. Osa

Jyväskylän shibalenkkien värisuorasta puuttuu vielä seesami.

Shibasanomat

shiboista nauttii uusien fanien huomiosta suunnattomasti, osa taas ei välitä vieraiden rapsutuksista lainkaan. Yleensä lenkkien keskustelunaiheet pyörivät enemmän tai vähemmän koirien ympärillä, ja puheliaat omistajat kertovat mielellään juttuja elämästä shibojen kanssa. Kasvattajien toiveena on usein se, että pentua etsivillä ihmisillä olisi jotakuinkin realistinen käsitys rodulle tyypillisistä luonneominaisuuksista. Shibalenkit ovat oiva tilaisuus nähdä erilaisia shiboja paikan päällä, kuunnella omistajien kokemuksia ja esittää esimerkiksi pennun hankintaan liit-

Säännöllinen osallistuminen rotuuntutustujana voi helposti johtaa hoitoshibaan.

shibalenkille! tyviä käytännön kysymyksiä. Huomioi kuitenkin, etteivät shibanomistajat juurikaan pysty kertomaan tuttujen kasvattajiensa tulevista pentusuunnitelmista.

Perustaisinko paikallisen shibalenkkiryhmän?

Pienenkin paikkakunnan muutamat shibat voivat muodostaa oman lenkkiporukkansa. Tämä palvelee myös rotuuntutustujia, jotka saattavat myöhemmin tulla mukaan shibapentunsa kanssa. Lenkkiporukan oma Facebook-ryhmä on kätevä tapa sopia esim. kuukausilenkin ajankohdasta ja reitistä. Ryhmä voi lenkkeillä myös satunnaisesti, jolloin kuka tahansa shiballinen voi kysellä seuraa esimerkiksi saman päivän iltalenkille. Yksityisen FB-ryhmän kautta järjestetyn tapaamisen osallistujat ovat myös jotakuinkin tiedossa, jos ryhmään ei hyväksytä epämääräisiä feikkiprofiileja. Kun paikallinen FB-ryhmä on luotu, kannattaa sen olemassaoloa mainostaa muutaman kerran vuodessa Suomen Shiba ry:n FB-ryhmässä. Näin uudet jäsenet löytävät mukaan. FB-ryhmän luominen ei ole kuitenkaan välttämätöntä lenkkien järjestämisen kannalta. Jos haluat alueesi yhteyshenkilöksi, laita sähköpostia osoitteeseen suomenshiba@ gmail.com. Yhteyshenkilön tiedot (nimi, sähköposti ja/tai puh nro) laitetaan Shibasanomiin ja yhdistyksen kotisivuille. Hän organisoi lenkit ja mieluusti myös ilmoittaa ajankohdat yhdistykselle, jotta ne voidaan lisätä kotisivujen tapahtumakalenteriin ja/ tai Shibasanomiin. Näin myös kotisivuja selailevat rotuuntutustujat huomaavat lenkit ja osaavat tulla paikalle. Rotuuntutustujat laittavat silloin tällöin viestiä, jos ovat epävarmoja, täytyykö lenkille jotenkin ilmoittautua etukäteen. Yhteystiedot on hyvä olla näkyvissä myös siltä varalta, että joku eksyy tai on myöhässä.

Pennin (Blackroyal’s Anyarei) kaunis sirppihäntä. 14-vuotias Penni on Jyväskylän shibalenkkien rakas vakio-osallistuja. Kuva: Jani Lahtela

Shibalenkki Loviisassa. Yvonne Wuoti.

VINKKEJÄ SHIBALENKIN JÄRJESTÄMISEEN • • • •

Reitti kannattaa suunnitella etukäteen. Hyviä reittejä ovat esimerkiksi rauhalliset jalkakäytävät ja helppokulkuiset metsätiet. Isompi ryhmä koiranulkoiluttajia tukkii helposti tien takaa tulevilta pyöräilijöiltä. Noin kolmen kilometrin lenkki on kohtuullinen pituus myös senioreille ja pennuille. Tällöin shibatapaamisen kokonaisajaksi muodostuu alku- ja lopputohinoineen noin tunti. Lenkin tapaamispaikan lähellä on hyvä olla (mahdollisuuksien mukaan ilmaista) parkkitilaa. Olisi hyvä, jos paikalle pääsee myös julkisilla. Kimppakyytejäkin voi mainostaa, jos tapaamispaikka on syrjemmässä. Tapaamispaikka kannattaa määritellä niin selkeästi, että myös aluetta tuntemattomat osallistujat löytävät heti perille. Jokin maamerkki tai karttakuvaan merkitty ruksi toimii tässä hyvin.

Shibasanomat

Shibatohtori:

Furunkuloosi eli tassuvälitulehdus Furunkuloosi on sekundäärinen, syvä ihotulehdussairaus, joka vaikuttaa koiran elämän laatuun usein loppuelämän ajan. Vaikka furunkuloosi ei ole vakava sairaus, sairastunut koira vaatii omistajalta sitoutumista sekä hoitoon että oireiden aiheuttajien mukanaan tuomiin valintoihin ja rajoitteisiin. Teksti ja kuvat: Mia Jacksen

urunkuloosi oireilee yleisimmin syvälle kudokseen, varpaiden ja anturoiden väleihin syntyvin karvatuppipaisein ja/tai anturoiden punoituksena ja kuumotuksena. Karvatupen ympärille kehittyvä tulehduksellinen paise nousee tassun pohjalle märkivänä rakkulana, jota koira hoitaa ahkerasti nuolemalla tai jyrsimällä. Tulehtuneet rakkulat voivat olla erittäin kivuliaita ja saavat koiran ontumaan ja pahimmillaan välttämään liikkumista. Punoitus ja kutina tekevät koiran olon vaisuksi ja tukalaksi. Tassuja on hoidettava pakonomaisesti nuolemalla tai hankaamalla. Pahimmillaan furunkuloosipaiseita voi tulla tassujen lisäksi mihin tahansa kehon osaan, mutta yleisimmin niitä tulee kuitenkin korviin, pään alueelle sekä taipeisiin.

Lyhytkarvaisilla roduilla suurin alttius

Furunkuloosi on yleinen sairaus lyhytkarvaisilla roduilla sekä roduilla, joilla on runsaasti ihopoimuja. Tyypillisiä rotuja ovat bulldogit, labradorit, rottweilerit ja bullterrierit. Myös muilla roduilla, kuten shiboilla, furunkuloosia esiintyy jonkin verran. Furunkuloosin ensioireet puhkeavat tyypillisesti puolen ikävuoden ja kolmen ikävuoden välillä.

Akuuttivaiheen jälkeen selvitetään tulehduksen ensisijainen aiheuttaja Sekundäärisissä ihotulehdussairauksissa on tärkeä keskittyä ensin akuuttivaiheen oireiden hoitoon ja olon helpottamiseen. Tämän jälkeen pyritään selvittämään tulehduksen ensisijainen

aiheuttaja tai aiheuttajat ja tehdään selvityksen perusteella hoitosuunnitelma mahdollisine lääkityksineen. Oireiden aiheuttajasta, reagoinnin voimakkuudesta ja lääkintävalinnoista riippuen koira voi tarvita päivittäistä lääkitystä, tai muutamien viikkojen välein pistettävää pistosta. Vaiva voi myös olla kausiluontoinen, jolloin parhaimmillaan pääsee nauttimaan myös oireettomista jaksoista.

Furunkuloosin voi laukaista: • • • • • • • •

karvatuppeen kohdistunut ulkoinen paine (koiran ylipaino, virheasennot) tassun ihon läpäissyt vierasesine atopia ruoka-aineallergia bakteeri- ja hiivasienitulehdukset varasto- tai pölypunkkiyliherkkyys psyykkiset häiriöt -> tassujen nuoleminen elimistön virheellinen reagointi omaan hormonitoimintaan

Kortisonisuihke.

24 Shibasanomat Shibatohtori

FURUNKULOOSIOIREITA VOI HELPOTTAA KOTIHOIDOLLA •

• • • •

Pitämällä tassut puhtaina ja kuivina (kuivaaminen esimerkiksi hiustenkuivaajalla matalalla lämpötilalla) Antiseptisilla pesuilla, voiteilla ja suihkeilla Ihosairauksiin tarkoitetuilla shampoopesuilla Leikkaamalla anturoiden ja varpaiden välikarvat Poistamalla pölyttäviä kasveja pihapiiristä

Koira yrittää hoitaa tassujaan nuolemalla niitä.

Aiheuttajana ulkoinen, mekaaninen ärsyke

Onnekas furunkuloosipotilas saa varvasvälitulehduksen vain kerran. Tällöin aiheuttaja on yleensä ulkoinen vierasesine, esimerkiksi siru tai piikki. Hoidoksi riittää vierasesineen poisto ja, eläinlääkärin niin katsoessa, mikrobitulehduslääkitys, jos on syytä epäillä tulehduksen aiheuttajien siirtyneen vierasesineen seurauksena kudokseen. Myös ylipainon aiheuttaman, karvatupen vahingoittumisesta johtuvan var-

vasvälitulehduksen saattaa saada kuriin laserhoidolla tai kirurgisella toimenpiteellä pitkäksi ajaksi, jopa lopullisesti. Tällöin karvatuppea ympäröivät furunkuloosipaiseet kuivatetaan laserilla tai karvatuppi poistetaan kirurgisesti.

Oman elimistön vasta-ainetuotanto johtaa furunkuloosiin

Valitettavasti furunkuloositulehdus on inflammatorinen sairaus. Tämä tarkoittaa, että koiran oma elimistö reagoi synnynnäisellä vasta-ainetuo-

tannolla uhaksi kokemiinsa ulkoisiin ärsykkeisiin, jotka eivät ole mikrobien aikaansaamia. Yleisimmin tällaisen tulehduksen ensisijainen aiheuttaja on atopia, ruoka-aineallergia tai yliherkkyys mikroskooppisille punkeille, kuten varastopunkeille. Ensisijaisen tulehduksen aiheuttajan selvitys vaatii vaihtoehtojen poissuljentaa. Koirien allergiatestejä voi teettää esimerkiksi siitepöly- ja varastopunkkiallergian suhteen, mutta niiden luotettavuus on riittämätön. Vasta-aineita löytyy koiran verenkierrosta, vaikka yliherkkyyttä tutkittavalle ärsykkeelle ei koiralle olisi muodostunut. Toisaalta ärsykkeelle allergisoituneelle ei aina muodostu riittävää vasta-ainenäyttöä, tai näyttö aiheutuu niin sanotusti ristiin reagoinnista ärsykkeille.

Ruoka-aineallergia selvitetään eliminaatiodieetillä

Ruoka-aineallergian selvittämiseksi käytettävissä oleva keino on eliminaatiodieetti. Eliminaatiodieetin lopussa, haastevaiheessa, saadaan kokemusperäistä tietoa ruoka-aineista, joihin koira reagoi allergisilla oireilla. Jos allergisoivat ruoka-ainelähteet löytyvät ja ne suljetaan mahdollisimman tarkkaan pois koiran ruokavaliosta, on mahdollista, että koira elää täysin furunkuloosista oireetonta elämää ilman lääkintätarvetta. Furunkuloosin aiheuttama rakkula.

Shibasanomat

jolloin kehon vasta-ainetuotanto reagoi koiran omaan hormonitoimintaan. Tällöin avuksi voi olla uroskoiralla kastraatio.

Furunkuloosin hoito

Furunkuloosia hoidetaan aiheuttajan ja oireiden mukaisesti. Oireiden hoitoa jatketaan usein atopian ja allergian hoidolla vaihtoehtoina kortisonilääkkeet (suun kautta, voide tai suihke), siklosporiini (suun kautta, Atopica), Lokivetmabi (injektio, Cytopoint), Oklasitinibi (suun kautta, Apoquel). Myös siedätyshoitoa voi käyttää, kun oireiden aiheuttaja tunnetaan ja furunkuloosi vastaa kyseiseen hoitoon. Jos on syytä epäillä mikrobi-invaasiota kudokseen, voi olla tarve myös lyhytaikaiselle mikrobitulehduslääkitykselle. Koiran lääkitys on yksilöllistä, ja paras lääkintämuoto löytyy usein kokeilemalla, pitkällä aikavälillä. On myös varauduttava siihen, että oireiden kuva muuttuu ja sen myötä lääkitystä on testattava ja suunniteltava uudelleen. Shiboilla esiintyy jonkin verran atopiaa, joka voi aiheuttaa tassuvälitulehdusta.

Atopia yleisin furunkuloosiin johtava syy

Jos koira ei reagoi ruoka-aineisiin eivätkä furunkuloosin oireet täysin kadonneet eliminaatiodieetin aikana, voi vahvasti epäillä tulehduksen ensisijaiseksi aiheuttajaksi atopiaa. Atooppisten oireiden aiheuttajien kirjo voi olla laaja tai onnekkaimmillaan rajautua kausiluonteiseksi ajanjaksolle, jolla kyseistä ärsykettä ,esimerkiksi tiettyä siitepölyä esiintyy. Atoopikoista 10% on myös ruoka-aineallergikoita. Kotihoito eli tassujen puhtaana ja kuivana pitäminen sekä tarvittaessa rasvaus on hyvä tapa lievittää atooppisia oireita eläinlääkärin ohjaamien lääkkeiden rinnalla. Atopia on kuitenkin rakennusvika koiran elimistön solutasolla. Mikroskooppisten partikkeleiden pääsyä ihon läpi tai suun ja hengitysteiden kautta elimistöön kulkeutuvia ulkoisia ärsykkeitä ei voi kokonaan estää.

Shibatohtori 26 Shibasanomat

Hiivasienitulehdus voi aiheuttaa sekundäärisen tassutulehduksen

Koiran hiivasieni-infektio voi aiheuttaa sekundäärisen furunkuloosin. Hiivasienenkin taustalta löytyy usein atopia, jolloin hoidetaan ensin akuutti sienitulehdus ja furunkuloosin akuutti vaihe, tämän jälkeen atooppisia oireita. Pitkittyneen hiivasienitulehduksen mukana ihoon saattaa pesiytyä mirobilääkitystä vaativia bakteereja.

Stressi ja hormonitoiminnan ongelmat

Tassujen jatkuva nuoleminen voi olla koiralla myös psyykkinen ongelma. Jos koira oireilee stressiä tai kipua nuolemalla pakonomaisesti tassujaan, saattaa mekaaninen ärsytys ja kosteus johtaa tassutulehdukseen. Furunkuloosi voi ilmetä myös hormonaalisen sairauden seurauksena,

Ihosairaudet estävät jalostuskäytön

Furunkuloosi on usein elinikäinen vaiva, joka vaatii oireiden tarkkailua ja reagointia tilanteen mukaan. Furunkuloosia tai muita ihosairauksia sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Kun furunkuloosin hoito on saatu tasapainoon, oireita ennaltaehkäistään ja akuuttivaiheissa tiedetään paras toimintaratkaisu, koira voi elää laadukasta elämää. Tietenkin shibamaisen omintakeiseen tyyliin.

Lähteet: Suomen Kennelliitto Svenska Kennelklubben Infektio vai inflammaatio, Ville Valtonen 2013 Mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläimille, Evira Lausunto ehdotuksesta toimenpiteiksi hallitun mikrobilääkekäytön edistämiseksi, Suomen Kennelliitto 2017 Evidensia FI ja SE

P ip ar ish ib oj en er ik oi sn äy tt el y Ensimmäinen piparishibojen erikoisnäyttely järjestettiin viime jouluna yhdistyksen Facebook-yhteisön ryhmässä. Näyttelyn suosio yllätti, sillä yksilö- ja kasvattajaluokissa nähtiin useita kymmeniä osallistujia. Taso oli korkealla. Piparishibat olivat kauttaaltaan kypsiä,

Viime vuoden ROP-piparishiballa (”Hilde”) on kan’i-ominaisuutta kuvastava itämainen ilme ja kertakaikkisen upea kippura.

ryhdikkäitä ja ilmensivät jo päällepäin hyvää makua. Osa kasvattajista oli ennakkoluulottomasti luonut omanlaisensa piparishibatyypin, osa taas suosinut tasalaatuista jälkeläistä jättävää kantamuottia. Molemmat menetelmät saivat aikaan ihastuttavia piparishiboja.

Tämä Taru Mäkelän kasvattajaryhmä aiheutti tuomarille todellisen tenkkapoon. Mitä tehdä, kun rotumääritelmä ei mainitse sinistä väreissä mutta ei myöskään virheenä!

Kasvattajaluokkaan lukuisia pellillisiä ilmoittanut Taru Mäkelä kommentoi piparishibojen kasvatuksen iloja ja haasteita seuraavasti: ”Kasvatus lähti muutamalla ihan tavallisella yksilöllä, jotka vietiin heti käsistä. Viime vuonna oli hyvät vanhemmat, joten miksi tyytyä kasvattamaan vain yhtä väriä, kun niitä voi olla useampia. Syntyvyys oli hurjaa, ja tilat eivät meinanneet riittää kaikille. Tuoreina yksilöt ovat vielä muovattavissa, mutta huonot kasvuolosuhteet tuottivat liian ohutta pintaa ja osalle myös murtuneita jalkoja.

Kypsyessään joillekin pääsi kasvamaan virheellinen tumma kuononpää tai tassut. Onneksi nämä yksilöt kasvattivat valkoisen pörröisen karvan, ja kauneusvirheet jäivät piiloon.” Vuoden 2019 piparishibaerkkarin kehät avautuvat Suomen Shiba ry:n yhteisön FB-ryhmään taas joulun alla. Tänä vuonna kasvattajat voisivat yrittää keksiä keinoja, joilla myös peittyvästi periytyvä black & tan -väritys saataisiin esiin. Muista kuvata kasvattisi.

Shibasanomat

P eh m eä t ka na he rk ut

- resepti testissä

”1 000 namia taskuusi – helpot lihanamit ilman lisäaineita!” Pitäisiköhän joskus kokeilla itse valmistaa koirille palkkanameja, eikä aina sortua käyttämään nakkeja tai juustoa? Monia eri valmisnamipalojakin on tullut kokeiltua, mutta aina ne eivät tunnu shiboille maistuvan niin hyvin ja vaikka maistuisivatkin, niidenkin terveellisyys mietityttää. Silmiini osui kätevän tuntuinen resepti, jonka avulla voi itse valmistaa vain muutamista raaka-aineista koiralle herkkuja, joten pitihän tuota ohjetta lähteä testaamaan.

AINESOSAT:

4 KPL KANANMUNIA 400 – 500 G BROILERIN JAUHELIHAA 200 G MAKSAA 1 DL MAIZENAA TAI PERUNA JAUHOA

TEE NÄIN: Sekoita kaikki aineet isolla haarukalla tai vatkaimella, käytä tarvittaessa sähkövatkainta tai tehosekoitinta. Lisää tarvittaessa tilkka vettä ja sekoita massaksi. Levitä uuninpellille tasaiseksi levyksi. Paista uunissa 150 asteessa 45 minuuttia. Anna jäähtyä. Kuutioi terävällä veitsellä tai leikkaa saksilla. Herkut säilyvät jääkaapissa 3-4 päivää. Voit antaa levyn jäähtyä hiukan uuniin jälkilämmössä, tai kuivata kuutiot 50 asteen lämmössä, jolloin säilyvyys paranee. Kokeile jauhelihan sijaan hienoksi jauhettua tonnikalaa vedessä tai ripottele levyn päälle juustoraastetta – se nostaa veden kielelle nirsommallekin kippuralle.

TESTIRYHMÄ TARKKANA

Isommasta ruokakaupasta löytyi kätevästi kaikki herkkunameihin tarvittavat raaka-aineet. Keittiössä puuhiani seurasi kaksi laadunvalvojaa silmä kovana, joten virheliikkeille ei jäänyt tilaa. Onneksi ohje sekä namien valmistaminen oli helppoa ja kävi joutuisasti. Maksa taisi haista jokaisen nenään, toisten vähän paremmalta kuin toisten. Keksilevy laitettiin uuniin noin kolmeksi vartiksi ja pitihän myös uunia tarkkailla, jottei mikään menisi vikaan. Hetken vielä kuivattelin uunin jälkilämmössä levyä, jonka jälkeen annoin sen reilusti jäähtyä ennen paloiksi leikkaamista. Testiryhmä oli tällä kertaa pieni, mutta sitäkin ahnaampi. Pirlo ja Valka totesivat yksissä suin, että keksit olivat makoisia ja toivoivat mamman valmistavan useammin jatkossa itse herkkuja heille. Testiryhmä kehui keksien makua ihanan maksaiseksi ja kieltämättä keittiössä tuoksuikin ihan maksalaatikolta. Tein vain puolikkaan ohjeen mukaan ja siitäkin tuli iso määrä namipaloja, kun levyn pilkkoi pieniksi kuutioiksi. Testiryhmän arvio; kiva ohje, jolla saa nopeasti tehtyä herkullisia, mutta myös terveellisiä palkkanameja. Herkkujen koostumus on juuri oikeanlainen: tahmaamaton ja kuivahko, jolloin palkkaajan sormet pysyvät puhtaina. Testiryhmä: Susanna Pietilä ja shibat Valka & Pirlo

Herkkukeksien alkuperäinen ohje Malin Ekblom. Lisää terveellisiä lihanamireseptejä löytyy Ekblomin kirjasta Haukun Herkut. Shibasanomat

S el vi tä sh ib at on tt un im es i

SYNTYMÄKUUKAUTESI + SYNTYMÄPÄIVÄSI = SHIBATONTTUNIMESI

SYNTYMÄKUUKAUSI:

1. Katseita kääntävä 2. Kyyläävä 3. Draamantajuinen 4. Katu-uskottava 5. Maharapsuja vaativa 6. Ovela 7. Tottelematon 8. Itsepäinen 9. Nakinhimoinen 10. Puhiseva 11. Utelias 12. Hurmaava

SYNTYMÄPÄIVÄ:

1. Herkuttelija 2. Punanuttu 3. Mussukka 4. Sohvaperuna 5. Lelujen silppuaja 6. Kekkuli 7. Tuhisija 8. Suippokuono 9. Repolainen 10. Kansallisaarre 11. Karvahousu 12. Nappisilmä 13. Naapurikyylä 14. Sydäntenmurskaaja 15. Nautiskelija 16. Touhupeppu 17. Karvantiputtaja 18. Juustonystävä 19. Ahmatti 20. Kerrostalokyttääjä 21. Köllöttelijä 22. Höpönassu 23. Kippurahäntä 24. Puikkokuono 25. Luonnonihme 26. Sohvanvaltaaja 27. Drama queen 28. Chillaaja 29. Kiljukaula 30. Herkkupeppu 31. Haisuli

Maharapsuja vaativa Sohvanvaltaaja eli Haw-Haw Eikyuu no Eshima "Midori".

Nakinhimoinen Karvahousu eli Hokuoukensha No Chou Go "Elli".

Hurmaava Nappisilmä eli Borderott Akashi "Haru" ja Utelias Chillaja eli Shirokawa Expression Kaito "Nami (isä ja poika).

Huomaathan, että näin saat selville niin shiban kuin omistajankin tonttunimen.

Hyvää joulua Shibasanomien lukijoille toivottaa lehtitiimi.

Shibasanomat

Ritva & shibatytöt

Teksti: Ritva Suominen

uonna 2008 aloimme tosissamme miettimään koiran hankintaa. Meillä molemmilla oli ollut lapsuudenkodissamme koiria ja yksi yhteinenkin koira 90-luvulla. Nyt lapset olivat jo lähteneet maailmalle, ja meillä oli aikaa uudelle perheenjäsenelle. Muutamia rotuja oli jo harkinnassa, mutta sitten mieheni tapasi työn yhteydessä erään tavarantoimittajan koiran Neron, joka ”oli kuin suomenpystykorva, mutta ei kuitenkaan”. Olen Ritva Suominen ja asumme mieheni Pekan kanssa Maskussa, Turun kupeessa. Kanssamme asustavat kolme shibatyttöä, Kaisu (Hokuoukensha No Koubai Go), Elli (Hokuoukensha No Chou Go) ja Lyyti (Runokuono Beniyuri), sekä muistoissa Hilma (Hokuoukensha No Yuri Go). Tässä meidän tarinamme elämästä shibojen kanssa.

Shibasanomat

Rotuun tutustumista

Shiba oli kymmenen vuotta sitten melko harvinainen rotu Suomessa, eikä meillä ollut muistakaan japanilaisista roduista juurikaan tietoa, mitä nyt akitan tiesimme ulkonäöltä. Haimme aluksi tietoa netistä, ja shiba rotuna vaikutti mielenkiintoiselta. Seuraavaksi vierailimme alussa mainitun shiban, Neron luona. Rotumääritelmästä jo tiesimme, että shibat voivat olla vieraiden suhteen varautuneita ja niin oli Nerokin. Se ei juossut luoksemme häntä heiluen, vaan istui ylväänä isäntänsä vieressä tovin aikaa, ennen kuin tuli tervehtimään meitä. Omistaja kertoi meille paljon tämän yksilön luonteesta, ja kuulemamme vahvisti rotuvalintaamme. Jos rotu oli harvinainen Suomessa vielä vuonna 2008, niin kysyntäkin lienee ollut vähäisempää, sillä sain nopeasti vastauksen ensimmäiseltä kasvattajalta, jolle kirjoitin. Meri Pis-

tokoskelle (kennel Monokuro) oli juuri syntynyt pentue, ja pääsimme palluttamaan 6-viikkoisia villikoita. Nyt oli rotuvalinta lopullisesti sinetöity, ja jäimme odottamaan tämän kasvattajan seuraavaa pentuetta. Siitä ei kuitenkaan meille sopivaa pentua löytynyt, mutta saimme Meriltä toisen kasvattajan yhteystiedot, jolle oli myös pentue syntymässä. Kävimme Jenna Hellmanin (kennel Hokuoukensha No) luona tutustumassa, ja lopulta 27.11.2009 syntyi viisi punaista palleroa, joista yksi oli meidän ensimmäinen shibamme.

Ensimmäinen shibamme – itsenäinen Kaisu

Tammikuussa 2010 haimme Kaisun kotiin. Kaisu oli paitsi suloinen, myös reipas ja avoin sekä ihmisiä että muita koiria kohtaan. Kaisun kanssa oli helppo mennä joka paikkaan, ja harrastimme yhdessä monenlaista, kuten agilityä, rallytokoa ja näyttelyitä.

Kaisu noin 2,5 kuukautta. Kuva Ritva Suominen

Suloinen Hilma elää muistoissa

Jos oli Kaisu ollut suloinen pentuna, niin Hilma se vasta olikin. Pieni villi pallero, jota Kaisu aluksi kammoksui. Nopeasti niistä kuitenkin tuli kaverit, ja näin jälkeenpäin ajatellen Hilma oli Kaisulle sen elämän paras ystävä. Hilma oli luonteeltaan varautuneempi kuin Kaisu, mutta kävi kyllä aina tervehtimässä vieraita. Lapsista se tykkäsi erityisesti ja tuli myös toimeen toisten koirien kanssa sukupuolesta riippumatta. Harrastuksissakin käytiin, mutta oikeastaan vain jäljestämisestä Hilma todella tykkäsi. Näyttelyis-

sä Hilma ei viihtynyt, mutta valioitui silti vähän yli kaksivuotiaana. Hilmalle teetettiin sijoitussopimuksen mukaan pennut noin kaksivuotiaana. Olimme sopineet kasvattajan kanssa, että pennut syntyvät meillä kotona, koska se on emon kannalta parasta. Vähän jännitti, kun en ollut koskaan ollut mukana koiran synnytyksessä, mutta kasvattaja oli puhelimen päässä tukena ja Hilma suoriutui urakasta hienosti. Syyskuussa 2013 syntyi kolme potraa pentua; yksi uros ja kaksi

a n k s aa a r u

Kip p

Lenkkeilimme paljon ja harjoittelimme vapaana olemista. Vapaana olo ei silloin vielä niin hyvin onnistunut, Kaisu kun oli hyvin itsenäinen, eikä sitä haitannut, vaikka emäntä tai isäntä jäivät taakse. Nykyään Kaisu pysyy jo hyvin matkassa. Kaisulla on laaja ääniskaala, eikä varmasti kenellekään jää epäselväksi, jos Kaisu jotain haluaa. Kaisun myötä saimme myös uusia ystäviä Kaisun pentuesisarusten omistajista, ja oli mukavaa vaihdella kuulumisia sekä saada vertaistukea. Muitakin shibanomistajia tuli tutuiksi, sillä kävimme ahkerasti Turun shibatapaamisissa. Kaisu oli sijoituskoira, ja sille oli tarkoitus teettää yhdet pennut, mutta huonojen lonkkatulosten takia se jätettiin pois jalostuksesta ja se siirtyi kokonaan omistukseemme. Pian tämän jälkeen aloimme miettimään Kaisulle kaveria ja otimme yhteyttä Kaisun kasvattajaan, sillä tiesin hänellä syntyneestä pentueesta, jossa isänä oli Kaisun veli Topi. Tyttöpennulle ei ollut vielä kotia ja niinpä Hilma haettiin meille viikkoa ennen joulua vuonna 2011 - paras joululahja ikinä!

Hilma noin 3 kuukautta. Kuva Ritva Suominen

Shibasanomat

Aibo ja Elli ja Hime 8-viikkoisina. Kuva Nina Anttila

narttua. Hilma oli hyvä emo ja salli muidenkin tulla ihailemaan jälkikasvuaan. Minä en olisi muuta halunnut tehdä kuin istua pentulaatikon vierellä ja kuunnella sekä katsella pentujen tuhinaa. Pentuaika meni aivan liian äkkiä ja pennuista oli riipaisevaa luopua. Onneksi kaikille oli hyvät kodit tiedossa: yksi nartuista lähti kasvattajalle ja uros matkasi Helsingin seudulle tuttuun shibaperheeseen. Toinen nartuista, Elli, jäi meille kotiin, sillä eihän shiboja voi koskaan olla liikaa. Marraskuussa 2014 Hilma jäi auton alle kotimme lähellä. Moista ei soisi yhdenkään koiranomistajan kokevan, sillä suru oli niin valtava. Jos jotain hyvää, niin ainakin Hilma kuoli heti, eikä joutunut kärsimään. Saimme tiedon puhelimeen heti tapahtuneen jälkeen paikalle pysähtyneeltä ja tapauksen nähneeltä autoilijalta. Kiitos hänen, saimme haudata rakkaan Hilman kotipihallemme. Vaikka Hilma lähti sateenkaarisillalle, jäi meille hänestä pieni pala Ellissä.

Elli vahti pentujaan ärhäkkäästi

Elli, Hokuoukensha No Chou Go. Kuva Erja Lajunen

Lyyti ja bernit. Kuva Eija Kiesiläinen

Elli on koiristamme eniten minussa kiinni. Se ottaa erittäin hyvin kontaktia ja sitä on voinut pitää vapaana pennusta asti, tietenkin vain tutuissa ja turvallisissa paikoissa. Ellin kanssa on kokeiltu myös monia harrastuksia, ja kaikkiin se on lähtenyt innolla mukaan. Agilityssä se voisi pärjätä hienostikin, jos vain emäntä osaisi ohjata. Näyttelyistäkin Elli tykkää ja sitä onkin ollut ilo esittää. Vaikka Elli on isokokoinen tyttö, valioitui se melko nopeasti. Elli on hiljaisempi kuin Kaisu, mutta tervetuliaisseremoniat sillä on aina riehakkaat: lentokonekorvat, vimmatusti vispaava häntä ja mikä tahansa eteen sattuva esine suussa. Kuten jo aiemmin kerroin, olin saanut monia ystäviä muista shibanomistajista ja myös kasvattajista. En ollut ajatellut teettää Ellillä pentuja, koska en ole kasvattaja, mutta kun Tia Levänsuo Runokuono-kennelistä tarvitsi jalostusnarttua urokselleen, teimme liisaussopimuksen. Pennut, yksi uros ja yksi narttu, syntyivät tammikuussa 2016. Nyt minulla oli jo enemmän varmuutta synnytyksessä ja kaikki meni tälläkin kertaa hienosti, vaikka jännitystä lisäsi urospennun syntymä perätilassa. Elli hoiti pentujaan hyvin, mutta toisin kun äitinsä, vahti niitä ärhäkkäästi. Viiteen viikkoon Kaisulla ei ollut mitään asiaa pentulaatikon lähelle. Pennut kasvoivat taas vauhdilla ja poika muutti aivan ihanaan perheeseen Orivedelle ja kuinkas ollakaan, tyttö Lyyti jäi meille kotiin, yhteisomistuksessa Tian kanssa.

Lyyti nauttii vauhdin hurmasta viehejuoksussa

Topi ja tytöt. Kuva Eija Kiesiläinen

Shibasanomat

Lyyti oli jo syntyessään sirompi kuin muut. Lyyti on iloinen tyttönen, joka on liikkeissään höyhenenkevyt ja supernopea. Vieraat koirat ovat Lyytille punainen vaate, oma lauma riittää sille hyvin. Kaikista ihmisistä Lyyti tykkää ja pikkuvauvat saavat sen ihan hurmioon. Lyyti on hiljaisin koiristamme. Lyyti osaa kyllä haukahdella käskystä, mutta jos se vaikka haluaa ulkoa sisälle, niin se asettuu vain makaamaan oven taakse toivoen, että joku huo-

Elli, Kaisu, Lyyti ja Yuu, Yuu Fukutora No Yuukoku Go Fukutora Yamamotosou. Kuva Susanna Pietilä

maa päästää sen sisälle. Kerran sitten kävikin niin, että se jäi epähuomiossa yöksi ulos. Aamulla ihmettelin, missä Lyyti on, kun piti lähteä lenkille. Onneksi ei ollut kylmä yö. Harrastuksista yksi on ylitse muiden; viehejuoksu! Lyytistä lähtee ääntä, kun se odottaa vuoroaan radalle. Viime kesänä päästiin harjoittelemaan koppilähtöä ja sekin sujui, kun oli niin kova palo päästä juoksemaan. Fasaanimetsästystä kokeiltiin myös, ja siihenkin Lyytillä olisi lahjoja, jos vain itse olisin metsästyksestä innostunut. Agilitystä Lyyti tykkää shibojen tapaan; yhdellä kertaa innokas, toisella kertaa kaikki muu on kiinnostavampaa. Näyttelyuraa on myös kokeiltu ja vaikka Lyyti ei varsinkaan sisänäyttelyissä viihdy, niin ulkonäyttelyissä se on esiintynyt jo kahden sertin verran. Tialla on ollut suunnitelmia Lyytin pennutuksen suhteen, mutta Lyyti on sen verran kipakka tyttö, etteivät tarjotut urokset ole sille kelvanneet. Aika näyttää, tuleeko sille jälkeläisiä.

En ole kokenut rotua hankalaksi, vaan juuri meille sopivaksi. Täällä Turun seudulla on erittäin vireä shiba- sekä kippuraryhmä. Meillä on viikoittain Mynämäellä agilitytreenit, siellä on hauskaa harjoitella ei-niin-vakavasti muiden shibojen kanssa, ja välillä ohjelmassa on myös näyttelyharjoituksia. Kerran kuussa järjestetään kippuralenkki erilaisissa paikoissa, kuten luontopoluilla tai kaupungissa. Aina ohjelmassa on myös herkuttelutauko joko nuotiolla makkaraa paistaen tai jossain koiraystävällisessä paikassa kahvitellen. Lisäksi olemme porukalla tutustuneet muun muassa verijälkeen, vesijuoksuun, fasaanin metsästykseen, viehejuoksuun, taakanvetoon ja nose workiin, ja olemmehan myös päässeet lehtien sivuille sekä televisioon. Missä olemmekin liikkuneet, niin aina on riittänyt rodusta kiinnostuneita sekä shiboja ihailevia ihmisiä. Suomen Shiba ry:n järjestämissä tapahtumissa on ollut mukava tavata shiboja omistajineen ympäri Suomen. Ihan äkkiä ei tekeminen siis lopu näiden kanssa, ja toivottavasti saamme jatkaa yhteistä matkaa vielä vuosia.

Lyyti. Kuva Ville Rajala

Ritva ja Lyyti, Elli ja Kaisu. Kuva Susanna Pietilä

Takana jo 10 vuotta aktiivista shibaelämää

Marraskuussa vietettiin jo Kaisun 10-vuotissynttäreitä! Aika on kulunut nopeasti ja elo kolmen nartun kanssa on sujunut yleisesti ottaen hyvin. Muutamia yhteenottoja shibatyttöjen välillä on vuosien mittaan ollut, mutta aina niistä on selvitty. Elli sai huhtikuussa vielä toisen pentueen, tällä kertaa minun nimiini. Uros- ja narttupennulle löytyi molemmille mahtavat kodit, mikä helpotti eroikävää.

Kaisu ja Hilma. Kuva Ritva Suominen

Toivotammekin kaikille Suomen kippuroille iloisia hetkiä perheensä kanssa, sekä oikein mukavaa joulua ja tulevaa kevättä!

Kaisu. Kuva Susanna Pietilä

Shibasanomat

Nukan kolumni

Yllätyyys!

Teksti ja kuvat: Sara Tikkanen

ikä on haiseva ja karvainen pahvilaatikossa? No, aivan selkeästi veikka muuttolaatikossa! Ajatella, miten aika lentää. Me ollaan mutsin kanssa asuttu tässä meidän cityluukussa nyt melkein viisi vuotta, joista veikan kanssa vuosi. Van pitihän se arvata, että tuo eukon hupakko pistää taas jossain välissä hösseliksi, eikä tästä kuulema meidän loppuelämän kotia nyt sitten tullutkaan! Me sanotaan soronoo, adios ja mitä näitä nyt oli, näille iänikuisille rappusille, joissa on meinannut eräänkin kerran mutsin usko, toivo ja rakkaus loppua. Ei enää kipuamista ylimpään kerrokseen, kun me vaihdetaan mukavampaan! Siellä meidän uudessa luukussa on jotain sellaista, mitä ei tästä nykyisestä löydykään, nimittäin se sellainen lämpökoppi, minne ihmiset menee hikoilemaan eli haisemaan pahalle! Veikka työntyi mummolassa sellaiseen kun mummi ja ukki oli siellä heittämässä vettä siihen sihisevään möykkyyn, mutta mummi käski veikan heti pois, ettei se työnnä nokkaansa siihen sihinäpönttöön. Tuo sihinähuone ei kuitenkaan ole se suurin juttu, mikä tässä tulee muuttumaan. Mutsi nimittäin supatti mun korvaan, että isikin tulee. Siis isi. Veikalle ei olla kerrottu tästä vielä mitään, kun ei se pysyisi noissa karvaisissa housuissaan. Mä oon aina ollut mamman koira, mutta veikka... Jos se saisi valita, se olis aina isin kanssa! Isi otetaan aina vastaan HUUTAMALLA, ei poikkeuksia. Kerran isi tuli meidän

Shibasanomat

mukaan lenkille ja me mentiin vähän edellä jo rappuset alas. Isi tuli perässä ja veikka huusi silloinkin, kun näköyhteys oli katkennut noin puoleksi minuutiksi. Nyt kun mutsin kanssa mietitään, niin ehkä ihan hyvä että me muutetaan, kun veikka on huutanut naapureilta jo tärykalvot säpäleiksi... Hehe. Muuta tässä ei oikeastaan ollakaan keritty tekemään. Mutsi lusuaa siellä jossain töissä ja me vartioidaan veikan kanssa himaa! Oon myös tullut aika päteväksi näissä suuhygienistihommissa, kun vieläkin saa olla putsaamassa tuon ipanan suuta. Yks juttu mua tosin vähän nolottaa. Veikka on nimittäin alkanut harrastelemaan erinäisiä keskusteluja vastaantulevien lajitovereiden kanssa! Jestas... Siis voitteko uskoa, kun kerrankin tuli eräs iiiihana tyttö vastaan ja veikka päätti meuhata sille?! Kyllä oltais voitu vajota maan alle... No, mutsi onneksi keksi työntää sille hiesun, eli lelun suuhun, että loppuisi se kommentointi! Nyt tuo hönö osaa jo onneksi odottaa sitä lelua, kun näkee toisen sessukan. Ja hyvä niin, sillä kerrankin se haukkui toisen pannan värin rumaksi ja siinä ne kaksi toisilleen tuntematonta meuhasivat keskenään niin, että kadut raikui! Me mennään nyt jatkamaan pakkailuja, sillä kohta on meidän lootan vuoro! Sinne laitetaan kaikki lelut ja herkut turvaan ja me varmistetaan, että se on varmasti ensimmäinen laatikko, joka viedään uuteen osoitteeseen! Tsau!

– Nuka

S hi ba tr ee na a

Luoksetulo Teksti ja kuvat: Taru Mäkelä

ähtölaskenta käynnistyy, valmiustila kiihdytykseen saavutettu, tutka lukittu aarteeseen tehtävän päässä, räjähtävän voiman seurauksena maa pöllähtää tassujen alla. Tuuli humisee korvissa ja maisema vilisee silmissä shiban saavuttaessa kohdettaan. Mahdollinen kilpailija tönäistään syrjään, tai muista ainakin varmistaa, että ehdit aarteelle ennen sitä!

- Dazu

Luoksetulo on ehkä hyödyllisin koiralle opetettava taito, mutta sen voi nähdä myös mahdollisuutena lihasharjoittelulle. Vaihtoehtoja luoksetuloon ovat lähtö paikaltaan (istu, seiso, maahan) tai liikkeestä. Harjoituksen maksimoimiseksi tavoitteena on vauhdikas lähtö, kiitolaukka ja pysähtyminen. Lähdössä aktivoituvat erityisesti reisilihakset, joiden on tarkoitus pistää koiraan vauhtia. Etujalat lähinnä ohjaavat menoa.

Vauhdikkaassa juoksussa raajat pääsevät venymään äärimmilleen ja selkälihakset tekevät töitä. Jokaisen koiran pitäisikin saada ja kyetä juoksemaan täysillä aina välillä, sillä se tekee kropalle hyvää. Hidastamiseen tyylejä on useita, mutta tehokkaassa jarrutuksessa etupää ja rintalihakset työskentelevät, takapää painuu alas ja selkä köyryyn. Sitten, kun tämä alkaa tuntua liian helpolta harjoitukselta, voit vaikeuttaa tehtävää erilaisella maastolla, jossa koira joutuu hyppimään ja kulkemaan risukossa tai mäessä. Koiralle voi rakentaa pahvilaatikoista labyrintin, jossa sivuttaisilla liikkeillä saadaan myös kylkilihakset käyttöön. Sisätiloissa luoksetulon voi tehdä myös piiloutumalla koiralta. Aloituksessa koiran voi pyytää odottamaan tai joku voi pidellä sitä. Muistakaa maailman parasta palkkaa maaliin! Shibasanomat

Instakollaasi

Suomen shiba ry. | @suomenshiba | #suomenshiba

#shibanlempilelu #suomenshiba

Tämän numeron teemana on #shibanlempilelu. Seuraavaan numeroon keräämme leikkiviä shiboja lumihangessa. Oli shibastasi sitten näkyvissä vain korvat tai oli hän pyydystämässä lumihiutaleita lennokkaasti, ikuista hetki kameraasi, lataa Instagramiin ja tägää kuvasi #shibanlumileikit ja #suomenshiba, niin se voi päätyä seuraavan lehden kollaasiin! @mirvako @shibaenzo

@journeyofnavi @annakaisa

@shiba_pontius

@waldo_shiba @shibaoiva @kokushiba

Shibasanomat

Materiaalin lähettäminen lehteen Lehden 1/2020 materiaalit 9.2.2020 mennessä! Otamme mielellämme vastaan materiaalia lehteen. Voit lähettää tekstejä, kuvia tai ilmoituksia. Tuonti-, valio-, koulutustunnus-, luokkanousu- ja muistoilmoitukset ovat ilmaisia. Mainokset ovat maksullisia. Kaikki materiaali ja yhteydenotot lehtivastaavalle osoitteeseen lehti.shiba@gmail.com. Toimitathan materiaalin ajoissa, jos se on tulossa tiettyyn lehteen!

Tekstien lähettäminen Lehteen voi lähettää esimerkiksi artikkeleita, kolumneja, sarjakuvia, runoja tai piirustuksia. Siispä melkein mitä tahansa shiboihin liittyvää! Halutessasi lähettää materiaalia, ota yhteys lehtivastaavaan, jotta materiaalisi voidaan huomioida lehden suunnittelussa. Tekstitiedostot tulisi lähettää mieluiten doc-muodossa. Älä lähetä tekstejä pdf-muodossa.

Tuonti-, valio-, luokkanousu-, koulutustunnus- sekä muistoilmoitukset Lähetä ilmoituksen mukana edustava vaakakuva koirasta ja seuraavat tiedot: Tuonti-ilmoitus

Valioilmoitus

• rekisterinimi ja kutsumanimi • tuontimaa • syntymäaika • sukupuoli • väri • vanhempien nimet • kasvattaja • omistaja(t)

• valionarvo • rekisterinimi ja kutsumanimi • syntymäaika • sukupuoli • väri • vanhempien nimet • kasvattaja • omistaja(t) • sertifikaatit (aika, paikka ja tuomari)

Muistoilmoitus Myös edesmenneiden koiraystävien muistoilmoitukset ovat tervetulleita. Muistoilmoitus on täysin vapaamuotoinen, mutta voit lähettää koirasta esimerkiksi seuraavat tiedot kuvan kera:

• rekisterinimi ja kutsumanimi • mahdolliset tittelit • syntymäaika • kuolinaika • haluamasi teksti • mahdollinen erillinen muistovärssy

Koulutustunnus- tai luokkanousuilmoitus • laji ja saavutettu tunnus/ luokkanousu • rekisterinimi ja kutsumanimi • sukupuoli • syntymäaika • vanhempien nimet • kasvattaja • omistaja(t) • ohjaaja (ellei omistaja) • oikeuttavat tulokset (tulos, aika, paikka)

Kuvien lähettäminen lehteen Lukijoiden lähettämät kuvat ovat aina tervetulleita. Lehteen voi lähettää niin uusia kuin vanhempiakin kuvia. Skannattuihin kuviin/piirustuksiin pätevät samat kriteerit kuin valokuviin.

Kuvien nimeäminen: • nimeä kuvat: KoiranVirallinenNimi_Kutsumanimi_KuvaajanNimi.jpg • loppuun voi vapaasti lisätä numeroita, jotta kuvista ei tule samannimisiä. Kun lähetät kuvia, muista seuraavat asiat: • kuvan tulisi olla mahdollisimman suuri, mielellään täysin pienentämätön • tiedostomuotoina joko jpeg, tiff, png, RAW tai NEF • jpeg/png-kuvaa ei saa olla pakattu liikaa (laatu kärsii) • kuva ei saa olla tekstidokumenttiin upotettuna (Word ym.) • huomioithan etteivät kaikkien puhelinten ottamat kuvat ole riittävän laadukkaita painettaviksi. Yksittäisiä kuvia voit lähettää sähköpostilla. Laita viestin otsikoksi ”Kuvia lehteen”. Mainitse kuvien yhteydessä kuvaajan nimi, keitä kuvassa on (etenkin jos laitat kuvia joissa on useita henkilöitä/koiria) ja mahdollinen yhteys johonkin tekstiin. Kuvia voi laittaa lehteen myös Google Drive -palvelun kautta. Lehden kuvakansioon pääset kotisivuilta kohdasta Yhdistys > Shibasanomat. Jos lisäät kuvia tiettyyn juttuun liittyen, luo kuville oma alakansio ja laita sen nimeksi jutun otsikko. Toimitus pidättää itsellään oikeuden käsitellä ja rajata kuvia parhaaksi katsomallaan tavalla ja päättää niiden julkaisusta myös muissa yhdistyksen julkaisuissa.

Shibasanomat

Kasvattajalista

Suomen Shiba ry:n kasvattajalistalla ovat mukana ne kasvattajat, jotka ovat ilmoittautuneet listalle ja sitoutuneet rodun jalostusohjesäännön noudattamiseen. Jos haluat mukaan listalle, täytä yhdistyksen kotisivuilla oleva lomake (löytyy Kasvattajalista-sivulta).

Unna Asiala Hämeenlinna rommitynnyrin@gmail.com

Haw-Haw

Kellyhoff’s

Runokuono

Headstyle

Kitsune No

Roycendahl

Inaridou

Laggan

Selliba

Liisa Ruohomäki-Nurmi Mynämäki puh. 0400-797 736 haw.haw@pp.inet.fi

Riitta Lehto Vantaa puh. 044-765 0659 riittahelena.lehto@gmail.com

Marjo Puranen Hausjärvi inaridou@gmail.com www.inaridoushiba. blogspot.fi

Indigenous

Merete Lindgrén Helsinki kellyhoffs@gmail.com www.facebook.com/ kellyhoffs

Karoliina Seppänen Kuopio karo.seppanen@gmail.com www.noriandnami.webs.com

Lea Marttinen Laukkoski (Pornainen) Puh. 019 664 9349 lea.marttinen@gmail.com

Mirai No

Tia Levänsuo Littoinen runokuono@gmail.com www.runokuono.blogspot.fi

Asta Järvinen Kellokoski astaopyykko@gmail.com puh. 0413626118

Senja Alén Nummela

puh. 0400-424778 (vain tekstiviesti)

selle_alen@msn.com

Shirokawa

www.miraino.blogspot.fi

Yvonne Wuoti Loviisa puh. 040-528 5949 yvonne.wuoti@gmail.com www.shirokawa.fi

Isomus

Nakanaka

Tolkan

Jidai No

Natural

Nea Sjöblom Tallinna neasjoblom@hotmail.com https://indigenous.fi/

Mirva Vuohtoniemi Tampere mirva.vuohtoniemi@gmail.com

Elina Kortema Vantaa puh. 040-706 2847 kennel@jidai.fi www.jidai.fi

Kasumi

Rommitynnyrin

Mirva Kontoniemi Tampere kasumi.kennel@gmail.com www.kasumikennel.weebly.com Shibasanomat

Sini Suutari Helsinki puh. 040-7189 261 suutari.sini@gmail.com

Tarja Myllylä & Arto Hellman Vihti puh. 0400-842451 tarja.myllyla@kolumbus.fi

Raija Laakso & Tiina Kolu Vanha Porintie 1445 03300 Otalampi puh. 045-619 9019 (Raija) natural.shiba.pembroke @kolumbus.fi

Rahkkasan

Marjaana Munther Kirkkonummi puh. 040 152 2030 marjaana.munther@ gmail.com www.rahkkasan.com www.facebook.com/rahkkasan

Pirjo Appelgren Kuhmo puh. 040-508 6472 pirjo.appelgren1470@gmail.com www.tolkan.voittaa.com

Tres Cherie

Dahlia Eklund Vantaa trescheriekennel@gmail.com https://dahliaeklund.wixsite.com/ trescherie

Yenie’s

Leene Torri Tuusula leene.torri@gmail.com www.yenies. kotisivukone.com

suomenshiba@gmail.com facebook.com/suomenshiba instagram.com/suomenshiba Hallitus

Puheenjohtaja Tuire Siikala Kaskitie 15 G 81 33540 Tampere tuire.siikala@gmail.com 0415359340 Sihteeri Laura Pyykkö Matinniitynkuja 6 C 64 02230 Espoo laurapyy@gmail.com Varapuheenjohtaja Laura Yltävä-Luntta, Tampere laura.yltava@gmail.com 0407730906 Jäsenrekisterin ylläpitäjä Jaana Järvinen, Ylöjärvi jaana.jarvinen@simetra.fi 0445010307 Muut jäsenet Katja Tuomala katja.e.pesonen@gmail.com Anniina Virtanen linda_viliina@hotmail.com Mia Jacksen mia.jacksen@gmail.com

Jalostustoimikunta

JTK:n sähköposti: shibajtk@gmail.com Pentuneuvonta: shiba.pentuinfo@gmail.com Puheenjohtaja Leene Torri, Tuusula leene.torri@gmail.com Varapuheenjohtaja Merete Lindgrén kellyhoffs@gmail.com Sihteeri Nea Sjöblom, Tallinna neasjoblom@hotmail.com

Muut toimihenkilöt Rahastonhoitaja Jaana Järvinen jaana.jarvinen@simetra.fi Toiminnantarkastaja Päivi Järvinen Lehtivastaava Anniina Virtanen lehti.shiba@gmail.com Kippurakauppa Katja Pesonen kippurakauppa@gmail.com

Muut jäsenet

Kotisivujen ylläpito Tuire Siikala Laura Yltävä-Luntta

Sini Suutari suutari.sini@gmail.com

Jäsenlehti lehti.shiba@gmail.com

Mirva Kontoniemi mirva.ritala@gmail.com

Päätoimittaja Tuire Siikala

Tuire Siikala tuire.siikala@gmail.com

Toimitussihteeri Susanna Pietilä

Tiina Kolu tiina.kolu@outlook.com

Lehden taitto Anniina Virtanen

Jäsenmaksut 2020

Vuosijäsen 25 € Perhejäsen 6 € Pentuejäsen 12 € per pennunomistaja (kasvattajan ilmoittaessa) Yhdistyksen tilinumero: FI25 1029 3500 2730 98 Kasvattajan ilmoittamat pentuejäsenet Kasvattajat, jotka ovat yhdistyksen jäseniä, voivat ilmoittaa pennunostajia jäseneksi alennettuun hintaan (12 euroa/pentuejäsen).

Jäsenrekisterijärjestelmä ja osoitteenmuutokset

Yhdistyksellä on käytössä sähköinen jäsenrekisterijärjestelmä. Jäsenrekisterin osoite on https://www.flomembers.com/suomen-shiba. Jäseneksi liityttyäsi saat sähköpostiisi aktivointilinkin. Jatkossa voit muuttaa omia tietojasi itse järjestelmän kautta. Voit mm. • muuttaa osoitetietojasi • muuttaa sähköpostiosoitettasi • jättää eroilmoituksen Jos olet unohtanut salasanasi, voit pyytää järjestelmää lähettämään sähköpostiisi salasanan vaihtolinkin. Tarvittaessa voit olla yhteydessä jäsensihteeriin (jaana.jarvinen@simetra.fi). Shibasanomat

Shirokawa Guarantee Taiko "Pirlo". Kuva Suvi Ylikojola

Shibasanomat