Shibasanomat 1/2015 by Suomen Shiba ry

Tässä lehdessä

Sivuilla 6-8 on artikkeli monimuotoisuuden vaalimisesta jalostustyössä.

Uuden kolumnistimme Soran puuhailuja voi lukea sivulta 35. Kuva: Karoliina Seppänen

Norjalainen kasvattaja Christen Lang on tehnyt useita matkoja Japaniin ja jakaa kertomuksiansa sivuilla 14-18.

uka on Vuoden Shiba? Entä Vuoden Kasvattaja? Tulokset selviävät sivuilta 26-28.

Sosiaalistaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä, kun pentu saapuu uuteen kotiinsa. Muita vinkkejä sivuilla 32-33.

Shibasanomat 1/2015

and

ærl Kuva: Solvor N

Sisällysluettelo

Shibasanomat 1/2015 Suomen Shiba ry:n jäsenlehti

Kansi: W”Paavo” Seon Caruso Kuva: Janne Kaski

Päätoimittaja: Jaana Järvinen Toimitussihteeri ja A/D: Jaana Sääskilahti

4 Hallituksen puheenjohtajan tervehdys 5 Pääkirjoitus

Lehtitiimi:

Tiina Anttonen, Marjaana Munther, Katja Pesonen, Karoliina Seppänen, Anniina Toivola

Shiban Silmin 5 6 9 12 14 19 24 25

Avustajat:

Salla Antinkaapo Henna-Kaisa Hyvönen, Noora Leiniö, Taru Mäkelä, Tuire Siikala, Viivu Toikka, Tiina Virtanen Shibasanomat 2/2015 ilmestyy viikolla 25. Aineiston viimeinen jättöpäivä on 26.4.2015

Uudet Valiot Mitä DNA-tietoa on nyt mahdollista saada jalostustyön tueksi Sisu ja Masi koirakoulussa Kippura Kansaa – Anne Säyriö Matkoilla Japanissa Polvet paukkuu Helsinki Winner 2014 Voittaja 2014

Shiboista tekoihin 26 29 30 31

Vuoden Shiba 2014 –tulokset Norjaan uusi jalostusstrategia shiboille Otteita hallituksen kokouksista Sihteeri turisee

Shiba on vapaa

Andy, Jani Henttonen

Shibasanomat 1/2015

32 Kippuroiden elämää – Vinkkejä shibanpennun koulutukseen 34 KOLUMNI 35 Soran kolumni 36 Hallitus 37 Toimitukselliset sivut 38 Shiba kokkaa Sarjakuva – Sanni Julin 39 Temppuhaaste Takakansi: Shibaisat menot

Hallituksen puheenjohtajan tervehdys saatavuudesta jalostukseen ja tehdä suunnitelmat koiran koko elinikää ajatellen. Jalostustoimikunnan suositusten mukainen 20 pennun raja tulee vastaan jo aika monella jalostusuroksella, ja sääntöjen mukaan sen jälkeen tulisi tarkastella koiran jälkeläisnäyttöä. Kun jalostustoimikunnassa tehtiin jalostuksentavoiteohjelmaa, haluttiin kasvattajien huomaavan, että rekisteröinnin rajana oleva 30 pentua on tuplaten enemmän kuin laskennallisesti suositeltava 15 pentua. Jotta voidaan kestävästi kasvattaa teemavuoden mukaisia terveitä, hyväluonteisia ja rodunomaisia koiria, täytyy tinkiä vaatimuksista näyttelytulosten suhteen, eivätkä kaikki voi käyttää nartulleen samaa tuontiurosta.

Vuodesta 2015 tulee varmasti mielenkiintoinen, sillä shibojen kasvatuksesta kiinnostuneita on enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja jo alkuvuodesta on rekisteröity useita pentueita. Rodun jalostus on ottanut uuden suunnan, kun PEVISA-ohjelma on tullut voimaan. Odotettavissa on, että terveystuloksia, näyttely- ja koekäyntejä tulee tänä vuonna paljon. Monet omistajat ovat entistä kiinnostuneempia harrastamaan shibojensa kanssa, mikä on hyvä asia. Vuosi 2015 on myös Kennelliiton koirankasvattajien teemavuosi. Vastuullisella koirankasvatuksella tarkoitetaan muun muassa sitä, että kasvattaja käyttää jalostukseen vain terveitä, hyväluonteisia ja rodunomaiseen käyttötarkoitukseen soveltuvia koiria. Kasvattaja myös kertoo avoimesti koiriensa terveydentilasta. Lisäksi kasvattaja huolehtii pentujen ja emän hyvinvoinnista, totuttaa pennut käsittelyyn ja sosiaalistaa ne ennen luovutusta. Kasvattaja rekisteröi pennut ja tekee koirista kirjalliset sopimukset. Vastuuntuntoinen kasvattaja allekirjoittaa Kennelliiton Kasvattajasitoumuksen ja noudattaa siinä määriteltyjä vastuullisen koirankasvatuksen periaatteita. Kennelliitto käynnistää myös uuden Koirankasvatus tänään -kurssin, jolla kasvattajat voivat päivittää tietojaan ajankohtaisista jalostukseen ja kasvatukseen liittyvistä asioista asiantuntijoiden kanssa. Jatkossa kursseja on vuosittain eri puolilla Suomea. Jalostustoimikunta on kannustanut kasvatuksesta kiinnostuneita hakeutumaan kasvattajan peruskurssille aina hyvissä ajoin ennen kuin nartun pennuttaminen on ajankohtaista, jotta tuleva kasvattaja ehtii pohtia valintojaan rauhassa. Myös oma yhdistyksemme panostaa tänä vuonna jalostukseen ja kasvatukseen liittyviin asioihin. Yhdistys järjestää kaikille rodusta kiinnostuneille kasvattajapäivän viimevuotiseen tapaan. Lisäksi järjestetään jalostustarkastus. Pidän tärkeänä, että kasvattajilla on mahdollisuus tavata toisiaan, keskustella ja vaihtaa kokemuksia. Kasvattajien välinen yhteistyö on todella arvokasta, sillä sen avulla on mahdollista esimerkiksi hankkia tuontiuroksia ja tehdä yhteisiä tulevaisuudensuunnitelmia. Nyt kun kasvattajat alkavat herätä hiljalleen siihen, että jälkeläismäärä on rajattu, on entistä tärkeämpää sopia hyvissä ajoin urosten

Shibasanomat 1/2015

Rodun ulkonäön yhtenäistämistä ja näyttelyvoittajien kasvattamista tärkeämpää on kannan säilyminen terveenä ja elinvoimaisena. Yhdistelmiä suunniteltaessa pitäisi miettiä, löytyykö seuraavassa sukupolvessa sopivia parituskumppaneita. Julkinen keskustelu on ollut viimeaikoina aika vähäistä, mutta lähes kaikki kasvattajat ovat jo aikaisemmin sitoutuneet kasvattajalistan sääntöihin, ja pääsääntöisesti shibapentueet ovat jo täyttäneet PEVISA-ohjelman vaatimukset. Uutena asiana tämän vuoden alusta tulee vaatimus polvien uusintatutkimuksesta.

Mirva

hallituksen puheenjohtaja

Pääkirjoitus Taas on uusi vuosi lähtenyt käyntiin. Tämä alkuvuosi on ainakin näin kirjanpitäjän ammatissa erittäin kiireinen. Kuitenkin kaiken kiireen keskelläkin piristää kummasti, kun huomaa päivien pitenevän. Ei tarvitse enää päivän jokaisella lenkillä kulkea taskulampun kanssa. Sirun mielestä talvessa on ehdottomasti kivointa eläinten jälkien seuraaminen hangessa. Ja itse nautin näissä vaihtelevissa keleissä shiban helposta turkista tuolla lumessa ja loskassa. Ei tarvitse murehtia, että lumi paakkuuntuu turkkiin tai loska aiheuttaa varpaiden väliin tulehduksia. Ihana rotu meillä! Näin heti vuoden aluksi haluaisin muistuttaa kaikkia siitä, että lehtemme vastaanottaa erittäin mielellään lukijoiden omia juttuja ja kuvia. Myös juttuehdotuksia saa laittaa lehden sähköpostiin tai facebook-sivulle. Toki meillä on hyvä porukka lehtitiimissä, mutta lukijoiden kirjoituksia aina kaivataan. Tälle vuodelle on taas suunnitteilla kaikenlaista yhdistyksen järjestämää yhteistä tekemistä. Toivottavasti näihin saataisiin hyvät osallistujamäärät, koska aktiivisesta yhdistystoiminnasta hyödymme kaikki. Järjestäjätaholla on myös aina enemmän intoa seuraavaa tapaamista ajatellen, jos ihmiset osallistuvat toimintaan. Yritetään siis yhdessä pitää lehtemme ja yhdistyksemme aktiivisena!

Siru & Jaana

kuva: Katja Pesonen

Hyvää kevättä kaikille lukijoille!

Jaana J.

UudetVALIOT Valiot UUDET FI MVA Tolkan Allways First ”Suri”

Kuva: Appelgren

Syntynyt 28.12.2011 isä: C.I.B FI MVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA EE JMVA HeJW-10 LTV-13 Kazakoshi No Yatsufusa Go Yokohama Atsumi emä: FI MVA Yenie’s Feodora Kasvattaja: Pirjo Appelgren Omistaja: Tiina Tikkanen Sertifikaatit: Liperi 7.4.2013, Ruotsalainen Esa Kiuruvesi 27.4.2013, Nummijärvi Esko Kajaani 11.1.2014, Pylvänäinen-Suorsa Marjatta

Shibasanomat 1/2015

Shiban Silmin

Mitä DNA-tietoa on nyt mahdollista saada jalostustyön tueksi

Lähde: Genoscoper

DNA-tietoa voidaan nykypäivänä hyödyntää monipuolisesti jalostuksessa ja rodun terveyden edistämistyössä. DNA-testauksen avulla voidaan jokaiselle koiralle määrittää oma DNA-tunniste sekä hankkia tietoa yksilöllisistä ja rotua koskevista perinnöllisistä sairauskantajuuksista, ulkoisten ominaisuuksien periytymisestä (mm. värit, luonnon töpöhäntäisyys), rodun monimuotoisuustilanteesta ja koirien välisistä perinnöllisistä eroavaisuuksista. Kattava DNA-tieto voidaan näin valjastaa sekä kasvattajan että rotuyhdistyksen työkaluksi ja kestävän jalostustyön pohjaksi. Miksi monimuotoisuuden vaaliminen on niin tärkeää Perimän monimuotoisuudella tarkoitetaan yksilön perimässä esiintyvien geenimuotojen kirjoa sekä sitä, kuinka suuressa osassa perimää yksilö on perinyt erilaisen geenimuodon kummaltakin vanhemmaltaan. Monimuotoisuutta lisäämällä ja ylläpitämällä voidaan vastustaa sairauksien esiintymistä. Yleisesti ottaen, monimuotoisuuden optimoiva jalostus tuottaa sekä jälkeläisiä, joiden sopeutumiskyky ja elinvoima ovat paremmat, että suurempia pentuekokoja. Monimuotoisuuden suunnitelmallinen kehittäminen auttaa siis tavoittelemaan pitkäaikaisia hyötyjä koko rodun terveydelle. Koiran kehittyessä harmaasudesta nykypäivän koirarotuihin on populaatioiden muodostuessa tapahtunut useita nk. pullonkaulailmiöitä. Erityisen suuria kehityksellisiä pullonkauloja on esiintynyt kahdessa kohdassa koiran historiaa: kun sudesta on kehittynyt koira ja edelleen kun koira on kehittynyt eri roduiksi. Rotujen muodostuessa geneettinen materiaali on jakautunut niihin epätasaisesti kerryttäen erilaisia perinnöllisiä sairauksia eri tavoin eri rotuihin. Kun toistuvasti on sallittu vain pienen määrän yksilöitä viedä geenejään eteenpäin, on samalla joka sukupolvessa pienennetty eri geenimuotojen kirjoa. Näin ollen sairausgeenien testaamisen lisäksi tulisi rodun geneettisen monimuotoisuuden tasoa mitata ja seurata säännöllisesti, jotta geenimuotojen häviämisen kautta ei kohdattaisi uusia perinnöllisiä ongelmia.

DNA-tietoa. Siihen sisältyy perinnöllisten sairauksien ja ominaisuuksien testaamisen lisäksi DNA-tunniste, jota on mahdollista hyödyntää polveutumisen ja sukupuun taustana sekä yksilön tunnistamisessa. Tämän ohella MyDogDNA:n avulla voidaan mitata monimuotoisuutta, joka sekä heijastaa yksilön sisäsiittoisuustaustaa että antaa viitteitä tulevien sukupolvien monimuotoisuudesta. MyDogDNA-tietokanta tuo myös valmiudet tarkastella koko rodun tilannetta perinnöllisten sairauksien ja monimuotoisuuden osalta. Rodun sisäisiä perimän eroavaisuuksia voidaan tutkia vertaillen esimerkiksi eri linjaisuuksia sekä hyödyntää suhteessa muihin rotuihin mahdollisia rotuunottoja tai roturisteytyksiä suunniteltaessa. Tietokannan tuomaa informaatiota hyödyntämällä on mahdollista tehdä tärkeää rodun hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävää kasvattajayhteistyötä. Koiranomistajalle MyDogDNA tuo uudenlaista tietoa koiran perimästä. MyDogDNA-tietokannan laskema perimän terveysindeksi (GHI) kuvaa koiran perimän terveyttä testitiedon pohjalta. Tähän sisältyvät tulokset perinnöllisten sairauksi-

en testeistä sekä yksilön perimänlaajuisesti mitattu monimuotoisuus. Testikohtaiset tulokset raportoidaan myös erikseen omissa tulosnäkymissään. Koiranomistajan tai kasvattajan on mahdollista nähdä oman profiilinsa kautta kaikki omistamansa koirat sekä myös ne muiden omistamat koirat, joiden tulokset on hänelle jaettu. Tietokannassa koiranomistaja saa automaattisen pääsyn MyDogDNA Breeder – koirien parinmuodostustyökaluun, joka auttaa arvioimaan jalostusvalintojen vaikutusta tulevien sukupolvien terveyteen sekä löytämään eriperimäisiä saman rodun edustajia. MyDogDNA-konsepti yhdistää geenitestauksen ja tutkimustyön käytännön tasolla. Kun jokaiselta yksilöltä testataan yhtäaikaisesti yli 130 erilaista perinnöllistä mutaatiota, saadaan kattavaa tietoa eri sairauksien esiintyvyydestä eri roduilla, myös niiden rotujen osalta, joita ei aiemmin ole kyseisten sairauksien osalta tutkittu. Testipaneelin avulla on tehty löydöksiä jo ainakin 10 sairauden osalta niiden esiintyvyydestä myös aiemmin tutkimattomilla roduilla (ks. taulukko 1). Tämä vahvistaa kattavan paneelitestauksen mukanaan tuo-

MyDogDNA ja perimänlaajuinen analyysi MyDogDNA on uusi testauskonsepti, joka ensimmäistä kertaa kokoaa yhdellä testillä yhteen paljon perimänlaajuisesti kerättyä

Shibasanomat 1/2015

Taulukko 1: Uudet MyDogDNA-löydökset eri roduissa, tilanne toukokuussa 2014

Shiban Silmin mia etuja: MyDogDNA:n lähestymistapa seuloa geenivirheitä laajasti kaikilta roduilta on näin ollen osoittautunut hyvin menestyksekkääksi. Kaikki uudet löydökset varmennetaan aina huolellisen prosessin kautta ennen kuin niiden merkitys uusille roduille todetaan osoitetuksi. Miten hyödyntää DNA-tietoa jalostuksessa DNA-tietoa voidaan hyödyntää jalostuksessa myös rodussa aiemmin ilmenneiden perinnöllisten pulmien torjumisessa. Esimerkiksi suosittujen urosten eli niin kutsuttujen matadorurosten käyttö jalostuksessa on tuonut useisiin rotuihin perinnöllisiä ongelmia. Samoja parhaiksi katsottuja uroksia on saatettu käyttää lukuisten pentueiden astutuksessa. Ilman tietoa niiden perimässään kantamista ongelmista on näin ollen saatettu aiheuttaa niiden leviämistä rotuun hyvin laajalti. DNA-tiedon avulla on mahdollista löytää ratkaisuja perinnöllisten pulmien vähentämiseksi käyttämällä sellaisia jalostusyhdistelmiä, joilla ei ole perimässään samoja tunnettuja sairauksia. Niiden sairauksien kohdalla, joiden geneettistä taustaa ei tunneta, voidaan monimuotoisuuteen pyrkimällä vähentää todennäköisyyttä ongelmien puhkeamiselle.

Taulukko 2. Eri rotujen monimuotoisuus mediaaniluvulla kuvattuna MyDogDNA-tietokannan mukaan, tilanne elokuussa 2014. MyDogDNA ja shibat

Vuosi MyDogDNA:n kanssa – Katsaus rotujen tilanteeseen MyDogDNA-testauspalveluita on nyt ollut tarjolla vuoden ajan ja paljon tietoa on jo ehditty saada sekä koirien että rotujen perimän tilanteesta. Alla oleviin taulukoihin on kerätty tietoa sekä uusista löydöksistä että eri rotujen monimuotoisuusasteista. Taulukkoon 2 on koottu rotukohtaista tietoa eri roduista. Näiden lisäksi taulukkoon on lisätty myös susi sekä sekarotuiset koirat ja tietoa myös tietokannan testatun koirapopulaation monimuotoisuuden tilasta kokonaisuudessaan. Esitetty luku on testattujen koirien monimuotoisuusasteen mediaani. Taulukon mukaan rotujen tilanne on hyvin erilainen. Listalla on hyvin monimuotoisia rotuja, mutta useat rodut myös vaikuttavat tarvitsevan tukea monimuotoisuuden lisäämiseksi rodussa. Rotukohtaista tilastotietoa saadaan näkyville, kun rodussa testattujen koirien lukumäärä on vähintään 30. Kaikkien rotujen osalta on aktiivisella testauksella mahdollista saada paljon ajantasaista tietoa rodun tilanteesta. DNA-testaus voi toimia tehokkaana apuvälineenä sekä yksittäisten sairauksien että monimuotoisuuden huomioimisessa. Tämä tukee kasvattajien työtä ja voi auttaa uusien perinnöllisten ongelmien ehkäisyssä niin yksittäisessä linjassa kuin koko rodussa. 7 Shibasanomat 1/2015

Perimän analyysin pohjalta voidaan arvioida sekä yksittäisten koirien että koko rodun tilannetta perinnöllisten sairauksien, muiden ominaisuuksien ja monimuotoisuuden osalta. Näitä tietoja voidaan hyödyntää käytännön jalostustyössä sukutaulujen ohella. Shiboilla tavatuista perinnöllisistä sairauksista MyDogDNA-testipaneelilla testataan GM1-gangliosidoosi. GM1gangliosidoosi on etenevä lysosomaalinen kertymäsairaus, joka aiheuttaa hermoston ja lihasten rappeutumisen. Paneelin avulla testataan myös esimerkiksi alttiutta lääkeaineyliherkkyyksille. Näillä saattaa olla välitöntä merkitystä lääkehoidon kannalta mikäli koira kantaa niitä perimässään. Paneeliin sisältyvien testien lisäksi on myös tärkeää huomioida kuitenkin erikseen esimerkiksi ne mahdolliset tautikantajuudet, joiden testaaminen ei vielä sisälly MyDogDNA-testipaneeliin.

Japanilaisten pystykorvarotujen monimuotoisuus ja perinnölliset eroavaisuudet Vihreä viiva kuvaajassa edustaa testattujen japanilaisten pystykorvien monimuotoisuutta perimän laajuisesti mitattuna. Oranssi viiva kuvaa puolestaan kaikkien MyDogDNA-tietokannassa olevien testattujen koirien monimuotoisuusjakaumaa. Yllä olevasta kuvaajasta voidaan tarkastella rotujen monimuotoisuustilannetta. Kuvaaja antaa ajantasaista tietoa tilanteesta. Kuvaaja myös päivittyy jokaisen uuden testatun yksilön myötä. Tämän perusteella voidaan todeta, että testattujen koirien antaman kuvan mukaisesti japanilaisten pystykorvarotujen monimuotoisuusaste on jonkin verran matalampi suhteutettuna kaikkien tietokannan koirien monimuotoi-

Shiban Silmin

suusasteeseen. Roturyhmän mediaani on 21,6 % kaikkien koirien mediaanin ollessa 28,9 %. Tämän myötä voidaan todeta, että roturyhmän monimuotoisuustilanne on keskivertoa heikompi. Shiban kohdalla tilanne on hiukan parempi; mikäli rodulla olisi oma kuvaaja, tämän hetkisen testitulostiedon pohjalta rodun mediaani, eli käyrän huippu, sijoittuisi kuvassa näkyvän pallon kohdalle. On kuitenkin huomioitava, että tämäkin luku on kaikkien

koirien mediaania matalampi. Tilannetta olisikin hyvä tarkkailla jatkossa sekä painottaa jalostusvalinnoissa parituksia, jotka ylläpitävät tai lisäävät monimuotoisuutta. Parhaiten monimuotoisuuden vaaliminen onnistuu yhdistämällä jalostuksessa mahdollisimman eriperimäisiä yksilöitä. Tätä varten olisi syytä jatkossa laajentaa shibojen otantaa, mikä sekä antaisi tarkemman kuvan rotutason monimuotoisuustilanteesta että auttaisi tunnistamaan eriperimäiset yksilöt jalostusta varten.

Yllä oleva roturyhmätason kuvaaja kertoo perinnöllisistä eroavaisuuksista eri aasialaisten pystykorvien sekä niiden sukulaisrotujen välillä. Kuten kuvaajassa näkyy, MyDogDNA-tietokanta antaa mahdollisuuden vertailla eri rotuja samoissa näkymissä. MyDogDNA sisältää MyDogDNA Breeder – kasvattajan työkalun, jonka avulla voi tarkastella valittujen jalostusyhdistelmien geneettistä yhteensopivuutta. Myös Breeder-työkaluun on mahdollista luoda perustelluista syistä erikoisryhmiä, joiden avulla voidaan vertailla eri rotua olevien yksilöiden sopivuutta roturajojen yli.

Lopuksi: Käytännön esimerkki monimuotoisuuden vaalimisesta jalostustyössä Esimerkkinä DNA-tiedon hyödyntämisestä jalostustyössä voidaan antaa myös kromfohrländereiden roturisteytysprojekti. Oikealla olevasta kuvaajasta nähdään rodun monimuotoisuuskäyrä suhteessa koko MyDogDNA-tietokannan koirien monimuotoisuuteen. Kromfohrländereiden monimuotoisuus on melko alhainen (heterotsygotian mediaani n. 21 %, kohta osoitettu kuvassa näkyvällä pallolla), joka on koko tietokantaan suhteuttuna matala. Kuvassa nähdään kaksi populaatiota: vasemmalla pääpopulaatio, joka kärsii sisäsiittoisuuden mukanaan tuomista ongelmista, ja oikealla Suomen Kennelliiton kanssa yhteistyössä tehtyjen roturisteytysprojektien (kromfohrländer/keskikokoinen villakoira, kromfohrländer/tiibetinterrieri, kromfohrländer/ parsonrussellinterrieri) vaikutus. Roturisteytettyjen yksilöiden heterotsygotia on n. 35 %. Roturisteytys on siis tuonut toivotun tuloksen. Myöhemmin uusi geneettinen materiaali tullaan yhdistämään muuhun populaatioon ja monimuotoisuuden voidaan olettaa lisääntyvän koko rodun tasolla. n

Shibasanomat 1/2015

Shiban Silmin

Sisu ja Masi koirakoulussa Teksti: Katja ja Esa Ilmojoki Kuvat: Katja Ilmojoki

äätös lähteä koirakouluun syntyi eräällä näyttelyreissulla. Masi-koira on alkanut tulla siihen ikään, että täytyy ”isotella” muille uroskoirille. Liian lähelle tuleva toinen koira saa Masin rähjäämään ja sitä on vaikea saada palautettua takaisin rauhalliseen mielentilaan. Päätös siis oli helppo: ” Haetaanpa apua ko. ongelmaan”. Laitoin viestiä kouluttajalle ja saimme paluupostilla kyselyn, johon meidän tuli vastata molempien koirien osalta. Sen jälkeen laitoin kyselyn takaisin kouluttajalle ja sovimme ajan jo seuraavalle viikolle. Kouluttaja toivoi mukaan kaikki, jotka koiraa käsittelevät sekä myös toisen koiramme Sisun. Nyt alkoi jännittää, missä olisimme menneet harhaan koiriemme koulutuksessa. Kartoitustunti kouluttajan opastuksella alkoi jo ennen, kun koiramme poistuivat autosta. Meille annettiin noin kahden metrin pituiset nahkaiset hihnat, jotka saimme lainaksi kotiin ensimmäisen viikon ajaksi. Flexit ja kahta metriä pidemmät hihnat eivät kuulu koulutukseen. Meillä oli aikaisemmin käytössä Flexit metsälenkeillä ja kiinteät monitoimitaluttimet ”ihmisten ilmoilla”. Kouluttaja kiinnitti huomionsa meihin sekä koiriimme. Tuntui hassulta olla tarkkailun alla, mutta samalla saimme jo ensimmäiset neuvot, kuinka pidellä hihnasta kiinni ym. Sitten oli vuorossa testaus, molemmat koiramme kävivät testiradan osioita läpi. Testin jälkeen puhuimme kouluttajan kanssa hänen tekemistään havainnoista.

Shibasanomat 1/2015

Kouluttajan mielestä: • Olemme tiedostamattamme tasa-arvoistaneet molemmat koiramme ja näin vanhemmalle koirallemme eli Sisulle ei ole muodostunut tarkkaa paikkaa laumassamme. • Nuorempi taasen on saanut hieman liikaa valtaa suhteessa vanhempaan koiraan. • Koiran ei tulisi antaa hakemalla saada huomiota, vaan koira kutsutaan luokse, jolloin sitä voidaan esim. silittää. • Tapamme jutella koirillemme sai kouluttajalta paljon huomiota. Oivalluksemme: • Kyllä, olemme tasa-arvoistaneet: • Molemmat saavat yhtä paljon huomiota ja kyllä, usein samaan aikaan • Mielestämme tasa-arvo näkyy myös yhtä pitkissä Flexeissä, jolloin Masi pääsee Sisun edelle ja on näin johtaja. • Mielestämme olimme pitäneet Sisua johtajana • Kyllä, olemme antaneet huomiota koirillemme niiden sitä hakiessa: • Masi tulee hakemaan rapsutuksia istuessamme sohvalla ja kun rapsutukset loppuvat, katsoo se silmiin ja kertoo katseellaan, että aiotko jo lopettaa… • Kyllä, lepertelemme koirillemme kuin pikkulapsille Kouluttaja antoi meille materiaalia luettavaksi ja tiedusteli sen jälkeen, olemmeko valmiit sitoutumaan koulutukseen. Alkoi kahden päivän odotus ennen jääkautta. Lainaan tässä suoraan koirakoulun ohjeistusta, siitä mitä tarkoittaa jääkausi eli nollakausi.

Shiban Silmin

JÄÄKAUSI ELI NOLLAUSKAUSI

Perustuu koiran omaan logiikkaan ja laumakäytöksen lainalaisuuksiin JÄÄKAUDEN TARKOITUS Koira on laumaeläin ja siihen pohjautuu kaikki koiran toiminta ja käytös. Koira muodostaa lauman myös ihmisen (omistajiensa) kanssa ja määrittelee lauman arvojärjestyksen ihmisten käyttäytymisen perusteella. Koiran kanssa ei voi koskaan elää tasa-arvossa, koska koira ei laumaeläimenä tunne tasa-arvoa. Koira joko alistaa tai alistuu, koira mielistelee tai sitä mielistellään. Koira dominoi tai sitä dominoidaan. Usein ihmiset tahtomattaan nostavat koiran itsensä yläpuolelle ja täten vahvistavat koiran asemaa laumanjohtajana. Koira ei suinkaan nauti tästä asemasta, vaan se kantaa suunnatonta vastuuta ja joutuu lopulta mahdottomaan tilanteeseen. Laumanjohtajan tehtävä on huolehtia laumastaan, mutta koiran on käytännössä mahdotonta tehdä päätöksiä meidän ihmisten puolesta. Ongelmia alkaa syntyä tilanteissa, joissa koira tahtoo ratkaista tilanteen, esim. puolustaa laumaa tai kertoa ”alamaisilleen” niiden toimineen väärin. Koira siis suorittaa velvollisuuksiaan, jotka me ihmiset olemme sille asettaneet. Tämä ristiriita tilanne aiheuttaa koiralle usein stressiä ja ns. ongelmakäytöstä. Koulutuksen aikana omistaja opetetaan käyttäytymään laumanjohtajan tavoin, jotta ongelmilta vältytään myös tulevaisuudessa. Koulutuksen ideologiaan kuuluu, että tottelevaisuustemppuja tehdessä käytetään koiran mielestä parasta mahdollista palkintoa, mutta kun koiralta halutaan saada jokin ei-toivottu käytös pois, se tulee tehdä koiralle niin epämiellyttäväksi, että se omassa viisaudessaan jättää pois ei-toivotut käytösmallit. Pelkkä palkkion poisto ei toimi, mikäli toiminta on koiralle luontaisesti palkitsevaa. Temppukoulutus ongelmakoiralla heikentää omistajan asemaa.

Pari ensimmäistä päivää jääkautta meni opetellessa olemaan puhumatta ja reagoimatta koirien käytökseen. Lenkkeily sujui, ihme kyllä, mutkattomasti, olimmehan joutuneet ottamaan käyttöön toisenlaiset taluttimet, mihin olimme tottuneet. Parin päivän kuluttua huomasin muutoksen koirissa. Ne alkoivat reagoida kehoni kieleen vai olivatkohan reagoineet aina, nyt vain huomasin sen. En lenkillä tarvinnut sanoja, koirani vain seurasivat, mitä minä tein. Tuntui ihmeelliseltä. Joitakin haastavia tilanteita koimme viikon aikana ja tällöin tuntui hankalalta, kun ei voinut käyttää sanoja. Pari kohtaamista vieraan koiran kanssa ja parin vastaan tulevan ihmisen reagointi koiriin sai ne rähisemään. Ihmiset, joilla itsellään ei ollut koiraa talutettavana, provosoivat koiriani, pitämällä ihmeellisiä ääniä ja vaikka kerroin meidän olevan koulutuksessa, he jatkoivat provosointia. Muuten ko. viikko sujui toiseksi viimeistä päivää lukuun ottamatta hyvin. Masi alkoi ärhennellä Sisulle, mietimme aikookohan se tosissaan pomoksi. Tässä vaiheessa otimme varoiksi esille kolinapurkin, vielä emme sitä tarvinneet.

Nollauskausi Nollauskauden tarkoituksena on poistaa omistajalta tavat, jotka koiran mielestä tukevat sen asemaa ja näin saadaan koira tuntemaan epävarmuutta omasta asemastaan. Kun koiraa ei enää myötäillä, se alkaakin seuraajaksi.”

TOISEN TUNNIN alussa käsittelimme, miten edellinen viikko oli sujunut, mielestämme onnistuneesti. Muutamiin kohtiin kouluttaja antoi meille uusia vinkkejä. Esimerkiksi, koska Masi vieläkin pyrkii ohjailemaan käyttäytymistämme ja pyrkii ulkoa sisään tullessaan pomottamaan Sisua, meidän tulee päivittäin pitää sitä 15–20 min hihnassa ennen kuin se pääsee olemaan sisällä vapaana.

MIETIMME, miten tuleva kausi tulisi vaikuttamaan koiriimme, meihin ja suhtautumiseen koiriimme. Luimme ohjeita, joita saimme kouluttajalta, ja koetimme parhaamme mukaan valmistautua tulevaan viikkoon. Emme osanneet aavistaa, mitä tuleman piti.

Sitten menimme itse aiheeseen, koiran ottaminen autosta niin, ettei se ryntää ulos vaan odottaa kauniisti lupaa. Sisulta se onnistui melko lailla heti, ja huomasimme sen olemuksesta, kuinka se käsittelee tietoa mielessään. Se tärisi, mutta kuunteli hienosti. Masi oli taaskin haastavampi, kun

Shibasanomat 1/2015

vihdoin onnistui ja se sai luvan tulla autosta ulos, se alkoi ”riehua” Sisulle (kutsui sitä riekkumaan kanssaan). Kolinapurkki oli hyvä ratkaisu keskeyttää moinen käytös. Lainaan tässä kohdin koirakoulun ohjeistusta kolinapurkin käytöstä.

”Purkkia voi käyttää kiellon tehosteena sellaisissa tapauksissa, joissa sen toiminta loukkaa toisen elävän yksityisyyttä, joko fyysisesti tai henkisesti tai välillisesti, jolloin koiraa vaaditaan jättämään eitoivottu toiminta pois. Eli myös välilliset asiat, kuten ruoka pöydällä tai perheen muu lemmikki, kuuluvat tähän kastiin. Purkkia EI käytetä pelotteluun, sillä ei saa säikytellä eikä koskaan turhaan uhkailla. Purkki on oiva itsepuolustusväline irtokoirien pois ajamiseen ja jos vaikka oma koira haastaa omistajaa. Purkin tarkoitus ei ole myöskään satuttaa koiraa, joskin kova ääni ja nopea kosketus tekee koiralle mahdolliseksi kokea omistajan puraisun tai sen uhkaamisen. Koiralla pitää olla mahdollisuus välttää purkki, kuten myös koiralaumassa asuvan koiran, toisen koiran uhkan/pureman.”

Shiban Silmin TOINEN HARJOITUS tunnilla oli hihnakävely. Nyt kouluttaja antoi meille ketjukaulaimet sekä kiinteät nahkaiset taluttimet, nämä tarvikkeet lunastimme itsellemme. Onkohan niin, ettei meillä enää koskaan Flexiä ole käytössä? Pidimme hihnasta hellästi kahdella sormella, jolloin huomasimme helposti, jos koira vetää. Jos syntyi vedon tunne, teimme kädellä pienen nykäisyn ja tehostimme sitä EI-sanalla. Koira sai vapaasti haistella, kunhan pidimme huolen, ettei hihna kiristy, tämä vaatii kävelyttäjältä tarkkaavaisuutta. Saimme nämä asiat kotiläksyksi. Jääkausi jatkui siihen asti, kunnes koiramme osaavat ohittaa toiset koirat hihnassa rähjäämättä. Saimme kuitenkin pienen myönnytyksen Sisulle, koska se on oivaltanut asiat, niin saa pari kertaa päivässä rapsutuksia Masin nähden. Mikäli Masi tulee siihen väliin, ajetaan se pois murisemalla. Kouluttajan kommentti lämmitti sydämiämme: ”Minun täytyy muuttaa käsitystä shiboista, aikaisemmat kokemukseni eivät ole olleet yhtä hyviä.” Pari ensimmäistä päivää sujui mielestämme hyvin, koska kävelytimme koiriamme eri aikaan. Hankaluudet alkoivat, kun lähdimme kaikki neljä yhdessä ulos. Masille jouduin käyttämään kolinapurkkia muutaman kerran ja se myös tehosi. Noina parina ensimmäise-

nä päivänä tapahtui meille jotain. Aloimme oppia hiljalleen, kuinka koiriimme saa yhteyden hihnan välityksellä ja kuinka koira myös välittää tietoa. Keskustelimme oivalluksistamme ja olimme todella ylpeitä itsestämme. Kunnes Masi yhtäkkiä ilmoitti, että ” En tule juuri nyt kun käsket, vaan kun minulle sopii.” SHIBA. Minua ei paljoa hymyilyttänyt, kun jouduin taasen turvautumaan kolinapurkkiin. Mieleeni tuli ajatus, että enkö osaa, enkö ole auktoriteetti koiralleni? Mutta päätin kuitenkin, että harjoittelemalla tästä selviämme. Hienoa oli huomata, kuinka koiramme alkoivat rentoutua ollessamme kotona. Ne makaavat rauhallisesti paikoillaan, vaikka me kuljemme ulko-ovesta useaankin otteeseen. Aikaisemmin ne olivat ensimmäisinä menossa ja tulossa. KOLMANNEN TUNNIN aiheena oli vapaana kulkeminen ja ohitusharjoitukset. Voi pojat, mikä Masi-show tästä syntyi. Masi kulki kyllä hienosti kanssamme vapaana, minä kun olin arkaillut päästää sitä vapaaksi. Minusta sillä on niin kova riistavietti, etten yksinkertaisesti ollut uskaltanut laskea sitä vapaaksi muualla kuin kotipihassa ja mökillä, siellä kun ei kulje autoja heti läheisyydessä. Vapaana kulkeminen sujui, mutta luokse tuleminen ei onnistunut niin hyvin. Aikaisemmin meillä oli herkut käytössä ja silloin luoksetulo onnistui hyvin, mutta tähän koulutukseen eivät herkut kuuluneet. Kun se ei kutsusta tullut, vaan sitten kun sille sopi, kehotti kouluttaja meitä lähtemään pois tilanteesta. Kiertelimme metsässä samalla seuraten Masin reagointia. Masi istui mättäälle katselemaan puuhiamme, taisipa ajatella, että ”hullut ihmiset kiertävät metsässä ympyrää”. Mennessämme sen katseen ulottumattomiin, se tuli lähemmäksi, muttei vastannut kutsuumme eikä lähtenyt kyllä muuallekaan. Saimme siis kotiläksyksi luoksetulon. Masi pidettäisiin hihnassa ja sitä kutsutaan eteemme piirretyn ympyrän sisään. Pari kertaa harjoiteltuamme se alkoi sujua. SEURAAVAKSI siirryimme ohitusharjoitukseen. Kouluttaja vaihtoi suunnitelmaa ja alkaisimme harjoitella vapaana ohitusta. Masi jätettiin metsätielle ja me siirryimme hieman sivummalle. Metsätietä pitkin tuli kolme koirakkoa, kaksi huomattavasti koiriamme

Shibasanomat 1/2015

suurempaa koiraa ja yksi pentukoira, joka sekin oli koiriemme kokoluokkaa. Arvioimme, mitä tulisi tapahtumaan. Kouluttaja mietti, pyrkisikö Masi autollemme ja minä veikkasin sen tulevan meidän luokse. Koirakot lähestyivät Masia, mutta se vain istui tyynenä ja seurasi tilannetta. Masi ei hievahtanutkaan, vaikka koirakot olivat jo parin metrin päässä siitä. Koirakot alkoivat kuitenkin häätää sitä, heittivät kolinapurkit ja huusivat sille poistumiskehotuksia. Masi suuntasi meitä kohden, muttei tullut ihan lähelle, kääntyi koirakkoja kohden, nosti jalkaansa puunjuurelle ja ruopsutti maata koirakkoja päin. ”Uskomatonta”, tokaisi kouluttaja. Samaan hengenvetoon hän totesi: ” Näki, että Masin teki mieli tulla luokse, mutta ylpeys ei antanut myöden. Shiba.” Koira tärisi, saimme kehotuksen kutsua sitä luoksemme sekä neuvot, kuinka se tulisi tehdä. Ihan kuin emme olisi neuvoja kuulleetkaan, vaan koitimme kutsua sitä säälivällä äänellä ja kurottautumalla Masia kohden. Ei tulosta. Kouluttaja näytti, kuinka se tehdään ja Masi tuli hänen luokseen, antoi silittää ja hyväksyi tilanteen. Kokoonnuimme sen ympärille turvalliseksi piiriksi, eikä aikaakaan, kun se oli jo oma ylväs itsensä, tärinä oli poissa ja häntä korkealla. Sisua emme ehtineet pitää vapaana, mutta teimme sen kanssa ohitusharjoituksia hihnassa. Aluksi se koetti alkaa rähjätä, mutta saamiemme ohjeiden mukaan toimiminen auttoi. Kun koira huomaa toisen koiran tulevan kohti, sen korvat alkavat reagoida. Tällöin kielletään ensimmäisen kerran. Jos kielto ei auta vaan koiran kiinnostus on vielä kiinnittynyt vastaan tulevaan koiraan, heläytetään kolinapurkkia sekä kielletään. Jos tämäkään ei auta, kielletään ja heitetään purkki kohti. Yksi tällainen kerta riitti Sisulle, sen jälkeen se osasi hienosti ohittaa löysässä hihnassa toiset koirat. Sisun shibamaisuus näkyykin sen ylpeydessä oppia kerrasta, aivan kuin se sanoisi ” Minua ei tarvitse komentaa, minä kyllä tiedän, mitä pitää tehdä.” Saimme kotiin läksyksi ohitusharjoitukset, näitä harjoituksia me tekisimme omassa vapaassa muodossa. Meidän ei pidä hakeutua jokaisen vastaantulevan koiran ohitettavaksi, vaan silloin, kun ne luontevasti sattuvat tulemaan kohdalle. Kotioloissa harjoittelu sujui, vaikka Masi kyllä koettelee. Se keksii koko ajan uusia tapoja. Mikäli keskittymiseni herpaantuu hetkeksikään, saan hiekat kengilleni. Tarvitaan siis paljon keskittymistä ja koiranlukutaitoja, joita päivä päivältä opimme lisää. Samalla koulutamme ja tuemme toisiamme. n

Shiban Silmin

Kippura Kansaa

Kansaa K ippura Anne Säyriö

Teksti ja kuvat: Anne Säyriö

Ulkona on pimeää ja lämpömittari näyttää useaa pakkasastetta. Öisen lumimyrskyn jäljiltä on luntakin melkoisesti. Lumessa ei vielä näy jälkeäkään. Jälleen tämä sama reitti, jota olen kulkenut arkiaamuisin jo muutaman vuoden. Yoshi nuuskii ja merkkaa penkat säännöllisesti. Maya yrittää etsiä rusakon papanoita ja käy tarpeillaan niin pitkällä kuin hihna riittää. Jos ei ensimmäinen paikka ole hyvä, niin ehkäpä toinen tai kolmas… Ja minä seison odottamassa. Tämä on kertomus siitä, miten aamu-uninen vanha nainen voitti koirapelkonsa ja hurahti koiriin. Eikä mihin tahansa koiriin vaan shiboihin :D

len Anne Säyriö, reilussa aikuisen iässä oleva naisihminen Kouvolasta. Perheeseeni kuuluu aviomieheni ja kaksi aikuista lasta. Ja tietysti tämän kertomuksen päähenkilöt: Shiawase-Wanchan Yoshi ”Yoshi” 5,5-vuotias shibauros sekä Kellyhoff’s Talk of the Town ”Maya”, vajaan vuoden vanha narttu. 2000-luvun alkupuolella meidän perheessä katsotuin sarja oli Hopeanuoli. Itsekin katsoin sitä, ainakin ne jännittävimmät kohdat, mitä tyttäreni ei uskaltanut katsoa yksin. Pikkuhiljaa alkoi tyttäreltäni kuulua pyyntöjä omasta koirasta, akitasta. Koska molemmat lapset harrastivat kilpaurheilua, vetosin aina ajan puutteeseen. Mikä olikin totta, mutta ajatus omasta koirasta jäi itämään. Elokuussa vuonna 2006 menimme tyttäreni kanssa katsomaan Kouvolan näytte-

Shibasanomat 1/2015

lyyn, miltä akita ihan oikeasti näyttää. En kuitenkaan sanonut ääneen, mitä ajattelin kehän vieressä katsellessani: ”Aivan liian iso minulle, suuria koiria pelkäävälle!” Olen nimittäin lapsena pelästynyt oikein kunnolla ja isot koirat olivat kammotus. Olimme jo poistumassa näyttelypaikalta, kun vastaan tuli nainen kahden ihanan kippurahäntäisen koiran kanssa. Pysäytimme hänet, saimme luvan rapsutella koiria ja ottaa kuvia. Siinä jutellessa meille selvisi, että koirat olivat shiboja. Kotona kiireesti tutkimme, millainen koira shiba oikein on. Siitä alkoi haave omasta shibasta. Asia jäi kuitenkin odottamaan kolmeksi vuodeksi. Syksyllä 2009 jälleen kerran keskusteltiin tyttäreni kanssa, kuinka shiban pentu olisi ihana! Olin useaan kertaan katsonut yhdistyksen pentuvälityksen sivuja. Tällä kertaa löytyi pentuilmoitus valokuvien

Yoshi kera. Mikä minut saikaan ottamaan puhelimen käteeni ja soittamaan, sitä en tiedä. Tosin jälkeenpäin olen ajatellut, että Yoshi on meille tarkoitettu, sillä vietämme syntymäpäivääkin samana päivänä.Sovimme menevämme katsomaan pentua seuraavana viikonloppuna. Keskustelimme pitkään kasvattajan, Minna-Liisan, kanssa. Koska

Shiban Silmin tämä oli tullut niin nopeasti, lupasin ilmoittaa seuraavana päivänä päätöksemme pennusta. Tämän jälkeen kasvattaja päättää, kenelle pennun myy. Pari päivää myöhemmin kuulimme, että Yoshi muuttaa meille parin viikon päästä. Kiireellä hankimme pennulle kaiken tarvittavan. Yoshi muutti meille keskellä synkkää syksyä piristämään elämäämme ja aloitimme koiraperheen elämän. Ei mennyt kauaakaan, kun aloin haaveilla shibaprinsessasta. Seurasin tulevia pentueita. Vihdoin rohkaisin itseni ja otin yhteyttä Mereteen. Huhtikuussa viime vuonna Merete oli päivittänyt facebookiin Kertun synnytyksen alkaneen. Heräsin usean kerran yöllä seuraamaan päivityksiä: kuinka monta pentua ja mitä sukupuolta pennut ovat? Muutama viikkoa jännitystä, kunnes Merete ilmoitti, että toinen narttupennuista muuttaa meille. Voi sitä riemua ja onnea! Maya muutti meille kesäkuun alussa. Kaikessa remontti- ja yo-juhlakiireessä olin ehtinyt hankkia Mayalle kaikkea vaaleanpunaista prinsessamaista. Yoshi, jonka lempinimiä ovat pekoni, possu, sahapukki, sahis ( lyhenne sahapukista) ja sohvaperuna. Yoshi, joka oli aluksi rekisteröity pelkkänä Yoshina, kuulosti niin hyvältä nimeltä, ettemme sitä vaihtaneet. Yoshihan on kaikille tuttu Super Mario-peleissä esiintyvästä dinosta. Yoshi on hyvin rauhallinen, sen elämää ei hätkäytä muut kuin jotkut vieraat urokset, jos sattuvat tulemaan liian lähelle. Yoshi on muutaman kerran joutunut vapaana olevien isompien urosten hampaisiin, ja ilmaisee hyvin selvästi, jos ei toisesta uroksesta pidä. Yoshi osaa laulaa, joskin meillä ei ole laulanut koskaan. Ei meillä ole pianoakaan eikä soittajaa. Mutta äänivalikoima on melko runsas, jos Yoshi jotakin haluaa. Yoshi pitää koko perheen hiukan etäisenä. Ylväs makkara, kuten Minna-Liisa on kommentoinut Yoshin pentukuvaa.

Maya Kuitenkin hän on täysin tietoinen omasta hurmaavuudestaan. Minun rakas jäyhä jököttäjä. Ei tule sohvalla eikä sängyssä koskaan viereen, vaan on mieluummin hiukan kauempana. Sängyssäkin nukkuu jalkopäässä. Tarkkailee muutenkin perheen touhuja hiukan kauempaa, paitsi jos keittiössä avautuu kaapin- tai jääkaapinovi. Ruokahalu on moitteeton nykyään. Nyt voin jo nauraa niille kaikille konsteille, millä yritin saada Yoshia syömään, kun oli kolmas paastopäivä menossa. Maya, jonka nimi tulee MayaRivierasta Meksikossa. Siellä paistaa aurinko ja Maya on minun aurinkoni. Mayallekin on tullut jo monta lempinimeä: tirppana, pirpana, Maikki ja pupujussi. Maya on luonteeltaan täysin Yoshin vastakohta. Maya on kaikkien kaveri, niin ihmisten kuin koirien, ja valmis tekemään tuttavuutta kaikkien kanssa. On Maya saanutkin monta ihailijaa itselleen. Maya käpertyy syliin nukkumaan sohvalla. Sängyssä työntää pikku-kuonon aivan nenääni vasten tai asettuu nukkumaan viereiselle tyynylle. Maya on aina valmis, jos joku haluaa rapsutella. Hänellä on myös omat keinot vaatia, jos huomion saamisesta on kulunut liian kauan. Maya

osaa kertoa hyvinkin äänekkäästi, jos joku asia ei ole hänen mieleensä. Maya leikkii yksinään, välillä lentelevät pallot tai pehmolelut. Maya viihtyy yksinään pitkiä aikoja aidatulla pihallamme, nuuskii ja jahtaa lintuja, oravia ja naapurin kissaa. Onneksi, sillä Yoshi on ilmeisesti omasta mielestään liian vanha leikkimään koko aikaa. Yhteistä molemmilla on lätäkkökammo, joskin Mayalla on vielä pahempi kuin Yoshilla. Eikä se kynsien leikkaaminen, tassuihin koskeminen tai hampaiden näyttäminen ole kummastakaan mukavaa. Molemmat tulevat tervehtimään lelu suussa ja korvat taaksepäin. Maya pitää lisäksi hyrinä-ääntä ja vaatii rapsutuksia. Yoshi taas ei anna heti koskea, vaan kiertää kehää häntä heiluen. Molemmat huomaavat kaiken ja huomioivat kaikkea. Kyllä on kekseliäisyys kovilla, että heidät saa tekemään jotakin einiin-kivaa–juttua. Kyllä on ollut ihanaa seurata, kuinka heistä on tullut parhaat ystävykset. Ensimmäisestä Yoshin epäilevästä nuuhkaisusta Mayan saapuessa meille tähän hetkeen, kun he nukkuvat, syövät ja leikkivät yhdessä. Välillä tuntuu, että Maya vie ja Yoshi vikisee. Kuitenkin Yoshi on kuningas, joka halutessaan päättää, mitä Maya-prinsessa saa tehdä. Ja mistä sen mainitsemani hurahtamisen näkee? Tyttäreni osaisi luetella pitkän rivin asioita, mutta mainitsen nyt muutaman. Olen valmis nukkumaan vaikka sängyn laidan päällä tai polvet suussa, etten vain häiritse Yoshin tai Mayan unta. Tai tyttäreni mielestä ostan nykyään vain lenkkeilyvaatteita. Olenhan minä ostanut koiranäyttelyynkin vaatteita. Tätä tekstiä lukiessani huomasin käyttäneeni sanoja hän ja he. Sellaista se on, kun on tassun jälkiä sydämessä <3 Aurinkoista kevättä kaikille! Toivottaapi Anne, Yoshi ja Maya n

Shibasanomat 1/2015

Shiban Silmin

Matkoilla Japanissa Kirjoittanut: Christen Lang (kennel Enerhaugen, Norja), kuvat: Solvor Nærland Suomentanut: Tuire Siikala

len kasvattanut koiria yli 50 vuotta, ja vuosi 2014 oli kennelini 50-vuotisjuhlavuosi – kennelnimeni Enerhaugen rekisteröitiin FCI:hin vuonna 1964. Kasvatin yli 20 vuotta lunnikoiria yhdessä äitini Zenian kanssa. Rodun historiassa ajanjakso oli kriittinen, sillä rotu oli vaarassa kuolla sukupuuttoon. Olimme siihen aikaan suurimpia kasvattajia, ja kasvatustyömme vaikutti vahvasti tämän ainutlaatuisen norjalaisen koirarodun pelastumiseen. Itä on kiehtonut minua jo opiskeluajoistani lähtien. Olen onnekseni saanut paljon sekä japanilaisia että kiinalaisia ystäviä. Kun aloitin shibojen kasvatuksen vuonna 1989, tuntui luonnolliselta paneutua japanilaiseen kulttuuriin. Olen myös kiinnostunut sukutauluista; 80-luvun lopusta lähtien olen tutkinut ja opiskellut japanilaisten shibojen sukutauluja. USEIMMAT IHMISET, jotka kasvattavat vanhoja Japanin kansallisrotuja, unelmoivat siitä, että voisivat matkustaa Japaniin nähdäkseen näiden rotujen edustajia siellä. Minulla on ollut onneksi mahdollisuus vierailla Japanissa useita kertoja. Japanilainen ystäväni Chieko Sugiyama, joka asuu itse Espanjassa, on järjestänyt ystävilleen

Shibasanomat 1/2015

useita matkoja Japaniin. Olen ollut näillä matkoilla mukana neljä kertaa. Hänellä on paljon hyviä kontakteja, ja on ollut mielenkiintoista ja opettavaista olla mukana näillä matkoilla. Ensimmäisen matkani Japaniin tein vuonna 2003. Matkan päätarkoituksena oli olla läsnä Nippo Grand National -näyttelyssä (NGN), joka on NIPPOn (shibojen rotujärjestö Nihon Ken Hozonkai) päänäyttely.

Näyttelyn järjestää vuorotellen joku NIPPOn alueellisista järjestöistä. Se järjestetään joka vuosi marraskuun viimeisenä viikonloppuna, ja siihen osallistuu lähes 800 shibaa sekä monia kishuja ja shikokuja. Myös joitakin kainkoiria ja akitoja osallistuu. Akitalla, hokkaidolla ja kailla on omat rotujärjestöt Japanissa, siksi niitä ei juurikaan osallistu NGN-näyttelyyn.

NIPPO 2012 Kishu

Shiban Silmin NIPPO 2012 Shiba

NIPPO 2012 Shikoku Aivan kuten Iso-Britannian kuuluisaan Cruft’s-näyttelyyn, täytyy tähänkin suureen näyttelyyn osallistuvien koirien saada osallistumisoikeus jossakin niistä sadasta alueellisesta näyttelystä, joita NIPPO järjestää joka vuosi ympäri maata. Näin ollen koirien taso näyttelyssä on huomattavan korkea. Japanilaiset ovat erittäin ylpeää kansaa, eikä japanilainen halua koskaan esittää koiraa NGN-näyttelyssä, jos hän ei usko koiran sijoittuvan hyvin. NÄYTTELYIDEN LISÄKSI olemme matkoilla tutustuneet myös Japanin kiehtovaan kulttuuriin. Olemme vierailleen esimerkiksi temppeleissä ja vanhoissa linnoissa. Tärkeä osa matkoja on kuitenkin eri kenneleissä vierailu. Olen matkustanut ympäri Japania ja nähnyt matkoillani noin 4000 shibaa. Japanilaissa kenneleissä vierailu on eurooppalaiselle hieman sekava kokemus. Ero länsimaisen ja aasialaisen eläintenpidon välillä on suuri, ja koirien laatu on hyvin

vaihteleva. Kenneleissä näkee sekä huonolaatuisia että erittäin korkealaatuisia koiria – sellaisia, jotka toivoisi saavansa mukaan kotiin. Vaikeinta on kuitenkin nähdä, miten huonoissa olosuhteissa monet koirat elävät. Ne elävät suurimman osan päivästä pienissä häkeissä ilman mahdollisuutta ulkoiluun tai vapaana juoksemiseen, johon meidän koiramme ovat tottuneet. Toisesta kulttuurista tulevalle vierailijalle tällainen on luonnollisesti melko kova kokemus. On toki mielenkiintoista saada nähdä niin suuri määrä koiria, mutta minusta on käsittämätöntä, miksi yhdessä kennelissä pitää olla niin paljon koiria. KOIRAN OSTAMINEN Japanista on hyvin kallista, sillä rahti maksaa paljon. Aikuiset, tunnustetuista linjoista olevat koirat, joilla on jo jotain meriittejä, maksavat paljon. Aikuisen koiran kohdalla riski on kuitenkin pienempi, kun ajatellaan esimerkiksi hampaita, purentaa ja kivesten laskeutumista. Pennun voi saada kohtuuhinnalla, mutta myös riski siihen, että kaikki ei

sujukaan hyvin, on suurempi. Kuten Euroopassa, myös Japanissa koirien luonteessa on vaihtelua. Jotkin koirat ovat terävämpiä kuin toiset. Japanilaiset eivät juurikaan kiinnitä luonteeseen huomiota, ja koirat, joilla ei meidän mielestämme ole hyvä luonne, ovat siellä paremmin hyväksyttyjä. Yleisesti ottaen luonteet ovat kuitenkin hyvin samanlaisia. Terveystutkimusten teettäminen ei ole tavallista, mutta itse ostimme esimerkiksi vuonna 2012 kaksi aikuista koiraa, joille oli molemmille tehty lonkkakuvaukset Japanissa. Toki ne täytyi uusia, sillä Norjan Kennelliitto ei hyväksy japanilaisia tuloksia. Muutkin terveystutkimukset voidaan toki tehdä, jos niin vaaditaan. Rodun terveystilanne on yleisesti ottaen hyvä, mutta koska Japanissa on satoja tuhansia shiboja, on selvää, että myös ongelmia esiintyy. Oma näkemykseni on, että sisäsiitosta olisi vältettävä, siten voi välttää myös sairaiden geenien moninkertaistamista.

NIPPO 2012 Shiba

Shibasanomat 1/2015

Shiban Silmin

ENSIMMÄISELLÄ matkallani ostin kaksi nuorta punaista shibaa Yasumasa Kamenon kennelistä (Kagawa Shippousou). Uros Shippou No Shinichi Go Kawaga Shippousou (Daigo) oli erittäin hieno shiba, jolla oli suurta potentiaalia näyttelykoirana. Se voittikin lukemattomia ROP-sijoja ja oli BIS Norjan Shibayhdistyksen erikoisnäyttelyssä. Se myös sijoittui ryhmäkilpailuissa sekä Norjan Kennelliiton näyttelyssä Hamarissa että Ruotsin Kennelliiton näyttelyssä Tukholmassa. Jalostuskoirana kuitenkin ostamani narttu Shippou No Naohime Go Kagawa Shippousou (Koume) on ollut merkityksellisempi. Se on edelleen elossa ja on nyt 13-vuotias. Vuoden 2003 Nippo Grand National

Shippou No Shinichi Go Kagawa Shipposou

-näyttely järjestettiin Osakassa. Näyttelyn ROP- ja VSP-koirat olivat puolisisaruksia. Tämä oli ensimmäinen (ja sittemmin ainoa) kerta, kun näin on tapahtunut näyttelyn historiassa. Molempien koirien isä oli tunnettu jalostuskoira Tetsuarashi Go Honshou Arakisou, jolla on jälkeläisiä myös Pohjoismaissa, sillä sen poika tuotiin Ruotsiin ja sitä on käytetty runsaasti jalostukseen. Vuonna 2006 tein seuraavan matkani, ja ensimmäistä kertaa matkustin yhdessä vaimoni Jorunnin kanssa. Meidät kutsuttiin vierailulle ystävämme Mitsuko Sekiyaman vanhempien luokse heidän kesäasunnolleen. On hyvin harvinaista ja erityistä saada kutsu japanilaisen perheen kotiin. Meidät otettiin erittäin hyvin vastaan, ja oli suu-

Tomimoton kennelissä

renmoista saada kokea japanilainen kulttuuri lähietäisyydeltä. VUONNA 2006 NGN-näyttely järjestettiin Naganossa. Näyttelyn jälkeen vierailimme useissa kenneleissä, ja ensimmäisenä kävimme erittäin tunnetun kasvattajan ja tuomarin Yuuichi Tomimoton luona (kennel Ryuukyuu Uruma/Gold Typhoon). Saimme nähdä monia hänen kuuluisista koiristaan, mm. Banshou Go Ryuukyuu Uruman, joka myöhemmin vietiin Yhdysvaltoihin ja oli ROP kuuluisassa Westminsterin näyttelyssä lähes 10-vuotiaana. Näimme myös Banshoun pojanpojan Hachiman Go Ryuukyuu Uruman, jonka myöhemmin saimme Norjaan vuonna 2007. Hachiman on osoittautunut epätavallisen merkitykselliseksi jalostuskoiraksi, jolla on huippujälkeläisiä sekä Japanissa, Yhdysvalloissa että Euroopassa. Sen jälkeläisiä ovat mm. moni maailmanvoittaja ja yksi Cruft’s-näyttelyn ROP-koira. Kun Hachiman jäi eläkkeelle jalostuskoiran tehtävistä Norjassa, se muutti Suomeen, jossa se elää yhdessä Japanista tuomamme nartun (Aso No Kana Go Takayuusou) kanssa. Olemme erittäin kiitollisia, että koirat ovat saaneet aktiivisen ja hyvän elämän. Hachiman sai sekä SERTin että viimeisen CACIBinsa Suomessa, ja siitä tuli FI MVA ja C.I.B. Vuonna 2014 Hachiman voitti 12-vuotiaana sekä Helsinki Veteran Winner että Veteraanivoittaja-tittelit. Fantastinen koira! TOINEN vierailemistamme kenneleistä oli kennel Takayuusou, jonka omistaa

Shibasanomat 1/2015

Shiban Silmin Kazutaka Miyazaki. Tästä kennelistä ostimme kaksi narttua; vaimoni Jorunn osti black & tan -nartun (Aso No Kana Go Takayuusou) ja minä ostin punaisen nartun (Aso No Kiyoka Go Takayuusou). Kana Go on antanut meille kaksi hienoa pentua, joilla on useita hienoja jälkeläisiä. Tunnetuin on varmasti Asa No Kuro Kana Go av Enerhaugen (nimetty emänemänsä mukaan). Tämä narttu oli ROP Norjan Shibayhdistyksen juhlanäyttelyssä vuonna 2012. Näyttelyssä oli mukana 95 koiraa. Tuomari oli aiemmin mainittu Yuuichi Tomimoto. Voittopäivä oli kennelillemme erityinen, sillä koiran molemmat vanhemmat ovat omia kasvattejamme. Vuonna 2008 NGN-näyttely järjestettiin Tokiossa, joka on erittäin kiehtova suurkaupunki. Vierailimme sekä NIPPOn että JKC:n (The Japanese Kennel Club) pääkonttoreilla. JKC omistaa itse asiassa kokonaisen talon Tokion keskustassa! Näimme myös kuuluisan Hachiko-akitaa esittävän patsaan. Tällä kertaa vierailimme ensin herra Ichikawan luona (kennel Tokura Ichikawa Kensha). Sain nähdä uskomattoman hienon punaisen uroksen nimeltä Masaya Go Fuji Hachimansou, joka oli sen vuotisen NGN-näyttelyn voittajan (Takechiyo Go Sanuki Mizumotosou) tyttärenpoika. Kaksi vuotta myöhemmin sain ostaa Masayan pojan, Shinshuu Masaichi Go Tokura Ichikawa Kenshan. Artikkelia kirjoittaessani

kennelissämme on kaksi upeaa pentua, jotka ovat Shinshuun ja Hachimanin tyttären jälkeläisiä, ja odotamme innolla pentujen kehittymistä. SEURAAVAKSI matkustimme vierailemaan tunnetun kasvattajan Nobu Atsumin luona (kennel Yokohama Atsumi). Hän on asunut vuosia Yhdysvalloissa, joten hän puhuu erinomaista englantia. Se oli ensimmäinen kerta, kun sain tilaisuuden puhua suoraan japanilaisen kasvattajan

kanssa ilman tulkkia. Nobu kertoi olevansa huolissaan siitä, että ylpeästä japanilaisesta shibasta oli muualla maailmassa (USA ja Eurooppa) tulossa vain show-koira, jota harjataan, pestään ja föönataan ja sen jälkeen esitellään teennäisellä tavalla. Japanissa (NIPPOn näyttelyissä) on ankarasti kiellettyä millään tavalla vaikuttaa koiran esiintymiseen. Koiran täytyy esiintyä itse. Shiban olemukselle on Nobun mielestä ratkaisevaa, että koira esiintyy ylpeän säteilevästi ja ryhdikkäästi kehässä.

Shibasanomat 1/2015

Shiban Silmin Nobu oli vaikuttunut siitä, miten suuria pentueita rodulla on ollut Pohjoismaissa (maailmanennätys taitaa olla Norjassa syntynyt 11 pennun pentue). Hän lisäsi, että koirien hyvät elinolot (hyvä ruokinta ja vapaa elämä runsaalla liikunnalla) varmasti vaikuttavat asiaan. Nobu ei ollut koskaan kuullut Japanissa syntyneen niin suuria pentueita kuin meillä Euroopassa. VIIMEISIN MATKANI Japaniin tapahtui vuonna 2012. Sinä vuonna NGN järjestettiin Tokion lähellä. Ennen tuloamme olimme ostaneet nuoren punaisen uroksen, Asagumo Go Izumi No Motosoun. Se oli kvalifioitunut NGN-näyttelyyn, ja sain NIPPOn jäsenenä mahdollisuuden viedä sen itse kehään. Se oli yksi suurimmista hetkistä, joita olen kokenut shiban omistajana. On ainutlaatuinen kokemus esittää oma koiransa erikoisnäyttelyssä rodun kotimaassa.

Japaniin matkustaminen on erittäin mielenkiintoinen kokemus. Ihmiset ovat ystävällisiä ja erittäin kohteliaita. Kaikki on hyvin puhdasta ja toimivaa. Päältä katsottuna Japani on hyvin moderni korkean teknologian maa, mutta sosiaaliset yhteiskuntarakenteet ovat hyvin konservatiivisia. Miehet ovat edelleen määräävässä asemassa. NUORET JAPANILAISET ovat nykyään kiinnostuneita popmusiikista, muodista ja tekniikasta. Koirista kiinnostuneet ottavat usein jonkin pienen rodun edustajan, kuten chihuahuan tai kääpiömäyräkoiran, ja nämä ovatkin suosituimmat rodut kotimaisten rotujen lisäksi. Länsimaiset rodut kasvattavat suosiotaan kotimaisten rotujen kustannuksella, mutta shiba on yhä ylivoimaisesti laajimmalle levinnyt rotu Japanissa.

Vanhojen kansallisten rotujen kasvattajat ovat lähes yksinomaan vanhempia miehiä. Kaikki NIPPOn tuomarit ovat miehiä, ja tuomarointi eroaa JKC:stä, joka toimii amerikkalaisen mallin mukaisesti; pääpaino on kilpailulla ja koreudella. NIPPOtuomari ei voi olla JKC:n kanssa missään tekemisissä, eikä JKC:n alaisia kasvattajia ja tuomareita arvosteta korkealle NIPPOssa.NIPPOn näyttelyssä koirat ensin arvioidaan yksitellen aamupäivällä, ja niille annetaan kirjallinen arvostelu. Arvostelun saavat nähdä vain yhdistyksen jäsenet. Iltapäivällä kaikki koirat asetetaan paremmuusjärjestykseen.

Päästäkseen tekemisiin todellisten japanilaisten kasvattajien kanssa täytyy olla hyvät kontaktit. Kaikki, erityisesti vanhat konservatiiviset NIPPO-kasvattajat, eivät halua myydä koiriaan länteen. NIPPOkasvattajat jopa halveksivat niitä japanilaisia kasvattajia, jotka ovat JKC:n kanssa tekemisissä ja NIPPO 2012 Christen ja Asa vievät koiria Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Saadakseen yhteyden tärkeisiin japanilaisiin kasvattajiin pitää olla tulkkina henkilö, jolla on oikeat kontaktit. Lähes kukaan kasvattajista ei puhu englantia. Toki koiran ostaminen on aina mahdollista, mutta sellaisen yksilön saaminen, joka on hyvälaatuinen ja jolla on mielenkiintoinen sukutaulu, on mahdotonta ilman hyviä kontakteja. ON OLEMASSA RISKI, että osa NIPPO-kasvattajista häviää ajan myötä. Shiba on kuitenkin varsin kansallismielisessä Japanissa suosituin rotu, ja vuosittain rekisteröidään uskomaton määrä pentuja. On siis todennäköistä, että rodun kasvatus jatkuu edelleen vahvana. Minulle Japanin-matkani ovat merkinneet paljon, sillä ne ovat auttaneet Japanin kansallisten rotujen ymmärtämisessä. Tuomarina ja kasvattajana on erittäin hyödyllistä nähdä niin paljon koiria kuin mahdollista, sillä siten saa käsityksen siitä, mitä japanilaiset itse haluavat painottaa. n

Shibasanomat 1/2015

Shiban Silmin

Polvet paukkuu

Koiran ristisideongelmat ja polvilumpion luksaatio SKL Jalostusneuvojien jatkokurssi 21.4.2012 ELL Juha Kallio, Eläinystäväsi Lääkäri Oy, Tampere

Polven rakenne ja toiminta koiralla Koiran polvinivel poikkeaa sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti melko paljon ihmisen polvesta. Ihmisellä koko painorasitus on takajaloilla, koiralla taas painosta suurempi osa on etujaloilla. Pitkärunkoisella, pitkäkaulaisella ja suuripäisellä koiralla paino jakautuu jopa 2/3 etuosalle. Toiminnallisesti ihmisen polvi on muuntunut kantamaan painorasitusta, kestämään taivutusta ja kiertoliikkeitä. Koiran polven rakenteessa ja toiminnassa taas korostuu takaraajan merkitys vartalon työntövoiman tuottajana. Koiran takaraajan lihaksisto ja polvinivelen mekaniikka ovat kehittyneet tuottamaan ja kestämään edestakaista työntövoimaa. Patellamekanismi ja polven eturistisiteen toiminta ovat keskeisessä asemassa. Rakenteen perusperiaate on kuitenkin sama ja pyöreänmallinen reisiluu lepää sääriluun tasaisen nivelpinnan päällä. Lisätukea tälle rakenteelle antavat nivelkierukat, jotka ympäröivät kumpaakin reisiluun nivelpuoliskoa kiilamaisina renkaina nivelen sisällä. Kierukat kiinnittyvät sääriluun nivelpinnan keskiosaan. Nivelkapseli tukee nivelkierukat paikalleen ja kapseliin liittyy lisäksi nivelen yli kulkevat vahvat sivusiteet. Sivusiteet, nivelkierukat, ristisiteet ja nivelkapselin muodostama alipaine rajoittavat reisiluun ja sääriluun välistä liikkuvuutta ja tukevat nivelen. Painoa varatessa taas reiden takapuolella ja etupuolella supistuvat vahvat lihakset tukevat merkittävästi polviniveltä liikkeen aikana, jos polven luustorakenne on normaali. POLVILUMPIO ELI PATELLA on pieni reisiluun etuosan päällä edestakaisin liukuva luupala, jonka tehtävä on välittää reiden etupuolisen nelipäisen reisilihaksen (M.Quadriceps) polvea ojentava voima sääriluun etupintaan. Reisiluun alaetupinnalla sääriluun ja reisiluun välisestä nivelestä ylöspäin on toinen nivelpinta polvilumion ja reisiluun välillä. Reisiluu

Shibasanomat 1/2015

muodostaa tässä kohtaa uran (telaura, sulcus) polvilumpiota varten. Polvilumpio liikkuu tässä urassa edestakaisin polven ojentuessa ja koukistuessa. Telauran reunoja kutsutaan harjanteiksi. M.Quadriceps kiinnittyy yläosassaan reisiluun kaulan alueelle lähelle lonkkaniveltä. Alaosassaan juuri ennen polvilumpiota lihas muuttuu jänteeksi, jonka alle polvilumpio kiinnittyy. Polvilumpiosta alas sääriluuhun jatkuessaan jännettä kutsutaan polvilumpion suoraksi siteeksi. Polvilumpiota tukevat lisäksi nivelkapseliin liittyvät polvilumpion sivusiteet. Polvilumpio toimii suuren lihasmekanismin tukipintana ja ohjurina polven etupinnalla, lihasmekanismin ulkokaarteessa. Pienetkin luustorakenteen tai lihasmekaniikan muutokset voivat vaarantaa systeemin toiminnan. Polven ristisiteet kulkevat nivelen keskellä reisiluun ja sääriluun välillä, ristikkäin toisiinsa nähden. Takaristiside estää reisiluun liukumista sääriluun nivelpinnan päällä eteenpäin. Tämä side on heikompi ja vähemmän tarpeen, koska mekaniikka kuormittuu lähinnä jarruttaessa, jolloin rasituskin on enemmän etujaloilla. Takaristiside myös vammautuu harvoin, eikä sitä ole tarpeen korjata. Polven eturistiside kulkee reisiluun takaosasta viistosti sääriluun etupintaan ja se estää reisiluun liukumista taaksepäin sääriluun päällä. Kun koira polkaisee vauhtia jalalla, eturistiside siis välittää voiman reisiluusta sääriluuhun. Rakenteellisesti eturistiside on vahva kaksiosainen side ja siteen etummainen (kraniomediaaliosa) osa estää myös sääriluun ylikiertymistä sisäänpäin. Koiralla eturistiside on hyvin tärkeä rakenne polven toiminnalle ja ristisiteen vauriot yleisiä.

Polvilumpion luksaatio Polvilumpion luksaatio tarkoittaa tilannetta, jossa polvilumpio karkaa pois reisiluun päällä olevasta telaurasta. Yleensä luksaatio tapahtuu polven sisäsivulle (mediaalinen), jota on yli 85% luksaatioista. Osa luksaatioista tapahtuu vain polven ulkosivulle (lateraalinen) ja joskus polvilumpio luksoituu molempiin suuntiin. Polvilumpion luksaatio on perinnöllinen, takajalan rakenteeseen liittyvä sairaus. Osa luksaatioista ei aiheuta juurikaan oireita ennen aikuisikää ja vaivan toteamista. Usein luksaatio alkaa oireilla äkillisesti ja ontuma liitetään johonkin vammaan. Tällöin puhutaan traumaattisesta patellaluksaatiosta. Tällöinkin perussyy on lähes aina polven rakenteessa. Etiologia Perusongelma on luuston rakennevirhe patellan lihasmekanismin kiinnityskohtien ja reisiluun pään telauran välillä. Luksaatio tapahtuu ennen pitkää, jos nämä kolme maamerkkiä eivät ole keskenään samassa linjassa. Lihasmekanismin kiristyessä polvilumpio siirtyy lihaksen kiinnityskohtien välille. Jos polvilumpion telaura ei osu samaan linjaan, polvilumpio luksoituu telauran ulkopuolelle. Jos rakennevirhe on voimakas, luksaatio tapahtuu jo kasvuaikana ja usein luksaatiotaipumus on havaittavissa molemmissa polvissa. Lievemmissä rakennevirheissä polvilumpion ja nivelkapselin siderakenteet riittävät pitämään polvilumpion paikallaan melko pitkään. Tällöin luksaatio tapahtuu ensimmäisen kerran yleensä jonkun vamman, liukastumisen tai hypyn yhteydessä ja luksaatiota pidetään virheellisesti traumaattisena, vaikka taustalla on rakennevirhe. Tällaisen luksaation oireilu ajoittuu usein nuoruusikään noin 6kk –1v välille.

Shiban Silmin Koiran polven keskeisimmät sairaudet, onko niillä yhteys? Yleisimmät ja keskeisimmät polvinivelsairaudet ovat polvilumpion luksaatio ja eturistisiteen vauriot, joita käsitellään kohta tarkemmin. Polvinivelen osteokondroosi on kasvuiässä tapahtuva nivelruston alla tapahtuva luutumishäiriö, jonka seurauksena nivelrusto vaurioituu ja osa rustosta voi irrrota ns. irtopalaksi. Mekanismi on samankaltainen kuin olkanivelen, kyynärnivelen tai kinnernivelen osteokondroosissa. Polven osteokondroosin paranemisennuste on pitkällä aikavälillä huonompi kuin olkanivelen osteokondroosilla. Osteokondroosin seurauksena kehittyvät tulehdusmuutokset ja nivelrikko johtavat melko usein eturistisidevaurioon. Joskus eturistisidevaurio on polvinivelessä jo nuorena irtopalan yhteydessä. POLVILUMPION LUKSAATIO johtaa toimintahäiriöön, jota välttääkseen koira kääntää tai kiertää raajaa välttääkseen luksaatiota tai kipua. Asentovirhe johtaa pitkään jatkuessaan usein eturistisiteen vaurioon. Voimakkamman trauman seu-

rauksena polveen voi samanaikaisesti myös syntyä polvilumpion luksaatio ja eturistisidevaurio. Polvilumpion luksaatio johtaa usein nivelrikkomuutoksiin polvilumpion ja telauran välisessä nivelpinnassa, jossa nivelrikko on erityisen kivulias. Jos luksaatiotaipumus on hyvin voimakas (pysyvä luksaatio), polven rakenne hyvin suora tai telaura hyvin matala, nivelrikkomuutoksia ei kuitenkaan välttämättä kehity, koska polvilumpion ja reisiluun välinen kontakti on vähäinen. Polvinivelen nivelrikko kehittyy nopeasti eturistisidevamman seurauksena silloin, kun vaurio johtaa polvinivelen toiminnalliseen löysyyteen. Osittaisissa ristisidevammoissa, joissa nivel ei merkittävästi löysty, tulehdusreaktio (synoviitti) edistää kuitenkin nivelrikon kehittymistä pitkällä aikavälillä.

Reisiluu

Polvilumpio

Sääriluu

Altistava rakenne

Sivusta katsottuna puutteellisesti kulmautunut takajalka, suora polvi: Tärkein yksittäinen polvilumpion luksaatiolle altistava tekijä on epäilemättä takajalan puutteellinen kulmautuminen. Luksaatioita esiintyy pääasiassa puutteellisesti kulmautuneilla roduilla ja rodun sisällä erityisesti kovin suorajalkaisilla yksilöillä. Rakenteellisesti toimivassa polvinivelessä reisiluun ja sääriluun välinen kulma tulisi sivusuunnasta katsottuna olla noin 135 astetta. Monilla roduilla kulmaus on jopa yli 160 asteen luokkaa. Tämä johtaa puutteelliseen kontaktiin polvilumpion ja reisiluun välillä. Tällöin reisiluun päällä olevan telauran muotoutuminen kasvuaikana häiriintyy ja telaura jää matalaksi. Jos luksaatio alkaa jo kasvuaikana, telaharjanteet eivät kehity normaalisti tai lainkaan eikä tue polvilumpiota. Polven suoristuessa liikaa polvilumpio siirtyy usein myös yläsuunnassa ohi polvilumpion telaurasta.

Shibasanomat 1/2015

Takaa katsottuna kaareutunut tai kiertynyt takajalka: Ylisuora rakenne altistaa polviniveltä kierteisille asentovirheille ja sivusuuntaiselle taipumiselle. Virheellinen kuormitus muokkaa polven alueen kasvulinjoja ja usein sekä reisiluun alaosa että sääriluun yläosa ovat taipuneet jopa 30 astetta sivusuunnassa. Koko jalka voi olla taipunut polven seudulta ulospäin, jolloin asento johtuu jo reisiluun kiertymisestä ulospäin niin, että polvet ovat ulkonevat. Ulkoneviin polviin pitäisi luontevasti liittyä kinnerahtaus ja ulospäin osoittavat varpaat. Raajan alaosa ei kuitenkaan yleensä jää voimakkaaseen ulkokiertoon, vaan polven ulkoneva asento kompensoituu sääriluun kiertymisellä sisäänpäin. Tämä asentovirhe johtaa mediaaliseen luksaatiotaipumukseen. Polvilumpion suoran siteen kiinnityskohta, jonka tulisi olla samassa linjassa reisiluun kanssa, onkin kiertyneenä polven

sisäsivulle. Reiden etupuolisten lihasten supistuessa polvilumpion telaura jää lihasmekanismin kiinnityskohtien välisen linjan ulkopuolelle. Tällöin lihaksen supistuminen polven ojentuessa johtaa mediaaliseen luksaatiotaipumukseen. Joillakin roduilla rakennevirhe on selvästi liitettävissä puutteelliseen polvikulmaukseen, toisilla taas polven alueen luuston sivusuuntainen taipuminen ja sääriluun kierteinen asentovirhe ovat keskeisemmin ongelman takana. Yksilökohtaisesti luksaatiotaipumukseen johtavaa rakennevirhettä tai sen syytä on usein mahdoton täysin päätellä.

Shiban Silmin Muita polvilumpion luksaatiolle altistavia rakenteellisia tekijöitä: Matala telaura mainitaan kirjallisuudessa usein polvilumpion luksaation syyksi. Todellisuudessa telauran mataluus on yleensä toispuoleista niin, että uran reunalla oleva telaharjanne on kulunut matalaksi tai jäänyt kehittymättä jo kasvuiässä tapahtuneen luksaation takia. Symmetrisesti matala telaura löytyy yleensä puutteellisesti kulmautuneista polvinivelistä. Erityisen hankala luksaatio syntyy, kun telaura on symmetrisesti matala ja luksaatio voi tapahtua molempiin suuntiin. Polven liiallinen kiertosuuntainen liikkuvuus Polven sivusiteet rajoittavat sääriluun kiertymistä reisiluuhun nähden molempiin suuntiin. Sisäänpäin tapahtuvaa kiertoliikettä estää myös eturistiside. Normaalitilanteessa sääriluun liikkuvuus sisäänpäin on noin 10-15 astetta ja ulospäin 35-40 astetta. Jos liikkuvuus on epänormaalin suuri, sääriluun kiertyminen altistaa polvilumpion luksaatiolle. Liiallinen kiertyvyys edellyttää siderakenteiden merkittävää venymistä tai vaurioitumista. Kivuliaat akuutit polvivammat, joissa polvilumpio on luksoitunut, tulisikin tutkia tarkasti myös ristisidevamman ja sivusidevaurioiden varalta. Ylipaino Ylipaino on hyvin merkittävä mediaaliselle luksaatiolle altistava tekijä. Piilevä lievä luksaatiotaipumus voimistuu ja alkaa usein kliinisesti oireilla koiran lihoessa. Kasvava

Kuva: Jaana Sääskilahti Kuvan koirat eivät liity aiheeseen.

Shibasanomat 1/2015

painorasitus johtaa takaraajan kulmausten suoristumiseen. Takaraajan tukipiste siirtyy taemmas ja polvinivel ojentuu. Ilmeisesti koira välttää asennonmuutoksella reiden etuosan lihasten liikakuormitusta, koska sama asentomuutos tapahtuu terveessä takajalassa toisen takajalan ollessa kipeä. Polven suoristuminen johtaa polvilumpion huonoon tukeutumiseen ja altistaa luksaatiolle. Samalla kun koiran vatsa pyöristyy reisien ja olvien väliltä, polvet loittonevat toisistaan ja reisiluut kiertyvät ulospäin. Asennonmuutos johtaa polvien ulkonevaan asentoon ja samalla sääriluu kiertyy sisäänpäin.

Muut terveyteen ja yleiskuntoon vaikuttavat tekijät Huono yleiskunto, korkea ikä, tietyt hormonaaliset sairaudet (hyperkortisolismi ja hypotyreoosi) ja muut tekijät, jotka aiheuttavat polviniveltä tukevien sidekudosten heikkenemistä, altistavat luksaatiolle. Tällöin luksaatiotaipumus voi olla alun perin lievä. Luksaatio voi ilmetä tällöin melko vanhana, esim. 8v jälkeen ja polvinivelen siderakenteissa on usein rappeutumismuutoksia, mm. venynyt ulompi sivuside tai ristisidevamma. Tällöin taustalla mahdollisesti olevat sairaudet on syytä huomioida.

Tiineys ja hormonitoiminta Tiineellä koiralla painorasitus kasvaa, vatsaontelo kasvaa ja samalla liikunnan vähentyessä lihaskunto usein hieman heikkenee. Synnytyksen lähestymiseen vaikuttavat hormonit (estrogeeni + relaksiini) löystyttävät tehokkaasti sidekudosta. Vaikka tiineet koirat liikkuvat rauhallisesti, aiemmin lieväasteinen tai piilevä polvilumpion luksaatio alkaa usein oireilla kliinisesti ja luksaatioaste voimistuu. Oireita ei aina liitetä polviongelmaan, varsinkin kun usein molemmat polvet luksoituvat samalla tavoin, eikä koira onnu. Narttua, jolla on edes lievä taipumus polvilumpion luksaatioon, ei Nuorilla nartuilla, jos niillä on luustorakenteen takia taipumus polvilumpion luksaatioon, ensimmäiset oireet havaitaan usein ensimmäisen juoksun aikaan. Taustalla voi olla joko sopiva ikä, kasvuvaihe tai ehkä myös hormonitoiminnan sidekudosvaikutus.

Lonkkavika ja lateraaliluksaatio Isoilla koirilla tavattava lateraalinen luksaatio liittyy yleensä lonkkavikaan. Koira stabiloi huonoa lonkkaniveltä ensin kävelemällä takajalat leveässä haara-asennossa. Jos reisiluun päät silti pyrkivät luksoitumaan, se alkaa seistä polvet yhdessä antaen lonkkien luksoitua. Asento tuottaa usein vakavaoireisen lateraaliluksaation. Liikunta Kuten aiemmin todettiin, runsas liikunta tai normaaliin liikuntaan liittyvät vammat eivät aiheuta patellaluksaatiota, jos polven rakenne on normaali. Liukastelu, hyppiminen tai tietyt harrastuslajit esim. agility, provosoivat kuitenkin patellaluksaation esille rakenteeltaan lievästikin virheellisessä polvessa. Patellaluksaatiotaipumus sinänsä ei ole yleensä urheilukoirien ominaisuus. Eniten patellaluksaatiota tavataan pienikokoisilla seurakoirilla ja terriereillä.

Shiban Silmin

kuva: Essi-Pailinna Kuvan koira ei liity aiheeseen.

LUOKITTELU Polvilumpion luksaatiot on perinteisesti luokiteltu sen mukaan, mihin suuntaan polvilumpio siirtyy telaurasta. Luksaatiotaipumuksen voimakkuutta tai rakennevirheen astetta kuvaamaan on lisäksi luokitteluja, joista tunnetuin on ns. Putnam-asteikko. Putnam-asteikko on tämänhetkinen polvilumpion luksaation viralliseen arviointiin käytetty menetelmä.

Polvinivelen luksaatio – Putnam-asteikko • 0: Polvilumpio ei luksoidu • 1: Polvinivel on lähes normaali. Polvilumpiota voidaan liikutella helpommin kuin normaalisti ja patella saadaan luksoitumaan, mikäli polvea samalla ojennetaan. Patella saattaa luksoitua ajoittain, mutta se palautuu itsestään paikoilleen. Polvilumpion suoran siteen kiinnityskohta saattaa olla lievästi kiertynyt. • 2: Polvilumpio on tavallisesti paikoillaan raajan ollessa ojennettuna. Lumpio luksoituu polvea koukistettaessa tai rotatoitaessa (kierrettäessä) ja pysyy poissa telaurasta, kunnes se asetetaan takaisin paikoilleen. Sääriluun (tibia) yläosa on kiertynyt jopa 30 astetta sisäänpäin (pienet koirat). • 3: Polvilumpio on yleensä luksoituneena. Lumpio saadaan asetettua tilapäisesti paikoilleen. Sääriluun yläosa on kiertynyt jopa 30-60 astetta. • 4: Plvilumpio on pysyvästi sijoiltaan, eikä se pysy telaurassa ilman leikkausta. Sääriluun yläosa on kiertynyt jopa 90 astetta.

Shibasanomat 1/2015

Putnam-asteikko luokittelee luksaatiot 0-4 asteisiin, joissa aste 0 on normaali ja 1-4 kuvaavat eriasteisia luksaatioita.

Putnam-asteikon 1 ja 2 asteet ovat palautuvia luksaatioita. 3 ja 4 asteisissa polvilumpio on kokonaan luksoituneena. Huomioitavaa on, että Putnam-asteikko ei anna luksoituvasta polvesta kliinistä arviota vaan anatomisen arvion. Ontumaoireet ja luksaatiosta aiheutuva haitta ilmenevät tapauskohtaisesti. Luksoituvien polvien leikkaustarvetta tai leikkausmenetelmää ei myöskään arvioida Putnam-asteikon avulla laaditun arvosanan vaan kliinisen arvion ja tapauskohtaisen ennusteen perusteella.

Shiban Silmin Oireet

Kipuoireet johtuvat aluksi pääosin sidekudostraumasta, polven täyttymisestä ja tulehdusreaktiosta. Oireet voivat olla aluksi voimakkaita, polvi luksoituu harvakseltaan, mutta on luksoitumisten välilläkin kipeä. Ajan myötä akuuttiin vaurioon liittyvä kipu helpottaa ja oireilu vähitellen lievittyy. Koska pehmytkudosten antama sivuttaistuki puuttuu, luksaatio alkaa kuitenkin toistua koko ajan useammin.

tuessa ja sidekudokselle aiheutuva venytys ja rustopintoihin kohdistuva paine ovat voimakkaita ja myös kipu ja oireet ovat voimakkaita, mutta tilanne palautuu, kun patella palautuu takaisin paikalleen. Tällöin koira hyppyyttää takajalkaa, mutta ei jää ontumaan luksaation palauduttua. Jos tilanne jatkuu pitkään niin, että polvilumpio siirtyy edestakaisin telaharjanteen yli, etenkin polvilumpion ja reisiluun välille kehittyy voimakkaita ja kivuliaita nivelrikkomuutoksia. Kun luksaatio tapahtuu, koira voi pyrkiä estämään luksaatiota kiertämällä sääriluuta (raajan alaosaa) vastakkaiseen suuntaan. Mediaalisessa luksaatiossa koira siis aluksi kääntää varpaita ulospäin vakauttaakseen polvilumpion paikoilleen. Jos luksaatio siitä huolimatta tapahtuu usein, koira alkaa kivun välttämiseksi kääntää sääriluuta luksaation suuntaan, eli mediaalisessa luksaatiossa sääriluu ja varpaat kääntyvät sisäänpäin. Tämän seurauksena polvilumpio alkaa jäädä pysyvään luksaatioon. Alun perin lieväasteinen luksaatio voi siten edetä pysyväksi esim. 3 asteen luksaatioksi. Sairaus on siis etenevä raajan asennon muuttuessa ja sidekudoksisten tukirakenteiden vaurioituessa.

JOS RAKENNEVIRHE on lievä, polvikulmaus kohtalainen ja telaharjanne kohtuullisen korkea myös luksaatiosuuntaan, oireet voivat jatkua voimakkaina aina, kun luksaatio provosoituu. Luksaation tapah-

Palautumattomat 3-4 asteen luksaatiot Hyvin suora ja rakenteellisesti voimakkaasti muuttunut polvi ei yleensä aiheuta lainkaan äkillisiä ontumaoireita polvilum-

Äkillisesti oireilevat palautuvat luksaatiot, aste 1 - 2 Lievästi rakennevirheellisten polvien osalta on tavallista, että polvilumpio pysyy paikallaan johonkin tiettyyn tilanteeseen saakka. Vaivan laukaiseva trauma voi olla sinänsä melko vähäinen ja arkipäiväinen liike, kuten hyppy tai liukastuminen. Äkillinen, vaihteleva, toista takajalkaa hyppyyttävä ontuma on tällöin tyypillisin polvilumpion luksaation oire. Oire havaitaan usein nuorella aikuisella koiralla siinä vaiheessa, kun polvilumpio luksoituu ensimmäisiä kertoja. Trauman laukaisemat polvilumpion luksaatiot ovat yleensä kivuliaita. Polvilumpion luksoituessa ensimmäistä kertaa nivelkapseli ja siihen liittyvä polvilumpion sivuside repeytyvät.

pion ollessa pysyvässä luksaatiossa. Vakavaasteinen luksaatio kehittyy pahimmillaan jo samalla takaraajan luustokasvun myötä ja luksaatiotaipumus havaitaan usein rutiinilöydöksenä. Kun polvinivel on hyvin suora, telaharjanne matala ja polvilumpio pysyvästi luksaatiossa, polvilumpion ja reisiluun välinen kontakti on kevyt, kun polvi pysyy suorana tai polvilumpio jopa irtoaa reisiluun pinnasta. Kun polvi taipuu, polvilumpio hankaa reisiluuta vasten, eikä vastassa ole nivelpintaa. Tästä aiheutuu kitkaa, kipua ja nivelrikkomuutoksia. Tämän vuoksi palautumattomien luksaatioiden yhteydessä koira pyrkii liikkumaan jalat mahdollisimman suorana. Tällöin lantio voi kääntyä pystympään, selkä köyristyy, polvet voivat olla hyvin ulkonevat tai takajalat voivat olla voimakkaasti kiertyneet. Asentovirheisiin liittyy toimintahäiriöitä ja kipeytymistä ja esim. alttius ristisidevaurioille kasvaa. Nivelrikon kehittyminen on kuitenkin yleensä hidasta ja äkillistä ontumaa ei havaita. Riippumatta luksaation asteesta oireiden kokonaiskuva ja eteneminen voi siis olla hyvin yksilöllinen ja oireet vaihtelevia. Pitkän lieväoireisen tai oireettoman jakson jälkeen patellaluksaation vaivaamaan polveen kehittyvät akuutit kipuoireet liittyvät usein ristisidevaurioon, jolle polven asentovirhe altistaa.

Diagnoosi Oireettoman patellaluksaation diagnosointi perustuu polvilumpiomekanismin tunnusteluun ja rakenteen arviointiin Putnamin asteikkoon perustuen. Ohjeen mukaan virallinen tutkimus tehdään rauhoittamattomalle koiralle. Jos polvi on kipeä ja sitä tutkitaan rauhoitettuna, kannattaa myös polvilumpion luksaation mahdollisuus tarkistaa rauhoitettuna etenkin lihaksikkailla roduilla. Oireileva polvilumpion luksaatio on yleensä helppo diagnosoida tyypillisten oireiden ja polven löydösten perusteella. Jos vaiva on alkanut äkillisesti ja ontuma on jatkuvaa, polvi täytyy tutkia myös eturistisidevaurion varalta. Rutiininomainen röntgentutkimus ei yleensä ole tarpeen. n Kuva: Jaana Sääskilahti Kuvan koirat eivät liity aiheeseen.

Shibasanomat 1/2015

Shiban Silmin

Helsinki Winner 2014 6.12.2014 Tuomari Erna-Britt Nordin, Ruotsi

Tulokset

ROP, HeW-14 Soldoggen’s Chisa Nanako (Paul Walle, Narvik, Norja) VSP, HeW-14 Handzimemesite Shogun (Denis Shirokov & K. Semin) HeJW-14 Nakanaka Sukikane (Tarja Myllylä & Arto Hellman, Vihti) ROP VET, HeVW-14 Headstyle Tatsutahime (Leene Torri, Tuusula) VSP VET, HeVW-14 Hachiman Go Ryuukyuu Uruma (Tuire Siikala & Christen Lang, Tampere)

Urokset

Helsinki winner ROP Soldoggen´s Chisa Nanako

JUN Nakanaka Sukikane JUN-ERI JUK1 PU2 SA, VASERT Fukutora No Yuukoku Go Fukutora Yamamotosou JUN-ERI JUK2 Isomus Rikizakura JUN-ERI JUK3 Ichiro Go Monogatari JUN-EH JUK4 NUO Mirai No Aidoru Idai NUO-ERI NUK1 PU4 SA G-Katsuro Al Shibalv NUO-ERI NUK2 VAL Handzimemesite Shogun VAL-ERI VAK1 PU1 SA, VSP, SERT, CACIB Rollick’s Kopper King VAL-ERI VAK2 PU3 SA, VARACA Natural Kurosawa VAL-ERI VAK3 VET Hachiman Go Ryuukyuu Uruma VET-ERI VEK1 SA, VET VSP

Nartut JUN Yukiguni No Hatsuhanagori Go JUN-EH JUK1 We-Sedso Zenten JUN-EH JUK2 NUO Inaridou Iroha NUO-ERI NUK1 AVO Headstyle Bibou No Hime AVO-ERI AVK1 PN3 SA, VASERT Nakanaka Nakanakano AVO-EH AVK2 Kukanoksan Jinsoku-Kami AVO-EH AVK3 VAL Soldoggen’s Chisa Nanako VAL-ERI VAK1 PN1 SA, ROP, CACIB Soldoggen’s Yuna VAL-ERI VAK2 PN2 SA, SERT, MVA, VARACA Yamazakura’s Mansikka VAL-ERI VAK3 Seon Akako Yumi VAL-ERI VAK4 Handzimemesite Giza VAL-EH VET Headstyle Tatsutahime VET-ERI VEK1 PN4 SA, VET ROP

Shibasanomat 1/2015

Junior Winner Nakanaka Sukikane Kuva: Katja Pesonen

Winner 2014 PU kehä Kuva:Katja Pesonen

Shiban Silmin

VOITTAJA 2014 7.12.2014 Tuomari Anneli Pukkila

Tulokset

ROP, V-14 Handzimemesite Shogun (Denis Shirokov & K. Semin) VSP, V-14 Mirai No Ayumi Akai (Sini Suutari & Jaana Sääskilahti, Lahti) JV-14 Fukutora Go Yuukoku Go Fukutora Yamamotosou (Riina Haapakallio & Tia Levänsuo, Tampere) JV-14 We-Sedso Zen Misaki (Mirva Vuohtoniemi & Liisa Ruohomäki-Nurmi, Tampere) ROP VET, VV-14 Hachiman Go Ryuukyuu Uruma (Tuire Siikala & Christen Lang, Tampere) Voittaja 14 VSP Mirai No Ayumi Akai Kuva: Jaana Sääskilahti

Urokset JUN Fukutora No Yuukoku Go Fukutora Yamamotosou JUN-ERI JUK1 PU4 SA Isomus Rikizakura JUN-ERI JUK2 SA Nakanaka Sukikane JUN-ERI JUK3 NUO G-Katsuro Al Shibalv NUO-ERI NUK1 PU3 SA, VASERT Mirai No Aidoru Idai NUO-ERI NUK2 SA VAL Handzimemesite Shogun VAL-ERI VAK1 PU1 SA, ROP, CACIB Rollick’s Kopper King VAL-ERI VAK2 PU2 SA, SERT, MVA, VARACA VET Hachiman Go Ryuukyuu Uruma VET-ERI VEK1 SA, VET ROP

Nartut JUN We-Sedso Zen Misaki JUN-ERI JUK1 Hokuoukensa No Chou Go JUN-EH JUK2 NUO Mirai No Ayumi Akai NUO-ERI NUK1 PN1 SA, VSP, SERT, CACIB Inaridou Iroha NUO-EH NUK2 AVO Headstyle Bibou No Hime AVO-EH AVK1 Nakanaka Nakanakano AVO-H VAL Soldoggen’s Chisa Nanako VAL-ERI VAK1 PN2 SA, VARACA Soldoggen’s Yuna VAL-ERI VAK2 PN3 SA Yamazakura’s Mansikka VAL-ERI VAK3 PN4 SA

Juniorivoittaja 14 We-Sedso Zen Misaki Kuva: TuireSiikala

Veteraani voittaja 14 Hachiman Go Ryuukyuu Uruma Kuva: Katja Pesonen

Tuomarin arvostelussa

Shibasanomat 1/2015

Shiboista tekoihin

Vuoden Shibat 2014 -kilpailun tuloksetKortit on nyt katsottu ja yhdistys on j채lleen palkinnut vuoden voitokkaimmat shibat. Onnittelemme sarjojen voittajia sek채 kiit채mme kaikkia osallistumisesta!

Kuva: Eija Wegelius

Shibasanomat 1/2015

Shiboista tekoihin

Vuoden Shibat 2014 -tulokset

Harrastussarjat

Vuoden toko shiba 11p

Ganondorf

kasv: Saana Niemi

om: Jaana Sääskilahti

Vuoden agility shiba 27p

Rollick’s Bright Eyes kasv: Charlotta Mellin, Ruotsi

om: Sini Suutari

Vuoden rally-toko shiba 4p

Dufas Adazakura

Shibasanomat 1/2015

kasv: Marja Grönvall

om: Mirva Vuohtoniemi

Shibasanomat 1/2015

Shiboista tekoihin

Vuoden Shibat 2014 - Tulokset

Näyttelysarjat

Vuoden näyttely shiba 46,5p 40p 39,5p 37p 37p 36,5 35p 33,5p 33,5p 32p 29p 29p 28p 24,5p 19p 17p. 16p 13,5p 12,5p 11,5p 8,5 8p 8p 5,5p 3,5p 0,5p 0,5p

Natural Takara kasv: Raija Laakso om: Tiina Kolu Natural Kurosawa kasv: Raija Laakso om: Hanna ja Päivi Parmala Dufas Mystic Mr Moon kasv: Marja Grönvall om: Mira Siikjärvi & Samupekka Saksa Hachiman Go Ryuukyuu Uruma, kasv: Yuuichi Tomimoto,Japani, om: Christen Lang & Tuire Siikala Laggan Hiroshima kasv: Lea Marttinen om: Merete Godt Mirai No Aidoru Idai kasv: Sini Suutari om: Mari Heikkinen & Jarkko Niiranen Seon Duudson kasv: Päivi Ursachi om: Virvamaria Toikka We-Sedso Oh Boy kasv: Jytte Röschke om: Päivi Ursachi Yamazakura’s Mansikka om: Sari Ikävalko Tolkan Allways First kasv: Pirjo Appelgren om: Tiina Tikkanen Mirai no ayumi akai kasv: Sini Suutari om. Sini Suutari & Jaana Sääskilahti Natural Taiho-san kasv: Raija Laakso om: Saana Kokko Isomus Astral Topaz kasv: Mirva Vuohtoniemi om: Katja Pesonen & Mirva Vuohtoniemi We-Sedso Zen Misaki om. Ruohomäki-Nurmi Liisa & Mirva Vuohtoniemi Mirai No Aidia Chiisai kasv: Sini Suutari om: Wen Jun Fu We-Sedso Quantum Of Solace kasv: Jytte Röschke, Saksa om: Merete Godt Tolkan Beautiful Little Lady kasv: Pirjo Appelgren om: Pirjo Appelgren & Maire Hostikka Seon Akako Yumi kasv: Päivi Ursachi om: Jaana & Janne Järvinen Dufas Miss Martha kasv: Marja Grönvall om: Liisa Ruohomäki-Nurmi Seon Casanova kasv: Päivi Ursachi om: Jenni & Paavo Ilveskero Isomus Rikizakura kasv: Mirva Vuohtoniemi om: Mari Martikainen Mirai No Shishi Shimai kasv: Sini Suutari om: Sini Suutari & Heini Lautala & Erno Johansson Dufas Adazakura kasv: Marja Grönvall om. Mirva Vuohtoniemi Tolkan Bigwig Witch kasv: Pirjo Appelgren om: Anniina Pitkänen Seon Casta Diva kasv: Päivi Ursachi om: Tiina & John Bergström Isomus Daigorozakura kasv: Mirva Vuohtoniemi om. Miia Saarinen Seon Enrico kasv: Päivi Ursachi om: Jenni & Paavo Ilveskero

Vuoden nuori 38,5p 36,5 29p 24,5p 19p 16p 11p 8,5p 8p 8p 5,5p 0,5p

Dufas Mystic Mr Moon Mirai No Aidoru Idai Mirai No Ayumi Akai We-Sedso Zen Misaki Mirai No Aidia Chiisai Tolkan Beautiful Little Lady Dufas Miss Martha Isomus Rikizakura Mirai No Shishi Shimai Nakanaka Sukikane Tolkan Bigwig Witch Isomus Daigorozakura

kasv: kasv: kasv: kasv: kasv: kasv: kasv: kasv: kasv: kasv: kasv:

Vuoden veteraani 52p 36p 30p

Hachiman Go Ryuukyuu Uruma Laggan Hiroshima Vaahteralehden Jiro-Akiko

Marja Grönvall om: Mira Siikjärvi & Samupekka Saksa Sini Suutari om: Mari Heikkinen & Jarkko Niiranen Sini Suutari om: Sini Suutari & Jaana Sääskilahti om: Liisa Ruohomäki-Nurmi & Mirva Vuohtoniemi Sini Suutari om: Wen Jun Fu Pirjo Appelgren om: Pirjo Appelgren & Maire Hostikka Marja Grönvall om: Liisa Ruohomäki-Nurmi Mirva Vuohtoniemi om: Mari Martikainen Sini Suutari om: Sini Suutari & Heini Lautala & Erno Johansson Tarja Myllylä & Arto Hellman om: Tarja Myllylä & Arto Hellman Pirjo Appelgren om: Anniina Pitkänen Mirva Vuohtoniemi om: Miia Saarinen

kasv: Yuuichi Tomimoto, Japani kasv: Lea Marttinen kasv: Eero Hällfors

om: Christen Lang & Tuire Siikala om: Merete Godt om: Tiina Vuorio

Vuoden pentu 41p 7p 4p 4p 3p

Nakanaka Sukikane We-Sedso Zen Misaki Isomus Rikizakura Isomus Daigorozakura Isomus Tetsuzakura

kasv: kasv: kasv: kasv:

Tarja Myllylä & Arto Hellman Mirva Vuohtoniemi Mirva Vuohtoniemi Mirva Vuohtoniemi

om: om: om: om: om:

Tarja Myllylä & Arto Hellman Ruohomäki-Nurmi Liisa & Mirva Vuohtoniemi Mari Martikainen Miia Saarinen Sari Rantovaara

Vuoden kasvattaja 136,5p 124,5p 64p 60p

Natural Mirai No Seon Dufas

Raija Laakso & Tiina Kolu Sini Suutari Päivi Ursachi Marja Grönvall

Shibasanomat 1/2015

53,5 47p 37p

Tolkan Isomus Laggan

Jari & Pirjo Appelgren Mirva Vuohtoniemi Lea Marttinen

Shiboista tekoihin

SSKY:n luonnetesti 19.–20.9.2015 alkaen klo 9.00, Tuusula Ylituomarit: Tarja Matsuoi ja Johanna Gederlöf Osallistumismaksu: 45 euroa (kaikki rodut) Ilmoittautuminen, SSKY:n alaiset rodut alkaen 6.9. klo 10. Muut rodut 13.9. alkaen klo 10. Ilmoittautuminen ensin puhelimitse, vastaavalle koetoimitsijalle: Anita Riekki p. 040 527 3600. Tiedustelut: anita.riekki@gmail.com

SSKY:n päänäyttely (shibojen erikoisnäyttely) 12.7.2015 Nastola Shiboja tuomaroi Hanne Laine Jensen, Tanska. Ilmoittautumismaksut: 33 €, saman omistajan 2. jne koira 29 €. Pennut ja vetetaanit 29 €. Yli 10-vuotiaat veteraanit veteraaniluokkaan ilmaiseksi. Ilmoittautuminen 15.6. mennessä.

Norjaan uusi jalostusstrategia shiboille Koonnut: Tuire Siikala Uusi rotukohtainen jalostusstrategia (RAS) on voimassa 1.7.2019 asti. Tässä joitakin poimintoja strategian jalostuspohja- ja terveysosiosta: Shibojen rekisteröintimäärät: 2009 91 2010 140 2011 132 2012 116 2013 88 Keskimääräinen pentuekoko (1989–2013) oli 3,28. 2009-2013 jalostukseen käytettiin 95 narttua ja 68 urosta, pentueita oli 159. Norjan shibahdistys (NSK) suosittelee yhden koiran jälkeläismääräksi enintään 20 pentua. Jos koira on todella erinomainen niin ulkonäöltään, terveydeltään kuin luonteeltaan, ja se on periyttänyt näitä ominaisuuksia myös pennuilleen, voidaan rajoitusta korottaa 28 pentuun. Vuosina 2008–2013 kaksi kertaa uusittuja yhdistelmiä oli 29. Kaksi yhdistelmää on uusittu neljä kertaa ja viisi yhdistelmää kaksi kertaa (Jos narttu on saanut uroksen kanssa yhden keskimääräisen pentueen (3 pentua), on suositeltavaa käyttää seuraavassa astutuksessa toista urosta kannan monipuolisuuden säilyttämiseksi. Suosituimmat tuontimaat ovat Ruotsi (41), Japani (10), Australia (9) ja Englanti (8). Eniten ulkomailla tapahtuneita astutuksia on tehty Ruotsissa. Tavoitteena on saada lisää uroksia jalostuskäyttöön, pitää sisäsiittoisuusaste matalana ja välttää matadorijalostusta. NSK toteutti vuonna 2010 laajamittaisen terveyskartoituksen. Kysely lähetettiin kaikille rekisteröityjen shibojen omistajille. Vastausprosentti oli 49. Vastaajista 95% oli erittäin tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä koiransa terveydentilaan. Terveyskartoituksessa 18% prosenttia ilmoitti, että koiralla on jatkuvia tai vakavia iho-ongelmia. Suurimalla osalla (68%) näistä oli yleistä kutinaa, 12% oli allergian oireita ja 7% oli varmistunut positiivinen allergiatesti. Iho-ongelmat erottuivat selkeän negatiivisesti muiden osioiden joukosta, ja asiaan on kiinnitettävä huomiota jalostuksessa. Norjassa vain lonkkien tutkiminen on pakollista jalostuskoirille (Norjan kennelliiton linjaus). Lonkkakuvauspakko astui voimaan 1.7.2009. NSK suosittelee jalostuskäytön raja-arvoksi astetta C (yhdistettävä A- tai B-lonkkaiseen). Lonkkaniveldysplasiaa esiintyi 5% koirista. Kyselyn aikaan noin puolet osallistuneista koirista oli röntgenkuvattu. Kyynärniveldysplasiaa ei esiintynyt juuri lainkaan. Patellaluksaatiota esiintyi 5,5% vastanneista. Viralliset lausunnot ovat tulleet jalostustietokannan käyttöön vuonna 2013. Vuosina 1996–2013 on tehty silmätutkimus 133 koiralle, joista 10:llä esiintyi jokin silmäsairaus (yleisin: distichiasis). Kyselyssä ilmeni 4 epilepsiatapausta. 10 koirista oli ollut kohtutulehdus ja 19 valeraskaus. 65% juoksu oli 2 kertaa vuodessa ja 15% kerran vuodessa. 23% vastanneista kertoi, että astutusvalmis narttu oli torjunut uroksen. Jotkin nartut eivät myöskään olleet kelpuuttaneet urosta, vaan halunneet itse valita toisen. NSK ei suosittele keinosiemennystä koiralle, joka ei ole pystynyt lisääntymään normaalisti.

Shibasanomat 1/2015

Shiboista tekoihin

Otteita hallituksen kokouksista Aika: 3.–4.9.2014 Paikka: sähköpostikokous Osallistujat: Mirva Vuohtoniemi, Tuire Siikala, Anniina Toivola, Marjaana Munther, Katja Pesonen, Päivi Järvinen Päätettiin taloudellisista syistä irtisanoa sopimus Shibasanomien painopaikan, Grano Oy:n kanssa. Päätettiin tehdä uusi sopimus Hansaprintin kanssa ja painaa lehti kokonaan värillisenä numerosta 3/14 alkaen. Aika: 21.9.2014 Paikka: Tampere Osallistujat: Mirva Vuohtoniemi, Päivi Järvinen, Katja Pesonen, Anniina Toivola, Tuire Siikala Todettiin, että luonnetestistä tuli tappiota 196,60 euroa. Tappio johtui siitä, että tuomari jouduttiin vaihtamaan viime hetkellä (jo varattu tuomari valitettavasti menehtyi ennen testiä). Päätettiin, ettei yhdistys järjestä luonnetestiä vuonna 2015. Päätettiin hankkia yhdistykselle debit-kortti, joka on rahastonhoitajan hallussa. Päätettiin julkaista shibakalenteri vuodelle 2015. Todettiin, että Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on hyväksynyt esityksen shiban jalostuksentavoiteohjelmaksi kaudelle 2015–2019. JTK on hyväksynyt myös rodun liittämisen PEVISA-ohjelmaan. Päätettiin järjestää kesäpäivät Mustialassa 17.–19.7. Jalostustoimikunta on päivittänyt sekä kasvattajalistan että jalostusuroslistan säännöt. Kaksi tuomaria on saanut shibojen arvosteluoikeudet. Aika: 17.–19.11.2014 Paikka: sähköpostikokous Osallistujat: Mirva Vuohtoniemi, Katja Pesonen, Anna-Kaisa Ahola, Päivi Järvinen, Anniina Toivola, Tuire Siikala ja Marjaana Munther Päätettiin tilata kimppatilauksena pipot yhdistyksen logolla Berra Oy:ltä. Päätettiin tilata 100 kpl heijastimia yhdistyksen logolla Saumeri Oyj:ltä, jos kasvattajapäivästä jää tuloja väh. 150 euroa. Päätettiin tilata shiban silhuetti Kooky Gems -koruyritykseltä, ja sen jälkeen tehdä kimppatilaus koruista. Hyväksyttiin Vuoden shibat -kilpailun säännöt. Aika: 1–3.12.2014 Paikka: sähköpostikokous Osallistujat: Mirva Vuohtoniemi, Katja Pesonen, Päivi Järvinen, Tuire Siikala Päätettiin järjestää vuosikokous ja talvipäivä Iittalan Kalvolassa Lepaanrannan vuokramökeillä 21.3.2015. Tarjolla lounas, kahvit ja ohjelmaa sään mukaan. Hyväksyttiin jalostustoimikunnan esitys toimikunnan uusista säännöistä. Päätettiin esittää sääntöjä hyväksyttäviksi vuosikokouksessa 2015. Todettiin, että yhdistys on saanut SSKY:ltä hakemaansa toimintamäärärahaa vuosikirjan painokuluihin (250,00e). Aika: 22.–25.12.2014 Paikka: sähköpostikokous Osallistujat: Mirva Vuohtoniemi, Tuire Siikala, Katja Pesonen, Anniina Toivola, Marjaana Munther, Päivi Järvinen sekä lehtitiimistä Jaana Järvinen, Tiina Virtanen ja Jaana Sääskilahti Koska jäsenlehti ei painosta johtuvista syistä ehdi jäsenille ennen joulua, päätettiin hyvittää maksetut kasvattajailmoitukset sekä tarjota ilmaista mainosta vuosikirjaan. Päätettiin pyytää tarjous painotalo Lightpressista ja päättää jatkosta, kun molemmista painotaloista on saatu lisätietoa. Päätettiin myös julkaista Shibasanomat 4/14 verkossa issuu.com-palvelussa.

Shibasanomat 1/2015

Shiboista tekoihin

Sihteeri turisee Kuva:Toni Koski

Koirankasvattajien teemavuosi Kennelliitto on valinnut vuoden 2015 teemaksi ”Hyvää elämää koiran kanssa – vastuullista koirankasvatusta”. Vuosi on siis koirankasvattajien teemavuosi, ja se näkyy vuoden aikana järjestetyissä tapahtumissa. Kennelliitto käynnistää uuden Koirankasvatus tänään -kurssin, jolla kasvattajat voivat päivittää tietojaan ajankohtaisista jalostukseen ja kasvatukseen liittyvistä asioista asiantuntijoiden kanssa. Vuonna 2015 kurssit järjestetään Oulussa, Riihimäellä ja Turussa. Ne järjestetään yhteistyössä Suomen Koirankasvattajat ry:n (SuKoKa) kanssa. Jatkossa kursseja on vuosittain eri puolilla Suomea. Myös Suomen Shiba ry panostaa tänä vuonna kasvatukseen ja jalostukseen. Jäsenlehdessä julkaistaan aiheeseen liittyviä artikkeleita, ja yhdistys järjestää sekä kasvattajapäivän että jalostustarkastuksen. Suosittelemme kasvattajia ja rodun harrastajia perehtymään shiban jalostuksentavoiteohjelmaan, joka on voimassa 1.1.2015 alkaen.

Uusi vuosi, uudet kujeet! Vuodenvaihde on ollut hieman takkuista aikaa, kun ensin lehti oli myöhässä, sitten kotisivut temppuilivat ja lopuksi yhdistyksen tekemä pipotilaus viipyi viikosta toiseen. Pahoittelemme näistä aiheutunutta mielipahaa ja ylimääräistä vaivaa! Toivottavasti tänä vuonna asiat sujuvat sutjakkaammin. Nyt kun sekä PEVISA-ohjelma että JTO ovat tulleet voimaan, jää hallitukselle ja jalostustoimikunnalle toivottavasti enemmän aikaa yhdistyksen toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun. Pyrimme herättelemään eloon yhteistyötä esimerkiksi Norjan Shibayhdistyksen (Norske Shibaklubb) kanssa, ja tästä lehdestä voikin lukea heidän uudesta jalostusstrategiastaan. Kasvattajille haluamme tarjota tukea ja tietoa kasvattajapäivän ja jalostustarkastuksen avulla. Lisäksi lehdessä julkaistaan terveyteen, jalostukseen ja koulutukseen liittyviä artikkeleita. Paikkakunnan omaa toimintaa kannattaa ehdottomasti mainostaa Shibasanomissa ja yhdistyksen foorumilla. Kuka tahansa voi ryhtyä alueensa yhteyshenkilöksi ja ilmoittaa tiedot lehdessä, tarkkoja tapaamispäivämääriä ei tarvitse olla tiedossa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei tällä hetkellä ole juurikaan toimintaa, vaikka shiboja siellä on paljon. Tapaamisten lisäksi voi järjestää muutakin yhteistä puuhaa, kuten koulutuspäiviä tai patikointiretkiä. Aurinkoista kevättä kaikille, Tuire

Shibasanomat 1/2015

Shiba on vapaa Teksti: Karoliina Seppänen

Kippuroiden elämää K

un pieni kippurahäntäinen pallero saapuu uuteen kotiin, alkaa sen elämässä uusi aika, joka on täynnä oppimista ja oivaltamista. Uudelle omistajalle on siirtynyt vastuu pennun koulutuksesta mukavaksi koirakansalaiseksi. Ihannetilanteessa pentu on jo kasvattajan luona saanut oppia hyvien käytöstapojen alkeita, ja sen sosiaalistaminen erilaisiin ihmisiin ja tilanteisiin on jo aloitettu. Kasvattajan luona pennulle luodaan pohja uuden oppimiselle, ja siitä koiran omistaja pääsee jatkamaan. Uusi omistaja pohtii varmasti, mitä hänen pitää pennun kanssa tehdä, jotta siitä kasvaa kunnon koira. Mikäli pentu on omistajan ensimmäinen koira, on molempien opeteltava paljon. Jos omistajalla on jo kokemusta koirista, on hänen silti tutustuttava uuteen pentuun ja sen koulutukseen – pentu saattaa oppia eri tavalla kuin aikaisempi koira, tai sen kanssa pitää panostaa erilaisiin asioihin. Tärkeää on opastaa myös muita perheenjäseniä, jotta perustiedot koiran käyttäytymisestä ja koulutuksesta on kaikilla perheenjäsenillä jo pennun tullessa taloon. Shibat ovat yksilöitä, ja koulutustapoja on paljon. Se mikä toimii yhden kanssa, ei välttämättä toimi toisen kanssa.

Kyselin kanssaharrastajilta, mitä heidän mielestään shiban pennun koulutuksessa kannattaa painottaa. Listasin neljä esille nousevaa tärkeää asiaa, jotka jokaiselle shiballe tulee huolellisesti opettaa:

1. Sosiaalistaminen Jos omistaja aikoo tehdä shiban kanssa vain yhden asian perusteellisesti, niin se on tämä. Huolellinen sosiaalistaminen on shiban kanssa äärimmäisen tärkeää. Pentu sosiaalistuu, kun se otetaan mukaan joka paikkaan, johon koiran vain suinkin saa viedä. Jos omistaja on kovasti kotona viihtyvää tyyppiä, niin nyt on aika astua ulos omalta mukavuusalueeltaan, ja lähteä pennun kanssa ihan päivittäin ihmisten ilmoille. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että pennun tulisi tottua kaikkeen, johon sen oletetaan myöhemmin elämässään törmäävän. Otollisin aika sosiaalistumiselle on noin 8-12 viikon ikäisenä. Tutustumisen arvoisia asioita ovat erilaiset ihmiset (esim. vanhukset, sauvakävelijät, juoksevat lapset, pyöräilijät, sateenvarjoa tai muuta erikoista kantavat ihmiset), erilaiset koirat (isot, pienet, mustat, valkoiset, matalaraajaiset, pitkäkarvaiset) ja muut eläimet. Koira on hyvä totuttaa erilaisiin kulkuvälineisiin (auto, juna, linjaauto, metro) ja erilaisiin ympäristöihin (kaupunki, taajama, metsä, ranta, ostoskeskus, rautatieasema, tunnelit ja sillat). Huolellisesti sosiaalistettu shiba osaa suurella todennäköisyydellä myös aikuisena suhtautua näihin asioihin rennosti.

2. Luottamus omistajaan Sosiaalistamisen kanssa tärkeä asia on, että shiba voi aina luottaa omistajan hoitavan tilanteen kuin tilanteen. Shibat muistavat pitkään – niin hyvät kuin huonot asiat, ja jos shiba joskus joutuu pettymään omistajaansa omana suojelijanaan, niin sitä haavaa nuollaan pitkään. On siis tärkeää, että omistaja pitää pennun turvassa. Omistaja huolehtii parhaansa mukaan siitä, että vieraat koirat eivät tule liian nopeasti pennun luokse edes ystävällisesti, vieraat ihmiset eivät lähesty pentua ilman lupaa, eikä pennulle tapahdu mitään muutakaan pelottavaa.

Shibasanomat 1/2015

3. Kontakti Rotumme on melko itsenäinen ja miellyttämishalu on vähäinen, joskin vaihtelua tässä asiassa on yksilöiden välillä paljon. Shibapennun kanssa kannattaa yrittää tehdä itsestään maailman kiinnostavin asia! Toimiva kontakti helpottaa arkea ja on pohjana monen asian oppimiselle. Kontaktia harjoitellessa täytyy löytää juuri omaa koiraa motivoiva palkkio. Jos sanallinen kehusi ei koiraa hetkauta, voisitko olla jotenkin innostavampi? Jos piippapallo ei kiinnosta, kiinnostaisiko vanhan takin hupusta irrotettu karvareunus? Jos kaupasta ostetut treeniherkut eivät kelpaa, kävisikö itse uunissa paistetut maksanamit? Ruokapalkkaa käytettäessä kannattaa treeniherkuilla korvata osa pennun aterioista, koska kylläisenä herkut eivät motivoi. Silloin herkkujen terveellisyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, tai käyttää palkkiona koiran omaa perusruokaa.

4. Luoksetulo Osa shiboista ulkoilee vapaana ja saa nauttia vapaana juoksemisen hurmasta. Se on mahdollista vain, jos koira osaa tulla kutsusta luokse. Pennulle luoksetuloa voi vahvistaa metsässä esimerkiksi menemällä välillä koiraa piiloon, tai vaihtamalla odottamatta suuntaa, jolloin pentu joutuu opettelemaan pitämään omistajaa jatkuvasti silmällä. Pentua kannattaa kutsua välillä luokse, ja ottaa hetkeksi kiinni, jonka jälkeen päästää taas vapaaksi, jotta kiinniottamisesta ei tule epämiellyttävää. Luoksetulosta täytyy muistaa palkita hyvin. Kun vapaana ulkoilusta tulee koiralle arkipäiväistä, se ei ole enää niin mahdottoman kiihdyttävä asia. Silloin koiran saa varmemmin kiinni myös, jos se pääsee vahingossa vapaaksi. Osalla shiboista on niin vahva metsästysvietti ja hyvin vähäinen miellyttämishalu jo pentuna, ettei vapaana ulkoilu ole mahdollista turvallisesti. Silloin koira on syytä pitää esimerkiksi pitkässä liinassa metsässä kulkiessa. Luoksetuloa kannattaa opettaa tällaisille pennuille ensin sisätiloissa, liinassa ulkona ja aidatuilla alueilla. Kaikista shiboista ei tule vapaana ulkoilevia, mutta kaikille luoksetulon opettaminen on ihan yhtä tärkeää.

Shiba on vapaa

Kyselin muiden kokemuksia myös koirakoulujen järjestämistä pentukursseista, ja ne saivat valtaosin positiivista palautetta. Kursseilla on päästy harjoittelemaan sosiaalistumista, kontaktia ja keskittymiskykyä häiriötekijöistä huolimatta. Omistajat ovat saaneet vinkkejä, kuinka koiran kanssa kannattaa toimia. Muutamalla oli kuitenkin kokemuksia myös sellaisista kursseista, joiden vetäjä ei arvosta shibaa harrastuskoirana. Osa vastaajista oli saanut jopa negatiivista kommenttia, kun olivat ”erehtyneet” shiban kanssa treenikentälle. Toisaalta on ymmärrettävää, etteivät kaikki kouluttajat vielä tunne meidän rotuamme, eivätkä osaa huomioida rodun erityispiirteitä. Negatiivista palautetta kurssilaisille ei silti saisi milloinkaan antaa vain omien ennakkoluulojen vuoksi. Shibasta saa hyvän harrastuskaverin, kun vaan koiraa motivoiva palkkio löydetään!

”Kuka tahansa joka uskaltaa lähteä shiban kanssa kursseille ja edes yrittämään, viis veisaten siitä, kuinka hienosti sujuu ja mitä muut ajattelevat, saa olla jo ylpeä itsestään. Shibasta on vaikka mihin, jos vaan uskoo omaan koiraansa ja menee sen ehdoilla pipoa kiristämättä ja vertailematta muiden osaamiseen! Go shibat! Näin saamme myös ennakkokäsitykset rodusta muutettua.” Katja

Nuka ”Mirai No Sorairo kuva: Sara Tikkanen

”Oma shiba on nyt vuoden ikäinen uros. Se on tasoittunut ihan hirveästi viimeisten kuukausien aikana, mutta toki on välillä vielä hieman ailahtelevainen. Kaikkein isoin oppi, mitä tässä vuoden aikana on saanut, on että pitää olla rauhallinen ja reilu. Sitä voisi itse miettiä minkälaista johtajaa sitä seuraisi. Sellaista joka räyhää ja alistaa, vai sellaista joka asettaa rajat, mutta on tukena, eikä menetä malttiaan (ainakaan liian usein). Pentukurssit on mun mielestä kivoja ihan sosiaalistamisen ja häiriöharjoitusten kannalta. Me treenataan pääasiassa niin, että Nemo joutuu itse miettimään, mitä sen pitäisi tehdä. Taitaa olla hienolta nimeltään operanttia oppimista. Yllätyin siitä, kuinka haastavaa shiban kouluttaminen oikeasti on, varsinkin jos miellyttämisenhalu on lähtökohtaisesti nollissa ja kaveri on melkoisen kovapäinen. Mutta nyt vuoden treenien jälkeen tuntuu, että ihan kuin se koittaisi välillä miellyttääkin.” Mari

”Fuyu oli meille tullessaan reilu puolivuotias ja silloin alettiin opettelemaan juttuja. Meillä oli taktiikkana 5min kerrallaan erilaisia juttuja ja heti kun edistyi, niin lopetettiin siihen ja rieha päälle. Nameina oli ihan koirakaupasta erilaisia, sellainen riisi+lammas nami on ollut ihan paras, samoin kuin riistanamit. Myös kaikkea pelottavaa käytiin katsomassa aina läheltä mm. patsaat ja posteljoonin kärryt. Pentukurssi käytiin vasta, kun Fuyu oli jo melkein 9kk, mut apua siitä oli valtavasti keskittymisen ja neuvojen puolelta!” Katariina

Kippuroiden elämää -palstan haastattelukysymykset julkaistaan Suomen Shiba ry:n Facebook-ryhmässä ja niihin voivat vastata kaikki ryhmän jäsenet. Vastauksista kootaan palsta ja mahdollisimman monen vastaajan kommentti julkaistaan Shibasanomissa etunimen kera.

Shibasanomat 1/2015

Shiba on vapaa

KOLUMNI

Teksti ja kuvat: Henna-Kaisa Hyvönen

Jiro ja Saga tässä moi! umikuonoiset terkut teille ihanaiset koirakamut! Mitä ihanuutta ja onnea tuolla ulkona onkaan olla, kun lunta on valtaisat määrät joka paikka pullollaan! Me ollaankin sen kunniaksi ryhdistäydytty viime aikoina lumen tonkimisessa kuonolla ja myös tehdään sellaista raivokasta lumen raapimista aina hepulien yllättäessä lenkillä. Koska se lumiauto aina ajaa tuohon pihan vieren sellasia isoja kasoja, joita voi sitten ennen kotiin menoa tasottaa ihan omatoimisesti. Ja sitten myös niiden kukkuloiden päälle on aivan helppoa kiivetä, ja sieltä näkee vaikka ja kuinka kauas. Haukkuminen sen päällä kuuluu luonnollisesti asiaan. Tästä tulikin mieleen, että Jiro on viime aikoina kerännyt suuria punaposkikatseita mammalta, sillä hän on alkanut Sagamaisesti haukkua ikkunasta näkyviä olentoja. Mamma sanoo, että joudumme pian maanpakoon, jos ei meno rauhoitu. Kerran hän sanoi, että joudumme pikkuhuoneeseen arestiin, kun haukuimme naapurin koiralle niin lujasti, että mammalla meni kahvit pitkin poikin rinnuksia. Niin että se oli aika villiä menoa se. Ja sitten kuulkaa olemme saaneet osallistua niihin kolaustalkoisiin siellä tontilla, ja se oli erimukavaa! Että tongimme aina siitä kolasta ne lumet mitkä mamma keräsi ja sitten Timo hurrasi meidän saavutuksille. Yritimme myös tasoittaa kaikki ne kinokset takaisin sinne pihalle ja piilotimme mamman uudet lapaset myös erittäin hyvään koloon sinne lumikinoksiin. Emme tosin suostuneet etsimään niitä mammalle, sillä ei hänellä ollut edes palkkamakkaraa taskussa. Emme suostu mihinkään ilmaiseen työskentelyyn. No onhan täällä kuulkaa myös tapahtunut vähän muutakin. Ensinnäkin, tänne asuntoon on alkanut ilmaantua vaikka ja minkälaisia esteitä kunnolliselle hepuloinnille ja vauhdinotolle. Kaiken maailman

Shibasanomat 1/2015

huonekaluja ja koneita on keskellä meidän leikkihuonetta. Mamma sanoi, ettei ne siellä ole kuin säilössä vaan hetken, mutta koimme tarpeelliseksi haukkua ne kaikki kumoon ja myöskin hiukan makustella kaikkia puisia osia. Saga myös pujottautui liskomaisesti niiden tavaroiden alle, jotta sitten nuo ihmiset tietäisivät, ettei tällainen toiminta ole laisinkaan hyväksyttävää. Toiseksi, täällä olohuoneessa on sellainen keinutuoli. Todella uhkaava kapistus! Että se heiluu ja kolisee ja siinä on mukamas mukavaa istuksia. No kuulkaa, Timo otti meidät syliin ja keinutteli siinä, niin voinemme kertoa, että ei kamalampaa ole tässä talossa vielä ollutkaan. Suoritimme suolikaasuilla protestointia. Sitten oli myös aika erikoinen sellainen päivä, jolloin Saga lähti yksikseen mamman kanssa ovesta ja Jiro jäi kotivahdiksi. Jirosta tämä ei ollut laisinkaan sopivaa käytöstä, siksi hän pyrkikin työntämään kuononsa ovesta vaikka väkisin. Saga matkasi sitten autolla sellaisiin koirien kokoontumisajoihin, jossa oli monta shibulia samaan aikaan lenkillä. Ne kaikki pyrkivät sikamaisesti myös nuuhkimaan takapuol-

tani, joten koin tarpeelliseksi näytellä niille auervaaroille hiukan hammaksia. Sitten ne pojat myös hiukan pullistelivat toisilleen, niin kuin näyttääkseen omaa upeuttaan. Se oli oikein mukava päivä, ja sitten lopuksi sain mennä vielä vieraaseen asuntoon nuuhkimaan uusia hajuja. Lopulta kun tulin kotiin, Jiro haisteli ja pesi minut ihan lätimäräksi. Mammalle hän oli myös vihainen, kun Saga oli ollut vieraissa. Todella loukkaavaa. Niin ja tiedoksi vielä teille tuosta Sagan kuvasta. Minulla on siinä sellainen todella arvokas aarre, joita saa niistä hampurilaispaikoista. Se sellainen pahvinen juomakuppialunen. Että tämä on sitten yksi tärkeimpiä asioita minun elämässä tällä hetkellä. Toivottavasti tekin saisitte tällaiset upeat aarteet vielä joku päivä. Nämä pystyy myös riekaloimaan ihan pieneksi, ja se yleensä myös ilahduttaa noita ihmisiä, sillä ainakin mamma kehui minua tästä saavutuksesta, ja sanoi että olen vuoden kaunein sottapytty. Eikös olekin hieno titteli! Niin me nyt jatkamme tätä upeana oloa täällä landella, ja toivomme lisää lunta ja kolaustyötä teille kaikille! No moi! n

Shiba on vapaa

Soran kolumni Teksti ja kuvat: Karoliina Seppänen

Heippa!

ä oon Sora. Mä oon asunut täällä mamman ja papan kanssa vajaa pari kuukautta. Ihan aluksi mä asuin mun emon ja isän kanssa, ja mulla oli yksi sisko ja kaksi veikkaa. Ja sitten semmonen iso valkoinen jättikaveri, ja muitakin kavereita. Mun sisko ja veikat lähtivät kaikki vuorotellen omien ihmistensä mukaan, ja mä jo luulin, ettei mua haekaan kukaan. Mutta sitten yksi päivä tulikin pihaan auto, ja mä juoksin vastaan mun omaa mammaa ja pappaa. Emon kanssa oli tietysti kivaa, mutta voi vitsit oli riemuisaa saada ihka omat ihmiset! No mä tietysti kuvittelin, että olisin ihan ainoana prinsessana meillä kotona, mutta en mä ollutkaan. Mä sain mummokaverin, Norin. Se ei ensin tykännyt musta, mutta mä tykkäsin siitä heti. Sillä on niin suuret ja harvat hampaatkin. Teen sille aina niitä hammastarkastuksia. Ja sitten mä sain myös oman isoveljen, jolla on aivan mahtava häntä. Veikan nimi on Inu. Se on nyt jo mua pienempi, eikä se häntäkään ole enää niin upea, kun mä olen vähän nyhtänyt sitä. Voitteko kuvitella, Inu antaa

Shibasanomat 1/2015

tassua, istuu ja seuraa, mutta se ei olekaan koira. Se ei meinaan hauku. Eikä se leiki, jos sen kanssa haukkuu. No, tajusin sen muutamassa päivässä, ja siitä asti me ollaan oltu bestiksiä. Me leikitään hippaa ja painitaan yhdessä monta tuntia päivässä. Sitten me katsotaan välillä telkusta Hopeanuolta kimpassa, ja otetaan sieltä uusia painivinkkejä. Inu on niin loistava, siis se tekee semmosia WAU-hyppyjä. Inulla on semmonen kissan raapimapuu (mä luulin ensin, että se on koiran purupuu, mut ei se ollutkaan). Se hyppää sinne yhdellä loikalla. Mäkin yritin, mut mä mätkähdin päin sitä ihan heti. Mummokoiran kanssa meillä on aina hauskaa ulkona. Me lenkkeillään joka päivä vapaasti tuossa metsässä. Mummokoira ei enää oikein kuule, niin mun pitää välillä käydä hakemassa sitä, kun se meinaa lähtee väärään suuntaan. Sitten se aina selittää mulle niistä olemattomista hiiren koloista, joo-joo, siellä mitään oikeesti ollut. Se vaan ei viitsi myöntää, että meni harhaan. Mamma tykkää siitä, kun mä haen Noria - se on mun duuni lenkillä. Sisällä mummo nukkuu ihan liikaa, ja mä änkeen välillä sen viereen. Se ei aina arvosta sitä, mutta kyllä se musta tykkää. Mamma on nyt paljon kotona, ja me käydään melkein joka päivä jossain kivassa paikassa katsomassa ihmisiä ja kaikkea. Mun suosikkipaikka on mun karkkikauppa tuossa lähellä olevassa isossa kauppakeskuksessa. Sieltä mä saan aina nameja niiltä kivoilta myyjiltä. Se on meidän iltalenkin varrella, niin me käydään siellä aika usein. Siellä on aina paljon porukkaa, ja kaikki ihmiset on mun mielestä pussattava. Sitten me käydään semmosella pentukurssilla, siellä saan ihan kauheesti herkkunameja! Se on loistavaa, ja musta on tosi kiva puuhailla mamman kanssa siellä. Mua on kehuttu monessa paikassa huisin rohkeaksi ja reip-

paaksi, ja niinhän mä oonkin. Mamma sanoo yleensä kakaraksi, riiviöksi, termiitiksi ja mitä näitä nyt on… Ja me käydään tosi usein keskustelua siitä, ettei olohuoneen mattoa kaivamalla voi päästä Japaniin, eikä seinää syömällä pääse leikkimään naapurin koirien kanssa. Mamma on niin väärässä! Mulla olis paljon kerrottavaa, mutta ehkä tää nyt riittää. Pitäkää hauskaa ja leikkikää lumikasoissa! n

Hallitus Puheenjohtaja Mirva Vuohtoniemi Petäjässuonkatu 13, 33580 Tampere 050 3412445 mirva.vuohtoniemi@gmail.com Varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ahola Marsinkatu 8 B 18, 11130 Riihimäki 040 525 0329 black.buccaneers@gmail.com Sihteeri Tuire Siikala Kalevan puistotie 24-26 d 51, 33500 Tampere 041-535 9340 tuire.siikala@gmail.com Rahastonhoitaja, Jäsensihteeri Päivi Järvinen Nahkatehtaankatu 11 B 12, 33270 Tampere paivi.jarvinen5@gmail.com Anniina Toivola Kaivosvoudintie 4a3, 01610 Vantaa 040 522 9532 anniina.toivola@gmail.com Marjaana Munther Vuohimäentie 67, 02480 Kirkkonummi 040 152 2030 marjaana.munther@gmail.com. Katja Pesonen Isoarontie 59 A 4, 26660 Rauma 040 842 4768 katja.e.pesonen@gmail.com

Nuka ”Mirai No Sorairo kuva: Sara Tikkanen

Shibasanomat 1/2015

Jalostustoimikunta

Muut toimihenkilöt

PJ Mirva Vuohtoniemi

Kotisivujen ylläpito anniina.toivola@gmail.com

Sihteeri Hanna Usvola hanna.usvol@gmail.com

Toiminnantarkastaja Liisa Ruohomäki-Nurmi Mynämäki puh. 0400-797 736 haw.haw@pp.inet.fi

Jäsenet: Sini Suutari suutari.sini@gmail.com Mirva Vuohtoniemi Elina Kortema elina.kortema@gmail.com Posti jalostustoimikunnalle osoitteeseen: shibajtk@gmail.com

Pentuneuvonta Sini Suutari 040 718 9261 shiba.pentuinfo@gmail.com Shibasanomat Päätoimittaja Jaana Järvinen lehti.shiba@gmail.com

Muuta infoa Jäsenmaksut 2015 Vuosijäsen 24 € Perhejäsen 5 € Pentuejäsen 10 € per pennunomistaja (kasvattajan ilmoittaessa)

Yhdistyksen tili FI25 1029 3500 2730 98 Yhdistyksen nettisivut http://www.suomenshiba.fi

LEHTITIIMI TIEDOTTAA! Lehtitiimi etsii innostuneita kirjoittajia ja kuvaajia iloisiin riveihinsä. Ilmianna kiinnostuksesi ja lähetä postia osoitteeseen lehti.shiba@gmail.com

Lähetä materiaalia lehteen Lehti kaipaa aina uusia kuvia koristeeksi ja juttujen yhteyteen. Kuvien ei tarvitse aina olla uusimpia mahdollisia, vaan myös vanhemmat kuvat kelpaavat, ei se historiakaan pahitteeksi ole. Yksittäiset kuvat voi halutessaan lähettää sähköpostilla lehti.shiba@gmail.com Toivomme kuitenkin useamman kuvan tapauksessa, että käyttäisitte dropboxia, kuvat tulevat varmemmin perille, eikä niitä ole tarpeen pienentää mahtuakseen sähköpostiin. Ohjeet dropboxin käyttöön löytyvät yhdistyksen nettisivuilta, lehti osiosta. Voit myös lähettää suoraan viestiä Jaanalle osoitteeseen jaanaski@gmail.com päästäksesi dropboxiin. Kun lähetät kuvia, muista seuraavat asiat: Kuvan tulisi olla mahdollisimman suuri, mielellään täysin pienentämätön tiedostomuotoina joko jpeg, tiff ,png, RAW tai nef jpeg-kuvaa ei saa olla pakattu liikaa (laatu kärsii). Kuva ei saa olla Word-documentissa. Huom! Normaali kännykän kameran kuvanlaatu ei ole riittävä eikä kännykkäkuvia käsitellä. Kuva tulee nimetä juttujohonkuvatulee_KoiranNimi_KuvaajanNimi. Tai jos kuva tulee täytekuvaksi KoiranNimi_Kuvaajan_nimi. Esim. Maija_Hauva_MaijaMallinen.jpg Mainitse kuvien yhteydessä: Kuvan ottajan nimi, keitä kuvassa on, mahdollinen yhteys johonkin teksiin. Sähköpostin otsikoksi "Kuvia lehteen", näin viestit eivät huku muiden sekaan Lehteen voi lähettää myös omia piirroksia joko itse skannattuina tai sitten taittajalle postissa. Skannattuihin kuviin pätee samat kriteerit kuin valokuviin. Toimitus pidättää itsellään oikeuden käsitellä ja rajata kuvia parhaaksi katsoallaan tavalla ja julkaista niitä myös muissa yhdistyksen julkaisuissa. Muutakin materiaalia saa lähettää! Ota kuitenkin ensin yhteys lehtivastaavaan, lehti.shiba@gmail.com jotta materiaali voidaan huomioida sisällön suunnittelussa.

Shibasanomat 1/2015

Lähetä palautetta lehdestä: lehti.shiba@gmail.com

Tuontija valioilmoitukset Ilmoita lehdessä tuontikoirasta tai uudesta valionarvosta. Lähetä ilmoituksen mukana edustava kuva koirasta ja seuraavat tiedot: Tuontikoira: Virallinen nimi ja lempinimi syntymäaika sukupuoli väri vanhempien nimet tuontimaa kasvattaja omistaja(t)

Valio: Virallinen nimi ja lempinimi mikä valionarvo syntymäaika sukupuoli väri vanhempien nimet kasvattaja omistaja(t) sertit (aika, paikka ja tuomari)

Mainostilaa lehdestä Lehdestä voit ostaa mainostilaa! Lähetä esimerkiksi vuoden viimeiseen lehteen oma joulutervehdyksesi tai mainosta jotain omatekemää tuotetta. Ota yhteys toimitukseen lehti.shiba@gmail.com ja kysy lisää. Jäsenet: koko sivu puoli sivua

- 30 € - 15 €

Muut: koko sivu puoli sivua

- 60 € - 30 €

Kasvattajaruutu: käyntikorttikoko

- 5€

BLOGIPOSTAUS: Se, että Akira tulee luokseni vapaana vaikka lähellä on paljon muita koiria ja yleensäkin kiinnostavia tutkimuskohteita, on minulle iso erävoitto. Se on jotain sellaista, mitä olen toivonutkin. 25.2.2015. http://kippurakoulussa.blogspot.fi

Shiba kokkaa Superhelpot koirankeksit • 1 iso porkkana raastettuna • 1 muussattu banaani • n. 1dl maustamatonta jogurttia (tai kermaviiliä) • 0,75-1 dl vehnäjauhoja • 1 dl kaurahiutaleita Sekoita kaikki ainekset keskenään ja kaada leivinpaperin päälle uunipellille. Levittele lusikalla tasaiseksi letuksi ja paista 200 asteisessa uunissa noin puoli tuntia. Anna jäähtyä tunnin verran ennen leikkaamista ja tarjoilua.

38 38

Shibasanomat Shibasanomat 1/2015 1/2015

TAKIN PÄIVÄKIRJA

Shiba on vapaa

Temppuhaaste Teksti ja kuvat: Taru Mäkelä ”Hei shibakansa!

Ja sama ihmisten kielellä:

Toivottavasti jouluna tuli syötyä hyvin ja uutena vuotena luvattiin karistaa kertyneet kilot. Täs olis hyvä voimistelutemppu, mikä saa ihmiset antamaa vaa vielä enemmän nannaa! Mä tunnen tän tempun nimellä ”orava”, mut oon kuullut, et jotkut käyttää sanoja ”kerjää”, ”söpösti” ja ”kurre”. Mä tykkään kans huiskuttaa etutassuilla samalla kun istun. Kaikki keksii varmasti eri tapoi pitää noit tassui, vaik silleen kun oravat pitää. Se o helppo, siin pitää vaan istuu ja nostaa etutassut ilmaa ja sit pysyy siin asennos. Jos teet sen sillo ku ihmiset syö ja katot sillee vetoavasti, ni niiden on pakko antaa sulle herkkuja!”

1. Kuvaa koirasi suorittamassa haaste. 2. Kuvan on tarkoitus olla hauska. Mukaan voi liittää kuvatekstin. Voit myös videoida tempun. 3. Kuvat julkaistaan joko shibasanomissa tai shiba sanomien facebook sivulla. 4. Kuvan on oltava digikuva ja kooltaan ainakin 2000 kt.

Ohjeet temppujen suorittamiseen: Kuva 1: Koira istumassa ja nami ihan kiinni koiran kuonoon ja siitä hitaasti ylöspäin. Anna koiran tavoitella nannaa. Palkitse heti, kun etutassut irtoavat vähänkin maasta koiran kurkottaessa.

Kuva 2: Etsi sopiva tasapaino. Jos käsi menee liikaa taakse/eteen koira kaatuu/nousee. Jos käsi menee liian ylös, koira voi nousta takajaloille seisomaan. Sekin on hyvä temppu, mutta ei ole sama asia kun tämä.

Kuva 3: Lisää kestoa, kuinka kauan pitää istua ennen kuin saa palkkion. Vie kättä pikkuhiljaa kauemmas koirasta niin, että koira odottaa kerjäysasennossa. Tehtävä vaatii selkälihaksia, joten tempun onnistuminen vaatii kovaa harjoittelua.

Lähetä kuva onnistuneesta tempusta tai ainakin hyvästä yrityksestä osoitteeseen: lehti.shiba@gmail.com Viestin otsikoksi ”Temppuhaaste”

Shibasanomat 1/2015

Shibaisat Menot

Helsingin tapaaminen

Facebookista löytyy monta alueellista shibaryhmää. Liity joukkoon ja treffaa paikkakuntasi kippuroita! -

PK-seudun shibat Kaakon kippurat Tampereen shibaihmiset Shiba Kanta-Häme

- Turun shibaporukka - Savon shibatreffit - Shiba Jyväskylä

Turun shibatreffit

Turussa on kippuramaista meininkiä joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo 19 Kupittaan Kaivokentällä! Lisätietoja Tiina Virtaselta puh. 050 341 2596, tinsku78@gmail.com

Vuoden 2015 tulevia tapahtumia 24.4

Valtakunnallinen koiranpäivä Kaikenlaisia tapahtumia on koiranpäivään liittyen eri puolilla Suomea.

Toukokuu

Roihuvuoren Hanami-juhla

Kesä-heinäkuu Roturace Shibat ovat perinteikkäästi osallistuneet useamman joukkueen voimin. 12.7.2015

Erikoisnäyttely, Nastola, sivu 29. SSKY:n järjestämä shibojen erikoisnäyttely. Tuomarina tanskalainen Hanne Laine-Jensen

17-19.7.2015

Kesäpäivät, Mustiala

Lahden seudun shibatapaamiset

Tavataan kerran kuussa. Aika ja paikka valitaan toiveiden mukaan. Tule keskustelemaan foorumille Shibatapahtumat->Lahdenseudun shibatapaamiset tai ota yhteyttä Kirsiin puh. 040 581 0283, kirsi.ruponen@gmail.com

19.–20.9.2015 SSKY:n luonnetesti, sivu 29.

Tampereen shibatreffit

Su 12.4. klo 11.30 Suolijärven luontopolku (Hervanta). Lähtöpaikka Suolijärven uimaranta. Su 24.5. klo 11.30 Kirskaanniemen laavu & nuotiopaikka (Birgitan polku). Mahdollisuus paistaa makkaraa yms. ota siis omat eväät! Lähtöpaikka Koipitaipaleentie 100, Lempäälä. Kimppakyytimahdollisuus. su 7.6. klo 11.30 Hatanpään Arboretum. Lähtöpaikka Hatanpään kartano. Luontopoluille tukevat kengät jalkaan, säänmukainen vaatetus. Tervetuloa mukaan! Tiedustelut: Tuire Siikala 041 535 9340 tuire.siikala@gmaill.com tai Mirva Vuohtoniemi 050 341 2445 mirva.vuohtoniemi@gmail.com

Suomen Shiba ry:n jäsenlehti Nro 1 • 2015

Savon shibatreffit

Treffeistä sovitaan Facebookissa ryhmässä Savon shibatreffit. Tervetuloa mukaan! Yhteyshenkilö: Karoliina Seppänen karo.seppanen@gmail.com 0505116783