Fab – Future, Textile & Business - suomi

Page 1

Fab

Näin tekoäly mullistaa tekstiilibisneksen

FUTURE, TEXTILE & BUSINESS

Z-sukupolvi tulee – mitä nuoret ­haluavat brändeiltä

Nro 5

Teemu Muurimäki muokkaa nyt miesten tyyliä


TAKISTA TULIKIN TUOLI P O I S TOT E K S T I I L E I L L Ä O N M O N I A ­P OT E N T I A A L I S I A ­K ÄY T TÖ K O H T E I TA , J A I N N OVO I N N I N R A J A N A O N VA I N ­M I E L I K U V I T U S . TÄ S S Ä M U U TA M A E S I M E R K K I , M I H I N ­K ÄY TÖ S TÄ P O I S T E T T U A T E K S T I I L I Ä VO I K ÄY T TÄ Ä .

KUKKIEN JA YRTTIEN ­K A S VAT U S A LU S TAT

AKUSTIIKKALEVYT H U O N E K A LU T ( E R I T Y I S E ST I TÄY T T E E T )

K O M P O S I I T T I T U OT T E E T, ESIMERKIKSI P U U TA R H A­K A LU S T E E T ( N S . KOVAT M U OV I T U OT T E E T, J O I S S A V O I TA I S I I N KO R VATA Ö L J Y P O H J A I S I A R A A K A- A I N E I TA )

A U TOT J A L A I VAT ( Ä Ä N I E R I ST E I D E N L I S Ä K S I S I S ÄT I L AT, K U T E N E S I M E R K I K S I ­KO KO L AT T I A M AT OT )

T E K S T I I L I J ÄT T E E N E R I L L I S K E R ÄY S T U L E E E U -A LU E E L L A PA K O L L I S E K S I V U O N N A 2 0 2 5 . S U O M E S S A TAVO I T T E E N A O N A LO I T TA A K E R ÄY S J O V U O N N A 2 0 2 3 .


future, textile & B USI N ESS

Fab

issue

5

Kannessa Näin tekoäly mullistaa tekstiilibisneksen – 16 Z-sukupolvi tulee – Mitä nuoret haluavat brändeiltä – 26 Teemu Muurimäki muokkaa nyt miesten tyyliä – 54

Ideoita s. 5

Uusia ajatuksia, ideoita ja ­innovaatioita. Suomalaisen tekstiilimaailman kiinnos­ tavimmat poiminnat.

Kohtaamisia

He ovat ­individualisteja, ­brändiuskollisia ja ­huolestuneita ilmastosta. ­Muotikuvissa sukupolvi Z, s. 26.

s. 15

Äly oi – 16 Mitä mahdollisuuksia tekoäly tuo tekstiili- ja muotialalle? Antti Merilehto ja Sami Kiiski kertovat.

Z – 26

Unohda milleniaalit, täältä tulee Z-sukupolvi!

Ketjureaktio – 40 Lohkoketjut ovat täällä – ja mullistavat tuotannon ­läpinäkyvyyden.

3

Fab


future, textile & B USI N ESS

Fab

issue

5

Vuoron vaihto – 44 Vaatealan perheyritysten nuoret yrittäjät haasteiden äärellä.

”Vastuullisesta tuotannosta tuli menestyksen avain.” – BLACK MODAN TO I M I T U S J O H TA J A M A R K O K E S K I -VÄ H Ä L Ä , S . 5 8

Onnistumisia s. 54

Viisasten kerho: Suomalaisten menestyjien opit ”Aloita rehellisyydellä " – 54 Teemu Muurimäki, Turo

”Kulje montaa ­polkua” – 56 Jukka Sipilä, Foxa

Fab

4

”Satsaa elämän­ laatuun” – 57

”Kysy niin opit” – 61

”Elä arvojesi mukaan” – 58

”Etsi muutosta” – 62

Onerva Aakko, Finnsvala

Marko Keski-Vähälä, Black Moda

”Pidennä elinkaarta” – 60

Henna Knuutila, Turun AMK

Jetta Liukkonen, Vaatelaastari

Susanna Björklund, ­trendianalyytikko


Tekstiilin ja muodin päivä 1.4. 2020 TEKSTIILINJAMUODINPAIVA.FI

MIK Ä? Tekstiili- ja muotialan vuoden päätapahtuma

MISSÄ? Scandic Hotel Park

(Mannerheimintie 46, Helsinki)

­ KI HAN SA, OIS I AJ S U UT LIPP AHD A M T T ! JO AAN ­M U K

MIKSI? Kiinnostavat

­edelläkävijät ja ­asiantuntijat ­kertovat alan ­uusimmista ­kehityskuluista. ­Teemoina ­tulevaisuus & ­mega­trendit, ­digitalisaatio ja ­ilmastonmuutos.

MITE N? Hanki

lippusi osoitteesta

tekstiilinjamuodinpaiva.fi. Toimi ­nopeasti, sillä

­viime ­vuonna tilaisuus oli ­loppuunmyyty.

5

Fab


Fab PÄÄKIRJOITUS

”Uudistuminen on kaiken toiminnan elinehto.”

Fab on Suomen Tekstiili & Muoti ry:n ­kustantama lehti. Tämä ­numero ­keskittyy tulevai­ suuteen.

TEHTÄVÄNÄ ­T ULEVAISUUS T E K S T I I L I - J A M U OT I A L A O N A I N A ollut uudistuva edellä­

kävijä. Vuonna 1882 syttyi Suomen ensimmäinen sähkövalo ­Finlaysonin ­kutomohallissa. Yhtä lailla tänä päivänä tekstiili- ja muotiala kehittää uusia innovaatioita, hakee uusia toimintamalleja ja etsii ratkaisuja ­aj­ankohtaisiin haasteisiin. Tämän Fab-lehden numeron teema on tulevaisuus. ­Tulevaisuuteen katsominen ei tarkoita ainoastaan muodin ja lifestylen trendien ­haistelua. Se on uusien ympäristöystävällisten tekstiilikuitujen ­kehittämistä, tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämistä, kierto­talouden uusia toimintamalleja, digitalisaation hyödyntämistä ja vientimahdollisuuksien hakemista. Yritysten pitää elää ajassa, uudistua ja katsoa tulevaisuuteen. Se on kaiken toiminnan elinehto. Tässä lehdessä tulevaisuutta peilaa muiden muassa se, mitä ­mahdollisuuksia tekoäly tuo tekstiili- ja muotialalle (s. 16). Tuttujen ­perheyritysten nuoret sukupolvet edustavat raikasta ­uudistumista (s. 44), ja muotikuvissa poseeraavat Z-sukupolven uudet mallikasvot (s. 26). Anna–Kaisa Auvinen, toimitusjohtaja, Suomen Tekstiili & Muoti ry

Fab

6

Fab KUSTANTAJA Suomen Tekstiili & Muoti ry TOIM IT USJOHTAJA Anna-Kaisa Auvinen VIEST INTÄPÄÄLLIKKÖ Mari Kamaja, mari.kamaja@stjm.fi T EKST I & ULKOASU Gut Studio Oy, gut.fi AD Inga Tammivuori KIRJOIT TAJAT Anna-Kaari Hakkarainen, Leena Lukkari, Heidi Kalmari, Tia Nikkinen, Noora Nuotio, Elina Sarén KUVAAJAT Timo Anttonen, Suvi Kesäläinen, Sofia Okkonen Kannen kuva Timo Anttonen KUVIT UKSET Inga ­Tammivuori KIRJAPAINO Forssa Print PALAUT E LEHDESTÄ viestinta@stjm.fi


future, textile & B USI N ESS

Fab

issue

5

”Kiinnostavimmat pukeutujat yhdistelevät uutta ja vintagea, luovat omia tulkintoja trendeistä ja tekevät itse vaatteita.” – L I I SA JOK I N E N S. 8

Ideoita 7

Fab


Mikrotehdas

termi tutuksi

P I E N I tehdas­ Hyvä idea

10-vuotias uutuus V I I M E I S E N V U O D E N A I K A N A Vuokkoset-hygieniatuotteita valmistava

Delipap on saanut runsaasti asiakaspalautetta. Kuluttajat ovat kyselleet ja kiitelleet uudesta Vuokkoset 100% Bio -sarjasta, jossa kuukautissiteiden pintakuitu on sertifioitua luomupuuvillaa ja tuotteet ovat biohajoavia. Se on hymyilyttänyt delipapilaisia – myös siksi että 100% Bio -tuotteet on tuotu markkinoille jo kymmenen vuotta sitten. ”Nyt on selvä vastuullisuusbuumi menossa, ja ihmisiä puhuttelee, ettei tuotteissa ole turhaa muovia. Sillä kulmalla olemme niistä myös viestineet”, sanoo Delipapin markkinointijohtaja Katarina Hanell. Kiinnostus näkyy myös myynnin kasvussa, joka on Hanellin mukaan Bio-sarjalla huomattava.

Fab

8

yksikkö, jossa valmistetaan joustavasti pieniä tuotantoeriä. Ei vaadi suurta infrastruktuuria, kun tuotanto­ prosesseissa hyödynnetään di­ gitaalisia valmistus­ teknologioita, kuten digiprint­ tausta, 3D-tulos­ tusta, robotiikkaa ja laserleikkausta. Mahdollistaa kysyntään perus­ tuvan tuotannon lähellä kuluttajaa.


TU O TE H ERKKU

Yhdessä ekologista

Kuva Nanso

Tämä college on Nanson ja Pure Wasten yhteistyö­ mallistosta.

M I TÄ Y H T E I S TÄ O N Nansolla, Makialla, Billebeinolla, Pura Finlandilla, Mainiolla ja Hylkeellä? Kaikki ovat toki suomalaisia vaatemerkkejä, mutta ne kaikki ovat myös ­tehneet yhteistyömalliston Pure Wasten kanssa. Suomalaisen Pure Wasten kankaat, langat ja tuotteet ovat kierrätetyistä ­materiaaleista tehtyjä, ja jo 90 % sen liikevaihdosta koostuu myynnistä muille ­brändeille. Eettisten ja ­ekologisten ­mallistojen suosio näkyy myös Pure ­Wasten tuloksessa: liikevaihdon ­odotetaan nousevan viime ­vuoden 2,2 miljoonasta ­eurosta tänä vuonna noin 4 miljoonaan. Ja koko kasvu on tullut ­Suomessa ilman sijoittajien panostusta.

9

Fab


Ananasnahka Nahkaa muistuttava ­tekstiili syntyy ­ananaslehtien ­kuidusta, joka on y ­ lijäämää maatalous- ja ruoka­ tuotannosta. Vaihtoehto ympäristöä ­kuormittavalle ­nahkateollisuudelle. H&M on valmistanut keväällä 2019 takin ja kengät ja Hugo Boss tennarimalliston. VA L M I S TA J I A : Ananas Anam

Levä Merilevän kasvatus ei vaadi maa­pinta-alaa. Voisi korvata puuvillaa ja ­viskoosia esimerkiksi ­urheiluja ­trikoovaatteissa. Levä­ tekstiileissä vain pieni osa raaka-aineesta on levää. VA L M I S TA J I A : Esimerkiksi Sea Cell, Vitadylan, Algalife

Appelsiini Rypäle

Sienet Biohajoava materiaali, joka voidaan valmistaa ­suljetussa prosessissa ekologisesti kasvavasta, uusiutuvasta raaka-aineesta. Vielä pilottias­ teella, p ­ arhaita käyttökohteita etsitään. VA L M I S TA J I A : Esimerkiksi MycoWorks, Mogu, Myco Tex

Fab

10

Uusiutuviin luonnon­ varoihin pohjautuva vaihto­ ehto öljypohjaisille ja eläin­ peräisille ­materiaaleille. Soveltuu muodin lisäksi esimerkiksi huonekaluihin, pakkauksiin ja autojen istuinten verhoiluun. Bentley aikoo verhoil­ la ­Vegea-nahalla uuden ­mallinsa sisätilat. VA L M I S TA J I A : Vegea

Hyödyntää mehustamisesta ylijääviä sitrushedelmiä ja niiden kuoria. Korvaa neitseellisten luonnon­ varojen kulutusta. Ei vielä laajasti ­saatavilla, Salvatore Ferragamo ja H&M ovat julkaisseet ­Orange Fiber -malliston. VA L M I S TA J I A : Orange Fiber


I L MI Ö

9XUUSI

MATERIAALI M i ltä t u n t u i s i p u k e u t u a a n a n a s ­n a h a s ta ta i s i e n e s tä t e h t y y n a s u u n ? S e o n j o m a h d o l l i s ta , k u n t e k s t i i l i a l a n ­y r i t y k s e t k e h i t tävät u u s i a , y m p ä r i s t ö ­y s tävä l l i s i ä m at e r i a a l e j a . Tä s s ä e s i m e r k k e j ä .

Puukuitu Suomalainen Spinnova tekee sellumassasta puu­­ kuitu­lankaa, josta ­toivotaan ­korvaajaa ympäristöä ­kuormittavalle puuvillalle. Pilottituotantolinja ­Jyväskylässä tuottaa uutta kuitua asiakkaiden, kuten ­Marimekon, testattavaksi. VA L M I S TA JA : Spinnova

Merten muovit Hyödynnetään käytettyjä muovipulloja ja kalastus­ verkkoja korvaamaan öljy­ pohjaisista raaka-aineista valmistettavaa polyesteriä. Tehty jo pitkään teollises­ sakin mittakaavassa. VA L M I S TA J I A : Esimerkiksi Waste2Wear, Textil Santanderina, ­Econyl, Vivify Textiles

Kierrätys­-­ tekstiili Ruokajäte Rehuaineista, kuten riisi­ tuotannon jäämistä ja sokeri­ ruo'on kuorista, voidaan ­valmistaa puuvillaa korvaavaa tekstiilikuitua. Pilotointivaiheessa. VA L M I S TA J I A : Circular Systems (Agraloop TM)

Suomalaisen ­Infinited ­Fiberin teknologialla ­vanhoista ­vaatteista voidaan ­valmistaa uutta kangasta. Yhtiön ­kehittämän selluloosa­ karbamaatin raaka-­aineina voidaan käyttää myös ­kartonkia tai sellumassaa. Pilotointivaiheessa, vuonna 2020 tarkoitus avata entistä suurempi pilottitehdas. VA L M I S TA JA : Infinited Fiber

11

Fab


brändi tutuksi

Kaukokaipuu metsään lopussa ­metsä. Tai tarkemmin sanottuna Metsä/Skogenin slow living -­konseptimyymälä, jossa voi ­kasvillisuuden, seinälle projisoitujen luonto­ filmien ja metsän ääni­maailman, tuoksujen ja makujen keskellä kokea ­metsäelämyksen keskellä ­kaupunkia. Metsä/Skogenia on alusta asti ajateltu myös Japanin markkinoille. ”Japanilaisilla on kaukokaipuu ­suomalaiseen luontoon, ja meillä on myös selvä ­designyhteys”, ­Metsä/­Skogenin toimitusjohtaja Carita Peltonen ­sanoo. Tämä ­löydös on johtanut hauskoihin ­tuotevalintoihin. Brändin ­valikoimasta löytyy ­esimerkiksi ­japanilaisten pieniin k ­ oteihin sopivia, ­koottavia tuotteita ja sauna­vaatemallisto, jonka väljien ­asujen ­kanssa häve­ liäimmätkin ­aasialaiset uskaltavat löylyihin.

Fab

12

Kuva Metsä/Skogen

H E L S I N G I N Y D I N K E S K U S TA A N Mannerheimintielle avautui lokakuun


J aponismi

1 9 2 0 -luku ja modernismi

1.

2.

4. 3. A B S T R A K T I TA I D E

5.

REIDAR SÄRESTÖNIEMEN ­VÄ R I P A L E T T I

K eskiajan arkkitehtuuri

VAPAATA VIIVAA Kuvat valmistajat

K o d i n t e k s t i i l e i s s ä n ä k y y n y t va i k u t t e i ta m e nn e i d e n v u o s i s at o j e n ta i d e - j a a r k k i t e h t u u r i s u u n ta u k s i s ta .

1 . SAA N A JA OLLI Un i e n ta l o -t y y n y n p ä ä l l i n e N ­Va l m i s t e tt u ­h a m p u s t a ­l ä p i n ä k y v ä s t i S u o m e s s a . 2 . R o o t s L i v i n g i n P i l a r i - m at t o U l l a K ­ o s ki s e n ­s u u n n i tt e l e m a m a t t o o n i h a s t u t t a v a n w a b i- s a b i . 3 . M ARI M EKKO J ­ e n n i Tu o m i s e n ­s u u n n i tt e l e m a ­Tu u b i r a i t a - k u o s i t u o s i s u s t u ks e e n r y h t i ä . 4 . f i n l ay s o n O s m i ­Ko s ki s e n ­s u u n n i tt e l e m a t R o o m a- ­l a ka n a t ­v i e v ä t a j a t u ks e t ­h o l v i ka tt o j e n a l l e . 5 . LAPUA N ­KA N KURIT E l i n a H e l e n i u s o n ­s u u n n i t e l l u t ­h e r ku l l i s i s s a ­v ä r e i s s ä ­l e i s ku v a n ­R e v o n t u l i- s h a a l i n .

13

Fab


5

tuote purettuna auki

2. TÄY T E

1.

”Täytteessä on 90 % pehmeää untuvaa ja 10 % pientä höyhentä, jotka ovat ruoka­ teollisuuden sivu­ tuotetta. Ankan ja hanhen untuvat ­tulevat pääosin ­Ranskasta, mutta myös muualta EU:sta ja niin paljon kuin mahdollista ­Suomesta.”

VA S T U U L L I S U U S ”Joutsenen hankinta­ puolen ihmiset ovat olleet talossa 30 vuotta ja tuntevat läpikotaisin untuvan ja tavaran­ toimittajat. Emme osta keneltäkään, jota emme henkilö­ kohtaisesti ­tunne, ja käymme ­säännöllisesti ­maatiloilla. Näillä tiloilla linnut saavat laiduntaa ja syödä vapaasti.”

4. T U OTA N TO ”Peitot valmistetaan tehtaallamme Riihimäellä. ­Jotta peitot sopivat myös ­allergikoille ja ­astmaatikoille, pois­ tamme esipestystä untuvasta vielä pölyt, pesemme uudestaan ja kuumennamme 125 asteessa. Pesu parantaa untuvan laatua ja se palautuu muotoonsa nopeammin.”

3. KANGAS “Kangas on puuvilla­ perkaalia, josta tehdään untuva­ tiivis kalanterointi­ menetelmällä eli teol­ lisesti mankeloi­malla. ­Untuvapeiton kahina ­tulee juuri kalanteroin­ nista, kun kankaasta tulee tiivistä. Syli-­ peittojen lankatiheys on erittäin korkea 330, mikä tekee kankaasta pehmeän ja kiiltävän.”

Pehmeitä unia M I S TÄ O N U N T U VA P E I T TO T E H T Y ? J O U T S E N E N ­M A R K K I N O I N T I PÄ Ä L L I K K Ö T U O M A S L A I N E K E R TO O S ­ Y L I - P E I TO N TA R I N A N .

Fab

14

Kuva Joutsen

Syli-peittoa löytyy viittä eri paksuutta. Suomalaiset ostavat eniten keskilämpimiä peittoja.


HILJAA UUSI TULEE

5

4. 2.

@freakabana on friikkiä ikebanaa.

1.

Liisan katu­ muotisivut: nyc-looks.com

5. Liisa Jokisen ja hänen ­miehensä perustama Gem-sovellus etsii ­kuluttajille ­tuotteita ­tuhansista ­e­rilaisista ­vintage-kaupoista.

KUVATAIDE [ 4. ]

Kuvat Cafe Forgot, @freakabana, nyc-looks.com, MoMa, Gem.app

In s ta g r a m [ 2. ]

M iten trendinenät seuraavat ­hiljaisia si g naaleja? N e w Yorkissa asuva katutyylikuvaaja L iisa J okinen kertoo keinonsa .

3.

”Tämä on klisee mutta edelleen inspiroivin sosiaalinen media ja loistava verkostoitumisen väline. Instagramin kautta olen löytänyt New Yorkin kiinnostavimmat ­tapahtumat, näyttelyt, pop upit ja persoonat.”

POP UP - k a u p at [ 1. ]

KATUTYYLIT [ 3. ]

”New Yorkissa liiketilojen ­vuokrat ovat kovia ja usein vuokraan pitää sitoutua ainakin 3–5 vuodeksi. Pop upeissa on mahdollisuus kokeilla uudenlaisia konsepteja edullisemmin ja kevyemmin. Cafe Forgot on newyorkilainen nomadi­kauppa, joka myy n ­ uorten, usein kierrätys­materiaaleja ­käyttävien suunnittelijoiden ­uniikkeja ­vaatteita ja asusteita.”

”Olen kuvannut katutyylejä ­vuodesta 2005, ensin Helsingissä, nyt myös New Yorkissa. Etenkin New Yorkin kaduilla voi nähdä, mihin muoti on menossa. Kiinnos­ tavimmat pukeutujat ­yhdistelevät uutta ja vintagea, luovat omia ­tulkintojaan vallitsevista trendeis­ tä ja tekevät itse vaatteita. Kuva­ tessa uudet vaikutteet tarttuvat omaan tyyliin alitajuntaisesti.”

”Jos en pääse galleriaan tai ­museoon pariin viikkoon, ­tuntuu että happi alkaa loppua. ­Kuva­taide inspiroi, koska se on vapaata. Hyvä näyttely ravistelee, aiheuttaa jopa epämukavan tun­ teen, hämmentää tai ilostuttaa. Kaikki nämä ovat merkkejä siitä, että olen jonkin uuden äärellä. MoMa PS1:ssa Devin Kennyn ­näyttely kommentoi Amerikan menoa kiinnostavasti.”

VI N TAGE [ 5. ] ”Rakastan vintage- ja second hand ­-shoppailun sattuman­ varaisuutta: koskaan ei tiedä, mitä tulee ­vastaan. Tähän verrattuna ketju­vaatekauppa on ennalta-arvatta­vuudessaan ­kuolettavan tylsä. Parhaimmilla ­vintage­kauppiailla on loistava vainu ja rohkea maku. He osaavat poimia kokoelmiinsa vaate­kappaleita, joita ei muualla vielä näe.”

15

Fab


YLLÄTTÄVÄT EDELLÄKÄVIJÄT J O S H A LU A A LÖY TÄ Ä ­V A AT E B I S N E K S E N ­S U U N N A N N ÄY T TÄ J I Ä , K A N N AT TA A ­S E U R ATA ­S U O M A L A I S I A T YÖ VA AT E­Y R I T Y K S I Ä . ­TÄ S S Ä K O L M E K I I N N O S TAVA A ­E S I M E R K K I Ä .

1 23

TouchPoint

Lindström

Image Wear

M I K Ä?

M I K Ä?

M I K Ä?

Työvaatteiden ja ­tekstiilien kierto­talouden pioneeri ja aktii­ vinen kehittäjä jo ­vuodesta 2008. Tuonut ekologisia vaihtoehtoja myös vaativaan ­käyttöön tarkoi­ tettuihin vaatteisiin ja näin laajen­ tanut ­ekomateriaalien kysyntää.

Suomessa merkittävä työ­ vaatteita palveluna toimittava ­yhtiö. Hyödyntänyt tekno­ logiaa palvelun kehityksessä jo 1990-­luvulta lähtien: RFID-sirun avulla yhtiö pystyy ­keräämään ­tietoja vaatteen käytöstä ja huol­ losta niiden elinkaaren aikana.

Koska työvaatettajien on otetta­ va huomioon tiukat turvallisuus­ vaatimukset, ne kehittävät jatku­ vasti parannuksia tuotteisiinsa. Parin viime vuoden aikana Image Wear on esimerkiksi lanseerannut oman vaatteiden seurantajärjes­ telmän ja tuonut elektroniikkaa tuotteisiin.

MITEN?

Fab

16

MITEN?

MITEN?

Esimerkiksi kaupan ja terveyden­huollon aloilla käytetään usein yhteiskäyttö­ vaatteita. Lindströmin yllä­ pitämästä ­varastosta kuitataan sopiva ­vaate kulkuluvalla. Ratkaisun avulla pystytään esimerkiksi seuraamaan, onko varastossa tarpeeksi sopivan­ kokoisia ­vaatteita. Ensi ­vuonna ­Lindström vie ­palvelun 23 u ­ uteen maahan.

Image Wearin kehittämän led-valotakin uudessa versiossa 500 lumenin led-valonauha kulkee edestä taakse olkapäiden kautta, jolloin henkilön voi nähdä pimeäs­ sä yläpuoleltakin. Valaiseva takki sopii työtehtäviin, joissa tarvitaan erityistä näkyvyyttä pimeässä tai sumussa, ja se kestää konepesun. Ensi vuoden alussa tulee myyntiin myös led-valoliivi (kuvassa).

Kuvat valmistajat

TouchPoint on tehnyt työ­ vaatteita Hesburgerille jo ­kymmenen vuoden ajan. T-paidat ­valmistetaan tekstiiliteollisuu­ den ­puuvillaleikkuujätteestä, mikä säästää miljoonia vesi­ litroja. V ­ aatteiden ja asusteiden ­materiaalia on syntynyt myös ­kierrätysmuovipulloista, joita ­vuoden 2018 loppuun mennessä oli käytetty 294 000. Vanhat ­vaatteet kiertävät uudelleen ­raaka-aineiksi, kuten komposiitti­ pöytien materiaaliksi.


future, textile & B USI N ESS

Fab

issue

5

”Tekoälyn ­kanssa on nyt ­tekemisen aika, ja ­kokeilujen aika.” – A N T T I M E R I L E H TO S. 16

Kohtaamisia 17 17

Fab


.. Äly oi T e koä ly n k a n sa n o m a i s taja An t t i M e r i l e h to ja H a lt i n ­t o i m i t u s j o h taja Sa m i K i i s k i ko h ta s i vat p u h ua ks e e n

­t e koä lys tä , m u t ta e nn e n k a i k k e a h e p u h u i vat data s ta . S e n s u h t e e n o n ­m o l e m p i e n ­m i e l e s tä y r i t y ks i l l e va i n y ks i pät e vä sä ä n tö : k e r ä ä ja y mm ä r r ä ta i ku o l e .

18


A N T T I M E R I L E H TO on kirjoittanut Tekoäly – matka­ opas johtajalle -kirjan ja kiertää aktiivisesti puhumas­ sa tekoälystä. Hän toimii AI Strategy Companyn toimi­ tusjohtajana. Mika Aaltosen ja Antti Merilehdon kirja Tekoäly – ihminen ja kone ilmestyy marraskuussa.

19

Fab


SAMI KIISKI ­hyppäsi Haltin johtoon ­vuonna 2015 ja kampesi ­tappiovuosista ­kärsineen ­ulkoiluvaateyrityksen uudelle ladulle. Haltin ­päämarkkina on ­Pohjoismaissa, ­mutta kaupunki­kelpoisten ­outdoor-vaatteiden suosio kasvaa ­etenkin ­saksan-­ kielisissä alppimaissa. Haltin ­liikevaihto vuonna 2018 oli noin 25 miljoonaa ja tulosta syntyi 1,5 miljoonaa euroa.

Fab

20


E

nsin pitää saada molemmat samal­ le kartalle. Antti Merilehto harp­ poo haastatteluun Women in Tech -­tapahtumasta, Sami Kiiski on ajanut Helsinkiin Haltin toimistolta Söder­ kullasta. Kumpikaan ei tiedä toisesta tarpeeksi, joten aloitetaan esittelyillä. Vuonna 1976 perustettu ulkoilubränditalo Halti tekee ulkoiluvaatteita ja -varusteita. Halti-brändin lisäksi portfolioon kuuluvat myös Raiski ja kalvo­ tuotemerkki DryMaxx. Lisäksi Halti valmistaa Fischerin alppimalliston vaatteet. Kun Kiiski tuli taloon 2015, Haltilla oli kuljettu pitkään vastatuuleen. ”Se on aika tyypillistä, että kun on ollut vaikeaa tehdä tulosta, ovat kehitystyö ja uudet jutut jää­ neet vähemmälle”, Kiiski sanoo. Kansainvälisistä urheilu­ vaatemerkeistä kokemusta kartuttanut Kiiski rupesi uudistamaan Haltin brändiä. Lasketteluvaatekeskeisyydestä luovuttiin ja keskiöön tulivat retkeily sekä kaupunkihenki­ semmät ulkoiluvaatteet. ”Brändistä tehtiin freesimpi, ja markkinointi vietiin digitaa­ liseen ympäristöön. Avasimme myös oman kansainvälisen verkkokaupan.” Merilehto nyökyttelee, istuu terävässä etunojassa ja iskee väliin tarkentavia kysymyksiä. ­Merilehdon matka on kulkenut portsarin hommista muun muassa Googlelle Irlantiin ja softa­talo Finchille. Mutta syy, miksi Merilehto on tänään keskustelemassa Kiisken kanssa, on tekoäly. Tekoäly – matkaopas johtajalle oli vuoden 2018 myydyin bisneskirja Suomessa. Merilehdon kirja ei kerro siitä, mitä hän tekijänä tietää – vaan siitä, mitä päätöksente­ kijöiden ja johtajien olisi syytä tekoälystä tajuta. ”Olen tekoälyn kansanomaistaja. Kerron, ettei ihmisten tarvitse osata koodata, vaan ymmärtää, mitä tarkoittaa datalla johtaminen.” Hyvä, keskustellaan siis ensin siitä.

Data auttaa ymmärtämään, miten asiak­ kaat käyttävät tuotetta – ilman että kysymme sitä heiltä. Kun keräämme dataa monista eri lähteistä ja synkronoimme sitä, opimme ymmärtämään ilmiöitä datan taustalla. Merilehto kertoo esimerkin: Jenkeissä leffa­ teattereissa on Coca Cola Freestyle Machine -laitteita. Ne tarjoavat 150 eri limulaatua ja niiden kautta myydään 14 miljoonaa annosta päivässä. Laitteiden avulla kerättiin tietoa siitä, mitä ihmi­ set todella juovat. Eräällä alueella teinit valitsivat usein sekoituksen, jossa oli ⅔ Spritea ja ⅓ Dr. Pepperiä. A N T T I : Kun dataa näytettiin markkinointitiimil­ le, he kakistelivat ja sanoivat, että Spriten pitää olla aina kristallinkirkasta, ei siihen voi sekoit­ taa mitään. Pian Coca Cola toi kuitenkin markkinoille uuden maun: Cherry Spriten. S A M I : Nimenomaan asiakas­ kokemus ja tuotekehitys ovat asioita, jotka kiinnostavat Haltia. Keräämme niitä ­varten ­dataa esimerkiksi ­verkosta, omasta verkkokaupasta, ­somesta ja myymälöistämme. Kiinnostava data voi kertoa meille intressi­ryhmiemme käyttäytymisestä tai konseptien toimivuudesta. A N T T I : Varma tapa joutua helvettiin tekoäly­kokeilun kanssa on pohtia, mitäs tästä datasta saisi aikaan. Silloin pitää huutaa seis – vaarantava virhe! Aina ensin pitää miettiä, mikä on bisneksen ongelma ja miten se voitaisiin ratkaista. ANTTI:

”Kun tuotteet suunnitellaan

suoraan 3D:nä, voidaan tehdä vaikka Antista

avatar.”

1. Kaikki lähtee datasta Tekoälystä ja koneoppimisesta ei ole yrityksille hyötyä ilman dataa. Nykyään kaikesta jää jälki: googlaamalla, somettamalla ja ­kulkemalla puhelin taskussa luomme koko ajan tietoa, jota ­yritykset hyödyntävät.

2. Kenelle ja millaista Datapuhe vie ajatukset usein ensisijaisesti markkinointiin ja myyntiin, mutta data ja tekoäly voivat auttaa myös tuotteiden suunnittelussa. Mutta seis! Mistä tiedämme, kenelle suunnitellaan? S A M I : Se on tärkeä kysymys. Vähän samanlai­ nen kuin se, että mitäs tälle datalle tehdään. Yhä enemmän käytämme hyväksi verkosta saatavaa dataa siitä, mikä myy. Haluamme tietää, millainen ostajan elämäntyyli on. Esimerkiksi mitä tämä harrastaa, mitä etsii tai ketä seuraa somessa. Haltille elämäntyyli on kohtalonkysymys, ANTTI:

>

21

Fab


”Varma tapa joutua helvettiin tekoälykokeilun kanssa on pohtia, mitäs tästä datasta saisi aikaan.”

koska siitä brändissä on kyse. Aiemmin outdoor-­ brändejä ostivat ihmiset, joille tärkeintä olivat tekniset ominaisuudet, kuten vedenpitävyys ja hengittävyys. Brändiuudistuksen jälkeen Halti havittelee kuitenkin myös kaupunkilaisia out­ door-kuluttajia, nuorempia ja diginatiiveja käyttä­ jiä – sellaisia, jotka voivat lähteä sekä kaupungille että päiväreissulle Halti-kamat päällä. S A M I : Verkkokauppaa ja koko digitaalista pre­ senssiä, kuten somea ja ostopolkuja, on hienoa seurata. Pystymme tekemään verkossa testejä. Erilaisia hakusanoja hyödyntämällä voimme vaik­ kapa optimoida markkinoinnin hintaa. On eroa siinä, haetaanko pelkkä ”ulkoilutakki” vai vaikkapa ”vedenpitävä naisten ulkoilutakki”. A N T T I : Jälkimmäisessä on kolme sanaa ja sellai­ nen on jo spesifimpi ja harvinaisempi. Siinä on jo ostoaie piilotettuna. Pelkkä ”ulkoilutakki” voi olla merkki, että on menossa Toriin etsimään käytet­

Fab

22

tyä. Mitä tarkemmaksi haku menee, sitä tiukem­ min päästään kiinni aikeeseen ostaa. Kiinnostava yksityiskohta muuten, että Amerikassa hakusana ”price” eli hinta kertoo paljon suuremmasta osto­ aikeesta kuin Suomessa.

3. Suunnittelun mullistava 3D Piirtävätkö robotit tulevaisuutemme ­vaatteet, ­tarvitaanko kaavapaperia enää ollenkaan? ­Mihin kaikkeen tekoäly tunkeutuu vaatteiden ja ­varusteiden suunnittelussa? Halti on hyödyntänyt tekoälyä 3D-­ suunnittelussa jo viimeiset kolme vuotta. Vanha tapa oli piirtää mallit kaksiulotteisena ja sen jälkeen tilattiin tehtaalta fyysisiä protoja. Mal­ lin saapuessa suunnittelija saattoi ­todeta, ettei tämä ole lainkaan sitä, mitä piti. Kun tuotteet

SAMI:

>


”Tekoälyssä on pirusti ­mahdollisuuksia myös Haltin kokoiselle keski­ suurelle brändille ja talolle. Sen kautta meille avautuvat u ­ udella tavalla ­mahdollisuudet kansain­ välistyä ja onnistua ­verkkokaupassa.”

23

Fab


”Asiakasymmärrys ­ratkaisee jatkossa. Muutokset ­tapahtuvat nyt niin ­nopeasti, että täytyy olla nöyränä datan kanssa. Valtaosa ­yrityksistä menestyy sen kautta. Ilman datan käyttöä et pysy huipulla.”

Fab

24


suunnitellaan suoraan 3D:nä, voidaan tehdä vaikka Antista avatar, skannataan sitten materi­ aalit sisään ja tarkastellaan ominaisuuksia, kuten mitoitusta ja istuvuutta suoraan henkilön päällä. Kun ensimmäiset sovitukset tehdään virtuaalises­ ti, säästetään sekä aikaa että materiaalia. A N T T I : Tähän asti yritykset ovat keränneet hyvin paljon strukturoitua dataa suoraan verkosta, mikä menee yksinkertaisesti exceliin. Koneoppimisen avulla voidaan vaikkapa tunnistaa jostain kuvasta, mikä sen tunnelma on. Kuvantunnistuksen avulla voidaan päätellä paljon siitä, mistä ihmiset tyk­ käävät. Näistä tiedoista voi olla hyötyä esimerkiksi värien suunnittelussa. S A M I : Kun tietoa on paljon, voimme helpommin ”leik­ kiä” tuotteilla ja vaikka testa­ ta rohkeammin värejä. Kun saamme 3D-suunnittelun ja verkkokaupan pelaamaan entistä ­paremmin keskenään, pys­ tymme tuntemaan paremmin ­asiakkaamme ja sitä myötä tes­ taamaan tuotteita jo varhaisessa vaiheessa. Voimme esimerkiksi kysyä asiakkailta mielipidettä.

4. Tehtaat voivat tulla lähemmäs Tekoälyn avulla yhä useammat asiat voidaan tuottaa tehtaissa automatisoidusti ja robottien avulla.

”Tekoälya ja dataa hyödyntämällä voi tehdä ympäristö­­jalanjäljestä huomattavasti pienemmän.”

Tekstiilialaa mullistavat tulevaisuudes­ sa esimerkiksi 3D-suunnittelu ja 3D-printtaus. Takkia tai kangasta et välttämättä pysty täysin 3D-­ printtaamaan, mutta vetoketjuja, vetimiä, kenkiä ja muita tarvikkeita kyllä. 3D:n ja tekoälyn myötä tuotanto tulee osittain lähemmäs suunnittelua. Syntyy uusia pienempiä tehtaita, joissa voidaan tehdä 3D:llä ja digitaaliprinttauksella järkeviä tuotteita nopeammin ja vähemmällä hukalla. Automatisaation lisääntyessä keskustellaan paljon myös siitä, voisiko tuotannon ylipäätään siirtää kaukomailta takaisin, vaikkapa Suomeen. ­Kiisken mukaan teknisten vaatteiden kohdalla tämä ei ole realismia lähiaikoina, sillä isojen toi­ mijoiden kankaat ja tehtaat ovat edelleen Aasias­ sa. Halti ei myöskään omista tehtaita, joten se ei voi suoraan vaikuttaa niiden robotisaatioon. S A M I : Hyvät tehtaat kuitenkin investoivat siihen, SAMI:

että yhä isompi osa tuotannosta tehdään automa­ tisoidusti. Tekoälyn ja uudenlaisen suunnittelu­ prosessin avulla voidaan laskea vaikkapa kaavasta hävikki, tehdä automaattitikkauksia ja värjätä vähemmällä vedellä. A N T T I : Mä en tiedä vaatteiden v ­ almistamisesta mitään, mutta muistutan, että on olemassa mansikan­poimintarobotti, joka pystyy kuvan avulla tunnistamaan kypsän mansikan, ottamaan siitä esasaarismaisen hellän ­jykevän otteen ja poimimaan sen. Mutta se maksaa maltaita. Siksi Amerikassa on edelleen halvempaa käyttää ihmi­ siä ­poimijoina.

5. Myynti suoraan asiakkaalle Kun myyntiä tehdään suoraan asiakkaalle, saa yritys tarkempaa dataa siitä, mihin ja miten tuotetta käytetään. Siksi yritykset haalivat nyt kauppaa takaisin omiin käsiinsä.

Näemme meidän alalla vielä paljon enemmän ennakko­ myyntiä suoraan kuluttajille. Nythän perusbisnes vaatealalla on monesti se, että myydään ennakkomyyntiä esimerkiksi 80 prosenttia liikkeille ja loppu myydään kaudella menekin mukaan. Jatkossa jos brändillä on hyvä stoori, asiakkaat ovat valmiita ostamaan pikkuisen en­ nakkoon ja odottamaan vähän aikaa, kuukauden kaksi. Tämä edellyttää, että koko toimitusketju on lyhyempi – ja siihen tarvitaan myös tekoälyä. A N T T I : Direct to consumer (suoraan ­kuluttajalle) kasvaa valtavasti Amerikassa. Kun se on siellä nyt, on se meillä parin vuoden päästä. Samalla kuluttamiseen tulee mukaan entistä enemmän joukkorahoitukset, Kickstarter ja muut. Kulutus muuttuu ja olennaista on, että kuluttaja jakaa brändin kanssa samat arvot. S A M I : Samalla kulutuskäyttäytyminen ­polarisoituu tosi paljon, kuten moni muukin asia. A N T T I : Mutta tiedättekö te, missä teidän ­takkia käytetään? Suomalainen PackageMedia teki Fazerin kanssa kokeilun, jossa tehtiin uniikkeja Domino-keksien bokseja ihmisten ottamista ku­ vista. Sitten lanseerattiin kisa, jossa sai äänestää lempipakkaustaan. Ostajista 10–20% rekisteröi SAMI:

>

25

Fab


”Se on aika tyypillistä, että huonoina aikoina kehitystyö jää vähemmälle.”

pakkauksen myöhemmin uniikin linkin kautta. Näin tietoa ostajasta ei hukattu minnekään toi­ mitusketjun varrelle, vaan Fazer sai sen suoraan. Tämä muuttaa pelin kokonaan, sillä kun yritys ymmärtää aidosti asiakkaitaan, se voi myös muo­ kata bisnestään. S A M I : Joo kyllä, pitää saada suora kontakti ­asiakkaisiin monellakin tapaa ja niin, että siitä saadaan dataa. A N T T I : Jotta voi tuottaa sellaisia tuotteita, mitä ihmiset haluavat! pitävät hyvänä visiona sitä, että datan ja sen oikeanlaisen synkronoinnin avulla yritykset tuottavat vain sellaisia tuotteita, joille on oikeasti kysyntää. Kiisken mielestä tekoäly auttaa Haltia kohti yrityksen missiota.

M O L E M M AT M I E H E T

Fab

26

”Meidän tavoite on saattaa ihminen lähem­mäs luontoa, sillä silloin hyviä asioita alkaa tapahtua mielelle ja keholle. Inhimillisyys ei katoa bisneksestä, mutta tekoäly auttaa yrityksiä esi­ merkiksi tunnistamaan tehokkaasti muuttujat tai vaihtoehdot päätöksien tueksi. Merilehto visioi, että tekoälyn ja datan hyö­ dyntämisen avulla Haltin ympäristöjalanjälki on ­huomattavasti pienempi. Puhtaasti siitä ­syystä, että se ymmärtää toimintaansa niin paljon ­paremmin ja siksi osaa toimia viisaammin. A N T T I : ”Tekoälyn suurin uhka Suomessa on se, että suomalaiset yritykset eivät käytä dataa ­hyödykseen ja täältä menetetään elinvoimaa. On tekemisen aika, ja kokeilujen aika.” Fab SAMI:

Antti Merilehto ja Sami Kiiski ovat puhujina Tekstiilin ja muodin päivässä 1.4.2020, lue lisää sivulta 3.


”Asiakasymmärrys ratkaisee jatkossa. Muutokset tapahtu­ vat nyt niin nopeasti, että täy­ tyy olla nöyränä datan kanssa. Valtaosa yrityksistä menestyy sen kautta. Ilman datan käyt­ töä et pysy huipulla.”

27

Fab


Z M i l l e n i a a l e ja n u o r e m p i Z- s u k u p o lv i o n j o p i a n a s t u m a s s a t yö e l ä m ä ä n . M i l l a i s i a h e o vat ja m i tä h e h ­ a luavat b r ä n d e i ltä? K U VAT Sofia Okkonen M A L L I T Mazen Silaiman, Icram Icar ja Timur Kalaev.


Housut R / H . Mohairhuopa L A P U A N K A N K U R I T.

Hattu, paita ja kengät ­kuvausrekvisiittaa.

29

Fab


Asut R I I K K A P E LTO L A & M I N E R VA S K Y T TÄ ( A A LTO -Y L I O P I S TO ) .

Fab

30


INDIVIDUALISMI JA O M A VA H VA T Y Y L I Trendit syntyvät Instagramissa, ­Youtubessa ja Tiktokissa, ja ­uusia ­trendejä ja mikro­trendejä ­syntyy ­nopeastikin. Zetat ­ihailevat, kun joku ­uskaltaa olla rohkeasti oma itsensä.

31

Fab


SECOND HAND Lorem Ipsum taas on ikoninen suomalaisbrändi ja luotan siihen, että se tekee pitkäjänteistä ja oikean suuntaista työtä.

Fab

32

Molempien sivujen vaatteet second hand. Huivi, laukku ja farkut mallin omat.


SECOND HAND OSANA P U K E U T U M I S TA Käytettyjen vaatteiden yhdistely uusiin on itsestään­selvyys ja vaihtoehto muiden joukossa. Second hand on osa muun­ tautuvaa t­ yyliä, ekologisuutta ja säästäväisyyttä.

33

Fab


Asu edessä NOMEN NESCIO. Asu takana F R E N N . Aurinkolasit mallin omat, asusteet kuvausrekvisiittaa.

Fab

34


SUKUPUOLINEUTRAALIUS Zetat ovat edellisiä ­sukupolvia ­huomattavasti ­avoimempia ­irrottautumaan sukupuolirooleista. ­Perinteiset ­sukupuoliroolit ja lokeroiminen, kuten ­”naistenvaatemallisto”, voivat ärsyttää.

35

Fab


E E T T I SY YS JA VA S T U U L L I S U U S Z-sukupolvi toivoo brändeiltä kantaaottavuutta ja ­toiminnan läpinäkyvyyttä. Ilmastokriisi on sukupolven keskeinen huolenaihe. Ympäristöasiat ja eettisyys ovat heille tärkeitä.

Fab

36


Viereinen sivu College P U R E WA S T E . Neule PA P U D E S I G N . Hattu second hand. College R - C O L L E C T I O N . Housut C LOY T H I N G .

BRÄNDIUSKOLLISUUS Zetoilla ilmenee myös äärimmilleen vietyä ­ rändifanaattisuutta. Brändejä suositellaan ja b logoja kannetaan jos brändi S E Cylpeydellä, O N D H A Nmutta D mokaa, s ­ iitäkin rummutetaan somessa. Lorem Ipsum taas on ikoninen suomalaisbrändi ja luotan siihen, että se tekee pitkäjänteistä ja oikean suuntaista työtä.

37

Fab


U U S I LU K S U S Käytännöllisyys on luksusta, eivätkä ­perinteiset ­luksusbrändit kiinnosta kuten edellisiä polvia. Halpislaukkukin on ok, jos se täyttää omat ­ tyyli- ja ­l­aatukriteerit.

Fab

38


Hattu S A S TA . College C LOY T H I N G . Takki J O U T S E N . Housut H A LT I .

39

Fab


DIGITAALINEN HELPPOUS JA ­V UOROVAIKUTUS Zetat viettävät aikaa somessa ja myös ­ostavat mobiililla. Brändien pitää olla helposti ja ­nopeasti ­tavoitettavissa esimerkiksi Instagramin ­suoraviestien kautta, ja niiden pitää tarjota ­personoitu asiakaskokemus. Takki & housut A I TO S T U D I O S .

Fab

40

SECOND HAND Lorem Ipsum taas on ikoninen suomalaisbrändi ja luotan siihen, että se tekee pitkäjänteistä ja oikean suuntaista työtä.


Z

-sukupolveksi kutsutaan ikäluokkaa, joka on ­syntynyt noin vuosina 1998-2010. He ovat ­kasvaneet ­maailmassa, jossa ­elektroniikkaa on kaikkialla ja internet olennainen osa elämää.

on ristiriitainen. Vastakohtaisuus kuuluu nuoruuteen ja erityisesti sukupolveen, joka on kasvanut kädessään kännyk­ kä ja siellä koko ylenpalttinen mutta romahtamai­ sillaan oleva maailma. He ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, valmiita vähentämään kulutusta ja tekemään ekologisempia valintoja. Toisaalta he haluavat ilmaista persoonaansa juuri tyylivalintojen kautta ja rummuttavat toisilleen lempibrändejään, jos ne vain ovat sen arvoisia. Tässä vaiheessa laatutuotteiden valmistaja hymyilee, että nuorissa on tulevaisuus. Mutta tiedoksi sekin, etteivät he halua tuhlata tuottei­ siin suuria summia, jos löytyy halvempikin, kiva vaihtoehto. Elämän epävarmuus on tehnyt heistä sääste­ liäitä ja käytännöllisiä. Siksi he ostavat mieluum­ min Patagonian ulkoilutakin kuin Tiffanyn korun. Etäisten ja eksklusiivisten luksusvaatemerkkien ylhäinen asema ei sovi muutenkaan heidän ­maailmankuvaansa. He rakastavat brändejä, jotka ovat ­läsnä ­somessa, jotka ovat aitoja, vilpittömiä ja ­vastaamassa heti napin painalluksen jälkeen niin kuin ystävät tekevät. He luottavat lempitubettajiinsa ja muihin suosikkisomettajiinsa kuin kavereihinsa ja huo­

TOT TA K A I Z - S U K U P O LV I

maavat heti, jos jonkun postaus vaikuttaa teennäi­ seltä. Kun on somen saatavilla suurimman osan päivästä, kasvaa myös aitouden asiantuntijaksi. z-sukupolvelle oletusarvoja: rodullinen ja sukupuolten välinen tasa-arvo ja monimuotoisuus. Sen takia muotibrändien markkinointi­ osastoilla mietitäänkin, miten joustava suhtau­ tuminen sukupuoleen voisi näkyä tuotteissa, palveluissa ja niiden markkinoinnissa. Miten olla muuta kuin naisten ja miesten? Ehkä siksikin koko sukupolvi pitää Adidaksen ja Niken kaltaisista katuvaatemerkeistä: helppouden ja mukavuuden lisäksi ne sopivat tasapuolisesti kenelle tahansa. He ovat individualisteja. He ihailevat ­ihmisiä, jotka ovat rohkeasti mitä ovat. Vaikka sitten saman­laisia kuin muut. Aina jostain päin inter­ netiä löytyy joku, johon samaistua. Ennen kaikkea he ovat joustavia. Heillä ei ole tarvetta lokeroida itseään tai muita tiukkaan muottiin, koska he tietävät, että muutos on aina vain kulman takana. Siksi heitäkään on turha sulloa liian ahtaisiin raameihin.

N Ä M Ä A S I AT OVAT

Juttua varten on haastateltu Anni Lintulaa, joka on ­A-lehtien nuorten ­medioiden liiketoimintajohtaja.

41

Fab


KETJUREAKTIO Pian voit tietää napin painalluksella, ­­

minkä nimisen alpakan villasta ­neuleesi on ­t­ehty, kun lohkoketjuteknologia ­mullistaa ­tuotannon jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden. Tällä aukeamalla on ­tiivistettynä se, mitä jokaisen p ­ itäisi tietää lohkoketjuista.

KÄÄNNÄ IIN SIVUA, N ­L I S Ä K S I T Ä D Y Ö ­L IVIA ­I N S P I R O ­C A S E -­ KEJÄ. ESIMERK

Fab

42


LOHKOKETJU (eng. BLOCKCHAIN) on hajautettu tietokanta, jonka kaikilla jäsenillä on pääsy samaan dataan ja johon syötettyjä tietoja ei voi jälki­ käteen muuttaa. Se on kuin Google Docs -dokumentti vain luku -tilassa.

H U O M ! Sinun ei t­ arvitse ymmärtää sähköpostin toiminta­ periaatetta jotta voit käyttää meiliä – sama pätee onneksi ­lohkoketjuihin.

PALIKKATESTI ? Mitä lohkoketju tarkoittaa vaate- ja tekstiiliteollisuudessa? Esimerkiksi hajautettua ­tietokantaa, johon raaka-aineen tuottaja, tehdas, suunnittelija, tukkukauppias ja brändin omistaja syöttävät dataa. Näin vaatteen alkuperä ja jokainen tuotantovaihe v­ oidaan jäljittää aina raaka-aineen ­tuottajalta kuluttajalle saakka.

Voit ajatella lohkoketju­ teknologiaa ­yrityksinä. Yksi firma ratkoo ­logistiikkaan liittyviä ­ongelmia, ­toinen ­jäljittää tuotteiden ­alkuperää ja ­kolmas toimii ­kryptovaluutan­ ­välittäjänä. ­

? Missä vaiheessa teknologia on?

? Miten lohkoketjuun pääsee ­mukaan? Voi liittyä olemassa olevaan, muiden yritysten perustamaan lohkoketjuun, ostaa ketjun palveluna sitä t­ arjoavalta yritykseltä tai ­perustaa omiin t­ arpeisiin räätälöidyn ­lohkoketjun itse.

Yritysten välisten lohko­ketjujen teknologia on nyt tuotantovalmista esimerkiksi alku­ perän seurantaa tai logististen ­prosessien läpinäkyvyyden lisäämistä varten. Vuoteen 2025 ­mennessä teknologia ­yleistyy, on konsultointi­yhtiö Accenture ­ennustanut.

J U T T U A VA R T E N on haastateltu ­lohko­ketjuasiantuntijaa ja Bering & Companyn ­toimitusjohtajaa Mikko Eerolaa.

43

Fab


1

ALPAKAN TARINA

2

M I K Ä TA H A N S A B R Ä N D I voi sanoa olevansa eettinen ja kestävästi tuotettu, mutta harva pystyy todistamaan sen. Kuvittele olevasi kaupassa ­ostamassa uutta neuletta. Skannaat hintalapun puhe­ limellasi ja näet saman tien, missä neule on valmistettu, kuka on ­kehrännyt langan ja minkä nimisestä alpakasta villa on keritty. ­Kuulostaako avaruusajan ­tulevaisuudelta? Se ei ole sitä. ­Tanskalainen suunnittelija Martine Jarlgaard pilotoi lohkoketjun käyttämistä jo vuonna 2017 ­brittiläisen lohkoketju­yrityksen Provenancen kanssa. ­Alpakkatilasta lähtien jokainen neuleen valmistusvaihe lisättiin sovelluksen ­kautta lohkoketjuun. Sen viimeinen vaihe oli uniikki tuotekoodi, jonka kuluttaja pystyi skannaamaan älytägistä. Kukapa ei ilahtui­ si suloisesta alpakan kuvasta – ja tiedosta alpakan syntymäpäivästä. Ehkä paras bränditarina ­kertookin itse itsensä. Tai kuten Martine ­Jarlgaard on sanonut: ”Siellä missä on vastuullista tuotantoa, on myös ­kauniita tarinoita. Ja lohkoketjun avulla ne tarinat voi kertoa helposti.”

”Siellä ­missä on ­vastuullista ­tuotantoa, on myös kauniita tarinoita. Ja lohkoketjun avulla ne tarinat voi kertoa helposti.”

Fab

44

”Moni muotibrändi ei edes mieti, miten ne voisivat ­tehdä ­rahaa ­muuten kuin ­myymällä ­vaatteita.”

HÄVIKIT HYÖTYKÄYTTÖÖN

syntyy jo ­vaatteiden valmistusvaiheessa. Lohkoketjua hyödyntämällä hävikin jäljille on helppo päästä ja samalla ­hyödyntää se. ­Yhdysvaltalainen ­Stephanie Benedetto perusti vuonna 2018 lohkoketjuna toimivan Queen of Raw -yrityksen. Se on ylijäämäkan­ kaiden markkinapaikka, joka yhdistää mate­ riaalin ja hankkijat samaan paikkaan. Näin hävikkikankaat voidaan kaupata helposti ja vähentää samalla k ­ uljetuksia. Tammikuussa 2019 Benedetto aloitti toisen lohkoketjuyrityksen. Materia MX on vaate­alan yrityksille suunnattu toimitus­ ketjun hallintatyökalu. Se jäljittää reaali­ ajassa, missä ja miksi h ­ ävikkiä syntyy – esimerkiksi suunnittelija saattaa tehdä muutoksia tuotantoon liian ­myöhään. Tällöin hankkija saa saman tien ilmoituk­ sen myynnissä olevasta materiaalista puhe­ limeensa ja hän voi ostaa ylijäämän Queen of Raw’n kautta. Jatkossa saman­kaltaiset ­virheet voidaan ehkä välttää kokonaan ja säästää sekä rahaa että luontoa.

T E K S T I I L I H ÄV I K K I Ä


3

MUOTIELOKUVA EUROLLA ansiosta muoti­­brändit ovat nyt myös medioita. Mitä tapahtuisi, jos sisällöistä olisi helppo periä pieni maksu? ­Lohkoketjuteknologia mahdollistaa nopean ja turvallisen rahansiirron. Kukaan tuskin kaivaa verkkopankki­ tunnuksia esiin muutaman kymmenen sentin takia, mutta jos käytössä olisi verkko­ lompakko, jonka digivaluutta ­toimisi eri sovelluksissa yhtä helposti kuin ­I­nstagramin tykkäysnappula, maksamisen kynnys madal­ tuisi. Kiinnostavan haastattelun voisi katsoa 20 sentillä, eurolla voisi ladata muotielokuvan kännykälle. ”Moni muotibrändi ei edes mieti, miten ne voisivat tehdä rahaa ­muuten kuin myymällä vaatteita tai muita fyysisiä tuotteita, koska aiemmin ei ole ollut olemassa helppoja tapoja maksamiselle”, lohkoketjuasiantuntija ja ­Bering & ­Companyn toimitusjohtaja Mikko Eerola sanoo. Digivaluutta antaisi siis brändeille mah­ dollisuuden kaupallistaa digitaalisia ­sisältöjä helposti suoraan kuluttajalle, mutta sillä voisi tehdä rahan lisäksi myös hyvää, sanoo Eerola. ”Jos esimerkiksi luomupuuvillaisen vaatteen ostanut kuluttaja haluaisi lähettää samalla pienen tipin puuvillan tuottajalle, se olisi teknisesti helposti ­toteuttavissa. Ja jos sinun olisi helppo lähettää pieni ­summa sitä tarvitsevalle, ajattelisitko asiaa ­sekuntiakaan?”

S O M E K A N AV I E N

4

NOPEAMPAA LOGISTIIKKAA

S E U R A N TA N U M E R O kertoo, että rahti

on saapunut satamaan, mutta kuluu päiviä, ennen kuin pakkauslista saavuttaa tukun. ­Pahimmillaan mallisto, jonka pitäisi olla jo k ­ aupoissa, seisoo ­tullissa o ­ dottamassa huolinta­yhtiön ­tarkastusta, koska ­tarvittavat tiedot puuttuvat. Odottaminen on ­kallista, jälleenmyyjät hermostuvat ja ­asiakas ei voi ostaa eioota. Mikko ­Eerola tietää, että ­logistiset ketjut ovat usein tehottomia ja ­ennakoimattomia. Ja myös sen, mitä hyö­ tyä lohkoketjusta on ­ongelmanratkaisussa. ”On tutkittu, että lohkoketjua käyttä­ mällä ­globaalia logistiikkaa on pystytty no­ peuttamaan jopa 30 prosentilla aiempaan verrattuna. Lohkoketjut lisäävät tietojen reaali­aikaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Kun kaikilla on pääsy samaan tietokantaan, ei tietoja tarvitse erikseen etsiä tai odotella.”

5

KAKSI SEKUNTIA VS. KUUSI PÄIVÄÄ

WA L M A R T on aloittanut Yhdysvalloissa Food Traceability Initiative -yhteistyön IBM:n kanssa, minkä ansiosta se pystyy jäljittämään salaattiensa tarkan alku­ perän noin kahdessa sekunnissa. Aiemmin ­jäljitykseen meni yli kuusi päivää. Yhteistyö alkoi kuolemantapauksiin johtaneen kolibakteeriepidemian vuoksi ja se perustuu, arvasit oikein, lohkoketju­ teknologiaan. Väärin ommeltu farkkujen sauma ei ole terveysriski, mutta kuten kaikki kaupan alat, myös muotiteollisuus hyötyisi nopeasta virheellisten tuotteiden jäljityksestä. On eri asia vetää myynnistä väärin ommeltu erä kuin koko farkkumalli.

Mikko Eerola puhuu lohkoketjuista ­Tekstiilin ja muodin päivässä 1.4.2020, lue lisää sivulta 3.

45

Fab


Vuoron vaihto Miten viedään oman perheen y­ ritys ­tulevaisuuteen? Siitä kertovat ­Andiatan, V ­ oglian ja Sidosteen ­ uudet polvet.

Fab

46


47

Fab


VO G L I A OY on

suomalainen ­vaatetusalan yritys, joka on perustettu 1983. I N S TA G R A M

@vogliafinland

Fab

48


Isolla vaihteella VO G L I A O N S U U R T E N M U L L I S T U S T E N Ä Ä R E L L Ä . T U L E VA I S U U D E S S A S E VA L M I S TA A N A I S T E N ­V A AT T E I TA M YÖ S E N N A K K O K Y S Y N N Ä N P E R U S T E E L L A J A T E S TA A V U O K R A U S PA LV E LU A .

Helsinki Design Week oli Voglialle näytön paikka. Vuonna 1983 ­perustettu naistenvaateyritys ei ole aikoihin vastaaviin tapahtumiin osallistunut, mutta tänä vuonna oli jotain aivan uutta esiteltävää. Ja uutta oli esittelijöissäkin: syyskuussa perhe­ yrityksen toimitusjohtajana aloitti Katriina Virtanen, 28, voglialainen kolmannessa suku­ polvessa. Voglia järjesti Design Weekillä kaksi muotinäytöstä. Ne olivat alkustartti pilotille, jossa testataan uudenlaista ennakoivaa mallistoa. Uudessa konseptissa asiakkaat näkevät mal­ liston etukäteen verkossa ja pääsevät tekemään ­ennakkovarauksia heitä kiinnostavista ­tuotteista 15 euron maksulla. Summa joko hyvitetään ­ostosta tai palautetaan siinä vaiheessa, kun ­asiakas käy katsomassa ja sovittamassa tuotetta sen valmistuttua. ”Tavoitteena on, että emme valmistaisi ­turhaan mitään sellaista, mikä ei kiinnosta”, ­Katriina Virtanen sanoo. Ennakoiva mallisto tavoittelee uudenlaisia ku­ luttajia: moderneja ja diginatiiveja sekä sellaisia, jotka haluavat kuluttaa vastuullisemmin. ­Voglialla on tälle porukalle tulossa muutakin uutta. ”Testaamme syksyn lopulla myös vuokraus­ palvelua. Monesti saattaa olla tarvetta vaikka leningille tai bleiserille viikonlopun yli, tai jos ei raaski ostaa asukokonaisuutta kerralla, voi ­vuokrata siitä osan.”

TÄ M Ä N SY K SY N

K A I K K I N E N S A VO G L I A L L A on käynnissä iso mullistus. Takana on tappiollisia vuosia, sillä koko vaatetusala painii isojen haasteiden äärellä. Miten valmistaa tuotteita, joille riittää kysyntää, jotka löydetään ja jotka on vielä valmistettu kestävän kehityksen mukaisesti? Katriina Virtanen kertoo, että muutospaine on ollut pitkään kova. ”Tekstiiliteollisuudessa on se tilanne, että kaikki, mikä menee eteenpäin on pois entisestä. Vanhaan maailmaan on turha kaivata, sitä ei ole tulossa.” Voglialla eteenpäin on menty muokkaamalla liiketoimintamallia ja uudistamalla organisaa­ tiota sisäisesti. Myymäläketju on myllätty uusiksi: pieniltä paikkakunnilta kauppoja on ­lopetettu, isoissa kaupungeissa siirretty ­paremmille ­sijainneille. Suunnittelua tehdään nykyisin freelance-tiimin avulla, ja yhtiön hallitukseen on kutsuttu vahvistukseksi ensi kertaa myös perheen ulkopuolisia jäseniä. ”Nyt on tapahtunut paljon isossa ryppäässä. Henkilöstömme on kuitenkin sopeutunut älyttö­ män hyvin uuteen, nostan heille hattua. Ihmiset osaavat olla myös innoissaan, kun uusi suunta alkaa kirkastua”, Virtanen kertoo. Omista johtajan paineistaan Katriina Virtanen ei osaa olla huolestunut. Entinen toimitusjohtaja, oma isä Markku Virtanen työskentelee edelleen Vogliassa ja antaa täyden tuen uudistuksille.

49

Fab


Sukkaa toisen eteen S I D O S T E T E K E E TA M P E R E E L L A S U K K I A , J OT K A U U S I TO I M I T U S J O H TA J A H A LU A A U R B A A N I E N N U O R T E N J A L K A A N .

Sidosteen brändin sille tasolle, jossa sen kuuluukin olla”, sanoo Sidosteen toimitusjohtaja Janne Tamminen, 31, kertoes­ saan yrityksen viimeaikaisista uudistuksista. Tamminen aloitti tamperelaisen ­sukkatehtaan johdossa vuoden 2018 alussa. ­Tehtävään hänet valmensi äidinisä, yrittäjäneuvos Eero Mölsä, joka toimi vanhempiensa perustamassa yritykses­ sä toimitusjohtajana 40 vuotta. Työssä oppiminen kesti merkonomiopinto­ jen ohella 11 vuotta. Sinä aikana Tamminen teki monenlaista: Myyntijohtaja tutustutti hänet asiakkaisiin ja markkinaan. Isoisä Mölsä opetti hallintoa, ja samalla Tamminen ryhtyi muun muassa sähköistämään yrityksen raporttimallit. ”Faarin opissa oli hyvä olla. Häneltä opin, että periksi emme anna”, Tamminen sanoo. Oppimisen paikkoja ovat olleet monet yt- ja lo­ mautusneuvottelut, joita Tamminen on joutunut hoitamaan jo lukuisia. ”Vuonna 2010 yrityksemme liikevaihto alkoi pu­ dota, eikä henkilöstömäärä ollut enää järkevässä suhteessa tuotantoon. Neuvottelut on aina käyty hyvässä hengessä ja asiat läpinäkyvästi läpi.” Faari kuoli viime syksynä. Se oli kova paikka koko perheelle, mutta samalla Tamminen on iloinen, että järjestelyt ja vastuun siirtäminen ehdittiin valmistella hyvin.

” H A LU S I N T U O D A

S I D O S T E - S U K K A K E S TÄ Ä . Se on slogan, jonka tämän päivän keski-ikäiset muistavat hyvin, ­samoin iskulauseeseen liittyvän tv-mainoksen,

Fab

50

jossa kaksi terrieriä kiskoo sukkaa ­molemmista päistä. Mainos tehtiin jo 1963, ja viimeksi se ­esitettiin Sidosteen juhlavuonna 2005. Viime vuodet Sidosteella ollaan oltu hiljaa. ­Nuorille Sidoste ei välttämättä sano mitään. ”Meillä oli aika paljon niin sanottua markki­ nointi­­velkaa. Olemme olleet arvostettu ja laadu­ kas sukkabrändi, mutta etiketit ja verkkosivut olivat jo niin huonon näköisiä, että niistä oli ennemmin haittaa kuin hyötyä.” Niinpä Tammisen tehtävänä oli tehdä brändille paljon – ja pian. Avuksi palkattiin bränditoimisto, ja Sidosteen sukkia on alkanut pyöriä esimerkiksi julkkisten, kuten JVG:n ja Tampereen Ilveksen ­pelaajien jaloissa. Brändiä freesattiin luomalla uusi logo ja lanseeramalla värikäs signature-­ mallisto. Huomiota brändi on herättänyt myös Sultan-­kondomimerkin nimikkosukilla. ”Sultan pyysi meiltä sukkaa markkinointi­ käyttöön, mutta ajattelimme, että tämä voisi olla ­muutenkin mainio festarisukka. Myös Provinssi­ rockille teimme sukan ja sain kommentteja, ettei ­festivaalilla juuri muita sukkia näkynytkään.” Tamminen on myös rakennuttanut Sidosteelle oman verkkokaupan, joka toimii kaupan kirittäjä­ nä ja markkinointikanavana. Tulevaisuudessa Sidosteen sukkia saatetaan myydä taas ulkomailla vuosikausien tauon jälkeen. Japaniin vientiä on jo jonkin verran, seuraavaksi vuorossa on Kiina. ”Veljeni on siellä parhaillaan opiskelemassa kieltä ja tutkimassa markkinoita.”


S I D O S T E OY

on vuonna 1945 ­perustettu ­tamperelainen ­sukkatehdas. I N S TA G R A M

@sidostesocks

51

Fab


A N D I ATA on ­ uomalainen perhe­ s omisteinen muotitalo, joka on perustettu 1986. I N S TA G R A M

@andiataofficial

Fab

52


Ensin Pariisi Ä I D I N J A T Y T TÄ R E N LU OT S A A M A ­M U OT I B R Ä N D I A N D I ATA E I P E L K Ä Ä H A A S T E I TA . R A N S K A A I OTA A N H U R M ATA VA S T U U L L I S U U D E L L A J A M I N I M A L I S M I L L A .

on ollut aina unelma, että meillä olisi joskus pieni pala Pariisia. Nyt se on toteutunut”, sanoo Matilda Morelius, 23. Keväällä 2019 suomalainen Andiata avasi ­ensimmäisen Euroopan-liikkeensä Pariisissa, Rue Bonapartella, yhdellä kaupungin arvoste­ tuimmista ostoskaduista. ”Sijainti on Pariisissa todella tärkeä. Sen avulla tavoitetaan oikeat kuluttajat ja oikea mielikuva. Kivijalkaliikkeillä on Ranskassa paljon merkitystä, sillä ihmiset kiertelevät edelleen paljon ostoksilla.” Morelius on Andiatan perustajan Tarja Rantasen tytär ja vastaa yrityksen toiminnasta Rans­ kassa. Työssä auttavat muotimarkkinoinnin opin­ not Pariisissa. Morelius on myös kulkenut ­äitinsä töissä mukana pikkutytöstä, nukkunut päiväunia kangaspakkojen päällä ja ihastellut, kuinka äiti yhdellä sormenpään kosketuksella tunnisti ­sopivan laadun Premiere Vision -kangas­messuilla. Nuorempana Morelius oli mukana myös asiakas­ illoissa, joissa hän kuuli käyttäjien mielipiteitä ja pääsi sisään ”Andiata-maailmaan”. ”Minulle on aina ollut selkeää, että haluan työskennellä Andiatassa. Olemme äidin kanssa erittäin läheisiä ja meillä on vahva keskinäi­ nen luottamus. Tavoitteeni on viedä eteenpäin perhebrändiämme ja antaa se joskus eteenpäin omalle pojalle tai tyttärelle.”

”MINULLA JA ÄIDILLÄNI

M O R E L I U S T I E TÄ Ä H Y V I N , että kulutus­ käyttäytyminen on suuressa murroksessa. ”Vain ne brändit, jotka kehittävät tuotanto­

tapojaan kestävään suuntaan, pärjäävät tulevai­ suudessa. Andiata on tässä joukossa mukana.” Moreliuksen mukaan paras ekoteko on valmis­ taa vaatteita, jotka kestävät useamman vuoden sekä tyylin että laatunsa puolesta. Andiatassa panostetaan ekologisiin materiaaleihin ja lisäksi seurataan tiiviisti kehitystä ja uusia innovaatioita. ”Olemme jo mukana uudessa projektissa ­liittyen uudenlaisiin kuituihin ja teknologiaan.” Brändin osalta Morelius ei näe tarvetta suurille muutoksille. Feminiinisyys, hyvät leikkaukset, istuvuus ja skandinaavinen minimalistisuus kiin­ nostavat myös nuorempaa sukupolvea. ”Olennaista on se, miten ­kommunikoimme brändistä. Pohjoismainen luonto, laatu ja perhe­ yrityksen tarina kiinnostavat ranskalaisia, mutta brändin pitää myös lunastaa lupauksensa. ­Pariisissa ihastellaan vaatteidemme istuvuutta ja laatua.” Viimeisten vuosien aikana Andiatalla on keski­ tytty verkkoon ja digitaalisuuteen. Olennaisessa osassa on sosiaalinen media. Morelius esittelee omalla Instagram-tilillään tiiviisti Andiatan vaatteita, mutta someen halutaan myös brändiin täydellisesti istuvia julkkiksia. Kun Andiatan vaate on julkisesti merkkihenkilön, vaikkapa pre­ sidentin puolison Jenni Haukion päällä, se näkyy välittömästi verkkokaupassa ja ­sosiaalisessa mediassa. ”Näemme verkossa huikean potentiaalin, eri­ tyisesti kun suuntaamme uusille markkinoille, kuten Ruotsiin ja Ranskaan.”

53

Fab


Jatka lukemista osoitteessa

Fablehti.fi Uusia tarinoita joka kuukausi

Fab

54


future, textile & B USI N ESS

Fab

issue

5

”Pitää olla kiinnostunut etsimään muutosta kaikkialta ympäriltään. Silloin sitä voi nähdä.” – S U SA N N A B JÖR K LU N D S. 6 2

Onnistumisia 55

Fab


VIISASTEN KERHO

VK

Fab

56

Teemu Muurimäki on kerännyt ­kannuksensa ­työskentelemällä Dolce & Gabbanalla ja A ­ rmanilla. Parhaiten hänet tunnetaan ­Suomessa Linnan juhlien ­puvuistaan.


”Aloita rehellisyydellä”

VK

T E E M U M U U R I M Ä K I , Tu r o n p ä ä s u u n n i tt e l i j a j a Fo r m a l Fr i d a y n o m i s t a j a- s u u n n i tt e l i j a

M I T E N U U S I PÄ Ä S U U N N I T T E L I J A VO I V I E D Ä P E R I N T E I S E N VA AT E M E R K I N U U T E E N A I K A A N ? R E I LU V U O S I S I T T E N P U K U M E R K K I T U R O L L A A LO I T TA N U T T E E M U M U U R I M Ä K I K E R TO O .

E N S I N T U L E VAT K E H U T .

”Turossa yhdistyvät pitkät perinteet, ­huippuunsa hioutunut vaatturiosaaminen ja kansainvälisen tason villakankaat”, Teemu Muurimäki sanoo. Mutta kehitettävääkin oli. ”Ensimmäisenä kiinnitin huomiota päällystak­ kien istuvuuteen ja malleihin. Ne eivät tuntuneet yhtä upeilta kuin Turon puvut, enkä sovittaessani kokenut takkimallien olevan kovin seksikkäitä.” Uusi pääsuunnittelija ei arastellut kertoa ­mielipidettään. ”Rehellisyys on onnistuneen suunnittelun pe­ rusta, minulle ei makseta hienotunteisuudesta.” Turolla suoruutta arvostettiin. Ensi töikseen Muurimäki suunnitteli päällystakeille uudet istuvat linjat ja vaihtoi polyesterivuorikankaan hengittävämpään viskoosiin. Vuodessa Muurimäki on ehtinyt suunnitella Turolle kolme mallistoa, joista ensimmäinen on kaupoissa.

Avaa suunnitteluprosessi –

Muurimäki halusi uudistaa myös suunnittelu­ prosessin. ”Ihmiset rakastavat tarinoita ja niistä luomis­ työnikin lähtee liikkeelle. Mielessäni on jokin tarinallinen, visuaalinen maailma, jonka pohjalta kokoan moodboardin eli tunnelma­taulun.” Taulu täydentyy kuin palapeli, kun suunnitte­ lija kokoaa sitä muotilehdistä revityillä kiinnos­ tavilla kuvilla, kangastilkuilla, väreillä, muodoilla ja vaikka taideteosten kuvilla. Sen jälkeen Muuri­ mäki tekee mallistotaulun, johon hän kiinnittää valitut kankaat ja luonnokset kaikista vaatteista.

”Toin mallistotauluni Turon toimistolle, jotta markkinointi, myynti ja tuotepäälliköt ­saattoivat seurata suunnitteluprosessiani ja olla osana sitä. Malliston tekeminen on aina yhteistyötä.” Kun on aika esitellä suunnitelma, se on jo kaikille tuttu. Mallistotaulu on myös työkalu, joka helpottaa kaikkien työskentelyä.

Auta yhdistelemään –

Turolla oli perinteisesti esitelty vaatteet show­ roomilla kategorioittain: puvut, bleiserit, paidat, päällystakit. Muurimäki toi taloon konsepti­ ajattelun ja kokosi showroomin värimaailmojen mukaan. Jälleenmyyjille ei tarjottu vain yksittäi­ siä vaatekappaleita vaan kokonaisia konsepteja, ­joissa asun jokainen osa taskuliinaa myöten palvelee kokonaisuutta. ”Kun konsepti on helposti kopioitavissa ­myymälöihin, se on heti palvelevampi.” Konseptiajattelu auttoi myös vanhan ja uuden malliston yhdistämisessä. ”Arkena käytetään harvoin enää konservatiivis­ ta pukua. Nykyään mies haluaa pukeutua rennosti ja huolettoman tyylikkäästi. Hän voi yhdistää ala- ja yläosia ristiin ja pukea ­puvun kanssa vaikka siistit nahkalenkkarit.” Kun asiakkaiden tavat muuttuvat, brändienkin täytyy.

VK

TURO TAILOR

K U O P I O S S A P E R U S T E T T U suomalainen puku­ merkki. Vuoden 2018 liikevaihto oli 7,9 miljoonaa noin 200 000 euron voitolla. Työntekijöitä on 23.

57

Fab


VK

”Kulje montaa polkua” J U K K A S I P I L Ä , t o i m i t u s j o h t a j a , Fo x a O y

K OVA A N K ÄY T TÖ Ö N T U L E V I A T YÖVA AT E K A N K A I TA VA L M I S T U T TAVA F O X A A N TA A T U OT E K E H I T Y K S E S S Ä H U L LU I M P I E N K I N I D E O I D E N K U K K I A , S I L L Ä K O S K A A N E I T I E D Ä , M I S TÄ VO I T U L L A S E U R A AVA M E N E S T Y S T U OT E .

olennaista on kulkea useampaa tietä samaan aikaan. Jos valitsee vain yhden polun, saattaa tulla umpikuja ­nopeasti ­vastaan. Esimerkiksi joustavien kankaiden kohdalla testaamme monia vaihtoehtoja, ja vasta ­laboratoriomme testeissä ja koepesuissa ­paljastuu, toimiiko kangas vai ei. Kehitys lähtee aina asiakkaan tarpeesta. On turha kehittää jotain, jota asiakas ei t­ arvitse. Yksi projekti voi johtaa toiseen: muutama vuosi sitten asiakas kyseli erityisen lujaa verkko­ neulosta armeijan pieneen reppuprojektiin. Vaikka määrä oli vaatimaton, lähdimme kehittä­ mään tuotetta yhteistyökumppanimme kanssa. Neuloksesta tuli hyvä, ja se synnytti kokonaisen tuoteperheen, jota myymme jatkuvasti. Ylläpidämme sallivaa kulttuuria. Emme pohdi kauhean kauan, onko jokin varmasti järkevää, vaan kokeilemme ja yritämme olla latistamatta hulluimpiakaan ideoita. Esimerkiksi vuonna 2016, kun Suomen armeijan maastokankaan mallisuoja vapautui, alkoi maastokuosia näkyä monissa eri kankaissa. Meille tuli mieleen testata kuosia lakanoissa, ja siitä tulikin hitti. Monessa maanpuolustus­henkisessä perheessä vaivuttiin sinä vuonna metsänvihreisiin joulu-uniin.”

” T U OT E K E H I T Y K S E S S Ä

Jukka Sipilä oli töissä ­Finlayson Forssa Oy:ssä. Kun se meni konkurssiin 2008, piti keksiä jotakin. ”Asiakkailla oli ­edelleen huutava ­tarve kankaista, ja ­päätimme ­kollegani ­kanssa jat­ kaa ­toimintaa Foxan kautta.”

Fab

58

VK

FOXA

T YÖ - , A R M E I JA- ja ulkoiluvaate­kankaita

­ almistava yritys. Työllistää 11 henkilöä, joista v 3 tuotekehityksessä. Liikevaihto vuonna 2018 oli 5,5 miljoonaa euroa ja liikevoitto 400 000 euroa.


VK

”Satsaa elämänlaatuun” O N E R VA A A K K O , F i n n s v a l a n t o i m i t u s j o h t a j a

M I LTÄ N ÄY T TÄ Ä M A A S E U D U N T U L E VA I S U U S T E K S T I I L I T E H TA I L I J A N ­N Ä K Ö K U L M A S TA? S E N T I E TÄ Ä K Ä R S Ä M Ä E L L Ä T E K N I S I Ä L A AT U K E R R A S TO J A VA L M I S TAVA N F I N N S VA L A N O N E R VA A A K K O .

” O L E N K Ä R S Ä M Ä E LTÄ , mutta päädyin Helsin­

kiin pariksi kymmeneksi vuodeksi opiskelemaan ja tekstiilialan töihin. Kun esikoinen aloitti koulun 2011, ajattelin, että nyt jos koskaan on mahdollisuus muuttaa takaisin – saada kävellä kesäisin avojaloin ja kuunnella peipposen laulua. Kun kuulin, että Finnsvala on myynnissä, mie­ tin, että tässä on minulle sopiva yritys jatketta­ vaksi. Näillä leveysasteilla jokainen työpaikka on kullan arvoinen. Tuolloin vuonna 2015 oli vain kaksi ompelijaa ja minä. Palkkasin pian kaksi ompelijaa lisää, kaa­ va-asettelija-leikkaajan ja markkinointiin yhden ihmisen. Onhan se haastavaa, kun työn hinta on Suomessa kalliimpaa. Mutta ei tarvitse kantaa huolta vastuullisuuteen ja laatuun liittyvistä sei­ koista, kun hallitsee koko tuotantoketjun. Maaseudulla yrittäminen ei ole sen kummem­ paa kuin muuallakaan. Liikkuminen on nykyään nopeaa ja asioita voi hoitaa sähköisesti. Kiinteis­ tökustannukset ovat alhaisemmat, mutta kulje­ tukset voivat toki olla kalliimpia ja hitaampia. Olen huolissani joistakin poliittisista linjauk­ sista, kun kaupunkikeskeisyys on niin hallitsevaa ja tunnutaan unohtavan maaseudun arvo ja reali­ teetit. Täällähän ei esimerkiksi pärjää ilman autoa. Elämänlaatuni on parantunut maalla huomat­ tavasti. Yrittäjänä ei erota enää työtä ja vapaa-ai­ kaa, postilaatikolla voi täällä aamulla kipaista sujuvasti yöpuvussa, ja lemmikeillekin on tilaa.”

VK

Svala of Finland ­hakee ­ usia markkinoita Kes­ u ki-Euroopasta, Japanista ja ­Venäjältä. ”Tietyt ­standardoidut tuotteem­ me sopivat hyvin sähkö-, kaasu- ja öljy­teollisuuden ­työn­tekijöille”, Onerva Aakko sanoo.

FINNSVALA

K Ä R S Ä M Ä E L L Ä 1 9 5 5 perustettu teknisiin

alus- ja välikerrastoihin erikoistunut yritys, jonka tuotemerkki on Svala of Finland. ­Vuoden 2018 liikevaihto oli 642 000 euroa, liikevoitto noin 25 000 euroa.

59

Fab


VK

”Elä arvojesi mukaan” M A R K O K E S K I -VÄ H Ä L Ä , t o i m i t u s j o h t a j a , B l a c k M o d a

"Luovuus ja joustavuus ovat meille tärkeitä. Emme koskaan ole valmiita, vaan kehitym­ me jatkuvasti", Marko ­Keski-Vähälä kertoo Black Modan arvoista.

Fab

60


M O N E T T E K S T I I L I A L A N Y R I T Y K S E T H A R K I T S E VAT T U OTA N N O N ­P A L A U T TA M I S TA E U R O O P PA A N . P O R T U G A L I S S A O M A A T E H D A S TA P YÖ R I T TÄVÄ N B L A C K M O D A N TO I M I T U S J O H TA J A M A R K O K E S K I -VÄ H Ä L Ä K E R TO O , M I K S I S E K A N N AT TA A .

oli aikanaan ompelimo ­ uomessa, mutta 1990-luvun lama ­pakotti S hakemaan edullisempia ­tuotantoratkaisuja. ­ anhempani ja pikkusiskoni muuttivat V ­Portugaliin, koska siellä oli mahdollista saada kaikki m ­ ateriaalit läheltä. Minä perustin Black Modan ensin tukkuliikkeeksi, joka huolehtii ja ­vastaa S ­ uomessa esimerkiksi Ristomatti Ratian ­tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista. Nykyään Black Modalla on myös kolme omaa tuotemerkkiä. Minä ja siskoni Riikka Oliveira omistamme myös Portugalissa tehtaan, johon toistakymmentä suomalaisyritystä on järjestänyt tuotantoaan.”

”PERHEELLÄNI

1. Saat myyntivaltin –

”Meille Euroopassa vastuullisesti tekeminen on ollut avaintekijä menestykselle. Globaalin pankki­ kriisin aikaan 2008 Portugalillakin oli liikaa lainaa ja alettiin puhua, että Euroopasta loppuu tekstiili­ teollisuus. Kävimme perheen kanssa neuvottelua, mitä teemme, kun hinta oli niin määräävä tekijä markkinoilla. Päätimme elää arvojemme mukaan ja jäimme. Työmme keskiössä ovat ihmiset, työyhteisön hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus. Siitä ei mennyt kuin muutama vuosi, kun tuotantomme lähti kunnolla nousuun. Yritykset alkoivat kysyä meiltä lyhyitä tuotantosarjoja, ekologisia ­materiaaleja ja tuotannon vastuulli­ suusasioita.”

2. Edistät ihmisoikeuksia –

Yhä useampi firma on tuomassa tuotantoaan takaisin Eurooppaan, mutta hinta on monelle este. Täällä maksetaan myös modernista yhteis­ kunnasta. Jos Euroopassa tekee työturvallisuus­ rikoksen, saa sakkoja ja jopa vankeutta. Aasiassa ei välttämättä ole samanlaista lainsäädäntöä ja viranomaisvalvontaa. Portugalissa tekemisen meininki vastaa arvo­ jamme. Portugal on ratifioinut ILOn ­sopimukset, kierrätys on järjestetty, ja työterveydestä ja

­työturvallisuudesta huolehditaan. Siskoni Riikka asuu Portugalissa ja johtaa ­tehdastamme. Meille on tärkeää, että hän on paikan päällä valvomassa toimintaa.”

3. On helpompi olla ekologinen –

”Ympäristön kannalta tekstiilialan nykytilanne on kestämätön. Vastuullisuuden pitäisi lähteä puuvillapelloilta asti. Kutomot ja värjäämöt ovat y­ mpäristö­­n näkö­ kulmasta suurin haaste, j­ oten niiden vaatimukset ovat tärkeitä. ­Kankaamme kudotaan ja värjätään Portugalissa. Tiedämme, etteivät värjäysvedet pääse ­luontoon ja että väriaineet ovat asetusten mukaisia. O ­ lemme yhteistyökumppaniemme kanssa ­päivittäin tekemisissä.”

4. Voit tehdä nopeasti ja tarpeeseen –

”Uskon yhä enemmän siihen, että tulevaisuudessa tuotantoyksiköt ovat pieniä ja tuotteita tehdään nopeina piensarjoina tarpeeseen. Kuluttajaa ­lähellä olevat mikrotehtaat pystyvät entistä ­paremmin räätälöimään tuotteita. Myös verkko­ kaupat kytketään yhä enemmän tuotantoon. Tuotantomme voi tehdä lyhyttä sarjaa ja paljon erilaisia tuotteita, mikä tuo haasteita. Viimeisen seitsemän vuoden aikana olemme uusineet kaikki koneet. Tehtaalle on pian tulossa 3D-kaavoitus ja uusi tuotannonohjausjärjestelmä, jotta saamme tuotannon paremmin vastaamaan asiakkaiden tilausmääriä. Uskon, että tekoäly tulee alalle mu­ kaan vahvemmin ja vie asioita eteenpäin.”

VK

BLACK MODA

P I R K K A L A L A I N E N tekstiilialan perheyritys, jonka omia tekstiilibrändejä ovat ­Puuvillatehdas, PikkuSet ja Aarrekid. ­Liikevaihto vuonna 2018 oli 10,4 miljoonaa euroa yli puolen miljoonan euron voitolla.

61

Fab


”Pidennä elinkaarta”

VK

H E N N A K N U U T I L A , Tu r u n A m m a tt i ko r ke a ko u l u n t e k n i i ka n j a l i i k e t o i m i n n a n l e h t o r i , Te l a ke t j u- h a n k ke e n p r o j e kt i p ä ä l l i k kö

P O I S TOT E K S T I I L I E N K E R Ä Ä M I N E N TA I E D E S K I E R R ÄT TÄ M I N E N E I Y K S I N O L E K I E R TOTA LO U T TA . M I TÄ TA R V I TA A N ?

ovat ihan liian halpoja ja niitä ostetaan liikaa. ­Länsimaat ovat vuosia puskeneet käytettyjä tekstiilejä kolmansiin maihin, jotka eivät enää halua rättejämme. Kiertotalouden pääpaino on ollut kierrätyksessä. Tärkeää olisi miettiä, miten tuotteen käyttö­ ikää voisi pidentää. Lyhytkin pidennys säästää valtavasti resursseja. Tämä vaatii tietysti myös kuluttajien ohjaamista. Kiertotalouden pääpainon pitäisi olla se, että materiaali pysyy kierrossa mahdollisimman pitkään. ­Kun kiertotalous huomioitaisiin myös tuotesuunnittelussa, olisimme lähellä täydelli­ syyttä. Tämä vaatii tuotesuunnittelijoiden ja pois­ totekstiilin jatkojalostajien yhteistyötä jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. On hyvä myös kysyä, pitääkö vaatteet ­omistaa. Täydellisessä tekstiilien kiertotalouden maail­ massa toimisi vaivaton ja monipuolinen vaatetus palveluna -konsepti. Olen visioinut eräänlais­ ta nettialustaa tai operaattoria, josta löytyisi toimijoita ja tuotteita jokaiseen vaatetarpee­ seen. ­Tuotteet voisi jo alunperin suunnitella ­lainattaviksi, kierrätettäviksi – ja laadukkaiksi.”

” N Y K YÄ Ä N VA AT T E E T

VK

TELAKETJU

P O I S TOT E K S T I I L I N kestävää k ­ iertoa edistävä ­yhteistyöverkosto, joka kehittää poistotekstiilin ­keräystä, lajittelua, jatko­ jalostusta ja kiertotalouteen perustuvia ­liiketoimintamalleja.

Fab

62

”Materiaalin kier­ rätyksen pitäisi olla tekstiilin ­kierrossa vasta viimeinen ­vaihtoehto”, Henna Knuutila sanoo.


”Kysy niin opit”

VK

J E T TA L I U K K O N E N , t o i m i t u s j o h t a j a , O i ki a t D e s i g n

I N N OVA AT I O N VO I K E H I T TÄ Ä M YÖ S I L M A N A I E M PA A K O K E M U S TA . N I I N T E K I ­V A AT E L A A S TA R I N Y S TÄVÄ N S Ä K A N S S A K E K S I N Y T J E T TA L I U K K O N E N .

”Vaatelaastarista tekee erityisen se, että paikka ­itsessään saa olla niin ­iloinen ja tyylikäs, että se saa loistaa kuin koru”, Jetta Liukkonen sanoo.

VK

OIKIAT DESIGN

K O L M E N P E R H E E N Ä I D I N vuonna 2018

­ erustama kuortanelainen yritys, joka myy helppoja p designpaikkoja. Vaatelaastari, englanniksi FabPatch, on yrityksen ensimmäinen tuote.

lasten housuille, joiden polvet ovat kuluneet puhki’, ystäväni Anne Jurvelin-Pummila kysyi minulta kolmisen vuotta sitten. Kerroin viikkaavani housut kaappiin odottamaan korjaus­ innostusta, vaikka sitä ei koskaan tule. Samoin teki Anne. Aloimme tutkia markkinoita, löytyisikö jokin vaihtoehto meille käsityötunneilla n ­ ukkuneille. Lähetimme satoja meilejä ympäri maailmaa,­­ ­soittelimme asiantuntijoille ja kyselimme, oliko markkinoilla olemassa nopeaa, pehmeää ja kau­ nista sisävaatepaikkaa. Ei ollut. Löysimme toki silitettäviä paikkoja, mutta sekin oli meistä liian työlästä. Paikka piti saada reiän päälle eteisessä aamukiireessä. Kun emme löytäneet etsimäämme, päätimme valmistaa sellaisen itse. Ajattelimme, että eihän siihen tarvita kuin sopiva paikkamateriaali ja pesunkestävää liimaa. Kodinhoitohuoneemme muuttuivat testi­laboratorioiksi, joissa pesu­koneet pyörittivät mitä erilaisimpia kombinaatioita liimasekoituksia ja kangasmateriaaleja. Emme ymmärtäneet, kuinka monimutkaiseen keitok­ seen olimme lusikkamme laittaneet. Opimme pian, että sama kangas voi käyttäytyä täysin eri tavoin riippuen esimerkiksi siitä, minkä pituisista kuiduista se on valmistettu. Liimoissa taas piti miettiä pitävyyden lisäksi ekologisuutta. Kuukausien kokeilujen jälkeen löysimme ­yhdistelmän, joka piti. Tästä lähti liikkeelle järjes­ telmällinen tuotekehitys. Olemme konsultoineet lukuisia eri alojen ammattilaisia ja ottaneet opiksi. Nuorempana en olisi uskaltanut lähteä kokeile­ maan yrittäjyyttä, mutta tässä iässä ymmärtää, ettei kaikkea tarvitse osata tehdä itse. Puolessa vuodessa verkkokauppa on lähtenyt hyvin käyntiin, jälleenmyyntiverkosto rakentuu ja kansainvälinen kiinnostus on herätetty.”

”’MITÄ TEET

63

Fab


”Etsi muutosta”

VK

S U S A N N A B J Ö R K LU N D , t r e n d i a n a l y y t i k ko j a t u l e v a i s u u s a j a tt e l i j a

N Y K YÄ Ä N O N E N Ä Ä M A H D OTO N S A N O A , M I T E N T R E N D I ­S Y N T Y Y J A L E V I Ä Ä , M U T TA T R E N D I ­A N A LY Y T I K K O ­ S U S A N N A B J Ö R K LU N D Y R I T TÄ Ä PA R H A A N S A .

ja leviämiseen vaikuttaa miljoona asiaa”, Susanna Björklund sanoo. Muotitrendien syntyminen on muuttunut rajusti. Jos ennen odotettiin sormet syyhyten ­Voguen muotinumeroa, nykyään informaatiota tulvii joka puolelta. ”Pystyt reaaliajassa seuraamaan vaikka Kongon katu­muotiskeneä tai katsomaan, miten kukakin Instagram-vaikuttaja nyt pukeutuu. Katumuoti inspiroi huippusuunnittelijoita ja päinvastoin. Björklundin mielestä yksittäisillä trendeillä ei ole enää niin suurta merkitystä, kun niitä tulee ja menee koko ajan. Koska aivot pystyvät ottamaan tietoa vastaan vain rajallisesti, jokainen kiinnittää huomiota asioihin, jotka ovat itselle relevantteja. On kuitenkin muutamia asioita, jotka väistä­ mättä trendeihin vaikuttavat.

” T R E N D I N SY N T Y Y N

1. Zeitgeist –

”Meillä on tietty visuaalinen normisto, joka on tälle aikakaudelle ominaista: miltä autot tai farkut näyttävät, miten meikataan. Tälle ajan hengelle olemme sokeita, ja pystymme näkemään vasta 20–30 vuoden päästä, miltä tällä aikakaudella näytti – peilattuna siihen, millaista silloin on. Eihän kukaan halunnut näyttää 1970-luvulla­ kaan naurettavalta takatukassaan ja mursuviiksis­ sään. Mutta se oli sen ajan ajankuvaa. Zeitgeist on koko ajan liikkeessä, mutta niin hitaasti, ettei sitä huomaa.”

2. Saturaatiopiste –

”Etenkin visuaalisilla asioilla on elinkaarensa, ja jossain vaiheessa vain tulee saturaatiopiste vas­ taan. Esimerkiksi sisustuksessa skandinaavinen,

Fab

64

eleetön ja väritön minimalismi tuli elinkaarensa päähän muutama vuosi sitten. Vastareaktiona tilalle tuli väriä ja runsaampia muotoja.”

3. Kulttuurilliset tekijät –

”Yhteiskunnalliset, tai sanotaan ­kulttuurilliset asiat vaikuttavat myös. Bauhausista on nyt 100 vuotta, joten media kirjoittaa siitä ja ­Bauhaus-klassikoista suunnitellaan reproduk­ tioita. B ­ auhausille olivat tyypillisiä selkeät värit ja graafiset kuosit, siksi graafisemmat kuosit ja muodot tuntuvat taas muodissakin hyvältä.”

4. Megatrendit –

”Megatrendeistä tärkein on ilmastonmuutos, joka vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen. Kuoska muo­ toilu ja muoti toimivat nopeilla sykleillä, ne saavat paljon kuraa niskaansa ja ihan ansaitusti. Mutta koska ala toimii nopeasti, se osaa myös reagoida nopeasti, ja ilmassa on myös hienoja innovaati­ oita. Tuntuu, että se, mitä tapahtuu muodin ja muotoilun maailmassa, voi heijastaa sitä, mitä saattaa tapahtua muussakin yhteiskunnassa." muodin heijastamista muu­ toksista on diversiteetin nousu, jota on näkynyt muotikuvissa jo muutaman vuoden. ”Ei tarvitse kuin katsoa Hel Looks -katumuoti­ sivua, niin näkyy meikkaavia miehiä.” Nykyään Björklundia kiinnostaa yksittäisiä trendejä enemmän se, miten arvot ja kulutus­ käyttäytyminen muuttuvat. Se on hiljaisten ­signaalien keräämistä vaikka Netflixiä katsoessa. ”Pitää olla kiinnostunut etsimään muutosta kaikkialta ympäriltään. Silloin sitä voi nähdä.”

Y K S I TÄ L L A I S I S TA


Susanna Björklund muistuttaa, että trendit ovat täysin subjektiivisia, riippuu kuka katsoo ja mitä katsoo. Supermarket-muo­ dissa vallitsevat täysin toisenlaiset trendit kuin vaikka kansainvälisessä huippumuodissa. ”Minäkin tarkastelen trendejä täysin omasta kuplastani.”

VK

SUSANNA BJÖRKLUND

O N M YÖ S TO I M I T TA JA , ­suunnittelija,

l­uennoitsija ja opettaja. Susanna vetää ­tulevaisuuden ymmärrystä ­tarjoavaa Enne-­konsulttitoimistoaan ja on ­kuratoinut Habitaren Signals-vainu­ näyttelyä vuodesta 2015. Lisäksi hän opettaa Lahden Muotoiluinstituutissa.

65

Fab


VK

JOUKOSSA VIISAUS TIIVISTYY

Keräsimme Viisasten kerhon kirkkaimmat ajatukset ja vinkit yhdeksi menestyksen reseptiksi.

”Rehellisyys on onnistuneen suunnittelun perusta.” –T E E M U M U U R I M Ä K I

”Ylläpidämme sallivaa kulttuuria. Emme pohdi kauhean kauan, onko jokin varmasti järkevää, vaan kokeilemme ja yritämme olla latistamatta hulluimpiakaan ideoita.” –JUKKA SIPILÄ

”Ei tarvitse kantaa huolta vastuullisuuteen ja laatuun liittyvistä seikoista, kun hallitsee koko tuotantoketjun.” – O N E R VA A A K K O

”Elämme arvojemme mukaan. Työmme keskiössä ovat ihmiset, työyhteisön hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus.” – M A R K O K E S K I -VÄ H Ä L Ä

”On tärkeää miettiä, miten tuotteen käyttö­ikää voisi pidentää. ­Lyhytkin pidennys säästää valtavasti resursseja.” –HENNA KNUUTILA

”Olemme konsultoineet lukuisia ammattilaisia. Kaikkea ei tarvitse osata tehdä itse.” – J E T TA L I U K K O N E N

”Pitää olla kiinnostunut etsimään muutosta kaikkialta ympäriltään. Silloin sitä voi nähdä.” – S U S A N N A B J Ö R K LU N D

Lisää ­parhaita oppeja joka kuukausi Fablehti.fi

Fab


Suomen Tekstiili & Muoti ry on tekstiili-, vaate- ja muotialan yritysten palvelu- ja työnantajajärjestö. Autamme alan yrityksiä kasvamaan, kansainvälistymään ja menestymään.

OTA YHTEYT TÄ! A N N A- K A I S A A U V I N E N TO I M I T U S J O HTAJA +358 50 536 5078 anna-kaisa.auvinen@stjm.fi TUIJA VEHVILÄINEN T YÖ M A RK K I N A­PÄ Ä LL IKKÖ +358 40 751 9543 tuija.vehvilainen@stjm.fi M A R JA- L E E N A S U I K K A N E N TO I M I STO PÄ Ä LLIKKÖ +358 40 137 2339 marja-leena.suikkanen@stjm.fi MARI KAMAJA V I E ST I N TÄ PÄ Ä LLIKKÖ +358 40 525 4405 mari.kamaja@stjm.fi M I L L A VA I N I O V I E STINTÄ +358 50 3965 493 milla.vainio@stjm.fi

S AT U M A I J A M Ä K I VAST UUL L ISUUS JA KIE RTOTALO US +358 40 752 8537 satumaija.maki@stjm.fi VA R P U L A A N K O S K I L AKIMIE S +358 44 531 4624 varpu.laankoski@stjm.fi ANNE RUOKAMO KAN SAINVÄL INE N L IIKE TO IMINTA +358 40 544 0886 anne.ruokamo@stjm.fi AURI KOHOLA OSAAMINEN JA T U L E VA I S U U S +358 40 823 9803 auri.kohola@stjm.fi HANNE MIKKONEN T IL ASTOT JA JÄSE NPALVE LUT +358 440 296 152 hanne.mikkonen@stjm.fi

67

Fab


E teläranta 1 0 | 0 0 1 3 0 H elsinki | stjm . f i @TekstiiliMuoti |

facebook.com/suomentekstiilijamuoti/ |

suomentekstiilimuoti | fablehti.fi


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.