Fab – Fashion, Lifestyle & Business - suomi

Fab

Tiina Alahuhta-Kasko & Marimekon hurja kasvu Fab

1

FA S H I O N , LIFESTYLE & BUSINESS

12 ­yrityksen reseptit ­menestykseen

Nro 4 8,50 €

Näin ilmaston­muutos vaikuttaa tekstiilialaan

Näin tekstiili kiertää S U O M E S S A K ÄY TÖ S TÄ P O I S T E TA A N V U O S I T TA I N N O I N 7 0 M I L J O O N A A K I LO A T E K S T I I L I Ä , J O S TA S U U R I N O S A ­H YÖ DY N N E TÄ Ä N TÄ L L Ä H E T K E L L Ä E N E R G I A N A . T ­ Ä S TÄ ­V A LTA O S A O N U U D E L L E E N H YÖ DY N N E T TÄV I S S Ä ­M AT E R I A A L I N A .

NEITSEELLISET RAAKA-AINEET R A A K A-A I N E I D E N T U OTA N TO MUIDEN TUOTTEIDEN

LANGAN VA L M I S T U S

RAAKA-AINEEKSI

M AT E R I A A L I N VA L M I S T U S

K I E R R ÄT Y S

K E R Ä I LY J A L A J I T T E LU

T U OT T E I D E N VA L M I S T U S

U U D E L L E E N K ÄY T TÖ , KORJAAMINEN, VUOKRAUS

K ÄY T TÖ

J ÄT E

Fab

2

Fab

fa s h i o n , L IF E S T Y L E & B U SIN E SS

nro

4

Kannessa Tiina Alahuhta-Kasko & Marimekon hurja kasvu – 26 12 yrityksen reseptit menestykseen – 26 & 38 Näin ilmastonmuutos vaikuttaa tekstiilialaan – 46

Ideoita s. 5

Uusia ajatuksia, ideoita ja ­innovaatioita. Suomalaisen tekstiilimaailman kiinnos­ tavimmat poiminnat.

Voimavärit.

Tiina ­Alahuhta-Kaskon ­Marimekko on vahvojen ja ­itsenäisten naisten brändi, s. 26.

Kohtaamisia s. 15

Sinun brändisi ei ole sinun – 16

Miten asiakas tuodaan bisnek­ sen keskiöön? Siitä kertovat Pekka Mattila ja Minna Parikka.

Fab

3

Kymmenen oikein – 26

Suomen muoti- ja lifestyle-­ yritysten kovimmat kasvajat ja menestyksen reseptit.

Vastavirran kulkijat – 38

Lapuan Kankurit ja Jokipiin ­Pellava pitävät tuotannon ­Pohjanmaalla – ja menestyvät.

fa s h i o n , l i f e s tyle & Business

Fab

nro

4

Uuden bisneksen aika – 46

Ilmastonmuutos tuo uusia ­bisnesmalleja.

”­Jos ­alkaisin ­kuunnella ­liikaa ­asiakkaiden mielipiteitä, ­menisin vain ­sekaisin.”

– m i n n a pa r i k k a , s . 16

Onnistumisia s. 53

Viisasten kerho: Suomalaisten menestyjien opit ”Lainaa niin saat” – 54 Soile-Maria Linnemäki, ­Vaatepuu

”Valikoi kumppanit tarkkaan”– 56

Milla Koukkunen, Kauniste

Fab

4

”Jätä mysteerille tilaa”– 57

Jukka Puljujärvi, Hálo

”Uskalla luopua”– 58 Antti Rönkkö, Nanso Group

”Yrittäjyys tarttuu”

– 60 Leena Koivunen, HAMK

”Jos suunnittelet, tutki”– 61 Jasmine Julin-Aro, vaatesuunnittelija

”Mieti miten voit ilahduttaa”– 62

Mira Vanttaja ja Hanna ­Virkamäki, Uhana Design

Fablehti.fi Täältä löytyy ratkaisuja

Fab

5

Fab PÄÄKIRJOITUS

”Tekstiili- ja muotiala Suomessa voi hyvin.”

Fab on Suomen Tekstiili & Muoti ry:n ­kustantama lehti. Tämä ­numero ­keskittyy muotiin ja ­lifestyleen.

KASVAA, KASVAA ” G LO B A A L I S S A K I L PA I LU S S A on tärkeää olla kristallinkirkas niin

asemoinnin, tarjooman kuin brändiviestinnän osalta.”

Näin sanoo tähän lehteen haastateltu Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko (s. 26), jonka kaudella Marimekko on lähtenyt upealle kasvu-uralle. Sen liikevaihto oli viime vuonna jo 112 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi viime vuonna 9 prosenttia ja liikevoitto 42 prosenttia.

Marimekko on suomalaisen muoti- ja lifestylebisneksen ehkä tunnetuin menestyjä, mutta ei suinkaan ainoa. Tässä Fabin muoti & lifestyle -numerossa olemme halunneet nostaa esiin myös muita kasvajia, jotka kaikki ovat löytäneet oman markkinarakonsa.

Tekstiili- ja muotiala Suomessa voi hyvin. Yritysten kasvun ytimessä on usein kansainvälisten markkinoiden hakeminen – Suomessa kun voi kasvaa vain tiettyyn rajaan saakka.

Tuotteen matkalla piirustuspöydältä menestyväksi ­tuotteeksi on monta porrasta. Tätä osaajien moninaisuutta avaa hyvin juttu ­Vastavirran kulkijat (s. 38).

Meidän pitää huolehtia siitä, että tekstiili- ja muotialalla säilyy osaajia insinööreistä myyjiin, hankinnasta markkinointiin. Vain niin pystytään varmistamaan, että maailmalle lähtee jatkossakin kristallinkirkkaita timantteja.

Anna–Kaisa Auvinen, toimitusjohtaja, Suomen Tekstiili & Muoti ry

Fab

6

Fab KUSTANTAJA Suomen Tekstiili & Muoti ry TOIM IT USJOHTAJA Anna-Kaisa Auvinen VIEST INTÄPÄÄLLIKKÖ Mari Kamaja mari.kamaja@stjm.fi T EKST I & ULKOASU Gut Studio Oy, gut.fi AD Inga Tammivuori KIRJOIT TAJAT Anna-Kaari Hakkarainen, Ilona Hoikkala, Leena Lukkari, Laura Mattila, Tia Nikkinen KUVAAJAT Suvi Kesäläinen, Marko Rantanen, Mickael Vis Kannen kuva Marko Rantanen KUVIT UKSET Inga ­Tammivuori KIRJAPAINO Forssa Print PALAUT E LEHDESTÄ viestinta@stjm.fi

fa s h i o n , L IF E S T Y L E & B U SIN E SS

Fab

Nro

4

”Olen ylpeä ­rotsistani, ­jonka suunnittelua ­ohjanneet ­arvot ovat ­rehellisyys, tasa-arvo ja ­rakkaus.”

–T U N N A M I LON OF F S. 9

Ideoita Fab

7

Lohkoketju

ter m i tutuk s i

LO H KO K E TJ U ­ T E K N O LO G I A

Aikuisten villakauluri, Ruskovilla.

TUOTEHERKKU

Päiväkodin pihalta lainattua J O K A I N E N VA N H E M P I A L L E K I R J O I T TA A TÄ M Ä N : kauluri on ykkönen.

Sen saa vedetyksi jopa ­rimpuilevan uhmaikäisen päälle, kun kaulahuivin pukeminen ei onnistuisi. Kauluri päihittää ­kaulahuivin myös siinä, että se ei lämmitä ainoastaan kaulaa, vaan myös niskaa ja rintakehää. Miksi ihmeessä näin nerokas keksintö ei ole jalkautunut myös aikuisten vaatekaappiin?

No nyt on! Luomumerinovillasta valmistettu Ruskovillan kauluri on niin tyylikäs, että ­päiväkotitraumat unohtuvat ensisilmäyksellä. Villakangastakin kanssa puettuna se näyttää kauniilta poolokaulukselta.

Fab

8

(blockchain) tarjoaa tekstiili- ja ­muotiteollisuudessa mahdollisuuden seurata tuotteiden matkaa raaka-­ aineiden valmistuksesta myymälöihin asti. Lohkoketju­ teknologian toiminta perustuu siihen, että kukin valmistusketjun toimija tallentaa valmistusvaiheeseen liittyvät tiedot ­järjestelmään omiksi lohkoiksi.

Tallennetut tiedot voidaan jakaa eri toimijoille, mutta niitä ei pysty jälki­käteen muokkaamaan. Lohkoja ­yhdistämällä tuotteen koko valmistus­ketju on ­jäljitettävissä.

TUOTEHERKKU

Tyylipuhdasta pehmeyttä Mitä lapsi tekee sängyssä paitsi nukkuu? No pomppii tietysti, yrittää tehdä kuperkeikkoja, lukee loikoillen kirjoja, rakentaa majoja ja hyppii taas.

Sängyn monitoimikeskuksen pitää kestää paljon. Onneksi on porilainen Villa & Peite.

Vuonna 1929 perustettu perheyritys valmistaa valkaisemattomasta ­luomupuuvillasta futon-patjoja sekä aikuisten että lasten mitoilla. Eleetöntä futonia voi pitää esillä myös sellaisenaan lastenhuoneen voimistelurenkaiden ja puolapuiden alla, kun kaipaa ­pehmikettä. Riehumisen jälkeen on hyvä taas torkahtaa.

Fab

9

Lasten villa-kookos-futon, Villa & Peite.

Vaatteet Papu.

T U O T E p urettu n a a uk i

1.

Thaimaassa lapsia luolasta pelastanut sukeltaja Mikko Paasi on käyttänyt Ursuitin Heavy Light -pukuja jo vuosia.

S U U N N I T T E LU Ursuitin Heavy Light -kuivapuku kehitettiin alun perin Ruotsin armeijan taistelu­sukeltajille.

Lähtö­kohtana oli, että liikkuminen sen kanssa olisi ­helppoa muuallakin kuin vedessä. Nykyään Heavy Light -pukuja käyttävät harrastaja­ sukeltajien lisäksi ­melkein kaikkien Itämerta ympäröivien valtioiden laivastot.

2.

M AT E R I A A L I Heavy Lightissa vesi ­pysyy puvun ulko­ puolella trilaminaattinylonin ansiosta. Siinä nylonkerrosten väliin on sivelty butyylikumia.

Pelkkä nylonkude on itsessään niin tiheää, että esimerkiksi öljy ei läpäise sitä. Puku kestää oikea­oppisesti säilytettynä kymmeniä vuosia, ja sitä voi myös korjata ja huoltaa.

3.

4.

T U OTA N TO

Heavy Light -kuivapuku on periaatteeltaan sama kuin 25 vuotta sitten, mutta vuosien varrella pukua on paranneltu sukeltajien toiveiden mukaan. Ennen haluttiin väljempää, nyt hyvin istuvaa. Mitä istuvampi puku, sitä tarkempaa suunnittelua se vaatii liitoskohdilta.

Kevyttä raskaisiin tehtäviin S U O M E S S A T E H D Ä Ä N T U S K I N M O N TA A S U K E L LU S R E T K E Ä , J O S S A J O K U E I K ÄY T TÄ I S I U R S U I T I N H E AV Y L I G H T - S U K E L LU S K U I VA P U K U A . S E LV I T I M M E 2 5 -V U OT I A A N K L A S S I KO N S A L A I S U U D E T.

Fab

10

Juttua varten on haastateltu Ursuitin myyntijohtajaa Mika Aitiota.

KEHITYS

Heavy Light -puvut valmistetaan Turussa Ursuitin tehtaalla. Yritys kokeili teettää pukuja Kaukoidässä, mutta kokeilu loppui 200 puvun jälkeen, koska reklamaatioita tuli niin paljon. Ursuitin jokainen puku numeroidaan mahdollisten virheiden jäljittämiseksi.

2.

5.

4.

3.

1.

LEIJONAN PALUU S a n n i ­M o m e n t o s [ 2. ]

tv-tuottaja T unna M ­ ilono f f kertoo suomalaiset suosikkimerkkinsä . hän ­valitsee päälleen ­vaatteita , joilla on puhdas aura .

Il o B y D a k i n i [ 1. ]

Kuvat valmistajat.

”Vaimoni Jennin ja hänen ystävänsä Dayanin luoma Ilo on esimerkki kestävästä vaatetuotannosta. Dayan asuu Nepalissa pienessä kylässä, jonka asukkaista suurin osa työskentelee Ilon tehtaalla. Uskon, että jokaisella vaatteella on aura. Iho tunnistaa, milloin vaate on tehty kestävästi.”

Fab

11

”Ehdottomasti paras pipo, mikä on tullut vastaan. Sannin kutimissa syntyy sairaan mukavia, överityylikkäitä jättipipoja.

Eettisyys, kauneus ja mukavuus on ­harvinainen combo.”

Costo [ 3. ]

”Diggasin Coston hattuja heti ensi näkemältä ja hankin itselleni saman tien sellaisen. Minun ja Riku Rantalan Madventuresilla ja Coston lätsillä on hauska yhteinen tekijä, nimittäin Papuan viidakko.

Siellä kuvattiin Coston ensimmäisten lätsien mainoskuvat ja siellä mekin olemme seikkailleet.”

5

Makia [ 4. ]

”Makiassa minua kiehtoo yrityksen kasvutarina. Klassikkoparka on suosikkini. Se on tyylikäs ääriolosuhteiden takki – siis ­täydellinen Suomen säihin.”

Il j a n a [ 5. ]

”Sain Iljanan kierrätysmateriaalista valmistetun bomber-rotsin päälleni Ina <3 Suomi -sarjan kuvauksiin ja ihastuin heti. Suomen leijona on mageimpia tietämiäni symboleita, mutta on älytöntä, että vain tietynlaiset ihmiset voisivat kantaa sitä. Siksi olen ylpeä rotsistani, jonka arvot ovat rehellisyys, tasa-arvo ja rakkaus.”

Uhana Design Aamukaste-kasvoöljy ­(Frantsila), 39 e. Balmuir Natural Hand Cream Seaside, 15,90 e. Luin Living Spa Body Lotion Oat Milk, 19 e. Globe Hope Lumous Rich ­Nurturing Serum (by Mia Höytö) 53,60 e.

Fab

12

I L MI Ö

Kasvuvoiteita hyvä tuotekategoria ­brändinlaajennukseen, koska se on oivallinen sisäänheittotuote: ostokynnys vaikkapa kasvovoiteelle on pienempi kuin vaatteelle. Maailmalla lähes kaikki high end -muoti­merkit ovat laajentaneet puunauksen puolelle: ­Armani, Chanel, Dior, Tom Ford… listaa voisi jatkaa loputtomasti. H&M:n ja ­&Other Storiesin kaltaiset high street -­vaateketjutkin myyvät ­brändisateenvarjonsa alla ­kosmetiikkaa.

Myös suomalaiset pienet vaatebrändit ovat viime ­aikoina tehneet uusia ­aluevaltauksia.

Designtalo Globe ­Hopen onnistunut oivallus oli liittää Mia Höytö -luonnon­ kosmetiikkamerkki osaksi brändiään. Mia Höytö -­tuotteiden arvomaailma on sama kuin Globe Hopen mutta tuotteissa on Globe ­Hopea enemmän luksuksen tuntua. Globe Hope Cosmetics aloittikin syksyllä 2018 yhteistyön japanilaisen luksustavarataloketju Isetanin kanssa.

KO S M E T I I K K A O N VA AT E M E R K I L L E

Uhana Design Aamukaste-­huulivoide ­(Frantsila), 22 e.

Globe Hope ­Lumous Rich Nurturing Serum (by Mia ­Höytö), 53,60 e.

Globe Hope Sievä ­Hydrating ­Cleansing Cream 39 e. (by Mia Höytö)

Fab

13

b r ä n d i tutuk s i

Sähkärin umpihaalari, Varpuke.

Mittojen mukaan suomalaiselle mitoitukselle, mitä se nykyään tarkoittaa?

Varpaisjärveläinen Varpuke on valmistanut työ- ja suojavaatteita jo 30 vuotta, ja sen ­valtteja ovat kotimaisen tuotannon lisäksi suomalaiselle vartalolle sopiva mitoitus. ”Täkäläinen työmies on pitkä ja pikkusen pyöreä. Aika on opettanut, että suomalai­ nen vartalo vaatii työvaatteelta väljyyttä. Samalla nuoret työmiehet ovat synnyttäneet mitoitukseen vaikuttavan trendin – he ovat hoikkia ja urheilullisia ja kiinnostuneita vaatteen ulkonäöstä. Myös naiset ovat löytäneet miesvaltaisille teollisuuden aloille, mikä vaikuttaa työvaatemuodin kehitykseen ja mitoitustyöhön”, Varpukkeen toimitus­ johtaja Yrjö Ronkainen kertoo.

K U N VA AT E O N T E H T Y

Fab

14

b r ä n d i tutuk s i

HILJAISTA LUKSUSTA KO K E I L E : ota mikä tahansa Johanna Gullichsenin tuote käsiisi ja kokeile sitä

Kuva: Nico Backström

sormenpäilläsi. Kyllä, käsinkudonnan tuntee sormenpäissä. Kangas elää.

Johanna Gullichsenin sisustustuotteet ovat nykyajan luksusta.

Käsinkudotut kankaat ja kankaista tehdyt tuotteet kuten matot, tyynyt ja pyyhkeet on tehty parhaista materiaaleista, hitaasti ja laatua arvostaen.

Tämä kaikki näkyy ja tuntuu. Jo yksi levollisen geometrisestä kankaasta tehty tyyny tuo olohuoneen sisustukseen laadun tuntua.

Fab

15

1.

2.

3.

4.

5.

VASTUU JALKOJEN ALLA T r e n d i m at o t o vat n yt p a k s u j a , j a n i i de n P i n n at o vat j o k o k u o h k e i ta ta i ­j ul i s te m a i s e s t i k u v i o i tu j a . n ä m ä s u o m a l a i s m at o t o vat m y ö s ­v a s tuull i s e s t i tu o tettu j a .

1 . VM C a r p et i n H atta r a - m att o , S ä v y 6 3 R o s a , 1 2 8 e . Te h t y S u o m e s s a . 2 . Se r a n L a i n e -­ m att o , a l k . 7 9 0 e ( D e s i g n A n n a P i r k o l a ) . Tu ke e v a m m a i s t e n t y ö l l i s t y m i s t ä E t i o p i a s s a . 3 . F i n a r te n ­Ju h l a - m att o , a l k . 5 2 0 e ­( D e s i g n P a s i Kä r k kä i n e n-Tu n ke l o ) . Tu o t e tt u I n t i a s s a p i t kä ­a i ka i s e l l a ku m p p an i l l a . 4 . f i n l ay s o n i n ­s i p e r i a - m att o , 8 9,9 0 e . Te h t y P E T- p u l l o i s t a t e h d y s t ä l a n g a s t a .

5 . Mu m ' s i n T ­ i g e r - m att o , 1 1 8 0 e ( D e s i g n P a a v o ­H a l o n e n ) . Tu o t e tt u k y l ä y h t e i s ö j ä t u ki e n A f r i ka s s a .

Fab

16

fa s h i o n , L IF E S T Y L E & B U SIN E SS

Fab

nro

4

”Harrastaa voi mitä tahansa, mutta jos haluaa tehdä bisnestä, on tehtävä jotain sellaista, jolle on tervettä kysyntää.”

–P E K K A M AT T I L A S. 16

Kohtaamisia Fab

17

17

Fab

Sinun brändisi ei ole ­sinun Fab

18

Ilman kuluttajia ei ole brändiä.

Miten asiakas otetaan huomioon ­liiketoiminnassa? Työelämäprofessori Pekka Mattila ja kenkäsuunnittelija Minna ­Parikka kertovat.

A

loitetaan pahimmasta skenaariosta.

Pekka Mattila napsauttaa Youtube-­ videon pyörimään.

Videolla Greg Karber -niminen mies kehottaa ihmisiä ­l­ahjoittamaan Abercrombie & Fitchin (A&F) vaatteensa ­kodittomille. Miksi? Koska hän on niin tuohtunut A&F:n toimitusjohtajan kommentista. Tämä on sanonut, että A&F haluaa vaatettaa vain ­koulun cooleimpia tyyppejä eikä siksi tee XL- eikä XXL-kokoisia vaatteita.

Mattila ja Minna Parikka katsovat videota hiljaa. #FitchTheHomeless-kampanjavideota on ­katsottu Youtubessa yli 8 miljoonaa kertaa.

Eikä syyttä, se on hulvaton. Videolla Karber käy shoppailemassa A&F:n vaatteita ja jakaa niitä ­kodittomille.

Mattilaa ja Parikkaa ­hymyilyttää.

Mutta A&F:n johtoa ei.

A&F joutui irtisanomaan toimitusjohtajansa ja ottamaan mallistoon isompiakin kokoja. Se oppi ottamaan asiakkaat tosissaan.

Elämme nimittäin ­asiakkaan valtakautta, the

Fab

19

age of the ­customer.

Ja se valtakausi on tullut ­jäädäkseen.

Vastaa, kun kysytään

M I N N A PA R I K K A : ”Kun perustin yritykseni 14 vuotta sitten, käytin vielä faksia.

Se oli niin erilaista aikaa, että sitä on ­suorastaan vaikea palauttaa mieleen. Ennen suurten ­brändien ei kannattanut laittaa rahaa ja aikaa yhden kiukustuneen asiakkaan lepyttelyyn, koska raha ei maksanut itseään takaisin. Enää näin ei voi toimia.”

P E K K A M AT T I L A : ”Ehkä kuuluisin e ­ simerkki pieleen menneestä reagoinnista asiakkaan ­palautteeseen on Lululemon-tapaus, jossa yrityk­ sen vastaus tuotereklamaation meni viraaliksi.”

Pekka Mattila viittaa tapaukseen, jossa kulutta­ jat valittivat Lululemon-merkin jooga­vaatteiden saumojen pettävän käytössä ja kankaiden ­olevan niin ohuita, että niistä näkyi läpi. Mitä teki ­yrityksen perustaja Chip Wilson? Vastasi, ettei heidän trikoitaan olekaan tarkoitettu lihaville. ”Well, some women’s bodies just don’t work for it.”

>

19

Fab

M I N N A PA R I K A N L E M P I B R Ä N D I ? ”En ole kovin brändiuskollinen ihminen. ­Etsin aina ennemminkin uutta. Pidän ­Byredon kukkaistuoksuista, ja niillä on myös kiinnostavat, modernit ja kepeät pakkaukset. Pidän muutenkin siitä, että pakkaukset on suunniteltu huolellisesti yksityiskohtia myöten.”

Fab

20

P E K K A M AT T I L A N L E M P I B R Ä N D I ? ”Todsin kenkiä minulla on varmasti 20 eriväriset.

Niiden kanssa minulla on ollut pitkä suhde.

Todsin loafereihin kiteytyy koko kenkämallin idea.”

Fab

21

21

Fab

Fab

22

Kommentti alkoi levitä sosiaalisessa mediassa.

Se maksoi yritykselle yli 80 miljoonaa dollaria.

Minna Parikka kertoo, että hänen yrityksessään pyritään vastaamaan kaikkiin palautteisiin, jotka tulevat suoraan yrityksen omista kanavista, mutta kaikissa brändiä koskevissa keskusteluissa on pienen brändin mahdotonta olla mukana.

Aina joskus asiakkaiden reaktiot yllättävät.

Kuten naistenpäivänä, kun Minna Parikka kuvat­ tiin Instagramiin purppuraisessa pallomeressä päällään jakku, jonka alta kurkisti Johnny Deppin kuva Cry Baby -elokuvassa.

M I N N A : ”Brändimme ihailijoiksi ­ilmoittautuva ryhmä halusi tietää, miksi Parikka ­pukeutuu naisten­hakkaajan paitaan. Kommentoija ­ilmeisesti viittasi Deppin saamiin syytöksiin pari­suhdeväkivallasta. Pahoitte­ limme, että ­tällaista ­näkökulmaa emme olleet ­osanneet ottaa ­huomioon.”

P E K K A : ”Onneksi kuluttajien hampaisiin joutuvat yleensä vain isot brändit. Tietty reiluuden ­elementti tässä on olemassa.”

M I N N A : ”Todella uskolliset ja vannoutuneet asiakkaat tekevät myös brändin puolustustyötä ja a ­ rgumentoivat kiihkeästikin ­meidän puolesta keskusteluissa.”

P E K K A : ”Omiin kanaviin tulleisiin viesteihin on hyvä vas­ tata edes jotain, mutta pelkäs­ tään loukkaamis­tarkoituksessa ­lähetettyihin viesteihin ei kannata reagoida mitenkään. Jos palaute tulee henkilöltä, joka ei ole kohderyhmää, tuskin hänen tuttava­piirinsäkään on. Silloin dialogi kannattaa lopettaa lyhyeen.”

paljon arvokkaampia kuin isot massat. Oikeastaan voi ajatella, että kuluttajat omistavat brändin, koska ilman heitä brändiä ei ole.”

M I N N A : ”Haluan, että suunnittelemiani ­kenkiä ostetaan ja käytetään, mutta en suunnittele niitä miellyttääkseni mahdollisimman suuria ­joukkoja.

Rakennan brändiäni intohimolla, koska vain ­silloin tunnen onnistuneeni kutsumusammatis­ sani. Design-vetoisessa brändissä minun näke­ mykseni designerina on tärkein.”

P E K K A : ”Jonkun mielestä Minna Parikan ­kenkien pupukorvat ovat varmasti typeriä.

Mutta niistä ihmisistä ei tarvitse välittää, koska he ­tuskin edes ovat kohderyhmää.”

M I N N A : ”Pieni brändi ei voi tehdä mallistoja jokaiseen makuun. Jos alkaisin kuunnella liikaa asiakkaiden mielipiteitä, menisin vain sekaisin.”

P E K K A : ”Monelle brändille oli­ si hyödyllistä ja helpottavaa todeta tuo ääneen. On parempi tavoitella kahta prosenttia omasta segmen­ tistä kuin 80 prosenttia kaikista, ja samalla menettää brändin idea.”

”Nykyään ­tuotteiden on oltava

­INSTATTAVIA. Keskibeige ei toimi somessa.”

Pyllistääkin täytyy

Vaikka asiakkaat ovat saaneet etenkin ­sosiaalisen median myötä paljon enemmän ­valtaa, ­kaikkea valtaa ei kannata luovuttaa – ei ­varsinkaan niille, jotka eivät ole ydinkohde­ryhmää.

Vanha hyvä sananlasku pitää paikkansa myös asiakkaiden puhuttelussa: kun kumartaa yhdelle, pyllistää toiselle. Mattilan ja Parikan mielestä se kannattaa vain hyväksyä. Samoin kuin se, että brändi kuin brändi herättää kuluttajissa ristirii­ taisia tunteita. Toiset rakastavat ja toiset ­vihaavat.

Polarisoivuus voi olla suorastaan ­brändin elineh­ to. Kädenlämpöiseen ei rakastu kukaan.

P E K K A : ”Todella sitoutuneet asiakkaat ovat

Fab

23

Ole uskollinen ytimelle

Yritykset sortuvat usein ­ajattelemaan, että kun ne ovat ­rekisteröineet jonkin tuote­ merkin, brändi on tiukasti heidän omistuksessaan. Näin ei kuiten­ kaan ole. Asiakkaat ­muokkaavat brändiä, omivatkin.

P E K K A : ”Kuluttajat muovaavat, käyttävät ja jopa suojelevat brändejä. Näin voidaan ajatella, että brändit ovat itse asiassa k ­ uluttajien omistuk­ sessa. Vaikka brändi luo ­tuotteen alun perin jolle­ kin käyttäjäkunnalle, voi joku toinen kohderyhmä omia sen itselleen – ainakin ­hetkeksi.”

Mattila ottaa esimerkiksi Fred Perryn pikee­ paidat, jotka olivat alun perin funktionaalisia tennisasuja, kunnes niistä tuli erityisen suo­ sittuja skinheadien ja sittemmin homomiesten keskuudessa. Tällaisessa ­tilanteessa yrityksen on mietittävä markkinointiaan uudestaan: kuinka puhutella samaan aikaan ­vanhoja asiakkaita ja aivan uutta kohderyhmää, joka saattaa erota arvoiltaan ja maailman­kuvaltaan alkuperäisestä asiakaskunnasta.

M I N N A : ”Meilläkin on asiakkaita, jotka eivät vastaa lainkaan sitä tyypilliseksi Minna Parikka -kenkien kuluttajaksi profiloimaamme ­asiakasta.

>

23

Fab

Fab

24

Markkinointia ei pidä kohdentaa niille, jotka ostavat, koska he eivät välttämättä halua, että heitä puhutellaan demografisena itsenään. ­Kuluttajaryhmä voi valita tuotteen vain kuuluak­ seen johonkin ihailemaansa ryhmään.”

P E K K A : ”Joskus jostain tuotteista tulee ­hittejä yhdessä yössä. Birkenstock ei muuttanut mark­ kinointiaan millään tavalla catwalk-huuman seurauksena. Se oli varmaankin viisasta, koska pahimmillaan voi käydä niin, että yritys onnistuu mokaamaan sen lyhyenkin hypen.”

M I N N A : ”Meidän tuotteet näyttävät nuo­ rilta, ne ovat leikkisiä ja värikkäitä. Silti suu­ rin ­kohderyhmämme on 30–60-vuotiaat. Eivät he halua tulla puhutelluiksi rouvina.

Pupukorvat ja glitteri ovat eskapismia, mahdollisuus haaveiluun.”

P E K K A : ”Olen seurannut brändisi kasvua mielenkiin­ nolla. Uskon, että asiakkaasi ­pitävät ­estetiikasta mutta he eivät halua olla pinnallisia. He eivät ota i­ tseään ja pukeutu­ misvalintojaan liian vakavasti, ja ­tuotteesi ilmentävät tätä ­asennetta. ­Asiakkaasi tuskin ostaisivat L ­ oboutinin kenkiä.”

asiakaskunta. Jotkut taas vain haluavat pysyä pieninä.”

M I N N A : ”Minusta tuntuu, että Instagram on alalla elinehto. Se on yksi parhaista markkinointi­ kanavista. En katso sitä joka päivä, mutta sieltä näen valtavirtaukset ja saan innoitusta itseäni puhuttelevista vähän erikoisemmista fiideistä ja tileistä.”

Tee asiakkaalle, älä itsellesi

Minna Parikka suunnittelee suoraan kansain­ välisille markkinoille. Suomessa yritys myy myös klassikoksi muodostuneita tuotteita, koska niillä on kysyntää.

M I N N A : ”Vielä hienompaa olisi, jos voisimme räätälöidä eri mallistot eri markkina-alueille, mutta pienelle merkille se on mahdotonta. Silloin tekisin uudeksivuodeksi possukenkiä Kiinan markkinoille ja Lähi­­ -itään vain super-stilettoja. Isot high street- ja luksusbrändit voivat tehdä näin, me emme. Se vaatisi valtavasti rahaa.”

Pitäisikö valtion tukea menes­tyneitä suomalais­ brändejä maailman­ valloituksessa?

P E K K A : ”En ole nähnyt millään alalla val­ tiontuilla tehtävän mitään menetystarinoita. Jos brändi ei kanna itse itseään, ei sitä saa maailmalle myöskään selästä puskemalla.”

Mattilasta yksi ongelma Suomessa on, että designerit tekevät mallistoja lähinnä itselleen.

P E K K A : ”Härkäpäisesti pusketaan eteenpäin, vaikka liikevaihto keikkuu tiukasti 30 000 ­eurossa.

Harrastaa voi mitä tahansa, mutta jos haluaa tehdä bisnestä, on tehtävä jotain sellaista, jolle on tervettä kysyntää. Valtion tuki ei auta, jos kukaan ei ihastu tuotteeseen.”

”Lontoossa myyjä antaa lähtiessä

WHATSAPP-­ NUMERONSA ja kehottaa olemaan ­yhteyksissä.”

Anna hittien erottua

Instagram on muuttanut muoti­teollisuuden.

Hitit ovat hittejä vain hetken ja jo muutamas­ sa k ­ uukaudessa ne on ”kulutettu” kuva­virrassa loppuun. Muodin sykli on muuttunut, uutuuksia täytyy tulla koko ajan.

P E K K A : ”Nykyään tuotteiden on oltava ­instattavia. Ei kukaan tee Gaborin mokkasii­ neista p ­ ostauksia. Keskibeige ei toimi somessa. ­Kulttuuri- ja taidepuolella se näkyy siinä, miten näyttelyihinkin valitaan teoksia instattavuuden perusteella. Kukaan Instagramia käyttävä ei var­ maankaan ole voinut välttyä näkemästä Kiasman islantilaistaiteilijan värikästä karvakasaa.”

M I N N A : ”Me mietimme tarkkaan mitkä mallit laitamme pressiin ja vaikuttaja­levitykseen.­ ­Kengissä on oltava tarpeeksi päräyttäviä ja näyttä­ viä yksityiskohtia.”

P E K K A : ”Toki yrityksellä voi olla tulevaisuus myös ilman Instagramia, jos yritys niin valitsee.

Brändin kohderyhmä on ehkä vähän varttuneem­ paa tai heillä on tarpeeksi laaja ja uskollinen

Fab

25

Räätälöi asiakaspalvelu

Jokaisessa asiakaskohtaamisessa, niin ­myymälässä kuin verkossa, on ­mahdollista oppia ­asiakkaista uutta. Asiakaspalvelun ­pitäisikin olla ennen ­kaikkea a ­ siakasta kuuntelevaa.

M I N N A : ”Meillä on asiakkaita, jotka ovat ­käyneet liikkeessämme vuosia. Heidän kohdal­ laan pyrimme käyttämään kohtaamisen ­siihen, että saisimme myös hiljaista tietoa osto­ käyttäytymisen takaa.”

>

P E K K A : ”Voi olla ­paljon hyödyllisempää tuntea v­ annoutuneet asiakkaat perin pohjin kuin skriina­ ta läpi isoja tietomassoja. Liikaa hössötetään siitä, miten big dataa pitäisi ­hyödyntää, kun ei vielä hyödynnetä edes small dataa.”

Jos jossain tilanteessa asiakkaan pitäisi olla k ­ uningas, niin ostamisen aikana. Tämän kohtaamis­pisteen ympärille on helppo rakentaa brändiä – keksiä erityinen tapa miten asiakas kohdataan ja miten häntä palvellaan.

Se tekee brändistä erottuvan ja näyttää konk­

Fab

26

reettisesti brändin tone of voicen toteen.

M I N N A : ”Asiakaspalvelua pitää kehittää ­Suomessa henkilökohtaisempaan ja frendillisem­ pään suuntaan. Lontoossa myyjä antaa ­lähtiessä Whatsapp-numeronsa ja kehottaa olemaan yhte­ yksissä, ihan missä asioissa tahansa.

Palvelu on siellä aivan eri sfääreissä kuin täällä.

Myös chat-palvelussa voi olla henkilökohtaisuut­ ta. On ihan eri fiilis ostella, jos Net-a-porterin asiakaspalvelija lähtee mukaan ostoinnostukseesi, että ’vau, miten ihanan mekon valitsit’.” Fab

”Liikaa hössötetään siitä, miten

BIG DATAA PITÄISI HYÖDYNTÄÄ,

mutta ei hyödynnetä edes small dataa.”

Fab

27

10

KYMMENEN OIKEIN Tässä on muoti- ja lifestyle-­ yritysten ­kymmenen kovaa ­suomalaista ­kasvajaa – ja ­näkemyksemme siitä, miksi j­uuri ne ­onnistuivat.

Fab

28

T

Ä M Ä N M E T I E D Ä M M E : tekstiili­ teollisuus on valtavassa murroksessa. ­Siitä kertoo esimerkiksi tässä ­lehdessä oleva, ilmastonmuutos­aiheinen juttu (s. 46). ­Bisnesnäkymiin tällä hetkellä vaikuttavia tekijöitä voisi luetella enemmän kuin käsissä riittää sormia.

Mutta murroksessa ja muutostilanteissa on aina myös huimia mahdollisuuksia. Oikeastaan suurimmat menestystarinat syntyvät usein juuri murroskohdissa: joku näkee markkinoilla olevan tyhjiön, tunnistaa uuden tarpeen ja kehittää liike­ toimintaansa sen mukaan.

Juuri näin on osattu tehdä myös Suomessa. ­Kotimarkkinoiltamme löytyy liuta tekstiilialan yrityksiä, jotka ovat osanneet ajatella bisneksensä ­uudella tavalla – ja se on näkynyt myös talous­ luvuissa.

>

Takki M ARIMEKKO

Fab

29

29

Fab

Takki, hame ja nilkkurit M A R I M E K KO

Fab

30

M

M

EI

MARIMEKKO

% Liikevaihto 112 miljoonaa € Kasvanut 3 ­vuodessa 17 %

MARIMEKKO

Y

ENEN OIK

N

K

MITÄ

M A R I M E KO N LU V U T OVAT KOVAT: Vuonna 2018 yritys tuplasi pörssiarvonsa ja teki yli 12 miljoonaa euroa liikevoittoa. Marimekko kasvoi lähes kaikilla markkina-alueilla, etenkin brändin suurimmilla markkinoilla kotimaassa ja Aasian–Tyynenmeren alueella.

Vuonna 2015 Marimekon toimitusjohtajana ­aloittanut Tiina Alahuhta-Kasko sanoo, että kasvu on myös tulevaisuuden strategia. ”Strategiakautemme on vasta alussa ja ulottuu vuoteen 2022. Nyt päätavoitteemme on puhutella aiempaa laajempaa asiakaskuntaa, kasvaa vah­ vemmin ja olla entistä kannattavampi. Haluamme rakentaa Marimekosta kansainvälisesti yhä puhut­ televamman ilmiön. Viimeaikaiset onnistumiset ovat lujittaneet tahtoa menestyä.”

MIKSI

se, että se ei myy ”vain” vaatteita, asusteita tai muita life­styleasioita vaan kokonaista elämänasennetta: ajatusta siitä, että kaikki ovat tasavertaisia ja että nainen pystyy mihin vain. Marimekko on tietyllä tavalla ominut ja brändännyt koko pohjoismaisen tasa-­ arvon ja feminismin. Se on äärimmäisen vahva brändimissio – ja lukujen valossa myös toimiva. ”Marimekko on aina ollut vahvojen, itsenäisten naisten brändi, mikä tekee siitä tässä ajassa ehkä relevantimman kuin koskaan aiemmin”, Tiina ­Alahuhta-Kasko sanoo. ”Marimekon toiminnan tarkoitus yhtiön alusta asti on ollut voimaannuttaa ihmisiä olemaan omia itsejään ja tuoda iloa arkeen rohkeilla väreillä ja kuvioilla.”

Tämä brändin ydin ja asenne on nostettu ­aiempaa kirkkaammin kaiken viestinnän keskiöön. ”Yleisesti on nähtävissä, että kuluttajat ovat lojaaleja brändeille, jotka edustavat heille tärkeitä arvoja.”

Viime aikoina alkuperäistä brändifilosofiaa on tuotu voimakkaammin näkyville myös mallistoissa.

Ne ovat rohkeita ja värikkäitä mutta aikaa kestä­ viä: mallistojen vaatteita voi yhdistellä toisiinsa, ja lopputulos on aina ajankohtaisen ja erottuvan näköinen. Vaatteet ovat silti käytännöllisiä, ja ne puhuttelevat aiempaa laajempaa asiakaskuntaa. ”Globaalissa kilpailussa on erittäin tärkeää olla kristallinkirkas niin asemoinnin, tarjooman kuin brändiviestinnän osalta.”

M A R I M E KO S S A O N N E R O K A S TA

>

Fab

31

31

Fab

2

REIMA

K

M

ME

NEN OI K

EI

N

DIMEX

MITÄ

%

ja tunnetuin lastenvaatemerkki. Se perustettiin jo vuonna 1944.

Reima tunnetaan erityisesti uusien funktionaalis­ ten materiaalien kehittäjänä: lasten ulkovaatteet kestävät aikaa ja säätä. Nykyään Reima tunnetaan myös digitaalisuuden edelläkävijänä.

REIMA ON SUOMEN PITKÄIKÄISIN

Liikevaihto 16 miljoonaa € Kasvanut 3 ­vuodessa 140 %

MIKSI

siitä, miten brändi voi keksiä itsensä uudelleen siirtyessään digiaikaan – mutta samalla säilyttää ytimensä. ­Tärkeintä on ollut bränditarinan kirkastaminen, joka tehtiin toimitusjohtaja Elina Björklundin johdolla. Reiman tarinan keskiöön nostettiin ajatus – voimakas missio – että lasten pitää liikkua ­riittävästi, jotta he pysyvät terveinä ja kasvavat onnellisiksi aikuisiksi. Tässä auttaa toimivien ­vaatteiden lisäksi esimerkiksi ReimaGO, lasten taskuun laitettava sensori, joka kerää tietoa lapsen aktiivisuudesta. Reima on esimerkki riittävän ­syvällisen brändi­tarinan kaupallisesta ­voimasta: mitä enemm­än lapset liikkuvat ulkona, sitä ­enemmän he tarvitsevat ulkovaatteita.

Lue lisää sivulta 48.

Y

R E I M A O N LO I S TAVA E S I M E R K K I

K

Y

M

ME

NEN OI K

REIMA

EI

N

% Konsernin liikevaihto 124 miljoonaa € Kasvanut 3 ­vuodessa ­ 66 %

Fab

32

MITÄ

leppävirtalainen Dimex on vuonna 1982 perustettu perheyritys, joka on kasvanut tasaisesti. Jo 15 prosenttia liike­­­­­vaih­dosta tulee viennistä.

T YÖVA AT T E I TA VA L M I S TAVA

MIKSI

työvaatteiden Varuste­ leka. Toimialalla, jossa ei perinteisesti keskitytä brändin rakentamiseen saati tone-of-voicen miet­ timiseen, Dimex on poikkeus. Viestintä on yhden­ mukaista ja brändin ytimessä oleva rohkea asenne resonoi pienimmissäkin yksityiskohdissa: koti­ sivuilla on yhteystiedot-napikan sijaan Pirautellaan ja ota yhteyttä -kohdan sijasta Nakkaappa maililla.

Mainoskuvien päällä on aina No bullshit -leimasin.

Asenteeseen kuuluu, että Dimex etsii ratkaisuja ja tekee niin kuin on sovittu. Vahva brändi selvästi vetoaa kohderyhmään, sen verran kovaa yrityksen kasvu on ollut.

D I M E X O N O I K E A S TA A N

DIMEX

4

DOMINO MITÄ

tamperelainen Domino Workwear on perustettu vuonna 2006, ja se hallitsee isoa osaa tuotantoketjustaan itse. Ompelun yritys on ulkoistanut pitkäaikaisille alihankinta­ kumppaneilleen.

T YÖVA AT T E I S I I N K E S K I T T Y N Y T

MIKSI

onnistunut valloitta­ maan täyden markkinan tarkkarajaisella konsep­ tilla. Yrityksen innovaatio ei liity itse tuotteisiin – funktionaalisiin työvaatteisiin – vaan tuotteiden toimitukseen. Koska Domino Workwear hallitsee isoa osaa tuotantoketjusta, se pystyy takaamaan laadun lisäksi nopean toimitusajan. Tämä on useille ­asiakkaille hintaa merkittävämpi myyntivaltti.

Merkittävä löydös on ollut myös se, että Domino keskittyy löytämään suuria pitkäaikaisia asiakkuuk­ sia. Kaikki asiakkuudet ovat syntyneet itse tehdyillä yhteydenotoilla.

D O M I N O W O R KW E A R O N

>

K

Y

M

ME

NEN OI K

EI

N

DOMINO WORKWEAR

%

Takki D I M E X

Liikevaihto 13,3 miljoonaa € Kasvanut 3 ­vuodessa 115 %

Fab

33

33

Fab

6 5 NOSH MITÄ

V U O N N A 2 0 0 9 P E R U S T E T T U N O S H oli aluksi lastenvaatemerkki, joka keskittyi suunnittelemaan luomupuuvillaisia vaatteita. Hyvin mietittyjen designratkaisujen ansiosta vaatteissa oli lapsille kasvuvaraa. Vuonna 2014 Nosh laajeni naisten ­trikoovaatteisiin. Naisten malliston suosio on ­kasvanut nopeasti ja tuottanut loistavaa tulosta.

K

K

ME

NEN OI K

EI

Liikevaihto 9,6 miljoonaa € Kasvanut 3 ­vuodessa 191 %

Fab

34

NEN OI K

EI

Liikevaihto 8,1 miljoonaa € Kasvanut 3 ­vuodessa 170 %

N

NOSH

%

ME

%

että vaatteiden jakeluketjun voi ajatella uusiksi. Merkkiä myydään oman nettikaupan lisäksi kotikutsuilla – klassisen Tupperwaren tapaan. Kun kivijalkaliikkeet katoavat monilta paikkakunnilta, kotikutsut ovat mahdol­ lisuus saada henkilökohtaista palvelua ja viettää samalla aikaa ystävien seurassa.

Noshilla on 120 itsenäistä myyntiedustajaa ympäri Suomea. Se on luonut voimakkaan yhteisön merkin ympärille – ja rakentanut tuotteistetun liiketoimintamallin yhteisön ympärille.

Lue lisää Noshista jutusta sivulla 46.

N O S H O N E S I M E R K K I S I I TÄ ,

M

M

MAKIA

MIKSI

Y

Y

Lue miten Noshista tuli ilmiö Fablehti.fi

N

T-paita M A K I A

MAKIA MITÄ

kuin brändin slogan Through the rough seas. Punavuorelaisessa kellarissa vuonna 2001 perustettu miestenvaatemerkki on käynyt läpi monet tyrskyt, mutta korjannut viime vuosina kurssiaan ja noussut menestykseen.

M A K I A N TA R I N A O N

MIKSI

M A K I A K A R S I PA R I vuotta sitten brändistään turhat höpinät ja palasi tavallaan juurilleen. Brändi­ tarinassa sekoittuvat pohjoismaisuus, kapinahenki, katukulttuuri ja Punavuoren satamaestetiikka.

Makia on onnistunut erityisen hyvin siinä, että se on miettinyt tuotteidensa designin ja valmistuksen kannattavuuslähtöisesti. Se määrittelee aina ensin hintaryhmän, johon kunkin tuotteen pitää mennä: malleja on muutettu, jos niiden valmistaminen on tullut kohderyhmän kannalta liian kalliiksi.

>

Fab

35

BALMUIR

MITÄ

W H E S LY N G R O U P O N P E R U S T E T T U vuonna 2007. Sen päätuote on lifestylebrändi Balmuir, jonka mallistoon kuuluu laadukkaita asusteita ja sisustusja lahjatavaroita.

K

MIKSI

pohjoissuomalainen life­ stylebrändi, jonka estetiikka tuo mieleen Ranskan Rivieran vaurauden? Juuri sitä on Heidi Jaaran perustama Balmuir. Balmuirin konsepti on jopa hullun­rohkea ja osoittaa, että Suomessa voi suun­ nitella uskottavasti muutakin kuin ­skandinaavista muoto­kieltä kunnioittavia brändejä. Balmuir ­käyttää ylellisiä materiaaleja, kuten kašmiria ja pel­ lavaa, mikä tuo tuotteisiin laadun tunnun. Brändi on tehty äärimmäisen taiten ja tyyli­puhtaasti ja on uskottava premiumbrändien ­vaikealla markkinalla.

M I LTÄ K U U LO S TA A

Neule B A L M U I R

Fab

36

Y

M

ME

NEN OI KE

IN

BALMUIR

% Liikevaihto 8,25 miljoonaa € Kasvanut 3 ­vuodessa 106 %

Hattu C O S TO Paita P U R E WA S T E

8

K

ME

NEN OI KE

Liikevaihto 2,1 miljoonaa € & 1,4 miljoonaa € Kasvanut 3 ­vuodessa ­ Pure Waste 354 %, Costo 278 %

MITÄ

MIKSI

E N S I N SY N T Y I C O S TO ,

P U R E WA S T E N ÄY T TÄ Ä M A L L I A ,

yritys joka teki kierrätys­ materiaaleista tupsuhattuja. Kun Coston hattujen kysyntä räjähti käsiin, Anders ja Hannes Bengs, Lauri Köngäs-Eskanderi, Jukka Pesola ja Maela Mandelli perustivat vuonna 2013 Pure Wasten, jonka liikevaihto on kasvanut tasaisesti. Molemmat yritykset tekevät voittoa.

IN

%

COSTO

miten mate­ riaali brändätään. Kierrätyskuiduista valmistettu kangas on Pure Wasten ydin ja siitä tehdyt katu-­ uskottavat vaatteet oikeastaan vain markkinointia itse tuotteelle, eli materiaalille, josta v­ aatteet on tehty. Tulevaisuudessa Pure Waste voi olla maail­ malla yhtä tunnettu kuin vaikkapa ­GoreTex. Pure Wasten liiketoimintamallissa on ­kiinnostavaa myös se, että se pyrkii omistamaan koko materiaalin tuotantoketjun.

>

37

M

PURE WASTE & COSTO

PURE WASTE &

Fab

Y

9 PAPU

MITÄ

A N N A K U R K E L A N V U O N N A 2 0 1 2 perustama Papu aloitti lastenvaatebrändinä mutta on laajen­ tunut myös naistenvaatteisiin. Kuudessa vuodessa yritys on kasvanut levittäytymällä kansainväliseksi.

MIKSI

oikeaan aikaan liikkeellä oikean konseptin kanssa. Hän tunnisti ensimmäisten joukossa uuden kuluttajaryhmän: vanhemmat, jotka haluavat pukea lapsensa trendik­ käästi ja sukupuolineutraalisti ja joille eettisyys on tärkeä tekijä. Papun kasvun takana on ollut myös loistava brändipositiointi: Papu ei ole vain lasten­ vaatemerkki vaan brändi leikkimielisille lapsille ja aikuisille. Silti vaatteiden printit eivät ole koskaan ”lapsellisia” vaan samoja printtejä voivat käyttää myös aikuiset.

K U R K E L A O L I TÄ S M Ä L L E E N

K

Y

M

ME

NEN OI KE

PAPU

% Liikevaihto 2,6 miljoonaa € Kasvanut 3 ­vuodessa 305 %

Fab

38

IN

Baskeri ja pusero PA P U

M

ME

NEN OI K

EI

BILLEBEINO

K

Y

N

BILLEBEINO

%

Huppari ja takki BILLEBEINO

Liikevaihto 2,25 miljoonaa € (arvio 2018) Kasvanut 3 ­vuodessa 742 %

MITÄ

MIKSI

V I L L E L E I N O JA J U H A N I P U T KO N E N

L E I N O JA P U T KO N E N TA J U S I VAT

perustivat Billebeinon vasta reilu neljä vuotta sitten, ja kasvu on ollut huimaa alusta asti. Merkki on tunnettu erityisesti lippiksistä ja huppareista.

Fab

39

alusta asti rakentaa Billebeinon moderniksi b ­ rändivetoiseksi yritykseksi. Suurin satsaus on tehty brändiin ja erityisesti lainattuun näkyvyyteen, jota on ­haettu nimekkäiden suomalaisten avulla. Entinen ­ammattilaisjääkiekkoilija Leino on hyödyntä­ nyt verkostojaan julkisuudessa tehokkaasti – ja ­epätyypillisen suomalaisesti. Kiinteät kustannukset on vedetty m ­ inimiin. Työntekijöitä on vain kuusi ja kaikki ­ytimen kannalta epäolennaiset asiat on ulkoistettu. Fab

Jokipiin Pellavan Sirpa Haka-Taivalmäki asettaa kangasta ­tarkastuspöydälle.

Vastavirran kulkijat Fab

40

E T E L Ä- P O H J A N M A A LTA ­LÖY T Y Y K A K S I ­H A R V I N A I S U U T TA : ­P E L L AVAT U OT T E I S I I N ­E R I K O I S T U N E E T S I S U S T U S­­T E K S T I I L I­T E H TA AT, ­J OT K A T E K E VÄT H Y VÄ Ä T U LO S TA . L A P U A N ­K A N K U R I T J A ­J ­O K I P I I N P E L L AVA OVAT LÖY TÄ N E E T M E N E S T Y S ­ R E S E P T I N S Ä ­T ÄY S I N ­E R I L A I S I L L A S ­ T R AT E G I O I L L A – J A P O H J A L A I S E L L A ­I T S E P I N TA I S U U D E L L A .

Lapuan Kankureilla hyllyn päälle on kerätty lankojen koevärjäyksiä ja Helsingin uudistuvaan myymälään valittuja materiaaleja.

Fab

41

Lapuan Kankureilla on lippulaivaliike Lapuan keskustassa vanhan patruunatehtaan ­tiloissa.

Sen designin ovat suunnitelleet japanilaiset suunnittelijat Mana ja Takasi Kobayashi.

Fab

42

LAPUAN KANKURIT Liikevaihto 5,5 miljoonaa € Kasvanut 3 vuodessa 31%

Esko ja Jaana Hjelt ovat nuoresta pitäen halunneet maailmalle. ­”Haluan ­ammatillisesti kokeilla, pääsenkö jollekin tasolle myös kansainvälisessä ­vertailussa”, Esko sanoo.

A A LTO P E LT I H A L L I N V I E R E I N E N tie johtaa suoraan metsään. Mutta Lapuan Kankurien tehdasja toimistorakennukseen sisälle astuessa tulee heti selväksi, että olemme laadukkaan lifestylebrändin päämajassa.

Vaalealla puurekillä roikkuvat pastelliset pellava­ pyyhkeet kylpevät auringossa. Kaikkialla on vaaleaa, siistiä ja uudenkarheaa.

Kaunis toimitila on siksikin tärkeä, että täällä käy usein matkailijaryhmiä. ”Teollista työtä tekevä ihminen on muuttunut Suomessa niin harvinaiseksi”, yrittäjä Esko Hjelt veistelee.

Mutta täällä Lapualla Eskon ja hänen vaimonsa Jaana Hjeltin omistama yritys vain porskuttaa. ­Lapuan Kankurit on viimeisen vuosikymmenen aikana kavunnut laadukkaiden pohjoismaisten designbrändien sarjaan. Jo puolet sen 5,5 miljoonan euron liikevaihdosta tulee ulkomailta.

Sitä voi pitää pienenä ihmeenä. Kuten suora­ puheinen Esko Hjelt sanoo, ”suoritimme sankari­ tarinan ja nousimme 90-luvun lamasta.”

Mikä kummallisinta, 60 kilometriä täältä etelään sijaitsee toinen pellavatuotteita valmistava tehdas, Jokipiin Pellava, joka sekin menestyy mukavasti.

Fab

43

Molempien yritysten tarina kertoo siitä, miksei kannata tehdä niin kuin kaikki muutkin, vaan löytää oma tapansa menestyä.

Siihen tarvitaan taitavia osaajia – ja pohjalaista sitkeyttä.

Itsepintaisen valinta: Pidä tuotanto Suomessa ”Olette nyt saapuneet maailman pienimpään märkäviimeistelylaitokseen”, Esko Hjelt esittelee tehdaskierroksen lopuksi.

Esko ja Jaana ovat esitelleet kaikki vastaan tulleet työntekijät nimeltä, kertoneet näiden ammatti­ taidosta ja siitä, miten kukin on tänne päätynyt.

Erikoisosaajia ei olekaan niin helppo löytää. ­Toista oli silloin, kun Esko astui 90-luvulla van­ hempiensa perustaman yrityksen johtoon. Aluksi hän joutui irtisanomaan ihmisiä, koska seinävaate­ tilaukset olivat loppuneet no, kuin seinään. Talous oli pari miljoonaa miinuksella.

Kun kassavirta saatiin ylös alihankintatöillä, työvoimaa oli hyvin saatavilla, sillä laman aikana oli irtisanottu niin moni erikoisosaaja.

Nyt he ovat jääneet eläkkeelle. Tehtaassa on

>

Kaikkiin ­Jokipiin Pellavan ­tuotteisiin ommellaan nimi- ja pesuohjelaput.

paljon tehtäviä, joihin ei Suomessa enää kouluteta.

Täytyy opettaa itse. Esimerkiksi Kaisu Karan kaltai­ set loimittajat voi Suomessa laskea ehkä vain yhden käden sormilla. Loimittaja huolehtii kerralla jopa tuhansien loimenpätkien kulkemisesta rullaavan rummun päälle. ”Meidän toimintamme perustuu nopeisiin, ­pieniin toimituksiin ja laatuun. Oma tuotanto ­mahdollistaa sen”, Esko sanoo.

Hjeltit hiovat tuotantolaitoksestaan ja yritykses­ tään niin nykyaikaista ja toimivaa, että tuotanto voi­ si pyöriä Suomessa vielä monta kymmentä vuotta. ”Haluamme olla ensisijaisesti valmistaja, joka pystyy tuottamaan uusia ajatuksia. Kasvun sijaan tärkeämpää on jatkuva kehittyminen”, Esko sanoo.

Siksi Hjeltit ovat yrittäneet toppuutella ­Kiinan ja Yhdysvaltojen markkinoille menoa, vaikka tilaus­kyselyjä on tullut. He haluavat ensin viedä ­tuotannon uudistuksia eteenpäin. ”Haluamme toimia globaalisti, mutta pysyä ­pienenä”, Jaana sanoo.

Itsepintaisen valinta: Unohda perinteet Vuonna 2008 Lapuan Kankurit alkoi tosissaan keskittyä omaan designiin ja tuotantoon. Se oli käänteentekevä vuosi, sillä design on yksi Lapuan

Fab

44

Kankurien nykyisistä kulmakivistä.

Esko ja Jaana ovat olleet yhdessä yhdeksänneltä luokalta lähtien, ja opiskeluaikoina he suunnittelivat oman tekstiiliyrityksen perustamista. Molemmat ihailivat tekstiilitaiteilija Dora Jungin töitä.

Jaana oli kiinnostunut arkkitehtuurista, ­designista ja ulkomaan markkinoista, ja tekstiili­ sukuun syntynyt Esko syttyi jacquard-kudonta­ koneiden ja pellavan mahdollisuuksista. (Jaana epäilee heidän vielä muuttavan eläkepäivinään Italian Pratoon, jotta Esko saisi jauhaa päivät pitkät jacquardin hienouksista eläköityneiden paikallisten kutojien kanssa.)

Vuonna 2008 aika oli viimein kypsä Dora ­Jungin tekstiileille. Ne tekivät Lapuan Kankureista ­t­unnetun. ”Jungin tekstiilit toivat meille näkyvyyttä, mutta tuloksen olemme tehneet pestyillä pellavatuotteilla”, Jaana Hjelt kertoo.

Suomalaisten perinnetuotteiden sijaan Hjeltit huomasivat markkinaraon keskieurooppalaisessa spa-kulttuurissa ja alkoivat valmistaa niille markki­ noille korkealaatuisia pellavatuotteita.

Nykyään designtiimiin kuuluvat Eskon ja Jaanan lisäksi suunnittelija Elina Helenius ja design­ manageri Sara Bengts. Vierailevia suunnittelijoita on ollut useita.

Kankureilla on ollut jo kymmenisen vuotta japanilaisia yhteistyökumppaneita, jotka tuovat

>

Lapuan Kankurien ­kutomossa käy kova jyske.

Kutoja Natalia Nikitina käyttää kuulosuojaimia.

Fab

45

JOKIPIIN P E L L AVA Liikevaihto 3,1 miljoonaa € Kasvanut 3 vuodessa 55%

Markku ja Timo Laurila viettivät lapsuutensakin tehtaan alueella, usein kolttosia tehden. ”Sitten saimmekin hakata laastia tiilistä tai nyppiä nauloja lankuista, jotta pysyimme paikallamme.”

suunnitteluun miljoonametropolien perspektiiviä.

Esko taas opettaa aasialaisia soutamaan Lapuanjoen varrella.

Itsepintaisen valinta: Tee pientä Auto matelee Lapualta Jokipiihin. Edessä on ­traktori, sivuilla avaria peltoja, siellä täällä nurkista romahaneita aittoja. Etelä-Pohjanmaalla ei ole kos­ kaan ollut kartanoita, vaan talonpoikaistaloja, oman aikansa pk-yrityksiä.

Tie vie Jalasjoen rantaan Jokipiihin Jalasjärvelle, jota paikalliset eivät suostu kutsumaan Kurikaksi, vaikka sitä se nykyään on.

Timo ja Markku Laurilan isoisä perusti tänne sahan ja myllyn vuonna 1920. 1950-luvulla ­siirryttiin pellavakankaisiin. Komealla punatiilisellä tehdas­alueella seisoo vielä vanhoja punamultaisia ­aittojakin.

Serkuksista toimitusjohtaja Timo on ollut perheyrityksen palveluksessa jo 30 vuotta, Markku parikymmentä. ”Isämme jättivät meille hyvän perinnön, mutta jos tekisimme edelleen samaa kuin he, yritystä ei olisi enää olemassa”, Jokipiin Pellavan tuotannosta vastaava Markku Laurila sanoo.

Usein parhaat ajatukset syntyvät hupenevan tilin edessä. Viisi vuotta sitten Laurilat vaihtoivat strate­

Fab

46

giaa, jättivät kuluttajamyynnin kokonaan ja alkoivat keskittyä liike- ja henkilöstölahjojen tekemiseen.

Niitä he tekevät pienimmillään 100 t­ uotteen ­erissä. Kahta samanlaista tilausta ei ole. ­Työntekijöitä on 27.

Se on kovahermoisen hommaa, mutta tuotti vuonna 2018 jo yli 3 miljoonan euron liikevaihdon 18 prosentin voitolla.

Itsepintaisen valinta: Rakenna muutaman ihmisen varaan Markku Laurila ohjaa meidät jyskyttävän kutomon läpi pieneen lasikylkiseen huoneeseen, tehtaan hermokeskukseen. ”Täällä on tämä meidän multitalentti-Antti”, Markku Laurila esittelee.

Antti Alalammi on Jokipiin Pellavan malli­ mestari ja laitosmies, insinööri, jonka mallintaa digitaalisesti jokaisen täällä suunnitellun designin.

Niitä on noin 500 erilaista vuodessa, eli 2,5 per työpäivä.

Myyjät ja asiakkaat saattavat lähetellä ­Antille melkein mitä vain materiaalia paperille ­raapustellusta logosta erilaisiin valokuviin. Antti ­suunnittelee niiden pohjalta kankaan ja tuotteen.

Parhaimmillaan tilaus on jo samana päivänä ­tuotannossa.

Antti esittelee kansiopinoja huoneensa pöydällä: niihin on kerätty tiedot jokaisesta täällä ­kudotusta kankaasta ja tuotteesta. Musta-harmaa Kolin maisema -pyyhe Pohjois-Karjalan osuuskaupalle.

Vaaleanharmaa palopeitteen pussi pallologokuviolla Lappeenrannan energialle. Vihreä kukkakuvioinen keittiöpyyhe Keravan kaupungille.

Mitä jos Antti on kipeä? ”Antti ei onneksi ole koskaan kipeä”, Markku Laurila sanoo ja naurahtaa. ”Pienessä erikoisalan yrityksessä uhkakuva on tietysti aina se, ettemme pysty ylläpitämään vara­ miesjärjestelmää. Meillä on monta työtä ja työnteki­ jää, joita olisi vaikea korvata.”

Sellaista työtä tekee esimerkiksi Pirjo Tekoniemi, joka viikkaa ja pakkaa lähes kaikki täältä lähtevät tuotteet huolellisesti lahja­ pakkauksiin, sujauttaa mukaan mitä vain asiakkaat toivovat saippuoista viinipulloihin.

Lahjapakkauksia lähtee 65 000 vuodessa. ­Kaikkien tulee näyttää kauniilta.

Itsepintaisen valinta: Anna ­myyjän suunnitella Jotta tuotanto pyörii, Jokipiissä on nähty ­vaivaa, ­jotta ketju kulkee saumattomasti myynnin,

­pääkonttorin ja tuotannon välillä.

Jokipiin Pellavalla on kuusi myyjää, jotka työsken­ televät itsenäisesti ympäri Suomea ja käyvät vain noin kerran vuodessa Jokipiissä pääkonttorilla.

Jokainen myyjä menee asiakkaan luokse valmiin suunnitelman kanssa. Myyjien päällikkö ­Mika ­Sahi­kallio on onneksi myös graafikko. Näin tuotantoketju pysyy nopeana. ”Myynti on meille kaiken a ja o”, Timo sanoo.

Tuotanto on joka vuosi yhä kalliimpaa, kun kulut kasvavat. Yksi kudontakonekin on aina parinsadan tuhannen euron satsaus.

Joskus Laurilat ovat miettineet, voisiko tuotanto olla jossain muualla kuin täällä lapsuuden piha­ piirissä peltojen ja metsien keskellä. ”Ulkomailla ei, koska paras myyntivalttimme ja ytimemme on siinä, että teemme Suomessa. ­Muualla Suomessa – miksipä ei”, Timo sanoo.

Mutta sitten he ovat aina kysyneet itseltään, onko siitä haittaa, että tuotanto on Jokipiissä.

He ovat tulleet siihen tulokseen, että ei. ”Ei muuallakaan päin Suomea mitään osaamis­ keskittymää ole”, Markku sanoo.

Ikkunasta näkee, että tuotannon työntekijät ovat tältä päivältä lähdössä kotiin. Yksi kulkee ­riippu­sillan yli muutaman sadan metrin päähän kotiinsa. Fab Jokipiin vanhat tehdas­rakennukset ovat nähneet paljon. Jokipiin Pellava kitkutteli 1990-luvun laman läpi irtisanomatta ketään, kun samaan aikaan jäi monta työntekijää eläkkeelle.

Fab

47

UUDEN BISNEKSEN

AIKA I L M A S TO N M U U TO S S Y S Ä Ä M YÖ S

T E K S T I I L I - J A M U OT I A L A N Y R I T Y K S E T UUDELLE AIKAKAUDELLE.

Fab

48

Suomalaisilla ­yrityksillä on nyt tilaisuus loistaa.

Farkkukankaat I N F I N I T E D F I B E R C O M PA N Y (Näiden tilkkujen arvo on satojatuhansia euroja.)

Fab

49

Jos vaatteita käytettäisiin kaksi kertaa pidempään, tekstiiliteollisuuden ­hiilidioksidipäästöt vähenisivät 44 %.

H

aluatko kuulla ensin hyvät vai huonot uutiset?

Aloitetaan hyvistä, joihin kuuluu muoti­teollisuuden ilmastotekojen ­peruskirja. Sen allekirjoitti moni vaateteollisuuden suuryritys H&M:stä Adidakseen viime joulukuussa YK:n ilmastokokouksessa Puolan Katowicessa.

Tavoite on sama kuin Pariisin ilmasto­ sopimuksessa: päästöjen vähentäminen 30 pro­ sentilla vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalius vuonna 2050.

Syy tähän ovat tietenkin huonot uutiset. ­Tekstiilija vaateteollisuus tuottaa nykyään saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin lento- ja laiva­liikenne ­yhteensä. Iso syyllinen on nopean syklin pika­muoti, joka on saanut kuluttajat laittamaan vaatteita kiertoon vain vähän käytön jälkeen. Samalla jätteenä poltettavaksi päätyy alati hupenevia, arvokkaita raaka-aineita.

Ellen MacArthurin säätiön tutkimuksen mukaan tekstiiliteollisuuden aiheuttamat hiilidioksidi­ päästöt vähenisivät jopa 44 prosenttia, jos vaatteita käytettäisiin kaksi kertaa pidempään. Valtaosa ­päästöistä tulee juuri raaka-aineiden tuottamisesta.

Tekstiili- tai vaatealan yrityksille tilanne on näkö­kulmasta riippuen huono tai hyvä, haasteelli­ nen tai täynnä mahdollisuuksia.

Moni yritys on jo alkanut etsiä uusia liike­ toiminta­mahdollisuuksia ja kehittänyt toimintaan­ sa vastaamaan ajan henkeä. Erityisesti laadusta, eettisyydestä ja insinööriosaamisesta tunnetuilla suomalaisilla yrityksillä on nyt tilaisuus loistaa.

Tässä muutamia hyviä esimerkkejä.

T-paidat N O S H

Fab

50

Lue ­Infinited Fiberin tarina Fablehti.fi

Vaatteet uusiksi vaatteiksi

Tämän jutun avausaukeaman kuvassa on farkku­ kangaspaloja, joiden arvo on satojatuhansia euroja.

Ne ovat suomalaisen Infinited Fiber Companyn viime vuoden tuotekehityksen tulosta, tekstiili­ jätteestä kemiallisesti kierrätettyä uutta kangasta.

Infinited Fiberin teknologialla uutta tekstiili­ kuitua voi tehdä vanhojen vaatteiden lisäksi esimer­ kiksi pahvista, joten sen asiakasyritykset voisivat kierrättää pois heitettyjen tuotteidensa lisäksi nettikaupasta kertyneet pahvijätteet.

Tämä voi mullistaa monen suuren yrityksen globaalit ympäristövaikutukset, kun neitseellisten raaka­-aineiden käyttö korvattaisiin kierrätys­ kuidulla.

Infinited Fiber on saanut kuidun laadun jo niin hyväksi, että se on saanut yhteistyökumppaneikseen esimerkiksi H&M:n sekä yhden maailman suurim­ mista huonekalumyymälöistä, yhden maailman suurimmista urheiluvaatevalmistajista ja maailman johtavia farkkumerkkejä.

Espoossa VTT:n Bioruukissa toimivan Infinited Fiberin toiminta on vielä pilottivaiheessa, mutta jo 2020 se on avaamassa uutta suurempaa välivaiheen pilottitehdasta ja 2022 on tarkoitus startata ison teollisen mittakaavan tehdas.

Uusien tekstiilikuitujen ja kankaiden kehittäjiä on Suomessa muitakin.

Yksi edelläkävijöistä on Pure Waste, joka ­valmistaa mekaanisesti kierrättämällä kangasta, joka on tehty 100-prosenttisesti kierrätetyistä kuiduista. Yritys on laskenut, että sen valmistama t-paita säästää 2 700 litraa vettä uudesta puuvillasta ­valmistettuun paitaan verrattuna.

Lue lisää Pure Wastesta sivulta 35.

>

Tekstiilikuitua voi tehdä esimerkiksi pahvista.

Fab

51

Kašmir-harja ja -pesuaine ARELA

Vaatteiden korjauspalvelusta huutelu kannattaa.

Huoltaminen osaksi brändiä

Nurmeslainen retkivaatettaja Sasta on ollut aika­ moinen edelläkävijä: se on tarjonnut vaatteidensa korjauspalvelua jo vuodesta 1969. Vuosikymmeniin siitä ei tehty sen kummempaa numeroa, mutta nykyään siitä huutelu kannattaa: korjausmahdol­ lisuus on laatuvaatteen tae, ja se on esimerkiksi yksi kalifornialaisen ulkoiluvaatejätin Patagonian myyntivalteista.

Suomalaisyrityksistä esimerkiksi Joutsen pesee ja korjaa untuvatuotteitaan Riihimäen tehtaallaan.

Myös Arela tarjoaa kašmir-neuleilleen korjaus- ja huoltopalvelua: neule kammataan, mahdolliset silmäpaot korjataan, ja höyrytyksessä neule saa alkuperäistä pörheyttään takaisin.

Huoltamalla vaate saa uuden elämän.

Fab

52

Kuluttajien ohjaajat

Jotkut yritykset ovat jo ottaneet linjakseen lisätä kuluttajien tietoisuutta jatkuvan liikakuluttami­ sen haitoista. Esimerkiksi vaateyritys Makia on nostanut näyttävästi esiin No Sales -periaatteensa, eli se ei myy vaatteitaan koskaan alennusmyynnissä.

Yritys perustelee käytännön kuluttajille sillä, että se tekee ajattomia, laadukkaita ja eettisesti valmistet­ tuja tuotteita ja pitää hinnat yleisesti maltillisina.

Naisten- ja lastenvaatteita tekevä Nosh taas myy ison osan tuotteistaan kotikutsuilla, jolloin myyjät pystyvät kertomaan asiakkaille henkilökohtaisesti, mistä asioista Noshin tuotteissa maksetaan. Noshin toimitusjohtaja Hanna Rannilan mukaan kulutta­ jien ohjaaminen on lisännyt myynnin lisäksi myös brändilojaliteettia.

Toimenpiteistä ei ole ollut ainakaan haittaa, sillä sekä Nosh että Makia ovat suomalaisten vaatealan yritysten kasvajien listalla (sivu 26).

Kirpputori 2.0

Niin kauan kun ihmiset ostavat vaatteita yli tarpei­ densa, on tarve myös vaatteiden jatkomarkkinoille.

Neljä vuotta sitten perustettu Emmy Clothing on rakentanut täysin uudenlaisia ­markkinoita­ ­käytetyille vaatteille. Myyjän ei tarvitse kuin paketoida ja jättää hyväkuntoiset tuotteet ympäri Suomea löytyviin keräyslaatikoihin, Emmy huolehtii kaikesta muusta. Yrityksen liiketoiminta perustuu tuotteiden jälleenmyyntiin, jossa myyjä saa jopa 80 prosenttia myyntihinnasta. Puolen vuoden päästä myymättä jääneet tuotteet toimitetaan hyvän­ tekeväisyyteen tai takaisin omistajalle.

Emmy on kolminkertaistanut myyntinsä joka vuosi, laajentunut Viroon ja kasvanut 30-henkiseksi yritykseksi.

Toinen suomalaisyritys, kolmen naisen perus­ tama Vestis (entinen We Started This, WST) myy priima­kuntoisia second hand -tuotteita sekä verk­ kokaupassa että Espoon Ison Omenan kauppakes­ kuksen myymälässä. Vestis hoitaa vaatteen hinnoit­ telun, kuvauksen ja toimituksen uudelle omistajalle.

Helppo elämä lainaamalla

Suomalaisen vaatelainaamisbisneksen edelläkävijä on Vaate­puu, joka tarjoaa puolen vuoden pituisia määrä­aikaisia jäsenyyksiä ja kertalainausmahdolli­ suuksia (lue lisää sivulta 54).

Tuotteiden elinkaarta pidentää myös Reiman uusi Reima Play -palvelukokeilu, jonka se aloitti tämän vuoden maaliskuussa. Siinä Reima toimittaa kiireisille perheenäideille ja -isille kolme kertaa vuo­ dessa kiinteää kuukausimaksua vastaan paketillisen säänmukaisia Reima-ulkovaatteita.

Jokaisen pakkauksen mukana on Emmy ­Clothingin myyntipussi, johon pieneksi käyneet vaatteet voi pakata ja lähettää helposti kiertoon seuraaville käyttäjille.

>

­ uluttajien K ­ohjaaminen on ­lisännyt ­myynnin ­lisäksi brändi­ lojaliteettia.

Fab

53

Haalari R E I M A

ENTÄ JOS VAATTEET ­OLISIVATKIN KOODIA? Carlings kehitti malliston, jonka voi pukea ylleen vain valokuvissa.

Vaatteilla on monia funktioita: ne suojaavat kylmältä, tuulelta, auringolta ja kosteudelta.

Ne ­suojaavat myös lialta tai muilta ympäristö­ tekijöiltä.

Vaatteilla on myös sosiaalisia tehtäviä. ­Etenkin monille nuorille vaatteet ovat keskeinen identiteetti­työn elementti. Kun ihminen etsii vielä ­itseään ja arvomaailmaansa, etsintä näkyy ­helposti ulospäin. Tämä on yksi syy pika­muodin menestykseen: vaatteiden avulla voi kokeilla ­erilaisia rooleja.

Nykyään iso osa identiteettityöstä tehdään sosiaalisessa mediassa. Mutta tarvitseeko sosiaalisessa mediassa näkyvien uusien vaatteiden olla käsinkosketeltavia? Tarvitseeko niiden olla kangasta?

Ei. Tämän on ensimmäisenä oivaltanut Carlings, joka on luonut vaatemalliston fyysisten kuitujen sijaan biteistä: nollista ja ykkösistä kudotusta koodista. NeoEx-malliston vaatteita voi ostaa kuin mitä tahansa vaatteita, mutta ne ovat olemassa vain digitaalisesti: ne päällään voi esittäytyä valokuvissa.

Carlingsin löydös on erinomainen esimerkki ­siitä, että vaateteollisuuden sisällä on löydettävissä aivan uudenlaisia tapoja tehdä bisnestä.

Kaikki lähtee liikkeelle ajatuksesta, miksi ja mihin eri tarkoituksiin tarvitsemme – ja ennen kaikkea haluamme – vaatteita. Fab

Lue miten ­tekstiilien ­kierrätyksestä tehdään uutta bisnestä Fablehti.fi

Fab

54

fa s h i o n , L IF E S T Y L E & B U SIN E SS

Fab

nro

4

”Jos en olisi ollut kiinnostunut ongelman­ ratkaisusta, ei työstä olisi tullut mitään.”

–JA SM I N E JU L I N -A R O S. 6 1

Onnistumisia Fab

55

VIISASTEN KER HO

VK

Fab

56

Soile-Maria Linnemäen missio ei ole sen vähempää kuin pelastaa maailma. ”En huoli kumppaniksi ketään, joka ei jaa arvojani ja päämäärääni.”

VK

”Lainaa niin saat” S O I L E - M A R I A L I N N E M Ä K I , t o i m i t u s j o h t a j a , Va a t e p u u

VA AT E P U U N TO I M I T U S J O H TA J A S O I L E - M A R I A L I N N E M Ä K I A I K O O ­T E H D Ä ­V A AT T E I D E N L A I N A A M I S E S TA J O K A I S E N N A I S E N J U T U N . H Ä N E S TÄ ­B R Ä N D I E N K I N K A N N AT TA I S I K E H I T TÄ Ä O M I A L A I N A U S PA LV E LU J A .

perusti vaate­ lainaamo Vaatepuun vuoden 2013 lopussa, kierto­ talous oli vielä suhteellisen uusi termi. Linnemäki sai selittää yhä uudestaan, miksi arkivaatteitakin kannattaa lainata juhlapukujen lisäksi. ”Silloin vielä joidenkin brändien edusta­ jat ­pohtivat, ettei heidän kannattanut lähteä ­mukaan lainausbisnekseen, koska sehän olisi pois ­myynnistä”, Linnemäki kertoo.

Pienet uudet merkit kuitenkin innostuivat ja näkivät vaatelainauksen mahdollisuutena lisätä tunnettuuttaan. Nykyään Vaatepuu lainaa ­asiakkailleen yli sadan suomalaisen brändin vaatteita. Yhteistyö räätälöidään kunkin yrityksen kanssa erikseen, mutta useimmiten Vaatepuu yksinkertaisesti ostaa vaatteet, joita se lainaa.

Se voi tuoda brändeille täysin uusia kohderyhmiä.

K U N S O I L E- M A R I A L I N N E M Ä K I

Laadusta maksetaan –

Lainaamalla sellaisetkin asiakkaat, jotka kokevat laatuvaatteet hintaviksi, pääsevät kokemaan, miten suloiselta aito silkki tuntuu iholla tai miten hyvin laadukas puuvillatunika istuu. ”Kokemuksen jälkeen kuluttaja on ­valmiimpi maksamaan laadusta, koska hän tietää, mitä rahalla saa”, Linnemäki sanoo. ”Noin puolet asiakkaistani on kertonut ­hankkineensa lainaamisen kautta tutuksi ­tulleiden merkkien vaatteita myös omaksi.”

Linnemäki on nähnyt läheltä, miten hänen asiakaspiirissään kulutuskäyttäytyminen on muuttunut viiden viime vuoden aikana. Hän kuulee usein, että lainaaminen muuttaa suhdetta omistamiseen, eikä alennuslaarien ääressä tule tehtyä yhtä helposti heräteostoksia.

Fab

57

Linnemäki uskoo, että vaatelainaus voisi toimia myös viennin edistäjänä. Vaatepuu onkin kiinnostunut tiivistämään yhteistyötä pohjois­ maisten vaatelainaamoiden kanssa.

Yhtä helppoa kuin nettikaupassa –

Linnemäki uskoo, että vaatelainauksesta tulee ­jokaisen naisen juttu. Yhdysvalloissa se on jo ­kelpo bisnes. Esimerkiksi Rent The Runwaylla on ar­vioitu olevan yhdeksän miljoonaa ­asiakasta, ja sen liikevaihto huitelee 100 miljoonassa ­dollarissa.

Linnemäki näkee, että brändien kannattaisi itsekin kehittää omia lainauspalveluita. Niiden lisäksi hänestä tarvitaan kirjastojen kaltaisia lainaamoita, joissa on tarjolla useiden brändien vaatteita. Yrittäjä ei hätkähdä kilpailusta. ”Jaan mielelläni osaamistani muillekin ja autan yrityksiä lainauspalveluiden kehittämisessä.”

Seuraavaksi Linnemäki aikoo keskittyä ­kehittämään Vaatepuun palvelua netissä. ­”Visioissani Vaatepuusta lainaus on yhtä ­vaivatonta kuin nettikaupoissa asiointi.”

Kehitystyö on jo käynnissä: pääkaupunki­ seudun pilottikokeilussa Vaatepuun vaatteita voi palauttaa SOL-pesuloihin, ja kehitteillä on myös vaatteiden seurantajärjestelmä.­

VK

VAATEPUU

VA AT E L A I N A A M O VA AT E P U U L L A on

liikkeitä Helsingissä, Järvenpäässä ja Tampereella sekä T ­ urussa Punaisen Norsun y ­ hteydessä. ­Vaatepuun liikevaihto 2018 oli 150 000 euroa.

VK

”Valikoi kumppanit tarkkaan" M I L L A K O U K K U N E N , t o i n e n o m i s t a j a , Ka u n i s t e

H Y VÄ N T U U L I S I A J A E K O LO G I S I A S I S U S T U S T E K S T I I L E J Ä T E K E VÄ ­K A U N I S T E LÖY S I ­J A PA N I S TA J A L A N S I J A A T E K E M Ä L L Ä Y H T E I S T YÖ M A L L I S TO J A ­S I K Ä L Ä I S T E N B R Ä N D I E N K A N S S A .

Kaunisteen Milla Koukkunen työskenteli aiemmin Aasian-viennin parissa. Hänen yrityskumppaninsa on japanilainen.

VK

KAUNISTE

V U O N N A 2 0 0 8 perustettu ­Kauniste

avasi Tokioon oman myymälän ­syksyllä 2018. Yhtiön liikevaihto 2018 oli 623 000 euroa.

Fab

58

” O L E M M E A LU S TA A S T I tähdänneet vientiin, ja parin viime vuoden aikana olemme fokusoineet Japaniin. Sikäläiset Nordic-fanit saattavat meidät tietää, mutta muuten olemme siellä tippa valta­ meressä. Siksi yhteistyömallistot japanilaisten firmojen kanssa ovat meille hyödyllistä markki­ nointia.

Olemme esimerkiksi tehneet Subarulle asiakas­ lahjaksi keramiikkalautasen ja ­Samsungille kännykän taustakuvan ja ikonit. Japanilaiselle Stamps-vaatemerkille teimme yhteistyövaate­ malliston.

Monelle asiakkaalle yhteistyötuotteet ovat ­ensikosketus brändiimme. Yritämme ­valikoida kumppanit niin, että brändit ja tuotteet olisivat ­meille a ­ rvoiltaan sopivia ja näkyisimme oikeissa ­paikoissa.

Teemme mieluiten yhteistyötä suoraan ­brändin kanssa ilman ­markkinointitoimistoa. ­Yhden firman kanssa suunnittelimme keramiikka­-astiaston, mutta se olikin lopulta muovista tehty. Silloin välissä oli markkinointi­ toimisto ja monta välikättä. Sen jälkeen sopimuk­ sissamme on aina lukenut, että saamme tarkistaa laadun ja antaa palautetta.

Nykyään meihin otetaan Japanista tai Etelä-­ Koreasta yhteyttä kuukausittain. Valikoimme kumppanit tarkkaan. Yhteistyöprojekteihin menee paljon aikaa, helposti vuosi ennen kuin on valmista. Mutta se kannattaa, jos toinen brändi on hyvä ja sillä on paljon seuraajia.”

VK

”Jätä mysteerille tilaa” J U K K A P U L J U J Ä R V I , p e r u s t a j a j a v a a t e s u u n n i tt e l i j a , H á l o

J U K K A P U L J U J Ä R V E N LU OT S A A M A M U OT I M E R K K I H Á LO O N O N N I S T U N U T B R Ä N D Ä Ä M Ä Ä N L A P I N M Y S T I I K A N . S A L A P E R Ä I S Y Y D E S TÄ O L I H YÖT YÄ M YÖ S L A N S E E R A U K S E S S A .

näkyi ensi kerran l­ ehdissä syksyllä 2016, juuri kukaan ei tiennyt, ketkä merkin takana ovat. ”Teimme mittatilauspukuja vaikuttajille ­erilaisiin tapahtumiin ja kielsimme kertomasta muuta kuin merkin nimen,” Hálon toinen perusta­ ja, vaate­suunnittelija Jukka Puljujärvi kertoo.

Salaperäisyys jatkui pressipäivillä. Puljujärvi ja Hálon toimitusjohtaja Marta Valtovirta tiesivät, että jos he kutsuvat liudan toimittajia kerralla ­paikalle, näille jää mieleen vain muisto skumppa­ lasista. Sen sijaan he käyttivät kaksi viikkoa siihen, että kutsuivat toimittajia henkilökohtaisesti paikalle tapaamaan ”mystisiä tekijöitä”. Sitten he kertoivat tarinansa jokaiselle juurta jaksaen. ”Näin tarina tuli tutuksi.”

Tarina onkin Hálossa olennainen osa ­viehätystä. Pohjoisessa varttunut, paimentolais­ saamelainen Puljujärvi ammentaa inspiraatiota Lapin ­luonnosta, väreistä ja vuodenajoista, ja on onnistunut yhdistämään pohjoisen estetiikan huippu­muotiin. Hálolla on esimerkiksi yksinoikeus käyttää lappilais­taiteilija Reidar Särestöniemen ­maalauksia printeissään.

Puljujärvi sanoo, että mysteerimiehen rooli so­ pii hänelle edelleen. Hän on introvertti, joten kan­ sainvälisillä messuilla ja tapaamisissa myynnistä ja markkinoinnista vastaava Valtovirta saa pitkälti hoitaa puhumisen. Puljujärvi edustaa vieressä lappilaista rauhaa ja on vaiti.

K U N M U OT I M E R K K I H Á LO

VK

HÁLO

H Á LO N liikevaihto vuonna

2018 oli 140 000, kasvua ensimmäisestä vuodesta oli 40 %.

Fab

59

Jukka ­Puljujärvi kertoo, että Hálon ydin ja tarina ­muotoutui ­helposti. ”Ei ollut ­muuta vaihto­ ehtoa. Lapista olen kotoisin, siellä ovat juureni ja sieltä kumpuaa ­intohimoni.”

VK

”Uskalla luopua” A N T T I R Ö N K KÖ, toimitusjohtaja, Nanso Group

N A N S O G R O U P I N TO I M I T U S J O H TA J A A N T T I R Ö N K K Ö K E R TO O , M I T E N Y R I T Y S TÄ VO I U U D I S TA A O N N I S T U N E E S T I .

Muutos on luopumista –

on sanana sävyltään negatiivinen.

Itse uskon, että luopuminen on mahdollisuus, ­tilaisuus uudistua. Ihmiset pelkäävät ­muutosta.

Siksi usein ei osata luopua mistään vaan ­otetaankin mukaan jotain lisää ja haetaan muu­ tosta sitä kautta. Mutta kun muutokset ovat valta­ via, on myös pakko osata päästää irti. Ei auta kuin ­pysähtyä ja miettiä, mikä on ydinfunktiomme.

Ja toisaalta, mikä toiminnassamme ei palvele sitä ydinfunktiota.”

” LU O P U A

Parempi liian ajoissa –

”Muutoksiin yrityksessä kannattaisi suhtautua ­samalla tavalla kuin työpaikan vaihtoon: ryhtyä niihin mieluummin hiukan liian ajoissa kuin liian myöhään. Kun muutokseen lähdetään, on tärkeää sisäistää, että jotkin asiat eivät palaa. Maailma muuttuu, ja yrityksen täytyy muuttua sen mukana, siksi haikailu vanhan perään on hyödytöntä.”

Brändikin voi olla tuote –

”Toimittaja haastatteli minua puolitoista vuotta Tornion sukkatehtaan sulkemisen jälkeen ja kysyi, näenkö mahdollisena, että Nanson tuotanto palaa vielä Suomeen. Suomessa ei vieläkään ymmärretä, että myös pelkällä brändillä voi tehdä bisnestä.

Nanso on käynyt kolmessa vuodessa läpi täydellisen muodonmuutoksen. Ennen teimme kaiken tuotan­ non itse: neulokset, värjäykset ja ompelun.

Se teki meistä jäykkiä, koska tuotanto ohjasi osittain valintojamme. Nyt käytössämme on peri­ aatteessa ­rajattomasti eri tyyppisiä materiaaleja ja tuotantotahti joustaa tarpeen mukaan.”

Fab

60

Pois oppiminenkin on oppimista –

”Monissa asioissa meidän on ­Nansolla ­muistutettava itseämme ja yhteistyö­ kumppaneitamme, että emme tee asioita samalla tavalla kuin ennen. On tärkeä tiedostaa, että pois oppiminen on yhtä suuri osa muutosta kuin uu­ den opettelu. Se voi olla hidasta ja ­hankalaa, toisil­ ta se käy nopeammin. Mallistojen suunnittelun kannalta suurin ideologinen muutos on siinä, että aikaisemmin teimme m ­ allistoja, jotka tukkuliik­ keet kokivat h ­ oukutteleviksi. Nyt teemme mallis­ toja vastaamaan kuluttajien toiveita.”

On aika luopua ja aika kasvaa –

”Nanso Groupin muutos oli välttämätön, ­koska yritys ei voi tehdä loputtomasti tappiota. ­Kolmen vuoden luopumisen ja tehostamisen aika on nyt ohi. On aika kehittää brändejä ja myyntiä. Brändibisnes ­­ ei tuo tehtaita takaisin, mutta se tuottaa ja työllistää toisella tavalla.

Seuraavaksi alamme kehittää monikanavais­ ta vähittäis­kauppaa tarkoituksena tuplata ­nykyiset 15 ­myymälää ja yhdistää ne moderniin ­verkkokauppaan.”

VK

NANSO GROUP

V U O S I N A 2 0 1 6 – 1 8 Nanso Group uudisti t­ oimintaansa ja brändejään. Pitkään kestäneiden ­tappioiden jälkeen Nanso Groupin operatiivinen tulos kääntyi voitolliseksi syksyn 2018 aikana, vaikka koko vuoden tulos jäi vielä tappiolle. Vuoden 2018 liikevaihto oli 17,9 miljoonaa euroa.

Vuonna 1921 perustetun Nanson muutos alkoi neljä vuotta sitten usean tappiollisen vuoden ­jälkeen. "Nyt keskitymme suunnitteluun ja brändien rakentamiseen", Antti Rönkkö sanoo.

Fab

61

61

Fab

VK

”Yrittäjyys tarttuu” L E E N A K O I V U N E N , H ä m e e n a m m a tt i ko r ke a ko u l u n m u o t o i l u n l e h t o r i

H Ä M E E N A M M AT T I K O R K E A K O U LU N M U OTO I LU N K O U LU T U S O H J E L M A S TA­ ­V A L M I S T U U M ­ E N E S T Y V I Ä Y R I T TÄ J I Ä . M U OTO I LU N L E H TO R I LEENA KOIVUNEN K ­ E R TO O , M I S TÄ S E J O H T U U .

Leena Koivunen sanoo, että yritys­ yhteistyö on opiskelijoille aina kannattavaa. ”Opetusmielessä epäonnistuminenkin on aina voitto, koska tarkoitus on ­ymmärtää, miten ala toimii.”

tuotantoprosessin hallinta edistää yrittäjämäistä ajattelua. Opetam­ me, että vaatetusalan muotoilijalta edellytetään visuaalisuuden lisäksi yhtä paljon myös teknistä ja kaupallista osaamista.

Muotoilijan koulutuskokonaisuuteen kuuluu kolme työelämäprojektia, jotka ovat kaikki aitoja toimeksiantoja alan yrityksiltä. Näin voimme olla varmoja, että yritykset ovat valmiita satsaamaan projekteihin aikaa ja voimavaroja.

Uskon, että opiskelijamme pärjäävät yrittäjinä, koska aidon yritysyhteistyön kautta he omaksuvat muun muassa kohderyhmäajattelua: he osaavat suunnitella tavoitellulle asiakasryhmälle.

Viime vuonna teimme yhteistyötä kahden eri vaatetusyrityksen kanssa. Opiskelijat suunnitteli­ vat molemmille yrityksille takkimalliston, mutta kummallekin eri lähtökohdista. Näin he pääsivät vertailemaan erilaisia toimintatapoja.

Teemme opiskelijoille aina selväksi, että suunnitteluprosessi ei ole kenenkään sooloesitys, vaan yhteistyötä. Yrittäjänä yhteistyötaidot vain korostuvat, kun yritys kasvaa ja etsii yhteistyö­ kumppaneita.

Olemme huomanneet, että jos vuosi­kurssilla yksi alkaa yrittäjäksi, yrittäjiä on kohta myös ­muita. Yrittäjyys tarttuu. Syntyy samassa ­tilanteessa olevien toisiaan tukevien opiskelijoi­ den verkosto.”

” U S KO N , E T TÄ KO KO

VK

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU

H Ä M E E N A M M AT T I KO R K E A KO U LU N ­muotoilun koulutusohjelmasta valmistuu artenomeja (AMK), jotka ­työskentelevät esimerkiksi tekstiili­ suunnittelijoina. Koulusta ovat ­ponnistaneet esimerkiksi vaatemerkit Papu ja ­Uhana.

Fab

62

”Jos suunnittelet, tutki”

VK

J A S M I N E J U L I N -A R O , v a a t e s u u n n i tt e l i j a

J A S M I N E J U L I N -A R O TO I M I L Ä H E S 3 0 V U OT TA R U K K A N F U N K T I O N A A L I S T E N M O OT TO R I P YÖ R Ä A S U J E N PÄ Ä S U U N N I T T E L I J A N A . H Ä N K E R TO O , M I T E N T E H D Ä Ä N A I D O S T I K ÄY T TÄ J Ä L Ä H TÖ I S I Ä T U OT T E I TA .

” M I N U L L A E I O L E henkilökohtaista suhdetta moottoripyöräilyyn. Olen kuitenkin sportti­ orientoitunut suunnittelija, joka tykkää ratkaista ongelmia ja tarttua haasteisiin. Jos en olisi ollut kiinnostunut ongelmanratkaisusta, ei työstä olisi tullut mitään.

Olen seurannut koko urani tieteellistä tutkimus­ ta. Muotibisnestä ja muodissa tapahtuvia trendejä ei usein liitetä tilastoihin, mutta olen seurannut samalla intensiteetillä muidenkin alojen ilmiöitä ja kehityssuuntia.

Kuluttajat ovat olleet läsnä kaikkien suunnit­ telemieni vaatteiden tuotekehittelyssä. Moottori­ pyöräilijät olivat erityisen oma-aloitteisia. He lähettivät reippaasti kirjeitä, meilejä ja jopa ­soittelivat. Sitä kautta olen saanut paljon tietoa.

Moottoripyörävaatteiden valmistuksessa turvallisuus on yksi merkittävimmistä ongelman­ ratkaisun kohteista. Kun neonväriset keltaliivit tulivat markkinoille 1990-luvulla, ajattelin, etteivät kaikki moottoripyöräilijät varmasti pue niitä pääl­ leen. Kehitimme erään valmistajan kanssa mustan, heijastavan värin erityisesti custom-pyöräilijöille, ja painoimme ajotakkeihin heijastinvärillä printte­ jä. Niistä tuli hiton hyvännäköisiä.

Pitkän urani aikana olen oppinut, että tuotteen tulee näyttää hyvältä, muuten sitä ei osteta. Mutta tuotteen tulee olla myös toiminnallinen, muuten sitä ei käytetä. Jos jälkimmäinen pettää, kuluttaja ei tule takaisin.”

VK

JASMINE JULIN-ARO

K A J F R A N C K - M U OTO I LU PA L K I T T U

­ ulin-Aro toimi Rukkan moottoripyöräasujen J ­pääsuunnittelijana 1988–2015. Hän oli myös Aalto-yliopiston funktionaalisen suunnittelun ja ­materiaalien professori. Nykyään eläkkeellä.

Fab

63

Jasmine ­J­ulin-Aro rakasti ­työskennellä ­insinöörien kanssa. ­”Yhteisen kielen ­luominen ei vaadi muuta​ k​uin hyvää tahtoa ja toisen ­ammattitaidon ­kunnioittamista.”

VK

”Mieti miten voit ilahduttaa” M I R A VA N T TA J A J A H A N N A V I R K A M Ä K I perustajat, Uhana Design

Hanna Virkamäki vastaa Uhana Designin pääsuunnittelusta ja Mira Vanttaja mallistojen visuaalisesta ilmeestä ja printtisuunnittelusta.

Fab

64

VA J A A S S A K Y M M E N E S S Ä V U O D E S S A M I R A VA N T TA J A J A H ­ ANNA VIRKAMÄKI OVAT L ­ U O N E E T VA AT E B R Ä N D I N S Ä ­U H A N A D E S I G N I N ­Y M PÄ R I L L E U S K O L L I S E N ­Y H T E I S Ö N . S I I H E N O N TA R V I T T U J U T U S T E LU A , E R I L A I S I A MALLEJA JA H ­ Y VÄ N ­P U O L E S TA ­T A I S T E LU A .

Hyvä tulee hyvän luo –

Hanna Virkamäki: Halusimme alusta alkaen luo­ da vaatetuotannon rinnalle yhteisön mutta emme tehneet sille suurta suunnitelmaa. Olemme luot­ taneet siihen, että mikä on meidän mielestämme tärkeää, se resonoi muissakin.

Mira Vanttaja: Lähdimme aluksi liikkeelle siitä, miten voimme ilahduttaa ihmisiä. Markkinointi on siinä rinnalla onnistunut viidakkorummulla.

Ehkä uskomme vähän sokeasti siihen, että hyvä tulee hyvän luo.

Anna asiakkaiden tuntea sinut –

Perustimme blogin ja Facebook-sivun ennen yrityksen perustamista. Aluksi se oli kevyttä jutustelua tekemisistämme.

H V : Saamme paljon yhteydenottoja ja hyvin kaverillisia viestejä somekanavien ja sähköpostin kautta. Asiakkaiden avoimuus ja omatoiminen lähestyminen ovat yllättäneet positiivisesti.

M V : Uskon, että se johtuu osin siitä, että olem­ me ensisijaisesti Mira ja Hanna Uhanasta, emme pelkästään kasvoton yritys.

M V:

Aina kannattaa tarjota kahvit –

Meille on ollut tärkeää rakentaa liikkees­ tämme olohuonehenkinen paikka enemmin kuin käyttää rahoja massiivisiin markkinointi­ kampanjoihin.

M V : Olemme myös halunneet palkita asiakkai­ tamme. Olemme huomanneet, että usein hyvä mieli välittyy ihan pienistä asioista, että ”ai

ihanaa täällä saa kahvia! Ja tähän saa vielä kaura­ maitoa!” Olemme madaltaneet henkistä kynnystä astua kauppaan myös tarjoamalla oheis­toimintaa.

H V: Olemme järjestäneet esimerkiksi ­keikkoja.

Ne ovat houkutelleet myös sellaisia i­ hmisiä, jotka eivät muuten tulisi liikkeeseemme.

Instagramin ­Storiesissa olemme kyselleet asiakkaiden ­toiveita. Sieltä tuli aivan ihania juttuja, e­ simerkiksi liikuttava idea kaverien speed ­datingista. Nyt yritämme miettiä, miten ­käytännössä saisimme sen toimimaan.

Ota kaikki mukaan –

Haluamme laajentaa kauneuskäsi­ tystä ja m ­ onipuolistaa vallitsevaa naiskuvaa. ­Haluaisimme tulevaisuudessa kuvata mallistoja monien erilaisten mallien päällä. Mallimme voivat olla kaiken kokoisia, näköisiä ja värisiä ihmisiä.

Saimme esimerkiksi Girl Gang -­mallistostamme todella paljon kiitosta koskettavasta kampanjasta.

M V: Girl Gang -malliston yhteydessä meillä oli myös yhteisöllinen näyteikkuna, jossa ihmiset saivat ottaa polaroid-kameralla kuvia, kirjoittaa terveisiä ja rohkaisevia lauseita naisille. Ihmiset lähtivät innoissaan mukaan.

H V:

H V:

Fab

65

VK

UHANA DESIGN

V U O N N A 2 0 1 2 Tampereella ­perustetun Uhanan liikevaihto ­vuonna 2018 oli 657 000 euroa 18 %:n voitolla.

VK

JOUKOSSA VIISAUS TIIVISTYY

Keräsimme Viisasten kerhon kirkkaimmat ajatukset ja vinkit yhdeksi menestyksen reseptiksi.

”Lähdimme aluksi liikkeelle siitä, miten voimme ilahduttaa ihmisiä.”

– M I R A VA N T TA J A

”Yritämme ­valikoida kumppanit niin, että brändit ja tuotteet ­olisivat m ­ eille a ­ rvoiltaan sopivia ja näkyisimme o ­ ikeissa ­paikoissa. ” –MILLA KOUKKUNEN

”En huoli kumppaniksi ketään, joka ei jaa arvojani ja päämäärääni.”

–SOILE-MARIA LINNEMÄKI

”On tärkeä tiedostaa, että pois oppiminen on yhtä suuri osa muutosta kuin uuden opettelu.”

–A N T T I R Ö N K K Ö

”Teemme aina selväksi, että suunnitteluprosessi ei ole kenenkään sooloesitys, vaan yhteistyötä.”

–LEENA KOIVUNEN

”Tarina tuli tutuksi, kun saimme kertoa sen toimittajille henkilökohtaisesti.”

–JUKKA PULJUJÄRVI

””Tuotteen tulee näyttää hyvältä, muuten sitä ei osteta.

Mutta tuotteen tulee olla myös toiminnallinen, muuten sitä ei käytetä. Jos jälkimmäinen pettää, kuluttaja ei tule takaisin.”

– J A S M I N E J U L I N -A R O

Fab

Lisää ­parhaita oppeja joka kuukausi Fablehti.fi

Suomen Tekstiili & Muoti ry on tekstiili-, vaate- ja muotialan yritysten palvelu- ja työnantajajärjestö.

Autamme alan yrityksiä kasvamaan, kansainvälistymään ja menestymään.

O TA Y H T E Y T TÄ !

A N N A- K A I S A AU V I N E N TOI M I T U S J O H TAJA +358 50 536 5078 anna-kaisa.auvinen@stjm.fi S AT U M A I J A M Ä K I VA ST U U LLI S U U S JA K I E RTOTA LO U S +358 40 752 8537 satumaija.maki@stjm.fi M A R JA- L E E N A S U I K K A N E N TO IMI STO PÄ Ä LLI K KÖ +358 40 137 2339 marja-leena.suikkanen@stjm.fi

Fab

67

TUIJA VEHVILÄINEN T YÖ MARKKIN A­ PÄÄL L IKKÖ +358 40 751 9543 tuija.vehvilainen@stjm.fi

MARI KAMAJA VIE ST IN TÄPÄÄL L IKKÖ +358 40 525 4405 mari.kamaja@stjm.fi

VA R P U L A A N K O S K I L AKIMIE S +358 44 531 4624 varpu.laankoski@stjm.fi

HANNE MIKKONEN T IL ASTOT JA T IE TO PALVE LUT, JÄSE NASIAT +358 440 296 152 hanne.mikkonen@stjm.fi

ANNE RUOKAMO KAN SAIN VÄL IST Y MIN E N JA RAHO IT US +358 40 544 0886 anne.ruokamo@stjm.fi

S AT U N I S S I - R A N TA K Ö M I STAN DARDISO INT I, KE MIKAAL IJA MAT E RIAAL IASIAT +358 50 383 7642 satu.nissi-rantakomi@stjm.fi

E teläranta 1 0 | 0 0 1 3 0 H elsinki | stjm . f i @TekstiiliMuoti |

Fab

68

facebook.com/suomentekstiilijamuoti/ |

suomentekstiilimuoti | fablehti.fi