Fab - Fashion, Textile & Business - suomi

Fab

Fab

FA S H I O N , TEXTILE & BUSINESS

Issue 3

FA S H I O N , T E X T I L E & B U S I N E S S

@TekstiiliMuoti |

facebook.com/suomentekstiilijamuoti/

ISSUE 3

E t e l ä r a n ta 1 0 | 0 0 1 3 0 H e l s i n k i | s tj m . f i

Suomalaisen tekstiilin maailmanvalloitus

Bruce Oreck: Riko sääntöjä, kylve riskeissä

Keskosvauvojen älyvaatteet & muut tulevaisuuden tekstiilit

VOIT TO KOT I I N VA I K K A S U O M A L A I S E N VA AT E M E R K I N K A U LU S PA I TA O M M E LTA I S I I N U L K O M A I L L A ,

YHDEN JAKU N MAT KA

81 % TU OTTEEN HINNA STA JÄ Ä SU OMEEN

VA AT T E E N T U OTA N TO K E TJ U O N PA L J O N M U U TA K I N K U I N S U U N N I T T E LU J A O M P E LU .

T U OT T E E N E R I O S AT T U L E VAT U S E I N E R I ­P U O L I LTA M A A I L M A A .

VA LTA O S A A R VO S TA J Ä Ä S I LT I S U O M E E N .

PA I D A N H I N TA K A U PA S S A :

Arvonlisä-

1

veron osuus:

25

129

euroa

euroa

jää Raha een Suom

Agentin osuus:

3 Vaatteen suunnittelu Suomalainen ­vaatealan yritys suunnittelee jakun.

2,10 euroa

2

Vaatteen valmistus Suomalaisyrityksen yhteistyökumppani leikkaa ja ompelee jakun Virossa. Jos tuottee­ seen halutaan laittaa merkintä alkuperästä, se on Made in Estonia, koska merkintä mää­ räytyy ompelupaikan mukaan.

euroa

24 euroa

Sisältää materiaalit ja ompelun.

jää Raha een Suom

Jälleenmyyjän osuus:

57 euroa Jos kauppa myy tuotteen alen­ netulla hinnalla, osuus pienenee. jää Raha een Suom

Logistiikan osuus:

1

euro

Polyesterinen vuorikangas

Suomalaisyritys hankkii ranskalaisilta messuilta vuorikankaan, jonka kuviot on painettu Italiassa. Italialaisyritys on ostanut värjäämät­ tömän vuorikankaan Kiinasta, jossa se on myös kudottu.

22

Tästä summasta vaatemerkki maksaa muun muassa palkat, toimitilat, tuotekehityk­ sen, verot, ympäristö­ merkkien maksut, valvonnan, tuotteiden testauksen, mainonnan ja markkinoinnin.

Suomalaisyritys hankkii saksalaisilta messuilta kankaan, joka on kudottu Turkissa. Myös lanka on kehrätty Turkissa.

Kehrääjä on ­ostanut puuvillan tukkurilta, joka on hankkinut sen intialai­ silta ja pakistanilaisilta pienviljelijöiltä. Puuvillan alkuperä voi vaihdella eräkohtaisesti.

4

Vaatemerkin osuus:

Tuotannon osuus:

Puuvillainen päällyskangas

7 Polyesterinen ­pesuohje ja kudottu tuotemerkki Pesuohje on painettu ja valmistettu Suomessa, ja langat on ­kehrätty Intiassa. Tuotemerkki on­valmistettu Suomes­ sa, langat on kehrätty ­Italiassa ja puuvilla viljelty Kiinassa.

Metalliset napit

Polyesterinen ompelulanka Suomalaisyrityksen virolainen yhteistyö­ kumppani ostaa langan brittiläiseltä yrityksel­ tä. Lanka on kehrätty Vietnamissa ja po­ lyesterin öljypohjaiset raaka-­aineet tuotettu Kiinassa.

6

Suomalaisyritys ostaa napit valmistajalta, joka on valmistanut ne Saksassa. Nappien raaka-aine on hankittu Ukrainasta.

5

Esimerkki ­mahdollisesta tuotantoketjusta.

Fab

fa s h i o n , Textile & Business

issue

3

Kannessa Bruce Oreck: Riko sääntöjä, kylve riskeissä – 16 Suomalaisen tekstiilin maailmanvalloitus – 24 Keskosvauvojen äly­vaatteet & muut tulevaisuuden tekstiilit – 40

Ideoita s. 5

Uusia ajatuksia, ideoita ja ­innovaatioita. Suomalaisen tekstiilimaailman kiinnos­ tavimmat poiminnat.

Kohtaamisia

Suomalaiset ­muotimerkit puskevat maailmalle. Sivulta 24 löydät onnistujia.

s. 15

Olipa kerran – 16 Liikemies Bruce Oreckin ja Makian Totti Nybergin ­brändäysopit.

Maailmaan avaraan – 24

Mitä kansainvälistyminen ­vaatii? Menestyjät kertovat.

5 keinoa vauhdittaa kasvua – 34

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n Anna-Kaisa Auvinen ja tärkeim­ mät toimenpiteet.

1

Fab

fa s h i o n , Textile & Business

Lempivaatteissa – 36

Kansanedustajien suomalaiset suosikkibrändit.

Fab

issue

3

Touko Aallon kansallis­ puku ja muut kansan­ edustajien luotto­ vaatteet sivulla 36.

Otetaan mittaa – 40 Älyteknologia sulautuu ­tekstiileihin.

Riskibisnes? – 46

Finnwatchin Sonja Vartiala ja Finlaysonin Elli Ojala kertovat, miten ihmisoikeusriskit mini­ moidaan.

Onnistumisia s. 51

Viisasten kerho: Suomalaisten menestyjien opit ”Pysy aitona”– 52 Ville Leino, Billebeino

”Oma liike tuo ­uskottavuutta”– 54 Jarkko Kallio, FRENN

”Etsi tarpeeksi pieni kulma”– 55

Tellervo Uotila, Frictape

”Lähde muutokseen mukaan”– 56 Sophia Ehrnrooth, Marimekko ja Finlayson

Fab

2

”Tee yhteistyötä”– 58

Minna Cheung, LAMK ­Muotoiluinstituutti

”Tutustu asiakkaisiin verkossa”– 60 Anna Kurkela, Papu

”Ihmisten pitää olla onnellisia”– 61

Pekka Ekberg, Fiblon

”Ole uskollinen ­ytimelle”– 62 Hannes Bengs, Pure Waste Textiles

Joukossa viisaus tiivistyy – 64 Lue ainakin tämä.

Suomen Tekstiili & Muoti ry on tekstiili-, vaate- ja muotialan yritysten palvelu- ja työnantajajärjestö.

Autamme alan yrityksiä kasvamaan, kansainvälistymään ja menestymään.

O TA Y H T E Y T TÄ !

ANNA-K AISA AUVINE N TO I M I T U S J O HTA JA +358 50 536 5078 anna-kaisa.auvinen@stjm.fi

TUIJA VEHVIL ÄINEN T YÖMAR K K INAPÄ ÄL L IK KÖ +358 40 751 9543 tuija.vehvilainen@stjm.fi

MARI K AMAJA V IE ST INTÄPÄ ÄL L IK KÖ +358 40 525 4405 mari.kamaja@stjm.fi

S AT U M A I J A M Ä K I VAST U U L L I S U U S JA K I E RTOTA LO U S +358 40 752 8537 satumaija.maki@stjm.fi

VA R P U L A A N KO S K I L AK IMIE S +358 44 531 4624 varpu.laankoski@stjm.fi

H A N N E M I K KO N E N T IL ASTOT JA T IE TOPALV E LU T, JÄS E NAS IAT +358 440 296 152 hanne.mikkonen@stjm.fi

ANNE RUOKAMO K AN S A I N VÄ L I ST Y MI N E N JA R A HO I T U S +358 40 544 0886 anne.ruokamo@stjm.fi

ELINA SOJONEN AL AN KOU LU T U KS E N K E HIT TÄMINE N JA V E TOVOIMA +358 44 582 7466 elina.sojonen@stjm.fi

S AT U N I S S I - R A N TA KÖ M I STANDAR DIS OINT I, K E MIK A AL IJA MAT E R IA AL IAS IAT +358 50 383 7642 satu.nissi-rantakomi@stjm.fi

MARJA-LEENA SUIKK ANEN TO I M I STO PÄ Ä L L I K KÖ +358 40 137 2339 marja-leena.suikkanen@stjm.fi

3

Fab

Fab PÄÄKIRJOITUS

Suomalaisten tekstiili- ja muotialan yritysten tulevaisuus näyttää valoisalta.

Fab on Suomen Tekstiili & Muoti ry:n kustantama lehti. Tämä nume­ ro keskittyy alan kasvuun ja sen mahdollisuuksiin.

T I E S I T K Ö , E T TÄ helikopterien laskeutumisverkot, meikinpoistoliinat

ja kuplahallit ovat tekstiiliä siinä missä t-paidat ja tyynyliinatkin?

Tai että suomalaisyrityksen teettämän vaatteen arvosta yli 80 pro­ senttia jää Suomeen riippumatta siitä, onko se valmistettu Suomessa tai jossakin muussa maassa (s. 65)? Nämä esimerkit kuvaavat hyvin suomalaisen tekstiili- ja muotialan moninaisuutta. Kuitukankaita ja teknisiä tekstiilejä valmistetaan Suomessa teollisessa tuotannossa, kun taas vaateala on käynyt läpi voimakkaan muutoksen. Yhteistä kuitenkin on se, että yritysten liiketoiminta on yhä kansainvälisempää ja kasvu­ hakuisempaa.

Tämä on Suomen Tekstiili & Muoti ry:n Fab-lehti, joka keskittyy alan kasvuun ja sen mahdollisuuksiin. Näen alan tulevaisuuden hyvin valoisa­ na. Erityisesti yritysten vientiliikevaihto on kasvanut, ja alalle kehitellään huimia uusia innovaatioita.

Tässäkin Fabissa haluamme tuoda esille upeita yritystarinoita ja ihmisiä niiden takana. Kannattaa tutustua esimeriksi duunareita pu­ huttelevaan työvaateyritys Dimexiin (s. 6), jääkiekosta vaatebisnekseen hypänneeseen Ville Leinoon (s. 52) ja vastuullisuutta sijoituksissaan painottavaan Sophia Ehrnroothiin (s. 56).

Anna–Kaisa Auvinen, toimitusjohtaja, Suomen Tekstiili & Muoti ry

Fab

4

Fab KUSTANTAJA Suomen Tekstiili & Muoti ry TOIM IT USJOHTAJA Anna-Kaisa Auvinen VIEST INTÄPÄÄLLIKKÖ Mari Kamaja mari.kamaja@stjm.fi, p. 040 525 4405 T EKST I & ULKOASU Gut Studio Oy, gut.fi AD Leena Oravainio GRAAFIKKO Inga Tammivuori KIRJOIT TAJAT Anna-Kaari Hakkarainen, Antti Järvi, Anna-Sofia Lahdensuo, Laura Mattila, Tia Nikkinen, Leena ­Oravainio, Pauliina Suominen KUVAAJAT Timo Anttonen ja Suvi Kesäläinen Kannen kuva Timo Anttonen höyhenkaulus kannessa Anni Ruuth KUVIT UKSET Inga ­Tammivuori KIRJAPAINO PunaMusta PALAUT E LEHDESTÄ viestinta@stjm.fi

Mekko Uhana Design, kuvauspaikka ravintola Latva

KASVUKERTOMUKSIA

fa s h i o n , Textile & Business

Fab

issue

3

”Huumorintaju on yrityksen kilpailuetu.”

–dimexin yrittäjä tuire krogerus, s. 6

Ideoita

5

Fab

termi tutuksi

Kuva Dimex

Alustatalous

Dimex on lansee­ rannut myös termin Dimex-asenne. Se tarkoittaa konstaile­ matonta, rehellistä ja maanläheistä tekemisen meininkiä.

hyvä idea

Brändäystä duunareille ” M I K Ä O N S E PA I K K A K U N TA , missä ylioppilasjuhlissa ollaan pyhä-Dimexit

päällä?”, kysyttiin Dimexin Facebook-sivuilla. Vastauksia tuli lähes kaksi­ sataa. Leppävirta, josta Dimex on kotoisin, mainittiin moneen otteeseen.

Työvaatevalmistaja Dimex pukee työmaiden sankareita esimerkiksi rak­ salle, teollisuuteen ja maanrakennukseen. Se on tehnyt myös brändäyksensä suoraan kohderyhmälleen.

Dimexin yrittäjä Tuire Krogerus näkee huumorintajuisen ja rehdin asenteen yrityksen kilpailuetuna, joka erottaa sen muista työvaate­valmistajista. Dimexillä oli omat faninsa jo entuudestaan, mutta somen myötä vuorovaikutus varsinkin nuorempien kuluttajien kanssa on kehittynyt uudelle tasolle. ”Siloteltu sisältö ei puhuttelisi meidän kohderyhmää. Käytämme ­malleinakin ihan tavallisia työmiehiä”, Krogerus kertoo.

Duunaribrändäys näkyy myös positiivisena tuloksena: Dimex on tehnyt alkuvuonna 20 % kasvua. Sen liikevaihto vuonna 2017 oli 14,2 miljoonaa euroa.

Fab

6

ja teknologian kehityksen myötä syntynyt uusi liiketoimintamalli.

Ajatus on yksin­ kertaistaen sama kuin perinteisen torin: yksi yritys tarjoaa tori­paikan eli alustan, jonka päälle muut toi­ mijat ja yritykset voivat luoda omia palveluitaan.

Alusta voi myös verkottaa yrityksiä yli toimialarajojen, esimerkiksi niin, että älytekstiilejä kehittelevät eri alojen yritykset yh­ distävät voimansa.

Lähde: väitöskirjatutkija Taina Ketola Tampereen yliopistosta.

INTERNETIN

tuoteherkku

JOKA PAIKAN UNTSIKKA

Kuvauspaikka Gallery Lemmetti

Tilaisuus kuin tilaisuus, joulu tai juhannus, paikalla on varmasti myös kevytuntsikka. Kevytuntuva­takissa kiteytyy monta ajan ilmiötä: vapaa-ajan vaatteet hiipivät osaksi työpukeutumista, ja yhä enemmän t­ oisiaan muistuttavat vuodenajat saavat ihmiset suosimaan käytännöllisiä vaatteita, joita voi pukea kerroksittain.

Joutsen otti kevytuntuvatakit tuotantoon reilu kymmenen vuotta sitten, kun takana oli monta leutoa talvea. Sen takkimyynnistä noin kolmannes on kevytuntuvatakkeja.

Joutsenen Anton-­ kevytuntuvatakin ­sisällä on pakkaus­ tasku, johon takin voi pakata pieneen tilaan.

7

Fab

Andiatan Basics-­malliston nahka­housut ovat klassikot.

tuoteherkku

Miltä kuulostaa vaatekaappi, josta löytyisivät täydelliset mustat housut, t­ äydellinen villakangastakki ja täydellinen vaaleansininen paitapusero – kaik­ ki klassikot? Täydelliseltä, eikö? Andiatan Basics-mallisto nappaa kiinni ajan ­hengestä: klassiset, luonnonmateriaaleista valmistetut vaatteet helpottavat arkipukeutumista ja kestävät sesongista toiseen.

Fab

8

Kuvauspaikka Gallery Lemmetti

AJAN PYSÄYTTÄJÄT

tiesitkö tämän?

Sinunkin niskastasi löytyy luultavasti lappu, joka on lahtelaisen T U OT E N A U H A OY: N tekemä.

Yritys on yksi pohjoismaiden suurimmista tuote­ merkkien, pesuohjeiden, etikettien, nauhojen ja tarrojen valmistajista. Vuonna 2018 Tuotenauha viettää 70-vuotisjuhliaan.

1.

3.

S U U N N I T T E LU

K E S TÄV Y Y S

Finarten Aitta-matto syntyi yhteistyössä turkulaisen Saana ja Olli -suunnittelija­ pariskunnan kanssa.

Käsin piirretty linjakas kuosi sai inspiraation­ sa arkkitehtonisista aiheista pariskunnan remontoidessa yli sata vuotta vanhaa taloa.

Matossa on käytetty paljon materiaalia, mikä tekee siitä jämäkän ja kestävän.

4.

U N I I K I T S ÄV Y T

2.

Kun katsoo tarkasti, voi matossa huomata mustia pisteitä tai glit­ terin välkettä. Kierrä­ tyspuuvilla valmistetaan lajittelemalla tekstii­ lijäte ensin karkeasti värisävyjen mukaan, minkä vuoksi uusiolanka ei ole puhtaan valkois­ ta. Lankoja ei värjätä uudestaan, mikä tekee matoista uniikkeja.

K I E R R ÄT Y S ­ M AT E R I A A L I Matto on kudottu käsin Intiassa kierrätyspuu­ villasta. Materiaali tuo­ tetaan tekstiiliteollisuu­ den leikkuuylijäämästä ja pakkojen reunoista, jotka silputaan ja kehrä­ tään uudestaan langaksi.

Kierrätys­materiaali on ympäristö­ystävällinen ja säästää runsaasti vettä.

Hukat jalan alle R Ä SY M ATOT O N P E R I N T E I S E S T I K U D OT T U ­K ÄY T E T Y I S TÄ T E K S T I I L E I S TÄ . KOT K A L A I S E N F I N A R T E N M O D E R N I T M ATOT SY N T Y VÄT T E K S T I I L I ­ T E O L L I S U U D E N H U K K A PA LO I S TA .

9

Fab

”Suomalaiset koulutetut työntekijät ovat kilpailuetu, josta emme voi luopua.”

FINVESTOINNIN AIKA T E K S T I I L I A L A I N V E S TO I S U O M E E N .

S AT S A A JAT K E R TOVAT, M I K S I .

1

2

3

Ruotsalainen haavanhoito­ tuot­teita valmistava Mölnlycke investoi Mikkelin tehtaaseensa noin 20 miljoonaa euroa vuonna 2018. Se on puolet koko konsernin investoinneista kuluvana vuonna.

Investointi­ohjelma jatkuu vuoteen 2022, mihin mennessä Mikkeliin tehtaaseen sijoitetaan 60 ­miljoonaa euroa.

Luhta-konserni on i­nvestoinut noin 25 miljoonaa uuteen logistiikka­keskukseen Nastolaan.

Keskus valmistuu vuoden 2019 lopussa ja se on täysin automati­ soitu. Sieltä käsin hoidetaan kaikki­ Euroopan-tilaukset.

Tamperelainen SNT-Group osti joulukuussa 2017 Tammer-Suojan liiketoiminnan seitsennumeroi­ sella summalla ja on kehittänyt muuta liiketoimintaansa noin puolen miljoonan euron investoin­ neilla kone- ja laitehankintoihin.

MIKSI?

MIKSI?

”Investoinnit mahdollistavat ­ uden teknologian hankkimisen, u tuotantokapasiteetin laajentamisen ja konsernin kasvun. Koneitakin tärkeämpiä ovat ihmiset – meidät tunnetaan maailmanluokan osaami­ sesta alallamme. Suomalaiset koulu­ tetut työntekijät ovat kilpailuetu, josta emme voi luopua.”

”Investoimme Suomeen, koska suurin osa reagointi­ tarpeestamme eli kuluttaja­ bisneksestämme on Suomessa.

Täällä myymme suoraan kulut­ tajille, ulkomailla taas enemmän jälleenmyyjien kautta. Uusi keskus varmistaa, että tuotteen sisäinen käsittelyaika on mahdollisim­ man lyhyt: läpimeno varastossa nopeutuu ja tuotteen liikkuvuus tehostuu.”

”Uskomme, että suomalaiseen tekstiiliteollisuuteen kannattaa investoida. Kysyntää on ja asiak­ kaat ovat halukkaita ostamaan suomalaista työtä ja palveluita.

Nopeat ja luotettavat toimitukset sekä mahdollisuus tuottaa lyhyitä sarjoja ovat valttejamme.”

–T O I M I T U S J O H T A J A

–T O I M I T U S J O H T A J A

N A U H AT E H D A S O Y J A

T I M O S A A H K O , M Ö L N LY C K E

V E S A L U H TA N E N , L U H TA

L A N K AT U O N T I O Y ) .

MIKSI?

–T O I M I T U S J O H T A J A J U H A K O S K I M Ä K I , S N T- G R O U P ( K O N S E R N I N Y R I T Y K S I Ä O VAT U L K O H A N K I N T A O Y, S U O M E N

SP ORTSWEAR COMPANY

Fab

10

2.

1.

8.

3.

4.

7.

5.

6.

SAMAT SULLE S U K U P U O LT E N VÄ L I N E N TA S A-A R VO O N Y K S I S U U R I M M I S TA M U OT I I N VA I K U T TAV I S TA M E G AT R E N D E I S TÄ .

Kuvat valmistajat

E S I T T E LYS S Ä S U O M A L A I S E T U N I S E X- M E R K I T JA T U OT T E E T.

1 – b i l l e b e i n o O f f i c e t- p a i t a 36 e. 2 – p a s o t o ta l Au g u s t u s - t- p a i t a 60 e.

3 – m a r i m e k k o J o ka p o i ka- p a i t a 100 e. 4 – v y n e r a r t i c l e s T- p a i t a 110 e.

P i t kä h i h a i n e n t- p a i t a 125 e. S o r t s i t 295 e. 5 – r - c o l l e c t i o n U n i s e x - a n o r a k ki 120 e.

6 – a r e l a A l m a- h u i v i 295 e. 7 – n o m e n n e s c i o S l i m t r o u s e r s A 200 e.

8 – b a l m u i r C r e m o n a- h a tt u 169 e.

11

Fab

1.

Ranskalaismerkki Goyard tarjoaa mahdollisuutta per­ sonoida laukkunsa.

5.

2.

Farfetch toimittaa Guccin vaatteiden tilaukset jo 90 mi­ nuutissa Lontoossa.

Amerikkalaisbrändi Rockets of Awesome kerää avoimesti tietoa vanhem­ milta ja lähettää heille sen pohjalta säännöllisesti lasten vaatteita.

3.

KAUPAN UUSI SUUNTA

Fab

12

talo M c K inse y n pohjoismaista vaatteiden , muodin ja luksuksen tutkimus y ksikköä . H än kertoo , mitkä trendit muokkaavat muodin vähittäis­kauppaa .

i d ä n e d e l l ä k äv i j ät [ 2. ] tiedonsiirron kasvu [ 1. ]

”Globaali tiedonsiirron määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana, ja sen odotetaan yhä tuplaantuvan.

Tämä muuttaa vähittäismyyn­ nin kenttää. Sijainnilla menes­ tyneet jälleenmyyjät joutuvat vaikeuksiin, koska paikka menettää merkitystään. Toi­ saalta start-up-muotibrändi voi saavuttaa nopeasti globaalin asiakaskunnan sosiaalisen median ja verkkokaupan avulla. Fyysisten kauppojen pitää jatkossa tarjota jotain, mitä netistä ei saa: upeita elämyksiä ja aitoja kohtaamisia.”

”Aasiasta tulee jo kaksi kolmas­ osaa maailman verkkokauppa­ jäteistä ja yli puolet globaalista verkkokaupasta. Kiinasta on tul­ lut jälleenmyynti-innovaa­tioiden edelläkävijä. Esimerkiksi WeChat­ Pay-maksusovelluksella on jo 600 miljoonaa aktiivista käyttäjää.”

Va i vatt o m u u s [ 3. ]

”Milleniaalit odottavat yrityksiltä paljon: laatua, arvoja, suunnan­ näyttämistä, uutuutta, hyvää hintaa – ja kätevyyttä. He ovat tottuneet yhä nopeampiin toi­ mitusaikoihin. Milleniaalit myös maksavat mielellään tuotteen näppärästi älypuhelimellaan.”

I s o t a l u s tat [ 4. ]

”Muotibrändien on pakko miettiä, miten ne tekevät yhteistyötä netin isojen kauppapaikkojen kanssa. Yhdysvalloissa jo 55% kuluttajista aloittaa tuotehakunsa Amazonista. Tmall ja JD.com taas jyräävät Kiinassa yli 80% osuudel­ la verkkovaatekaupasta. Brändi tarvitsee tarinansa kertomiseen isojen alustojen lisäksi täydentä­ viä kanavia kuten lippulaivamyy­ mälän ja sosiaalista mediaa.”

Personointi [ 5. ]

”Kartoitimme muotialan johtajien näkemyksiä vuoden 2018 vaikutta­ vimmista trendeistä. Kärjessä oli personointi. Kuluttajat arvostavat aitoutta ja yksilöllisyyttä. Odo­ tamme, että isot vähittäiskaupat yhdistävät edistyneen data-ana­ lyysin tuotteiden personointiin.”

Sara Kappelmark on yksi Tekstiilin ja Muodin päivän keynote-puhujista 28.11.2018, tekstiilinjamuodinpaiva.fi

Kuvat valmistajat ja Stocksy

5

S ara K appelmark johtaa konsultti ­

brändi tutuksi

HOPEE EI OO HÄPEE ” S E N JÄ L K E E N K U N Topper osti Hylje-tuotemerkin loppuvuodesta

2017, meiltä on kyselty, otammeko hopeahaalarin uudelleen tuotantoon.

Hylkeen hopeahaalarissa saattoi 1980-luvulla mennä Lapissa sekä häihin että hautajaisiin. Siinä oli loistavat lämpöominaisuudet ja haalaril­ la oli lempinimikin: Kaamasen kansallispuku. Kun tv-uutisissa näytettiin tutkijoita, jotka etsivät Inarinjärveltä todisteita ohjuksesta, heillä oli hopeahaalarit päällä.

Olemme työvaatevalmistaja, joten Hylkeen myyntitarjous ei aluksi kiinnostanut meitä. Kun sitten myöhemmin teimme Rajavartiolaitoksel­ le moottorikelkkapuvun tuotekehitystä, vanhat vartijat puhuivat, että heillä oli ollut 1980-luvulla tosi hyvät haalarit, joiden valmistaja oli myös Hylkeen haalareiden takana.

Koska onnistuimme Rajavartiolaitoksen kelkkapuvussa hyvin, ajatte­ limme, että perinteiset haalarit ovat sittenkin meidän juttu.

Innostuimme Hylkeestä ja haalareista. Hopeahaalariakin päätimme yleisön pyynnöstä valmistaa rajoitetun erän.”

Kuva Topper

– M ia R uusumo , y rittäjä , T opper

Tässä se on: legendaarinen hopeahaalari.

Hylje-kaupan myötä työvaatettaja Topper alkaa myydä haalareita, retkeilyasuja ja ulkoiluvaatteita myös kuluttajille.

13

Fab

merkki numeroina

1263%

Tamperelaisen designyrityksen Uhana Designin liikevaihdon kasvu viimeisen neljän vuoden aikana. Vuonna 2017 liikevaihto oli 820 000 euroa.

Vuonna 2008 ­perustettu Touchpoint pyrkii maailman vastuullisimmaksi työvaate-­ valmistajaksi.

20 000 Uhanan Pisara-korvakorua myyty viidessä vuodessa yrityksen perustamisen jälkeen.

sijoittaminen

Silkin kosketus O N KO S U O M E S S A V I E L Ä

Tuhannen taalerin paikka K U N VA R A I N H O I TO - JA R A H O I T U SY H T I Ö Taaleri perusti maailman ensimmäisen kiertotalousrahaston 2016, etsinnässä ei ollut tekstiiliteollisuuden yrityksiä.

Rahasto päätyi kuitenkin ostamaan 49 % helsinkiläises­ tä työvaatevalmistaja Touchpointista, joka tekee tuottei­ taan kierrätysmateriaaleista. Miksi? ”Touchpointin arvot ja toiminta-ajatus sopivat täydel­ lisesti rahaston teemaan. Heillä oli laadukkaat tuotteet, tyylikäs design ja näyttöä hyvistä asiakkuuksista”, kertoo Taalerin sijoitusjohtaja Tero Luoma.

Luoman mukaan tekstiiliteollisuudessa on nähtävissä selvä muutos: kuluttajat haluavat kestäviä ja vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Kestävät arvot ovat iso trendi myös työvaatemarkkinoilla.

Touchpointin tavoitteena on käyttää vuoteen 2020 mennessä vain kierrätettyjä ja ekologisia kankaita. Jo nyt 90 % kankaista on kierrätysmateriaaleista. ”On kiehtovaa olla mukana edistämässä perinteisen toimialan murrosta kohti kiertotaloutta”, Luoma sanoo.

Taalerin kiertotalousrahastolla on 40 miljoonan euron pääoma. Rahasto on sijoittanut kahdeksaan suomalaiseen kiertotalousyritykseen.

Fab

14

Vuonna 1925 perustetun t­ amperelaisen Tam-Silkin hitti­ tuote on villasilkkinen kerrasto.

Kuvat valmistajat

sijoittaminen

VA AT E T E H TA I TA? Se oli ensimmäinen ajatus, kun ystävä ehdotti Tuomo Saarnille Tam-­ Silkin ostamista syksyllä 2017.

Saarni kiinnostui: hänellä oli Turussa kaksi miestenvaate­ liikettä, joihin hän hankki tuot­teita eurooppalaisilta valmistajilta. Olisi mielellään ostanut kotimaisiakin, jos olisi ollut tarjontaa.

Nyt Saarni omistaa yhdessä avovaimonsa kanssa 60 % Tam-­ Silkistä. ”Halusin, että vaatteita valmistetaan tulevaisuudessakin Suomessa. Halusimme myös ­työllistää”, Saarni sanoo.

Ei yrityshankinta toki hyvän­ tekeväisyyttä ole: tavoitteena on tuoda perinteisen tarjooman rin­ nalle uusia tuotteita ja kasvattaa bisnestä. Sitten Saarni suuntaa taas Eurooppaan: tarkoitus on satsata vientiin.

fa s h i o n , Textile & Business

Fab

issue

3

”Jos pysyvää tarinaa ei ole, ajautuu helposti väärille raiteille.”

–Makian kaupallinen johtaja Totti Nyberg, s. 16

Kohtaamisia

15

Fab

Olipa kerran B R Ä N D I N R A K E N N U S E I O L E S U O M A L A I S Y R I T Y S T E N VA H V U U K S I A .

M I S TÄ S E J O H T U U ? M A K I A N K A U PA L L I S E L L A J O H TA J A L L A TOT T I N Y B E R G I L L Ä J A Y H DY S VA LTA I N E N T I S E L L Ä S U U R L Ä H E T T I L Ä Ä L L Ä B R U C E O R E C K I L L A O N S I I TÄ A I K A M O N TA A J AT U S TA .

Fab

16

Bruce Oreck muistuttaa, että Suomella ja erityisesti Helsingillä on tällä hetkellä lähes mystinen kaiku ­maailmalla. ”Se on kuin sanoisi Istanbul. Kaupunki, jolla on historia.”

17

Fab

Totti Nybergin mukaan Makian slogan Through the rough seas kertoo arjen myrs­ kyistä ja haasteista, joihin Makialla on tarjota hyvännäköinen takki mieltä lämmittämään. ”Ajattelen, että mekin olemme menneet myrskyn läpi ja päässeet nyt turvasatamaan valmistautumaan seuraavaan myrskyyn.”

Fab

18

M

ies istuu auton takapenkillä musta kangaspussi päässään.

Auto pysähtyy jättömaalle ruos­ tuneen matkailuvaunun viereen, mies talutetaan vaunuun ja pussi

riisutaan pois.

Formulatähti Kimi Räikkönen räpyttelee hetken silmiään ja katselee ympärilleen. Seuraa kaurismäkeläistä mykkyyttä, alastonkuvilla kiris­ tämistä, sopimuksen allekirjoittamista.

Kohta Kimi lähtee juoksemaan kellertävää pellonsänkeä pitkin auringonlaskuun ja ruutuun ilmestyy teksti Makia Racing.

On vuosi 2012 ja suomalaisen vaateyrityksen sivut kaatuvat, kun formulafanit yrittävät ymmär­ tää, mitä ihmettä. Mikä on Makia? Mitä se tekee?

Miksi se on olemassa?

Aika harva ymmärtää ja juuri siinä on ongelma.

” B U L L S H I T ” , iso mies huudah­ taa. Bruce Oreck, Yhdysvaltain entinen Suomen-suurlähettiläs, istuu avaran kotinsa olohuonees­ sa ja ottaa paremman asennon upottavalla beigellä sohvalla. Ikku­ noista näkyvät Helsingin keskus­ tan katot, seinälle on kiinnitetty kaupungin keskustan kartta.

Oreck on entinen suurlähettiläs mutta myös menestynyt sijoit­ taja ja liikemies. Tänään hän on lupautunut kertomaan ajatuksiaan brändäyksestä ja siitä, miksi se tuntuu olevan niin vaikeaa suomalaisyrityksille. Mitä me suomalai­ set teemme väärin? Mitä meidän pitäisi tehdä enemmän?

Mistä pitäisi aloittaa?

Oreck nojautuu taaksepäin ja heilauttaa ­kättään isossa kaaressa. ”On hullua, jos brändäys on vaikeaa tekstiili- ja vaateyrityksille. Vaatteet ovat tarina! Jokainen asia, jonka puen päälleni – paita, silmälasit, alusvaatteet, sukat – ne kaikki kertovat muille ja minulle, kuka olen”, Oreck sanoo ja innostuu. ”Jos käytän vaatteita, jotka valmistetaan hiki­ pajassa, se kertoo jotain arvoistani. Jos käytän vaatteita, joiden valmistaminen on vastuullista ja joiden tekijät saavat kohtuullista palkkaa, sekin kertoo arvoistani.”

Oreck ottaa esimerkiksi Coco Chanelin. Kun nainen aikanaan puki päälleen Chanelin suun­ nitteleman vaatteen, häneen tarttui ripaus sitä vapautta, tasa-arvoa ja liikkumisen mukavuutta,

jota Coco Chanel edusti.

Sama efekti toimii edelleen. Kun valitsemme vaatteemme tai vaikka kotimme sisustus­tekstiilit, valitsemme, kenen tarinasta haluamme palan itsellemme. Kenen tarina sopii yksiin oman ­tarinamme kanssa? Oreck laittaa kätensä yhteen ja nojautuu eteenpäin. ”Ihmisillä on loputtomat mahdollisuudet vali­ ta. Siksi on koko ajan tärkeämpää rakentaa jotain, joka on arvokkaampaa ja mielekkäämpää kuin tuote itsessään. Ja se jokin on tarina.”

M A K I A N A LU S S A , 2000-luvun ensimmäisen kymmenyksen puolivälissä, tarina oli vahva. Oli Punavuori, entinen satama-alue, Helsinki ja vaat­ teet, jotka oli suunniteltu kestämään vuodenaiko­ ja ja muodin heilahteluja.

Perustajat Jesse Hyväri ja Joni Malmi sekä mukaan hypännyt Totti Nyberg olivat kaikki lumi­lautailijoita ja skeittaajia, jot­ ka olivat kasvamassa aikuisiksi. He halusivat tehdä konstailemattomia vaatteita ihmisille, jotka halusivat pukeutua siististi mutta säilyttää silti pienen kapinallisen sisällään. ”Kun pukeutui Makiaan, pystyi ajattelemaan, että olen vielä elos­ sa”, Nyberg sanoo ja nauraa.

Makia sai nopeasti jälleenmyy­ jiä ja näkyvyyttä, tuotanto kasvoi ja nimi tuli tutuksi. Aurinko paistoi.

Sitten tapahtui paljon asioita.

Ensin Makia siirsi nopealla aikataululla tuo­ tantonsa Kiinaan. Tuotantomäärät olivat kuiten­ kin niin pieniä, että tehtaat siirsivät tuotannon pienemmille tehtaille, jolloin tuotteiden laatu romahti.

Pahimmassa vaiheessa Makialla oli varastossa parituhatta parkaa, joiden napit irtosivat ja veto­ ketjut eivät menneet kiinni. ”Se parka oli meidän lippulaivatuote, jolla olisi pitänyt maksaa palkat. Nyt jouduimme kiinnit­ tämään jokaisen napin uudelleen ja korjaamaan vetoketjut.”

Makia oppi virheistään ja etsi uudet, luotetta­ vat valmistajat Turkista, Portugalista ja Suomes­ ta. Samaan aikaan se lähti kolkuttelemaan ovia Pohjois-Amerikkaan.

Rapakon takana otettiin hienoja mainos­ kuvia, joissa esiintyi tunnettuja rokkareita. Los Angelesin showroomin omisti Harrison Fordin poika Willard Ford. Oli Kimi Räikkösen kidnap­ pausvideo, joka suuntaan kurottavia mallistoja ja

”Jos tekee vaatteita, ON PAKKO kylpeä riskeissä.”

> 19

Fab

maisemia maailman ympäri.

Jälkikäteen on helppo nähdä, mitä tapahtui. ”Jossain vaiheessa brändäys lähti lapasesta ja unohdimme kertoa Helsingistä ja Punavuores­ ta. Suomessa Makia vielä ymmärrettiin, mutta ulkomailla kukaan ei enää tiennyt, liittyykö Makia partaisiin äijiin, formuloihin, Suomeen, musiik­ kiin vai kaljanjuontiin”, Nyberg sanoo.

L Ä H E S T Y TÄ Ä N O R E C K I N lempiaihetta.

Kädet viuhtovat ilmassa ja äänenvoimakkuus lisääntyy, kun hän heittää esimerkkejä siitä, miksi brändin pitää kertoa tarinaansa yhä uudelleen, koko ajan, aina. ”Coca-Cola mainostaa joka ikinen päivä ympäri maailmaa. Kaikki tietävät, miltä Coca-Cola mais­ tuu, mutta he kertovat brändin tarinaa silti joka ikinen päivä. Eivät he ole tyhmiä. Jos se ei olisi välttämätöntä, Coca-Cola ei varmasti tekisi niin”, Oreck sanoo.

Ensin pitää kuitenkin olla tarina, jota kerrotaan. Ja siinä se ongelma Oreckin mielestä on. ”Suomesta ei puutu hyviä tarinoita, vaan hyviä tarinan­ kertojia”, hän täräyttää.

Otetaan esimerkki.

Joitakin vuosia sitten suoma­ lainen yritys esitteli Oreckille kauramaitoa, jonka se oli kehit­ tänyt ja jonka kanssa se aikoi Yhdysvaltain markkinoille. Läh­ tökohdat olivat loistavat: yritys oli liikkeellä ajoissa, kauramaito­ buumi oli vasta rantautumassa Amerikkaan.

Oreck maistoi juomaa ja nyökytteli, että ok, maistuu ihan kauramaidolle, mutta pakkaus on surkea. ”Sanoin, että pakkaus ei kerro mitään teistä.

Teillä on hieno suomalainen tarina ja tuote, jonka olette muuttaneet ei-miksikään. Olette ottaneet siitä pois itsenne, Suomen ja kaiken sellaisen, millä on mitään merkitystä.”

Yrityksen edustajat loukkaantuivat ja jatkoivat valitsemallaan tiellä Amerikkaan. Huonostihan se meni.

Oreck on huomannut, että suomalaiset yri­ tykset ottavat brändin tarinan usein liian kirjai­ mellisesti, kuin se olisi yrityksen historiikki tai faktapohjainen tilinteko perustamiskokouksesta. ”Melkein joka päivä näen tuotteita, joista ajat­ telen, että miksi tuosta ei kerrota kunnolla. Miksi tarina on kerrottu niin tylsästi?”

Hyviäkin esimerkkejä löytyy. Oreck ihailee esi­ merkiksi Kyrö Distilleryä, jonka tarinasta huokuu intohimo täydellisen ginin ja viinan valmistuk­ seen. Kun juo Kyrö Distilleryn juomia, voi liittää itsensä tarinaan, jossa laadulla, intohimolla ja vaivannäöllä on merkitystä. ”Jos he kertoisivat, että istuimme kokous­ pöytään ja päätimme tehdä maailman parasta giniä, vaikutus olisi erilainen kuin nyt, kun he kertovat, että neljä kaveria veti yhtenä iltana lärvit ja päätti tehdä maailman parasta giniä.”

Oreckin mielestä suomalaisten pitää oppia kertomaan tarinoita, jotka ovat tarpeeksi lyhyitä, vahvoja ja jäävät mieleen. Sitä kautta kasvaa myös brändejä, jotka jäävät mieleen ja joiden tarinan osaksi kuluttajat haluavat.

Oreck nojaa taas eteenpäin ja ottaa esimerkiksi J.R.R. Tolkienin Tarun sormusten herrasta. Hän uskoo, että jos ymmärtää, mistä kirja kertoo, ym­ märtää myös sen, mistä kaikesta brändin tarina voi kertoa. ”Kirjassa seikkailee hobitteja, mutta ei tarina kerro hobiteista.

Se kertoo ystävyydestä, vallan­ himosta, nöyryydestä ja ylpey­ destä. Asioista, joihin kuka tahansa voi samaistua.”

”SUOMESTA ei puutu hyviä tarinoita, VAAN HYVIÄ TARINANKERTOJIA.”

Fab

20

V U O D E N 2 0 1 4 LO P U L L A

Makia oli pisteessä, jossa tari­ nanpätkiä oli niin paljon ja niin hajallaan, että samaistumis­ pistettä oli vaikea löytää.

Pari vuotta aiemmin Totti Nyberg oli lähtenyt Makialta vapaa-ajan vaate­ jätti Burtonille nähdäkseen ja oppiakseen, miten hommat isossa kansainvälisessä yrityksessä hoi­ detaan. Burtonin Innsbruckin konttorissa Nyberg ymmärsi, miten brändille rakennetaan strategia ja miten tärkeää on, että keskitytään johonkin. ”Burtonilla ymmärsin fokuksen merkityksen.

Makialla oli vähän sohittu menemään fiiliksen mukaan.”

Kun Nyberg perheineen muutti takaisin Suo­ meen vuoden 2014 lopulla, Makian perustajat ja hallitus pyysivät Nybergiä katsomaan yrityksen toimintaa ulkopuolisen silmin ja arvioimaan, missä oli menty metsään.

Nyberg vietti seuraavat pari kuukautta puhe­ limessa. Hän soitti läpi agentit ja kauppiaat ja kuunteli, mitä he sanoivat. Sitten hän iski kasaan presentaation, jonka esitteli Makialla.

Nybergin lista oli kattava: pitäisi keskittyä

>

Oreckin mielestä suoma­ laisten yritysten valitus siitä, että raha ei riitä markkinointiin, on hevon­ kukkua. ”Kuka tahansa voi ladata videon ilmaiseksi Youtubeen ja jos idea on hyvä, 400 000 ihmistä näkee sen hetkessä. Hyvä brändinrakennus ja mark­ kinointi ei vaadi rahaa, se vaatii luovuutta.”

21

Fab

Makia päätti pari vuotta sitten, ettei se enää järjestä alennus­ myyntejä. Päätöstä vehdattiin hetki, mutta Totti Nybergin mukaan se oli lopulta helppo: linjaus osuu täysin yksiin bränditarinan ja kymmenen käskyn kanssa. “Black Friday ja kertakäyttökulutus ei istu tarinaamme, joka korostaa kestävyyttä.”

Fab

22

olennaiseen. Karsia mallistosta turhat rönsyt pois. Palata juurille ja nostaa Helsinki ja Punavuo­ ri takaisin tarinan keskiöön. ”Se on jäänyt mieleen ehkä hienoimpana hetke­ nä, kun kävin kipukohdat läpi ja kaikki olivat heti valmiita hyppäämään kyytiin.”

Nyberg palasi kaupalliseksi johtajaksi ja alkoi vetää brändiuudistusta. Mallistosta karsittiin viidesosa tuotteista pois ja tyyliä yksinkertaistet­ tiin. Logoon nostettiin Helsinki-sana. Kuvastoihin poimittiin kuvia vanhasta Helsingistä, satamista ja merimiehistä.

Joka puolelle huitominen lopetettiin ja alettiin soveltaa 70/20/10-mallia: 70% ajasta käytetään siihen, mistä raha tulee, 20% ajasta käytetään seuraavan sesongin suunnitteluun, 10% ajasta käytetään kaikkeen tyhmään (viimeksi Makia teki yhteistyömal­ liston Instagram-sensaatio @pieruperseen kanssa). ”Aiemmin prosentit meni­ vät toisin päin”, Nyberg sanoo ja hymyilee.

ta, viilata tai vaihdella, vaan se pysyy ja kertoo ­Makian tarinaa.

Joka päivä. ”Se, mikä Makian brändi on nyt, on itse asiassa tasan se, mikä se oli ihan alussa. Me vain unoh­ dimme sen hetkeksi.”

K A U LU S O N VA L K O I N E N ja höyheninen, ja Bruce Oreck katsoo sitä hetken kuvausstudion penkillä. Katsoo toisenkin, mutta istuu sitten tyynesti kuvaajan osoittamaan tuoliin, pukee kauluksen kaulaansa ja virnistää. ”Jos on aivokirurgi, on ihan ok olla varovainen.

Mutta jos tekee vaatteita, on pakko rikkoa sään­ töjä ja kylpeä riskeissä. Jos ei tee niin, on pelkuri, eivätkä pelkurit muuta maailmaa.”

On vielä yksi asia, jossa suoma­ laisilla olisi Oreckin mielestä pal­ jon opittavaa. Se on täydellisyyden tavoittelu brändiä rakennettaessa.

Tai pikemminkin epätäydellisyy­ teen tyytyminen.

Oreck kaivaa puvuntakkinsa taskusta iPhonen ja pitää sitä ylhäällä. ”Tämän puhelimen käyttöjär­ jestelmä julkaistiin viime vuoden lopulla ja siihen on nyt tehty yli kymmenen päivitystä. Ei ole sel­ laista asiaa kuin täydellinen tuote.”

Silti monet suomalaisyritykset itsepintaisesti esittelevät tuotteidensa ominaisuuksia, dataa ja prosesseja, kun pitäisi puhua unelmista, mieli­ kuvista ja tarinasta.

Oreck kertoo tarinan, jota kannattaa jäädä hetkeksi pohtimaan. Tarina kertoo hädin tuskin parikymppisestä Justinista, joka pyrki Oreckin puheille, koska halusi tehdä maapähkinävoita.

Elettiin vuosituhannen ensimmäistä kymme­ nystä. Oreck oli juuri lähdössä Suomeen suurlähet­ tilääksi, eikä keskittynyt kunnolla nuoren miehen puheeseen, kuuli vain sanan maapähkinävoi ja ajatteli, että kuka hullu sitä enää enempää tarvitsee.

Justin myi Justin’s-maapähkinävoifirmansa vähän aikaa sitten 75 miljoonalla dollarilla. ”Tuotteessa ei ollut mitään erityistä, mutta erityistä oli se, että se oli Justinin maapähkinävoita”, Oreck sanoo. ”En kuunnellut hänen tarinaansa. Jos olisin kuunnellut, olisin muutaman miljoonan dollarin rikkaampi.” Fab

Makialla

10% AJASTA KÄYTETÄÄN suunnitellusti kaikkeen tyhmään.

VA I K K A M A L L I S TO N karsi­ minen ja fokuksen löytäminen näkyivät heti tuloksessa (vuonna 2015 Makia teki miljoonan tappio­ ta, vuonna 2017 se teki yli puoli miljoonaa voittoa), ehkä tärkein päätös, joka Makiassa tehtiin, liittyi tarinaan. Tai oikeammin sen kirjoittamiseen näkyväksi. ”Aiemmin meillä oli joka kausi erilainen tarina, muttei mitään pysyvää. Puuttui selkäranka. Ja kun sitä ei ollut, ajauduttiin väärille raiteille”, Nyberg sanoo.

Hän istui Jesse Hyvärin ja Joni Malmin kanssa alas ja alkoi muistella, mitä nuoret punavuorelais­ miehet kymmenen vuotta aiemmin miettivät.

Miksi Makia perustettiin? Mihin se uskoi? Mitä se tavoitteli?

Syntyi Makian tarina, visio, missio ja kymme­ nen käskyä, jotka ohjaavat kaikkea tekemistä ja jokaista päätöstä. Käskyissä muun muassa määri­ tellään, että Makia nojaa suomalaisiin arvoihin ja myöntää, jos mokaa.

“Dock worker district, Punavuori, Endure the rough weather of the north, Through the rough seas”, Nyberg luettelee tärkeitä sanoja ja lauseita.

Parasta on, että tarina on nyt sama Suomes­ sa ja Euroopassa, josta jo 40 prosenttia Makian liikevaihdosta tulee. Tarinaa ei tarvitse muoka­

Bruce Oreck on yksi Tekstiilin ja Muodin päivän keynote­puhujista 28.11.2018 Helsingissä, tekstiilinjamuodinpaiva.fi

23

Fab

MAAILMAAN AVARAAN M I TÄ T E K S T I I L I - TA I M U OT I B R Ä N D I N K A N S A I N VÄ L I S T Y M I N E N VA AT I I ?

S I I TÄ M E I L L E K E R TO O K O L M E S U O M A L A I S TA M A A I L M A N VA L LO I T TA J A A .

Fab

24

Hattu SAMUJI

Paita, hame & kengät M A R I M E K KO

>

25

Fab

Hattu S A M U J I Huivi L A P U A N K A N K U R I T Puku F R E N N

Fab

26

L

U H TA TO W E R I N 11. kerroksesta näkee kauas lahtelaisten peltojen, mäntymetsien ja omakotitaloalueiden yli. Liki 60 metriä korkea tornitalo on suuruudenhulluudes­ saan jopa absurdi, kuin toisesta todellisuudesta.

Sitä on myös suomalaisella muotikentällä yritys, jonka päämaja rakennus on. Yksikään toinen suo­ malainen muotibrändi ei ole päässyt lähellekään samoja menestyslukuja kuin Luhta Sportswear Company. Viime vuonna konserni teki 246 miljoo­ nan euron liikevaihdon ja 11,6 miljoonan liikevoi­ ton. Suuri osa rahasta tuli ulkomaankaupasta.

Se on aika hyvin yritykseltä, jonka lahtelainen torikauppias Vihtori Luhtanen perusti vaimonsa kanssa 1900-luvun alussa.

Se, että yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Vesa Luhtanen istuu nyt toripöydän sijaan lähes 300 ihmisen työpaikan ylimmässä kerroksessa, on vaatinut rohkeutta, fokusointia – ja ennen kaikkea strategisesti viisasta ajattelua.

Luo ensin strategia VA I K K A LU H D A N J O H TO työskenteli ennen ­ uhta Towerin valmistumista matalassa teollisuus­ L rakennuksessa, heillä oli jo silloin kyky nähdä pit­ källe. Luhta oli yksi harvoista suomalaisbrändeistä, jolle ei käynyt huonosti 1990-luvulla, kun Neuvosto­ liitto romahti – ja sen myötä Suomen muotiteolli­ suuden tärkein vientimarkkina. ”Yrityksen johto on uskaltanut aina poi­ keta normeista. Kun 1960-luvulta eteenpäin ­Venäjän-kauppa oli tärkeää suomalaisyrityksille, Luhdan johto ei lähtenyt rakentamaan yksin sen varaan, vaan haki osuuksia myös länsimark­ kinoista”, Luhtanen sanoo.

Kun Luhdalta lähti yksi jalka alta, sillä oli ­toinen, jonka varaan astua.

>

27

Fab

Se on edelleen yrityksen strategia. Luhta on esimerkiksi ollut perinteisesti vahva tukku­ kaupassa, mutta senkään suhteen johto ei halun­ nut panna pelimerkkejä yhteen koriin. Konserni osti Aleksi 13:n ja Vaatehuone-ketjut ja lähti harjoittelemaan kuluttajabisnestä.

Viime kädessä kaikki kuitenkin palautuu ky­ kyyn ymmärtää, mitä kuluttajat haluavat, eikä sitä ymmärrystä voi ostaa pelkällä rahalla. Se vaatii kuuntelua ja herkillä olemista.

S

T R AT E G I S E N T YÖ N tuloksena Luh­ ta lanseerasi vuonna 1996 vapaa-ajan brändinsä Icepeakin, jolla se lähti alusta asti tavoittelemaan kansainväli­ siä markkinoita. Lamasta pyristeltiin eteenpäin, ja markkinoilta puuttui edullinen vaatebrändi, jonka vaatteiden tekniset ominaisuudet ja design olisivat nuorekkaita ja positiivisia.

Ajattelu osui oikeaan.

Icepeak on kasvanut nopeasti isoksi kansainväliseksi pelaajaksi.

Miten se tapahtui?

Fokusoimalla, sanoo Vesa Luhtanen.

Yritys tähtäsi pieneen, tarkka­ rajaiseen segmenttiin, joka oli kuitenkin markkinan suuruuden kannalta volyymiltaan iso. Luhta­ nen on sitä mieltä, että erikoistu­ minen on ainoa tie kansainvälisil­ le markkinoille. ”Ala on saturoitunut, ei ole olemassa mitään tyhjiötä. Mark­ kinoille pääsy vaikeutuu jatkuvasti. Pienet, omalla kotimarkkinalla toimivat brändit heikkenevät koko ajan, koska kansainväliset brändit ottavat osuuksia pienemmiltä pelureilta suuruuden voimalla.”

Tämä vaatii totaalista ajatusmaailman muu­ tosta, sanoo Luhtanen: Suomessa on totuttu tekemään geneerisiä tuotteita, jotka sopivat niin äideille kuin tyttärillekin. ”Uudet materiaalit ja uudet kuluttaja-asenteet luovat uusia keihäänkärkimahdollisuuksia, joihin pitää osata tarttua oikealla hetkellä. Ne ovat aluksi älyttömän pieniä. Kun yritys on päässyt kapealla kulmalla markkinoille, sen jälkeen se voi alkaa haaveilla, mitä seuraavaksi. Tiet ovat silloin auki.”

Luhtanen luettelee mahdollisuuksia: voidaan hakea uusia markkina-alueita, levittää tarjontaa olemassa oleviin asiakkaisiin tai lähteä hakemaan uusia asiakkaita.

Valitse markkina, josta aloitat on Luhdan tavoin lähtenyt liikkeelle pienestä perheyrityksestä, mutta sen kansainvälistyminen on kulkenut tyystin erilaista polkua kuin Luhdan. Kun Esko Hjelt peri Lapuan Kankurit vanhemmiltaan 1999, yritys tunnettiin Suomessa pellavaisten karkeiden saunatekstiilien valmistajana. Kansainvälistymistyötä ei ollut tehty.

Esko ja hänen vaimonsa Jaana Hjelt tiesivät alusta alkaen, että he haluavat viedä yrityksen maa­ ilmalle. Heitä ei ajanut niinkään ajatus kasvusta vaan he halusivat innokkaina matkailijoina päästä tekemään töitä kansainväliseen ympäristöön.

Jaana ja Esko istuivat pöydän ääreen ja alkoivat suunnitella maailmanvalloitusta.

Maailmassa on 196 maata – mistä kannattaisi aloittaa? Mark­ kina-alueet eroavat toisistaan kulttuurisesti, sosiaalisesti, talou­ dellisesti ja lainopillisesti.

Lapuan Kankureiden nykyinen markkinointijohtaja Jaana Hjelt oli tehnyt aikoinaan Tampereen teknilliseen yliopistoon lopputyön pien­yrityksen kansainvälistymi­ sestä. Työn osana hän teki markki­ natutkimuksen Saksasta, jossa oli asunut. ”Tutkimuksen lopputuloksena oli se, ettei Saksaan kannata lähteä, jos tuote ja mallisto eivät ole vimpan päälle kun­ nossa. Se on todella tiukka markkina.”

Lapuan Kankureiden kansainvälistyminen aloitettiinkin Ruotsista. ”Se on melkein kuin kotimarkkina, hyvin samanlainen kuin Suomi. Lähdimme harjoittele­ maan sinne.”

Pikkuhiljaa rinnalle tuli Norja, ja Pariisin Maison&Objet -messujen kautta avautuivat myös Aasian-markkinat. Mutta se ei tapahtunut yhdes­ sä yössä, tai edes kahdessa. Onnistuminen vaati kärsivällisyyttä. ”Japanin yhteistyökumppanimme kävi katso­ massa messuosastoamme kolmen vuoden ajan, ennen kuin uskoi, että olemme tosissamme”, Jaana Hjelt sanoo.

Lapuan Kankureiden hitaasti lämmennyt yhteistyökumppani oli Japanin merkittävimmän LAPUAN KANKURIT

”Suomessa

ON ­TOTUTTTU TEKEMÄÄN geneerisiä tuotteita.”

Fab

28

>

Paita R / H S T U D I O Housut A I N O Kengät T E R H I P Ö L K K I

29

Fab

Takki LU H TA Puku T U R O Paita & sukat F R E N N Kengät S A I N T VA C A N T

S TA I L I S T I

Inga Tammivuori K U VAT Timo Anttonen M E I K K I JA H I U K S E T

Emilie Tuuminen MALLIT

Jasmin / Paparazzi Mooses / Brand

Fab

30

tavarataloketjun Isetanin edustaja. Nyt Lapuan Kankureiden tuotteita myydään Japanissa Iseta­ nin lisäksi merkin omassa myymälässä Tokiossa, ja Japanista on tullut brändin tärkein vientimaa.

J

Sopeuta tuote kullekin markkinalle Jaana Hjelt tajusi aikoi­ naan Saksan-markkinoita tutkiessaan, että tuote, joka toimii suomalaisille, ei toimi keskieurooppa­ laisille kuluttajille. Alkoi iso muokkausprosessi.

Lapuan Kankurit lähti muokkaamaan pesu­ viimeistelyjään ja teki muun muassa erikoismal­ liston Dora Jung -tekstiilejä. Tuotteiden designia kehitettiin tiettyjä markkinoita silmällä pitäen: sellaisia, joissa arvostetaan skandinaavista desig­ nia, läheistä luontosuhdetta ja kudottuja tekstii­ lejä. Japani ja Sveitsi nousivat nopeasti keskeisiksi kohdemaiksi.

Hjelt kertoo, että ensimmäinen messumatka Pariisin Maison&Objetiin vaati kovaa työtä – eten­ kin henkisesti. ”Piti kääntää tietty vaihde päässä. Että teenkin päätökset kansainvälisiä markki­ noita ajatellen, vaikka suunta oli tuntematon. Se oli vaikeaa, olisi ollut helpompaa uskoa turvalliseen kotimaahan.”

Uusi vaihde tarkoitti sitä, että tuotteita alettiin tehdä toisel­ la tavalla. Mukaan tuli spa- ja kylpymallisto ohuesta pestystä pellavasta. ”Jos olisimme kysyneet suoma­ laisilta asiakkailta, että tehdään­ kö, emme olisi tehneet. Meidän olemassa olleet asiakkaat ostivat karkeaa pellavafroteeta, siihen he olivat tottuneet.”

Mutta Hjelt päätti luottaa, että oli tehnyt tausta­työnsä kunnolla; että uudenlainen spa-­ mallisto myisi Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Niin tapahtui.

Myös Luhdalla ajatellaan voimakkaan asiakas­ lähtöisesti. Vesa Luhtanen kertoo, että he tuovat kansainvälisiä asiakkaitaan Lahteen. Heitä kierrä­ tetään ehkä ensin alakerran aulassa, jossa on esillä maamerkkejä Luhdan historiasta, ja sitten heidät kiidätetään hissillä arkkitehtonisesti vaikuttavan rakennuksen ylempiin kerroksiin tapaamaan suunnittelu- ja markkinointitiimiä. ”Pyydämme palautetta mallistoon mahdolli­ simman aikaisessa vaiheessa. Asiakaslähtöisyys ja -läheisyys myös tarjonnan työstämisessä on LAPUAN KANKUREIDEN

meneillään pienimuo­ toinen Suomi-muodin buumi ja sieltä on saanut jalansijaa esimerkiksi lasten­ vaatemerkki Papu. Myös muoti- ja sisustus­brändit Balmuir ja Marimekko ovat on­ nistuneet ottamaan Japanissa ja muualla Aasiassa markkina­osuuksia.

Luhdan Vesa Luhtanen on toimitusjohtajakau­ dellaan panostanut etenkin Kiinan-markkinoihin. ”Jopa maallikon on helppoa katsoa, että kulut­ tajamarkkinat siellä kasvavat, luksusmarkkinahan siellä on ollut voimakas jo pitkään.”

Luhtaa kiinnostaa Kiinassa tietty tarkka­ rajainen segmentti: talviliikunta.

Luhtanen luettelee signaaleja segmentin kasvuun – tai oikeastaan vasta sen syntyyn: puhtaan ilman arvos­ tus, Skandinavian ihailu, Kiinan hallituksen linjaukset, satsaukset isoihin laskettelukeskuksiin ja jäähalleihin… ”Pekingin talviolympialaiset vuonna 2022 on toivottavasti iso vedenjakaja talviliikuntamark­ kinan synnyttämisessä. Sitä me valmistellaan ja levittäydytään siellä jo etukäteen, niin että ollaan mukana sen markkinasegementin kasvussa.”

Yksi levittäytymistä edistänyt keino oli Suomen vuoden 2018 talviolympiajouk­ kueen vaatettaminen Icepeakin vaatteilla. Se oli iso taloudellinen panostus. Suomessa vaatteita arvosteltiin, mutta se ei Luhtasta hetkauta: ne oli suunniteltu Aasian makumieltymyksiin ja siellä vastaanotto oli hyvää.

Luhtanen odottaa markkinamuutoksen tapah­ tuvan 2–4 vuoden sisällä. ”Siihen on kaikki merkit olemassa ja siihen olemme tähdänneet viimeiset 3–4 vuotta. Pikku­ hiljaa olemme päässeet kiinni siihen, millaisia väriyhdistelmiä, kuoseja ja materiaaleja kiinalai­ set kuluttajat ovat valmiita ottamaan vastaan.”

A PA N I S S A O N

”Piti

KÄÄNTÄÄ TIETTY vaihde päässä.”

>

31

Fab

pitkän vientihistorian kautta yrityksen dna:ssa.

Kun tukkumyynnin kirjoitusmyyntihetki alkaa, olemme jo varsin tietoisia siitä, missä olemme onnistuneet ja missä voi tulla haasteita.”

Lisäksi Luhdalla seurataan tilannetta aktii­ visesti läpi sesonkien: asiakkaista saadaan yhä enemmän tietoa erilaisten järjestelmien kautta.

Tietoja analysoidaan ja niistä otetaan opiksi.

Katso juttu brändin merkityksestä sivulta 16.

Panosta brändiin

K A N S A I N VÄ L I S I L L Ä M A R K K I N O I L L A brändin merkitys korostuu. Kilpailijoita on niin paljon, että erottua voi vain kertomalla koskettavaa tari­ naa ja vastaamalla aitoon kuluttajatarpeeseen.

Valitse yhteistyö-­ kumppanisi tarkoin Y H T E I S K U M P PA N E I D E N LÖY TÄ M I S E E N ­uudelta markkina-alueelta on monta tietä. Perin­

teisin tapahtuu messujen kautta. Messuista ja niiden kautta kansainvälistymisestä ei oikeastaan voi puhua puhumatta Aïnosta.

Liisa Kotilainen ja Vesa Poutiainen perusti­ vat naistenvaatebrändinsä laman keskelle vuonna 1993. He miettivät alusta asti kansainvälisiä mark­ kinoita: Aïno valikoitui nimeksi, koska se kuvastaa merkin suomalaisia arvoja. Logon i-kirjaimen päälle taas lisättiin kaksi pistettä siksi, että nimi ääntyy varmasti oikein myös Ranskassa.

Se, että Aïnon Poutiainen ja Kotilainen tajusivat ajatella brändinimen kirjoitusasua alusta asti, pa­ lautuu oikeastaan samaan ominaisuuteen, jolla he ovat vieneet Aïnon yli 20 maahan. He ovat käyttä­ neet maalaisjärkeä, tutkineet markkinoita – ja teh­ neet loputtoman paljon jalkatyötä. Poutiainen käy keskimäärin kahdeksilla messuilla vuosittain, viime vuonna messukäyntejä tosin kertyi lähes tuplat.

Kotilainen ja Poutiainen kertovat, miten paljon maailma on muuttunut siitä, kun he menivät en­ simmäisen kerran messuille 25 vuotta sitten. Silloin messut olivat valtavia ja niillä kävivät kaikki. Nyt messuja on hirveä määrä ja on vaikea pysyä kärryil­ lä siitä, minne kannattaa mennä – ja kannattaako.

Kotilainen ja Poutiainen vannovat edelleen

Fab

32

messujen nimiin. Messuilla pystyy muutamassa päivässä tapaamaan kymmeniä, jopa satoja mah­ dollisia sisäänostajia. Jos heitä lähtisi tavoittele­ maan toista kautta, siihen menisi ikä ja terveys. ”On vain tärkeää ymmärtää, minne messuille menee ja mihin siellä laittaa osastonsa”, Kotilai­ nen sanoo.

Liisa Kotilainen ja Vesa Poutiainen eivät ole etukäteen päättäneet, että haluavat valloittaa eh­ dottomasti jonkin tietyn markkinan, vaan uudet markkinat ovat avautuneet orgaanisesti, kun mes­ suilta on löytynyt brändille sopiva yhteistyökump­ pani. Kun kiinnostunut asiakas on lähestynyt heitä messuilla, he ovat tutkineet liikkeen taustat tarkkaan ennen kuin ovat jatkaneet keskusteluja. ”Haluamme, että Aïnoa myydään laadukkaissa liikkeissä”, Kotilainen sanoo.

T

painottaa myös Lapuan Kankureiden Jaana Hjelt.

Jos hän saisi muuttaa yhden asian, hän olisi alussa pysynyt tiukempana sen suhteen, mihin liikkeisiin antaa tuotteitaan myyntiin. Se on vaikeaa tilanteessa, kun ulko­ maan myyntiä ei vielä ole ja messuilla tulee joku kysymään, voisiko ottaa tuotteet myyntiin.

Mutta se on ratkaisevan tärkeää.

Jaana Hjelt kertoo tarinan: ”Muistan elävästi, miten joskus Saksan-mes­ suilla naapurissa oli yksi yritys, ja siihen tuli hyvä englantilainen asiakas. Hän kävi meidän ja naa­ purin osastolla. Ostaja kiinnostui meistä mutta ei naapurista, vaikka sillä oli loistavat tuotteet ja koko paketti valmiina. Ostaja sanoi naapurille, että teillä on tosi kivat tuotteet, mutta koska myyt siel­ lä ja siellä, en voi ostaa. Ja lähti sitten kävelemään.”

Siksi Lapuan Kankurit on nykyään tarkka siitä, keitä ottaa jälleenmyyjiksi. ”Jos olet mennyt tietynlaisiin myymälöihin, siel­ tä on vaikeaa kiivetä ylöspäin parempitasoisiin.”

Hyvämaineiset jälleenmyyjät antavat brändille toisenlaisen pohjan säilyä markkinoilla pitkään.

Lapuan Kankureille esimerkiksi brittiläinen ­Conran Shop on ollut sellainen: sinne pääsemi­ nen on meriitti, joka on tuonut mukanaan paljon muita jälleenmyyjiä.

ARKKAA TAUSTATYÖTÄ

M

kansainvälis­ tymistyötä tehneet eivät enää käy messuilla vaan pistävät pystyyn oman showroomin tai järjestävät pr-tapah­

O N E T P I D E M PÄ Ä N

tumia kohdemaassa. Hyvä esimerkki on Balmuir, joka kävi pitkään Maison&Objet-messuilla. ­Nykyään brändillä on messujen aikaan pariisi­ laisessa hotellissa showroom, johon he kutsuvat agenttejaan ja sisäänostajiaan. Tämä vaatii, että hyvät yhteistyökumppanit ovat jo löytyneet: täysin uuden brändin on hankalaa houkutella jälleenmyy­ jiä tai agentteja perässään kaupungin sivukaduille, kun samaan aikaan messuhallissa pääsee näke­ mään satoja ja tuhansia potentiaalisia brändejä.

Vesa Luhtanen ei messuilla käy. Tapa, jolla hän on ottanut Kiinan haltuun, on aika extreme: ­Luhtanen kävi 30 kiinalaisessa kaupungissa ja tapasi useita potentiaalisia jakelijoita. ”Järjestimme eri puolilla Kiinaa tapahtumia, joihin pyysimme potentiaalisia asiakkaita”, Luh­ tanen selittää rauhallisella äänellä kuin kertoisi aamupäivän palavereista.

Pysy valveilla V E S A LU H TA N E N R I S T I I

kätensä valkoiselle kiiltävälle kahvilapöydälle. Kello lähenee neljää, mutta hänellä on vielä paljon tekemistä. Luhtanen tunnetaan alalla siitä, että hän vastaa kaikkiin viesteihin – ja tekee sen nopeasti.

Pysähtyä ei voi, hän sanoo.

Luhta-konsernissa haistel­ laan jatkuvasti markkinan ja kuluttaja-asenteiden muutosta.

Työn tuloksena on syntynyt esimerkiksi ”start-up yrityksen sisälle”, Torstai, joka keskittyy tavoittelemaan nuoria naisia välipukeumistuotteilla, jotka on valmistettu Reilun kaupan puuvillasta. Luhtanen sanoo, että Torstaita rakennetaan pienin askelin.

Luhtanen sanoo, että toinen hyvä segmentti, jossa hän näkee juuri nyt mahdollisuuksia, on kierrätysmateraalit. ”Sillä olisi olemassa jo oma hyvä brändipositio ja argumentit, joilla kohderyhmää puhutellaan.”

Lähitulevaisuudessa yritys tekee ison inves­ toinnin kuluttajilta saatavan datan analysointiin.

Kuluttajia ei voi ymmärtää liikaa, Luhtanen sanoo.

Kuluttaja-asenteet muuttuvat jatkuvasti ja

kauppa reagoi siihen. Etenkin isompiin pelaajiin valtavirtojen suunnanmuutokset heijastuvat nopeasti. ”Koko ajan pitää tarkkailla, ettei jättäydytä sellaiseen tilanteeseen, jossa kysyntä lakkaa”, Luhtanen summaa.

M

YÖ S A Ï N O S S A tehdään tällä hetkellä isoa strategiatyötä. Vesa Poutiainen luettelee seikkoja, jotka on otettava entistä enemmän liiketoiminnan keskiöön: kaupan ja toimintatapojen muutos, Amazonin ja muiden verkkojättien tuleminen Eu­ roopan-markkinoille, digitalisaatio ja sen vaikutus yhteiskuntaan ja bisnekseen.

Aïno on jo vienyt sisältömarkkinointinsa uudel­ le tasolle: Aïno Media on naistenlehtimäinen digi­ media ja ajattelu sen taustalla on brändimielessä pitkälle vietyä. Aïno Media ei kerro vain Aïnosta vaan laajemmin muodin maailmasta, aiheista jotka kiinnostavat Aïnon asiakkaita. ”Maailman muutoksiin on reagoitava, jotta tule­ vaisuus säilyy kiinnostavana ja kannattavana”, Vesa Poutiainen sanoo.

Samaa sanoo toinen Vesa, Luhdan Luhtanen. Hän kertoo, että on panostanut brändien kehittämiseen viime vuosina voimakkaasti. Yksi syy siihen on nousukausi: taantuma alkaa olla takana ja hinnalla ei kan­ nata enää kilpailla. ”Kuluttaja on taas valmis maksamaan vähän enemmän.

Tuotteessa pitää olla vähän enemmän sisältöä ja brändillä syvällisempi kommunikointi­ tapa.”

Kukaan ei voi tietää, mil­ lainen tulevaisuudesta muodostuu. Pitää tehdä valistuneita arvauksia ja uskaltaa tehdä rohkeita­ kin avauksia. ”Tärkeintä on se, että pystyy reagoimaan muu­ toksiin riittävän nopeasti. Tänään ajatellaan näin, huomenna ehkä jo toisella tavalla. Tässä työssä on osa järkeä ja iso osa tunnetta”, Luhtanen sanoo ja katsoo ulos koko seinän kokoisesta ikkunasta.

Jossain noiden peltojen ja metsien takana on suuri maailma – ja Luhtanen aikoo viedä yrityk­ sensä sinne vielä voimallisemmin. Fab

”Pitää olla

ENEMMÄN SISÄLTÖÄ

ja syvällisempi kommuni­ kointitapa.”

33

Fab

T E K S T I I L I - J A M U OT I A L A N V I E N T I L I I K E VA I H TO

Innovaatioiden kaupallistaminen

5 KEINOA VAUHDITTAA KASVUA K A S VA A R E I P P A A S T I J A K OT I M A A N ­M A R K K I N AT K I N TA R V I TA A N S E L K E I TÄ T ­ O I M E N P I T E I TÄ , S A N O O S U O M E N T E K S T I I L I & M U OT I R Y: N TO I M I T U S ­ J O H TA J A A N N A- K A I S A A U V I N E N .

1 Fab

34

Kansainvälistymisen tukeminen on yhä vahvemmin vientiala, ja kansainvälisten markkinoiden val­ loittamista tulisi helpottaa. Kansainvälistymisen edellytys on se, että yritys pystyy löytämään oikean kohdemarkkinan ja asiakaskunnan. Tämä vaatii erilaisia markkinatutkimuksia ja -selvityksiä – ja kohderyhmän löydyttyä vahvaa panostusta brändiin ja markkinointiin.

Tällä hetkellä yritykset eivät saa tukea markki­ nointiin ja brändäykseen. Se työ joudutaan usein ostamaan ulkopuolelta, koska markkinointi kuuluu harvoin yrityksen core-osaamiseen.

Tuotekehitykseen ja vaikkapa verkkokaupan kehittämiseen yritys saa kyllä tukea, mutta tuot­ teen markkinoille viemiseen ei. Se on nurinkurista.

Tarvitsemme uusia rahoitusinstrumentteja mark­ kinointiin, brändäykseen ja markkinoille pääsyn edistämiseen.” ” T E K S T I I L I - J A M U OT I A L A

2

V E TÄVÄT TA A S . J OT TA H Y VÄT U U T I S E T ­J AT K U VAT,

”SUOMESSA ON

u ­ skomattoman hienoja tekstiili-innovaatioita, kuten sellupohjaisten kuitujen kehityshank­ keita, mutta inno­ vaatioiden kaupallista­ mista pitäisi vauhdittaa. ­Toivomme entistä enem­ män rahoitusta myös yksityiseltä sektorilta.

Meillä on jo menestys­tarinoita, niistä pitäisi vain kertoa, jotta sijoittajatkin innos­ tuvat! Toivoisin näkeväni enemmän alan yrityksiä Slushissa. Yritysten on osattava kertoa, mikä innovaatiossa on mul­ listavaa, mitä on tehty toisella tavalla, miten innovaatio vaikuttaa ympäristöön ja mihin tarpeeseen se vastaa.”

3

Vastuullisuus keskiöön on lähes aina kansainvälistä, koska tekstiilituote syntyy monen toimijan yhteistyönä: raaka-­ aineen viljely, tuotanto, langan kehräys, vär­ jäys, kankaan valmistus ja vaatteen ompelu ovat vaiheita, joista ainakin osa tapahtuu muualla kuin Suomessa. Vastuullisuus on tärkeää suomalaisyrityksille, ja sen merkitys kasvaa koko ajan. Kuluttajat peräänkuulut­ tavat tuotannon läpinäkyvyyttä ja ympäris­ töstä huolehtimista.

Kansalaisjärjestöt ovat hyviä kumppa­ neita ihmisoikeustyössä. Lisäksi yritykset tarvitsevat vastuullisuustyön avuksi tukea myös julkiselta sektorilta. Maakohtais­ ta tietoa on usein hankalasti saatavilla. ­Lähetystöt ja Business Finland voisivat ottaa vahvemman roolin vastuullisuustiedon välittämisessä.” ”A L A N Y R I T Y S T E N TO I M I N TA

Koulutuksen kehittäminen

5

4

T yöpaikoilla sopiminen ”J OT TA Y R I T Y S VO I K A S VA A ,

toiminta­ympäristön pitää olla kasvulle suopea. Suomen tekstiili- ja muotialalla on erilaisia toimijoita: toiset myyvät tonnikau­ palla kuitukankaita ja toiset pyrkivät pie­ nillä muoti­mallistoilla catwalkeille. Saman alankin sisällä erot yritysten toiminta­ malleissa, kysynnän vaihtelut ja asiakas­ tarpeet poikkeavat suuresti toisistaan.

Yrityksillä ja niiden henkilöstöllä on paras tieto siitä, miten yritystä ja sen toimintatapoja tulee kehittää ja millaisin ehdoin työtä tehdään. Työpaikoilla sopi­ minen tukee parhaiten yritysten kilpailu­ kyvyn kasvua.”

on tärkeää, että saatavilla on osaavaa työvoimaa. Koulutuksen on pysyttävä mukana liiketoimin­ nan kehittymisessä. Erityisesti pienten alojen kannalta on tärkeää, että koulu­ tusta katsotaan kokonaisuutena. Vastaako koulutus aidosti yritysten tarpeisiin ja työllistyvätkö opiskelijat koulutuksen jälkeen?

Pienessä maassa olisi järkevä rakentaa isoja oppilaitoskokonaisuuksia, eikä Suomeen mahdu niitä montaa. Ruotsin Boråsista voisi ottaa mallia: siellä on yksi iso laadukas opiskelukeskittymä, jossa voi opiskella alaa laajasti.

Lisäksi pitäisi tarjota mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Kenttä muut­ tuu koko ajan, ja osaamista pitäisi pystyä täydentämään uran varrella ketterillä lisäkoulutuspalikoilla. Suunnittelun lisäksi tarvitaan tekstiiliteknistä materiaa­ liosaamista sekä esimerkiksi markkinointi- ja liiketoimintaosaamista.” Fab ” G LO B A A L I S T I TO I M I VA L L E T E K S T I I L I T E O L L I S U U D E L L E

35

Fab

LEMPIVAATTEISSA A R K A D I A N M Ä E L L Ä TÄY T Y Y P U K E U T U A J O K A PÄ I VÄ E D U S TAVA S T I .

N E L J Ä K A N S A N E D U S TA J A A K E R TO O S U O S I K K I VA AT T E I S TA A N .

TOUKO AALTO

Vihreiden puheenjohtaja niin, että eräjorma meets ­urban street hipster. Käytän paljon villaa, erityisesti merinovillaa.

Vaatteiden kestävyys ja vastuullisuus ovat tärkeitä, eivät logot tai merkit. Kun työskentelin Jani Toivolan eduskunta-avustajana, perehdyin vaatteiden tuotantoketjuun. Ekologisuus on koko ajan tärkeämpää kuluttajille. Ostan mielelläni kierrätetyistä materiaa­leista valmistettuja vaatteita.

Vapaa-ajalla pukeudun mieluiten Toukon omaan kansallis­ pukuun: farkkuihin, lenkkareihin, t-paitaan ja lippikseen, mutta eduskunnassa haluan noudattaa tapakulttuuria ja käyttää kauluspaitaa ja pukua. Taskuliinalla ja sukilla saa onneksi tuotua omaa tyyliä esiin. Suomalaisista merkeistä suosikkini on Makia, jonka tarinassa viehättää paitsi lumilautailutausta, myös se, että yritys on noussut kompuroinnin jälkeen uuteen nousuun.”

” T Y Y L I Ä N I VO I S I K U VA I L L A

Touko Aallolla on yksi perussääntö, kun hän käy pukuostok­ silla: puvun pitää olla sataprosenttista villaa.

Kuvaukseen Aalto valitsi vaatekaapistaan Turon puvun, Makian t-paidan ja Karhun lenkkarit.

Fab

36

Paula Risikolla on päällään Andiatan ­jakkupuku, joka on yksi hänen voima­ vaatteistaan. ”Päivinä jolloin mietin, että huh, mitähän tästäkin tulee, haluan pukea päälle voi­ maannuttavan vaatteen.”

PAULA RISIKKO

Eduskunnan puhemies (kok.) ” T Y Y L I LTÄ N I O L E N enemmän laatikko kuin kukka. Olen saanut palautetta, että Marimekon vaat­ teet sopivat minulle. Olen pohjalainen tahtonainen, joten pidän vahvan värisistä ja selkeistä vaatteista.

Eniten kaapissani on Marimekkoa, Ril’siä ja Andiataa. Rakastan myös Vuokkoa. Vaatteisiini vaikuttaa myös se, että on ollut ja on monia vah­ voja naisia, kuten Armi Ratia ja Vuokko Nurmesniemi, jotka ovat taistelleet olemassaolonsa ja osaamisensa puolesta ja tehneet paljon hyvää

Suomen hyväksi. Arvostan sitä ja haluan tukea suomalaista työtä. Olen yrittäjäperheen lapsi ja koen, että yrittäjyys kantaa Suomea.

Näen suomalaisen tekstiili- ja muotialan tulevaisuuden valtavan hyvänä. Luen aina välillä muotilehtiä, ja meidän nuoret suunnittelijathan ovat aivan valloittavia. Suomalaisilla on rohkeutta ja itsetuntoa. Näin sellaisenkin luvun, että vaate­ alan vientiliikevaihto nousi viime vuonna ­11 prosenttia. Se on hyvä merkki.”

37

Fab

Antti Kaikkonen on viime aikoina yrittänyt opetella käyttämään tas­ kuliinoja. ­”Silloin tällöin rohke­ nen tempaista ­sellaisen ­päälle.” ­Kuvaan hän puki tummansinisen ­Turo-pukunsa.

ANTTI KAIKKONEN

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja minulle intohimo. En vietä tunteja kaupoissa, mutta haluan pitää huolta siitä, että kaapissa on tarpeeksi pukuja, jotka istuvat hyvin ja joiden laatu on riittävän hyvä.

Turon puvun ovat osoittautuneet minulle parhaiksi, omistan niitä useamman. Ne sopivat tällaiseen suomalaiseen miesvartaloon.

Seuraan globaaleja trendejä, joten ymmärrän niiden vaikutukset suomalaiseen vaateteollisuu­ teen. Uskon, että suunnittelu ja design ovat alueita, joilla Suomen on mahdollista kasvaa ja menestyä.” ” VA AT T E E T E I VÄT O L E

Fab

38

TYTTI TUPPURAINEN SDP:n kansanedustaja

olin menossa tv-haastatteluun, kun vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen vinkkasi, että kannattaa pukeutua Marimekkoon, se on varma valinta. En ollut koskaan käynyt Marimekon liikkeessä, mutta silloin menin enkä kadu. Marimekko on naispoliitikon business suit, luottovaate, joka päällään säästyy vaatteisiin kohdistuvalta arvostelulta ja vihapuheelta.

Vaatteet ovat osa imagoa, joten käytän mielelläni Suo­ messa suunniteltuja vaatteita, jotka viestivät suomalaisesta itsetunnosta ja osaamisesta. Me kansanedustajat voisimme ottaa suomalaisen tekstiili- ja vaatealan paremmin esiin vienninedistämispuheissamme – alan mahdollisuudet ovat rajattomat, kun menestys ei perustu luonnonvaroihin vaan siihen, mitä on korvien välissä.” Fab ” PA R I V U OT TA S I T T E N

Tytti Tuppuraisella on yllään Marimekon mekko, yksi paris­ takymmenestä. Par­ haat jakkunsa hän on ostanut ­Muotikuusta ja Voglialta. ”Toivoi­ sin, että Marimekon mekot olisivat vähän tykö­istuvampia.

Yleensä käytän nii­ den kanssa vyötä.”

39

Fab

1 OTETAAN

MITTAA T E K N O LO G I A I N T E G R O I T U U OSAKSI TEKSTIILEJÄ JA A S U S T E I TA . TÄ S S Ä S E I T S E M Ä N S U O M A L A I S TA Ä LY N VÄ L ÄY S TÄ .

Li h a s a kt i v a a­ t i o t a m i tt a a v a ­p a i t a , ­p r o t o t y y p p i ,

myontec.

Fab

40

HELPOTUSTA KUORMITTUNEILLE tekee raskasta ruumiillista työtä, lihasaktivaatiota mittaava älyvaate voi mitata työn kuormitta­ vuutta: kuinka paljon esimerkiksi vasta-alkaja voi tehdä loukkaantumatta.

Kuopiolaisen Myontecin ihonmyötäiset älyvaatteet puetaan tavallisten työvaatteiden alle, ja kankaaseen integroidut sensorit mit­ taavat sähköistä signaalia lihaksen pinnalta.

Lihasaktivaation mittaaminen mahdollistaa eri työvaiheiden kuormittavuuden vertailun ja työkierron suunnittelun, jotta lihakset ehtivät palautua työstä.

Tavoitteena on työperäisten tuki- ja liikunta­elinvammojen ennaltaehkäisy, louk­ kaantumisriskien tunnistaminen ja sairaus­ poissaolojen sekä työkyvyttömyyden vähen­ täminen. Myontec on jo tehnyt yhteistyötä vakuutusyhtiö Varman asiakkaiden kanssa.

K U N VA I K K A PA R A K E N N U S M I E S

ÄLYVAATTEITA KESKOSILLE

2

odotetusti, peh­ meät vauvanvaatteet saattavat pian mitata pienten vauvojen sykettä, liikettä ja nukku­ mista. Aalto-yliopisto ja Helsingin Lasten­ sairaala tekevät uraauurtavaa tutkimusta tekstiili­elektrodien hyödyntämisestä keskosvauvojen neurologisten sairauksien diagnosoinnissa ja seurannassa.

Vaatteisiin integroitujen tekstiiliantu­ rien ansiosta esimerkiksi vauvan aivosäh­ kökäyrän mittaaminen teho-osastolla voi tulla entistä helpommaksi: päähän puetaan vain joustava myssy. Liikettä havainnoiva ja tekoälydiagnostiikkaan perustuva potku­ puku taas mahdollistaa vauvan motorisen kehityksen seuraamisen jopa kotioloissa.

Jatkuvan mittaamisen ansiosta vauvan terveydentilasta saadaan kerättyä tietoa pitkältä ajalta. Se mahdollistaa neurologi­ sen diagnostiikan ja kuntoutuksen seuran­ nan entistä varhemmin.

JOS KAIKKI MENEE

Aalto-yliopiston ko l m i­v u o t i n e n t u tki m u s ­a l ko i v u o den 2018 alussa. ­Te ks t i i l i e l e kt r o d e i l l a v a r u s t e t u t t u t kim u s v a a tt e e t t u l e v a t n ä y tt ä m ä ä n j a t u ntumaan tavallisilta p e h m e i l t ä v a u v a nv a a tt e i l t a . Tu t kim u ks e n r a h o i tt a v a t La s t e n t a u t i e n t u t kimussäätiö, Suomen A ka t e m i a j a S u o m e n Aivosäätiö.

41

Fab

3

SOVELLUKSIA KUITUKANKAISIIN K U I T U K A N K A I TA VA L M I S TAVA Suominen on kehittänyt uuden digitaalisen inno­vaation: kuitu­kankaalle vesineulauksella tehtävissä ­koho­kuvioissa on niin korkea resoluutio, että tavallisen älylaitteen kamera voidaan opettaa tunnistamaan kuviot.

Uuden kuviotekniikan avulla kuitukankaisiin voidaan yhdistää digitaalisia sovelluksia, kuten tuoteväärennösten tunnistaminen, käyttöohjei­ den rakentaminen lisätyn todellisuuden avulla tai tuotteen alkuperän jäljittäminen. Siten esimerkiksi virheelliset tuote-erät voidaan vetää nopeasti pois myynnistä.

Suominen tarjoaa innovaatiotaan asiakkailleen, jotka voivat soveltaa sitä omiin tarpeisiinsa.

M o v e s e n s e -­ urheilutoppi , prototyyppi ,

Suunto.

ÄLYALUSTA KEHITTÄJILLE itselleen juuri sellaisen urheilusovelluksen kuin tarvitsee? Suunnon kehittämän digitaa­ lisen Movesense-alustan kanssa se on mahdollista.

Jos haluaa mitata esimerkiksi lyöntirataa pingiksessä, pitää vain hankkia Suunnon Movesense-sovellus­alusta ja anturi ja koodata oma sovellus sen pohjalle. Anturin voi kiinnittää pelaajan t-paitaan tai vaikka mailaan.

Tällä hetkellä kehittäjiä on noin 500, joista puolet on yrityksiä. Movesense kehitettiin alun perin urheiluun, mutta se soveltuu yhtä hyvin myös ergonomian, kuntoutuksen tai vaikka tuotanto­eläinten liikkeen mittaamiseen.

M I TÄ J O S VO I S I KO O D ATA

Fab

42

4

5

TURVALLISUUTTA TYÖMAILLE TA M P E R E L A I N E N työ­ vaatevalmistaja Image Wear on kehittänyt älykkään varoi­ tustakin, joka lisää työturval­ lisuutta etenkin rakennus- ja tietyömailla, kun ulkona on kylmää ja pimeää. Takin selässä on ladattava lämmi­ tyspaneeli, joka pitää kehon lämpimänä noin neljä tuntia.

Takin hihoissa, selässä ja rintamuksessa on säädeltävät led-valot, jotka saa tarvittaes­ sa vilkkumaan punaisina tai valkoisina. K ­ estävän takin voi pestä ­pesukoneessa.

Le d- v a r o i t u s t a k ki ,

Image Wear

43

Fab

LIIKETTÄ LAPSILLE lastenvaatteiden taskuun piilotettavat ReimaGO-aktiivisuussensorit vuonna 2016 yhteistyössä Suunnon kanssa. Sensorit mittaa­ vat lapsen päivittäisen liikunnan intensiivisyyttä ja kestoa. Sensoriin liittyy myös mobiilipeli, jossa lapsi kerryttää liikkumalla itselleen pisteitä. Tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan enemmän.

Sovellus on herättänyt kiinnostusta myös päi­ väkodeissa, ja muutamat päiväkodit ovat ottaneet sensorit osaksi toimintaansa. Toiveena on, että lapsi omaksuu jo päiväkodissa myönteisen asen­ teen liikuntaan ja ulkoiluun.

Huhtikuun 2018 lopussa Reima toi markkinoille ­kevyen ReimaGO-silikonirannekkeen, jota voi käyt­ tää vaikka uidessa.

REIMA LANSEERASI

Fab

44

6

ReimaGos i l i ko n i r a n n e ke ,

reima

7

LÄMMÖNSÄÄTELYÄ VÄLLYIHIN FA M I LO N I N O U T L A S T -sarjan peitot

ja tyynyt ovat hyvä esimerkki siitä, mi­ ten teknologiaa voidaan hyödyntää eri käyttötarkoitukseen kuin on alunperin suunniteltu. NASAn avaruuspukuihin kehitetty Outlast-teknologia hyödyntää lämpöä sääteleviä materiaaleja, jotka reagoivat nopeasti ihon lämpenemi­ seen ja viilenemiseen.

Tarkoitus on pitää keho optimaali­ sesti 37 asteen lämpöisenä. Samaa tek­ nologiaa on käytetty myös urheiluvaat­ teissa. Familonin Outlast-tuotteissa peiton sisälle on ommeltu erikoiskan­ gas, jonka kapselit varastoivat lämpöä ja tasaavat lämpötilan sopivaksi. Fab

O u t l a s t ­Xe l e r a t e -peite ja tyyny, FA M I LO N

45

Fab

Riskibisnes?

VO I K O Y R I T Y S VA I K U T TA A I H M I S O I K E U K S I E N TOT E U T U M I S E E N VA AT E - J A T E K S T I I L I A L A L L A? E S I T I M M E V I I S I VÄ I T E T TÄ K A H D E L L E A S I A N T U N T I J A L L E .

”Olen ylpeä siitä, että Finlay­ sonin edustajana olen käynyt avoimesti julkista keskuste­ lua ihmisoikeuksiin liittyvistä haasteista, kuten elämiseen riittävän palkan maksami­ sesta toimitusketjuissa. Esi­ merkillämme voimme lisätä avoimuutta ja yhteistyötä tekstiilialalla.” –Elli Ojala

Fab

46

T

Sonja Vartiala

Elli Ojala

F i n n wat c h i n t o i m i n n a n j o h ta j a

F i n l ay s o n i n va s t u u l l i s u u s p ä ä l l i k k ö

Kansalaisjärjestö Finnwatch

­Finlayson pyrkii koko ajan

tutkii Suomeen sidoksissa

parantamaan vastuullisuuttaan.

olevan yritystoiminnan

Se tähtää maailman läpinäkyvim-

globaaleja vaikutuksia.

mäksi tekstiilialan yritykseksi.

E N N I S PA L AT S I N K A H V I L A S S A

Helsingissä tapaa kaksi naista, jot­ ka tuntevat muoti- ja tekstiilialan ­ihmisoikeushaasteet.

Sonja Vartiala on yritysvastuun vahtikoirana tunnetun Finnwatch-järjestön toiminnanjohtaja, Elli Ojala työskentelee Finlaysonin vastuullisuus­ päällikkönä. Hän vastaa yrityksen vastuullisuusta­ voitteista ja niihin pääsemisestä. Töiden puolesta Vartiala ja Ojala ovat jutelleet muutaman kerran ennenkin, muun muassa Turkin huonontuneesta ihmisoikeustilanteesta.

Tiedetään, että kansainvälisessä vaate- ja teks­ tiiliteollisuudessa on vielä paljon parannettavaa: tietoa toimitusketjun kaikista toimijoista on haas­ tavaa saada, materiaalien alkuperä jää usein pimen­ toon, elämiseen riittävää palkkaa ei ole huomioitu tarpeeksi missään sertifikaatissa ja ammatillinen järjestäytyminen on monessa maassa vaikeaa.

Miten suomalaisyritys voi siis toimia mahdolli­ simman eettisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen?

Esitimme Vartialalle ja Ojalalle viisi väitettä ihmis­ oikeuksiin liittyvistä riskeistä vaate- ja tekstiilialalla.

1. väite –

Yritys pystyy jäljittämään tuotantoketjun kaikki vaiheet Tekstiilialalla se ei ole yksinkertais­ ta. Olemme yhteistyökumppaneilta saamamme tiedon varassa, ja mitä pitempi valmistusketju on, sitä hankalammaksi se menee. Finlayson on parin vuoden ajan tehnyt järjestelmällisesti jäljitettä­ vyyteen ja läpinäkyvyyteen liittyvää työtä. Useiden tuotteiden osalta olemme päässeet puuvillatukku­ reihin asti, mutta sen jälkeen alkuperä hämärtyy, koska tukkurit ostavat puuvillaa monesta eri läh­ teestä. Sitten on erikseen sertifioitu puuvilla, jonka alkuperä pystytään jäljittämään parhaiten.

E L L I O JA L A :

S O N JA VA R T I A L A : Sertifioitu puuvilla (katso selitys sivulta 49) tekee tavallaan työn yrityksen puolesta. Jos sitä käyttää, saa täsmällisesti tietoon­ sa, mistä puuvilla tulee.

E L L I : Kun yhteistyökumppanien kanssa tehdään sopimuksia, kannattaa tietysti tarkasti määritellä

>

47

Fab

ne kriteerit, joiden mukaan yritys haluaa toimia.

Nykyään meidän kumppanimme tietävät, että haluamme tietoa, ja miksi me sitä haluamme. He tietävät myös rajoituksista: meillä on esimerkiksi Uzbekistanista tuleva puuvilla kielletty, koska siellä valtio pakottaa ihmisiä pelloille keräämään sitä.

Jäljitettävyys ei ole itseisarvo, vaan se on työkalu sen valvomiseen, että työolot ovat kunnos­ sa. Koska vaate- ja tekstiiliteollisuuden tuotanto­ ketjut ulottuvat usein riskimaihin, joissa viran­ omaiset eivät hoida omaa duuniaan, yritysten pitää astua valtion tontille ja varmistaa, että ihmisoi­ keuksia kunnioitetaan. Siihen ohjaavat myös YK:n periaatteet ihmisoikeuksista ja yritystoiminnasta.

Sen jälkeen kun valtiot sopivat niistä vuonna 2011, yritykset ovat alkaneet herätä siihen, että vastuulli­ suusasiat eivät ole vain mielipidekysymyksiä.

S O N JA :

2. väite –

Yritys voi vaikuttaa siihen, miten yhteistyökumppani kohtelee ­työntekijöitään Pystymme vaikut­ tamaan niin, että meillä on tietyt kriteerit kumppaneillemme. Meidän alihankkijoiden pitää sitoutua esimerkiksi Kansainvälisen työjär­ jestön ILOn perussopimuksiin, EU:n Reach-lainsäädäntöön ja amfori BSCI:n toimintaperiaatteisiin (katso selitys sivulta 49). Ilman näiden hy­ väksymistä emme jatka neuvotteluja.

Auditoinneilla riskimaissa seura­ taan, parantuvatko asiat ja millaisia asioita löytyy.

Meidän pitää luottaa näihin auditointijär­ jestelmiin ja toki yhteistyökumppaneihin myös, että ne hoitavat asiat niin kuin ovat luvanneet.

Yhden pienen yrityksen neuvotteluvoima ei ole kovin suuri, etenkään jos kumppani on iso. Siksi olemme pyrkineet etsimään sellaisia kumppaneita, jotka ovat meille sopivan kokoisia ja yhteistyö on molemmille hedelmällistä.

ELLI:

Toivomme, että Suomessa tekstiili- ja vaa­ tealan yritykset tekisivät enemmän yhteistyötä. Ei ole järkeä, että jokainen yksin miettii näitä, koska ongelmat ovat koko teollisuudella yhteiset. Yhdessä voitaisiin pyrkiä saamaan sertifioidun puuvillan hankintaketjut kuntoon ja hintaa alemmas.

S O N JA :

Vaikka yritykset ovat monessa asiassa kil­ pailijoita, niiden ei kannattaisi olla vastuullisuus­ asioissa. Monet suomalaiset saattavat olla samoilla tehtaillakin tekemässä tuotteita, että siinäkin mielessä yhteistyötä voisi tehdä enemmän. Resurs­ seja voisi yhdistää esimerkiksi ihmisoikeusarvioin­ neissa, ja jos toimitaan samalla tehtaalla, voitaisiin yhdessä kehittää tehtaan vastuullisuusasioita.

ELLI:

E L L I O JA L A :

Perustason vaikuttamista työoloihin ja korjaavia toimenpitei­ ”Yritykset tä tapahtuu yrityksissä jatkuvasti, ovat monessa asiassa esimerkiksi parannuksia työaikoihin työturvallisuuteen. Se saa vähän kilpailijoita, mutta tai julkisuutta mutta on todella tärkeää. ­vastuullisuusasioissa Jos auditoinneissa löytyy puutteita, tehdään korjaavien toimenpiteiden ei kannattaisi.” lista, joka parantaa tilannetta suh­ ELLI OJALA teessa käytettyihin kriteereihin.

Tietysti yksi ongelma on, että niissä kriteereissä on vielä puutteita, eikä niiden avulla vielä päästä sinne, että olisi vapaus järjestäytyä ammatillisesti tai että S O N JA VA R T I A L A : Auditoinnit, eli tehdastar­ työntekijät saisivat elämiseen riittävää palkkaa. kastukset kolmannen osapuolen toteuttamina, Siksi järjestelmiä pitää kehittää. Jos saisimme ay-lii­ ovat perustason työkalu, joka yrityksillä olisi hyvä kettä vahvistettua riskimaissa, silloin monet näistä olla käytössä. Jos yritys on pieni ja haluaa toimia valvontatoimenpiteistä olisivat tarpeettomia. korkean ihmisoikeusriskin maassa, kannattaa liittyä johonkin olemassa olevaan järjestelmään, 3. väite on se sitten BSCI tai jokin sertifiointijärjestelmä.

– Yrityksen vastuu ulottuu joka tapauksessa koko Sopimukset ja yhteistyö pitää purkaa, arvoketjuun. Se ei tietenkään tarkoita, että yri­ jos yritys kuulee ihmisoikeus­tyksen pitää pystyä valvomaan joka päivä ympäri loukkauksista tuotantoketjussa vuorokauden, ettei mitään pahaa tapahdu, mutta yrityksellä tulee olla riittävät prosessit, joilla se S O N JA VA R T I A L A : Ei, se on itse asiassa kan­ pyrkii minimoimaan riskit. sainvälisten periaatteiden vastaista. Yrityksen S O N JA :

>

Fab

48

3 X MUUT P U H U T U T TAVAT VA S T U U L L I S U U S A S I AT

”Luulen, että ihmiset halua­ vat tietoa, ja tuotteen takana oleva tarina on monelle kulut­ tajalle tärkeä.”, Sonja Vartiala sanoo.

Mikromuovit Synteettisistä tekokuidusta on todettu irtoavan pesun yhteydessä mikromuovia, jota on vaikea poistaa vesistöistä toisin kuin isompia muovijätteitä. Ratkaisujen kehittämiseen tarvitaan eri toimialojen välistä yhteistyötä ja lisää tietoa muun muassa siitä, miten tekstiilien rakenteet vaikuttavat mikromuovin irtoamiseen.

Tekstiilijäte Suomessa käytöstä poistetaan vuosittain noin 70 miljoonaa kiloa ­tekstiilejä, joista suurin osa hyödyn­ netään tällä hetkellä energiana. Valtaosa poistotekstiileistä olisi jalostettavissa ja käytettävissä uudelleen myös materiaalina toisilla teollisuuden aloilla, jos se nähtäisiin jätteen sijaan materiaalina.

TERMIT TUTUIKSI Sertifioitu puuvilla

Jäljitettävyys Kiinnostus alkuperää kohtaan kasvaa. ­ äljitettävyys tarkoittaa, että tuotteen J ­valmistaja tuntee raaka-aineiden alku­ perän sekä valmistus- ja jakeluketjun.

Tuotantoketjua voi kuitenkin olla vaikea selvittää, jos jäljitettävyyteen liittyvät velvoitteet eivät koske kansainvälisesti kaikkia t­ uotantoon osallistuvia toimijoita.

Eri materiaalien sertifikaatteja on monenlaisia. Puuvillalla niitä ovat esimerkiksi Reilu kauppa ja The Better Cotton Initiative, ja ne ovat maksullisia. Suomalaisyritysten voi olla vaikea saada sertifioitua puuvillaa, sillä sitä on globaalisti liian vähän.

ILOn ­perussopimuksissa­ ­ uututaan muun muassa p ­pakkotyöhön, lapsityöhön ja syrjintään. EU:n Reach-asetuk­ sen avulla pyritään suojelemaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä ­haitallisten kemikaalien aiheut­ tamilta ris­keiltä. Amfori BSCI on yritysvetoinen aloite, jonka jäsenet ovat sitoutuneet parantamaan tuotanto­laitosten ja -tilojen olo­ suhteita eri puolilla maailmaa.

49

Fab

tehtävänä on korjata ongelmia, jos niitä tulee esiin – se kuuluu YK:n periaatteiden mukaiseen huo­ lellisuusvelvoitteeseen. Yritys ei voi vain lopettaa yhteistyötä ja vaihtaa paikkaa.

Muutenhan tilanne ei muutu mihin­ kään. Tehtaalle tulee vain joku uusi asiakas tilalle.

E L L I O JA L A :

Ennen kauppasuhteen aloittamista kan­ nattaa tehdä huolellinen riskiarviointi. Se on vähän sama kuin elintarvikeketjussa: jos et pysty hoita­ maan lihatuotteille kylmäketjua, ei kannata myydä lihatuotteita. Käytännössä kannattaa joko valita sellainen tavarantoimittaja, joka on jo auditointien piirissä, tai toimia maassa, jossa riskit ovat pie­ nempiä. Kun ostot aloittaa, yritys ottaa jo vastuul­ leen ne ihmisoikeusriskit, joita ketjuun liittyy.

Tietämättömyys ei vapauta vastuusta.

S O N JA :

jossain määrin, mutta olemme toisaalta aina vain yksi asiakas muiden joukossa kullakin tehtaalla.

S O N JA VA R T I A L A : Kaikkialla on riskejä, mutta tietyissä maissa, joissa toimitaan, niitä on toki vielä paljon enemmän. Varmaan harva ennen Rana Plazan tehdasrakennuksen romahtamista Bangladeshissa oli tullut ajatelleeksi, että niin voisi tapahtua. Siellä alkuperäinen rakennuslupa oli ylitetty kolmella kerroksella, eikä rakennus kestänyt teollisuuslaitteiden aiheuttamaa tärinää.

Ei sellaiseen riskiin ollut kai kukaan varautunut, ja kun riski sitten realisoitui, yli tuhat ihmistä kuoli.

5. väite –

Suomalaisyritysten pitäisi saada vastuullisuuskysymyksiin enemmän apua

Meidän toimitusketjuissa ei ole tullut esiin isoja huolenaiheita. Jos tulisi, silloin olisi varmaan E L L I O JA L A : Tuntuu, että monelle yritykselle tärkeää tehdä yhteistyötä niiden muiden yritys­ ihmisoikeudet ovat iso pelottava möhkäle. Voi olla haastavaa lähteä purkamaan ja miet­ ten kanssa, jotka toimivat samalla tehtaalla, sekä tietenkin yhteistyötä timään, mitä yrityksen pitäisi tehdä. kansalaisjärjestöjen ja paikallis­ Tarvi­taan koulutusta ja tiedon lisää­ ”Vastuulliten toimijoiden kanssa. Yksin ei mistä. Kuitenkin loppujen lopuksi välttämättä voi lähteä korjaamaan kyse on aika tavallisista asioista, joita suusasiat eivät tilannetta, jos on vain yksi asiakas yritys voi toiminnassaan ottaa huo­ ole mielipide­ muiden joukossa. mioon. Riskien arviointia tehdään jo alihankintaan liittyen: valitaan missä kysymyksiä.” maissa toimitaan ja missä ei. Tällä S O N JA : Jos yritys kuuluu johon­ – SONJA VARTIALA hetkellä Finlayson selvittää alihan­ kin järjestelmään, silloin mennään järjestelmän toimintaprotokollan kintaketjujaan mahdollisimman mukaan. Jos yritys on järjestelmän pitkälle, mikä on hyvä pohja ihmisoi­ ulkopuolella, sen pitää neuvotella tehtaan tai tava­ keusvaikutusten arvioinnille. rantoimittajan kanssa ja olla tarvittaessa yhtey­ dessä viranomaisiin. Sitten jos mikään ei auta ja S O N JA VA R T I A L A : Monet työnantajajärjestöt tilanne ei parane, ja etenkin jos oma kauppasuhde ovat olleet aika hiljaa näissä asioissa, enkä nyt tar­ tai liiketoiminta jopa pahentaa tilannetta, silloin koita välttämättä vaate- ja tekstiilialaa. Suomessa yhteistyön voi toki purkaa. Mutta kauppasuhteen on ollut tällä hallituskaudella aika nihkeää yritys­ lopettaminen on se viimeinen perälauta. vastuupolitiikkaa ja vähän resursseja siihen.

ELLI:

4. väite –

Kaikkiin yllätyksiin voi varautua Ei valitettavasti voi, aina voi tulla yllätyksiä. Riskiä kuitenkin pienentää se, että tietää mahdollisimman paljon ja tekee tiivistä yhteistyötä kumppanien kanssa. Ostokäytännöillä voi vaikuttaa

E L L I O JA L A :

Fab

50

Me olemme saaneet apua Suomen Teks­ tiili & Muoti ry:ltä, jossa on vastuullisuusasian­ tuntija. Sen vastuullisuusryhmä on ollut hyvä foorumi ajantasaisen tiedon saamiselle. Sitten yritysvastuuverkosto FIBSin koulutukset ovat olleet hyviä ihmisoikeuksiin liittyen, ja lisäksi olemme saaneet paljon oppia amfori BSCI:n jäsenenä. Fab ELLI:

fa s h i o n , Textile & Business

Fab

issue

3

”Onnistumisten taustalla on se, että tuntee asiakkaiden toiveet ja tavat.”

–papu designin perustaja anna kurkela, s. 60

Onnistumisia

51

Fab

VIISASTEN KER HO

SUOMALAIS T EN MENES T YJIEN OIVALLUKSIA .

VK Ville Leino halusi alunperin, ettei kukaan yhdistä hänen nimeään Billebeinoon. Piilottelu onnistui melkein vuoden. ”Billebeino on vaate­ brändi eikä mitään fani­ kamaa. Vaatteet eivät ole minuun sidottuja, paitsi että minä suunnittelen ne kaikki.”

Fab

52

”Pysy aitona”

VK

V I L L E L E I N O , v a a t e s u u n n i tt e l i j a j a y r i tt ä j ä , B i l l e b e i n o

V I L L E L E I N O O N E N T I N E N N H L- K I E K K O I L I J A , J O N K A VA AT E M E R K K I B I L L E B E I N O O N K I V U N N U T PA R I S S A V U O D E S S A K U LT T I S U O S I K I K S I . S I I H E N O N A I N A K I N K O L M E S Y Y TÄ .

Usko hyvään fiilikseen –

” K A I K K I L Ä H T I LO G O S TA , jonka löysin kiina­

laisesta kirjasta. Muokkasin sitä vähän ja aloin signeerata sillä taulut, joita maalasin. Kun ystävä­ ni Juhani Putkonen tuli Amerikkaan kylään, hän huomasi logon heti ja kysyi, mikä tuo on.

Samalla reissulla Juhani näytti, miten Insta­ gram toimii. Innostuin ja perustin oman tilin, jonka kuvaksi valitsin logon. Nimeksi laitoin Billebeino, koska en halunnut, että tilistä tulee NHL-kiekkoilija Ville Leinon virallinen tili.

Kun olin Jyväskylän MM-ralleissa DJ-keikalla, teetimme läpällä logosta tarroja. Ihmiset liimai­ livat tarroja paitoihin ja lippiksiin ja olivat niistä niin innoissaan, että hain merkille trademarkin.

Ensimmäiset pipot ja lippikset teimme huviksem­ me, lähinnä kavereille.

Kun 200 lippistä myytiin alle kahdessa tun­ nissa, tajusimme, että tälle on tilausta.”

Anna lippis kaverille –

”Päätimme heti, että teemme niukkoja eriä, ettei vaatteita jää varastoon pyörimään. Emme tehneet mitään erityistä lanseerausta tai markkinointi­ kampanjaa, vaan annoimme pipoja ja lippiksiä kavereille ja tutuille. Väänäsen Ossi ja Dahlmanin Jenni olivat varmaan ensimmäisiä.

Kun he ja muut kaverit käyttivät pipoja ja

lippiksiä Instagram-kuvissaan, ihmiset alkoivat etsiä, että mikä tämä Billebeino oikein on. Se oli hämyistä fiilistelyä, vähän niin kuin salaseura.

Kun saimme uuden erän, postasimme Face­ bookiin ja Instagramiin kuvan, että nyt on tällais­ ta tarjolla, näin voit tilata. Juhani keksi sloganin #areyoubillebeino, jota ihmiset alkoivat lisätä kuviinsa.”

Suunnittele, ettet suunnittele –

”Se ei ole brändäystä, että ajattelee koko ajan brändäystä. Ihmiset huomaavat, jos yrittää liikaa.

Meillä on aina ollut suunnitelmallista se, ettei meininki saa olla liian suunnitelmallista. Olemme valinneet yhteistyöprojektitkin sen mukaan, mikä on tuntunut oikealta. Esimerkiksi Hartwallin lon­ kero, jolle suunnittelimme oman vaatemalliston, on suomalainen perinteikäs oman tiensä kulkija, uniikki niin kuin mekin.

Kun pitää kiinni asioista, joihin uskoo ja jotka ovat omasta mielestä cooleja, homma pysyy ­aitona.”

VK

BILLEBEINO

V I L L E L E I N O N ja Juhani Putkosen perustama yri­

tys valmistaa ison osan tuotteistaan, muun m ­ uassa hupparit, 100% kierrätetystä materiaalista. Vuoden 2017 liikevaihto asettuu noin 1,6 miljoonaan euroon.

53

Fab

VK

”Oma liike tuo uskottavuutta” J A R K K O K A L L I O , t o i m i t u s j o h t a j a j a p e r u s t a j a o s a ka s , Fr e n n

M I E S T E N VA AT E M E R K K I F R E N N I N J A R K K O K A L L I O K E R TO O , M I K S I O M A ­K I V I J A L K A M Y Y M Ä L Ä O N D I G I M A A I L M A S S A K I N M U OT I M E R K I L L E E D U K S I .

Jarkko Kallion ­ mielestä kaikki viestintä on markkinointia. ­”Viestintä on sillä lailla yksinkertaista, että kun kerrot ihmisille, he ­tietävät. Pitää vain muistaa kertoa.”

lanseeratut ruotsalaiset muotimerkitkään eivät enää onnis­ tuisi menestymään samalla kaavalla. Kaupan ala ja jälleenmyynti ovat olleet myllerryksessä: somen ja nettikauppojen ansiosta kuluttajat ja ostajat näkevät koko ajan kaiken kaikkialta.

Moni perinteinen jälleenmyyjä on helisemässä asiakas­pulan takia. Jos jokin merkki nousee tren­ dikkääksi, kaikki ottavat saman. On yhä vaikeam­ paa päästä uutena merkkinä kauppoihin sisälle.

Amerikassa moni usean brändin jälleenmyyjä on pannut kymmenen vuoden aikana pillit pussiin.

Sen sijaan brändit ovat pistäneet pystyyn omia liik­ keitään. Sama ilmiö on nyt myös Euroopassa.

Etsimme pitkään oikeaa paikkaa ja saim­ me vihdoin oman brand storen pystyyn. Oma lippulaiva­liike lisää ihmisten tietoisuutta brän­ distä ja tuo uskottavuutta myös ulkomailla. Siitä on helppo viestiä. Nytkin Wallpaperin toimittaja odottaa kivoja kuvia liikkeestämme.

Omasta kivijalkakaupasta saa brändinäkyvyy­ den, katteen ja suoran yhteyden kuluttajaan. Pelk­ kä oma nettikauppa on vain neula heinäsuovassa, siinä on tekemistä. Se toimii kuitenkin markki­ noinnin työkaluna.” ” KY M M E N E N V U OT TA S I T T E N

VK

FRENN

F R E N N O N Jarkko Kallion ja Antti

Laitisen 2013 perustama miesten­ vaatemerkki. Sen lippulaivamyymälä sijaitsee Helsingin Punavuo­ressa osoitteessa Fredrikinkatu 24.

Fab

54

VK

”Etsi tarpeeksi pieni kulma” T E L L E R VO U OT I L A , t o i m i t u s j o h t a j a , Fr i c t a p e

N U R M I J Ä R V E L Ä I N E N F R I C TA P E VA L M I S TA A H E L I K O P T E R E I D E N L A S K E U T U M I S V E R K K O J A . TO I M I T U S J O H TA J A T E L L E R VO U OT I L A T I E TÄ Ä , M I T E N LÖY D E TÄ Ä N N I C H E- M A R K K I N A , J O K A E I K I I N N O S TA I S O J A K I L PA I L I J O I TA .

on se, että kehi­ tämme verkkoja asiakkaiden aitoihin tarpeisiin.

Maailmassa on noin 14 000 helikopterinlaskeu­ tumispaikkaa, jotka sijaitsevat merellä. Määrä on iso meille, mutta tarpeeksi pieni, ettei se houkuta isoja yrityksiä. Sattuman kaupalla olemme löytä­ neet niin kompaktin nichen, että saamme toimia rauhassa.

Kun mieheni isä Jarmo Uotila alkoi kehittää yhden miehen insinööritoimistossaan hävittäjien pysäytysverkkoja ja laskuvarjoja 1970-luvulla, hän yritti kiertää maailmaa tuotteiden kanssa. Mutta siinä oli yksi mies vastaan maailma.

Internet muutti kaiken. 2000-luvun alus­ sa myimme ensimmäisen laskeutumisverkon englantilaiselle öljy-yhtiölle. Sana lähti leviämään

” I S O I N K I L PA I LU E T U M M E

ja bisnes kasvoi niin, että päätimme keskittyä helikopteriverkkoihin.

Kun helikopteri laskeutuu öljynporauslautan tai laivan kannelle, pinnassa pitää olla kitkaa, ettei kopteri liukastele ja luisu mereen. Kanteen voidaan tehdä pinnoite tai siitä voidaan tehdä karhea, mutta pinnoitteet kuluvat nopeasti ja urat täyttyvät lintujen ulosteista. Meidän verkkomme pysyy paikallaan, kestää säävaihtelut ja on kustan­ nustehokasta uusia.

Kolme vuotta sitten yksi asiakkaamme otti yhteyttä ja kysyi, voisimmeko yhdistää verkkoon valot, jotta niitä ei tarvitse porata laskeutumis­ paikan kanteen. Ryhdyimme tuotekehitystyöhön ja viime vuonna saimme verkon myyntiin. Se on tuplannut liikevaihtomme.”

Tellervo Uotila ­muistaa, kun Shelliltä pyydettiin, voisiko Frictape valmistaa laskeutu­ misverkkojen tekniikalla myös reunaverkkoja. ”­Jarmo piirsi ta­ paamisen jälkeen hotellihuonees­ sa suunnitelman ­ruutupaperille.”

VK

FRICTAPE

Frictapen asiakkaina on isoja ­kansainvälisiä öljyyhtiöitä, kuten Shell ja Statoil. Vuonna 2017 ­yrityksen liikevaihto oli 5,4 miljoonaa euroa.

55

Fab

”Lähde muutokseen mukaan”

VK

S O P H I A E H R N R O OT H , ku v a t a i t e i l i j a , t u o tt a j a j a t e ks t i i l i a l a n s i j o i tt a j a

M A R I M E K O N J A F I N L AY S O N I N O S A K A S S O P H I A E H R N R O OT H K E R TO O , M I K S I T E K S T I I L I A L A N Y R I T Y K S I Ä K A N N AT TA A N Y T R A H O I T TA A .

Muutos olet sinä –

Jukka Kurttila soitti minulle nelisen vuotta sitten, mietin pitkään: ­haluanko sijoittaa tekstiilialaan, joka on ongel­ mallinen, saastuttava ja kaipaa kestävän kehi­ tyksen puolella suurta muutosta. Tulin siihen tulokseen, että juuri tällaiseen pitää uskaltaa läh­ teä mukaan hakemaan uutta linjaa. Halusin myös olla kehittämässä hienoa suomalaista brändiä ja säilyttää sen suomalaisena. Marimekko taas on ikoninen suomalaisbrändi ja luotan siihen, että se tekee pitkäjänteistä ja oikean suuntaista työtä.”

” K U N F I N L AYS O N I N

Maailma etsii innovaatioita –

”Maailmassa kierrätetään vähemmän kuin prosent­ ti kaikesta tuotetusta tekstiilistä, joten kierrätyksen kehittäminen on merkittävä asia. Mutta ei riittävän merkittävä. Kaikkein tärkeintä olisi kehittää uusia tekstiilejä puuvillan tilalle ja päästä tekstiilien val­ mistamisessa käytettävistä myrkyistä pois. Kemi­ kaalit pilaavat vesistöjä Aasiassa ja tekevät alueista asuinkelvottomia. Yksien farkkujen valmistaminen taas vaatii 11 000 litraa vettä, mikä vastaa yhden ihmisen 15 vuoden juomavesiä.

Kaikki isot varteenotettavat tekstiilitalot ymmärtävät ongelmat ja niiden ratkaisemiseksi etsitään maailmanlaajuisesti innovaatioita. Tässä Suomen pitäisi olla mukana kaikin tavoin, pyrkiä maailman huipuksi!

Meillä olisi Suomessa siihen kaikki edellytyk­ set. Täällä on vahvaa teknistä osaamista, ym­ märrystä kestävästä kehityksestä ja pitkä traditio muodin ja tekstiilin alalla. Nämä kolme aluetta pitäisi yhdistää.

Jyväskyläläinen Spinnova on hyvä esimerkki

Fab

56

oikeanlaisesta tekemisestä. He ovat lähteneet tuottamaan uutta tekstiiliraaka-ainetta uudella prosessilla täysin ilman kemikaaleja, ja vettäkin käytetään vain murto-osa puuvillan tuottamisesta.

Tällaisella osaamisella meillä on valtavat bisnes­mahdollisuudet maailmalla.”

Ehdit vielä etujoukkoihin –

”Pitkässä juoksussa tekstiiliteollisuudella on suu­ rempi potentiaali tuoda rahaa ja työpaikkoja Suo­ meen kuin vaikka metsä­teollisuuden tuottamalla ­matalan arvon bio­energialla. Muoti- ja tekstiiliala on yksi maailman suurimpia teollisuuden aloja.

Koen että tekstiili­alan tuleva muutos on yhtä kumouksellinen kuin vaikka tiedonjaon kehitty­ minen kirjapainotaidon keksimisen myötä. Vielä ehdimme kehitykseen mukaan, siihen tarvitaan tahtoa.”

Pääset mukaan vaikuttamaan –

”Kun tapaan muotibrändien edustajia, kysyn aina, mikä on heidän ekologinen strategiansa ja miten se näkyy kuluttajille. Hämmentävän usein saan vastauksen, että muotibrändin ei kannata koros­ taa ekologisuutta mutta se on otettu orgaanisesti huomioon valmistusprosessissa. Mitä ihmettä sellainen tarkoittaa?

Läpinäkyvyys on tärkein muutos, jonka olemme saaneet aikaan Finlaysonilla. Olemme rehellisiä prosesseistamme, myös siitä mitä emme tiedä.

Finlayson on onnistunut myös eettisen keskus­ telun nostamisessa ja kierrätyksessä. Tärkeää on, että kuluttajaa ei huijata, koska lopulta kuluttaja voi valinnoillaan vaikuttaa eniten. Sijoittaja voi olla mukana mahdollistamassa tätä muutosta.”

Kun Sophia Ehrnrooth etsii rahoituskohteita, hän hakee yritykseltä puhutte­ levaa suuntaa, isoa ideaa, pitkäjänteistä kestävää kehitystä ja kotimaisuutta. ”Mielellään saisi myös olla naisia tiimissä näkyvillä paikoilla.”

VK

SOPHIA EHRNROOTH

S O P H I A E H R N R O OT H on 5 prosentin omistuksellaan Marimekon kolmanneksi suurin omistaja. Finlaysonissa hän on vähemmistöosakas. Ehrnrooth on sijoittanut myös esimerkiksi vaatemerkki Anna Ruohoseen, muotibrändi Onariin ja lasten­ vaatemerkki Beibamboohon.

57

Fab

”Tee yhteistyötä”

VK

M I N N A C H E U N G , LAMK Muotoiluinstituutin teollisen ja b r ä n d i m u o t o i l u n ­v a s t u u o p e tt a j a j a p u e tt a v a n m u o t o i l u n l e h t o r i

VA AT E T E O L L I S U U S M U U T T U U , J A K O U LU T U K S E N P I TÄ Ä M U U T T U A M U K A N A – TA I M I E LU I T E N E D E L L Ä . M I N N A C H E U N G K E R TO O , M I TÄ M U OT I O S A A J I LTA VA A D I TA A N T U L E VA I S U U D E S S A .

”Jokaisella vaa­ tealan kurssilla pitäisi käydä läpi, miten opiskelijan on mahdollista suunnitella kestä­ vämpiä tuotteita kuin edeltäjänsä.

Se vaatii opet­ tajalta jatkuvaa opetusmateriaali­ en ja -menetelmi­ en päivittämistä”, Minna Cheung sanoo.

VK

LAMK MUOTOILUINSTITUUTTI

M U OTO I LU I N S T I T U U T T I on perintei­

käs muotoilun ja media-alan koulutuksen yksikkö Lahden ammatti­korkeakoulussa.

Vuonna 2017 muoti- ja vaatesuunnittelun opinnot muutettiin puettavan muotoilun koulutukseksi, joka kattaa myös asusteet.

Fab

58

Tunne konteksti –

” E N N E N M U OT I S U U N N I T T E L I J A N T YÖ oli sitä, että kun saat toimeksiannon suunnitella kymme­ nen t-paidan malliston, suunnittelet paidat, ja sillä siisti. Sellainen on mennyttä. Nyt suunnitteli­ jan työtä on suunnitella t-paita, jonka valmistami­ nen on perusteltua, vaikka maailmassa on jo liikaa t-paitoja. Pitää ymmärtää koko tekstiiliteollisuu­ den lainalaisuudet jätehierarkiasta kuluttajakäyt­ täytymiseen ja arvopohjaiseen konseptointiin.

Yksittäiset kurssit olisi hyvä korvata laajoilla kurssikokonaisuuksilla, joissa opiskelija näkee koko prosessin. Tämä voidaan toteuttaa uudistamalla lukujärjestyksiä ja toteutustapoja koulujen sisällä.”

Tee yhteistyötä –

nyt todella hedelmällinen koulujen ja yritysten yhteistyöprojekteille. Ne olisivat alan kehittymisen kannalta tervetulleita. Koulutus on ollut mylläyksessä, ja opetuksen järjestämi­ selle etsitään uusia tapoja. Samalla yritykset ovat heränneet siihen, etteivät ne enää voi jatkaa niin kuin ennen: myynnin kasvattaminen vain volyymia lisäämällä vaikeutuu koko ajan. Oppi­ laitoksissa pystymme tekemään tähänkin tarpee­ seen tutkimus- ja kehitystyötä, johon yrityksillä ei välttämättä ole resursseja.”

”A I K A O L I S I

Ajattele kuin yrittäjä –

opiskella entistä enemmän bisnestä, muttei siksi, että kaikkien pitäisi ryhtyä yrittäjiksi. Yrittäjämäinen ajatte­ lutapa jalostaa kaikkea suunnittelua. Se auttaa kehittämään luovuuden kannattavaksi ja järkeväksi toiminnaksi, hahmottamaan laajoja kokonaisuuk­ sia ja näkemään mahdollisuuksia.

Ekologisuus ja eettisyys ovat jo läsnä muoti­ ” O P I S K E L I J O I D E N P I TÄ Ä

opetuksessa, ja kestävän kehityksen mukainen vaatesuunnittelu on iso, kasvava bisnes. Liike­ toimintaosaamista tarvitaan siihenkin, että suunnittelijat osaavat tehdä ympäristökestävästä suunnittelusta taloudellisesti kannattavaa ja käyttäjälähtöistä.”

Unohda oma juttu –

keskittyivät koulussa omaan juttuunsa ja saattoivat olla pulassa työelämässä ryhmätyöskentelyn kanssa.

Nyt koulutetaan niin sanottuja t-osaajia, joiden osaaminen ja ymmärrys venyvät sekä leveyttä että pituutta. He taipuvat yhteistyöhön ja omaksuvat uudet teknologiat nopeasti.

Muutaman vuoden päästä alalle alkaa valmis­ tua myös erityisosaajia, jotka ovat perehtyneet teknisesti vaativiin niche-aloihin, kuten älykkäi­ siin materiaaleihin tai vaatteisiin integroitaviin teknologioihin. Uudet innovaatiot luovat vaatealan koulutuksille myös uuden paineen eri alojen ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön, koska esimer­ kiksi puettava teknologia syntyy puettavan muo­ toilun, ohjelmiston, laitteen, käyttäjäkokemuksen ja tuotekehityksen asiantuntijoiden yhteistyönä.” ”A I E M M I N S U U N N I T T E L I JAT

Ole edellä aikaasi –

Suomessa kuuntelee ja ennakoi työelämän tarpeita. Korkeakoulujen pitää kuitenkin olla myös teollisuuden ohjaajia ja edelläkävijöitä, ei vain vastata sen huutoon ja tarpeeseen. Muuten alalle valmistuvat ovat jo valmiiksi vähän aikaansa jäljessä.

Tässä on onnistuttukin. Meillä Muotsikassa esimerkiksi kiertotaloutta ja ympäristötehokasta muotoilua on opetettu pian kymmenen vuotta, ja nyt niille alkaa olla kysyntää.”

” VA AT E A L A N KO U LU T U S

”Oppilaitokset pystyvät tekemään tutkimus- ja kehitys työtä, johon yrityksillä ei välttämättä ole resursseja.”

59

Fab

VK

”Tutustu asiakkaisiin verkossa” A N N A K U R K E L A , p e r u s t a j a j a p ä ä s u u n n i tt e l i j a , P a p u D e s i g n

L A S T E N VA AT T E I TA T E K E VÄ PA P U D E S I G N H A K I K A N S A I N VÄ L I S T Y M I S E E N VA U H T I A J O U K K O R A H O I T U K S E S TA . S E O N N I S T U I Y L I O D OT U S T E N T I I V I I N V E R K K OY H T E I S Ö N A N S I O S TA .

Anna Kurkelan Papu on kuudessa vuodessa kasvanut kahden naisen ­lastenvaatebrändistä 15 henkilöä työllistäväksi design- ja lifestyle-­ yritykseksi, jolla on yli 30 jälleen­ myyjää Suomessa ja yli 70 ulkomailla.

” E I R I I TÄ , E T TÄ O N H Y VÄ T U OT E . Se pitää myös tehdä asiakkaalle kiinnostavaksi.

Lastenvaatteet voivat olla arkinen, tylsä juttu, minkä vuoksi Papu on luonut niiden ympärille inspiroivan verkkoyhteisön. Meillä on Facebookis­ sa ja Instagramissa yhteensä noin 50 000 seuraa­ jaa, eikä meidän tarvitse juuri muuten markki­ noida. Inspiroivat kuvat riittävät.

Lisäksi keskustelemme asiakkaiden kanssa esimerkiksi Facebook Messengerissä ja Whats­­­­ap­pissa. Kun reklamointi on tehty helpoksi, vali­ tukset päätyvät meille, eivät keskustelupalstoille.

Vuodenvaihteessa keräsimme yhdessä OP:n kanssa Suomen historian suurimman vaatealan joukkorahoituksen: lähes 500 000 euroa ja 610 uutta osakkeenomistajaa. Tavoitteena oli saada mukaan perinteisten sijoittajien lisäksi nuoria äitejä, jotka eivät yleensä mieti sijoittamista.

Onnistuimme molemmissa. Kokeneet vakuu­ timme luvuilla, uusiin taas puri joukkorahoitus­ kampanjamme veikeä tarina. Kutsuimme kaikki mukaan Kultanakkikerhoon, jonka kampanjalogo oli kuosistamme tuttu nakki. Meille nakki sym­ boloi rohkeutta ja huumoria.

Kaikkien onnistumisten taustalla on se, että tuntee asiakaskuntansa toiveet ja mediankäyttö­ tavat hyvin. Siinä aktiivinen dialogi verkossa on korvaamatonta.”

VK

PAPU DESIGN

Anna Kurkelan vuonna 2012 perustama Papu ­Design Oy valmistaa eettisesti tuotettuja lasten­ vaatteita. Vuonna 2017 liikevaihto oli 2,3 miljoonaa euroa, tänä vuonna tavoitteena on 3,5 miljoonaa.

Fab

60

VK

”Ihmisten pitää olla onnellisia” P E K K A E K B E R G , toimitusjohtaja, Fiblon

H Y V I N VO I VAT T YÖ N T E K I J ÄT T U OT TAVAT PA R E M P I A I D E O I TA J A PA R E M PA A T U LO S TA . TÄ H Ä N P E R U S T U U F I B LO N I N M E N E S T Y S .

henkilö­ kunnan kanssa mallin, jonka ansiosta ihmiset meillä haluavat ja uskaltavat ideoida, muuttaa ideoita innovaatioiksi ja kehittää työtään.

Tiivistetysti malli toimii tuotannossa niin, että meillä on seitsemän osaamistasoa, joilla jokainen työntekijä tehtaalla etenee. Kun kompetenssi nou­ see, myös palkka nousee ja vastuu lisääntyy.

Järjestelmä on saanut aikaiseksi sen, että meillä tehdään pitkiä työuria. Olemme saaneet täysin uusia tuotteita ja palveluita, kun henkilökunta on kehittänyt prosessejamme. Tietysti kaikki tämä näkyy myös kannattavuudessa.

Kerran vuodessa kysymme henkilökunnalta, ” O L E M M E K E H I T TÄ N E E T Y H D E S S Ä

mitkä ovat heidän tavoitteensa, jotta yrityksen tavoitteet toteutuvat. Työntekijät miettivät siihen itse mittarit. Tämä jalkautuu koko organisaatioon.

Kerran vuodessa henkilöstö kokoontuu päiväk­ si miettimään, miten pärjäämme muuttuvassa maail­massa. Ihmiset uskaltavat hakea muutosta, kun tietävät, ettei epäonnistumista tarvitse hävetä.

Ihmisten pitää olla onnellisia vapaa-ajallaankin, jotta he tulevat motivoituneina töihin. Otamme elämäntilanteet huomioon kaikilla mahdollisilla joustoilla. Se on johtanut siihen, että henkilökun­ tamme on myös joustavaa työnantajaa kohtaan.

Kannustamme omalla esimerkillämme, etteivät työajat venyisi.”

VK

FIBLON

F I B LO N O N porilainen perheyritys, joka tekee kertakäyttöisiä kattaus- ja pyyhintätuotteita. Sen liike­ vaihto 2017 oli 5,4 miljoonaa euroa 300 000 euron voitol­ la. Työntekijöitä on 26.

”Teemme kaikki ­päätökset neljän arvon pohjalta”, Fiblonin Pekka Ekberg sanoo. Arvot ovat kannattava kasvu, tyytyväinen asiakas, ympäristön kunnioittaminen ja työn ilo.

61

Fab

VK

”Ole uskollinen ytimelle” H A N N E S B E N G S , p e r u s t a j a o s a ka s , P u r e Wa s t e Te x t i l e s

P U R E WA S T E T E X T I L E S I N H A N N E S B E N G S T I E TÄ Ä , E T TÄ VA AT E A L A N VA L L A N K U M O U K S E E N TA R V I TA A N A R VOT, J O I S TA E I J O U S T E TA .

sanomaan samaa kuin Hannes Bengs ja hänen yhtiökumppa­ ninsa Pure Wastella. Jokainen heidän brändinsä alla tehtävä tuote, kangas tai lanka on 100-prosenttises­ ti kierrätetyistä materiaaleista ­valmis­tettu.

Siihen ei ole pystynyt mikään taho aiemmin.

Ei se ollut Pure Wastellekaan helppoa. Se vaati vuosien testauksen ja kaikki mahdolliset neuvottelu­taktiikat.

Hannes, hänen veljensä Anders Bengs ja Lauri Köngäs-Eskandari saivat idean täysin kierräte­ tyistä materiaaleista tehdyn kankaan valmistami­ seen toisen yrityksensä ansiosta. Costo tunnetaan ylijäämäkankaista tehdyistä asusteistaan, etenkin tupsuhatuistaan. Costo perustettiin 2006, ja sen upcycling-periaatteilla tehdyistä tuotteista tuli saman tien hitti. Ylijäämäkankaita ei meinannut riittää niiden valmistukseen. ”Aloimme etsiä maailmalta kangasta, joka olisi täysin kierrätetty”, Hannes Bengs kertoo.

Sellaista ei löytynyt mistään.

Siinä oli pomminvarma markkinarako. Ja bis­ nes, jossa he pääsisivät toteuttamaan arvojaan.

K U K A A N M A A I L M A S S A E I P YS T Y

Jukka Pesolan mukaan kimppaan: Jukka tunsi jo entuudestaan Kiinassa ja Intiassa tehtaat, joissa revittiin ja työstettiin puuvillajätettä. ”Infrastruktuuri oli jo olemassa”, Bengs sanoo.

Tuotantolaitokset olivat repineet mekaanisesti leikkuujätettä ja sekoittaneet sitä tuoreen puuvillan sekaan ties kuinka kauan – kertomatta asiakkaille. ”Kierrätyspuuvillaa ei ole pidetty coolina.”

Pure Waste on kääntänyt asian päälaelleen: se on nostanut kierrätetyn puuvillan tehtaiden lat­ tioilta valokeilaan ja tehnyt siitä haluttavaa.

Tehtaat eivät aluksi suostuneet tekemään kokeiluja pelkästään kierrätetyllä kuidulla, etenkin K O L M I K K O OT T I

Fab

62

kierrätetystä kuidusta tehty lanka aiheutti vastus­ tusta. Se rikkoo koneet, tehtaanomistajat sanoivat.

Pure Wasten miehet kehittivät ja kokeilivat – ja neuvottelivat ”kädet ristissä”.

Lopputuloksena syntyi kangas ja lanka, joka on tehty 100-prosenttisesti kierrätetystä puuvillasta ja mukana on hiukan kierrätettyä PET-polyesteria.

Yksi Pure Wasten neronleimauksia oli brändätä uusi kierrätyskangas. ”Samaan tapaan kuin vaikkapa Lycra tai ­Gore-Tex”, Bengs sanoo.

P U R E WA S T E N T U LO K S E S TA noin puolet

muodostuu kankaan myynnistä ja noin puolet b-to-b-tuotteista. Muutama hassu prosentti tulee Pure Wasten omasta kuluttajamyynnistä: t-paidois­ ta, collegeista, huppareista, neuleista ja verkkareis­ ta. Vaatteiden mallit pysyvät sesongista toiseen samoina.

Bengs puhuu paljon siitä, miten muotimaail­ man ajatusmalli ja toimintatapa on vääristynyt: uusia mallistoja tehdään jopa kahdeksan vuodessa ja mallistoista jää tuotteita myymättä: ylijäämää kertyy järkyttäviä määriä. ”Monien yritysten tavoitteena on vain tehdä tuottoa osakkaille ja osakkeenomistajille.”

Pure Wastella ei ajatella niin. Sen sijaan yri­ tyksen tarkoitus on tehdä vaatteita tavalla, jonka takana se voi seistä.

Pure Waste ei oikeastaan ole pelkkä vaate­ merkki tai kangastoimittaja – se on maailman­ katsomus.

Pure Wasten perustajien haaveissa on kehit­ tää tapa, jolla kuidun ikää voisi pidentää vieläkin enemmän ja jolla kierrätyspolyesterin voisi korva­ ta luonnonkuidulla. ”Tärkeintä on olla jokaisessa päätöksessämme uskollisia ytimelle.”

Pure Wastella ei ole ollut ulkopuolisia rahoittajia, vaan investoinnit on tehty kasvun tahdissa.

Riippumattomuus on taannut sen, että pe­ rustajat ovat voineet olla tinkimättömiä.

VK

PURE WASTE TEXTILES

Pure Wasten liikevaihto oli 1,3 ­miljoonaa euroa vuonna 2017.

Vuonna 2018 sen odotetaan ­nousevan yli 2,5 miljoonaan.

Pure Waste ei oikeastaan ole pelkkä v­ aatemerkki tai kangastoimittaja – se on maailmankatsomus.

63

Fab

JOUKOSSA VIISAUS TIIVISTYY Keräsimme Viisasten kerhon kirkkaimmat ajatukset ja vinkit yhdeksi menestyksen reseptiksi. ”Kun löytää tarpeeksi pienen nichen, saa toimia rauhassa ilman kilpailijoita.”

–T E L L E R V O U OT I L A

”Ekologisuus ja eettisyys ovat jo läsnä muotiopetuksessa.”

–MINNA CHEUNG

”Kuluttajaa ei saa huijata, koska lopulta kuluttaja voi valinnoillaan vaikuttaa eniten.”

– S O P H I A E H R N R O OT H

”Ihmiset uskaltavat hakea muutosta, kun tietävät, ettei epäonnistumista tarvitse hävetä.”

–PEKKA EKBERG

”Ei riitä, että on hyvä tuote. Se pitää myös tehdä asiakkaille kiinnostavaksi.”

–A N N A K U R K E L A

”Omasta kivijalkakaupasta saa brändinäkyvyyden, katteen ja suoran yhteyden kuluttajaan.”

–JARKKO KALLIO

”Kun pitää kiinni asioista, joihin uskoo ja jotka ovat omasta ­mielestä cooleja, homma pysyy ­aitona.”

–V I L L E L E I N O

”Tärkeintä on olla jokaisessa päätöksessä uskollinen yrityksen ytimelle.”

–HANNES BENGS

Fab

Fab

Fab

FA S H I O N , TEXTILE & BUSINESS

Issue 3

FA S H I O N , T E X T I L E & B U S I N E S S

@TekstiiliMuoti |

facebook.com/suomentekstiilijamuoti/

ISSUE 3

E t e l ä r a n ta 1 0 | 0 0 1 3 0 H e l s i n k i | s tj m . f i

Suomalaisen tekstiilin maailmanvalloitus

Bruce Oreck: Riko sääntöjä, kylve riskeissä

Keskosvauvojen älyvaatteet & muut tulevaisuuden tekstiilit