Suomen jätealan kehitys lukuina Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Tervetuloa jätetiedon äärelle! Valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan määrällisten ja laadullisten indikaattorien avulla. Tämä tietopaketti esittelee vuoteen 2027 ulottuvan valtakunnallisen jätesuunnitelman seurannan määrälliset indikaattorit. Indikaattorien avulla seurataan pitkien ajanjaksojen kehityssuuntia. Indikaattorien valinnassa on hyödynnetty tietoja, joita kerätään olemassa oleviin säädöksiin perustuen. Tämä turvaa seurantatietojen saannin myös tulevaisuudessa. Keskeisenä tietolähteenä on muun muassa Tilastokeskuksen jätetilasto. Ympäristöministeriö vastaa Valtakunnallisesta jätesuunnitelmasta ja Suomen ympäristökeskus koostaa jätesuunnitelman indikaattoritiedot. Lue lisää https://ym.fi/valtakunnallinen-jatesuunnitelma
K UVA: S Y K E K UVAT
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Yleisen kehityksen indikaattorit
Jätehuollon yleinen kehitys Yleistä kehitystä, kuten jätemäärien sekä kierrätyksen kehitystä, seurataan seuraavien indikaattorien avulla: • Jätemäärät toimialoittain • Jätteiden käsittelymäärät ja -tavat • Vaarallisten jätteiden määrät toimialoittain • Vaarallisten jätteiden käsittelymäärät ja -tavat • Maasta viedyt ja tuodut jätemäärät jätelajeittain • Pakkausjätteiden kierrätysasteet jätelajeittain • Jätteiden kuljetusmaksujen hintakehitys • Jätehuollon, kierrätyksen ja muun ympäristönhuollon liiketoiminnan arvonlisäys • Jätehuollon, kierrätyksen ja muun ympäristönhuollon liiketoiminnan työllisyys
K UVA: K AI W I D EL L
4
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Yleisen kehityksen indikaattorit
Jätemäärät toimialoittain Kokonaisjätemäärä on kasvanut ajanjaksona 2015–2019. Suomi on kaivannaisteollisuusmaa, mikä näkyy kokonaisjätemäärissä. Kaivostoiminnan ja louhinnan lisäksi jätteitä syntyy erityisesti rakentamisessa. Näissä toiminnoissa syntyy pääosin mineraalijätteitä, jotka ovat lähinnä erilaisia maa- ja kiviaineksia. Pienempi osa mineraalijätteistä on tuhkaa, tiiltä ja betonia. Tuhkaa syntyy myös energiatuotannosta. Kotitalouksien ja palveluiden jätteiden osuus kaikesta syntyvästä jätteestä on hyvin pieni. Väestömäärään suhteutettuna Suomen jätemäärä oli vuonna 2018 EU:n toiseksi suurin.
ä
Su
tt
Kotitaloudet 2 227 Jätteenkäsittely, kierrätys 357 Palvelut 144 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 1 150 Romun ja jätteen tukkukauppa 1 889 Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 1 402 Mineraalien kaivu 86 743 Teollisuus 9 050 9 yhteensä noin 116 1 0 2 m Rakentaminen 13 667 na iljoo uon naa v i ty to n y nn as ia s s jät e e om 120 000
100 000
80 000
60 000
20 000
0
1000 tonnia/v
40 000
2015
2016
2017
2018
2019
Lähde: Tilastokeskus 5
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Yleisen kehityksen indikaattorit
Jätteiden käsittelymäärät ja käsittelytavat Kaikista syntyneistä jätteistä valtaosa käsitellään sijoittamalla kaatopaikoille. Suurin osa käsiteltävästä jätteestä oli kaivosalueille läjitettävää mineraalijätettä. Kaatopaikoille sijoitetaan kuitenkin vain sellaisia jätteitä, joiden hyödyntäminen on teknistaloudellisesti pulmallista. Yhdyskuntajätteiden kaatopaikkasijoitus on lähes loppunut. Tehdasteollisuudessa syntyneistä ja käsitellyistä jätteistä valtaosa hyödynnetään joko energiana tai materiaalina. Kaivannaistoiminnan ja rakentamisen mineraalijätettä hyödynnetään muun muassa maanrakentamisessa.
Materiaalihyödyntäminen 8 194
Muu loppukäsittely, kuten allastaminen 19 139
Hyödyntäminen energiana 5 725
o Vu
nn
9 01 a2
k
t on
Kaatopaikkasijoitus 80 112
nia
j ät
et
tä
120 000
100 000
80 000
60 000
40 000
20 000
0
1000 tonnia/v
Hävityspoltto 105
hteensä yli 113 milj oon ltiin y e t i aa äs
2015
2016
2017
2018
2019
Lähde: Tilastokeskus 6
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Yleisen kehityksen indikaattorit
Vaarallisten jätteiden määrät toimialoittain Vaarallisia jätteitä syntyi vuosina 2015–2019 eniten teollisuudessa, mineraalien kaivussa sekä rakentamisen alalla. Valtaosa vaarallisista jätteistä on mineraalijätteitä. Teollisuuden aloista eniten vaarallista jätettä syntyi metallien jalostuksessa ja metallituotteiden valmistuksessa. Kuitenkin vuosina 2015–2018 teollisuuden vaarallisten jätteiden määrä vähentyi juuri metalliteollisuudessa. Vaarallisia jätteitä kuten elektroniikkaa, lääkejätteitä ja jäteöljyä kertyy myös pieniä määriä kotitalouksissa ja palvelualoilla.
a nn o u
v 19 0 2
jä llisia a r aa
tteitä ker tyi yhteensä yl
Romun ja jätteen tukkukauppa 47 Kotitaloudet 9 Palvelut 21 Teollisuus 1 161
i 2,5
mi lj o on aa
to
n
a ni
V
Jätteenkäsittely, kierrätys 111 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 192 Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 186
2 000
1 500
500
0
1000 tonnia/v
1 000
2015
2016
2017
2018
2019
Rakentaminen 287 Mineraalien kaivu 464 Lähde: Tilastokeskus 7
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Yleisen kehityksen indikaattorit
Vaarallisten jätteiden käsittelymäärät ja käsittelytavat Valtaosa vaarallisesta jätteestä käsitellään sijoittamalla vaarallisen jätteen kaatopaikoille. Vaarallisten jätteiden hyödyntäminen materiaalina tai energiana on melko vähäistä. Suomessa vaarallista jätettä poltetaan Riihimäellä, Tampereella, Oulussa, Leppävirralla ja Kokkolassa sijaitsevissa vaarallisen jätteen polttoon luvitetuissa jätevoimaloissa. Osaa vaaralliseksi luokitelluista jätteistä, kuten kyllästettyä puuta tai öljyjätettä voidaan polttaa muissakin polttolaitoksissa, mikäli ympäristölupa sen sallii.
Materiaalihyödyntäminen 197
Muu loppukäsittely, kuten allastaminen 395
Hyödyntäminen energiana 113
19
on
aa
to
n
2 000
1 500
1 000
500
0
1000 tonnia/v
n on
0 a2
Kaatopaikkasijoitus 1312
a ni
Vu
Hävityspoltto 50
tä käsiteltiin yhteen jättei sä y a i s li 2 lli a r mi lj o vaa
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
Lähde: Tilastokeskus 8
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Jätehuollon yleinen kehitys
Maasta viedyt* jätemäärät jätelajeittain
350 000
Suomesta viedään ja Suomeen tuodaan monenlaisia jätteitä. Pääsääntöisesti jätteiden siirtoon maasta toiseen tarvitaan jätesiirtolupa. Poikkeuksena tästä on esimerkiksi vaarattomien, ns. vihreiden jätteiden siirto OECD:n sisällä hyödyntämistä varten.
300 000
250 000
Muut Paloituksessa syntyneet ei-rautametallijätteet Katalyyttijäte Rakennus- ja purkujäte Jäteperäiset polttoaineet (RDF) Yhdyskuntajäte, kaupallinen alkuperä Muovijäte Yhdyskuntajäte Y47 Lyijyä sisältävä jäte Y1020 Lyijyakut A1160 Puujäte AC170 Metallipitoinen jäte A4100, AA010
200 000
150 000
50 000
0
Tonnia/v
100 000
* JSA:n mukainen jätesiirtolupa 2016
2017
2018
2019
2020
Lähde: SYKE
Maahan tuodut* jätemäärät jätelajeittain
180 000
Vuonna 2020 Suomeen tuotiin eniten puujätettä. Se käsiteltiin hyödyntämällä energiana.
160 000
Muut PCB- ja dioksiinipitoiset jätteet Raudan ja teräksen valmistuksessa muodostuva kuona Jätteiden poltosta syntyneet jätteet Paloituksessa syntyneet ei-rautametallijätteet Jäteöljy A3020 Puujäte
140 000 120 000 100 000 80 000
* JSA:n mukainen jätesiirtolupa 60 000
20 000 0
Tonnia/v
40 000
2016
2017
2018
2019
2020
Lähde: SYKE 9
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Jätehuollon yleinen kehitys
Pakkausjätteiden kierrätysasteet jätelajeittain vuonna 2019
120
100
Pakkausjätteiden kierrätysasteet vaihtelevat materiaaleittain. Korkeimmat kierrätysasteet on kartonki-, lasi- ja metallipakkauksilla.
80
Tilastotiedot perustuvat tuottajavastuujärjestelmässä raportoituihin tietoihin. EUn uudet kierrätystavoitteet asettavat haastetta muovi- ja puupakkausten kierrätyksen lisäämiseen. Pakkausjätteiden kierrätysasteen laskentamenetelmä on uudistumassa vuodesta 2020 alkaen. Siksi viime vuosien kierrätysasteet eivät ole suoraan verrattavissa uusiin tavoitetasoihin.
Kierrätysaste (%) = kierrätettyjen pakkausjätteiden määrä jaettuna markkinoille saatettujen pakkausten määrällä. * Metallipakkauksille asetetut tavoitteet koskevat rautametallia ja alumiinia.
Puu
Muovi
Metalli*
0
EU tavoite 2025 EU tavoite 2030
Lasi
20
Kierrätysaste %
40
Paperi, pahvi ja kartonki
60
Lähde: Pirkamaan ELY-keskus
Jätteiden kuljetusmaksujen hintakehitys
120
Sekajätteiden kuljetusmaksujen hintakehitys on vuosina 2015–2019 ollut nouseva. Kehitys on ollut samansuuntaista sekä Suomessa että EUssa keskimäärin.
110
Hintatiedot Suomen osalta kerätään edustavimmista kaupungeista ja niissä edustavimmista toimitsijoista. Näitä voivat olla paikallisesti edustavuuden mukaan joko kaupungin itse tuottama palvelu, sen kilpailuttama toimitsija tai yksityinen yritys. Tiedonkeruussa huomioidaan alueelle tyypillisin jätesäiliö, -koko ja tyhjennysväli.
100
90
70
60
Indeksi, viitevuosi 2015
80
Suomi EU 27 maat
2011
2015
2020
Lähde: Tilastokeskus ja Eurostat 10
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Jätehuollon yleinen kehitys
Jätehuollon, materiaalien kierrätyksen ja ympäristöhuollon liiketoiminnan arvonlisäys
750
Yhdyskunta- ja rakennusjätteiden erilliskeräyksen lisääntyminen heijastunee myös alan arvonlisäykseen lähitulevaisuudessa.
700
650
600
Arvonnousu miljoonaa € vuodessa
800
Vuosina 2012–2020 jäte- ja ympäristönhuollon toimialan arvonlisäys on kasvanut ja supistunut. Tarkastellut toimialaluokat (TOL 38-39) kattavat jätteiden keruuta, materiaalien kierrätystä ja jätteiden käsittelyä, mutta myös maaperän ja vesistöjen kunnosta ja muuta ympäristönhuoltopalvelua.
Tiedot on peräisin Tilastokeskuksen ympäristöliiketoimintatilastosta, joka kuvaa Suomessa harjoitettua ympäristöön liittyvää liiketoimintaa. Ympäristöliiketoiminnalla tarkoitetaan tuotantoa, joka estää ympäristön pilaantumista tai säästää luonnonvaroja. Tuotanto voi olla tuotteiden, palveluiden tai teknologian tuottamista. Ympäristöliiketoimintatilasto on osa kansainvälistä ympäristötilinpidon tilastointikehikkoa, joka tarkastelee ympäristön ja talouden vuorovaikutusta. 2012
2020
Lähde: Tilastokeskus
Jätehuollon ja kierrätyksen liiketoiminnan työllisyys Jätehuollon ja kierrätyksen toimialaluokat (TOL 38-39) kattavat jätteiden keruuta, materiaalien kierrätystä ja jätteiden käsittelyä, mutta myös maaperän ja vesistöjen kunnosta ja muuta ympäristönhuoltopalvelua.
8000
Jäte- ja ympäristönhuollon työllisyys on pääsääntöisesti kasvanut vuosittain ajanjaksolla 2012–2020.
7500
6500
6000
Henkilötyövuotta
7000
2012
2020
Lähde: Tilastokeskus 11
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Yhdyskuntajätteet
Yhdyskuntajätteet Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan näiden indikaattorien avulla: • Syntyvä yhdyskuntajätemäärä • Yhdyskuntajätemäärä asukasta kohden vuodessa Suomessa ja EUssa • Yhdyskuntajätemäärän kehitys suhteessa BKT:n kehitykseen • Yhdyskuntajätteen käsittelyn osuudet • Yhdyskuntajätteen loppukäsittely- ja energiahyödyntämismäärät Suomessa ja EU27-maissa asukasta kohden vuodessa
K UVA: K AI W I D EL L
12
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Yhdyskuntajätteet
Syntyvä yhdyskuntajätemäärä
3 500
Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyvien jätteiden lisäksi niihin rinnastettavia kaupan, teollisuuden ja palveluiden jätteitä. Yhdyskuntajätettä syntyy yli 3 miljoonaa tonnia vuodessa.
3 000
Arvion mukaan 65 prosenttia yhdyskuntajätteestä syntyy kotitalouksissa ja loput 35 prosenttia hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa. Pitkällä aikavälillä yhdyskuntajätemäärät ovat nousseet.
2 000
1000 tonnia/v
2 500
1 500 1997
2010
2020
Lähde: Tilastokeskus ja SYKE
Yhdyskuntajätemäärä asukasta kohden Suomessa ja EU:ssa
600
Vuonna 2020 yhdyskuntajätemäärä asukasta kohden oli lähes 600 kilogrammaa.
550
Yhdyskuntajätteen kertymät Suomessa asukasta kohden ovat kasvaneet jyrkästi vuosina 2017–2020. Määrät ovat ylittäneet jo EUn keskiarvon.
500
Jätetietojen vertailtavuus maittain on hankalaa tiedonkeruun erovaisuuksien ja muiden tekijöiden johdosta. EU27 keskiarvo kätkeekin sisälleen hyvin erilaisia maita. Tilaston mukaan vuonna 2020 yli 600 kilogrammaa yhdyskuntajätettä asukasta kohden mitattuna tuottivat Tanska, Luxembourg, Norja, Sveitsi, Saksa, Malta ja Kypros.
450
400
300
Kiloa/asukas/vuosi
350
Suomi EU 27 maat
2000
2010
2020
Lähde: Eurostat 13
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Yhdyskuntajätteet
Yhdyskuntajätemäärän kehitys suhteessa BKT:n kehitykseen
140
Yhdyskuntajätteen määrä on vuonna 2020 noussut noin 30 prosenttia vuoden 2010 tasoon nähden. Bruttokansantuotteen nousu on ollut maltillisempaa.
130 120
Yhdyskuntajätteen määrän kehitys on kytköksissä talouskehitykseen.
110
Suomi ei ole onnistunut aikaansaamaan tavoiteltua irtikytkentää, jossa jätemäärät kehittyisivät irrallaan talouskasvusta.
100
80 70 60
Indeksi, viitevuosi 2010
90
Uudet kiertotalouden toimintamallit voivat luoda hyvinvointia ja tuottaa vähemmän jätettä. Jätteen synnyn ehkäisy ei tällöin liity toiminnan volyymien supistumiseen.
2005
Yhdyskuntajätemäärä, indeksi BKT markkinahintaan, indeksi
2010
2020
Lähde: Tilastokeskus
Yhdyskuntajätteen käsittelyn osuudet
100
Suomen yhdysjätehuollossa on tapahtunut vuosien 2006–2019 aikana iso murros. Kaatopaikalle sijoittaminen on lähes loppunut ja tilalle on tullut energiana hyödyntäminen. Tähän on vaikuttanut merkittävimmin vuonna 2016 voimaan tullut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Materiaalina hyödyntäminen eli kierrätys on kasvanut vain hieman.
80
60
20
0
Osuus yhdyskuntajätemäärästä, %
40
Tulevaisuuden haaste yhdyskuntajätehuollossa onkin kierrätyksen lisäämisessä. Sekajätteen joukossa päätyy edelleen energiana hyödyntämiseen kierrätyskelpoista biojätettä, muovia ja kartonkia.
2006
Kompostointi ja mädätys Hyödyntäminen materiaalina Hyödyntäminen energiana Kaatopaikkasijoitus ja muu käsittely
2020
Lähde: Tilastokeskus 14
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
350
Yhdyskuntajätteet
Yhdyskuntajätteen kaatopaikkakäsittely- ja jätteenpolttomäärät asukasta kohden Yhdyskuntajätteen kaatopaikkakäsittely asukasta kohden vuodessa oli vuonna 2020 Suomessa 3 kiloa ja EU27-maissa 115 kiloa. Vastaava jätteen polttomäärä oli Suomessa 345 kiloa ja EU27-maissa 137 kiloa. Valtaosassa yhdyskuntajätteen poltosta Suomessa jätteen sisältämä energia otetaan talteen.
300
250
150
Indikaattori kuvaa yhdyskuntajätemäärää, joka ei ole päätynyt kierrätykseen, vaan jonka materiaali on menetetty polttoon tai loppukäsittelyyn. Lisäksi indikaattori osoittaa jätteenpolton ja kaatopaikkakäsittelyn välisen suhteen kehitystä.
100
Kierrätyksen näkökulmasta molempien käyrien pitäisi olla laskusuunnassa.
50
0
Kiloa/asukas/vuosi
200
2010
Jätteenpoltto Suomi Jätteenpoltto EU-27 Kaatopaikkasijoitus ja muu hävitys Suomi Kaatopaikkasijoitus ja muu hävitys EU-27
2015
2020
Lähde: Eurostat
15
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto
Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan näiden indikaattorien avulla: • Yhdyskuntien biojätteen kierrätysaste • Elintarvikejätteen määrä • Mädätetyn jätteen määrä • Kompostoidun jätteen määrä • Biokaasulaitosten lukumäärä
K UVA: T UUL I M Y L LY M AA
16
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto
Yhdyskuntien biojätteen kierrätysaste ja asetettu tavoitetaso Yhdyskuntien biojätteellä tarkoitetaan biohajoavia keittiö- ja ruokalajätteitä sekä puutarhajätteitä.
Tavoitetaso
70
60
50
Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteen mukaan vuonna 2027 yhdyskuntien biojätettä tulisi kierrättää vähintään 65%. Määrä oli vuonna 2020 noin 477 725 tonnia, mikä vastaa noin 45 prosenttia syntyneestä yhdyskuntien biojätemäärästä.
40
Kierrätettyyn määrään sisältyy myös arvio kotitalouksissa kompostoidun ruokajätteen määrästä.
30
Tavoitteeseen yltäminen edellyttää merkittävää biojätteen kierrätyksen lisäämistä. Kierrätysaste = Kierrätetyn yhdyskuntien biojätteen määrä suhteessa syntyneeseen yhdyskuntien biojätteeseen, %
10
0
Kierrätysaste %
20
2016
2017
2018
2019
2020
Lähde: Tilastokeskus ja SYKE
2027
Elintarvikejätteen määrä vuonna 2019
300 000
Elintarvikejätteellä tarkoitetaan alun perin ei-syötäväksi tarkoitettua ruokaa (kuten luut ja hedelmien kuoret) ja syötäväksi tarkoitettua ruokaa, jota ei hyödynnetä esimerkiksi ihmisravintona tai rehuna.
250 000
Vuonna 2019 elintarvikejätettä syntyi Suomessa noin 641 500 tonnia vuodessa. Määrä ei sisällä peltoon jäävää satoa.
200 000
Elintarvikejätteen määrästä lähes puolet (46 %) syntyy kotitalouksissa. Teollisuuden osuus elintarvikejätteestä on 25 %, ravitsemuspalveluiden 12 %, kaupan 9 % ja alkutuotannon 8 %.
150 000
Luonnonvarakeskus Luken laatima elintarvikejätetilasto vuodelle 2019 koskee ajanjaksolla 2012–2019 kerättyä tutkimustietoa tuotannon eri ketjuvaiheista. Kustakin ketjusta Luke tekee eri vuosina neljän vuoden välein tarkemmat tutkimukset. Nelivuotiskauden koostetiedot Luke raportoi vuosittain Euroopan komissiolle.
Alkutuotanto
Kauppa
Ravitsemispalvelut
Teollisuus
0
Tonnia/v
50 000
Kotitaloudet
100 000
Lähde: Luonnonvarakeskus LUKE 17
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto
Mädätetyn jätteen määrä
700
Biologisen käsittelyn määrä on pitkällä aikavälillä kasvanut merkittävästi. Viime vuosina erityisesti mädätys biojätteen käsittelymenetelmänä on lisääntynyt.
600
500
Mädätyksestä saadaan biokaasua polttoainekäyttöön sekä kierrätysravinteita lannoitteeksi, viherrakentamiseen ja raaka-aineeksi teollisuuteen. Vuoden 2020 määrästä puuttuvat vielä muiden kuin yhdyskuntajätteen määrät.
400
300
Muu kuin yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte
100
0
1000 tonnia/v
200
2015
2016
2017
2018
2019
2020
Lähde: Tilastokeskus
Kompostoidun jätteen määrä
700
Kompostointilaitokset ovat korvautumassa biokaasulaitoksilla. Mädätysjäännös yleensä jälkikompostoidaan. Mädätys- ja kompostointikuvissa olevat käsittelymäärätiedot ovat tästä syystä keskenään osin päällekkäisiä.
600
500
Vuoden 2020 määrästä puuttuu vielä muiden kuin yhdyskuntajätteiden kompostointimäärä. Muu kuin yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte
400
300
100
0
1000 tonnia/v
200
2015
2016
2017
2018
2019
2020
Lähde: Tilastokeskus 18
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto
Toiminnassa olevien biokaasulaitosten lukumäärä
80
Biokaasulaitosten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuosien 2009–2020 aikana.
70
Biojätteitä käsitellään biokaasulaitoksissa yhdessä lantojen, teollisuuden biohajoavien jätteiden ja puhdistamolietteiden kanssa.
60
Maatilalaitos Yhteiskäsittelylaitos Jätevedenpuhdistamolaitos
50 40 30
10 0
Lukumäärä
20
2009
Lähde: Suomen biokaasulaitosrekisteri, YLVA-tietojärjestelmä, ympäristöministeriö, ely-keskukset ja VALTSU-seuranta 2020
19
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan näiden indikaattorien avulla: • Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden uudelleenkäytön valmistelu • Sähkö- ja elektroniikkaromun hyödyntäminen
K UVAT: K AI W I D EL L W I L M A H UR S K AI N EN
20
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu
Sähkö- ja elektroniikka (SE) -laitteiden uudelleenkäytön valmistelumäärät
3500
Vuonna 2019 noin 2,6% kotimaan markkinoille toimitetuista SE-laitteista päätyi uudelleenkäytön valmisteluun. Valtaosa näistä oli pieniä, alle 50 cm kokoisia SE-laitteita.
3000
Uudelleenkäytön valmistelulla tarkoitetaan jätteen tarkistamista, puhdistamista tai korjaamista, jolla käytöstä poistettu tuote tai sen osa valmistellaan uudelleenkäyttöön.
2500
Muut SE-laitteet Lämmitys- ja jäähdytyslaitteet
2000
Sähkö- ja elektroniikkalaitteita koskevat tilastotiedot perustuvat tuottajavastuujärjestelmässä raportoituihin tietoihin.
Näyttöpäätteet yli 100 cm2
1500
Pienet tieto- ja teletekniset laitteet 1000
0
Suuret laitteet yli 50 cm Pienet laitteet alle 50 cm Tonnia/v
500
Tuottajavastuujärjestelmän tiedonkeruussa on tapahtunut muutoksia. Vuodesta 2019 lähtien on raportoinnissa otettu käyttöön uusi SE-laiteluokitus.
2019
Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus
Sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) hyödyntäminen
70
Vuonna 2019 sähkö- ja elektroniikkalaiteromua hyödynnettiin noin 66 700 tonnia. Siitä pääosa kierrätettiin materiaalina.
Energiana hyödynnetty
60
Kierrätetty
SER-romussa on hyödyntämispotentiaalia. Jätevirta sisältää tavanomaisten jätemateriaalien lisäksi strategisia ja kriittisiä raaka-aineita ja arvokkaita materiaaleja.
50
Energiana hyödyntäminen on soveltuva käsittely osalle SER:n muovimateriaaleja niiden sisältämien haitallisten aineiden takia.
40
30
10
0
1000 tonnia/v
20
2019
Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus 21
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Rakentamisen jätteet
Rakentamisen jätteet Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan näiden indikaattorien avulla: • Rakentamisen toimialalla syntynyt jätemäärä jätetyypeittäin • Rakentamisen toimialalla syntynyt jätemäärä jätelajeittain • Rakennus- ja purkujätteen hyödyntäminen materiaalina
K UVAT: SY KE K UVAT | O L L I - P EK K A P I E T I L ÄI N EN
Rakentamisen toimialalla syntynyt jätemäärä jätetyypeittäin
16 000
Vuonna 2019 rakentamisen jätteitä syntyi noin 13 670 000 tonnia. Määrästä noin 2 % oli vaarallista jätettä.
14 000
Rakennus- ja purkujätteellä tarkoitetaan rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa sekä muissa rakennus- ja purkutoiminnoissa syntyvää jätettä.
12 000 10 000
Rakentamisen jätemäärät vaihtelevat yleisen taloudellisen tilanteen ja siten rakentamisen määrän mukaan.
8 000 6 000
Tavanomaiset jätteet Vaaralliset jätteet
2 000 0
1000 tonnia/v
4 000
2015
2016
2017
2018
2019
Lähde: Tilastokeskus 22
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta
Rakentamisen jätteet
Rakentamisen toimialalla syntynyt jätemäärä jätelajeittain
16 000
Valtaosa eli 96% rakentamisen jätteistä on mineraalijätteitä. Seuraavaksi eniten (2,5%) syntyy puujätettä, jonka määrä oli vuonna 2019 noin 400 000 tonnia.
15 000
Noin 10 prosenttia rakentamisen jätteistä on peräisin talonrakentamisesta. Arvion mukaan korjaus- ja purkutoiminnan jätemäärät muodostavat pääosan talonrakentamisen jätteistä.
14 000
Muut jätteet Metallijätteet Puujätteet Mineraalijätteet ja lietteet
13 000
11 000
1000 tonnia/v
12 000
10 000 2018
2019
Lähde: Tilastokeskus
Rakennus- ja purkujätteen hyödyntäminen materiaalina
70
Vuonna 2019 rakennus- ja purkujätteitä hyödynnettiin materiaalina noin 720 000 tonnia, joka vastaa 48 prosenttia syntyneestä rakennus- ja purkujätemäärästä. Määrään sisältyvät myös maantäyttöön ohjautuneet rakennus- ja purkujätemäärät, joiden osuus on noin 9 100 tonnia.
60
50
Tavoite on että vuoteen 2027 mennessä rakennus- ja purkujätteestä tulee hyödyntää materiaalina vähintään 70 prosenttia.
40
Rakentamisen jätetilastoinnissa materiaalina hyödyntämisen kokonaismäärään sisältyvä uudelleenkäytön valmistelun määrä on arvioitu suuntaa-antavasti. Vuodesta 2017 alkaen tilastointi on tarkentunut maantäyttöön ohjautuneiden jätemäärien osalta. Vuosien 2015–2016 arviot maantäytön jätemääristä olivatkin todellista suurempia, mikä selittää materiaalina hyödyntämisasteen laskun.
20
10
0
Hyödyntämisen %-osuus
30
Tiedonkeruuta ja tilastointimenetelmiä kehitetään vastaamaan EU velvoitteita tavoitteena laadukkaampi tieto rakennus- ja purkujätteestä. 2015
2016
2017
2018
2019
Lähde: Tilastokeskus 23
Tämä tietopaketti on toteutettu SYKEn, Circwaste-hankkeen ja ympäristöministeriön yhteistyönä CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta on seitsenvuotinen (2016-2023) hanke, joka edistää materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä. Tavoitteena on luotsata Suomea kohti kiertotaloutta ja toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa. CIRCWASTEn koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus. Hanke saa suuren osan rahoituksesta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta. LIFE15 IPE FI 004 Circwaste-hanke saa EU:lta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaaleissa esitetty sisältö edustaa kuitenkin ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista EU:n komissio ei ole vastuussa. LIFE15 IPE FI 004 Circwaste-project receives financial support from EU for the production of its materials. The views reflected within the contents are entirely the project’s own and the EU commission is not responsible for any use of them. LIFE15 IPE FI 004 Cirwaste-projektet får finansiering av EU för produktion av material i projektet. Synpunkter som framkommer ur materialet är helt och hållet projektets egna och är inte EU-kommissionens ansvar.
KA NNEN KU VA : T EEM U H ELO N H EI M O | G RAAF I T / TAI T TO: AH OY