Toimintasuosituksia | PlastLIFE-projekti | Lokakuu 2024
Uudelleenkäyttö etusijalle
Tuotteiden ja pakkausten uudelleenkäyttö on kiertotalouden toimintamalli, jossa tuotteita tai niiden osia käytetään uudelleen samaan tarkoitukseen mihin ne on valmistettu. Odotukset uudelleenkäytön yleistymisestä kasvavat ja myös lainsäädäntö asettaa siihen paineita. Lyhytikäisistä muovituotteista aiheutuu ympäristöongelmia, joiden välttämisessä tuotteiden ja pakkausten uudelleenkäyttö on tunnistettu mahdollisuudeksi. Nykyinen tapamme pakata, hankkia, käyttää ja hylätä tavaroita niin kotona kuin työpaikoilla on suuren muutoksen edessä, jos haluamme nostaa uudelleenkäytön etusijalle.
Systeeminen siirtymä uudelleenkäyttöön edellyttää monenlaisia muutoksia:
• Uudelleenkäyttö on mahdollisuus, ei uhka. Tarvitaan vuoropuhelua eturistiriitojen ratkaisemiseksi.
• Uudelleenkäytön vaikutukset: Ympäristöön, talouteen, turvallisuuteen ja sosiaalisiin vaikutuksiin perustuvia ratkaisuja on etsittävä monitieteisellä ja toimialat ylittävällä yhteistyöllä. Muovien uudelleenkäyttö edellyttää tietoa ja ohjeita.
• Kokeilut ja innovaatiot: Palautusjärjestelmien ja teollisen mittaluokan uudelleenkäytön kehittämiseen tarvitaan kokeiluja tuottajien, kaupan, logistiikan, julkisen ja kolmannen sektorin, uudelleenkäyttöpalveluiden sekä jätehuollon yhteistyönä.
• Kansalaisten keskeinen rooli: Kotitalouksien osallistumista on tuettava kannusteilla, palveluilla, viestinnällä ja kasvatuksella.
• Kannustimet ja sääntely: Verokannusteita, rahoitusinstrumentteja, kunnianhimoista tavoitteenasettelua ja määrätietoa tarvitaan uudelleenkäytön vahvistamiseen. Uuden tavaran houkuttelevuutta tulee vähentää sääntelyllä ja asenteisiin vaikuttamalla.
syke.fi | ymparisto.fi
Tämä julkaisu perustuu PlastLIFE-hankkeessa 2024 järjestetyn murrosareenatyön tuloksiin. Murrosareena on yhteiskehittämistä, jossa sidosryhmät muodostavat yhteisen tavoitteen ja siihen johtavia muutospolkuja toimenpiteineen keskipitkällä aikavälillä. PlastLIFE-murrosareena keskittyi muovisten kertakäyttöpakkauksien käytön vähentämiseen ja muovisten tuotteiden tehokkaan käytön lisäämiseen uudelleenkäytöllä. Murrosareena toteutettiin laajan asiantuntijajoukon voimin Suomen ympäristökeskuksen ja Aalto-yliopiston yhteistyönä.
EU:n LIFE-ohjelmasta rahoittama Suomen ympäristökeskuksen koordinoima kansallinen yhteistyöhanke PlastLIFE (2022–2029) edistää Suomen muovitiekartan tavoitteita muovien turhan kulutuksen vähentämisestä ja välttämisestä, muovien kierrättämisestä ja valmistuksen fossiilisten raaka-aineiden korvaamisesta.
Uudelleenkäyttöä säädellään tuoteja jätelainsäädännöllä
Jätelainsäädännössä on yleisiä vaatimuksia tuotteiden uudelleenkäytölle. Elintarvikepakkauksien uudelleenkäyttöä säätelee elintarvikekontaktimateriaalilainsäädäntö. Tuleva EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus asettaa erityisesti kuljetus-, ryhmä ja juomapakkauksille määrällisiä uudelleenkäyttötavoitteita sekä tuleva EU:n ekosuunnitteluasetus vaikuttaa myös tuotteiden uudelleenkäytettävyyteen.
► Uudelleenkäyttö alkaa tuotesuunnittelusta. Valmistuksen, varastoinnin ja kaupan sekä ravintola-alan välillä tuotteet voidaan pakata uudelleenkäytettäviin pakkauksiin. Lopulta tuotteet siirtyvät käyttäjältä toiselle joko suoraan tai erilaisten palveluiden kautta.
Valmistus Kierrätys
Käytöstä poisto Uudelleenkäyttö yhdestä useampaan kertaan
Käyttäjä
Kuluttajapakkausten uudelleenkäytön muutosaskeleet
Tuotesuunnittelu
Kuljetus & varastointi
Kauppa ja ravintola-ala
Vuoropuhelua ja tietoa
Kuluttajapakkausten uudelleenkäytön vahvistuminen edellyttää avainsidosryhmien välistä keskustelua pakkausten uudelleenkäytön suuntaamisesta pakkausalalla. Keskustelun tueksi ja intressiristiriitojen hälventämiseksi tarvitaan tietoa uudelleenkäytön ympäristö-, talous- ja sosiaalisista vaikutuksista. Kestävyystarkastelujen tekemiseksi tarvitaan lähtödataa, menetelmäkehitystä sekä yritysten ja tutkijoiden välistä yhteistyötä.
Ohjauskeinot siivittävät kehitystä
Uudelleenkäytön valtavirtaistuminen ei tapahdu ilman julkista ohjausta. Kuluttajapakkausten uudelleenkäytön kannustimien kuten verotuksen ja kieltojen, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen ohjaavien tuottajavastuun maksujen sekä investointi- ja tutkimusrahoituksen käyttöönottoa ja laajentamista tulisi selvittää. Uudelleenkäytön seurantaa ja tietoa sen määristä tulee vahvistaa.
Kuluttajat osana muutosta
Kuluttajat ovat tottumuksineen avainasemassa pakkausten uudelleenkäytössä. Ensi vaiheessa kuluttajien tulee olla valmiita kokeilemaan uudelleentäytettäviä pakkauksia ja uusia palautusjärjestelmiä. Pakkausten uudelleenkäytön ja -täytön tulee olla kuluttajille helppoa ja kannustavaa. Muutos tapahtuu asteittain
ja kuluttajien oppimiskokemusta, esimerkiksi takeaway-pakkausten palautuksessa, tulisi hyödyntää myös muissa tuoteryhmissä.
Palautus- ja täyttöjärjestelmän rakentuminen
Järjestelmän kehittämisessä tarvitaan kykyä ja rohkeutta hyödyntää toimintamalleja, joista on ko-
Kuljetuspakkausten
Toimivilla kannustimilla yritykset mukaan
Kuljetuspakkausten uudelleenkäytön kasvattaminen yritysten välisessä kaupankäynnissä edellyttää laajaa yhteistyötä yritysten, tutkimuslaitosten, poliitikkojen ja viranomaisten kesken. Kehityksen taustaksi tarvitaan tutkimustietoa uudelleenkäytön kustannuksista, kuljetuspakkausten määristä ja laaduista sekä niiden vaatimuksista.
Uudelleenkäyttöä kehittävien yritysten olisi saatava tukea sääntelystä niin, että esimerkiksi kilpailusääntely mahdollistaisi yhteiskehittämisen ja vaihtoehtojen testaamisen, ympäristölle haitallisista tuista luovuttaisiin ja kannusteita luotaisiin verohyödyin. Kiertotalouden vaikutusarviointia ja uudelleenkäytön laskentaa tulee kehittää. Hankintakriteerien pitää mahdollistaa uudelleenkäytön vaihtoehtoja.
Uudelleenkäytön TKI-toiminta vaatii uudenlaisia julkisen rahoituksen instrumentteja, jotka asettavat uudelleenkäytön etusijalle ja mahdollistavat esimerkiksi maan sisäisten vaihtoehtojen testaamisen.
Suursäkkejä käytetään uudelleen yrityksissä sisäisesti. Laajentaminen yritysten väliseen uudelleenkäyttöön vaatisi hyviä merkintöjä ja jäljitettävyyttä, sekä uusia pesu- ja korjaustiloja.
kemusta. Digitalisaatio, innovatiiviset konseptit sekä kilpailevienkin yritysten välinen yhteistyö on edellytyksenä uudelle järjestelmälle. Siirtymävaiheessa uusien toimintamallien käyttöönotto vaatii toimijoilta sopeutumista ja resursseja. Julkiset hankinnat tukevat uudelleenkäyttöjärjestelmän vahvistumista. Uudelleenkäyttöön liittyvät turvallisuus- ja vastuukysymykset on selvitettävä ja ohjeistettava huolella.
Uusia ratkaisuja ja tukea sääntelystä
Tarvitaan uusien ratkaisujen kehittämistä, kokeiluja ja markkinointia kuljetuspakkauksille, logistiikalle, pesujärjestelmille, ansaintalogiikoille sekä käytöstä poistamisen vaiheeseen. Kehitystä tulee mitata ja seurata. Kuljetuspakkausten EU-laajuinen standardisointi tarvitaan yhtenäisten markkinoiden muodostumiseen koko unionin alueella. EU:n markkinoille saapuvilla kuljetuspakkauksilla tulee olla samat vaatimukset. Kiertotalouden Green deal -sopimusta tulee hyödyntää vauhdittamaan muutosta.
Yritysten investoinnit avainasemassa
Yritysten on investoitava uusiin kuljetuspakkausratkaisuihin sekä tiloihin, joissa pakkauksia varastoidaan, pestään ja huolletaan. Mahdollisuutena onkin aivan uudenlaisten palvelutarjoajien verkoston muodostuminen ympäri Suomen. Suunnittelun ja rakentamisen toimialojen palveluita tarvitaan sekä uusien tilojen rakentamiseen että vanhojen rakennusten muokkaamiseen uusiin tarpeisiin.
Uudelleenkäytettävyyden lisäksi pakkausten pitäisi olla kierrätettäviä elinkaarensa lopussa.
Kestäviä, korjattavia ja laadukkaita tavaroita
Tavarat on tärkeää suunnitella kestäviksi ja korjattaviksi, jotta uudelleenkäyttö voi laajentua. Osaamista ja palveluja moninaisten muovituotteiden korjaamiseen tarvitaan lisää. Uusien huonolaatuisten tuotteiden halpa hinta vähentää käytettyjen tuotteiden houkuttelevuutta markkinoilla, minkä vuoksi EU-tason sääntelyllä on suitsittava halpatuotteiden verkkokauppaa.
Kansalaiset ovat uudelleenkäytön perusta
Uudelleenkäyttö toimii epämuodollisesti ystävien ja sukulaisten välillä, perinteisten kirpputorien kautta ja sähköisten uudelleenkäyttöpalvelujen välityksellä. Jotta uudelleenkäyttö tavoittaisi yhä laajemman joukon kansalaisia, tarvitaan lisää viestintää uudelleenkäytön mahdollisuuksista ja hyödyistä, taloudellisia kannusteita sekä uusia palveluja helpottamaan tavaroista luopumista ja juuri oikeiden käytettyjen tavaroiden löytämistä. Lisäksi tarvitaan
Lue lisää:
kiertotalousratkaisuja.fi ►
Materiaalit ja kiertotalous ► Uudelleenkäyttö
plastlife.fi
PlastLIFE Finland
@kiertotalousratkaisuja #plastlife
asennemuutos, jonka myötä uusien tavaroiden hankkiminen ei enää olisi hohdokasta.
Uudelleenkäytöstä liiketoiminnan valtavirtaa
Uudelleenkäyttöä tukemaan tulee rakentaa toimijaverkosto ja teollisen mittaluokan toimintaa, jotta esimerkiksi jätehuoltoon toimitetut käyttökelpoiset tavarat saadaan palautettua käyttöön. Käytettyjen tavaroiden kaupasta täytyy tulla kaupan valtavirtaa, jolloin uudelleenkäyttö voi myös toimia vetovoimatekijänä. Käytettyjen tuotteiden hankkimisen tulee olla yhtä vaivatonta kuin uusien tavaroiden hankkimisen.
Sitovat tavoitteet edistävät uudelleenkäyttöä
Sitovien uudelleenkäytön tavoitteiden asettaminen kohdennetusti eri toimijoille laajentaa uudelleenkäytön markkinoita. Samalla tarvitaan käytettyjen tuotteiden laadun varmistusta sekä ohjeistusta uudelleenkäyttöön soveltuvista tai siihen soveltumattomista tuotteista. Kuluttajien
Toimintasuosituksia | PlastLIFE-projekti | Lokakuu 2024
Uudelleenkäyttö etusijalle
Kirjoittajat: Hanna Salmenperä1, Sari Kauppi1, Tiina K.M. Karppinen1, Kati Pitkänen1
Toimittaja: Johanna Kaunisto1
Layout: Satu Turtiainen1
1) Suomen ympäristökeskus (Syke)
Rahoittaja: LIFE21-IPE-FI-PlastLIFE. PlastLIFE-hanke saa EU:n LIFE-ohjelmasta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaalien sisältö edustaa ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista CINEA/Euroopan komissio ei ole vastuussa.
Julkaisija: Suomen ympäristökeskus (Syke)
Kuvat: stock.adobe.com, ellei toisin mainita ISBN 978-952-11-5703-5 (pdf)