Hinku-verkosto on vuonna 2008 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat ja maakunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat.
Lue lisää: www.hiilineutraalisuomi.fi/hinku
Ilmastonmuutos etenee: vuosi 2024 on todennäköisesti kaikkien aikojen lämpimin vuosi sitten esiteollisen ajan. Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen näyttää koko ajan vaikeammalta. Toivoakin onneksi on. Kiina saattaa ensi vuonna onnistua kääntämään päästönsä – ja samalla koko maailman päästöt – laskuun.
Mutta päästövähennysten vauhdin pitäisi senkin jälkeen olla melkoinen. Jo vuonna 2030 kasvihuonekaasupäästöjen tulisi olla 43 prosenttia pienemmät vuoden 2019 päästöihin verrattuna. Vaikka tähän ei päästäisikään, vielä ei ole syytä heittää kirvestä kaivoon. Päinvastoin. IPCC:n arviointiraportin mukaan jokaisen asteen kymmenesosan lämpötilanousun välttämisellä on ratkaiseva merkitys ilmastonmuutoksen haitallisten seurausten minimoinnissa.
Mitä Suomi, jonka päästöt ovat vain 0,1 prosenttia koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä, voi tehdä tässä tilanteessa? Saati maakuntasi tai kotikuntasi, jonka osuus maailman päästöissä on niin kovin pieni?
Suomi voi vaikuttaa maailman päästökehitykseen parhaiten hoitamalla ilmastotavoitteemme osana EU:n ilmastopolitiikkaa. EU suurena talousalueena pystyy toimimaan maailmalla ilmastojohtajana ja esimerkillään kannustamaan muita mukaan päästöjen nopeaan alasajoon. Suomella on suuret mahdollisuudet ottaa merkittävä siivu puhtaan siirtymän maailmarakkinoista, vauhdittaa samalla talouttamme ja vaikuttaa myönteiseen kehitykseen myös muualla. Suomi voi näin toimia kokoonsa nähden suurempana toimijana ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa maailmalla.
Kuntien toimet ovat ratkaisevassa roolissa siinä, kuinka saavutamme kansalliset EU:n ilmastovelvoitteemme ja oman hiilineutraaliustavoitteemme. Kotikuntasi voi olla kokoaan merkittävämpi toimija Suomen ilmastopolitiikan toteuttajana. Vaikuttavuus ulottuu myös omien kuntarajojen ulkopuolelle. Siksi kuntien ilmastotoimilla on todellakin väliä.
Miten sitten saadaan vauhtia kunnissa tarvittaviin ilmastotoimiin? Talous ja turvallisuus puhuttelevat kuntalaisia näinä päivinä. Päättäjien on helpompi perustella panostusta ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen oman kunnan tai alueen saamilla hyödyillä. Tämän vuoksi tarvitsemme konkreettisia tunnuslukuja puhtaan siirtymän tuomista hyödyistä. On tärkeää kertoa kuinka eri väestöryhmät saavat hyötyä muutoksesta. Se on varmin tapa saada tarvittava tuki ilmastotyölle, joka koituu meille kaikille hyödyksi. Varsinkin lapsillemme.
Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Hinku-verkoston valtakunnallinen johtaja
sitoutuneet tavoittelemaan 80 % päästövähennystä* vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030
* Päästövähennys lasketaan käyttöperustaisista, Hinku-laskennan mukaisista päästöistä päästöhyvitykset mukaan lukien.
Hinku-verkostossa on mukana jo 99 Hinku-kuntaa.
Hinku-verkostossa on mukana myös viisi maakuntaa:
Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala ja Päijät-Häme.
Hinku-kunnnissa ja -maakunnissa asuu yhteensä noin 2,5 miljoonaa asukasta!1
Verkostoon liittyi vuonna 2023 neljä uutta kuntaa 2 , vuonna 2024 mukaan on tullut kolme kuntaa lisää. 3
Hinku-verkostossa mukana olevat kunnat:
Akaa
Asikkala
Enontekiö
Eurajoki
Haapajärvi
Hamina
Hanko
Harjavalta
Hartola
Heinola
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Ii
Iitti3
Ilomantsi
Imatra
Inkoo
Joensuu
Jokioinen
Juuka 2
Kangasala
Kemi
Kemijärvi
Kemiönsaari3
Kirkkonummi
Kitee
Kokkola
Kontiolahti
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lempäälä
Lieksa
Liperi
Lohja
Loimaa
Loviisa 2
Lumijoki
Maalahti2
Masku
Muhos
Mynämäki
Mäntsälä
Naantali
Nokia
Nurmes
Orimattila
Orivesi
Oulainen2
Outokumpu
Padasjoki
Paimio
Paltamo
Parikkala
Pelkosenniemi
Pieksämäki
Pirkkala
Pori
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Puolanka
Pyhäjärvi Pälkäne
Raahe
Raasepori
Rauma
Rautjärvi
Ristijärvi
Ruokolahti
Ruovesi
Rääkkylä
Sastamala
Seinäjoki
Simo
Siuntio
Sodankylä
Sulkava
Tampere
Tohmajärvi
Turku
Tyrnävä
Ulvila3
Urjala
Utajärvi
Uusikaupunki
Vaala
Valkeakoski
Vantaa
Vesilahti
Viitasaari
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski
Hinku-kunnat Hinku-maakunnat
Suomen ympäristökeskus laskee jokaisen Suomen kunnan käyttöperusteiset päästöt.
Päästöt lasketaan kaikille kunnille yhdenmukaisella kansainvälisiä ohjeistuksia noudattavalla laskentamenetelmällä.
Hinku-kuntien kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet vuonna 2023 noin 9 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna (päästöhyvityksillä laskettuna). Myönteinen kehitys johtuu pääosin energiasektorin eli sähkönja kaukolämmöntuotannon puhdistumisesta. Kulutussähkön päästöt pienenivät peräti noin 28 prosenttia ja sähkölämmityksen päästöt noin 33 prosenttia. Kaukolämmön päästöt laskivat noin 17 prosenttia.
Muutos kokonaispäästöissä 2007–2023
-46 % Hinku-kunnat -44 % Koko Suomi
Muutos asukaskohtaisissa päästöissä 2007–2023
-49 % Hinku-kunnat -47 % Koko Suomi
Hinku-laskenta päästöhyvityksillä. Tarkasteltu 5.12.2024 Mukana 99 Hinku-kuntaa.
Tarkista oman kuntasi päästöt: paastot.hiilineutraalisuomi.fi
Hinku-laskenta on kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitettu oletuslaskentamalli. Hinku-laskentasääntöjen mukaan kunnan päästöihin ei lasketa päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä, teollisuuden sähkönkulutusta, teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä. Hinku-kuntien päästötavoitteen seurannassa tarkastellaan Hinku-laskennan päästöjä päästöhyvityksillä.
Kun uusi kunta liittyy mukaan Hinku-verkostoon, lasketaan kyseisen kunnan päästöt mukaan Hinku-kuntien kokonaispäästöihin vuodesta 2007 lähtien.
www.hiilineutraalisuomi.fi
► Päästöt ja indikaattorit ► Kuntien ja alueiden käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt ► Käyttöperusteisen päästölaskennan menetelmä
Hinku-kuntien kasvihuonekaasupäästöt vuosittain. Päästöt on laskettu Suomen ympäristökeskuksen Alas 1.6. -mallilla Hinku-laskentasääntöjen mukaisesti päästöhyvityksillä.
Koko Suomen ja Hinku-kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma vuonna 2023. Päästöt on laskettu Suomen ympäristökeskuksen Alas 1.6. -mallilla Hinku-laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä.
Suomen ympäristökeskus on kerännyt Canemure-hankkeen ajan Suomen kunnille ja maakunnille tietoa energiaan ja liikenteeseen liittyvistä ilmastotyön indikaattoreista. Indikaattorit täydentävät kasvihuonekaasupäästötietojen ohella kuntien ja maakuntien ilmastotyön seurantaa.
Canemure-hankkeen päättyessä kuntien hyödyllisiksi kokemat, valmiiksi visualisoidut indikaattoritiedot saavat jatkoa, kun ne yhdistetään loppuvuonna 2024 osaksi päästötietopalvelua. Kehitystyötä rahoittaa ympäristöministeriö.
Samalla seurattavien indikaattoreiden määrä kasvaa, kun valikoimaa täydennetään päästölaskennassa käytettävillä indikaattoreilla. Indikaattoreiden siirtyminen päästötietopalveluun parantaa palvelun käytettävyyttä ja laajentaa kuntien ilmastotyön tietopohjaa. Ennen palveluiden yhdistymistä nykyisten indikaattoreiden päivitetyt tiedot ovat ladattavissa Hiilineutraalisuomi.fi -sivustolta Excel-muodossa.
Tutustu indikaattoreihin Hiilineutraalisuomi.fi-sivustolla: www.hiilineutraalisuomi.fi ► Päästöt ja indikaattorit
Rakennusten lukumäärä (kpl)
Rakennusten pinta-ala yht. (m2)
2017 25 431 5 852 917
2018 27 773 6 459 988
2019 30 419 7 163 830
2020 32 922 7 905 129
2021 35 614 8 825 713
2022 39 094 9 964 186 2023 42 191 11 132 999
Lähde: Digi- ja väestötietoviraston Rakennus- ja huonerekisteri (RHR). © Suomen ympäristökeskus. 2024.
Vuonna 2023 rakennusten määrä kasvoi edellisvuodesta noin 8 ja kerrosala noin 12 prosenttia. Vuodesta 2017 rakennusten lukumäärä on noussut noin 66 prosentilla ja kerrosala lähes kaksinkertaistunut. Vanhempien rakennusten maalämpöremontit päivittyä rekisteriin viiveellä, minkä vuoksi maalämpöä hyödyntäviä rakennuksia voi todellisuudessa olla enemmän.
Ajosuoritesumma (miljoona km)
Henkilöautojen päästökerroin (gCO2 /km)
2017 19 337 171,3
2018 19 467 168,7
2019 19 473 165,1
2020 19 456 162,8
2021 19 104 160,3
2022 18 676 158,4
2023 18 510 156,8
Lähde: Traficom. © Suomen ympäristökeskus. 2024.
Vuonna 2023 Hinku-kuntien henkilöautoilla ajettiin yhteensä 18 510 miljoonaa kilometriä, ja niiden keskimääräiset päästöt olivat 156,8 gCO2 per ajettu kilometri. Vaikka autojen määrä on hiukan kasvanut, on ajosuoritesumma vähentynyt noin neljällä prosentilla vuodesta 2017 ja keskimääräiset päästöt laskeneet 8,5 prosenttia. Vuonna 2023 kertyi ajokilometrejä auringon ja maan välisen matkan verran vähemmän kuin edellisvuonna. Myös päästökerroin laski noin prosentilla.
Ladattavat hybridit (kpl)
Täyssähköautot (kpl) Kaasuautot (kpl)
2017 2 811 476 1 341
2018 5 529 811 2 409 2019 10 377 1 892 4 338
2020 18 141 3 698 5 507
2021 30 748 8 640 6 399
2022 41 768 17 134 6 738
2023 54 935 32 120 7 043
Lähde: Traficom. © Suomen ympäristökeskus. 2024.
Vuoden 2023 lopussa Hinku-kunnissa oli käytössä noin 15 000 sähkö-, 13 000 hybridi- ja 300 kaasuautoa enemmän kuin vuonna 2022. Vuodesta 2017 kaasuautot ovat viisinkertaistuneet, ladattavat hybridit lähes 20-kertaistuneet ja täyssähköautot yli 67-kertaistuneet. Niiden yhteen laskettu osuus henkilöautokannasta on noussut alle puolesta prosentista noin kahdeksaan prosenttiin.
Suomen ympäristökeskus kerää vuosittain kyselyllä tietoa Hinku-kuntien merkittävimmistä ilmastotoimista. Kunnat ilmoittivat kyselyn kautta yhteensä 160 suoraan päästöjä vähentänyttä ja 110 päästövähennyksiä mahdollistavaa toimenpidettä tai toimenpidekokonaisuutta, jotka edistivät verkoston kuntien ilmastotyötä vuonna 2023. Säästöt ja päästövähennykset perustuvat kuntien itse ilmoittamiin tietoihin.
Tällä ja seuraavalla sivulla on poimintoja merkittävän päästövähennys- ja monistettavuuspotentiaalin omaavista ilmastotoimista. Kaikki kuntien ilmoittamat toimet on listattu Hiilineutraalisuomi.fi -sivustolla , ja tarkempia kuvauksia toimista on koottu myös Kestävyysloikkaan (Kestävyysloikka.fi).
Valaistuksen uudistaminen
▼ Kangasalla on systemaattisesti vaihdettu tie- ja ulkovalaisimia ja niiden ohjausjärjestelmiä energiatehokkaiksi. Vuoden 2023 uudistuksilla saavutetaan arviolta 60MWh vuosisäästöt.
▼ Raahessa elohopeavalaisimien vaihdot ledeihin ovat tuottaneet 352 MWh vuosittaisen säästön. Kärkölässä vastaava muutos säästää 6,6 kWh joka tunti.
▼ Hyvinkään katuvalaistussaneeraus säästi vuositasolla 430 MWh.
▼ Vantaan led-valaisinvaihdot 13:ssa kaupungin kiinteistössä säästävät sähköä arviolta 800MWh vuosittain.
Jätevedenpuhdistamot ja putkistot
▼ Joensuussa kaksi käyttöönotettua jätevedenpuhdistamon aurinkovoimalaa tulevat kattamaan arviolta kymmenen prosenttia puhdistamoiden vuosikulutuksesta.
▼ Imatralla Meltolan jätevesilaitokselle saneerausprojektin yhteydessä asennettu 249 paneelin aurinkovoimala säästää arviolta lähes 8 300 hiilidioksidikiloa vuosittain.
▼ Pieksämäen vesilaitoksen lämmitystapa muutettiin sähkölämmityksestä maalämpöön.
▼ Outokummun jätevedenpuhdistuslaitoksen liete toimitetaan kaasunjalostukseen.
▼ Kärkölässä aloitettiin siirtoviemärin rakentaminen, joka tähtää kunnan omasta jätevedenpuhdistamosta luopumiseen, mikä toteutuessaan pienentää sähkönkulutusta runsaasti. Viemärien
uusiminen vähentää myös suoria metaanipäästöjä ilmaan.
▼ Porvoossa käytöstä poistetun jätevedenpuhdistamon purkubetoni (n. 3 000 tonnia) murskattiin ja hyödynnettiin pysäköintialueen kantavissa kerroksissa. Kuljetusmäärät vähenivät ja päästöjä säästettiin arviolta 11 000 kg CO2e.
▼ Lohjan vesi- ja viemärilaitos saneerasi putkiverkostoaan täysin kierrätys- ja uusiomateriaaleista valmistetuilla sujutusputkilla, säästäen arviolta lähes 30 000 hiilidioksidikiloa verrattuna perinteisiin putkiin.
Energian puhtaampi tuotanto
▼ Lohja hankki merkittävästi energiaa kuluttaviin kiinteistöihin, kuten vedenpuhdistuslaitokseen, laajat aurinkopaneelit, tuoden sekä päästö- että kustannussäästöjä. Keskuskeittiön ruoka valmistuu nyt aurinkovoimalla.
▼ Posiolle saatiin tuotantoon 21 voimalan tuulivoimapuisto, jonka arvioitu vuosituotanto on 345 GW h. Puiston arvioidaan vähentävän päästöjä noin 112 000 hiilidioksiditonnia tuotantovuoden aikana.
▼ Lahdessa vihittiin käyttöön Hartwallin ja Lahti Energian yhteistyössä rakentama, paikalliseen kiertotalouteen perustuva biokaasulaitos, joka vähentää päästöjä sekä panimolla että laajemminkin.
▼ Turussa kaukolämmön ominaispäästöt laskivat 37 % vuoteen 2022 verrattuna. Hieman yli 30 % kaukolämmöstä tuotetaan lämpöpumpuilla, sähkökattilalla ja savukaasupesureilla.
▼ Lappeenrannan kaukolämmössä on vaihdettu
aluelämpölaitoksen kaasukattila sähkökattilaan ja lämpövarastoon.
▼ Hyvinkäällä otettiin käyttöön vesi-ilmalämpöpumput erilliskaukolämpöverkossa.
▼ Naantalin Sataman terminaalirakennuksen lämmitysjärjestelmä muunnettiin öljystä maalämpöön. Myös Naantalin vuokratalojen viimeinen öljylämmitteinen kohde siirtyi 12 maalämpökaivon ja aurinkopaneelien hybridiratkaisuun, jonka avulla päästiin jopa laskennallisiin nollaenergiatasoihin.
Energiatehokkuus ja -säästötoimenpiteet
▼ Lohjalla toteutettiin laaja energiansäästökampanja lähes 20 koulussa, päiväkodissa ja kirjastossa, missä puolet saavutetuista 115 000 euron kustannussäästöistä tuli kunnalle ja puolet palautui takaisin käyttäjille. Päästöjä säästyi arviolta 61 hiilidioksiditonnia.
▼ Kokkolan monitoimitalolla toteutettiin energiatehokkuussäätöjä muun muassa ilmanvaihdossa ja lämmityksessä sekä laskettiin sisätilojen ja käyttöveden lämpötiloja. Sähköä säästettiin lähes 90 MWh ja lämpöä lähes 185 MWh.
▼ Seinäjoella kunnan kiinteistöissä on laskettu lämpötiloja 2–3 asteella automatisoidusti käyttöajan ulkopuolella.
▼ Lahdessa toteutettiin lukuisia toimia kuten kaupungin kiinteistökannan ilmanvaihdon säätöjä ja optimointeja osana energiansäästöohjelmaa. Sähkönkulutus pieneni 8 % edellisvuoteen verrattuna.
▼ Juuassa turhaksi käyneet kiinteistöt on myyty eteenpäin. Peruskorjaamalla ostajat pidentävät kiinteistöjen elinkaarta.
▼ Kokkolassa on nostettu kaukolämmön energiatehokkuutta asentamalla kattilan ulospuhallukseen lämmön talteenotto. Vuositasolla säästyy noin 2,2 GWh energiaa.
▼ Kouvolan kaupungin kiinteistöissä tehtiin useita energiatehokkuustoimia ja automaation säätöjä säästäen energiaa vuositasolla noin 1 GWh. Yksi maakaasukohde siirrettiin ilmalämpöpumppuihin, kaksi kaukolämpöön.
▼ Kotkan kaupunki toteutti energiakriisin ja hintojen nousun takia laajasti erilaisia energiansäästötoimia esimerkiksi optimoimalla ilmanvaihtoa erilaisissa kohteissa.
Liikenne ja liikkuminen
▼ Turussa on panostettu kestävään liikkumiseen niin logistiikan suunnittelussa kuin kävelyn kehittämisessä. Kilpailutusten myötä sähköbussien määrä
jatkaa kasvuaan, ja Fölin kaupunkipyörien kausi oli onnistunut.
▼ Kemi oli yhteistyökumppanina ja mahdollistamassa Metsä Groupin tehtaalle valmistunutta sähköistettyä ratayhteyttä, korvaten polttomoottorikäyttöistä puunkuljetusliikennettä.
▼ Kiteellä sijaitseva biokaasulaitos investoi biokaasun tankkausasemaan.
▼ Valkeakosken , Akaan ja Urjalan välillä alkoi joukkoliikenneyhteyksiä parantava VAU-liikenne.
▼ Uudessakaupungissa kutsuohjattu julkinen liikenne VUKI-kyyti yhdistelee samaan suuntaan kulkevia matkustajia samoille reiteille.
▼ Joensuussa tarjottiin maksutonta julkista liikennettä auton vapaapäivänä 22.9. sekä teatterilippuun yhdistettynä ennen ja jälkeen esityksen.
▼ Raumalla päätettiin tarjota maksutonta julkista joukkoliikennettä matkustajille kesäkuukausina, madaltaen kynnystä Gyytiksi nimetyn joukkoliikenteen hyödyntämiselle.
▼ Valkeakosken tekniseen keskukseen hankittiin kolme sähköpakettiautoa ja rakennettiin 20 uutta latauspistettä.
▼ Naantalin hankinnoissa sovellettiin kestävyyskriteerejä, joihin kuului luonnonvarojen viisaan ja tehokkaan käytön sekä kestävän kulutuksen ohella muun muassa ympäristösuunnitelman ja läheisen sijainnin edellyttäminen palveluntarjoajalta.
▼ Lempäälässä vuonna 2026 pidettävien asuntomessujen tontinluovutusperiaatteet päivitettiin niin, että tonttihintoihin voidaan myöntää alennuksia ilmastopositiivisuudesta, esimerkiksi rakennuksen energialuokasta ja hiilijalanjäljestä, energiaratkaisuista tai kiertotaloudellisesta materiaalien ja maamassojen käytöstä.
▼ Kangasalle rakenteilla ja suunnittelussa olevat koulu ja päiväkoti tulevat A-luokan energiatehokkuudelle, kuten pääsääntöisesti kaikki sinne suunniteltavat uudet rakennukset.
▼ Porvoossa voimalaitoksen lentotuhkaa hyödynnettiin kadunjatkeen rakenteissa, säästäen arviolta 24 tCO2e.
▼ Pälkäneellä vähennetään ruokailun päästöjä tarjoamalla lihaton vaihtoehto yläkoulun ja lukion kaikkiin kouluruokailuihin. Lisäksi käytössä on kiertävä hävikkivaaka.
▼ Akaalla ruokahävikkiä on taltutettu hävikkivaakojen sekä ruuan eteenpäin myymisen avulla.
Hinku-verkostoa tukee kuntien ja maakuntien lisäksi 24 energia- ja ilmastoalalla toimivaa yritystä ja asiantuntijayhteisöä. Tällä hetkellä Hinku-verkostossa on mukana melkein sata kuntaa sekä viisi maakuntaa. Yhteenlaskettu asukasmäärä on yli 2,5 miljoonaa. Tämä tarkoittaa merkittävää kysyntäpotentiaalia ilmastomyötäisille tuotteille ja palveluille. Laajaan ilmastoyhteistyöhön kannustava Hinku-verkosto on saanut myös kansainvälistä huomiota.
Calefa Oy
► calefa.fi
Carboreal Oy
► carboreal.fi
DigiTapio Oy
► forestkit.fi
Forus Oy
► forus.fi
Green Carbon Finland Oy
► greencarbon.fi
Hiilinieluntuottajat HNT Oy
► hiilinieluntuottajat.fi
Hukka AI Oy
► hukka.ai
IML-Aeroseal –
Ilmastointimittaus Lind Oy
► iml.fi
Innotek Oy
► innotek.fi
Inrego Oy
► inrego.fi
JAMIX Oy
► jamix.fi
Joulupukin Pajakylän osuuskunta
► santaclausvillage.info
Kiteen Mato ja Multa Oy
► matojamulta.com
Knowit Insight Oy
► knowit.fi
Kuntarahoitus Oyj
► kuntarahoitus.fi
Lassila & Tikanoja Oyj
► lassila-tikanoja.fi
Lämmin kiitos tuesta kaikille Hinku-yrityksille!
Nanopar Oy
► nanopar.fi
OptiWatti Oy
► optiwatti.fi
Ownwell
► ownwell.fi
Raaseporin Energia Oy
► re.fi
Reforest Oy
► reforest.fi
Skarta Energy Oy
► skartagroup.fi
Tehomet Oy
► tehomet.com
Yara Suomi Oy
► yara.fi
Tutustu Hinku-yrityksiin verkossa: www.hiilineutraalisuomi.fi ► Hinku ► Hinku-verkosto
Hinku-verkoston jäsenenä olette osa ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkostoa ja saatte vertais- ja asiantuntijatukea ilmastonmuutoksen hillintään. Hinkukunnaksi ryhtyminen edellyttää kunnanvaltuuston päätöstä, jossa kunta sitoutuu
Hinku-tavoitteeseen ja -kriteereihin.
Hinku-verkosto toivottaa uudet kunnat, maakunnat ja yritykset mukaan matkalle kohti hiilineutraalia Suomea!
Verkoston tukea ja yhteistyötä
Hinku-verkoston kautta kunnilla ja maakunnilla on mahdollisuus saada uusia kontakteja alan toimijoihin, tukea erillishankkeiden valmisteluun, päästölaskentapalveluita ja -työkaluja sekä positiivista medianäkyvyyttä.
Hinku-verkostoa koordinoivan Suomen ympäristökeskuksen viestintäasiantuntijat tarjoavat tukea Hinku-viestintään liittyvissä kysymyksistä.
Lue lisää: Mukaan Hinku-verkostoon
Ota yhteyttä: hinku@syke.fi
LIFE17 IPC/FI/000002 LIFE-IP CANEMURE-FINLAND
Tämän julkaisun tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Julkaisun sisältö edustaa ainoastaan CANEMUREprojektin näkemyksiä ja CINEA / Komissio ei ole vastuussa julkaisun sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.
hiilineutraalisuomi.fi
@hiilineutraali
Hiilineutraali Suomi / Carbon neutral Finland
#hiilineutraalisuomi
Hinku-vuosikertomus 2023
Ilmastotekoja verkoston voimalla
Kirjoittajat: Venla Riekkinen, Eija Ferreira, Santtu Karhinen, Roosa Komokallio, Jarmo Linjama, Jari Rantsi, Laura Saikku, Jyri Seppälä & Aliisa Vulli / Suomen ympäristökeskus (Syke)
Toimittajat: Saara Sivonen ja Hanna Talikka / Syke
Päästötiedot: Suomen ympäristökeskus
Ulkoasu: Satu Turtiainen / Syke
Kannen kuva: Jack Alexander / Unsplash
Julkaisija: Suomen ympäristökeskus
ISBN 978-952-11-5720-2 (pdf)
Helsinki 12/2024.