Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
LIFE IP Canemure-Finland-hankkeen päätulokset 2018–2024
Canemure vauhditti alueellista ilmastotyötä
Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää kattavia muutoksia eri sektoreilla ja yhteiskunnan toimintatavoissa. Kuusivuotisen (2018–2024) Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeen ytimessä oli alusta lähtien yhteistyö ja verkostoituminen, vankka asiantuntijuus ja konkreettiset, päästövähennyksiä tuottavat ilmastotoimet. Hanke sai rahoitusta EU:n LIFE IP-ohjelmasta.
Kunnianhimoisiin tavoitteisiin ei päästä vain lainsäädännöllä, vaan pitkien etäisyyksien Suomessa tarvitaan alueellista, paikallisista tarpeista nousevaa ja hyvinvointia lisäävää ilmastotyötä. Koko hankkeen ajan seitsemässä maakunnassa tehtiin laajaa sidosryhmäyhteistyötä, laadittiin ilmastonmuutoksen hillinnän tiekartat, vauhditettiin uusia tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä sparrattiin yrityksiä ja päätöksentekijöitä.
Canemure-hankkeessa edistettiin älykästä ja vähähiilistä liikkumista, lisättiin hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa, parannettiin rakennusten energiatehokkuutta sekä tuettiin prosesseja, joilla luodaan kestävää kaupunkirakennetta ja edellytyksiä vähähiiliselle tuotannolle ja kulutukselle. Myös maa- ja metsätaloudessa edistettiin siirtymistä vähäpäästöisiin maaperän hoitomenetelmiin erityisesti turvemailla.
Tutkimustieto, työkalut ja palvelut ilmastotyön tueksi
Canemuren asiantuntijaverkosto on yhdistänyt asiantuntijaorganisaatiot, alueelliset yhteistyöryhmät, edelläkävijäkunnat ja käytännön toimijat työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kunnille, yrityksille ja kansalaisille on ajantasaista tietoa kasvihuonekaasupäästöistä, parhaista käytännöistä ja ilmastotoimien vaikutuksista sekä muun muassa julkisista hankinnoista, kestävästä liikkumisesta, ilmastotyön rahoituskanavista ja kuluttajien mahdollisuuksista hillitä ilmastonmuutosta.
Hankkeessa tuotetut lukuisat uudet työkalut ja palvelut hyödyttävät myös valtionhallintoa ja tukevat ilmasto- ja energiastrategian ja Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) toteuttamista.
Ilmastolaki antoi työlle raamit
Suomen ilmastopolitiikan keskeinen pilari on kansallinen ilmastolaki, jonka mukaan päästöjä on vähennettävä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Lakiin on kirjattu, että Suomen on oltava hiilineutraali viimeistään vuonna 2035.
Tavoitteisiin pääsemiseksi laaditaan kerran vaalikaudessa Suomen EU-velvoitteisiin vastaava, taakanjakosektorin päästöihin keskittyvä Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) sekä erillinen, kaikki sektorit kattava ilmasto- ja energiastrategia. Canemure-hanke on merkittävällä tavalla tukenut sekä KAISUn että ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanoa erityisesti kunnissa ja maakunnissa.
Asiantuntijat tukivat alueellista ilmastotyötä
Canemuren asiantuntijaverkosto yhdisti asiantuntijaorganisaatiot, alueelliset yhteistyöryhmät, edelläkävijäkunnat sekä käytännön toimijat työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Asiantuntijaverkostoon kuuluivat hankkeen koordinaattori Suomen ympäristökeskus, Tampereen yliopisto, Luonnonvarakeskus Luke ja Ilmatieteen laitos.
Päästölaskentaa kehitettiin Canemuressa
Uusi päästölaskentajärjestelmä kaikille Suomen kunnille julkaistiin vuonna 2020 (ALas-laskentamalli). Päästötietoja on tämän jälkeen päivitetty vuosittain. Kuntien käyttöperusteisten ilmastopäästöjen määrä ja kehitys ovat avoimesti saatavilla vuosille 1990 ja 2005–2022 ja niitä voi tarkastella kunta-, maakunta- ja ELY-aluekohtaisesti.
Skenaariotyökalu tukee päästövähennyksiä
Kuntien ja alueiden ilmastotavoitteiden laatimisen tueksi tuotettiin skenaariotyökalu (ALasSken), joka perustuu käyttöperusteisten päästöjen laskentajärjestelmään. Sen pohjalta voidaan muodostaa kuntien kasvihuonekaasupäästöjen skenaarioita perustuen kunkin kunnan nykyhetken päästötilanteeseen sekä erilaisiin päästöihin vaikuttaviin tekijöihin ja toimenpiteisiin. Laskurissa voi tarkastella myös toimien aiheuttamia talous- ja terveysvaikutuksia.
Vuonna 2023 julkaistiin ensimmäistä kertaa arviot Suomen kaikkien kuntien kulutusperusteisista päästöistä . Ensimmäiset tiedot koskevat vuotta 2015. Vuoden 2019 kulutusperusteiset päästöt julkaistaan loppuvuonna 2024. Päästölaskennan kaupunginosamallinnusta on kehitetty ja laskettu rakennusten energiankulutuksen ja liikenteen päästöjä Helsingissä Maunulan ja Lauttasaaren kaupunginosille.
Hankkeessa koottiin yhteen kuntien ja maakuntien energiaan ja liikenteeseen liittyviä indikaattoreita. Nämä tukevat
ja täydentävät kuntien ja maakuntien ilmastotyön etenemisen seurantaa. Indikaattorit julkaistiin kaikille avoimessa verkkopalvelussa ja niitä päivitetään myös jatkossa. Lisäksi hankkeessa arvioitiin alueellisia uusiutuvien energialähteiden investoinneista seuraavia välittömiä ja välillisiä työllisyysvaikutuksia sekä uusiutuvan energian päästövähennyspotentiaaleja.
Laskureita kunnille ja asukkaille
Hankkeessa tehtiin myös lukuisia erilaisia laskureita helpottamaan kuntien ja asukkaiden ilmastotekoja. Laskuri bioenergian käytön vaikutuksesta metsän hiilitaseeseen helpottaa metsien hiilinieluvaikutusten huomioimista biotalouden kestävyystarkasteluissa.
Ravintolan ruokien hiilijalanjälkilaskuri muodostaa kokonaiskuvan yksittäisessä ravintolassa tarjottavien ruokien hiilijalanjäljestä. Ruokapalveluiden laskuri taas soveltuu parhaiten toimintatapojen muutosten vaikutuksen havainnollistamiseen, esimerkkeinä kasvisruoan lisääminen ja hävikin vähentäminen.
Kuntakohteen aurinkosähkön kannattavuuslaskurin avulla voi arvioida investoinnin kannattavuutta esimerkiksi nettonykyarvon avulla. Kuntakohteen lämpöpumppujen ja hybridien kannattavuuslaskuri auttaa lämpöpumppujärjestelmien valinnassa ja kannattavuuden arvioinnissa. Aurinkosähkön ja lämpöpumppujen erilaisia energiajärjestelmiä lämpöpumppujen ja aurinkosähkön osalta sekä näiden yhdistelminä. KULKURI-laskurin avulla voi vertailla erilaisten liikkumispalveluiden kustannuksia ja päästöjä.
hiilineutraalisuomi.fi ► Työkalut ► Laskurit
Ilmastotyön haasteet ja mahdollisuudet
Hankkeessa tutkittiin myös kuntien ilmastotyöhön liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia kuten hukka- ja geolämmön hyödyntämisen esteitä erityisesti kaukolämpöyhtiöiden näkökulmasta. Samalla tarjonnan esteitä selvitettiin jätevesiyhtiöiden, konesaleja omistavien yritysten ja isojen kiinteistönomistajien näkökulmasta.
Lue lisää:
► Accelerating transition toward district heating-system decarbonization by policy co-design with key investors: opportunities and challenges
Hankkeessa pureuduttiin myös kuntien ilmastoviestintään ja -brändeihin sekä näiden mahdollisuuksiin kuntien ilmastotyön tehostamisessa.
Lue lisää:
► Municipal climate communication as a tool in amplifying local climate action and developing a place brand
Vaikuttavimmat ilmastotoimet
Asiantuntijaverkosto arvioi lukuisten eri ilmastotoimien vaikuttavuutta ja koosti Canemure-maakuntien vaikuttavimmat ilmastotoimet mallitiekartoiksi, joita maakunnalliset toimijat voivat hyödyntää jatkossa.
Hankkeessa tehdyt politiikkasuositukset antavat toimenpidesuosituksia liikenteen päästövähennysten saavuttamiseksi sekä ratkaisuja turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi . Lisäksi julkaistiin 13 hyvien käytäntöjen koostetta suosituksineen (Canemure Best Practices), jotka esittävät suosituksia ja hyviä käytäntöjä hankkeen eri teemoihin liittyen.
Suomen ympäristökeskuksen professori Mikael Hildén Canemure-hankkeen loppuseminaarissa 1.10.2024.
hiilineutraalisuomi.fi ► Julkaisut
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
Alueelliset ilmastokoordinaattorit tukivat ilmastotyön organisoitumista seitsemässä maakunnassa
Canemure-hankkeessa alueellista ilmastotyötä edistettiin seitsemässä maakunnassa: EteläKarjalassa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Työhön ovat osallistuneet keskeisimmät ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät alueelliset tahot. Työtä on edistänyt alueellinen ilmastotyön koordinaattori alueellisten yhteistyöryhmien tukemana. Yhteistyön on tarkoitus jatkua alueilla myös tulevaisuudessa.
Tiekartat ilmastotyön suunnannäyttäjinä
Canemure-maakunnissa laadittiin maakunnalliset ilmastonmuutoksen hillinnän tiekartat, joiden avulla edistetään jatkossakin tavoitteellista työtä ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Ilmastotiekartat avaavat mahdollisuuksia sekä näyttävät suuntaa alueen lukuisille toimijoille.
Tiekarttoja päivitetään tarpeen mukaan. Niitä pyritään viemään käytäntöön yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden kanssa. Varsinaiset päästövähennystoimenpiteet ovat yleensä esimerkiksi kuntien sekä energia-, kuljetus- ja kaupan alan yhtiöiden, rakennusten omistajien sekä maatalousyrittäjien vastuulla. Näiden lisäksi yritysten etujärjestöt, valtio ja tutkimuslaitokset ovat avainasemassa tulosten saavuttamisessa.
Tiekarttojen toimien toteutumista ja muutoksia lukuisissa ilmastotyön indikaattoreissa on seurattu säännöllisesti.
Pohjois-Pohjanmaa
Pirkanmaa
Satakunta
Varsinais-Suomi
Päijät-Häme
Uusimaa
Etelä-Karjala
Pohjakartta: Maanmittauslaitos, Tilastokeskus.
Alueellisten hankkeiden teemoja: energia, liikenne, rakentaminen, sopeutuminen, kiertotalous, maatalous, kunnan ilmastotyö, yritysten ilmastotyö, ilmastoviestintä, ruokajärjestelmät, kaupunkisuunnittelu, tiekartat, metsätalous, hiilineutraalisuus
Yli 100 uutta alueellista hanketta
Hankkeiden yhteenlaskettu arvo yli 30 miljoonaa euroa
Verkostoja ja yhteistyötä
Tiekarttaprosessin vetämisen ohella alueellisen ilmastokoordinaattorin tärkeimpiä tehtäviä ovat olleet viestintä sekä keskeisten toimijoiden yhteistyön edistäminen. Erityisesti on tuettu kunkin alueen kuntia omassa ilmastotyössään. Tietoa on jaettu alueen toimijoille muun muassa toimenpiteiden vaikuttavuudesta, tiekartan edistymisestä ja ilmastotyön rahoitusmahdollisuuksista.
Yhteistyöryhmät ovat kannustaneet paikallisia yrityksiä, kuntia ja asukkaita luomaan uusia päästöjä vähentäviä toimintatapoja, joita on jaettu muun muassa Kestävyysloikka.fipalvelussa . Tarkoituksena on ollut lisätä tietoisuutta, vaikuttaa alueen päätöksentekoon ja lisätä hyvinvointia. Alueellisesta ilmastotyöstä on levitetty tietoa muun muassa verkkosivujen, blogikirjoitusten ja uutiskirjeiden avulla. Alueelliset yhteistyöryhmät ovat myös vauhdittaneet uusien alueilla toteutettavien tutkimus- ja kehittämishankkeiden syntyä.
Laajat verkostot ovat olleet vahvuus, ja yhteistyö lukuisten eri toimijoiden välillä jatkuu myös hankkeen päätyttyä. Myös kuntien aktivointi hankkeen aikana kantaa pitkälle.
Lue lisää:
► Alueellista yhteistyötä sidosryhmien kanssa
► Canemure Best Practices: Alueellisen ilmastotyön edistämisen parhaat käytännöt
Kohti
Kuntien ja alueiden ilmastoindikaattorit
Canemure-hankkeessa on koottu yhteen kuntien ja maakuntien energiaan ja liikenteeseen liittyviä indikaattoreita.
Nämä tukevat ja täydentävät päästötietojen ohella kuntien ja maakuntien ilmastotyön etenemisen seurantaa.
Eri sektoreiden asukaskohtaisten päästöjen kehitys Canemure-maakunnissa ja koko Suomessa
2017–2022 (%)
Energiankulutus* (koko Suomi)
Energiankulutus* (Canemure-maakunnat)
Liikenne (koko Suomi)
Liikenne (Canemure-maakunnat) -17 %
Maatalous (koko Suomi)
Maatalous (Canemure-maakunnat)
Jätteiden käsittely (koko Suomi)
Jätteiden käsittely (Canemure-maakunnat)
* Sisältää kulutussähkön, sähkölämmityksen, kaukolämmön, öljylämmityksen, muun lämmityksen, teollisuuden ja työkoneet. Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2024.
Maalämpökaivon porausta paritalon energiaremontin yhteydessä.
Muutos
Ilmastotyön indikaattoreiden kehitys Canemure-alueilla
Maalämpöä hyödyntävien rakennusten määrä asukaslukuun suhteutettuna
kpl per tuhat asukasta1
Sähkö-, hybridi- ja kaasuautojen osuus henkilöautokannasta prosenttia 2
Tuulivoimakapasiteetti asuk aslukuun suhteutettuna
kW kilowattia per asukas3
Aurinkosähkön pientuotannon kapasiteetti asukaslukuun suhteutettuna
kilowattipiikkiä per asukas4
1) Rakennusten lukumäärä, joille on merkitty lämmitystavaksi maalämpö. Lähde: Digi- ja väestötietoviraston Rakennus- ja huoneistorekisteri RHR. Jär jestelmä ei sisällä varmaa tietoa kaikista lämmitystapaa muuttaneista rakennuksista, eli todellinen lukumäärä voi olla suurempi.
2) Täyssähköautojen, ladattavien hybridien ja kaasuautojen osuus henkilöautokannasta (sis. katumaasturit). Lähde: Traficom. Liikenteen indikaattoreissa Suomen luvuissa ei ole mukana Ahvenanmaata.
3) Lähde: Suomen tuulivoimayhdistys (STY). Uudenmaan luku on negatiivinen sillä Inkoosta on poistunut 2MW tuulivoimaa vuonna 2018 ja asukasluku kasvanut.
4) Verkkoon kytketty pientuotanto, ei sisällä yli 1MWp voimaloita. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa aurinkosähkön kapasiteetti on kasvanut 465 prosenttia eli 5,6 kertaistunut vuodesta 2017 vuoteen 2021. Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2022. Perustuu sähköverkkoyhtiöiltä saatuihin tietoihin. Kaikilta yhtiöiltä ei saatu tietoja, joten joidenkin kuntien tiedot saattavat puuttua.
Tutustu indikaattoreiden laskentaperusteisiin osoitteessa
Hiilineutraalisuomi.fi ► Päästöt ja indikaattorit ► Kuntien ja alueiden ilmastoindikaattorit ► Indikaattorien laskentaperusteet
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia LIFE IP Canemure-Finland -hankkeen päätulokset 2018–2024
Canemure edisti Hinku-kuntien
tavoitteellista ilmastotyötä
Canemuren rahoituksella edistettiin aktiivisesti Hinku-verkoston toimintaa: tuettiin uusien kuntien liittymistä, järjestettiin Hinku-kunnille tilaisuuksia kuten Hinku-päivät ja tiekarttatyöpajat, annettiin kuntakohtaista tukea kunnan ilmastotyössä, tuotettiin räätälöityä päästö- ja indikaattoritietoa sekä tuettiin ilmastoviestintää. Lisäksi hankkeessa tehtiin ilmastotyön menestystekijöistä tutkimus, jossa tuotettua tietoa jaettiin verkostolle.
Hinku-verkosto yhdistää eri tahot toimimaan ilmaston hyväksi
Hinku-verkosto on Suomessa vuonna 2008 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat ja maakunnat, asiantuntijat ja yritykset. Verkoston toimintaa vauhditettiin Suomen ympäristökeskuksen johdolla vuosina 2018–2024 merkittävästi Canemure-hankkeen avulla.
Hinku-jäsenyys on tehostanut päästövähennyksiä
Hinku-kunnat ja -maakunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä* vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2022 loppuun mennessä Hinku-kunnat ovat vähentäneet päästöjään yhteensä 41 prosenttia kun vastaava koko Suomen päästövähennys on 38 prosenttia. Hinku-verkostoon kuuluvilla kunnilla ilmastopäästöt ovat keskimäärin alemmalla tasolla kuin mitä ne olisivat ilman Hinku-verkoston jäsenyyttä. Tarkastelussa on otettu huomioon muut päästöihin vaikuttavat tekijät kuten esimerkiksi alue- ja väestörakenne sekä sääolosuhteet. Hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan valtaosa Hinku-kunnista on myös kokenut, että verkostoon kuuluminen on lisännyt vaikuttavuutta ilmastotyössä.
Konkreettisia tekoja, myönteisiä talousvaikutuksia
Canemuren aikana kuntien ilmastoteoista on kerätty tietoa järjestelmällisesti, ja tietoa on levitetty verkoston sisällä, alueellisesti ja laajemmin kansallisesti ja kansainvälisesti. Työ on perustunut selkeisiin tavoitteisiin ja suunnitelmallisuuteen.
Kunnat ovat lisänneet Kestävyysloikka-palveluun esimerkkejä hyvistä käytännöistään. Näihin on kuulunut esimerkiksi energiatehokkuuden edistämistä, öljylämmityksestä luopumista sekä uusiutuvan energian investointeja tuulivoimaan, maalämpöön ja aurinkoenergiaan sekä biokaasun tuotantoon.
Lue lisää:
► Kohti hiilineutraalia kuntaa: ilmastoverkoston vaikutus kunnan ilmastotyöhön ja päästöihin
► Impact of a climate network: The role of intermediaries in local level climate action
Lisää Hinku-kuntien toimia:
► Kuntien ja maakuntien ilmastotoimenpiteitä
► Kestävyysloikka.fi-palvelu
* Päästövähennys lasketaan käyttöperustaisista, Hinku-laskennan mukaisista päästöistä.
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
Hinku-kunnat kartalla
Canemuren aikana Hinku-verkostoon on liittynyt 57 kuntaa
Canemuren päättyessä Hinku-verkostossa on 97 kuntaa
Hinku-kunnissa ja -maakunnissa asuu yhteensä noin 2,5 miljoonaa asukasta* Hinku-verkostossa on mukana myös viisi maakuntaa: Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala ja Päijät-Häme.
Hinku-verkostossa mukana olevat kunnat
Canemuren aikana liittyneet kunnat (57 kpl) on lihavoitu.
Akaa
Asikkala
Enontekiö
Eurajoki
Haapajärvi
Hamina
Hanko
Harjavalta
Hartola
Heinola
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Ii
Ilomantsi
Imatra
Inkoo
Joensuu
Jokioinen
Juuka
Kangasala
Kemi
Kemijärvi
Kirkkonummi
Kitee
Kokkola
Kontiolahti
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lempäälä
Lieksa
Liperi
Lohja
Loimaa
Loviisa
Lumijoki
Maalahti
Masku
Muhos
Mynämäki
Mäntsälä
Naantali
Nokia
Nurmes
Orimattila
Orivesi
Oulainen
Outokumpu
Padasjoki
Paimio
Paltamo
Parikkala
Pelkosenniemi
Pieksämäki
Pirkkala
Pori
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Puolanka
Pyhäjärvi
Pälkäne
Raahe
Raasepori
Rauma
Rautjärvi
Ristijärvi
Ruokolahti
Ruovesi
Rääkkylä
Sastamala
Seinäjoki
Simo
Siuntio
Sodankylä
Sulkava
Tampere
Tohmajärvi
Turku
Tyrnävä
Ulvila
Urjala
Utajärvi
Uusikaupunki
Vaala
Valkeakoski
Vantaa
Vesilahti
Viitasaari
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski
Kartalla Hinku-kunnat 10/2024. Pohjakartta: Maanmittauslaitos, Tilastokeskus.
* Väkiluku vuonna 2023, Tilastokeskus.
Hinku-kuntien kasvihuonekaasupäästöt vuosittain
Kokonaispäästöt
Kulutussähkö
Sähkölämmitys
Kaukolämpö
Öljylämmitys
Muu lämmitys
Teollisuus
Työkoneet
Tieliikenne
Raideliikenne
Vesiliikenne
Maatalous
Jätteiden käsittely
F-kaasut
Päästöhyvitykset
Lähde. Suomen ympäristökeskus. 2024.
Hinku-kuntien vuosittaiset päästöt on laskettu Suomen ympäristökeskuksen Alas 1.5 mallilla Hinku-laskentasääntöjen mukaisesti päästöhyvityksillä. Vuonna 2022 Hinku-kuntien päästöt muodostivat 39 % koko Suomen päästöistä.
Hinku-kuntien päästöt 2007–2022
-41 %
-38 % Koko Suomen päästöt 2007–2022
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
Maalämpöä hyödyntävien rakennusten määrä Hinku-kunnissa 2017–2023
Vuodesta 2017 maalämpöä hyödyntävien rakennusten lukumäärä on Hinku-verkoston kunnissa kasvanut 66 prosentilla ja kerrosala lähes kaksinkertaistunut. Vanhempien rakennusten maalämpöremontit päivittyvät rekisteriin viiveellä, minkä vuoksi maalämpöä hyödyntäviä rakennuksia voi todellisuudessa olla enemmän.
Muu Suomi
Hinku-verkosto
Lähde: Digi- ja väestötietoviraston Rakennus- ja huoneistorekisteri (RHR). © Suomen ympäristökeskus, 2024.
Henkilöautojen määrät ja niiden keskimääräiset päästöt Hinku-kunnissa 2017–2023
Henkilöautojen määrä on kasvanut Hinku-verkoston kunnissa 1,5 prosenttia, mutta hieman vähemmän kuin muualla Suomessa (1,7 %*). Hinku-kuntien autojen päästöt ovat kuitenkin pienentyneet 9 prosentilla, myös hieman enemmän kuin muualla Suomessa. Vuonna 2023 Hinku-kuntien autokannan keskimääräinen päästökerroin oli 156,7 gCO2 /km.
Autojen päästöt
Muu Suomi
Hinku-verkosto
Autojen määrä
Muu Suomi
Hinku-verkosto
Lähde: Traficom ja Ålands Fordonsmyndighet. © Suomen ympäristökeskus, 2024.
Sähkö-, hybridi- ja kaasuautojen määrä Hinku-kunnissa 2017–2023
Hinku-kunnissa kaasuautot ovat viisinkertaistuneet, ladattavat hybridit lähes 20-kertaistuneet ja täyssähköautot yli 67-kertaistuneet vuodesta 2017. Niiden yhteen laskettu osuus henkilöautokannasta on noussut alle prosentista Hinku-kunnissa noin kahdeksaan ja muualla Suomessa noin yhdeksään prosenttiin*. Vaihtoehtoisista käyttövoimista ladattavia hybridejä on eniten.
Ladattavat hybridit (Hinku-kunnat)
Ladattavat hybridit (koko Suomi)
Täyssähköautot (Hinku-kunnat)
Täyssähköautot (koko Suomi)
Kaasuautot (Hinku-kunnat)
Kaasuautot (koko Suomi)
Lähde: Traficom ja Ålands Fordonsmyndighet. © Suomen ympäristökeskus, 2024.
* Suomen tiedot sisältävät Ahvenanmaan vuodesta 2020 alkaen. Ladattavien hybridien osalta tietoihin on tehty korjauksia autojen rekisteritietojen perusteella, sillä vanhemmassa datassa niitä ei oltu eroteltu polttomoottoriautoista.
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia LIFE IP Canemure-Finland -hankkeen päätulokset 2018–2024
Älykäs, vähähiilinen liikkuminen
Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes, ja se on taakanjakosektorin suurin päästölähde. Valtaosa päästöistä syntyy tieliikenteestä. KAISUn mukaisesti Suomi pyrkii vähintään puolittamaan kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Vuoteen 2022 mennessä päästöt olivat pienentyneet lähes neljänneksen.
Liikenne nojaa yhä vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin. Päästöjen vähentämiseksi on välttämätöntä edistää kestäviä kulkumuotoja, puhtaiden käyttövoimien käyttöönottoa sekä kasvattaa uutta jakeluinfrastruktuuria. Liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelulla voidaan vähentää liikennesuoritteita ja parantaa vähäpäästöisen liikkumisen edellytyksiä.
Hankkeessa edistettiin erityisesti kestäviä matkaketjuja ja vahvistettiin jakeluinfrastruktuuria. Lisäksi tuotettiin tietoa liikenteen eri indikaattoreista sekä rakennettiin skenaarioita liikenteen päästöjen ja autokannan kehittymisestä alueellisen liikennesuunnittelun pohjaksi. Liikenteen
Muutos 2005–2022
Vesiliikenne -37 %
Raideliikenne -55 %
Tieliikenne -22 %
Tampereen kaupunkiseudun osahankkeessa huomio oli erityisesti liityntämatkoissa ja kestävissä matkaketjuissa.
Matkaketjut kestäviksi Tampereen kaupunkiseudulla
Miten lisätä kestävien kulkutapojen ja matkaketjujen houkuttavuutta? Tampereen kaupunkiseudulla ilmastokestävän liikenteen haasteeseen tartuttiin monipuolisesti: parantamalla liikkumisen mahdollisuuksia, sujuvoittamalla kulkutavasta toiseen vaihtamista ja liityntäpysäköintiä sekä kannustamalla asukkaita arjen muutoksiin.
Nokialla ja Orivedellä autoilijoita houkuteltiin julkisen liikenteen pariin markkinoimalla liityntäpysäköintiä ja parannettuja junayhteyksiä sekä tarjoamalla asukkaiden käyttöön taittopyöriä ja sähköpyöriä. Kangasalla pyörien ja autojen liityntäpysäköintiä lisätiin bussireitin varrelle ja pyöräilystä
kiinnostuneille työmatkaajille tarjottiin sähköpyöriä kokeiltavaksi. Tampereella markkinoitiin uutta lähijunayhteyttä ja kaupunkipyöriä osana matkaketjuja.
Kestäviä kulkutapoja edistettiin Tampereen kaupungin johdolla kaupunkiseudun kahdeksassa kunnassa: Tampereella, Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla, Orivedellä, Pirkkalassa, Vesilahdella ja Ylöjärvellä.
Lue lisää:
► Liityntä joukkoliikenteen runkoverkkoon Tampereen kaupunkiseudulla
Neuvontaa kestävään liikkumiseen Turussa
Turussa edistettiin kestävää liikkumista järjestämällä kestävän liikkumisen neuvontaa kauppakeskus Skanssissa, jossa vierailijat pääsivät keskustelemaan omista liikkumistavoistaan. Neuvonnassa selvitettiin, miten osallistuja pystyy liikkumaan mahdollisimman kestävästi itselleen sopivilla tavoilla.
Skanssissa järjestettiin vuoden 2023 aikana kolme sähköautokoulua, joissa halukkaat pääsivät keskustelemaan sähköautoiluista matalalla kynnyksellä ja kokeilemaan sähköautoa. Skanssin kauppakeskukseen tuotiin kokeiluun myös yhteiskäyttöinen sähköauto sekä sähköavusteinen tavarapyörä.
Lue lisää: ► Blogi: Kestävän liikkumisen suosiminen on palvelus hyvinvoinnille
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
Uudenkaupungin yrityksistä sähköautoilun mahdollistajia
Uudenkaupungin kehittämisyhtiö Ukipolis kartoitti sähkö-, hybridi- ja kaasuautojen lataustarpeita alueella. Erityisesti yrityksiä, taloyhtiöitä ja isännöintifirmoja kannustettiin latauspisteiden hankintaan. Eri toimijoille jaettiin ajankohtaista tietoa sähköautoilun hyödyistä ja mahdollisuuksista, investointeihin saatavista tukirahoituksista, latausasemista, palveluista sekä taloyhtiöitä velvoittavista säädöksistä. Paikalliset kivijalkayritykset ovat saaneet myös käytännössä kokeilla latauspisteen käyttöä lainattavan latauslaitteen avulla.
Lue lisää:
► Ukipolis Oy: Sähkö- ja biokaasuautojen käytön edistäminen Vakka-Suomen alueella
Millainen on autoilun tulevaisuus?
Tampereen yliopisto toimi Canemure-hankkeen asiantuntijaverkostossa liikkumisen asiantuntijana tukien useita hankkeen käytännön toimijoita ja tuottaen liikkumiseen liittyvää indikaattoritietoa. Tampereen yliopistossa keskeisenä työnä kehitettiin alueellinen autokantamalli ja päästöskenaariotyökalu, joilla voidaan arvioida, millainen autokanta on vuoteen 2040 mennessä ja miten liikenteen päästöt tulevat kehittymään kaupunkiseuduilla tulevaisuudessa. Tampereen yliopiston osahankkeessa tutkittiin myös sähköautojen latausta ja käyttöönottoa.
Lue lisää:
► Canemure-politiikkasuositus liikenteen päästöistä
► Canemure best practices joukkoliikenteen edistämisestä
Hiilineutraali-blogit:
► Joukkoliikenteen edistämisessä konstit ovat monet
► Sähköautokannan kehitys: miten se vaikuttaa julkiseen lataukseen?
► Sähköauton kotilatauksessa ajoituksella on väliä
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
Canemure-Finland -hankkeen päätulokset 2018–2024
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
Canemure-Finland -hankkeen päätulokset
Rakennusten energiankäyttö kattaa noin 40 prosenttia energian loppukäytöstä Suomessa ja aiheuttaa noin 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöt ovat vähentyneet 40 prosenttia vuodesta 2005, kun rakennusten energiatehokkuus on parantunut ja fossiilisia lämmityspolttoaineita on korvattu uusiutuvalla energialla.
Ilmastotavoitteiden kiristyessä tarvitaan edelleen merkittäviä lisätoimia rakennusten energiankulutuksen vähentämiseksi ja koko energiajärjestelmän tehokkuuden ja vähäpäästöisyyden edistämiseksi.
Hankkeessa edistettiin asuinrakennusten ja julkisten kiinteistöjen energiatehokkuutta sekä korjausettä uudisrakentamisessa lukuisin erilaisin toimin. Teollisuuskiinteistöjen energiatehokkuutta parannettiin kattavan mittausjärjestelmän käyttöönoton myötä.
Rakennusten lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt Suomessa
Muutos 2005–2022
Muu lämmitys -15 %
Öljylämmitys -65 %
Kaukolämpö -34 %
Lohjan Hiidensalmeen rakennettiin energiatehokkaita taloja, joissa tuotetaan ja hyödynnetään uusiutuvaa energiaa ja on varauduttu sähköisen liikenteen yleistymiseen.
MtCO2e
Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2024.
Lahden vuokra-asuntojen uusi, energiatehokas ilme
Lahden seitsemässä vuokra-asuntokohteessa lisättiin energiatehokkuutta ja vähennettiin ilmastopäästöjä monin eri toimenpitein. Lahti on esimerkkinä muille kaupungeille, vuokrataloyhtiöille ja yksityisille kiinteistönomistajille niiden tähdätessä päästövähennyksiin osana peruskorjaushankkeita.
Valitut kiinteistöt olivat eri ikäisiä ja edustavat näin laajemminkin suomalaista rakennuskantaa.
Toimenpiteitä olivat muun muassa älykkäät lämmityksen säätöratkaisut, vedenkulutuksen pienentäminen vesikalusteita uusimalla, ilmavesilämpöpumpun asentaminen ja ilmastoinnin ohjauksen uusiminen.
Suurin yksittäinen toimenpide oli jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmän asentaminen Lehtiojan palvelukeskukseen. Järjestelmän avulla on tarkoitus saada vähintään puolet jäteveden hukkalämmöstä talteen.
Laskelmat toimenpiteiden vaikutuksesta energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin sekä seurantajakso kiinteistöillä osoittivat säästöjä kaikissa kohteissa. Myös remonttien taloudellinen kannattavuus selvitettiin.
Asukkaita neuvottiin energia-asioissa ja heille jaettiin tietoa käynnissä olevista energiaremonteista muun muassa somessa ja asukastoimikuntien kokouksissa.
Lue lisää:
► Lahti: Vähähiilisiä ratkaisuja korjausrakentamiseen
Lehtiojan Palvelukeskuksessa otettiin vuonna 2020 käyttöön jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmä lisälämmönlähteeksi maalämpöjärjestelmälle. Järjestelmä pienentää kohteen energiankulutuksen päästöjä arviolta noin 12 prosenttia vuodessa.
Seitsemän energiaremonttikohteen päästövähennys
tCO2 /vuosi
Seitsemän energiaremonttikohteen energiasäästö
MWh/vuosi
Lappeenranta varastoi lämpöä
Lappeenrannan kaupungin osahankkeessa pilotoitiin uutta lämpövarastotekniikkaa. Lämpöakkua ladataan edullisella ja vähäpäästöisellä sähköllä. Akusta puretaan lämpöä kaukolämpöverkostoon tarpeen mukaan, mikä vähentää maakaasun ja polttoöljyn käyttöä kaukolämmön tuotannossa.
Energiavarasto tukee näin mahdollisuuksia lisätä uusiutuvan, vaihtelevan sähköntuotannon osuutta sähköverkossa.
Hankkeessa on asennettu innovatiivinen, uutta tekniikkaa käyttävä lämpöakku Selkäharjun alueen kaukolämpöverkkoon. Kaupungin hankkeen avulla Elstor Oy pääsi toteuttamaan ensimmäisen teollisen mittakaavan lämpöakun sekä testaamaan ja jatkokehittämään teknologiaansa nopeasti.
Pilottihankkeen kokemusten avulla teknologiaa pystyttiin jatkokehittämään nyt sarjavalmistuksessa olevaksi lämpöakuksi, jota voidaan käyttää teollisuudessa.
Selkäharjun lämpöakku on vähentänyt kaukolämmöntuotannon päästöjä 160 tCO2e ensimmäisen puolen vuoden toiminnan aikana. Yksi 5 MWh perusyksikkö voi säästää jopa 480 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Lisäksi ratkaisu edesauttaa uusiutuvan sähkön tuotannon edellytyksiä.
Selkäharjun lämpöakun kaukolämmöntuotannon päästövähennys ensimmäisen puolen vuoden toiminnan aikana 160 tCO2e
Koejakson aikana lämpöakulla tuotettiin kaukolämpöä
Lohjan asuntomessut toivat laajaa näkyvyyttä ilmastoteoille
Energiatehokkuus, uusiutuva energia ja päästövähennykset näkyivät monin tavoin asuntomessuilla Lohjan Hiidensalmessa vuonna 2021. Tieto alueella toteutetuista ilmastonmuutoksen hillinnän hyvistä käytännöistä levisi laajalle asuntomessujen saaman mittavan julkisuuden avulla.
Ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2019 alkupuolella ilmastonäkökulma tuotiin mukaan asuntomessualueen suunnitteluprosessiin, esimerkiksi rakentamistapaohjeiden ja tontinhakukriteerien laadintaan. Toisessa vaiheessa vuosina 2019–2020 alueen rakentajia ja muita paikallisia toimijoita kannustettiin ilmastonäkökulman huomioimiseen alueen toteutuksessa. Useisiin asuntoihin asennettiin lämpöpumppuja (81 prosenttiin asunnoista) ja aurinkopaneeleita (57 prosenttiin asunnoista). Energiatehokkuudeltaan A-luokan asuntoja oli alueella enemmän kuin Suomessa keskimäärin (36 prosenttia vs. 21 prosenttia vuonna 2021 rakennetuista asunnoista).
Laajaan tietoisuuteen hyvät ilmastoratkaisut levisivät messujen avauduttua suurelle yleisölle kesällä 2021. Koronapandemian seurauksena messujen kävijämäärä jäi oletettua pienemmäksi, mutta silti 80 000 henkilöä vieraili asuntomessualueella.
Lue lisää:
► Lohja: Ilmastonäkökulma asuntomessuilla Lohjalla vuonna 2021
Älykäs järjestelmä seuraa teollisuuspuiston
energian ja resurssien käyttöä Raumalla
Rauman Seaside Industry Park -teollisuuspuiston alueelle suunniteltiin uusi, älykäs järjestelmä valvomaan teollisuuspuiston sähkön, lämmön, veden, paineilman ja kaasun käyttöä. Teollisuuspuistoa hallinnoi Meriteollisuuskiinteistöt Oy. Käänteentekevä seuranta- ja mittausjärjestelmä tarjoaa käyttäjille reaaliaikaista tietoa, jonka avulla yritysten on mahdollista säätää toimintojaan niiden ollessa käynnissä. Järjestelmä mahdollistaa alueen yritysten laskuttamisen todelliseen kulutukseen perustuen ja tekee energian ja resurssien säästämisen taloudellisesti kannattavaksi.
Uusi järjestelmä mahdollistaa myös yksittäisten prosessien päästöjen seurannan. Järjestelmän täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää alueen yrityksiltä energian käyttöön liittyvien toimintatapojen muutoksia, jotka ottavat oman aikansa. Energiankulutus suhteessa liikevaihtoon on pienentynyt noin 15 prosenttia aikavälillä 2018–2023.
Lue lisää:
► Rauman Meriteollisuuskiinteistöt: Älykäs järjestelmä Seaside Industry Park Rauman energian ja resurssien käytön optimoimiseksi
Älykästä kaukolämpöä ja ilmanvaihtoa Porvoossa
Porvoossa on kokeiltu energian kulutuksen vähentämistä ja energian käytön optimointia digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen.
Esimerkiksi 450 oppilaan Keskuskoululla otettiin syyskuussa 2021 käyttöön kaksisuuntainen kaukolämpöjärjestelmä ja älykäs ohjausjärjestelmä. Energiansäästön avuksi on otettu myös uusi kaukolämmön kolmiputkiratkaisu. Koulun lämmityksessä voidaan nyt hyödyntää 40–50 asteista teollisuuden hukkalämpöä, jota saadaan muutaman kilometrin päästä teollisuusalueelta. Järjestelmästä hyötyy myös energiayhtiö, sillä sen tuotanto tehostuu, kun tuotantolaitokseen palaava vesi on viileämpää. Lisäksi pakkaspäivien kovaan energiankulutukseen varautuminen on helpompaa.
Porvoon kiinteistöjen lämmityksessä on otettu käyttöön myös joustavampi, älykäs ohjausjärjestelmä. Oppiva tekoäly seuraa muun muassa sääennusteita ja tekee havaintoja rakennuksen lämpötilan vaihteluista päivän mittaan. Näiden tietojen avulla se ohjaa rakennusten lämmitystä reaaliaikaisesti ja pitää sisäolosuhteet tasaisina. Tasaisempi, hyvin ennustettavissa oleva lämmitystarve pienentää myös lämpövoimaloiden huipputehon tarvetta.
Keskuskoululla ja Tolkkisten monitoimitalolla on otettu käyttöön myös uudenlainen, älykäs ilmanvaihdon säätelyjärjestelmä, joka auttaa osaltaan pitämään huonelämpötilat mukavina kiinteistöjen käyttäjille.
Kaukolämmön kysyntäjoustolla saavutettu päästövähennys (19 kiinteistöä)
217 tCO2e/vuosi
Kaukolämmön kysyntäjoustolla säästettiin energiaa (19 kiinteistöä)
1 500 MWh/vuosi
Kaksisuuntaisen kaukolämmön toimenpiteillä kaukolämpöä säästettiin vuodessa
630 MWh
Kaksisuuntaisen kaukolämmön toimenpiteillä sähköä säästettiin vuodessa
380 MWh
Kaksisuuntaisen kaukolämmön toimenpiteillä päästövähennys vuodessa oli
118 tCO2e
Lauttasaaressa ja Maunulassa asukkaat voivat vertailla taloyhtiöiden päästöjä
Helsingissä Lauttasaari-seura selvitti Lauttasaaren ja Maunulan kaupunginosien asuinrakennusten hiilidioksidipäästöjä. Suurten kaupunkien kaupunginosat ovat väkiluvultaan verrattavissa pieniin kuntiin.
Tietoja taloyhtiöiden energiankulutuksesta ja energiaremonteista kerättiin taloyhtiöiden hallituksilta sekä isännöitsijätoimistojen, avoimien tietokantojen ja Helsingin kaupungin asunnot Oy:n tietokantojen kautta.
Toteutuneen lämmityksen, sähkön- ja vedenkulutuksen perusteella jokaiselle tiedot jakaneelle taloyhtiölle laskettiin arviot talon hiilidioksidipäästöistä. Asukkaat voiva tarkastella ja vertailla taloyhtiöiden päästöjä kartalla. Asukkaille on järjestetty tapahtumia ja tiedotettu taloyhtiön keinoista parantaa energiatehokkuutta.
Lue lisää:
► Lauttasaari-Seura ry: Kohti hiilineutraaleja kaupunginosia
Lauttasaaren asukkaat voivat tarkastella taloyhtiöiden lämmityksen, sähkön- ja vedenkulutuksen päästöjä kartalla.
Lauttasaari-lehdessä ilmestyi 4.10.2023 ilmastoliite.
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
IP Canemure-Finland -hankkeen päätulokset 2018–2024
Kestävämpiä julkisia hankintoja
Suomen julkisten hankintojen vuotuinen kokonaisvolyymi on jopa 40 miljardia euroa ( Tutkihallintoa.fi), josta suurin osa on kuntien ja kuntayhtymien hankintoja. Tällä on huomattava vaikutus markkinoihin, kestävien ratkaisujen edistämiseen, kiertotalouteen ja vähähiiliseen tuotantoon. Vastaavasti kuntien omiin kulutusperäisiin kasvihuonekaasupäästöihin ja muihin ympäristövaikutuksiin voidaan hankintojen kautta vaikuttaa merkittävästi.
Helsinki toi hankintoihin
hiilijalanjälkikriteerit
Helsingin kaupunki tarkasteli keinoja hillitä ilmastonmuutosta hankintojen kautta. Yhdeksässä hankintaesimerkissä pyrittiin huomioimaan hankintaprosessissa vähähiilisyys ja muut ympäristö- ja vastuullisuusnäkökohdat mahdollisimman hyvin. Esimerkkien kautta selvitettiin, miten hiilijalanjäljen laskentaa voidaan soveltaa eri hankintaryhmissä ja millaisia kriteerejä hiilijalanjäljelle voidaan muodostaa. Tarkastelussa ovat olleet muun muassa talonrakentamisen, infrarakentamisen, asfaltoinnin, elintarvike- ja ruokapalveluiden sekä työvaatteiden hankinnat.
Tarkoituksena oli auttaa hankkijoita hahmottamaan hiilijalanjäljen laskennan rooli sekä sen tuomat mahdollisuudet ja haasteet hankinnan ilmastokriteerien asettamiselle. Onnistuneiden hankintapilottien taustalla avainasemassa oli aktiivinen markkinavuoropuhelu ja yhteistyö yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden kuntien ja kaupunkien kanssa.
Puukerrostalojen Suunnittele ja rakenna -urakassa tarjoajat laskivat tarjousvaiheessa suunnitelmiensa hiilijalanjäljen, joka pisteytettiin osana tarjouskilpailua. Asuinkerrostalojen peruskorjauksen hankesuunnitteluvaiheessa optimoitiin rakennusten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä, rakennuksen käyttöön perustuvaa energiankulutusta ja elinkaarikustan -
nuksia. Tiiviissä katuympäristössä toteutettiin katu- ja vesihuollon suunnittelua ohjaava päästölaskenta ja resurssiviisaan vaihtoehdon tarkastelu.
Uudelleenpäällystysurakoissa urakoitsijoilta kerättiin sopimuskauden aikana lähtötietoja urakan ilmastovaikutusten arviointia varten.
Maitotuotteiden hankinnassa kartoitettiin markkinan valmiutta hiilijalanjälkilaskentaan ja osana kilpailutusta toimittajalta edellytettiin toimenpidesuunnitelma hiilijalanjäljen pienentämiseksi sopimuskaudella. Lihatuotteiden hankinnassa kartoitettiin markkinan valmiutta hiilijalanjälkilaskentaan ja osana kilpailutusta toimittajalta edellytettiin toimenpidesuunnitelma hiilijalanjäljen pienentämiseksi sopimuskaudella. Uuden toimitilan ravintolapalvelun vastuullisuutta kehitettiin, kasvis- ja vegaanisen ruuan tarjontaa lisättiin ja ravintolapalvelun hiilijalanjälki arvioitiin.
Palvelutalojen ja seniorikeskuksen ruokapalveluiden hankinnassa kehitettiin erityisesti vastuullisuuskriteerien sopimusseurantaa. Työvaatehankintojen osalta tarkasteltiin, onko palveluhankinta tuotehankintaan verrattuna elinkaarivaikutuksiltaan kestävämpi vaihtoehto. Hankintaan lisättiin hiilijalanjäljen ja kiertotalouden huomioivia kriteerejä.
Lue lisää:
► Selvitys hiilijalanjäljen soveltamisesta julkisissa hankinnoissa
► Hiilijalanjälkitieto tukee ilmastoviisaita hankintoja
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
Canemure-Finland -hankkeen päätulokset
Kestävä kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen
Ilmastokestävä kaupunki hillitsee ilmastonmuutosta, toimii joustavasti säässä ja ilmastossa tapahtuvissa muutoksissa, toipuu niistä ja kehittää toimintaa ja varautumista niiden jälkeen.
Kaupunkisuunnittelulla on ratkaiseva rooli ilmastotoimien vauhdittamisessa, sillä monilla paikallisilla suunnitteluratkaisuilla voidaan vaikuttaa siihen, millaisia päästöjä kaupunkiympäristössä syntyy ja kuinka hyvin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on mahdollista sopeutua.
Kaupungeissa on otettava huomioon sää- ja ilmastoriskien arviointi ja hallinta, muun muassa hulevedet, kuumuus ja kuivuus.
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
Ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua
Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus kehittivät ilmastokestävän kaupunkisuunnittelun oppaan, joka tuo yhteen tutkittua tietoa ja parhaita käytänteitä ilmastonmuutoksen hillinnästä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Avainasemassa on Canemure-hankkeessa saatujen kokemuksien, kaupunkien hyvien käytäntöjen ja eri asiantuntijoiden tietojen ja taitojen hyödyntäminen ja levittäminen.
Kaupunkisuunnitteluoppaan lähtökohtana ovat olleet sääja ilmastoriskien tunnistaminen ja arviointi, ilmastopäästöjen vähentäminen sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisen ja sopeutumisen edistäminen monitavoitteisen ja vuorovaikutteisen kaupunkisuunnittelun keinoin.
Ilmastokestävä kaupunkisuunnittelu ottaa huomioon, miten väestötiheys, alueellinen kasvu, maankäyttö ja rakennusten ominaisuudet kehittyvät. Tärkeä tarkastelukohde on myös ekosysteemipalvelut eli kaupungin luontoympäristön tarjoamat aineettomat ja aineelliset hyödyt.
Osa kestävyyttä on myös suunnitella, miten kaupungissa jaetaan sää- ja ilmastoriskien hallintaan liittyviä voimavaroja yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Ohjeissa käsitellään myös jakamistaloutta ja odotettavissa olevaa kaupunkitilan käyttöä.
Lue lisää:
► Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua: Opas ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseen alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa
Turku lisäsi ilmastokestävyyttä kaupunkisuunnitteluun
Miten kaupunki voi varautua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja samalla hillitä päästöjä? Turussa tähän on pyritty muun muassa lisäämällä kaupungin kasvillisuutta ja vettä läpäiseviä pintoja kortteleissa.
Arvioinnin avuksi otettiin siniviherkerroin, jonka avulla arvioidaan, miten paljon ja minkälaista kasvillisuutta, pintoja ja hulevesiratkaisuja tontilla tai korttelissa on.
Turun kaupunki on Canemure-hankkeen aikana vakiinnuttanut työkalun käyttöä kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa. Siniviherkerroin-työkalu päivitettiin ja käyttäjätukea tarjottiin asemakaavojen, rakennushankkeiden ja lupien tarkasteluun. Laajempaa siniviherkerrointa kokeiltiin Kaupunginpuutarhan asemakaava-alueella. Turussa kartoitettiin myös kaupungin hiilinielut ja -varastot sekä edistettiin metsien ja puiden vaalimista kaavoituksessa.
Kestävämpi koulu
Osana Canemurea tarkasteltiin Turkuun rakennettavan uuden koulun energiaratkaisuja ja selvitettiin, millainen energiaratkaisu olisi koululle sopivin. Kehittämisen myötä kaupungin henkilökunta tutustui myös kestävän rakentamisen sertifiointiin ja ympäristöluokituksiin.
Lue lisää:
► Ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua Turussa
► Siniviherkerroin
► Canemure, Vähähiiliset ratkaisut kaupunkisuunnittelulla
Turun Pääskyvuorenrinteen asuinalueen luontopohjainen hulevesiratkaisu.
Rakennustuoteteollisuus selvitti betonin hiilensidontaa
Rakennustuoteteollisuuden osahankkeessa analysoitiin Suomen rakennuskannan betonin sisältämä hiilivarasto. Analyysissä huomioitiin betonin hiilensidonnalle oleelliset asiat eli betonin kovuus sekä altistumisolosuhteet kuten esimerkiksi kosteus ja lämpötila.
Arvion mukaan Suomen olemassa olevan betonikannan hiilivarasto kasvaa vuosittain noin 100 000 tonnilla, mikä vastaa suuruudeltaan noin 10 prosenttia Suomen sementtiteollisuuden nykyisistä vuosipäästöistä. Suomen betonikannan vuotuinen hiilinielu on noin 56 kilotonnia, mikä vastaa noin seitsemää prosenttia Suomen sementtiteollisuuden vuosipäästöistä. Suomen betonikanta sitoo pysyvästi noin neljä megatonnia hiilidioksidia.
Kun betonia kierrätetään ja murskataan, betonin ilmalle altis pinta-ala kasvaa merkittävästi ja näin hiilen sitoutumista aiheuttava ilmiö, karbonatisaatio, tehostuu. Vuosina
2021–2022 pidetyssä pilotissa selvitettiin betonimurskemassan sisäisiä karbonatisoitumisolosuhteita sekä millä tavoilla hiilensidontaa pystyttäisiin tehostamaan. Tulosten avulla pystyttiin laskemaan, miten betonimursketta tulisi käsitellä hiilensidonnan optimoimiseksi.
Tuloksista havaitaan muun muassa eri murskekoon vaikutus hiilen sitoutumiseen. Tuloksiin perustuen pystytään suunnittelemaan kierrätysbetonille uusia käyttökohteita ja varastointimenetelmiä siten, että luontainen hiilensidonta tehostuu.
Lue lisää:
► Rakennustuoteteollisuus: Betonirakenteiden hiilinielun maksimointi
► Concretesolution.fi
Maa- ja metsätalouden päästöt turvemailla
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
Canemure-Finland -hankkeen päätulokset
Suometsien ja turvepeltojen
päästöt tarkasteluun
Maankäyttösektorilla turvemaiden maaperä on merkittävä ilmastopäästöjen lähde. Luonnonvarakeskuksessa testattiin päästövähennyskeinoja ojitetuissa suometsissä ja turvepelloilla.
Suometsissä kokeiltiin metsänkasvatusta, joissa vältetään avohakkuita kasvattamalla metsää jatkuvapeitteisenä, mikä mahdollistaa aiempaa korkeamman vedenpinnan tason turvemaassa. Tutkimuksessa mitattiin jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen hakkuiden vaikutuksia turpeen kasvihuonekaasupäästöihin runsasravinteisilla ja kuusivaltaisilla, metsätalouskäyttöön ojitetuilla kasvupaikoilla. Ne ovat puuntuotannon kannalta tärkeitä, mutta ojituksen vuoksi maaperä on nykyisellään suuri päästölähde, ja avohakkuun myötä päästöt edelleen kasvaisivat. Kokeiluissa selvisi, että poimintahakkuun jälkeen vedenpinta nousi aikaisempaa korkeammalle, mikä hillitsi turpeen hajoamista ja kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöt olivat poimintahakkuun jälkeen selvästi pienemmät kuin avohakkuun jälkeiset päästöt. Tutkimuksen mukaan siirtymällä runsasravinteisissa korpikuusikoissa jatkuvapeitteiseen kasvatukseen voidaan vähentää talousmetsän ilmastopäästöjä ja vahvistaa metsien hiilinielua. Metsänomistajien keskuudessa kiinnostus uusia menetelmiä kohtaan on ollut suurta, mutta siirtyminen laajemmassa mitassa jatkuvapeitteiseen kasvatukseen vaatisi vielä kannustejärjestelmien muuttamista sekä metsänomistajien ja metsäkoneenkuljettajien koulutusta.
Kosteikkoviljelystä turvepeltojen tulevaisuus?
Turvemailla sijaitsevilla pelloilla tarkasteltiin mahdollisuuksia käyttää peltoja tavallista märemmissä olosuhteissa ja kehitettiin siihen sopivia viljelymenetelmiä. Ilmastopäästöt piene -
nivät tutkimuksen koealoilla vedenpinnan tasoa nostamalla. Kosteikkoviljelyn suosio on kuitenkin edelleen vähäistä, sillä siihen ei ole riittäviä kannustimia ja viljelyssä tuotettujen biomassojen (esim. ruokohelpi, järviruoko ja osmankäämi) kysyntä on ollut toistaiseksi pientä.
Hankkeessa tuotettiin myös ohjeistusta turvemaiden ilmastoviisaille viljely- ja hoitokäytännöille sekä tuettiin kosteikkoviljelmien perustamista ja tutkimusta eri puolilla Suomea liitännäishankkeiden avulla.
Lue lisää:
► Politiikkasuositus: Suometsien ja -peltojen maaperän ilmastopäästöjä voidaan vähentää merkittävästi kohdentamalla tukirahoja nykyistä järkevämmin
► Politiikkasuositus: Metsätalouden vesistö- ja ilmastopäästöjä voidaan hillitä välttämällä avohakkuita ja niihin liittyviä ojitustoimia
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa mitattiin jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen vaikutuksia turpeen kasvihuonekaasupäästöihin runsasravinteisilla ja kuusivaltaisilla kasvupaikoilla.
Ingannevalla on Suomen ensimmäinen kosteikkoviljelykoepelto.
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia LIFE IP Canemure-Finland -hankkeen päätulokset 2018–2024
Vaikuttavaa ilmastoviestintää ja tapahtumia*
362 uutista julkaistu hiilineutraalisuomi.fi:ssä
40 blogikirjoitusta
21 julkaistua uutiskirjettä
878 uutiskirjeen tilaajaa
481 Mediaosumaa hakusanalla Canemure
2 461 Twitter-/X-julkaisua suomenkielisellä tilillä @hiilineutraali
467 julkaisua englanninkielisellä tilillä @Canemure
2 176 seuraajaa Twitterissä/X:ssä suomenkielisellä tilillä @hiilineutraali**
484 seuraajaa englanninkielisellä tilillä @Canemure**
38 hiilineutraali-webinaaria: 3 097 live-seuraajaa, 1 953 tallenteen katsojaa
130 Canemuren loikkaa julkaistu Kestävyysloikka.fi -palvelussa
* Hankkeen aikana 1.9.2018–31.10.2024
** Tilanne 31.10.2024
Viestintää hankkeen tuotoksista ja hyvistä käytännöistä jatketaan myös hankkeen päätyttyä.
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
LIFE IP Canemure-Finland -hankkeen päätulokset 2018–2024
Teemme työtä yhdessä myös Canemuren päätyttyä!
Yksi hanke päättyy, mutta ilmastotyö jatkuu: Canemuressa käynnistetty yhteistyö jatkuu verkostoissa vielä hankkeen jälkeenkin. Käytännön ilmastotoimia ja hankkeesta saatuja oppeja voidaan hyödyntää ja monistaa myös tulevaisuudessa.
Canemure-hankkeen väkeä kokoontui loppuseminaariin Helsinkiin lokakuussa 2024.
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanke
Koordinaattori: Suomen ympäristökeskus
Hankkeen partnerit:
Suomen ympäristökeskus
Helsingin kaupunki
Hyvinkään kaupunki
Ilmatieteen laitos
Lahden kaupunki
Lappeenrannan kaupunki
Lauttasaari-Seura ry
Lohjan kaupunki
Luonnonvarakeskus Luke
Oulun ammattikorkeakoulu
Pirkanmaan liitto
Kesto: 1.9.2018–31.10.2024
Porvoon kaupunki
Päijät-Hämeen liitto
Rakennustuoteteollisuus RTT
Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Tampereen kaupunki
Tampereen yliopisto
Turun kaupunki
Ukipolis Oy
Uudenmaan liitto
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
LIFE IP Canemure-Finland-hankkeen päätulokset 2018–2024
Kirjoittajat: Laura Saikku, Venla Riekkinen ja Johannes Lounasheimo, Suomen ympäristökeskus
Toimittajat: Saara Sivonen, Ulla Ala-Ketola ja Aliisa Vulli, Suomen ympäristökeskus
Raportin sisällön tuottamiseen ovat osallistuneet kaikki hankkeen partnerit.
Ulkoasu: Satu Turtiainen, Suomen ympäristökeskus
ISBN 978-952-11-5712-7 (pdf)
Helsinki 11/2024.
Kuvat: Michele Ursi / stock.adobe.com (kansi), Teemu Helonheimo (sivu 5), Arnéll Koegelenberg / peopleimages.com (7), Olli Riekkinen (8), Jukka Salminen (14, 16), Ukipolis (18), Lohjan kaupunki (20), Markus Henttonen (22), Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy (24), Porvoon kaupunki (25), Google Maps (26), Eero Ahonala (26-27), Robert Kneschke / stock.adobe. com (28), Jarkko Sydänmaanlakka (30), Lumo-kodit (32), Pxhere (32), Tereza Dickson (32), Minna Kivimäki (33), Tommi Kekkonen (34), Sakari Sarkkola (35), Raisa Mäkipää (36, 37), Sampo Soimakallio (39). Muut kuvat stock.adobe.com.
Päärahoittaja: EU:n LIFE IP -ohjelma
Lisäksi LIFE-IP Canemure -projektia ovat rahoittaneet seuraavat tahot:
Ympäristöministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Energiavirasto
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Pirkanmaan ELY-keskus
Kangasala
Lempäälä
Nokia
Orivesi
Pirkkala
Vesilahti
Ylöjärvi
Tämän julkaisun tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Julkaisun sisältö edustaa ainoastaan Canemure-hankkeen näkemyksiä ja CINEA/EU:n komissio ei ole vastuussa julkaisun sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.
www.hiilineutraalisuomi.fi
@hiilineutraali
Hiilineutraali Suomi