Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman Circwaste-hankkeen raportti
Solja Lukka
Tuuli Myllymaa (toim.)
Kirjoittaja: Solja Lukka1
Toimittaja: Tuuli Myllymaa1
1) Suomen ympäristökeskus (Syke)
Päärahoittaja: EU LIFE IP -rahoitusohjelma
Julkaisija ja kustantaja: Suomen ympäristökeskus (Syke)
Latokartanonkaari 11, 00790 Helsinki, puh. 0295 251 000, syke.fi
Verkkojulkaisu (pdf) on luettavissa:
Materiaalit kiertoon > Julkaisuja kiertotaloudesta sekä Syke-hankkeiden julkaisuja (helsinki.fi)
ISBN 978-952-11-5688-5 (pdf)
Julkaisuvuosi: 2024
Kierrätysmateriaalien käyttö suomalaisessa teollisuudessa
Tietoa kierrätysmateriaalien käytöstä suomalaisessa teollisuudessa on niukasti. Indikaattoreista esimerkiksi kierrätysaste ja kiertotalousaste eivät sellaisenaan sovi kierrätysmateriaalien käytön selvittämiseen. Tässä selvityksessä kerättiin tietoa kierrätysmateriaalien käytöstä suomalaisessa teollisuudessa. Tiedot kerättiin kierrätysraaka-aineita käyttäviltä ja kierrätysraaka-aineita valmistavilta yrityksiltä yritysten verkkosivuillaan antamien tietojen pohjalta kyselytutkimuksen avulla. Tarkasteltuja kierrätysmateriaaleja olivat muovi, lasi, betoni, paperi, kartonki, puu, tekstiilikuidut ja kategoria muu. Työ on toteutettu EU:n LIFE IP -ohjelman rahoittamassa Circwaste-hankkeessa kesällä 2023.
Selvityksessä saatiin tietoa ensinnäkin siitä, kuinka aktiivisesti ja näkyvästi yritykset kertovat kierrätysmateriaalien käytöstä omilla verkkosivuillaan: noin puolet tarkastelluista 481 yrityksestä kertoi käyttävänsä tuotannossaan kierrätysmateriaalia. Kysely toimitettiin kierrätysraaka-aineita käyttäville ja kierrätysraaka-aineita valmistaville yrityksille. Tarkastelluista muovituotteita, pakkauksia ja rakennustuotteita valmistavista yrityksistä selvästi alle puolet ilmaisi sivuillaan selkeästi käyttävänsä kierrätysmateriaaleja. Vaate- ja tekstiilialan yrityksissä kierrätysraaka-aineiden käytöstä viesti sivuillaan noin kolmannes.
Yleisintä suomalaisissa yrityksissä on muovin käyttö kierrätysraaka-aineena, mutta muovituotteita valmistavia yrityksiä oli vastanneissa yrityksissä myös eniten. Kartongin ja tekstiilikuitujen käyttö on keskenään melko samaa suuruusluokkaa, mutta ne jäävät kolmannekseen muovin käytön lukumääristä.
Kierrätysmateriaaleja käytetään monenlaisiin tuotteisiin. Joissain yrityksissä kierrätysmateriaalia käytettiin useissa eri tuotekategorioissa, toisissa taas hyvin spesifeissä tuotteiden osissa. Kierrätysmateriaalia sisältävät tuotteet vaikuttivat kuvauksen perusteella samankaltaisilta kuin yrityksen mahdollinen muu tuotanto, eli kierrätysmateriaalista ei valmistettu merkittävän erityyppisiä tuotteita kuin neitseellisistä materiaaleista
Kierrätysmateriaalin osuus yritysten tuotannosta vaihtelee yrityksittäin. Niistä yrityksistä, joissa kierrätysraaka-aineen osuus tunnetaan, melkein puolessa se on korkeintaan 20 % Kierrätetty materiaali on alkuperältään usein ostettua raaka-ainetta: kaikista vastanneista yrityksistä 56 % käytti oman tuotannon sisäisestä kierrätyksestä peräisin olevaa materiaalia ja 69 % raaka-aineena ostettua kierrätysmateriaalia. Kierrätettyä muovia käyttävissä yrityksissä ostetun raaka-aineen osuus oli selvästi suurempi.
Kierrätysmateriaaleja sisältävien tuotteiden osuus liikevaihdosta on yli puolella vastaajista korkeintaan 50 %. Huomionarvoista on, että yrityksiä, joilla kierrätysmateriaalia sisältävien tuotteiden osuus liikevaihdosta on yli 70 %, on huomattavasti enemmän kuin yrityksiä, joiden tuotannosta kierrätysmateriaalin osuus on yli 70 m-%.
Kierrätysmateriaalien käytössä tunnistettiin jätealalta tuttuja haasteita. Useimmiten mainituiksi rajoittavia tekijöitä olivat kierrätysmateriaalien saatavuuden epätasaisuus tai saatavuus Suomessa sekä kierrätysmateriaalien ominaisuuksiin ja laatuun, laadun vaihteluun ja lujuuteen ja kestävyyteen liittyvät tekijät. Muita suurimpia esille nousevia rajoitteita olivat lainsäädäntöön ja standardointiin liittyvät ongelmat sekä hinta. Toistunut haaste oli myös kiertotalouteen liittyvien termien moniselitteisyys ja joissain tapauksissa yleisten termien ja määritelmien puuttuminen.
Pienen otannan vuoksi tulokset eivät ole sellaisenaan yleistettävissä kaikkeen suomalaiseen teollisuuteen, mutta tulokset tarjoavat kuitenkin kiinnostavia esimerkkejä kierrätysmateriaalien käytöstä ja luovat pohjaa jatkotutkimuksille aiheesta.
Asiasanat: kierrätysraaka-aine, raaka-aine, kierrätys, kiertotalous
Användningen av återvunna materialen i den finska industrin
Det finns brist på information om användningen av återvunna material i den finska industrin. Indikatorer liksom återvinningsgrad och cirkulär ekonomi är inte lämpliga för att bestämma användningen av återvunna material.
Denna studie samlade in information om användningen av återvunna material i den finska industrin. Informationen samlades in genom en undersökning från företag som använder återvunna råmaterial och företag som producerar återvunna råmaterial baserat på den informationen på deras webbplatser. De återvunna materialen som undersöktes var plast, glas, betong, papper, kartong, trä, textilfibrer och kategorin annat. Arbetet utfördes i EU: s LIFE IP-finansierade Circwaste-projekt sommaren 2023.
Studien gav information om hur aktivt och synligt företag rapporterar användningen av återvunna material på sina egna webbplatser: ungefär hälften av de 481 företag som undersöktes rapporterade att de använder återvunnet material i sin produktion. Undersökningen skickades till företag som använder återvunna råmaterial och företag som producerar återvunna råmaterial. Av de företag som undersöktes som tillverkar plastprodukter, förpackningar och byggprodukter, angav klart mindre än hälften klart på sina sidor att de använder återvunna material. Inom kläd- och textilindustrin rapporterade ungefär en tredjedel av företagenanvändningen av återvunna råmaterial på sina sidor.
Den vanligaste användningen av återvunna råmaterial i finska företag är plast, men det fanns också flest företag som tillverkar plastprodukter bland de svarande företagen. Användningen av kartong och textilfibrer är ungefär samma storleksordning med varandra, men de är båda bara en tredjedel av antalet plastanvändningar.
Återvunna material används i många typer av produkter. I vissa företag användes återvunnet material i flera olika produktkategorier, medan det i andra användes i mycket specifika delar av produkter. Produkter som innehåller återvunnet material verkade vara liknande företagets övriga produktion baserat på beskrivningen, dvs produkter som tillverkas av återvunnet material skilde sig inte signifikant från de som tillverkas av jungfruliga material.
Andelen återvunnet material i företagens produktion varierar från företag till företag. I de företag där andelen återvunnet råmaterial är känd, i nästan hälften av företagen är mängden högst 20%. Återvunnet material är ofta ett köpt råmaterial: av alla de företag som svarade använde 56% material som härstammar från intern återvinning av sin egen produktion och 69% använde köpt återvunnet material som råmaterial. I företag som använder återvunnen plast var andelen köpt råmaterial betydligt högre.
Andelen produkter som innehåller återvunna material i omsättningen är högst 50% för mer än hälften av respondenterna. Det är anmärkningsvärt att det finns betydligt fler företag där andelen produkter som innehåller återvunna material i omsättningen är över 70% än företag där andelen återvunnet material i produktionen är över 70 m-%.
Utmaningar som är bekanta från avfallssektorn identifierades vid användning av återvunna material. De mest frekvent nämnda begränsande faktorerna var den ojämna tillgången på återvunna material eller tillgängligheten i Finland i allmänhet, och faktorer relaterade till egenskaperna och kvaliteten, variationen i kvalitet och styrka och hållbarhet av återvunna material. Andra stora framväxande begränsningar var problem relaterade till lagstiftning och standardisering, samt pris. En återkommande utmaning var också tvetydigheten i termer relaterade till cirkulär ekonomi och i vissa fall bristen på allmänna termer och definitioner.
På grund av det lilla urvalet är resultaten inte direkt generaliserbara till hela den finska industrin, men resultaten ger ändå intressanta exempel på användningen av återvunna material och lägger grunden för vidare forskning inom ämnet.
Nyckelord: återvunna materialen, råmaterial, återvinning, cirkulär ekonomi
There is lack of information on the use of recycled materials in Finnish industry. Indicators such as the recycling rate and the circular economy rate are not suitable for determining the use of recycled materials. This study collected information on the use of recycled materials in Finnish industry. The information was collected through a survey from companies using recycled raw materials and companies producing recycled raw materials based on the information provided on their websites. The recycled materials examined were plastic, glass, concrete, paper, cardboard, wood, textile fibers, and the category other. The work was carried out in the EU’s LIFE IP-funded Circwaste project in the summer of 2023.
The study provided information on how actively and visibly companies report the use of recycled materials on their own websites: about half of the 481 companies examined reported using recycled material in their production. The survey was sent to companies using recycled raw materials and companies producing recycled raw materials. Of the companies examined that manufacture plastic products, packaging, and construction products, clearly less than half clearly stated on their pages that they use recycled materials. In the clothing and textile industry, about a third of companies reported the use of recycled raw materials on their pages.
The most common use of recycled raw materials in Finnish companies is plastic, but there were also the most companies manufacturing plastic products among the responding companies. The use of cardboard and textile fibers is roughly the same order of magnitude with each other, but they are both only a third of the number of plastic uses
Recycled materials are used in many types of products. In some companies, recycled material was used in several different product categories, while in others it was used in very specific parts of products. Products containing recycled material appeared to be similar to the company’s other production based on the description, i.e., products made from recycled material were not significantly different from those made from virgin materials.
The proportion of recycled material in companies’ production varies from company to company. In the companies where the proportion of recycled raw material is known, in almost half of companies the amount is at most 20%. Recycled material is often a purchased raw material: of all the companies that responded, 56% used material derived from internal recycling of their own production and 69% used purchased recycled material as raw material. In companies using recycled plastic, the proportion of purchased raw material was significantly higher.
The proportion of products containing recycled materials in turnover is at most 50% for more than half of the respondents. It is noteworthy that there are significantly more companies where the proportion of products containing recycled materials in turnover is over 70% than companies where the proportion of recycled material in production is over 70 m-%.
Challenges familiar from the waste sector were identified in the use of recycled materials. The most frequently mentioned limiting factors were the uneven availability of recycled materials or availability in Finland in general, and factors related to the properties and quality, variation in quality, and strength and durability of recycled materials. Other major emerging constraints were problems related to legislation and standardization, as well as price. A recurring challenge was also the ambiguity of terms related to the circular economy and in some cases the lack of general terms and definitions.
Due to the small sample size, the results are not directly generalizable to all Finnish industry, but the results nevertheless provide interesting examples of the use of recycled materials and lay the foundation for further research on the subject.
Keywords: recycled material, raw material, recycling, circular economy
Kiertotalouden tavoitteiden toteutumisen arvioimiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi olisi tärkeää saada tietoa materiaalivirroista koko niiden kierron ajalta – myös siitä, kun ne päätyvät takaisin tuotantoon. Käytetyn kierrätysmateriaalin määrän lisäksi hyödyllistä tietoa on se, minkälaisia tuotteita kierrätysmateriaaleista valmistetaan, ja kasvaako vai laskeeko materiaalin arvo tai laatu kierrätysprosessissa. Tässä selvityksessä kerättiin tietoa kierrätysmateriaalien käytöstä suomalaisessa teollisuudessa yritysten verkkosivujen tarkastelulla ja kyselytutkimuksella.
Suomen kiertotalouden strategisessa ohjelmassa on asetettu yhdeksi tavoitteeksi kaksinkertaistaa materiaalien kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. Työn tulokset osoittavat, että monia kierrätysraaka-aineita käytetään teollisuudessa Suomessa, mutta osuudet eivät selvityksessä saatujen tietojen valossa vielä ole kovin huomattavia raaka-aineiden kokonaiskäytöstä.
Selvitys on toteutettu Suomen ympäristökeskuksessa Circwaste-hankkeessa EU:n LIFE IP-ohjelman, ympäristöministeriön ja Sitran rahoituksella. Circwaste – Kohti kiertotaloutta hankkeessa (2016–2023) tuotettiin tietoa kiertotalouden valtavirtaistamisen ja valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden edistämiseksi. Hankkeessa oli mukana yli kaksikymmentä partneria yliopistoista, ammattikorkeakouluista, tutkimuslaitoksista, yrityksistä, kunnista, kuntien kehittämisyhtiöistä ja maakunnista. Lisätietoa hankkeesta ja kaikki hankkeessa tehdyt julkaisut löytyvät hankkeen www-sivuilta: www.materiaalitkiertoon.fi.
Vaikka jätteiden syntyä ja käsittelytapoja tilastoidaan, hyödynnettävissä olevaa suoraa tilastotietoa kierrätysmateriaalien käytöstä suomalaisessa teollisuudessa on niukasti. Yleisiä indikaattoreita kierrätykselle ovat esimerkiksi kierrätysaste ja kiertotalousaste, mutta ne eivät ole sellaisenaan suoraan hyödynnettävissä kierrätysmateriaalien käytön selvittämiseen.
Kiertotalousaste tarkoittaa sitä, kuinka suuri osuus kaikesta käytetystä materiaalista on kierrätettyä Kiertotalousasteessa huomioidaan myös ulkomailla materiaalihyödynnetty jäte, joten kiertotalousaste ei kerro suoraan siitä, kuinka suuri osa suomalaisessa teollisuudessa käytetystä materiaalista on kierrätettyä. Kiertotalousasteessa käytettyä materiaalien luokittelua ei myöskään voi suoraan soveltaa teollisuudessa käytettyihin materiaaliluokitteluihin, sillä luokkia ovat metallimalmit, fossiiliset energiamateriaalit, biomassa, ei-metalliset mineraalit ja kaikki materiaalit yhteensä. Esimerkiksi muovi sisältyy fossiilisiin energiamateriaaleihin, joihin luokitellaan myös fossiiliset polttoaineet, ja kartonki ja paperi biomassaan, johon kuuluvat myös viljelykasvit ja elävät eläimet. Luokkiin siis kuuluu paljon muitakin materiaaleja selvityksessä tarkasteltujen materiaalien lisäksi. (Tilastokeskus 2023a, 2023b)
Myöskään kierrätysaste ei suoraan kerro suomalaisessa teollisuudessa käytetystä kierrätysmateriaalista, sillä esimerkiksi Tilastokeskuksen jätetilastossa on tilastoituna jätteiden käsittelytavat ja jätteiden tuonti ja vienti, mutta jätetilastossa ei erotella sitä, kuinka paljon materiaalihyödyntämisestä tapahtuu ulkomailla tai sitä, kuinka suuri osuus jätteiden viennistä menee materiaalihyödyntämiseen (Tilastokeskus 2023 c). Pirkanmaan ELY-keskuksen tuottamissa tilastoissa pakkausjätteiden kierrätysasteista kerrotaan, että kierrättämiseen on laskettu sekä Suomessa että muualla tapahtuva kierrätys, mutta näitä ei erotella tilastossa (Pirkanmaan ELY-keskus 2020).
Suomen ympäristökeskus tilastoi jätteiden vienti- ja tuontimääriä, mutta tilastoissa näkyvät vain luvanvaraiset jätesiirrot. Yksittäisenä nostona kerrotaan vuonna 2022 materiaalihyödynnettäväksi viedyistä jätteistä 80 % olleen vaarallista jätettä, mutta muuten materiaalihyödynnettäväksi viedyn jätteen määrää ei ole eroteltu materiaaleittain Kokonaisuudessaan materiaalihyödynnettäväksi vietiin luvanvaraisilla jätesiirroilla 200 000 tonnia jätettä vuonna 2022. Tulli tilastoi romun ja jätteen vientiä ja tuontia tarkoin materiaaliluokituksin, mutta Tullin tilastoissa ei näy sitä, päätyykö jäte materiaalihyödynnykseen (Tulli 2021). Näistä jätesiirtotilastoista ei siis ole mahdollista nähdä sitä, kuinka suuri osuus jätteestä viedään ulkomaille materiaalihyödynnettäväksi ja kuinka suuri osuus kierrätetään Suomessa. (Syke 2023a)
Kiertotaloustavoitteiden toteutumisen ja edistämisen arvioimiseksi olisi tärkeää saada tietoa materiaalivirroista koko niiden kierron ajalta - myös siitä, kun ne päätyvät takaisin tuotantoon. Käytetyn kierrätysmateriaalin määrän lisäksi hyödyllistä tietoa olisi esimerkiksi se, millaisia tuotteita kierrätysmateriaaleista valmistetaan, ja kasvaako vai laskeeko materiaalin arvo tai laatu kierrätysprosessissa. Tässä selvityksessä kerättiin tietoa kierrätysmateriaalien käytöstä suomalaisessa teollisuudessa yritysten verkkosivujen tarkastelulla ja kyselytutkimuksella.
Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa valittiin tarkasteltavat yritykset ja selvitettiin, kertoivatko valitut yritykset käyttävänsä kierrätysmateriaaleja tuotannossaan Tavoitteena oli saada tietoa myös sellaisista yrityksistä, jotka mahdollisesti jättäisivät vastaamatta kyselyyn, sekä rajata kyselyn vastaanottajiksi vain sellaisia yrityksiä, jotka käyttävät tuotannossaan kierrätysmateriaaleja. Selvitystä tehtiin toukokuusta heinäkuuhun 2023, ja tarkoituksena oli saada aikaiseksi yleiskuva kierrätysmateriaalien käytöstä selvityksen tekohetkellä.
Selvityksessä tarkasteltaviksi materiaaleiksi valittiin muovi, betoni, lasi, paperi, kartonki, puu ja tekstiilikuidut. Metallit jätettiin pois tarkastelluista materiaaliluokista, sillä kierrätysmetallit kiertävät tehokkaasti eikä metallien käyttöön kierrätysmateriaalina liity suuria tunnettuja ongelmia. Esimerkiksi teräksen kierrätyksessä pääasiallinen ongelma on, ettei kierrätysmateriaalilla pystytä täyttämään kasvavaa teräksen kysyntää, mikä laskee kierrätysraaka-aineen osuutta valmistettavassa teräksessä. (Teräsrakenneyhdistys ry, 2023)
2.1 Tuotteita valmistavien yritysten valintaperusteet
Selvityksessä tarkasteltavat yritykset valittiin yritysjärjestöjen julkisilta jäsenlistoilta sekä Avainlippumerkin saaneiden yritysten joukosta muutamilla eri toimiala- ja hakusanarajauksilla. Listoja kerättiin touko-kesäkuussa 2023. Koska tarkoitus oli tarkastella kierrätysmateriaalien käyttöä suomalaisessa teollisuudessa, tutkimuksesta rajattiin pois yritykset, joilla ei ollut tuotantoa Suomessa, yksityiset elinkeinonharjoittajat (nk. toiminimiyritys), sekä yritykset, joiden kaiken materiaalin yhteenlaskettu kulutus oli alle 1 tonnia vuodessa. Listoilta rajattiin pois myös yritykset, jotka eivät valmistaneet lopputuotteita: esimerkiksi materiaalia (esim. muovigranulaattia) valmistavat yritykset, sekä yritykset, jotka valmistavat tuotantolaitteistoja (esim. pakkauslinjastoja).
Tarkastelusta rajattiin pois myös sellaiset yritykset, joiden kaikki tuotteet tulivat myyntivalmiina alihankkijoilta, esimerkiksi tukkukaupat ja maahantuontiyritykset, sekä yritykset, joiden omaa tuotantoa ja alihankittuja tuotteita oli mahdotonta erottaa. Lisäksi pois rajattiin pelkkiä painatuksia valmiisiin tuotteisiin tekevät yritykset, esimerkiksi pakkauksia painavat painotalot sekä vaate- ja tekstiilialan yritykset, jotka tekivät omana tuotantonaan vain painatuksia alihankkijoiden valmistamiin tuotteisiin.
Selvitykseen valituilla listoilla oli yhteensä 891 yrityksen nimeä. Kun pois rajattiin useamman kerran listoilla esiintyvät yritykset sekä yritykset, joita selvitys ei koskenut, tarkasteltuja yrityksiä oli 481. Saman konsernin eri yhtiöt tai emo- ja tytäryhtiöt laskettiin yhdeksi yritykseksi, mikäli niillä oli samat verkkosivut, yhteystiedot tai muuten selvästi yhtenäinen liiketoiminta. Yritykset luokiteltiin tuotteidensa mukaan viiteen eri kategoriaan: muovituotteet, rakennustuotteet, pakkaukset, vaatteet ja tekstiilit sekä muut tuotteet. Selvityksessä käytetyt listat ja tarkasteltujen yritysten määrät on koottu taulukkoon 1.
Taulukko1. Selvityksessä käytetyt yritysaineistojen lähteet (Muoviteollisuus ry 2023; Betoniteollisuus ry 2022, Rakennusteollisuus RT ry 2023; Kattoliitto ry 2023; Talotekninen teollisuus ja kauppa ry 2023; Suomen pakkausyhdistys ry 2023; Suomalaisen työn liitto 2023a; 2023b)
Kategorisointi raportissa
Organisaatio Listan tyyppi
Muovituotteet Muoviteollisuus ry Jäsenlista -
Muovituotteet Suomalaisen työn liitto
Avainlippu-merkityt yritykset
Rakennustuotteet Betoniteollisuus ry Betoniteollisuuden suuruusjärjestys vuonna 2021
Rakennustuotteet Rakennusteollisuus RT ry Jäsenlista
Pakkaukset Suomen Pakkausyhdistys ry Jäsenlista
Pakkaukset Suomalaisen työn liitto
Vaatteet ja tekstiilit* Suomalaisen työn liitto
Vaatteet ja tekstiilit Suomalaisen työn liitto
Muut tuotteet** Suomalaisen työn liitto
Muut tuotteet Suomalaisen työn liitto
Avainlippu-merkityt yritykset
Erityiset rajaukset
Toimiala: Kumi- ja muovituotteiden valmistus
Yritysten määrä listalla
Tarkasteltujen yritysten määrä
100 90
69 37
Tarkasteltiin 10 liikevaihdoltaan suurinta yritystä 10 10
Tarkastelussa toimialaliitoista Rakennusmateriaalit-jaosto, Kattoliitto ry:n teollisuusjäsenet ja Talotekninen teollisuus ja kauppa ry (Talteka)
Rajattu pois yritykset, jotka eivät valmista itse pakkauksia, esimerkiksi pakkaustuotantolaitteistoja valmistavat tai vain pakkauksia käyttävät yritykset
Toimiala: Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus, toimialan pakkauksia valmistavat yritykset.
113 86
Avainlippu-merkityt yritykset Toimiala: Tekstiilien valmistus 137 74
Avainlippu-merkityt yritykset
Avainlippu-merkityt yritykset
Avainlippu-merkityt yritykset
Avainlippu-merkittyjen tuotteiden haut hakusanoilla "kierrät" ja "uusio". Rajattiin pois palvelut ja aiemmilla listoilla esiintyneet yritykset.
Toimiala: Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus, toimialan muuta kuin pakkauksia valmistavat yritykset.
*: yksi yritys siirretty tuotteidensa perusteella raportoinnissa muut tuotteet -kategoriaan **: Kaksi yritystä siirretty tuotteidensa perusteella raportoinnissa vaatteet ja tekstiilit -kategoriaan
Useat yritykset esiintyivät useammalla samaan kategoriaan luokitellulla listalla, jolloin ne laskettiin tarkasteltujen yritysten määrään vain ensimmäisellä listalla, jolla ne esiintyivät. Useilla eri kategorioihin luokitelluilla listoilla esiintyvät yritykset laskettiin vain yhteen listaan priorisoiden muovituotteisiin luokiteltua listaa, sillä muovin kierrätykseen liittyy paljon haasteita ja samankaltaista materiaalia käyttäviä yrityksiä on helpompi vertailla.
2.2 Kierrätysmateriaalin käytön laskentakriteerit
Kyselytutkimuksen aineiston rajaamiseksi tutkimuksen piiriin kuuluneet yritykset luokiteltiin kolmeen kategoriaan: yrityksiin, jotka ilmoittivat verkkosivuillaan käyttävänsä kierrätysmateriaaleja Suomessa tapahtuvassa tuotannossaan, yrityksiin, joiden verkkosivujen maininnat kierrätysmateriaalien käytöstä olivat epäselviä, ja yrityksiin, joiden verkkosivuilla ei mainittu kierrätysmateriaalien käyttöä
Kierrätysmateriaalien käytöksi laskettiin tarkastelussa raaka-aineena ostetun kierrätysmateriaalin lisäksi tuotannon sisäinen jätteiden kierrätys (esimerkiksi leikkuujätteiden käyttäminen uudelleen prosessissa), muiden tuotantoprosessien sivu- tai jätevirtojen käyttö sekä kierrätysmateriaalista valmistetut ulkopuoliselta toimittajalta ostettujen komponenttien käyttö. Kierrätysmateriaaleista valmistetuista ulkopuoliselta toimittajalta ostetuista komponenteista on jäljempänä käytetty tekstissä termiä valmiskomponentit. Vaikka metallia ei erillisenä kokonaisuutena tarkasteltu selvityksessä, kierrätysmateriaalin käytöksi laskettiin myös yritysten ilmoittama kierrätetyn metallin käyttö.
Yritysten verkkosivuja tarkasteltiin toukokuusta heinäkuuhun 2023, sillä joidenkin yritysten luokitusta muutettiin selvityksen edetessä tarkemmin selvityksen kriteerien mukaiseksi. Kierrätysmateriaalia käyttävien yritysten määrä ei kuitenkaan kasvanut niille suunnatun kyselytutkimuksen sulkemisen jälkeen, ja kysely lähetettiin kaikille selvityksen kriteerien mukaisesta kierrätysmateriaalin käytöstä verkkosivuillaan ilmoittaville yrityksille.
Jos tietoa kierrätysraaka-aineiden käytöstä ei löytynyt sivuilta helposti, luokittelu annettiin yrityksen verkkosivuilta löytyvien vastuullisuuteen ja ympäristöön liittyvien tietojen sekä mahdollisimman hyvän yleiskuvan antavan tuotesivujen tarkastelun perusteella. Jos yrityksellä oli tuotantoa sekä Suomessa että muualla, mutta ei ollut selvää, missä yrityksen kierrätysmateriaalituotteet oli valmistettu, yritys laskettiin kierrätysmateriaalien käyttöä epäselvästi kuvaaviin yrityksiin, ja jätettiin kyselyn ulkopuolelle.
Kyselytutkimus rajattiin tiukasti tuotteita kierrätetyistä materiaaleista valmistaviin yrityksiin. Uusiokäyttöä sellaisenaan, esimerkiksi pakkausten uudelleenkäyttöä tai käytettyjen vaatteiden myyntiä ei laskettu selvityksessä kierrätysmateriaalin käytöksi. Jos yrityksellä oli sekä omaa tuotantoa että alihankittuja tuotteita, ei alihankkijan toimittamia kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita laskettu yrityksen omaksi kierrätysmateriaalin käytöksi.
Jotta vältettäisiin samojen kierrätysmateriaaleista valmistettujen pakkausten tilastoituminen sekä niiden tuottajalle että niitä käyttävälle yritykselle, tutkimuksessa huomioitiin pelkästään pakkauksia kierrätysmateriaaleista valmistavat yritykset, ei kierrätysmateriaaleista valmistettujen pakkausten käyttöä.
Kuvassa 1 on esitelty osuudet tarkastelluista yrityksistä, jotka kertovat käyttävänsä kierrätysmateriaalia tuotannossaan.
Ilmoittaako yritys verkkosivuillaan käyttävänsä tuotannossaan kierrätysmateriaalia?
Kuva 1. Kierrätysmateriaalien käytön näkyvyys yrityksen verkkosivuilla. Kyllä = yritys on ilmoittanut tarkasteluhetkellä verkkosivuillaan käyttävänsä kierrätysmateriaalia, ehkä = kierrätysmateriaalin käyttöä on kuvattu verkkosivuilla epäselvästi, ei = kierrätysmateriaalien käyttöä ei ole mainittu verkkosivuilla. Aineisto kattaa 481 yritystä.
Tarkastelluista yrityksistä 198 ilmoitti verkkosivuillaan käyttävänsä tuotannossaan kierrätysmateriaaleja. Riippuen siitä, käyttävätkö ”ehkä” -luokitellut yritykset todellisuudessa kierrätysmateriaaleja vai eivät, kierrätysmateriaalien käytöstä ilmoittavien yritysten osuus on joko noin samansuuruinen tai hieman pienempi kuin niiden yritysten, jotka eivät ilmoita käyttävänsä kierrätysmateriaaleja. On huomioitava, että tarkastelussa on huomioitu kaikki kierrätysmateriaalien käyttö ilman määrällisiä tai osuudellisia rajoitteita, joten tieto ei kerro kierrätysmateriaalien määrällisestä osuudesta tuotannossa. On myös mahdollista, että jotkin yritykset käyttävät kierrätysmateriaalia ilmoittamatta siitä erikseen.
2.3 Kierrätysmateriaalia valmistavien yritysten valintakriteerit
Kierrätysmateriaalia valmistavien yritysten kyselyn vastaanottajiksi valittiin Suomen Uusioraaka-aineliitto ry:n ja Kierrätysteollisuus ry:n jäsenlistoilta kierrätysmateriaalia valmistavat yritykset (Suomen Uusioraaka-aineliitto ry 2023; Kierrätysteollisuus ry 2023). Lisäksi kysely lähetettiin niille taulukon 1 listoilla olleille materiaalia valmistaville yrityksille, jotka käyttivät kierrätysraaka-aineita. Kyselyssä eroteltiin termeinä kierrätysraaka-aine ja kierrätysmateriaali: kierrätysraaka-aineeksi määriteltiin raakaaine, jota kierrätysmateriaalia valmistavat yritykset prosessoivat, ja kierrätysmateriaaliksi sellainen materiaali, jota voidaan käyttää tuotteiden valmistukseen.
Kyselyn kohderyhmästä rajattiin pois kierrätysraaka-ainetta välikäsittelevät yritykset, joiden prosessin lopputuotteesta ei voi valmistaa tuotteita. Välikäsitellyksi raaka-aineeksi määriteltiin esimerkiksi esikäsitelty ja paalattu muovijäte, josta seuraava toimija voi valmistaa kierrätysmuovigranulaattia. Lisäksi kyselystä rajattiin pois sellaiset yritykset, jotka myivät kaiken tuottamansa materiaalin ulkomaille tai energiantuotantoon (esimerkiksi kierrätyspolttoaineeksi).
Kierrätysmateriaalia valmistaville yrityksille suunnattu kysely lähetettiin myös sellaisille yrityksille, joista ei oltu varmoja, valmistavatko ne kierrätysmateriaalia vai ovatko ne materiaalia välikäsitteleviä yrityksiä, sillä kierrätysmateriaalin normalisoidun määritelmän puuttuessa tieto oli luotettavinta saada verkkosivujen sijaan yritykseltä itseltään.
Tässä luvussa kuvaillaan selvitystä varten tehdyt kyselytutkimukset. Selvityksen pääpaino oli kyselytutkimuksessa kierrätysmateriaaleja käyttäville yrityksille, ja lisäksi tehtiin toinen, vastaanottajalistaltaan pienempi kyselytutkimus kierrätysmateriaaleja valmistaville yrityksille.
3.1 Kyselytutkimus kierrätysmateriaalia käyttäville yrityksille
Kyselytutkimus valittiin tutkimusmenetelmäksi siksi, että tietoa yritysten käyttämistä muista kuin jätemateriaalivirroista ei ole saatavilla ympäristövalvonnan tietojärjestelmistä. Lisäksi tiedot jätteiden käytöstä kirjautuvat järjestelmiin ainoastaan ympäristöluvan alaisista yrityksistä. Kyselytutkimus lähetettiin kaikille yrityksille, jotka ilmoittivat verkkosivuillaan käyttävänsä suomessa tehtävässään tuotannossa kierrätysmateriaalia. Kyselyyn kerättiin vastauksia 30.5.–23.6.2023. Kyselyn tavoite oli selvittää kierrätysmateriaalin käytöstä erityisesti kierrätysmateriaalin määrää tuotannossa ja kierrätysmateriaalin alkuperää.
Kyselyssä kysyttiin materiaalikohtaisesti kierrätysmateriaalin alkuperää, sen määrää (tonnia/vuosi eriteltynä alkuperäkohtaisesti) sekä kierrätetyn ja neitseellisen materiaalin yhteenlaskettua määrää (tonnia/vuosi). Kierrätysmateriaalin tärkeyttä tuotannossa mitattiin kysymällä kaikkien kierrätysmateriaalien osuutta kaikesta yrityksen tuotannossa käyttämästä materiaalista (m-%), sekä minimi- ja maksimiosuutta kierrätysmateriaalia sisältävistä tuotteista (m-%) sekä kierrätysmateriaalia sisältävien tuotteiden osuutta liikevaihdosta (%). Lisäksi vastaajia pyydettiin kuvailemaan, millaisissa tuotteissa kierrätysmateriaaleja käytetään, ja millaisia haasteita kierrätysmateriaalien käyttöön liittyy.
3.2 Kyselytutkimus kierrätysmateriaalia valmistaville yrityksille
Kyselytutkimuksessa kierrätysmateriaalia valmistaville yrityksille painotettiin kierrätysraaka-aineen saatavuutta ja muita mahdollisia esteitä kierrätysmateriaalin käytössä, jotta voitaisiin selvittää, näkyvätkö niihin mahdollisesti kierrätysmateriaaleja käyttävillä yrityksillä liittyvät ongelmat myös kierrätysmateriaalia valmistavien yritysten toiminnassa. Kyselyyn kerättiin vastauksia 27.6.–14.7.2023 välillä.
Kyselyssä kysyttiin yrityksen käyttämää kierrätysraaka-ainetta ja raaka-aineen alkuperää. Saatavuudesta kysyttiin, millainen yrityksen käyttämän raaka-aineen saatavuus on ollut viimeisen vuoden aikana verrattuna yrityksen maksimituotantokapasiteettiin, ja mitkä tekijät saatavuutta ovat rajoittaneet. Yrityksen valmistamasta kierrätysmateriaalista kysyttiin sen vuosittaista tuotantomäärää, toimialoja, joille sitä toimitetaan, sekä arvioitua tuotannon muutosta vuosien 2023 ja 2026 välillä.
Vastaajia pyydettiin poistamaan raportoiduista määristä energiahyödynnykseen ja ulkomaille toimitetut materiaalivirrat. Jos yrityksen koko tuotanto toimitettiin energiahyödynnykseen tai ulkomaille, yritystä ei huomioitu kyselyssä.
Tässä luvussa esitellään verkkosivutarkastelun ja kyselytutkimusten tulokset. Kyselytutkimukseen kierrätysmateriaalia käyttäville yrityksille vastasi yhteensä 56 yritystä, joista 52 yrityksen vastauksia pystyttiin hyödyntämään aiemmin esiteltyjen kriteerien perusteella. Hyödynnetyistä vastauksista laskettuna kyselyn vastausprosentti oli 26 %. Yritykset, jotka vastasivat kyselyyn tai kyselyn saatesähköpostiin yrityksen yhteenlasketun materiaalinkäytön olevan alle 1 tonnia/vuosi, on poistettu myös verkkosivutarkastelun tuloksista.
Kyselyyn kierrätysmateriaalia tuottaville yrityksille vastasi 12 yritystä, jotka kaikki sopivat aiemmin esiteltyihin rajauksiin. Lisäksi kyselyn saatesähköpostiin vastasi useampi yritys, jotka eivät kuuluneet kyselyn alaan koska olivat materiaalin välikäsittelijöitä. Kyselyn vastausprosentti kaikista yrityksistä, joille kysely lähetettiin, oli 29 %.
4.1 Kierrätysmateriaalien käytön tiedottaminen verkkosivuilla
Kuvassa 2 on esitettynä tarkasteltujen yritysten lukumäärät sen mukaan, ilmoittavatko ne verkkosivuillaan käyttävänsä kierrätysmateriaaleja. Kuvassa 3 on esitetty sama tieto prosenttiosuuksina kunkin toimialan yrityksistä.
Kierrätysmateriaalia käyttävien yritysten lukumäärä toimialoittain
Yritysten lukumäärä
Muovituotteet, 127 yritystä Pakkaukset, 56 yritystä
Rakennustuotteet, 96 yritystä
Ilmoittaa käyttävänsä kierrätysmateriaaleja
Kierrätysmateriaalien käyttöä kuvattu epäselvästi
Ei ilmoita käyttävänsä kierrätysmateriaaleja
Vaatteet ja tekstiilit, 147 yritystä Muut tuotteet, 55 yritystä
Kuva 2. Kierrätysmateriaalin käytöstä ilmoittavien yritysten lukumäärä toimialoittain
Kierrätysmateriaalia käyttävien yritysten prosenttiosuus toimialoittain
tarkastelluista yrityksistä, %
Osuus
Muovituotteet, 127 yritystä
Pakkaukset, 56 yritystä
Rakennustuotteet, 96 yritystä
Ilmoittaa käyttävänsä kierrätysmateriaaleja
Kierrätysmateriaalien käyttöä kuvattu epäselvästi Ei ilmoita käyttävänsä kierrätysmateriaaleja
Vaatteet ja tekstiilit, 147 yritystä
Muut tuotteet, 55 yritystä
Kuva 3. Kierrätysmateriaalin käytöstä ilmoittavien yritysten osuus toimialoittain.
Kierrätysmateriaalin käytöstä ilmoittavien yritysten prosenttiosuudet vaihtelivat välillä 33–55 % (Kuva 3). Muut tuotteet -kategoriassa oli korkein osuus kierrätysmateriaalin käytöstä ilmoittavia yrityksiä todennäköisesti kategorian valintaperusteina olleiden hakusanojen takia. Toisaalta kaikki muut tuotteet -kategorian yritykset eivät ilmoittaneet käyttävänsä kierrätysmateriaaleja, sillä hakusanalla ”kierrät” saatiin näkyviin myös yrityksiä, joiden kuvauksessa kerrottiin tuotteiden olevan kierrätettäviä tai pakattu kierrätysmateriaaleista valmistettuihin pakkauksiin. (Suomalaisen työn liitto, 2023a)
Kuvassa 4 on esitettynä, mitä kierrätysmateriaaleja kyselyyn vastanneet yritykset käyttävät tuotannossaan. Kierrätysmateriaalit jaoteltiin 8 eri ryhmään: muovi, lasi, betoni, paperi, kartonki, puu, tekstiilikuidut ja jokin muu. Yrityksistä 9 käytti kahta eri kierrätysmateriaalia, ja loput yhtä materiaalia.
Mikä tai mitkä materiaalit tuotannossanne ovat ainakin osittain kierrätettyjä?
Muovituotteet Rakennustuotteet Pakkaukset Vaatteet ja tekstiilit Muut tuotteet
Kuva 4. Kierrätysmateriaalien käyttö kyselyyn vastanneissa yrityksissä materiaaleittain
Betoniteollisuus ry:n jäsenlistalta yksikään kyselyn vastaanottaja ei vastannut kyselyyn, mikä selittää osaltaan sitä, ettei kierrätettyä betonia käyttänyt yksikään vastaajista. Muilta taulukon 1 yrityslistoilta oli jokaiselta vähintään 1 vastaaja. Lasia käytti vain yksi vastaajista, joka kuului muita tuotteita valmistaviin yrityksiin, eikä esimerkiksi pakkausalan vastaajista yksikään käyttänyt lasia.
Tuloksista nähdään, että koska muovituotteita valmistavat yritykset olivat suurimmin edustettuna sekä kyselyn vastaanottajissa että vastaajissa, suurin osa kyselyyn vastanneista käyttää kierrätettyä muovia. Muiden alojen yrityksistä sekä muovia, kartonkia että jotain muuta materiaalia käytti yhteensä 9 yritystä Jokin muu -kohdassa mainittuja materiaaleja olivat rakennusmateriaaleja valmistavilla yrityksillä lähinnä mineraalimateriaaleja: tiilet, keraamiset laatat, savi, sivukivi ja kivivilla. Muiden alojen yritysten käyttämiä muita materiaaleja olivat esimerkiksi steariini, raakamäntyöljy, nahka ja purjekangas Yksikään yritys ei vastannut jokin muu -kohdassa käyttävänsä kierrätettyä metallia.
Selvityksen rajauksen vuoksi paperia, kartonkia ja puuta käyttävien yritysten lukumäärästä poistettiin joitain yksittäisiä vastauksia, joihin liitetyn avovastauksen perusteella vastaus ei kuulunut selvityksen rajauksiin, tai vastauksen kuuluminen selvityksen rajauksiin oli epävarmaa. Esimerkiksi vastaukset, joissa yritys kertoi uusiokäyttävänsä pakkauksia tai käyttävänsä kierrätettyjä pakkauslavoja, poistettiin lukumääristä. Vähennys ei vaikuttanut vastaajien kokonaismäärään, sillä yritykset kertoivat myös käyttävänsä jotain muuta kierrätysmateriaalia, joka laskettiin tuloksiin. Seitsemän lisätietoja materiaalista antanutta kierrätysmuovia käyttävää yritystä kertoi käyttämänsä kierrätysmuovin olevan polyeteeniä (PE). Muita mainittuja kierrätysmuovilaatuja olivat polypropeeni (PP)
ja polyvinyylikloridi (PVC) Kierrätysmateriaalina käytetyt tekstiilikuidut olivat polyesteri, puuvilla, villa ja silkki.
Tuotteet, joissa kierrätysmateriaaleja kerrottiin käytettävän, vaihtelivat suuresti. Joissain yrityksissä kierrätysmateriaalia käytettiin useissa eri tuotekategorioissa, toisissa taas hyvin spesifeissä tuotteiden osissa. Toisaalta myös vastanneiden yritysten tuotevalikoiman laajuus vaihteli. Joillain kierrätysmateriaalia useisiin eri tuotteisiin käyttävillä yrityksillä kierrätysmateriaalia sisältävien tuotteiden osuus liikevaihdosta oli kuitenkin pieni Useimmalla kierrätysmateriaalia kaikissa tuotteissaan käyttävillä yrityksillä tuotevalikoima oli erikoistunut ja kapea, mutta toisaalta kierrätysmateriaalia kaikissa tuotteissaan käytti vastanneista sekä pienen että suuren tuotantovolyymin yrityksiä.
Ainoa kierrätettyä lasia käyttävä yritys kertoi valmistavansa lasiesineitä, ja ainoa kierrätettyä puuta käyttävä yritys kertoi valmistavansa paljuja, ponttoneita ja säiliöitä. Kierrätetystä paperista ja pahvista valmistettiin erilaisia pakkaustuotteita ja eristeitä. Kierrätetystä muovista valmistettiin käyttöesineitä (esim. säilytyslaatikot, kastelukannut ja jätesäkit), rakennusteollisuuden tarvikkeita (esim. putket ja eristemateriaalit) sekä pakkaustuotteita (esim. kalvot ja elintarvikepakkaukset). Kierrätettyjä tekstiilikuituja käytettiin esimerkiksi vaatteissa, neulelangassa ja tyynyissä.
Kaikkien yritysten kierrätysmateriaalia sisältävät tuotteet olivat aiemman verkkosivutarkastelun ja tuotteista kyselyssä annetun kuvauksen perusteella samankaltaisia kuin yrityksen mahdollinen muu tuotanto, eli kierrätysmateriaalista ei valmistettu merkittävän erityyppisiä tuotteita kuin neitseellisistä materiaaleista. Yksi kierrätettyä muovia ja yksi kierrätettyä kartonkia käyttävä yritys kertoivat kierrätysmateriaalia käytettävän tuotteissa, joissa mekaanisten ominaisuuksien vaatimukset eivät ole kovin suuret.
5.1 Kierrätysmateriaalien alkuperä
Kuvassa 5 on esitettynä, mistä selvityksessä tarkastelluista lähteistä yritysten käyttämät kierrätysmateriaalit ovat peräisin. Kysymykseen saatiin 52 yrityksen vastaukset. Monet yritykset käyttivät useammasta eri lähteestä peräisin olevaa kierrätysmateriaalia. Yritykset, jotka ilmoittivat saman alkuperän useamman eri materiaalin kohdalla, on tilastoitu vain kerran.
Kierrätysmateriaalin alkuperä
Yritysten lukumäärä
Oman tuotannon jätteiden kierrätys tuotannon sisäisesti
Muiden tuotantoprosessien sivuvirrat tai jätevirrat
Raaka-aineena ostettu kierrätysmateriaali
Kierrätysmateriaaleista valmistetut ulkopuoliselta toimittajalta ostetut komponentit
Muovituotteet Rakennustuotteet Pakkaukset Vaatteet ja tekstiilit Muut tuotteet
Kuva 5. Kaikkien vastaajien ilmoittamien kierrätysmateriaalien alkuperät
Vaikka kyselylomake lähetettiin myös yrityksille, jotka mainitsivat ainoaksi kierrätysmateriaalin käytökseen oman tuotannon sisäisen kierrätyksen, raaka-aineena ostettua kierrätysmateriaalia käytti useampi vastanneista yrityksistä kuin sisäisestä kierrätyksestä peräisin olevaa. Vain yksi muovituotteita ja yksi rakennustuotteita valmistava yritys käyttivät pelkästään oman tuotannon sisäisestä kierrätyksestä peräisin olevaa kierrätysmateriaalia Yksi muita tuotteita valmistava yritys oli valinnut vaihtoehdon ”Muiden tuotantoprosessien sivuvirrat tai jätevirrat”, mutta lisätyn avovastauksen perusteella oli epäselvää, tarkoitettiinko tällä ulkopuolisten toimijoiden sivuvirtojen käyttöä vai oman tuotannon jätteiden kierrättämistä saman yrityksen muihin prosesseihin. Kaikki muut vastanneet yritykset, jotka kierrättivät tuotannon sisäisesti, käyttivät myös jostain muusta lähteestä peräisin olevaa kierrätysmateriaalia. Koska kierrätettyä muovia käyttäviä yrityksiä oli vastaajista eniten, tarkasteltiin myös pelkän kierrätetyn muovin alkuperää. Kuvassa 6 on esitelty kierrätetyn muovin alkuperä, jossa on 29 kierrätettyä muovia käyttävän yrityksen vastaukset.
Kierrätetyn muovin alkuperä
Yritysten lukumäärä
Oman tuotannon jätteiden kierrätys tuotannon sisäisesti
Muiden tuotantoprosessien sivuvirrat tai jätevirrat
Raaka-aineena ostettu kierrätysmateriaali
Kierrätysmateriaaleista valmistetut ulkopuoliselta toimittajalta ostetut komponentit
Muovituotteet Rakennustuotteet Pakkaukset Muut tuotteet
Kuva 6. Kierrätetyn muovin alkuperä
Kaikista vastanneista yrityksistä 56 % käytti oman tuotannon sisäisestä kierrätyksestä peräisin olevaa materiaalia ja 69 % raaka-aineena ostettua kierrätysmateriaalia. Kierrätettyä muovia käyttävistä yrityksistä 72 % käytti sisäisestä kierrätyksestä peräisin olevaa materiaalia ja 79 % raaka-aineena ostettua materiaalia, mikä on hieman suurempi osuus. Muovituotteiden valmistajista muiden tuotantoprosessien sivuvirtoja ja kierrätysmateriaaleista valmistettuja valmiskomponentteja käytti kumpaakin hieman pienempi osuus kuin kaikista yrityksistä.
5.2 Kierrätysmateriaalin osuus tuotannosta
Kyselyssä selvitettiin sitä, kuinka tärkeä osuus kierrätysmateriaalilla on yrityksen tuotannossa. Tärkeyttä mitattiin kysymällä yrityksiltä kierrätysmateriaalien osuutta kaikesta tuotannossa käytetystä materiaalista, yrityksen liikevaihdosta sekä kierrätysmateriaalia sisältävistä tuotteista. Yritysten vastaukset
tilastoitiin 10 prosenttiyksikön välein, ja lisäksi alle 1 % vastaukset tilastoitiin erikseen. Jos vastaukseksi oli annettu väli, esimerkiksi 80–85 %, vastaus kategorisoitiin välin keskiarvon mukaan. Jos vastaukseksi oli annettu pelkkä yläraja (esimerkiksi ”<5 %”) tai sanallinen selitys, jota ei voitu yksiselitteisesti tulkita, vastaus kategorisoitiin ”en osaa sanoa” -vastauksiin. Kysymyksiin kierrätysmateriaalin osuuksista vastasi 79–85 % kaikista kyselyyn vastanneista.
Kierrätysmateriaalin osuus kaikesta tuotannossa käytetystä materiaalista, m-%
Yritysten lukumäärä
Kuva 7. Kierrätysmateriaalin osuus kaikesta tuotannossa käytetystä materiaalista
Kysymykseen vastasi 43 yritystä.
Kysymykseen kierrätysmateriaalin massaosuudesta tuotannossa vastasi 83 % yrityksistä, joista suurimmalla osalla kierrätysmateriaalin osuus oli alle puolet tuotannossa käytetystä materiaalista, ja 11 yrityksellä 10 % tai alle. Lisäksi en osaa sanoa -vastauksissa oli kolme vastausta, joissa oli annettu pelkkä yläraja, joka oli alle 10 %. Kaikkien vastausten kategorisoimattomien prosenttilukujen mediaani oli 30 %. Kierrätysmuovia käyttävien yritysten vastausten kategorisoimattomien prosenttilukujen mediaani oli 55 %.
Kierrätysmateriaalia sisältävien tuotteiden osuus liikevaihdosta, %
Yritysten lukumäärä
Kuva 8 Kierrätysmateriaalia sisältävien tuotteiden osuus yrityksen liikevaihdosta. Kysymykseen vastasi 41 yritystä.
Kysymykseen kierrätysmateriaalia sisältävien tuotteiden osuudesta liikevaihdossa vastasi 79 % yrityksistä (41 vastaajaa). Yrityksiä, joilla kierrätysmateriaalia sisältävien tuotteiden osuus liikevaihdosta on yli 70 %, on huomattavasti enemmän kuin yrityksiä, joiden tuotannosta kierrätysmateriaalin osuus on yli 70 m-%. Kuitenkin kierrätysmateriaalia sisältävien tuotteiden osuus liikevaihdosta oli yli puolella vastaajista 50 % tai alle.
Kierrätysmateriaalin minimiosuus kierrätysmateriaalia sisältävissä tuotteissa, m-%
Yritysten lukumäärä
0 % 1-10 % 11-20 % 21-30 % 31-40 % 41-50 % 51-60 % 61-70 % 71-80 % 81-90 % 91-100 %
Kuva 9. Kierrätysmateriaalin minimiosuus kierrätysmateriaalia sisältävissä tuotteissa. Kysymykseen vastasi 44 yritystä.
Kierrätysmateriaalia sisältävien tuotteiden osuus liikevaihdosta ja kierrätysmateriaalien minimiosuus niitä sisältävissä tuotteissa ovat kuvaajina samankaltaiset, mutta pienen otannan takia ei ole mahdollista tehdä yleistystä siitä, onko niiden välillä todellista korrelaatiota. Yksi mahdollinen selitys piikeille jakauman ylä- ja alapäässä on, että joillain yrityksillä monissa tuotteissa olisi pieni osuus kierrätysmateriaalia, ja joillain yrityksillä taas pieni osuus tuotteista olisi tehty kokonaan kierrätysmateriaalista. Yrityksistä, jotka kertoivat kierrätysmateriaalin minimiosuudeksi 0 %, kolme täydensi vastausta tiedolla siitä, että tuotteen kierrätysmateriaalipitoisuus vaihtelee saatavuuden mukaan.
Kierrätysmateriaalin maksimiosuus kierrätysmateriaalia sisältävissä tuotteissa, m-%
Yritysten lukumäärä
Alle 1 % 1-10 % 11-20 % 21-30 % 31-40 % 41-50 % 51-60 % 61-70 % 71-80 % 81-90 % 91-100 %
Kuva 10. Kierrätysmateriaalin maksimiosuus kierrätysmateriaalia sisältävissä tuotteissa. Kysymykseen vastasi 44 yritystä.
Kierrätysmateriaalin maksimiosuudessa kierrätysmateriaalia sisältävistä tuotteista on vähiten hajontaa: 22 kysymykseen vastanneella yrityksellä on valikoimissaan jokin tuote, jossa on 91–100 % kierrätysmateriaalia. 9 yrityksellä kierrätysmateriaalin maksimiosuus sitä sisältävistä tuotteista oli 50 % tai alle.
81 % (42 vastaajaa) kyselyyn vastanneista kierrätysmateriaalia käyttävistä yrityksistä vastasi kysymykseen tekijöistä, jotka rajoittavat tai estävät kierrätysmateriaalien käyttöä tuotannossa. Suurimmiksi rajoittavaksi tekijöiksi nousivat kierrätysmateriaalien saatavuus, jonka mainitsivat ongelmaksi 39 % kysymykseen vastanneista, sekä kierrätysmateriaalien ominaisuuksiin ja laatuun liittyvät tekijät, jotka mainitsivat 37 % kysymykseen vastanneista. Muita suurimpia esille nousevia rajoitteita olivat lainsäädäntöön ja standardointiin liittyvät ongelmat sekä hinta.
Aktiivisimmin kysymykseen haasteista vastasivat muovituotteita valmistavien yritysten edustajat, joista 90 % vastasi kysymykseen Haasteet muovin kierrättämisessä näkyvät siis selvästi myös kierrätysmuovia käyttävissä yrityksissä. Rakennustuotteita valmistavista yrityksistä kysymykseen vastasi 83 % ja pakkauksia valmistavista yrityksistä 80 %. Vaatteita ja tekstiilejä sekä muita tuotteita valmistavista yrityksistä vastausprosentit olivat 67 % ja 50 %, mutta tämä ei välttämättä johdu siitä, etteivät alan yritykset kokisi haasteita, sillä vastaajien lukumäärää kummassakin kategoriassa oli hyvin pieni.
Monessa vastauksessa saatavuuden ongelmaksi nousi sen epätasaisuus. Esimerkiksi paljon pienen sarjakoon tuotteita valmistava yrityksessä sopivan kierrätysmateriaalin etsiminen jokaiselle tuotteelle koettiin epäkannattavaksi. Lisäksi yksi kierrätyskartonkia käyttävä yritys mainitsi, ettei sitä ole saatavilla Suomesta, jolloin kotimaista materiaalia suosiessa valinta kohdistuu neitseelliseen materiaaliin. Usea vastaaja mainitsi, ettei kierrätysmateriaaleja ole mahdollista käyttää tuotteissa, joissa ne ovat suorassa kontaktissa elintarvikkeisiin. Myös rakennustuotteissa standardointi koettiin rajoittavaksi tekijäksi: ”CE-merkinnän vaatimat materiaalitestit ovat tosi kalliita, joten materiaalin vaihto on pitkäaikainen prosessi”. Eräs tekstiilialan yritys taas mainitsi rajoitteeksi standardoidut kestävyyskriteerit sekä sen, ettei kierrätyskuituja sisältävällä kankaalla ole välttämättä kontrastisertifikaattia.
Eräs yritys mainitsi, ettei yrityksen ympäristölupa salli yrityksen vastaanottavan kuin pieniä määriä yrityksen käyttämää ulkopuolista muovimateriaalia. Ympäristölupien, ELY-keskuksen ja AVI:n hakemusten ja päätösten mainittiin yhdessä vastauksessa myös hidastavan kierrätysmateriaalien käyttöönottoa.
Kierrätysmateriaalin laadussa ja ominaisuuksissa mainittuja rajoitteita olivat tekniset ominaisuudet ja laadun epätasaisuus. Kierrätysmateriaalin kerrottiin voivan heikentää tuotteen lujuutta tai kestävyyttä. Lisäksi kierrätysmateriaalin kerrottiin olevan väärän väristä tai vaikeaa värjätä.
Muutama vastaaja kertoi, että haasteena on asiakkaiden haluttomuus käyttää kierrätysmateriaaleja. Yksi kysymykseen vastanneista kertoi, että rajoittavia tekijöitä ei ole. Vastaajan tuotannossa käyttämästä materiaalista kierrätysmateriaalia oli 16 %, ja liikevaihdosta 1 % koostui kierrätysmateriaalia sisältävistä tuotteista. Voi siis olla, että kierrätysmateriaalin käyttöä rajoittaa ulkoisten tekijöiden lisäksi myös yrityksen halu käyttää niitä.
5.4 Kierrätysmateriaalien tuotanto
Kyselyyn kierrätysmateriaalia tuottaville yrityksille vastasi 12 yritystä. Vastanneiden yritysten käyttämiä kierrätysraaka-aineita olivat muovi, lasi, betoni, paperi, kartonki, tekstiilikuidut, kemikaalit, pilaantunut maa-aines ja tuhka. Muovia raaka-aineenaan käytti 3 yritystä ja betonia 4 yritystä, ja loppuja raaka-aineita käytti jokaista yksi yritys. Kierrätysmateriaalin vuosittaiset tuotantomäärät vaihtelivat sadoista tonneista satoihin tuhansiin tonneihin vuodessa Vastausten mediaani oli noin 44 000 tonnia vuodessa, ja suurimmat tuotantomäärät olivat raaka-aineenaan betonia käyttäviä yrityksiä. Kysymykseen arvioidusta tuotannon muutoksesta vuoteen 2026 mennessä vastasi 8 yritystä, joista 6 arvioi tuotannon kasvavan merkittävästi. 2 yritystä, joista toinen käytti kierrätysraaka-aineena pilaantunutta maa-ainesta ja toinen betonia ja tuhkaa, arvioi kierrätysmateriaalin tuotantonsa pienenevän seuraavan 3 vuoden aikana.
Muovia, paperia ja kartonkia saatiin kaikkia sekä erilliskerätystä yhdyskuntajätteestä, teollisuuden sivuvirroista, että teollisuuden jätteistä. Kaikkien betonia raaka-aineena käyttävien yritysten raaka-aine oli peräisin purkujätteestä. Kierrätysraaka-aineena käytetty lasi oli peräisin sekä lasipakkauksista että tasolasista ja purkujätteestä. Tekstiilikuidut olivat peräisin kunnallisten jätelaitosten poistotekstiilikeräyksestä, kemikaalit ja pilaantunut maa-aines teollisuusjätteestä ja tuhka jätteen poltosta ja energiantuotannosta.
Kaikki valmistajat toimittivat materiaalin sitä käyttävälle teollisuudelle, paitsi pilaantunutta maaainesta käsittelevä yritys, joka kertoi lainsäädännön sallivan vain oman käytön. On huomattava, että esimerkiksi lasia kierrätysraaka-aineena käyttävä yritys valmisti rakennusmateriaalia, ja se olisi voitu mahdollisesti luokitella selvityksessä myös tuotteeksi rakennusmateriaalit.
Kierrätysmuovia valmistavista yrityksistä kaksi vastasi raaka-ainetta olevan saatavilla merkittävästi liian vähän. Toinen näistä yrityksistä vastasi kaikkien annettujen vastausvaihtoehtojen vaikuttavan saatavuuteen: sekä jätteen keräyksen tai lajittelun vähyyden, hinnan, markkinoilla olevan raaka-aineen määrän, sekä kaikkien raaka-aineen ominaisuuksiin liittyvien tekijöiden. Toinen yritys vastasi saatavuuteen vaikuttavan sen, että kerättyä materiaalia myydään ulkomaille. Molemmat näistä yrityksistä arvioivat kuitenkin seuraavien kolmen vuoden aikaisen kasvun olevan merkittävän suurta
Betonia raaka-aineena käyttävistä yrityksistä ainoastaan yksi vastasi materiaalia olevan saatavilla liian vähän, ja syiden olevan markkinoilla olevan raaka-aineen määrä sekä osan raaka-aineesta kemiallinen ja mikrobiologinen epäpuhtaus. Kaikki betonia raaka-aineena käyttävät yritykset hankkivat raakaaineensa purkuprosesseista ja toimittivat materiaalia maanrakennus- tai infrastruktuurialalle tai toimivat itse infrastruktuurialalla. Yrityksen, joka vastasi raaka-ainetta olevan saatavilla liian vähän, materiaalintuotanto oli vastanneista betonia käyttävistä yrityksistä huomattavan paljon muita pienempi. Yritykset, jotka kokivat raaka-ainetta olevan saatavilla riittävästi tai yli tarpeen, arvioivat kaikki myös tuotannon
Kierrätysmateriaalien käyttö suomalaisessa teollisuudessa
kasvavan seuraavien 3 vuoden kuluessa, ja yritys, joka vastasi raaka-ainetta olevan saatavilla huomattavasti liian vähän arvioi tuotannon vähenevän. On mahdollista, että betonin saatavuudessa on esimerkiksi alueellisia eroja tai kilpailua raaka-aineesta, tai että purkubetonin käytössä maanrakennusalan sisäisiä laatuvaatimuseroja.
Yritys, joka käytti kierrätysraaka-aineina paperia ja kartonkia, kertoi paperia olevan saatavilla merkittävästi yli tarpeen mutta kartonkia puolestaan jonkin verran liian vähän. Syyksi yritys kertoi jätteen keräyksen tai lajittelun vähyyden ja markkinoilla olevan raaka-aineen määrän.
Kierrätysmateriaalien tuotantoa hidastaviksi hallinnollisiksi tekijöiksi mainittiin ympäristölupien vaikea tulkittavuus ja lupamenettelyjen hitaus. Lasin kierrätyksen kohdalla mainittiin, että lainsäädännön velvoitteet siitä, missä purkukohteissa lasi täytyy kierrättää erikseen vaikuttavat purkulasin määrään. MARA-asetuksen mainittiin sekä tukevan että hidastavan kierrätysmateriaalien tuotantoa. Kysymykseen ei vastattu muita olemassa olevia kierrätysmateriaalin tuotantoa edistäviä hallinnollisia keinoja.
Kysyttäessä suurimpia pullonkauloja kierrätysmateriaalin käytössä suomalaisessa teollisuudessa hinta nousi esiin monessa vastauksessa. Yksi muovialan yritys kertoi raaka-aineen matalan hinnan ja korkeiden käsittelykustannusten aiheuttavan materiaalin myyntiä ulkomaille. Kaksi eri materiaalia tuottavaa yritystä vastasi kierrätysmateriaalin olevan käsittelyn kalleuden takia kalliimpaa kuin neitseellisistä raaka-aineista valmistettu materiaali. Myös lupakäytäntöihin liittyvät vaikeudet ja materiaalin luokittelu mainittiin suurimpina pullonkauloina. Yksi muovialan yritys vastasi suurimmaksi pullonkaulaksi raaka-aineen koostumuksen epätasaisuuden.
Tässä luvussa vertaillaan kyselytutkimuksessa saatuja tuloksia olemassa olevaan tietoon. Eri materiaaleihin liittyviä erityispiirteitä tarkastellaan materiaalikohtaisesti, ja lisäksi tarkastellaan lyhyesti kierrätysmateriaalien käytön kokonaisosuutta. Tekstiilikuitujen käyttöä ei tarkastella erikseen, sillä tekstiilien erilliskeräys on ollut Suomessa pakollista vasta 2023 alkaen (Ympäristöministeriö 2023). Koska tekstiilien kierrätyksessä oli tapahtunut alle vuosi ennen selvityksen tekoa suuri muutos, voidaan olettaa, että kierrätettyjen tekstiilien käyttöön liittyvä yleistieto ei välttämättä säilyisi pitkään ajantasaisena
6.1 Muovi
On tiedossa, että Suomi on jäämässä jälkeen Euroopan Unionin kierrätystavoitteista muovipakkausten osalta, ja esimerkiksi pakkausjätteiden osalta muovin kierrätysaste on selvästi muiden materiaalien kierrätysasteita alempi (Yle 2023, Syke 2023b). Yle MOT:n selvityksessä vuonna 2021 Suomen teollisuuden käyttämästä muovista 10 % eli noin 60 000 tonnia oli kierrätysmuovia (Yle 2021). Tähän verrattuna muovin kierrätys korostui vastauksissa huomattavan paljon, mikä johtuu muoviteollisuuden suuresta osuudesta kyselyn vastaanottajissa sekä kyselyn vastaanottajien rajaamisessa kierrätysmateriaalia käyttäviin yrityksiin.
Muovin kierrätyksen ongelmia ovat olleet erilliskeräyksen ja prosessointikapasiteetin vähyys (Leikas, M 2020). 2 kierrätysmuovia valmistavaa sekä useampi muovia kierrätysmateriaalina käyttävä yritys mainitsi haasteeksi saatavuuden. Tiedossa olevat epäkohdat muovin kierrätyksessä näkyvät siis myös kyselyssä sekä kierrätysmuovia tuottavien että käyttävien yritysten vastauksissa.
Kaksi kierrätysmuovia materiaalina käyttävää yritystä kertoi haasteeksi sen, ettei kierrätysmuovia voi käyttää elintarvikkeisiin kosketuksissa olevissa tuotteissa. Toisaalta yksi vastaaja kertoi yrityksen käyttävän kierrätettyä muovia PET-pohjaisissa elintarvikepakkauksissa. Euroopan komission asetuksessa 2022/1616 hyväksytään elintarvikekontaktissa oleviin tuotteisiin käytettävän ainoastaan tietyillä hyväksytyillä kierrätystekniikoilla valmistettua muovia tai erikseen hyväksytyillä uusilla kierrätystekniikoilla. Tarkasteluhetkellä valmiiksi hyväksyttyjä kierrätystekniikoita olivat vain elintarvikekäytössä ollut PET ja suljetussa ja valvotussa ketjussa kierrätetty muovi. Kierrätysmuovia on siis mahdollista käyttää elintarvikekontaktiin tulevissa tuotteissa, mutta sen käyttö on vahvasti rajoitettua. (Euroopan komissio 2022)
Euroopassa pakkausten osuus muovin kysynnästä oli 44 % vuonna 2022 ja elintarvike- ja juomateollisuuden (toimialaluokitukset 10 ja 11) osuus Suomen markkinoille saatettujen pakkausten massasta oli 34 %. Näiden lukujen perusteella muovisten elintarvikepakkausten osuus olisi noin 15 % kaikesta muovintuotannosta. Koska muovin tuotanto on suurta, elintarvikepakkaustenkin osuus muovin tuotannosta on massaltaan suuri. Esimerkiksi Suomessa elintarvike- ja juomateollisuus saattoi markkinoille 54 561 tonnia pakkauksia vuonna 2020. On siis merkittävä haaste, jos kierrätysmuovin käyttöä elintarvikepakkauksissa ei saada lisättyä. Myös Euroopan komission asetuksessa 2022/1616 todetaan, että kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi kierrätysmuovin osuutta elintarvikepakkauksissa on lisättävä. (Plastics Europe 2022; Hurskainen ym. 2020; Euroopan komissio 2022)
Ainoa lasia kierrätysmateriaalina käyttävä yritys valmisti lasiesineitä muiden prosessien sivuvirroista saatavasta lasista. Yritys ilmoitti käyttävänsä kierrätyslasia 2 tonnia vuodessa, mikä on teollisuusmittakaavassa vähän. Ainoa kierrätysmateriaalin valmistajille suunnattuun kyselyyn vastannut kierrätysraaka-aineenaan lasia käyttävä yritys valmisti rakennusmateriaalia. Tulokset olivat linjassa sen tiedon kanssa, että vaikka Suomessa lasin kierrätysaste on korkea, Suomessa lasia kierrätetään lähinnä rakennusmateriaaliksi, sillä Suomessa ei valmisteta tasolasia eikä pakkauslasia. (Heikinmatti ym. 2022). Lasista noin 36 % toimitetaan ulkomaille, jossa sitä voidaan kierrättää myös taso- ja pakkauslasiksi, ja Suomessa kierrätyslasista valmistetaan vaahtolasia ja lasivillaa. Toisaalta esimerkiksi vaahtolasi on hiilijalanjäljeltään pienempi kuin muut samoissa käyttökohteissa käytettävät eristeet, mutta toisaalta tasoja pakkauslasin kierrättämisestä suuren volyymin rakennusmateriaaleiksi voidaan puhua termillä ”downcycling”, koska tuotteen arvo vähenee kierrätysprosessissa. (Kilponen 2021; Hynynen ja Ojala 2020; Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy 2018; Suomen Tasolasiyhdistys ry 2023).
6.3 Betoni
Betonia on mahdollista kierrättää takaisin betoniksi korvaamalla osa betonin luonnonkiviaineksesta betonimurskalla (Nieminen 2015). Kyselytutkimuksessa ei kuitenkaan tavoitettu yhtään betonia valmistavaa yritystä, joten ei saatu tietoa siitä, mitä kierrätysmateriaaleja alan toimijat käyttävät ja kuinka paljon. Kierrätysmateriaalia valmistavien yritysten kyselyyn vastanneet betonia raaka-aineena käyttävät yritykset valmistivat betonimursketta. Betoniteollisuus ry kertoo betonin kierrätysasteen olevan 80 % (Betoniteollisuus ry 2023), mutta mikäli tämä luku tulee suurimmaksi osin tai kokonaan betonimurskeeksi kierrätyksestä, ei kierrätysmateriaalin käyttö betonia valmistavassa teollisuudessa ole todennäköisesti korkealla tasolla. Kierrätysbetonin käyttöä voidaan siis myös kuvailla termillä downcycling.
Vaikka Suomessa esimerkiksi paperi- pahvi- ja kartonkipakkausten kierrätysaste oli 99 % vuonna 2021 (Syke 2023b), useampi paperia tai kartonkia kierrätysmateriaalina tuotteissaan käyttävä ja yksi paperista ja kartongista kierrätysmateriaalia valmistava yritys mainitsivat saatavuuden olevan haastava tekijä.
Vaikka Suomessa kerätty kierrätyskuitu käytetään suureksi osin suomalaisessa tuotannossa, paperi- ja kartonkiteollisuus käyttää suurimmaksi osin neitseellistä kuitua, ja vain noin 7 % paperi- ja kartonkiteollisuuden käyttämästä kuidusta on kierrätettyä. Tämä johtuu siitä, että huomattavan suuri osa paperi- ja kartonkituotannosta menee vientituotteisiin, ja kierrätetään muualla. Esimerkiksi muualla Euroopassa paperi- ja kartonkiteollisuuden käyttämästä raaka-aineesta kierrätyskuitua on keskimäärin noin 50 %. (Metsäteollisuus ry 2023a, 2023b)
6.5 Kierrätysmateriaalin osuus tarkasteltujen yritysten tuotannosta
Selvityksen alussa todettiin, että kierrätysmateriaalien osuudesta suomalaisessa teollisuudessa käytetystä materiaalista on niukasti tietoa. Jos selvityksen tulosten perusteella haluttaisiin tehdä yleistys kaikkien tarkasteltujen yritysten yhteenlasketusta kierrätysmateriaalin käytöstä, mahdollinen laskutapa olisi kertoa kierrätysmateriaalin käytöstä ilmoittavien yritysten osuus kyselytutkimuksesta saadulla kierrätysmateriaalin osuuden mediaanilla tai keskiarvolla.
Selvityksessä tarkastelluista yrityksistä 42 % ilmoitti verkkosivuillaan käyttävänsä tuotannossaan kierrätysmateriaaleja. Kyselytutkimukseen vastanneiden yritysten tuotannossa kierrätysmateriaalin
osuuden mediaani oli 30 m-% ja keskiarvo 38 % m-%. Mediaanilla laskettuna kierrätysmateriaalin käytöksi saataisiin noin 13 % m-% tarkasteltujen yritysten kaikesta materiaalien käytöstä Keskiarvolla laskettuna kierrätysmateriaalin käyttö olisi 16 m-% tarkasteltujen yritysten kaikesta materiaalien käytöstä. Luvut ovat hyvin karkeita arvioita kierrätysmateriaalin osuudesta kaikessa tuotannossa, eikä niissä ole huomioitu esimerkiksi tarkasteltujen yritysten suuria kokoeroja tai mahdollisia eroja toimialojen tai materiaalien välillä. On huomioitava, että kyselyn vastaajissa on vain yksi kierrätettyä lasia käyttävä yritys eikä yhtään betonia valmistavaa yritystä, vaikka tarkastelluissa yrityksissä oli kumpiakin. Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä käytti joko kierrätettyä muovia, kartonkia tai paperia. Arvioitu prosenttiosuus on hieman suurempi kuin esimerkiksi aiemmin tarkastellut muovi- paperi- ja kartonkiteollisuuden ilmoittamat luvut. Selvityksen aikana ei löydetty tietoa kierrätysmateriaalin osuudesta muiden tarkasteltujen materiaalien käytöstä suomalaisessa teollisuudessa.
Jos samanlainen arvio lasketaan kertomalla kierrätysmateriaalin käytöstä ilmoittavien yritysten osuus pelkästään kaikkien muovia käyttävien yritysten kierrätysmateriaalin massaosuuden mediaanilla (55 m-%), kierrätysmateriaalin osuudeksi kaikesta muovin käytöstä saadaan 23 m-%, joka on yli kaksi kertaa suurempi kuin Ylen selvittämä 10 m-%. Koska kyselytutkimuksen otanta on pieni ja ero tunnettuun tietoon on suuri, voidaan todeta, että selvityksen tuloksista ei voi yleistää koko teollisuuden kierrätysmateriaalin käytön massaosuutta.
Kierrätysmateriaalien käytön arviointi on vaikeaa, sillä kattavaa tilastointia ei ole, ja yleistettävän tiedon kerääminen yrityksiltä kysymällä vaatisi huomattavasti enemmän resursseja ja aikaa kuin selvityksessä oli käytettävänä. Selvityksessä saatiin tietoa siitä, kuinka aktiivisesti yritykset kertovat itse kierrätysmateriaalien käytöstä verkkosivuillaan; noin 40 % tarkastelluista yrityksistä kertoi käyttävänsä tuotannossaan kierrätysmateriaalia. Kyselytutkimuksen tuloksina saatiin tietoa kierrätysmateriaalin tärkeydestä yritysten tuotannossa ja sen käyttökohteista. Vaikka tulokset eivät ole sellaisenaan yleistettävissä kaikkeen suomalaiseen teollisuuteen, ne voivat tarjota tärkeitä esimerkkejä kierrätysmateriaalien käytöstä ja luoda pohjaa tulevalle tutkimuksesta aiheesta.
Selvityksessä saatiin tulokseksi, että lähes puolessa yrityksistä kierrätysraaka-aineen osuus on korkeintaan 20 %. Selvityksessä lasketut yleistetyt kierrätysmateriaalin osuudet kaikesta tuotannossa käytetystä materiaalista olivat todennäköisesti huomattavasti todellisuutta korkeampia, eivätkä pienen otannan ja muiden epävarmuuksien vuoksi ole luotettavia. On mahdollista, että kyselyyn kierrätysmateriaalin käytöstä vastaa todennäköisemmin yrityksiä, jotka käyttävät keskivertoa enemmän kierrätysmateriaaleja. Toisaalta vastaajissa oli myös huomattava määrä yrityksiä, joilla kierrätysmateriaalin osuus tuotannossa käytetystä materiaalista oli pieni.
Selvityksen mukaan kierrätetyn materiaalin alkuperä on usein ostettua raaka-ainetta: kaikista vastanneista yrityksistä yli 55 % käytti oman tuotannon sisäisestä kierrätyksestä peräisin olevaa materiaalia ja lähes 70 % raaka-aineena ostettua kierrätysmateriaalia.
Selvästi yleisintä suomalaisissa yrityksissä on muovin käyttö kierrätysraaka-aineena, mutta muovituotteita valmistavia yrityksiä oli vastanneissa yrityksissä myös eniten. Kartongin ja tekstiilikuitujen käyttö on keskenään melko samaa suuruusluokkaa, mutta materiaalit jäävät kolmannekseen lukumääristä verrattuna muovin käyttöön. Kierrätysmateriaalia sisältävien tuotteiden osuus liikevaihdosta oli yli puolella vastaajista 50 % tai vähemmän.
Selvityksessä havaittiin myös se, ettei korkea kierrätysaste jätteenä suoraan kerro kierrätysmateriaalin käytön määristä Jos suuri osuus materiaalista kierrätetään ulkomailla, tai teollisuudessa käytetty materiaalimäärä on suuren viennin takia huomattavan paljon suurempi kuin maassa kerätyn jätteen määrä, voi kierrätysmateriaalin käyttö maan teollisuudessa jäädä vähäiseksi. Lasin korkeasta kierrätysasteesta huolimatta merkittävä osa lasista viedään Suomesta muualle kierrätettäväksi. Samoin kierrätyskartongin ja -paperin käyttö on korkeasta kierrätysasteesta huolimatta vähäistä suhteessa neitseellisen raaka-aineen käyttöön, sillä Suomessa käytettyjen paperi- ja kartonkituotteiden korkea kierrätysaste ei riitä tasapainottamaan suuren viennin vaikutuksia.
Kierrätysmateriaalien käytössä tunnistettiin jätealalta tuttuja haasteita. Eniten mainintoja saaneita rajoittavia tekijöitä olivat kierrätysmateriaalien saatavuus (esim. epätasaisuus tai saatavuus Suomessa) sekä kierrätysmateriaalien ominaisuuksiin ja laatuun, laadun vaihteluun ja lujuuteen ja kestävyyteen liittyvät tekijät. Muita suurimpia esille nousevia rajoitteita olivat lainsäädäntöön ja standardointiin liittyvät ongelmat sekä hinta.
Kierrätettävyys ja kierrätysaste eivät myöskään kerro kierrättämisen laadusta. Suomessa lasin kierrätysaste on korkea, mutta suomalaisessa teollisuudessa lasin käyttö kierrätysmateriaalina on sen arvoa ja laatua vähentävää, koska kierrätetystä lasista valmistetaan Suomessa lähinnä rakennusteollisuuden suuren volyymin tuotteita. Sama koskee betonin kierrätystä. Toisaalta vaikka muovin kierrätysaste on tavoiteltua alhaisempi, sitä kierrätetään bulkkituotteiden kuten eristeiden lisäksi myös käyttöesineiksi, mikä voi olla vähemmän arvoa ja laatua vähentävää kuin bulkkituotteiksi kierrättäminen.
Pitkät valmistusketjut voivat hankaloittaa kiertotalousvaikutusten arviointia. Jos esimerkiksi tekstiilijäte ensin kierrätyskuiduksi, kierrätyskuidusta langaksi, langasta kankaaksi ja lopulta kankaasta vaatteeksi, voi joka vaiheessa materiaalin käsittelijänä olla eri yritys. Kaikki kierrätyskuitua ja siitä tehtyä lankaa ja kangasta käyttävät yritykset voivat raportoida käyttävänsä kierrätysmateriaalia, mutta vaikutusarvioinnissa on riskinä, että sama kierrätysmateriaalivirta tulisi huomioiduksi useamman kerran eri vaiheissa. Myös kartonkia kierrätysmateriaalina käyttävistä yksi yritys kertoi valmistavansa kierrätysmateriaalista aaltopahvia ja toinen aaltopahvituotteita.
Myös alihankintaketjut vaikeuttavat kierrätysmateriaalien käytön arviointia: esimerkiksi tässä selvityksessä eräs lähes pelkkiä kierrätysmateriaaleja käyttävä tekstiilialan yritys jätettiin selvityksen ulkopuolelle siksi, että yritys valmistutti tuotteensa alihankkijoilla. Alihankkijoita käyttävien yritysten huomioimatta jättäminen voi jättää merkittäviä kierrätysmateriaalin käyttäjiä tilastoinnin ulkopuolelle, jos alihankkijoilta ei saada tietoja. Toisaalta sama kierrätysmateriaalin käyttö voi tilastoitua kahdesti, jos se huomioidaan sekä alihankkijan että tuotteitaan alihankkijalla valmistuttavan yrityksen materiaalinkäyttönä.
Yksi selvityksessä toistunut haaste oli myös kiertotalouteen liittyvien termien moniselitteisyys ja joissain tapauksissa yleisten termien puute. Esimerkiksi äsken esiteltyihin valmistus- ja alihankintaketjujen tarkasteluun vaikuttaa osittain myös se, että kierrätysmateriaalien käyttökin on terminä vaikeasti määriteltävissä. Ei ole yleisiä ja tunnettuja määritelmiä sille, miten kierrätysmateriaalin ja siitä valmistettujen tuotteiden tuotantoketjua tulisi kuvata.
Koska suoraan hyödynnettävissä olevia tilastoja kierrätysmateriaalin käytöstä suomalaisessa teollisuudessa ei ole ja selvityksessä ei saatu yleistettävää ja vertailukelpoista tietoa kierrätysmateriaalin osuudesta suomalaisen teollisuuden materiaalin käytöstä, kierrätysmateriaalien käyttöä olisi syytä tutkia enemmän. On mahdollista, että lisätutkimuksen avulla ja esimerkiksi olemassa olevien jäte- ja vientitilastoja hyödyntämällä voisi saada arvioitua, kuinka suuri osuus jätteistä hyödynnetään kierrätysmateriaaliksi Suomen sisällä. Suuremmalle kohderyhmälle lähetettävä ja pidemmällä aikavälillä toteutettava kyselytutkimus yrityksille voisi mahdollisesti antaa yleistettävämpää kvantitatiivista tietoa kierrätysmateriaalien käytöstä.
Tutkimusta auttaisi myös kiertotalouteen liittyvän terminologian kehittäminen. Tilastointi ja olemassa oleva tuotantoon liittyvä terminologia kattaa hyvin tuotteen elinkaaren raaka-aineesta jätteeksi, mutta jätteen matkaa kierrätysraaka-aineeksi ja uudeksi tuotteeksi on vielä teollisuudenalojen tai koko maan tasolla vaikea kuvata tarkasti ja kvantitatiivisesti.
Betoniteollisuus ry. Betonirakentamisessa materiaalit kiertävät. https://betoni.com/perustietopaketti/ekologisuus/kierratys/ [Viitattu 26.7.2023]
Betoniteollisuus ry. Betoniteollisuuden suuruusjärjestys vuonna 2021. https://betoni.com/tietoa-alasta-2/suhdanteet-tilastot/suurimmat-valmistajat/ [Päivitetty 2.6.2022]
Euroopan komission asetus (EU) 2022/1616, annettu 15.9.2022, elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvista kierrätysmuovimateriaaleista ja -tarvikkeista ja asetuksen (EY) N:o 282/2008 kumoamisesta. Euroopan unionin virallinen lehti 65 (L 243) 1–147
Heikinmatti, A., Kähkönen, S., Heikkonen, T., Köngäs, P. Lasi on nyt superkallista ja siihen on yksi suuri syy – lue tästä mihin kaikkeen hintapiikki vaikuttaa. https://yle.fi/a/74-20002575 [YLE Uutiset -uutispalvelun artikkeli, julkaistu 28.10.2022]
Hurskainen, P., Salminen, J., Kopperoinen, L., Saikkonen, L., Costadone, L., Lai, T., Lankia, T., Pokki, H., Husa, M., Johansson, A., Jylhä, H., Sorvari, J., Tikkanen, T. & Heikinheimo, V. 2023. Developing pilot accounts for marine, freshwater and urban ecosystems and packaging materials. Verkkojulkaisu. Saatavilla: https://www.syke.fi/en-US/Research__Development/Research_and_development_projects/Projects/Developing_pilot_accounts_for_marine_freshwater_and_urban_ecosystems_and_packaging_materials_ENVECOPACK
Hynynen, T., Ojala, J. R. Kiertotaloussanasto. https://www.kiertotaloudestakasvua.fi/kiertotaloussanasto/ [Viitattu 26.7.2023]
Kattoliitto ry. Jäsenhaku. https://www.kattoliitto.fi/jasenhaku/?product_category=15 [Viitattu 5.2023]
Kavander, A. Euroopan komissio: Suomi jäämässä jälkeen kierrätystavoitteistaan. https://yle.fi/a/74-20035843 [YLE Uutisetuutispalvelun artikkeli, julkaistu 8.6.2023]
Kierrätysteollisuus ry. Jäsenet. https://kierratysteollisuus.fi/jasenluettelo/ [Viitattu 6.2023]
Kilponen, M. 2021. Vaahtolasin käyttö kerrostalorakentamisessa. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, Hämeenlinnan korkeakoulukeskus.
Leikas, M. 2020. Muovin, kartongin ja paperin kierrätyskäytänteet Suomessa. Opinnäytetyö, Tampereen ammattikorkeakoulu.
Metsäteollisuus ry. Keräyspaperi on arvokas raaka-aine. https://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/kierratyskuitu-arvokasraaka-aine [Julkaistu 1.11.2021]
Metsäteollisuus ry. Viisi faktaa metsäteollisuuden viennistä. https://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/viisi-faktaa-metsateollisuuden-viennista [Julkaistu 19.10.2022]
Miettinen, L. Suurin osa kodeissa lajitellusta muovijätteestä päätyi poltettavaksi – MOT selvitti, kuinka hyvin muovin kierrätys onnistuu. https://yle.fi/a/3-11865230 [Yle uutiset -uutispalvelun artikkeli, julkaistu 5.4.2021]
Muoviteollisuus ry. Jäsenyritykset. https://www.plastics.fi/muoviosaamista/ [Päivitetty 11.5.2023]
Nieminen, A-M. 2015. Murskatun betonin hyödyntäminen uusiokiviaineksena betonissa. Diplomityö, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu
Pirkanmaan ELY-keskus. 2020. Pakkaukset ja pakkausjätteet. https://www.ely-keskus.fi/documents/43304559/50378648/Pakkaustilastot+2003-2019+materiaalit+eriteltyin%C3%A4.pdf/d2eb3555-a26c-c097-a8cc26fc791b85db?t=1681205093453 [Verkkojulkaisu] Saantitapa https://www.ely-keskus.fi/web/tuottajavastuu/kierr%C3%A4tystavoitteet-ja-tulokset-pakkaukset [Viitattu 27.7.2023]
Plastics Europe. Plastics – the Facts 2022. https://plasticseurope.org/knowledge-hub/plastics-the-facts-2022/ [Viitattu 27.7.2023]
Rakennusteollisuus RT ry. RM-jaoston jäsenyritykset. https://www.rt.fi/Toimialat/Rakennustuoteteollisuus-RTT/Rakennusmateriaalit/rm-jaoston-jasenyritykset/ [Viitattu 5.2023]
Suomalaisen työn liitto. Tee sinivalkoinen valinta, se työllistää! https://sinivalkoinenvalinta.suomalainentyo.fi/ [Viitattu 6.2023]
Suomalaisen työn liitto. Jäsenyritykset. https://suomalainentyo.fi/tietoa-meista/jasenyritykset/ [Viitattu 6.2023.]
Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. Suomessa kierrätetty lasipakkauksia ennätysmäärä. https://www.sttinfo.fi/tiedote/suomessa-kierratetty-lasipakkauksia-ennatysmaara?publisherId=3740&releaseId=68873012 [STT Info -tiedotepalvelun tiedote, julkaistu 5.7.2018]
Suomen Pakkausyhdistys ry. Jäsenet. https://www.pakkaus.com/suomen-pakkausyhdistys/jasenet/ [Viitattu 26.5.2023]
Suomen Tasolasiyhdistys ry. Kierrätys. https://www.tasolasiyhdistys.fi/lasitietoa/kierratys/ [Viitattu 26.7.2023]
Suomen Uusioraaka-aineliitto ry. Jäsenet. https://uusioraaka-aineliitto.fi/jasenet/ [Viitattu 6.2023]
Suomen virallinen tilasto (SVT): Jätetilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-3339. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 27.7.2023]. Saantitapa: https://stat.fi/tilasto/jate
Suomen ympäristökeskus (Syke). Jätteiden vienti- ja tuontimäärät. https://www.ymparisto.fi/fi/luvat-ja-velvoitteet/jatteidenkansainvaliset-siirrot/vienti-ja-tuontimaarat [Päivitetty 31.3.2023]
Suomen ympäristökeskus (Syke). Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta. https://www.ymparisto.fi/fi/kestava-kierto-jabiotalous/kierratys-ja-jatteet/valtakunnallisen-jatesuunnitelman-seuranta#Yhdyskuntaj%C3%A4tteet [Päivitetty 18.7.2023]
Talotekninen teollisuus ja kauppa ry. Jäsenet. https://talteka.fi/jasenyys/jasenet/ [Viitattu 5.2023]
Teräsrakenneyhdistys ry. Teräksen kierrättäminen. https://www.terasrakenneyhdistys.fi/fin/teras/co2-ja-kiertotalous/teraksenkierratys/ [Viitattu 24.7.2023.]
Tilastokeskus. Kiertotalousliiketoiminnan indikaattorit. https://www.stat.fi/tup/kiertotalous/kiertotalousliiketoiminnan-indikaattorit.html [Viitattu 27.7.2023]
Tilastokeskus. Kiertotalousliiketoiminnan indikaattorien materiaaliluokitus. https://www.stat.fi/tup/kiertotalous/materiaaliluokitus.html [Viitattu 27.7.2023]
Tulli. 2021. Romun ja jätteen ulkomaankauppa. Verkkojulkaisu. Saatavilla: https://tulli.fi/sv/-/romun-ja-jatteen-ulkomaankauppa https://tulli.fi/sv/-/romun-ja-jatteen-ulkomaankauppa [Viitattu 27.7.2023]
Ympäristöministeriö. Jätelaki ja asetukset – mikä muuttui, miten toimin? https://ym.fi/jatteet/jatelaki [Viitattu 27.7.2023]
Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman
Circwaste-hankkeen raportti:
Kierrätysmateriaalien käyttö suomalaisessa teollisuudessa
ISBN 978-952-11-5688-5 (pdf)
Suomen ympäristökeskus, 2024.