Himmeli 2019

SVENSKA KYRKANS SVERIGEFINSKA MAGASIN 2019

NYA HIMMELI PÅ

Surun alla on ilo

meänkieli suomi svenska

SORGEN ÄR HEDERSGÄST Sorgen renar och glädjen finns därunder, säger Ritvaelsa Seppälä som blev ensam kvar.

+

Arkkipiispa: Yhdessä tässä ja nyt

”Sen joka suree pitää antaa itkeä ja puhua.” Anna, 10 v.

FOTO: KRISTINA STRAND LARSSON

HIMMELI

Yhdessä tässä ja nyt

O

n pyhäinpäivä.

Sytytämme kynttilän maanrajaan. Aivan kuin nykyhetken ja ikuisuuden välissä olisi saranat. Kynttilät syttyvät – kaipauksen, ikävän ja toivon kynttilät.

Pyhäinpäivä on kuin metsäaukio, jossa suru saa levätä. Elämän Jumala on lähellä.

Kynttilän syttyessä saamme seisahtua lepäämään tähän hetkeen, läsnäoloon ja lohdutukseen. Kynttilöiden sytyttäminen luo välillemme yhteyden. Olemme täällä yhdessä jakamassa elämää. Sitä mikä tekee kipeää sekä sitä mikä kantaa ja antaa voimaa.

HIMMELI, jota pidät kädessäsi, näyttää tietä yhteyteen, toivoon ja lohdutukseen. HIMMELI avaa myös oven kotiseurakuntaasi. Siellä voit yhdessä toisten kanssa sytyttää kynttilän ja pysähtyä hetkeksi. Siellä saamme kokea Jumalan kantavan meitä elämässä. Hän on aina suurempi kuin uskomme, ajatuksemme ja tunteemme.

ANTJE JACKELÉN arkkipiispa

2

Tillsammans i det som är

Yhessä tässä ja nyt

Liv i allhelgonatid. Vi tänder ljus så nära jorden vi kan komma. Vi kan uppleva att det liksom finns gångjärn mellan nuet och evigheten. Längtans ljus, saknadens ljus och hoppets ljus.

Allhelgonatid kan vara en glänta där sorgen får ro. Livets Gud är nära. Att tända ett ljus är ett sätt att stanna upp i det som är, söka vila, närvaro och förtröstan. Att tända ljus tillsammans skapar gemenskap. Vi är här tillsammans och kan dela liv med varandra, både det som gör ont och det som lyfter och bär.

HIMMELI, som du håller i din hand, vill visa vägar till gemenskap, hopp och tröst. HIMMELI vill även vara en dörr till din hemförsamling, där det varje dag finns medmänniskor som är redo att tillsammans tända ljus och stanna upp en stund i det som är.

När vi är där vi är kan vi få uppleva att våra liv bärs av den Gud som alltid är större än det vi tror, tänker och känner.

Elämä Pyhämiestenaikana. Met sytytämmä kynttilöitä niin lähelä maata ko met saatama. Met saatama tuntea ette oon niinku saranot nykyaijan ja ikusuuen välissä. Kaivun, ikävyyen ja toivon kynttilät.

Pyhämiestenaika saattaa olla aukko missä suru saapi lepoa. Elämän Jumala oon lähelä. Sytyttää kynttilän oon yks keino seisahtaa siinä hetkessä, hakea lepoa, läsnäoloa ja lohtua. Sytyttää kynttilän yhessä antaa yhtheyttä. Met olema täälä yhessä ja saatama jakkaa elämää toisten kans, niin sitä mikä tekkee kipeää ko sitä mikä nostaa ja kantaa.

HIMMELI, jota sie piätät käessä, näyttää tietä yhtheytheen, toihvoon ja lohthuun. HIMMELI oon kans ovi sinun kotiseurakunthaan, missä oon lähimäisiä joka päivä, jokka oon valhmiina yhessä sytyttämhään kynttilän ja seisahtamhaan vähän aikaa tässä ja nyt.

Ko met olema tässä ja nyt, met saatama tuntea ette meän elämää kantaa Jumala, joka oon aina suurempi ko mitä met uskoma, aattelemma ja tunnema.

ANTJE JACKELÉN ärkebiskop

ANTJE JACKELÉN arkkipispa

svenskakyrkan.se

HYVÄ TIETÄÄ ● BRA TIPS

Finska julsånger SJUNG IN JULEN tillsammans

Kyrkan-sovellus Sovellus Kyrkan sopii esikouluikäisille lapsille.

Sen avulla voi mm. pelata memoripeliä Nooan arkin eläimillä, soittaa urkuja tai kaataa vettä kastemaljaan.

Kolme filmiä kertoo kirkollisista toimituksista: mummon hautajaiset, pikkuveljen kaste ja häät.

Kyrkan-sovellus ei sisällä mainoksia tai ostotarjouksia.

Lataa sovellus hakusanoilla: ”Kyrkan” tai ”Svenska kyrkan”.

Kyrkan appen Kyrkan är Svenska kyrkans app för barn i förskoleåldern. I den kan du besöka en kyrka för att bland annat spela memory med djuren i Noas ark, spela på orgeln eller hälla vatten i dopfunten.

I appen finns också tre korta filmer. Farmors begravning, Lillebrors dop och Vigsel i kyrkan.

Appen Kyrkan erbjuder inga köp inuti appen och är helt fri från reklam.

Du laddar ned appen med sökorden ”Kyrkan” eller ”Svenska kyrkan”.

Lue myös/Läs mer på svenskakyrkan.se/ om-appen-kyrkan

och bidra till årets julkampanj Musik och sång leder ofta rakt in i våra hjärtan. Därför kan vi också sjunga julen in i våra hjärtan.

Redan 1973 initierade Finska missionssällskapet en ny jultradition i Finland, De vackraste julsångerna. I samarbete med församlingar bjöd man in människor till att sjunga in julen tillsammans i kyrkor och på andra platser för att samla in pengar till missionssällskapet.

Sedan dess har De vackraste julsångerna vuxit till Finlands största musikevenemang med över en miljon sångare per år.

Och julsångerna känner inga gränser! De vackraste julsångerna spreds även till Sverige och sedan dess har Svenska kyrkan ordnat julsångsevenemang runtom i landet.

Numera är De vackraste julsångerna inte bara en del av sverigefinländarnas adventsfirande i vårt land utan allt fler deltar i sångevenemangen.

Kauneimmat joululaulut

JOULULAULUILLA tuetaan Julsångshäftet som används hädänalaisia. Musiikki tavoitär därför flerspråkigt – finska, taa sydämet, niin myös joulun meänkieli och svenska. laulut. Ruotsissa on jo vuodesEn grundidé i De vackraste ta 1973 kokoonnuttu laulajulsångerna maan Kauneimpia joululauluja. är att sprida Suomen Lähetysseuran julglädje. samana vuonna käynnisKAUNEIMM AT JOULULAULU Därför samtämä jouluperinne on T De vackraste säilyttänyt suosionsa. lar Svenska julsångerna 2018–2019 Suomessa tilaisuuksiin kyrkan i osallistuu arviolta miljoosamband med na suomalaista. sångeveMyös Ruotsissa tilaisuuksien suosio on nemangen säilynyt. Alunperin suomakollekt som går laisen lauluvihkon rinnalle till ACT on tullut ruotsinsuomaSvenska lainen. Se sisältää perinteisiä kyrkans julkampanj. Genom ja uusia, klassikoiksi nousseita att delta i årets julkampanj kan suomalaisia joululauluja. Osa vi tillsammans skänka glädje lauluista on sekä suomeksi och hopp till medmänniskor i että ruotsiksi ja mukana myös nöd. Julen är ett stort mysterimeänkieli.

Kauneimmat joululauum. Sjung det in i ditt hjärta!

På Svenska kyrkans webblut ovat osa Ruotsin kirkon kansainvälisen työn ACT:n plats, svenskakyrkan.se, finns joulukampanjaa. Keräyksen en kalender där många av tavoitteena on luoda toivoa ja svenska kyrkans församlingar iloa hädänalaiseen tilaan joutulägger in sin verksamhet. Sök på orden finska eller suomeksi. neiden elämään.

1

joka ilta klo 21–24

Kyrkoguiden opastaa seurakuntaan/ visar vägen till församlingen

TOIMITUS/REDAKTION HIMMELI Ruotsin kirkon ruotsinsuomalainen julkaisu / ges ut av Svenska kyrkan Ideointi ja toimitus / Idé och redaktörer: Kristiina Ruuti och Ann-Mari Lundholm Toimituskunta / Redaktionsråd: Satu Rekola, Akar Holmgren, Maria Eddebo Persson, Mårten Gudmundhs, Ninetta Edelsgren och Anne Simonsson Taitto ja tuotanto / Grafisk form och produktion: Verbum AB Kansikuva / Omslagsbild: Maria Fäldt/IKON Paino/Tryck: Pressgrannar, Linköping 2019. Tryckt på Svanenmärkt papper.

svenskakyrkan.se

3

VÄLÄHDYKSIÄ ● SVERIGEFINSKT I KYRKAN

Valstan seurakunnan pikkukokit

Kerran kuussa Pikkukokit kerääntyvät Diakoniakeskus Knuteniin.

Ensikaaoksen jälkeen kaikki saavat työtehtävän ja ruuanlaitto alkaa.

William 10v: ”On kiva laittaa ruokaa ja syödä mitä on itse valmistanut.”

Vihanneksia pilkotaan ja perunoita kuoritaan, tai mitä muita valmisteluja nyt sitten onkaan. Jotkut valmistavat eturuoan, toiset pääruoan ja loput jälkiruoan. Pöytien kattaus sujuu suurella tarkkuudella. Välillä kyllä lapset pitävät pieniä leikkitaukoja kesken kaiken.

Kiinnostus ruuanlaittoon yhdistää

Pikkukokit kokoontuivat ensimmäisen kerran syksyllä 2017. Tarkoitus oli saada suomenkielistä toimintaa seurakuntaan ja mahdollisuus lapsien tavata muita suomenkielisiä lapsia. Kiinnostus ruuanlaittoon yhdistää.

Vanhemmat ja muut vieraat saapuvat klo 18 ja pikkukokit toivottavat heidät tervetulleiksi ja kertovat mitä ruokaa tarjotaan ja kaikki yhtyvät ruokalauluun.

Keskustelu ruokapöydän äärellä sujuu suomen- ja ruotsinkielellä ja joskus sekaisin. Pikkukokit auttavat pöytien tyhjentämisessä, mutta tiski jää meille ohjaajille.

Pikkukokki-illoille ovat myös muut kuin lasten perheet tervetulleita. Myös suomalaisia eläkeläisiä tulee mielellään nauttimaan lasten valmistamasta ruuasta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Tulevan syksyn rruokalistassa on luvassa jauhelihapastaa, currybroileria, purjoperunakeittoa ja jälkiruuaksi kurpitsa-, suklaa- ja sitruunamarenkipiirakoita.

Pikkukokki-iltoja odotetaan innolla. Niissä kohtaavat eri sukupolvet ja suomenkieli soi lasten suusta kerta kerralla useammin.

SARGIT SUNDSTRÖM JA TERTTU VILLABONA svenskakyrkan.se/marsta/ suomenkielinen-toiminta-valstassa

Ruuanlaittotaidon lisäksi pikkukokit kehittävät myös suomen kieltään.

Örebrossa Fanny ja Vera leikkivät lasten kirkossa. Seurakuntalaisten kutomat Äiti Teresan peitot siunattiin ja peittivät kaiteen, kun pastori Johanna Suban jakoi ehtoollista. Sollidenin leirillä pidettiin taukojumppaa. svenskakyrkan.se/ orebro/sverigefinskt

4

svenskakyrkan.se

Torshällan seurakunnassa vapaaehtoistyöntekijät ovat kantava voima.

Kesällä heitä palkittiin yhteisellä retkellä, jonka teemana oli ”hattu”.

Mirjam Pilhjerta ja Marja Peju vastasivat ohjelmasta.

Messut, retket ja soppalounaat

Kerran kuussa Torshällassa vietetään suomenkielistä messua.

Kuvassa diakoni Marja Peju ja pastori Eeva-Liisa Kettunen. svenskakyrkan.se/ torshalla/suomeksi

Afterwork i Luulajassa Luulajan suomalaisilla on yhteinen olohuone keskellä kaupunkia. Tänä syksynä kokoonnumme Afterwork-iltoihin joka toinen tiistai.

I Luleå har vi Afterwork på finska varannan tisdag.

Kesäisin kokoonnutaan kerran kuussa yhteiselle grilliaterialle Kofältet-puistoon ja kalaretketkin kuuluvat kesäohjelmaan.

Torshällan seurakuntalalolla tarjoillaan tiistaisin soppalounas. Sen laittavat vapaaehtoiset työntekijät. Kuvassa Helena Tuikkanen, Marja Nurkkala ja Raija Nesterinen.

Kastelahja Kun pikku-Helena kastettiin Luulajassa, niin hän sai kastelahjaksi seurakunnan ompelupiirin kutomat villasukat.

I Nederluleå församling stickar syföreningen egna strumpor till varje dopbarn.

Pilgrimsvandring – Pyhiinvaellus Länsi- ja itärannikon suurkaupungeissa järjestetään pyhiinvaelluksia myös suomenkielisille. Kuvassa tukholmansuomalaisia palaamassa vaellukseltaan Tyresön pyhiinvaelluskeskukseen.

svenskakyrkan.se

Nykvarnissa Tiistaikerho kokoontuu hartaushetkeen, jonka jälkeen kahvitellaan ja keskustellaan päivän teemasta.

5

Ritvaelsa ja Nilsin lapset halusivat tehdä hautajaisjärjestelyjä mahdollisimman paljon itse. Vainajan peseminen ja pukeminen olivat osa surutyötä.

Nils vuxna barn och Ritvaelsa ville göra så mycket som möjligt själva inför begravningen. Att tvätta och välja kläder för Nils, var en del av bearbetningen.

6

svenskakyrkan.se

HAASTATTELU ● INTERVJU

Suru – on kunniavieras

Viimeinen yhteinen ilta elokuussa 2018. Hirvipaistia ja kanttarellikastiketta, leipäjuustoa ja jäätelöä. Kultaiset kynttilät illan hämärässä.

– Nils oli sillä mallin romanttinen.

He juhlivat Kaunisvaarassa viittä yhteistä vuotta ja aamulla sanottiin: Vi hörs! Tuosta illasta on kulunut vuosi.

– Suru on kunniavieras, yksin jäänyt Ritvaelsa kuvaa.

TEXT: KRISTIINA RUUTI FOTO: MARIA FÄLDT/IKON

R

itvaelsa Seppälä tapasi itseään 14 vuotta vanhemman Nilsin vuonna 2013.

– Tuntu ette olimme kotona kun olimme yhessä, hän kuvaa suhdetta.

Nils asui aikuisen poikansa kanssa Pajalassa samaa taloa. Tämä kuuli isän menevän ulos ja kun häntä ei heti kuulunut takaisin, poika ajatteli isän

Sorgen – en hedersgäst Sista kvällen tillsammans i augusti 2018. Älgstek, kantarellsås, kaffeost och glass. Guldfärgade ljus i kvällsmörkret.

– Nils var romantisk på det viset.

Femårsdagen firades i Kaunisvaara och på morgonen sa de till varandra: Vi hörs! Det har gått ett år från denna kväll.

– Sorgen är hedersgäst, säger Ritvaelsa som blev ensam kvar. svenskakyrkan.se

menneen naapuriin. Seuraavana päivänä hän alkoi soitella ja kysellä Nilsin perään vastausta saamatta.

– Nils löyethiin puuliiterin takkaa.

Yllättävä oivallus

Nilsin tyttäristä toinen soitti Ritvaelsalle ja kertoi isänsä kuolleen. Tieto oli niin järkyttävä, ettei hän heti ymmärtänyt kenen ”papasta” puhuttiin. Kuolinsyyksi selvisi

Ritvaelsa träffade den 14 år äldre Nils år 2013.

– Vi var liksom hemma hos varandra, beskriver hon relationen.

Nils bodde i ett hus utanför Pajala tillsammans med sin vuxne son. Sonen hörde hur fadern gick ut och när han inte kom tillbaka med detsamma, tänkte han att pappa gått till grannen. Nästa dag började han ringa och fråga efter Nils utan att få svar.

– Nils hittades bakom vedboden.

sydänpysähdys.

– Se on armollisin kuolema, Ritvaelsa sanoo.

Sisar ja ystävät tulivat tueksi, kun hän viestin saatuaan lähti ajamaan Luulajasta ruumishuoneelle Pajalaan.

– Mie itkin siellä aivan kauheasti. Se oli niin vaikea käsittää!

Ruumishuoneella hän kuitenkin oivalsi: mutta eihän Nils ole täällä! Siitä huo-

Ritvaelsas syster och vänner följde med som stöd när hon körde från Luleå till bårhuset i Pajala.

– Där grät jag bara. Det var så ofattbart!

På bårhuset slogs hon av tanken: men Nils är inte här! Trots att hon som präst många gånger följt med anhöriga till bårhuset, blev insikten en överraskning för henne själv.

Rutig skjorta

Insikten överraskade

Nils dotter ringde Ritvaelsa och berättade om sin pappas död. Beskedet var så omskakande att Ritvaelsa inte direkt uppfattade vilken ”pappa” det var frågan om.

Dödsorsak visade sig vara hjärtstopp.

– Den mest skonsamma döden, säger Ritvaelsa.

Ritvaelsa och Nils fyra vuxna barn började förbereda begravningen. Redan från början gjorde de klart för begravningsbyrån att de ville göra så mycket som möjligt själva.

Det var början av september, höstfärger i naturen och tid för älgjakt.

– Jag var med också, men satt för det

u 7

HAASTATTELU ● INTERVJU ”Vuosi sitten jätit meät. Aika pysähty, ja mailma pyörii kuitenki. Tuntuu niin väärältä.

Ikävä sinua Nils.”

RITVAELSA FACEBOOKISSA

Kuolema on harso elävien ja kuolleiden välissä, Ritvaelsa kuvaa.

Det finns en tunn väv mellan de döda och levande, säger Ritvaelsa.

limatta, että hän monet kerrat pappina oli seurannut omaisia ruumishuoneelle, tietoisuus yllätti hänet.

– Ihmisen ruumis on kaiken kunnioituksen ja rakhauen arvonen. Mutta hän itte ei ole ennää siinä.

haan minun kutomat villasukat, Ritvaelsa kertoo.

Ritvaelsa ja lapset olivat valinneet metsästäjälle sopivan ruudullisen paidan ja housut. Nils oli kaiken tämän huolenpidon arvoinen, vaikka ei enää ollutkaan täällä.

– Mikhään ei pelottanu, oli vain ikävä.

Ruudullinen paita

Hautajaisten järjestelyt alkoivat yhdessä Nilsin neljän aikuisen lapsen kanssa.

Alusta pitäen he tekivät hautaustoimistossa selväksi, että halusivat tehdä mahdollisimman paljon itse.

Oli syyskuun alku, ruska ja hirvenmetsästysaika.

– Mieki olin metsällä, mutta istuin vain passissa. Mie keräsin sammalta, syksyn kukkia ja lehtiä. Vein net kukkakauppaan siottavaksi. Kaunis seppele siitä tuli, Ritvaelsa kertoo.

Hautaustoimiston virkailija tuli avuksi, kun oli aika pestä ja pukea ruumis arkkuun laitettavaksi.

– Hän autto meitä varmana käsistään.

Mie ajoin parran ja panin Nilsille jalk-

u

mesta i pass. I skogen plockade jag mossa, höstblommor och blad. Dem tog jag till blomsterhandlaren som knöt en fin krans, berättar Ritvaelsa.

Begravningsentreprenören kom till hjälp när det var dags att tvätta, klä på kroppen och lägga den i kistan.

– Med stadig hand hjälpte hon oss. Jag rakade Nils och satte på honom raggsockor som jag själv stickat, säger Ritvaelsa.

Tillsammans med barnen hade Ritvaelsa valt en rutig skjorta och byxor som passade till den jägare Nils var. Trots att Nils inte var där, var han värd all omvårdnad.

– Inget var skrämmande. Bara saknaden fanns där.

Barnbarnens hälsningar

Ett halvår efter Nils dog också Ritvaelsas mamma. Hennes begravning gick till på

8

Lastenlasten terveiset

Puoli vuotta Nilsin kuoleman jälkeen kuoli Ritvaelsan äiti. Tämän hautajaisiin valmistauduttiin samalla tavoin: he pesivät ja lait-

Ritvaelsa Seppälä

Född/synt. 1962 Stiftsadjunkt/hiippakuntapappi Luleå Familj/perhe: Oscar & Karolina, barnbarn/ lapsenlapsi Kalle, Aron & Emma, barnbarn/ lapsenlapset Elis och/ja Maja Amos Intressen/harrastukset: jakt, handarbete, litteratur/metsästys, käsityöt, kirjallisuus

samma sätt som Nils: barnen tvättade och la ned henne i kistan i fina kläder.

– Mamma var alltid välvårdad. Vi rullade papiljotter i hennes hår som vi tog bort först på begravningsdagen. Hon var vacker i kistan!

Också små barn var delaktiga i Nils och Ritvaelsas mammas begravning. Barnen skrev hälsningar till Nils som lades i hans kista. På mammans begravning i Finland lästes barnens hälsningar upp under minnesstunden.

Som en sista tjänst för sin älskade förrättade Ritvaelsa Nils begravningsgudstjänst.

– Det handlade inte bara om min sorg utan även andras.

Kistan bars av Nils söner och döttrar.

Vid graven hade de bett att få extra spadar och sand.

toivat äidin arkkuun kauniissa vaatteissa.

– Äiti halusi aina olla laitettu. Panima hänen tukkaansaki pampulat. Net otettiin pois vasta hautajaispäivänä. Äiti oli arkussa kaunis!

Myös lapsenlapset saivat osallistua sekä Nilsin että Ritvaelsan äidin hautajaisiin.

Kirjeet Nilsille laitettiin arkkuun. Mummon hautajaisissa Suomen puolella lasten tervehdykset luettiin adressien joukossa.

Viimeisenä palveluksena rakkaalleen Ritvaelsa toimitti Nilsin hautauksen.

– Ei ollu kyse vain minun surusta vaan kans muitten.

Nilsin pojat ja tyttäret kantoivat isänsä arkun. Haudalle he olivat pyytäneet paljon lapioita ja hiekkaa.

– Halusimme luoda haudan umpeen yhessä. Lapset ja aikuset, jokanen vuorollaan. Sillä mallin katosi kuoleman outous.

Met saattelima Nilsin maan sylhiin.

Ritvaelsa haluaisi rohkaista ihmisiä miettimään, mitä hautauspalveluja ostetaan, mitä ei.

– On hyvvää surutyötä leipoa, pestä vainaja ja valita hälle vaatteet.

Ritvaelsa kertoo uskon auttavan, lohduttavan. Hän tuntee olevansa Nilsin kanssa saman Jumalan kämmenellä.

– Niin mie aattelen: Kiitollinen näistä vuosista, miten hän rikastutti minun elämää, ja se jatkuu. Elämä ei ole sammaa, mutta olen siitä onnellinen.

Kuolemanpelko on kadonnut ja usko vahvistunut. Ritvaelsa uskoo, että kuolema on harso elävien ja kuolleiden välissä.

Sielujen ikuinen elämä alkaa jo täällä.

– Suru on kunniavieras. Suru puhistaa, sen alla on ilo.

– Vi ville fylla igen graven tillsammans.

Barn och vuxna turades om. På så sätt försvann det främmande med döden. Vi följdes åt med Nils till jordens famn.

Ritvaelsa hämtar hjälp och tröst i sin tro. Hon känner att Gud håller både henne och Nils i sin hand.

– Så tänker jag. Är tacksam för de här åren, hur Nils berikade mitt liv och hur det går vidare. Livet är inte det samma men jag är lycklig över det.

Rädslan för döden har försvunnit och tron har förstärkts. Ritvaelsa tror, att det finns en tunn väv mellan de döda och levande. Själarnas eviga liv börjar redan här.

– Sorgen är hedersgäst. Sorgen renar och glädjen finns därunder.

KRISTIINA RUUTI

svenskakyrkan.se

LAPSEN SURU ● BARN OCH SORG

”Sanon hänelle joka päivä huomenta ja hyvää yötä” Kymmenvuotias Anna oli seitsemän, kun hänen pikkuveljensä Emil kuoli vakavaan sairauteen vuoden ikäisenä. Annan mielestä on tärkeää, ettei surevan tarvitse pidätellä surua sisällään.

sain puhua ja piirtää. Sekin ehkä auttoi, ja pianonsoitto. Se antoi muita ajatuksia.

Ovatko kaverit ja opettajat ymmärtäneet suruasi?

– Ei aina. Sen joka suree, pitää antaa itkeä ja puhua. Ettei tarvitse pidätellä surua sisällään.

Näitkö pikkuveljesi kuolleena?

Mitä sanoisit toiselle lapselle, jolta on kuollut läheinen?

– Näin. Ei se ollut niin eri näköinen. Se näytti kauniilta. Suutelin sitä varovasti otsalle. Laitoin arkkuun tosi ihanan valkoisen jääkarhupehmolelun. Joskus harmittaa, että laitoin, kun se oli niin hieno. Mutta jos en olisi laittanut, niin sitten se olisi ehkä harmittanut.

– On ok olla surullinen ja että silloin on paha olo. Muutaman vuoden jälkeen se helpottaa, mutta tulee silloinkin väillä takaisin.

– Tee asioita, joista tykkäät, jotka tekevät sinut iloiseksi. Vaikka on surullinen, voi olla myös iloinen.

Millaiset hautajaiset olivat?

– Oli hauskaa, kun me leikittiin piilosta kavereitten kanssa. Mutta kyllä minua itketti haudalla aika paljon. Sinä päivänä taivaalle tuli monta sateenkaarta.

Ajatteletko pikkuveljeäsi usein?

– Sanon hänelle joka päivä huomenta ja hyvää yötä. Mutta en ajattele enää yhtä paljon kuin ennen.

NÄIN TUET SUREVAA LASTA

1

Miten lapsi suree?

Mieliala vaihtelee, välillä lapsi on surullinen, välillä iloinen ja leikkivä. Toiset suuttuvat helposti, pinna on kireällä. Toiset saavat fyysisiä oireita ja toiset eivät heti näytä reagoivan lainkaan.

2

Voinko kertoa vaikeista tapahtumista?

Lapsen suojelemiseksi ei ole koskaan pidä valehdella. Se on lapsen laiminlyöntiä, jota on jatkossa vaikea selvittää. Vaikka kuolemaan liittyy psyykkinen sairaus tai itsemurha, on kuitenkin hyvä sanoa niin kuin asia on menemättä liikaa yksityiskohtiin.

3

Mitä pitää välttää? Älä eristä lasta, vaikka haluaisit sillä suojella lasta. Hän saattaa tuntea itsensä ulkopuoliseksi. Lapset, jotka saavat olla mukana, ANNE SIMONSSON ja esimerkiksi olla kuolevan äitinsä vieressä, ovat paljon tasapainoisempia kuin ne lapset, jotka eivät saaneet tulla sairaalaan.

Vältä kiertoilmaisuja kuten ”hän nukkui Att prata, rita och spela piano pois”. Se voi pelottaa lasta. hjälpte Anna i sorgen över sin lillebror.

Piano, piirtäminen, ja puhuminen Miten lohdutan lasta? auttoivat Annaa surussa.

Surun keskellä läheisyys ja

4

yhdessäolo voi tuntua hyvältä.

Anna lapsen purkaa vihaansa, esim. liikunnalla. Toiset lapset tuntevat syvää yksinäisyyttä.

Siksi on ensiarvoisen tärkeää tavata toisia samassa tilanteessa olevia. Paluu arkeen, kuten esikouluun ja kouluun voi auttaa. Siellä kaikki on ennallaan. Lapsen tulee saada kuunnella sisintään.

Onko surusi muuttunut ajan kuluessa?

– Alussa sitä ajatteli melkein koko ajan ja oli tosi paha mieli. Nyt ei enää niin usein. Mutta joskus tulee taas paha mieli ja itkettää.

Mikä on auttanut sinua ?

– Että on saanut puhua jonkun kanssa ja kertoa. Kouluterveydenhoitajan luona

5

Miten autan lasta puhumaan vaikeista asioista?

Anna kuolleen läheisen olla läsnä. Muistelkaa häntä, käykää tapaamassa sukulaisia, jotka voivat kertoa enemmän. Pidä yhteyttä ja ole avoin lapsen kysymyksille ja ajatuksille.

”Säger varje dag god morgon och god natt till honom” Anna var sju år när hennes ettårige lillebror dog i en allvarlig sjukdom för tre år sedan. Inget barn ska behöva hålla sorgen inombords, tycker Anna.

Fick du se din lillebror när han var död?

– Ja. Han var inte så annorlunda. Det såg fint ut. Jag pussade hans panna försiktigt, och lade ett jättefint vitt isbjörn-gosedjur i kistan. Ibland ångrar jag för den var så fin. Men om jag inte gjort det, då hade jag kanske ångrat det istället.

Hur var begravningen?

– Det var roligt när vi lekte kurragömma med kompisar. Men vid graven grät jag ganska mycket. Det var många regnbågar på himlen den dagen.

Tänker du din lillebror ofta?

– Säger varje dag god morgon och god natt till honom. Men jag tänker inte så mycket som förut. svenskakyrkan.se

Har din sorg förändrats med tiden?

– I början tänkte man på det hela tiden och var jätteledsen. Inte så ofta nu. Men ibland blir jag ledsen och gråter.

Vad har hjälpt dig?

– Att jag fått berätta och prata med någon. Hos skolsköterskan fick jag prata och rita. Spela piano, hjälpte också. Fick annat att tänka på.

Har dina kompisar och lärare förstått att du sörjer?

– Inte alltid. Den som sörjer behöver få gråta och prata. Så att man slipper hålla sorgen inombords.

Vad vill du säga till ett barn som förlorat någon närstående?

– Det är ok att vara ledsen, och att man mår dåligt. Efter några år blir det lättare men ibland kommer sorgen tillbaka.

– Du kan göra roliga saker som gör dig glad. Man kan vara glad trots att man är ledsen.

6

Miten hallitsen oman suruni lapsen edessä?

Näytä surusi. Se viestii lapselle, että myös hänellä on lupa olla surullinen. Kerro miksi itket ja pyydä tarvittaessa apua.

Selitä lapselle, että ”juuri nyt AIHEESTA LISÄÄ olen niin surullinen, että svenskakyrkan.se/ mummo tulee hakemaan suomeksi sinut kaksi kertaa viikossa”.

Liity sururyhmään, puhu ystävien kanssa ja pyydä heiltä apua.

SÅ STÖTTAR DU BARN I SORG LÄS MER om ämnet på svenskakyrkan.se/sorg

ANNE SIMONSSON

9

FÖRSTA HJÄLPEN VID SORG

Ensiapu suruun leman kohdatessa. Jokainen suru on Kenenkään ei pidä surra yksin. Siksi Ruotsin kirkko on koonnut ajatuksia ja ainutlaatuinen, ehdottomia totuuksia ei ole, ei myöskään kaiken kattavia toikäytännön ohjeita avuksi sille, jonka lähimmäistä on kohdannut suru. Surua mintamalleja. Ehkä juuri siksi moni tunKäytännön ohjeita Käytännön surevan ohjeita Käytännön tukemiseen surevan ohjeita tukemiseen surevan tukemiseen Ensiapu Ensiapu Ensiapu tee epävarmuutta toisen surun kohdaei voi parantaa, mutta surun jakaminen suruun suruun Surua suruun ei voi parantaa, Surua mutta ei surun voi parantaa, jakaminen Surua mutta lieventää ei voi surun parantaa, tuskaa. jakaminen mutta Tämän lieventää surun lehti­jakaminen tuskaa. Tämän lieventää lehti­tuskaa. Tämän lehti­ lieventää tuskaa. sen ohjeet pohjautuvat senRuotsin ohjeet pohjautuvat kirkontessaan. laajaan sen Ruotsin ohjeet kokemukseen pohjautuvat kirkon laajaan surevan Ruotsin kokemukseen ihmisen kirkon laajaan surevan kokemukseen ihmisen surevan ihmisen Käytännön surevan tukemiseen Ensiapu kohtaamisesta ja tukemisesta. kohtaamisesta Ne kattavat ja ohjeita tukemisesta. kohtaamisesta vain pienen Ne kattavat osan ja tukemisesta. tavoista, vain pienen joilla Nesurevan kattavat osan tavoista, vaintukemiseen pienen joilla osan tavoista, joilla Käytännön ohjeita Ensiapu Käytännön ohjeita surevan tukemiseen Ensiapu Näillä ohjeilla haluaa rohkaista Ohjeet perustuvat Ruotsin kirkon lähimmäinen voi auttaa lähimmäinen surun keskelle voi auttaa joutunutta. lähimmäinen surun Ei keskelle pidä voi auttaa aliarvioida joutunutta. surun pie­ keskelle Eikirkko pidä aliarvioida joutunutta.pie­ Ei pidä aliarvioida pie­ suruun suruun suruun nintäkään Surua ei voi parantaa, mutta surun jakaminen lieventää tuskaa.

Tämän lehti­ merkitykselliseksi.

Surua ei voi parantaa, mutta surun jakaminen lieventää tuskaa. Tämän lehti­ Surua ei voi parantaa, mutta surun jakaminen lieventää tuskaa. lehti­ tekoa, koska nintäkään vähäinenkin tekoa, apu koska voi nintäkään osoittautua vähäinenkin tekoa, merkitykselliseksi. apu koska voiTämän vähäinenkin osoittautua apu merkitykselliseksi. voi osoittautua jalaajaan antaa toivottavasti myössurevan valmiukpitkään kokemukseen surevan ihmisen sen ohjeet pohjautuvat Ruotsin kirkon laajaan kokemukseen ihmisen sen ohjeet pohjautuvat Ruotsin kirkonsurevan laajaan kokemukseen ihmisen sen ohjeet pohjautuvat Ruotsin kirkon kokemukseen surevan ihmisen Tukea ja keskusteluapua Tukea voijaaina keskusteluapua hakea myös Tukea voi kotiseurakunnasta. ja aina keskusteluapua hakea myös Osoitteesta voi kotiseurakunnasta. aina hakea myös Osoitteesta kotiseurakunnasta.

Osoitteesta kohtaamisesta tukemisesta.

Ne kattavat vainlöytyvät pienen osan tavoista, joilla kohtaamisesta ja tukemisesta.

Ne kattavat vain pienen osan tavoista, joilla kohtaamisesta ja tukemisesta.

Ne ja kattavat vain pienen osan tavoista, joilla svenskakyrkan.se/forstahjalpenvidsorg svenskakyrkan.se/forstahjalpenvidsorg svenskakyrkan.se/forstahjalpenvidsorg löytyvät yhteystiedot sekä lisää yhteystiedot löytyvät sekä lisää yhteystiedot sekä lisää lähimmäinen voi auttaa surun keskelle Ei keskelle pidä aliarvioida pie­ Ei pidä aliarvioida sia surevan silläpie­ketään kohtaamisesta ja tukemisesta. lähimmäinen voijoutunutta. auttaa kohtaamiseen, surun joutunutta. lähimmäinen voi auttaa surun keskelle joutunutta.

Eineuvoja. pidä aliarvioida pie­ käytännön neuvoja. käytännön neuvoja. käytännön nintäkään tekoa, koska vähäinenkin apu voi osoittautua merkitykselliseksi. nintäkään tekoa, koska vähäinenkin apu voi osoittautua merkitykselliseksi. nintäkään tekoa, koska vähäinenkin apu voi osoittautua merkitykselliseksi.

Tukea voi ja keskusteluapua voikotiseurakunnasta. aina hakea myös kotiseurakunnasta.

Osoitteesta Tukea ja keskusteluapua voi surussaan aina hakea myös kotiseurakunnasta. eimyös pidä jättää yksin.Osoitteesta Ne on tarkoitettu ensiavuksi kuoTukea ja keskusteluapua aina hakea Osoitteesta svenskakyrkan.se/forstahjalpenvidsorg löytyvät yhteystiedot sekä lisää ILLUSTRATION: STINA LÖFGREN

svenskakyrkan.se/forstahjalpenvidsorg löytyvät yhteystiedot sekä lisää svenskakyrkan.se/forstahjalpenvidsorg löytyvät yhteystiedot sekä lisää käytännön neuvoja.käytännön neuvoja. käytännön neuvoja.

Pidä yhteyttä Riko Riko hiljaisuus Pidä yhteyttä Pidä yhteyttä Pidä yhteyttä Riko hiljaisuus hiljaisuus Riko hiljaisuus Anna tilaa

Anna tilaa Anna tilaa Anna tilaa

Kaikkein tärkeintä on on oikeastaan ottaaottaa yhteyttä surevaan lähimkohdanneita saattaa olla samanaiKaikkein tärkeintä oikeastaan Kaikkein tärkeintä se,se, että että on Kaikkein oikeastaan tärkeintä Moni se, että epäröi onMoni oikeastaan ottaa epäröi yhteyttä Moni se, että surevaan epäröi lähim­ yhteyttä Moni epäröi surevaan Menetyksen ottaa lähim­ yhteyttä kohdanneita surevaan Menetyksen saattaa lähim­Menetyksen olla kohdanneita samana­ Menetyksen saattaa olla kohdanneita samana­ saattaa olla samana­ yhteydenpitovastuuta eityönnetä työnnetä surevalle. yhteydenpitovastuuta ei työnnetä mäiseen. surevalle.

Mitä ei työnnetä sanoa? Jospa mäiseen. surevalle. hänsanoa?

Mitä puhkeaakin sanoa?Jospa mäiseen.

Jospa hän Mitä ikaisesti puhkeaakin sanoa? useampia, Jospa hän ja jokaisella puhkeaakin ikaisesti heistä useampia, on henki­ ja jokaisella ikaisesti useampia, heistä onja henki­ ja jokaisella jokaisella heistäheistä on henki­ yhteydenpitovastuuta eiyhteydenpitovastuuta surevalle. mäiseen.

Mitä hän puhkeaakin kaisesti useampia, on henkiKannattaa välttää sanomasta Kannattaa ”Voit välttää soittaa sanomasta Kannattaa ”Voit itkuun välttää soittaa tai sanomasta kumpikaan ”Voit eiitkuun löydä soittaa tai sanoja? kumpikaan Tärkeintä itkuun ei löydätaisanoja? kumpikaan lökohtainen Tärkeintä eisuhde löydävainajaan. sanoja? lökohtainen Tärkeintä Silloinsuhde on tärkeää vainajaan. lökohtainen Silloin suhde on tärkeää vainajaan. Silloin on tärkeää Pidä yhteyttä Riko hiljaisuus Anna tilaa Pidä yhteyttä Riko hiljaisuus Anna tilaa Kannattaamilloin välttää sanomasta ”Voit soittaa itkuun tai kumpikaan ei löydä sanoja?

Tärkeintä lökohtainen suhde vainajaan.

Silloin on tärkeää Pidä yhteyttä Riko hiljaisuus Anna tilaa tahansa”, koskamilloin saattaatahansa”, käydä niin, koska ettei milloin saattaa tahansa”, käydä eivät kuitenkaan niin, koska ettei saattaa ole käydä lausutut eivätniin, kuitenkaan sanat etteivaanole se,lausutut eivät kuitenkaan sanat keskittyä vaan olese, vainajaa lausututlähinnä sanat keskittyä vaan olleeseen se, vainajaa ja jättää lähinnä keskittyä olleeseen vainajaa ja jättää lähinnä olleeseen ja jättää hän surun keskellä jaksa hän tehdä surun aloitetta. keskellä jaksa hän tehdä surun aloitetta. keskellä että hiljaisuus jaksa On tehdä rikkoutuu. aloitetta. että Jaepäröi hiljaisuus joskus Onottaa tekstiviesti rikkoutuu. että Jasurevaan hiljaisuus joskus omat tekstiviesti rikkoutuu. muistot jaJatunteet joskus omat tekstiviesti taka­alalle. muistot On ja tunteet tärkeää, omat taka­alalle. muistot On tunteet tärkeää, taka­alalle.

On samana­ tärkeää, milloin tahansa”, koskaon saattaa käydä niin, ettei eivät ole lausutut sanat vaan se, keskittyä vainajaa lähinnä olleeseen ja jättää Kaikkein tärkeintä onOn oikeastaan se, että Moni yhteyttä lähim­ Menetyksen kohdanneita saattaa ollaja samana­ Kaikkein tärkeintä on oikeastaan se, että Moni epäröi ottaa yhteyttä surevaan lähim­ Menetyksen kohdanneita saattaa olla Kaikkein tärkeintä oikeastaan se, että Moni epäröi ottaakuitenkaan yhteyttä surevaan lähim­ Menetyksen kohdanneita saattaa olla samana­ parempi sanoa ”Soitan parempi taas tiistaina, sanoajos ”Soitan jak­ei parempi taas tiistaina, sanoa voi toimia ”Soitan jos jak­ paremmin taas tiistaina, kuin voi surevalle. toimia puhelinsoitto, jos Mitä jak­paremmin koska kuin voi toimia puhelinsoitto, että paremmin koska kuin tunteet, puhelinsoitto, millaisia että surevan koska ne sitten tunteet, ovatkin, että millaisia surevan ne sitten tunteet, ovatkin, neheistä sittenon ovatkin, yhteydenpitovastuuta työnnetä surevalle. mäiseen. sanoa?

Jospa puhkeaakin ikaisesti useampia, jokaisella heistä henki­ yhteydenpitovastuuta eisanoa? työnnetä mäiseen.

Mitäsurevan sanoa?

Jospa hän puhkeaakin ikaisesti useampia, jamillaisia jokaisella henki­ yhteydenpitovastuuta ei työnnetä surevalle. mäiseen.

Mitä Jospa hän puhkeaakin ikaisesti useampia, ja jokaisella heistä onjahenki­ hän surunsat keskellä tehdä aloitetta.

On paettä hiljaisuus rikkoutuu.

Jahän joskus tekstiviesti omat muistot jaonjaon tunteet taka-alalle.

On tärkeää, niin vastaa”.jaksa Joskus sat puhelin niin vastaa”. tuntuu Joskus soivan sat puhelin niin”Voit vastaa”. tuntuu sevälttää on Joskus helpompi soivan puhelin lähettää tuntuu se ja on siihen soivan helpompi on helpompi lähettää on ja siihen helpompi on Tärkeintä helpompi lähettää keskiössä. siihen Omat pysyvät onajatukset helpompi keskiössä. ja muistelot Omat pysyvät ajatukset keskiössä. muistelot Omat ajatukset ja on muistelot Kannattaa välttää sanomasta soittaa tai kumpikaan eise löydä sanoja? lökohtainen suhde vainajaan.

Silloin tärkeää Kannattaa ”Voit soittaa itkuun taipysyvät kumpikaan ei ja löydä sanoja?

Tärkeintä lökohtainen suhde vainajaan.

Silloin tärkeää Kannattaa välttää sanomasta ”Voit soittaa itkuun taisanomasta kumpikaanitkuun ei löydä sanoja?

Tärkeintä lökohtainen suhde vainajaan.

Silloin on tärkeää tyhjille seinille; jostaas sureva tyhjille eitahansa”, aina seinille; jaksakoska jos vastata, sureva tyhjille ei aina seinille; vastata. jaksa jos vastata, sureva ei aina vastata. jaksa vastata, vastata. ovat nekin tärkeitä, mutta ovat eivät nekin tärkeimpiä. tärkeitä, mutta ovat nekin eivät tärkeimpiä. tärkeitä, mutta eivät tärkeimpiä. rempi sanoa ”Soitan tiistaina, jos jaksat niin voi toimia paremmin kuin puhelinsoitto, koska että surevan tunteet, millaisia ne sitten ovatkin, milloin saattaa käydä niin, ettei eivät kuitenkaan ole lausutut sanat vaan se, keskittyä vainajaa lähinnä olleeseen ja jättää milloin tahansa”, koska saattaa käydä niin, ettei ole lausutut sanat olleeseen vaan se, ja jättää keskittyä vainajaa lähinnä olleeseen ja jättää milloin tahansa”, koska saattaa käydä niin, ettei eivät kuitenkaan ole lausutut sanat vaan se, eivät kuitenkaan keskittyä vainajaa lähinnä kannattaa soittaa yhä kannattaa uudelleen ja soittaa uudelleen. yhäkannattaa uudelleen soittaa ja uudelleen. yhä uudelleen ja uudelleen. hän surun keskellä jaksa tehdä aloitetta.

On että hiljaisuus rikkoutuu.että Jajajoskus tekstiviesti omat muistotpysyvät jaOn tunteet taka­alalle.

Onjatärkeää, hän surun keskellä jaksa tehdä aloitetta.

Onlähettää hiljaisuus rikkoutuu. joskus tekstiviesti omat muistot tunteet taka­alalle.

On tärkeää, hän surunpuhelin keskellä jaksa tehdä aloitetta.

Ontyhjille että hiljaisuus rikkoutuu.

Ja joskus tekstiviesti omat muistot ja Ja tunteet taka­alalle. tärkeää, vastaa”. Joskus tuntuu soivan se on helpompi siihen on helpompi keskiössä.

Omat ajatukset ja muistelot parempi sanoa ”Soitan tiistaina, jak­paremmin voi toimia kuinvoi puhelinsoitto, koskakuin että surevan tunteet, millaisia ne sittentunteet, ovatkin,millaisia ne sitten ovatkin, parempi sanoa ”Soitan taas tiistaina, jos paremmin jak­ toimiaettä paremmin puhelinsoitto, koska että surevan parempi sanoa ”Soitan taas tiistaina, jos jak­taas voi jos toimia kuin puhelinsoitto, koska surevan tunteet, millaisia ne sitten ovatkin, seinille; jos eiJoskus aina jaksa vastata, kannatvastata. ovat nekin tärkeitä, mutta eivätja tärkeimpiä. satpuhelin niin vastaa”.

Joskus puhelin setuntuu onjahelpompi ja siihen on helpompi pysyvät keskiössä.

Omat ajatukset ja muistelot sat niintuntuu vastaa”.

Joskus puhelin soivan on helpompi lähettää ja siihen on helpompi pysyvät keskiössä.

Omat ajatukset muistelot sat sureva niin vastaa”. tuntuu soivan se onsoivan helpompi lähettää siihen on lähettää helpompise pysyvät keskiössä.

Omat ajatukset ja muistelot tyhjille jos vastata, surevatyhjille ei ainaseinille; jaksa vastata, vastata. ovat nekin mutta eivät tärkeimpiä. jos sureva ei aina jaksa vastata, vastata. ovat nekin tärkeitä, mutta ovat nekin tärkeitä, mutta eivät tärkeimpiä. tyhjille jos sureva eiseinille; aina jaksa vastata. eivättärkeitä, tärkeimpiä. taa soittaa yhäseinille; uudelleen ja uudelleen. kannattaa soittaa yhä uudelleen ja uudelleen. kannattaa soittaa yhä uudelleen ja uudelleen.kannattaa soittaa yhä uudelleen ja uudelleen.

Tee aloite

Tee aloite Tee aloite Ole läsnä

Ole läsnä

Ole läsnä Ole kärsivällinen Ole kärsivällinen Ole kärsivällinen

surevalla on Jokaisella oma suruprosessinsa, surevalla onJokaisella oma suruprosessinsa, surevalla on oma suruprosessinsa, Toivottavaa on, että se, Toivottavaa joka tukee,on, myös että se, Toivottavaa joka tukee, Moni on,myös että pelkää se,tunkeilevansa joka tukee, Moni myös japelkää sen seurauksena tunkeilevansa Moni pelkää ja senJokaisella seurauksena tunkeilevansa ja sen seurauksena mikä on syytä pitää jatkuvasti mikä on mielessä. syytä pitää Onjatkuvasti mikä on syytä mielessä. pitääOn jatkuvasti mielessä. On ehdottaa jotakin aivanehdottaa arkista toimintaa. jotakin aivanehdottaa arkista toimintaa. jotakin suunniteltu aivanyhteydenotto arkista toimintaa. suunniteltu jää toteutumatta. yhteydenotto suunniteltu jää toteutumatta. yhteydenotto jää toteutumatta. vaara, että olemassa pyritään vaara,eroon että surusta olemassa pyritään vaara, että eroon surusta pyritään eroon Kutsun ei tarvitse olla Kutsun kummoinen, ei tarvitse kutsuollaKutsun kummoinen, ei tarvitse Moni kutsu saattaa olla kummoinen, myös ajatella, Moni kutsu että saattaa surun myös keskellä ajatella, Moni saattaa ettäolemassa surun myös keskellä ajatella, ettäsurusta surun keskellä tai että lohduttamalla surun jatkuminen tai että tur­lohduttamalla surun jatkuminen tai että tur­surun jatkuminen tur­ kahville, elokuviin tai kävelylle kahville, riittää elokuviin hyvin. tai kahville, kävelylleelokuviin riittää oleva hyvin. tarvitsee tai kävelylle omaariittää rauhaa olevahyvin. tarvitsee tai että pitäisi omaaehkä oleva rauhaa tarvitsee tailohduttamalla että omaa pitäisi rauhaa ehkä tai että pitäisi ehkä hauttaa lohduttajaa.

Suru hauttaa ei tunne lohduttajaa. parasta Suru hauttaa ei tunne lohduttajaa. parastaon Suru ei tunne parasta Moni sureva kaipaa taukoa Monisuruun sureva kaipaa hitusen taukoa Moni sureva suruun odottaa, kaipaa ja kunnes taukoa suruun ”pahin odottaa, on ja pelkää hitusen ohi”. kunnes On tärkeää ”pahin odottaa, onjaohi”. kunnes On tunkeilevansa tärkeää ”pahin on ohi”.sen On tärkeää Jokaisella surevalla on oma suruprosessinsa, on,ja että se, joka tukee, myös Moni sen seurauksena Jokaisella surevalla oma suruprosessinsa, Toivottavaa on,hitusen että se, joka tukee, myös Moni pelkää seurauksena Jokaisella surevallajaon oma suruprosessinsa, Toivottavaa on, että se,joka joka tukee, myös Moni pelkää tunkeilevansa ja tunkeilevansa sen tunkeilevansa seurauksena Toivottavaa on, että se,Toivottavaa tukee, myös Moni pelkää ja sen seurauksena Jokaisella surevalla on oma suruprosessinennen ­päiväystä eikä ennen oleon olemassa ­päiväystä normaalin eikä ennen ole olemassa ­päiväystä eikäjatkuvasti ole olemassa normaalin tavallista elämää. Onehdottaa hyvä tavallista pitääelämää. mielessä, Onettä tavallista hyvä pitää elämää. viestittää mielessä, On selkeästi että hyvä pitää läsnäoloa mielessä, viestittää – olen että selkeästi tässä läsnäoloa sinua viestittää – olen selkeästi tässä läsnäoloa sinua jää –mikä olen tässä sinua syytä pitää jatkuvasti mielessä.

On aivan arkista toimintaa. suunniteltu yhteydenotto jää toteutumatta. mikä on syytänormaalin pitää mielessä.

On ehdottaa jotakin aivan arkista toimintaa. suunniteltu yhteydenotto toteutumatta. mikä on syytä pitää jatkuvasti mielessä.

On ehdottaa jotakin aivan arkista jotakin toimintaa. suunniteltu yhteydenotto jää toteutumatta. tai epänormaalin pituisia tai suruaikoja. epänormaalin Jotkut pituisia tai epänormaalin suruaikoja.

Jotkut pituisia suruaikoja.

Jotkut toinen ei välttämättä tartu toinen kutsuun, ei välttämättä mutta että toinen tartu kutsuun, ei välttämättä varten mutta – jotta tartu että sureva kutsuun, ei varten kokisi mutta – olevansa jotta että sureva hylätty, varten ei kokisi – olevansa jotta sureva hylätty, ei kokisi olevansa hylätty, ehdottaaKutsun jotakin aivanollaKutsun arkista toimintaa.

Kutsun suunniteltu yhteydenotto jää toteutumatta. sa,että mikä onpyritään syytä pitää jatkuvasti mielessä. olemassa vaara, surusta eroon ei tarvitse olla kummoinen, kutsu Moni saattaa myöskeskellä ajatella, että surun keskellä olemassa vaara, että surusta pyritään eroon Kutsun ei Moni tarvitse olla kummoinen, kutsu Moni saattaa myös ajatella, että surun pyritään keskellä olemassa vaara, että surusta eroon ei tarvitse kummoinen, kutsu saattaa myös ajatella, että surun asiat vain vievät aikansa asiat ja surevan vain vievät on saatava aikansa asiat ja vain surevan vievät on aikansa saatava ja surevan on saatava sekin on ihan ok. Tärkeintä sekin on on kutsu ihan ok.

– ja Tärkeintä uusi sekin on ihan kutsu yksinäinen ok.

– Tärkeintä ja uusi ja yksin. on kutsu yksinäinen – ja uusi ja yksin. yksinäinen ja yksin. lohduttamalla tai että surun jatkuminen tur­ elokuviin tai kävelylle riittää hyvin. oleva tarvitsee rauhaa että pitäisi ehkä lohduttamalla tai että surun jatkuminen tur­ kahville, elokuviin tai kävelylle riittää hyvin. olevatai tarvitsee omaa rauhaa tai että pitäisi ehkä lohduttamalla tai että surun jatkuminen tur­ kahville, elokuviin taikahville, kävelylle riittää kahville, hyvin. oleva tarvitsee omaa rauhaa tai ettäomaa pitäisi ehkä ei tarvitsekutsu, ollajoskummoinen, kutsu Moni saattaa myös ajatella, että surun keskellä On olemassa vaara, että surusta pyritään jauhaa tapahtunutta mielessään. jauhaa tapahtunutta Kaikki tämä mielessään. jauhaa tapahtunutta Kaikki tämä mielessään.

Kaikki tämä edelliseen Moni eikutsu, tullut vastausta. jos edelliseen eikutsu, tullut jos vastausta. edelliseen ei tullut suruun vastausta. hauttaa lohduttajaa.

Suru ei tunne parasta sureva taukoa suruun ja hitusen odottaa, kunnes ”pahin on ohi”. On tärkeää hauttaa lohduttajaa.

Suru ei tunne parasta Moni sureva kaipaakunnes taukoa hitusen odottaa, kunnes ”pahin on ohi”.

On ei tärkeää hauttaa lohduttajaa.

Suru tunne parasta Moni sureva kaipaa taukoa suruunkaipaa ja hitusen odottaa, ”pahin onjaohi”.

On tärkeää voi hyvinkin liittyä keskeisesti voi hyvinkin surun liittyä ymmärtä­ keskeisesti voi hyvinkin surun liittyä ymmärtä­ keskeisesti surun ymmärtä­ elokuviin tavallista tai kävelylle riittää hyvin.

Moni sureva oleva tarvitsee omaa rauhaa tai että pitäisi eroon lohduttamalla tai että surun jatkuminen ennen ­päiväystä eikä ole olemassa normaalin tavallista elämää.

On hyvä pitää mielessä, että viestittää selkeästi läsnäoloa – olen tässä sinua ennen ­päiväystä eikä ole olemassa normaalin tavallista viestittää elämää. On hyvä pitää mielessä, ettätässä sinua viestittääennen selkeästi läsnäoloa – olen tässä sinua ­päiväystä eikä ole olemassa normaalin elämää. On hyvä pitää mielessä, että selkeästi läsnäoloa – olen misen ja työstämisen prosessiin. misen ja hylätty, työstämisen misen prosessiin. ja työstämisen prosessiin. tai epänormaalin pituisia suruaikoja.

Jotkutpituisia ei välttämättä kutsuun, mutta että varten – jotta sureva ei”pahin kokisi hylätty, tai epänormaalin suruaikoja.

Jotkut parasta toinen ei välttämättä tartu kutsuun, mutta että vartenolevansa –on jotta sureva ei kokisi olevansa tai epänormaalin pituisia suruaikoja.

Jotkut toinen eisuruun välttämättä tartu kutsuun, muttatartu että varten – jotta sureva ei kokisi olevansa hylätty, kaipaa taukoa jatoinen hitusen tavallista ehkä odottaa, kunnes ohi”.

On tärturhauttaa lohduttajaa.

Suru ei tunne asiatjavain vievätonaikansa ja surevan on saatava sekin on ok.–Tärkeintä on on kutsu –ok. ja uusi yksin. asiat vain vievät aikansa ja surevan on saatava ihan Tärkeintä onyksinäinen kutsu – ja ja uusi yksinäinen ja yksin. asiat vain vievät aikansa surevan saatava sekin on ihan ok. Tärkeintä onihan kutsu ja uusisekin yksinäinen ja yksin. elämää. On hyvä pitää kutsu, mielessä, ettäeitoinen eiedelliseenkeää viestittää – olen tässä ennen -päiväystä eikämielessään. ole olemassa normaalin jauhaa tapahtunutta mielessään.

Kaikki tämä josvastausta. edelliseen tullut vastausta. jauhaa tapahtunutta Kaikki tämä kutsu, jos ei tullut vastausta. selkeästi läsnäoloa jauhaa tapahtunutta mielessään.

Kaikki tämä kutsu, jos edelliseen ei tullut voi hyvinkin liittyä keskeisesti surun ymmärtä­ voi hyvinkin liittyä keskeisesti surun ymmärtä­ hyvinkin liittyä keskeisesti surun välttämättä tartu kutsuun, mutta että sekin on sinua varten – jotta sureva ei voi kokisi olevansa taiymmärtä­ epänormaalin pituisia suruaikoja.

Jotkut ja työstämisen prosessiin. illustration: stina löfgren. SK18138illustration: stina löfgren. SK18138 illustration: stina löfgren. SK18138 misen ja työstämisen prosessiin. misen ja työstämisenmisen prosessiin.

Tee aloite Tee aloite

Tee aloite

Ole läsnä Tee aloite Ole läsnä Ole läsnä

ihan ok. Tärkeintä on kutsu – ja uusi kutsu, jos edelliseen ei tullut vastausta. illustration: stina löfgren. SK18138 illustration: stina löfgren. SK18138

10

Ole kärsivällinen Ole läsnä Ole kärsivällinen Ole kärsivällinen Ole kärsivällinen

hylätty, yksinäinen ja yksin.

illustration: stina löfgren. SK18138

asiat vain vievät aikansa ja surevan on saatava jauhaa tapahtunutta mielessään. Kaikki tämä voi hyvinkin liittyä keskeisesti surun ymmärtämisen ja työstämisen prosessiin.

svenskakyrkan.se

KIRKON JÄSENYYS ● MEDLEMSKAP 18 anledningar att vara medlem i Svenska kyrkan Nästan alla som lever i Sverige kommer någon gång i sitt liv i kontakt med Svenska kyrkan. Det kan vara när livet känns som bräckligast eller absolut bäst – och allt däremellan. Oavsett när ska mötet med Svenska kyrkan lyfta, stärka och ge hopp.

Kyrkan är en plats att vara stolt över. Du som medlem gör allt möjligt!

Som medlem i Svenska kyrkan betalar du en kyrkoavgift som används till många viktiga verksamheter. Din kyrkoavgift går bland annat till detta:

● Kyrkans öppna förskola och andra aktiviteter där små barn och deras föräldrar kan mötas ● Hembesök och sjukhusbesök för att stötta sjuka eller människor i kris ● Gudstjänster för alla i livets glädjeämnen och sorger, förtvivlan och hopp FOTO: GETTY IMAGES

Oletko Ruotsin kirkon jäsen?

JOS OLET EPÄVARMA kirkkoon kuulumi-

sestasi, niin ota yhteyttä lähiseurakuntaan – he auttavat sinua tarkistamaan asian.

Seurakunnasta saat myös halutessasi kirkkoonliittymislomakkeen.

Miksi kuulua kirkkoon?

Ruotsin kirkko tavoittaa melkein jokaisen jossakin elämänvaiheessa. Elämän huippuhetkissä ja syvissä aallonpohjissa – sekä kaikessa siltä väliltä. Kirkko välittää ihmisille toivoa, uskoa ja voimaa. Jäsenyytesi tekee sen mahdolliseksi! Kiitos että olet mukana!

● Gemenskapsträffar för äldre och ensamma ● Jourhavande präst och Svenska kyrkans sverigefinska telefonjour som människor i krissituationer kan kontakta under den tid på dygnet då många andra resurser är stängda ● Arbete i krissituationer med lokala kriscentrum, samtalsstöd med mera ● Själavårdssamtal när livet känns tufft och man behöver någon att prata med

”Kun mieheni kuoli, niin selvisi että hän ei kuulunutkaan Ruotsin kirkkoon. Se oli meille yllätys, koska olimme kuuluneet kirkkoon Suomessa. Emme olleet ymmärtäneet liittyä kirkon jäseneksi täällä. Liityin itse jäseneksi heti hautajaisten jälkeen, sillä haluan, että kun itse kuolen, niin minut haudataan kirkollisin menoin ja että hautajaiset tulevat lapsilleni mahdollisimman edulliseksi.”

● Gratis eller subventionerad familjerådgivning

Löydät seurakuntasi verkosta: www.svenskakyrkan.se/ sokforsamling

● Stöd till de som sörjer

Är du medlem?

Många som flyttade till Sverige under tidigare decennier utgick ifrån att de blev medlemmar i Svenska kyrkan automatiskt när de folkbokförde sig på en pastorsexpedition. Svenska kyrkan var tidigare huvudman för folkbokföringen.

Präster möter av och till anhöriga som önskar en kyrklig begravning för den avlidne. Då kan det visa sig att personen inte var medlem i kyrkan. Du kan lätt kontrollera medlemskapet via hemförsamlingen. Du hittar kontaktuppgifterna på svenskakyrkan.se/sokforsamling

● Olika projekt för stöd till människor i arbetslöshet ● Ett rikt musikliv med körer och musiker ● Underhållet av våra kyrkobyggnader och kulturarv ● Stöd till människor på flykt, både i Sverige och utomlands ● Stöd till människor som är nya i Sverige att lära sig svenska och komma in i samhället ● Tillfälligt ekonomiskt stöd när det verkligen krisar ● Stöd till svenskar som befinner sig utomlands ● Stöd inom vård, försvar, universitet och fängelser ● ACT Svenska kyrkan som stöttar vid katastrofer runtom i världen och kämpar för allas rätt till ett värdigt liv.

Tack

till dig som är medlem!

svenskakyrkan.se

11

HARTAUS ● ANDAKT

Et ole yksin Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin.

1. Kor. 13:12

E

FOTO: ALEX OCH MARTIN/IKON

lämä on haurasta, valoa ja pimeyttä, kohtaamisia ja tuskaisia jäähyväisiä. Katselemme elämää vielä kuin arvoitusta kuvastimesta, Paavali kirjoittaa. Kun pahuus kohtaa syyttömän, kysymme: miksi? Mihin tarttua, kun pimeys valtaa elämän ja vastaukset miksi-kysymysiin viipyvät?

Johannes kirjoittaa: ”Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.” Kristus on tullut luoksemme pimeyteen.

Synkimmän, raskaimman surun ytimessä; levottomuudessa, peloissa ja yksinäisyydessä, tavoittaa Hänen kätensä meidät.

Jeesus sanoo meille: ”Minä olen tässä. Olen tullut jakamaan elämäsi, kantamaan sinut vaikeiden aikojen ja kysymysten yli kunnes kohtaamme kasvoista kasvoihin.” Hän haluaa kulkea kanssasi jo tänään.

Uusi aamu on lahja ja aamussa Jumalan uusi armo. Et koskaan kamppaile surussasi yksin.

Vielä koittaa päivä, jolloin suru ja kaipaus lakkaavat sumentamasta näkökenttääsi. Kuljet kohti iäisyyden aamua ja näet Herrasi kasvoista kasvoihin.

HANS STIGLUND, piispa emeritus

Aldrig ensam

Sie et ole koskhaan yksin

Ännu ser vi en gåtfull spegelbild, men då ska vi se ansikte mot ansikte.

1. Kor 13:12

Vielä met näemä hämärän peilikuvan, mutta sillon tulema näkheen kasuvista kasuhviin.

1. Kor 13:12

L

E

ivet är skört och innehåller både fina möten och smärtsamma avsked, både mörker och ljus.

Vi speglar våra liv i en gåtfull spegel skriver Paulus. När ondskan drabbar oss frågar vi: varför drabbas den oskyldige?

När mörkret slår in i våra liv och vi inte hittar svaren på alla varför, vad finns det då att hålla sig till?

Johannes skriver: ”Ljuset lyser i mörkret och mörkret har inte övervunnit det.” Mitt i vårt mörker har Kristus stigit ner för att dela våra mörka rum. I den djupaste, tunga sorgen, når Hans hand oss. Vi är inte ensamma i vår oro, rädsla och ensamhet.

Jesus vill säga till oss: ”Jag är här. Jag har kommit för att dela ditt liv, och jag vill bära dig genom det svåra och alla frågor till dess att vi ska ses ansikte mot ansikte.” Han vill redan idag vandra vid din sida.

Vi får ta emot varje ny morgon som en gåva. Guds nåd är var morgon ny. Du är aldrig ensam i din kamp och din sorg. Dagen kommer då sorgen och saknaden inte längre ska kunna skymma din blick.

HANS STIGLUND, biskop emeritus

lämä oon hauras ja sisältää kumpiaki, hyviä kohtaamisia ja ankaria hyvästiä, kumpaaki, pimeää ja valoa.

Met näemä meän elämän hämärässä peilissä, Paavali kirjottaa. Ko pahhuus iskee meitä, met kysymä: miksis viaton saapi kärsiä? Ko pimmeys tullee meän elähmään ja met emmä löyä vastausta kaikhiin kysymyksiin miksis, mihinkäs sillon saattaa luottaa?

Johannes kirjottaa:”Valo loistaa pimeässä, eikä pimeä ole sitä voittanu.” Keskelä meän pimmeyttä Kristus oon astunu alas jakahmaan meän pimeätä huonetta. Syvviimässä, raskhaassa surussa Hänen käsi ulettuu meihin. Met emmä ole yksin meän huolessa, pölössä ja yksinäisyyessä.

Jeesus halvaa sanoa meile: ”Mie olen täälä. Mie olen tullu jakahmaan sinun elämää, ja mie halvan kantaa sinua läpi ankaraa elämää ja kaikkia kysymyksiä niin kauon ette met näemä kasuvista kasuhviin.” Se halvaa jo tänäpäivänä vaeltaa sinun rinnala.

Met saama ottaa vasthaan jokhaisen uuen aamun lahjana.

Jumalan armo oon uusi joka aamu. Sie et ole koskhaan yksin sinun taistelussa ja sinun surussa. Se päivä tullee ko suru ja kaipaus ei ennää saata pimittää sinun silmiä.

HANS STIGLUND, pispa emeritus

12

svenskakyrkan.se

BEGRAVNING ● HAUTAJAISET

Perinteet säilyneet Millainen on ruotsinsuomalainen hautaus? Eroavatko ruotsinsuomalaiset ja ruotsalaiset seremoniat toisistaan? Hautaustoimenjohtaja Katarina Evenseth Göteborgista selvittää asiaa.

Arkkuhautaus

– Käsitykseni on, että ruotsinsuomalaiset toivovat perinteistä toimitusta, jossa arkku on paikalla. Omaiset voivat halutessaan pitää siunaustilaisuuden myös siten, että arkun tilalla on uurna. Joka viides tuhkaus Ruotsissa toteutetaan ilman seremonioita.

Hyvästijättö on näissä tapauksissa tapahtunut joko sairaalassa tai hoitokodissa kuoleman tapahtuessa.

Arkun kantajat – Ruotsin kirkon jäsenillä on oikeus saada arkunkantajat. Heidät varataan paikalle

seurakunnan toimesta etukäteen, jos omaiset haluavat, että arkku kannetaan haudalle. Myös omaiset voivat luonnollisesti kantaa arkkua.

Uurnahautaus vai arkkuhautaus?

– Tästä ei ole tilastoja. Ainoastaan vainajan kotiseurakunta rekisteröidään. Käsitykseni on se, että ne ruotsinsuomalaiset, jotka haudataan Ruotsiin haluavat arkkuhautauksen. Jos hautaus tapahtuu Suomessa, on uurnahautaus luonnollisesti käytännöllisempi.

KRISTIINA RUUTI FOTO: JOHANNES FRANDSEN

– Ruotsinsuomalaiset omaiset haluavat yleensä saattaa arkun hautaan saakka.

Ruotsalaisissa hautajaisissa hyvästit jätetään yhä useammin kirkossa tai kappelissa.

Arkku lasketaan hautaan myöhemmin ilman läheisiä.

Toimitus ilman arkkua

Ruotsinsuomalaiset haluavat yleensä saattaa arkun hautaan saakka.

Vid jordbegravningar bland sverigefinländare är det mer vanligt att anhöriga närvarar vid sänkningen av kistan.

Traditioner bevarade Hur väljer sverigefinländare att ha begravningen av sina nära och kära? Finns det skillnader mellan en svensk och sverigefinsk begravning? Katarina Evenseth, begravningschef i Göteborg svarar.

Kistbegravningar – Vid jordbegravningar bland sverigefinnar är det mer vanligt att anhöriga och begravningsföljet närvarar vid sänkningen av kistan i graven. Vid svenska begravningar ser vi en trend att avslutet sker i kyrka eller kapell. Kistan gravsätts senare utan närvaro av anhöriga.

Ceremoni med eller utan kista – Min bild är att sverigefinnarna föredrar det traditionella och fortfarande önskar ceremoni med kista. De anhöriga kan också vilja ha en begravningsceremoni med urna.

För övrigt sker var femte kremation utan svenskakyrkan.se

begravningsceremoni. Avskedet kan ha skett i samband med dödsfallet på sjukhus eller vårdhem.

Bärare av kistan – Medlemmar i Svenska kyrkan har via sitt medlemskap rätt till processionsbärning.

Det betyder att församlingen vid behov anlitar bärare. Väljer familjen att ha avslut vid graven så bokas även processionsbärare till begravningen. Kistan kan också bäras av anhöriga.

Kremering eller jordbegravning?

BEGRAVNINGSMUSIK – kyrkomusiker tipsar Många församlingar har bara levande musik i kyrkan. Det betyder inte att man inte kan få höra sin önskelåt på begravning.

Ta kontakt med den kyrkomusiker som ska spela vid begravningsgudstjänsten så kan ni samtala om dina önskemål. Det mesta går att spela på orgel eller piano om bara noter finns.

MUSIIKKI – toimi näin

– Här finns ingen statistik. Det som registreras är i vilken församling den avlidna var skriven. Min bild är de sverigefinländare som önskar begravas i Sverige oftast väljer jordbegravning. Ska den avlidne gravsättas i Finland så är det naturligtvis mer praktiskt att välja kremation.

KRISTIINA RUUTI

Monissa kirkoissa soitetaan vain elävää musiikkia. Se ei tarkoita sitä, etteikö omia lempikappaleita voisi kuulla hautajaisissa.

Musiikkitoiveista on parasta keskustella kirkkomuusikon kanssa. Kunhan vain nuotit löytyvät niin useimmat sävelmät voidaan soittaa uruilla tai pianolla.

JANI KENTTÄLÄ, organist/urkuri

13

Ruotsinsuomalaista kirjallisuutta Sverigefinsk litteratur Leo Ylitalo Kuningattaren kellonsoittaja (Nordbooks 2019) ● Kuningattaren Kellonsoittaja on fiktiivinen faktaromaani.

”Kieli oon kauhean iso osa minun itenttiteetistä ja se tuntuu ette mie olen siinä turvalinen. ” ”Språket meänkieli är en jättestor del av min identitet och jag känner mig trygg i den. ” Citat ur boken

FOTO: JONATAN EDLUND/IKON

KIRJAVINKKEJÄ ● BOKTIPS

Ette tohtia olla oma itte

Jorma Keskitalo Paljon jäi sanomatta Omakustanne 2019 ● Kirja kolmesta miehestä, jotka lähtevät.

Suomen 1990-luvun lamavuosina Ruotsiin.

Asko Sahlberg Haudallasi, Adriana (LIKE 2019) ● Haudallasi, Adriana on samanaikaisesti rakkaustarina ja rikosromaani. Se on meidän aikamme armoton läpivalaisu ja vallitseviin moraalikäsityksiin iskevä pilkkakirjoitus.

Jaana Johansson Oliivinvihreä reppu (Omakustanne 2018) ● Dokumenttiromaani juutalaisvainoista selvinneestä Pepek-pojasta.

Tiina Laitila Kälvemark Seitsemäs kevät (WSOY 2017) ● Romaani ahneudesta, rakkaudesta ja unelmien hinnasta. Kuka maksaa lopulta laskun kenenkin onnesta?

Runoteoksia Ritva Nyberg Mitä muuta ihminen tarvitsee?

(Nyberg Media 2019) Maria Iivanainen Mustan kuun yö (Compania Comder 2018) Keijo Winsten Jokainen kevät (Mediapinta 2018) Helena Kallio-Koski Kristalliset rukiin muruset (Mediapinta, 2017, Suomi 100 runokirja)

Lastenkirja Marja Siekkinen, Pirjo Shur kuvitus Kaapo Kaali ja kasviskavereita (Formidag 2017)

14

Ida Brännström, Sverige Radion Meänraation Rajatonohjelman johtaja.

Programledare för Gränslöst på Meänraatio, Sveriges Radio.

Lastenkirjoja surusta Tyhjä paikka — surukirja Monica Vikström-Jokela (Lasten Keskus, 2010) ● Kaikenikäisten käteen sopiva pieni surukirja. ajatuksia, runoja ja katkelmia Raamatusta, jotka lohduttavat ja auttavat luottamaan, että kaikki kääntyy vielä hyväksi.

Atte ja Anna — toivo kantaa: kun meillä on suru Tytti Issakainen, Helena Lindfors Lasten Keskus, 2007 ● Tässä kirjassa Aten ja Annan perhettä kohtaa suru, kun lasten setä kuolee. Kirja kertoo hautajaisiin valmistautumisesta.

Ette tohtia olla oma itte Stefan Aro Keskustelukirja kielestä, uskosta ja itentiteetistä Toornionlaksossa.

Samtalsbok om språk, tro och identitet i Tornedalen Pris: 150 kr, frakt 40 kr oavsett antal https://webbshop. svenskakyrkan.se/

Lapseni on poissa — Kirja suruun Eeva Peura, Tarja Tervahauta Kirjapaja, 2018 ● Lapsen kuolema on suruista suurimpia, joka vaikuttaa ihmisen koko loppuelämään. Kirja sopii vertaistueksi ja vierelläkulkijaksi suruprosessiin. Kirjassa isien, äitien, sisarusten ja isovanhempien kertomuksia. svenskakyrkan.se

KYNTTILÄT SYTTYVÄT ● LJUSTÄNDNING

Kirjoita rukous ja sytytä kynttilä verkossa:

Valoa pimeyteen Ljuset lyser i mörkret Pyhäinpäivänä jaetaan kynttilöitä

Ljusutdelning inför allhelgona

Yhä useammat käyvät pyhäinpäivänä kirkossa ja hautausmaalla. Ruotsin kirkko haluaa tuoda valoa pimeyteen. Monissa seurakunnissa jaetaan pyhäinpäivänä ja adventin lähestyessä kynttilöitä, asemilla ja kauppakeskuksissa. Lisätietoja seurakunnan kotisivuilta.

Voit myös sytyttää kynttilän verkossa, Ruotsin kirkon rukousnetissä – be.svenskakyrkan.se.

Voit kirjoittaa halutessasi suomeksi tai meänkielellä.

Engagemanget kring allhelgona är stort och det rentav ökar.

Många besöker en kyrkogård eller minnesplats under denna helg.

Svenska kyrkan vill finnas med och lysa upp mörkret. På många platser – stationer och köpcenta – i Sverige arrangerar församlingar ljusutdelning lagom till allhelgonahelgen och inför första advent.

Håll utkik om det delas ut ljus i din närhet. Information kan finnas på din församlings webbsida eller i församlingstidning.

be.svenskakyrkan.se

FOTO: GETTY IMAGES

6

6.

Joulukuuta Itsenäisyyspäivä Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Päivää vietetään sodissa kaatuneiden ja itsenäisyyden puolesta taistelleiden muistolle. Seppeleet ja sotilasparaatit kunnioittavat heitä. Suomessa käydään myös sankarihaudoilla. Illalla kansa kokoontuu katsomaan suoraa tv-lähetystä tasavallan presidentin Linnan-juhlista.

Itsenäisyyspäivää vietetään myös ruotsinsuomalaisten parissa monissa seurakunnissa.

december Finlands självständighet 1917 förklarade sig Finland självständigt. Dagen firas idag till minnet av dem som mist livet i krigen och försvarat landets självständighet. Dessa äras med kransnedläggning och en militärparad. Många går till kyrkogården för att minnas de stupade vars hjältegravar finns på nästan alla kyrkogårdar i landet. På kvällen samlar presidentens mottagning folket framför teven.

Två ljus placeras väl synliga på fönsterbrädorna. Ljusen symboliserar hemmet och fosterlandet. De tänds efter skymningen.

Självständighetsdagen firas också bland sverigefinländare i många församlingar i Sverige.

Pikkujoulu

Lauantaina ennen ensimmäistä adventtia vietetään pikkujouluja. Jouluvalot syttyvät! Silloin on tarjolla musiikkia, tanssia, joulunkynttilöitä ja perinteinen glögi. Joulupukki tuo ensimmäiset pienet lahjat.

Pikkujoulu – en försmak av julen

Lördagen före 1:a advent börjar julen med ”lilla julafton”. Julljusen tänds. Det bjuds musik, dans, julljus och den traditionella juldrycken glögg. Besök av jultomten och julklappar hör också till.

FOTO: GETTY IMAGES

svenskakyrkan.se

Joulurauhan julistus

Perinne, jossa joulurauha julistetaan Suomen Turusta klo 12 jouluaattona juontaa juurensa jo 1300-luvulta. Laki, jota tänä päivänä luetaan, on peräisin vuodelta 1903 ja muistuttaa kansalaisia juhlaa ”asiaankuuluvalla hartaudella viettämään”. Vuonna 1986 alkoivat joulurauhanjulistuksen suorat tv-lähetykset myös Ruotsissa. Ne löytyvät netistä osoitteesta svtplay.se/abo-julfred.

Julfredsutlysning

Julfredsutlysningen sker från Åbo klockan 12 på julafton.

Traditionen härstammar från 1300-talet. Julefridsutlysningen är idag en lagtext från 1903 och påminner om att under julhelgen ska medborgare ”iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande”. Sedan 1986 tv-sänds utlysning av julfreden också i Sverige. Direktsändning sker via svtplay.se/abo-julfred.

ANN-MARI LUNDHOLM NINETTA EDELSGREN

15

HIMMELI

Pieni liekki Pieni liekki tänään syttyy talven synkkään pimeyteen.

Pieni liekki valon antaa, toivon tuikkeen sydämeen.

Pieni liekki ympärilleen hiljaa hehkuu lämpöä.

Pieni liekki meille kertoo, Jumala on lähellä.

Liten låga Liten låga, som nyss tändes hopp i vintermörkret ger.

Liten låga, ljusets seger trots din enkelhet vi ser.

Liten låga, i dess närhet den som fryser värme får.

Liten låga, ljusets källa, ifrån Fadern själv utgår ANNA-MARI KASKINEN GUN ERIKSSON-BLOMFELT

16

svenskakyrkan.se