HiMMELI syksy hösten 2021

SVENSKA KYRKANS SVERIGEFINSKA TIDNING 2021:2

Seurakunnassa tuoksuu pipari s. 10

Sirpas pappa VAR ATEIST – det är inte hon s. 4 Palvelevan puhelimen uudet kanavat s. 3

Janne Manni on sanan mies kahdella kielellä s. 12

Det finns kraft i sången s. 6

Yhteislaulu antaa voimaa s. 6

ILLUSTRATION/KUVITUS: XXXXXXXXX

PUHEENVUORO ● PERSPEKTIV

ILLUSTRATION: GETTY IMAGES

Musiikki luo yhteenkuuluvuutta

P

aljon hyviä virsiä ja kappaleita on sävelletty seurakuntaa varten, mutta ne ovat hyviä vasta kun niitä käytetään. Kun olen laulanut virren niin monta kertaa, että osaan sen ulkoa, alkaa se tehdä työtään minussa. Samojen virsien ja laulujen toistaminen eri tilanteissa luo tunnistamisen ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen.

Musiken skapar samhörighet

SEN JÄLKEEN KUN kirkon ja valtion tiet erosivat, kouluissa ei

SEDAN KYRKAN OCH staten gick skilda vägar finns inget naturligt inflöde av psalmer i skolan. Många ungdomar har aldrig hört psalmer om de inte varit med i kyrkan. Samtidigt erbjuds barn och unga idag musik via streamingtjänster på ett sätt som ingen av oss någonsin tidigare haft tillgång till.

Ett intressant samtal uppstår när båda parter får utrymme och får dela med sig av sina tankar och erfarenheter. På samma sätt kan vi låta församlingsbor i alla åldrar ta plats för att dela med sig av sitt musicerande och sin musik. Det kan handla om att lyssna på musik tillsammans, prata om musikens betydelse eller att spela tillsammans.

enää luontevasti opita virsiä. Moni nuori ei ole koskaan kuullut virsiä, ellei hän ole ollut mukana seurakunnassa. Sen sijaan lapsille ja nuorille tarjotaan nykyään kaikenlaista musiikkia suoratoistopalveluiden kautta tavalla, jollaista ei ole koskaan ennen ollut.

Hyvä keskustelu syntyy, kun keskustelukumppanit saavat tilaa, ja tuovat esiin ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Samalla tavalla voimme antaa kaiken ikäisten seurakuntalaisten jakaa musiikkiaan ja tehdä musiikkia. Se voi olla musiikin kuuntelua yhdessä, keskustelemista musiikin merkityksestä, tai yhdessä soittamista.

RUOTSIN KIRKON TALOUS kutistuu ja uskon, että meidän on

hyvin pian kehitettävä vapaaehtoistyön osuutta toiminnassamme. Löytäessään yhteisön, jossa voi jakaa omaa osaamista ja tehdä työtä toisten hyväksi, ihminen voi hyvin.

Vapaaehtoistyötä tehdään monin paikoin, mutta ei ehkä ”yhdessä musisoimisen” alueella. Toimivat mallit ovat varmaankin hyvin erilaisia eri seurakunnissa.

Kirkon vahvuuksiin kuuluu ihmisten välisten suhteiden luominen. Musiikkisuhteiden luomisessa näen suuria mahdollisuuksia.

Tule, tehdään yhdessä! Siinä on voimaa.

HANNES TIDARE Västeråsin hiippakunnan musiikkikonsulentti

2

Många bra psalmer och låtar har skrivits och används i kyrkan, men de blir bra först när de används. När jag sjungit en psalm så många gånger att jag lärt mig den, börjar den göra något med mig. Att upprepa samma psalmer och sånger vid flera tillfällen skapar igenkänning och samhörighetskänsla.

SVENSKA KYRKANS EKONOMI krymper och jag tror vi måste utveckla frivilligarbetet i våra verksamheter. Människor mår bra av att hitta ett sammanhang och att få dela med sig av kompetens och arbetsinsatser.

Frivilligarbete finns på många ställen, men kanske inte i sammanhangen ”spela musik i grupp”. Fungerande lösningar ser nog olika ut i olika församlingar.

Att skapa relationer till människor är en av kyrkans starka sidor. I skapandet av musikaliska relationer ser jag stora möjligheter.

Kom så hjälps vi åt! Det finns kraft i det.

HANNES TIDARE Musikkonsulent i Västerås stift

svenskakyrkan.se

Ehtookellojen soitto kertoo pyhän alkamisesta

Helgmålsringning berättar att helgen börjar

Tukholman suomalainen seurakunta lähettää verkossa lauantai-iltaisin klo 18.00 Ehtookellot-hartauden. Tämä lyhyt, muutaman minuutin hartaus vie sinut pyhän viettoon.

Hartauksia tehdään eri puolilla Ruotsia. Ne julkaistaan Tukholman suomalaisen seurakunnan verkkosivuilla. Niitä voi katsella ja kuunnella myös myöhemmin.

Stockholms finska församling sänder helgmålsbön på webben på lördagar kl. 18.00. Denna korta andakt på några minuter bjuder in dig att fira helg.

Andakterna görs på olika håll i Sverige och publiceras på Stockholms finska församlings webbsida. Det går bra att titta och lyssna på dem även senare.

FOTO/KUVA: GETTY IMAGES

AJANKOHTAISTA ● AKTUELLT

Kuuntele Ehtookelloja.

Lyssna på helgmålsringning på finska. www.svenskakyrkan.se/finskaforsamlingen /ehtookellot---helgmalsbon

Miten käytän ruutukoodia (QR-kod)?

Hur använder jag QR-kod?

Palveleva puhelin laajeni

Sverigefinska telefonjouren har fått fler kanaler

Tee näin: ● Avaa mobiililaitteesi kamera. ● Aseta ruutukoodi keskelle mobiililaitteen näyttöä. ● Nyt mobiililaitteesi Internet-selain siirtyy sille verkkosivulle, joka ruutukoodiin on tallennettu.

Palvelevaan puhelimeen voit nyt lähettää nettikirjeitä. Voit myös käydä chattikeskustelua Palvelevan puhelimen päivystäjän kanssa.

Palvelevan puhelimen puhelinpäivystys on avoinna joka ilta klo 21–23.Torstaisin ja sunnuntaisin klo 18–20 voit myös chattailla Palvelevan puhelimen päivystäjän kanssa.

Palvelevan puhelimen nettikirje on avoinna vuorokauden ympäri. Nettikirjeeseen saa vastauksen 24 tunnin kuluessa.

– Elämme aikaa, jossa monet ovat tottuneet viestimään sosiaalisessa mediassa, jakamaan siellä ajatuksiaan ja tunteitaan, sanoo Eeva-Liisa

Gör så här: ● Öppna din mobilkamera. ● Ställ QR-koden mitt i mobilens skärm. ● Nu flyttas din webbläsare till den webbsida som är sparat i QR-koden.

Kettunen, Palvelevan puhelimen kansallinen koordinaattori.

– Kirjoittaminen voi joskus olla helpompaa kuin toiselle ihmiselle puhuminen.

SOITA 020-26 25 00 joka ilta klo 21–23 CHATTAILE Torstaisin ja sunnuntaisin klo 18–20 LÄHETÄ NETTIKIRJE Chattiin ja nettikirjeeseen pääset tältä verkkosivulta: www.svenskakyrkan.se/ palvelevapuhelin

Nu kan du skicka digitala brev till Sverigefinska telefonjouren.Du kan även chatta med en jourmedarbetare i Sverigefinska telefonjouren.

Sverigefinska telefonjourens telefonbemanning är öppen varje kväll kl. 21-23.Torsdagar och söndagar kl. 18–20 kan du även chatta med en jourmedarbetare i Sverigefinska telefonjouren.

Sverigefinska telefonjourens digitala brev är öppen dygnet runt. Du får svar på ditt digitala brev inom 24 timmar.

– Vi lever i en tid då många är vana vida att kommunicera i sociala medier, dela där sina tankar och känslor, säger Eeva-Liisa Kettunen, nationell samordnare för Sverigefinska

telefonjouren.

– Att skriva kan ibland vara lättare än att prata med en annan människa.

RING 020-26 25 00 varje kväll kl. 21–23 CHATTA Torsdagar och söndagar kl. 18–20 SKRIV DIGITALT BREV www.svenskakyrkan.se/ palvelevapuhelin

Tästä pääset chattiin ja nettikirjeeseen.

Skanna in koden och du kommer till chatten och digitalt brev. www.svenskakyrkan.se/palvelevapuhelin

TOIMITUS/REDAKTION HIMMELI Ruotsin kirkon ruotsinsuomalainen julkaisu / ges ut av Svenska kyrkan Toimittaja/Redaktör Kaj Aalto Toimituskunta/Redaktionsråd: Kaj Aalto, Anna Hellström, Eeva-Liisa Kettunen, Riki Kuivalainen, Ann-Mari Lundholm, Mimmi Merlich, Anna Toivonen Tuotanto/Produktion: Verbum AB Taitto / Grafisk form: Verbum AB Kansi/Omslag: Kolmevuotias Sanni Uumajasta leipoo pipareita. /Treåriga Sanni från Umeå bakar pepparkakor. Foto: Matilda Audas Björnholm Paino/Tryck: Pressgrannar, Linköping 2021. Tryckt på Svanenmärkt papper.

svenskakyrkan.se

3

RUOTSIN KIRKON JÄSENYYS ● DÄRFÖR ÄR JAG MEDLEM

Raamattu ja Helsingin Sanomat Usko Jumalaan on aina ollut luonnollinen asia Sirpa Ingvaldssonille, vaikka hänen isänsä oli ateisti.

ISTUMME HEDVIGIN VANHASSA pappilassa Norrköpingissä ja keskustelumme rönsyilee käyntiin kysymyksestä: Miksi kuulut kirkkoon?

– Minulle usko Jumalaan on jotenkin aina ollut luonnollinen asia, kertoo Sirpa Ingvaldsson.

– Se on vähän merkillistä, koska isäni oli ateisti ja kommunisti. Tietynlainen kirkkokriittisyys on kuulunut taustaani, vaikka minut oli kastettu ja olin käynyt rippikoulun. Erityisesti mummuni on vaikuttanut minuun. Hän lauloi virsiä ja kuuntelin usein niitä ja opin niitä ulkoa.

VIRREN ”TUOLLA TAIVAAN asunnoissa”

sanat liikuttavat häntä syvältä vielä tänäkin päivänä. Myös äiti lauloi virsiä ja lausui runoja.

– Jumala on eri tavoin puhutellut minua.

On kutsunut ja houkutellut ottamaan askeleita elämässä. Päiväkirjaan kirjoitin usein raamatunlauseita ja minusta Raamattua on aina ollut kiva lukea. Lueskelin Raamattua jo lapsena heinäkasassa maaten.

Jotenkin nautin Raamatun runollisesta kielestä.

– Nuorena kapinoin jossakin vaiheessa, mutta ehkä sekin kuului asiaan, hän kertoo.

Sirpa Ingvaldsson on peräisin

Turun Kuusistosta, mutta hän muutti jo nuorena Ruotsiin. Hän kouluttautui sairaanhoitajaksi ja on naimisissa ruotsalaisen miehen kanssa.

SUOMALAISUUS EI OLE kuitenkaan unohtunut vuosien varrella. Sirpa muistelee Eeva Kilven runoa, josta hän tunnistaa myös omat tunteensa: ”Nähdessään Finnairin Caravellen Amsterdamin lentokentällä hänelle tuli kyyneleet silmiin.

Ja kun häneltä koneessa kysyttiin – Mikä lehti?

Hän vastasi itkuun purskahtaen: Helsingin Sanomat.”

Eläkkeelle jäätyään Sirpa lähti ystävän kutsumana mukaan seurakunnan toimintaan – sekä ruotsinkieliseen että suomalaistoimintaan. Yhtäkkiä oli aikaa tehdä vapaaehtoistyötä ja osallistua toimintaan, jonka hän koki tärkeäksi.

Sirpa on ollut ”arkiväärtinä” S:t Olain kirkossa Norrköpingissä. Arkiväärtien avulla on kirkkoa pystytty pitämään auki päivittäin. Sirpa on ollut myös mukana Hedvigin pappilan retriiteissä, kirjoituskursseilla sekä seurakun-

”Nautin Raamatun runollisesta kielestä.”

Bibeln och Helsingin Sanomat För Sirpa Ingvaldsson har det alltid varit naturligt att tro på Gud även om hennes pappa var ateist.

VI SITTER PÅ Hedvigs gamla prästgård i Norrköping och vårt samtal utgår från en fråga: Varför är du med i kyrkan?

– För mig har det alltid varit på något sätt naturligt att tro på Gud, säger Sirpa Ingvalsson.

– Det är ju lite märkligt eftersom min pappa var ateist och kommunist. Att kritisera kyrkan har tillhört min bakgrund

4

även om jag var döpt och konfirmerad.

Speciellt min mormor har påverkat mig.

Hon sjöng psalmer och jag lyssnade ofta på henne och lärde många psalmer utantill.

Psalmen ”Där i himlens boningar” berör henne fortfarande djupt. Även hennes mamma sjöng psalmer och läste dikter högt.

– Gud har tilltalat mig på många sätt, kallat och manat att ta viktiga steg i livet.

I min dagbok skrev jag ofta bibelverser och det har alltid varit roligt att läsa Bibeln. Som barn läste jag Bibeln liggande i en höstack. Jag njöt av det poetiska språket.

– I ett skede som ung var ja rebellisk, vilket kanske hör till, berättar Sirpa.

Sirpa Ingvaldsson kommer från Åbo, men tidigt flyttade

taneuvostossa. Suomalaisella puolella on Sirpa toiminut kirkkoväärtinä ja laulanut kuorossa.

Kun pandemia alkoi, kirkot suljettiin ja toiminta pysähtyi. Sirpa koki eräänlaista pettymystä siitä, että kirkko ei löytänyt muita tapoja tilanteessa kuin avun tarjoamista ostosten tekemisessä. Yhtäkkiä häntä ei tarvittu jumalanpalveluksissa, eikä hän edes ollut tervetullut kirkkoon.

Hän koki vanhenevansa monta vuotta lyhyessä ajassa. Hän ajatteli, että nyt on toiminta loppu hänen osaltaan. Kuitenkin pieni kaipaus alkoi kyteä sisimmässä. Sirpa mietti, että jospa hän kuitenkin tulisi vähän mukaan nyt, kun toiminta on taas lähtenyt käyntiin.

SIRPALLE ON TÄRKEÄÄ, että myös kriittisyy-

delle on tilaa kirkossa. Hän ei halua aina olla se ”kiltti tyttö”, vaan haluaa suomalaiseen tyyliin kommunikoida suorasti.

Pandemia on ollut myös monella tavalla pysäyttävää aikaa. Sirpa sairastui itsekin koronaan, vaikka ei kovin vakavasti. Hän on saanut miettiä, mikä on tärkeää hänen omassa elämässään.

– Olen huomannut myös, ettei kaikki ole yhtä tärkeää.

Sirpa on ollut mukana vanhustentalon suomenkielisissä lauluhetkissä. Hän kokee olevansa siellä todella omalla paikallaan

hon till Sverige. Hon utbildade sig till sjuksköterska och gifte sig med en svensk man.

DET FINSKA HAR hon dock inte glömt bort med åren. Hon minns en dikt av Eeva Kilpi där hon känner igen sina egna känslor. ”När hon såg Finnairs Caravell på flygplatsen i Amsterdam tårades ögonen.

Och när man frågade henne i flygplanet: – Vilken tidning?

Hon svarade och brast ut i gråt: Helsingin Sanomat.”

När Sirpa hade gått i pension, gick hon med i församlingens verksamhet efter uppmaning av en vän. Helt plötsligt hade hon tid för

”Jag njöt av Bibelns poetiska språk.”

svenskakyrkan.se

Sirpa Ingvaldsson on mukana monessa seurakunnan toiminnassa.

Sirpa Ingvaldsson engagerar sig i många olika sammanhang inom kyrkan.

Seurakuntayhteys antaa paljon Karl-Gustav Jonsén:

KUVAT/FOTO: ANNELIE TOLLERÅ

”

jutellessaan ja laulaessaan vanhusten kanssa.

– On ollut suuri ilo saada tavata näitä ihmisiä, jotka selvisivät koronasta. Monet myös menehtyivät tautiin.

Omassa elämässään Sirpa tuntee, että mummu katselee häntä ja hänen elämäänsä sieltä taivaasta.

– Mummu piti aina puoliani ja se tuntuu vieläkin hyvältä.

LÄS MER

Tuula Polojärvi kertoo, miksi kuuluu Ruotsin kirkkoon.

SIRPA HAR VARIT vardagsvärd i S:t Olai

kyrka i Norrköping. Tack var dem har man kunnat hålla kyrkan öppen varje dag. Hon har varit även med i retreater och skrivarkurser som ordnas på Hedvigs prästgård samt i församlingsrådet. I den finska verksamheten har hon varit kyrkvärd och sjungit kören.

När pandemin började stängdes kyrkona och versamheten stannade av. Sirpa var besviken över att kyrkan inte kunde hitta på andra sätt att hjälpa än hjälp att gå till mataffären. Plötsligt behövdes inte hon längre på gudstjänster, och hon var inte ens välkommen till kyrkan.

Sirpa tycker att det viktigt att det finns utrymme för kritik i kyrkan. Hon vill inte alltid vara den snälla flickan, utan vill på

svenskakyrkan.se

olisi kirkon jäsen? Osallistun usein jumalanpalveluksiin, sillä haluan kokea suurta kristillistä yhteyttä. Kirkko onkin paikka kaikille oman uskon tasosta riippumatta.

Kirkossa ei tuomita toisia, sillä siihen meillä ihmisillä ei ole oikeutta. Meillä on vain yksi Jumala, joka pitää meistä huolen ja tämä Jumala kutsuu meitä kirkon piiriin. Ajattelen siis, että Ruotsin kirkko on paikka, johon kaikki saavat tulla, ja johon kaikki sopivat. Ruotsin kirkossa saamme olla tasavertaisia ja osana suurta kristillistä yhteisöä.

Kehotankin ihmisiä, jotka ovat lähteneet kirkosta, tulemaan takaisin.

Ruotsin kirkon jäsenyys nykyaikana on helppoa ja sopii varmasti kaikille.

Kirkko on muuttunut viimeisten sadan vuoden aikana todella paljon.

Opiskelen teologiaa ja olisi mukava saada käyttää meänkieltä valmistuttuani, onhan Ruotsin kirkko monikielinen. Omat juureni ovat Kiirunassa ja Suomessa.

Gemenskapen är viktig för mig Karl-Gustav Jonsén:

Tuula Polojärvi berättar varför hon tillhör Svenska kyrkan.

”

MEDLEM I KYRKAN? Varför inte,

der på ett äldreboende. Där känner hon verkligen att hon är på rätt plats när hon pratar och sjunger med åldringar.

– Det har varit en stor glädje att få träffa dessa människor som klarat sig från coronan. Det var också många som dog.

Personligen känner Sirpa att hennes mormor ser på henne och hennes liv från ovan där.

– Mormor var alltid på min sida och det känns fortfarande bra.

tänker jag alltid. Jag deltar ofta i gudstjänster då jag vill känna den stora kristna gemenskapen. Kyrkan är till för alla oavsett på vilken nivå den egna tron är.

Vi dömer inte människor i kyrkan, det har vi inte rätt till. Vi har bara en Gud som tar hand om oss och Gud kallar oss till sin kyrka. Jag tänker att Svenska kyrkan är en plats, dit alla kan komma och där alla får vara med. Där får vi vara likvärdiga och en del av den stora kristna gemenskapen.

Därför uppmanar jag alla som har lämnat kyrkan att komma tillbaka. Att vara medlem i Svenska kyrkan är enkelt och passar säkert alla. Kyrkan har förändrats väldigt mycket under de senaste hundra åren.

Jag studerar teologi och när jag är klar med studierna skulle det vara fint att använda meänkieli. Svenska kyrkan är ju flerspråkig. Mina rötter är i Kiruna och Finland.

ANNA TOIVONEN

MIMMI MERLICH

ANNA TOIVONEN

frivilligarbete som hon tyckte var viktigt – både på svenska och finska.

AJATTELEN AINA, ETTÄ miksi en

finskt vis kommunicera rakt på sak. Pandemin har tvingat henne att stanna upp på många sätt. Hon blev sjuk i covid-19, men inte så allvarligt. Hon har fått tänka efter vad som är viktigt i sitt eget liv.

– Jag har också märkt att allt är inte lika viktigt.

SIRPA HAR VARIT med på finska sångstun-

5

FOTO/KUVA: GETTY IMAGES

Yhteislaulu antaa voimaa

On mahtava kokemus laulaa yhdessä silloin, kun jokainen paahtaa täysin palkein, niin että katto nousee ja yhteyden tunne on ylimmillään. Oletko kokenut sitä?

Y

TEKSTI/TEXT: BIRGITTA FORSMAN, urkuri/organist Stockholms finska församling

hteisestä lauluaarteistosta laulamalla voidaan kokea ainutlaatuista yhteyttä. Siinä onkin kuorossa laulamisen vetovoima. Mutta miten käy meidän monikulttuurisessa ajassa vanhojen perinteiden ja modernin ajan kohdatessa: onko meillä kirkossa yhteistä lauluaarteistoa, josta ammentaa?

Joillekin kirkossa laulettavat virret ja hengelliset laulut ovat jotenkin tuttuja.

Toiset eivät tunne edes lauluja kuten ”Maa on niin kaunis” tai ”Päivä vain”. Useimmat meistä kuluttavat kuitenkin melko paljon musiikkia jossain muodossa, mutta nykyään harva saa virsilaulun äidinmaidossa. Virren oppiminen tänä päivänä siten, että siihen tulee erityinen suhde, riippuu omasta tahdosta ja sen oivaltamisesta,

että vaivan palkaksi saa jotain arvokasta.

Virsilauluun osallistuminen kirkossa saattaa tuntua hankalalta, jos ei osaa sävelmää tai silmälasit jäävät kotiin. Kun lauluun on muodostunut suhde ja siihen liittyy vielä jokin muisto, tunne on myönteinen ja se tuo laulamiseen ilon.

Laulaminen saa äänihuulet värähtelemään, ääni resonoi kehossa ja voi tuntea ääniaaltojen suorastaan hierovan meitä

Allsångens kraft

andra kanske inte ens känner igen varken ”Härlig är jorden” eller ”Blott, en dag”.

De flesta av oss är ändå stora konsumenter av musik i någon form, men det är få som får psalmsången via modersmjölken i våra dagar. Att lära sig en psalm idag och få en relation till den är beroende av den egna viljan och insikten att man kan få något värdefullt för den mödan.

positiv och kan ge en upplyftande känsla, glädje och frid.

Då vi sjunger så vibrerar våra stämband, ljudet resonerar i vår kropp och man kan nästan känna av en sorts ljudvågornas massage inifrån. Det här ger en behaglig känsla och är antagligen den del av fascinationen av sången som man sällan är medveten om. Därtill kommer det musikaliska språket; sången kan ha en ledsam melodi i moll eller en glad, uppmuntrande stämning i dur. Oberoende av vilket så är melodin och rytmen ett uttryck för vår kultur. Är inte detta värt att kämpa för?

Det är en upplevelse att sjunga tillsammans, då alla klämmer i och alla kan sången, taket lyfter och gemenskapskänslan är i topp. Har du upplevt det?

Med en gemensam sångskatt kan man få uppleva en unik gemenskap via sången.

Det är också dragningskraften i att sjunga i kör, man kan sången och får sjunga den tillsammans. Men hur är det i vår multikulturella tid och i brytningen mellan de gamla traditionerna och modern tid? Har vi någon gemensam sångskatt med vilken vi kan delta i kyrkan?

En del har en relation till många av kyrkans psalmer och andliga sånger och

6

ÄR MAN OSÄKER på melodin eller glömt

glasögonen hemma så kan det kännas motigt att delta i psalmsången. När man är bekant med sången och kanske har ett minne som aktiveras då man hör den så är känslan mycket mera

”Det är enande, helande och renande att sjunga tillsammans.”

INOM DEN LUTHERSKA kyrkan har vi en

psalmsångstradition som vi upprätthåller genom att sjunga varje söndag i kyrkans gudstjänster. Psalmsångens uppgift i gudstjänsterna är förutom att via texten förmedla dagens budskap eller tema att få församlingen att känna gemenskap.

Det är enande, helande och renande att svenskakyrkan.se

TEEMA MUSIIKKI ● TEMA MUSIK

sisältäpäin.

Siitä tulee miellyttävä olo ja luultavasti se on osa laulamisen ihanuutta, mitä harvoin tiedostamme.

Sen lisäksi on musiikin kieli. Sävel voi olla surullinen, tai iloinen ja kannustava duurilaulu. Niin melodia kuin rytmikin ovat molemmat osa kulttuurimme ilmentymiä. Eikö tämän puolesta kannata taistella?

LUTERILAISEN KIRKON VIRSIPERINNETTÄ

vaalitaan kirkon jumalanpalveluksissa joka sunnuntai. Virsilaulun tarkoitus messuissa on vahvistaa päivän tekstejä tai teemaa sekä vahvistaa seurakunnan yhteenkuuluvuutta. Yhdessä laulaminen on puhdistavaa, parantavaa ja yhdistävää.

Laulu lohduttaa ihmeellisesti hautajaisissa. Laulun voiman voi tuntea myös kasteissa ja vihkiäisissä.

Mutta miltä tuntuukaan omaisista, joiden on valittava sopiva virsi hautajaisiin, kun ainoat tutut virret ovat ”Jo joutuu armas aika” tai ”Nyt syttyy valot tuhannet”?

Kirkollisen lauluperinteen säilyttämiseksi tarvitaan vain yksi asia, että me kaikki laulamme. Sinä myös!

Tutustu virsikirjaan, koska nyt jos koskaan kaikilla on mahdollisuus oppia virsiä myös internetin kautta. Kirkossa laulaminen on kaikkien oikeus. Miksi siis ujostella tai pelätä laulavansa väärin? Tärkeintä on saada laulaa ja eläytyä siihen.

Koronapandemian aikana jouduimme istumaan kotona päätteiden äärellä ja ehkä laulaa yksin kotona. Nyt voimme vihdoin osallistua ja saamme yhdessä kokea yhteislaulun vahvistavaa voimaa.

sjunga tillsammans. Denna känsla är det ultimata som man kan få tröst och stöd av även vid dop, begravningar och vigslar.

Men hur känns det då om man som anhörig ska välja en psalm för en begravning och den enda man känner till är ”Den blomstertid nu kommer” eller ”Nu tändas tusen juleljus”?

FÖR ATT UPPRÄTTHÅLLA den kyrkliga

sångkulturen krävs det bara en sak och det är att var och en sjunger, också du! Bekanta dig med psalmboken, nu om någonsin finns det alla möjligheter att lära sig psalmer också via internet. Det är allas rätt att få sjunga i kyrkan. Varför vara blyg eller rädd för att det blir fel, då det viktigaste är att få sjunga ut och leva sig in i sången.

Under coronaperioden fick vi nöja oss med att sitta bakom skärmen och kanske sjunga ensamma hemma, men nu får vi äntligen vara med och uppleva den stärkande allsångens kraft tillsammans igen. svenskakyrkan.se

Levyseppä takoo muistoja musiikista Yhdessä muistelua ja ihmisten kohtaamista. Sellainen on Levyseppä-ohjelman ympärille muodostut kuuntelijayhteisö, kertoo Pirjo Rajalakso.

Hän on juontanut Sveriges Radio Finskassa lähetettävää Levyseppä-musiikkiohjelmaa viisi vuotta. Kun Rajalakso alkoi toteuttaa Levyseppää, tavoitteena oli muistojen täyttämä musiikkiohjelma.

Monien toivekappaleet liittyvät siihen aikaan, kun saavuttiin Suomesta Ruotsiin. Tyypillisiä ovat 1960- ja 70-lukujen hitit. Myös monia hengellisiä lauluja toivotaan.

YKSI KUUNTELIJA TOIVOO kappaletta, jota

hän kuunteli yhdessä isän ja äidin kanssa. Toisella kappale yhdistyy tilanteeseen, jossa tapasi tulevan puolisonsa, toiselle kappale on ollut ajankohtainen suurten FOTO/KUVA: CHRISTINA TURESSON

”Yhdessä laulaminen on puhdistavaa ja parantavaa.”

elämänmuutosten keskellä.

Joskus toiveena on niin erityinen kappale, ettei toivoja muista sen nimeä.

Silloin levyseppäläisten yhteisö tulee apuun. Yhdessä pohtien kappale selviää ja löytyy kuunneltavaksi.

RAJALAKSO KERTOO NÄHNEENSÄ vuosien

aikana muutoksen, joka on tapahtunut ruotsinsuomalaisten musiikkitoiveissa.

Nykyään toivotaan entistä monipuolisemmin erilaisia musiikkilajeja kuin aikaisemmin.

Pysyvä teema lauluissa on kuitenkin erilaisten elämänvaikeuksien kanssa kamppaileminen ja niistä selviäminen. Se on kokemus, johon monet ruotsinsuomalaiset voivat samaistua.

Rajalakso kertoo, että ohjelma on kuin elämä itse, kaikenlaisia yllätyksiä tulee aina.

RIKI KUIVALAINEN

Pirjo Rajalakso on eteläpohjalainen, ja hän on toiminut pitkään opettajana Taalainmaalla.

Toimittajaksi Sveriges Radio Finskaan hän kertoo päätyneensä kuin sattumalta.

Pirjo Rajalakso kommer ursprungligen från Finska Österbotten och jobbade länge som lärare i Dalarna. Hon blev radiojournalist av en slump.

Musikprogram med många minnen Att minnas tillsammans och möta människor. Det är gemenskapen kring radioprogrammet Levyseppä i ett nötskal, enligt redaktör Pirjo Rajalakso.

Pirjo Rajalakso har under fem år gjort musikprogrammet Levyseppä, som Sveriges Radio Finska sänder. När hon började med programmet Levyseppä, var målet att göra ett musikprogram fyllt med minnen. Önskelåtarna har oftast koppling till tiden då man kom till Sverige från Finland. Den typiska önskelåten är en hit från 1960- eller 70-talet. Även andliga sånger önskas ofta.

En lyssnare önskar en låt som hen lyssnade tillsammans med sin mor och far.

En annan vill höra en låt som är viktig

med maken eller makan och den tredjes låt har varit aktuell under livets stora förändringar.

IBLAND ÄR ÖNSKELÅTEN så speciell att man inte kommer ihåg titeln. Då hjälper Levyseppäs team till. Tillsammans klurar man ut låten och hittar den.

Rajalakso berättar att sverigefinländarnas önskningar har ändrats under åren.

De har blivit mycket mer mångsidiga med musik från olika genrer.

Det återkommande temat i sångerna är dock kampen med livets svårigheter och hur man övervunnit dem. Det är en upplevelse som många sverigefinländare kan känna igen sig i.

Programmet Levyseppä är enligt Rajalakso som livet självt, man blir alltid överraskad.

RIKI KUIVALAINEN

TEEMA MUSIIKKI ● TEMA MUSIK

Näin kuorolaulu selvisi pandemiasta FOTO/KUVA: BIRGITTA FORSMAN

Suomalaisten kuorojen on ollut pakko opetella uusia menetelmiä selvitäkseen pandemian aiheuttamasta tauosta. Tukholman hiippakunnan muusikot kertovat sekä hiipuvista että kasvavista kuoroista.

Kirkkomuusikko Jani Kenttälän pieni suomenkielinen kuoro Täbyn seurakunnassa oli täysin katkolla pandemian aikana. Nyt kuoron toiminta on hiipunut, koska ei ole enää laulajia, jotka aloittaisivat uudelleen.

Sen sijaan Janin toinen vähän suurempi kuoro, Vilundakuoro, on syksyn tullen aloittanut harjoituksensa innostuneina.

Mukana on myös muutama uusi kuorolainen. Se on ainoa toimiva suomalainen kuoro Suur-Tukholma pohjoisosassa.

Musiikkipedagogi Viktoria Nilssonin johtama suomalainen kuoro Ilo Flemingsbergissä on innoissaan saadessaan aloittaa oikeat kuoroharjoitukset. Tauko on ollut pitkä.

TUKHOLMAN SUOMALAISELLA seurakun-

nalla on kaksi aikuiskuoroa: Lumina ja Vivendi. Molemmat jäivät tauolle heti kevättalvella 2020 ja aloittivat harjoitukset netin kautta.

Kirkkomuusikko Merja Aapro kertoo, että viime syksynä kuoro jaettiin uusiin ryhmiin. Oli päiväkuoro, iltakuoro ja Zoom-kuoro samalla ohjelmalla. Silloin ryhmässä sai olla enintään 10 kuorolaista.

Parin kuukauden jälkeen oli palattava pelKirkkomuusikot Merja Aapro ja Jani Kenttälä tietävät yhteislaulun voimaannuttavan vaikutuksen.

Kyrkomusikerna Merja Aapro och Jani Kenttälä vet hur stor kraft det finns i den gemensamma sången.

Ulkosuomalaisten suurkuoro laulaa verkossa

Yhteinen virtuaalinen suurkuorohanke käynnistyi keväällä 2021, mutta idea Euroopan ulkosuomalaisten kuorojen yhteistyöstä syntyi jo 2017 Glasgowssa. ● Mukana kuoroja yhdestätoista maasta: 19 kuoroa Euroopasta ja 16 kuoroa Pohjois-Amerikasta ● Kuoron johtajina toimivat Maria Männistö (Seattle, USA) ja Eva-Christina Pietarinen (Hampuri, Saksa) ●

8

Ruotsista: Tukholman suomalainen kuoro, Vivendi - Tukholman suomalaisen seurakunnan kuoro, Ursula - Uppsalan ruotsinsuomalaiset laulajat, Da Capo -kuoro Göteborgista, Götanjoen mieslaulajat, Trollhättanin kirkkokuoro sekä Sinikellot Malmöstä. ● Ulkosuomalaisten suurkuoron saama positiivinen palaute on innostanut kuoronjohtajia Maria Männistöä sekä Eva-Christina Pietarista suunnittelemaan uutta projektia vuodelle 2022. Jos kuorosi on kiinnostunut laulamisesta Ulkosuomalaisten suurkuorossa ota yhteyttä Eva-Christina Pietariseen: ecpiet@gmx.de ●

QR-KOODI (RUUTUKOODI) Ulkosuomalaisten suurkuoro laulaa kappaleen Sininen ja valkoinen. Mukana laulamassa myös Jukka Kuoppamäki ja hänen tyttärensä Inka Auhagen.

Ulkosuomalaisten suurkuoro laulaa Sibeliuksen Finlandian.

Ruutukoodi Sibeliuksen Finlandiaan löytyy seuraavalta sivulta.

QR-kod till Sibelius Finlandia hittar du på nästa sida.

svenskakyrkan.se

LÄS MER

Lue lisää ulkosuomalaisten virtuaalikuorosta pandemian keskellä.

Läs mer om utlandsfinländarnas virtualkör mitt i pandemin.

kästään virtuaalisiin kuoroharjoituksiin.

Urkuri Birgitta Forsman on vastannut virtuaaliharjoituksista. Hän kertoo, että kuoroharjoitukset netissä muodostuivat sosiaaliseksi tapahtumaksi, mutta myös uusien kuorokäytäntöjen kasvualustaksi.

Kuorolaiset saavat nuottivihon kotiinsa postitse, joten irtolehdet eivät pääse katoamaan.

Laulaminen ja stemmaharjoitukset ovat toimineet hyvin etänä, mutta yhteislaulu ei ole ollut mahdollista. Kuoro sai kuitenkin kokeilla kaksi kertaa virtuaalikuorossa laulamista Youtubessa. Kaikki painiskelivat teknisten haasteiden kanssa, myös kuoronjohtaja. Oman äänensä tallentaminen on ollut sekä kehittävää että vaikeaa.

KUOROSSA SAA TUKEA toisilta, mutta

pandemian aikana jokainen on joutunut kohtaamaan oman äänensä omassa kodissaan. On saatu kuunnella omia äänityksiä ja tultu kriittisemmiksi, ehkä kehitytty ja vaadittu enemmän omalta laulamiselta.

Mutta kuorolle oli suuri ilo saada sitten kuulla stemmalaulua myöhemmin kootulla videolla.

Syksyn tullen kuoro on palannut kirkkoon harjoittelemaan. Laulajien on edelleen pidettävä etäisyyttä, minkä takia kuoronjohtajalla pitää olla mikrofoni, että kaikki kuulisivat ohjeet kunnolla.

Jotta kuoro kehittyisi, tarvitaan yhteisharjoituksia, mutta myös läsnäoloa ja aktiivisuutta sanojen ja stemmojen opiskelussa. Nyt jotka eivät pääse harjoituksiin, voivat seurata kuoroharjoituksia netin kautta. Sitä paitsi kuorolaiset voivat harjoitella omia stemmoja kuoronjohtajan tekemiltä äänitteiltä.

Ehkä pandemian pakottama tauko on tuonut jotain uutta, uusia työtapoja, suuremman innon saada laulaa ja isomman kiitollisuuden kuorotoiminnasta.

Så överlevde körsången pandemin De finska körerna har tvingats lära sig nya metoder under pandeminuppehållet för att överleva. Musikerna från Stockholms stift berättar om både tynande och växande körer.

Kyrkomusiker Jani Kenttäläs finskspråkiga lilla kör i Täby församling har helt hållits på paus under pandemin. Nu har den tynat bort då det inte finns tillräckligt med sångare som vill ta upp körverksamheten på nytt.

Däremot har Janis andra, kör Vilundakören, som är lite större, inlett sina övningar i höst med stort iver och några nya medlemmar. Det är den enda fungerande finska kören i norra delen av Stockholm.

Musikpedagog Viktoria Nilssons finska kör Ilo i Flemingsberg väntar ivrigt på att få inleda riktiga körövningar. Det har varit en lång paus.

Viktoria funderar mycket på smittsäkerheten för körsångarna. Övningarna kommer att bli lite kortare, cirka en timme långa, och salen skall vädras både före och efter övningarna. Givetvis påminns alla om att hålla sig hemma om man så är bara lite förkyld.

FINSKA FÖRSAMLINGEN I Stockholm har

två vuxenkörer: Lumina och Vivendi.

De tog paus direkt vårvintern 2020 och började med övningar via nätet.

Kyrkomusiker Merja Aapro berättar att förra hösten delades körerna upp på ett nytt sätt. Det blev en dagkör, en kvällskör samt en Zoom-kör med samma repertoar. Då hölls ett maxtak på tio körmedlemmar för varje grupp. Efter ett par månader fick man återgå till enbart virtuella körövningar.

Organisten Birgitta Forsman som hållit i de virtuella körövningarna säger att träffarna på nätet blev ett socialt forum men också en grogrund för lite nya körvanor.

Körmedlemmarna fick ett nothäfte hem via posten. Alla har samma ordning i sina noter och man kan inte tappa bort ett sångblad.

Uppsjungning och stämövning har fungerat via nätet, men att sjunga tillsammans har förstås inte varit möjligt. Men kören fick prova på att bli en virtuell kör på Youtube i två omgångar. Alla kämpade med de tekniska utmaningarna, även kördirigenten. Att spela in sin egen stämma har varit både utvecklande och svårt.

I kören får man stöd av varandra, men nu under pandemin har var och en fått möta sin egen röst i sitt eget hem. Man har fått lyssna till sin inspelning och blivit mera kritisk hur det låter, kanske utvecklat och krävt mera av sin egen sång. Men det var en stor glädje för kören att få höra stämsången i den sedan sammanställda videon.

NU I HÖST har kören återgått till köröv-

ningar i kyrkan. Sångarna måste fortfarande hålla avstånd, vilket betyder att dirigenten använder mikrofonen för att alla ska höra instruktionerna.

För att en kör skall utvecklas krävs gemensamma övningar, men också närvaro och aktivt eget inövande av texter och stämmor. Idag kan den som inte kan närvara följa med körövningen via nätet. Dessutom kan koristerna öva sina stämmor från inspelningar som dirigenten gjort av sångerna.

Kanske pandemins påtvingade paus har ändå gett något nytt: nya arbetssätt, större iver att få sjunga och större tacksamhet över körverksamheten.

BIRGITTA FORSMAN

BIRGITTA FORSMAN

Utlandsfinländarnas virtualkör

Projektet med en gemensam virtualkör startade våren 2021, men idén med utlandsfinländska körernas i Europa samarbete föddes redan 2017 i Glasgow. ● Med finns körer från elva länder: 19 körer från Europa och 16 körer från Nordamerika. ● Körledarna var Maria Männistö (Seattle, USA) och Eva-Christina Pietarinen (Hamburg, Tyskland) ● Från Sverige: Stockholms finska kör, Vivendi – Finska församlingens kör i Stockholm, ●

svenskakyrkan.se

Ursula – Uppsala sverigefinska sångare, kören Da Capo från Göteborg, Götaälvens manskör, Trollhättans kyrkokör och Sinikellot från Malmö. ● Den positiva respons som Utlandsfinländarnas virtualkör har fått har inspirerat körledarna Maria Männistö och Eva-Christian Pietarinen att planera ett nytt projekt för 2022.

Om din kör är intresserad av att sjunga med i virtualkören, ta kontakt med Eva-Christina Pietarinen på ecpiet@gmx.de

QR-KOD Utlandsfinländarnas virtualkör sjunger låten Sininen ja valkoinen (Blått och vitt) featuring Jukka Kuoppamäki och hans dotter Inka Auhagen.

Ruutukoodi Sininen ja valkoinen – lauluun löytyy edelliseltä sivulta.

QR-kod till sången Blått och vitt hittar du på föregående sida.

Utlandsfinländarnas virtualkör sjunger Finlandia av Jean Sibelius.

9

VÄLÄHDYKSIÄ ● GLIMTAR FRÅN VERKSAMHETEN

Pipareista tulee kiltiksi Uumajassa suomenkielisen seurakuntatyön toiminnassa tuoksuu pipareilta. Pienet kädet kaulitsevat taikinaa ja naurun helinä raikaa kirkossa. Sain kysyä osallistujilta heidän ajatuksiaan pipareista.

Tuleeko pipareista kiltiksi?

– Tottakai tulee, sillä piparit saavat sinut iloiseksi ja iloisena on helppo olla kiltti, Sofia, 15, sanoo.

Kaksi ja puolivuotias Lumi toteaa samansuuntaisesti – Tykkään leipoa pipareita. Kyllä ne tekee kiltiksi, mutta itse olen jo nyt todella kiltti.

Kuinka monta piparia tarvitaan siihen, että tulee kiltiksi?

– Tasan viisi kappaletta, toteaa 3-vuotias Sanni.

– Kaikki piparit tulee syödä, toinen 4-vuotias leipuri sanoo.

– Piparithan on tosi hyvänmakuisia.

– Tasan 15 ja puoli piparia tekee kiltiksi, Sofia naurahtaa.

Sen sijaan Esko, 16, sanoo, että piparit eivät vaikuta kiltteyteen eivätkä tee häntä lainkaan kiltiksi. Hetkeä myöhemmin hän kuitenkin huomaavaisesti toteaa, että on

Man blir snäll av pepparkakor Det doftar pepparkakor i Umeå församling när sverigefinnar samlas för att baka. Små händer kavlar ut degen och goda skratt ekar i kyrkan. Jag fick fråga deltagarna om deras tankar kring pepparkakor.

Blir man snäll av pepparkakor?

– Det är klar man blir, pepparkakor gör mig glad och när man är glad är det lätt att vara snäll, säger Sofia, 15 år.

Lumi som är två och en halv, tycker likadant: – Jag gillar att baka kakor. Visst blir man snäll, men jag är redan riktigt snäll.

Hur många pepparkakor måste man äta för att bli snäll?

– Exakt fem stycken, säger treåriga Sanni.

– Alla pepparkakor ska ätas upp, säger

10

iloinen siitä, että vain hänen oma piparinsa paloi eivätkä onneksi muiden.

EHKÄ PIPARIEN LEIVONTA sittenkin saa

kilttejä ajatuksia aikaan.

Käyttämämme taikina on 45-vuotiaan Annen mummon taikinaresepti. Myös Annella on sanottavaa pipareista ja joulusta.

– Usein itse taikinan syöminen on kivempaa kuin piparien. Piparit ei ehkä suoranaisesti tee kiltiksi, mutta joulu itsessään saa aikaan kilttejä ajatuksia. Piparitraditio on Suomessa vahvempi kuin Ruotsissa.

Kaikki ovat erityisen iloisia ja tyytyväisiä leivontaan. LoMummon puksi saimme piparkakkuresepti koristella ja tietysti syödä 1 ½ dl siirappia piparimme.

MIMMI MERLICH

200g sokeria ia 250g maidotonta margariin 5 tl Santa Marian piparkakkumaustetta 2 munaa 3 tl soodaa ½ kg vehnäjauhoja

en fyraåriga bagare. Pepparkakorna är ju jättegoda.

– Exakt 15 och en halv gör mig snäll, säger Sofia med ett skratt.

Farmors pepparkakor 1 ½ dl sirap 200g socker 250g margarin 5 tsk Pepparkakskrydda från Santa Maria 2 ägg 3 tsk soda ½ kg vetemjöl

ESKO SOM ÄR 16, säger däremot att pep-

parkakorna påverkar inte på snällheten.

Det gör åtminstone inte honom snäll. Efter en stund säger han dock artigt att han är glad att ingen annan brände sina pepparkakor, lyckligtvis bara han. Är det måhända så att baka pepparkakor ger snälla tankar?

Det är Annes mormors magiska recept som vi använde oss av. Även Anne, 45, vill säga något om pepparkakor och jul.

– Ofta smakar själva degen bättre än pepparkakorna, därför äter jag degen.

Pepparkakorna kanske inte gör folk snälla, men julen får oss att tänka snälla tankar.

Anne tycker att pepparkakstraditionen är starkare i Finland än i Sverige.

Alla är jättenöjda med bakningen. Till sist fick vi dekorera och äta upp våra pepparkakor.

MIMMI MERLICH

svenskakyrkan.se

LAPSET & MUSIIKKI ● BARN & MUSIK Uumajassa pappina toimiva Mimmi Merlich jutteli lasten kanssa ja leipoi pipareita.

FOTO/KUVA: MATILDA AUDAS BJÖRNHOLM

Lastenvintistä Tukholman Slottsbackenilla on tullut suomenkielisten perheiden kohtaamispaikka. Siellä alle kuusivuotiaat lapset musisoivat Hannele Iivosen innostamana.

Enkelten leipää ja vatsalääkettä

On tarinoita, joiden mukaan piparkakut todella tekivät ihmisistä kiltimpiä. Kerrotaan kuningas Hansista (1455–1513), joka sai lääkäriltään piparkakkuja huonotuulisuuteen. On olemassa teorioita, joiden mukaan piparkakkujen nostatuksessa käytetty potaska auttoi jouluruoan sulattamisessa.

Tunnettua on, että inkivääri ja muut piparimausteet ovat hyviä vatsalle. Kristillisessä perinteessä piparkakut ja makeat joululeivonnaiset kuvasivat synnitöntä Kristusta, enkelten leipää.

Änglabröd och magmedicin

Det finns sägner om att pepparkakor faktiskt kan ha gjort folk snällare. Unionskungen Hans (1455–1513) ordinerades till exempel pepparkakor mot sitt dåliga humör. Det finns också teorier om att pottaska, som användes som hävningsmedel vi pepparkaksbak, mildrade magbesvär efter all julmat. Det är ju känt att pepparkakskryddor är snälla mot magen. I den kristna traditionen symboliserade pepparkakorna och söta julbakelser syndfria Kristus, det var änglabröd.

KÄLLOR/LÄHTEET: Wikipedia, Anna-Liisa Mattilan Piparikirja

svenskakyrkan.se

Luovan musiikkikasvatuksen pedagogi Hannele Iivonen on toiminut yli 10 vuotta Tukholman suomalaisessa seurakunnassa ja pitänyt musiikkileikkikoulua perheen pienimmille.

Viime vuosina Hannele on hankkinut jatkokoulutusta lasten musiikkikasvatuksen alalta Suomessa JaSeSoi ry:n kautta.

Hän on opiskellut Carl Orffin ajatuksia musiikkikasvatuksesta, jossa on kysymys lasten vuorovaikutuksellisesta oppimisprosessista. Orff-pedagogiikkaan sisältyvät kuuntelu, laulaminen, soittaminen, tanssi ja koko kehon liike, kuin kokonaisnäkemys lapsen kehityksestä.

Lasten musiikkipedagogiikka on Suomessa ainutlaatuista, Hannele huomauttaa. Sitä hän on halunnut välittää myös Tukholmassa asuville suomalaisille.

Suomessa nähdään paljon vaivaa, että lapsille annettaisiin jo hyvin varhain mahdollisuus oppia laulua ja musiikkia ja sitä kautta myös omaa kulttuuria.

Suomessa tuotetaan jatkuvasti uusia lastenlauluja ja siellä on jopa vuosittain

uusien lastenlaulujen sävellyskilpailu.

– Parasta pienimmille, Hannele sanoo.

Tarkoitus ei ole tuottaa ammattimuusikoita, vaan antaa lapsille perusteet toimia ryhmässä, kommunikoida ja oppia musiikin ja kulttuurin kanavat eri ikäryhmille perinteisten ja uusien lastenlaulujen kautta.

Pandemian aikana Hannele perusti oman Youtube-kanavan seurakunnan musiikkileikkikoululle. Vauvamuskarissa Hannele piti tapaamisia verkon kautta, jolloin myös vanhemmat saattoivat osallistua ja kohdata.

Koronarajoitusten päätyttyä Hannele on erittäin helpottunut saadessaan taas nähdä kaikki perheet, jotka myös haluavat jatkaa muskareissa. Ryhmät täyttyivät pikavauhtia. Musiikkileikissä tärkeintä on kommunikaatio ja vuorovaikutus musiikinjohtajan kanssa.

Juuri tämän vuorovaikutuksen kautta Hannele saa nähdä, miten musiikki saa lasten tähtisilmät loistamaan.

BIRGITTA FORSMAN

Musik, dans och sång så att stjärnögonen börjar lysa!

Barnvinden på Slottsbacken i Stockholm har blivit en mötesplats för finskspråkiga familjer.

Där musicerar barn upp till sex år med musikpedagog Hannele Iivonen.

Musikpedagogen Hannele Iivonen har nu verkat i över tio år i Finska församlingen i Stockholm med musiklekskola för de allra yngsta.

Under de senaste åren har Hannele vidareutbildat sig i Finland via JaSeSoiry inom musikundervisning för barn.

Specifikt har hon studerat Carl Orffs musikpedagogiska tankar om att musik med barn omfattar en kommunicerande inlärningsprocess som innehåller allt från att lyssna, sjunga, spela, dansa och röra sig, det är som en helhetssyn på barnens utveckling.

Hannele påpekar att musikpedagogiken för barn är unik i Finland och den har hon velat föra fram också till finländarna som bor i Stockholm. I Finland jobbar man mycket med att barn i tidig ålder ska få möjlighet att lära sig sång och musik och därmed också sin egen kultur. Nya barnsånger produceras

kontinuerligt i Finland och där finns till och med en kompositionstävling för nya barnsånger varje år.

– Det bästa för de minsta, säger Hannele.

Det är inte meningen att producera yrkesmusiker utan barnen får grunder i allt från att fungera i grupp till kommunikation och rutiner. Självklart får de också musik och kultur som passar deras ålder genom finska traditionella och nya barnsånger.

UNDER PANDEMIN GRUNDADE Hannele en egen Youtubekanal för församlingens musiklekskola och med babymusikleken höll Hannele träffar direkt via nätet så att föräldrarna också kunde diskutera och träffas.

Nu efter pandemins paus känner Hannele en stor lättnad över att få träffa alla familjer igen. Det gör barnen och föräldrarna uppenbarligen, för alla musiklekisgrupper fylldes snabbt. Inom musikleken är det trots allt kommunikationen och samspelet mellan barnen och ledaren som är det viktiga.

Det är bara i det samspelet som det är möjligt för Hannele att se hur musiken kan få stjärnögonen att börjar lysa hos barnen.

BIRGITTA FORSMAN

FOTO/KUVA: IKON

Lauletaan ja tanssitaan niin että tähtisilmät loistavat

Umeåprästen Mimmi Merlich pratade med barnen och bakade pepparkakor.

HAASTATTELU ● INTERVJU

Pappina Gotlannissa viihtyvä Janne Manni on innokas kynäilijä, jonka ensimmäinen scifi-romaani Exodus vie aikamatkalle San Franciscoon.

Sanan mies kahdella kielellä Ruotsinsuomalainen pappi Janne Manni on todellinen sanan mies.

Sen lisäksi, että hän toimii pappina Klintehamnissa Gotlannissa, hän on myös kirjailija.

TEXT: KAJ AALTO FOTO: LINDA MAY DAHLSTRÖM

J

anne Manni, 46, tiesi varhain haluavansa papiksi. Muita ammatteja hänen ei tarvinnut edes miettiä sen jälkeen kun hän 18-vuotiaana sai terveiset Jumalalta. Vaikka häntä kiinnostivat monet muutkin asiat kuten

urheilu, historia, musiikki ja

kirjat, asia oli selvä.

– Sinusta pitää tulla pappi! Kuulin äänen sanovan minulle niin, se oli kutsu, Janne kertoo.

Sillä tiellä hän on. Suoritettuaan teologian opinnot Uppsalassa hän toimi pappina eri paikkakunnilla, muun muassa Södertäljessä, kunnes päätyi 2014 Gotlantiin.

Satujen saari inspiroi hänet kirjoittamaan

12

trilogian. Ensimmäinen osa julkaistiin keväällä 2021 ja kaksi osaa odottaa valmiina.

Tultuaan komministeriksi Gotlantiin hän sai komean toimiston pappilassa.

– Kun olin lähettänyt lapset kouluun aikaisin aamulla, minulla ei ollut kiire, ympäristö huokui rauhaa. Sain idean kirjoittaa kirjan kaverilleni Mikaelille, joka ei lukenut kirjoja. Kirjoitin aamutunnit ja lähetin tekstiä luku luvulta hänelle kommentoitavaksi.

– Hän alkoi lukea! Janne naurahtaa. – Myös muita kirjoja.

NÄIN SYNTYI EXODUS. Kirjaa on scifi-seik-

kailu, jossa yhdistyvät historia ja uskonto epäpyhässä kolminaisuudessa. Kirjassa on

uskonnollisia hulluja ja aikamatkoja. Janne kirjoittaa jo neljättä osaa.

Jannen kirjoitushalut heräsivät jo alakoulussa. Sitten hän on sepittänyt runoja, laulutekstejä ja kirjoittanut blogeja. Tekstiä syntyy ajatuksen nopeudella ja kirjoituspöydän laatikossa on jo useita käsikirjoituksia. Hän kirjoittaa ruotsiksi, vaikka puhuu myös suomea.

– Ruotsi on vahvin kieleni, vaikka lapsuudenkodissa puhuttiin aina suomea.

Olen ollut aina sekä että, suomalainen ja ruotsalainen, vaikken koskaan ole asunut Suomessa.

Janne haluaa pitää parhaat puolet molemmista maista. Göteborg on syntymäpaikka mutta Suomi on isänmaa. svenskakyrkan.se

Ordets man på två språk Den sverigefinska prästen Janne Manni är ordets man i dubbel bemärkelse. Förutom präst i Klintehamn på Gotland är han författare till boken Exodus, en tidsresa till San Francisco 2030.

Janne Manni, 46, visste tidigt att han skulle bli präst. Något annat yrke fanns inte på kartan sedan han som 18-åring fick en hälsning från Gud. Det var tydligt fast han hade en massa olika intressen. Sport, historia, musik och böcker.

– Du ska bli präst! Jag hörde en röst säga det till mig, en kallelse, berättar han.

På den vägen är det.

Efter teologistudier i Uppsala och olika prästtjänster bland annat i Södertälje är han sedan 2014 på sagoön Gotland. Ön inspirerade honom till att skriva en romantrilogi. Första delen gavs ut våren 2021 och de andra väntar som färdiga manus.

– Han började läsa! säger Janne med ett skratt. Även andra böcker.

Så kom Exodus till. Boken beskrivs som ett science fiction-äventyr som förenar historia, religion och äventyr i en osalig treenighet. En bok med religiösa galningar och tidsresor. Han skriver redan på den fjärde delen.

Skrivlusten väcktes tidigt hos Janne, som diktat, skrivit sångtexter och bloggat. Det går snabbt som tanken och han har flera manus i byrålådan. Men han skriver bara på svenska även om han också pratar finska.

– Svenskan är mitt starkaste språk även om vi alltid pratade finska hemma när jag var barn. Jag har alltid varit både och, både finne och svensk, fast jag aldrig bott i Finland.

”Jag gillar begreppet sverigefinne. Det är bra, man behöver inte vara antingen eller.”

SOM KOMMINISTER FICK han ett pam-

pigt kontor på en prästgård.

– Jag skickade iväg barnen till skolan tidigt på morgonen. Det var lugnt i den fina miljön och jag hade inte bråttom.

Jag fick idén att skriva en bok till min kompis Mikael, som inte läste böcker.

Skrev på morgontimmarna och skickade manuset till honom kapitel för kapitel så att han fick kommentera.

”Olen ruotsinsuomalainen, pidän tästä käsitteestä. Se on hyvä, ei tarvitse olla joko tai.”

HAN SÄGER ATT han tar

det bästa av de båda världarna. Född i Göteborg, fäderneslandet är Finland.

– Jag gillar begreppet sverigefinne. Det är bra, man behöver inte vara antingen eller.

Viss rotlöshet kan han dock känna. Han har flyttat runt i Sverige, Göteborg, Trollhättan, Södertälje och nu Gotland.

– Det är görhäftigt att bo här, otroligt vackert, men lite för mycket turister på sommaren. Jag förstår dem som kommer hit för att måla eller skriva. Det är en annan puls här och mycket gammal historia.

Visst fick Gud rätt med Janne.

– Jag har hamnat rätt och är glad för mitt kall, säger Janne Manni, Ordets man.

KAJ AALTO

– Olen ruotsinsuomalainen, pidän tästä käsitteestä. Se on hyvä, ei tarvitse olla joko tai.

TIETTY JUURETTOMUUS HÄNTÄ vaivaa.

Ruotsissa hän on muuttanut Göteborgista Trollhättaniin, sitten Södertäljeen ja nyt hän on Gotlannissa.

– On tosi mahtavaa asua täällä, uskomattoman kaunista, vaikkakin kesällä on liikaa turisteja. Ymmärrän niitä, jotka tulevat tänne maalaamaan tai kirjoittamaan, koska täällä on toisenlainen elämänrytmi ja paljon vanhaa historiaa.

Niin, ja olihan Juma¬la oikeassa kutsuessaan Jannen.

– Olen oikealla paikalla ja iloitsen kutsumuksestani, Sanan mies Janne Manni sanoo.

svenskakyrkan.se

Janne Manni trivs som präst på sagoön Gotland. Mästerby kyrka är en av kyrkorna som han predikar i.

13

HYVÄ TIETÄÄ ● BRA ATT VETA

Kirjoita uusi virsi Voit olla mukana uudistamassa Ruotsin kirkon virsikirjaa. Jätä oma virsiehdotuksesi Ruotsin kirkolle.

Ruotsin kirkossa on meneillään virsikirjan uudistustyö. 1. marraskuuta 2021 alkaen on mahdollista jättää oma virsiehdotus digitaalisen ehdotuspostilaatikon kautta. Tämä postilaatikko löytyy Ruotsin kirkon kotisivulta.

Nykyinen virsikirja, Ruotsin kirkon virsikirja, otettiin ruotsiksi käyttöön 1986 ja sen suomennos 2003. Tämän virsikirjan uudelleen muokkaus tulee viemään monia vuosia.

Skriv en ny psalm

Ensimmäisessä vaiheessa pyydetään ihmisiltä ehdotuksia uusiksi virsiksi.

Niitä voi jättää 31.12.2022 saakka digitaaliseen postilaatikkoon.

– Olemme jo nyt huomanneet, että kiinnostus uusien virsien jättämiseen on hyvin suuri. Digitaalisen postilaatikon kautta voimme nostaa esille kysymykset tekijänoikeuksista sekä julkisuusperiaatteesta jo silloin, kun virsiä ehdotetaan, sanoo Henrik Tobin virsikirjan uudistamistyöryhmästä.

Du kan vara med att förnya Svenska kyrkans psalmbok. Lämna ditt eget psalmförslag till Svenska kyrkan.

I Svenska kyrkan pågår det psalmboksrevision. Från den 1 november 2021 kan man skicka in ett psalmförslag via en e-tjänst på Svenska kyrkans hemsida.

Svenska kyrkans nuvarande psalmbok, Den svenska psalmboken, togs i bruk 1986.

Den över-

sattes till finska och Svenska kyrkans psalmbok på finska togs i bruk 2003. Att samla in psalmförslag är ett första steg i den långa revisionsprocessen. Du kan lämna in psalmförslag fram till den 31 december 2022.

– Vi har redan sett att intresset är mycket stort.

Hanteringen av psalmförslagen underlättas genom att de skickas in digitalt via en hemsida, där också de upphovsrättsliga och offentlighetsprincipiella frågorna kommer att tydliggöras, säger Henrik Tobin från psalmbokens revisionsgrupp.

SKICKA IN DITT FÖRSLAG på svenskakyrkan.se/psalmboken/ forslag-pa-nya-psalmer

Elämme kaikki saman taivaan alla ja meillä on samat oikeudet.

Todellisuus on kuitenkin toinen sukupuolesta ja syntymäpaikasta riippuen. Act Svenska kyrkan tekee yhteistyötä muiden kirkkojen, järjestöjen ja tuhansien vapaaehtoisten kanssa eri puolilla maailmaa. Tavoitteena on estää tyttöjen pakkoavioliitot, heihin kohdistuva väkivalta ja sukuelinten silpominen.

#BRYTENTRADITION

:  /

PERINTEESTÄ EROON

PALVELEVA PUHELIN AKUUTTI KESKUSTELU- JA KRIISITUKI Osa Ruotsin kirkon sielunhoitoa

PUHELIN 020-26 25 00 joka ilta klo 21–23

SWSIHAA LAHJASI 900 1223 PG 90 01 22-3 BG 900-1223 svenskakyrkan.se/act

14

CHATTI torstaisin ja sunnuntaisin klo 18–20 svenskakyrkan.se/palvelevapuhelin NETTIKIRJE svenskakyrkan.se/palvelevapuhelin

svenskakyrkan.se

Oletko Ruotsin ­kirkon JÄSEN? Monet aikaisempina vuosikymmeninä Ruotsiin muuttaneet luulivat, että heistä tuli suoraan Ruotsin kirkon jäseniä. Papit tapaavat usein omaisia, jotka haluavat vainajalleen kirkollisen hautauksen.

Silloin ilmenee, että henkilö ei ollut Ruotsin kirkon jäsen.

Voit helposti tarkistaa, oletko Ruotsin kirkon jäsen. Ellet ole, voit liittyä. Tervetuloa Ruotsin kirkkoon! ”Kun mieheni kuoli, niin selvisi, että hän ei kuulunutkaan Ruotsin kirkkoon. Se oli meille yllätys, koska olimme kuuluneet kirkkoon Suomessa. Emme olleet ymmärtäneet

minut haudataan kirkollisin menoin ja että hautajaiset tulevat lapsilleni mahdollisimman edulliseksi.”

Kontrollera om du är medlem:

Är du MEDLEM? Bli medlem:

liittyä kirkon jäseneksi täällä.

Liityin itse jäseneksi heti hautajaisten jälkeen, sillä haluan, että kun itse kuolen, niin

Rukousnetti Kirjoita oma rukous, omin sanoin, Ruotsin kirkon rukousnettiin osoitteessa svenskakyrkan.se/be. Rukouksen voit kirjoittaa suomeksi. Sivuilla voit myös sytyttää virtuaalisen kynttilän. Siihen voit liittää muistosanoja ja rukouksia.

Kynttilän ja rukouksen voit lähettää haluamaasi kirkkoon.

Adventin ja joulun aikaan voit sytyttää virtuaalikynttilän, joka näkyy Rukousnetin tähtitaivaalla.

Kyrkoguiden -sovellus

Kyrkoguiden opastaa seurakuntaan. Lataa sovellus, hakusana Kyrkoguiden.

Kyrkoguiden visar vägen till församlingen.

Ladda ner appen, sökord ”Kyrkoguiden”.

På svenska­kyrkan.se/be kan du skriva din egen bön.

Där kan du också tända ett virtuellt ljus och skriva minnesord till den eller dem du tänker på. Ljuset kan du skicka till valfri kyrka.Under advent och jul kan du tända ett ljus som syns direkt på Bönewebbens stjärnhimmel.

svenskakyrkan.se

Musiikki on silta menneisyyteen ja se avaa muistojen bulevardin. Lue Anna Toivosen mietteitä musiikin eheyttävästä vaikutuksesta Himmelin verkkosivuilta.

Musikens helande kraft

Musik är också en brygga bakåt i tiden och öppnar en minnenas bulevard. Läs Anna Toivonens text om musikens läkande kraft på Himmelis hemsida.

LÄS MER

Monia vuosia – onnittelulaulu

Voit onnitella läheisiäsi ja rakkaitasi oheisella onnittelulaululla.

Gratulationssången Monia vuosia är till för dig som vill gratulera dina nära och kära.

LÄS MER

Kyrkan-­sovellus

Kuuntele ja laula kauneimpia joululauluja verkossa!

Sovellus Kyrkan sopii esikouluikäisille lapsille. Sen avulla voi esimerkiksi pelata muistipeliä Nooan arkin eläimillä, soittaa urkuja tai kaataa vettä kastemaljaan.

Sovellus ei sisällä mainoksia tai ostotarjouksia. Lataa sovellus, hakusana Kyrkan.

Kyrkan-appen Bönewebben

Många som flyttade till Sverige under tidigare decennier utgick från att de blev medlemmar i Svenska kyrkan automatiskt. Präster möter av och till anhöriga som önskar en kyrklig begravning för den avlidne. Då kan det visa sig att personen inte var medlem i Svenska kyrkan.

Du kan lätt kontrollera om du är medlem genom att gå in på länken via qr-koden. Varmt välkommen som medlem i Svenska kyrkan!

Musiikki eheyttää

Kyrkan är Svenska kyrkans app för barn i förskoleåldern. I den kan du besöka en kyrka för att bland annat spela memory med djuren i Noaks ark, spela orgeln eller hälla vatten i dopfunten.

Appen kyrkan erbjuder inga köp inuti appen och är helt fri från reklam. Ladda ner appen med sökord Kyrkan.

Kauneimpien joululaulujen joulukalenteri Ruotsin kirkon verkkosivuilla.

Lyssna och sjung De vackraste julsångerna på webben! ➤ Sovelluksen filmit joulusta ja kirkollisista toimituksista ovat nyt suomeksi.

Miksi vietämme joulua Pikkuveljen kaste Häät kirkossa Mummon hautajaiset ➤ Nu finns det animerade barnfilmer på finska.

Varför firar vi jul Lillebrors dop Vigsel i kyrkan Farmors begravning

Julkalender med De vackraste julsångerna på Svenska kyrkans webbsida.

LYSSNA!

Kauneimpien joululaulujen joulukalenteri Facebookissa Julkalender med De vackraste julsångerna på Facebook

SE FILMERNA:

15

BILD/KUVA: ROYNE MERCURIO/IKON

HARTAUS ● ANDAKT

Hiljaisuuden huminaa TEXT: ANNA TOIVONEN

E

nnen vanhaan ihmisillä oli tapana todeta ”Jos Jumala suo”. Näin todettiin, ettei kaikki ole omissa käsissämme, ettemme voi itse täysin hallita elämää. Lause ilmaisi sen, että tarvitsemme apua, mutta myös sen, ettemme ole yksin.

Olemme taipuvaisia ajattelemaan, ettei meidän aikanamme tällaista varausta enää tarvitse tehdä.

Olemme kasvaneet siiä uskossa, että pärjäämme itse, ettemme ole riippuvaisia toisistamme tai luonnosta, vaan hallitsemme itse elämäämme. Pandemia romutti tämän unelman ja yhtäkkiä tuleva näytti hallitsemattomalta. Huomasimme yhä selvemmin, kuinka valinnoillamme on seurauksia, ja kuinka yksinäisiä olemme.

PANDEMIAN AIKANA ON ollut aikaa miettiä omia arvojamme.

Elämän tärkeysjärjestys on saattanut muuttua. Joku löysi tien metsään ja sai sitä kautta voimia jaksaa kaiken keskellä ja kaikesta huolimatta.

Suomalaiset ovat kautta aikojen hakeutuneet metsän kappeliin kuuntelemaan hiljaisuuden huminaa ja metsään on hakeuduttu turvaan. Metsässä olemme osana luontoa hirvien ja muurahaisten kanssa ilman titteleitä ja ilman varmaa tietoa huomisesta. Siellä olemme riippuvaisia toisistamme ja riippuvaisia siitä, että aurinko nousee joka päivä. Luonnon kiertokulussa talven jälkeen tulee uusi kevät.

ELÄMÄN RAJALLISUUS JA haavoittuvuus on todellista. Siitä huolimatta elämä jatkuu, syntyy uusia lapsenlapsia, ja joku nojautuu toiseen yhteisellä matkalla. ”Jos Jumala suo” on sen muistamista, että on olemassa joku, joka tahtoo koko luomakunnalle hyvää.

Joku syntyy jouluna maan päälle meitä auttamaan ja avaamaan silmiämme rakkauden ihmeelle. Me kuulumme yhteen ja se antaa suuntaa eteenpäin.

Tystnadens susning

F

örr i tiden brukade folk säga: ”Om Gud vill”. På det sättet konstaterade man att allt inte är i våra egna händer, att vi inte kan styra allt i livet. Det betydde även att vi behöver hjälp men också att vi inte är ensamma.

Vi är benägna att tänka att i vår tid behöver man inte längre göra en sådan reservation. Vi har levt i tron att vi klarar oss själva, att vi inte är beroende av varandra eller naturen, att vi själva styr våra liv. Pandemin skrotade den drömmen och plötsligt ser framtiden oviss ut. Vi upptäckte allt tydligare att våra val har konsekvenser och hur ensamma vi är.

UNDER PANDEMIN HAR vi haft tid att fundera över våra egna värderingar. Och kanske har våra prioriteringar ändrats. Någon upptäckte vägen till skogen och fick där kraft att orka mitt i allt och trots allt.

Finländarna har genom tiderna sökt sig till skogens kapell för att lyssna på tystnadens susning och i skogen har man sökt skydd. I skogen är vi en del av naturen med älgarna och myrorna utan titlar och visshet om morgondagen. Där är vi beroende av varandra och beroende av att solen går upp varje dag. I naturens kretslopp kommer en ny vår efter vintern.

LIVET ÄR SÅRBART och begränsat. Men trots det går livet vidare.

Nya barnbarn föds och någon lutar sig mot en medvandrare. ”Om Gud vill” är att komma ihåg att det finns någon som vill gott för hela skapelsen. Någon föds under julen till jorden för att hjälpa oss och öppnar våra ögon för kärlekens under. Vi hör ihop och det ger riktning framåt.

www.svenskakyrkan.se/suomeksi 16

svenskakyrkan.se