Taidemaalaus 1 2011

taidemaalaus taidemaalariliitto

1/2011

taiteilijan identiteetti Silloin aloin ottaa lahjattomuuteni tosissaan Vertainen, syrj채ytynyt ja kuvataiteilija

6 euroA

TaidemaalariliiTon TeosväliTys TapahTuman 11.-20.3.2011 yhTeisTyössä mukana

www.intrum.fi

pääkirjoitus

taidemaalaus

Tiina Lamminen

Numero 1/2011 Neljäs vuosikerta julkaisija

Taidemaalariliitto Erottajankatu 9 B

00130 Helsinki puhelin 09 6811 0574 faksi 09 6811 0550 www.painters.fi

beavers

päätoimittaja

Tiina Lamminen puhelin 050 3646 674 tiina.lamminen@artists.fi

toimituskunta

Farmarihousut ovat tuote, josta opin merkkitietoisuuden. Vaatteet ja niiden merkit ovat sosiaalista peliä. Merkkejä käyttävien vertaiset osaavat niitä tulkita ja erottavat piraattikopiot. Kansallisessa mittakaavassa kunniallisia merkkejä ovat kansanedustuslaitos, museorakennus ja hoidettu eläintarha. Kansainvälisen uskottavuuden merkki kaupungissa on tänä päivänä uudisrakennus wau-arkkitehtuuria.

Terhi Aaltonen, Jari Jula, Tiina Lamminen, Leena Kangas, Jukka Pohjola lehden sihteeri

Eeva Kilpinen ilmoitusmyynti

Gehry-rakennus on käsivarrella keikkuva merkkilaukku, joka takaa uskot­ ta­vuuden vertaisten länsimaiden parissa. Tämän merkin kuuluu vakuuttaa kuin kiinanmuurin. Ja Bilbaohan Suomessa jo on: se on Mänttä. Oi­keaa elämäntapaa opetetaan neuvomalla kuluttamaan. Voi laskea löytyykö kaapista riittävä määrä alusvaatteita ja sukkia, keittiöstä kattiloita ja tarkistaa niin lääke- kuin siivouskaapinkin sisällön.

Taidemaalaus 2/2011 ilmestyy kesäkuussa 2011, aineistot 29.4.2011 mennessä

Minä ohjeistan nyt sinua, hyvä lukija, kodin taide-esineiden määrässä.

Tiedot lehden ilmoitusaikataulusta ja hinnoista löytyvät osoitteesta www.painters.fi/tmjulkaisu.html tai ne voi tilata numerosta 09 6811 0530.

Taidemaalaus on Kultti ry:n jäsen.

Lehdessä esiteltävät teokset ovat myynnissä Teosvalityksessä 2011. painos

3 500 kpl

Kodissa pitää vähintään olla yksi peritty maalaus ja piirros, pienoisveistos ja seinäreliefi sekä ulkomailta ostettu uniikkiteos, sellainen joka on samalla matkamuisto. Perheenjäsenen täyttäessä vuosia hänelle annetaan maalaus.

Etäisemmälle sukulaiselle voi hankkia grafiikan lehden. Grafiikkaa ei kannata kuitenkaan pitää seinällä, kokoelmaa varten on parasta olla lipasto jossa paperiteokset säilyvät. Kun koristaa kotiaan uusilla tyynyillä, voi samalla hankkia uuden taulun. Maalauksesta yhden kuuluu olla nimekkään nykytaiteilijan, mutta olennaista on, että valitsee taiteilijan jonka teoksia ostaa säännöllisesti ts. kerää sarjaa. Maalauksista yhden kuuluu olla asetelma, yhden maisema ja yhden muotokuva sekä yhden abstrakti teos. Vasta impulsiiviseen ihastukseen perustuneet taidehankinnat tekevät kokonaisuuden. Kotimaisia videoita kannattaa hankkia juhlapyhiksi ja arki-iloiksi.

ulkoasu Jaana Teräväinen paino Painohäme Ylöjärvi 2011

Taidemaalaus käsittelee taiteilijuutta, joka ei aina ilmene näin materiaalisesti, mutta hedelmällisenä kuitenkin.

kirjain

Garamond Premier Pro

Tampereella 21.2.2011 paperi

Galerie Art Gloss 250 g (kansi) Galerie Art Gloss 170 g (sisäsivut)

Taidemaalari Tiina Lamminen Päätoimittaja

issn 1797-349x

taidemaalaus 1 /2011

3

eksyneet Sini Anttila-Rodriguez

Sini Anttila-Rodriguez: Eksyneet, 2009, öljymaalaus levylle, 109,5 x 122 cm. Kuvaaja Terhi Ylimäinen.

4

taidemaalaus 1 /2011

Silloin aloin ottaa lahjattomuuteni tosissaan Eliisa Paavola

Silloin aloin ottaa lahjattomuuteni tosissaan ”Dr. Zaius Oy 2018. Toimii Punavuoressa.

Taiteilija maalaa kohtuuttoman kokoisia akvarelli- ja akryylimaalauksia rikkaille.

Dr. Zaius on niin etabloitunut, että voi valita näyttelypaikkansa ja kykenee lahjoittamaan varoja hyväntekeväisyyteen.

Kansainväliset designtalot tilaavat häneltä kuvia ja teoksia toimitiloihinsa ja kutsuvat vaikutusvaltaisia henkilöitä ateljeevierailuille.

Dr. Zaius luennoi satapäisille yleisöille siitä, miten teki kaninsilitysperformanssista bisnestä.

Lopuksi tanssitaan diskoa paljettiasuissa.”

osaamisellaan, jollain tavalla moraalisesti kyseenalaista? Moraalinen rajanveto ilmaisunvapauden ja asiakastarpeen välillä käydään siinä kohdassa, jossa taiteilija tekee myönnytyksiä taiteellisen sisällön suhteen. Ei siinä, jossa hän ottaa rahaa vastaan tekemästään työstä.

Eikö juuri meidän luovissa ammateissa toimivien pitäisi jo lähtökohtaisesti olla niitä, jotka avarakatseisesti sisäistävät ja synnyttävät uusia toimintatapoja ja kääntävät totunnaisuuksia nurin niskoin?

Kira Sjöberg: Millä tavalla taiteilijan tekemä työ on moraalisesti yhtään oikeutetumpaa tai ylevämpää kuin kenen tahansa muun? Se on hienoa ja tärkeää työtä mutta se on työtä ja siksi kaupallisuus kuuluu olennaisena osana siihen työhön.

Kirjoittaja on ammatiltaan taidemaalari, taiteen tuottaja ja Tuotantoyhtiö Dr. Zaiuksen perustaja. www.zaius.fi

Yllä oleva visio on kesällä 2008 kirjoittamani leikkimielinen unelma siitä, missä toivoin yritykseni olevan kymmenen vuoden kuluessa. Minä olen Eliisa. Minä olen taidemaalari.

Haluan maalata taidemaalauksia ja saada kysymys 2: siitä työstä rahaa. Perustin tarkoitusta varten Ethän sinä ole edes lahjakas tai osakeyhtiön 2009. Käyn läpi muutamia niis- kaupallisesti kiinnostava, kuka näitä ostaa? tä kysymyksistä, joihin sain vastata, ja poh- Eliisa Paavola: ”Sä haluat siis aivan vardinnoista, joita kävin läpi yrittäjäksi ryhtyes- masti, rehellisen mielipiteen tästä näyttelystä? säni. Kommentaattorina toimii Suomen Tai­ Aivan hirveetä paskaa!” Menin kysymään koltelijaseuran managerointihankkeen projek­ti­ legani mielipidettä yksityisnäyttelyni avajaisispääl­likkö Kira Sjöberg. sa 2009. Hän oli kahden promillen humalassa, mutta sentään rehellinen, mikä on tosi kaukysymys 1: nista sinänsä. Miten sitten tienata leipänsä taiEikö taiteen kaupallistaminen ja tilaustöiden teilijana, kun kyvyt ovat tätä luokkaa? Annan tekeminen ole vähän niinku… huoraamista? vastausvuoron bestseller-kirjailija John Ir­ Eliisa Paavola: Onko se, että joku myy vingille. Hän kertoo kirjailija- ja painiuranam­mat­titaitoaan ja ansaitsee leipänsä omalla sa alkuvaiheilla oivaltaneensa kaksi hyvin kiutaidemaalaus 1 /2011

5

Eliisa Paavola: R, 2010, akryylimaalaus kankaalle.

Kuvaaja Paavo Lehtonen.

sallista asiaa. Ensinnäkin hän kärsi dysleksias- menettäisi kasvonsa, kun hänet määriteltäita, ts. lukihäiriöstä. Toiseksi hän oivalsi ole- siin asiaa tuntemattomak­si. vansa kiistatta aivan kertakaikkisen keskinkerLisäkysymys on: voiko taidetta tänä päivätainen painija. Ei siis olisi varaa ladata kovin nä puhtaasti edes arvostella laadun perusteelsuuria odotuksia kummankaan urahaaveen yl- la? Jos kyllä niin kuka määrää siinä tapauksesle. John kuitenkin totesi ykskantaan: ”Silloin sa miten laatu määritellään? On monia teosaloin ottaa lahjattomuuteni tosissaan.” muotoja nykyään joista ei kuitenkaan voi saJos joku, näin ilmiselvien hankaluuksien noa onko se hyvä, huono, kiinnostava tai jokeskeltä ponnistaa maailmankuuluksi kirjaili- tain muuta. jaksi ja painii ikänsä suurella mielihalulla kesOleellisempaa siis lienee oma subjektiivi­ kinkertaisuudestaan huolimatta, enkö myös nen suhde tekemiseen: toisten odotuksiin vasminä voisi keskittyä puhtaasti ydinosaamis- taaminen ei todellakaan välttämättä tuo sialueeseeni, sitkeään lahjattomuuteni jalosta- tä mainetta ja mammonaa, jos maine ja mammiseen? Mikä on sinun unelmasi? Jos et jo to- mona ylipäätään on tullakseen. Asiakas­läh­ teuta sitä, mikä on sinun verukkeesi? töi­syyden taiteessa voi kuitenkin nähdä yhteKira Sjöberg: Taidemaailmassa myös kriiti­ nä muotona tehdä haluamaansa työtä ja ansaikoi­den väliset suhteet vaikuttavat kompleksi- ta sen avulla. Jos on millä elää, voi vapaammin silta. Uskaltaako Suomen kokoisessa maassa tehdä sitä mikä kiinnostaa juuri itseä. olla kriitikoiden kanssa eri mieltä ja uskaltavatko kriitikot olla toistensa kanssa eri mieltä? kysymys 3: Mikä on tilanne kansainvälisesti katsottu- Kaupallisuus ja tuotteistaminen na, jos puhutaan todella tunnetuista taiteili- eivät kuulu taiteilijalle! joista? Mitä tapahtuisi ammattilaiselle, joka Mitä jää jäljelle vapaasta taiteesta, kritisoisi vaikka Francis Baconia, Hirstiä jos taiteilijat pakotetaan yrittäjiksi? tai nykyään Koonsia? Toki sitä voisi kritisoi- Eliisa Paavola: Kuka on päättänyt, ettei taida mutta voisi väittää, et­tä ammattilainenhan teella saisi olla itseisarvonsa lisäksi myös väli6

taidemaalaus 1 /2011

nearvoa? Voisiko joku ystävällinen sielu näyttää toteen, mikä niin kertakaikkisen arvokas asia yhtäkkiä haihtuu ilmaan hyvin tehdystä teoksesta, jos se sattuu kiinnostamaan maksavaa asiakasta?

Väärinkäsitysten välttämiseksi tähdennän: ketään ei saa vasten tahtoaan pakottaa yrittäjäksi, tämä elämäntapa ei sovi kaikille. Ja lisäksi: kannan syvää huolta siitä, että tulosvastuista vapaan luovuuden elintila näyttäisi olevan jatkuvasti uhan alla ihmisten kyynistyessä ja omaksuessa yhä kovempia arvoja. On merkillepantavan hullua, miten vaikeaksi apuraha-, freelance- ja pätkätyöläisten työllistyminen on tehty, on se niin väärin. Epäkohtiin tulee puuttua ja kannustinloukut purkaa systemaattisella työllä.

Kira Sjöberg: Miksi jollakin yhteiskunnan jäsenellä, joka on kyvykäs tekemään töitä, olisi suurempi oikeus tehdä sellaista, jolla ei ole jotain välineellistä arvoa? Sen ei välttämättä tarvitse olla rahallista. Kuitenkin samalla muut tekevät työtä, joka ei aina välttämättä kauheasti kiinnosta, mutta jota on pakko tehdä, jotta elinkustannukset saadaan maksettua.

Taiteilijayrittäjyyttä on kritisoitu paljon.

Taiteilijuus ja pienyrittäjyys ovat kuitenkin lopulta aika samanlaisia: yleistäen molemmilla on usein ydinpyrkimys vapaaseen ajatteluun, vapauteen yleensä ja itsenäiseen toimintaan.

Toimintamallit vain ovat erilaiset. Kuten sanottu: kun oma ansaintalogiikka on kunnossa, on oma päätösvalta, eikä tarvitse kerjätä rahaa keneltäkään. Tämä on luonnollisesti helpommin sanottu kuin tehty.

Huomionarvoista esimerkiksi apurahoista on se, että eivät ne ole vapaita – kaikkea muuta. Hakemuksissa pitää usein hyvin tarkkaan etukäteen määritellä mitä tulee tekemään tai minkä parissa ajattelee työskentelevän­sä.

Komiteat sitten päättävät onko ajatus tarpeek­ si arvokas rahoitettavaksi – kun on kysymys ihmisyhteisöistä, on 100 prosentin objektiivisuus varmasti vaikeasti tavoitettavissa. kysymys 4: Ei asiakkaat ole tuollaiseen valmiita, ei sua kukaan ymmärrä saati maksa tuosta!

Eliisa Paavola: Huomasin joitain viikkoja sitten, että haaveistani huolimatta ateljeeni ovi ei klapsunutkaan iloisesti ostajien kantaessa töherryksiäni mersuihinsa.

Mieleni palasi kesään 2008, jolloin juttelin liikeideastani erään tunnetun suomalaisfirman insinöörin kanssa. Hän nauroi minulle setämäiseen sävyyn, hiukan alentuvasti tällaisille hippiaatteille. Haluan kiittää tätä setää – hän valoi bensaa liekkeihini. Ihan oikeastiko jäisin istumaan käsieni päälle odottamaan, että joku alkaisi kaivata jotain sellaista, mitä ei ole vielä edes tarjottu, hyvä jos keksitty?

Näitä Epäileviä Tuomaita minä nyt hellästi kulttuurishokkihoidan Tekotaiteellisilla Klubeillani. Ihan ovat valmiita vapautumaan taiteen ymmärtämisen pakosta ja vielä maksavat kiltisti monta rahaa.

Kira Sjöberg: Välittäjäportaan näkökulmasta ei ole sellaista käsitettä kuin helppo raha. Vaikka näin usein luullaan. Kuten kaikki ammatissa toimivat tietävät: taidetta ei noin vain myydä – se ei ole nopeaa työtä vaan usein vuosia kestävän toimivan vastavuoroisen yhteistyön tulos. Siksi olisi keskeistä kehittää niitä taitoja, joista voi myös laajemmin hyödyntää oman taiteen tekemisen oheen, josta ansaintalogiikkaa voi itselleen kehittää – kuitenkin hyödyntäen sitä koulutusta, jonka on saanut.

Lopuksi Eliisa Paavola: Olisi ihanaa jos meillä kaikilla olisi Mesenaatti. Tove Janssonin sanoin: ”Mesenaatti – on sellainen henkilö, jolla on niin paljon rahaa, ettei hän pysty käyttämään sitä järkevästi. Sen sijaan hän sijoittaa rahansa taiteeseen.”

Mesenaattini voisi valkoisella Mercedes SLR McLarenillaan ihanasti käydä aika ajoin pudottamassa itähelsinkiläisen yksinhuoltaja-villasukkataiteilijan porstuaan hopeakolikkosäkkejä ja pedata puolestani kansainvälisiä näyttelysopimuksia. Tätä odotellessani olen kuitenkin katsonut parhaimmaksi kääriä hihani, ryhtyä myyntihommiin ja itse omaksi mesenaatikseni. Kun treenaaminen on jännää, niin sitä ovat tuloksetkin.

.

taidemaalaus 1 /2011

7

8

taidemaalaus 1 /2011

Taiteilijuus – pohdintoja pohtimisen aiheista Taidemaalari Jari Jula

Taiteilijuus – pohdintoja pohtimisen aiheista Taiteilijuuden käsite tarjoaa monitahoi- Tois­en filosofeista – kenties molempien – täy­ suudessaan tarkastelulle runsaasti tulokulmia, ty­nee olla erehtynyt. Herakleitokselle voimjoista tässä voin nostaa esiin vain muutamia. me vastata, että mikäli kaikki muuttuu alituiseen, ainakin itse muutos on näin ollen pysyvää. Parmenides taasen voisi olla hieman ymKäsite taiteilijuus märtäväisempi kaikenlaisia kasvutarinoita ja Ennen kuin esitämme väitteitä taiteilijuuden pyrkimyksiä kohtaan. murroksista ja kuvauksia niiden luonteesta, Jos nyt kuitenkin lähtisimme liikkeelle He­ on selkiinnyttävää avata muutamien keskus- rakleitoksen ja Parmenideen ääripäitä mu­kail­ telussa käyttämiemme keskeisten käsitteiden len, niin taiteilijuus näyttäytyisi meille luon­ olemusta. Puhuessamme muutoksesta tulem- teel­taan joko muuttuvana tai muutokset­to­ me samalla esittäneeksi jonkin kannan identi- ma­na. Tämä karkea toteamus johdattaa kiin­ teetistä ja samuudesta sekä siitä, mikä on ko- nos­taviin kysymyksenasetteluihin, kuten esikonaisuus ja mitkä sen osia. Antiikin filosofi, merkiksi etsimään vastausta siihen, millä taesisokraatti Herakleitos, tunnetaan tokai- valla taiteilijuus olisi perimmäiseltä luonteelsustaan ”kaikki virtaa”, jolla hän viittaa ajatuk- taan muuttumaton. Päästäksemme ajatuksessa seen siitä, ettei mikään ole pysyvää. Emme voi eteenpäin, tulee tarkasteluun ottaa taiteilijuuhänen mukaansa astua kahta kertaa samaan den käsite siihen liittyvine sisarkäsitteineen. virtaan.

Millainen suhde vallitsee esimerkiksi tai­ Parmenideen mielestä Herakleitos on teili­jan, taiteilijaidentiteetin, taiteilijakuvan ja muu­tosharhan sokaisema. Hänen mukaan- tai­tei­lijuuden välillä? Onko vaikkapa taiteilisa kaikki on pohjimmiltaan muuttumatonta. juus osa taiteilijaidentiteettiä vai taiteilijaidentiteetti osa taiteilijuutta tai ovatko edelliset osittain toisiaan peittäviä vai pääosin identtisiä? Kuuluvatko edellä mainitut käsitteet samaan kategoriaan vai ovatko jotkut niistä perustavampia, eli sellaisia, joita vasten toiset tulevat esiin esimerkiksi siten, että taiteilijuus olisi muiden mainittujen ehto – se mikä mahElisa Rovamo: Taakseen katsomatta, dollistaa muut?

2008, akryyli- ja öljymaalaus kankaalle, Eri käsitteiden analysoimisen ja niiden vä125 x 100 cm. Kuvaaja Elisa Rovamo. listen suhteiden hahmottamisen taustalla on

Millaisia pohtimisen aiheita taiteilijuuteen liittyy?

Kirjoittaja taidemaalari, VTL Jari Jula toimi taidemaalari Mikko Paakkolan kanssa puheenjohtajana Taiteilijuus ja uustaiteilijuus -seminaarissa helmikuussa 2011.

Taidemaalariliiton seminaarissa pureuduttiin taiteilijuuden olemukseen.

Millainen se oli eilen, on tänään ja tulee olemaan huomenna?

taidemaalaus 1 /2011

9

ajatus siitä, että osa niistä on mahdollisesti ensinäkin perustavammassa asemassa toisten muutokseen nähden ja toisekseen siksi, että eri luonteisten asioiden tai olioiden muutosten kriteerit vaihtelevat, kuten brittiempiristi John Locke huomauttaa.

Ihmisjoukko esimerkiksi muuttuu, jos siitä lähtee tai siihen liittyy yksi henkilö, kun taas kerhojen ja liittojen kaltaisten olioiden sa­ muuteen henkilöiden liittymiset ja eroamiset eivät vaikuta vastaavalla tavalla. Yksi perus­ky­ symys näin ollen onkin, onko taiteilijuus luon­ teeltaan kerhon vai ihmisjoukon kaltainen.

Mikäli se on kerhon kaltainen, osateki­jöi­ den mahdolliset muutokset eivät johda ko­ konaisuuden murrokseen, muutokset eivät vaikuta taiteilijuuden perusolemukseen, sen identiteettiin. Taiteilijuus olisi tällöin Par­me­ nideen ontologian mukaisesti pohjimmil­taan muuttumaton.

Ajatusta voi verrata asunnon ja huonekalujen väliseen suhteeseen. Muu­tok­set taiteilijuudessa ovat uusien huonekalu­jen hankkimisen, vanhojen hävittämisen ja huo­nekalujen järjestyksen vaihtamisen kaltai­sia tapahtumia – huonekalujen uudet asemat muut­tavat yhtäältä niiden keskinäistä sekä toisaalta niiden ja huoneiston välisiä suhteita, mutta emme me tätä muuttunutta tilannetta yleensä sekoita uuteen asuntoon muuttamiseen. Vastaavalla tavalla taiteilijuuden muutokset ovat näin ajateltuna ymmärrettävissä mieluumminkin muutoksina taiteilijuudessa, uudenlaisina reaktioina elintilaan. Asetelma, jossa taiteilijuus ymmärretään perusolemukseltaan muuttumattomaksi, näyttäisi tarjoavan taiteelle kiintopisteen, jonka kautta taiteen sisällöt saavat vääntövoimaa todellisuutta ja sen muutoksia ilmituovaan herkkäliikkeisyyteensä.

Eletty taiteilijuus Yhden kuvauksen taiteilijuuden liikkeistä tar10

taidemaalaus 1 /2011

joaa taidehistoria. Vastaan tulevat ainakin antiikin ja keskiajan, renessanssin, romantiikan, modernin sekä postmodernin aikakaudet niihin sisältyvine erittelyineen taiteilijuuden muutoksista. Näissä muutoskeskusteluissa on erotettava yhtäältä väitteet taiteilijan sosiaalisen kuvan muutoksista ja toisaalta hahmotelmat taiteilijoiden omaa taiteilijuuttaan koskevasta itseymmärryksestä.

Taidehistoriallisissa taitekohdissa taiteilijan yhteiskunnallinen ase­ma ja työn toimen­ kuva muuttuvat, syntyy uu­denlaisia taiteilija­ tyyppejä, mutta muuttuko taiteilijuus. Voim­ me tarkastella historiallisia muutoksia myös pysyvyyden näkökulmasta kysyen baconilaisittain, mikä pysyy muutoksissa samana ja esittää, että kenties juuri tätä samana pysyvää tulisi kutsua taiteilijuudeksi.

Vaikka hyväksyisimmekin taiteilijuuden py­syvyyden edellä kuvatussa perustavassa mie­ les­sä, emme sitoudu siihen, että taitei­li­juu­den sisällä ei voisi tapahtua muutoksia, aivan ku­ ten kerhoissa ja asunnoissa tapahtuu. Siir­tyes­ sämme puhumaan näistä muutoksista ja niiden synnyttämistä tuntemuksista vaihdamme samalla näkökulmaa käsitteentarkastelusta eletyn ja koetun taiteilijuuden tarkasteluun.

Eletyn alueella käymme niitä mielenkiintoisia keskusteluita, joissa pohdimme asuntometaforaa jatkaakseni sitä, millaisia uusia huonekaluja olemme tulleet hankkineeksi ja millaisen hinnan niistä maksaneet sekä toisaalta millaisella asuntoalueella ja minkälaisessa naapurustossa elämäämme elämme.

Lopulta on huomioitava myös se mahdollisuus, että itse taiteilijuuden käsite muuttuu, joskin tällöin tuntuu mielekkäämmältä puhua muutoksen sijaan vaikkapa vallankumouksesta. Sen hahmottaminen, mitä tällaisessa vallankumouksessa tapahtuisi, on vaikeaa, eikä tähän toimeen ole tässä yhteydessä tarpeen ryhtyä. Kaikissa muunlaisissa taiteilijuutta koskevissa muutoksissa oletamme implisiitti-

Sari Tenni: Antautunut, 2010, öljy- ja spraymaalaus kankaalle, 121 x 105 cm. Kuvaaja Sari Tenni.

sesti jonkin taiteilijuuden perusolemuksen, joka on immuuni muutoksille. Yksi vaihtoehto on ymmärtää tämä perusolemus tietynlaisena pysyvänä suhteena toiseen ja maailmaan. Tai­ tei­lijuus olisi näin ymmärrettynä jonkinlaista motivoivaa intersubjektiivisuutta.

Edellä todettu ei tarkoita, etteikö taiteilijuus voisi muuttua radikaalistikin omien muutoksen ehtojensa rajoissa ja joskus joudumme pohtimaan tosiaan sitäkin, uhkaako muutospaineiden moukarointi rikkoa näitä ehtoja murentaen siten taiteilijuuden perusolemusta. Yksi ajankohtainen taiteilijuuteen kohdistuva muutospaine liittyy yrittäjyyteen, miten

yrittäjyys pyrkii kirjautumaan sisään taiteilijuuden alaan.

Taiteilijuudella ja yrittäjyydellä on pitkä ja vivahteikas kanssakäymisen historia. Taiteen auto­nomia-ajatuksen yhtenä taustavaikuttaja­ na oli aikoinaan taiteilijoiden tympäänty­mi­ nen tuolloin vallinneeseen kapitalistiseen il­ ma­piiriin, jossa kaikki mitattiin rahassa. Sit­ tem­min suhteet ovat lähentyneet ja tämän päivän taidepuheessa on toinen sointi.

Pu­hutaan esimerkiksi kuvataiteilijan an­ saintalo­giikan kehittämisestä ja uusien liiketoimintamallien etsimisestä. Taiteen myyn­ nin­edistämisessä ei ole mitään huonoa sinäntaidemaalaus 1 /2011

11

Pamela Puntti: Blow a kiss please, 2011, akryyli- ja öljymaalaus kankaalle, 73 x 100 cm. Kuvaaja Pamela Puntti.

sä, mutta taiteilijuuden alueella kysymys on mys. Taiteilijakunnasta edun- ja portinvartioi­ vierailijasta. Muun muassa siksi taiteen, taitei- neen löytyy runsaasti intoa istuttaa yrityskult­ lijuuden ja yrittä­jyy­den välisten suhteiden ko­ tuuri johtamis- ja organisaatiomalleineen tai­ ko­naisvaltainen ana­lysointi ja arvioimien on tei­lijuuden alaan ilman minkäänlaista ar­vo­ vält­tämätöntä – mahdollinen integroitumi- kes­kustelua. Epäoikeudenmukaistuvan yhteis­ nen on ensinnäkin tehtävä näkyväksi ja toisek- kun­tamme yhdeltä laidalta kaapatun bisnesseen se on asetettava oikeisiin kehyksiin, sopi- toimintamallin ylivertaisuutta ja oikeudenmuvaan mittakaavaan sekä lopulta tässä oikeassa kaisuutta ei kukaan tunnu kyseenalaistavan. valossa huolella harkittava.

Taiteilijoilla ei voi olla niin kiire bisnes­vau­ Pohdinnan paikkoja on paljon, joista tär- nuun, ettei aikaa jää arvokeskustelulle. Täl­ keimpänä arvot. lainen arvokeskusteluton ilmapiiri sopii huo­ Taiteilijuuden näkökulmasta yrittäjyyden nosti taiteilijuuteen, se mykistää taiteilijuuden läs­näolo on ennen kaikkea moraalinen kysy- kos­ketuksen.

.

12

taidemaalaus 1 /2011

Minuus ja identiteetti Taidemaalari Asko Niemelä-Koura

Minuus ja identiteetti Ihminen on itselleen mysteerio, minä on arvoituksellinen, minän käsitettä ei ole helppo määritellä – käsitettä kuitenkin käytetään ihmistä koskevissa kuvauksissa.

Vaikka meillä on jäsentynyt kokemus minuudestamme, siis itsestämme ja selkeitä tahtomiselämyksiä, minänsä ihminen tavoittaa

tavallisesti vain välähdyksinä. Esimerkiksi ajatukset syntyvät usein kuin itsestään ilman tietoisuutta niiden taustalla vaikuttavista prosesseista. Ehkä minä ilmeneekin puhtaimmillaan mielensisäisenä ponnisteluna, joka onnistuessaan herättää halutun ajatuksen tai tahtotilan toiminnan. Ihminen on jotakin, joka ilme-

Tiina Hölli: # 4 sarjasta ”4 x 28 = 107”, 2005, akryylimaalaus pahville ja MDF-levylle, 24 x 24 cm.

Kuvaaja Jukka Klemetti. taidemaalaus 1 /2011

13

Kirjallisuus Hankamäki, J. (1994) Minän rakentuminen ihmistieteissä.

Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta. Tampereen Yliopisto jäljennepalvelu, Tampere.

Jauhola, S., (1999) Tuomion tuulista ehjin siivin vapauteen.

Taide Merja Aletta Ranttilan eheytymisen välineenä.

Teoksessa Tuominen, M. ym. (toim.): Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit, osa 1 Outamaalta tunturiin.

Kustannus-Puntsi, Gummerus, Jyväskylä.

Lohiniva, L. (1999) Ulkopuolella sisällä.

Saamelaisuus Marja Helanderin valokuvataiteessa. Emt. Niiniluoto, I. (1990) Maailma, minä ja kulttuuri.

Kustannusosakeyhtiö Otavan painolaitokset, Keuruu.

Rautio, P., Saastamoinen, M. (2006) Minuus ja Identiteetti. Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere.

Vuorinen, R. (1998) Minän synty ja kehitys. WSOY.

14

nee monella tavalla ja joka voidaan kuvata eri ovat nykyisin usean eri kulttuurin tuotteita. lailla eri tarkoituksia varten. Minuuden mää- Taiteilijat ottavat fragmentteja eri paikoista ritykset ovat tyypiteltyjä, eivätkä ne ilmeisesti ja eri aikakausilta, länsimaisen kuvataidekultvastaa yhdenkään ihmisen todellista minää tai tuurin alkulähteiltä ja henkilökohtaisesta kominän tapaa kokea oma olemisensa. Minä on kemusarkistosta. Eri kokemuksista ja tiedoista kuitenkin olemassa vain minuuden ja minäko- muodostuva identiteetti, subjekti, joka yhdiskemuksen ansiosta. tyy omaan kasvuympäristöön ja länsimaiseen Miten minun minäni on syntynyt? Miten kulttuuriperintöön. on syntynyt se ainutkertainen ja yksilöllinen Ihmisenä kasvaminen ja eheytyminen on kokonaisuus, tunteva, tahtova ja ajatteleva mi- prosessi, jossa yksilön identiteetti on jatku­ nä, jonka tiedostan omana itsenäni. Mitään vassa muutoksessa. Kukin taiteilija kantaa mu­ tyhjentävää yksiselitteistä vastausta ei ole ole- kanaan historiaansa omalla tavallaan, ja kaik­ massa. Yleinen tieteellinen näkemys kuiten- ki taide on tulosta hänen omasta historiaskin on, että tietoisuus minästä on syntynyt ai- taan, perinteestään ja kehityksestään. Tai­de­ vojen kehityksen, biologisen, kemiallisen ja teoksissa nämä kokemukset voivat ilmetä tai­ kulttuurillisen evoluution kautta ja että ihmi- tei­lijan itsensä kautta, katsojan ja hänen kokenen on tämän prosessin tulos. muksensa kautta, kun hän kohtaa taideteokIlkka Niiniluoto kirjoittaa esseeko- sen, taideteoksen itsensä, sen materiaalisuukoelmassaan Maailma, minä ja kulttuuri: mi- den ja taideteoksen sisällön kautta. Jokaisella nuus, itsetunto ja itsetajunta rakentuu vähitel- on erityinen tarinansa historiallisen ja kultlen useita vuosia kestävässä kehitysprosessis- tuurisen kehityksen, sukupolvien ja paikkojen sa, joka perustuu yhtäältä sisäiseen kypsymi- monitasoisena tuotteena. seen ja toisaalta vuorovaikutukseen ympärisViime aikoina minuuden ja identiteetin kätön kanssa. Myöhemmässäkin elämässä minän sitteet ovat olleet suosittuja. Käsitteiden suopysyvyys ja yhtenäisyys voi joutua koetuksel- sio heijastelee yksilönäkökulman korostunutle identiteettikriisien, depersonalisaation, mi- ta merkitystä kulttuurissamme. Niiden suonän pirstoutumisen ja sivupersoonien kautta. sio viittaa myös sosiaalisen alueen eli yhteisNiiniluoto toteaa myös: kun ihmisellä ei ole kunnan ja yhteisöjen monimuotoistumiseen ennalta asetettua olemusta, hän on varsin pit- ja muutoksiin. källe juuri sitä, mitä hän luo.

Meille on tärkeää tietää, kuten usein todeOman menneisyyden jäsentäminen on taan, mistä tulemme, keitä olemme ja minne olennaista minuuden ylläpitämiselle. Ihmiset menemme.

taidemaalaus 1 /2011

.

Salla Laurinolli: Small yellow shelter, 2009, öljy- ja akryylimaali kankaalle, 61 x 71cm. Kuvaaja Salla Laurinolli. taidemaalaus 1 /2011

15

Luovan henkilön profiili Taiteen tutkija, taidemaalari Kimmo Pasanen

Luovan henkilön profiili Oman identiteetin ja roolin määrittele- kittu ahkerasti ja siitä on julkaistu tuhansia minen ei taiteilijalle ole helppoa. Tarjolla on tietäväisiä sivuja, jotka tosin monasti liikkuvat laaja valikoima esikuvia, jotka ovat usein kes- varsin abstrakteissa sfääreissä. Yksiselitteistä kenään ristiriitaisia. Mestari-käsityöläinen vai vastausta ei silti edelleenkään ole tarjolla silnäkijän kykyjä omaava tunnevoimainen ori- le, mitä luovuus on. Mielenkiintoinen uuginelli? Intuitiivinen luoja vai tiedemies-tai- tuus tässä joukossa on ranskalaisen Jean teilija? Porvarillista elämäntapaa ylenkatso- Cottraux’n äskettäin ilmestynyt teos À va boheemi vai laskelmoiva liikemiestaiteili- chacun sa créativité (Jokaisella on luovuutensa) ja? Väärinymmärretty edelläkävijä vai tähden- (Odile Jacob, 2010). Psykologiselta perustalta lentona parrasvaloihin nouseva menestystai- lähtevän Cottraux’n erityisenä ansiona on se, teilija? että hän operoi käytännön tasolla tarkastellen Psykologinen profiili on ehkä vieläkin vai­ luovuutta suhteessa luovan toiminnan tulokkeam­pi hahmottaa. Taiteilijan psyykkisistä siin ja se, että hän pyrkii luomaan siitä kokoominaisuuksista on korostettu milloin lap­sen­ naisvaltaisen kuvan. omaista mielikuvitusta, milloin tunneherk­ Kaikki voivat olla luovia, vaikkapa haaveiskyyttä, milloin systemaattista järkevyyttä ja saan ja unissaan, mutta kaikki eivät pyri eivätmilloin mitäkin. Synnynnäistä lahjakkuut- kä ehkä pyrkimyksistään huolimatta onnistu takin tulisi olla. Erityisesti lahjakkuus ja sen antamaan luovuudelleen konkreettisia muomerkitys ovat kuitenkin jääneet arvoitukselli- toja. Luovuus toteutuu vasta kun se konkresiksi. Menestystä tuntuu siunautuvan oli lah- tisoituu toimintana tai teoksina, esimerkiksi joja tai ei, ja väärinymmärretyn edelläkävijän taiteena. Onnistuneen luovan toiminnan psykohtalo on aina ajankohtainen mahdollisuus. kologiset edellytykset ovat kuitenkin kaikkien Yhteiskunta luo omat ristiriitaiset paineensa ulottuvilla, ja Cottraux on empiirisen aineistorjumalla poikkeavuutta ja samalla kuiten- ton perustalta koonnut niistä tärkeimmät luokin edellyttäen, että taiteilija on jollain taval- van henkilön profiiliksi. Profiili on pragmaatla poikkeuksellinen luova henkilö. tinen, itse kukin voi kehittää siihen sisältyviä Monista taiteilijalta edelletyistä ominai- ominaisuuksiaan ja näin myös luovuuttaan. suuksista viimemainittu piirre onkin pysynyt Luova työskentely perustuu luovaan ajatkuvassa jo pitkään. Taiteilijan ajatellaan ole- teluun ja näiden ajatusten toteuttamiseen. van nimenomaan luova persoona. Taiteellinen Cott­raux erittelee luovan ajattelun ominailuovuus on jopa nähty eräänä ihmisyyden tär- suuksia ja ottaa niistä tärkeimpinä esiin orikeimpänä tunnusmerkkinä. Luovuutta on tut- ginaalisuuden, laaja-alaisuuden ja joustavuu16

taidemaalaus 1 /2011

Päivi Reiman: Saarten lumo 1., 2010, öljymaalaus kankaalle, 30 x 80 cm. Kuvaaja Päivi Reiman. taidemaalaus 1 /2011

17

Riikka Emilia Sutinen: Aamu ikkunalaudalla, 2010, akvarelli ja tempera kankaalle 81 x 78 cm.

18

taidemaalaus 1 /2011

den. Originaalisuus merkitsee itse asiassa tietynlaista kekseliäisyyttä, uusien idoiden löytämistä. Laaja-alaisuus taasen merkitsee sitä, että kehittelee ideoita monella suunnalla ja eri aloilla. Taiteilijat ovatkin usein monialaisia, maalarit kirjoittavat usein runoja tai filosofoivat tai harrastavat musiikkia. Joustavuus on nimenomaan sitä, että osaa yhdistellä ideoita eri aloilta toimiviksi kokonaisuuksiksi. Tähän liittyy myös kyky ajatella vastakohtia ja luoda mahdottomiltakin tuntuvia yhteyksiä. Georges Braque korosti, että maalatessa taiteilijan täytyy aina hakea idealleen sen vastakohta. Luovalle henkilölle on myös ominaista ”androgyyninen” ajattelu. Siinä irtaannutaan tavanomaisista ja usein yhteiskunnan säätelemistä tavoista määritellä ja erotella maskuliinisuus ja feminiinisyys. Luova henkilö tunnistaa ja hyväksyy itsessään toisen sukupuolen läsnäolon ja vaikutuksen.

Mielikuvitus on tietysti tärkeällä sijalla.

Kyky ajatella toisenlaisia maailmoita ja asioiden toisenlaista logiikkaa – Liisa Ihmemaassa – saatetaan nähdä jopa osoituksena lapsellisuudesta, mutta on usein avain uudenlaisten ratkaisujen löytämiselle. Ratkaisun löytäminen ahaa-elämyksen myötä onkin tyypillistä luovalle henkilölle. Uusi idea tulee eräänlaisena älynvälähdyksenä, mutta sen taustalla on aina pitkäjänteinen luova ajattelu. Kysymys on eräänlaisesta intuitiosta, jolle luova henkilö on avoin ja johon hän luottaa. Tärkeää on kyky käsitellä kaikkea informaatiota nopeasti ja jopa impulsiivisuus.

Picasso oli tällainen impulsiivinen maalari, joka sanontansa mukaansa ei etsinyt, vaan löysi. Hän myös totesi maalaamisestaan, että hän alkaa tehdä jotain ja siitä sitten tulee jotain aivan muuta. Maalausprosessin aikana ideat poikivat toisia, ja onnistuessaan maalari pystyy luomaan niistä ainutlaatuisen kokonaisuuden. Idean tuntuessa hyvältä luova mieli ottaa sen käsiteltäväkseen kaihtamatta sen mahdollista kompleksisuutta tai ajattelemat-

ta sen sopivuutta tai hyväksyttävyyttä. Tässä prosessissa mielen esitietoiset tai tiedostamattomat elementit vaikuttavat antaen osaltaan impulsseja vapaisiin mielleyhtymiin. Kyky kokea vahvoja tunnetiloja ja uneksia päiväsaikaankin ovat osa tätä prosessia.

Omaan persoonaansa ei ole lupa käpertyä.

Luovan henkilön tulee olla maailmalle avoin, tunneherkkä, uskalias, viljellä älyllistä uteliai­ suutta ja olla valmis muuttamaan näkemyksiään. Nämä ominaisuudet löytyvät kaikilta suurilta luovilta persoonallisuuksilta alasta riip­pumatta.

Ajattelu on tietysti olennaista, mutta se ei riitä. Ideat on myös pyrittävä toteuttamaan, ja tässä profiiliin tulee Cottraux’n mukaan kaikista tärkein luovan henkilön ominaisuus: peräänantamattomuus. Se ilmentää vahvaa motivaatiota ja merkitsee kestävää paneutumista luovaan työhön. Luovalle työlle on tyypillistä, ettei se suinkaan aina suju, ja joskus on suorastaan seinä vastassa. Peräänantamattomuus merkitsee nimenomaan sitä, että jatkaa esteistä ja vastoinkäymisistä huolimatta. Tähän liittyy vankka itseluottamus, joka ei takaiskuista lannistu. Tämä itseluottamus saattaa saada liioiteltujankin muotoja, minkä tapaa usein menestyvien luovien henkilöiden parissa.

Cottraux’n teos ei ehkä ole tieteen viimeinen sana luovuudesta, mutta se antaa järkeenkäyvän ja käytännöllisen lähtökohdan ja samalla tavoitteen taiteelliselle työskentelylle.

Profiili saattaa tuntua haastavalta, ja harva ehkä sellaisen pystyy kokonaisuudessaan kehittämään huippuunsa. Se tulisikin nähdä enemmänkin ohjelmana luovan työskentelyn edellytysten kehittämiseksi. Olennaista tässä profiilissa on se, ettei siinä ole mitään varsinaisesti poikkeuksellista. Se perustuu tahtoon ja asenteisiin, jotka jokainen voi itselleen luoda ja niitä kehittää. Toki tässäkin suhteessa olemme taipumuksinemme erilaisia, ja sosiaalinen ympäristö voi vaikuttaa merkittävästi suuntaan tai toiseen. Meillä on väistämättä elämässä eritaidemaalaus 1 /2011

19

laiset lähtökohdat, mutta niinpä luovuuttakin on monenlaista.

Luovuuden kehittäminen vapauttaa ajattelemasta taiteellisen työn tuloksia ennalta-annettujen mallien mukaisesti ja vie kohti aitoa omintakeisuutta. Taiteilija voi tarjolla olevista rooleista riippumatta luottavaisesti profiloitua luovaksi henkilöksi, joka tekee omaa taiteellista työtään. Lahjakkuuttaan, taidettaan

tai rooliaan koskevien tuskailujen sijasta taiteilija voi kääriä hihat ylös ja panostaa luovuutensa kehittämiseen, taide kyllä seuraa perässä.

Kokemusperäinen aineisto osoittaa, että mielen avoimuus, peräänantamattomuus ja sinnikäs, johdonmukainen ja älykäs työnteko ovat luovuuden ja sen toteuttamisen kannalta huomattavasti tärkeämpiä kuin mahdolliset synnynnäiset lahjat.

.

EU-projektikoordinaattori Minna Martikainen, Kuvataideakatemia

CICA AVAA KESKUSTELUN identiteetin muutoksista Taiteellisen tutkimuksen Changing Iden­tities and Contexts in the Arts (CICA) -projekti avaa keskustelun eurooppalaisen taiteilijan identiteetin muutoksista ja muutoksen vaikutuksista yhteiskuntaan. Projektissa on mukana taiteellisen tutkimuksen yksiköitä ja museoita sekä taidekeskuksia Suomesta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta. Projekti toteutuu työpajoina, seminaareina, näyttelyinä ja projektijulkaisuna.

Näissä tutkitaan ja tulkitaan Euroopassa ajankohtaisia taiteen käsityksiä ja viitekehyksiä. Tilaisuudet ovat avoimia, mutta niiden erityisenä kohderyhmänä ovat taiteilijat.

Suomessa CICA:n pääjärjestäjänä toimii Ku­vataideakatemia yhteistyössä Kehyksen (Val­tion taidemuseon Kehittäminen ja yhteis­ kun­tasuhteet -yksikkö) kanssa. Muut euroop­ pa­laiset järjestäjät ovat Göteborgin yliopisto, Göteborgin taidehalli, Leedsin yliopisto ja leedsiläiset Henry Moore Institute sekä Project Space Leeds. Projekti toteutetaan Eu­ roo­pan Unionin Kulttuuriohjelman tuella.

20

taidemaalaus 1 /2011

CICA:n tavoitteista tärkeim­piä ovat taitei­ li­jan identiteettien kartoittaminen, reflektoin­ ti ja analysointi sekä tuloksis­ta kertominen tai­deyhteisöille ja yleisölle. Li­säksi tarkoituksena on jakaa hyväksi todettuja käytäntöjä ja edistää taiteellista tutkimusta Eu­roopassa.

Onnistuessaan projekti voi kertoa taiteilijoiden uusista rooleista ja taiteellises­ta tut­ kimuksesta uutena taiteellisen innovaation sek­torina sekä innostaa ihmisiä luovuuteen ja osal­listumiseen. CICA-projektin kansainväli­ nen ulottuvuus mahdollistaa laajan yleisön osal­listamisen keskusteluun.

Seuraavan kerran CICA-tapahtumaan voi osallistua syyskuussa Helsingissä. Tuol­ loin Ateneumissa pidetään projektin en­sim­ mäi­nen seminaari ja samaan aikaan Kuva­tai­ deakatemian Lönnrotinkadun FAFA-gal­le­ riassa järjestetään projektissa esiintyneiden taiteilijoiden näyttely.

Tapahtumista ja CICA-projektista yleisesti saa tietoa projektin sivuilta www.changingidentities.eu.

.

Irina Havaste: Kevätlaulu, 2008, öljymaalaus levylle, 91 x 122 cm. Kuvaaja Kari Havaste. taidemaalaus 1 /2011

21

Vertainen, syrjäytynyt ja kuvataiteilija Kuvataiteilija Jussi Koitela

Vertainen, syrjäytynyt ja kuvataiteilija Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 24.6.2010 hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi Taiteen edistämiskeskuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Seuranneessa kes-

Mia Saharla: Lover’s Dance, 2011, öljymaalaus kankaalle, 92 x 90 cm.

Kuvaaja Mia Saharla.

22

taidemaalaus 1 /2011

kustelussa puolustettiin vertaisarvioinnin tärkeyttä päätettäessä taiteen rahoituksesta.

Tutustuin keskusteluihin Facebookissa ver­ tais­teni kanssa. Keskusteluihin osallistuneis­ta

hen­kilöistä kaikki työskentelevät jollain ta­ omien tuttaviensa apurahoista ja määräämään val­la nykytaiteen parissa. Alalla työskente­ minkälaista taidetta Suomessa tehdään. Olen ly on käsittääkseni yksi kriteeri vertaisuu- pyöritellyt päässäni tätä vertaisuutta ja vertaisden toteutumiselle apurahoista päätettäes- arviointia – koko ajan tekisi mieli kyseenalaissä. Keskusteluista olen oppinut, että poliitik- taa koko vertaisarviointijärjestelmä. ko tai virkamies ei ole vertaiseni. Tekisi mieHuuhdahdin vähän aikaa sitten, että mitä li epäillä tätä, sillä en ole vielä täysin menettä- vertaisarviointia se on jos Osmo Rauhala tai nyt toivoani Suomen poliittisen järjestelmän Teemu Mäki päättävät apurahoistani. En kyltoi­mijoihin. En ole tosin tutustunut keskuste­ lä tiedä ovatko he päättäneet, enkä kyllä oikein luihin, joihin olisi osallistunut politiikkoja tai kunnolla tiedä mistä saada selville kuka niisvir­kamiehiä. Ei minulla taida juuri heitä ol- tä päättää. Sama tuttavani, joka valisti minua la vertaisteni listalla Facebookissa eikä kyllä Arm’s Length -periaatteesta, varoitti myös pomuuallakaan. pulismin vaarasta, joka voi johtaa vertaisarviTarja Cronbergin puheen taiteilijoi- ointijärjestelmän alasajoon. Syrjäytyneet taiden toimeentulosta kuulin Taiteilijat 2010 teilijat, jotka eivät saa apurahajärjestelmäl-näyt­telyn avajaisissa. Tarjaa en vertaisekse- tä tunnustusta, ovat helppoa riistaa taiteilini koe, vaikka asiasta puhuikin. Voisin yhtyä joidenkiihottajille, jotka huutavat vertaisarviLet­ku-Ellin pohdintaan Tiede.fi-foorumilla: oinnin vastaisia iskulauseita. Itsekin voisin kuVertaisarviointi – kuka on vertainen? vitella olevani nyökyttelemässä tyytyväisenä mielenosoituksessa Taiteen keskustoimikunnan edessä, että nyt ne vertaiset esille. Vaikka Vertainen en kyllä koekaan olevani syrjäytynyt.

Vähän aikaa sitten tuttavani tutustutti minut kahvipöytäkeskustelussa Arm’s Lenght -periSyrjäytynyt aatteeseen. Taiderahojen jakamisen tapauksessa tämän periaatteen mukaista on pitää poliiti- Keitä nämä syrjäytyneet taiteilijat sitten ovat? kot ja virkamiehet käden mitan päässä apura- Vakiintuneen tulkinnan mukaan syrjäytyneihojen jaosta. He eivät saa päättää apurahansaa- tä taitelijoita ovat ne, jotka eivät saa julkista jista ja määrätä minkälaista taidetta Suomessa huo­mioita ja tunnustusta työlleen. Huomion tehdään. Poliitikkojen ja virkamiehien sijaan puute johtaa myös usein siihen, että omasta näitä päätöksiä tekevät toiset taiteilijat eli ver- työstään ei saa rahallista korvausta. Taiteilija taiset. Vertaiset ovat kyvykkäitä päättämään muuttuu katkeraksi ja uskoo, että hänen omaa taidemaalaus 1 /2011

23

taiteellista työskentelyään ei haluta ymmärtää. neitä. Itse he eivät syrjäytyneeksi itseänsä koe.

Taiteilija alkaa myös ajattelemaan, että henki- Toisaalta he ovat juuri niitä vertaisiani, joiden lökohtaisilla ihmissuhteilla on vaikutusta jul- toivoisin päättävän apurahoistani. kisen tunnustuksen saamisen kanssa ja, että Tämä ristiriita minua tässä vertaisarviointaiteellisella toiminnalla ei ole varsinaista vai- ti-kysymyksessä myllertää. Toisaalta koen mokutusta julkisen tunnustuksen saamiseen. net kollegat vertaisekseni, mutta onko heillä Syrjäytyminen on vakava yhteiskunnalli­ silti taitoa, tunnetta ja älyä päättää apurahoisnen ongelma Suomessa, syrjäytyneet kuormit­ tani? Voivatko he niin erilaisine taiteilijuuksita­­vat yhteiskunnan palveluja sosiaalituen ja neen ymmärtää ja eläytyä oikeudenmukaisester­­veydenhuollon käyttäjinä sekä poliisin ti minun projektieni rahoituksen ymmärtämityöl­listäjinä. seen.

Kuinkahan paljon syrjäytyneet taiteilijat Huomaan myös liittäväni taiteilijuuteni kuormittavat yhteiskunnan palveluja? Tuot­ kaksi seikkaa, toista en haluaisi siihen liittää ja taa­ko vertaisarviointi apurahoja jaettaessa syr­ toisesta en ole varma kannattaisiko minun sitä jäy­tyneitä taiteilijoita, voi syrjäytynyt taiteilija siihen liittää. Ajattelen näköjään, että minun kysyä. Kuvataidekentällä toki jäädään tai men- projektini ja ajatukseni ovat niin originelleja, nään syrjään tarkoituksellakin. Sitä ei voi kat- että niitä ymmärtääkseen pitäisi olla, jos ei nyt soa syrjäytymiseksi vaan erakkona elämisek- ihan minä itse, niin ainakin melkein. Ajattelen si, on siis erikseen syrjäytynyt kuvataiteilija ja myös, että taiteilijuudessa on kyse toisen aseerakkokuvataiteilija. maan asettumisesta ja empatiasta, joka näkyisi myös apurahoista päätettäessä.

.

Viitteet http://www.minedu.fi/OPM/ Tiedotteet/2010/06/ taiteen_edistamiskeskus.html,

25.1.2011 http://www.tiede.fi/keskustelut/ muut-tiedeaiheet-f14/ vertaisarviointi-mutta-kuka-on -vertainen-t48802.html,

25.1.2011 24

Kuvataiteilija Minulla on vuokralla nurkka työhuoneesta, jossa työskentelee kaksi muuta kuvataiteilijaa.

He ovat taidemaalareita. Minusta tuntuu, että he ovat näitä erakkokuvataiteilijoita. Itselleni kuvataiteilijuus on aktiivista kommunikoimista, yhteydessä oloa ja järjestelemistä.

Omasta näkökulmastani jopa välillä tuntuu, että Jaana ja Mia, jotka työskentelevät työhuoneella päivästä toiseen, ovat syrjäyty-

taidemaalaus 1 /2011

Jaana Laakkonen: Iltasoitto, 2010, akryylimaali MDF-levylle, 58,1 cm x 44,9 cm.

Kuvaaja Jaana Laakkonen.

taidemaalaus 1 /2011

25

Teosvälityksellä vankka suosio Opiskelija Pi Mäkelä

Teosvälityksellä vankka suosio Tervetuloa Teosvälitykseen

11. – 20.3.2011, arkisin kello 12 – 18, la – su kello 11 – 17.

Torstaina 10.3.

Teosvälitys on avoinna ajanvaranneille.

Teosvälitys Kaapelitehdas, Merikaapelihalli Tallberginkatu 1 C,

1. kerros, 00180 Helsinki Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Lue lisää tapahtumasta http://www.painters.fi/ tmgalleria/teosvalitys.html Taidemaalariliiton henkilökunta kertoo mielellään lisää taiteilijoista ja eri maalaustekniikoista.

26

Taidemaalariliiton vuosittain järjestä- de, jota näyttely esittelee yllin kyllin. ”Lähes mään Teosvälitys-tapahtumaan osallistuu yli joka vuosi olen jotain ostanutkin”, hän kuvai500 ammattitaiteilijaa yhteensä yli 1400 taide- lee rutiinejaan. teoksen voimin. Teosvälityksestä onkin vuosien varrella muodostunut Suomen suurin kuvaMaalauksen osto taidetapahtuma. on yksityinen kokemus Yli tuhannen taideteoksen järjestäminen Kaapelitehtaan Merikaapelihalliin ei käy päi- Teosvälityksestä haetaan nimenomaan henki­ vässä, vaan tapahtuman suunnittelu aloitetaan lö­kohtaisia kokemuksia. Taide on yksityistä, melkein vuotta aiemmin. Kun 3500 neliömet- ja jokainen kokee kunkin teoksen tavallaan. rin tila vihdoin avautuu Teosvälityksen käyt- Maalaus ostetaan, kun se miellyttää tarpeeksi töön, on maalausten ripustamiselle ja näytte- silmää ja sopii olohuoneen seinälle. lyn järjestämiselle vain muutama päivä. Iso Myös Lotta Haminen sanoo käyvänsä jouk­ko on värvätty mukaan, niin liiton jäsenet Teosvälityksessä vuosittain, aina kun kiireil­ kuin Pekka Halosen akatemian opiskeli­jatkin. tään ehtii. Hän on itsekin alalla, mutta peTomuinen halli täyttyy hetkessä toiminnas- rinne tapahtumassa vierailuun kulkee suvusta, kun maalaus toisensa jälkeen löytää oman sa. ”Van­hempani keräävät taidetta, ja on hiepaikkansa. noa itse­kin tukea nuoria, uusia taiteilijoita”, Teosvälityksen ennakkomyynti alkaa päi- hän kertoo. vää ennen tapahtuman varsinaisia avajaisia.

Haminen tunnustautuu modernin taiEn­nakkomyyntiin on kutsuttu lähinnä vakio- teen ystäväksi, mutta mikä teos tuntuu lopulasiakkaita, heitä virtaa sisään heti Kaa­pe­li­teh­ ta kaikkein omimmalta, riippuu pitkälti toteu­ taan pääovien avauduttua. Tai­teen­har­ras­tajat tus­tavasta ja värityksestä. ”Maalaus tulisi ihan ovat voineet tutustua osaan teoksista verkos- omaksi iloksi kotiin”, Haminen miettii osto­ sa jo etukäteen. mo­tiivejaan.

Tämä artikkelin haastattelut on tehty kevään 2010 Teosvälityksessä.

Taiteenystäviä Raimo Yli-Houhalalle Teosvälityk­ses­ vaippaikäisistä vaareihin sä vierailu on jokavuotinen perinne. Hän on liikkeellä varhain, sillä tapahtumassa näkee Näyttely avautuu suurelle yleisölle loppuviihyvän läpileikkauksen taidemaailman tilaan. kosta, mikä näkyy heti kävijämäärän nousuna.

Yli-Houhalaa kiinnostaa lähinnä moderni tai- Moni maalaus on jo ensimmäisen päivän aika-

taidemaalaus 1 /2011

na kadonnut seinältä, ja siinä nyt ammottava nen tilaisuus saada laaja kokonaiskuva suomaauk­ko odottaa taiteilijan teosta. Vajaat kaksi laisesta nykymaalaustaiteesta. viikkoa kestävässä näyttelyssä vierailee vuosit”Kynnys tulla Teosvälitykseen on matala, tain yli 10 000 kävijää, ja se näkyy. Liikkeellä sillä tapahtumassa saa rauhassa kierrellä ykon selvästi ennakkomyyntipäivää monimuo- sin tai seurassa, ihmetellä ja ihastella. Teos­ toisempi yleisö. vä­litykseen, kuten gallerioihinkin, on vapaa Liisa Mäkinen on liikkeellä heti ovi- pääsy, mikä myös madaltaa kynnystä tulla tuen avautuessa puolilta päivin. Hän on selväs- tustumaan näyttelyyn vaikka useana päivänä.” ti yllättynyt kohtaamastaan väenpaljoudesta. Lager muistuttaa.

Mo­derni taide vetää myös Mäkistä puoleenTeosvälitystilaisuus houkuttelee yhä enemsa. ”Perinteiset asetelmat ja maisemamaalauk- män myös niitä taiteenystäviä, jotka kiertäset eivät ole minun juttuni”, hän kertoo. vät gallerioita mielellään ilman ostoaikeita.

Mäkinen seuraa taidemaailman tapahtu- Tai­teen pitkäaikaiseksi harrastajaksi itseään mia lähinnä Helsingin Sanomien kautta, mut- luon­nehtiva Pekka Virtanen on yksi heista Teosvälitystilaisuudesta on muodostumassa tä. Virtanen kertoo hakevansa Teos­väli­tys­ti­ hä­nellekin jokavuotinen perinne. ”Olen osta- lai­suudesta nimenomaan elämyksiä. nutkin jonkin verran taidetta, mutta tulin tän”Olen käynyt Teosvälitystilaisuudessa nyt ne lähinnä mielenkiinnosta katselemaan uusi- muutaman vuoden ajan. On vapauttavaa nähen taiteilijoiden töitä”, Mäkinen sanoo. dä erilaisia töitä, vaikka aina tulee vastaan selTeosvälityksen näyttelysihteeri Katariina laisia maalauksia, jotka menevät vähän yli hilLa­gerin mukaan tapahtuma on ainutlaatui- seen”, hän naureskelee.

Rakastu maalaukseen -opastetut yleisöesittelyt la 12.3, su 13.3, la 19.3. ja su 20.3. klo 12 ja klo 14.

Tilauksesta esittelyitä ryhmille myös muina aikoina.

.

taidemaalaus 1 /2011

27

Seinäntäydeltä todellisuuspakoa Sirke Happonen, FT, Helsingin yliopisto

Seinäntäydeltä todellisuuspakoa Tove Janssonin kirjassa Muumipappa ja meri (Pappan och havet, 1965) Muumimammalla on kriisi. Perhe on jättänyt vehreän laakson ja muuttanut kivikkoiselle ulkosaarelle, jonka majakanvartijaksi Muumipappa haluaa. Pois­ sa ovat kukat, hedelmäpuut ja simpukkarivistöt, kaikki ne yksityiskohdat, joiden varaan Mam­ma on Muumilaaksonsa rakentanut.

Muumimamma ei sopeudu ympäröivän tilan askeesiin, ja eräänä päivänä hän alkaa maalata. Rehevä kotilaakso, sen kaivatut detaljit, nousevat majakan kalseanvalkeaan sisäsei­nään paksulla verkkovärillä. Pionit, kampasim­ pu­kat ja plyysikalusto, ruusupensaat ja omenapuu – mikään ei rajoita loistoa, joka leviää tyhjil­le pinnoille. Niissä jaksoissa, joissa Jans­son kuvaa Muumimamman maalaamista, tema­tisoituu myös Janssonin taiteilijakäsitys, mu­kaan lukien suhde kuvaan ja sanaan.

Och sen började mamman måla blommor på fyrväggen. De blev stora och kraftiga därför att penslarna var stora, nätfärgen sög rakt in i kalken och var djup och genomskinlig – oj, det var underbart vackert! (s. 122) Muumimamman kalkkimaalaus on oma lajin­ sa Janssonin tekstien kuvallisuudessa: se on kuva, jota tehdään samalla kun sitä kuvataan.

Työvälineiden laatu ja maalattava pinta yllättävät tekijänsä, mutta tämä vain lisää tekemisen hurmaa. Myöhemmin tulevat tekemisen 28

taidemaalaus 1 /2011

vaikeudet: sivellin on liian paksu ja värit vähissä. ”Bitar av salongen”, salonginosia leijuu irrallaan valkealla pinnalla hänen vasemmalla puolellaan. Mamma pohtii perspektiiviä ja mittasuhteita ja omien kykyjensä riittävyyttä.

Muumimamman maalaamisesta on Jans­ sonin kirjassa kolme kuvitusta, jotka näyttä­ möl­listävät itsensä ja näkemisen ja kuvanteon prosessin. Ensimmäisenä tasona on kuvittajan piirtämä Muumimamma ja toisena Muumimamman maalaama seinä. Kun Jans­so­ nin kuvitus perustuu tyyliteltyyn tussiviivaan, on Mamman siveltimen jälki horjuvampaa ja kohteet on esitetty suoraan edestäpäin kokosuhteista piittaamatta. Toisaalta muodot sopivat hyvin yhteen, ja aiheet ovat samankaltaisia.

Jossain siveltimen kärjen ja pionin lehden tuntumassa ”vaihtuu” taiteilija, ja silti kaikki on yhtä samaa viivaa. Tekijät asettuvat toistensa päälle – sitenkin, että kuvittaja (jota ei näy) ja Muumimamma-taiteilija siveltimineen katso­ vat oheisessa kuvassa ajatuksellisesti samaan suun­taan.

Uusi ulottuvuus syntyy, kun Muu­mi­mam­ ma astuu sisään maalaukseensa, eikä perhe tiedä, mistä häntä etsiä. Myös tästä tilanteesta on ku­vitus. Myöhemmin Muumimamma kuvataan maalaamassa vale-Mammoja seinään harhautukseksi. ”Det där är rena medelpunksvansinnet”, töytäisee pikku Myy hänen itsekeskeistä maalaamistaan.

Minun on mahdotonta katsoa kuvaa Muu­

©Moomin Characters™ taidemaalaus 1 /2011

29

Tove Jansson: Hel­singin Kaupunginkellarin tiloihin maalattu fresko, 1947. Kuvaaja Per Olov Jansson.

mi­mammasta maalaamassa ajattelematta ta. Suomenlahden majakkasaarelle sijoittuvan myös Tove Janssonin freskoja, jotka hän maa- muumikirjansa Pappan och havet hän kirjoitti lasi Hel­singin Kaupunginkellarin tiloihin pääosin Espanjassa. vuon­na 1947.

Esittävyyden ja abstraktin, yksityiskohtien Seinämaalausten rehevyys ja kukkaloisto ja puhdaslinjaisuuden väliset suhteet, samoin on suorastaan häpeilemätöntä, kun ottaa huo- kuin värien käytön kysymykset pilkahtelevat mioon, että ne tehtiin pula-ajan ollessa pahim­ jaksossa, jossa Jansson kuvaa Muumimamman millaan. Freskoissa juhlitaan ja pidetään haus- seinämaalausta. Modernismi oli pitkään Jans­ kaa, toisessa miljöönä on maalaismaisema, so­nille vierasta, ja hän käsitteli ja ironisoi aitoises­sa pylväiden ja kasvillisuuden reunusta- hetta päiväkirjoissaan, pilapiirroksissaan ja ma terassi. Jälkimmäisessä istuu etualalla Tove kir­joissaan. Sarjakuvassa Muumi ja kultainen Jans­son itse, viuhka kädessä ja tupakkaa pol- häntä Muumitalon suunnittelee uudestaan tellen. Muumipeikkokin on piilou­tu­nut ku- mo­­dernismin henkeä hohkaava sisustusarkki­ vaan, se seisoo tekijänsä viinilasin vieressä. Val­ teh­ti. Myrkynvihreä tulppaani on ainut koris­ keassa, kirjaillussa iltapuvussa tanssii teatte­ri­ teel­linen elementti, joka sallitaan. On selvää, ohjaaja Vivica Bandler, Tove Jans­sonin hy- ettei muumiperhe viihdy. vä ystävä ja senaikainen rakkauden kohde.

Tove Jansson oli perfektionistinen luonne.

Muumimamman kukkaloisto majakan Muumimamma-taiteilijalle hän antaa kuiteneleettömissä seinissä rinnastuu Tove Janssonin kin vapautuksen. Kuvakulmien kanssa taistelmerkitykseen oman aikansa taiteilijana. Kivi­ lut Mamma päättää työnsä tyytyväisenä. Le­ seen Helsinkiin, jota moukaroivat paitsi so- vätessään maalauksensa sisällä hän toteaa, etdat, myös vuodesta toiseen toistuva talvi, hän tä kaikki avautuu oikein hänestä itsestään kämaalasi julkisiin tiloihin kauniita kukka- ja sin. Kun löytää oman puutarhansa ja itselleen merimaisemia ja ihmisiä, jotka rentoutuivat ominaiset työtavat ja saa haluamansa kohteet ja nauttivat. Kaiken kaikkiaan Janssonin tai- elämään, liiallinen itsekritiikki hellittää. de perustui usein vastakohtiin. Ensimmäisen muumikirjan hän kirjoitti talvisodan sytty- ” - - allting växte som det skulle. misen aikaan, koska halusi kertoa maailmasta Ett och annat var lite feltecknat, ja hahmoista, jotka olisivat jotain aivan muu- men det gjorde ingenting” (s. 129).

30

taidemaalaus 1 /2011

STUDIO Leena Saarto 28.1.–27.3. & Elliina Peltoniemi 8.4.–29.5.

PIMIÖ/ANIMOI* Priit Pärn 28.1.–27.3. & Turun Anikistit: Tommi Juutilainen, Niina Suominen ja Taru Varpumaa 8.4.–29.5.

Crème de la Crème – Mestariteoksia Turun taidemuseon kokoelmasta 14.12.–5.2.

*

TURUN TAIDEMUSEO Aurakatu 26, (02) 2627 100, www.turuntaidemuseo.fi Opastukset su klo 13 ja 15 sekä ti klo 17.30. Avoinna ti–pe klo 11–19, la–su klo 11–17.

EMMA - GALLERIA AARNI - SUOMEN LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ SUOMEN KELLOMUSEO - KAMU - HELINÄ RAUTAVAARAN MUSEO

4.3.-12.6.11

Hanna Vahvaselkä: Eksyksissä

Nykyvalokuvataiteen sukellus arjesta fantasiaan Samtidsfotografin mellan vardag och fantasi Contemporary photographic art cuts through everyday life and fantasy

16.1.-18.12.2011 Näyttelykeskus logomo utställNiNgsceNtret logomo logomo exhibitioN ceNtre köydenpunojankatu 14, turku / hampspinnaregatan 14, Åbo

3.3.-27.3.

31.3.-24.4.

28.4.-22.5.

26.5.-19.6.

HANNA VAHVASELKÄ MAARIA MÄRKÄLÄ PETR REHOR MAIJU SALMENKIVI & ALEKSI TOLONEN

Galleria A A R NI , WeeGee I Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo Avoinna: ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la-su 11-17 p. 09 81631829 I www.espoonkuvataiteilijat.fi/aarni

taidemaalaus 1 /2011

Ahertajantie 5, Tapiola I www.weegee.fi

TAITEILIJAT / KONSTNÄRERNA / ARTISTS Claudia Angelmaier (GER), Atelieri O. Haapala, Evan Baden (USA), Thorsten Brinkmann (GER), Elina Brotherus, Saara Ekström, Melinda Gibson (UK), Hanna Haaslahti, Sasha Huber, Ulla Jokisalo, Marjaana Kella, Anni Leppälä, Susanna Majuri, Ján Mancuška (SK), Christian Marclay (USA), Juhana Moisander, Trish Morrissey (IRL), Laurel Nakadate (UK), NapHouse, Zed Nelson (UK), Anneli Nygren, Tuula Närhinen, Alain Paiement (CA), Nelli Palomäki, Hyun-doo Park (Korea), Riitta Päiväläinen, Harri Pälviranta, Tuomo Rainio, Sanni Seppo, Iiu Susiraja, Jemima Stehli (UK)

31

Göstalla on nyt kaksi uutta näyttelyä:

Metsä

> näyttelykalenteri

Suomalaisten taiteilijoiden metsäkuvia 1850-luvulta nykypäivään.

Tuori, Järnefelt, Kivi, Kirves, Holmberg, Lindholm, Gallen-Kallela, Soldan, Autere, Lampisuo, Lehto, Tikkanen, Uusitalo, Enckell, von Wright, Ollila, Pusa, Lavonen, Lönnberg, Halonen, Nelimarkka, Markkula, Ruutsalo, Stenius, Salokivi, Mäntynen, Hirvimäki, Gottberg, Heikkilä, Vanni, Danning, Simberg, Krohn, Soinio, Cawén, Finne, Kuitula, Munsterhjelm, Salmenkivi, Ollila, von Swetlik, Savolainen, Heiskanen, Seppo & Kovalainen, Kovalainen, Laine & Heiskanen, Iso-Lähteenmäki, Kurunsaari, Churberg, Halso.

Ilkka Halso, sarjasta Luontomuseo: Museo1, 2003, kromogeninen värivalokuva

Sauli Iso-Lähteenmäki, Not dark yet, (Ei pimeä vielä), 2010, syväpaino, öljy puulle

Göstan helmet Gösta Serlachiuksen taidekokoelman rakastetuimpia teoksia, pääosin suomalaisen kultakauden mestareilta. Esillä myös uusin hankinta Akseli Gallen-Kallelan Talonpoikaiselämää.

Wiik, Runeberg, Berndtson, Schjerfbeck, Enckell, Edelfelt, GallenKallela, Simberg, Lundahl, Westerholm, Börjeson,Vallgren, Mäntynen, Hämäläinen, Halonen, Collin, Kamppuri, Wikström, Nelimarkka, Lönnberg, Munsterhjelm, Finne, Cawén, Monet, Teniers nuorempi, Thomé, Sallinen, Aaltonen, Fragonard, von Becker, van Noordt, Danielson-Gambogi

Akseli Gallen-Kallela, Talonpoikaiselämää, 1887, öljy kankaalle

Helene Schjerfbeck, Autoilija Måns Schjerfbeck, 1929, öljy kankaalle

SERLACHIUS-MUSEOT, MÄNTTÄ

GÖSTA | Joenniementie 47, 35800 Mänttä GUSTAF | R. Erik Serlachiuksen katu 2, 35800 Mänttä p. (03) 488 6800, www.serlachius.fi 32

taidemaalaus 1 /2011

mitä missä milloin?

museot.fi

Tervehdys ystävä, ehtisitkö visiitille taidekaupunkiimme?

>

museohaku

INNASTA Suomesta

Multian iloiset ihmissudet, 1993, akryyli kovalevylle, 30 x 33

4.3.–15.5.2011

ission m d a ree

sf alway

avoinna ti-su 11-18 www.tyovaenmuseo.fi

ANNA TUORI

Vuoden nuori taiteilija | Young Artist of the Year 2011 Tampereen taidemuseo | Tampere Art Museum

19.2.–24.4.2011 Puutarhakatu 34, 33101 TAMPERE | 03 5656 6577 Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin 10–18.

Opening hours are from Tuesday to Sunday 10–18. taidemaalaus 1 /2011

33

Sara Hildénin taidemuseossa 2011

Subodh Gupta 12.2.-30.4.

Sara Hildénin taidemuseo Laiturikatu 13, 33230 Tampere • puh. (03) 5654 3500 www.tampere.fi/sarahilden • ti-su 11-18, 7/3 €

TAIDEMAALARILIITTO TAITEILIJATARVIKEVÄLITYS

Erottajankatu 9 B, sisäpiha 00130 Helsinki 09 68 110 511 tmltarvikkeet@artists.fi www.painters.fi 34

taidemaalaus 1 /2011

avoinna: ma–to 9.15–17, pe 12–17

27.4.–15.5. Teija Immonen

(Vihr.)

Konkreettisia tekoja taiteilijoiden hyväksi Tatusotu-verkoston perustaja Eduskunnan Arkadia-seuran puheenjohtaja Sivistysvaliokunnan jäsen Ehdolla eduskuntaan Helsingistä.

Tämän ilmoituksen rahoittaa ehdokas itse.

www.outialanko.fi

GALLERIA KATARIINA 23.2.–13.3.

16.3.–3.4.

Eeva-Riitta Eerola Illustrator – maalauksia Marjatta Nuoreva – grafiikkaa Päivi Pussila – maalauksia

6.4.–24.4.

Sami Korkiakoski New Day Dims the Past – maalauksia

27.4.–15.5.

Teija Immonen Sokeripala – grafiikkaa

18.5.–5.6.

Ville Laaksonen Yksi – maalauksia ja veistosmaalauksia

8.6.–26.6.

Leena Niivuori piirustusmaalauksia

w w w.helsing intait eil ijaseura.f i Galleria Katariina: avoinna ti-pe 11-17, la-su 12-16 KalevanKatu 16 • 00100 HelsinKi • puH. 09 666 677 säHKöposti Hannele.nyman@HelsinGintaiteilijaseura.fi

taidemaalaus 1 /2011

35

Nuoren kuvataiteen kilpailu – The Art of Basware 2011 Kilpailun parhaimmisto ihailtavissa 1.—11.6.2011 Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä.

Tervetuloa näyttelyyn!

Kilpailuun ilmoittautuminen päättyy 17.4.2011.

Lisätietoja www.basware.fi/art Voittajateoksia: Reima Nevalainen, Vanki ja suihkulähde Laura Uusitalo, Unelma naisesta Petra Tiisala, Kolme enkeliä + 1 koira Päivikki Alaräihä, Pellolla II: lato Jouni Toni, Suunnitelma B

SUOMEN TAIDEYHDISTYKSEN nuorten taiteilijoiden apurahat 2011 Suomen Taideyhdistys on perustettu vuonna 1846 ja sen tarkoituksena on suomalaisen kuvataiteen tukeminen sekä sen tuntemuksen ja harrastuksen edistäminen. Tätä tarkoitusta yhdistys toteuttaa mm. jakamalla apurahoja kuvataiteilijoille.

Yhdistys pyrkii erityisesti tukemaan nuoria, uransa alussa olevia lahjakkaita kuvataiteilijoita.

Nyt julistetaan haettavaksi nuorille (hakuajan päättyessä korkeintaan 35-vuotiaille), Suomessa pysyvästi asuville kuvataiteilijoille tarkoitetut Nuorten taiteilijoiden apurahat. Hakuaika päättyy 31.3.2011 klo 16.00.

Hakijan tulee esittää hakemuksessa mihin apurahaa haetaan ja muut perustelut sekä haettavan apurahan suuruus. Apuraha voidaan myöntää myös jatko-opiskeluun ulkomailla. Apurahaa ei myönnetä opintotuella tehtäviin perusopintoihin. Suomen Taideyhdistys ilmoittaa apurahansaajan sosiaaliturvaa koskevan lain mukaisesti saajan tiedot Melalle (Maatalousyrittäjien eläkelaitos).

Kirjalliset hakemukset tulee postittaa tai toimittaa 31.3.2011 klo 16.00 mennessä (postileima) osoitteeseen: Suomen Taideyhdistys / palkintolautakunta, c/o Helsingin Taidehalli, Nervanderinkatu 3, 00100 Helsinki. Hakulomakkeita voi tulostaa Suomen Taideyhdistyksen kotisivuilta www.suomentaideyhdistys.fi.

Tarvittaessa hakulomakkeita voi noutaa yhdistyksen toimistolta em. osoitteesta tai tilata puhelimitse 045 7731 4315.

36

taidemaalaus 1 /2011

S U O M E N

K U L T T U U R I R A H A S T O

Muotokuvakurssi kuvataiteilijoille kesällä 2011 Suomen Kulttuurirahasto järjestää 27.7.–18.8.2011 Turussa ammattikuvataiteilijoille suunnatun muotokuvakurssin.

Sen opettajina toimivat kuvataiteilijat Marjaana Kella ja Stiina Saaristo. Opetus järjestetään Turun AMK:n Taideakatemian tiloissa. Kurssia koordinoi kuvataiteen koulutusohjelman koulutuspäällikkö Taina Erävaara. Kurssin ohjelmaan sisältyvät retket Tukholmaan ja Turun saaristoon, seminaari sekä yhteisnäyttely.

Kurssin tavoitteena on perehtyä muotokuvan perinteeseen ja tutkia muotokuvan mahdollisuuksia nykytaiteen eri välineillä (esim. maalaus, piirustus ja valokuva). Suomen Kulttuurirahasto maksaa kurssille valittujen kaikki kulut: opetuksen, matkat, majoituksen, ruokailun, retket ja materiaalikulut. Kurssille otetaan 15 taiteilijaa.

Hakuaika päättyy 31.3.2011. Hakuohjeet osoitteesta www.skr.fi/muotokuvakurssi.

Lisätietoja: Taina Erävaara, taina.eravaara@turkuamk.fi , 050-5985283 ja Ira Westergård, ira.westergard@skr.fi, 040 834 8898.

Lahden ammattikorkeakoulu | www.lamk.fi

Kuvataiteen koulutusohjelman opiskelijahaku, syksyllä 2011 alkava koulutus

KUVATAITEEN KOULUTUSTA Nuorten ja aikuisten koulutus Hakuaika 7.3. – 12.4.2011

Valintaopas ohjeineen ja ennakkotehtävineen osoitteessa www.lamk.fi/kuvataide.

Valintaoppaan voit tilata myös lähettämällä suljetussa kirjekuoressa yhteystietosi ja kaksi euroa osoitteella Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoilu- ja taideinstituutti, Sammonkatu 8 A, 15140 Lahti. www.lamk.fi/kuvataide

LIMINGAN TAIDEKOULU Lukuvuosi 15.8.11 – 25.5.12

KUVATAIDE-, VAPAA-, SARJAKUVA- JA VALOKUVALINJA AVOIN YLIOPISTO 2011 – 2012 KESÄKURSSIT 2011 Lisätiedot

puhelin 08 514 5700 www.limingantaidekoulu.fi taidemaalaus 1 /2011

37

172

1815

1805

1795

1788

181

180

179

Warm Red

166

165

1655

1665

1675

1685

175

174

173

167

168

1615

1605

1595

1585

158

159

160

161

1545

1535

1525

Orange 021

151

152

153

154

1395

1385

1375

1365

143

144

145

146

147

1405

140

139

138

137

136

135

129

130

125

124

1235

1245

1255

1265

133

132

131

126

119

118

117

110

Process Yellow

111

112

103

4515

4505

4495

4485

455

456

457

105

104

4525

452

451

450

449

448

462

463

464

Charlotte Estman-Wennström:

471

470

469

4625

4635

4645

4655

466

465

sooloteoksesta Claude glass.

4705

4695

476

477

478

483

484

497

1815

taidemaalaus 1/2011 kansi

Ennakkokuvat tanssija-koreografi Carl Knifin ZODIAK – Uuden tanssin keskus.

P

A

I

Painohäme Oy Somerotie 2 33470 Ylöjärvi

N

O

Vaihde 010 422 5800 Fax 010 422 5801 www.painohame.fi

H

Ä

M

Painohäme Oy. Joutsenmerkitty painolaitos.

Lupanumero 441-671

E

CARL KNIF: CLAUDE GLASS Carl Knifin oman sooloteoksen Claude glass lähtökohtana on Antonio Vivaldin vuonna 1725 säveltämä Neljä vuodenaikaa, elektroakustisten ruotsalaismuusikoiden uudelleen tulkitsemana. Tanssiteoksen nimi viittaa kuvataiteessa 1700-luvulla käytettyyn peiliin, jonka avulla taiteilija näki maalattavan maiseman rajattuna ja tummennettuna, ikään kuin kauniimpana ja maalauksellisempana.

Teoksen näyttämötila on kuin elävä taulu, joka hetkittäin värittää Claude glass -peilin tavoin näyttämötapahtumaa. Carl Knifin abstrakti liikesanasto muovautuu teoksessa pakonomaisesta liikekielestä runolliseen tanssiin. Poeettisten mielleyhtymien ja mustan huumorin kautta käsitellään työn ja luovuuden problematiikkaa.

Sammuuko jokin, kun yrittää liikaa tai ottaa itsensä liian vakavasti? Miten sammunut maisema saadaan jälleen syttymään?

Koreografia ja tanssi: Carl Knif Valosuunnittelu ja lavastus: Jukka Huitila Äänisuunnittelu: Janne Hast Pukusuunnittelu: Karoliina Koiso-Kanttila Kuvat: Charlotte Estman-Wennström Tuotanto: Zodiak – Uuden tanssin keskus, Carl Knif Ensi-ilta 3.3.2011 klo 19 Zodiak.

Liput 20/12 euroa. Esityksiä 16.3.2011 asti.

Yleisökeskustelu esityksen jälkeen 9.3.2011.

38

taidemaalaus 1 /2011

271900_FrimodigFIRMAkorti.fh11 29.10.2008 15:52 Page 1

Kehys- ja kultausliike

IVONEN OY .

Apollonkatu 9 00100 Helsinki (09) 494 856 tai 0400 450 246 sähköposti ivonenoy@kolumbus.fi

FRIMODIG OY TÄYDELLINEN KEHYSTYSPALVELU Frimodig-Kehys, Annankatu 20 00120 Helsinki, puh. (09) 605 356 frimodig@kolumbus.fi www.frimodigkehys.fi

Ammattitaidolla

. Kultaukset . Kehystykset . Entisöinnit . Puhdistukset

Myös alaan liittyvät erikoistyöt RIPUSTUSJÄRJESTELMÄT

tilaa Taidemaalaus Vuonna 2011 taidemaalaus ilmestyy neljä kertaa.

Voit tilata lehden maksamalla vuosiker­ran hinnan 22 euroa Taidemaalariliiton tilille 800011 – 70260427.

Mer­kitse mak­sun viestiosaan ”Taidemaalaus”, tilaajan nimi ja osoite (katuosoite, postinumero ja -toi­mipaikka). Postitus kuulu tilaushintaan.

Jos haluat tilata lehden kestotilauksena, merkitse viestikenttään ”kestotilaus”.

Taidemaalariliiton jäsenet saavat lehden automaattisesti. Lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Vanhoja numeroita voi tilata osoitteesta taidemaalaus @artists.fi. Vanhoja numeroita voi selailla maksutta verkkopalvelu Issuun sivuilla (http://issuu.com).

Taidemaalaus on Taidemaalariliiton julkaisema yleistajuinen taidelehti. Kirjoittajamme ovat kuvataiteilijoita ja uskomme, että juuri taiteilijanäkökulma tekee lehdestä tuoreen ja kiinnostavan.

Taidemaalariliitto on taidemaalareiden valtakunnallinen järjestö, joka toimii kuvataiteen edistämiseksi ja kuvataiteilijoiden aseman parantamiseksi.

taidemaalaus Lehden julkaisija Taidemaalariliitto Erottajankatu 9 B, sisäpiha, 00130 Helsinki puhelin 09 6811 0574, faksi 09 6811 0550 kotisivu http://www.painters.fi Ilmoitusaineistot numeroon 2/2010 29.4.2011 mennessä, lehti ilmestyy kesäkuussa.

Ilmoitusaineistot numeroon 3/2010 31.8.2011 mennessä, lehti ilmestyy lokakuussa.

Ilmoitukset lehden sihteeri Eeva Kilpinen, puhelin 09 6811 0530 (ma–to 9 – 17) sähköposti taidemaalaus@artists.fi Isot tiedostot voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen taidemaalaus@gmail.com taidemaalaus netissä http://www.painters.fi/tmjulkaisu.html http://issuu.com > Hae nimellä Taidemaalaus http://www.twitter.com/Taidemaalaus http://www.facebook.com > Taidemaalaus-ryhmä taidemaalaus 1 /2011

39

Apurahatyöstä eläkettä ja tapaturmaturva!

• Taiteen ja tieteen alojen apurahansaajat vakuuttaa Mela.

• Vakuuttamisen edellytyksenä on Suomesta vähintään neljäksi kuukaudeksi myönnetty apuraha, jonka määrä on vähintään 300 euroa kuukaudessa.

Kiinnostuitko asiasta?

• www.mela.fi • Melan asiakaspalvelu 020 630 0650 • vakuutus@mela.fi