Arvoasunto 4/2013

XXX tulokärjessä 12 Naiset kiinteistönvälittäjien

Arvoasumisen ja asuntosijoittamisen erikoislehti 4 / 2O13

maaliskuu talvi 2013 1/2011

Wiener-jugendia Vaasassa 38 Michael Bloomberg uudisti New Yorkin 51

xxx Hirsihuvilan lumoa – Yrittäjä Maaretta Tukiaisen kotona

Näin asut vuonna 2030 34

Hirsihuvilan lumoa YRITTÄJÄ MAARETTA TUKIAISEN KOTONA

9,50 €

The

~ Asunnonmyynti-ilmoituksia ~

News

Arvoasuntolehden julkaisu 4/2013

Keskiviikko 13.11.2013

sisäpihalle. Kaksi alkuperäistä kaakeliuunia ja yksi takka. Erikoisen kauniit tammiparkettilattiat ja alkuperäiset peiliovet. Kaunis porrashuone.

Sijoitushuoneisto mitä parhaimmalla paikalla Upea arvohuoneisto hyvässä taloyhtiössä, missä kaikki suuret remontit tehty. Kuusi suurta huonetta, joista kolmesta merinäköala. Yhdessä huoneessa alkuperäinen kasettikatto ja paneeliseinät. Suuri eteishalli ja erkkeriparveke merelle, toinen oleskeluparveke puistomaiselle

Talossa autotalleja ja suuri autohalli 150 m:n päässä. Tämä toimistokäytössä ollut huoneisto on palautettu takaisin asunnoksi ja varsinainen keittiö ja saunaosasto vielä puuttuvat. Arkkitehtisuunnitelmat ovat valmiina ja ne voidaan toteuttaa valmiiksi tai ostaja voi suunnitella haluamansa kokonaisuuden. Parveketta voi myös suurentaa siten, että käynti tulee toisenkin huoneen kautta.

Kaksi sisäänkäyntiä mahdollistavat yhden tai useamman huoneen erottamisen omaksi kokonaisuudekseen.

Huoneistossa on uskomattoman hienoja yksityiskohtia kuten ruokailutilan aitopaneelit, kasettikatto, kakluuneita, erkkereitä yms.

KOHTEEN TIEDOT

Hietalahdenrannan arvokiinteistössä on monien mahdollisuuksien pohjaratkaisu – se voidaan myydä myös kahtena erillisenä huoneistona, jolloin kokonaisuudesta erotetaan merinäköalalla oleva yksiö tai kaksio.

Kokoonpano: 6h, eteishalli, toimistokeittiö, kph, wc, p Pinta-ala: 213,2 m2 Kerros: 2/5 Sijainti: Helsinki/Hietalahti Kohde: Kt, ET C Hinta: 1 350 000 €

Huippuarkkitehtuuria Arkkitehti professori Jyrki Tasa:n (SAFA) suunnittelema upea, uniikki designtalo.

Talo on vielä keskeneräinen, mutta myydään valmiina, suunnitelmien mukaisesti toteutettuna. Ostajalla on mahdollisuus vaikuttaa sisätilojen kaikkiin materiaaleihin. 1. krs: studio, mh, takkahuone, aulatila, kodinhoitohuone, pesuhuone, sauna, terassi. 2.krs: olohuone, ruokailutila, keittiö,makuuhuone, wc, parveke ja terassi.

Kellarikerroksessa (130m2) harrastehuone, tekninen tila ja autotalli.

KOHTEEN TIEDOT

Todella upea ja tyylikäs omakotitalo Siuntion kauniissa maalaismaisemissa. Talo on suunniteltu erityisellä huolellisuudella ja toiminnallisuutta ajatellen: maalämpö alentaa lämmityskustannuksia ja mahdollistaa edullisen viilennyksen; mukavuutta lisäävät myös koneellinen ilmastointi, vesikiertoinen lattialämmitys, kaksi varaavaa takkaa, kaksi kylpyhuonetta sekä kaksi wc:tä.

Kokoonpano: Oh,2mh,rt,takkahuone, harrastehuone,2kph,khh,s,at Pinta-ala: 259,1/ 447,1 m2 Tontti: 9179 m2 Sijainti: Siuntio Kohde: Okt Hinta: 1 850 000 €

The

~ Asunnonmyynti-ilmoituksia ~

News

Arvoasuntolehden julkaisu 4/2013

Keskiviikko 13.11.2013

Modernia suunnittelua parhaimmillaan 11/2010 valmistunut täysin uuden veroinen ja hyvin hoidettu upea valkoinen talo.

Taitava arkkitehti- ja sisustussuunnittelu.

Erittäin laadukkaat pintamateriaalit ja kiinteät kalusteet. Talo on täynnä toimivia ratkaisuja kuten kaikissa makuuhuoneissa on oma vaatehuone ja mittatilaustyönä teetetyt pimennysverhot. Paljon avaraa ja valoisaa tilaa, olohuoneen korkeus 5,5 m!

MARKKINAKATSAUS

Edustusasumista meren äärellä Upealla merinäköalalla arkkitehdin taitavasti suunnittelema kalliolle perustettu Lammin rapattu kivitalo. Kahdessa tasossa paljon tilaa, suuria huoneita ja monella tavalla muunneltavissa olevaa tilaa. Lisäksi parveke ja kolme terassia, joista kaksi lasitettua.

KOHTEEN TIEDOT Kokoonpano: oh, rt, k, et, 4 mh, 5vh, wc, khh, 2 kph, s, aula, työt.

Pinta-ala: 159,0/185,0 m2 Tontti: 600 m2 Sijainti: Helsinki/Pakila Kohde: Okt, ET A Hinta: 795 000 €

Upeat maisemat kauas merelle Tilava, valoisa ja persoonallinen asunto 1890 valmistuneessa talossa, missä arkkitehtoonisesti ja historiallisesti merkittävä porraskäytävä on upeasti entisöity. Asunto on toiminut aikanaan mm. presidentti Svinhufvudin kotina. Toimiva takka, paljon säilytystilaa ja yksityiskohtia mm. ikkunan lyijylasityöt ja korotettu lattia. Myös vaihtomahdollisuus. Tee tarjous!

Oma erillinen lämmitetty autotallirakennus kahdelle autolle. 2009-10 talossa tehty mittava 8 kk kestänyt remontti suunnittelija Helena Karihtalan suunnitelmien pohjalta.

Tämä moderni ja kansainvälisetkin mitat täyttävä asunto sijaitsee Karhusaaressa luonnonkauniilla rauhallisella paikalla meren ääressä nopean kulkuyhteyden päässä Helsingin keskustasta.

KOHTEEN TIEDOT Kokoonpano: Oh,rt,aula,k,khh,3 mh,vh,th, 3kph,3wc,et,vh,3askarteluh.,s Pinta-ala: 285,0/509,5 m2 Tontti: 1423 m2 Sijainti: Helsinki/Karhusaari(Itäsalmi) Kohde: Okt Hinta: 2 385 000 €

Vuosi 2013 on ollut kiinteistömarkkinoilla kovinki kaksijakoinen. Vaikka halutuimmilla alueilla kauppa on edelleen käynyt hyvin kaikissa koko- ja hintaluokissa, niin joillain alueilla on Mika Hautala ollut hankalaa tehdä nor- Toimitusjohtaja 2 maaliakin asuntokaup- LUXUSm paa puhumattakaan arvokohteista.

Toisaalta halua ottaa asuntolainaa olisi olemassa ennätyksellisen matalan korkotason johdosta, mutta pankit ovat viimeisen vuoden aikana kiristäneet selvästi lainahanojaan ja parantaneet omia katteitaan korkeammilla lainamarginaaleilla. Lisäksi vakuuskeskustelut ja oman pääoman vaade ovat pankkien asialistalla ensimmäisinä kun lainaa haetaan.

LUXUSm2 LKV toimii ainoastaan markkinoilla, joissa kohteet ovat erikoisen näyttäviä tai muuten läpäisevät tiukan seulamme päästäkseen myyntilistoillemme. Toki yleisesti ottaen kohteet ovat myös hintatasoltaan selvästi keskiarvoa korkeampia. Olemme ilolla todenneet, että konseptimme toimii ja meillä onkin tehty useita yli miljoonan euron kauppoja tämänkin vuoden aikana.

Suurin osa kaupoista käydään suomalaisten asiakkaidemme välillä, joten kyllä suomalaisiltakin löytyy paljon varallisuutta ja kiinnostusta – senhän myös todisti vuosittainen verojulkaisukin.

Suhtaudumme tulevaan vuoteen luottavaisin mielin ja kova halumme onkin lisätä vielä myytävien kohteidemme määrää. Toivotamme kaikille suomalaisille hyvää loppuvuotta ja valoisia näkymiä kiinteistömarkkinoille.

MIKA HAUTALA

Toimitusjohtaja | Laillistettu kiinteistönvälittäjä +358 (0)50 2311 | mika.hautala@luxusm2.fi VILLE LAITINEN

KOHTEEN TIEDOT Kokoonpano: Pinta-ala: Kerros: Sijainti: Kohde: Hinta:

4h, k, s, p 146,5 m2 5/5 Helsinki/Kruununhaka Kt, ET E Mh. 1 241 093,60 € Vh.1 250 000 €

Kauppatieteiden maisteri | Real Estate Specialist(RU) +358 (0)50 66952 | ville.laitinen@luxusm2.fi EEVA KEMMO

Varatuomari | Laillistettu kiinteistönvälittäjä +358 (0)50 68922 | eeva.kemmo@luxusm2.fi LUXUSm2 LKV | KAUPPIAANKATU 13 | 00160 HELSINKI MYYNTI 020 7070 700 | INFO@LUXUSM2.FI | www.luxusm2.fi

Täällä on hyvä asua.

Helsinki, Munkkiniemi rt 223 m2 Solnantie 5 C

Helsinki, Kaskisaari rt 172/288 m2 Saarihuhdantie 1 A

5-6h, k, 3wc, s, kph, uima-allas. Rv. 1972.

Huippusijainti päättyvän Solnantien päässä lähellä merta ja Saunalahden venepaikkoja. Tilat toimivasti kolmessa tasossa.

Tiedustelut Marja Lempiäinen 040 678 1257.

Vh. 1 080 000 e. Mh. 1 033 127,87 e. 687232

5-6h, k, s, aput, at. Rv. 2009. Loistava, uutta vastaava koti 3-tasossa, joka sopii niin isommalle perheelle kuin edustamiseenkin. Erinomaiset materiaalit, useita parvekkeita, kahden auton talli ja osittain merinäkymä. Tiedustelut Anne Koivisto 040 5518162.

Mh. 1 950 000 e. 688175

Helsinki, Tammisalo pt 192,5 m² Paasitie 13-15 G

Espoo, Lippajärvi et 150/280 m2 Lepotie 10 A.

6 h, k, s, parveke, terassi, piha, lämmin autotalli.

Paritalo rivitaloyhtiössä. Yhtiöllä 2 omaa venelaituria, uimaranta, tenniskenttä ja pihashakki.

Huoneisto on loistavassa kunnossa.

Varaa oma henkilökohtainen esittelyaikasi Raimo Mäkinen 050 545 6500.

Mh. 967 673,16 e. Vh. 975 000 e. 686437

3-4h, k, khh, s, at . Talon sydän on avara olohuone ja keittiö. Yläkerrassa kolme makuuhuonetta, kylpyhuone ammeineen ja parveke etelään. Iso lämmin autotalli ja hyvät säilytystilat.

Energialuokka D(2007). Kuntotarkastettu.

Tiedustelut Virpi Niinivuo 040 3504867 Mh. 497 000 e. 689523

Helsingin OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Herttoniemi, Hitsaajankatu 24, puh. 010 255 6060

Töölö, Arkadiakatu 23, puh. 010 255 5990

Keskusta, Mikonkatu 13, puh. 010 255 6015

Matinkylä, Piispansilta 10, puh. 010 255 6035

Yhdessä hyvä tulee. * Puhelu 010-numeroon maksaa lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puhelu+0,07 e/min. (alv. 24 %), matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puhelu+0,17 e/min. (alv. 24 %).

JUHO HUTTUNEN

JUHO HUTTUNEN

SISÄÄN Rakentajat nuuhkivat suhdanteita 22

AMALIA.

Maaretta Tukiaisen koti on 80-vuotiaassa hirsihuvilassa.

RICHARD B. LEVINE

Hienonen voi huokaista helpotuksesta, Kalasataman valitukset ovat ohi (s. 10).

Valitus koski paloturvallisuutta, mutta muutosvastarintaa voi tulla vielä jatkossakin. Moni lähiasukas hämmästelee rakennusten talvisaikaan jopa kilometrin pituisia varjoja. Tämäkään ei tornien tekoa pysäytä.

Rakennusyhtiöiden myytyjen asuntojen määrä on kasvanut selvästi (s. 14), vain YIT:llä on kasvanut myymättömien asuntojen määrä on noussut 30 prosenttia vuoden takaisesta.

Neliöhinnat ovat koetuksella myös arvoasuntojen kaupassa. SRV joutui alentamaan parin arvokohteen hintapyyntöjä. Markkinoiden asento on nyt sellainen, että rakentaja ei enää pysty tiristämään sitä viimeistä euroa asiakkaalta.

Hinnoittelutaito on ratkaissut rakentajien asuntorakentamisen tulokset ennenkin.

Kun hintamielikuva alkaa kääntyä laajemmin kriittiseksi, hintojen laskukierre on valmis. ■

51

NEW YORK. Pormestari Michael Bloomberg uudisti New Yorkin.

KAROLIINA PAAVILAINEN

SRV:N TOIMITUSJOHTAJA Jukka

Mikko Laitila

38 Carpelan viihtyyBritt-Marie vaasalaiMYNTIN TALO.

sessa jugendtalossa.

5

Tulevaisuudessa katot muuttuvat kaupunkipuutarhoiksi

VUOSI 2030

ARKKITEHTITOIMISTO WOHA/PATRICK BINGHAM-HALL

34

PÄÄTOIMITTAJA

Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Mikko Laitila 040 342 4287 AD

Sasu Haanpää 040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI

Anne Leino 040 342 4671 ANALYYTIKKO

Markus Salin TOIMITTAJAT

Tommi Melender 040 342 4665 Mikael Sjöström 040 342 4349 Mirko Hurmerinta 040 342 4663

YHTEYSTIEDOT

Käyntiosoite: Itämerenkatu 23, 00180 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40, faksi 020 442 4677 etunimi.sukunimi@talentum.fi www.arvopaperi.fi

AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA

Pentti Forsman, Juho Huttunen, Maarit Kauniskangas, Heini Larros, Antti Mannermaa, Karoliina Paavilainen, Timo Pylvänäinen, Ulla Rantakari, Jessica Larsen-Hossain, Päivi Joensuu

MEDIAMYYNTI Anita Hautala 040 342 4371 TRAFIIKKI www.talentum.fi/media Christina Niskanen 020 442 4663 AINEISTOT arvopaperi.ilmoitus@talentum.fi Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu PAPERI Novapress Silk 75 g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200 g/m2 ISSN 0782-6060 Aikakauslehtien liiton jäsen Lukijamäärä 93 000 (KMT 2012)

20 nyt kupari.Sisustuksen muotimetalli on KUPARIA.

8

Pääkirjoitus Eljas Repo: Verottaja hillitsi asuntokauppaa

Arvoalueet- ja kohteet 38 Myntin talo Vaasassa 44 Asuntosijoittajan helmet

Eteinen

48 Kuopio houkuttelee vesistöllä

10 SRV uuteen vauhtiin Kalasatamassa

51 Bloomberg uudisti New Yorkin

12 Naiset kiinteistönvälittämisen kingejä 14 Asuntorakentajat jarruttavat kevyesti

Henkilö

16 Kiinteistökauppa loikkaa nykyaikaan

18 Asuntosijoittaja Hermanni Vuorinen

20 Tervetuloa kuparikausi!

Kolumni Asuminen 22 Maaretta Tukiaisen koti 34 Asuminen vuonna 2030

6

54 Pentti Forsman

Matalat korot uhkaavat asuntomarkkinoiden vakautta

TILAUKSET puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 Sähköposti: tilpal@talentum.fi internet: www.arvopaperi.fi TILAUSHINNAT Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 125 euroa (sis. alv. 9 %) Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan.

Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. 020 442 4100 Sähköposti: tilpal@talentum.fi Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta.

LOFT-HENKEÄ LAUTTASAARESSA Yksilöllisiä ja laadukkaita koteja Lauttasaaren ytimessä. Lauttasaaren Metalli on loft-henkinen entinen tehdaskiinteistö lähellä kaikkea, eikä kaukana mistään; meri, luonto ja kaupunki. Nauti ainutlaatuisesta asumisesta.

3

LAADUKASTA SISUSTUSKONSEPTIA MILANO

ASUNTOESIMERKKEJÄ 2h+kt 3h+kt+s 2h+kt+s 3-4h+kt+s

1. krs 4. krs 4. krs 5.-6. krs

53,5 88,0 69,0 104,0

MANHATTAN

myyntihinta

velaton hinta

140 650 249 200 212 100 321 100

360 000 610 000 495 000 747 500

Energialuokka D2007 Asunnot valmistuvat alkuvuodesta 2015.

Lauttasaaren Metalli - Heikkiläntie 6

HELSINKI

ASUNNOT MYYNNISSÄ.

KATSO ESITTELYFILMI LAUTTASAARENMETALLI.FI LISÄTIEDOT Auratum Asunnot Minna Fontell, p. 050 387 8007 asunnothelsinki@auratum.com

PÄÄKIRJOITUS

Verottaja hillitsi asuntokauppaa ASUNTOKAUPPA ON kuluvana vuonna

tuloja. Asuntoja ja kiinteistöjä on helppo verottaa, koska ne eivät liiku toisin kuin pääoma tai palkkatyö.

Suomessa otettiin käyttöön kiinteistövero vuonna 1993. Se poisti katumaksut ja erilaiset harkintapohjaiset verot. Tuli yhdenmukainen ja helposti arvioitavissa oleva vero ja hyvä niin.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden

Varainsiirtoveron nosto on vaikuttanut odotettua enemmän.

aikana kiinteistöveron laskentatapa tai veropohja ei ole paljon muuttunut. Ainakin jos vertailukohdaksi ottaa osinkotulojen tai eläkesäästöjen verotuksen, joita verottaja on myllertänyt useampaan kertaan.

Kiinteistövero määräytyy kaavan mukaan ja ensin arvioidaan kiinteistölle verotusarvo. Se on useimmissa tapauksissa kaukana todellisesta arvosta.

Tämän jälkeen kunta voi päättää tietyllä vaihteluvälillä veroprosenteista. Kahdesti tätä veroprosenttitaulua on korjattu ylöspäin: vuosina 2000 ja 2010.

Kiinteistöverolla kerätään vuosittain 1,3 miljardia euroa, mikä on iso summa.

Siitä reilu puolet tulee asunnoista. Hallitusohjelma tai edes opposition edustajat eivät ole vaatineet kiinteistöveron nostoa, vaikka Suomessa kiinteistöverot ovat maltillisia moneen muuhun maan verrattuna.

Ensi vuonna kiinteistöveroissa ei ole tiedossa suuria muutoksia, mutta rakentamattomille tonteille on luvassa aikaisempaa isompi raippavero. Lainsäätäjä haluaa pääkaupunkiseudulle enemmän tonttimaata tarjolle. Verosta kärsivät tonttien omistajat, mutta toivottavasti yhteiskunta hyötyy kasvavasta tonttien tarjonnasta. ■ ELJAS REPO

JUHA TÖRMÄLÄ

hidastunut. Etenkin isojen ja uusien asuntojen kauppa on kangerrellut.

Epävarmuus tulevasta on hillinnyt ostohaluja.

Verotuskin on hillinnyt asuntokauppaa. Maaliskuussa varainsiirtovero nousi 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin.

Erityisesti muutos rankaisi uusia ja suuria asuntoja, koska muutoksen myötä veroa peritään nyt myös velkaosuudesta. Aikaisemmin vero määräytyi kauppahinnan mukaan. Rakennuttajien huippukohteissa on yleensä iso osuus yhtiövelkaa.

Verossa ei ole kyse suuresta summasta, jos sitä verrataan asunnon kokonaishintaan. Verotus kuitenkin ohjaa kuluttajan käytöstä. Ainakin lyhyellä aikavälillä veromuutos on vaikuttanut odotettua enemmän. Valtiovarainministeriö odotti saavansa varainsiirtoveroa tältä vuodelta 606 miljoonaa euroa, mutta syksyn tarkastelussa havaittiin, että kauppa on hidastunut. Tuottoarviota pienennettiin 54 miljoonalla eurolla.

Valtiontalouden velkaantuminen on sen verran rajua, että verottajan ahneuden ymmärtää.

Menojen katteeksi tarvitaan

8

Ihmisen havainnointikyvyn tutkimiseen kehitetty robotti pitää kädessään omenaa Innorobo European Summit 2013 -tapahtumassa.

Miten tämä vaikuttaa sinuun?

Ihmisrobotit tulevat auttamaan meitä monilla aloilla, aina lääketieteestä rakentamiseen. Robottien yleistyminen vaikuttaa sekä elämään että talouteen. Me Nordea Private Bankingissä seuraamme puolestasi maailman muutoksia, jotka muokkaavat sijoitusympäristöä.

Tervetuloa asiakkaaksemme. Varaa aika henkilökohtaiseen keskusteluun numerosta 08001 98989.

Private Banking –palvelu sopii sinulle, kun sijoitettava varallisuutesi ylittää 250 000 euroa. Saat meiltä käyttöösi: dbVc h^_d^ijh_d]iV_Vc iVgk^ihZbVh^ Vh^Vcijci^_Vi/ hVa`jc]d^iV_Vi! bZ`aVg^i! varallisuudenhoidon juristit sekä vakuutusasiantuntijat n`h^a aa^hZc hjjcc^iZabVc kVgVaa^hjjiZh^ ]d^iddc#

Lue lisää: nordeaprivatebanking.fi/vaikutus S ijoitusneuvonta | Verotus | Perhe oikeus | Perintö suunnit telu | Vakuutus s ijoit taminen

Kuva: Science Photo Library/IBL Bildbyrå

LYON, RANSKA, 19. MAALISKUUTA 2013 KLO 9.30

TIMO PYLVÄNÄINEN

ETEINEN

Helsinkiin muuttaa vuodessa pikkukaupungin verran väkeä. Se tuo Jukka Hienosen mukaan uskoa Rediin.

VAHVA USKO.

SRV haalii sijoittajia Kalasataman jättihankkeeseen SRV aikoo rakentaa Helsingin Kalasataman kahdeksaan tornitaloon kaupungin komeimpia asuntoja. Toimitusjohtaja Jukka Hienonen uskoo, että sijoittajia saadaan houkuteltua mukaan.

Teksti Tommi Melender Kuva Timo Pylvänäinen

L

uksuslukaali Helsingistä 120 metrin korkuisen tornitalon huipulta merinäköalalla. Muutamien vuosien kuluttua sellainen voi olla täyttä totta.

SRV:n hanke kahdeksasta tornitalosta ja kauppakeskuksesta Kalasataman alueelle etenee taas puolitoista vuotta kestäneen valitusprosessin jälkeen. Parhaillaan yhtiö neuvottelee mahdollisten sijoittajien ja rahoittajien kanssa. ”Ensi vuoden alkupuolella tilanne alkaa varmaankin olla selvillä”, SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen sanoo.

Alustavien keskustelujen perusteella hän on toiveikas.

10

Neuvotteluissa on mukana pikemminkin ”kymmeniä kuin yksittäisiä” sijoittajatarjokkaita. Joukossa on niin ulkomaisia kuin kotimaisia nimiä, käytännössä suuria instituutiosijoittajia. ”Tällaiseen pitkään hankkeeseen lähteminen vaatii sopivanlaisen sijoittajaprofiilin. Ne, jotka haluavat heti valmiita vuokratuottoja, rajautuvat pois.”

Suomen taloudessa ei juuri nyt mene hyvin eikä myöskään asunto- ja rakennusmarkkinoilla. Suhdanneluonteiset vaikeudet eivät kuitenkaan Hienosen mukaan ole esteenä Rediksi nimetyn hankkeen valmistelulle. SRV:n tavoitteena on aloittaa laajamittainen rakentaminen Kalasatamassa ensi vuonna.

KYNNYSKYSYMYS

”Tällaiseen pitkään hankkeeseen lähteminen vaatii sopivanlaisen sijoittajaprofiilin.”

Rakennusyhtiö SRV ilmoitti laskevansa Etu-Töölöön ja Espooseen valmistuvien arvokohteiden hintoja noin kahdeksan prosenttia. Onko arvoasuntojen hinnoissa nyt laskupaineita?

PÄIVI RAUTIAINEN

arvoasuntomyyjä Arvoasunnot LKV Helsingissä ja Espoossa ei ole paineita laskea arvoasuntojen hintoja. Kauppa käy ja arvokohteet huippupaikoilla ja suosituilla alueilla pitävät hyvät hintansa jatkossakin!

NINA ASTELJOKI

yrittäjä, tj, LKV Kiinteistömaailma, Bulevardi Ei ole. Arvoasuntojen kauppa on syksyn aikana käynyt vilkkaana ainakin Helsingin keskustan ja Etelä-Helsingin alueilla.

Vallitsevaa markkinatilannetta enemmän arvoasuntokauppaan vaikuttavat kohteen ainutlaatuisuus, sijainti ja oikea hinnoittelu. Varovainen usko talouden elpymiseen sekä pankkien lainanantopolitiikan helpottuminen on osaltaan toki vaikuttanut positiivisesti myös arvoasuntokauppaan.

Ensimmäiset asunnot valmistuvat näillä näkymin vuonna 2017 ja viimeiset vuosikymmenen vaihteessa. Aikajänne on sen verran pitkä, että mukaan mahtunee useampia suhdannekierron vaiheita. ”Emme tietenkään aio hötkyillä, vaan elämme tilanteen mukaan. Seuraavaa tornia ei aloiteta, jos edellisestä on vielä runsaasti asuntoja myymättä. Kyllä me excelin käytön hallitsemme”, Hienonen sanoo.

Luksusta ja perustasokasta

EERO JAKAMA

Asuintalojen lisäksi Rediin on tulossa Suomen viidenneksi suurin kauppakeskus ja kahden tuhannen auton parkkitalo.

SRV:lle kyseessä on melkoinen voimainponnistus. ”Toki meillä on kokemusta isoista hankkeista, viimeisimpinä kahdesta venäläisestä kauppakeskuksesta. Asenteemme on kuin jackrussellinterrierillä, emme pelkää tarttua kiinni ja pistää toimeksi.”

Hienonen näkee Redillä erinomaiset menestymismahdollisuudet. Tornitalot ovat kiinni Helsingin ruutukaavassa, moottoritie menee suoraan talojen kellariin ja metro kulkee niiden alta. ”Helsinkiin muuttaa vuodessa pikkukaupungin verran väkeä. He hakeutuvat hyvien palveluiden ja toimivien liikenneyhteyksien äärelle.”

Kalasataman tornitaloissa neliöhinnat eivät luonnollisestikaan ole pääkaupunkiseudun halvimmasta päästä. Tarkoitus on rakentaa ylimpiin kerroksiin hulppeita luksusasuntoja, ”kylän komeimpia penthouseja”, kuten Hienonen asian ilmaisee.

Redin kokoista hanketta ei kuitenkaan voi laskea pelkkien luksusasuntojen varaan. Alempiin kerroksiin on tarkoitus laittaa myös pienempiä perustasokkaita huoneistoja. Mainossloganissa puhutaan ”asunnoista eri elämäntilanteisiin”. ”Kaava ei aseta rajoituksia, joten voimme toteuttaa kokoluokaltaan ja neliöhinnoiltaan varsin kirjavaa tarjontaa”, Hienonen sanoo.

Puolentoista vuoden valitusprosessin aikana SRV keskittyi hiomaan suunnitelmia tehokkaammiksi ja toimivammiksi.

Hankkeen peruslaajuudesta yhtiö ei nähnyt mitään syytä tinkiä. ■

yrittäjä, kiinteistönvälittäjä Lea Jakama Oy Hinnoissa ei ole laskupaineita, jos kohteet jo alunperin hinnoitellaan oikein. Ostajat eivät ole valmiita maksamaan esismerkiksi 7 000 neliöhintaa Soukanrannassa.

Kun kauppa ei käy, syytetään suhdanteita, vaikka vika on hinnoittelutaktiikassa.

”

”Helsingissä yksiötä tai kaksiota myyvä välittäjä saattaa laskuttaa 10–15 tunnin työstä 15 000– 20 000 euron palkkion”.

Timo Metsola Taloustaidossa 6.11.2013

11

VÄLITTÄJIEN TULOKÄRKI

Naiset kiinteistönvälittämisen tulokingejä Naiset välittävät hyvin. Ainakin verotietojen perusteella.

Teksti Heini Larros ON VAIKEA sanoa kumpi oli ensin, muna

vai kana.

Parhaiten ansaitsevat kiinteistönvälittäjät nimittäin ovat yrittäjiä. Todennäköisesti he ovat ryhtyneet yrittäjiksi, koska he ovat olleet erinomaisia myyjiä ja välittäjiä. Ja kun kauppa käy, yrittäminen kannattaa.

Ja kas, meillä taitaa olla käsissämme ala, jolla naiset pääsevät miesten tuloihin – ja jopa niiden yli. Kovin montaa muuta toimialaa ei ole, jossa naiset ansaitsevat yhtä hyvin.

Arvoasunto selvitti tunnettujen huippuvälittäjien ja alan ammattilaisten tulot verottajalta. ”Yhteiskunnallisesti merkittävät” yli 150 000 euron vuositulot heistä oli viidellä ja vain yksi heistä oli mies. Hän tosin oli listan ykkönen.

Neljän listaamamme yli 150 000 euroa vuonna 2012 ansainneen välittäjän tulot nousivat vuodesta 2011.

Vertailuksi: parinkymmenen välittäjän ja alan ammattilaisen listalta vain kolmen tulot ylittivät 150 000 euron vuositulorajan vuonna 2011. ■

Kaisa Liski

Kristofer Öfverström toimitusjohtaja, WestHouse 1 183 569 euroa Kaisa Liski liiketoimintajohtaja, Arvoasunnot 259 683 euroa Lea Jakama toimitusjohtaja, Lea Jakama 244 261 euroa Maarit Pietarila Kiinteistömaailma-yrittäjä 215 373 euroa Nina Asteljoki Kiinteistömaailma-yrittäjä 158 357 euroa Arvoasunto ynnäsi tarkastelussaan henkilöiden ansio- ja pääomatulot.

On huomattava, että pääomatuloja ja ansiotuloja voi tulla myös muusta kuin kiinteistönvälitystoiminnasta.

www.honkatalot.fi

Design-rakentamisen edelläkävijä 12

OUTI TÖRMÄLÄ

ETEINEN

ETEINEN

Asuntorakentajat jarruttavat kevyesti Teksti Markus Salin RAKENNUSTEOLLISUUS ARVIOI, että Suomessa

aloitetaan tänä vuonna 27 000 uuden asunnon rakentaminen. Arvion toteutuminen tarkoittaisi jo kolmatta peräkkäistä laskuvuotta. Rakennusaloitusten määrä on jäämässä liki 20 prosenttia alle vilkkaasta vuodesta 2010.

Ensi vuodelle rakennusteollisuus povaa 26 500 asunnon aloitusta eli vajaan parin prosentin pudotusta tämänvuotiseen määrään. VTT arvioi viime vuoden alussa julkistamassaan selvityksessä asuntoaloitusten pitkän aikavälin vuotuisen tarpeen olevan 24 000–29 000 asuntoa. Tämän perusteella nykyiset aloitusmäärät kertovat tuotannon vastaavan tarpeita.

Suurimpien rakennusliikkeiden tilastot kuluvan vuoden alkupuoliskolta tukevat käsitystä. YIT:n, NCC:n, Skanskan ja Lemminkäisen yhteenlaskettu aloitusmäärä laski alkuvuonna nelisen prosenttia edellisvuodesta.

Samaan aikaan viisi suurta asuntorakentajaa kiihdyttivät asuntojen myyntiä viisi prosenttia edellisvuotta korkeammalle. Vaikka myynti kävi viime vuotta paremmin, yhtiöillä oli kesäkuun lopussa yli tuhat myymätöntä valmista asuntoa eli neljänneksen enemmän kuin vuosi sitten.

yhteensä 10 000 asunnon rakentaminen. Tämän vuoden kesäkuussa lukema oli yhdeksän prosenttia alhaisempi.

Yhtiökohtaisten lukujen vertailu paljastaa eroja: YIT:n aloitusmäärissä ja myydyissä sekä rakenteilla olevissa asunnoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta myymättömien valmiiden asuntojen määrä on kasvanut 30 prosenttia.

Muilla yhtiöillä myytyjen asuntojen määrä on kasvanut selvästi. Rakenteilla olevien asuntojen määrä on pysynyt vuodentakaisissa lukemissa ainoastaan Lemminkäisellä, kun taas ruotsalaisyhtiöiden ja SRV:n tuotanto on hiipumaan päin.

Myymättömien valmiiden asuntojen määrä on YIT:n lisäksi kasvanut ruotsalaisyhtiöillä. SRV:llä määrä ei juuri ole muuttunut, mutta Lemminkäinen on onnistunut pudottamaan määrää vuodentakaisesta.

10000

9000

8000

7000

6000

5000

4000

YIT:n myymättömien asuntojen määrä on noussut 30 prosenttia.

VASARANPAUKKEEN VAIMENEMINEN näkyy myös yhtiöiden rakenteilla olevien asuntojen määrässä. Viime vuoden kesäkuun lopussa viidellä yhtiöllä oli käynnissä

3000

20 13

2000

lm Va iit ät m

yy

m

12

20

ät

m

tö

1000

13

20

sä YIT

Yh

te en

2

ss

a

en

tie

do

äin

Ei

ink m

Sk

an sk

a

m

V

3

SR

tu oi et

ks

12 20

NC C

t

dy yy

12 20

Le

a ill

te

1 20

3

1 20 M

1 20 Al

14

en

k Ra

kappaletta

SASU HAANPÄÄ

ETEINEN

Kiinteistökauppa loikkaa nykyaikaan Kiinteistöjen sähköinen kaupankäynti on alkanut.

Asunto-osakkeet seuraavat hitaasti perässä.

Teksti Mikael Sjöström

M

aanmittauslaitos (MLL) otti marraskuun alussa käyttöön sähköisen kiinteistökaupan verkkopalvelun.

Kirjautumalla pankkitunnuksin osoitteeseen kiinteistoasiat.fi kuka tahansa voi nyt ilmaiseksi tarkastella omien kiinteistöjensä tietoja.

Kiinteistön kauppa valmistellaan sähköisellä lomakkeella, johon voi hakea tietoja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä ja muista viranomaisrekistereistä.

Kiinteistön luovutustiedot siirtyvät viranomaisrekistereihin suoraan käsin koskematta. Samalla lainhuuto eli kiinteistön uuden omistajan merkitseminen rekisteriin tulee vireille ilman eri hakemusta.

Tähän saakka lainhuutoa on pitänyt hakea erikseen puolen vuoden kuluessa kaupan allekirjoittamisesta.

Suomessa tehdään vuosittain noin 80 000 kiinteistökauppaa. Verkkopalvelussa kauppakirjan valmistelu tapahtuu ajasta ja paikasta riippumatta ja itse kauppa syntyy pankkitunnuksia käyttäen. ”Tähän asti kaupanvahvistaja on vahvistanut kiinteistön kaupan kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa. Sähköisessä kiinteistökaupassa kaupanvahvistajaa ei tarvita”, kertoo MLL:n kehittämiskeskuksen johtaja Juha Tuomaala.

Järjestelmä valvoo muun muassa osapuolten henkilöllisyyden todentamis-

16

ta, kauppakirjan sisällön riittävyyttä ja siihen merkittyjen tietojen oikeellisuutta viranomaisrekisterien ja tunnistamismenetelmien avulla.

Välittäjät innoissaan Tuomaalan mukaan kiinteistönvälittäjät olleet innoissaan palvelussa tarjolla olevasta esisopimuksesta, jolla voidaan kiinnittää kaupan osapuolet. ”Myös myyntivaltuutuksen antaminen kiinteistönvälittäjälle ja kaupassa tarvittavien asiakirjojen luonnostelu on maksutonta”, Tuomaala sanoo.

Verkkopalvelusta saa maksua vastaan niin kiinteistörekisteriotteet kuin lainhuuto- ja rasitustodistuksetkin. Siellä voi hakea myös kiinnityksiä ja sähköisen panttikirjan siirtoa sekä ilmoittaa haltijan muutoksesta.

Kaikki tapahtuu pienemmin kustannuksin kuin perinteisessä paperiprosessissa. Esimerkiksi pankkilainan vakuudeksi tarvittava panttikirja maksaa paperisena 38 euroa ja sähköisenä 29 euroa. Myös kaupanvahvistajan perimä 112 euron palkkio säästyy.

Järjestelmä on ensimmäinen laatuaan maailmassakin ja sen verran edistyksellinen, että osa ulkopuolisista systeemeistä ei taivu siihen. ”Kauppahinnan maksamisessa pankkien välillä on vuorokauden viive. Maksun siirryttyä myyjä joutuu liittämään skannatun kuitin järjestelmään.”

Perinteinen paperiprosessi pysyy silti käytössä. Sitä tarvitaan, kun kaupan osapuolina on ulkomaalaisia tai jakamattomia kuolinpesiä. Niiltä puuttuu varmaan tunnistamiseen vaadittava suomalainen henkilötunnus.

Myös useampaa kuin yhtä kiinteistöä koskevat kaupat tehdään toistaiseksi perinteiseen tapaan.

Seuraavaksi sähköisiä asunto-osakkeita Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan asunto-osakkeiden siirtämistä sähköisiksi.

Helmikuussa valmistuu selvitys omistajarekisterin toteutusmalleista.

Niitä ovat uusi rekisteri, laajennus johonkin olemassa olevaan rekisteriin tai nykyisten rekisterien yhteiskäyttö.

Omistajatiedolle yksi mahdollinen paikka on Euroclearin ylläpitämä arvoosuusjärjestelmä.

Olennaista on yhdistää omistajatieto asuntokohtaisiin tietoihin, kuten kokoon, huonemäärään ja sijaintiin.

Tietojen yhdistäminen on yksinomaan juridinen kysymys ja vaatii säädösmuutoksia.

Kehittämisjohtaja Markku Tahvanainen ympäristöministeriöstä arvelee, että asunto-osakerekisteri tulee käyttöön aikaisintaan 2015 ja silloinkin aluksi uusien asunto-osakeyhtiöiden osalta. ■

KIINTEISTÖSIJOITTAJA

Asuntosijoittaja ilahtuu hyvistä vuokralaisista Teksti Mirko Hurmerinta Kuva Antti Mannermaa

Luonnehdi itseäsi asuntosijoittajana.

Olen vasta alkutaipaleella, mutta erittäin oppimishaluinen. Sijoitusstrategiani on varsin maltillinen ja pyrin välttämään suurimmat riskit. En kuitenkaan pelkää käyttää reilua velkavipua.

Asunnon valinnassa kiinnitän huomiota ennen kaikkea sijaintiin sekä taloyhtiöön. Tavoittelen ensisijaisesti tasaista kassavirtaa vuokratuoton muodossa, eikä asunnon arvonmuutoksella ole suurta merkitystä.

Olet entinen ammattijalkapalloilija.

Onko se näkynyt jotenkin sijoittamisessasi?

Ei ehkä muuten, mutta kun päivän työsuoritus koostui parista tunnista pelikentällä, jäi tiedonhakuun ja opiskeluun runsaasti aikaa.

Mistä ostit sijoitusasunnon viimeksi?

Ostin Lahden Liipolasta 34 neliöisen kerrostaloyksiön. Hinta oli mielestäni edullinen ja taloyhtiö on hyvällä mallilla. Lisäksi asunnossa oli jo vuokralainen valmiina. Lahti on vieläpä kohtuullisen matkan päässä Helsingistä. Yhtään sen kauemmaksi en haluaisi mennä.

Milloin aloitit asuntosijoittamisen?

Minusta tuli asuntosijoittaja ikään kuin vahingossa. Vuonna 2006 lähdin pelaamaan Norjaan ja jouduin laittamaan vuotta aiemmin ostamani yksiön vuokralle. Myöhemmin ostin seuraavan asunnon, joka sekin meni vuokralle, kun lähdin pelaamaan Belgiaan. Yhtäkkiä huomasin, että minulla on kaksi sijoitusasuntoa. Aloin ottaa asioista selvää ja verkostoitua muiden asuntosijoittajien kanssa. Sillä tiellä ollaan edelleen. Tosin nyt sijoittamisessani on jo jotain suunnitelmallisuutta.

Mikä on ollut paras onnistumisesi asuntosijoittajana? Entä suurin virheesi?

Yksittäisiä onnistumisia on vaikea eritellä, mutta hyvän vuokralaisen löytäminen ilahduttaa valtavasti. Siitä tulee hyvä fiilis, kun joku saa uuden kodin ja itse hyvää vuokratuottoa. Mitään suuria yksittäisiä virheitä ei ole osunut kohdalle.

Minkälainen asuntoportfolio sinulla on?

Tällä hetkellä omistan itse viisi asuntoa, joista kaksi olen ostanut tänä vuonna.

Lisäksi olen mukana yrityksessä, joka sijoittaa enemmän osta, remontoi, myy – tyylillä.

18

Minkä vinkin antaisit asuntosijoittajalle?

ammatikseen pelannut Hermanni Vuorinen alkoi sijoittaa asuntoihin sattuman kautta.

JALKAPALLOA

Tutki, perehdy ja analysoi. Jos kaikki näyttää hyvältä, tartu rohkeasti tilaisuuteen. Hyviä kohteita ei tule ikinä liian usein vastaan. ■

AKTIA KIINTEISTÖNVÄLITYS

Vä l i t ys p a l k k i o m m e 4 , 3 4 % - 4 , 9 6 % (s i s a l v 24 % ) ve l a t to m a st a m yy n t i h i n n a st a .

RATKAISUJA KOTI-IKÄVÄÄN.

Kun aiot myydä asuntosi! Pyydä meiltä yksilöllinen tarjous kattavasta palvelukokonaisuudestamme.

Terveisin, Aktia Kiinteistönvälityksen henkilökunta

Aktia Kiinteistönvälitys Oy, Suur-Helsinki ą PL 207 ą 00101 Helsinki ąŗŗY-tunnus 0974868-0 ąŗ222ÿ &/$ '&1ÿñ

Riitta Sarkkama

Maarit Puha

Berit Segercrantz

Carita Åkerberg

Taina Friman

Charlotta Ahlström

Christoffer von Schantz

Jockum Andersin

Reima Alander

Harri Eklund

050 3410165

0400 453557

050 3410197

050 3410195

050 3410063

040 5001056

050 4105138

040 5053736

050 5447445

050 3410186

Arja Virta

Heidi Illman

Tuula Auranen

Tuula Karhapää

Kim Lindbäck

Niklas Zitting

Timo Ojanen

Mika Malmivuori

050 3140103

050 4105163

040 7541611

050 3410058

050 3140106

050 5055396

040 5590001

0400 898676

TUNNELMAVALOA TUPAAN Uudelleen lanseeratun 60-luvulla suunnitellun Orient -valaisimen kuparivarjostin luo pehmeää valoa, joka ei häikäise.

Mustajohtoinen valaisinkaunotar sopii esimerkiksi ruokailutilaan tai työpöydän ylle.

Lightyears Orient P1-valaisin 335 e. www.finnishdesignshop.fi

Tervetuloa kuparikausi!

Lämminsävyisestä ja retrohenkisestä kuparista on hetkessä tullut skandinaavisen sisustuksen uusi muotimetalli.

Teksti Ulla Rantakari

Sävytä ja sisustusta metalleilla Metalli tuo ilmettä sisustukseen sekä isoina pintoina että pieninä annoksina.

1

2

3

4

5

METALLINHOHTOISET

PINTAMATERIAALEISSA

SISUSTUSESINEISSÄ

KUPARI JA MESSINKI

KUN SISUSTAT

PINNAT tuovat tyyliin

metallinhohdetta on tarjolla niin mosaiikkilaatoissa, tapeteissa kuin maali- ja efektipinnoitteissakin. Parhaimmillaan metalliset pintamateriaalit toimivat tehosteseinissä.

pitkään kestosuosikkina olleiden hopeansävyjen ohelle on tarjolla runsaasti lämpimänsävyistä kuparia sekä messinkiä. Molempia voi myös yhdistää hopeaan.

tuovat ylellisen lämpimän vastakohdan esimerkiksi valkoiselle sisustukselle. Ne sopivat hyvin yhteen myös harmaan, mustan sekä luonnonsävyjen kanssa.

METALLEILLA, kiinnitä

ylellisyyden tuntua sekä mielenkiintoa ja kontrastia muuten seesteiseen sisustukseen.

Vinkit: Piia Toivanen, Muotoilija SI

20

huomiota myös valaistukseen. Etenkin kuparipinnat tarvitsevat ympärilleen valonheijastuksia, jotta hohtava materiaali pääsee parhaiten oikeuksiinsa.

NYT TYYLIÄ RIPUSTA KAUNIISTI Siro metallivaateripustin freesaa esimerkiksi eteisen vaatenaulakon ilmeen.

Hayn Hang vaateripustin 5 kpl/10 e. www.finnishdesignshop.fi

SIROSTI SEINÄLLE String pocket -kirjahyllyn uutuussävy on ajankohtainen kupari. Esimerkiksi keittiösäilytykseen tai kirjoille sopiva hylly toimii pienenäkin yksityiskohtana, mutta on myös laajennettavissa sekä sivu- että korkeussuuntaisesti.

KORUNKAUNIS KATSEENVANGITSIJA Komean kuparinen riikinkukkotapetti soveltuu kehysmäiseksi katseenkiinnittäjäksi esimerkiksi kauniin lipaston taustaseinälle.

Cole & Son, Contemporary Restyled Albemarle –tapetti 117-163 e/rll Värisilmä 09 849 141

60x50x15, 136 e. www.vepsalainen.fi

IT-TUIKKU Tom Dixonin metallinen Etch – kynttilälyhty koreilee nyt trenditietoisten sisustuksissa. Herkkä metallikuviointi on valmistettu samalla menetelmällä kuin piirilevyt ja se sädehtii ympärilleen kiehtovia valoja ja varjoja.

Etch -kynttilälyhty kuparisena 68 e. www.finnishdesignshop.fi

KUPARINHOHTOINEN KEITTIÖIHME Kitchen Aid –klassikkoyleiskoneen kuparinhohtoinen versio komistaa keittiön työtason ja sulattaa intohimoisen ruoanlaittajan sydämen.

999 e. www.kitchenaid.fi

PÄÄ PALJETTITYYNYYN! Sohvatyynyjen sekaan ripoteltu paljettityyny ei jää huomaamatta. Yhdistä kuparipaljettityyny valkoisen, mustan, beigen tai konjakinsävyihin.

KAHVIA KUPARIPANNUSTA Skandinaavisen pelkistetty Stelton EM77 Hot Metal –klassikkotermoskannu viimeistelee tyylikkään kuparipintaisena niin aamiais- kuin palaveripöydänkin kattauksen.

Hennes&Mauritz Home 40x40 -tyynynpäällinen 9,95 e. www.hm.com/fi

1 l –kannu, 119 e. www.finnishdesignshop.fi

21

Amalia yst채v채mme Teksti Heini Larros Kuvat Juho Huttunen

22

23

Yrittäjä Maaretta Tukiainen asuu 80-vuotiaassa hirsitalossa Helsingin Tapanilassa. Talossa, joka on kuin hyvä ystävä tai äidin syli. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä.

S

e tunne tuli heti.

Kun ullanlinnalainen Maaretta Tukiainen tapasi Helsingin Tapanilassa vuonna 2002 ensi kertaa Amalian, hän tiesi, että tämä on koti.

Hyvä fiilis. Helppo hengittää. Oma maailmansa, jotenkin turvallinen ja rauhallinen – piilossa ministerieroilta, tarjouspäiviltä ja onnettomuusuutisilta. Muttei toki toimittajalta, joka seisoo parhaillaan Amalian verannalla ja katselee ihastellen tielle. Toimittaja on tullut tekemään juttua Amaliasta ja sen asukkaista Maaretasta ja Markuksesta.

Jotain Amalian vetovoimasta kertoo se, että siitä on tullut jopa spontaaneja ostotarjouksia.

AMALIA ON tilamuutoskonsultti ja

Maaretta Tukiainen Ikä: 44 Asunto: Vuonna 1932 rakennettu talo Pinta-ala: 147 neliötä Muuttanut: 2002

24

start up -yrittäjä Maaretan ja graafisen suunnittelijan Markus Freyn 80-vuotias hirsirunkohuvila, joka on pukeutunut siniharmaaseen lautaan. Amaliassa on asunut kolme perhettä ennen Maarettaa ja Markusta. Nimen talo sai edellisiltä asukkailtaan. ”Elämän” taas rakennusmestarilta ja kalliolaisilta taloilta.

Amalia on siis kierrätystalo. Sen rakensi rakennusmestari itselleen 1930-luvulla Kalliosta purettujen talojen hirsistä.

Siksi olohuoneen hirret paljastava seinä on maalattu valkoiseksi. Seinän pidempien hirsien seassa on nimittäin erivärisiä täytepaloja – alkuperä näkyy ”Oli pakko maalata.”

Olohuoneen toiselle seinälle rakennettiin kymmenen vuotta sitten muutettaessa kiinteä kirjahylly. Talouden kaikki kirjat mitattiin, jottei hyllyjen väliin jäisi hukkatilaa. Kaikki silloiset kirjat mahtuivatkin hyllyyn. Sen jälkeen niitä on tullut vain lisää. Niinpä eteisen ja keittiön katonrajassa kulkevat laudat toimivat kirjahyllynä.

Olohuoneen kalustus on sekoitus uutta ja vanhaa, tuunattua ja tuunaamatonta. On valkoiset Mies van der Rohen Barcelona-nojatuolit. ”Tuli vain tunne, että ne sopivat tänne.”

Puunväriset Ilmari Tapiovaaran tuolit. ”Markus löysi ne Taideteollisen korkeakoulun kirpparilta.”

Katossa Foscarinin Caboche, kuin

SENTILLEEN OIKEIN.

Ruokapöytä on oppilastyö, se tehtiin mittojen mukaan.

Olohuoneen Osborne & Littlen tapetti.

FLOWER POWER!

25

KOIRIEN LEMPPARI. Kerttu-koiran lempipaikka on sohvalla olohuoneen ikkunan edessä, Varpulle tärkeintä on lämmin ja pehmeä paikka.

26

VINJETTITEKSTI

27

Lattiat käsiteltiin Osmocolorilla vaaleiksi.

Sävy on kuusi.

VAALEA PUU!

Suosikkisisustuslehdet ovat Living etc ja Dwell.

MAARETAN TYÖPÖYTÄ.

28

Lucian valoseppele, ja sohvapöytänä vanha venäläinen kivääripatruuna-arkku. ”Se on Markuksen perintöä. Freyn suvussa on ollut paljon upseereita.”

Täyttä selvyyttä arkun kulkeutumisesta Amalian olohuoneeseen ei ole. On paljon mahdollista, että arkku kulkeutui Suomeen kansanedustajanakin toimineen ja Venäjän armeijassa marsalkka Mannerheimin kanssa palvelleen Alexander Freyn mukana.

Sitten olohuoneessa ovat vielä maalin saaneet vaaleanharmaat huonekalut: kiinakaappi, sermi ja perintöpöytä. ”Kaipaan tilalta harmoniaa. Tilassa on hyvä olla, kun värit sopivat keskenään.”

Harmonian lisäksi Maaretta halusi olohuoneeseen tunnelmallista valoa.

Siksi jokaisessa ikkunassa on valkoinen lankaverho. Ja toimittaja kun ajatteli, että niitä laitetaan vain oviaukkoihin!

Olohuoneen toinen seinä tapetoitiin Osborne & Littlen kukkatapetilla. ”Haluaisin vaihtaa sen graafisempaan.

Bongasin tapetin jostain ranskalaisesta sisustuslehdestä. Isot kukkatapetit olivat 2000-luvun alussa muotia. Mutta ei ole tullut vaihdetuksi. En erityisem-

Huomaa arkkitehtilaatikosto tv-tasona.

YLÄKERRASSA OLLAAN.

min välitä design-kodeista, joissa kaikki on täydellistä. Kodissa voi olla jotain keskeneräistä. Osittain tunnelma syntyy siitä.”

Maaretta tietää mistä puhuu. Hän opiskeli Lahden muotoiluinstituutissa sisustusarkkitehdiksi ja teki lopputyönsä luovuutta edistävästä tilasta. Sisustusarkkitehdin tutkinnon jälkeen Tukiainen on opiskellut LCF Life Coachiksi. Tähän matkaan liittyy myös hänen lokakuussa ilmestynyt Egosta Fantasmagoon -kirja, kirja karismasta, itsensä hyväksymisestä ja todellisen minän löytämisestä.

SE OLI kuulemma aihe, joka valitsi kirjoittajansa.

Kirjansa loppupuheessa Maaretta toteaa seuraavaa: “Olen opiskellut neljä eri ammattia ja tutustunut moniin eri tieteenaloihin. On mahdotonta yrittää luoda niistä jotain yhtenäistä taustateoriaa, koska sellaista ei ole. On vain erilaisia ajatuksia ja näkökulmia, joille olen altistanut itseni elämäni eri vaiheissa. Jokaisesta vaiheesta olen saanut matkaani jotain tärkeää:

jonkin olennaisen ajatuksen, joka ilman tuota vaihetta olisi jäänyt saamatta.”

Ennen uraansa valmennustyökalujen kehittäjänä ja tilasuunnittelukonsulttina, Tukiainen työskenteli vuosia Subtelevisiokanavan johtajana, sitä ennen toimittajana.

Nykyään hän työskentelee joko asiakkaiden luona tai kotitalonsa yläkerrassa.

Siellä kirjoitusprosessista on muistutuksena parinsadan kirjan pinot työpöydän päädyssä ja parikymmentä Moleskinemuistikirjaa, joista pursuaa neonvärisiä muistilappuja. ”Olen Moleskine-uskovainen. Minulta menee muistikirja muutamassa kuukaudessa.”

Muistikirjojen, kirjojen ja lehtien lisäksi Maaretan työpöydällä on Artemidin valaisin ja Veera Tiaisen maalaus Tyttöjuttuja. ”Ostin sen hänen työhuoneeltaan vuonna 2006. Ihastuin siihen heti. Ai, miksei sitä ole kehystetty? Ei, minulle olet edes tullut mieleen, että se pitäisi kehystää!”

Siksi Maaretalle tärkeä maalaus siis

”Kaipaan tilalta harmoniaa.

Tilassa on hyvä olla, kun värit sopivat keskenään.”

29

PIHAMAJA ULKOA.

30

Ruokapöytä tuoleineen mahtuu sinne hyvin.

31

HUVIMAJA JOULUASUSSA.

Vain hopeanvärisiä ja

valkoisia palloja.

AMANDAN VERANNALLA.

”Kotiin haluan rauhallisia ja harmonisia värejä, mutta vaatteissa pidän rohkeistakin väreistä.”

32

Näkymä eteisestä.

nojaa työpöydällä kirjapinoon.

Yläkerran korkeassa, jopa kirkkomaisessa tilassa ovat myös talouden televisio ja nukkumasijat. Talon parvi remontoitiin alunperin makuuhuoneeksi, mutta viime vuodet makuuhuone on ollut samassa tilassa kuin pariskunnan työpöydät. Suuressa yläkerran tilassa on sängyn lisäksi siis työpöydät, televisio ja takka. Takka muurattiin remontin yhteydessä ja se sai hauskat Portugalin matkalta tuodut tornikoristeet. ”En ole tosin varma, pidänkö niistä enää.”

KOTONA TYÖSKENTELIJÄN etuja on myös pihan kymmenneliöinen huvimaja.

Kesällä Maaretta kirjoittaa sielläkin.

Huvimaja rakennettiin 2000-luvun puolessavälissä. Sen ikkunat ovat jo kertaalleen käytettyjä, Rakentajan apteekista.

Majaan kuuluu varasto ja ”huvihuone”. ”Tällä alueella sallitaan normaalia isommat piharakennukset.”

Pihamajassa vietetään myös juhlia, jotka jatkuvat Amalian 500-nelilöiselle tontille. Ja nyt huvimaja on koristeltu

jouluasuun. Hopeanvärisiä ja valkoisia palloja oksissa ja kynttilät. ”Pidän yksinkertaisesti koristellusta joulusta.”

Värikuri pysyy myös täällä. Ikkunoiden yläpuolella kulkee rivi leikkieläimiä, jotka kaikki on maalattu harmaiksi.

Ja kyllähän kotona väriäkin on. Hyvin mietittynä tosin, että varmasti sopivat toisiinsa. Ruokahuoneessa on vihreä Maija Louekarin Marimekolle suunnittelema Räsymatto-pöytäliina ja juomalasit ovat turkooseja tai vihreitä, Marimekon sukat makkaralla -sarjaa. Ne sopivat hyvin yhteen ja näyttävät hyvältä muuten valkoisessa huoneessa. ”Kotiin haluan rauhallisia ja harmonisia värejä, mutta vaatteissa pidän rohkeistakin väreistä. Käytän paljon esimerkiksi turkoosia ja vihreää.”

Ehkä se on vähän Amaliankin vaikutusta. Tutkimusten mukaan nimittäin onnelliset ihmiset pukeutuvat usein väreihin.

Egosta Fantasmagoon -kirjan julkaisi Talentum, joka kustantaa myös Arvoasunto-lehteä. ■

Kun Arvopaperi kertoo mikä tuottaa ja missä laiska raha makaa, kokoaa Summa aiheen kaikki jutut Talentumin medioista yhteen paikkaan.

Summa on uusi palvelu, jolla luet Talentumin lehdistä ja kirjoista sinua kiinnostavimmat jutut. Palvelu toimii kaikilla uusimmilla tietokoneilla, tableteilla ja älypuhelimilla.

Rekisteröidy ja pääset käsiksi sekä ilmaiseen että tilattavaan sisältöön.

.RNHLOH YHORLWXNVHWWD VXPPD WDOHQWXP ȴ

Siinä tärkeimmät

COLOURBOX

34

TULEVAISUUDEN ARKKITEHTUURIA? Tanskalaisen Bjarke Ingelsin Kööpen-

haminaan suunnittelemassa, palkitussa ja vuonna 2010 valmistuneessa 8 Housessa on peräti 476 asuntoa. Ingelsiä on kehuttu muun muassa asiakkaiden (lue asukkaiden) kuuntelemisesta ja taloudellisesta suunnittelemisesta.

VUONNA 2030

EDESSÄ LOISTAVA TULEVAISUUS Kaupungissa on torneja ja muunneltavia asuntoja, mutta kodissasi ei ole televisiota vaan katsot ohjelmia ikkunoistasi. Kasvit loistavat.

Näin asumme vuonna 2030.

Teksti Heini Larros

K

äydään ensin vuodessa 1996. Leevi and the Leavingsin Onnelliset-laulustahan sen muistaakin.

Oli meillä stereot, televisio, mikroaaltouuni, videonauhuri, radio, GSM ja Nokian kommunikaattorin ensimmäinen malli.

Maan suurimmat yritykset olivat Neste, Nokia ja Repola. Oli Lipponen, Clinton ja Jeltsin. Ja näinä päivinä syntyi myös Dolly-lammas, ensimmäinen kloonattu nisäkäs.

Kyllä, tämä juttu käsittelee tulevaisuutta! Miksi toimittaja siis kirjoittaa menneisyydestä?

Perspektiivin vuoksi. Olemme matkalla vuoteen 2030.

JA VAIKKA vuosi 2030 tuntuu olevan kaukaisuudessa, on sinne vuodesta 2013 yhtä pitkä matka kuin vuodesta 1996 vuoteen 2013.

Viime vuosina kännykkä, sähköposti ja internet ovat todellakin mullistaneet elämämme. Vaikka kaikki ne keksittiin jo ennen 1990-lukua, vasta niiden laaja omaksuminen, joka tapahtui 1990-luvulla, muovasi ihmisten arkea.

Tämä on syytä huomioida tulevaisuuden ennustamisessa.

Innovaatioiden ja tekniikan kehittymisen ja vallankumouksellisuuden ratkaisee se, ottavatko ihmiset ne osaksi elämäänsä.

Ihmiset, markkinavoima, ratkaisevat sen, kuinka paljon innovaatiot muovaavat arkeamme.

MENNEISYYS KERTOO meille myös sen, että suurin osa teknisistä innovaatioista on levinnyt niiden arkea helpottavien tai viihteellisten ominaisuuksien ansiosta. Internet oli alussa hyvin pornopainotteinen, kunnes huomattiin, että netti voisi olla jotain muutakin. ”Leikkikalunomaisuus on monien keksintöjen ensimmäinen kehitysvaihe”, tiivistää asian Mika Pantzar kirjassaan Tulevaisuuden koti.

35

KOTISI VUONNA 2030

TALO

Tuottaa itse sähköä aurinkopaneeleillaan ja -kennoillaan ja työntää ylijäämäsähkön verkkoon muille käytettäväksi.

KATTO

Katollasi on kaupunkipuutarha ja aurinkopaneelit. Omassa kaupunkipuutarhassa kasvatetaan pääosin ruokaa.

WC VAAKA

On integroitu lattiaan.

Kommunikoi esimerkiksi jääkaappisi kanssa, mikäli näin haluat.

WC-PÖNTTÖ

Analysoi virtsanäytteesi verensokerin arviointia varten.

SIIVOUSKOMERO MONITOIMISIIVOUSROBOTTI

Unohda imurointirobotti, tämä robotti puhdistaa myös ilman ja pyyhkii pölyt. Ehkä silittääkin.

VALAISIMET

Pim! Valot päälle, kun astut huoneeseen ja Pim! pois päältä kun poistut. Myös manuaalisesti suljettavissa ja päälle pistettävissä.

LASTENHUONE

Muuttuu seinää siirtämällä työhuoneeksi, kun uusperheen lapset ovat toisella vanhemmallaan.

OLOHUONE KIRJAHYLLY

Jos sinulla yleensä on sellainen, uusista kirjoista hyllyssä on pääosin lemppareitasi, jotka olet printannut 2D-printterillä.

Tärkeimmät olet sidotuttanut alan huippukäsityöläisellä.

HUONEKASVIT

Loistavat pimeässä. Myös niiden ilmaa puhdistavia ominaisuuksia on saatettu jalostaa.

IKKUNA

KEITTIÖ

Tutkimuksen mukaan ihmiset arvostavat asunnoissaan luonnonvaloa. Tulevaisuuden kodissa onkin monikäyttöikkunoita: ikkunat voivat toimia aurinkopaneeleina ja/tai katselunäyttönä. Esimerkiksi Samsung on kehittänyt Transparent Smart Window LCD-paneelin.

JÄÄKAAPPI

Tietää, mitä söit viime kesänä ja muistaa sen myös. Jääkaappi keskustelee kodin muiden laitteiden kanssa. Kylpyhuoneesi lattiaan integroitu vaaka on osannut raportoida jääkaapille toivomuksesi laihtua.

3D-RUOKAPRINTTERI

SEINÄT

Kotisi ulkoseinät on maalattu nanomaalilla, joka tekee seinästä aurinkokennon.

Kodin sisäseinät ovat paneelia, ikään kuin iso tabletti- tai tietokonenäyttö. Sisäseinän maali saattaa vaihtaa väriä (erityisesti ruotsalaiset kuluttajat toivovat vaihtelua kotiinsa).

36

Printtaa sinulle maksalaatikon oikeista aineksista. Myös esimerkiksi lihankaltaista tuotetta voi printata.

BIOREAKTORI

Keittiön uusin kodinkone. Siinä voi kasvattaa vaikkapa pihviä.

VUONNA 2030

KUVAT: COLOURBOX

Uuteen uljaaseen ihmiseen uskovat tulevaisuusennusteet ovatkin menneet pahiten pieleen. Näin kävi utopialle neuvostoihmisestä. Nyt samantyylisiä visioita on esitetty uudesta ja “paremmasta” ekologisesta ihmisestä. ”Ihmiset eivät ole ainakaan toistaiseksi haluneet, että teknologia kontrolloi heitä heidän omaksi hyväkseen. He ovat valmiimpia omaksumaan teknologiaa, joka helpottaa heidän elämäänsä tai joka viihdyttää heitä”, toteaa kulutustutkija Mika Pantzar.

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Pantzar on ensimmäinen matkaoppaamme tulevaisuuteen. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori.

Muistetaan matkalla vielä Pantzarin esittämä varauma: ”Tulevaisuusvisioissa puhuu ihminen aina omine intresseineen.”

Sitten matkaan. Täältä tullaan elämä 2030. ”VUOTTA 2030 silmällä pitäen asunto Suomessa on hyvä sijoitus. Ilmastonmuutoksen näkee lämpömittarista. Maailmassa on ilmastopakolaisia. Suomi on tässä skenaariossa eräänlainen voittaja. Suomi on turvallinen, eikä täällä ole esimerkiksi maanjäristyksiä”, sanoo toinen oppaamme, Elina Hiltunen.

Hiltunen on kauppatieteiden tohtori ja diplomi-insinööri. Hän on kirjoittanut Matkaopas tulevaisuuteen -kirjan, joka ilmestyi 2012.

Parhaillaan tekeillä on toinen tulevaisuutta käsittelevä teos: Teknoelämää 2035 – Kuinka teknologia muuttaa tulevaisuuttamme?

Oppaamme numero 3 on Jari Kaivo-oja, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja ja hallintotieteiden tohtori. Hän uskoo kakkos- ja jopa kolmoisasuntojen yleistymiseen. ”Ihmisillä on useita koteja, esimerkiksi Aasiassa lomaosakemuotoisina. Halu sitoutua yhteen paikkaan vähenee.”

Uudenlaista suomalaista mökkiperinnettä siis.

Kaivo-oja uskoo myös, että ruotsalaistyylinen hidas lainanlyhentäminen tulee vähitellen Suomeen. Suomalaisethan lyhentävät lainojaan huomattavasti ruotsalaisia innokkaammin. Ruotsalaisista vain joka kolmas lyhentää lainaansa, Suomessa lainoista 95 prosenttia lyhenee.

Selvityksen mukaan ruotsalaiset kokevat kodin enemmän statussymbolina kuin suomalaiset; 60 prosenttia ruotsalaisista kodinomistajista on sitä mieltä, että kaunis koti tekee yleensä ihmisiin vaikutuksen.

Ruotsalaisraportissa kodin statusarvon uskotaan vielä kasvavan, erityisesti epävarmoina aikoina. Ehkä tämäkin ajattelutapa tulee Suomeen, siis mikäli vauraus Suomessa kasvaa.

TULEVAISUUTTA MUOKKAA myös elinaika.

TULEVAISUUDEN KODIN HISTORIA

1910-LUKU

Tulevaisuuden kotia edustaa koti, jossa on mahdollisimman paljon erilaisia sähkölaitteita.

1950-LUKU

Neuvostoliitossa ennustetaan, että tulevaisuudessa kaupungissa on ”parkkipaikat” myös kuuraketeille.

Seura-lehti ennustaa, että 2000-luvulla työmatkat tehdään helikopterilla. Jokaisella on tietysti omansa.

1970-LUKU

Japanissa ja Yhdysvalloissa aloitetaan älykkään kodin kehittely.

1990-LUKU

Ennustetaan, että puolet ihmisistä työskentelee kotonaan vuonna 2025.

”Ihmiset elävät vanhemmiksi. Vanhukset elävät myös kotonaan pidempään. Sinkkutaloudet ja uudet perhemuodot lisääntyvät”, pohtii Hiltunen.

Tämä todennäköisemmin lisää liikkuvuutta ja pienten asuntojen tarvetta. Jo nyt lähes puolet helsinkiläisistä kotitalouksista on sinkkutalouksia. Uusperheiden kotien tulee olla mahdollisimman muunneltavia.

Mitä enemmän kaupunki kasvaa, sitä enemmän se myös kylämäistyy. ”Alueiden eriarvoistuminen jatkunee. Tulee aidattuja alueita ja ikävämpiä alueita.”

Suurin osa teknologiavisioista jakaa synkän näkemyksen. ”Maailma jakaantuu lopullisesti köyhiin ja rikkaisiin”, tiivistää tulevaisuusvisiot Pantzarin Tulevaisuuden koti -kirja.

Yksi asia lienee myös varmaa. Helsingissä on jo tornitaloja. Sukupolvi, joka paheksui nelikerroksisia kerrostaloja lapsille sopimattomina, ei enää ole vaikuttavassa asemassa.

Nuoremmat ovat kansainvälistyttyään tottuneet torneihin ja niiden hyviin näkymiin. Ruotsalaisen asumisen trendiraportin mukaan maisemalla on suuri merkitys kodin valinnassa. Koska kaikki eivät pääse esimerkiksi merenrannalle, torni on hyvä tapa avata näkymiä suuremmalle joukolle.

Ja sitten on se teknologia. Se vaikuttaa kotiisi, kaupunkirakenteeseen ja katukuvaan.

Googlen robottiautot ovat testiajaneet jo satoja tuhansia kilometrejä – ja robotti on osoittautunut ihmistä paremmaksi kuskiksi. ”Robottiauto tulee ja se korvaa erilaisia huoltoautoja. On kyseenalaista, kuinka suuri osa niin sanotusta yksityisautoilusta katoaa”, pohtii Mika Pantzar.

Rakennusyhtiö YIT:ssä ollaan esimerkiksi pohdittu sitä, onko parkkipaikkojen nykymittainen rakentaminen järkevää. Säilytetäänkö autoja tulevaisuudessa kaukana kalleimmista asuinalueista ja autot noutavat kuskinsa pyynnöstä?

Tiesittekö muuten, että hehkuva kasvikin on jo kehitetty?

Sinäkin saatat kastella vuonna 2030 valaisevaa saniaista.

Mukana myös ilmanraikastin! ■ Lähteet: SRV, tulevaisuuden asumista kartoittamassa, Mika Pantzar: Tulevaisuuden koti, Elina Hiltunen: Matkaopas tulevaisuuteen, Big Dreams, Small Spaces, Elitfönster Trend Report, Uusi Suomi, Tilastokeskus, Architectural Record

37

38

Myntin talossa Vaasassa Vaasassa on vain muutama jugendtalo. Niistä Myntin talo edustaa hyvin aikansa vaasalaista rakentamista mutta myös pohjalaista yrittäjähenkeä.

Teksti Maarit Kauniskangas Kuvat Karoliina Paavilainen

39

K

un mainitsee vaasalaiselle Koulukadun, keskustelu siirtyy heti Myntin taloon.

Talosta on tullut lähes maamerkki, ja jugendrakennus todella erottuu myöhempinä vuosikymmeninä rakennetuista naapuritaloistaan.

Myntin taloksi kutsutun Asunto-osakeyhtiö Vaasan Koulukatu 18:n rakennuksen rakennutti rakennusmestari Juho Myntti (1850-1931), joka myös pitkään omisti koko talon. Aikoinaan talo erottui Myntin taloksi erityisesti rakennuksen päätyseinään maalatun suurikokoisen Juho Myntti Osakeyhtiön liikemerkin vuoksi. Vasta 1960-luvulla naapuritontin matalan puutalon tilalle rakennettiin Myntin talon päätyseinään

Talon pääportaikko entisöitiin alkuperäisvärien ja -koristeiden mukaan 1980-luvun lopulla.

PORRASHUONEESSA.

40

”Talosta on tullut lähes maamerkki.”

kiinni kerrostalo, ja liikemerkki katosi näkyvistä. ”Liikemerkki näkyy jälleen – nyt porttikäytävän vieressä Koulukadun puoleisessa julkisivussa. Lisäsimme sen pari vuotta sitten talomme 100-vuotisjuhlien kunniaksi”, kertoo Myntin talossa vuodesta 1995 asunut Ari Salminen.

Satavuotisjuhlia varten julkaistiin historiikki, jonka Ari Salminen kirjoitti talossa asuvan Mikko Nykäsen kanssa.

Vaasan rakentajia Juho Myntti oli muutenkin Vaasassa tunnettu, sillä hänen yhtiönsä toteutti useita rakennuksia, kuten kauppahallin, kouluja, metodistikirkon, Tiklas-tekstiilitehtaan ja muita asuinkerrostaloja. Itseoppinut rakennusmestari oli lähtöisin vaatimattomista oloista Vähästäkyröstä ja aloittanut uransa kivenhakkaajana.

Yritteliäällä rakentajalla oli hallussaan rakennusliikkeen lisäksi tiilitehdas ja kiviveistämö, ja siten sopivasti raaka-aineita myös oman kodin rakentamiseen.

Elettiin vuoden 1910 alkupuolta, kun Juho Myntti osti Koulukatu 18:n tontin rakennuksineen valokuvaaja Hjalmar Sjömanilta. Talon sai piirrettäväkseen arkkitehti Alfred Wilhelm Stenfors (1866-1952). Stenfors on suunnitellut lukuisia taloja Vaasaan ja useita niistä toteutti Juho Myntin rakennusliike.

Vaasassa kuten muuallakin Suomessa viime vuosisadan alku oli vilkkaan rakentamisen aikaa, sillä väkeä muutti paljon maaseudulta kaupunkeihin. Vaasan väkiluku kasvoi 13 000 asukkaasta 19 000 asukkaaseen vuosien 1900 ja 1914 välisenä aikana. Kuitenkaan kerrostaloja Vaasassa ei rakennettu yhtä vilkkaasti kuin Helsingissä, Tampereella ja Turussa.

Kaupunkisuunnittelua Vaasassa ohjasi erityisesti paloturvallisuus. Vielä oli mielissä tulipalo, joka tuhosi muutamaa rakennusta lukuun ottamatta koko kaupungin vuonna 1852. Suurpalon jälkeen alettiin rakentaa kaupunkia meren rantaan Klemetsön niemeen noin seitsemän kilometrin päähän Mustasaaressa sijainneesta vanhasta Vaasasta. Kaupungin nimeksi tuli Nikolainkaupunki. Nimi muuttui takaisin Vaasaksi vasta Suomen itsenäistymisen yhteydessä vuonna 1917.

Uuden asemakaavan suunnitteli arkkitehti Carl Axel Setterberg. Aluksi sai rakentaa hyvin harvaan ja tonteilla oli vain vähän rakennusoikeutta. Rakennus-

Suurehkolle pihalle vanhojen puiden katveeseen on rakennettu talon autoilevia asukkaita varten autokatos.

PIHALLA.

järjestyksen uusimisen jälkeen vuonna 1902 sallittiin korkeampi rakentaminen, ja siten Juho Myntti pystyi rakennuttamaan tontilleen nelikerroksisen kivitalon. Tontilla ennestään oleva vanha puurakennus säilytettiin, ja siinä asui vuokralaisia rakennuksen 1970-luvun alkupuolelle asti, jolloin rakennus purettiin.

Wiener-jugendia vaasalaisittain Myntin talon suunnitellut arkkitehti A.W. Stenfors vaikutti koko silloisen Vaasan läänin alueella, koska hän toimi myös lääninarkkitehtina. Häntä ja uuden Vaasan luonutta C.A. Setterbergiä pidetäänkin kahtena ”suurena” vaasalaisarkkitehtina. Stenforsin kädenjälkeä on tosin kadonnut varsin paljon, sillä myös Vaasassa vanha sai surutta väistyä uuden tieltä ennen kuin vanhoja rakennuksia alettiin jälleen arvostaa 1980-luvulle tultaessa.

Stenforsin vuonna 1910 suunnitteleman Myntin talon jugend-tyylissä on Wiener-jugendin piirteitä. Rakennuksena se on raskaampi ja laajamittaisempi kuin lähistöllä sijaitseva vuonna

1907 valmistunut Stenforsin piirtämä Kipinän talo. Myntin talossa näkee myös enemmän symmetriaa ja klassisia piirteitä.

Talossa on jugendtaloille tyypilliset korkeat huoneet, erkkereitä ja parvekkeita sekä holvikaaria. Jokaisessa huoneessa on ollut kakluuni. Talossa on useita poikkeuksellisen suuria huoneistoja. Pääportaikon seinämaalauksiin on kuvattu meren aaltoja ja tervaa kuljettavia purjelaivoja. Tervakauppa oli kuningas Kaarle IX:n 1600-luvun alussa perustaman vanhan Vaasan merkittävä elinkeino.

Talon pääportaikko entisöitiin alkuperäisvärien ja –koristeiden mukaan 1980-luvun lopulla. Hieno portaikko on houkutellut monenlaisia ihailijoita.

Talossa asuva Britt-Marie Carpelan kertoo eräänä päivänä havahtuneensa merkilliseen hälinään, joka kuului porraskäytävästä. Hälyn aiheuttajia olivatkin hääpari ja valokuvaaja. Pariskunta kertoi halunneensa tulla kuvatuksi Myntin talon portaikossa, koska heidän mielestään talo oli niin hieno.

Kumpikaan heistä ei koskaan ollut asunut talossa.

MIKÄ TALO? Asunto-osakeyhtiö Vaasan Koulukatu 18 OSOITE Koulukatu 18 RAKENNETTU 1911 SUUNNITTELIJA arkkitehti Alfred Wilhelm Stenfors RAKENNUTTAJA rakennusmestari Juho Myntti ASUINHUONEISTOJA 13

41

Asukkaina Mynttejä ja muita

Charmikas koti hyvällä paikalla BRITT-MARIE JA JOHAN CARPELAN

kaipasivat kaupunkiin asuessaan Maalahdessa, missä heidän perheyrityksensä toimii. He ehtivät etsiä asuntoa Vaasan keskustasta noin vuoden verran ennen kuin charmikas koti Myntin talosta löytyi.

Elokuussa 1984 Carpelanin kaksilapsinen perhe muutti 220-neliöiseen asuntoon – aluksi remontin keskelle.

Nyt koti on remontoitu uudelleen, tällä kertaa perinpohjaisesti. Aikuistuneiden lasten huoneet ovat saaneet uutta käyttöä, esimerkiksi tyttären huoneesta tehtiin ruokasali. Tilaa kahdelle on kosolti, mutta mukavasti myös silloin, kun kolme lastenlasta vanhempineen ovat paikalla.

Kun remontti valmistui viime vuonna ennen joulua, Carpelanit kutsuivat talon asukkaat glögijuhliin. Juhlittu on yhdessä aiemminkin, mutta yhdessä on myös tehty töitä.

Juho ja Maria Myntti lapsineen 1890-luvun lopulla Nyblinin studiossa otetussa kuvassa. Edessä istuvasta merimiespukuisesta Eemusta tuli taidemaalari. Äitinsä vieressä seisoo Ruusa, josta tuli Myntin talossa asuneen kauppaneuvos Frithiof Tikanojan puoliso. Kuva: Pohjanmaan museon arkisto.

MYNTIN PERHE.

42

”Juuri taloon muutettuamme piha oli todella huonossa kunnossa. Kunnostimme sen talkoovoimin. Talkoilla olemme siivonneet myös kellarin ja ullakon”, Britt-Marie kertoo.

Carpelanien huoneistossa oli asunut vain kaksi perhettä ennen heitä. Ensimmäisenä asunnossa asui hammaslääkäri Granfeldt perheineen. Sitten Vaasan Puhelin osti huoneiston toimitusjohtajansa työsuhdeasunnoksi. Kun seuraava toimitusjohtaja ei halunnutkaan muuttaa asuntoon, huoneisto tuli myyntiin. Carpelanitkin ovat viihtyneet talossa pitkään. ”Talomme sijainti keskustassa mutta silti rannan lähellä on loistava. Kesällä näkee ikkunasta venesatamaan ja talvella voi lähteä suoraan pihasta hiihtolenkille”, Britt-Marie sanoo. ■

Juho Myntti oli kuusikymppinen muuttaessaan kokonaan omistamaansa taloon vuonna 1911. Taloon muutti myös Mynttien aikuisia lapsia perheineen ja muita vuokralaisia. Talon asukasmäärä kasvoi seuraavien vuosikymmenten aikana roimasti. Tuolloin kirjoilla oli noin 20 taloutta ja noin 60 henkilöä. Varsinainen suurperhe oli 1920-40-luvuilla talossa asuneen pankinjohtaja Sulo Luutosen 10-lapsinen perhe. Asukaslukua lisäsi myös se, että perheillä saattoi olla palveluksessaan yksi tai kaksikin kotiapulaista. Nykyään Myntin talossa on 13 huoneistoa ja parikymmentä asukasta.

Talossa asui myös yksineläjiä, kuten leskirouvia. Vuokralaiseksi tuli myös tukkukauppias Frithiof Tikanoja (18771964), joka oli jo vuonna 1905 mukana perustamassa Juho Myntti Oy:tä. Hänen ja Josef Lassilan perustama tukkuliike oli 1980-luvulle asti Suomessa alansa suurin. Mutta Myntin talosta tuli Tikanojalle enemmän kuin asuinpaikka, sillä sieltä löytyi vaimo, Juho Myntin tytär Ruusa. Kauppaneuvos Tikanoja oli myös taiteen tuntija ja keräilijä ja hän ryhtyi Juho Myntin taidemaalaripojan Eemu Myntin mesenaatiksi.

Talon omisti Juho Myntti henkilökohtaisesti vuoteen 1916, jolloin kiinteistö siirtyi Juho Myntti Oy:n omistukseen.

Vuonna 1957 asuintalon omistus muutettiin asunto-osakeyhtiömuotoiseksi.

Toimisto- ja liiketilaa talossa on menneinä vuosikymmeninä ollut vaihtelevasti. Juho Myntti Oy:n konttori sijaitsi talon pohjakerroksessa aina vuoteen 1963, jolloin yhtiö fuusioitui Teräs Oy:n kanssa, joka peri Myntin yhtiön tilat.

1930- ja 40-luvuilla talossa toimi postilähetysliike. Lisäksi talossa asuneet

Kakkosasunto Vaasassa RAIJA JA HEIKKI KOSKEN huoneisto Myntin talossa on pariskunnan kaupunkiasunto, jossa Heikki Koski hoitaa myös maahantuontiyrityksensä asioita.

Mustasaaressa maatilalla asuvat Kosket yöpyvät silloin tällöin asunnolla, esimerkiksi teatteri-illan jälkeen. ”Etsimme 1990-luvun alussa Vaasasta sopivaa kohdetta ja näimme, että tämä oli myynnissä. Sitten tuli lama ja huoneisto oli yhä vain myynnissä. Hinta laski reippaasti ja lopulta teimme kaupat”, Heikki kertoo. Kosket ihastuivat jugendtalon tyyliin, joka poikkesi täysin muiden tarjolla olleiden enimmäkseen 1960-luvun asuntojen tyylistä.

Asunto oli alkuperäisessä kunnossa. Alkoi täysremontti, johon Raija ja Heikki osallistuivat omien kykyjensä mukaan ammattilaisten rinnalla.

Huoneistosta tehtiin moderni, mutta samalla säilytettiin vanhaa. Esimerkiksi keittiöön jätettiin toimiva puuhella sähkölieden viereen. ”Remontoidessamme aina kunnioitamme menneiden sukupolvien rakennuksia, jotka ovat niin hienosti harmoniassa ympäristönsä kanssa”, Raija sanoo. ■

hammaslääkärit ovat pitäneet huoneistoissaan vastaanottoaan.

Vaasan asuntomarkkinoilla ”Suuret korjaukset kuten julkisivu- ja putkistoremontit on tehty parin viime vuosikymmenen aikana. Nyt ajankohtaiseksi on tullut ikkunoiden korjaaminen – osa ikkunoistamme on alkuperäisiä ja niitä korjaamaan tarvitaan vanhojen rakennustapojen osaajia”, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Koski. Vanhoissa taloissa on aina jotakin korjattavaa, mikä ei kuitenkaan vähennä asunnonostajien kiinnostusta. ”Myntin talon kaltaisissa kohteissa on huoneistoja harvoin myynnissä”, sanoo myyntineuvottelija Mikko Marjeta Vaasan Habitasta. Jugendtalon huoneistosta saa maksaa keskimäärin hieman

”Yksiöistä on jo pulaa ja kaksioitakin menisi enemmän kaupaksi.” korkeampaa neliöhintaa, kuin muiden vanhojen talojen huoneistoista. Neliöhinta keskustassa yleensä asettuu 2500 ja 3000 euron välille. Keskustassa on rakenteilla neljä uutta kerrostaloa, noin satakunta huoneistoa, joiden neliöhinnat liikkuvat 3500 ja 4000 euron välillä.

Mitä lähempänä talo on merenrantaa,

sitä enemmän huoneisto maksaa.

Vaasan seudulla asuntojen hinnat ovat pääsemässä vuoden 2010 tasolle, jolloin hinnat olivat korkeimmillaan.

Muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa hinnannousu ei ole elpynyt samaan tahtiin. ”Asuntokauppaa piristää se, että Vaasassa on teollisuustyöpaikkoja; yhtiöistä mainittakoon esimerkiksi Wärtsilä, ABB ja Vacon. Lisäksi täällä on yliopiston, ammattikorkeakoulun ja muiden oppilaitosten opiskelijoita. Niinpä yksiöistä on jo pulaa ja kaksioitakin menisi enemmän kaupaksi”, Mikko Marjeta huomauttaa.

Toisaalta vanhojen omakotitalojen hinnat ovat laskeneet. Aikaisemmin oli pulaa omakotitalojen tonteista, mutta viime vuosina niitä on kaavoitettu riittävästi, mikä on kannustanut uuden talon rakentamiseen vanhan kunnostamisen sijaan. ■

43

Asuntosijoittajan helmet Jyväskylä, Rovaniemi ja Seinäjoki Asuntokaupan epävarmuus näkyy myyntiajoissa. Sijoittajat pohtivat myös kohdekaupunkeja entistä tarkemmin.

Teksti Jukka Lyytinen

44

TEUVO SALMENJOKI

KAUPUNKI

A

suntorahastot hankkivat ryminällä asuntoja. Rahastojen toimintalogiikka on selkeä: ne ostavat yksittäiskaupalla esimerkiksi kokonaisen kerrostalon ja myyvät sen yksittäisinä asuntoina eteenpäin. Asuntojen lisäksi hoivakiinteistöt ovat kiinnostaneet sijoittajia.

Jotkut puhuvat asunnon myyjän kulta-ajasta. Kaikki eivät voita, sillä markkinoilla on käynnissä isojako: asuntojen hintojen lasku kasvukeskusten ulkopuolella on kiihtynyt, samalla kun metropolialueen sisällä hintakehitys eriytyy.

Asuntosijoittajaa kiinnostaa ennen kaikkea tulevaisuus.

Samalla kun vuokratuotto ja myyntivoitto pysyvät sijoittajan peruskivinä, asuntokysyntä moninaistuu väestörakenteen muutoksen myötä. Muuttoliike kiihtyy ja tuloerot kasvavat.

Pellervon taloustutkimus teki Suomen Vuokranantajien tilauksesta selvityksen, jossa etsittiin asuntosijoittajan näkökulmasta parhaita kaupunkeja. Tutkimuksessa arvioitiin eri kaupunkien vuokratuottoa, asuntojen arvonnousua ja asuntomarkkinoihin vaikuttavia erityispiirteitä vuosina 2013–2017.

Parhaiksi asuntosijoituskaupungeiksi nousivat Jyväskylä, Rovaniemi ja Seinäjoki.

Tutkimuksessa huomioitiin odotettavissa olevan bruttovuokratuoton ja arvonnousun lisäksi alueittainen kehitys seuraavilla muuttujilla: väestönkasvu, asuntokuntien lukumäärän muutos, kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen muutos ja yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden osuus 18–64-vuotiaista.

Varo tyhjää vuokrakämppää Tarkasteltaessa vain vuokratuottoa, vaikuttavat Kajaani, Kotka ja Kouvola oivilta sijoituskohteilta. Kotkassa yksiöiden bruttovuokratuotto ylittää lähivuosina 5,5 prosenttia.

Maine on kuitenkin perusteetonta, sillä Kajaani, Kotka ja Kouvola ovat murrosvaiheessa taapertavia kaupunkeja. Vaikka vuokratuotto on kovalla tasolla, voi kulman takana odottaa asuntosijoituksen arvonlasku. Riski tyhjistä vuokrakuukausista on suurempi kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Vuokralaisten etsiminen ei ole halpaa puuhaa.

Selvityksen mukaan parasta arvonnousua on luvassa Helsinkiin, Porvooseen, Espooseen ja Kauniaisiin. Helsingissä arvon-

45

KAUPUNKI Parhaimmat ja heikoimmat vuokratuoton ja arvonnousun mukaan 4,0 %

Parhaat vuokratuotot ja arvonnousut Keskiverrot vuokratuotot ja arvonnousut Heikoimmat vuokratuotot ja arvonnousut

14. Helsinki 3,5

15. Espoo-Kauniainen 18. Vantaa

3,0

5. Lahti 3. Seinäjoki

4. Vaasa

Arvonnousu

2,5

2. Rovaniemi

2,0

21. Kotka

20. Hämeenlinna

1,5

1. Jyväskylä

Kuviossa kaupunkien paremmuusjärjestykseen vaikuttaa bruttovuokratuoton ja arvonnousun lisäksi demografiset ja sosioekonomiset tekijät, kuten väestönkasvu, asuntokuntien lukumäärän muutos ja kotitalouksien tulot.

22. Kajaani

23. Pori 1,0 0,5 24. Kouvola 0 2,5 %

3,0

3,5

4,0 4,5 Bruttovuokratuotto

nousuksi arvioidaan 3,8 prosenttia.

Kun vuokratuotto ja arvonnousu lasketaan yhteen, vuoteen 2017 asti parasta tuottoa yksiöissä tulisi Kotkasta, Lahdesta ja Vaasasta. Selvitys arvioi vuosituoton Kotkassa olevan 7,7 prosenttia ja Lahdessa 7,5 prosenttia.

Kaksioissa muhkeimpien vuosituottojen odotetaan kertyvän Kajaanissa, Rovaniemellä ja Kokkolassa. Kajaanissa kaksioiden vuosituottoarvio on 6,8 prosenttia ja Rovaniemellä 6,6 prosenttia.

Opiskelupaikkakunnat turvallisia kohteita Jyväskylä ei yllä herkkukohteeksi tuotto-odotus -ansioillaan.

Mutta jos myös aluekehityskriteerit otetaan huomioon, se nousee kärkeen. Jyväskylässä väestönkasvu ja asuntokuntien lukumäärän kehitys on hyvällä tasolla.

Opiskelijoiden suuri määrä pienentää tyhjän sijoitusasunnon riskiä, sillä kaikki halukkaat eivät pääse opiskelija-asuntolaan. Osa opiskelijoista joutuu hakemaan asunnon vapailta markkinoilta. Melko harvassa ovat asunnon opiskelupaikkakunnaltaan ostavat opiskelijat.

Samat syyt nostavat myös Rovaniemen ja Seinäjoen lähivuosina asuntosijoittajan näkökulmasta ykköskohteiksi. Näissä kaupungeissa myös perustekijät eli vuokratuotto- ja arvonnousuodotukset ovat kelvolliset.

(Kun PTT:n tutkimuksen lisäksi otetaan huomioon muita asiantuntija-arvioita, sijoittajalle houkuttelevia mahdollisuuksia tarjoavat myös Oulu, Joensuu ja Tampere.)

Kaikissa kaupungeissa sijoittajan on aina huomioitava sosiaalinen eriytyminen: asuinalueet jakautuvat hyvä- ja huonomaineisiin. ■ Jutun lähteenä on käytetty PTT:n selvitystä asuntosijoituskaupungeista 2013-2017

46

5,0

5,5

6,0 %

Kartta käteen, asuntosijoittaja SUOMEN VUOKRANANTAJIEN toiminnanjohtajan Mia

Koro-Kanervan mukaan suomalaiset asuntosijoittajat eivät perinteisesti ole sijoittaneet kovin kauas kotikonnuiltaan. ”Kaupunkituntemuksella on suuri merkitys oikean kohteen valinnassa. Oman asuinpaikan lähialueet tunnetaan parhaiten, joten niistä on ehkä helpompi yrittää haravoida myös nousevia alueita. Jos sijoitusasunto on 400 kilometrin päässä, on vuokraus ja ylläpitokin hoidettava välikäsien kautta”, Koro-Kanerva sanoo. ”Sijoitusasunnon valinnassa turvautuisin raakaan dataan. Konkarit haistavat helpommin helmet, mutta heidän aistinsa ovat virittyneet pitkäjänteisen taustaselvitystyön seurauksena. Asunnon sijainnilla ja taloyhtiön valinnalla on suuri merkitys sijoituksen onnistumiseen.

Taloyhtiössä kannattaa tuijottaa korjaushistorian, hallinnon ammattimaisuutta ja tilinpäätösmateriaalia.”

Asuntosijoittaja Marko Kaarron mukaan sijoittajan kannattaisi keskittyä kasvukeskuksiin ja niiden sisällä mielellään vain muutamaan alueeseen ja olla näiden alueiden asiantuntija. ”Hyvä tapa on ottaa kaupungin kartta käteen ja miettiä mihin suuntaan kaupunki voisi kasvaa. Tässä auttaa tieto uusista kaavoituksista, liikennejärjestelyistä ja liikekeskuksista”, toteaa Kaarto. ”Valistuneet sijoittajat sijoittavat vieraisiin kaupunkeihinkin kunhan alue on muuttovoittoinen, kaupungin demografia on positiivinen, kasvunäkymät ovat suotuisat ja ennen kaikkea tuotto-odotus on korkea", Kaarto sanoo. ■

Miksi kannattaa sijoittaa asuntoihin?

Joonas Orava, Olli Turunen Osta, vuokraa, vaurastu

Uutuus

»

2013, 308 sivua, sh. 45 €

Kim Lindström Puoli vuosisataa pörssin sisäpiirissä

Pekka Puustinen Vaihdantavallankumous

Mukaansatempaava teos kuvaa poikkeuksellisen avoimesti ja syvällisesti pörssin ja finanssialan valtavaa kehitystä 60-luvulta lähtien erittäin kokeneen sijoittajan ja vaikuttajan silmin nähtynä. Mitä kaikkea voi tapahtua ja tapahtuu yritysten kulissien takana?

Finanssipalvelun uusi logiikka

»

»

Kirjassa tarkastellaan asuntosijoittamista kattavasti sekä turvallisuushakuisen että hyvää tuottoa etsivän sijoittajan silmin. Kirja antaa vinkit vuokra-asunnon ostamiseen ja vuokraamiseen prosessin pienimpiäkin yksityiskohtia myöten. Myös velkavivun hallitusta käytöstä ja hyödyistä kerrotaan laajasti ja konkreettisin esimerkein.

2013, 336 sivua, sh. 45 €

Miten palvella asiakkaita finanssialalla, kun uudet toimijat voittavat asiakastyytyväisyysmittaukset? Suositun puhujan ja palkitun tutkijan kirja antaa lääkkeet tulevaisuuteen niin asiakaspalvelijalle, kehittäjälle kuin johtajallekin. Puustisen suosittua blogia voi seurata osoitteessa http://vaihdantavallankumous.blogspot.fi/.

»

2013, 251 sivua, sh. 69 €

Tilaa

kirjatilaus@talentum.fi 020 442 4100

Talentumshop.fi

Kuopio houkuttelee vesistöllä Yrityksiin panostava yliopistokaupunki kasvaa nopealla tahdilla.

Teksti Mirko Hurmerinta Kuva Juha Määttä

SAARISTOKAUPUNKI

Veden äärellä sijaitseva asuinalue on Kuopion nopeimmin kasvava asuntorakentamisen alue.

Alueella asuu yli 6 000 asukasta, mutta vuonna 2020 asukasluvun ennustetaan olevan jo yli 14 000. Uusien kerrostalokaksioiden neliöhinnat kohoavat reilusti yli 3 000 euron.

PÄIVÄRANTA

Pientalojen täyttämä Päivärannan asuinalue sijaitsee noin viiden kilometrin päässä keskustasta ja on etenkin lapsiperheiden suosiossa. Alue tarjoaa monipuoliset peruspalvelut sekä hyvät yhteydet Puijon virkistysmahdollisuuksiin.

48

KAUPUNKI

V

uonna 1775 perustettu Kuopio on yksi Itä-Suomen kasvukeskuksista. Yliopistokaupungin keskiöksi on kasvanut yli 20 000 ihmisen työ- ja opiskeluympäristönä toimiva Tiedepuisto. Kuopiossa on tämän vuoden lopussa 104 000 asukasta, kaupungin oman ennusteen mukaan väkiluku kasvaa 114 000:een vuoteen 2030 mennessä.

Kuopio toteaa olevansa kaupunki, jossa voi toteuttaa unelmansa järvenranta-asumisesta lähellä palveluja.

Etuoven markkinapuntarin mukaan vanhasta kerrostalokaksiosta saa maksaa Kuopiossa keskimäärin noin 2 300 euroa, mikä on reilusti enemmän kuin Pohjois-Savossa keskimäärin. ■

PETONEN

Lähes 12 000 asukkaan puistokaupunki oli Kuopion asuntorakentamisen pääalue 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa. Nuoremman väestön suosima asuinalue sijaitsee reilut kymmenen kilometriä keskustasta etelään. Keskineliöhinta Asuntojenhinnat.fi -palvelun mukaan on 1850 euroa.

NEULAMÄKI

Pääosin 1980-luvulla rakennettu Neulamäki on etenkin lapsiperheiden sekä yliopiston läheisyydestä johtuen opiskelijoiden suosiossa. Asuntokanta koostuu sekä rivi-, kerros- että omakotitaloista.

KESKUSTA

Torin ympäristön ydinkeskustan väestö jakautuu pääasiassa vanhusväestöön ja opiskelijoihin. Kerrostalohuoneistojen neliöhinnat kipuavat lähelle kolmea tonnia ja paikoin sen ylikin.

49

Parasta hyötylukemista F-Securen Mikko Hyppönen: Pysy poissa pilvipalveluista

Startup Maksa lounas kasvoillasi UUTISET 6 Jolla suunnittelee jo seuraavaa puhelinta UUTISET 3

S. 73

1

nro 40 | 8.11.2013 | 7,50€ | www.talouselama.fi

Digi kasvattaa ulkomainontaa 4

40

VALTAVIRTA

Tuomioja ja Stubb ulos ministerin tehtävästä S. 19

36

Tapahtuma kasvoi ulos Jyväskylästä 14 Mahdoton menestys myy 16 8. MARRASKUUTA

19. VUOSIKERTA

ISSN 1237-6655

9,90 EUROA

Julkkikset alleviivaavat nyt laatua 18

8.11.2013 118 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

AITOJA INSINÖÖRIUUTISIA VUODESTA 1961

T&T selvitti teknologiajohtajien palkat

Nanomateriaalien salat avautuvat Hervannassa

UUTISET 4

Danskelta KADONNUT JO 3 000 suomalaisasiakasta

19/13

SUPERGRAAFI 12

Kaikki haluavat omakotitalojen googleksi TEEMA 16

S. 6

Mårten Mickos: Slush on menestys

Nokia tekee superkartan

Onnistuuko Jutta Urpilainen pelastamaan itsensä ja Suomen?

VIIMEINEN TAISTO S. 26

Hoivayrittäjä Anu Karinen on 32-vuotias miljonääri

VEROT 2012

S. 34

IHMINEN 14

Heren sentintarkoissa kartoista löytyvät niin kaistaviivat kuin kallistuksetkin. Niillä Nokia haluaa osaksi itseohjautuvia autoja.

Erkon perintö poiki mahtiverot

UUTISET 2

S. 47

Yritykset hankkiutuvat eroon pääkonttoreistaan UUTISET 8 Veijo Miettinen Puhu isänpäivänä palkoista PERJANTAI 21

Tietoviikko. Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten media

Lähemmäs toisiaan

KANSANTERVEYS

VIIKON SITAATTI

Pohjois-Karjalasta kävi kutsu

Jos fyysinen liike ei onnistu, niin hyvä tapa pitää aivoradat aktiivisina on kuvitella liike.

Tiina Laatikainen edistää pohjoiskarjalaisten terveyttä Joensuussa. Viisivuotisella terveyden edistämisen professuurilla on vahva alueellinen painotus. μ Sivut 16–17

Tietohallinnon ja markkinoinnin pitää tiivistää yhteistyötään, Pete Nieminen ja Satu Yrjänen vaativat.

JUSSI HELTTUNEN

Hyksin neurologian klinikan osastonylilääkärin ja Aalto-yliopiston aivotutkimusyksikön ryhmänjohtajan Nina Forssin mielestä uudenlaisilla kuntoutusmuodoilla pitäisi olla suurempi rooli aivohalvaus- ja kipupotilaiden kuntoutuksessa. μ Sivu 11

CIO JUSSI HELTTUNEN

Pelastaako ict Suomen?

NRO 32 PERJANTAI 27.9.2013 HINTA 5 € AIKATAULU. THL:n esimerkki yhdeksäsluokkalaisten rokotusaikataulusta.

Terveydenhuollon ammattilaisten sitoutumaton uutislehti

mediuutiset.fi ZENTILIA/SHUTTERSTOCK / KUV.KÄS. JLH

1. marraskuuta 2013 Numero 18 Irtonumero 8,50 €

1.12.2013

POTILAAN VALINTA

Valinnanvapaus voi tuoda yllätyksiä

1.5.2014

Marraskuu tuo rokotusurakan Kouluterveydenhuolto jännittää, saapuvatko HPV-rokotteet ajoissa. Kolmen rokotteen sarja vaatii hyvän aikataulutuksen ja runsaasti tiedottamista. μ Sivut 4–5

m.tivi.fi

Tietohallintolaki epäonnistui, Tomi Voutilainen väittää.

04

It:n uusi ihmelääke 09

Johtavia ratkaisuja: Näin saat tuhat hakukonehittiä.

Devops rantautui Suomeen.

14 AFTERI 19

e di

lous eysta 13 Tervlvitys 20 se

M

Apple horjuu

Miksi sijoittajat eivät enää usko omenalogoon?

Tyksin tilanne on edelleen sekava Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yt-neuvottelut päättyivät. Vielä on auki, lomautetaanko henkilöstöä vai riittääkö vapaaehtoisten palkattomien vapaiden pitäminen. μ Sivu 5

1.11.2013

Yksin se ei siihen pysty.

Tuottavuuden parantaminen on vaativaa työtä, Etlan Mika Maliranta vastaa. Sivu 06

Susi syntyessään

SÄÄSTÖT

KASVUALA

Terveyspalveluyritysten 20 kärkeen tuli muutoksia Viime vuosi oli terveyspalvelualalla yhä liikevaihdon kasvun aikaa. Kahdenkymmenen suurimman terveyspalveluyrityksen ranking-listalta on silti luettavissa myös kitkan merkkejä. μ Sivut 8–9

Summa on uusi palvelu, joka kokoaa Talentumin lehdistä ja kirjoista sinua kiinnostavimmat jutut. Palvelu toimii kaikilla uusimmilla tietokoneilla, tableteilla ja älypuhelimilla. Rekisteröidy ja pääset käsiksi sekä ilmaiseen että tilattavaan sisältöön.

.RNHLOH YHORLWXNVHWWD VXPPD WDOHQWXP ȴ

Siinä tärkeimmät

Potilaiden valinnanvapaus laajenee erikoissairaanhoitoon ensi vuoden alussa. Tietoa aiheesta puuttuu yhä sekä terveydenhuollon ammattilaisilta että potilailta. Monikaan palveluntarjoaja ole vielä valmistautunut valinnanvapauden alkamiseen. μ Sivut 6–7

AVOIMUUS

Hus tuo jonotietoa nettiin Rintasyöpähoidon saatavuutta kuvaavan tilaston tuottaminen vaati paljon työtä. μ Sivu 5

NEUROPSYKIATRIA

Erikoisalojen rajalla syntyy uutta Aivotutkimuksen menetelmistä on tullut vaivihkaa mielen sairauksien kokeellisia hoitoja. Silti ei tiedetä, miksi ne toimivat. Neurologian ja psykiatrian rajalla riittää kysymyksiä.

Tampereella tutkitaan, miten syväaivostimulaatio muuttaa epilepsiapotilaiden älyllisiä toimintoja ja tunteita. μ Sivut 10–11

VAKIOT Nöyrästä potilaasta kasvoi vaativa asiakas Pääkirjoitus μ Sivu 3 Voi hyvä sydän ja hyvä sydän Kolumni μ Sivu 18 Verenkierto teki u-käännöksen Vaikea tapaus μ Sivu 18

MAAILMALTA

JALANKULKIJOILLE

8 hehtaaria lisää tilaa jalankulkijoille, 6000 kaupunkipyörää 330 telineessä.

Miljonääripormestarin perintö

Bloomberg uudisti New Yorkin Teksti Mikko Laitila SUURKAUPUNKI NEW YORKIA on johtanut 11 vuoden ajan kaupungin rikkain asukas, Michael Bloomberg, taloustietotoimisto Bloombergin perustaja ja monimiljonääri.

New Yorkista on tullut Bloombergin kaudella korkeampi, vihreämpi, turvallisempi ja siistimpi. Isossa Omenassa vieraili viime vuonna lähes 52 miljoonaa ihmistä, kuusi tuhatta tunnissa.

New York Magazinen teemanumero Bloombergista ja hänen kaudestaan kertoo, kuinka New York on entistä houkuttelevampi turisteille. Toisaalta osa kaupungin väestöstä jäi miljonääripormestarin kaudella liian vähälle huomiolle. Bloombergin ajattelun mukaan uusi ja entistä ehompi kaupunki kuuluu kuitenkin kaikille. Osa Bloombergin kauden rakennushankkeista olikin vähävaraisemmille tarkoitettuja asuntoja, niitä suunnittelivat kuulut arkkitehtitoimistot.

Samaan aikaan hän puolusti varakkaita julkisuudessa.

Lehden mukaan kriitikot pitävät kaupunkia jo liiankin kliinisenä.

BLOOMBERG ON demokraatit ja re-

publikaanit vuosien varrella hylännyt sosiaaliliberaali, joka kannattaa tiukempaa aselakia ja homoliittoja. Hän ajoi omasta mielestään universaalisti hyviä, päivänpolitiikan yläpuolelle kuuluvia asioita.

Pormestarina hän muun muassa kiristi tupakointirajoituksia ja vaati kieltoa jättikokoisille limsa-annoksille. Bloomberg halusi pelastaa ihmiset heidän vahingollisilta taipumuksiltaan.

Bloomberg rakensi tinkimättä New Yorkista 21. vuosisadan voittajakaupunkia ja monella tapaa myös onnistui.

Spray-maalaukset on siivottu, Wall Street on tyhjentynyt pankeista. Tilalle on tullut asuntoja. Entistä vauraamman kaupungin jalkakäytävät ovat aiempaa leveämpiä ja lehden mukaan on suorastaan vaikea muistaa, kuinka heiveröiseltä kaupunki vaikutti vuonna

2002 Bloombergin aloitettua pormestarina. New York oli tuolloin konkurssin partaalla.

Vuoden 2001 terrori-isku ei lannistanut seuraavana vuonna aloittanutta pormestaria, joka teetti heti omalle yritykselleen Bloomberg tornin ja näytti esimerkillään, että korkeiden rakennusten aika ei New Yorkissa ollut ohi. Hän ajoi koko kautensa niiden lisärakentamista voimakkaasti.

Kun New Yorkista tuli rahamaailman syöksykierteen keskus vuonna 2008, Bloomberg ei jähmettynyt. Taloustietotoimiston perustajamiljonääri tiesi, että kaupunki voi vain kasvaa tai kuihtua, se ei voi vain jäädä entiselleen.

KOLMANNELLE KAUDELLE Bloomberg pääsi vain vaivoin, 90 miljoonan dollarin vaalikassalla. Osa äänestäjistä pettyi itsenäisen Bloombergin rahankäyttöön ja myös siihen, että tämä oli valmis muutamaan New Yorkin lakia päästäkseen

51

MATTI KELTANEN

MAAILMALTA

KOHTI KORKEUKSIA

VÄKI VAURASTUU

Kahdeksan New Yorkin 20:stä korkeimmasta rakennuksesta on pystytetty Michael Bloombergin kaudella.

One World Trade Center, 2013 Bank of America Tower, 2009 New York Times Building, 2007 One 57, 2013 Four World Trade Center, 2013 8 Spruce Street, 2011 Trump World Tower, 2001 Bloomberg Tower, 2005

Newyorkilaisen kotitalouden mediaanitulo + 36 prosenttia

52 100 $

541 m 366 m 319 m 306 m 297 m 265 m 262 m 245 m

38 293 $

2013

SEAN MARSHALL

JIMMI LARSEN / COLOURBOX

2000

MAAHANMUUTON SUURKAUPUNKI

HIPSTERTOWN

Asukkaista 37,2 prosenttia on ulkomailla syntyneitä. 13 prosenttia asukkaista on aasialaisia, 29 prosenttia latinoja. Afroamerikkalaisten määrä on kääntynyt laskuun Brooklynissa.

Eteläinen Williamsburg, vanha teollisuus- ja työläisalue, on muuttunut halutuksi asuinalueeksi. Brooklynista tuli Bloombergin kaudella uusi Manhattan, globaali brändi.

vielä kolmannelle kaudelle.

Moni newyorkilainen arvelee, että pitkäaikaisen pormestarin politiikka on hyödyttänyt enemmän rikkaita kuin köyhiä. ”Totuus on, että olemme tehneet enemmän köyhien hyväksi kuin kukaan meitä ennen on ikinä tehnyt”, Bloomberg sanoo New York Magazinen haastattelussa.

Muutoksen airueksi on noussut seuraaja, demokraattipuoluetta edustava

52

Bloombergin ajattelussa yhdistyi laskelmoiva ajattelu ja urbaanin asumisen utopiat.

Bill De Blasio, on poliittisesti selvästi enemmän vasemmalta. Hän haluaa nostaa veroja parantaakseen lasten päiväkoti- ja koulutusmahdollisuuksia. Hän on myös luvannut kurittaa New Yorkin hurjaa vuokratasoa.

Bloombergin mielestä Bill De Blasion tapa korostaa luokkaeroja on suuri virhe. ”Taistelu köyhyyttä vastaan onnistuu vain, jos kaupunki pystyy houkuttelemaan yhä rikkaampia muuttajia.” ■

yhteisö Arvopaperi on Suomen ainoa sijoittamisen monikanavainen erikoismedia, jolla tavoitat yrityspäättäjät ja yksityissijoittajat joka kuukausi.

Arvopaperi-yhteisö on enemmän kuin osiensa summa: lehti, verkko ja tapahtumat takaavat ykkösluokan näkyvyyden vuoden ympäri.

Lisätiedot Ǥ ǤƤ

KOLUMNI Matalat korot uhkaavat asuntomarkkinoiden vakautta ”Asuntomarkkinoilla on unohdettu korkojen nousun aikaansaama hintojen lasku 2000-luvun alkupuolella.”

54

MATALAT KOROT ja keskuspankkien luo-

ma rahoitusmarkkinoiden runsas likviditeetti eivät ole niin ongelmattomia kuten monet, esimerkiksi Björn Wahlroos, ovat antaneet ymmärtää.

Koko maailmantaloudessa näyttää olevan liikasäästämistä, eikä sijoittajille ole riittävästi vähäriskisiä kohteita. Raha onkin hakeutumassa turvallisiin kohteisiin, kuten kiinteistöihin metropolien ytimissä.

Lontoossa asuntojen hintoja nostavat ulkomaiset ostajat, mihin hallituskin yrittää puuttua. Saksan keskuspankki on huolissaan, kun maan joissakin suurissa kaupungeissa asuntojen hinnat ovat nousseet rutkasti. Jopa todella syvällä käyneessä Irlannin Dublinissa pelätään uutta kiinteistökuplaa. Sijoittajia ei sielläkään kiinnosta sivummalla olevat kohteet, joten hintojen nousu ei juuri lisää uustuotantoa.

Suomessa on meneillään vastaavanlainen ilmiö kuin Irlannissa. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat nousevat, kun ne muualla Irlannin tapaan laskevat. Keskimäärin asuntojen hintojen nousu on ollut meillä maltillista verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tosin Helsingin kantakaupungissa hintataso on jo hyvin korkea.

Siten varsinaista puhkeamista odottavaa asuntokuplaa meillä ei sentään vielä ole.

Ketkä sitten ostavat asuntoja Helsingistä? Iltaisin lukuisa joukko pimeinä pysyviä ikkunoita kertoo, että ostajina on ollut venäläisiä, mutta heidän lukumäärästään ei ole tietoa. Vuokrat ovat Suomessa nousseet viime vuosina selvästi enemmän kuin muissa EU-maissa.

Asunto on hankittava, vaikka tulot eivät ihan riittäisikään.

Helsinki kiinnostaa myös sijoittajia, joita vuokrien ohella houkuttaa odotettu hintojen nousu. Sijoittajalle asunnon

hinnasta ja vuokrista voidaan laskea p/e-luku kuten osakkeillekin. Suhteessa hintoihin vuokratuotto on Helsingissä alempi kuin muualla maassa. Yhdysvalloissa on havaittu sama ilmiö, kun verrataan kasvavien ja taantuvien metropolialueiden p/e-lukuja toisiinsa.

Kun lamapelko alkaa euroalueella pian vähentyä ja tulo-odotukset nousta, sekä sijoittajilla että asunnon tarvitsijoilla kasvaa maksuhalu. Koroissahan ei ole näköpiirissä nousua vielä pitkään aikaan.

Jos samaan aikaan myös pankit kokevat lainanantokykynsä parantuneen, voivat asuntojen hinnat hypähtää.

Jossain vaiheessa lähivuosina korot lähtevät kuitenkin nousuun. Muutaman vuoden päästä vuoden euribor voi käväistä jopa 5–6 prosentissa, jos Eurooppa ei jämähdä japanilaistyyliseen nollakasvuun. Muista maista poiketen Suomessa asuntolainat on useimmiten sidottu lyhyeen korkoon. Tästä syystä asuntojen hinnat ovat reagoineet nopeasti korkojen muutoksiin. Julkisesta keskustelusta päätellen asuntomarkkinoilla on unohdettu korkojen nousun aikaansaama hintojen lasku 2000-luvun alkupuolella.

Rahapolitiikalla ei yhden toimialan ongelmia voi ratkoa. Hallituksilla on toki pakissaan useita makrovakaustyökaluja, mutta niiden käyttöä ei ole vielä päästy testaamaan. Epäilen, että moni velkavipua käyttänyt sijoittaja ja ylioptimismiin sortunut asunnonostaja on jo ajautunut vaikeuksiin ennen kuin vakausvälineet toimivat.

Asuntosijoittajien ja velkaisten asunnonomistajien kannattaa epävakaina aikoina ottaa oppia kassavarojaan kasvattaneilta yrityksiltä. Vahva likviditeetti takaa parhaimmat yöunet.

Pentti Forsman

2: ;9

Huoneistoesimerkkejä Altus: Huoneisto Tyyppi Krs. m2 A 13 3h+kt+s+parveke 4. 108,5 B 27 5h+kt+s+parveke 4. 162,0 C 32 2h+k 1. 63,5

Mh. Vh. 447 405 € 889 000 € 638 660 € 1 298 000 € 206 555 € 465 000 €

Huoneistoesimerkkejä Alesia: Huoneisto Tyyppi Krs. A 22 4h+kt+s 7.

A 23 3h+kt+s 8.

A 33 5-6h+kt+s 11.

Mh. 353 636 € 345 184 € 731 918 €

<

64,5(7 /(

m2 105,5 92,0 159,0

Vh. 569 700 € 533 600 € 1 057 550 €