Ap08 22082013 lowres

Potkulista: näiden pörssipomojen jakkarat ovat huterimmat

Sijoittamisen erikoislehti 33. vuosikerta

Y RIT YSK AUPPA

Osinkoja tennistähden kalsareista elokuu 8/2013

PERSOONA

Olli Turunen hurahti asuntoihin

Orava pörssiin

Jouni Torasvirta listauspuuhissa

ORAVA PÖRSSIIN KUUK AUDEN OSAKKEET

Pohjoismaiset kiinteistösijoitusyhtiöt

΂

ELOKUU ʹͲͳ͵ ͳʹǡͻͲ́

Kun rakentamiseen on käytetty aikaa, se myös kestää sitä.

Keskellä Helsingin ydinkeskustaa sijaitsee uutuuskohde, jolla on kiehtovia tarinoita kerro avana yli sadan vuoden ajalta. Kul uurihistoriallisesti arvokas Kivipalatsi entisöidään perinteitä kunnioi aen vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Mestarillisten yksityiskohtien lisäksi asukkaat voivat nau ia moderneista ratkaisuista oman valintansa mukaan. Tee Kivipalatsista kotisi.

Yhteydenotot: 4Client 0400 211 178 | mia.ojanen@4client.fi | Kiinteistömaailma Bulevardi | Bulevardin Kotimeklarit Oy (09) 680 3980 Lönnrotinkatu 3 | 00120 Helsinki | www.kivipalatsi.fi

SISÄLTÖ

UUSI LEHTI

ANTTI MANNERMAA

ELOKUU 2013

Tiiltä ja laastia

JUHO KUVA

OSAKESIJOITTAJAN ALLOKAATIOSSA

40

26

VUOKRANANTAJA. Olli Turunen urunen vaihtoi suntoihin. pörssiosakkeet sijoitusasuntoihin.

VORWÄRTS. Saksan talouden uden ennakoidaan kasvavan allisen vähän. ensi vuonna mutta tuskallisen

KARMO RUUSMAA

maailma tapaa rajoittua osakkeisiin ja korkopapereihin. Todellisuudessa monen sijoittajan salkusta löytyy myös kiinteistöjä – sellaisiakin, jotka on hankittu sijoitusmielessä. iime vuosien aikana Ƥnanssiyhtiöt ovat alkaneet tarjota kiinteistösijoittamista yksinkertaisissa muodoissa. Kiinteistöihin sijoittavaan rahastoon pääsee kiinni huomattavasti pienemmillä summilla kuin mitä maksaisi sijoitusyksiön ostaminen.

Kiinteistösijoitusyhtiöitä löytyy myös pörssistä. Kuukauden osake -artikkelissa (s. 34) käsittelemme Suomen ja Ruotsin pörssilistattuja kiinteistösijoitusyhtiöitä. Helsingin pörssin pörssilista pidennee loppuvuoden aikana yhdellä uudella yhtiöllä, kun asuntoihin sijoittava REITmuotoinen Orava Asuntorahasto listautunee. Kansihaastattelussa (s. 20) yhtiön hallituksen puheen johtaja Jouni Torasvirta valottaa Oravan liiketoimintaa.

Perinteinen tapa sijoittaa kiinteistöihin on ostaa pieniä asuntoja kasvukeskuksista ja panna ne vuokralle. Olli Turunen kertoo sivulta 40 alkavassa haastattelussa omasta strategiastaan.

3

SISÄLTÖ

ELOKUU 2013 UUTISET IHMISET 6 PÄÄKIRJOITUS

Eljas Repo toteaa pörssin ja talouden kulkevan eri tahdissa 8 NOTEERATUT

Elopilta vaaditaan näyttöjä 10 UUTISKESÄ 16 SIJOITIN VIIMEKSI

Meklari Jukka Oksaharju arvostaa osinkotuottoa 18 IHMISET

Pankkikonkari Tornivaara valmiiseen pöytään

REPORTA ASIT K ATSAUKSET 20 LISTAUTUMINEN

Orava Asuntorahasto listautuu pörssiin

OSAKKEET R AH ASTOT 44

Taantuma löi leimansa tuloskauteen

46

Osuuskunta KPY hakee uutta liiketoimintaa

26 MAAILMANTALOUS

Hauraskin osakeoptimismi riittää sijoittajille

48 MAAILMAN OSAKKEET

Eurooppalaisten osakkeiden paluu

32 ASIANTUNTIJALTA

Pörssiyhtiön osingonjako ja maksukyky 34 KUUKAUDEN OSAKE

Kivitaloja Helsingin vai Tukholman pörssistä?

49

Björn Borg hakee kasvua Suomesta ja Kiinasta

50 RAHASTOSIJOITTAMINEN

Alexandria vuotaa tyhjiin

Osakemies hurahti asuntoihin Fortumissa hurjaa tulosta sijaisvoimin

54 56 57

ANTTI MANNERMAA

59 60 61 62 63 64

HANNU KONTTINEN

65

ARVOPAPERI ELOKUU 2013

67 MARKUS SALIN

Täältä pesee, Jutta!

68 KIRJAT

Euron otettava askel taaksepäin 70 PÖRSSIRISTIKKO 73 KUMPPANIBLOGI 74 TALLIMESTARI

Tallityttönä g kesässä Hangon

TAULUKOT GRAAFIT

58

4

66 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT

40 OLLI TURUNEN

42 JOHTORYHMÄ

Jukka Oksaharju

ILMIÖT PELURIT

Tulosennusteet Pohjoismaiset tulosennusteet Eurooppalaiset tulosennusteet Yhdysvaltalaiset tulosennusteet Parhaat rahastot Suomi-salkut Gurusalkut Korot ja lainat Raaka-aineet ja maailmantalous Suomi-yhtiöiden sijoitussuositukset Ulkomaalaisomistus

KOLUMNIT 52 JOUKO MARTTILA

Rakennemuutos on pysyvää 72 PENTTI FORSMAN

Himmenevän kullan kimallus

PĂ„Ă„KIRJOITUS

P

PĂśrssi ja talous eri tahdissa

ääuutiset taloudesta ovat olleet eurolla ja Matti Alahuhta 0,3 miljoonalla. mollivoittoisia. Irtisanomiset ja Analyytikkojen konsensusennusteijohtajien synkistelyt ovat täyttäden (ks. s. 54) mukaan Helsingin pÜrssin neet mediatilaa. Ikäviltä näytvoittokertymä ennen veroja kasvaa tänä tävät Suomen kansantalouden vuonna kaksitoista prosenttia. Ei aivan mittarit, jotka kertovat teollisuustuotanhuono, kun Suomen bruttokansantuotnosta ja tyÜttÜmyydestä. teen muutos taitaa olla miinusmerkkinen.

Pääministeri Jyrki Kataisen ja valtiovaVarman Risto Murto oivaltavasti kurainministeri Jutta Urvasi ristiriitaa tulostiepilaisen pitäisi kerätä �PÖRSSIYHTIÖT dotteessa: �Huolimatta entistä enemmän veroja Suomen ja euroalueen MENEST Y VÄT ja kannustaa tyÜpaikkokasvukriisistä suomajen luomiseen. Vaikea laiset osakkeet tuottiPAREMMIN yhtälÜ. Saattaa hallitus vat parhaiten Varman KUIN SUOMEN kaatua ennen seuraavia sijoitussalkussa. Kanvaaleja. Sen verran isoja K ANSANTALOUS.� sainvälisesti toimivat ovat ongelmat ja hyviä suomalaiset pÜrssiyhopposition kannatuslukemat. tiÜt menestyvät nyt selvästi paremmin kuin PÜrssiyhtiÜiden tuloskausi on takana. Tuli Suomi ja Suomen kansantalous.� sekä pettymyksiä että myÜnteisiä yllätyksiä.

PÜrssiyhtiÜiden johtajat ovat onnistuAnalyytikkoennusteista jäivät Ahlstrom, neet selvästi paremmin kuin kansantaHuhtamäki, Kemira, Konecranes, Lemminlouden päättäjät. Suomen valtiontalous on käinen, Metso, Rautaruukki ja Wärtsilä. vaikeuksissa, mutta suurilla pÜrssiyhtiÜillä MyÜnteisiä yllätyksiä olivat Elisa, Fortum, menee kohtuullisesti.

Cramo, Kone, Nokia, Nordea, Pohjola, Sammon tulosinfossa konserniPonsse, Sampo, SRV ja UPM. johtaja Kari Stadigh ryhtyi neuSampo teki erittäin hyvät luvut vomaan politiikkoja. Stadighin mutta ei turhia hehkutellut. Tulosmukaan suomalaiset kÜyhtyvät ja tiedotekin oli otsikoitu: Tylsyys on se pitäisi sanoa ääneen. Hänen muhyvästä. Ei omilla voitoilla kankaansa poliittiset päättäjät ovat pelnata elämÜidä. kureita, jotka eivät uskalla kerKone kuului jältoa ihmisille totuutta kuinka leen tulosparantajiin. surkeasti menee.

Kurssi kuitenkin notEro onkin siinä, että pÜrskahti, kun lupaukset siyhtiÜn johtoa palkitaan, jos tulevasta toivat petse kertoo totuutta karumtymyksen. Tämä sai man ennusteen. Poliittinen Koneen sisäpiiriläiset päättäjä taas yleensä on eninnostumaan osakeostinen päättäjä, jos erehtyy toista. Antti Herlin osti olemaan liian pessimistiyli kuudella miljoonalla nen ennustaja.

;;Ǥ

PĂ„Ă„TOIMITTAJA

Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUKSEN ESIMIES

Mikko Laitila 040 342 4287 TOIMITUSPĂ„Ă„LLIKKĂ–

Karo Hämäläinen 040 342 4676 AD

Sasu Haanpää 040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI

Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT

Tommi Melender 040 342 4665 Mikael SjĂśstrĂśm 040 342 4349 Mirko Hurmerinta 040 342 4663 YHTEYSTIEDOT

Käyntiosoite: Itämerenkatu 23, 00180 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40 *), faksi 020 442 4677 ‡–—Â?‹Â?‹Ǥ•—Â?—Â?‹Â?Â‹ĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Â™Â™Â™Ç¤ÂƒÂ”Â˜Â‘Â’ÂƒÂ’Â‡Â”Â‹Ç¤Ć¤ AVUSTAJAT TĂ„SSĂ„ NUMEROSSA

Pentti Forsman, Päivi Joensuu, Hannu Konttinen, Juho Kuva, Jessica Larsen-Hossain, Antti Mannermaa, Jouko Marttila, Tuulia Oksanen, Janne Ruohonen, Karmo Ruusmaa, Markus Salin, Marissa Tammisalo, Pekka Virolainen MEDIAMYYNTI

Pia StrĂśmdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Â?‡†‹ƒÂ?››Â?Â–Â‹ĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT

ƒ”˜‘’ƒ’‡”‹Ǥ‹ŽÂ?Â‘Â‹Â–Â—Â•ĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2

͔͖͛͜ǧ͚͔͚͔ Aikakauslehtien liiton jäsen Lukijamäärä 93 000 (KMT2012) TILAUKSET

puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ¥ŠÂ?ڒ‘•–‹ǣ Â–Â‹ÂŽÂ’ÂƒÂŽĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤǥ ‹Â?–‡”Â?‡–ǣ Â™Â™Â™Ç¤ÂƒÂ”Â˜Â‘Â’ÂƒÂ’Â‡Â”Â‹Ç¤Ć¤ TILAUSHINNAT

TOIMITUKSELTA

Ennätys rahastopääomissa SIJOITUSRAHASTOISSA OLI heinäkuun lopussa enemmän pääomaa kuin koskaan aikaisemmin. Rahastoraportin mukaan vuoden 2007 ennätys meni hipoen rikki.

Rahastoissa oli rahaa 71 miljardia euroa. Finanssikriisin pohjilla rahastopääomat painuivat 40 miljardin tuntumaan. Luottamus rahastosijoittamiseen on taas palautunut.

6

ARVOPAPERI ELOKUU 2013

On helppo uskoa, että rahastosijoittamisen suosio kasvaa edelleen. Rahastot ovat verotuksellisesti tehokkaita ja pankkitalletukset tuottavat vähän.

Kotitalouksien talletuskanta oli Suomen Pankin tilaston mukaan 83 miljardia euroa ja tämän rahan keskituotto vain 0,54 prosenttia.

Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 125 euroa (sis. alv. 10 %).

Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan.

Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ¥ŠÂ?ڒ‘•–‹ǣ Â–Â‹ÂŽÂ’ÂƒÂŽĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta. *) Puhelun hinta (sis. alv 23 %): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min.

Matkapuhelin 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min.

Ulkomailta soittaessa lisäksi ko. maan ulkomaanpuhelumaksu.

NOTEERATUT

Elopilta vaaditaan näyttöjä Pörssiyhtiöt antavat lähtöpasseja työntekijöille, mutta toimitusjohtajien potkuja tuskin on lähiaikoina odotettavissa. Omistajien kärsivällisyys on koetteilla lähinnä Outokummussa, Sanomassa ja Nokiassa. Elleivät Lumiat tee kauppaansa, Stephen Elop saattaa olla ensi keväänä työnhaussa.

RITSUKO ANDO

Teksti Tommi Melender ja Eljas Repo

PAINEITA. Stephen Elopin on todistettava, että Nokia voi pärjätä Windows-alustalla.

S

uomalaiset pörssiyhtiöt ovat irtisanoneet runsaasti väkeä talousahdinkoon vedoten.

Entäpä ylin johto? Uhkaako kilometritehdas toimitusjohtajia?

Arvopaperin haastattelemien sijoitusalan ammattilaisten mukaan johtajavaihdosten sumaa on turha odotella. ¡ ¡ ¡ǡ ¡ Ƥ sikriisin jälkeen mono on ehtinyt jo viuhua pomoportaassa. Parin viime vuoden aikana vetäjää ovat vaihtaneet esimerkiksi Cargotec, Kemira, Outokumpu, Pöyry, Metso, Sanoma, Teliasonera, Tietoja ja Wärtsilä.

Sijoittajapiireissä pyörivät johtajavaihdosspekulaatiot kulminoituvat Nokiaan, Outokumpuun ja Sanomaan.

Niissäkään ei välttämättä ole odotettavissa nopeita liikkeitä, koska kaikissa on varsin tuore ykköspomo. Stephen Elop tuli Nokiaan vuonna 2010. Mika Seitovirta aloitti Outokummussa ja Harri-Pekka Kaukonen Sanomassa vuonna 2011.

Lisäksi kaikki kolme ovat joutuneet siivoamaan edeltäjiensä jälkiä. Työ on heillä vielä kesken.

8

ARVOPAPERI ELOKUU 2013

Elopin kohtalo ratkeaa keväällä?

Sanoman Kaukonen saa mitä todennäköisimmin viedä saneerauksen loppuun.

Mahdollista seuraajaa harkittaneen sitten, kun likainen työ on tehty.

Seitovirran nimitys Outokumpuun tuli alun alkaenkin monelle sijoittajalle yllä-

HARVASSA PÖRSSIYHTIÖSSÄ TARVETTA POMON VAIHTAMISELLE tyksenä. Teräsmarkkinoiden alakulolle hän ei mahda mitään, mutta Inoxum-kaupan vesittymisestä Seitovirta ei selviä aivan puhtain paperein.

Outokummussa on aloittanut uusi hallitus Jorma Ollilan johdolla. Toistaiseksi näkyvin muutos on ollut hallituksen ko-

kouspalkkioiden roima korotus. Tappiokierteen jatkuessa hallituksen on ennen pitkää tehtävä jotain näyttääkseen osakkeenomistajille, että on kokouspalkkionsa ansainnut.

Ollila oli Nokian menestysvuosina suuri sankari, mutta enää häntä ei pelkästään ylistetä. Nykyisten ongelmien siemenet kylvettiin viime vuosikymmenen puolivälissä, kun yhtiö tuudittautui liialliseen itsetyytyväisyyteen.

Stephen Elop sai tehtäväkseen kääntää kurssin. Hänen tulevaisuutensa riippuu täysin siitä, osoittautuuko Windows-käyttöjärjestelmään tukeutuminen lopulta oikeaksi valinnaksi. Moni sijoittaja arvelee, että Nokian kannattaisi myöntää virheensä ja vaihtaa Androidiin. Se tietäisi Elopin lähtöä, koska hän on munaskuitaan myöten Windows-mies. Toisaalta viime kädessä Microsoftin syliin heittäytymisestä päätti Nokian hallitus. Windowsista luopuminen saattaisi edellyttää lähtöpasseja myös hallituksen puheenjohtajalle Risto Siilasmaalle.

Menestys joulumarkkinoilla antaisi Elopille hengähdystilaa. Viimeistään kevään aikana tarvitaan selviä merkkejä matkapuhelinyksikön positiivisesta käänteestä, muuten Elopin päivät Nokiassa käyvät vähiin.

Tamminen matkalla eläkkeelle Tappiokierteestä kärsivä Rautaruukki lu Ƥ ǡ johtajanvaihdos tulee pian eteen luonnollisesta tietä. Sakari Tamminen voi jäädä eläkkeelle jo joulukuussa täyttäessään 60 vuotta.

Keskon Matti Halmesmäen eläkeikä tuli jo täyteen ja hänelle annettiin paitsi jatkoa myös tuntuva palkankorotus. Heikot tulosluvut panevat vauhtia seuraajan valintaan. Myös Stockmannin Hannu Penttilä saavutti 60 vuoden rajapyykin, mutta työsuhdetta jatkettiin toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella.

9

NOTEERATUT

RAKENTEET LIIKKUVAT. Sanoman toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen

ja talousjohtaja Kim Ignatius syöttivät markkinoille myrkkylientä. Tulosvaroitusta ryyditettiin tiedolla oletettavasti mittavista järjestelyistä, joista kerrotaan tarkemmin lokakuun lopussa.

10 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

ANNAMARI TOLONEN

NOTEERATUT

UUTISKESÄ 2013 21.6.

22.6.

23.6.

24.6.

25.6.

26.6.

27.6.

28.6.

29.6.

Keskisuomalainen ulkoistaa Sanomalle KESKISUOMALAINEN SULKEE Kuopion painon ensi vuoden alkupuolella. Pohjois-Savon ykköslehti Savon Sanomat painetaan jatkossa Sanoman painossa Varkaudessa.

Muut Kuopion painon työt Keskisuomalainen aikoo siirtää muihin painoihinsa Jyväskylässä ja Pieksämäellä.

Geosentric muuttaa euron tonniksi GEOSENTRIC AIKOO vuoden

loppuun mennessä toteuttaa käänteisen splitin, jonka suhde on yksi osake tuhanteen. Viime vuoden lopussa yhtiöllä oli lähes kuusi miljardia osaketta tai osakkeisiin oikeuttavaa oikeutta, joista reilut 924 miljoonaa osaketta on rekisteröity pörssiin.

Osakkeiden yhdistämisen jälkeen osakemäärä pienenisi vajaaseen kuuteen miljoonaan osakkeeseen.

Toisaalta yhtiökokous myös valtuutti hallituksen päättämään peräti viiden miljardin uuden osakkeen tai erityisen oikeuden antamisesta.

11

NOTEERATUT

30.6.

Caverion ei saanut Hochtiefista kaveria neuvottelut saksalaisen Hochtief Service Solutionsin hankinnasta.

Noin 700 miljoonan euron liikevaihtoa tekevä Hochtief Service Solutions olisi vahvistanut Caverionin asemaa Keski-Euroopan markkinoilla. ”Meidän tarjous ei tyydyttänyt myyjää, ja neuvottelut siten katkesivat”, kehitysjohtaja Sakari Toikkanen kertoo. ”Etsimme strategiamme mukaisesti jatkuvasti laajennusmahdollisuuksia sekä yrityskaupoin että orgaanisesti.”

CAVERION LOPETTI

RAHAPÄIVÄ 2013

1.7.

2.7.

3.7.

4.7.

5.7.

Stonesoft-miljonääri tankkaa SSH:ta

6.7.

STONESOFTIN KOLMANNEKSI suurin omistaja Timo

7.7.

8.7.

Syrjälä tankkaa nyt tietoturvayhtiö SSH Communications Securityn osakkeita.

Syrjälä haali kesäkuussa Maijos Oy:n kautta 277 586 SSH:ta, lähes puolella miljoonalla eurolla. Toukokuussa Syrjälä osti 237 482 osaketta.

Hän saa McAfeen ostotarjouksessa Stonesoftomistuksestaan runsaat 20,8 miljoonaa euroa.

MARISSA TAMMISALO

9.7.

10.7.

11.7.

12.7.

13.7.

14.7.

15.7.

16.7.

17.7.

12 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

DNA-kauppa kariutui KEVÄÄN JA alkukesän ajan myynnissä olleen DNA:n omistajat ovat päättäneet pitää omistuspohjansa toistaiseksi ennallaan, vaikka yhtiö vastaanotti lukuisia varteenotettavia ehdotuksia vaihtoehtoisille omistusjärjestelyille. ”Operaattoritoimiala on muutostilassa ja investointitaso tulee säilymään korkealla tasolla. Operaattorit joutuvat ottamaan vakavaan harkintaan myös uudenlaiset hinnoittelumallit. Omistajat ovat päättäneet säilyttää olemassa olevan omistuspohjan toistaiseksi ennallaan markkinatilanteen selkiytymiseksi”, DNA:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Leino kertoo.

Reuters uutisoi viime viikolla, että ulkomaiset pääomasijoittajat jättivät DNA:sta useita tarjouksia.

Hintalapun arveltiin nousevan jopa 1,3 miljardiin euroon.

NOTEERATUT

PETER FORSGARD

UUTISKESÄ 2013

KOTIINPALUU. Hartwallit palaavat Hartwallin omistajiksi, kun tanskalainen Royal Unibrew osti myynnissä olleen juomayhtiön ja samalla se suuntasi osakeannin Hartwallien sijoitusyhtiölle.

Nokia-treidaajan menestysresepti: osta heinäkuussa!

SUOMALAISSIJOITTAJA MARKUS AARNIO esittelee sijoitussivusto Seeking Alphan kirjoituksessaan metodin, jota käyttämällä Nokian osakkeella on voinut yltää vuodesta 2002 lähtien keskimäärin 12,7 prosentin vuosituottoon.

Resepti on yksinkertainen: Osta heinäkuun viimeinen päivä ja myy tammikuun viimeinen päivä!

Aarnio perustelee havaintoaan sillä, että yleensä Nokian osake on madellut kakkoskvartaalin jälkeen mutta noussut korkealle joulukvartaalin tulosjulkistuksen jälkeen.

Poikkeuksiakin on. Vuosina 2007–2008 turpaan tuli 55,1 prosenttia ja vuosina 2011–2012 13,1 prosenttia. Ne ovat kuitenkin olleet vuoden 2002 jälkeen ainoat tappiovuodet.

Aarnio laskee, että mikäli olisi heinäkuussa 2002 sijoittanut Nokian osakkeeseen 10 000 dollaria ja noudattanut kaavaa, olisi nyt kasassa yhteensä 23 358 dollaria.

18.7.

19.7.

20.7.

21.7.

22.7.

23.7.

Ruotsalainen pääomistaja Incapiin INCAPIN SUURIMMAKSI omistajaksi nousee ruotsalainen sopimusvalmistaja Inission. Omistusjärjestely perustuu Incapin velkojen uudelleenjärjestelyyn ja sen yhteydessä järjestettävään suunnattuun osakeantiin.

Inissionilla on optio yhdistää liiketoimintonsa Incapiin. Tällöin yhdistyminen toteutuisi siten, että Incap ostaa Inissionin tytäryhtiöiden osakekannan ja liiketoiminnan.

Inissionin liikevaihto viime vuonna oli 268 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 30,8 miljoonaa euroa ja liiketulos 16,1 miljoonaa kruunua eli noin 1,9 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on noin 190 työntekijää Ruotsissa ja Virossa.

24.7.

25.7.

26.7.

13

NOTEERATUT

UUTISKESÄ 2013 Nokia-pomot satsasivat satasen johtokuntaan kuuluvaa henkilöä on tehnyt ensimmäiset osakeostonsa, jotka liittyvät yhtiön tammikuussa julkistamaan osakesäästöohjelmaan.

Ohjelmassa Nokian työntekijöillä on mahdollisuus ostaa osakkeita vuosittain vähintään 60 eurolla tai enimmillään joko 1 200 eurolla tai kymmenellä prosentilla bruttovuosipalkasta, riippuen siitä, kumpi määrä on alempi.

Ostot suoritetaan markkinahintaan kerran kuukaudessa. Säästöohjelmaan osallistuneet saavat ensi vuonna yhden ilmaisen osakkeen jokaista kahta ostamaansa osaketta kohden. Lisäksi yhtiö antaa kaikille tänä vuonna kolme kuukausittaista ostoa tehneelle työntekijälle 20 ilmaista osaketta.

Nokian johtokunnasta ohjelmaan ovat sisäpiirirekisterin mukaan ilmoittautuneet muotoilujohtaja Marko Ahtisaari, tuotantojohtaja Juha Putkiranta, Mobile Phones -yksikön johtaja Timo Toikkanen sekä markkinointijohtaja Chris Weber.

Jokainen heistä osti 33 Nokian osaketta, eli he ovat tarttuneet mahdollisuuteen ostaa osakkeita 1 200 eurolla vuodessa. Nykykurssilla he saisivat ostettua vuoden aikana noin 400 osaketta, jonka päälle he saisivat 200 ilmaista osaketta ensi vuonna sekä 20 osaketta tänä vuonna.

Viime vuonna Nokian ylimmän johdon vuosiansiot liikkuivat bonukset ja muut palkkiot mukaan lukien yli miljoonassa eurossa.

NELJÄ NOKIAN

27.7.

28.7.

29.7.

30.7.

Antti Herlin

Herlin ja Kone ostavat Konetta ja hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin on kasvattanut omistustaan yhtiössä.

Sisäpiirirekisterin mukaan Herlin osti viime viikolla 80 000 Koneen osaketta (noin 4,5 miljoonaa euroa) sijoitusyhtiönsä Holding Manutasin kautta.

Ennen Herliniä halventuneen osakkeen kimppuun ehti viime viikolla yhtiössä muun muassa yritysjärjestelyistä vastaava johtaja Klaus Cawén.

Myös yhtiö itse on ostanut omia osakkeitaan markkinoilta jo viiden päivän ajan.

KONEEN PÄÄOMISTAJA

KIRJAIMET SÄILYVÄT. Nokia Siemens Networksin yhteisomistus purkautui, kun Nokia osti Siemensin osuuden verkkoyhtiöstä. NSNKAROLIINA PAAVILAINEN

lyhenne säilyy, sillä yhtiö muuttaa nimensä Nokia Services and Networksiksi.

14 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

NOTEERATUT

Gardell osti Metsoa ennen jakautumista Christer Gardellin rahastoyhtiö Cevian Capital on ostanut lisää Metsoa.

Cevianin omistusosuus nousi viime perjantaina yli 10 prosentin liputusrajan.

Cevian omistaa tätä nykyä 10,34 prosenttia Metsosta.

Omistuksen arvo on noin 409 miljoonaa euroa.

Viimeksi Cevian liputti viime vuoden joulukuussa, jolloin Gardell siirteli osakkeita rahastosta toiseen. Omistusosuus oli tuolloin 8,32 prosenttia.

Metso on jakautumassa kahdeksi yhtiöksi: Valmetiksi ja Metsoksi.

Gardell vaati jakautumista jo viisi vuotta sitten.

RUOTSALAISEN SUURSIJOITTAJA

31.7.

1.8.

2.8.

3.8.

4.8.

5.8.

6.8.

7.8.

8.8.

9.8.

Varma hivuttautuu eroon Talvivaarasta ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ VARMA omistaa enää 94 miljoonaa Talvivaaran osaketta eli noin 4,92 prosenttia yhtiöstä.

Varma osallistui keväällä Talvivaaran osakeantiin täysimääräisesti, mutta on sen jälkeen koko ajan vähentänyt omistustaan. Vielä osakeannin jälkeen Varman omistusosuus oli 8,7 prosenttia.

10.8.

Christer Gardell

Eufex ei totellut Fivaa FINANSSIVALVONTA ON antanut julkisen va-

roituksen Eufex Pankille.

Fiva havaitsi laiminlyönnit keväällä 2012 hallinnon luotettavuutta koskevassa tarkastuksessa ja vuoden 2012 lopulla laaditussa valvojan arviossa, jossa tarkasteltiin konsernin merkittävimpiä riskejä ja riskinkantokykyä. ”Pankin pääomasuunnittelun laatua ei voitu arvioida, sillä pankilta puuttuivat ajantasaiset kirjalliset periaatteet ja menettelytavat, joilla se tunnistaisi, mittaisi ja rajoittaisi vakavaraisuuteen kohdistuvia riskejä. Suurten asiakasriskien osalta pankki oli ylittänyt merkittävästi asiakasriskien enimmäismäärät ja laiminlyönyt niistä raportoinnin. Sisäisen valvonnan puutteet olivat johtaneet tilanteeseen, jossa pankin hallitus ja ylin johto eivät saaneet oikeaa kuvaa taloudellisesta tilanteesta”, Fiva latelee.

11.8.

12.8.

13.8.

TAITEEN ENSIMYYNTIÄ HUUTOKAUPPA 15.9.2013

14.8.

15.8.

16.8.

17.8.

18.8.

19.8.

20.8.

Gumbostrand Konst & Form järjestää 15.9.2013 klo 13.00 nykytaiteen huutokaupan.

Huutokaupattavat teokset ovat esillä kotisivuillamme konstoform.fi 1.9-15.9.2013 sekä galleriassamme 6.9-15.9.2013 välisenä aikana.

Kaikki teokset ovat huutokaupassa ensimyynnissä.

Huutokaupassa teoksia mm seuraavilta taiteilijoilta: Tero Annanolli, Anita Jensen, Pekka Jylhä, Canal Cheong Jägerroos, Anssi Kasitonni, Stefan Lindfors, Hannu Palosuo, Silja Selonen

21.8.

Vainuddsvägen 72–28 | FI-01150 Söderkulla | +358 50 554 3538 | info@konstoform.fi | konstoform.fi

15

SIJOITIN VIIMEKSI

HARKITEN. ”Työni puolesta noudatan niin sanottua kuukauden sääntöä saman osakelajin ostojen ja myyntien välillä”, Jukka Oksaharju sanoo.

Jukka Oksaharjulle osingot ohittavat arvonnousun Meklari Jukka Oksaharju keskittää omistuksensa muutamiin yhtiöihin, jotka hän pyrkii tuntemaan läpikotaisin. Hän painottaa yritysjohdon merkitystä ja etsii liiketoimintoja, jotka menestyvät suhdannevaiheesta riippumatta.

Teksti Mikael Sjöström Kuva Antti Mannermaa

M

illoin aloit sijoittaa?

Aloin seurata osakemarkkinoita yläasteella taloustietokilpailujen yhteydessä. Ensimmäisen oikean rahan sijoitukseni tein hieman ennen lukioon siirtymistä.

joista luovuin vuosina 2005 ja 2006 – molemmista noin 14,50 euron kappalehintaan.

Nokia-myynti tuntuu jälkikäteen onnekkaalta, mutta Vaconista luopumisesta en voi olla kovin ylpeä.

täimellä ja seuraan enemmän yhtiön kuin sen osakekurssin kehitystä. Ensisijaisesti tavoittelen tuottoa suoraan yhtiöltä kasvavana osinkovirtana – en pyri siihen, että seuraava sijoittaja ostaisi osakkeeni huomenna eilisen hintaa kalliimmalla.

Luonnehdi itseäsi sijoittajana Mistä sait varat?

Työskentelin osa-aikaisesti, koska halusin säästää nopeasti alkupääoman. Myös vuosien 2003–2007 nousukausi pörssissä auttoi saavuttamaan tavoitteen. Toisaalta lukio venähti nelivuotiseksi.

Mikä oli ensimmäinen sijoituksesi?

Ostin samanaikaisesti Vaconia ja Nokiaa,

16 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

Keskitän omistuksiani muutamiin yhtiöihin, jotka pyrin tuntemaan läpikotaisin. Kolme suurinta omistustani eli Nordea, Sampo ja Coca-Cola muodostavat yli 80 prosenttia salkkuni markkina-arvosta. Painotan yritysjohdon laadun merkitystä. Pyrin löytämään liiketoimintoja, jotka menestyvät suhdannevaiheesta riippumatta. Sijoitan mieluummin vuosien kuin kuukausien täh-

Miten suuri osa sijoituksistasi on Suomeen ja miten suuri osa ulkomaille?

Osakeomistuksistani yli 90 prosenttia kohdistuu Suomen ulkopuolelle, kun otetaan huomioon, että Nordean kotipaikka on Tukholma. Ulkomaisiin omistuksiini lukeutuvat myös Coca-Cola, Hennes & Mauritz, IBM ja Sandvik.

SIJOITIN VIIMEKSI

JUKKA OKSAHARJU, 25 PROFIILI TÄHÄN ON TULTU

Oma innostus auttaa alkuun, kurinalaisuus vie maaliin ja hullaantuminen tuo voiton. Menestyvä sijoittaja on lopulta maratoonari, ei pikajuoksija.

HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS

Elämäni suurin onnistuminen ovat lapset. Sijoitustoimintani tähtää kasvavaan määrään valinnanvapautta ja vapaa-aikaa perheen kanssa.

MITÄ MIELESSÄ?

Julkaisen toisen sijoituskirjani tänä syksynä.

VAPAALLA?

Etsimme parhaillaan kakkosasuntoa Päijänteen rannalta.

Työskentelet meklarina Nordnetissa.

Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiisi?

Meklari seuraa enimmäkseen osakkeen lyhyen aikavälin hintamuutosta. Omassa sijoitustoiminnassani yritän sen sijaan hahmottaa yhtiön pitkän aikavälin arvoa. Toisinaan vaarana on, että oma käsitys yhtiön todellisesta pitkän aikavälin ansaintakyvystä hämärtyy.

GURUJEN SALKUT

Gurut kävivät kesällä hissukseen osakekauppaa ARVOPAPERIN SEURAAMILLA suurilla yksityissijoittajilla taisi olla antoisa kesä uimarannalla ja harrastusten parissa.

Osakekauppaan he eivät ainakaan aurinkoisia päiviä uhranneet, sillä heidän salkunliikkeensä jäivät kesän aikana silmiinpistävän vähäisiksi.

Nettomääräisesti sijoittajakuusikko osti OMXH25-indeksiin sisältyviä Helsingin pörssin vaihdetuimpia osakkeita yhteensä vajaalla 400 000 eurolla. Yhdessäkään yhtiössä sen paremmin ostojen kuin myyntien saldo ei noussut seitsennumeroisiin lukuihin.

Eniten gurut lisäsivät omistuksiaan Koneessa, jonka osakkeita tuli lisää heidän kuvitteelliseen kollektiivisalkkuunsa runsaan 700 000 euron edestä. Vahvan toisen neljänneksen tuloksen julkistanutta hissiyhtiötä ostivat Hautaset, Ingmanit ja Pertti Laine.

Nostin heinäkuussa omistustani tuntuvasti eQ:ssa, joka on nyt viidenneksi suurin yksittäinen sijoituskohteeni. Omistajalistalla olen sijaluvulla 81, ja tarkoituksenani on kasvattaa omistusta edelleen.

TOMMI MELENDER

OSTETUIMMAT Yhtiö

Mihin sijoitit viimeksi?

Metson osavuosiraportti sitä vastoin oli pettymys, mutta sijoittajakuusikko hankki yhtiön osakkeita nettomääräisesti yli puolella miljoonalla eurolla.

Ostoista vastasivat Hautaset ja Ingmanit.

Kesän kolmanneksi ostetuimmaksi osakkeeksi nousi UPM, jossa gurujen näkemykset menivät ristiin. Hautasten omistukset metsäjätissä vähenivät, mutta Ingmanien ja Mikko Laakkosen kasvoivat. Saldo jäi vajaat 330 000 euroa ostovoittoiseksi.

Selvästi ahkerimmin sijoittajakuusikko myi Sampoa, reilulla 700 000 eurolla. Myynneistä vastasivat Hautaset ja Mikko Laakkonen.

Vuoden alusta gurujen omistusten arvo Helsingin pörssin vaihdetuimmissa osakkeissa on kasvanut runsaalla yhdellätoista miljoonalla eurolla.

Kone Metso UPM Fortum Stora Enso

MYYDYIMMÄT

Ostot, euroa

708 600 501 421 326 740 121 520 91 275

Yhtiö

Myynnit, euroa

Sampo Elisa Neste Oil Cargotec Nokian Renkaat

-761 070 -263 040 -171 210 -135 697 -110 160

Ostot ja myynnit 10.6.–12.8.2013. Täydellinen gurutaulukko sivulla 61.

Mitkä ovat suosikkiyhtiösi Helsingin pörssissä?

Sampo, joka on erinomaisesti johdettu ja suhdannekestävä laatuyhtiö. Nordea, joka tulee kasvattamaan voitonjakoaan tuntuvasti lähivuosina ennen päätymistään keskieurooppalaisten suurpankkien kylkeen. Tikkurila, joka on pörssilistautumisensa jälkeen kohentanut suhteellista kannattavuuttaan jatkuvasti. Yhtiön toimitusjohtaja Erkki Järvinen maalaa taivaanrantaan myös kasvukortin Itä-Eurooppaan ja Venäjälle.

Vaihtaisin summan ensin dollareiksi nykyisellä 1,33 kurssilla. Sen jälkeen jakaisin potin tasan Coca-Colan ja IBM:n kesken.

Molemmat ovat ensiluokkaisia yhtiöitä ja turbulenssin tullen melko vakaita osingonkasvattajia, minkä lisäksi olettamani euron heikkeneminen tukisi euromääräisiä sijoitustuottoja.

KARMO RUUSMAA

Mihin sijoittaisit nyt 50 000 euroa?

17

IHMISET

PÄÄLLYSMIES. Danske Bankin eri toimialoilla Suomessa on omat johtajansa. Tornivaara katsoo päältä ja johtaa joukkoa.

Pankkikonkari istuu valmiiseen pöytään Danske Bankin luottomies Risto Tornivaara aloittaa toimitusjohtajana yli kymmenen vuoden palveluksen jälkeen.

”

Y

Teksti Mikko Laitila Kuva Marissa Tammisalo

ritysten leasing-sopimusten kysyntä kasvoi kesä– heinäkuussa, mutta onko kyse korvausinvestoinneista vai talouden elpymisestä?” pohtii Risto Tornivaara.

Pieni ja heikko mutta hyvä signaali Suomen taloudessa on tervetullut. Koneiden ja laitteiden hankkiminen on Danske Bankin tietojen mukaan piristymään päin.

Risto Tornivaara, 54, aloittaa Danske Bank Oy:n toimitusjohtajana syyskuun alussa, kun Johanna Lamminen siirtyy kaasuyhtiö Gasumin varatoimitusjohtajaksi. Lamminen on siten pian eläköityvän Antero Jänneksen mahdollinen seuraaja.

Tornivaaran sormi on talouden valtimolla, sillä tällä hetkellä hän toimii johtajana Danske Bank -konsernin yritysasiakkaat-liiketoimintayksikössä. Hän jatkaa yritysasiakasyksikön johtoryhmässä.

Tornivaara on ollut alalla 28 vuotta, jolloin hän astui Postipankin valuuttakauppahuoneeseen. Sampo Pankin, sittemmin Danske Bankin, palveluksessa Tornivaara on ollut yli kymmenen vuotta.

18 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

”Alalla ovat pitäneet haastavat ja mielenkiintoiset työtehtävät.”

Komennuksia on ollut Lontoossa, Tallinnassa ja Kööpenhaminassa. New Yorkissa Tornivaara joutui siivomaan Postipankin salkkua 1990-luvulla. 500 miljoonan markan tappiot aiheuttaneet johdannaiskaupat johtivat tuolloin Postipankin pääjohtajan Seppo Lindblomin eroon.

Teho ennen markkinaosuutta Danske Bank Oyj:n tuotot painuivat ensimmäisen puolen vuoden aikana 10 prosenttia 306 miljoonaan euroon, korkokate heikkeni viime vuodesta 14 prosenttia. ”Pääsyy heikkenemiseen ovat liian matalat korot ja marginaalit. Asuntolainojen marginaalikisa voi kiristyä uudelleen, kun asuntokauppavolyymit laskevat”, Tornivaara sanoo. ”Terveen talouden merkki” olisi 3–4 pro ƪ Ǥ Tornivaaran ei tarvitse aloittaa saneerauksilla, niitä on jo tehty. Osin siksi Danske Bankin voitto paisui tammi–kesäkuussa 101 miljoonaan euroon viime vuoden 76

miljoonasta.

Dansken väki väheni Suomessa peräti 500 henkilöllä. Konttoreita pankki on karsinut raskaasti, mutta tilalle nousee entistä kattavampaa mobiilipalvelua. Henkilöasiakkaita Danske on rytäkässä menettänyt, mutta Tornivaara ei näe rakennemuutokselle vaihtoehtoa. ”Katse on tarkennettava toimintaympäristöön. Danske Bankin markkinaosuus vaihtelee toimintamaittain, mutta esimerkiksi mobiilipalvelut skaalautuvat kaikille markkina-alueille.” ”Meidät tunnetaan rahasto- ja varainhoitopankkina”, Tornivaara kiittelee.

Uusi työ kelpaa aloittaa onnistuneen kesäloman päätteeksi. Viimeisinä lomapäivinä Tornivaara tempaisi islantilaisesta koskesta kuiville yhdeksän lohta. Nyt erämiehen saalistusvietti saa patoutua syyskuun puoliväliin saakka, jolloin alkaa metsälintujahti Mäntyharjun maisemissa. ”Tiedän mökin tienoilta teeren poikueita”, Tornivaara myhäilee.

Ne Danske Bankin johtaja lähtee tarkistamaan haulipyssyn kanssa, etupartiona pitkäkarvainen saksanseisoja.

SALKKUKISA

Jarl Waltonen vankassa johdossa Kamppailu etevimmän sijoituspanelistin tittelistä näyttää olevan kahden kauppaa.

A

Japanin pör

ssikurimus

Sijoittamisen 32. vuosike erikoislehti rta

ͻͼ

URILA TIKK

Sijoitus 4.12.2012 2013?

tuottanut Tikkurila.

Rahastoyhtiö Quorumin salkunhoitaja Marko Kyyrönen on puolestaan vain vahvistanut asemaansa kisan jumbona. Vielä toukokuussa Kyyrönen oli niukin naukin omillaan, mutta nyt salkun arvo on pudonnut jo pakkaselle. Nokian ja Pöyryn hyvä kurssikehitys ei juuri lohduta, kun samaan aikaan Outokummun arvosta on sulanut noin 30 ja Aspocompin lähes 40 prosenttia.

Minne rahat

SALKKUKISA 4.12.2012–13.8.2013 JARL WALTONEN Cargotec PKC TGS-NOPEC Betsson Autoliv

Jarl Waltonen

JOULU KUU 9,50€

2012

12/2012

AJ SAVOLAINEN

joulukuu

rvopaperin sijoituspanelistien perinteisessä salkkukisassa kolmas kvartaali lähenee jo loppuaan. Elokuun puolivälissä johdossa porskutti sijoittaja Jarl Waltonen, jonka omistusten arvo on noussut aloitushetkestä jo vajaat 29 prosenttia. Waltosen parhaat ratsut ovat tähän saakka olleet salkun suomalaisosakkeet Cargotec ja PKC. Molemmat ovat nousseet osingot mukaan lukien jo lähes 50 prosenttia.

Kakkospaikkaa, reilun seitsemän prosentin päässä Waltosesta, pitää Anders Ekholm. Parasta vauhtia Ekholmin salkussa on pitänyt Sampo, mutta erityisen hyvin on tuottanut myös riskihajautus Pakistaniin.

Kolmannelta sijalta löytyy FIMin pääanalyytikko Sanna Kaje, joka johti kisaa vielä keväällä. Sittemmin Kajeen salkku on kuitenkin kärsinyt kehittyvien markkinoiden vaisusta kurssikehityksestä. Kiinan ja sitä myötä kaivosteollisuuden näkymien heikentymisestä on kärsinyt myös Metso, jonka kurssi on laskenut huipuista lähes aloituspäivän tasolle. Sijoituksista parhaiten on tähän mennessä

Reportaasi:

Teksti Mirko Hurmerinta

ANDERS EKHOLM Sampo Huhtamäki Vontobel US Value Equity Morgan Stanley U.S. Property Fund Tundra Pakistan Fond

20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 100 000

SUUR OMIS

MSijoitus inne rahTuotto, % at 13.8.2013

2013?

TAJAT

29 730 29 431 21 099 20 714 27 620 128 594

Näitä osa kkeita Herlinit osta vat

JOHT ORY

HM Ä

Finnair kaip aa Aasian-kok emusta

TALL IMES

TARI

Missä ova Erkon rah t at?

48,7 47,2 5,5 3,6 38,1 28,6

15 000 15 000 25 000

21 094 18 522 29 806

40,6 23,5 19,2

30 000 15 000 100 000

31 430 20 214 121 067

4,8 34,8 21,1

20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 100 000

21 407 24 940 20 995 21 245 22 951 111 538

7,0 24,7 5,0 6,2 14,8 11,5

20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 100 000

24 901 22 844 25 283 14 054 12 381 99 463

24,5 14,2 26,4 -29,7 -38,1 -0,5

SANNA KAJE Metso Tikkurila Tieto Shanghai A-osake -etf Vietnam MARKO KYYRÖNEN Nokia Oriola-KD Pöyry Outokumpu Aspocomp

Oikaisuja Pörssirikkaat-selvityksestä (Arvopaperi 6–7/2013) Niklas Herlinin omistusten erittelyistä puuttuivat hänen Kone-omistuksensa. Niklas Herlin omistaa sijoitusyhtiönsä Mariatorpin kautta 8 000 000 Koneen osaketta, joiden arvo 59,50 euron kurssilla on 476 miljoonaa euroa.

Niklas Herlinin omistuksen kokonaismäärä oli jutussa oikein.

Samaisessa selvityksessä Turvatiimin osakemäärä oli väärin, minkä vuoksi Gö-

ran J. Ehrnroothin perheen Turvatiimiomistukset olivat vain kymmenosaosa niiden todellisesta arvosta. Korjauksen jälkeen perheen osakeomistusten kokonaisarvo nousee 333 miljoonasta 341 miljoonaan euroon ja sijaluku pörssirikastaulukossa vaihtuu yhdeksännestä kahdeksanneksi.

Toisin kuin Arvopaperin 6–7/2013 rahastotaulukon yhteydessä väitettiin, Taaleritehtaan Taaleritehdas Parkki -rahasto on

avoinna kaksi kertaa kuussa. Ei siis kerran kuussa, kuten jutussa sanottiin.

Arvopaperissa 5/2013 sijoituspanelistien salkkukisan väliraportissa Anders Ekholmin salkun arvonlaskennassa oli virhe. Ekholmin salkusta löytyvät Tundra Pakistanfond olivat kirjoitushetkellä tuottaneet noin 17 ja 20 prosenttia, eivät 2,6 ja -1,7 prosenttia. Ekholmin salkun arvo oli tuolloin reilut 122 000 euroa.

19

REPORTAASI

REPORTAASI

ORAVA POMPPAA PÖRSSIIN Helsingin pörssi saa alkavana syksynä uuden listayhtiön.

Orava Asuntorahasto on Suomen ensimmäinen Reit-rahasto, jonka syömähampaita ovat vuokratuotto ja myyntivoitto.

Teksti Mikko Laitila Kuvat Antti Mannermaa

ORAVA PÖRSSIIN

sta useampi asunto jopa 30 prosentin alennuksella, nauti muutama vuosi 3–6 prosentin vuokratuottoa ja myy asunnot lopulta markkinahintaan. Tai osta kokonainen talo kerralla!

Näin opasti alan mestari, kiinteistökeisari Jorma J. Nieminen Arvopaperissa toukokuussa.

Harva piensijoittaja pystyy seuraamaan Niemisen houkuttelevaa neuvoa.

Syksyn aikana pörssiin listautuva Orava Asuntorahasto pystyy, ja kyytiin pääsee myös piensijoittaja. Orava on Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Reit-rahasto. Reit on kiinteistöihin sijoittava osakeyhtiö, joka maksaa lähes kaiken sen toiminnasta kertyvän tuoton osinkoina. ”Keskeinen osa sijoitusstrategiaamme on ostaa kokonaisuuksia ja myydä yksittäisiä huoneistoja”, Orava Asuntorahaston hallituksen puheenjohtaja Jouni Torasvirta aloittaa.

Kun Orava Asuntorahasto ostaa kerralla kokonaisen talon, se saa asunnot 10–30 prosenttia alle yksittäisten asuntojen markkinahinnan, mutta myydessään ne se saa asunnoista normaalin vähittäishinnan. Erotuksesta syntyvä voitto sataa rahastoon sijoittavien laariin. ”Näin piensijoittajat pääsevät osalliseksi tukkualennuksesta ja vastaavasti suursijoittajat pääsevät rahaston kautta hyötymään vähittäismarkkinoilla myynnistä”, Torasvirta kuvailee.

O

Kvartaaliosinko ja pörssiin mars

¡ Ǥ Ƥnanssikriisejä ei pidä jäädä murehtimaan, ja asuntomarkkinoita voitelee vielä pitkään matalana pysyttelvä korkotaso. ”Helsingin pörssin arvostustaso on kansainvälisesti hyvä, tämän vuoden p/e ennuste on 17,1. Ja vaikka vaihto on euromääräisesti kehittynyt heikosti, kauppojen lukumäärä on kehittynyt hyvin.”

Oravan hallitus päättää listautumisannin ehdot elo–syyskuun aikana, ja hallituksessa istuvan Torasvirran mukaan kyseessä on osakeanti, ei myynti. ”Annin koko voisi olla 20–30 miljoonaa euroa, mikä kaksinkertaistaisi rahaston koon nykyisestä.”

Samalla se liudentaisi nykyisten suuromistajien salkkujen tuhtia kokoa, mikä sekin on lain vaatimus: suurimman omistajan osuus Reitistä saa olla korkeintaan 10 prosenttia ensi vuoden lopussa.

Orava Asuntorahastojen tärkein tulonlähde ovat kuitenkin vuokratuotot, joiden osuuden pitää Suomen Reit-sääntöjen mukaan olla vähintään 80 prosenttia rahaston tuloista lukuunottamatta huoneistojen myynneistä saatavia tuloja. Viime vuodelta rahasto maksaa noin 10 prosentin osinkoa – ja osinko tulee neljä kertaa vuodessa. ”Tällä jäljittelemme suoria asuntosijoituksia, jotka tuottavat kuukausittain. Näin voimme myös maksaa osinkoa enemmän verrattuna tilanteeseen, jossa koko vuoden osinkopotti, 10 prosenttia varallisuudesta, pitäisi maksaa yhdellä kertaa. Voimme myös jatkuvasti siirtää myytyjen asuntojen arvonnousua osingoksi.”

Tarkasti säännelty Reit Reit-rahaston suomalainen ominaispiirre Ȉ Ǧ ȋ on sekin, että sijoittaja maksaa pääomatu Ȍ loveroa koko osinkotulosta. Pörssiyhtiöön Ú ¡ǡ ¡ ¡ Ú ¡ sijoittava maksaa osingosta ensi vuonna Ǧ Ǥ huojennuksen jälkeen 24 prosentin veron, Ȉ ¡ ¡¡ ͔͜ Reitistä saatavasta osingosta pitää maksaa ¡¡ Ǥ veroa koko 30 prosenttia. Näin verottaja Ȉ ͔͜ ¡¡ asettaa sijoitusmuodon mahdollisimman Ǧ Ǥ tarkasti samalle viivalle perinteisen asunȈ ¡¡ tosijoittamisen kanssa. ͔͜ Lainsäätäjän Reit-rahastolle asettama Ǥ veroporkkanan ehto on listautuminen. Ȉ Ú ¡¡ Ú Orava Asuntorahasto loikkaa tänä syksynä Ǥ pörssiin säilyttääkseen verovapautensa. Ȉ ”Nyt on ihan hyvä ajankohta listautua. Ǥ Yleisen taloustilanteen ennustetaan SuoȈ messa vähitellen piristyvän”, Torasvirta, itse ͔͝ Ǥ Helsingin pörssin entinen johtaja, innostaa.

22 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

Asuntoja ympäri maan Orava Asuntorahastossa on nyt omaa pääomaa 16 miljoonaa euroa, kun asuntosalkun arvo on 38 miljoonaa euroa. Asuntoja on yhteensä 500. Niistä markkina-arvoltaan puolet on Helsingin seudulla, neljännes muissa vähintään 100 000 asukkaan kaupungeissa ja loput yli 20 000 asukkaan kaupungeissa. Neliöhinta vaihtelee Kauniaisten 5000 eurosta Kotkan 650 euroon. ”Olemme tuottohakuisempia kuin monet muut asuntosijoittajat. Maakuntakaupungista saatava vuokratuotto on selvästi Helsinkiä parempi”, Torasvirta sanoo.

Rahaston tulisi pitää asuntoja vähintään viisi vuotta ylittääkseen verohuojennuslain edellyttämän minimiomistusajan. Veroeh-

ORAVA PÖRSSIIN

REIT-PIONEERI

JOUNI TORASVIRTA, 47

Ȉ Ú ͖͔ ǡ Ȉ Ú ǡ ͕​͕ ¡ ¡Ǥ dz ͕͜͝͝ǡ Ú ¡ ͖͔ Ǥ ¡ ¡Ǥdz

ASUNTOJEN MYYNTIVOITOT SATAVAT SIJOITTAJAN LAARIIN.

tojen mukaan Orava Asuntorahaston asuntokannasta korkeintaan 10 prosenttia voi päätyä myyntiin vuosittain. ”Pakko ei ole myydä, mutta emme jää kyttäämään korkeinta hintaa. Ja vaikka asuntojen arvo ei muissa kaupungeissa kehittyisi samaan tahtiin kuin pääkaupunkiseudulla, ostovaiheessa tuleva tukkualennus ja nopeahko asuntojen kierto pitävät tuottotasoa ylempänä.” ”Paras vuokratuotto ei tule parhaassa kunnossa olevista asunnoista, vaan tyydyttäväkuntoisista”, Torasvirta opastaa.

Tämä johtuu siitä, että asunnon kauppahinta reagoi kuntoon voimakkaammin kuin siitä saatava vuokratuotto. Kehnompikuntoisestakin voi saada kelpoa vuokratuottoa.

Kovimpia vuokratuottoja Orava ottaa Lahden, Kotkan ja Tornion asunnoistaan, joissa bruttovuokratuotto on 10–12 prosenttia.

Vuokratuotoltaan heikoin on Kauniaisten arvokohde.

Takana kaksi suursijoittajaa Valtaosa Oravan asunnoista on tullut kolmen vuoden kuluessa rahaston suurimpien omistajien mukana apporttina, eli suurimmat rahaston 24 omistajasta ovat saaneet rahaston osakkeita antamalla rahan sijaan omien yhtiöidensä salkussa olleita asuntoja.

Rahaston kaksi suurinta omistajaa ovat kiinteistösijoittajat ja liikekumppanit Timo Valjakka ja Tapani Rautiainen sijoitus-

yhtiöidensä kautta. Kaksikko omistaa reilut 80 prosenttia rahastosta. Valjakka toimii vantaalaisen Lähiökiinteistöt Oy:n toimitusjohtajana, Rautiainen hallituksen puheenjohtajana. Orava Asuntorahastoja kumppanukset omistavat eri yhtiöiden kautta yhteisesti ja erikseen.

Sijoittajista tunnetuin on Erkki Etola sijoitusyhtiönsä Etran kautta 7,5 prosentin osuudella.

Torasvirta pitää apporttisijoituksia hyvin toimivana. ”Rahaston kannalta tämä on ollut hyvä tapa päästä alkuun.

On saatu kerralla tuottava salkku vuokralaisineen sekä rahaston kehittämiseen sitoutuneet omistajat, jotka tuntevat asuntokohteet entuudestaan.”

Orava Asuntorahaston ensimmäisen vuosineljänneksen luvut eivät ole mairiteltavaa katseltavaa.

Kiinteistörahastolain mukaan Reit-rahaston on arvioitavat asunto-omaisuus käypään arvoon kvartaaleittain. Siksi asuntohintojen lasku romahduttaa Oravan tuloksen pahemman kerran.

Kun reilun 30 miljoonan arvoisen asuntomassan markkina-arvo arvo laski alkuvuonna puolitoista prosenttia, se näkyy tuloslaskelmassa 500 000 euron negatiivisena arvonmuutoseränä. Kun katsotaan tammi-kesäkuun lukuja, tilanne muuttuu dramaattisesti: Orava Asuntorahaston kuuden kuukauden tulos on 715 tuhatta euroa, liikevaihtoa kertyi 1,9 miljoonaa. ”Tässä näkyvät onnistuneet hankinnat ja asuntohintojen kääntyminen nousuun”, Torasvirta sanoo. ”Odotamme, että tammi–kesäkuussa oman pääoman vuotuinen tuotto on 10–15 prosenttia.”

Jääkö Orava yksin?

Jouni Torasvirta istuu Orava Rahastojen toimistossa Helsingin Katajanokalla ja kertoo mistä kaikki alkoi. ”Perustin Asuntorahastojen hallinnointiyhtiön Orava Rahastot vuonna 2009. Olin jäänyt pörssistä pois puoli vuotta aiemmin ja

23

ORAVA PÖRSSIIN

Asuntoja rahan sijaan ALKUVUONNA ORAVA Asuinkiinteistörahasto Oyj:n hallitus osti hallituksensa jäsenen Tapani Rautiaisen yhtiöltä Maakunnan Asunnot Oy:ltä 11 huoneistoa Lahdesta.

Onko Orava Asuntorahasto suurten asuntosijoittajien asuntojen loppusijoituspaikka, Tapani Rautiainen? ”Ei missään nimessä. Asuntokantaa on siirretty Oravaan apporttina, koska muutakaan keinoa asuntokannan kasvattamiseksi ei ole ollut. Oravalla ei olisi ollut omaa pääomaa kasvattaa asuntokantaa omin voimin”, Rautiainen sanoo.

Tapani Rautiainen aloitti kiinteistösijoittamisen Keski-Suomen alueella 1990-luvun laman jälkeen teollisuuskiinteistöillä.

Hänen mukaansa Oravan tilanne on asuntohankinnan suhteen nyt toinen, kun rahasto on riittävän suuri ja listautuu.

24 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

jatkosuunnitelmat oli tuolloin jo pitkälle mietitty. Halusin kehittää jotakin uutta.”

Listautuvan asuntorahaston hallinnoinnista vastaa hallinnointiyhtiö Orava Rahastot Oyj, joka saa vaivanpalkaksi 0,6 prosentin kiinteän hallinnointipalkkion ja tulossidonnaisen lisäpalkkion, jonka hallinointiyhtiö saa puoliksi rahaston osakkeina. Torasvirta omistaa hallinnointiyhtiöstä enemmistön, muu henkilöstö loput.

Orava Asuntorahasto perustettiin kuusi viikkoa sen jälkeen kun Reit-rahaston toiminnan mahdollistava verohuojennuslaki astui voimaan marraskuussa 2010.

Ennen Oravan perustamista Torasvirta oli seurannut jo jonkin aikaa, miten Reit-rahastot maailmalla toimivat ja menestyvät. ”Reittien menestyksen salaisuus on likviditeetti”, hän sanoo.

Pörssinoteerattu asuntorahasto on notkeampi kuin erikoissijoitusrahastomuotoiset asuntorahastot, joissa lunastusmahdollisuus on tyypillisesti neljä kertaa vuodessa. Kommandiittiyhtiömuotoiset rahastot taas ovat yleensä 7–10 vuoden mittaisia, eikä niistä pääse pois kesken juoksuajan.

Oravasta tuli Suomen Reit-pioneeri tavallaan sattumalta. Eri-

O-Orava paljastaa hintapyynnöt JULKISUUTTA ORAVA Asuntorahasto tulee ainakin saamaan asuntohintaindeksinsä kautta. ǤƤ -palvelun tietoja analysoiva asuntohintaindeksi Oikotie Orava tulee julki syksyn aikana.

Indeksi koostuu 10 suurimman kaupungin asuntojen hintapyynnöistä, järjestelmä seuraa hintapyyntöjä asuntotyypeittäin. Ohjelma skannaa tuhansien myynti-ilmoitusten hintapyynnöt läpi tunnin välein. Ylimmät ja alimmat hintapyyntödesiilit järjestelmä siivoaa pois tilastoja pilaamasta.

Oikotie Oravan etu asuntokauppatietoihin perustuviin indekseihin verrattuna on nopeus: se kertoo markkinoiden suunnan reaaliaikaisesti.

Tilastokeskuksen asuntohintaindeksit tulevat julki 3–4 kuukauden viiveellä.

Toistaiseksi testikäytössä oleva palvelu on Oravan pääanalyytikon Mikael Postilan käsialaa. Postila on kerännyt kokemusta asuntomarkkina-analyysista brittiläisen asuntomarkkina-analyysitalo Knight Frankin palveluksessa.

OIKOTIE ORAVA-ASUNTOINDEKSI euroa/m2 3 200 3 100 3 000 2 900 2 800 helmi maalis huhti

2/2013

touko

kesä

heinä

2 700

8/2013

laisia hankkeita Reit-rahastojen perustamiseksi on ollut viime vuosina useita, Torasvirran mukaan toista kymmentä. Yksikään näistä ei ole startannut.

Pääongelma on ollut se, että kiinteistöalan isot pelurit eivät tykkää Suomen Reit-rahastoja koskevasta lainsäädännöstä. Jos Icecapitalin Housing Fund I tai Sato listautuisi Reit-rahastona, niiden realisoitumattomien asuntojen arvonnousut verotettaisiin täysimääräisesti. Kiinteistöala odotti Reit-lakia sormet syyhyten mutta pettyi veronhuojennuslain ankariin rajoitteisiin. ”Ky-muotoiset asuntorahastot eivät pysty hyödyntämään tukkualennusta kuten me, sillä meitä ei haittaa myydä asuntoja yksitellen”, Torasvirta sanoo.

Perinteinen kommandiittiyhtiömuotoinen asuntorahasto, joita ovat lähes kaikki Suomen asuntoihin sijoittavat rahastot, ostavat kyllä asuntoja tukkuerissä, mutta asuntojen realisointia ne eivät ole vielä ratkaisseet. Käytännössä moni rahasto joutunee myymään asuntoja tukkuerissä, kuten ne ovat niitä ostaaneetkin.

Kihelmöiväksi asetelman tekee se, että lähivuosina näiden rahastojen pitäisi realisoida asuntovarallisuutensa.

Miten näistä asunnoista pääsee eroon? tullut muoti-ilmiö. Niitä on perustanut lähes jokainen rahastoyhtiö, kun muutakaan uutta tuotetta ei ole keksitty”, sanoo Icecapitalin toimitusjohtaja Wisa Majamaa.

Sijoittajille viime vuosien trendituote on tullut pakostakin tutuksi. Asiakkaita ovat kosiskelleet niin Tapiola, Pohjola, Ålandsbanken kuin Taaleritehdaskin. FIMkin aloitteli asuntorahastoa, jonka saattanee eteenpäin Sryhmä.

Suomalaisissa asuntorahastoissa on rahaa kiinni noin kaksi miljardia euroa. Näiden pääosin ky-muotoisten rahastojen tuotto tulee vuokratuotosta ja arvonnousu latautuu rahaston asuntomassan arvoon vuosien saatossa ja se realisoituu kun rahasto joskun puretaan.

Mutta miten ja milloin? Sitä mietitään jo nyt monen asuntorahaston hallinnossa kuumeisesti.

Icecapital on rahastojen koolla mitattuna Suomen asuntorahastokuningas. Yhtiön kolmessa rahastossa on noin miljardi euroa asunnoissa kiinni, ja siten hyvät exitit ovat tulevina vuosina tarpeen. ”Mikään ei pakota meitä myymään. Ensimmäinen rahastomme täyttää kymmenen vuotta vuonna 2016. Rahastojen toiminta-aikaa voi jatkaa tai niiden tilalle voi perustaa uuden rahaston. Vaihtoehtoja on runsaasti”, Majamaa sanoo.

Hänen mukaansa myös Reit-rahasto voisi olla vaihtoehto Icecapitalille. ”Selvitämme mahdollisuutta muuttaa kommandiittiyhtiö julkiseksi osakeyhtiöksi. Olemme keskustelleet asiasta sekä pörssin että Finanssivalvonnan kanssa. Kerromme suunnitelmistamme lisää elokuun aikana.”

Verovaikutukset onkin tutkittava tarkkaan, sillä jos olemassa oleva asuntorahasto siirtää nykyiset vuokraasuntonsa Reit-rahastoon, ne joutuvat maksamaan asuntojen arvonnoususta veroa. Kun veronalainen yhtiö muuttu verottomaksi, luovutusvoittovero iskee siihen raskaimman kautta.

Suomen ensimmäisten asuntorahastojen joukkoon kuuluvat Asuntoturvan I ja II -rahastot, jotka se perusti Quorumin ja Auratumin kanssa. Nyt rahastoissa on noin 1100 asuntoa.

Rahastojen arvot ovat noin 40 ja 70 miljoonaa euroa, ja lähinnä pääkaupunkiseudun asunnoista koostuvaa salkkua hallinnoi Asuntoturva. Kun ensimmäisen rahaston juoksuaika päättyi 2012, omistajat päättivät jatkaa sitä kolmella vuodella.

Perushaaste on, että kun asuntoja myydään tukkuerässä, myös ostaja on ammattilainen. Tälloin paljousalennus on helposti 15–30 prosenttia.

Hankalaksi tilanne voi muodostua silloinkin, jos asunnot ovat isoissa erissä pienellä alueella. Niiden myynti jatkuvalla syötöllä rapistaa hintatasoa. ”Juuri tämän vuoksi Asuntoturvan rahastojen asunnot ovat sieltä täältä, mielestämme se oli ainoa vaihtoehto”, Asuntoturvan toimitusjohtaja Jaakko Sinnemaa sanoo.

Sinnemaa uskoo, että taitavasti kasatuista vahvan kassavirran asuntokokonaisuuksista on mahdollista saada preemiota. ”ASUNTORAHASTOISTA ON

25

MAAILMANTALOUS

HAURASKIN TALOUSOPTIMISMI RIITTÄÄ SIJOITTAJILLE Osakekurssit liihottavat Yhdysva Yhdysvalloissa ja Euroopassa opassa lähellä ennätyslukemia. Meneekö maailmantaloudessa oudessa perusteltua? niin hyvin, että kurssinousu on p

BRITANNIA

G20-maista vain Itali Italia on pärjännyt Ƥnanssikriisin Ƥnanssikri jälkeen Britanniaa huo huonommin. Ennakoivat suhdannesuh mittarit lupaavat pitk pitkästä aikaa hyvää saarivalt saarivaltakuntaan. Investoinnit ed edelleen huolestuttavan heik heikolla tasolla.

Teksti Tommi Melender Kuvatt Karmo Ruusmaa

YHDYSVALLAT

TALOUSKASVU

Budjettisopeutus leikkaa kasvulukuja. Asunto Asuntomarkkinoiden piristyminen tukevoittaa yksityistä kulutus kulutusta. Yritysten ttuloskehitys uloskehitys vahv vahvaa.

4 3 2 1 0

TALOUSKASVU TALOUSKA 2011

4 3 2 1 2011

2012

201 2013e 2014e

0

EUROALUE

Velkakriisi kumm kummittelee mittelee kisektori edelleen, pankkisektori imissa. Enhuonoissa kantimissa. nnemittarit nakoivat suhdannemittarit kohentumassa talousmahti nä.

Saksan vetämänä.

ASVU TALOUSKASVU 4 3 2 1 0 -1 -2 2011

26 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

2012

2013e 2014e

2012

2 3e 201 2013e

2014e

MAAILMANTALOUS

ahin on ohi. Näin kuvaili Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi talouden näkymiä elokuun alussa.

Samaa mieltä tuntuvat olevan sijoittajat. Tärkeimmät osakeindeksit liikkuvat ennätystasoillaan tai niiden tuntumassa niin Yhdysvalloissa, Saksassa kuin Britanniassa. Pörssikurssit tunnetusti ennakoivat talouden käänteitä, joten niiden perusteella Draghin sanoille löytyy katetta. ”Teollisuusmaiden odotukset ovat kääntyneet parempaan”, sanoo kansainvälisiin suhdanteisiin erikoistunut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Paavo Suni.

Yhdysvalloissa teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit liikkuivat

P

heinäkuussa ylimmillä tasoillaan pariin vuoteen. Britanniassa vastaavat luvut olivat parhaat sitten tammikuun 2004.

Velkakriisin koettelemalla euroalueellakin näkyy ennakoivien suhdannemittareiden perusteella merkkejä paremmasta.

Vanhan mantereen talousmahti Saksa viitoittaa elpymisessä tietä muille euromaille vahvistuvan kotimaisen kysyntänsä turvin.

Toisaalta se, että pahin on ohi, ei suinkaan tarkoita, että uusi nousukausi olisi ovella ovella.

Maa Maailman mahtavin keskuspankkipomo, Fedin pääjohtaja Ben Bernanke luonnehti tuore tuoreessa julkilausumassaan talouskehitystä ””vaatimattomaksi”, kun aiemmin hän käytti ilmaisua ”maltillinen”. Samalla hän

VENÄJÄ

Kiinan kasvuihmeen k hiipuessa uh uhkaa päättyä myös raaka-ai raaka-ainebuumi. Yhtälö on Venäjän Venä kannalta huono: se on riippuvainen öljystä samalla s kun teollisuusma aat nojautuvat yhä suusmaat enemm än vaihtoehtoisiin enemmän energia lähteisiin. energialähteisiin.

kuitenkin ennusti suhdanteiden kohentuvan loppuvuonna, mikä selkokielellä tarkoittanee, että vaatimaton elpyminen vaihtuu taas maltilliseen elpymiseen.

Sekin riittänee sijoittajille. Ellei maailmatalouden suhdannekuva syksyn aikana heikkene, nousuvoittoinen meno osakemarkkinoilla voi jatkua.

Nykyinen optimismi on varsin haurasta laatua. Siitä muistutti IMF laskiessaan kesällä maailmantalouden tämän vuoden kasvuennustettaan parilla kymmenyksellä 3,1 prosenttiin. IMF:n mukaan riskit odotuksia heikommasta talouskehityksestä ovat varteenotettavampia kuin toiveet odotuksia paremmasta.

Epävarmuus kulminoituu poikkeuksellisen sitkeän taantuman koettelemaan euroalueeseen, joka ei ole vielä onnistunut selättämään velkakriisiä ja setvimään pankkisotkujaan.

JAPANI

TALOUSKASVU 6 5

Superelvyttävän rahapolitiikan varaan rakentuva Abenomics luo toiveita ƪ ¡ misestä. Ilman tuntuvia rakenteellisia uudistuksia kasvutoiveet kuitenkin hupenevat.

4 TALOUSKASVU

3

4

2 1 2011 KIINA

2012

20113e 2014e 2013e

0

2011

2012

2013e 2014e

3 2 1 0

Takavuosien kaksinumeumevat roiset kasvuluvut ovat vesenää muisto vain. Invesnen tointi- ja vientivetoinen aa yktalousmalli tekee tilaa en pesityiseen kulutukseen llille. rustuvalle talousmallille.

-11 ǧ22

TALOUSKASVU 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2011

2012

2013e 2014e

27

MAAILMANTALOUS

”Jos olemme onnekkaita euroalue pääsee kiinni talouskasvun syrjään ensi vuonna.

Tätä tarvitaan ehdottomasti, jotta suotuisa kehitys osakemarkkinoilla voisi jatkua”, FIMin sijoitusjohtaja Vesa Engdahl sanoo.

Yhdysvalloissa kasvuodotukset ovat huomattavasti paremmat kuin vanhalla man ǡ Ƥ sysäyksen antaneet asuntomarkkinat ovat vihdoinkin piristymässä. Jenkkitalouden kasvua kuitenkin nakertaa mittava automaattinen budjettisopeutus.

Atlantin takana budjettisopeutusta sävyttää kiista Valkoisen talon ja kongressin republikaanien välillä, mutta periaatteessa siinä on kyse samanlaisesta säästöpolitii-

Miten käy Japanin?

TOKION PÖRSSISSÄ koettiin alkuvuonna hurjaa kurssinousua. Syynä oli sijoittajien innostus pääministeri Shinzo Aben uutta talouspolitiikkaa – Abenomicsia – kohtaan. Sen uskottiin vihdoin nostavan Japanin ¡ ¡ ƪ teestä.

Abenomics perustuu kolmeen nuoleen, joista ensimmäinen eli aggressiivisen elvyttävä rahapolitiikka on löytänyt tiensä maaliin. Toinen nuoli eli kysynnän lisääminen julkisen vallan toimenpitein ei ole täysin napakymppiin osunut.

Vaikein eli kolmas nuoli liittyy rakenteellisiin uudistuksiin, joilla pitäisi luoda edellytykset pitkän ajan kasvulle. Se on vielä kaukana maalitaulun keskiöstä.

Vielä onkin aikaista sanoa, onko Abenomics menestystarina vai hetken huuma. ”Oma arvioni on, että Abenomics ƪ ǡ mutta siirtyminen pysyvämmin ƪ ƪ ¡¡ merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, jotka herättävät poliittista vastustusta. Ikääntyvä väestö suvait ƪ ¡ ¡ ¡ kuin kehittyvien maiden nuorempi väestö”, Lähitapiolan Jari Järvinen sanoo.

28 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

kasta – englanniksi austerity – jota muodossa tai toisessa noudattavat muutkin velkaantuneet teollisuusmaat. ǡ ¡ Ƥ ¡ nen on ollut kituliasta, johtuu Paul Krugmanin kaltaisten keynesiläisten mielestä nimenomaan säästöpolitiikasta. On tuhoisaa kiristää vyötä laskusuhdanteessa. ”Säästämispolitiikka hidastaa kasvua lähivuosina, mutta parantaa kasvunäkymiä pidemmällä aikavälillä. Nykytilanteessa ei ole varaa velkavetoiseen elvytykseen, koska keskeiset teollisuusmaat ovat jo ylivelkaantuneita. Keynesiläinen politiikka toimii, kun ollaan riittävän lähellä tasapainoa, mutta ei nykyisessä epätasapainotilanteessa”, Lähitapiolan pääekonomisti Jari Järvinen huomauttaa.

Kiina piiputtaa IMF varoittelee suhdannekatsauksessaan, että vanhojen velka- ja tasapaino-ongelmien rinnalle on tullut uusia riskitekijöitä.

Ne liittyvät nouseviin talouksiin ja ennen muuta Kiinaan.

BRIC-maiksi ristitty nelikko Kiina, Intia, Venäjä ja Brasilia on ollut vuosikaudet sijoittajien suurten toiveiden kohteena huiman kasvupotentiaalinsa vuoksi. Yksi jos toinenkin visionääri on ennustanut niiden nousevan maailmantalouden uusiksi voimatekijöiksi läntisten teollisuusmaiden menettäessä puhtiaan väestön vanhenemisen ja rakenteellisten ongelmien myötä.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että nousevien talouksien tulevien vuosien kasvuennusteita joudutaan tarkistamaan selvästi alaspäin.

The Economist kirjoitti paljon huomiota saaneessa artikkelissa Kiinan investointi- ja vientivetoisen menestystarinan menettäneen puhtinsa. Takavuosina tutuksi tulleet kaksinumeroiset kasvuluvut jäävät haaveeksi, kun talouden painopiste siirtyy investoinneista yksityiseen kulutukseen.

Kiina tavoittelee tänä vuonna 7,5 prosentin talouskasvua.

Intiassa kasvuluvut liikkuvat viiden prosentin tuntumassa, Brasiliassa ja Venäjällä kahden ja kolmen prosentin huitteilla.

Luvut ovat toki suurempia kuin teollisuusmaissa, mutta jäävät kauaksi viime vuosikymmenen huippuvuosista. Brasilian ja Venäjän kaltaiset maat ovat tavallaan Kiinan sijaiskärsijöitä, sillä Kiinan ruokkima raaka-ainebuumi siivitti niitä. ”Kiina on ollut maailmantalouden veturi.

Sen kasvun hidastuminen on ongelmallista

”N YK Y TIL ANTEESSA EI OLE VAR A A VELK AVETOISEEN ELV Y T YKSEEN.”

ja mahdollinen äkkijarrutus olisi myrkkyä”, Paavo Suni sanoo.

Yhdysvaltain viriävä kasvu ja euroalueen vakaampi kehitys pehmentävät osittain Kiinan hidastumisen vaikutuksia. Yhtä kaikki maailmantalouden kasvu jää tänä vuonna vaatimattomammaksi kuin viime vuonna.

Vesa Engdahlin mukaan Kaukoidän jättiläisen hidastuva talouskasvu vaikuttaa kauaskantoisesti monien globaalien yritysten tulosnäkymiin. ”Esimerkiksi kaivosteollisuudessa on tehty viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana laajoja investointeja ja kasvatettu kapasiteettia. Uskon, että raaka-ainehintojen pitkä nousutrendi on nyt tullut tiensä päähän. Kaivosteollisuuden lisäksi monen investointihyödykkeitä valmistavan yrityksen vientinäkymät voivat myös heikentyä, kun talouskasvu Kiinassa hidastuu ja maa siirtyy investointivetoisuudesta kohti kulutusyhteiskuntaa”, Engdahl sanoo.

Tämä on arka paikka monelle suomalaiselle yksityissijoittajalle. Helsingin pörssin suurten yhtiöiden liikevaihdosta Kaukoitä muodostaa tuhdin siivun. Varsinkin Koneen, Metson ja Wärtsilän kaltaiset konepajayhtiöt saavat kiittää viime vuosien loistavasta tulos- ja kurssikehityksestään Kiinan kasvuihmettä.

Sitä vastoin sellaisia yhtiöitä, jotka keräisivät voitot yksityisen kulutuksen kasvusta Kiinassa, ei Helsingin pörssistä liiemmin ole.

Engdahl huomauttaa, että pahimmassa tapauksessa Kiinassa meneillään oleva murros voi olla uuden kriisin siemen maailmantaloudessa. ”Investointibuumin seurauksena Kiinan talouteen on syntynyt ylikapasiteettia, mahdollisesti jopa merkittävä investointikupla. Jos talouden hidastuminen johtaa tämän kuplan puhkeamiseen, seurauksena voi olla monen pankin ja yrityksen ajautu-

Kurkistus kulissien taakse Kim Lindström Puoli vuosisataa pörssin sisäpiirissä Mukaansatempaava teos kuvaa poikkeuksellisen avoimesti ja syvällisesti pörssin ja finanssialan valtavaa kehitystä 60-luvulta lähtien erittäin kokeneen sijoittajan ja vaikuttajan silmin nähtynä. Mitä kaikkea voi tapahtua ja tapahtuu yritysten kulissien takana?

Julkaistaan 28.8.

2013, 336 sivua, sh. 45 €

Joonas Orava, Olli Turunen Osta, vuokraa, vaurastu

Pekka Puustinen Vaihdantavallankumous

Vaurastu asuntosijoittamisella

Finanssipalvelun uusi logiikka

Kirjassa asuntosijoittamista tarkastellaan kattavasti niin turvallisuushakuisen kuin hyvää tuottoa etsivän sijoittajan näkökulmasta. Kirja antaa vinkit sijoitusasunnon ostamiseen ja vuokraamiseen prosessin pienimpiäkin yksityiskohtia myöten. Myös velkavivun hallitusta käytöstä ja hyödyistä kerrotaan laajasti ja konkreettisin esimerkein.

Teos on ravisteleva keskustelunavaus, jossa yhdistyvät sekä teoreettinen tutkimusote että arvontuotannon arjen ymmärrys. Se esittelee arvolupauksen mahdollisia ulottuvuuksia ja näyttää esimerkein, miten yritys voi tunnistaa omat vahvuutensa ja saada kilpailuetua finanssipalvelumarkkinoilla.

»

»

»

Ilm. syyskuu 2013, 305 sivua, sh. 45 €

»

2013, 251 sivua, sh. 69 €

Tilaa

kirjatilaus@talentum.fi 020 442 4100

Talentumshop.fi 29

MAAILMANTALOUS

Kiinan rysähdys uhkaa pörssejä Jari Järvisen papereissa yksi kysymys nousee ylitse muiden. ”Osakesijoittajan on syytä seurata erityisesti Kiinan talouden kehitystä.

Hidastuuko kasvu pehmeästi vai jyrkästi. Kiinan talouden jyrkkää laskua ei ole vielä hinnoiteltu riskipitoisten sijoituskohteiden hintoihin.”

Kaukoidän jättiläisen niukentuvat kasvuluvut heijastuvat väistämättä koko maailmantalouteen. ”Hidastuva kasvu merkitsee entistä kovempaa kilpailua, mikä taas johtaa valuuttasotien riskien kasvuun.

Toisaalta investoinnit jäävät yleisesti odotettua pienemmiksi ja kasvu on entistä enemmän viennin ja yksityisen kulutuksen varassa.”

LÄHITAPIOLAN PÄÄEKONOMISTIN

Hän uskoo, että velkasaneerauksia tai ainakin velkahelpotuksia alemman koron ja pitemmän kuoletusajan muodossa voidaan odotella Saksan vaalien jälkeen.

Nykyistä säästöpolitiikkaa hän luonnehtii välttämättömäksi eikä lämpene keynesiläisten esittämälle kritiikille. ”Kun on eletty pitkään yli varojen ja velkaannuttu pahasti, on saneerattava julkista sektoria. Palkat nousivat kriisimaissa vuosina 2000–2008 lähes kaksi kertaa nopeammin kuin Saksassa. Palkkojen lasku on välttämätöntä, koska ei voida devalvoida.”

Pitkän linjan keskuspankkimies ei usko EKP:n pystyvän pelastamaan kriisimaita. Setelirahoituksella vain luodaan mahdollisuudet saneerata talouksia ja tehdä rakenneuudistuksia. Pahimmassa tapauksessa setelirahoitus voi johtaa uusiin kupliin.

Suhdannemittarit syyniin Vesa Engdahl neuvoo osakesijoittajia seuraamaan tarkasti talouksien ennakoivia suhdannemittareita, kuten ostopäällikköindeksejä. Niiden liikkeet saattavat heiluttaa myös pörssikursseja. ”Olennaista on, että Yhdysvalloissa kasvu jatkuu ja euroalueella saadaan suhdannekäänne ennen ensi kevättä.

Kiinan talouden kehitystä on myös syytä tarkkailla. Talous- ja tuloskasvuennusteiden muutokset ovat tärkeitä – kohenevatko ne vai heikkenevätkö.”

Myös globaalien pääomavirtojen seuraamisesta on Engdahlin mukaan hyötyä osakesijoittajalle. ”On tärkeää tietää minne globaalit pääomavirrat suuntautuvat, koska markkinoiden käyttäytyminen riippuu paljon siitä mihin omaisuusluokkiin tai maantieteellisille alueille sijoitukset kanavoituvat.”

FIMIN SIJOITUSJOHTAJA

Eurokriisi vielä tappamatta Suomen Pankissa tehnyt Heikki Koskenkylä toimii nykyisin konsulttina ja seuraa taloutta yksityissijoittajan näkökulmasta.

Eniten häntä askarruttaa se, miten käy kehittyvissä maissa, joissa kasvunäkymät ovat heikentyneet yllättävänkin voimakkaasti.

Vanhalla mantereella Koskenkylä kehottaa pitämään silmällä euroalueen velkakriisin uusia käänteitä. ”Kilpailukyky on parantunut kaikissa kriisimaissa muun muassa palkkojen laskun ansiosta, mutta velka-asteet ja budjettivajeet ovat edelleen liian suuret.”

PITKÄN URAN

30 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

minen vaikeuksiin. Se taas voisi aiheuttaa kohtalokkaita seurauksia koko maailman Ƥ Ǥdz

Keskuspankit diilereinä Nykymaailmassa sijoittajat jännittävät makrolukuja enemmän keskuspankkien linjauksia. Ben Bernanken ja Mario Draghin kaltaisten rahapolitiikan supervaikuttajien kannanotot ja kommentit luetaan tarkkaan jokaista yksittäistä sananvalintaa makustellen.

Eikä ihme. Ennätysmatalat korot ja setelirahoitus selittävät suurelta osin pörssikurssien viime vuosien nousua. Kriittiset äänet väittävät, että massiivinen rahapoliittinen elvytys on tehnyt sijoittajista narkomaaneja ja keskuspankeista huumediilereitä.

Tuorein esimerkki sijoittajien riippuvaisuudesta nähtiin viime keväänä, kun Fed viestitti aikeistaan vähentää määrällistä elvytystään loppuvuoden aikana. Seurauksena oli tuntuva notkahdus osakemarkkinoilla. Sittemmin Bernanke ja kumppanit täsmensivät, että pelot rahapoliittisesta äkkijarrutuksesta ovat aiheettomia.

Jos Yhdysvaltain talouskehitys jatkuu suotuisana, Fed ryhtynee purkamaan määrällistä elvytystä syksyn mittaan. Nollakorkolinjastaan se pitää kuitenkin edelleen kiinni.

Japanissa keskuspankki on saanut vasta massiiviset elvytystoimensa vauhtiin. Vanhalla mantereella EKP:lta saattaa tulla vielä yksi koronlasku. Lisäksi moni talousviisas uumoilee EKP:n harkitsevan negatiivista talletuskorkoa, jotta raha saadaan kiertämään taloudessa sen sijaan, että se jemmataan keskuspankin suojiin. ”Kokonaisuutena rahapolitiikka säilyy lähimmän 6–12 kuukauden aikana kevyenä.

Ensimmäiset Fedin koronnostot nähtäneen vasta vuoden tai puolentoista kuluttua”, Jari Järvinen arvioi.

Pitkän uran Suomen Pankissa tehnyt Heikki Koskenkylä muistuttaa, että Kiinassa keskuspankki joutuu menettelemään toisin kuin teollisuusmaissa. Jos rahapolitiikka ei ole Kiinassa riittävän kireää, luottokuplan vaara on ilmeinen.

Koskenkylän mielestä keskuspankeilla ei lopultakaan ole välineitä saattaa talouksia terveemmälle pohjalle. ”Lopullinen tie kriiseistä ulos on kilpailukyvyn parantaminen, julkisen talouden tasapainottaminen ja pankkisektorin vakavaraisuuden olennainen kohentaminen”, hän sanoo.

KiinteistĂśjen sijoitus-, rahoitus-, kehitys- ja palveluliiketoiminnan

Vuosiseminaari PäätÜksentekijÜiden kohtaamispaikka!

7.–8.11.2013

Vuosiseminaarin 2013 tavoitteena on luoda uudenlaista ennakointiajattelua muutossignaalien tunnistamisesta liiketoimintojen kehittämiseen – tunnelmista päätÜksiksi, asiakastiedosta kassavirraksi ja aineettomista kilpailueduista sijoituksiksi.

Aulanko Hämeenlinna

Ohjelmassa mielenkiintoisia aihealueita Älykkäästä sijoittamisesta Asuntoratkaisuista asuntosijoittamiseen Elinkeinorakenteen muutoksista paikallisiksi sijoitusympäristÜiksi

Seminaariohjelma, lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.vuosiseminaari.Ú

Osallistumismaksu 1 350 euroa + alv. 24% Vuosiseminaarin järjestää KiinteistÜalan Koulutuskeskus Oy XXX LJJOLP Ì

SELVITYS

PÖRSSIYHTIÖN OSINGONJAKO JA MAKSUKYKY EG

UT

KI N

A

Osakeyhtiön varoja ei saa jakaa, mikäli yhtiö on maksukyvytön tai varojenjako aiheuttaa yhtiön maksukyvyttömyyden.

Miten maksukykyä on pörssiyhtiössä arvioitava ja kenen vastuulle se kuuluu?

O

sakeyhtiön tarkoituksena on voiton tuottaminen osakkeenomistajille.

Moni sijoittaja tekeekin sijoituspäätöksensä todennäköisen tulevan osinkovirran perusteella. Suomessa osingoilla ja pääomanpalautuksilla on varsin suuri merkitys monille pörssiyhtiöiden osakkeenomistajille.

Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana suomalaiset osakeyhtiöt ovat jakaneet osinkoja 10–23 miljardia euroa joka vuosi. Kyse on siis isoista rahavirroista.

Koska osakeyhtiön osakkeenomistajat ovat vain rajoitetusti vastuussa yhtiön velANNA EGUTKINA voitteista, varojenjaon sääntely on osakeyhtiöoikeuden keskeinen osa-alue: varoja voi osakkeenomistajille jakaa vain rajoitetusti lain sallimissa puitteissa.

Perinteisessä osakeyhtiölain edellyttämässä jakokelpoisten varojen riittävyyteen nojaavassa tasetestissä katse suuntautuu menneisyyteen. Maksukykytesti sen sijaan suuntaa vahvasti kohti tulevaisuutta. Arvioinnissa ei siis voi jättää huomioimatta tulevaisuuden tapahtumia.

Mitä maksukyvyn arviointi pitää sisällään?

Maksukykytesti eli varojenjaon maksukykyvaatimus tuli osaksi osakeyhtiölakia, kun lakia uudistettiin vuonna 2006. Testi koskee kaikkia osakeyhtiön varojenjakotilanteita.

Finanssikriisit ovat nostaneet osakeyhtiön maksukyvyn arvioinnin aiempaa tärkeämpään asemaan.

Maksukykytesti suojaa etenkin yhtiön velkojia, mutta sillä on merkitystä myös osakkeenomistajien ja potentiaalisten sijoittajien näkökulmasta. Testiä koskevassa

32 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

A

Teksti Janne Ruohonen

AN

säännöksessä todetaan, että varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.

Maksukyvyn arviointi tuleekin tehdä aina ennen varojen jakamista. Käytännön työkaluja maksukyvyn arviointiin laissa ei kuitenkaan anneta, mikä tekee testistä epämääräisen. Mitä oikein pitäisi arvioida?

Maksukykytestin keskeisenä tavoitteena voidaan nimittäin pitää sitä, että yhtiö voi

MAKSUKYKYTESTIN VASTAISESTI JAETTU OSINKO ON LAITONTA VAROJENJAKOA. jatkaa normaalia liiketoimintaansa voitonjaon jälkeenkin.

Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota yhtiön taloudelliseen informaatioon: tilinpäätösasiakirjoihin, toimintakertomukseen, välitilinpäätökseen sekä osavuosikatsauksiin. Myöskään konsernitilinpäätöstä ja varojen arvostamiskysymyksiä ei voi sivuuttaa maksukykyarvioinnissa.

Yrityksen johdon käytössä olevilla, tulevaisuuteen suuntaavilla taloudellisilla tunnusluku- ja kassavirtalaskelmilla onkin tärkeä rooli maksukykyä arvioitaessa.

Usein pörssiyhtiöillä on ennakoitavia epävarmuustekijöitä, joilla voi olla vaikutusta yhtiön tulevaan maksukykyyn.

Esimerkiksi meneillään olevasta kansainvälisestä riita-asiasta saattaa olla tulossa yhtiölle huomattava sopimussakko- tai

N

vahingonkorvausseuraamus. Kilpailulainsäädännön vastaisesta toiminnasta langetettavat kilpailunrikkomismaksut saattavat myös olla huomattavia.

Myös yhteiskunnan taloustilanteen epävarmuus on huomioitava erityisesti suhdanneherkkien yhtiöiden maksukykytestin yhteydessä. Esimerkiksi useissa valtioissa toimivien yhtiöiden on paikallisen tarkastelun lisäksi kiinnitettävä huomiota myös globaaliin kontekstiin.

Keskeneräisten kansallisten ja kansainvälisten veroriitojen aiheuttamaa taloudellista riskiä ei välttämättä ole otettu huomioon yhtiön tilinpäätöksessä. Maksukykyarvioinnissa nämä kaikki kuitenkin pitää huomioida.

Yrityselämään kuuluu luonnollisena osana riskien ottaminen ja epävarmuus tulevasta – kaikkia riskejä ei ole tarkoitus pystyä ennustamaan. Ennakoitavissa olevat riskit on kuitenkin otettava arvioinnissa huomioon.

Kaikki tilanteet kattavaa maksukykytestin viisastenkiveä ei ole. Kyse on erilaiset tilanteet huomioivasta tapauskohtaisesta ja kokonaisvaltaisesta arvioinnista, jossa ei saa unohtaa tulevaisuuden näkökulmaa.

Kenelle maksukykyarviointi kuuluu?

Vastuu yhtiön maksukyvyn varmistamisesta ja säilymisestä kuuluu pääsääntöisesti hallitukselle ja toimitusjohtajalle, joilla on paras tuntemus yhtiön taloudellisesta tilasta. Tätä edellyttävät jo pörssiyhtiön taloudelliset raportointivaatimukset. Yhtiöstä maksukykytestin vastaisesti jaettu

SELVITYS

osinko on laitonta varojenjakoa.

Vahingonkorvausvastuunsa välttääkseen yhtiön johdon on tarvittaessa myös pystyttävä osoittamaan, että se on arvioinut yhtiön maksukykyä asianmukaista huolellisuutta noudattaen. Tilanteesta riippuen vastuuseen maksukyvyn vastaisesta osingonjaosta saattavat joutua myös hallintoneuvosto, yhtiökokouksen puheenjohtaja, osakkeenomistaja ja tilintarkastaja.

Pörssiyhtiön osakkeenomistaja voi ensisijaisesti joutua palauttamaan saamansa maksukykytestin vastaisesti jaetun osingon. Vahingonkorvausvastuun osalta pörssiyhtiön osakkeenomistajan vastuukynnys on johdon vastuuarvioinnin kynnystä korkeammalla. Pörssiyhtiön pienosakkeenomistajaa tuskin voitaisiin saattaa vahingonkorvausvastuuseen maksukykytestin vastaisesta jaosta.

Maksukykyä tulee arvioida sekä osingonjakopäätöksen ajankohtana että jaon täytäntöönpanon ajankohtana. Ajankohtien välillä yhtiön maksukykynäkymissä on saattanut tapahtua olennaisia muutoksia.

Maksukyvyttömyyteen johtavaa osingonjakopäätöstä ei siis saa panna täytäntöön.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous voi

valtuuttaa hallituksen päättämään osingon jakamisesta. Tällaisessa tilanteessa hallituksen tulee luonnollisesti arvioida maksukyky uudelleen osingonjaosta päättäessään.

Maksukykyarviointi tulee osakeyhtiölain mukaan siis tehdä, mutta tehtyä arviointia ei ole Suomessa pakko dokumentoida.

Osinkoa jakaneista yhtiöistä kuitenkin noin kolmessa pörssiyhtiössä viidestä maksukykytestin suorittamisesta oli maininta hallituksen voitonjakoehdotuksessa (2007–2011).

Maksukykyarvioinnin konkreettista sisältöä ehdotuksissa ei kuitenkaan sen tarkemmin ole avattu. Siihen ei toki ole ollut velvollisuuttakaan. Esimerkiksi pörssisijoittajien ja velkojien näkökulmasta olisi kuitenkin toivottavaa, että maksukyvyn arviointiperusteet kirjoitettaisiin auki. Tällaisen velvollisuuden asettaminen vaatisi lainmuutoksen.

nimittäin tietyin rajoituksin mahdollisuus vaatia yhtiökokouksessa vähemmistöosinkona vähintään puolet tilikauden voitosta, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät määrät.

Osakeyhtiön maksukyvyn tulee kuitenkin myös vähemmistöosingonjaon tilanteessa säilyä. Vähemmistöosinkoa ei siis saa jakaa, mikäli yhtiö on maksukyvytön tai jako aiheuttaa maksukyvyttömyyden.

Vähemmistöosingon vaatimisen yhteydessä esimerkiksi yhtiön johto tai enemmistöosakkeenomistaja saattaakin vedota yhtiön maksukykytestiin perusteluna vähemmistöosingon jakamatta jättämiselle.

Tällaisessa tilanteessa yhtiön johdon ja/tai enemmistöosakkeenomistajan on kyettävä asiallisesti perustelemaan, miksi vähemmistöosinkoa ei tilikaudelta voida jakaa.

Maksukyky vai vähemmistöosinko?

KTT Janne Ruohonen toimii yritysjuridiikan yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa. Ruohonen on tarkastellut kattavasti maksukykytestin osa-alueita ja vastuukysymyksiä väitöskirjassaan Osakeyhtiön voitonjaon maksukykytesti ja vastuu maksukyvyn säilymisestä (2012).

Velkojia suojaava maksukykysäännös ja vähemmistön turvaksi säädetty vähemmistöosinkosäännös saattavat joskus joutua törmäyskurssille. Vähemmistöosakkeenomistajilla (1/10 kaikista osakkeista) on

Hallitsetko projektirahoituksen uudet mahdollisuudet?

Projektirahoitus 12.9. Helsinki Tunnetko Basel III ja Solvenssi II -sääntelyhankkeiden vaikutukset projektirahoitukseen? Tiedätkö, kuinka projektirahoitusta voi hyödyntää uusiutuvan energian investoinneissa? Millaisia ovat projektirahoituksen ajankohtaisimmat trendit sekä kotimaassa että kansainvälisesti? Tule päivittämään tietosi projektirahoituksen juridiikasta sekä parhaista käytännöistä!

Hinta 730 € + alv 24 %. Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 € + alv 24 %.

Ilmoittaudu » lakikoulutus@talentum.fi, 020 442 4100

Talentumlakikoulutus.fi

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

33

ALIX MINDE

REPORTAASI

34 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

KUUKAUDEN OSAKE

Kivitaloja Helsingin vai Tukholman pÜrssistä?

Taloustaantuma rassaa suomalaisia kiinteistÜyhtiÜitä, vaikka varsinainen ahdinko ei niitä uhkaakaan. Ruotsissa suhdannekuva on kirkkaampi, minkä vuoksi kiinteistÜsektorista kiinnostuneen osakesijoittajan kannattaa vilkuilla Tukholman pÜrssiin.

Teksti Tommi Melender

V

aivattomin tapa sijoittaa kiinteistÜihin on ostaa niihin sijoittavien yhtiÜiden osakkeita pÜrssistä. Näin saa salkkuunsa palasia kivitaloista, ostosparatiiseista tai teknologiakeskuksista joutumatta huolehtimaan omaisuusmassan hallinnoinnista ja ylläpidosta. Kaupan päälle saa hajautushyÜdyt.

Kotoisessa Helsingin pÜrssissä valittavana on tuttu kolmikko: Citycon, Sponda ja Technopolis. Niillä on omaleimaiset, tarkasti fokusoidut bisnesmallinsa.

Osakesijoittajalle avautuu huimasti lisää valinnanvaraa, jos hän suuntaa katseensa länsinaapuriin, sillä Tukholman pĂśrssiin on listattu iso liuta kiinteistĂśsijoitusyhtiĂśtä. Ruotsin-kortilla pääsee käsiksi myĂśs asuinkiinteistĂśihin, jotka eivät kuulu suoÂ?ÂƒÂŽÂƒÂ‹Â•Ć¤Â”Â?‘Œ‡Â? •ƒŽÂ?Â?—‹Š‹Â?Ǥ ƒ‹Â?ƒŽ‘Œ—–—‹••ƒ esittelemistämme ruotsalaisyhtiĂśistä Balderin omistuksista runsaat neljäkymmentä prosenttia koostuu asuinkiinteistĂśistä.

Perinteisesti ruotsalaiset kiinteistĂśsijoitusyhtiĂśt on hinnoiteltu suomalaisia korkeimmilla arvostuskertoimilla. Poikkeuk•‡Â? Â?—‘†‘•–‹˜ƒ– ƤÂ?ƒÂ?••‹Â?”‹‹•‹¥ ‡†‡Ž–¥Â?‡‡– hullut vuodet, jolloin Cityconin, Spondan

ja Technopoliksen osakkeet liikkuivat tuntuvasti tasearvonsa yläpuolella. Markkinaromahdus painoi niiden p/b-luvut selvästi ykkÜsen alapuolelle, ja nykyisin ne liikkuvat 0,8–0,9 tasolla.

Tukholman pĂśrssissä useampikin kiinteistĂśsijoitusyhtiĂś – esimerkiksi Castellum, Fabege, Hufvudstaden, Wallenstam ja Wihlborgs – hinnoitellaan tasearvoonsa tai sen yläpuolelle. Viime kuukausina hinnoit–‡Ž—‡”‘ •—‘Â?ÂƒÂŽÂƒÂ‹Â•Ć¤Â”Â?‘‹Š‹Â? ‘Â? Â?—‹–‡Â?Â?‹Â? kaventunut. Nordean analyytikko Paavo Ahonen pitää sitä perusteltuna. â€?Suomen kiinteistĂśosakesektorin arvostustaso on kokonaisuutena nyt lähempänä oikeaa tasoaâ€?, hän sanoo. Â—Â‘Â–Â•ÂƒÂŽÂƒÂ‹Â•Ć¤Â”Â?‘Œ‡Â? Â?ƒŽŽ‹‹Â?Â?ƒÂ? Š‹Â?Â?‘‹–telun taustalta lĂśytyy osakkeiden paremman likviditeetin lisäksi myĂśs taloudellisia perusteita, sillä suhdannenäkymät ovat länsinaapurissa suotuisammat ja kiinteistĂśmarkkinat vireämmät.

Viime vuosina Ruotsi on ollut kiinteistÜsijoittajille otollisin apaja Pohjoismaissa. Yleiseurooppalaista markkinadataa tuottavan IPD:n mukaan länsinaapurista irtosi viime vuonna 6,4 prosentin kokonaistuotot. Suomessa päästiin tasan kuuteen prosenttiin.

Taloustaantuma koettelee KiinteistĂśsijoitusyhtiĂśiden liiketoimintaan kuuluu olennaisesti velkavivun käyttĂś, joten ne ovat herkkiä suhdannevaihteluille ja rahoitusmarkkinoiden häiriĂśille. Finanssikriisin jälkeistä kurssiromahdusta •›˜‡Â?•‹ •‡ǥ ‡––¥ •‹Œ‘‹––ƒŒƒ– ’‡ŽÂ?ÂĄÂ•Â‹Â˜ÂĄÂ– Ƥ”mojen ajautuvan rahoituskriisiin. Niin ei kuitenkaan käynyt.

Suomen perspektiivistä tarkasteltuna nykytilanne ei näytä kovin ruusuiselta, ˜ƒ‹Â?Â?ƒ Â?‹–¥¥Â? Â?ÂƒÂ–ÂƒÂ•Â–Â”Â‘Ć¤Â? —ŠÂ?ƒƒ ‡‹ ‘Ž‡kaan. Konsensusennusteiden mukaan talouskasvu jää tänä vuonna yhden prosentin verran miinukselle ja karttuu ensi vuonna vaivaiset 1,1 prosenttia. â€?Talousnäkymät pitävät tilakysynnän heikkona ja vaikeuttavat siten vuokraustoimintaa erityisesti toimisto- ja logistiikkakiinteistĂśissä. MyĂśs kiinteistĂśjen arvoihin kohdistuu painetta parhaiden sijaintien ulkopuolellaâ€?, Ahonen sanoo.

Kaupan alalla moni toimija on valitellut vähittäiskaupan heikkoutta, mutta liiketilaja kauppakeskusmarkkinat ovat pitäneet varsin hyvin pintansa. Tilannetta auttaa se, että hyvistä liiketiloista ei ole syntynyt

35

CITYCON

KUUKAUDEN OSAKE

VAKAA. Kauppakeskukset pitävät pintansa heikommissakin suhdanteissa. Kuvassa Cityconin lippulaivoihin lukeutuva Tampereen Koskikeskus.

HY VISTÄ LIIKETILOISTA EI OLE SY NT Y N Y T YLITARJONTA A.

36 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

ylitarjontaa.

Positiivista – niin Suomessa kuin Ruotsissa – on matala korkotaso. Sijoittajat eivät saa korkosijoituksilleen kunnon tuottoa, mikä lisää kiinteistöjen houkuttelevuutta ja tukee niiden hintakehitystä etenkin parhailla sijaintipaikoilla.

Helsingin pörssin kiinteistöyhtiöistä Ahonen pitää tällä hetkellä houkuttelevimpana Cityconia, joskin tähdentää, että erot yhtiöiden välillä eivät ole kovin suuria. Analyytikoiden yleisnäkemys puolestaan suosii Technopolista, joka ainoana kolmesta saa konsensussuosituksekseen ”osta”. Cityconia ja Spondaa analyytikkokunta kehottaa ylipainottamaan. ”Spondan ja Technopoliksen osakekurssien ja arvostuksen noustua viime kuu-

kausina niiden osakkeet ovat lähempänä oikeita tasojaan, etenkin kun muistetaan, että toimistomarkkinoiden lyhyen ajan riskit ovat edelleen huomattavia. Cityconin arvostus on yhä verrokkejaan alhaisempi ja liiketoiminnan näkymät vakaat, joten nostaisin Cityconin osakkeen tällä hetkellä ykkösvaihtoehdoksi”, Ahonen sanoo.

Pohjanlahden takana vireämpää Suhdannehuiput ovat kaukainen haave Ruotsissakin, mutta talousnäkymät ovat Suomea kirkkaammat. Ennusteiden mukaan kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 1,3 ja ensi vuonna 2,1 prosenttia.

Ulkomaiset sijoittajat häärivät ruotsa-

KUUKAUDEN REPORTAASI OSAKE

Citycon kestää laskukausia

Sponda vetäytyi siilipuolustukseen

Technopolis ei tingi kasvusta

ERIKOISTUNUT VÄHITTÄISKAUPAN kiinteistöihin, etenkin kauppakeskuksiin. Cityconin kiinteistökannan arvosta Suomen osuus on 52 prosenttia, Ruotsin 38 prosenttia ja Baltian kymmenen prosenttia.

Tunnetuimpia kohteita ovat Iso Omena Helsingissä, Kista Galleria Tukholmassa, Rocca al Mare Tallinnassa ja Koskikeskus Tampereella.

Cityconin lippulaivat eli kauppakeskukset sijaitsevat vetovoimaisilla paikoilla. Se on vahvuus, sillä viime aikoina kiinteistömarkkinoilla on entisestään korostunut juopa prime-kohteiden ja toissijaisten kohteiden välillä.

Vuokrausaste oli toisella vuosineljänneksellä 95 prosenttia ja kiinteistöjen arvot pitivät pintansa, mikä korostaa kauppakeskusliiketoiminnan defensiivistä luonnetta epäsuotuisassa taloustilanteessa. Yhtiön johto korostaa operatiivista tehokkuutta. Toisella vuosineljänneksellä hallintokustannukset pienenivät liki kolmella miljoonalla eurolla ja nettovuokratuotot kasvoivat liki viisi prosenttia.

Osinkonälkäiselle sijoittajalle Citycon on pohjoismaisen kiinteistösektorin houkuttelevimpia osakkeita.

OMISTAA, VUOKRAA ja kehittää toimisto-, liiketila- ja logistiikkakiinteistöjä Suomen ja Venäjän suurimmissa kaupungeissa. Sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli kesäkuun lopussa vajaat 3,3 miljardia euroa. Venäjän kiinteistösalkun arvo liikkui 270 miljoonassa eurossa.

Sponda sai alkunsa 1990-luvun alussa, kun Suomen Pankki siirsi siihen SKOPin kiinteistöomaisuuden. Liiketoiminnan kivijalan muodostavat Helsingin keskustassa ja Ruoholahdessa sijaitsevat toimisto- ja liiketilat. Viime vuosikymmenen alussa bisnekset laajenivat logistiikkakiinteistöihin.

Ulkomailla Sponda on pitänyt mata Ƥ Citycon, joka on satsannut voimakkaasti Pohjoismaihin ja Baltiaan. Strategisiin tavoitteisiin lukeutuu Venäjän osuuden nostaminen 10–20 prosenttiin taseesta.

Taantuma näkyy tulosluvuissa. Vajaakäyttöaste pyörii 12 prosentissa, ja etenkin logistiikkakiinteistöillä on vaikeuksia. Prime-kohteiden arvot säilyvät, mutta huonoimpien sijaintien kohteissa on ollut hinnanlaskupainetta. Kehitysinvestoinnit ovat olleet alkuvuonna jäissä.

TEKNOLOGIAKESKUKSISTAAN tunnettu Technopolis on laajentanut bisneksiään Venäjälle ja Baltiaan. Sijoituskiinteistöjen käypä arvo on runsaat miljardi euroa, josta Viron osuus on runsaat 60 ja Venäjän vajaat 60 miljoonaa euroa. Toukokuun lopussa yhtiö osti Vilnasta toimistokampuksen 63 miljoonalla eurolla.

Palveluiden osuus liikevaihdosta liikkuu vajaassa viidessätoista prosentissa.

Vaikka taloudessa menee heikosti, Technopolis ei ole hillinnyt kasvupyrkimyksiään. Vilnan-ostoksen jälkeen yhtiö nosti arviotaan tämän vuoden liikevaihdon ja käyttökatteen kasvusta 14–17 prosenttiin.

Takavuosina Technopolis tunnettiin Nokia-riippuvaisuudestaan, mutta matkapuhelinjätti muodostaa enää vain vähäisen siivun liiketoiminnasta. Oulun vaikeudet näkyvät kuitenkin sikäläisen vuokrausasteen mataluutena. Koko konsernin vuokrausaste liikkuu selvästi 90 prosentin paremmalla puolella.

Kasvutarinansa vuoksi Technopolis niukensi osinkopolitiikkaansa kolmanneksen nettotuloksesta.

KURSSIKEHITYS

KURSSIKEHITYS

KURSSIKEHITYS

Liikevaihto, meur Käyttökate, meur Voitto ennen veroja, meur

2012

2013e

2014e

239 135 68

249 149 87

255 153 96

3,0 2,0 1,0 2008

2013

Liikevaihto, meur Käyttökate, meur Voitto ennen veroja, meur

2012

2013e

2014e

0,20 0,14

0,19 0,15

0,20 0,15

Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa

2013e

2014e

258 173 109

268 171 112

274 179 115

Liikevaihto, meur Käyttökate, meur Voitto ennen veroja, meur

2012

2013e

2014e

12,4 0,9 5,6

13,0 0,9 6,1

12,4 0,9 6,1

P/e P/b Osinkotuotto, %

2012

2013e

2014e

107 56 34

125 65 53

136 71 54

2012

2013e

2014e

0,43 0,20

0,48 0,21

0,52 0,22

2012

2013e

2014e

11,9 1,0 3,9

10,8 0,8 4,1

9,8 0,8 4,3

TULOS & OSINGOT

2012

2013e

2014e

0,29 0,17

0,31 0,18

0,33 0,19

Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa

ARVOSTUS

ARVOSTUS

ARVOSTUS P/e P/b Osinkotuotto, %

2008

LIIKETOIMINTA

2012

TULOS & OSINGOT

TULOS & OSINGOT Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa

4,0

LIIKETOIMINTA

LIIKETOIMINTA

euroa 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 2013

euroa 5,0

LÄHDE: FACTSET

euroa 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 2013

2008

Technopolis suomalaiset osakkeet keskimäärin

Sponda suomalaiset osakkeet keskimäärin

Citycon suomalaiset osakkeet keskimäärin

2012

2013e

2014e

13,3 0,8 4,4

12,4 0,8 4,6

11,8 0,8 4,9

P/e P/b Osinkotuotto, %

37

KUUKAUDEN OSAKE

Hufvudstadenin kiinteistöt hintavia

Balder erottuu asunnoilla

Klövern nojautuu Ericssoniin

toimistoja liiketilat Tukholman ja Göteborgin keskeisillä paikoilla. Tärkeimpiä asiakastoimialoja ovat pankit, lakitoimistot, tietotekniikka, media ja mainonta. Salkussa on kaikkiaan 30 kohdetta. Tukholman maamerkkeihin lukeutuva NK:n tavaratalo kuuluu Hufvudstadenin tytäryhtiölle.

Alkuvuonna Hufvudstadenin vajaakäyttöasteet nousivat hieman ja liikkuivat viidessä prosentissa. Kiinteistöjen arvoissa ei tapahtunut suuria muutoksia.

Tukholman keskustan prime-kohteiden nettotuottovaatimukset ovat painuneet länsimaisessa vertailussa huomattavan matalalle tasolle. Monille sijoittajille hintatasot alkavat olla jo liian kovia. Se ei lupaa erityisen hyvää Hufvudstadenin salkun arvonkehitykselle.

Toisaalta talouden elpyminen varmistaa sen, että muutenkin perusvahva vuokrakysyntä Tukholman ja Göteborgin parhaissa sijainneissa kehittyy suotuisasti. Hufvdustadenin näkymät ovat vakaat, mutta suurta kasvutarinaa niihin ei sisälly. Osake on niin tulos- kuin taseperusteisesti todella tuhdisti hinnoiteltu.

VAHVA PAINOTUS asuinkiinteistöissä,

YRITYS- JA TEKNOLOGIAKESKUKSET ovat

YDINBISNEKSEN MUODOSTAVAT

jotka muodostavat 46 prosenttia salkun arvosta. Toimistokiinteistöjen osuus on 33 ja kauppakiinteistöjen 14 prosenttia.

Balder oli alkuvuoden kurssiraketti Tukholman pörssin kiinteistösektorilla.

Sijoittajia kiinnostaa yhtiössä nimenomaan asuinkiinteistöjen suuri osuus.

Se lupaa yhtä lailla vakautta kuin hyviä tuottoja.

Viime vuosikymmenien tilastot osoittavat asuntojen vuokrien nousseen Ruotsissa selvästi kuluttajahintoja enemmän. Lisäksi asuinkiinteistöjen arvot ovat kehittyneet suotuisasti. Useimmat asiantuntijat uskovat asuntojen antavan nykyisessä tilanteessa parempia vuokratuottoja kuin toimisto- ja liiketilojen.

Balderin asuntokanta sijaitsee valtaosin keskustojen ulkopuolella kasvavissa lähiöissä, mikä takaa vilkkaan kysynnän ja tuo neuvotteluvoimaa.

Ruotsin elpyvä talous virittää toiveita myös toimisto- ja liiketilojen vuokrien noususta. Balderin toimistokiinteistöjen vuokratuotoista noin viidennes tulee Tukholman keskustan alueelta, jossa elpyminen näkyy vahvimmin.

KURSSIKEHITYS

KURSSIKEHITYS

KURSSIKEHITYS

Balder suomalaiset osakkeet keskimäärin

Hufvudstaden suomalaiset osakkeet keskimäärin

80 60 40 20 2008

2013

2008

LIIKETOIMINTA

LIIKETOIMINTA 2012

2013e

2014e

180 123 173

185 127 124

190 132 117

Liikevaihto, meur Käyttökate, meur Voitto ennen veroja, meur

2012

2013e

2014e

0,40 0,30

0,45 0,32

0,45 0,33

2012

2013e

2014e

24,0 1,2 3,1

21,5 1,2 3,3

21,3 1,2 3,5

Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa

P/e P/b Osinkotuotto, %

2013e

2014e

198 122 165

211 130 138

221 144 93

P/e P/b Osinkotuotto, %

2012

2013e

0,42 0,00

0,48 0,00

0,46 0,00

Liikevaihto, meur Käyttökate, meur Voitto ennen veroja, meur

Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa

2012

2013e

2014e

227 132 27

252 150 103

260 156 89

2012

2013e

2014e

0,28 0,17

0,33 0,18

0,35 0,20

2012

2013e

2014e

11,2 0,7 5,5

9,8 0,7 5,6

9,1 0,6 6,2

ARVOSTUS

2014e

2012

2013e

14,4 1,0 0

12,8 0,9 0

13,3 0,9 0 2014e

38 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

2008

TULOS & OSINGOT

ARVOSTUS

ARVOSTUS

euroa 35 30 25 20 15 10 5 2013

LIIKETOIMINTA

2012

TULOS & OSINGOT

TULOS & OSINGOT Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa

Klövern suomalaiset osakkeet keskimäärin euroa 60 50 40 30 20 10 0 2013

euroa 100

Liikevaihto, meur Käyttökate, meur Voitto ennen veroja, meur

Klövernilla tärkeässä asemassa. Yksittäisistä asiakkaista selvästi merkittävin on Ericsson, joka muodostaa 13 prosenttia vuokratuotoista. Kolmen seuraavaksi suurimman osuus jää kahteen prosenttiin.

Ericssonin uusi pääkonttori Tukholman Kistassa kuuluu Klövernin suurhankkeisiin, mutta pelkkää iloa siitä ei ole koitunut. Alkuvuonna yhtiöt kiistelivät vuokrasopimuksen yksityiskohdista, ja Klövern joutui riidan vuoksi tekemään kahdeksan miljoonan kruunun varauksen huhti–kesäkuun osavuositulokseensa. Rahalliset panokset eivät ole järisyttävät, mutta kärhämä suurimman asiakkaan kanssa luo epävarmuutta.

Sijoittajien huomio kiinnittyy Klövernissä huomattavaan velkavipuun ja kiinteistöjen korkeisiin tuotto-odotuksiin.

Jos talouden elpyminen parantaa virettä kiinteistömarkkinoilla, yhtiössä piilee nousupotentiaalia.

Oman värinänsä osakkeeseen tuovat fuusiospekulaatiot. Klövern on hankkinut 28 prosentin nurkan Oslon pörssiin listatusta logistiikkakiinteistöihin erikoistuneesta Tribonasta.

P/e P/b Osinkotuotto, %

CLAUDIO BRESCIANI

KUUKAUDEN OSAKE

ELPYY. Ruotsissa kasvunäkymät ovat paremmat

kuin Suomessa, mikä tuo vireyttä kiinteistÜsektorille.

Kuvassa rakennustyĂśmaa Tukholmassa.

" ǧ KEHIT YS TUKEE V UOKR ATUOTTOJA JA K ÄY TTÖASTEITA

laisilla kiinteistÜmarkkinoilla aktiivisemmin kuin Suomessa, jossa vaisu meno on korostanut kotimaisten eläkeyhtiÜiden ja rahastojen roolia. Alkuvuonna nettotuottovaatimukset Tukholman prime-kohteissa liikkuivat 4,6 prosentissa, kun Helsingissä vastaava lukema pyÜri 5,5 prosentin tasolla. Toisin sanoen hintatasot ja kysyntä ovat selvästi kovemmat länsinaapurin pääkaupungissa.

Pankkirahoituksen niukkuus selittää suurelta osin suomalaisten kiinteistÜmarkkinoiden hiljaiseloa. Länsinaapurissakin ruuvi on ollut kireällä, mutta rahoitusmahdollisuudet ovat kohentuneet ripeämmin kuin Suomessa. EläkeyhtiÜt, rahastot ja ulkomaiset pelurit virittelevät ostosuun-

nitelmia, ja kiinteistÜkauppa vauhdittunee länsinaapurissa tämän vuoden jälkipuoliskon ja ensi vuoden aikana.

Samaan aikaan elpyvä talouskehitys tukee vuokratuottoja ja käyttÜasteita.

Tukholman pÜrssin kiinteistÜyhtiÜistä analyytikoiden suosikiksi nousevat Baldur, Fabege ja Kungsleden, jotka kaikki saavat konsensussuosituksekseen �ylipainota�.

Balder on ollut varsinainen kurssiraketti vahvistuttuaan tämän vuoden alusta neljäkymmentä prosenttia. Balderissa sijoittajia kiinnostavat toisaalta kasvuhakuisuus, toisaalta asuinkiinteistÜjen salkkuun tuoma vakaus.

39

PERSOONA

OSAKEMIES HURAHTI ASUNTOIHIN Olli Turusta viehättää se, että asuntomarkkinoilla sijoittaja voi omalla työllään vaikuttaa sijoituksen tuottoon enemmän kuin puhki analysoiduilla ja arvaamattomilla osakemarkkinoilla.

Teksti Karo Hämäläinen Kuvat Juho Kuva

U

udenvuodenjuhlissa Olli Turunen pelasi ”en ole koskaan” -peliä, jossa pelaaja sanoo itsestään paikkansa pitävän mutta erikoisen faktan. Jos kaikki muut seurueesta ovat tehneet sitä, mitä pelaaja ei ole tehnyt, pelaaja saa pisteen. ”En ole koskaan asunut omistamassani asunnossa”, Turunen laukaisi.

Piste irtosi kirkkaasti.

Kolmikymppisten seurue ei tahtonut uskoa. Onhan Turunen, 28, sentään ollut töissä pankeissa ja sittemmin sijoittajasuhdetehtävissä niin Saksassa kuin Suomessakin ja esiintynyt julkisuudessa sijoittajana.

Osalle hämmästelijöistä valkeni vasta myöhemmin, että Turunen omistaa yhdessä kaverinsa kanssa alun kolmattakymmentä asuntoa. Mutta ei sitä töölöläiskaksiota, jossa hän asuu kihlattunsa kanssa. Muutettuaan kotoaan hän on aina asunut vuokralla, sillä sijoittaja keskittää pääomansa sinne, missä ne saa tuottamaan rahaa velkavivun kampeamana.

OPISKELUAIKOINAAN TURUNEN oli pörssisijoittaja ja toimi aktiivisesti Keski-Suomen

40 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

Osakesäästäjissä. ”Pörssissä pääsee alkuun pienelläkin pääomalla”, Turunen muistuttaa.

Kun pääomat karttuivat, asunnot alkoivat kiinnostaa. Turunen osti ensimmäisen sijoitusasuntonsa vuonna 2006, mutta kuluvan vuosikymmenen alussa sijoitustoiminta lähti kunnolla liikkeelle, kun hän yhdisti voimat kaverinsa Joonas Oravan kanssa. ”Kun kärpänen puraisi, se puraisi lujaa.”

Turunen vapautti pääomia osakesijoituksistaan ja otti velkaa asuntoja vastaan. Tyypillisesti asunnossa on alkuvaiheessa kiinni 30 prosenttia omaa rahaa, mutta vuokratuloista maksettavat lainanlyhennykset siirtävät kämppiä itselle. Tällä hetkellä Turunen tosin pitää lyhennyksistä taukoa ja keskittää pääomia uusiin kohteisiin.

Velkavipua käyttävän asuntosijoittajan kannalta aika on ollut otollinen, ovathan korot olleet poikkeuksellisen alhaalla.

Asuntojen hinnatkin ovat nousseet mukavasti. Turunen esittelee iPhonensa näytöltä juuri tullutta hälytyspalvelun viestiä.

Myynnissä olevan jyväskyläläisyksiön hinta on noussut välittäjän tarjouskaupassa 84 000 euroon.

NÄYTÖLLÄ. Asuntonäytöllä Olli Turunen

tarkistaa vastaavatko kuvat todellisuutta.

”Salkkuni oman pääoman tuotto on kahdeksantoista prosenttia verojen jälkeen.

Osakemarkkinoilta saman saaminen ilman kovaa riskinottoa on vaikeaa”, hän huomauttaa.

Kun harrastus ja hyvä tuotto lyövät kättä, mitäpä sitä enää palaamaan osakesijoitusten pariin. Turusen salkussa asuntojen ja osakesijoitusten suhde on 95–5. ”Sama jako pätee käytettyyn aikaan.”

Turusta ei huoleta asuntohintojen kehitys, sillä hän sijoittaa kassavirtaan. Vuokrat tapaavat olla vielä asuntojen hintojakin vakaampia.

Riskien hajauttaminen edellyttää portfolion luomista, ja siinä apuna on paitsi velkavipu myös se, että sijoitustoimintaa harjoittaa kimpassa. Turusella ja Oravalla on puoliksi omistamiensa asuntojen lisäksi myös yhtiö, jonka toiminta on tosin vasta alkuvaiheessa.

JYVÄSKYLÄ OLI luonteva valinta ensimmäi-

”Meillä on samasta talosta vastaavanlainen yksiö, josta maksoimme kaksi vuotta sitten 65 000 euroa.”

Turunen seuraa yksiön myynnin kehitystä mielenkiinnosta. Hän on päättänyt kategorisesti, ettei osallistu tarjouskauppoihin. ”Niissä hinnat nousevat ostajan kannalta liian korkeiksi.”

Kuinka osakemiehestä tuli asuntosijoittaja? ”Olen nähnyt pörssiyhtiön sisältä, kuinka vaikeaa yhtiön itsensäkin on ennustaa tu-

OLLI TURUNEN SIJOITTAA ASUNNOISSA KASSAVIRTAAN, EI ARVONNOUSUSPEKULAATIOIHIN. levaa. Asuntosijoitusten kassavirran pystyy arvioimaan melko hyvin pitkälle tulevaisuuteen”, nykyisin Sanoman sijoittajaviestintäyksikössä työskentelevä Turunen sanoo. ”Osakemarkkina on tehokas ja toisaalta arvaamaton. Asuntosijoittaja voi omalla aktiivisuudellaan parantaa tuottoja merkittävästi”, hän lisää.

Työtä toki pitää tehdä, mutta Turuselle asunnot ovat kiinnostava harrastus. ItäSuomeen suuntautuneella kesälomamatkallaankin hän illalla hotellihuoneessa tutki paikkakunnan asuntojen hintoja, arvioi vuokratuottoja ja kävi seuraavana päivänä katselemassa kohteita. Ei ostomielessä vaan vertaillakseen – ja kiinnostuksesta.

seksi sijoituskohteeksi, ovathan molemmat asunut siellä ja he tuntevat kaupungin ja opiskelijoiden suosimat alueet. ”Silläkin on merkitystä vuokraajan kannalta, missä hänen kaverinsa asuvat”, Turunen vinkkaa yleisemmin tunnettujen asuntosijoittajan ohjeiden lisäksi. Maalaisjärkisiä ohjeita ja tuottolaskelmia pullollaan on myös kaksikon asuntosijoituskirja, joka ilmestyy kuukauden kuluttua.

Orava asuu Jyväskylässä ja hoitaa kaksikon jyväskyläläissijoituksia. Turunen etsii etelämpää sopivia sijoituskohteita. Esimerkiksi Lahden tarjontaa hän kartoitti huolellisesti, mutta laajalti Helsingin vaikutuspiirissä olevista kaupungeista kohteeksi valikoitui Hyvinkää.

Osin se oli kaupunkianalyysin tulosta, mutta lopullisesti asian ratkaisi avautunut tilaisuus hankkia kerralla tukkualennuksella kahdeksan asuntoa samasta yhtiöstä. ”Kaksi niistä myymme ja ostamme tilalle asuntoja joistakin muista yhtiöistä Hyvinkäältä”, Turunen kaavailee.

Kaksi kaupunkia riittää hänestä hajautukseen. Sitä paitsi täytyy ajatella myös vaivaa. ”Rovaniemi olisi PTT:n mukaan hyvä asuntosijoituskohde, mutta en mä halua lentää lentokoneella vuokraamaan asuntoa.”

Vuokrauksen voisi toki ulkoistaa, niin kuin monen muunkin asian. ”Kun yhdestä asunnosta rikkoutui jääkaappi, tilasin Markantalosta uuden kotiinkuljetuksella ja vanhan poisviennin.”

Olli Turusen ja Joonas Oravan kirja Osta, vuokraa, vaurastu ilmestyy syyskuun puolivälin jälkeen Talentumin kustantamana.

41

JOHTORYHMÄ

Sijaisvoimin hurjaa tulosta Fortum tekee hurjan hyvää tulosta ja ottaa isoja riskejä Venäjällä. Ylin komento Fortumissa on keväästä lähtien ollut toimitusjohtajan sijaisella. Toimitusjohtaja on sairauslomalla eikä paluun ajankohdasta ole tietoa.

F

Teksti Eljas Repo Kuvitus Karmo Ruusmaa

ortum tiedotti 24.3.2013, että toimitusjohtaja Tapio Kuulalta (s.1957) löytyi pahalaatuinen kasvain. Hoidot ovat edistyneet hyvin ja Kuula on käynyt jo säännöllisesti työpaikalla, yhtiöstä kerrotaan.

Fortumissa ei ole varatoimitusjohtajan titteliä, mutta talousjohtaja Markus Rauramo (s. 1968) oli jo aikaisemmin nimetty toimitusjohtajan sijaiseksi. Vajaan vuoden Fortumissa ollut Rauramo on keväästä lähtien hoitanut ykkösmiehen pestiä.

Sijoittajia askarruttaa, koska Fortum saa täysivaltaisen toimitusjohtajan? Rauramo ilmoitti heinäkuussa tulosjulkistuksen yhteydessä Kuulan palaavan toimitusjohtajaksi. Mutta milloin? Sitä ei yhtiössä tiedetä tai ainakaan kerrota.

Fortumia ohjaavat nyt hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf sekä seitsemän hengen johtoryhmä. Neuvoja tulee myös pääomistajalta eli Suomen valtiolta.

Tiivis johtoryhmä Fortum tuottaa vesi- ja ydinvoimalla energiaa hiilidioksidivapaasti Pohjoismaissa ja hakee kasvua Venäjältä. Liikevaihto on yli kuusi miljardia euroa, josta voittoa kertyy 1,6 miljardia euroa. Voitto on häkellyttävän suuri. ”Kun liiketoiminnan luonne ja omistusrakenne ovat sellaisia kuin Fortumissa, organisaatio kasvaa yleensä kuin pullataikina”, yhtiötä analysoinut Stanton Casen Mikael Stelander sanoo.

Fortumissa on kuitenkin matala organisaatio ja tiivis johtoryhmä. ”Johtoryhmä on terveellä pohjalla: viisi johtajaa liiketoiminnasta ja kolme tukitoiminnoista”, Stelander toteaa.

Fortumin johtoryhmä kokoontuu vuodessa 12–14 kertaa ja kokoukset ovat yleensä koko päivän mittaisia. ”Kokoukset ovat keskustelevia ja puhe vilkasta”, kertoo viestintäjohtaja Helena Aatinen.

42 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

Iso panos Venäjälle Fortum ei ole jäänyt vain pohjoismaiseksi energiataloksi, vaan on investoinut miljardeja Venäjälle. Suurimmat satsaukset ovat Länsi-Siperian Njaganissa, johon valmistuu pian kaasuturbiiniteknologiaa hyödyntäviä voimalaitosyksiköitä hieman aikataulusta myöhässä.

Fortumin energian myynti Pohjoismaissa ei kasva, koska teollisuustuotanto pienenee. Siksipä kasvun hankkimiseen Venäjältä on paljon intoa.

Venäjän investoinnit alkoivat Mikael Lilliuksen toimitusjohtajakaudella eli 2000–2009, jolloin Tapio Kuulalla oli idän

SIJOITTAJIA ASK ARRUTTA A, KOSK A FORTUM SA A TÄYSIVALTAISEN TOIMITUSJOHTAJAN. bisneksissä iso rooli. Kuula on taustaltaan sähköinsinööri ja hän on tehnyt pitkän uran voimayhtiöissä. Tuloslukujenkin perusteella voi sanoa, että Kuula on ollut pätevä kippari.

Kuulan tavoin johtoryhmän jäsenet Per Langer ja Timo Karttinen ovat talon sisällä menestyksensä saavuttaneita. Heatdivisioonasta vastaava johtaja Langer (s.

1969) on ruotsalainen ja hän toimii myös Ruotsin, Puolan ja Baltian maajohtajana.

Pääosa Fortumin tuloksesta syntyy sähkön- ja lämmöntuotannolla Pohjoismaissa.

Diplomi-insinööri Timo Karttisen (s.

1965) vastuulla on Electricity Solutions and Distribution -divisioona ja samalla hän on Suomen ja Norjan maajohtaja.

Talon sisällä kasvaneiden vastapainona johtoryhmässä ovat Matti Ruotsala, Mar-

kus Rauramo ja Alexander Chuvaev.

Power-divisioonaa jo neljä vuotta vetäneellä Matti Ruotsalalla (s. 1956) on kokemusta isoilta sähkönkäyttäjiltä, kuten Valtrasta, AGCOsta ja Konecranesista.

Ruotsala nousi Fortumin johtoryhmään oltuaan ensin kaksi vuotta liiketoiminnan vetovastuussa.

Talousjohtaja Rauramo on johtoryhmän tuorein lisäys. Hän tuli Stora Ensosta, jossa vastasi viimeksi taloudesta, rahoituksesta ja investoinneista.

Fortumin Venäjä-investoinnit ovat olleet vakavaraisenkin yhtiön mittakaavassa valtavia. Vastuu Venäjästä on reilut kolme vuotta Fortumissa olleella Alexander Chuvaevilla (s. 1960), jonka onnistumista Fortumiin sijoittaneet saavat jännittää.

Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja. Potentiaalia on, vaikka riskejäkin on helppo havaita.

Tukifunktioita johtoryhmässä edustavat Helena Aatinen (s. 1959) sekä Mikael Frisk (s. 1961). Aatisen edustaman viestinnän nostamisen johtoryhmään ymmärtää, kun muistaa energiamarkkinoiden määräytyvän paljolti viranomaispäätöksillä. Metsosta tullut Aatinen on istunut Fortumin johtoryhmässä vajaan vuoden. Sen sijaan henkilöstöjohtaja Mikael Frisk on ollut johtoryhmän jäsen jo 12 vuotta. Hän tuntee yhtiön ja markkinat monelta kulmalta.

Mikael Lilliuksen aikana Fortumissa oli optiojärjestelmä, joka rikastutti johtoa satumaisesti. Nykyisin Fortumissa on osakepalkkiojärjestelmä, joka tuo johtajille vuosittain menestyksen myötä osakeomistusta. Tosin aika vaatimattomia potteja on jaettu verrattuna Lilliuksen aikaisiin optiomiljooniin.

Juttusarjassa arvioidaan pörssiyhtiöiden johtoryhmiä yhteistyössä konsulttitalo Stanton Casen kanssa.

JOHTORYHMÄ

Tapio Kuula

Timo Karttinen

Mikael Frisk

2 303 325 €

1 046 865 €

631 920 €

Matti Ruotsala

Per Langer

Markus Rauramo

433 455 €

379 005 €

206 340 €

(Fortum-omistuksen arvo)

JOHDON OMISTUKSET. Fortumilla on osakekannustinjärjestelmä, joka kasvattaa johtajien osakepotteja vuosittain. Arvot on laskettu 15,00 euron kurssilla.

Alexander Chuvaev

Helena Aatinen

181 395 €

7 785 €

43

OSAKKEET

HYVIN PYÖRII. Neste Oil ylitti ennusteet. Sijoitta-

jia ilahdutti myös tarkentunut biodieselohjeistus: plussaa luvataan 120 miljoonaa. Kuvassa Neste Oilin NexBTL-laitos Rotterdamissa.

Taantuma löi leimansa tuloskauteen Neste Oil oli Helsingin pörssin tuloskauden huimin yllättäjä. Huolestuttavimmat uutiset sisältyivät yhtiöiden heikentyneisiin näkymiin.

H

elsingin pörssin toisen vuosineljänneksen tuloskauden sato jäi laihaksi. Sama tilanne oli muuallakin Euroopassa, mikä kuvastaa suhdannetilanteen synkkyyttä.

Yritysjohtajilla on tapana kehuskella omilla aikaansaannoksillaan silloin kun menee hyvin mutta valitella olosuhteita silloin kun menee huonosti. Nytkin moni osavuosiraportti kuvaili markkinatilannetta vaikeaksi. Iso liuta yhtiöitä joutui antamaan aikaisempaa varovaisemman arvion loppuvuoden tuloskehityksestä. ”Odotan vuoden 2013 toisenkin puoliskon jatkuvan haasteellisena heikkojen talousnäkymien vuoksi”, Outokummun toimitusjohtaja Mika Seitovirta sanoi.

Samoilla linjoilla oli Keskon Matti Halmesmäki arvioidessaan ostovoiman laskun nakertavan kaupan alan kasvunäkymiä.

44 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

Teksti Tommi Melender Konecranesin Pekka Lundmark myönsi, ettei maailmantaloudelta voi nyt odottaa vetoapua.

Tulosvaroituskierteeseen ajautuneen Sanoman Harri-Pekka Kaukonen luonnehti Euroopan näkymiä heikoiksi, eikä jaksanut uskoa markkinaympäristön parantuvan toisella vuosipuoliskolla.

Viime aikoina on korostettu Helsingin pörssin jakaantuneen kahden kerroksen väkeen siten, että Eurooppa-riippuvaisilla yhtiöillä on vaikeaa, kun taas kehittyvissä maissa bisnestä tekevillä menee hyvin.

Toisen vuosineljänneksen tuloskausi osoitti tämän jakolinjan häilyvyyden. Kaukoidän kasvusta nauttineet teollisuusyhtiöt eivät jatkaneet tuttua voittokulkuaan, vaan Metson ja Outotecin uudet tilaukset jäivät odotuksista kaivosteollisuuden yskähdellessä. Metso joutui myös tinkimään aiemmasta ohjeistuksestaan. KonepajaƤrmoista

myös Cargotec ja Konecranes arvioivat tämän vuoden tuloskehitystään vaisummin kuin keväällä.

Vain Kone näyttäisi olevan immuuni yleiselle epävarmuudelle. Lyötyään pöytään vahvat luvut huhti–kesäkuulta se nosti koko vuoden liikevaihto- ja liikevoittoarvioitaan. Siitä huolimatta Koneen osake heikkeni tulosjulkistuksen jälkeen. Yhtiön johdon positiiviset arviot eivät hälventäneet sijoittajien huolia Kiinan hidastuvan talouskasvun vaikutuksista Koneen liiketoimintaan.

Neste Oil villitsi OMXH25-indeksiin sisältyvistä Helsingin pörssin vaihdetuimmista osakkeista valtaosa otti takapakkia tulosjulkistuspäivänä.

Kurssireaktioiden perusteella ylivoimaisesti iloisimman yllätyksen sijoittajille tar-

OSAKKEET

Citycon salkkuun, Sanoma pois Toisen vuosineljänneksen tuloskauden jälkeen pankit ja analyysitalot ovat laskeneet suomalaisyhtiÜiden kuluvan vuoden voittoennusteita ahkerammin kuin nostaneet. Sitä ei voi pitää yllättävänä, koska niin moni merkittävä yhtiÜ kertoi aiempaa heikommista näkymistä.

Sijoitussuositusten perusteella Helsingin pĂśrssin suurista yhtiĂśistä houkuttelevin on CityconǤ ‹‹Â?Â–Â‡Â‹Â•Â–ĂšÂ•Â‹ÂŒÂ‘Â‹Â–Â—Â•Ć¤Â”Â?ƒƒ seuraavista kahdestatoista analyytikosta viisi neuvoo ostamaan ja kolme ylipainottamaan osaketta. Konsensussuositukseksi tulee â€?ylipainotaâ€?.

MyÜs toinen kiinteistÜsijoitusfirma Sponda yltää analyytikoiden papereissa viiden houkuttelevimman suuryhtiÜn joukkoon.

Vähiten sijoitusammattilaiset luottavat Sanomaan, sillä kahdestatoista analyytikosta viisi neuvoo myymään ja neljä alipainottamaan yhtiÜn osaketta. Sanoman konsensussuositukseksi tulee �alipainota�.

PĂ–RSSIVIISAS

Viides huono neljännes Päällimmäiset yleiset havaintosi tuloskaudesta, Lähitapiolan pääanalyytikko Kim Gorschelnik?

Tuloskausi jäi odotuksia heikommaksi. Merkillepantavaa on, että yhtiÜiden liikevaihdot jäivät kokonaisuudessaan odotuksista jo toisen neljänneksen peräkkäin. Heikosta myynnistä johtuen myÜs tulosrivit jäivät alle odotusten. Tämä oli viides perättäinen vuosineljännes, jolloin suomalaisten yhtiÜiden tulokset osoittautuivat ennustettua heikommiksi.

ennakoivien makrotalouden mittareiden perusteella yritysten tulosennusteet kääntyisivät nousuun joko kolmannella tai neljännellä vuosineljänneksellä. Jos näin käy, saamme lisätukea kurssinousulle.

TOMMI MELENDER

Mitkä yhtiÜt erottuivat positiivisimmin?

Siinä mielessä tuloskausi oli mielenkiintoinen, että positiivisia yllätyksiä saatiin yhtiÜiltä, joilta on edellisellä neljänneksellä ja osalla pidemmänkin aikaa saatu negatiivisia yllätyksiä.

Tällaisia yhtiÜitä olivat muun muassa Cargotec, Elisa, Ponsse, SRV, Stockmann ja Uponor. Ehkä suurin positiivinen yllätys saatiin Neste Oililta, jonka uusiutuvien polttoaineiden kannattavuus on parantunut voimakkaasti.

Entä mitkä negatiiviset yllätykset?

Negatiivisten yllättäjien joukosta lÜytyy puolestaan paljon yhtiÜitä, joilta on aikaisemmin saatu positiivisia uutisia. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi kaivosteollisuuden aktiviteetin laskusta kärsivät Metso ja Outotec. Konepajapuolelta selkein pettymys saatiin Konecranesilta, jonka raportti oli pettymys vielä tulosvaroituksen jälkeenkin.

MyÜs rakennusyhtiÜ YIT:n ja erityisesti Lemminkäisen tulos oli heikko.

Mitkä seikat ohjaavat vahvimmin Helsingin pÜrssin kurssikehitystä loppuvuoden aikana?

Alkuvuonna voimakkain kurssiajuri oli keskuspankkien elvytyspolitiikasta johtuneet matalat korot, jotka ohjasivat rahaa osakkeisiin ja nostivat arvostuksia. Osakemarkkinoiden arvostustasojen nousun jälkeen tarvitaan yhä enemmän tukea reaalitalouden puolelta.

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että

JARMO TEINILĂ„

joili Neste Oil, jonka osake harppasi osavuosiraportin jälkeen tuoreeltaan peräti 24 prosenttia. Öljynjalostajan tulos lÜi selvästi analyytikoiden ennusteet ja loppuvuoden ohjeistus oli vahva. Sijoittajapiireissä on arvuuteltu pitkään, milloin Neste Oil saa uusiutuivat polttoaineensa kannattaviksi.

Ratkaiseva käänne näyttäisi tapahtuneen, sillä yhtiÜn mukaan biodiesel yltää tänä vuonna 120 miljoonan euron tulokseen.

Aikaisempi ohjeistus puhui vain positiivisista luvuista.

Kättentaputuksin sijoittajat ottivat vastaan myÜs Cargotecin, Rautaruukin ja UPM:n osavuosiraportit, sillä niiden osakkeet nousivat tulosjulkistuspäivänä kahdeksasta yhteentoista prosenttia.

Suurin murheenkryyni puolestaan oli Outokumpu, jonka markkina-arvosta haihtui osavuosiraportin jälkeen runsaat yhdeksän prosenttia. Ennen muuta sijoittajat pettyivät siihen, että teräsyhtiÜ arvioi tappiokierteen jatkuvan myÜs loppuvuonna.

Helsingin pÜrssin takavuosien valtias Nokia julkisti paremman osavuosiraportin kuin moni sijoittaja pelkäsi. Ennustettua parempaa tulosta on kuitenkin kiittäminen verkkoyhtiÜ NSN:stä. MatkapuhelinyksikÜn menestys ei ollut kehuttavaa eivätkä sen syysneljänneksen näkymät ole rohkaisevat. Tulosjulkistuspäivänä Nokian osake laski kolme prosenttia.

45

KUUKAUDEN PIENI

Kuopiolainen helmenkalastaja Osuuskunta KPY hakee ahnaasti uutta liiketoimintaa.

Terveysbisneksessä yhtiö aikoo maanlaajuiseksi.

Savolaista kasvuvoimaa etsimässä Nykymuotoinen KPY syntyi vuonna 2008, jolloin uneliaasta holdingyhtiöstä sukeu-

KPY

K

un pörssin päälista puuduttaa, sijoittaja voi vilkaista vaikkapa listaamattomien yhtiöiden markkinapaikkaan Privanetiin.

Privanet on DNA-sijoittamisen kehto ja myyntihuhujen kourissa olleen operaattorin hinnanmäärityksen testipenkki: Privanetissa listatut entiset puhelinosuuskunnat Finda, Oulu ICT, PHP Holding ja KPY omistavat DNA:sta yhteensä liki 90 prosenttia.

Katse pysähtyy Osuuskunta KPY:hyn, entiseen Kuopion Puhelinyhdistykseen.

Aktiiviseksi teolliseksi sijoittajaksi ryhtynyt KPY poikkeaa monesta muusta alueellisesta puhelinosuuskunnasta. Sen tuloksesta DNA tuo vain puolet. KPY-konsernin omistuksista 13 prosentin DNA-omistus on alle puolet, muilla DNA:n suurilla omistajayhtiöillä yli 90 prosenttia.

KPY nappasi itselleen uuden toimialan keväällä ostaessaan maan neljänneksi suurimman yksityisen hoivapalveluiden tuottajan Vetrea Terveys Oy:n. Kasvuhaluinen Vetrea tekee 30 miljoonan euron liikevaihtoa. ”Hoiva- ja terveysliiketoiminnasta tulee meille kokonaan uusi tukijalka”, sanoo KPY:n toimitusjohtaja Lauri Kerman.

Vetrealla on kahdeksan yksikköä kuudella paikkakunnalla. Viimeisin nousi Kotkaan tänä vuonna, ja lisää on luvassa.

Kerman vertaa mielellään Vetreaa KPY:n viisi vuotta sitten hankkimaan energia-, sähkö- ja tietoverkkojen asennuksiin erikoistuneeseen Voimateliin, jonka liikevaihdon KPY on kolminkertaistunut 75 miljoonaan euroon. Suunnitelmissa on tehdä sama temppu Vetrean kanssa, joka toimii nyt Itä-Suomessa. Toimitusjohtaja uskoo, että kotimainen ja osuuskuntapohjainen omistaja tuovat Vetrealle kilpailuetua.

Teksti Mikko Laitila

PALUUMUUTTAJA. Lauri Kerman palasi Iceca-

pitalista kotikaupunkiinsa Kuopioon johtamaan KPY:tä.

PLUSSAT JA MIINUKSET ✚ Verotonta ja hyvää tasoa olevaa osinkotuottoa ✚ Johdolla näyttöjä liiketoiminnan kehittämisestä ✚ Arvokas ja tuottava DNA -omistus

— Osakkeen heikko likviditeetti — Yhtiö huonosti tunnettu — DNA:n eripurainen omistajakunta LIIKETOIMINTA

2010 2011 2012

Liikevaihto, meur 192,4 199,2 216,1 4,5 -2,5 1,6 Liikevoitto, meur 3,6 6,4 Voitto ennen veroja, meur 12,2 1,25 1,40 1,50 Osuuskorko, euroa/osuus Oma pääoma, euroa/osuus 14,6 15,0 26,4 4,0 4,3 15,9 Nettovelat, meur 8,6 1,1 2,8 Oman pääoman tuotto, % LÄHDE: KPY, LUKUJEN OIKAISU TALOUSELÄMÄ

46 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

tui aktiivinen teollinen sijoittaja. Hallitus mietti strategian uusiksi, ja Icecapitalin kiinteistörahastoja rakentamassa ollut Kerman aloitti toimitusjohtajana. Samalla hän palasi synnyinkaupunkiinsa Kuopioon. Sen jälkeen KPY:n arvo on kaksinkertaistunut. ”Mietimme tuolloin First North -listaa ja jopa pörssin päälistaa, jonne osuuskunnalla ei kuitenkaan ole asiaa. Privanetissa osuustodistusten kauppa on herännyt. Tämä on herättänyt myös suurempien sijoittajien kiinnostuksen”, Kerman sanoo.

KPY:n johto on saanut kamppailla vuosia rakentaessaan KPY:n mainetta, sillä sijoittajat karsastivat pohjoissavolaista osuuskuntaa. ”Vuosien ajan Helsingissä järjestettyjen sijoitustapaamisten peruskysymys kuului: onko KPY maakunnallinen hyväntekeväisyysjärjestö? Eiköhän pureta se ja jaetaan rahat omistajille, sanottiin.” ”Lopulta saimme perusteltua, että KPY:n keskeinen arvo on omistaja-arvon kasvattaminen. Se vain on onnistunut parhaiten taustaportfolion muun liiketoiminnan ja paikallisuuden kautta. Niiden avulla olemme päässeet kiinni hyviin sijoituksiin.”

Edelleen on tekemistä, sillä Privanetissa KPY:n markkina-arvo on nykykurssilla vajaat 150 miljoonaa euroa, vaikka yksin osuuskunnan DNA-omistuksen arvo on yli 90 miljoonaa. Tässä DNA:n markkinaarvo perustuu Initian huhtikuussa 2013 tekemään arvioon. Kun DNA:n omistajayhtiöt panivat yhtiön tarjolle kesän aikana, hinta-arviot villiintyivät. Jopa 1,3 miljardista puhuttiin. ”Vielä pari vuotta sitten KPY:n markkinaarvo oli alle puolet substanssiarvosta, nyt se on jo sentään kaksi kolmasosaa”, Kerman sanoo.

KPY:n salkussa on DNA:n, Vetrean ja Voimatelin lisäksi 145 miljoonan liikevaihtoa tekevä Enfo, joka on pohjoismainen ulkoistus-, konsultti- ja tiedonvälityspalvelutalo.

Enfolla on etenkin Ruotsissa isoja asiakkaita, kuten Volvo. KPY:n salkun nurkassa

KUUKAUDEN PIENI

majailee myÜs liikekiinteistÜjä. �Kaikki KPY:n salkkuyhtiÜt ovat kohtuullisen pieniriskisiä ja tuotto-odotus on hyvä.�

KPY konserni tyÜllistää nyt noin 1600 henkeä ja liikevaihto on noin 250 miljoonaa, eikä luvuissa ole DNA:ta.

Verovapaata kyytiä KPY:n 25 euron kieppeillä noteerattava osuustodistus oikeuttaa osuuskorkoon, jota KPY maksoi viime vuodelta 1,5 euroa per osuustodistus. Osinkotuotto oli 7 prosenttia, osuustodistuksen arvonnousu huomioiden sijoittajan tuotto on kohonnut yli 10 prosentin.

Mikä mukavinta, osingosta poiketen osuuskorko on 1500 euroon saakka verovapaata, mikä onkin herätellyt piensijoittajia vähitellen.

Kerman kuvailee KPY:tä aktiiviseksi

omistajaksi DNA:n suhteen, ja operaattori onkin ollut KPY:lle erittäin hyvä omistus: noin puolet osuuskunnan viime kevään osuuskorosta on peräisin DNA:n osingoista.

SIJOITTAJAN TUOTTO ON KOHONNUT YLI 10 PROSENTIN. Miksi ihmeessä DNA:n omistajayhtiÜt edes harkitsivat myyvänsä osinkokoneensa ja pahimmassa tapauksessa tekisivät itsensä tarpeettomiksi?

KPY:n suurin omistaja on Ilmarinen 13,7 prosentin osuudella. Muuten omistus on

hyvin hajautunut. Toiseksi suurimmalla omistajalla, pokerikasvo Aki Pyysingin ja Jari Tapani Salosen Foculuksella on alle kaksi prosenttia. Sitä seuraavat Jouhkien Thominvest, Hymy Lahtinen Oy ja joukko itäsuomalaisia sijoittajia, kuten Kareliaparketin perustaja Heikki Väänänen, Olvi-säätiÜ sekä Nunna-uunin perustaja Juhani Lehikoinen.

Osuuskunnassa yhdellä omistajalla on vain yksi ääni osuustodistusten lukumäärästä riippumatta. Valta onkin tiivistynyt 23 000 osuudenomistajan valitsemalle edustajistolle, etenkin edustajiston puheenjohtajalle ja ammattilaisista koostuvalle hallitukselle, jossa puhetta johtaa Itä-Suomen hallitushai Ossi Saksman.

Parhaillaan KPY:n johto edistää sijoitushanketta, josta voi tulla uutta kerrottavaa vielä tänä vuonna. Hankkeita on toimitusjohtajan mukaan jatkuvasti useita.

Tasokasta ja turvallista rakentamista Pohjolassa Rakennustoimisto Pohjola Oy on vuonna 1989 perustettu pirkanmaalainen perheyritys.

Tuotamme monipuolista asuinrakentamista, liike- ja tuotantotilarakentamista sekä korjausrakentamista. Olemme tuottaneet jo yli 8000 asuntoa ympäri Suomen. Asuntomme sijaitsevat hyvillä paikoilla ja niihin valitaan laadukkaiksi ja kestäviksi todetut tekniset ratkaisut sekä materiaalit. Liikevaihtomme vuonna 2012 oli 48,6 miljoonaa euroa.

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää alla olevista ja muista sijoitusasunnoistamme!

As Oy Tampereen Luhtavilla

Tampereen uuden Vuoreksen asuinalueen sisarmaastoon, Mäyränmäkeen nousee kahden luhtitalon ja kahden 3-asuntoisen rivitalon As Oy Luhtavilla. Vuoreksen palvelut karttuvat koko ajan ja Hervannan jo valmiiksi laajat ja kattavat palvelut ovat lähietäisyydellä.

As Oy Hämeenlinnan Arjanlinna

As Oy Jyväskylän Ahjotar

Idylliseen Wetterhoffin kortteliin, Hämeenlinnan ydinkeskustaan saneerataan asuinhuoneistoiksi 1930-luvulla rakennettu entinen toimisto- ja oppilaitosrakennus. Arjanlinna ja siitä kohoava Torni tarjoavat yhteensä 28 yksilÜllistä asuntoa yksiÜistä kolmioihin.

Ahjotar on uusin kolmen kerrostalon kokonaisuudesta.

Tontti sijaitsee Jyväskylän kaupungin keskusta-alueen itäpuolella rauhallisella alueella, julkisten liikenneyhteyksien varrella sekä kauppa- ja liikekeskittymän läheisyydessä.

3BLFOOVTUPJNJTUP 1PIKPMB 0Z t *UTFOĂŠJTZZEFOLBUV " t 5BNQFSF t QVI ̓ t XXX QPIKPMBSBL GJ

47

MAAILMAN OSAKKEET

MAAILMAN PÖRSSIT

Eurooppalaisten osakkeiden paluu EUROALUE RYPEE historiansa pahimmassa taantumassa. Se ei ole uutinen kenellekään.

Osakekurssit tunnetusti hinnoittelevat tulevaisuutta. Miltä tuleva syksy ja talvi näyttävät sijoittajien mielestä vanhalla mantereella?

Eivät erityisen synkiltä. Näin voi päätellä siitä, että euroalueen osakkeiden kurssikehitystä mittaava Eurostoxx-indeksi oli elokuun puolivälissä runsaat kymmenen prosenttia korkeammalla kuin vuodenvaihteessa.

Viriävälle optimismille antavat tukea myös loppukesän makroluvut. Ennakoivat suhdanneindikaattorit ovat kääntyneet euroalueella parempaan.

Suurta suhdannehyppäystä on turha odotella, mutta vaatimatonkin talouskasvu on nykytilanteessa euroalueelle positiivinen juttu.

Bank of American kyselyn mukaan ammattimaiset varainhoitajat suhtautuvat Euroopan talouskehitykseen luottavaisimmin yhdeksään vuoteen.

Se näkyy myös heidän sijoituspäätöksissään. Seitsemäntoista prosenttia varainhoitajista pitää vanhan mantereen osakkeita ylipainossa. Vastaavaa ei ole nähty sitten vuoden 2008, jolloin Lehman Brothersin kaatuminen laukaisi maailmanlaajuisen talouskurimuksen.

Kyselyyn osallistuneilla varainhoitajilla on kaitsettavanaan yhteensä 516 miljardin dollarin edestä varoja, joten pikkutekijöistä ei ole kyse. ”Moni sellainen sijoittaja, joka on

48 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

pitkään karttanut Eurooppaa haluaa nyt tulla takaisin”, Bank of American Euroopan sijoitusstrategi John Bilton arvioi kyselyn tuloksia. Biltonin mielestä pääomavirtojen kääntymistä Eurooppaan voidaan pitää merkittävänä muutoksena.

Varainhoitajat ovat lisänneet Eurooppa-sijoituksiaan erityisesti niillä toimialoilla, jotka ovat vahvimmin

EUROSTOXX NOUSSUT

11%

VUODEN ALUSTA kytköksissä kotimaiseen kysyntään.

Toisin sanoen heitä kiinnostavat pankit, teleoperaattorit, vakuutusyhtiöt sekä teollisuus.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana vanhan mantereen parhaiten menestyneet toimialat ovat olleet rahoitus ja kuluttajapalvelut. Edellisen toimialaindeksi on noussut yli 30 ja jälkimmäisen yli 20 prosenttia.

Samaan aikaan kun kiinnostus Eurooppaa kohtaan kasvaa, kehittyvät markkinat menettävät suosiotaan. Bank of American kyselyn mukaan sijoitusammattilaisten allokaatiossa kehittyvien maiden osakkeet ovat pienimmässä painossaan sitten vuoden 2001.

TOMMI MELENDER

VAHVAA KEHITYSTÄ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

Argentiina Italia Puola Kiina Brasilia Ranska

΅ ĐĐ

΅ ě

18,5 11,3 8,2 7,4 6,5 5,7

55,6 20,2 17,5 6,9 -4,7 20,9

ĕȀĊ

ĔĘĎēĐĔǦ ęĚĔęęĔ

9,5 14,9 15,5 10,5 12,2 14,4

1,0 3,3 3,5 3,1 3,9 3,5

Ά΄΅· e Ά΄΅· e

SUOTUISAA KEHITYSTÄ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

Hongkong Ruotsi Saksa Suomi Etelä-Korea Turkki Britannia USA (Nasdaq)

΅ ĐĐ

΅ ě

4,4 3,8 3,4 2,6 2,3 2,2 1,9 1,9

12,4 17,9 18,2 20,6 -0,7 16,1 15,5 21,6

ĕȀĊ

ĔĘĎēĐĔǦ ęĚĔęęĔ

13,8 16,6 13,0 17,2 10,4 10,8 13,5 19,2

2,9 3,7 3,2 4,1 1,2 3,1 3,4 1,4

Ά΄΅· e Ά΄΅· e

VAKAATA KEHITYSTÄ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

Norja Sveitsi Venäjä USA (S&P 500) USA (Dow Jones)

΅ ĐĐ

΅ ě

1,4 1,2 0,9 0,3 -0,8

7,5 23,8 -1,5 20,0 16,4

ĕȀĊ

ĔĘĎēĐĔǦ ęĚĔęęĔ

Ά΄΅· e Ά΄΅· e 11,9 15,7 5,9 15,5 13,7

4,5 3,1 4,0 2,1 2,7

HEIKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

Taiwan Japani Intia

΅ ĐĐ

΅ ě

-2,7 -3,7 -4,9

8,1 53,2 -1,8

LUVUT LASKETTU 14.8.2013 PÄÄTÖSKURSSEILLA. LÄHDE: FACTSET

ĕȀĊ

ĔĘĎēĐĔǦ ęĚĔęęĔ

Ά΄΅· e Ά΄΅· e 15,2 16,1 13,0

3,3 1,9 2,0

KUUKAUDEN ULKOMAINEN

Kalsarifirma hellii rahapusseja Vahvalla brändillä ratsastava Björn Borg tavoittelee kasvua niin Kiinassa kuin Suomessakin.

Teksti Mirko Hurmerinta Björn Borg valmistaa urheiluvaatteita ja hajuvesiä. Yhtiön lisenssikumppanit puolestaan valmistavat Björn Borgin nimissä muun muassa laukkuja, kenkiä sekä aurinko- ja silmälaseja.

Monien muiden länsimaisten muotiyhtiöiden tapaan myös Björn Borg tavoittelee kasvua Aasian markkinoilla, eritoten Kiinassa. Pienen yhtiön taival suurella markkinalla ei kuitenkaan ole sujunut ongelmitta. Keväällä yhtiön toimitusjohtaja Arthur Engel myönsikin osavuosiraportissa suoraan, ettei ole tyytyväinen yhtiön menestykseen Kiinassa, jonne se on avannut jo kaksi omaa myymälää.

KOTIMARKKINALLAAN EUROOPASSA yhtiö tavoittelee maltillisempaa kasvua. Viime aikoina yhtiö on laajentanut etenkin Englannissa ja myös Suomessa, jossa yhtiö osti vuoden alussa toimintonsa itselleen aiemmalta jakelukumppanilta.

Keski-Euroopan suurilla markkinoilla yhtiö on kuitenkin kilpailijoidensa tapaan kärsinyt heikosta kuluttajaluottamuksesta.

Björn Borgin myyntikate on pysynyt viime vuodet reilussa 50 prosentissa, mikä kertoo osaltaan vahvan brändin hinnoitteluvoiman vakaudesta. Investoinnit sekä koti- että kehittyvien markkinoiden kasvuun ovat kuitenkin nakertaneet yhtiön tulosta.

Vielä vuosina 2008–2010 yhtiön liikevoitto oli selvästi yli 20 prosenttia, mutta vuonna 2011 se oli 15,6 ja viime vuonna enää 12,7 prosenttia. Vuosille 2011–2014 Björn Borg on asettanut tavoitteekseen vähintään keskimäärin 20 prosentin liikevoiton, mutta kahden viime vuoden jälkeen tavoite jäänee kuitenkin saavuttamatta.

Laskeva tuloskehitys on näkynyt myös yhtiön kurssissa. Keväällä 2011 osakkeesta sai maksaa korkeimmillaan yli 70 kruunua, mutta tänä kesänä hinta on pyörinyt 30 kruunun tuntumassa.

Vaikka kurssikehitys ei ole ollut omistajien mieleen, on osinkoja piisannut sitäkin enemmän. Yhtiön tavoitteena on maksaa vähintään 50 prosenttia tuloksesta osinkoina. Viime vuosina yhtiö on

LIIKETOIMINTA 2012 2013e 2014e

Liikevaihto, MSEK Liikevoitto, MSEK Voitto e. veroja, MSEK Tulos/osake, SEK Osinko/osake, SEK Nettovelat, MSEK Opon tuotto, %

551 70 70 2,11 3,00 -88 15,4

540 59 56 1,90 2,10 -44 15,1

571 71 67 2,14 2,17 -42 17,0

ARVOSTUS&VERROKIT p/e p/b ev/ebitda ev/ebitda p/e p/b 2012e 2013e 2012e 2013e 2012e 2013e

Björn Borg H&M MQ Holding KappaAhl Marimekko

15,7 23,9 14,5 29,7 78,4

2,4 8,9 0,7 1,9 2,9

10,7 15 8,7 8,4 15,7

KURSSIKEHITYS Björn Borg Ruotsalaiset osakkeet keskimäärin

euroa

60

50

40

30

20 2007

2013

LÄHDE: FACTSET

Björn Borg voitti Wimbledonin viisi kertaa peräkkäin vuosina 1976–1980. Nuoremmille lukijoille Björn Borg on tuttu nimi ei niinkään entisenä tennistähtenä vaan suosittuna alusvaatebrändinä. Tukholman pörssissä listattu Björn Borg niittääkin mainetta enemmän värikkäällä ja sporttisella designillaan kuin alkuperäisellä muusallaan.

Toimintaa Björn Borgilla on 30 eri maassa. Suurimmat markkinat ovat Ruotsi ja Alankomaat. Niiden osuus liikevaihdosta on yli puolet.

Vaikka Björn Borg on suomalaisillekin hyvin tuttu ja brändi vaikuttaa suurelta, kyseessä on kuitenkin varsin pieni yhtiö.

Sen markkina-arvo on euroissa noin 86 miljoonaa eli samaa kokoluokkaa kuin Marimekko. Työntekijöitä yhtiöllä on vain 140.

Yhtiö teki viime vuonna liikevaihtoa 551 miljoonaa kruunua, josta 63 prosenttia kertyi yhtiön ydintuotteista eli alusvaatteista.

Alusvaatteiden lisäksi

RUOTSALAINEN TENNISÄSSÄ

kuitenkin palkinnut omistajansa maksamalla osinkoina lähes koko tuloksensa tai hieman enemmänkin.

Viime keväänä yhtiö tarjosi lähes kahdeksan prosentin osinkotuoton, ja ensi keväällekin analyytikot ennustavat nykykurssilla yli seitsemän prosentin osinkoa.

Arvostuskertoimien valossa Björn Borgin osake on suhteellisen edullinen, mikäli kuluttajien luottamus elpyy ja yhtiön johto saa käännettyä tuloskehityksen suunnan.

49

RAHASTOT

Alexandria vuotaa tyhjiin OP-Euro on kerännyt alkuvuonna yli puoli miljardia uutta pääomaa.

Skandia-kaupan kuppaama Alexandria kuivuu tyhjiin.

Teksti Karo Hämäläinen ja Mirko Hurmerinta

K

ävi niin kuin osattiin ounastella: Skandia Lifen Suomen toimintojen päätyminen OPPohjolalle on koitumassa kuoliniskuksi Alexandrian rahas-

toille.

Ennen yrityskauppaa Alexandria Pankkiiriliike oli Skandian vakuutusten suurin asiamies, ja valtaosa Alexandrian rahastojen rahastopääomasta oli Skandian vakuutusasiakkaiden varoja. Kaupan jälkeen vakuutusasiakkaiden rahat ovat valuneet ulos Alexandriasta. Rahastoraportin mukaan Alexandrian rahastoissa oli vielä vuoden alussa rahastopääomaa 571,3 miljoonaa euroa.

Tänä vuonna rahastoista on kuitenkin vedetty ulos jo 561 miljoonaa euroa, minkä seurauksena rahastopääoma on kutistunut vaivaiseen 69 miljoonaan euroon. Se ei ole paljon, kun rahastoja on kuitenkin viisi.

Vielä viime vuonna Alexandria Rahastoyhtiö keräsi palkkiotuottoja reilut 9,5 miljoonaa euroa ja ylsi 1,8 miljoonan euron liikevoittoon. Tänä vuonna yhtiö ei tule enää palkkiotuotoilla juhlimaan.

Yhdellä listalla Alexandria sentään juhlii.

Nimittäin sillä, joka kertoo rahastot, joista

50 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

on lähtenyt kuluneen vuoden aikana eniten pääomaa.

Listaa hallitsee Alexandria Growth Manager Fund -yhdistelmärahasto, josta on lähtenyt alkuvuoden seitsemän kuukauden aikana pois peräti 291 miljoonaa euroa.

PÄ ÄOMIA ON PAENNUT ENEMMÄN KUIN R AHASTOSSA OLI R AHA A TAMMIKUUN ALUSSA. Heinäkuun lopussa rahastossa oli enää 14,5 miljoonan pääomat.

Oheisiin taulukoihin on koottu vuoden alusta heinäkuun loppuun ulottuvalla jaksolla eniten uutta rahaa saaneet ja menettäneet suomalaisrahastot. Rahavirtoja on tarkasteltu sekä absoluuttisina euroina että suhteellisesti verrattuna viime vuodenvaihteen rahastopääomaan.

Alexandria Growth Manager Fundin

kohdalla suhteellinen tarkastelu osoittaa, että pääomia on paennut rahastosta enemmän kuin rahastossa oli rahaa tammikuun alussa. Tämä on mahdollista, sillä rahaston arvo on kehittynyt positiivisesti ennen suuria lunastuksia.

Plussapuolella euroissa mitattuna selvä ykkönen on lyhyen koron rahasto OP-Euro, joka on reilun 1,1 miljardin rahastopääomallaan yksi Suomen suurimmista rahastoista.

Sitä suurempia ovat esimerkiksi Nordean SEK-määräinen instituutiokorkorahasto ja Nordea Corporate Bond, joiden kummankin rahastopääoma on yli kaksi miljardia euroa. Nordean rahastoissa on paljon ruotsalaista rahaa.

Alkuvuoden suhteellisesti suurimpia voittajia ovat alkupääomaltaan pienet rahastot, mutta on joukossa suuriakin rahastoja. Esimerkiksi Danske Invest Pohjois-Amerikka Osake, johon virtasi uutta rahaa 386 miljoonaa, on yli puolen miljardin salkku.

Suurten pankkien rahastopääomien liikkeisiin vaikuttavat tuntuvasti niiden omien varainhoitorahastojen liikkeet. Esimerkiksi Danske Investin karvalakkivarainhoitorahastoista riskisin Danske Invest Kompassi

RAHASTOT

RAHASTOVIERAS

RAHAIMURIT (euroissa) OP-Euro OP-Obligaatio Danske I. P-Amerikka Osake Nordea SEK Instituutiokorko Nordea Pre. Varainh. Maltti OP-Korkotuotto Nordea Eurooppa Nordea Pohjois-Amerikka Evli Likvidi Danske I. Yhteisöobligaatio

euroa 536 346 920 416 222 270 386 071 170 368 778 449 337 237 154 296 026 839 221 227 515 210 166 453 202 126 961 200 112 699

% 92,1 70,3 494,7 17,6 113,1 36,5 466,4 41,5 31,6 46,5

RAHAIMURIT (suhteellisesti) Active Multi-Strategy Evli Japani FIM USA Nordea Maailma Indeksirah.

Danske I. P-Amerikka Osake Nordea Eurooppa Nordea Japani EPL Trendi OP-Dollari Danske I. Navigaattori

euroa % 8 869 520 1186,0 39 698 125 1067,7 45 951 853 919,4 81 635 895 751,2 386 071 170 494,7 221 227 515 466,4 189 445 673 453,4 58 145 105 439,1 25 030 883 356,7 18 480 074 332,0

RAHALUUSERIT (euroissa) euroa % -290 508 866 -106,7 -253 732 902 -13,7 -201 495 815 -16,9 -199 999 818 -42,3 -172 436 215 -52,0 -154 043 257 -24,8 -126 503 450 -88,7 -100 803 442 -100,7 -96 241 864 -28,8 -94 232 952 -35,2

RAHALUUSERIT (suhteellisesti) Alexandria Growth Mngr Alexandria Aggr. Mngr Premier Selection Alexandria Bal. Mngr OP-EMD Local C. Short Term Alexandria Caut. Mngr eQ Eurooppa Kiinteistö EPL Hyödyke eQ Lyhyt Rahamarkkina OP-Equity Hedge

euroa % -290 508 866 -106,7 -100 803 442 -100,7 -52 412 786 -97,8 -126 503 450 -88,7 -12 330 255 -82,8 -43 342 620 -80,5 -15 848 754 -78,0 -2 416 407 -75,9 -22 945 527 -74,5 -23 152 017 -71,8

Olet ostanut Finnlinesiä. Eikö se ole pahasti pääomistajansa Grimaldin puristuksessa oleva firma, jonka liikkumavara on vähäinen, Taaleritehdas ArvoMarkka Osake -rahaston salkunhoitaja Mika Heikkilä?

Osallistuimme Finnlinesin merkintäoikeusantiin kesäkuussa, ja kun osaketta sai ostaa alle antihinnan vielä kesälläkin, lisäsimme omistustamme.

Yhtiön laivojen markkina-arvo on huomattavasti yli sen tasearvojen, vaikka jo osakekurssi on 30 prosenttia alle tasearvon. Yhtiöllä on paljon velkaa mutta myös erittäin likvidiä g varallisuutta eli tuoreita, energiatehokkaita laivoja.

Mielenkiintoista on, että osaketta ovat ostaneet jälkimarkkinoilta Taaleritehdas ArvoMarkka ja pääomistaja Grimaldin perhe. Ainakin siis pääomistaja uskoo, että nykykurssilla osaketta kannattaa ostaa, kuten he tekivät myös osakeannissa.

Finnlines on tyypillinen kärsivällisen ja pitkän aikavälin sijoittajan arvo-osake, jonka omaisuuden todellinen arvo realisoituu ennemmin tai myöhemmin kaikille niille osakk keenomistajille, jotka ovat jaksaneet olla mukana.

Mitä olet viimeksi myynyt rahastosalkustasi. Miksi?

Loput Huhtamäet myytiin heinäkuussa ennen osavuositulosta. Huhtamäki on kuulunut arvosijoittajan perusvalikoimiin jo monen vuoden

ajan. Vuosina 2008–2009 osaketta sai reilusti alle substanssiarvon (5–6 euroa), eikä yhtiö kiinnostanut juuri ketään.

Toimitusjohtaja Jukka Moision johdolla yhtiötä on saneerattu tehokkaammaksi ja virtaviivaisemmaksi viime vuosina, ja se on nostanut sijoittajien tulosodotuksia tulevaisuudesta. Osakkeen hinta/tasearvo on noussut yli kahden eli selvästi yli kriteeriemme, ja koska sijoitusprosessin noudattaminen on ensiarvoista, luovuimme kevään ja kesän aikana kaikista Huhtamäen osakkeista. yy pätevät p Samat syyt Amerin kohdalla, josta luovuimme alkukesästä.

Nyt molemmat hinnoitellaan kasvuyhtiöinä, ja toivon niiden menestyvän jatkossakin sijoittajien odotusten mukaisesti. Molemmat yhtiöt tuottivat erinomaisen tuoton osuudenomistajillemme.

Mitä kiinnostavaa on tullut sijoitusavaruuteesi viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana?

Fortum tipahti kevään aikana alle mediaanin ja samalla ensi kerran sitten vuoden 2006 palasi arvoyhtiöksi.

Olemme ostaneet loppukevään ja kesän aikana Fortumin nollasta neljän prosentin painoon.

Muita avaruuteen tulleita yhtiöitä, joihin ei ole ainakaan vielä sijoitettu, ovat muiden muassa Rapala, Teleste, Ixonos, Ilkka ja Lemminkäinen.

KARO HÄMÄLÄINEN

75 on nostanut Danske Invest PohjoisAmerikka Osakkeen suurimmaksi sijoituksekseen reilun 18 prosentin painolla, 50/50-rahasto Danske Invest Kompassi 50:ssä Pohjois-Amerikka-rahaston paino on noin kuudennes ja maltillisessa Danske Invest Kompassi 25:ssäkin peräti kymmenen prosenttia.

Yksin nämä kolme Kompassi-rahastoa omistavat Danske Invest Pohjois-Amerikka Osaketta lähes 150 miljoonalla eurolla.

ANNAMARI TOLONEN

LÄHDE: SUOMEN SIJOITUSTUTKIMUS

Alexandria Growth Mngr Nordea Stratega Korko SEB Företagsobl. Flexibel OP-EMD Local Currency Danske I. Suomi Yhteisöos.

Danske I. Euro Yrityslaina Alexandria Bal. Mngr Alexandria Aggr. Mngr OP-Yrityslaina Prima Danske I. Kehitt. Osakemarkk.

Mika Heikkilä Grimaldin suvun rinnalla

51

KOLUMNI

JOUKO MARTTILA

Rakennemuutos on pysyvää

M

istä seuraavat samansisältöiset lauseet ovat lähtöisin? ”Syyt vaikeuksiin ovat menneisyydessä. Noususuhdanteen vuosia ei osattu käyttää hyväksi. Talouselämän rakennemuutosten nopeuttamiseen ei kiinnitetty tarpeeksi huomiota.” ”Kansainvälinen talous, kotimaiset heikkoudet ja teollisuuden rakennemuutos. Nämä kolme prässäävät suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja tulevaisuutta erittäin kovasti.” ”Kansainvälisen työnjaon kehittyminen, talouden yleismaailmallinen rakennemuutos ja kansainvälistyminen muuttavat elämäntapamme perustaa.”

Kyseessä ovat kolmen eri aikakauden pääministerit.

Ensimmäinen lainaus on peräisin pääministeri Rafael Paasion kuuluisasta telakkapuheesta, jonka hän piti Helsingissä Valmetin telakalla syksyllä 1966.

Keskimmäinen sitaatti on pääministeri Jyrki Kataisen suusta parin viikon takaa, ja kolmas on lähtöisin Harri Holkerin hallituksen ohjelmasta vuodelta 1987.

Rakennemuutoksesta on puhuttu siis melkein 50 vuotta, mutta vähän on saatu valmista aikaan. Rafael Paasion pääministerikaudella eduskunnassa oli vasemmistoenemmistö ja rakennemuutoksella haluttiin vahvistaa taloudellista kansanvaltaa eli lisätä työntekijöiden vaikutusta yritysten hallinnossa. Holkerin hallitukseen Sdp toi saman asian yhteistoimintarahastojen ja työsuhdeturvan nimellä. Kataisen hallitus ei ole vielä selventänyt, mitä muuta rakennemuutos tällä kertaa pitää sisällään kuin työurien pidentämisen alusta, keskeltä ja lopusta.

Holkerin hallitus yritti muuttaa työelämän ja verotuksen rakenteita. Verovähennyksistä pyrittiin eroon laajentamalla veropohjaa ilman, että verotus olisi kiristynyt.

Verotuksen kokonaisuudistusta tarvittaisiin tälläkin kertaa pikaisesti, sillä jatkuva palkka- ja kulutusverojen kiristäminen on ainoastaan pahentanut tilannetta.

Yhteisöveron alentaminen puolestaan auttaa yrityksiä vasta sitten, kun ne pystyvät tekemään voittoa ja investoimaan.

Sdp:n vasemmalla laidalla leijuu samanlaista henkeä kuin Holkerin hallituksen aloittaessa. Sdp:n puoluekokous hyväksyi kesällä 1987 sisäpoliittisen julkilausuman, jossa varoitettiin rakennemuutosten vaaroista: ”Kansantalouden rakennemuutoksissa on uudistajien lisäksi aina liikkeellä myös lyhytnäköisiä voitontavoittelijoita, himosaneeraajia, havittelijoita, keinottelijoita ja huijareita.”

Ehkä epäluulo rakennemuutoksia kohtaan on puolueessa säilynyt. Sen verran jyrkästi Sdp on tähän asti

52 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

Kirjoittaja seuraa kolumnien välissä taloutta blogissaan http://taloudentulkki.com

jarruttanut kaikkia uudistuksia eläkeiästä sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen järkeistämiseen. Tavallisia osakesäästäjiä Jutta Urpilainen nähtävästi pitää lyhytnäköisinä voitontavoittelijoina ja keinottelijoina, koska niin kovin hän haluaa kiristää osinkoverotusta.

Urpilaiselta kesti kaksi vuotta, ennen kuin hän sai suunsa auki samoista teemoista, joista puoluetoveri Rafael Paasio puhui puoli vuosisataa sitten. ”Valtio on velkaantunut ja ulkomaankauppa ajautunut epätasapainoon. Aivan liian suuri osa sijoituksista on kohdistunut toisarvoisiin kohteisiin”, pääministeri ja puoluejohtaja Paasio julisti telakkapuheessaan. ”Suomi ja suomalaiset elävät nyt hyvin vaikeita aikoja, eivätkä ennusmerkit kerro tilanteen nopeasta muuttumisesta. Kasvu sakkaa hankalassa suhdannetilanteessa ja kansakuntaa ravistelee suuri rakennemuutos”, valtiovarainministeri ja puoluejohtaja Jutta Urpilainen herätteli itseään budjettipäätösten yhteydessä.

IDEOLOGISET RISTIRIIDAT ESTÄVÄT JÄRKEVÄN PÄ ÄTÖKSENTEON. Hallituksen sisällä vanhakantainen elvytys ja rakenneuudistusten kautta tapahtuva julkisten menojen säästäminen ajavat hallituskumppaneita eri leireihin.

Vasemmisto haluaa turvata julkiset palvelut hinnalla millä hyvänsä, kun oikeisto laajentaisi yksityistä palvelutarjontaa. Vanhat ideologiset ristiriidat estävät järkevän päätöksenteon.

Rakennemuutos tapahtuu hallituksesta huolimatta.

Se voi halutessaan nopeuttaa tai hidastaa sitä. Viimeistään siinä vaiheessa, kun korkotaso alkaa nousta joko Saksan talouden imussa tai Suomen valtionlainojen luottoluokituksen laskiessa, isoja päätöksiä on tehtävä.

Jos nykyinen hallitus ei siihen pysty, nimitettäköön vaikka virkamiehistä koottu hätätilahallitus, jonka ei tarvitse koko ajan vilkuilla sivuille ja pelätä oman eduskuntapaikkansa puolesta.

Rakennemuutoksen sijasta pitäisi ryhtyä puhumaan siitä, millaista elintasoa julkisilla vero- ja eläkevaroilla ylipäätään on mahdollista tuottaa. Nyt jo suuri osa uusista päiväkodeista ja vanhusten hoivataloista rakennetaan yksityisellä rahalla. Pakollisten eläkemaksujen eli käytännössä verojen nostamisen sijasta hallituksen pitäisi kannustaa kaikin keinoin ihmisiä omaehtoiseen säästämiseen. Osinkoverotuksen kiristäminen vie rakennemuutosta täysin väärään suuntaan.

TAULUKOT

TAULUKOT 54 TULOSENNUSTEET Koneelta ensi vuonna miljarditulos

56 POHJOISM AISET

TULOSENNUSTEET

57 EUROOPPAL AISET

TULOSENNUSTEET

Banco Santander osinkokone

58 Y HDYSVALTAL AISET

TULOSENNUSTEET

Googlella kovia tulosodotuksia

59 PARH A AT R AH ASTOT 60 SUO ǧSALKUT Salkunhoitajilla hiljainen kesä

8/2013

Kiina-pelot näkyvät osakkeissa ”MITÄ TAPAHTUU Kiinassa?”

Tämä kysymys on yhden jos toisenkin sijoittajan huulilla. Kaukoidän jättiläisen talouskasvu maltillistuu tuntuvasti takavuosien huimista luvuista. Virallisesti puhutaan noin seitsemän prosentin kasvutavoitteista. Tuomiopäivän profeetat uumoilevat hard landingia eli tuntuvaa kasvuvauhdin hiipumista.

Yhden puolueen hallitsemassa Kiinassa talouskasvukin on merkittävässä määrin tahdon asia eli poliittisten päätösten tulosta. Sijoittajapiireissä Kiinan-tuntijat arvioivat, että maan päättäjät yrittävät painaa kaasua ja jarrua yhtä aikaa.

Pyrkimykset kitkeä korruptiota ja vähentää saastumista rajoittavat yhdessä luottojen sääntelyn kanssa teollisuustuotannon kasvua. Toisaalta South China Morning Post paljasti, että maan hallitus tarjoaa myös vaivihkaa elvytystä tärkeimmille provinsseille ja kaupungeille, jotta

nämä pystyisivät pitämään suhdanteet riittävän vahvoina.

Samanlaisiin teollisuutta ja rakentamista tukeviin kampanjoihin, jollaisiin Kiinassa turvauduttiin Ƥnanssikriisin jälkeen vuonna 2009, ei kuitenkaan ole paluuta.

Kiinalaisten osakkeiden tuottokehitys on ollut viime aikoina heikkoa kansainväliseen markkinakehitykseen verrattuna.

China MSCI -indeksi on heikentynyt vuoden alusta yhdeksän prosenttia.

Hinnoittelultaan kiinalaisosakkeet näyttävät huokeilta, sillä niiden p/e-luku asettuu kahdeksan ja yhdeksän väliin. Toisaalta yritysten tuloskehitys on ollut parin vuoden ajan vaisuhkoa, eikä talouden epävarmuus luo toiveita näkymien paranemisesta. Niin tänä kuin viime vuonna voittoennusteita on laskettu Kiinassa ahkerammin kuin nostettu.

TOMMI MELENDER

61 GURUSALKUT

M A AILM A N OSAKKEET

62 KOROT JA L AINAT

MSCI WORLD

63 R A AK AǧAINEET JA

M A AILM A NTALOUS

64

Kiinalaiset osakkeet

2 500

SUOMIǧY HTIYIDEN SIJOITUSSUOSITUKSET 2 000

65 ULKOMA AL AISOMISTUS

1 500

500

2008

8/2008

2009

2010

2011

2012

2013

8/2013

LÄHDE: FACTSET

1 000

53

TAULUKOT

Finnairin, SRV:n ja Ponssen näkymät kirkastuivat HELSINGIN PÖRSSIN toisen vuosineljänneksen tuloskauden sato jäi varsin laihaksi. Se näkyy myÜs tuoreista ennustemuutoksista.

Osavuosiraporttien jälkeen kuluvan vuoden voitto-odotukset ovat laskeneet yli puolella yhtiĂśistä. ‘ŽÂ?‡Â? Ƥ”Â?ƒÂ? Â?‘Š†ƒŽŽƒ ƒÂ?ƒŽ››–‹Â?‘– Â?—‹tenkin innostuivat selviin ennustenostoihin.

Finnairilta odotetaan tänä vuonna 62 prosenttia suurempaa voittoa kuin ennen tulosjulkistusta. Konsensusennusteiden mukaan lentoyhtiÜn osakekohtainen tulos paranee 27 senttiin vuodentakaisesta kahdesta sentistä.

Huiman kurssinousun tulosjulkistuspäivänään kokeneen SRV:n voitto-odotus on

ENNUSTEMUUTOS

62%

vahvistunut 49 prosenttia. Venäjän hankkeiden hyvä menestys siivittää SRV:n lukuja niin, että analyytikot arvioivat osakekohtaisen tuloksen harppaavan kahdesta sentistä 47 senttiin.

MyÜs metsäkonevalmistaja Ponsse kuului toisen vuosineljänneksen tuloskauden valopilkkuihin, mikä näkyy 29 prosentin ennusteen nostona.

Konsensusennusteiden mukaan Helsingin pÜrssin yhteenlaskettu voittokertymä ennen veroja kasvaa tänä vuonna kaksitoista prosenttia.

FINNAIR

49% SRV

29% PONSSE

16%

TOMMI MELENDER

OKMETIC

KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2012

YhtiĂś

ENNUSTEET 2013

osake- voitto kurssi ennen 13.8. veroja

tulos/ osake euroa

voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

ENNUSTEET 2014

p/e

p/b

Voitto tulos/ osinko/ ylin ev/ ennen alin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

p/e

p/b

ev/ ebitda

â–ź

Affecto

2013 3,76

meur 10,0

0,36

9,9

9,8

10,5

0,34

0,16

11,1

1,1

6,5

13,4

11,9

13,9

0,46

0,21

8,2

1,1

5,1

â–˛

Ahlstrom

10,50

-6,0

-0,43

11,0

0,0

17,6

0,05

0,45 210,0

1,3

9,8

24,6

18,4

32,8

0,35

0,38

29,9

1,4

9,0

â–ź

Aktia

7,17

65,0

0,59

59,0

59,0

59,0

0,70

0,42

10,2

0,8

67,0

67,0

67,0

0,77

0,46

9,4

0,7

â–˛

Alma Media

3,05

23,8

0,22

27,3

21,0

29,1

0,22

0,13

13,8

2,5

7,8

27,9

25,0

34,0

0,27

0,20

11,2

2,2

7,5

â–ź

Amer Sports

15,00

81,9

0,48

138,0

123,6

148,0

0,88

0,40

17,0

2,2

10,8

170,2

133,6

190,0

1,09

0,50

13,8

2,0

9,1

â–

Apetit

16,95

7,9

1,07

9,8

8,2

11,0

1,20

0,95

14,2

0,8

6,7

11,0

9,3

13,0

1,32

1,00

12,9

0,7

6,1

â–

Aspo

5,51

7,0

0,37

10,0

10,0

10,0

0,25

0,42

22,0

2,0

11,8

17,0

17,0

17,0

0,45

0,42

12,2

2,0

9,3

â–˛

Atria

7,20

19,0

0,35

26,0

22,2

28,9

0,62

0,28

11,5

0,5

6,1

33,8

24,5

39,0

0,91

0,35

7,9

0,4

5,7

â–ź

Basware

19,05

8,4

0,46

4,8

1,0

6,3

0,35

0,23

54,8

2,4

17,8

13,5

11,0

16,9

0,80

0,44

23,9

2,2

10,8

â–ź

Capman

0,87

2,7

0,00

7,0

3,5

10,5

0,06

0,03

14,6

1,0

14,6

10,0

5,9

14,1

0,08

0,06

11,4

1,0

10,6

â–ź

Cargotec

28,05

122,2

1,45

123,0

114,0

137,8

1,52

0,74

18,4

1,4

10,9

176,0

143,0

209,2

2,09

0,91

13,4

1,3

8,5

â–ź

Caverion

4,38

58,0

0,33

47,9

44,5

55,0

0,31

0,15

14,1

2,2

9,2

73,5

60,8

85,0

0,43

0,25

10,2

1,9

6,4

â–ź

Citycon

2,50

68,0

0,24

87,3

73,8

91,3

0,19

0,15

13,2

0,9

17,1

96,0

86,0

152,7

0,20

0,15

12,5

0,9

16,9

â–˛

Comptel

0,49

-14,0

-0,12

4,4

3,7

6,1

0,02

0,02

24,5

1,8

5,1

7,3

5,7

9,4

0,05

0,03

10,7

1,6

4,1

â–ź

Cramo

10,37

44,0

0,93

45,7

38,3

54,0

0,89

0,45

11,7

0,9

4,8

58,8

51,4

68,0

1,15

0,50

9,1

0,8

4,4

â–ź

Digia

3,16

5,6

0,26

6,9

5,0

7,0

0,25

0,10

12,6

1,4

7,1

12,0

8,0

15,0

0,43

0,14

7,3

1,2

4,1

â–ź

Elektrobit

0,96

2,0

0,01

4,5

4,0

5,0

0,13

0,04

7,7

1,5

6,5

10,0

9,0

11,0

0,06

0,04

16,0

1,4

5,3

â–˛

Elisa

16,51

268,9

1,33

261,2

243,4

278,8

1,27

1,30

13,0

3,1

7,4

268,0

244,0

310,4

1,32

1,30

12,5

3,0

7,3

â–ź

F-Secure

1,99

20,0

0,09

23,4

23,0

24,8

0,11

0,06

18,5

4,3

8,9

25,0

22,7

27,7

0,12

0,07

16,8

3,8

7,8

â–˛

Finnair

3,08

0,02

78,0

75,0

83,2

0,27

0,10

11,4

0,5

3,4

75,3

62,0

100,0

0,44

0,10

7,0

0,5

3,1

â–˛

Fiskars

18,34

113,5

2,08

121,0

103,2

128,0

1,23

0,70

14,9

2,3

16,8

129,0

105,9

136,2

1,34

0,75

13,7

2,1

15,8

â–˛

Fortum

15,18

1 575

1,59

1 575

1 336

1 789

1,30

1,00

11,7

1,3

8,7

1 470

1 073

1 695

1,25

1,00

12,2

1,3

8,9

â–˛

HKScan

3,69

12,6

0,28

19,4

16,0

24,0

0,29

0,14

12,7

0,5

5,5

32,9

26,6

51,0

0,46

0,18

8,0

0,5

4,8

â–ź

Huhtamäki

14,86

141,2

1,21

140,1

123,7

148,3

1,15

0,59

13,0

1,8

7,8

167,1

156,0

171,6

1,31

0,65

11,3

1,7

6,9

â–ź

Kemira

12,27

88,4

0,77

133,4

100,5

171,0

0,79

0,54

15,5

1,5

8,8

200,0

180,0

218,7

1,00

0,60

12,3

1,4

7,3

â–ź

Kesko

24,00

223,0

1,50

226,7

222,0

251,1

1,52

1,20

15,8

1,1

6,5

252,0

241,3

263,8

1,76

1,30

13,6

1,0

6,2

â–ź

Kone

59,45

804,4

2,34

968,3

926,0

988,8

2,84

1,90

20,9

7,1

14,3

1 074

1 014

1 145

3,14

2,10

18,9

6,2

12,8

â–ź

Konecranes

23,23

124,1

1,46

116,0

84,3

141,8

1,46

1,05

15,9

2,8

9,8

143,7

120,3

180,0

1,82

1,11

12,8

2,6

8,2

â–˛

Lassila & Tikanoja

13,92

43,0

0,89

48,3

42,0

50,4

0,97

0,70

14,4

2,2

6,4

53,4

50,0

55,0

1,10

0,80

12,7

2,1

5,9

â–ź

Lemminkäinen

13,83

30,2

0,83

6,0

-10,0

32,0

0,21

0,60

65,9

0,6

8,6

35,0

28,0

46,1

1,24

0,60

11,2

0,6

6,0

â–ź

Metsä Board

2,55

175,4

0,13

50,6

35,0

67,0

0,12

0,06

21,6

0,9

6,5

68,1

48,0

117,2

0,18

0,08

14,4

0,9

5,9

â–

Marimekko

10,28

1,4

0,14

1,5

1,1

2,0

0,13

0,25

79,1

2,9

15,8

4,0

3,9

4,6

0,40

0,34

25,7

2,7

10,5

â–ź

Metso

28,65

550,5

2,49

485,6

412,0

630,0

2,34

1,85

12,2

1,9

6,7

499,9

408,0

633,2

2,49

1,85

11,5

1,8

6,2

â–˛

Neste Oil

13,14

233,0

0,61

398,5

305,1

452,2

1,25

0,43

10,5

1,2

6,3

428,8

357,8

528,0

1,28

0,50

10,3

1,1

5,9

â–˛

Nokia

3,13

-215,0

-0,17

378,0

-720,0

1 268

0,02

0,00 156,4

1,6

6,7

759,0

-1 034

2 701

0,12

0,00

25,4

1,6

4,5

â–ź

Nokian Renkaat

36,25

387,7

2,46

400,2

389,8

425,2

2,51

1,68

14,4

3,0

8,9

454,2

404,8

506,0

2,82

1,88

12,9

2,8

8,1

â–˛

Okmetic

4,86

7,6

0,30

6,2

5,5

6,9

0,28

0,23

17,1

1,4

7,6

8,8

7,4

10,2

0,38

0,27

12,8

1,3

5,3

54 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

TAULUKOT

Notkahdus uhkaa Outotecia tia 43,3 miljoonaan euroon ja uudet tilaukset romahtivat 736 miljoonasta eurosta 366 miljoonan euroon.

Outotecin peruskannattavuus on kunnossa ja tilauskertymän puolittumista selittää vuodentakainen 350 miljoonan euron jättitilaus. Yhtä kaikki yhtiĂśn on haalittava syksyn ja talven aikana suuria tilauksia, muu–‡Â? Â?ƒ•˜—‘†‘–—Â?•‡– Šƒ‹Š–—˜ƒ–Ǥ ‘Â?•‡Â?•—•ennusteiden perusteella Outotec kokee ensi vuonna tulosnotkahduksen.

TOMMI MELENDER

TULOKSET 2012

YhtiĂś

2013 â–˛

Olvi

â–ź

Oriola-KD

â–ź

Orion

â–ź

Outokumpu

â–ź

Outotec

â–˛

PKC Group

â–˛

Pohjola

â–˛ â–ź

ENNUSTEET 2013

osake- voitto kurssi ennen 13.8. veroja meur

tulos/ osake euroa

voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

ENNUSTEET 2014

p/e

p/b

Voitto tulos/ osinko/ ylin ev/ ennen alin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

p/e

p/b

ev/ ebitda

27,12

32,2

1,24

42,6

35,3

45,3

1,71

0,65

15,9

3,3

10,7

44,7

38,0

47,8

1,79

0,70

15,2

2,9

9,9

2,40

21,5

0,11

20,4

14,2

52,7

0,12

0,10

20,4

1,2

9,9

41,8

35,0

76,3

0,21

0,13

11,3

1,1

6,3

13,6

5,0

8,7

225,0

178,2

266,1

1,23

1,09

15,1

4,8

9,7

0,5

205,3

-121,4

-196,3

-34,0

-0,04

0,00

0,5

11,0

18,51

279,2

1,48

257,7

247,4

274,9

1,37

1,20

0,51

-523,0

-0,29

-532,5

-595,0

-494,3

-0,23

0,00

9,95

179,8

0,71

191,9

173,0

220,7

0,76

0,32

13,1

3,2

6,8

172,3

137,0

235,3

0,69

0,33

14,5

3,0

7,2

21,65

35,0

1,12

42,0

36,0

44,0

1,46

0,80

14,9

2,6

6,5

58,1

51,0

68,2

1,98

0,95

11,0

2,3

5,2

13,24

374,0

0,90

470,4

448,0

488,1

1,06

0,57

12,5

1,4

479,2

424,0

510,0

1,17

0,61

11,3

1,4

Ponsse

6,65

20,8

0,44

17,9

16,7

18,0

0,43

0,28

15,5

2,7

8,6

24,8

17,7

34,0

0,64

0,30

10,4

2,3

7,3

PĂśyry

4,00

-8,3

-0,41

12,2

8,0

22,0

0,11

0,05

37,6

1,8

13,1

26,3

20,0

32,0

0,30

0,10

13,6

1,6

8,1

â–˛

Raisio

3,71

32,0

0,18

40,2

36,0

42,0

0,19

0,13

19,5

1,8

10,7

45,0

39,0

47,2

0,22

0,14

16,9

1,7

9,6

â–ź

Ramirent

7,67

82,9

0,59

73,8

69,0

87,6

0,52

0,35

14,8

2,1

5,1

83,1

79,2

106,0

0,61

0,38

12,5

2,0

4,9

â–

Rapala

4,83

21,5

0,26

24,5

23,3

25,2

0,34

0,25

14,4

1,4

7,9

27,0

26,0

28,5

0,38

0,26

12,7

1,4

7,5

â–˛

Rautaruukki

5,38

-136,9

-0,83

10,1

-43,0

28,0

0,06

0,20

97,7

0,7

8,2

57,2

-1,5

101,3

0,35

0,20

15,5

0,7

6,3

â–˛

Sampo

33,44

1 616

2,51

1 633

1 577

1 757

2,52

1,50

13,3

1,7

12,5

1 708

1 576

1 881

2,63

1,65

12,7

1,6

11,8

â–ź

Sanoma

5,41

170,7

0,78

75,5

15,2

102,1

0,49

0,30

11,0

0,7

4,7

124,7

103,0

173,5

0,55

0,39

9,9

0,7

4,2

â–ź

Sponda

3,89

108,8

0,37

113,2

96,5

136,0

0,31

0,18

12,4

0,8

16,8

115,0

103,6

186,9

0,34

0,19

11,5

0,8

15,9

â–˛

SRV

4,10

2,8

0,02

23,8

9,9

24,0

0,47

0,10

8,7

0,7

12,5

17,3

14,8

36,0

0,36

0,12

11,5

0,6

15,9

â–ź

Stockmann

12,90

55,0

0,74

49,7

41,7

56,0

0,52

0,50

24,8

1,0

11,2

73,0

59,0

83,0

0,81

0,60

15,9

1,0

9,7

â–ź

Stora Enso

6,00

481,7

0,33

248,5

76,5

342,6

0,30

0,30

20,2

0,8

7,5

509,0

384,0

556,0

0,51

0,30

11,8

0,8

6,2

â–ź

Talentum

0,99

-1,1

-0,01

2,3

1,9

2,5

0,04

0,04

24,4

2,1

11,1

14,2

â–ź

Talvivaara

0,11

-129,1

-0,10

-101,6

-129,8

-96,0

-0,04

0,00

â–ź

Technopolis

5,11

37,0

0,37

51,4

48,0

54,0

0,47

0,21

11,0

0,8

â–ź

Teleste

4,09

10,1

0,38

10,1

9,8

10,4

0,40

0,18

10,2

1,2

â–ź

Tieto

14,91

56,7

1,30

104,0

94,3

126,9

1,38

0,89

10,8

1,9

â–ź

Tikkurila

16,70

66,6

0,92

69,4

67,6

71,6

1,16

0,80

14,5

3,3

8,3

73,6

67,0

78,0

1,23

0,83

13,6

3,0

7,8

â–ź

UPM-Kymmene

9,47

447,0

0,70

453,2

400,0

531,1

0,75

0,60

12,6

0,7

7,3

595,0

306,0

717,1

0,87

0,60

10,9

0,7

6,5

â–˛

Uponor

13,84

49,4

0,45

58,5

53,1

66,0

0,52

0,41

26,6

4,6

11,7

76,8

68,1

95,0

0,69

0,50

20,1

4,3

9,3

â–ź

Vacon

51,62

36,5

1,70

45,2

40,0

48,7

2,17

1,28

23,8

6,4

13,2

60,0

47,0

68,6

2,87

1,43

18,0

5,5

10,4

â–ź

Vaisala

19,84

29,1

1,19

28,9

27,1

32,2

1,13

0,85

17,6

2,1

6,9

35,1

32,8

35,8

1,36

0,90

14,6

1,9

6,1

â–ź

Wärtsilä

36,08

456,5

1,72

528,0

454,0

563,6

1,95

1,10

18,5

3,6

11,4

590,0

482,0

637,6

2,27

1,20

15,9

3,2

10,1

â–ź

YIT

11,14

238,0

1,10

163,0

146,0

182,1

1,03

0,55

10,8

1,8

10,1

186,0

164,6

209,0

1,17

0,65

9,5

1,6

8,7

4,0

3,2

5,3

0,07

0,05

12,7

-8,0

42,1

0,00

0,00

15,9

54,1

42,0

55,0

0,48

0,22

5,5

14,0

12,3

15,3

0,57

0,23

5,2

140,0

121,2

162,0

1,57

0,97

0,5

ENNUSTEIDEN PERUSTEET ARVOPAPERIN tulosennustetaulukossa ilmoi-

tetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännÜlliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiÜiden tulokset.

Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä.

â–˛ â–

Čˆ Çł Ž‹Â?Çł Œƒ dz›Ž‹Â?Çł ‹ŽÂ?‘‹––ƒ˜ƒ– Â?—Â?ƒÂ?ƒ ‘Ž‡˜‹‡Â? ennusteiden ääriarvot. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. Čˆ Â—ÂŽÂ‘Â•Č€Â‘Â•ÂƒÂ?‡njŽ—Â?— Â?‡”–‘‘ ‘•ƒÂ?‡Â?‘Š–ƒ‹•‡Â? tuloksen verojen jälkeen. Čˆ Ȁ‡njǥ ’Ȁ„nj Œƒ Â‡Â˜Č€Â‡Â„Â‹Â–Â†ÂƒÇŚÂ?‡”–‘‹Â?‡– Žƒ•Â?‡–ƒƒÂ? taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta.

â–ź

2,0

7,5

0,5

8,7

10,6

0,8

14,7

7,2

1,1

4,1

9,5

1,8

4,6

tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut

55

" ÇŁ

OUTOTEC ON ollut viime kuukaudet Helsingin pĂśrssin ahkerimmin lyhyeksi myyty osake.

Ennen toisen vuosineljänneksen tulosjulkistusta yhtiĂśn osakekannasta peräti 22 prosenttia oli osakelainauksessa. Valtaosan osakelainoista ottavat kurssilaskun puolesta vetoa lyĂśvät lyhyeksi myyjät. Â?‡’–‹Â?‘– ——Â?‘‹Ž‡˜ƒ– ‹‹Â?ƒÂ? –ƒŽ‘—•Â?ƒ•˜—Â? hyytymisen panevan pisteen kaivosteknologiaan erikoistuneen Outotecin loistokkaalle –—Ž‘•Â?‡Š‹–›Â?•‡ŽŽ‡Ǥ Â‡Â˜ÂĄÂ–Â?Â‡ÂŽÂŒÂĄÂ?Â?‡Â?•‡ŽŽ¥ Ž‹‹Â?‡voitto laski vuodentakaisesta kolme prosent-

TIMO PYLVÄNÄINEN

TAULUKOT

Shellillä riitti alaskirjattavaa JORMA OLLILAN johtamilla Royal Dutch Shellin hallitusherroilla tuskin oli hymy herkässä, kun he kävivät läpi yhtiön huhti–kesäkuun Ǥ Ú Ƥ painui 1,1 miljardiin dollariin vuodentakaisesta 4,6 miljardista dollarista. Se alitti markkinoiden odotukset selvästi.

Tulosta rumensivat kohonneiden kustannusten ja epäsuotuisien valuuttakurssimuutosten lisäksi Nigeriassa todelliseksi riesaksi muodostuneet öljyvarkaudet. Vorojen takia Shellille koitui 700 miljoonan menetykset.

Lisäksi yhtiö teki massiiviset 2,2 miljardin alaskirjaukset, pääosin amerikkalaisista liuskekaasuvaroista.

Kevätneljänneksen tulospettymyksestä huolimatta konsensusennusteet lupaavat Shellille kasvavia voittoja niin tänä kuin ensi vuonna. Sijoittajien varovaisuutta heijastelevat kahdeksan pintaan jäävät p/e-luvut.

Useimpien muiden öljyjättien voittokertoimet yltävät kaksinumeroisiksi, esimerkiksi Exxon Mobililla yli yhteentoista.

TOMMI MELENDER

.Jorma Ollila

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2012

Yhtiö

ENNUSTEET 2013

osake- markkinaarvo, kurssi 13.8.2013 MK

tulos/ osake KR

tulos/ osake KR

voitto ennen veroja,

p/e

ENNUSTEET 2014

ev/ ebitda

tulos/ osake KR

voitto ennen veroja MK

p/e

3,9

11,60

25 737

20,9

4,2

7,81

41 138

10,8

osinkotuotto, %

MK

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

RUOTSI Hennes & Mauritz

242,30

401 024

10,19

10,31

22 377

23,5

Nordea

84,10

340 600

6,95

6,92

36 837

12,2

Ericsson

79,65

262 408

3,55

4,43

19 492

18,0

7,5

3,8

5,67

24 087

14,1

6,4

4,0

Atlas Copco

174,70

208 350

11,43

10,51

17 090

16,6

10,4

3,4

11,05

17 916

15,8

9,7

3,7

Teliasonera

47,56

205 938

4,59

4,21

23 774

11,3

7,4

6,3

4,39

25 981

10,8

7,2

6,5

Volvo

96,60

205 445

5,44

4,10

11 542

23,6

8,5

3,1

7,80

22 145

12,4

6,2

3,4

Handelsbanken

306,80

194 787

23,11

21,88

17 797

14,0

3,7

22,70

18 591

13,5

3,9

Swedbank

160,10

181 234

12,19

13,49

18 822

11,9

6,2

13,95

19 314

11,5

6,5

73,45

161 028

5,51

6,09

16 863

12,1

4,2

6,39

17 691

11,5

Investor

198,80

150 964

31,83

8,91

6 851

22,3

20,4

3,9

11,10

8 532

17,9

17,5

4,4

SCA

169,30

119 401

6,34

9,04

7 836

18,7

10,5

2,8

11,02

10 455

15,4

9,0

3,1

88,90

111 514

6,51

6,01

9 836

14,8

8,1

4,2

6,79

11 665

13,1

7,2

4,5

Assa Abloy

290,40

107 697

13,84

14,80

7 326

19,6

13,4

1,9

16,59

8 200

17,5

12,0

2,1

Scania

135,50

106 554

8,31

8,02

8 768

16,9

8,7

3,5

9,36

10 296

14,5

7,3

3,9

SKF

178,80

81 445

10,37

10,36

6 652

17,3

9,3

3,2

12,92

8 443

13,8

7,5

3,6

Hexagon

194,40

68 748

8,66

9,57

4 170

20,3

14,4

1,4

10,91

4 749

17,8

12,5

1,6

Alfa Laval

150,30

63 044

7,61

7,67

4 234

19,6

12,1

2,5

8,58

4 841

17,5

10,8

2,7

Getinge

240,40

57 293

10,58

11,87

3 422

20,3

12,5

1,7

14,02

4 428

17,1

10,4

2,0

Electrolux

185,00

57 184

9,06

11,25

3 787

16,4

8,1

3,6

15,50

5 425

11,9

6,5

4,0

Kinnevik

200,10

55 704

-10,77

6,90

1 969

29,0

68,1

3,5

7,15

2 287

28,0

55,9

3,7

Skanska

124,20

51 147

6,90

8,73

4 889

14,2

8,0

5,0

9,06

5 022

13,7

7,9

5,2

Swedish Match

236,50

47 773

14,25

13,70

3 424

17,3

14,4

3,2

14,72

3 511

16,1

13,8

3,4

Industrivärden

124,10

47 636

25,83

9,63

8 907

12,9

14,3

4,4

1,72

1 585

72,4

71,6

4,8

Lundin Petroleum

145,40

46 224

2,28

3,22

3 240

45,2

9,9

0,0

4,18

4 744

34,8

7,9

0,0

Elekta

114,00

43 642

3,52

4,17

2 070

27,4

17,3

1,8

5,08

2 518

22,4

14,6

2,1

Statoil

126,90

404 639

21,60

15,08

148 200

8,4

2,1

5,5

16,29

172 875

7,8

2,0

5,7

Telenor

133,90

208 877

6,06

10,30

24 020

13,0

6,8

5,2

11,45

26 982

11,7

6,3

5,9

SEB

Sandvik

14,8

13,0

4,1 4,9

4,7

NORJA

DNB

101,30

164 997

8,33

9,30

20 177

10,9

2,2

10,67

23 673

9,5

Seadrill

258,80

121 442

15,98

16,86

10 414

15,4

11,9

8,0

21,97

12 852

11,8

9,9

8,4

Yara International

252,10

70 210

35,52

29,40

10 125

8,6

5,0

4,8

28,34

9 969

8,9

5,0

4,8

Norsk Hydro

25,92

53 628

0,26

0,62

1 588

41,7

7,7

2,9

1,48

4 129

17,5

6,2

2,9

Orkla

45,71

46 575

1,60

2,43

3 220

18,8

13,6

5,5

2,88

3 827

15,9

11,7

5,5

Gjensidige Försikring

90,65

45 325

8,56

6,59

4 021

13,8

11,6

6,2

7,25

4 679

12,5

9,9

6,4

Subsea 7

113,30

39 858

8,85

4,76

3 050

23,8

7,9

3,1

10,91

6 065

10,4

4,8

3,1

Schibsted

307,50

33 211

8,40

5,33

1 067

57,7

20,3

1,1

9,24

1 605

33,3

15,3

1,2

Novo Nordisk

975,00

536 250

38,85

47,42

33 000

20,6

14,8

2,2

52,61

35 817

18,5

13,4

2,5

A.P. Moller Maersk

44 520

190 583

4 958

3 693

39 788

12,1

4,2

2,7

4 931

46 962

9,0

3,7

3,0

Danske Bank

113,20

114 175

5,10

8,52

11 838

13,3

1,7

12,76

17 139

8,9

Carlsberg

568,50

87 553

36,10

39,10

8 509

14,5

8,2

1,1

44,18

9 637

12,9

7,4

1,2

Coloplast

325,50

71 610

10,30

12,90

3 632

25,2

16,7

1,4

14,43

4 037

22,6

15,3

1,5

Novozymes

211,60

67 649

6,33

6,90

2 795

30,6

18,6

1,1

7,68

3 157

27,6

16,6

1,3

2,5

56 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

3,5

LÄHDE: FACTSET

TANSKA

TAULUKOT

EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET ENNUSTEET 2013

osake- markkinaarvo, kurssi 13.8.2013 meur

Yhtiö Anheuser-Busch InBev Sanofi Total Unilever Volkswagen L'Oreal Siemens Bayer LVMH SAP Inditex Banco Santander BNP Paribas Eni BASF Daimler Allianz Telefonica BMW Deutsche Telekom Banco Bilbao AXA EdF GDF Suez Danone EADS Deutsche Bank Schneider Electric ING Heineken Air Liquide ASML Holding Henkel Societe Generale Hermes UniCredit Linde Iberdrola Deutsche Post Merck Munich Re

75,06 77,70 40,37 29,74 184,95 127,00 83,66 86,82 139,95 55,88 103,45 5,66 49,95 17,07 66,11 54,11 118,60 10,91 73,16 9,90 7,44 17,60 22,00 16,92 59,12 44,94 34,30 61,17 8,71 55,04 100,95 68,68 76,70 35,60 261,95 4,68 143,00 4,24 21,62 120,05 143,80

120 637 103 546 95 949 89 692 83 752 76 778 73 704 71 796 71 068 68 649 64 484 62 826 62 161 62 036 60 721 57 867 54 076 49 652 47 119 44 067 42 566 42 098 40 920 40 825 37 306 35 362 34 969 34 276 33 416 31 703 31 472 30 687 30 314 28 432 27 654 27 113 26 548 26 439 26 133 26 098 25 789

tulos/ osake euroa 3,45 6,20 5,45 1,57 23,82 4,97 5,71 5,34 6,82 3,03 3,79 0,22 5,15 1,97 5,71 5,71 11,34 0,87 7,77 0,59 0,82 1,81 1,80 1,68 3,01 1,50 0,64 3,36 1,03 5,12 5,17 2,80 3,70 0,64 7,07 0,19 6,97 0,46 1,32 7,61 17,98

tulos/ osake euroa 3,58 5,49 5,03 1,60 21,03 5,10 5,24 5,73 7,32 3,37 4,16 0,42 4,68 1,44 5,44 5,38 13,13 1,02 7,85 0,69 0,65 2,03 1,87 1,35 3,04 2,75 3,88 4,05 0,95 2,99 5,34 2,13 4,04 3,38 7,77 0,19 8,31 0,40 1,50 8,70 16,56

voitto ennen veroja,

p/e

ENNUSTEET 2014

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake

meur

9 210 9 233 22 552 6 884 13 653 4 249 5 868 5 072 6 052 5 498 3 378 7 894 9 519 14 284 6 537 9 641 9 352 6 682 7 795 5 061 4 698 6 865 5 225 5 600 2 726 2 876 5 333 2 839 4 831 2 463 2 347 967 2 287 3 946 1 225 2 602 1 956 3 063 2 511 1 621 4 143

21,0 14,2 8,0 18,6 8,8 24,9 16,0 15,2 19,1 16,6 24,9 13,5 10,7 11,9 12,1 10,1 9,0 10,7 9,3 14,4 11,4 8,7 11,8 12,5 19,4 16,4 8,8 15,1 9,2 18,4 18,9 32,2 19,0 10,5 33,7 24,1 17,2 10,6 14,4 13,8 8,7

11,7 9,7 3,7 11,5 3,2 15,8 10,4 9,1 10,0 11,0 14,2

3,1 7,1 3,3 6,8 5,0 3,0 4,8 8,1 4,7 5,4 11,9 4,9 9,5 10,0 9,5 24,5 10,1 19,4 8,5 7,2 6,6 8,6 7,4

2,4 3,6 5,9 3,6 2,2 2,0 3,6 2,4 2,3 1,7 2,4 10,6 3,5 6,4 4,1 4,1 4,2 6,9 3,6 5,1 5,6 4,5 5,3 8,9 2,5 2,2 2,2 3,1 0,0 1,7 2,6 0,8 1,4 2,8 1,1 1,9 2,0 7,1 3,5 1,6 4,9

4,11 6,10 5,30 1,74 24,88 5,52 7,11 6,48 8,35 3,79 4,63 0,53 5,29 1,86 5,91 5,48 13,50 1,08 8,13 0,73 0,71 2,14 2,03 1,38 3,30 3,61 4,70 4,52 1,10 3,32 5,92 3,40 4,44 4,33 8,64 0,35 9,32 0,38 1,60 9,11 16,80

voitto ennen veroja meur 10 454 10 765 23 506 7 375 16 043 4 570 8 533 6 018 6 914 6 086 3 800 10 193 10 574 17 686 7 219 8 900 9 537 6 982 8 121 5 290 6 310 7 302 5 837 5 666 2 946 3 860 6 522 3 314 5 699 2 775 2 630 1 572 2 559 5 360 1 348 3 881 2 300 3 218 2 816 1 822 4 064

p/e 18,2 12,7 7,6 17,1 7,4 23,0 11,8 13,4 16,8 14,7 22,3 10,7 9,4 9,2 11,2 9,9 8,8 10,1 9,0 13,6 10,5 8,2 10,8 12,2 17,9 12,4 7,3 13,5 7,9 16,6 17,0 20,2 17,3 8,2 30,3 13,4 15,3 11,2 13,5 13,2 8,6

ev/ ebitda 10,1 8,6 3,3 10,8 2,7 14,4 7,7 8,2 8,6 9,3 12,6

2,7 6,6 3,4 6,8 4,9 2,7 4,6 7,8 4,6 5,3 11,0 4,2 8,4 9,1 8,8 15,6 9,1 17,4 7,8 6,9 6,1 7,9 7,5

osinkotuotto, % 2,8 3,9 6,0 3,8 2,7 2,2 3,9 2,6 2,6 1,9 2,7 10,6 4,1 6,6 4,2 4,1 4,6 6,9 4,0 5,1 5,6 4,8 5,5 8,9 2,7 2,9 2,9 3,4 0,0 1,9 2,9 0,9 1,5 4,1 1,3 2,6 2,2 7,1 3,8 1,7 5,2

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2012

BRITTIL ÄISET TULOSENNUSTEET Yhtiö Vodafone Royal Dutch Shell HSBC

ENNUSTEET 2013

osake- markkinaarvo, kurssi 13.8.2013 MGBP

tulos/ osake GBp

tulos/ osake GBp

voitto ennen veroja,

ENNUSTEET 2014

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

MGBP

tulos/ osake GBp

voitto ennen veroja MGBP

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

196,20

168 169

15,65

16,05

10 801

12,2

14,9

5,2

16,93

11 012

11,6

14,8

5,2

2 172,50

134 330

246,69

254,52

23 129

8,5

3,9

5,4

266,55

27 576

8,2

3,6

5,5

712,10

132 750

45,52

62,89

16 473

11,3

4,6

67,60

17 753

10,5

1 983,50

110 993

182,49

153,78

12 824

12,9

7,2

3,8

169,92

13 889

11,7

6,7

4,0

442,90

83 703

57,02

50,21

15 347

8,8

3,9

5,3

59,35

16 681

7,5

3,8

5,8

GlaxoSmithKline

1 665,50

81 720

112,70

115,99

7 630

14,4

9,8

4,7

126,75

8 141

13,1

9,4

5,0

Unilever

2 588,00

76 973

127,34

134,46

5 845

19,2

11,6

3,5

146,24

6 249

17,7

10,8

3,7

British American Tobacco

3 450,00

65 744

207,50

222,72

6 154

15,5

11,8

4,2

240,58

6 525

14,3

11,2

4,6

Rio Tinto

3 192,00

60 769

309,50

314,60

8 719

10,1

6,1

3,6

373,38

10 934

8,5

5,1

4,0

BHP Billiton BP

Lloyds Banking

5,1

75,49

53 910

-2,00

5,16

4 970

14,6

0,7

6,56

5 452

11,5

Diageo

2 087,00

52 394

94,20

103,73

3 275

20,1

15,7

2,3

113,34

3 610

18,4

14,4

2,5

2,6

SABMiller

3 165,00

50 739

146,85

162,43

3 481

19,5

14,3

2,2

181,52

4 000

17,4

12,9

2,5

57

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2012

TAULUKOT

Jenkkiosakkeiden arvostus harppasi S&P 500 -indeksi rikkoi elokuun alkupuolis-

kolla uuden haamurajan kivuttuaan ensimmäistä kertaa 1 700 pisteen yläpuolelle.

Jenkkiosakkeiden vahva kurssinousu alkaa näkyä myös niiden arvostuksessa. S&P 500:n p/e-luku liikkuu tämän vuoden tulosennusteilla neljäntoista tasolla. Vielä pari vuotta sitten voittokertoimet olivat yhdentoista alapuolella. Historiallisesti tarkasteltuna jenk-

kiosakkeita ei tosin vieläkään voi haukkua kalliiksi, sillä pitkän ajan keskiarvo asettuu kuuteentoista.

S&P 500:n kymmenestä toimialasta koko indeksiä huokeammin hinnoitellaan rahoitus ja energia, joilla kummallakin voittokertoimet ovat alle yhdeksässä. Yksittäisistä yhtiöistä taas parikymmentä kulkee alle kymmenen kertoimilla.

Koko indeksin halvin on Hewlett-Packard, jonka tämän vuoden p/e-luku jää 7,5:ään.

Matalaa hinnoittelua selittävät osaltaan tulosongelmat, sillä konsensusennusteiden mukaan yhtiön osakekohtainen tulos heikkenee tänä vuonna toistakymmentä prosenttia.

TOMMI MELENDER

YHDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET ENNUSTEET 2013

tulos/ osake USD

tulos/ osake USD

voitto ennen veroja,

ENNUSTEET 2014

63,93

116 006

3,07

3,38

9 764

18,9

10,4

1,2

3,92

Visa

179,76

115 700

6,20

7,58

7 235

23,7

14,7

0,7

8,88

Intel

22,64

112 491

2,13

1,88

12 621

12,1

5,3

4,0

1,96

80,25 97,04 105,54

107 161 97 423 97 421

4,17 5,36 5,35

4,75 5,60 6,15

8 353 8 234 8 314

16,9 17,3 17,2

9,1 10,7 10,3

1,6 3,3 2,1

5,80 6,10 6,99

Gilead Sciences

58,90

90 291

1,95

1,96

4 300

30,1

18,7

0,0

3,00

UPS

87,77

82 643

4,53

4,75

6 907

18,5

9,7

2,8

5,45

American Express

75,49

82 188

4,40

4,85

7 801

15,6

1,2

5,34

Amgen

108,21

82 078

6,51

7,42

6 247

14,6

11,2

1,7

8,28

3M

118,38

81 162

6,32

6,70

6 643

17,7

10,4

2,1

7,37

66,10

81 155

5,37

5,67

14 221

11,7

4,2

4,1

6,23

Boeing

104,24

79 024

5,88

6,50

5 991

16,0

9,1

1,9

7,19

MasterCard Twenty-First Century Fox Union Pacific

630,72

77 020

22,04

26,12

4 606

24,1

14,6

0,3

30,60

voitto ennen veroja MUSD 51 308 65 268 18 400 23 563 28 079 10 525 20 853 28 622 21 283 40 909 33 661 16 413 25 664 20 538 35 779 21 843 13 142 23 753 24 989 19 447 13 834 25 187 14 004 14 455 2 218 9 967 11 876 9 249 11 376 8 203 13 383 9 968 8 785 9 441 6 417 7 676 8 304 7 245 7 178 15 556 6 957 5 307

Yhtiö Apple

osake- markkinaarvo, kurssi 13.8.2013 MUSD

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake USD

MUSD

467,36

430 724

44,15

39,03

49 421

12,0

5,5

2,4

42,70

89,89

400 285

8,10

7,59

61 759

11,8

5,2

2,7

8,09

Google

885,51

295 638

39,13

43,59

14 877

20,3

11,3

0,0

51,88

Berkshire Hathaway

117,13

291 102

3,08

6,22

23 933

18,8

0,0

6,61

Microsoft

32,87

275 396

2,78

2,58

27 052

12,7

7,0

2,8

2,75

Qualcomm

66,46

262 550

3,71

4,54

9 654

14,6

25,3

1,8

4,95

Johnson & Johnson

92,00

262 013

5,10

5,45

19 521

16,9

10,7

2,8

5,80

Wal-Mart

77,08

253 715

5,02

5,30

26 993

14,5

7,9

2,4

5,82

General Electric

24,27

247 975

1,52

1,66

17 448

14,6

7,8

3,2

1,80

121,80

236 415

12,08

12,11

38 360

10,1

4,4

3,2

12,30

Wells Fargo

43,20

229 329

3,36

3,86

32 894

11,2

2,7

4,00

Procter & Gamble

81,62

224 988

3,85

4,05

15 630

20,2

13,3

2,8

4,30

189,09

207 255

15,25

16,90

23 867

11,2

8,4

2,0

18,34

Pfizer

29,19

206 484

2,19

2,15

20 602

13,6

8,3

3,3

2,30

JPMorgan Chase

54,09

204 763

5,20

5,95

34 512

9,1

2,7

6,12

AT&T

34,92

188 071

2,31

2,48

20 590

14,1

6,3

5,2

2,70

Coca-Cola

39,83

176 748

2,01

2,10

12 344

19,0

14,7

2,8

2,28

Bank of America

14,41

156 522

0,25

0,95

18 270

15,2

0,3

1,35

Citigroup

50,90

156 175

3,86

4,92

22 453

10,3

0,1

5,60

Oracle

33,25

154 442

2,68

2,90

17 950

11,5

7,0

1,4

3,19

Philip Morris

88,30

143 981

5,22

5,45

12 974

16,2

11,2

4,0

6,05

Verizon

49,65

142 962

2,32

2,79

23 148

17,8

4,5

4,2

3,20

Merck

48,47

142 075

3,82

3,47

13 439

14,0

7,1

3,5

3,67

Cisco

26,34

141 888

1,85

2,01

13 634

13,1

6,9

2,4

2,12

296,69

134 859

-0,09

0,78

499

380,0

25,7

0,0

2,67

PepsiCo

83,81

129 774

4,10

4,35

9 321

19,2

11,7

2,7

4,75

Comcast

44,78

117 554

1,93

2,44

10 853

18,4

7,6

1,7

2,81

Home Depot

79,20

117 262

3,10

3,63

8 275

21,8

12,0

2,0

4,23

Exxon Mobil

Chevron

IBM

Amazon.com

Walt Disney

Schlumberger McDonald's United Technologies

ConocoPhillips

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

10,9

4,8

2,7

11,1

5,0

2,9

17,1

8,9

17,7

0,0 0,0

12,0

6,3

2,9

13,4

22,8

2,1

15,9

9,7

3,0

13,2

7,5

2,7

13,5

7,1

3,5

9,9

4,3

3,4

10,8

2,9

19,0

12,6

3,0

10,3

7,9

2,1

12,7

8,4

3,4

8,8

3,0

12,9

6,1

17,5

13,8

10,7

5,3 3,0 1,4

9,1

1,3

10,4

6,3

14,6

10,7

1,4 4,4

15,5

4,1

4,3

13,2

7,7

3,6

12,4

6,3

2,6

111,1

18,4

0,0

17,7

10,9

2,9

15,9

7,0

2,0

18,7

11,2

2,3

16,3

9,5

1,3

20,3

12,8

0,8

11,6

5,0

4,1

13,8 15,9 15,1

7,5 10,1 9,1

1,6 3,6 2,3

19,6

13,5

0,0

16,1

9,0

3,0

14,1

1,3

13,1

9,7

2,1

16,1

9,6

2,3

10,6

4,1

4,2

14,5

8,0

2,1

20,6

12,5

0,4 0,6

32,66

75 671

1,41

1,36

4 837

24,0

13,7

0,5

1,57

5 361

20,8

12,5

159,17

74 181

8,27

9,54

7 132

16,7

8,8

1,8

10,98

7 986

14,5

8,0

1,9

UnitedHealth

72,39

73 851

5,28

5,50

8 878

13,2

7,4

1,4

5,87

9 323

12,3

6,9

1,5

CVS Caremark

59,88

73 382

3,43

3,95

7 462

15,1

8,3

1,5

4,45

8 032

13,5

7,8

1,8

58 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2012

TAULUKOT

Hannibal paisui puolella YLI VIIDENKYMMENEN prosentin tuotto vuodessa Euroopan osakemarkkinoilta!

Fourton Hannibal -rahaston menestys on ollut häkellyttävää katsottavaa. Toiseksi parhaiten vuoden ajanjaksolla eurooppalaisille osakemarkkinoille sijoittavista rahastoista menestynyt, FIM Unioni, on yltänyt siihen nähden vaatimattomaan 26 prosentin tuottoon.

Fourtonin rahastot ottavat voimakkaasti

näkemystä ja poimivat osakkeita indekseistä piittaamatta, joten niiden arvonkehitys tapaa poiketa selvästi indeksistä niin hyvässä kuin pahassa. 200- ja 100-luvuilla ennen ajanlaskumme alkua eläneen karthagolaisen sotapäällikön mukaan nimetyllä rahastolla on ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana onni myötä. Salkunhoitaja Petter Langenskiöldin taitoa väheksymättä.

Fourton Hannibal sijoittaa ”sellaisten

pienempien eurooppalaisten, etupäässä vähävelkaisten, yhtiöiden osakkeisiin, joiden tuloksentekokyky ja/tai omaisuus arvioidaan olevan mahdollisimman selvästi aliarvostettu osakemarkkinoilla”.

KARO HÄMÄLÄINEN

PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN

Yhtiö

Tuotto 5 v. p.a.

Tuotto 3 v. p.a.

Tuotto 12 kk

Tuotto 6 kk

Riski Riski HallinnointiTuotto volatiliSharpen ja säilytys1 kk teetti mittari palkkio, %

TERluku, %

Rahastopääoma meur

5,57 2,38 8,41 4,43

6,56 1,21 2,64 5,89 5,19

32,34 28,12 24,11 23,71 23,63

12,18 6,86 5,73 5,05 4,38

3,29 2,73 4,33 4,41 4,65

13,67 16,33 13,81 17,36 15,56

2,35 1,71 1,73 1,35 1,50

1,60 1,60 1,20 0,17 0,40

1,60 1,60 1,20 0,17 0,40

81,64 71,04 22,76 126,90 -

J. Kujala Heikkinen, Outinen J. Varis Holmberg, Kanninen, Härmä

2,70 1,51 2,34 7,84

1,71 -7,27 -4,14 9,75

14,80 12,32 11,73 11,70

0,72 0,25 -0,35 6,70

2,19 3,28 2,77 3,07

15,59 11,91 14,97 9,05

0,93 1,01 0,77 1,26

1,50 2,10 2,50 0,75

1,50 2,10 2,50 0,76

32,42 26,72 40,24 28,26

1,50

1,52

5,29

H. Angervuo Alfred Berg Omaisuudenhoito V. Simo A. Oldenburg Nordea Inv. Mgmt/ Parhiala, Lähdesmäki

10,15

-1,56

3,98

16,27

0,61

2,00 2,00 1,60 1,83

460,18 20,08 241,91 45,33 13,52

V. Søraunet S. Kurki-Suonio M. Larsson, K. Blomqvist P. Löfqvist Heikkinen

1,20 1,51 2,00 1,50

7,69 18,33 18,14 588,19 14,72

C-G. von Troil WIP Asset Management Oy Nordea Inv. Mgmt/ M. Nilsson C.E Sando Ålandsbanken Asset Mgmt.

0,63 1,81 2,00 1,75 1,20

24,65 38,85 268,85 5,53 68,27

P. Langenskiöld Holtari, Outinen, Linnanvuori A. Morris T. Aurejärvi J. Koivula, M. Heikkilä

1,87 1,61 1,70 1,57 1,80

21,54 265,84 8,24 7,64 221,58

T. Mäkelä, A. Thylin Nordea Inv. Mgmt/ C. Winther Vakker H. Angervuo Brännback & Mäkelä T. Mattila

Salkunhoitaja

SUOMI PARHAAT Evli Suomi Pienyhtiöt FIM Fenno Arvo Finland Value Seligson & Co OMX Helsinki 25 -etf Nordea Suomi Indeksirahasto HUONOIMMAT eQ Suomi Alfred Berg Small Cap Finland SEB Finland Small Cap Seligson & Co Phoebus * Nordea Private Banking Focus Suomi *

+

+

POHJOISMAAT PARHAAT ODIN Sverige Danske Invest Pohjoisen Pienyhtiöt Fondita Nordic Micro Cap Evli Ruotsi Pienyhtiöt FIM Nordic HUONOIMMAT UB Nordic * WIP Hakkapeliitat Nordea Private Banking Focus Nordic * ODIN Norge Ålandsbanken Nordic Value

13,91 8,72 14,30 17,82 0,49

16,11 10,20 16,33 19,26 5,16

31,12 26,45 23,97 23,45 23,10

16,43 9,09 12,46 16,50 8,23

7,45 6,12 5,14 10,26 6,51

14,32 12,24 11,77 14,53 13,69

2,15 2,14 2,01 1,60 1,67

2,00 1,75 2,00 1,60 1,80

3,26

4,16

-2,00 -1,07

0,14 -0,24

10,62 10,02 9,64 3,10 3,08

4,44 5,20 0,80 -3,33 -0,91

5,11 4,15 6,57 4,90 5,26

9,49 14,18 14,01 13,99 14,78

1,09 0,69 0,67 0,20 0,19

1,00 1,20 1,50 2,00 1,50

6,90 0,72 4,79

12,90 6,61 13,09 6,31

51,49 26,11 24,15 23,53 23,01

19,37 6,22 1,86 6,37 5,97

10,94 6,78 3,68 5,15 2,53

12,82 16,67 13,45 8,45 11,70

4,00 1,55 1,78 2,75 1,94

0,63 1,80 2,00 1,75 1,20

0,91 2,30 5,30 0,21 0,47

3,97 5,74 4,60 4,07 3,41

12,75 13,67 12,36 12,71 12,89

0,83 0,70 0,77 0,71 0,53

1,80 1,60 1,70 1,57 1,80

+ +

EUROOPPA PARHAAT Fourton Hannibal * FIM Unioni ODIN Europa SMB Aurejärvi Pohjois-Eurooppa Taaleritehdas Arvo Rein Osake HUONOIMMAT POP Eurooppa * Nordea Eurooppa eQ Eurooppa Osinko Aktia High Conviction * OP-Eurooppa Osake

+

1,64 2,11 1,99

6,85 5,26 6,18

2,37

6,55

10,90 9,89 9,76 9,28 7,15

UB Amerikka

10,46

19,85

31,67

14,80

5,71

13,57

2,31

0,40

0,40

3,54

Danske Invest US Small Cap Value LähiTapiola USA * OP-Amerikka Danske Invest Pohjois-Amerikka Osake HUONOIMMAT SEB North America Index Danske Invest N America Enhanced Index * Nordea Pohjois-Amerikka Seligson & Co Pohjois-Amerikka Indeksirahasto Aktia America

12,64 6,87 4,13 8,60

12,56 14,56 13,99 14,46

29,57 20,99 20,78 15,75

20,57 16,82 9,99 16,48

4,71 2,63 4,08 3,30

13,57 12,64 11,40 12,74

2,16 1,64 1,80 1,22

1,90 1,60 1,60 1,50

1,90 1,60 1,60 1,50

44,32 130,95 255,72 518,44

UB Omaisuudenhoito Real Assets -tiimi Sterling Capital Management Tapiola Varainhoito Oy M. Leskinen E. P. Bousa

10,01

14,80

13,68

14,20

3,02

12,39

1,08

0,40

0,42

58,60

BlackRock & SEB

10,11

15,35

13,46

13,95

3,55

12,56

1,05

0,25

0,39

139,41

Danske Capital / State Street

8,69

14,92

13,30

16,11

4,47

11,87

1,10

1,00

1,58

961,31

Nordea Inv. Mgmt/ L. Hemmingsen

8,80

12,54

11,64

13,26

2,63

11,65

0,98

0,43

0,46

47,49

Holmberg, Kanninen, Härmä

7,41

11,16

10,76

13,35

2,26

12,95

0,81

1,85

1,85

81,09

A. Bergman

+

POHJOIS-AMERIKKA

Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot

+

LÄHDE: SIJOITUSTUTKIMUS OY

PARHAAT

59

TAULUKOT

Paras luottaa PKC:hen KAHDENTOISTA KUUKAUDEN tuotolla mitattuna Suomeen sijoittavista osakerahastoista parhaiten on menestynyt Evli Suomi PienyhtiĂśt, jonka arvo on noussut rullaavan vuoden aikana miltei kolmanneksen.

Heinäkuun lopussa Janne Kujalan luotsaaman rahaston suurimmat satsaukset olivat PKC, ƥ‡…–‘ ja Raisio. Näistä kahden

ensimmäisen hyvä kehitys jeesasi salkkua heinäkuussa. â€?Nollapositiot Sanomassa ja ÇŚ ‡…—”‡••ƒ auttoivat myĂśsâ€?, Kujala kertoo salkunhoitajan katsauksessaan ja mainitsee, että hän ei tehnyt salkkuun muutoksia heinäkuussa.

Raukeaa oli muidenkin Suomi-salkkujen pyĂśritys lomakauden aikana. Monet painomuu-

tokset selittyvät kurssikehityksellä ja rahavirtojen kohdentamisella.

Kaikki pienyhtiÜihin sijoittavat rahastot eivät ole menestyneet: SEBin ja Alfred Bergin pienyhtiÜrahastot ovat vuoden tuotolla kolmanneksi ja neljänneksi huonoimmat Suomirahastot.

KARO HĂ„MĂ„LĂ„INEN

ǧ heinäkuu, toukokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja Aktia Asset Management Rahaston koko Meur 245,0 Fortum 9,01 Kone 8,86 Metso 7,12 Nokia 6,03 Nokian Renkaat 5,71 AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 244,4 milj. euroa Kone 8,4 Nokian Renkaat 6,5 Fortum 5,5 Metso 5,5 Wärtsilä 5,3 Nokia 4,9 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 127,9 milj. euroa Fortum 9,2 Nokia 7,9 Sampo 6,1 Kone 4,8 Teliasonera 4,1 Eniro 4,0 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 26,7 milj. euroa Vaisala 5,4 Outotec 5,0 Stockmann 4,4 Lassila & Tikanoja 3,9 Eniro 3,8 Cargotec 3,5 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 22,7 milj. euroa Nordea 8,6 Nokia 7,4 UPM 6,8 Metso 6,5 Technopolis 5,0 Affecto 4,9 DANSKE SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 64,3 milj. euroa Amer Sports 7,9 Affecto 7,7 Lassila & Tikanoja 5,5 Basware 5,1 Vacon 4,6 Olvi 4,3 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 193,2 milj. euroa Nokia 8,2 Kone 8,2 Nordea 7,5 Nokian Renkaat 8,8 Metso 5,6 Amer Sports 4,9

60 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

8,81 9,19 6,8 5,94 5,64

0,20 -0,33 0,32 0,09 0,07

9,6 6,5 5,9 6,5 5,9

-1,3 0,0 -0,4 -1,0 -0,6

9,5 7,7 7,7 3,9 3,8 3,9

-0,3 0,1 -1,6 1,0 0,3

5,0

0,4

4,4 3,8 4,1

0,0 0,2 -0,3

8,3

0,3

7,9 8,2 5,0

-1,2 -1,6 0,0

7,5 7,7 5,4 5,3 4,7

0,4 0,0 0,1 -0,2 -0,1

9,8 7,3 5,6 7,9 5,6

-1,7 0,2 3,2 -2,3 -0,7

heinäkuu, toukokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 187,7 milj. euroa Nokia 8,4 7,5 Kone 7,5 9,2 Fortum 7,1 7,0 Nokian Renkaat 7,0 6,7 Amer Sports 5,9 5,7 Sampo 4,8 4,9 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Nyman Rahaston koko 100,2 milj. euroa Nokian Renkaat 7,9 7,3 Metso 7,5 8,1 Nokia 7,1 6,1 Wärtsilä 6,8 7,7 Olvi 5,3 Amer Sports 4,7 EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. Kujala Rahaston koko 81,6 milj. euroa PKC Group 8,2 7,5 Affecto 7,7 7,8 Raisio 6,6 6,9 Metsä Board 6,0 5,4 Fiskars 5,7 5,8 Amer Sports 4,8 4,5 EQ SUOMI Salkunhoitaja: H. Angervuo Rahaston koko 32,4 milj. euroa Nordea 8,6 7,9 Kone 7,8 8,7 Outotec 7,2 7,5 Wärtsilä 7,1 6,9 Metso 6,6 6,8 Amer Sports 4,9 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Heikkinen, S. Outinen Rahaston koko 71,0 milj. euroa Nokia 8,5 9,0 Nokian Renkaat 7,5 8,3 Raisio 5,5 5,5 Metsä Board 5,2 5,1 Kone 5,1 Wärtsilä 4,6 FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 4,5 milj. euroa Fortum 8,8 7,5 Sampo 8,7 8,7 Kone 8,6 9,4 Nokia 8,5 8,5 Nordea 4,2 4,4 Metso 3,8 FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Blomqvist, M. Larsson Rahaston koko 71,9 milj. euroa Wärtsilä 7,4 8,3 Cargotec 7,0 6,2 Nokian Renkaat 7,0 7,3 Outotec 5,7 7,0 Sampo 5,3 Amer Sports 4,7 4,8

0,9 -1,7 0,2 0,3 0,2

0,6 -0,6 1,0 -0,9

0,7 -0,1 -0,3 0,6 0,0 0,3

0,7 -0,9 -0,3 0,2 -0,2

-0,5 -0,8 0,0 0,1

1,3 0,0 -0,8 -0,1 -0,2

-0,8 0,8 -0,3 -1,3 -0,1

heinäkuu, toukokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Auvray Rahaston koko 56,0 milj. euroa Sampo 8,7 Fortum 8,3 Kone 6,5 Nokia 5,8 Wärtsilä 4,6 UPM 4,5 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 496,8 milj. euroa Nokia 7,8 Nokian Renkaat 7,6 Pohjola 6,4 Nordea 6,3 Kone 5,7 Metso 5,2 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Eräkare Rahaston koko 241,5 milj. euroa Kone 8,9 Sampo 7,5 Nokia 7,4 Fortum 6,6 Nordea 4,9 Wärtsilä 4,9 NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 20,1 milj. euroa Nokian Renkaat 14,5 Pohjola 12,2 Nordea 12,2 Metso 9,2 Outotec 7,2 Nokia 6,7 ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Haugen Rahaston koko 196,0 milj. euroa Huhtamäki 6,7 Sampo 6,5 Nokian Renkaat 5,9 Nordea 5,8 Pohjola 5,4 Teliasonera 5,0 OP-DELTA Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 349,3 milj. euroa Kone 9,8 Nokia 8,6 Sampo 7,9 Fortum 7,0 Nokian Renkaat 6,5 Metso 4,9 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 431,1 milj. euroa Nokian Renkaat 12,4 Kone 12,2 Nokia 9,4 Metso 8,2 Sampo 7,9 Amer Sports 7,2

8,1 7,9 8,1 8,0 6,3 4,4

0,6 0,4 -1,6 -2,2 -1,8 0,1

7,5 6,5

0,4 1,1

6,2 5,4

-0,5 -0,2

8,6 7,9 7,5 7,2

0,3 -0,3 0,0 -0,6

4,8

0,1

13,0 12,9 8,7 10,2

1,5 -0,7 3,5 -1,0

8,4

-1,7

6,8 6,2 5,7 5,7 5,2

0,0 0,4 0,2 0,1 0,2

8,8 9,0 8,5 6,7 6,2 4,8

0,9 -0,4 -0,6 0,3 0,3 0,0

11,5 8,9 10,5 8,4 8,4

0,8 3,3 -1,1 -0,2 -0,5

TAULUKOT

ǧ heinäkuu, toukokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: T. Salonen Rahaston koko 165,5 milj. euroa Sampo 9,5 Metso 9,1 Nokia 7,7 Teliasonera 7,3 Nordea 5,4 Metsä Board 4,8 OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 99,0 milj. euroa PKC Group 9,3 Basware 8,5 Vacon 8,3 Metsä Board 7,2 Affecto 5,3 Amer Sports 4,5 SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Backholm Rahaston koko 122,4 milj. euroa Wärtsilä 9,7 Nokia 8,8 Kone 8,0 Sampo 7,4 Stora Enso 5,0 Outotec 4,9 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Simo Rahaston koko 40,2 milj. euroa Cargotec 9,8 Outotec 9,7 Kemira 7,0 Amer Sports 6,9 YIT 5,1 Metsä Board 4,9

9,6 8,6 7,4 9,0

-0,1 0,5 0,3 -1,7

5,0

-0,2

9,0 8,4 8,6 7,2 5,3 4,9

0,3 0,1 -0,3 0,0 0,0 -0,3

9,5 6,3 9,5 8,0

0,2 2,5 -1,5 -0,6

5,3

-0,3

6,5 9,9 6,5 8,1 7,3

3,3 -0,2 0,5 -1,1 -2,2

heinäkuu, toukokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 165,2 milj. euroa Nokia 8,5 7,0 1,4 Amer Sports 6,7 6,3 0,4 Sampo 6,6 6,0 0,6 Nordea 6,3 5,8 0,5 Wärtsilä 4,6 3,7 0,9 Huhtamäki 4,2 4,2 0,0 SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 16,9 milj. euroa Amer Sports 6,3 5,0 1,3 PKC Group 6,2 6,2 0,0 Affecto 6,0 6,6 -0,5 Nokian Renkaat 4,9 Metsä Board 4,9 Huhtamäki 4,7 TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Heikkilä Rahaston koko 93,4 milj. euroa Nordea 8,1 7,1 1,0 Nokia 6,3 5,6 0,7 UPM 6,3 6,0 0,3 Neste Oil 5,8 6,0 -0,2 Cargotec 5,4 4,3 1,1 Affecto 4,2 4,3 -0,1 TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 68,0 milj. euroa Amer Sports 4,3 4,1 0,2 Nordea 4,1 4,2 0,0 Wärtsilä 3,8 4,0 -0,3 Elisa 3,7 Kone 3,7 4,5 -0,8 Fortum 3,5 3,4 0,1

heinäkuu, toukokuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

UB HR SUOMI Salkunhoitaja: UB Omaisuudenhoito Real Assets Rahaston koko 2,5 milj. euroa Sampo 9,0 8,6 Fortum 7,8 7,6 Kone 7,0 8,5 Teliasonera 5,3 5,1 Elisa 5,0 UPM 4,9 4,9 Ă…LANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Lund Rahaston koko 8,7 milj. euroa Fortum 7,9 7,5 Metso 6,4 7,1 Citycon 6,3 6,4 Outotec 5,4 6,0 Nokian Renkaat 5,0 Kone 4,8

Kone Metso UPM Fortum Stora Enso R Outotec Orion B Wärtsilä Konecranes Outokumpu Amer Sports Kemira Nokia Pohjola YIT Kesko B Rautaruukki Huhtamäki Nokian Renkaat Cargotec Neste Oil Elisa Sampo Yhteensä, euroa

Osakkeita, kpl 135 500 701 530 2 598 900 1 666 700 794 000 861 800 60 900 699 000 128 000 4 704 403 2 689 619 739 000 3 047 900 278 950 2 414 750 445 708 1 201 902 1 246 389 195 096 347 732 655 919 231 187 814 200 27 699 795

Arvo, euroa 8 001 275 20 582 890 24 975 429 25 317 173 4 831 490 8 557 674 1 122 387 25 108 080 3 020 800 2 446 290 39 913 946 8 941 900 9 588 693 3 651 456 27 069 348 10 696 992 6 478 252 18 247 135 7 163 925 9 896 453 8 638 453 3 800 714 26 941 878 304 992 632

Muutos 1kk, kpl 12 000 17 090 34 000 8 000 15 000 4 000 2 000 1 000 1 000 25 943 0 0 0 0 0 -292 -5 000 -2 863 -3 000 -4 768 -13 000 -16 000 -23 000 492 691

0,0

0,4 -0,6 0,0 -0,6

14.8.2013

Osake

0,4 0,2 -1,5 0,2

Muutos 1kk, euroa 708 600 501 421 326 740 121 520 91 275 39 720 36 860 35 920 23 600 13 490 0 0 0 0 0 -7 008 -26 950 -41 914 -110 160 -135 697 -171 210 -263 040 -761 070 382 096

Muutos vuoden alusta, kpl 9 500 50 990 123 000 154 800 25 000 79 000 4 000 3 000 1 000 -1 306 057 1 843 11 000 71 000 -16 050 8 300 4 708 158 000 -126 980 5 596 -22 068 -115 081 -63 300 -94 000 195 411

Muutos vuoden alusta, euroa 762 575 -1 470 416 2 927 539 3 817 955 794 240 -331 020 -125 430 1 673 760 -320 570 -2 043 523 9 622 710 191 340 -2 039 973 73 106 -10 134 370 -292 728 105 230 1 203 626 1 289 425 2 308 157 442 723 -852 039 3 919 008 11 521 325

Muutos vuoden alusta (kpl), % 7,5 7,8 5 10,2 3,3 10,1 7 0,4 0,8 -21,7 0,1 1,5 2,4 -5,4 0,3 1,1 15,1 -9,2 3 -6 -14,9 -21,5 -10,4 0,7

Seurannassa ovat Helsingin pÜrssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. Euromääräiset arvot on laskettu elokuun 14. päivän päätÜskursseilla. Seurattavat salkut: Ilkka Brotherus (Sinituote), Hautaset (Suomen KauppayhtiÜt), Ingmanit (Ingman Finance), Laineet (Veikko Laine Oy, Argonius, Pertti Laine), Mikko Laakkonen, Kari NiemistÜ (Selective Investor). Euromääräiset muutokset taulukossa kuvaavat kuukausivertailussa ostettujen tai myytyjen osakkeiden arvoa, mutta vuoden alusta tapahtuvassa vertailussa omistuksen arvonmuutosta.

61

SANJAY PAREEK

TAULUKOT

Intiasta tuli Fedin elvytyksen uhri YHDYSVALTAIN KESKUSPANKIN elvytyslinja

on pÜnkittänyt osakekursseja ympäri maailmaa.

Viime aikoina Fedin toimenpiteet ovat alkaneet kuitenkin aiheuttaa päänvaivaa monissa kehittyvissä maissa. Selvä esimerkki on Intia, jonka keskuspankki nosti heinäkuun puolivälissä ohjauskorkoaan. Sen jälkeen Intian valtionlainojen korko on pompannut alle kahdeksasta prosentista 8,6 prosenttiin.

MyÜs pankkikorot ovat nousseet, mikä rokottaa talouskasvuodotuksia.

Intian lisäksi myÜs Brasilia ja Turkki ovat joutuneet kiristämään rahapolitiikkaansa.

Yhteistä näille maille on suuri vaihtotaseen vaje, jonka rahoittamista Fedin massiivinen setelirahoitus vaikeuttaa. Korkojen nostolla ne pyrkivät tukemaan valuuttojaan ja hillitseÂ?ÂĄÂĄÂ? –—‘Â?–‹nj‹Â?ĆŞÂƒÂƒÂ–Â‹Â‘Â–ÂƒÇ¤ Intian valtionlainoista virtasi kesä–heinä-

kuussa pääomia ulos ennätyksellistä tahtia.

MyÜs intialaisosakkeista on lähtenyt ulkomaista rahaa. �Kansainväliset sijoittajat ovat toistaiseksi myyneet varsin vähän intialaisia osakkeita siihen nähden, kuinka ahkerasti he ovat niitä viime vuosina ostaneet. Näemmekin suuren riskin sijoitusvirtojen tuntuvasta kääntymisestä�, Goldman Sachsin analyytikko Sunil Koul kirjoittaa markkinakatsauksessaan.

Goldman suosittaa asiakkaitaan vähentämään intialaisosakkeiden osuutta salkussaan. Samoilla linjoilla on Nordea. �Tällä hetkellä kehittyvien markkinoiden sisällä on järkevää välttää maita, joilla on merkittävä vaihtotaseen alijäämä, sillä ne ovat herkimpiä suurten keskuspankkien liikkeille�, Nordea neuvoo sijoitusmarkkinakatsauksessaan.

TOMMI MELENDER

͝ͺ

͝ͺ Suomi

Saksa

Intia

prosenttia 4,0

Kiina

prosenttia 10,0

3,5

8,0

3,0 2,5

6,0

2,0

4,0

1,5 2010 8/2010

2011

2012

2013 8/2013

2010 8/2010

1,0

2011

Aaa-luokitellut

prosenttia 8,0

Baa-luokitellut

7,0

7,0

6,0 5,0

6,0

4,0

5,0

3,0 2010 8/2010

2011

2012

4,0

2,0

2013 8/2013

2010 8/2010

1,0

2011

2012

2013 8/2013

Í&#x;͜ǧ

3,0

prosenttia 5,0

ƒ�•ƒ

2,0

͝ͺ ǥ

prosenttia 8,0

BBB-luokitellut

2013 8/2013

͝ͺ ǥ AAA-luokitellut

2012

dollaria/unssi 2 000

4,0 3,0

2010 8/2010

2011

62 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

2012

2013 8/2013

1,0

ėĆċĎĎÄ?Ä?ĆđĤÄ?ĉĊǣ ĆĈęĘĊę

2,0

1 500

2010 8/2010

2011

2012

2013

1 000 8/2013

TAULUKOT

ǧ

euroa dollareista 1,5

pistettä 500

CRB-indeksi

1,4 400

1,3 1,2

300

1,1 2010 8/2010

2011

2013

2012

8/2013

2008 7/2008

1,0

2009

2011

2012

2013 200 7/2013

xxxx 120

—”‘ƒŽ—‡‡� ‡��ƒ�‘‹˜ƒ •—Š†ƒ��‡‹�†‡�•‹

2010

xxxx 112

ÇŁÂ? ‡Â?Â?ƒÂ?‘‹˜ƒ •—Š†ƒÂ?Â?‡‹Â?†‡Â?•‹

110

115

108 106

105

104 102

100 2008 4/2008

2009

2010

2011

2012

2008

2013 95 4/2013

2009

2010

6/2008

2011

2012

2013 6/2013

100 98

Rautamalmin kurja tulevaisuus että Rio Tinton ja Valen kaltaiset kaivosjätit paisuttavat tuotantoaan ennätystasolle.

Goldman arvioi ylitarjonnan olevan ensi vuonna 82 miljoonaa tonnia, minkä jälkeen se kasvaa aina vuoden 2017 loppuun saakka.

Uutistoimisto Bloombergin kymmeneltä analyysitalolta kokoaman ennusteen mukaan rautamalmin keskihinta liikkuu ensi vuonna 115 dollarissa tonnilta, mikä merkitsee 17 prosentin laskua nykytasolta. Viimeksi hinnat olivat 115 dollarin tasolla vuonna 2009, jolloin

Â?ƒƒ‹ŽÂ?ƒÂ?–ƒŽ‘—†‡••ƒ ‡Ž‡––‹‹Â? ƤÂ?ƒÂ?••‹Â?”‹‹•‹Â? jälkeistä aallonpohjaa. â€?Kiinan teräksen tuotanto jää lähivuosina pienemmäksi kuin on totuttu. Kyseessä on pitkän ajan trendi, joka pääsee vauhtiin ensi vuoden aikana. On vaikea kuvitella, että rautamalmin noteeraukset voisivat palata sille tasoille, joilla ne ovat liikkuneetâ€?, Goldmanin analyytikko Christian Lelong arvioi.

TOMMI MELENDER

RIO TINTO

KIINAN TALOUSKASVUN hidastumisella kaksinumeroisista luvuista seitsemän prosentin tuntumaan on kauaskantoisia seurauksia raaka-ainemarkkinoilla.

Rautamalmin hinta ehti kahdeksankertaistua kymmenessä vuodessa, kun Kiina haali sitä huimat määrät ruokkiakseen investointija vientivetoista talouttaan. Nyt on toinen ääni kellossa. Goldman Sachs ja Morgan Stanley ennustavat rautamalmiin tuntuvaa ylitarjontaa lähivuosina. Tilannetta ei helpota se,

ǧ

Öljy, Brent Öljy, WTI Lyijy Alumiini Kupari Kulta Nikkeli Palladium Hopea Tina Sinkki LämmitysÜljy Maakaasu

hinta, USD muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta ylin hinta 13.8.2013 1kk, % 1v, % 3v, % 5v, % 1v, USD 3v, USD 5v, USD 5v, USD 5v, USD 107,49 106,11 2 180 1 833 7 246 1 341 14 775 736,70 20,84 22 105 1 908 3,01 3,31

-0,6 0,2 6,3 2,3 4,7 4,8 8,9 2,1 6,0 13,7 2,5 -0,7 -9,2

-4,8 14,3 15,4 -0,1 -2,5 -17,1 -3,0 26,7 -25,3 23,5 4,7 -0,4 19,5

37,4 40,1 7,5 -14,0 0,9 10,6 -29,7 56,4 16,3 9,2 -5,1 50,2 -23,0

-5,2 -18,5 15,2 -33,5 -0,2 64,0 -16,2 137,2 44,2 21,8 15,0 -2,3 -60,3

109,3 94,1 2 153 1 926 7 599 1 569 16 129 696,1 28,0 21 653 1 925 3,0 3,6

107,1 93,3 2 223 2 150 8 170 1 553 19 632 688,0 30,4 23 401 2 059 2,9 3,6

92,1 83,8 2 043 2 045 7 195 1 331 18 345 539,9 24,2 20 105 1 933 2,5 4,1

34,27 30,81 880 1 254 2 765 713 8 810 162,10 8,88 9 900 1 042 1,13 1,91

126,14 120,93 2 939 2 772 10 148 1 895 29 030 857,25 48,70 33 255 2 635 3,32 8,46

LĂ„HDE: FACTSET 16.1.2012

Raaka-aine

63

TAULUKOT

SUOMAL AISOSAKKEIDEN SUOSITUKSET osta Digia Technopolis Finnair Lassila & Tikanoja Citycon PKC Group Stora Enso YIT Huhtamäki Sponda Cargotec Affecto Amer Sports Oriola-KD Kemira Raisio Vacon Cramo Metso Nokian Renkaat UPM-Kymmene Fiskars Teleste Vaisala Kesko Outotec Atria Sampo Ramirent Ponsse Tikkurila Basware Pohjola Wärtsilä Caverion Talvivaara SRV Alma Media Comptel Pöyry HKScan Uponor Fortum Kone Neste Oil Konecranes Tieto Metsä Board Olvi Rapala Elisa Rautaruukki Stockmann Nokia Marimekko Talentum Orion Outokumpu Apetit Sanoma F-Secure Ahlstrom Lemminkäinen

YHTEENVETO

ylipainota

pidä

alipainota

myy

suosituksia, kpl

suositusluku (1=paras, 3=huonoin)

konsensussuositus

keskitavoitehinta, euroa

osakekurssi 13.8.2013

0 1 0 0 3 1 2 1 4 1 2 1 3 3 2 1 1 1 4 3 2 1 0 0 3 5 3 3 1 0 1 2 1 3 0 1 2 1 1 1 2 1 4 3 4 1 1 2 0 1 1 1 1 4 0 0 1 0 0 0 0 0 0

0 1 1 1 4 1 4 3 3 5 6 0 6 1 3 3 0 3 9 4 7 2 1 1 3 5 1 11 4 2 5 2 2 7 1 4 0 0 2 2 1 4 14 8 5 11 5 5 0 1 8 5 3 17 3 2 2 8 0 3 1 1 0

0 0 0 1 0 1 3 0 1 2 1 1 0 2 2 0 2 2 1 0 2 1 1 1 2 1 1 1 2 1 1 1 2 0 1 2 0 1 1 1 2 1 3 2 2 3 1 2 3 2 3 4 4 7 2 2 3 5 3 4 2 2 2

0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 4 4 1 0 0 0 0 4 1 2 1 0 0 0 0 5 2 0 1 1 0 1 1 2 5 4 5 1 5 2 0 0 6 4 1 18 0 0 4 4 0 5 2 3 3

3 6 3 6 12 6 17 12 10 13 16 3 11 8 13 5 5 9 28 18 17 5 3 3 9 20 7 21 11 4 8 5 6 20 7 8 3 4 4 6 7 10 30 20 19 17 16 12 4 4 22 17 10 56 5 4 11 17 3 12 5 6 5

1,00 1,25 1,33 1,42 1,46 1,50 1,56 1,63 1,65 1,65 1,66 1,67 1,68 1,69 1,69 1,70 1,70 1,72 1,73 1,75 1,76 1,80 1,83 1,83 1,83 1,85 1,86 1,86 1,86 1,88 1,88 1,90 1,92 1,93 1,93 1,94 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 2,02 2,03 2,05 2,06 2,06 2,08 2,13 2,13 2,14 2,15 2,15 2,17 2,20 2,25 2,36 2,38 2,50 2,58 2,60 2,67 2,80

Osta Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Pidä Alipainota Alipainota Alipainota Alipainota Alipainota Alipainota Alipainota Myy

3,65 4,92 4,30 15,50 2,64 23,00 6,19 11,39 15,68 4,20 26,36 4,15 14,82 2,45 12,71 3,68 54,20 11,10 30,43 35,97 9,78 19,00 3,90 19,50 24,50 10,18 7,50 32,47 7,99 6,93 17,34 19,38 13,52 35,64 4,56 0,17 4,40 2,95 0,56 4,04 3,98 12,84 14,87 63,65 13,09 24,20 15,93 2,63 24,83 4,93 15,52 5,21 12,12 2,97 10,88 0,93 17,40 0,46 15,00 5,19 1,55 9,83 13,00

3,16 5,11 3,08 13,92 2,50 21,65 6,00 11,14 14,86 3,89 28,05 3,76 15,00 2,40 12,27 3,71 51,62 10,37 28,65 36,25 9,47 18,34 4,09 19,84 24,00 9,95 7,20 33,44 7,67 6,65 16,70 19,05 13,24 36,08 4,38 0,11 4,10 3,05 0,49 4,00 3,69 13,84 15,18 59,45 13,14 23,23 14,91 2,55 27,12 4,83 16,51 5,38 12,90 3,13 10,28 0,99 18,51 0,51 16,95 5,41 1,99 10,50 13,83

3 4 2 4 5 3 8 6 2 5 6 1 2 2 5 1 2 3 10 7 5 1 1 1 1 5 1 4 3 1 1 0 1 5 3 1 0 1 0 1 1 2 4 3 3 1 4 1 1 0 4 3 1 10 0 0 1 0 0 0 0 0 0

64 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

LÄHDE: FACTSET

SUOSITUKSET

TAULUKOT

Raision ulkomaalaisomistus harppasi TIKKURILAN ULKOMAALAISOMISTUS kasvoi

kesän (toukokuu–heinäkuu) aikana 3,9 pro•‡Â?––‹›Â?•‹Â?ڎŽ¥ ͔͗ǥ͖ ’”‘•‡Â?––‹‹Â?Ǥ ‹‹Â?‡Â?•‹ Â?—luneen rullaavan vuoden aikana ulkomaalais‘Â?‹•–—• ‘Â? Â?ƒ•˜ƒÂ?—– ͙ǥ͙ ’”‘•‡Â?–‹ŽŽƒǤ Kesän aikana ulkomaalaisomistus kasvoi Â˜ÂĄÂŠÂ‹Â?–¥¥Â? Â?ƒŠ†‡ŽŽƒ ’”‘•‡Â?––‹›Â?•‹Â?ڎŽ¥ Â?›Ú• PKC:ssä, Sammossa, Huhtamäessä ja RaisiossaǤ ƒ‹•‹‘Â? —ŽÂ?‘Â?ƒƒŽƒ‹•‘Â?‹•–—• Šƒ”’’ƒ•‹ Ž¥Š‡• Í•Íœ prosenttia, sillä huhtikuun lopussa ulkomaaŽƒ‹•–‡Â? ŠƒŽŽ—••ƒ ‘Ž‹ ˜ƒ‹Â? Í•Í•ÇĄÍ– ’”‘•‡Â?––‹ƒ Č‹Â?›–

Í•Í—ÇĄÍ– ’”‘•‡Â?Â–Â–Â‹ÂƒČŒ ›Š–‹Ú•–¥Ǥ ‹‡Â?Ăš —ŽÂ?‘Â?ƒ‹ŽŽƒ ƒŽ‡––— Â?ƒŽÂ?›Ž‘‹†ƒ ƒ‹–—”‹Â? Â?ƒŠ†‘ŽŽ‹•——Â?Â•Â‹ÂƒÇŤ Suhteessa voimakkaasti ulkomaalaisomis–—• Â?ƒ•˜‘‹ Â?›Ú• Â?‡•¥ŽŽ¥ –—Ž‘•˜ƒ”‘‹–—Â?•‡Â? antaneessa F-SecuressaǤ ‘—Â?‘ȂŠ‡‹Â?ÂĄÂ?——Â? ƒ‹Â?ƒÂ?ƒ Â–Â‹Â‡Â–Â‘Â–Â—Â”Â˜ÂƒÂ›ÂŠÂ–Â‹ĂšÂ? —ŽÂ?‘Â?ƒƒŽƒ‹•‘Â?‹•–—• Â?‘—•‹ Í•ÇĄÍ› ’”‘•‡Â?––‹›Â?•‹Â?ڎŽ¥ ÍœÇĄÍ? ’”‘•‡Â?––‹‹Â?Ǥ Esimerkiksi Outotecin, Talvivaaran ja Tecnotreen —ŽÂ?‘Â?ƒƒŽƒ‹•‘Â?‹•–—• ’ƒ‹Â?—‹Ǥ KARO HĂ„MĂ„LĂ„INEN

ULKOMA AL AISOMISTUS %

Muutos %-yksikkÜä 12 kk

Muutos %-yksikkÜä 3 kk

Ulkomaalaisomistus osakkeista

Affecto

13,3

-0,4

-0,3

HKScan

Ahlstrom

13,2

0,3

-0,2

Honkarakenne

eQ

16,4

-1,1

-0,2

Huhtamäki

Amer Sports

44,8

-0,1

1,2

Ixonos

Apetit

7,9

0,0

-0,1

Aspocomp

5,9

0,7

-2,2

Atria

2,6

0,1

Basware

12,0

Biotie Therapies

%

Muutos %-yksikkÜä 12 kk

Muutos %-yksikkÜä 3 kk

Ulkomaalaisomistus osakkeista

%

Muutos %-yksikkÜä 12 kk

Muutos %-yksikkÜä 3 kk

Raisio

13,2

5,1

2,0

Ramirent

51,7

0,5

-0,1

Rapala

73,2

2,4

1,1

Rautaruukki

11,5

-3,0

-1,7

19,6

-0,2

0,3

3,2

-0,7

-0,2

37,5

4,9

2,0

8,5

1,2

-0,4

Kemira

21,4

8,6

1,8

Raute

3,4

1,8

0,0

Kesko

20,4

5,1

1,2

Revenio

3,9

0,1

0,0

-0,2

Kesla

2,2

-0,2

0,1

Ruukki Group

90,6

-0,5

0,0

-0,5

-0,1

Kone

44,4

-0,8

-1,0

Sampo

56,5

4,1

2,1

57,1

-3,3

-2,6

Konecranes

43,6

11,5

0,6

Sanoma

8,6

1,0

0,6

CapMan

16,6

-0,9

0,8

Lassila & Tikanoja

19,0

3,3

1,3

Sponda

50,8

2,5

0,3

Cargotec

15,8

1,9

0,8

Lemminkäinen

12,9

-1,6

-0,2

6,7

-0,2

0,7

Caverion

36,9

Marimekko

21,1

-6,7

0,1

Stonesoft

98,9

91,0

90,9

Cencorp

44,5

-11,6

0,0

Martela

4,9

-0,1

0,1

Stora Enso

69,9

3,8

1,3

Citycon

77,9

-2,6

0,7

Metso

46,6

-3,9

-1,6

Componenta

18,9

-0,6

0,3

Metsä Board

10,9

0,7

0,2

Talentum

14,1

3,9

0,2

Comptel

7,6

2,4

0,5

MunksjĂś

43,1

-7,9

Talvivaara

13,6

-4,3

-4,6

Cramo

27,5

3,5

0,2

Neste Oil

19,3

5,7

1,0

Technopolis

28,8

3,2

1,5

Digia

7,8

4,8

0,1

Nokia

74,0

-0,6

0,2

Tecnotree

7,3

-7,4

-3,2

Stockmann

Taaleritehdas

0,1

6,5

-0,4

0,0

Nokian Renkaat

62,5

-1,5

-0,4

5,8

-1,7

0,0

11,5

0,0

0,0

Norvestia

34,3

0,1

0,1

Tieto

51,6

3,4

0,5

3,7

0,0

0,0

Okmetic

16,8

-0,8

0,0

Tikkurila

30,2

5,5

3,9

26,4

-2,7

-0,1

Olvi

20,8

3,2

1,0

Tulikivi

3,3

-0,2

-0,1

Etteplan

2,1

-0,3

0,0

Oriola-KD

11,5

1,3

0,5

Saga Furs

5,6

1,1

0,3

Evli Pankki

2,5

-0,1

0,0

Orion

35,7

5,0

-0,4

UPM

56,9

1,3

1,1

Exel Composites

33,0

0,1

0,0

Outokumpu

40,5

24,8

-0,7

Uponor

33,5

6,6

1,5

Finnair

12,3

0,4

1,1

Outotec

37,5

-14,1

-5,3

Vacon

50,7

-2,6

-0,2

Finnlines

83,9

1,8

0,4

PKC Group

28,3

2,3

3,0

Vaisala

11,4

-2,6

0,0

Fiskars

2,1

-0,8

-0,1

Pohjola Pankki

18,4

1,8

0,5

Viking Line

4,8

-0,1

-0,1

Fortum

25,3

-1,5

1,2

Powerflute

96,2

0,8

0,0

Wärtsilä

51,8

2,7

0,0

8,9

2,2

1,7

Dovre Group

3,8

-0,3

-0,3

YIT-Yhtymä

33,7

1,8

-2,2

11,9

3,9

-0,3

9,7

0,2

-0,1

Efore Elcoteq Elektrobit Elisa

F-Secure Geosentric Glaston

Teleste

2,3

88,9

0,1

0,1

PĂśyry

42,6

2,6

-0,8

Zeeland

3,9

-1,3

0,3

QPR Software

11,1

-0,1

-0,1

Ă…landsbanken

" ÇŁ

Ulkomaalaisomistus osakkeista

Ulkomaalaisomistus alle kaksi prosenttia: Aktia, Alma Media, Aspo, Biohit, Elecster, Ilkka, Incap, Interavanti, Innofactor, Julius-Tallberg KiinteistĂśt, Keskisuomalainen, Neo Industrial, Nordic Aluminium, —”Â?‹Â?‡Â? ‘‰‹•–‹…•ǥ ”ƒŽ ƒÂ?Â?ÂƒÂ•ÂŽÂĄÂĄÂ?¥”‹–ǥ ƒÂ?Â‘Â•Â–ÂƒÂŒÂƒÇĄ ÇŚ ÇŁÂ? ‹”Œƒ’ƒ‹Â?‘ǥ ‘Â?••‡ǥ …ƒÂ?ƤŽǥ ‹‡˜‹ ÂƒÂ’Â‹Â–ÂƒÂŽÇĄ ‹‹Ž‹ ‘Ž—–‹‘Â?•ǥ ‘Ž–‡“ǥ ‘’”ƒÂ?‘ǥ ÇĄ ‘Â?Â?—Â?‹…ƒ–‹‘Â?•ǥ —‘Â?‹Â?‡Â?ÇĄ ƒÂ?‘Â?ÂƒÇĄ ‹‹Â?ÂƒÂ”Â‹ÇĄ ”ƒ‹Â?‡”•̾ ‘—•‡ǥ —”˜ƒ–‹‹Â?‹ǥ ƒƒŠ–‘ ”‘—’ǥ —Žƥnj›Š–‹Ú– Œƒ Ž‡‹•‡Ž‡Â?–”‘Â?‹‹Â?Â?ƒ

porssi.arvopaperi.fi

A RVOPAPER IN PĂ–R SSIPALV ELU. K Ă„Y TĂ–SSĂ„ 24/7. K AIKKI POHJOISM AISET PĂ–R SSILISTAT. Y HTIĂ–IDEN AVAINLU V UT. KUR SSIHISTOR I AT. Y HTIĂ–ISTĂ„ KIRJOITET UT UUTISET. Y Čƒ

Y HTIĂ–T. 65

ILMIÖT

SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT COLOURBOX

Koonnutt Pekka Virolainen

Abenomics nostaa Nikkeitä

COLOURBOX

JAPANIN OSAKEMARKKINAT eivät ole olle no osvuosiin herättäneet suurta kiinnosan n tusta, vaikka Japani on maailman ok kion kolmanneksi suurin talous ja Tokion a. pörssi toiseksi suurin markkina.

Tänä vuonna kiinnostus on herännyt: markkinat kävivät jo 30 prosenttia vuoden 2012 huipun yläpuolella, dippasivat jyrkästi toukokuussa, mutta ovat taas jatkaneet nousua. Vuoden alusta Nikkei-indeksi on nousut noin 40 prosenttia.

Yritysmaailma kiittää tästä viime vuonna valtaan noussutta pääministeri Shinzo Abea, jonka talousopit, abenomics, ovat saaneet vuosikymmeniä jatkuneen taantuman ja deƪaation häipymään.

Hyvänä enteenä Euroopalle voii h pitää sitä, että kasvu käynnistyi hespaantimiten sen jälkeen, kun keskuspanhik ko kissa vaihdettiin vetäjää. Haruhiko en Kuroda on Mario Draghin ja Be Ben n elvyte Bernaken tavoin rahapolitiikan asvvua täjä, joka mieluummin vaalii kasvua kuin pelkää inƪaatiota. nutt jeUusi rahapolitiikka on laskenut n nyt n nin kurssia viidenneksellä, joten taaa ulkomaisten sijoittajien kannattaa miettiä, sijoittavatko he valuuttamuutoksilta suojattuihin vai suojaamattomiin rahastoihin. Kumpiakin on tarjolla. Jälkimmäisen hyödyntämistä puoltaa muun muassa se, että jeni on jo heikentynyt viidenneksen, eikä enää ole nähtävissä yhtä suurta painumisen varaa kuin mitä vuosikymmeniä paikallaan laahanneiden osakkeiden arvoissa voisi olla kasvuvaraa.

66 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

Kana saii siivet ii PARIKYMMENTÄ VUOTTA sitten amerikkalaisille kelpasivat vain kanan valkolihaiset, terveellisempinä pidetyt osat.

Tumma liha, siivet ja koivet, saatettiin myydä Kiinan asti – kiinalaiset kun arvostavat näitä rasvaisempia paloja.

Nyt tilanne on täysin muuttunut. Kanankasvattajat eivät enää suostu myymään pelkästään siipiä, vaan myyvät mieluummin kanat kokonaisina, sillä siipiä menisi kaupaksi enemmän kuin itse kanaa. Näin on varsinkin tammikuussa, juuri ennen Super Bowl -ottelua, jolloin amerikkalaiset kokoontuvat tv:n ja pienten suupalojen ääreen.

Syynä siipien hurjaan suosioon on 1960-luvulla New Yorkin osavaltiossa sijaitsevassa Buơalossa keksitty tapa uppopaistaa kanansiivet ja marinoida ne sitten voista, chilistä ja etikasta teh-

dyssä tulisessa kastikkeessa. Kun kanan siipipalat olivat aikanaan lähes ilmaisia, niitä myös tarjoiltiin monissa baareissa asiakkaille ilmaiseksi, jotta olutta kuluisi niiden kyytipoikana enemmän.

Nyt Buơalo win sit – tai hot win sit – ovat pikaruokabisneksen nopeimmin kasvava tuoteryhmä. Yhdysvalloissa on jo yli 2000 pelkästään niihin erikoistunutta ravintolaa. Yli 800 ravintolan ơ -ketju listautui pörssiin vuonna 2003, ja sen kurssi on kulkenut yläoikealle siitä lähtien.

Myös pörssin jättiläinen McDonald’s on ottanut siivet valikoimaansa – muutamassa ravintolassa Suomessakin. Atomic in s -ketju on puolestaan ratkaissut siipipulaa tekemällä kasvissyöjille siipiä soijasta.

VIIME VUOSITUHANNEN lopulla Suomessa sementointiin ja betonoitiin omistuk Ƥ ¡ ǡ itse betoniin ei ole ollut muodikasta sijoittaa. ¡ tarvitaan jatkuvasti jossain. Niille Ú ¡¡ mukaan. Toisaalta alan investoin ¡ ǡ kilpailijoita tule joka noususuh Ǥ ¡ ¡ ¡ Heidelbergǡ Holcimǡ Lafargeǡ Cemex ja muutama ¡ Ú Ú Ǥ Suomalaisista ”betonitehtaista” Lohjalle vuonna 1897 perustettu Lohjan kalkkitehdas Ú Ú Ú talla: Nokiaǡ Elcoteqǡ Metraǡ Partekǡ Wärtsilä... Vuotta nuorempi Paraisten Pargas Kalkbergs Aktiebolag on sekin Partekin Ǧ ¡Ǥ kiliiketoiminta (Nordkalk) ¡ Rettig-konsernia. Lohjan betoniliiketoimintaa puolestaan jatkaa Rudusǡ seen CRH-konserniin.

Sijoituskohteena vaikkapa saksalainen Heidelberg antaa mahdolli ǡ ȋ Ȁ ¡ ͟͠Ȍǡ osallistua saksalaisella ¡ ¡ ǡ ¡ milloin tapahtuukin.

MARKUS SALIN

¡¡ ¡ ǡ Ǩ

K

¡ ¡ ǡ ¡ ¡¡ Ǥ ¡ ¡ ¡¡ ǡ tuo kummallinen sekasikiö on edelleen kasassa. ǡ ¡ ¡ ¡¡ kajota kunnolla vaan tuolileikki jatkuu ¡ ǡ ¡ ¡ ¡ Ǥ ¡ Ƥ ǡ ¡ ¡ǡ uutiskuvat rajuista mielenosoituksista ¡ Ú ¡ ¡¡ ¡ ¡ Ǥ ǡ Ú Ú ¡ ¡ Ǥ ¡¡ ¡ matkojen ja kalliin ja huonosti toimivan joukkoliikenteen maassa. Polttones ajattelin reagoida luopumalla perheen Ǥ ¡ ¡ ¡ ¡ ǡ ǡ ǡ Ǧ ǡ ¡ Ú ¡ Ú ͝͡ ͜​͜​͜ roa vuodessa. ¡ ¡ ¡¡ Ǥ ¡ ¡ ¡ ǡ ¡ ¡ matkat futis- tai tennistreeneihin tai Ǧ Ǥ ¡¡ ǡ ¡ ¡ Ǥ ¡ ¡ ¡ ¡ misella lienee mahdollista pudottaa ¡¡ ¡ Ǥ ¡¡ ǡ ¡ ¡ ¡ ¡¡ ǡ ¡ ¡ ¡ ¡ Ǥ

¡ Ú ¡ Ú ¡¡ Ǥ Ú ¡ ¡¡ ¡¡ ¡¡ ǡ ¡ kohtuuton verotus kopsahtaa lopulta ǡ ¡ ¡ ¡¡ ¡ ¡ ¡ Ǥ ¡ ¡ Ú ¡ ¡ ¡ǡ sivaltaa monihaaraisella veroruoskalla. ¡ ¡ ¡¡ ¡¡ ¡ ¡ ¡ maksajan viimeiseen vastavetoon. Vuotuiset polttoainekulut on mahdollista kattaa ostamalla valjun tuloskauden ¡ ¡ ¡ ¡ǡ ǡ jo aikaa sitten leimatut uusiutuvat polttoaineet ovatkin vihdoin alkaneet tuot Ǥ

Markus Salin on yksityissijoittaja, joka on aiemmin toiminut Arvopaperin analyytikkona.

KARMO RUUSMAA

Sementoisiko omaisuutta?

COLOURBOX

ILMIÖT

67

KIRJAT

Euron otettava askel taaksepäin Saksalaisekonomisti Thomas Mayer palauttaisi kunniaan ne perusperiaatteet, joista euromaiden johtajat ovat velkakriisin myötä lipsuneet.

E

uroopan unioni on rauhanprojekti. Vuosikymmenten saatossa tästä historiallisesta tosiasiasta on tullut hokema, joka uuvuttaa yksiä ja ärsyttää toisia.

Toisen maailmansodan jälkeen Euroopan yhdentymisen arkkitehdit halusivat sitoa Saksan niin vahvoin sitein muuhun maanosaan, etteivät uudet katastrofaaliset konƪiktit olisi enää mahdollisia. Tavoitteena oli se, mistä kirjailija Thomas Mann puhui: eurooppalainen Saksa, ei saksalainen Eurooppa.

Yhteisvaluutta euro liittyy kiinteästi EU:n rauhanprojektiin. Toisin sanoen euro oli – ja on edelleen – mitä suurimmassa määrin poliittinen hanke. Tätä lähtökohtaa korostaa tunnettu saksalainen taloustieteilijä Thomas Mayer teoksessaan ǯ Ƥ hed Currency.

On arvioitsijasta kiinni, luonnehtiiko euron perustamista rohkeaksi vai uhkarohkeaksi askeleeksi.

Mayer tarkastelee erilaisten rahaliittojen historiaa ja havaitsee, että yksikään aikaisempi valuuttaunioni ei ole toiminut ilman poliittista unionia. Toisin sanoen euro on yritys luoda sellaista, missä ei ole koskaan ennen onnistuttu.

Euron ensimmäinen vuosikymmen oli menestyksellinen.

Useimpien yhteisvaluutan maiden taloudet kasvoivat hyvin tai kohtuullisesti ja rakenteelliset ongelmat pysyivät piilossa.

Mayerin mukaan halpa rahoitus muodosti liiman, joka teki euroalueesta yhtenäisen.

Sitten tuli finanssikriisi ja luottokupla puhkesi. Eteläis-

68 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

TčĔĒĆĘ MĆĞĊė: EĚėĔĕĊǯĘ UēċĎēĎĘčĊĉ ĚėėĊēĈĞ.

TčĊ PĔđĎęĎĈĆđ EĈĔēĔĒĞ Ĕċ ęčĊ EĚėĔ. ͣ͞͞ Ę. AēęčĊĒ PėĊĘĘ ͞01͞.

hän ei kannata yhteisvaluutan hautaamista. Perusteellista remonttia euro kuitenkin hänen mielestään vaatii.

Ennen kuin voidaan lähteä eteenpäin, täytyy Mayerin mielestä palata ensin hyvän matkaa taaksepäin, talous- ja rahaliiton alkuperäisiin periaatteisiin.

Liittovaltiota on turha haikailla euron pelastajaksi, koska jäsenmaat ovat poliittisesti ja kulttuurisesti niin erilaisia, että olisi tuhoon tuomittua valaa ne yhteen muottiin.

Ainoa realistinen ratkaisu on järjestelmä, jossa EKP vastaa rahapolitiikasta ja kukin jäsenmaa omasta talouspolitiikastaan.

Historiallisen vertailukohdan Mayer löytää 1800-luvun Yhdysvalloista, jossa osavaltiot päättivät itsenäisesti budjetistaan.

Jos ne velkaantuivat liikaa, ne kärsivät myös seuraukset. Pelastuspaketteja ei ollut tarjolla.

Mayerista henkii perisaksalainen tiukan talouskurin perinne. Hiukan kärjistäen voisi sanoa, että hänen askelmerkeillään ei synny eurooppalaista Saksaa, vaan saksalainen Eurooppa.

TOMMI MELENDER

ten euromaiden sotkut tulivat päivänvaloon kaikessa karmeudessaan. Huippuna Kreikka, joka vuosikaudet oli huijannut muuta maailmaa väärentämällä kansantalouden tilastojaan – investointitalo Goldman Sach n avustuksella.

Jo ennen velkakriisiä euromaat olivat alkaneet tinkiä pyhistä periaatteistaan antamalla palttua julkisen talouden hoitoa raamittavalle kasvu- ja vakaussopimukselle. Velkakriisin jälkeen lipsuminen on vain jatkunut. Ongelmamaille ryhdyttiin vastoin Maastrich-

tin sopimusta kursimaan kokoon pelastuspaketteja. Kaiken lisäksi ne osoittautuivat yksi toisensa jälkeen alimittaisiksi.

Noidankehä oli valmis.

Viime vuosina euroa on velkakriisin lisäksi nakertanut EU:n yleinen legitimiteettikriisi – varsinkaan tavalliset kansalaiset eivät enää usko yleiseurooppalaisiin visioihin.

Puheet rauhanprojektista kaikuvat kuuroille korville.

Vaikka Thomas Mayer näkee euron taloudelliset, poliittiset ja historialliset ongelmat,

Tällä kuitattiin velat* *

Yhdysvallat, 1846: köyhä mekaanikko Walter Hunt tuskailee yömyöhällä – 15 dollarin velka erääntyy huomenna! Hän vääntelee hermostuksissaan rautalankaa. Kuluu kolme tuntia, ja hän on huomaamattaan taivutellut hakaneulan. Hunt myy keksintönsä 400 dollarilla ja kuittaa velkansa. Hakaneula patentoidaan 1849.

vain 4 nroa

90

19

35,60 . m r o N

Ällisty tekniikan historiasta – tilaa uusi lehti!

1. Lähetä ilmainen tekstiviesti numeroon 18303. Kirjoita viesti: TEHI Etunimi Sukunimi osoite, Esim. TEHI Matti Mallikas Mallikatu 56 Helsinki 00120 2. Netistä tarjous.tekniikanhistoria.fi

4% Etusi 4

3. Sähköpostitse: lehtikampanja@ talentum.fi. Kirjoita tilaukseesi tunnus TEHI sekä nimi- ja yhteystietosi.

4. Puhelimitse numerosta 020 442 4100, ma–pe klo 8.15–16.30.

Tekniikan Historia 1/2013 ilmestyy 9.10.2013

Kestotilaus, joka jatkuu automaattisesti hinnaston mukaisella kestotilaajan etuhinnalla. Tilauksen voi peruuttaa milloin vain. Tarjous voimassa 30.9.2013 saakka ja se koskee vain tilauksia Suomeen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Voit kieltää tietojesi käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101. Puhelujen hinnat (sis. alv 24%): Lankapuhelin w8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/min.

Matkapuhelin: 19,2 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

69

PÖRSSIRISTIKKO

PÖRSSIRISTIKKO

AJ SAVOLAINEN

Laatinut Ristikkosampo

70 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

COLOURBOX

SEURAAVASSA NUMEROSSA

KESÄKUUN RATKAISU

Seuraavassa numerossa KESÄ LOPPUU ja syksy saapuu. Kun myös kansainväliset sijoittajat palaavat lomiltaan, katsotaan syksyn askelmerkit pääomamarkkinoille.

Arvopaperin syyskuun numero sisältää artikkeleita ja muuta toimituksellista aineistoa, joiden varassa tulevaisuuteen on jos ei välttämättä helpompi niin ainakin toivottavasti mielenkiintoisempi sukeltaa.

Arvopaperi 9/2013 ilmestyy 26. syyskuuta. Sitä ennen tilaajien postiluukkuihin kolahtaa Sijoitusrahasto-opas, vuotuinen suurkatsaus rahastojen sielunelämään.

Tilaa Arvopaperi Ȉ ¡ǣ Ǥ Ǥ Ȁ Ȁ Ȉ ¡ Ú ǣ ̿ Ǥ Ȉ ǣ ͜͜͞ ͠​͠͞ ͜͠͝​͜ *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) (ke Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2013: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä.

Tila Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 125 €/12 kk, määräaikaistilaus 135 €/12 kk.

Osoitteenmuutos Sähköposti ̿ ǤƤ, puhelin 020 442 4100.

Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi.

J lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. liittoon.

Jos

Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30).

*) Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min.

Matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

71

KOLUMNI

PENTTI FORSMAN

K

ullan kimallus on alkanut himmetä.

Unssihinta on pudonnut vuodenvaihteen 1700 dollarista elokuun alun 1300 dollariin. Kullan hinta alkoi laskea, kun Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Ben Bernanke ilmoitti keväällä, että talouden elpyessä keskuspankki saattaa joutua vähentämään valtion lainapapereiden ostoja eli supistamaan määrällistä elvytystä. Kun Bernanke kesän alussa peruutteli uhkaustaan, kullan hintakin hiukan hypähti.

Finanssikriisin pitkittyessä epäiltiin, että sijoitta ƪ Ǥ Erityisen nopeasti kulta kallistui sen jälkeen, kun keskuspankit alkoivat ostaa valtion velkakirjoja markkinoilta. Syksyllä 2011 hinta käväisi jopa lähellä 1900 dollaria. Joidenkin arvioiden mukaan taas kehittyvien maiden vaurastuminen nostaa kullan kysyntää ja hintaa pysyvästi.

Yhdysvaltain valtion velkakirjojen odotettua volatiliteettia eli hintariskiä kuvaava MOVE-indeksi nousi samaan aikaan kullan hinnan laskun kanssa.

Sijoittajien mielestä Fedin määrällisen elvytyksen aika alkoi siten olla ohi. Kun velkakirjojen korot määräytyvät markkinoilla ilman Fedin väliintuloa, niiden riski kasvaa. MOVEn ja kullan hinnan muutokset ovat niin samanaikaisia, että kullan hinnan ¡ Ú ƪ pienentyminen. Fed ei tue velkakirjojen korkoja loputtomiin.

Toisen öljykriisin aikana, vuonna 1980 kullan hinta kipusi myös korkealle, 800 dollariin unssilta eli nykyrahassa 2400 dollariin. Yhdysvaltain rahapolitiikalta irtosi ankkuri 1970-luvulla ja hintavakaus ¡ Ǥ ƪ ¡ ¡ ¡ ¡ ͝͡ Ǥ ƪ tusmarkkinoilla sekasorron.

Presidentti Jimmy Carter antoi vuonna 1979 Fedin uudelle pääjohtajalle Paul Volckerille tehtäväksi palauttaa järjestys talouteen. Volckerilla olikin siihen hyvät edellytykset: saksalaiset sukujuuret ja pituutta pari metriä. Hän onnistui, ja kullan hinta putosi 300 dollariin vuonna 1984. Tosin kullan hinnassa nähtiin taas uusi piikki vuonna 1988 Fedin pääjohtajan vaihduttua Alan Greenspaniin.

Voisiko kullan hinta nousta uudelleen reaalisesti vuoden 1980 tasolle eli 2400 dollariin? Se on hyvin epätodennäköistä, vaikka kultaa mainostetaan edelleen hyvänä sijoituskohteena. Maailman

72 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti.

suurin kullan tuottaja Kiina on lisännyt reippaasti tuotantoaan viime vuonna. Kulta on edelleen kallista suhteessa tuotantokustannuksiin (alle 1000 dollaria/ unssi). Vasta hinnan painuminen alle kaivostoiminnan muuttuvien kulujen (cash costs), noin 600 dollariin unssilta, voisi johtaa tuotannon supistumiseen. ¡ ƪ Ǥ Suureen kullan hinnan nousuun tarvittaisiin Yhdysvaltain valtiontalouden romahtaminen ja menojen rahoittaminen suoraan keskuspankista.

Yhdysvallat on vähin erin palaamassa vanhaan rooliinsa maailmantalouden veturina ja rahoitusmarkkinoiden tien näyttäjänä. Tästä on osoituksena myös kullan hinnan voimakas lasku Fedin suunnanmuutoksen pelottamana. Intialaisten ja kiinalaisten kotitalouksien kullan hamstraus ei paljon painanut.

YLENMÄ ÄR ÄINEN KULL ANHIMO KÖYHDY TTÄ Ä.

Fedin pääjohtaja vaihtuu lähiviikkoina. Ehdokkaissa on eroja. Kuluvan vuoden aikana on odotettavissa melkoisia markkinareaktioita kullankin hinnassa ennen kuin uusi pääjohtaja ja rahamiehet ”löytävät toisensa”. Ehdokkaista tunnetuimman, Lawrence Summersin, väitetään suhtautuvan nihkeästi valtionlainojen osto-ohjelmaan. Hänen valintansa voisi jäähdyttää kultamarkkinoita. Toinen pääehdokkaista, Fedin varapuheenjohtaja Janet Yellen, noudattaisi varovaista politiikkaa Bernanken tapaan. Toki rahapolitiikasta on päättämässä muitakin kuin pääjohtaja.

Myös suomalaiset voivat sijoittaa kultaan. Kultakauppiaat antavat päivittäin osto- ja myyntitarjouksen, joiden ero eli spredi on eräällä kauppiaalla 4 prosenttia (Saksassa ero on pienempi). Vakavaraiselle sijoittajalle kulta voi olla yksi kohde. Velkarahalla sijoittaminen sen sijaan on venäläisen ruletin pelaamista, sillä ennemmin tai myöhemmin paukahtaa.

Tavalliset suomalaiset oivalsivat pelin hengen ja myivät runsaasti romukultaa, kun hinta oli korkea.

Miljardööri ơ pitää kultaan sijoittamista varallisuuden hautaamisena.

Ylenmääräinen kullanhimo köyhdyttää. Markkinoiden normalisoituessa kullan hehku taas hiipuu.

KUVA KIMMO LEHTONEN

Himmenevä kullan kimallus

KARMO RUUSMAA

KUMPPANIBLOGIT

Arvopaperin Kumppaniblogeissa rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista.

Älä osta kuplaa ja Charles Mungerin iskulause kuuluu: ”It is better to buy a great company at a fair price than a fair company at a great price”. Siis vapaasti kääntäen: älä maksa liikaa ja vältä mädät omenat.

Sijoitusmarkkinoille on tyypillistä tarinankerronta. Tariniolla saadaan usein aikaan hypetys jonkin teeman ympärille.

Syntyy laumakäyttäytymistä ja arvostuskuplia, joissa sijoittamisen motiivi alkaa olla vain hyvä historiallinen hintakehitys ja se, että muutkin ostavat. Usein näissä tarinoissa unohtuvat arvostuskertoimet ja kassavirrat.

Lähihistoriassa muistetaan hyvin vuosituhannenvaihteen it-kupla, jolloin unohdettiin kaikki perinteiset arvostuskertoimet. Nasdaq-indeksin arvostuskertoimet olivat tähtitieteellisiä. Yhtiöiden tulevilla kassavirroilla oli käytännössä mahdoton saada takaisin yhtiöiden markkina-arvoa. Samoin monissa länsimaissa vuosina 2006–2007 asuntomarkkinoilla vuokratuotot putosivat alle korkotason, jolloin sijoitusasunnon ostamista ei voinut oikein perustella muulla kuin historiallisella hintakehityksellä.

Viimeisimpänä meillä on nyt käsillä

WARREN BUFFETTIN

raaka-aineiden ja erityisesti kullan hintakuplan puhkeaminen.

Raaka-ainesijoittamista ei voi perustella tulevilla kassavirroilla. Raaka-aineethan eivät sinällään tuota mitään.

Raaka-aineyhtiöt toki tuottavat.

Pitkään raaka-ainesijoittamista perusteltiin sillä, että länsimaiden rahatalous ƪ ¡ kaamaan – tai hajautushyödyillä.

Jos ei nyt hintakuplaa, niin ainakin allekirjoittaneelle valtionlainat Yhdysvalloissa ja osin myös kehittyvillä markkinoilla näyttävät edelleen kalliilta. Yhdysvalloissa nimellinen 10 vuoden korko on 2,5 prosenttia ja kehittyvillä markkinoilla 4–5 prosenttia. Tämä ei vieläkään tuo kunnollista reaalituottoa tai katetta riskille.

Entä mädät omenat?

Euroalue tulee olemaan vielä vuosia nollakasvun ympäristössä. Monet toimialat ja yhtiöt ovat tästä syystä pitkään rakennemuutoksessa, johon kuuluisivat konkurssit ja luova tuho. Esimerkkeinä nyt vaikka paperi-, media-, teräs- ja kaivosteollisuus. Suomen pörssistäkin löytyy näiltä toimialoilta yhtiöitä, joita on johdettu huonosti, kartettu totuutta,

tehty maailmaa syleileviä yritysostoja ja kerrottu tarinoita. No nythän nämä yhtiöt ovat toki tietyillä arvostuskertoimilla edullisia.

Mutta ovatko nämä yhtiöt enää edullisia, jos valtio tai eläkeyhtiöt eivät enää pelastaisi niitä jatkuvilla anneilla ja luova tuho hyväksyttäisiin markkinatalouteen kuuluvaksi?

Perussalkun rakentamista voisikin aloittaa hieman tylsästi länsimaista S&P500 ja DAX-indekseistä, jotka kuluvan vuoden ennusteisiin nojaavilla p/e kertoimilla 14–12 ympärillä eivät ole kalliita. Yhdysvaltalainen ja saksalainen yritysjohto huolehtii kyllä kustannuksista, tuloksesta ja osingoista, mikä ei aina välttämättä ole asian laita kehittyvissä maissa.

Niihin sijoittaminen on ehkä tylsää, mutta niin sijoittaja välttää kuplat ja mädät omenat.

Jos haluaa lisämaustetta, yhdysvaltalaiset pienet ja keskisuuret yhtiöt eivät ole vielä kalliita ja hyötyvät, mikäli Yhdysvaltojen talous todella kukoistaa vuonna 2014.

TUOMAS KOMULAINEN PÄÄSTRATEGI, TAALERITEHDAS

73

KOLUMNI

TALLIMESTARI

TallityttÜnä Hangon kesässä

E

74 ARVOPAPERI ELOKUU 2013

–‡‡––¥Â?¥••¥ ’—Â?—ƒ Ƥ”Â?ƒÂ? Žƒ•Â?——Â? ›Š–‹ÚÂ? Ž—‘––‘”¥¥–¥Ž‹ŽŽ¥ ja tuli viimeiseen sovitukseen. Hän tunsi puvun istuvan kuin valettu, mutta yrittäessään tyĂśntää käsiä pikkutakin taskuun hän totesi, että taskut ovat kiinni ommeltuja.

ŠÂ?‡––‡Ž››Â? Š¥Â? •ƒ‹ Â?‘’‡ƒÂ? ˜ƒ•–ƒ—Â?•‡Â?ÇŁ ›Š–‹ÚÂ? ’‘Ž‹–‹‹Â?Â?ƒ on se, että omia taskuja ei tarvita, vaan pitää muistaa pitää kädet tarpeeksi syvällä asiakkaan taskuissa.

Vesa Puttonen koulutti Kataista ja Urpilaista elinkeinoelämään todellisuudesta: �Ei raha ole mihinkään maailmasta hävinnyt, se on vain jokun muun taskussa kuin meidän suomalaisten.�

Mitä Paula Lehtomäen mies totesi kavereilleen? â€?Tämä on Talvivaara-seikkailu on pahempaa kuin avioero. Yli puolet rahoista on kyllä mennyt, mutta vaimo on tallella.â€? â€?Ei isä ole pankkiiri, isä on kalastajaâ€?, vakuutti Pikku ‡––‡”‹Ǥ •¥ Â?——Ž‡Â?Â?ƒ ƒ‹Â?ƒ –›Ú’—Š‡Ž—Â? ÂŒÂĄÂŽÂ?‡‡Â? Â–Â‘Â–Â‡ÂƒÂƒÇŁ â€?nyt saatiin iso kala koukkkuunâ€?.

dz ǧ

Ǥ

" ǥ ǤǤǤdz Kirjoittaja on hevosnäkÜkulmasta havaintojaan tekevä pÜrssitietäjä.

Miten nuoresta Â?‹Â?Â‘ĆĽÂ•Â–Âƒ tuli miljonääri? 17-vuotiaana hän lĂśysi omenan, jonka myi 50 sentillä. Sitten hän osti kaksi omenaa ja myi molemmat eurolla. Nyt hänellä oli varaa ostaa jo neljä omenaa. Niistä hän sai kaksi euroa. Tätä rataa jatkui, kunnes hän täytti 18 vuotta ja peri ensimmäiset miljoonansa.

Neste Oilin johtoporukka etsii ihmeidentekijä Picassoa. McKinseyn pojat olivat kertoneet, että mies, joka on saanut maailmahistorian parhaan litrahinnan Üljystä, on nimeltään Pablo Picasso.

Hangon yÜn vaihtuessa aamuksi tarjosi kiltti kiinteistÜmoguli nuorelle tytÜlle kaksi elämänohjetta.

Yksi: Nuorena luulin, että raha ja omaisuus on maailman tärkein asia, nyt viiskymppisenä tiedän sen.

Ohje numero kaksi oli tuliainen Jyrki Kataiselle ja sen sanoma oli: �Talous ei kasva säästämällä, vaan kuluttamalla viisaasti�.

Omasta varallisuudestani päätin pitää turpani kiinni, koska kuulemma mikään ei rassaa miestä enemmän kuin se, että nai rahan takia.

TALLITYTTĂ– TUURAA lomailevaa Tallimestaria.

TallityttÜ uskoo enemmän huumoriin kuin Suomen talouskasvuun.

KUVA TUOMAS IKONEN

teenpäin pyrkivän tallitytÜn on pakko käydä kesällä Hangossa. Kokeneempi ystävätär kertoi Hangon Portin terassilla, keiden jahteja kulki ohi. Tuli pankkiirien, entisten sijoitusneuvojien, meklareiden ja analyytikkojen nimiä.

Vierestä kuului sarkastinen lausuma: �Siis nykyään näkyvä omaisuus on sijoitusneuvojilla eikä enää sijoittajilla�. Yhä useammin alus on verotus- ja kateussyistä rekisterissä jossain muualla kuin Suomessa.

Ja vain harva palkkajohtaja uskaltaa kuitata meno˜‡•‹Žƒ•Â?—Â? Ƥ”Â?ƒÂ? Ž—‘––‘Â?‘”–‹ŽŽƒ Œƒ Â–Â‘Â†Â‡Â–ÂƒÇĄ ‡––¥ ƒ—toedun verotusarvohan kattaa myĂśs merellä ajelun.

Ajat muuttuvat.

Hevoshullulle Hangossa viihdettä tarjoaa heinäkuinen Sea Horse Week, jossa yli tuhannen lähdÜn voimin hepat ja ratsastajat mittaavat kykyään ylittää esteet.

Paikalla on hyvin edustettuna maailman kalleimpiin vaatemerkkeihin sonnustautuneet kaunottaret.

Rahavetoja ei lyÜdä, mutta hevosten hintahaitari ylittää joskus maalaisen käsityskyvyn. Perheen rahoittaja ostaa hevosauton, tallin, maneesin ja muutaman hevosen, jotta tyttäret pääsevät kansallisen huipun tuntumaan kiertämään kisoja. Kilpailujen voittajilla on tutut sukunimet. Kuitenkin nouseminen tässäkin lajissa Ruotsin tasolle vaatisi paketin, jossa pannan miljoonan sijasta 5–10 miljoonaa hevosiin ja luodaan valmennusohjelma, josta ei lepsuilla vaan tehdään tÜitä.

Olisikohan meillä jotain opittavaa ruotsalaisen Œ‡–•‡–‹Â? –ƒ‹†‘•–ƒ Â?‡Â?‡•–›¥ –‡Â?Â?‹Â?•‡••¥ǥ Â‰Â‘ÂŽĆ¤Â•Â•ÂƒÇĄ ”ƒ–sastuksessa, alppihiihdossa ja purjehduksessa? Sama pätee brändituotteiden ja vaikkapa verkkokauppojen menestyksen luomiseen. Hennes &Mauritz on muuten Nordeaakin ƒ”˜‘Â?Â?ƒƒÂ?’‹ Ƥ”Â?ƒǤ Porissa oli jazzien yhteydessä tarinanheittoa. MTV3 pyĂśrittää Suomi Areenaa, joka keräsi paikalle lomailevat poliitikot ja lobbarit. Tämänkin ruotsalaiset osaavat paremmin. Gotlannin Visbyssä on viikon mittainen Almedalsveckan, Ruotsin politiikan, elinkeinoelämän, lobbauksen ja syvävaikuttamisen kertausharjoitus. Kyseessä on ruotsalainen â€?poikkinaintiâ€?, jossa media, politiikka, lobbarit, bisnes ja järjestĂśmaailma päätyvät kaikki loppuyĂśstä toistensa sänkyihin.

Siitäkin voisi oppia.

Hangon reissulla kävin satamassa, hevoskisoissa, –‡Â?Â?‹•Â?‡Â?–‹ŽŽ¥ Œƒ ’ƒ‹Â?ƒŽŽ‹•‡ŽŽƒ ‰‘Žƨ‡Â?–¥ŽŽ¥Ǥ ŠÂ?‡‡Â?seni tapasin kahdessa päivässä enemmän elinkeinoelämän vaikuttajia, suursijoittajia ja headhuntereita kuin koko viime keväänä Kämpin baarissa.

Terassien ja juhlien jutuista tässä otos: Corporate Finance -yhtiÜn uusi pankkiiri oli

PAL.VKO 2013-39

177535-1308