Arvopaperin Sijoitusopas

Page 1

2014

SIJOITUSOPAS

19 â‚Ź

Vain parasta salkkuun Christian Dior, Saab vai Sanoma? Arvopaperi kokosi haluttavimmat osakkeet, etf:t ja rahastot

VAIN PARASTA SALKKUUN

Suomi-rahastojen omistajat maksavat turhasta

Petri Deryng on vuosikymmenen rahastovelho

Kolumni: Sijoitusviisaudet romukoppaan

2014


Herrat Laurin ja Klement olivat tinkimättömiä etsiessään hyvää laatua. Tästä syystä he perustivat vuonna 1895 oman yrityksen ja aloittivat tarinan, joka jatkuu yhä. Korkealuokkainen varustelutaso, hienostunut tyyli, parhaat materiaalit ja yksityiskohtia myöten hiottu laatu kuuluvat myös uuteen ŠKODA Octavia Laurin & Klement -malliin. Siksi se kantaa perustajiemme nimeä.

Maahantuonti: HELKAMA Vuokraus: AVIS


LAURIN & KLEMENT – YLELLISIN OCTAVIA

ŠKODA Octavia Laurin & Klement alk. 34 452,47 €, autoveroton suositushinta alk. 26 595 € + arvioitu autovero 7 857,47 € CO 2-päästöllä 141 g/km, yhdistetty kulutus 6,1 l/100 km. Malliston yhdistetty kulutus ja CO 2-päästöt 4,1- 6,1 l/100 km ja 106-141 g/km. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein.

Tykkää meistä facebook.com/SkodaSuomi

skoda.fi


Ota oppia parhaista

Kaikkien aikojen myydyin suomalainen sijoitusopas

Seppo Saario

Mika Hyttinen

Miten sijoitan pörssiosakkeisiin

Vaurastu kuin Warren Buffett

Teos antaa lukijalle selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla kokonaiskuvan sijoittamisesta pörssiosakkeisiin: miten sijoituskohteet kannattaa valita ja mihin sijoittajan tulee kiinnittää huomiota pyrkiessään todella ansaitsemaan pörssiosakkeilla. Kirja tarjoaa erilaisia sijoitusstrategioita, jotka auttavat löytämään itselleen parhaan tavan osallistua sijoitusmarkkinoille. 2014, 11. p., 350 sivua, sh. 49,50 €

Warren Buffett on miljardööri ja lähihistorian ylivoimaisesti menestynein sijoittaja. Mikä on hänen salaisuutensa? Vastaus löytyy poikkeavasta riskinäkemyksestä: riski ei pienene hajauttamalla, eikä menestys löydy ajoituksesta. Älä siis pelaa osakepeliä muita sijoittajia vastaan, vaan vaurastu kuin Warren Buffett ostamalla ja pitämällä maailman parhaita bisneksiä! Ilm. lokakuu 2014, noin 250 sivua, sh. 45 €

Tilaa nyt: talentumshop.fi


2014 8 | Pääkirjoitus Vinkkejä, sijoitusviisauksia ja lukuelämyksiä

Noteeratut 10 | Halpa euro käynnistää liikevaihtorallin 12 | Vältä tuulipukusijoittajan perusvirheet

Reportaasit 14 | Ostopaperit Pörssin himottavimmat osakkeet 18 | Maailmalle Osakepoimintoja maailmalta 22 | Rahastot Älä maksa turhaan rahastopalkkioita 26 | Sijoittajan ABC 36 | Hajautus Muutama Suomi-osake ei riitä 38 | Suositukset Inderes neuvoo käymään kauppaa 40 | ETF Etf-sijoittajien suosikit

Rahastot 43 | Äkkilopetuksia ja syntymisiä 45 | Rahastovertailu 50 | Asuntosijoittaminen Vinkit asuntosijoittajalle 52 | Kirjat Sijoittajan kirjatärpit 53 | Tietopalvelut Sijoittajan tiedonjanoon

Kolumni 54 | Markus Salin Viisaudet romukoppaan

5


Sijoittamisen erikoislehti — 34. vuosikerta — 2014

PÄÄTOIMITTAJA Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Mikko Laitila 040 342 4287 AD Sasu Haanpää 040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT Tommi Melender 040 342 4665 Mikael Sjöström 040 342 4349 Mirko Hurmerinta 040 342 4663 Markus Salin YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Itämerenkatu 23, 00180 Helsinki Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40 etunimi.sukunimi@talentum.fi www.arvopaperi.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Karo Hämäläinen, Janne Iivonen, Päivi Joensuu, Arttu Laitala, Antti Mannermaa, Rami Niemi, Karoliina Paavilainen, Alexandra Räikkönen, Jessica Larsen-Hossain MEDIAMYYNTI Elina Toivonen 040 342 4555 TRAFIIKKI www.talentum.fi/media Christina Niskanen 020 442 4663 AINEISTOT arvopaperi.ilmoitus@talentum.fi Paino PunaMusta Oy, Joensuu TILAUKSET JA MUUTOKSET puhelin 020 442 4100, asiakaspalvelu@talentum.fi TILAUSHINNAT Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2014: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusopas + 4 Arvoasunto-lehteä. Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 129 €/12 kk, määräaikaistilaus 139 €/12 kk. Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. 020 442 4100* asiakaspalvelu@talentum.fi Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin.Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta.

ISSN 0782-6060 Aikakauslehtien liiton jäsen *) Puhelun hinta (sis. alv. 24%): Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/min. Matkapuhelimesta: 19,2 snt/min. Ulkomailta yritysnumeroon soittamisen hinnoittelee ulkomainen operaattori.

6


###*R*P


PÄÄKIRJOITUS

A

rvopaperi on tehnyt 15 vuoden ajan aina syyskuussa ilmestyvää Sijoitusrahasto-opasta. Tänä aikana maailma ja etenkin rahastomaailma on muuttunut. Erilaisia rahastoja on kymmeniä tuhansia. Suomen Pankin laskelman mukaan rahastoissa oli elokuun lopussa ennätykselliset 86 miljardia euroa. Rahastosijoittamisesta on tullut arkipäivästä ja helppoa. Sijoitusrahasto-oppaan sijasta teimme nyt Sijoitusoppaan, joka antaa vinkkejä tavallisten rahastojen lisäksi etf:iin ja osakkeisiin. Osakesijoittaminen on helppoa, kun vain tietää mitä ostaa. Pörssiyhtiöitä voi vertailla brändin tai mielikuvien perusteella, mutta osakkeen hinnan ymmärtämiseen saa apua tunnusluvuista. Valitsimme myös Suomesta ja maailmalta osakkeita, joiden ostamiseen on hyvät perusteet. Tarjoamme tarinoita kiinnostavista yhtiöistä. Alan konkareilta pyysimme myös kirjavinkkejä, jotka auttavat sijoitusmaailmaan perehtymisessä. Suosikiksi nousi Michael Lewis, joka osaa humoristisesti kertoa, miten vääränlainen ahneus ja riskeistä piittaamattomuus ajoivat finanssimaailman romahduksen partaalle. Teoreetikoiden mukaan ilmaisen lounaan sijoitusmarkkinoilta saa, jos hajauttaa. Kun munat eivät ole yhdessä korissa, niin riskit pienenevät tuottoa enemmän. Millainen olisi sopiva hajautus? Portfolioteoriaan perehtynyt Mats Hansson väittää, että kunnon hajautus vaatii kymmeniä tai jopa sata osaketta maailman eri kolkista.

8

Sen sijaan Markus Salin on kolumnissaan sitä mieltä, että hajauttaminen on tarkoitettu suursijoittajille ja muille arkajaloille, joille riittävät kohtuullinen tuotto ja rauhalliset yöunet. Varmaa tulevaisuuden tuottojen ennustamisessa on vain kulut ja verot. Jälkimmäisetkin vain siinä tapauksessa, että tulee voittoja. Kulut tulevat varmasti, ja niiden määrää jokaisen valistuneen sijoittajan on syytä pohtia.

Onnistuminen pitkällä aikavälillä vaatii tietoa, mutta myös tervettä epäilyä. Jokainen sijoittamisen harrastaja tekee perusvirheitä. Perinteisin moka on onnistumisen jälkeen usko sokeasti omiin kykyihin. Onnistuminen pitkällä aikavälillä vaatii tietoa, mutta myös tervettä epäilyä. Hyviä lukuelämyksiä! ❏

Eljas Repo

Kuva: Nick Tulinen

Vinkkejä, sijoitusviisauksia ja lukuelämyksiä


SAAMMEKO

SÄÄSTÄÄ sinulle

KOTTIKÄRRYLLISEN RAHAA? ÄLÄ MAKSA LIIKAA PALKKIOTA ASUNNONVÄLITTÄJÄLLE! Myyntiturva välittää asuntoja kiinteillä välityspalkkioilla, jotka ovat tuhansia euroja muiden välittäjien palkkioita pienempiä. Katso, paljonko sinä voit säästää välityspalkkioissa, kuinka säästö syntyy ja miten asiakkaat arvioivat meitä: myyntiturva.fi

PALAUTETTA ASIAKKAILTAMME Kaikki sujui kaupanteon yhteydessä erinomaisesti ja myyjänne oli huippuammattilainen. KALLE PUNTO

Koko myyntiprosessi hoitui hyvin alusta loppuun. Sain asunnosta hyvän hinnan (pyyntihinnan) ja kaupat yms. hoituivat ammattitaidolla. SISKO McRAE

Palvelu oikein hyvää ja selkeää eikä päällekäyvän tungettelevaa.10 pointsia!

MYYNTITURVAN VÄLITYSPALKKIOT

KAI WIDELL

Harvoin kohtaa niin vastuuntuntoista ja yhteistyöhaluista välittäjää, joka sattui kohdalleni. Hän hoiti asiat sujuvasti ja miellyttävällä tavalla. Ilman muuta suosittelen toimistoanne ystävilleni, jos he ovat myymässä asuntoaan. RIITTA ROUSKU

Myyntiturva on asuntosijoituspalveluiden markkinajohtajan Vuokraturvan myyntivälitykseen erikoistunut osa.

Asunnon myynti onnistui erinomaisen nopeasti ja ammattitaitoisesti, kiitos siitä teidän edustajallenne! Olen suositellut yrityksenne käyttöä myyntiaikeissa oleville tutuille. PEKKA KAJAVA,

Yhteistyö sujui mainiosti ja kauppa syntyi nopeasti. Ja saimme vieläpä hieman enemmän myymästämme asunnosta, kuin olimme ennustaneet. Eli tyytyväisiä olemme. PEKKA KIVIMÄKI

Olin erittäin tyytyväinen Myyntiturvan palveluihin, ammattitaitoon ja nopeuteen asuntoni myymisessä. Olen kehunut yhtiötänne myös ystävilleni ja käännyn ilman muuta puoleenne tulevaisuudessa, jos asunnon myyminen taas ajankohtaistuu. ANNA MARIA KÖNNÖMÄKI

Palvelunne on ollut aivan loistavaa, kiitos siitä. MIKA HIRVONEN

Soita ja sovi tapaaminen!

Puh. 010 2327 400 Helsinki – Uusimaa – Turku – Tampere – Lahti – Oulu


Noteeratut

Euro alas! Outokumpu hyötyy euron heikkenemisestä. Kemin ferrokromikaivos -ja tehdas Torniossa tukevat yhtiön kilpailukykyä.

Halpa euro käynnistää liikevaihtorallin Arvopaperi kysyi neljältä osakemieheltä, mistä piensijoittajan kannattaa kiinnostua juuri nyt. Teksti Mikael Sjöström

Taaleritehtaan salkunhoitajan Mika Heikkilän mukaan syksyn suuri asia on se, että euron heikkeneminen suhteessa dollariin on alkanut. Kyse on trendistä, jota euron ja dollarin korkoero vahvistaa. ”Historiallisesti Helsingin pörssissä on mennyt hyvin euron heiketessä. Nyt kannattaa kiinnostua vientivetoisista yhtiöistä”, Heikkilä sanoo. Hän luottaa siihen, että vuoden päästä yhtiöt tarjoilevat mukavia kasvulukuja, toisin kuin viime huhti-kesäkuussa, kun liikevaihdot junnasivat vahvan euron takia. Heikkilän hoitaman Arvo Markka – rahaston ykkössijoitus on Nordea, jota hän on ostanut rahastoon lisää. Salkunhoitajan muut ostokset ovat etupäässä euron heikkenemisestä hyö-

10

tyviä vientiyhtiöitä. Niistä eniten rahastoon on päätynyt Cargotecia. ”Cargotec on kääntymässä ja luotan johdon kykyyn toteuttaa muutos. Myynti jakautuu tasaisesti Euroopan, Aasian ja Yhdysvaltain kesken, mikä on hyvä asia.” Nordean jälkeen Arvo Markan suurimmat omistukset ovat Neste Oil ja Outokumpu. Nekin hyötyvät euron laskusta dollaria vastaan. ”Sama pätee Kemiraan, jota ostin lomien jälkeen. Cramoa hankin, kun osake halventui heinäkuussa reippaasti.” Ostojen vastapainoksi Heikkilä on myynyt kaikki Nokian osakkeet. ”Se ei ole enää arvo-osake, markkina-arvo on kolminkertainen kirja-arvoon nähden.” Tänä vuonna piensijoittajille on

julkisuudessa markkinoitu aiempaa enemmän sijoittamista ulkomaille. Heikkilä ei innostu ajatuksesta varauksetta, koska haluaa hyötyä kotimarkkinoiden tuntemuksesta.

Heikkilä: ”En osta Nokian Renkaita vain siksi, että osake on halventunut.”


Oksaharju: ”Harkitsen ostoja Kemirassa ja Outotecissa.” ”Helsingin pörssi on menestynyt hyvin vertailussa USA:n ja Euroopan kanssa. Onnistunut osakepoiminta vaatii kuitenkin, että sijoittaja tuntee toimialan, yhtiön ja johdon.” Helsingin pörssissä on tarjolla useita hyviä yhtiöitä, joilla on runsaasti liiketoimintaa siellä ja joiden osakekurssia uutiset Ukrainasta ovat heiluttaneet. Heikkilä uskoo, että esimerkiksi Tikkurila ja Nokian Renkaat jatkavat liiketoimintaansa Venäjällä entiseen tapaan. Samaan aikaan on todennäköistä, että investoinnit länsimaista Venäjälle tyrehtyvät pitkäksi aikaa. ”Ukrainan tilanteen vaikutus Venäjän talouteen on vasta alkanut. En osta Nokian Renkaita vain siksi, että osake on halventunut. Ensin pitää nähdä, miten paljon rahaa maasta on paennut.” Lähde Amerikkaan

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju uskoo, että piensijoittajan kannattaa välttää Suomi-riskiä vielä vuosia. Esimerkiksi Kesko ja Stockmann joutuvat vielä pitkään tekemään tulosta ensisijaisesti säästämällä. ”Sen sijaan ulkomaiset osakkeet houkuttelevat, koska maailmalla talous kasvaa kohtuullisesti”, Oksaharju sanoo. Jo vuosia jatkuneen kurssinousun vuoksi yhtiövalinnoissa on syytä painottaa suhdannekestävyyttä eikä ahnehtia tuottoja korkean betan osakkeilla tai vaikka juuri listautuneilla sosiaalisen median jättiläisillä. Esimerkiksi Danaher, Coca-Cola, PepsiCo, IBM ja Nestlé ovat Oksaharjun mukaan varteenotettavia vaihtoehtoja. ”Kustannustehokas osakerahasto on paras vaihtoehto, jos et halua perehtyä yhtiöihin. Varmista keskimäärin kohtuullinen hankintahinta ostamalla laa-

jasti hajautettua rahastoa pitkän ajan kuluessa”, Oksaharju sanoo. Hänelle itselleen suorat osakesijoitukset laatuyhtiöihin ovat aina ensisijainen vaihtoehto, sillä tavoitteena on voittaa indeksit osakkeita poimimalla. Valuuttoihin, jalometalleihin tai raaka-aineisiin Oksaharju ei sijoita. Myöskään valtionlainat eivät houkuta, sillä joko tuotot jäävät nollan tuntumaan tai sitten rakenteellista riskiä on liikaa. ”Yritysten roskalainoja vältän, sillä niiden korkoero luokitettuihin lainoihin on kaventunut jo kaksi vuotta. Nykytilanne muistuttaakin huolestuttavasti aikaa ennen finanssikriisiä.” Suomen asunto- ja kiinteistömarkkinoita Oksaharju pitää huonona sijoituskohteena lähivuosina. Hinnat ovat nousseet liki 20 vuotta, mutta nyt sekä yritysten että kotitalouksien tilanne on heikentynyt selvästi. Oksaharju uskoo, että nyt on hyvä pitää 10–20 prosenttia salkusta käteisenä. Alennusmyyntejä on odotettavissa, koska jenkki-indeksit ovat nousseet putkeen yli viisi vuotta. ”Myin Fortumia loppuvuodesta 2013 tuntuvan kurssinousun ja kohonneen Venäjä-riskin vuoksi. Tänä vuonna 2014 olen ostanut Aspoa, Nokian Renkaita, TeliaSoneraa ja Tikkurilaa. Kaikki ovat kannattavia, maksavat osinkoa ja ovat laskeneet huippuhinnoistaan. Harkitsen ostoja Kemirassa ja Outotecissa.” Osingot ennen kaikkea

Vuosikymmeniä Suomen pörssimarkkinoilla toiminut Kim Lindström on arvosijoittaja. Salkkuun päätyy vain yrityksiä, jotka maksavat hyvää osinkoa. Suhdanteista liian riippuvaisia yhtiöitä hän välttää. Hyvää osinkotuottoa tarjoava osake on “korkosijoituksenakin” ylivoimainen talletuksiin, korkorahastoihin ja joukkolainoihin verrattuna. Lindström ottaa vain riskejä, jotka pystyy hahmottamaan. ”On tärkeää tuntea sijoituskohteet hyvin mukaan lukien johdon laatu ja pääomistajien ajatusmaailma.” Lindström pyrkii käyttämään taloudesta ja politiikasta syntyvät pörssin ylilyönnit hyväkseen. ”Se edellyttää tunteiden pois kytkemistä, sillä suurimmat virheet sijoitta-

ja tekee tunnekuohussa.” Myöskään Lindström ei innostu oikopäätä ulkomaisista osakkeista. Harva tuntee ulkomaisia kohteita niin hyvin, että se korvaisi paikallistuntemuksen. Lisäksi monet suomalaisyritykset ovat todellisuudessa kansainvälisiä. ”Vältän myös rahastoja, koska en halua maksaa muitten tekemistä sijoituspäätöksistä. Samoin vältän muotiilmiöitä, sillä ne johtavat ylihinnoitteluun. Muistan elävästi 200 metrin jonot Aleksanterinkadulla it-kuplan aikaan.” Lindström on viime aikoina ostanut pohjahintaan esimerkiksi Nokian Renkaita ja Tikkurilaa. ”Molemmat ovat laatuyhtiöitä, joiden kurssikehitys on kärsinyt Ukrainan tilanteesta. Olen pessimistinen Venäjän poliittisen ja taloudellisen kehityksen suhteen, mutta en usko hurjimpiin skenaarioihin.” Lisäksi Lindström on siirtänyt jonkin verran rahaa Valmetista ja Metsosta muihin konepajaosakkeisiin kuten Konecranesiin.

Lindström: ”Suurimmat virheet sijoittaja tekee tunnekuohussa.” Vain mediayhtiöt ovat halpoja

Konkarisijoittaja Erkki Sinkko uskoo, että syksyn märkä ja kylmä hillitsevät sotaintoa Ukrainassa ja jouduttavat rauhantekoa. Niinpä Sinkko uskoo, että on hyvä ajatus tankata Nokian Renkaita, Fortumia, Neste Oilia, YIT:tä, Lemminkäistä, Tikkurilaa, Konecranesia, Stockmannia, Keskoa, Oriolaa, Aspoa ja Atriaa. Media on Sinkon mielestä kuitenkin ainoa toimiala, jota saa todelliseen alehintaan. Niinpä hän täytti koko kesän salkkuaan ostamalla ”Almaa, Sanomaa ja Ilkkaa.” ❏

11


Noteeratut

Vältä tuulipukusijoittajan Nimi Sukunimi perusvirheet Ingressi LOUNAALLA

Teksti Kirjoittaja

↦ Tuulipuku, bullero, sopuli… Lauman mukana kulkevan, hölmön piensijoittajan stereotyypille löytyy monta nimeä. Kukaan ei tietysti tunnusta olevansa tuulipukusijoittaja, mutta jokainen on joskus sortunut sijoittajatyypille ominaisiin perusvirheisiin. Arvopaperi listasi tuulipukusijoittajan perusvirheet, jotka välttämällä parannat huomattavasti mahdollisuuksiasi menestyä sijoittajana.

Pelkää jäävänsä junasta. Keskustelupalstoilla leviävät tarinat huimista tuotoista houkuttelevat ostamaan kovan hypetyksen kohteena olevia osakkeita. Yhtiön liiketoiminta vaikuttaa epäilyttävältä, mutta siihen ei ehdi perehtyä, sillä muuten voi olla jo myöhäistä. Tarttuu putoavaan puukkoon. Tulosvaroituksen antaneen yhtiön osaketta sijoittaja ryntää ostamaan saman tien, jotta saa laskettua omaa keskihintaansa. Mitä enemmän osake laskee, sitä enemmän osaketta on kauhottava salkkuun. Maltti on sopulisijoittajalle tuntematon käsite.

Rakastuu osakkeisiinsa. Tunteikas tuulipukusijoittaja ei tohdi luopua osakkeista, vaikka yhtiön näkymät heikentyvät ja osake syöksyy. Tehdas lapsuudenkodin maisemissa luo tunnesiteen, jota sijoittaja ei haluaisi katkaista.

Teksti Mirko Hurmerinta Kuvitus Janne Iivonen

12

Käy liikaa kauppaa. Sijoitushorisontti saattaa olla pitkä, mutta ajatus pikavoitoista käymällä aktiivisesti kauppaa lyhyellä aikavälillä on impulsiiviselle sijoittajalle kutkuttava. Osto- ja myyntipäätökset syntyvät usein hetken mielijohteesta. Turhasta kaupankäynnistä syntyvät kulut ja verot syövät tehokkaasti mahdollisia tulevia tuottoja. Uskoo sokeasti omiin kykyihin kykyihinsä. Jos Oma mielipide on ainoa oikea. Jo eri analyytikot ja asiantuntijat ovat e Liiallinen mieltä, ovat he väärässä. Liialline itsevarmuus johtaa usein turhaan kuluihin. kaupankäyntiin ja kasvaviin kuluih

Pitää kai kaikki munat samassa korissa. sijoittajan Huonon s hajautus on usein olematonta. Salkku saattaa koostua koost vain muusuositusta tamasta s kansanosakkeesta kansanos samalta ttoimialalta. Helsingin pörssin ulkoHelsingi puolelle lähteminen tuulipukusijoiton tuu tajasta suorastaan pelottava ajatus. pelott

Realisoi voitot, ei tappioita. Voitolla olevat osakkeet päätyvät yleensä ensimmäisenä myyntiin. Sen sijaan teknokuplan huipulla ostamistaan osakkeista tunteikas sijoittajamme pitää kiinni kynsin ja hampain. Sillä jos tappiota ei realisoi, ei sitä tarvitse tunnustaa. ”Kyllä se vielä nousee.”


TAV O I T T E E N A TÄY D E L L I S Y Y S



Ostopaperit

Himottavatko osakkeet? Helsingin pörssistä löytyy 15 osaketta, joiden suosittelemiselle on hyvät perusteet.

Teksti

MARKUS SALIN Kuvitus

RAMI NIEMI


Ostopaperit

VARMISTELIJOIDEN TYLSÄT PERUSLAPUT

TULOSKÄÄNTEEN METSÄSTÄJIEN SALKKUUN

VENÄLÄISEN AURINGONNOUSUN PUOLESTA

Nordea Pohjoismainen pankki osaa kansan rahastamisen jalon taidon ja tekee kovaa tulosta taantumaympäristössäkin. Tunnusluvuilla mitattuna Nordean osake on arvostettu tavanomaiselle eurooppalaiselle tasolle keskimääräistä terveemmästä luottokannasta huolimatta. Pohjoismainen hajautus tasoittaa eri tahdissa kulkevien kansantalouksien vaikutusta. Maksaa hyvää osinkoa vuodesta toiseen.

Amer Sports Analyytikoiden pitkään hyljeksimä urheiluvälineyhtiö harppaa rättibisnesten avulla kokoluokkaan, jossa se astuu jo maailmanjättien varpaille. Ensi vuoden ennusteisiin on leivottu tuloksen kaksinkertaistumista, jolloin nykykurssi tuntuu edulliselta. Hajallaan oleva omistus ja entistä suurempi kokoluokka houkuttelevat teollisia ostajia. Globaalin yhtiön viimeinen häntä Suomessa on Suunto.

Nokian Renkaat Kolmannes liikevaihdosta tulee itärajan takaa, missä sijaitsee myös huomattava osa tuotannosta. Yhtiö odottaa Venäjältä nollakasvua tai pientä laskua kappalemääräisessä myynnissä. Venäjäriskiä osakkeeseen on jo hakattu kaksin käsin. Kaikki merkit Venäjän ja länsimaiden välisen uhittelun loppumisesta näkyvät nopeasti kurssissa.

1

Orion Pörssianalyytikoiden pitkäaikainen inhokki tekee vuodesta toiseen loistotulosta ja jaksaa palkita omistajiaan osingoilla ja lisäosingoilla. Kesällä yhtiö kertoi merkittävästä yhteistyösopimuksesta Bayerin kanssa. Sopimus koskee eturauhassyöpäpotilaiden hoitoon tarkoitettua androgeenireseptorin estäjää. Diili paikkailee mukavasti Parkinsonlääkkeiden patenttisuojan loppumisen jälkeistä hiipuvaa myyntiä.

2

Teliasonera Teleoperaattorit eivät ole kasvuyhtiöitä, mutta toiminnan jatkuva tehostaminen kasvattaa viimeistä riviä. Sijoituskohteena ne ovat tylsiä osinkonarikoita, joita suhdannekeinahtelu ja kireä kilpailu eivät pahemmin häiritse. Teliasoneran nettotulos nousee ensi vuonna parin miljardin euron suuruusluokkaan, mikä tarkoittaa p/e-lukua noin 12, mikä tarkoittaa selvää alehintaa Elisaan verrattuna.

3

16

1

Cargotec 2 Tämän vuoden pilasi satamanosturikeikan huomattava kustannusylitys. Toivottavasti se oli viimeinen laatuaan. Ensi vuosi näyttää paremmalta kaikilla liiketoiminta-alueilla. Jos tulos kääntyy ensi vuonna parempaan siinä tahdissa kuin ennustajien kristallipalloissa lukee, Cargotec on pörssin ylivoimaisesti halvin konepaja. Tulosennusteen mahdollinen toteutuminen riittäisi 40 euron kurssitason perustelemiseen. Sanoma 3 Parjatun mediajätin toisen vuosineljänneksen osavuosikatsaus antoi viitteitä käänteestä parempaan. Tarpeettomien palasten myynti jatkuu vielä eikä uusien alaskirjausten mahdollisuutta voi sulkea pois. Media-alan murroksessa Sanoma on isona pelurina kuitenkin hyvissä asemissa. Esimerkiksi Iltasanomien verkkopalvelusta se on rakentanut huikean rahantekokoneen. Mahdollisista huonoista uutisista huolimatta nykyinen alle kuuden euron kurssi tuntuu alhaiselta.

1

YIT Viime vuoden liikevaihdosta reilu neljännes tuli Venäjältä, missä asuntomarkkinat takkuilevat ja korkojen nousu pelottaa. Lisähuolena on Suomen kökköinen kansantalous. Siltikin YIT onnistui alkuvuonna tekemään yli seitsemän prosentin liikevoiton. Odotuksissa on ensi vuodelta yli sadan miljoonan euron nettotulos, mihin suhteutettuna 900 miljoonan euron markkina-arvo ei päätä huimaa.

2

Fortum Viime kuukausien selittämätön nousu vilkkaalla vaihdolla on tehnyt Fortumin osakkeesta kalliin. Ruotsin verkkojen myynti on yhä kesken ja isoista Venäjä-investoinneista tuloutuvien kassavirtojen päälle on heitetty epäilyksen varjo. Ilman kunnollista tasokorjausta alaspäin Fortumin osake kannattaa jättää muille, mutta muutamia euroja halvempi hinta ajaa jo ostolaidalle. Pahinkaan kauhuskenaario Venäjän-retken epäonnistumisesta ei vakavaraista Fortumia isosti hetkauta.

3


Kansanosakkeet

Suomalaisten suosikit

KASVU-PERSOJEN TÄRPIT

Ponsse Metsäkonevalmistaja murskaa tänä vuonna suurimman osan tulos- ja liikevaihtoennätyksistään. Kesäkuun lopun tilauskanta ylsi kaikkien aikojen ennätykseen, mikä lupaa erinomaista loppuvuotta. Kasvu ei johdu pelkästä hyvästä markkinatilanteesta vaan osa menestyksestä kuuluu aggressiivisella tahdilla julkistettaville uusille tuotteille. Analyytikoiden vaatimattomat kasvuarviot ensi vuodelle saattavat osoittautua liian varovaisiksi.

1

RISKIPELURIN SMALL CAPIT

Revenio Group Silmänpainetautia eli glaukoomaa sairastaa 150 miljoonaa ihmistä, joista vain puolet tietää sairaudestaan. Revenion silmänpainemittari omaa valtavan kasvupotentiaalin, mutta alkuvuoden luvut olivat vielä selkeä pettymys. Viime vuoden lopussa mittareita oli maailmalla vasta noin 30 000 kappaletta. Kasvava laitekanta tarkoittaa myös kiihtyvää kertakäyttöantureiden myyntiä.

1

Exel Composites Urheilubrändeistä irti pyristellyt Exel tekee taas tulosta. Vaatimattomuus kaunistaa komposiittivalmistajaa, sillä isokaan tulosparannus ei saa yhtiötä henkselinpaukutuslinjalle. Yhtiö kasvatti alkuvuonna Euroopan liikevaihtoaan kuudenneksen, mikä on loistosuoritus masentavan talouskasvun ympäristössä. Runsaan seitsemän euron kurssissa on rutkasti nousuvaraa.

Glaston Turvalasikonepaja pääomitettiin viime vuonna kriisitilassa uuteen alkuun. Yhtiön koneet prässäävät lasit melkein kaikkiin maailman merkittävimpiin rakennuksiin. Kasvupotentiaalia teknologiajohtajalle tarjoavat muun muassa rakennusten kiristyvät energiansäästövaatimukset, lasin lisääntyvä käyttö autoissa sekä aurinkopaneelien kasvavat markkinat. Merkkejä käänteestä parempaan näkyy jo, mutta osake kyntää murheellisen alhaalla.

Suominen 3 Joustopakkauksista luopumisen jälkeen Suominen on selkeä kuitukankaisiin keskittyvä kokonaisuus. Yhtiö toimii kasvualalla ja merkittävin markkina-alue löytyy Atlantin toiselta puolelta, missä talouskin sentään kasvaa. Myös yhtiön tase on vihdoin jumpattu siihen kuntoon, että yhtiö voi siirtää huomion velanhoidosta kasvun tavoitteluun. Osakkeen kurssissa parantuneet näkymät näkyvät vasta vähän.

SSH 3 Kulkee Stonesoftin viitoittamaa tietä, mutta ainutlaatuiseksi kehutun avaintenhallintasovellluksen suuren mittakaavan myynti on antanut odotella hermoja raastavan pitkään. Kunnollisia päänavauksia yhtiö on lupaillut loppuvuodelle. Lisämausteen osakkeeseen tuo jopa sadan miljoonan euron arvoiseksi spekuloitu patenttisalkku, jonka rahastamiseen yhtiö tarvinnee jonkin lihaksikkaamman kumppanin.

2

2

Nokia ja Elisa ovat Suomen ylivoimaiset kansanosakkeet. Kolmas kuusinumeroiseen omistajamäärään yltävä yhtiö on Fortum. Kahdestakymmenestä omistajamäärältään suurimmasta yhtiöstä peräti kolmessatoista omistajien määrä on laskenut tämän vuoden aikana. Esimerkiksi Fortum on menettänyt tänä vuonna noin 18 000 suomalaisomistajaa. Omistajamäärä on kasvanut hieman Sammossa. Uusia kansansuosikkeja ovat Kone ja Nokian Renkaat. Kone on saanut tänä vuonna noin 7 000 uutta omistajaa. Nokian Renkailla suomalaisomistajia on nyt reilut 13 000 enemmän kuin vuodenvaihteessa. Viime vuonna kansansuosikiksi nousseen Talvivaaran omistajamäärä on tänä vuonna laskenut parilla tuhannella. Siltikin sitä löytyi elokuun lopussa liki 82 000 suomalaisen salkuista. Kansanosakkeet Yhtiö

Omistajia 31.8.2014

1. Nokia

222 064

2. Elisa

217 511

3. Fortum

113 937

4. UPM-Kymmene

92 216

5. Sampo

83 372

6. Talvivaara

81 673

7. Neste Oil

78 684

8. Outokumpu

66 529

9. Stockmann

56 269

10.Orion

52 954

11. Kone

52 705

12. Metso

52 216

13. Valmet

52 092

14. Nokian Renkaat

45 880

15. Aktia

44 275

16. YIT

44 133

17. Metsä Board

40 563

18. Kesko

40 233

19. Wärtsilä

39 802

20. Raisio

38 447

17


Maailmalle

Pohjoismaat

Saab P/e: 17 Ev/ebitda: 7,2 Osinkotuotto: 2,4 %

Opera Software P/e: 34 Ev/ebitda: 24,7 Osinkotuotto: 0,3 %

↦ Nettiselaimistaan tunnettu Opera Software on pohjoismaisen it-sektorin kasvuhirmuja. Myös tulosta syntyy, sillä liikevoittoprosentti yltää tukevasti kahdenkymmenen paremmalle puolelle. Konsensusennusteet lupaavat Oslossa pääkonttoriaan pitävälle yhtiölle 40–60 prosentin tuloskasvua. Kovat odotukset heijastuvat osakkeen arvostuskertoimiin, eikä yli 30 p/e-luku jätä sijaa pettymyksille.

↦ Geopoliittiset riskit ovat ikäviä, mutta puolustusvälinevalmistaja Saabille ne avaavat liiketoimintamahdollisuuksia. Siviilipuolen osuus yhtiön ylimmästä rivistä jää viidennekseen. Viime vuodet eivät olet tuoneet Saabille kasvua, mikä osaltaan johtuu Ruotsin puolustusbudjetin supistuksista. Gripenin hävittäjät ovat Saabin vahvin, toiveita luova bisnes. Konsensusennusteet odottavat yhtiön osakekohtaisen tuloksen karttuvan kaksinumeroisin luvuin tänä ja ensi vuonna.

Hexagon P/e: 22 Ev/ebitda: 17,3 Osinkotuotto: 2,8 %

Royal Unibrew P/e: 17 Ev/ebitda: 18,5 Osinkotuotto: 1,9 %

↦ Carslbergin tuntevat kaikki, mutta Pohjoismaiden ja Baltian juomamarkkinoiden kakkossijakin menee Tanskaan. Royal Unibrew otti melkoisen kasvuloikan ostettuaan Hartwallin hollantilaiselta Heinekeniltä. Jaffa-brändin omistajan osake hinnoitellaan verrokkeihinsa nähden varsin tuhdeilla arvostuskertoimilla, eivätkä kasvunäkymätkään ole ennusteiden valossa auvoisat. Royal Unibrew’n kannattavuus on kuitenkin kunnossa, ja jos se saa Hartwallinkin liikevoittoprosentit nousuun, osakeessa on potentiaalia.

Poimi osakkeita maailmalta Suomalaisen yksityissijoittajan ei tarvitse enää rajoittua Helsingin pörssiin. Arvopaperi listasi analyytikkosuositusten perusteella houkuttelevimmat maailman osakkeet. Teksti Tommi Melender

18

Kuvitus Janne Iivonen

↦ Mittausteknologian globaali markkinajohtaja Hexagon on noussut Tukholman pörssissä vuoden alusta viidenneksen. Syy selviää tulosennusteista, jotka odottavat 15–20 prosentin voittojen kasvua lähitulevaisuudessa. Hexagon on finanssikriisin jälkimainingeissa kokenut heikkoja aikoja, mutta kannattavuutensa se on pitänyt vahvana ja nakuttaa yli kahdenkymmenen prosentin liikevoittoa. USA:n rakennusmarkkinan piristyminen kirkastaa Hexagonin näkymiä.

Helsingin pörssiin listattujen osakkeiden markkina-arvo liikkuu 170 miljardissa eurossa. Summa on häviävän pieni, jos sitä vertaa maailman osakemarkkinoiden 43 000 miljardin euron markkina-arvoon. Finanssikapitalismin mekasta Yhdysvalloista löytyy lähemmäs parikymmentä yhtiötä, jotka ovat yksinään arvokkaampia kuin koko Helsingin pörssi. Pelkkää Suomi-salkkua pyörittävä ummistaa silmänsä monilta tuottomahdollisuuksilta – toki myös riskeiltä. Hänen on myös vaikea koota tasapai-


Eurooppa

Andritz P/e: 20 Ev/ebitda: 7,5 Osinkotuotto: 3,5 %

Smurfit Kappa P/e: 12 Ev/ebitda: 5,5 Osinkotuotto: 4,3 %

↦ Irlantilainen Smurfit Kappa on suurimpia pakkausvalmistajia Euroopan ja Amerikan markkinoilla. Alkunsa yhtiö sai vuonna 2005 Jefferson Smurfitin ja Kappa Packaginin fuusiossa. Viime vuodet liikevaihdon kasvu on ollut niukkaa, mutta kustannusten hallinnassa yhtiö onnistunut mallikkaasti. Kartonkien ja muiden pakkausmateriaalien tarve kasvaa verkkokaupan vallatessa alaa. Tulosennusteet lupaavat Smurfit Kappalle kaksinumeroista tuloskasvua.

↦ Valmetin itävaltalaiskilpailija tasapainottaa paperi- ja selluliiketoimintojaan vesivoimaturbiineilla, joissa se on toiseksi suurin valmistaja maailmassa. Andritzille on virrannut tilauksia tänä vuonna selvästi viime vuotta enemmän. Ensimmäisen vuosipuoliskon tilauskasvu oli 18 prosenttia. Seitsemän prosentin liikevoitollaan Andritz on Valmetia kannattavampi, ja samalla monipuolisempi liiketoiminnoiltaan. Vahvin tuloskasvu ajoittuu tähän vuoteen, mikä luo paineita osakkeelle.

Christian Dior P/e: 18 Ev/ebitda: 4,3 Osinkotuotto: 4,7 %

Michelin P/e: 11 Ev/ebitda: 4,7 Osinkotuotto: 3,2 %

↦ Ylpeä Nokian Renkaiden osakkeenomistaja ei häikäisty Michelin tuloksentekokyvystä. Liikevoittoprosentit eivät yllä edes puoleen suomalaisyhtiön hurjista 25:n lukemista. Bridgestonen kanssa maailman suurimman rengasvalmistajan tittelistä kilpailevalla ranskalaisyhtiöllä on kuitenkin sellaista, mikä Venäjän alakulon rassaamalta Nokian Renkailta tällä hetkellä puuttuu: tuloskasvua. Michelinin nettotulos karttuu konsensusennusteiden mukaan kaksinumeroisin luvuin. Osakkeen arvostus on maltillinen.

noista salkkua, sillä Helsingin pörssistä puuttuvat monet tärkeät toimialat. Esimerkiksi lääketeollisuudessa on tarjolla vain Orionia ja öljyteollisuudessa vain Neste Oilia. Vahvat globaalit kuluttajabrändit loistavat tyystin poissaolollaan, kun Nokiaa ei enää voi sellaiseksi laskea. ”Maantieteellinen hajautus sentään onnistuu”, muistuttavat monet sijoitusasiantuntijat viitaten siihen, että suurista pörssiyhtiöistä vain harvat ovat Suomi-riippuvaisia. Mutta jos Helsingin pörssi ei olekaan Suomi-riippuvainen, niin Euroop-

pa-riippuvainen se kuitenkin on. Kasvavilla Aasian markkinoilla menestyvät lähinnä Koneen ja Wärtsilän kaltaiset konepajafirmat. Pohjois-Amerikka taas on ollut perinteisesti suomalaisyhtiöille vaikea manner. Suppean yhtiötarjonnan ja huomattavan Eurooppa-riippuvuuden lisäksi Helsingin pörssiä riivaa myös alttius kurssiheilunnalle. Markkinaliikkeet tuntuvat pienessä reunapörssissä voimakkaammin kuin suurilla osakemarkkinoilla. Siitä voi olla iloa nousukausina, mutta laskukausina se on vitsaus.

↦ Muotimaailman ilmeisin osakevalinta on LVMH. Perustajansa nimeä kantava Christian Dior on LVMH:n suurin omistaja yli 40 prosentin osuudella. Naisten muodilla ratsastava Dior on menestynyt viime aikoina pörssissä LVMH:ta paremmin. Diorin liikevoittoprosentit kipuavat kahdenkymp y menen prosentin ntin paremmalle puolelle ja konsensusennusteet ennusteet lupaavat vahvaa aa kaksinumeroista tulosuloskasvua. Diorin osakkeen arvostus on huokeampi kuin LVMH:n. VMH:n.

Fiksu sijoittaja katsookin kotipörssiä pitemmälle. Ensiksi länsimarkkinoille

Ulkomaisiin osakkeisiin sijoittaminen ei tietenkään ole helppoa. Se vaatii aikaa ja harrastuneisuutta. Urheilutermein sitä voisi kuvailla vieraskentällä pelaamiseksi. Helsingin pörssissä suomalaissijoittajalla on informaatioetu, mutta maailman pörsseissä hän joutuu tarkastelemaan yhtiöitä ulkopuolisen silmin. Yhtiö- ja osakekohtaisia tunnuslu-

19


Maailmalle

Yhdysvallat

Thermo Fisher Scientific P/e: 18 Ev/ebitda: 15,0 Osinkotuotto: 0,5 %

Delta Air Lines

↦ Terveydenhuoltoon diagnostiikka- ja tutkimuslaitteita ja ohjelmistoja valmistava Thermo Fisher Scientific teki sijoittajia miellyttävän ratkaisun ostaessaan Life Technologiesin. Ostoksen myötä yhtiöstä tulee ykkönen voimakkaasti kasvavilla geneettisen tutkimuksen markkinoilla. Konsensusennusteet lupaavat kaksinumeroista tuloskasvua, mutta Thermo Fisher Scientificin osakkeen arvostuskertoimet ovat verrokkeihin nähden maltilliset.

P/e: 12 Ev/ebitda: 5,7 Osinkotuotto: 0,8 %

↦ Vanhan vitsin mukaan varmin tapa tulla miljonääriksi on aloittaa miljardöörinä ja sijoittaa lentoyhtiöihin. Delta Air Linesin osakekurssi on tuplaantunut vuodessa, joten siihen sijoittaneiden ei ole tarvinnut katua. Fuusio Northwesternin kanssa toi lisää harteita liiketoimintaan ja poikii kustannussäästöjä. USA:n talouskasvun vahvistuminen vilkastuttaa erityisesti bisnesmatkustamista. Kilpailu lentoliikenteessä toki on kovaa ja öljyn kallistuminen riskitekijä.

Schlumberger P/e: 19 Ev/ebitda: 10,0 Osinkotuotto: 1,5 %

Newell Rubbermaid P/e: 17 Ev/ebitda: 12,0 Osinkotuotto: 1,9 %

↦ Paper Mate ja Parker ovat tuttuja kynäbrändejä toimistotyöläisille, Rubbermaidin pakkauksia taas löytyy jokaisesta keittiöstä. Newell Rubbermaid omistaa ne ja joukon muita kuluttajien arkeen ja vapaa-aikaan liittyviä tavaramerkkejä. Yhtiön kasvu on ollut viime vuodet nihkeää, mutta konsensusennusteet lupaavat käännettä parempaan. Peruskannattavuudesta kertovat 12–13 prosentin liikevoittomarginaalit. USA:n kuluttajaluottamuksen vahvistuminen tukee Newell Rubbermaidin pyrkimystä satsata vahvakatteisimpiin brändeihin.

kuja on saatavilla tietopankeista, mutta pelkän datan perusteella ei sijoituskohteita pidä valita. On selvitettävä myös yhtiön kilpailuedut, bisnesmallit ja ansaintalogiikat. Se vaatii puurtamista ammattilaiseltakin, saati harrastajalta. Mitä eksoottisemmasta markkinasta on kyse, sitä kalliimmat ovat yleensä myös oppirahat. Olemme koonneet näille sivuille Pohjoismaiden, Euroopan, Yhdysvaltain ja Aasian potentiaalisimmat osakkeet Factsetin analyytikkosuositusten perusteella. Se, että niiden takana on positii-

20

↦ Syvän meren poraukset ja uusien öljylähteiden etsiminen ja hyödyntäminen siivittävät energia-alalle laitteita ja teknologiaa toimittavaa Schlumbergeriä. Yhtiöllä on vahvat asemat kehittyvissä maissa, mikä toisaalta merkitsee myös poliittisia riskejä. Verrokkeihinsa nähden Schlumberger loistaa kannattavuudellaan ja pääoman tuotollaan. Liikevoittomarginaalit kurkottavat lähelle kahtakymmentä prosenttia. Osake ei ole arvostuskertoimien valossa halpa, mutta Schlumberger on perinteisesti hinnoiteltu verrokkejaan korkeammalle.

vinen konsensusnäkemys, ei tietenkään takaa kurssinousua. Mutta analyytikoiden esiin nostamien yhtiöiden joukosta löytyy varmasti jokunen helmi. Parhaat niistä saattavat soveltua ulkomaisen osakesalkun kulmakiviksi. Maailmalle sijoittaminen on suositeltavinta aloittaa länsimarkkinoilta, joissa yrityskulttuurit, poliittiset olot ja lainsäädännön koukerot eivät suuresti poikkea omistamme. Turvallisin

Turvallisin lähtöpiste on länsinaapuri.


Aasia

Japan Tobacco P/e: 19 Ev/ebitda: 11,2 Osinkotuotto: 2,7 %

Daqin Railway

↦ Tupakoitsijat eivät pihtaile paheestaan taantumassakaan. Siksipä tupakkayhtiöt kuuluvat defensiivisten osakkeiden perusvalikoimaan. Japan Tobaccon ylin rivi ei paljon ylöspäin heilahtele, mutta kannattavuus on kovaa luokkaa – liikevoittomarginaalit yltävät 25 prosenttiin. International Tobacco Business -yksikkö valmistaa ja markkinoi tupakkatuotteita maailmanlaajuisesti. Varsinaisen leipälajinsa lisäksi Japan Tobacco myy reseptilääkkeitä ja elintarvikkeita.

P/e: 8 Ev/ebitda: 5,4 Osinkotuotto: 6,4 %

↦ Rautatieliikenteen pyörittäminen Kiinassa ei ole suurten riskien bisnestä, ellei mahdollisia onnettomuuksia oteta lukuun. Pohjoisessa Shanxin maakunnassa pääkonttoriaan pitävä Daqin Railway kuljettaa niin matkustajia kuin rahtia, ennen muuta terästä ja muita raakaaineita. Hinnoitteluvoimasta kertovat 30 prosentin liikevoittomarginaalit. Vuotuinen liikevaihdon kasvu pyörii 5–10 prosentin välillä. Vuolas kassavirta mahdollistaa anteliaat osingot.

Thai Beverage P/e: 20 Ev/ebitda: 17,0 Osinkotuotto: 2,7 %

Amore Pacific P/e: 38 Ev/ebitda: 11,5 Osinkotuotto: 0,2 %

↦ Aasialaisen keskiluokan kasvu tuo elinvoimaa kuluttajatuoteyhtiöille. Amore Pacific omistaa useita tytäryhtiöitä, jotka toimivat muodissa, kosmetiikassa, terveydenhuollossa ja pakkausalalla, löytyypä tuotevalikoimasta teen raaka-aineitakin. Yhtiön liikevaihto on kasvanut tasaista viidentoista prosentin vauhtia. Osakekurssin kolminkertaistuminen vuodessa kertoo sijoittajien haistaneen Amore Pacificin potentiaalin. Osakkeen hinnassa on melkoisesti kasvuodotuksia.

lähtöpiste on länsinaapuri, josta löytyy läjäpäin suomalaisille tuttuja yhtiöitä Hennes & Mauritzista Electroluxiin ja Ericssonista Volvoon. Tukholman pörssin yhtiötarjonta ja toimialakattavuus on aivan toista luokkaa kuin Helsingin pörssin. Tiedollisen pullonkaulan lisäksi ulkomaista osakesijoittamista suitsivat kustannukset. Osakevälittäjät ovat tosin viime vuosina parantaneet palveluaan, eikä ulkomaisen salkun pyörittäminen ole välttämättä enää kohtuuttoman kallista Suomi-salkkuun verrattuna.

Täydennystä rahastoihin ja etf:iin

Vaivattomin tapa mennä maailman osakemarkkinoille on luonnollisesti ostaa rahastoa tai indeksiosuutta tai etf:ää. Niiden avulla saa Suomi-salkun täydentäjäksi tehokkaalla hajautuksella vaikkapa Euroopan, Yhdysvallat ja kehittyvät maat. Rahastovaihto on järkevä siinä tapauksessa, että onnistuu löytämään sellaisen rahaston, jota hoitaa näkemyksellinen salkunhoitaja ja joka ei nyhdä kohtuuttomia kuluja indeksin peesaamisesta. Sellaisia ei ole ruuhkaksi asti.

↦ Thaimaalaisten ja Thaimaassa vierailevien turistien janoa Chang-oluella sammuttavan Thai Beveragen osakekurssi on kivunnut vuodenvaihteesta kolmanneksen. Länsimaisiin verrokkeihinsa nähden yhtiö kasvaa varsin ripeää, liki kymmenen prosentin vuosivauhtia. Eikä kannattavuudessakaan ole valittamista, sillä konsensusennusteiden mukaan tuloskasvu ylittää liikevaihdon kasvun ja liikevoittomarginaalit lähentelevät viittätoista prosenttia. Thai Beverage kattaa lähestulkoon koko juomapaletin virvoitusjuomista oluisiin ja väkeviin.

Indeksiosuuksilla ja etf:illä saa markkinoiden keskimääräisen tuoton kuluilla vähennettynä. Oman innostuksen ja riskinsietokyvyn mukaan rahasto- ja indeksisijoituksia voi täydentää suorilla osakesijoituksilla. Parhaassa tapauksessa niistä saa lisätuottoja, pahimmassa tapauksessa ne voivat tuoda salkkuun myös miinusta. Takuuvarmasti niistä koituu harrastuksellista elämänsisältöä sijoittamisesta kiinnostuneille. ❏

21



Rahastot

Älä maksa turhaan rahastopalkkioita Piiloindeksointi on suuri vitsaus, joka koskettaa kymmeniä tuhansia suomalaisia rahastosijoittajia. Suomi-rahastoista vain muutama on oikeasti aktiivinen.

Teksti

MIRKO HURMERINTA Kuvitus

JANNE IIVONEN


Rahastot

sesta turhaan. Rahastoyhtiöiden bisneksen näkökulmasta on ymmärrettävää, etteivät ne pidä korkeista kuluistaan suurta meteliä. Pankin tiskillä asioidessa saattaa myös kauhukseen huomata, ettei palveluneuvojien tietotaito edes riitä kertomaan tarjottavan rahaston kuluista (Ks. Arvopaperin Sijoitusrahasto-opas 2013).

R

ahastosijoittaminen on helppo ja vaivaton tapa saada lisää hajautusta salkkuun tai ulkoistaa sijoituspäätökset kokonaan. Rahaston valinnassa on kuitenkin syytä kiinnittää erityishuomiota kuluihin. Halvimmalla pääsee, kun sijoittaa passiivisiin indeksirahastoihin tai pörssinoteerattuihin indeksiosuusrahastoihin eli etf:iin. Edullisimmillaan etf:ien hallinnointipalkkiot jäävät jopa alle 0,1 prosentin. Markkinoilla löytyy myös täysin kuluttomia indeksirahastoja, kuten esimerkiksi Nordnetin Superrahastot. Passiiviset rahastot sopivat mainiosti laiskalle sijoittajalle, jolle riittää pelkkä systemaattisen riskin eli markkinariskin ottaminen. Rahaston kehitys mukailee yleistä markkinakehitystä. Jossain etf:ssä voi olla jopa tuhansia osakkeita, joten epäsystemaattisen riskin eli yksittäiseen yhtiöön liittyvän riskin osuus on hyvin olematon. Passiivisilla rahastoilla voi kuitenkin päästä ainoastaan markkinoiden keskimääräiseen tuottoon.

Aktiivisuus maksaa

Keskimääräistä parempaan tuottoon on mahdollista päästä ainoastaan aktiivisella osakepoiminnalla. Korkeampi tuotto-odotus tarkoittaa korkeampaa riskiä, mutta rahastoissa myös korkeampia kuluja. Niitä aiheuttavat suuremmat kaupankäyntikulut, mutta ennen kaikkea salkunhoitajalle maksettava korvaus. Onhan hänen osaamisensa keskeisessä roolissa, jos rahasto menestyy. Korkeampien palkkioiden perimisessä ei vielä sinänsä ole mitään pahaa, kunhan sijoittaja saa rahoilleen vastinetta. Tämä ei tosin tarkoita sitä, että rahasto välttämättä yltäisi indeksiä parempaan tuottoon. Itse asiassa kulut huomioiden suurin osa rahastoista häviää indeksilleen. Finanssialan Keskusliiton tuoreen rahastoraportin mukaan Suomeen rekisteröidyt Suomi-osakerahastot ovat viimeisen viiden vuoden aikana tuottaneet keskimäärin 8,9 prosenttia vuodessa. Samaan aikaan OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi on tuottanut 11,4 prosenttia. Indeksin ylittävään tuottoon on yltänyt ainoastaan neljä rahastoa 32:sta. Niistäkin kaksi oli passiivisia rahastoja. Usein rahastoyhtiöt lakkauttavat tai yhdistävät heikosti menestyneitä rahastoja muihin rahastoihin kaikessa hiljaisuudessa kaunistellakseen track recordiaan eli tuottohistoriaansa. Jos rahaston salkunhoitaja väittää rahastonsa pyrkivän keskimääräistä parempaan tuottoon ottamalla aktiivisesti näkemystä, on niin myös tapahduttava. Monesti näin ei kuitenkaan ole, vaan rahastot seuraavat indeksiään, eikä tällöin voida puhua aktiivisesta salkunhoidosta. Kyse on piiloindeksoinnista eli käytännössä korkeiden palkkioiden veloittami-

24

Tunnusluvut auttavat

Rahaston aktiivisuutta voi tarkastella erilaisilla tunnusluvuilla. Yleisimmin käytetty mittari on tracking error, joka mittaa rahaston tuoton poikkeamaa suhteessa vertailuindeksiin. Mitä korkeampi tracking error on, sitä enemmän rahaston tuotot ovat poikenneet vertailuindeksistä, yleensä vuoden aikajänteellä. Esimerkiksi kolmen prosentin tracking error kertoo, että rahaston tuotto on poikennut kolme prosenttia vertailuindeksin tuotosta. Poikkeama voi tarkoittaa myös negatiivista tuottoeroa. Tracking error on varsin karkea luku, eikä se vielä kerro salkun sisällöstä mitään. Rahaston koostumuksen tarkasteluun erinomainen mittari on Martijn Cremersin ja Antti Petäjistön Yalen yliopistossa kehittämä active share –tunnusluku. Nopeasti yleistyvä tunnusluku vertaa suoraan rahaston sisältöä vertailuindeksiin. Tunnusluku vaihtelee nollan ja sadan prosentin välillä. Mitä korkeampi active share –luku on, sitä enemmän sijoitukset poikkeavat vertailuindeksistä. Nyrkkisääntö on, että alle 60 prosentin active share –luvun omaavat rahastot ovat todellisuudessa passiivisia. Sijoitustutkimusyhtiö Morningstar selvitti yleisimpien suomalaisiin osakkeisiin sijoittavien rahastojen active share –luvut. Vertailuindeksinä 28 rahaston selvityksessä käytettiin Nordean Suomi -indeksirahaston koostumusta. Rahasto pyrkii seuraamaan tarkasti OMX Helsinki Benchmark Cap GTR –tuottoindeksiä. Selvityksessä ei ole mukana indeksirahastoja eikä small cap –rahastoja.

Selvityksen tulokset ovat häkellyttäviä.

Selvityksen tulokset ovat häkellyttäviä. Touko-heinäkuun rahastoraporttien perusteella ainoastaan kolmella rahastolla active share –tunnusluku ylitti 60 prosenttia. Korkein luku oli Nordean Suomi 130/30 K –erikoissijoitusrahastolla, joka voi hyödyntää tuotontavoittelussa velkavipua sekä osakkeiden lyhyeksimyyntiä. Yli 60 prosentin lukuun ylsivät lisäksi arvoyhtiöihin sijoittavat Taaleritehtaan Arvo Markka ja Danske Bankin Arvo Finland. Rahastojen keskimääräinen active share –luku oli vain 39 prosenttia, eli sisältöjen perusteella ne ovat kaukana aktiivisesta. Morningstarin rahastoanalyytikko Thomas Furuseth kuitenkin huomauttaa, että Helsingin pörssissä tunnusluku ei anna juuri armoa. Pörssimme pieni koko ja rajoitettu osakevalikoima tekevät yli 60 prosentin active share –luvun saavuttamisen hyvin vaikeaksi ilman, että rahasto painot-


Ei kovin aktiivista

Lähde: Morningstar

Rahasto

Active share*, %

Tracking Juoksevat error **3v, kulut, % %

Nordea Suomi 130/30 K

73

9,59

1,53

Danske Invest Arvo Finland Value

70

6,68

1,20

Taaleritehdas Arvo Markka

69

4,68

1,20

Ålandsbanken Finland Value B

58

5,07

1,50

Fondita Equity Spice B

57

9,1

2,00

FIM Fenno

53

7,11

1,60

Evli Finland Select B

53

4,75

2,08

SEB Finland Momentum B

51

5,72

2,50

Säästöpankki Kotimaa B

48

2,55

1,84

LähiTapiola Suomi A

46

4,16

1,50

OP-Suomi Arvo A

40

3,27

1,60

OP-Focus A

39

2,99

1,80

ODIN Finland II

39

6,61

0,90

ODIN Finland

39

6,57

2,00

eQ Finland 1 K

36

-

1,50

Aktia Capital B

31

5,82

1,83

Finlandia Suomi

29

2,36

1,41

Danske Invest Suomen Parhaat K

29

-

1,50 2,00

OP-Delta A

28

2,16

Nordea Suomi K

28

3,72

1,61

Danske Invest Suomi Osinko K

28

6

1,52

SEB Finlandia B

27

5,55

1,30

Handelsbanken Suomi A

1,85

24

3,83

Danske Invest Suomi Yhteisöosake K 23

5,16

0,95

Alfred Berg Finland B

22

3,81

1,80

UB HR Suomi Kasvu

22

-

0,78

Danske Invest Suomi Osake K

21

5,45

1,90

Nordea Pro Suomi K

18

4,25

0,50

* Active share -luku vertaa rahaston sijoituksen vertailuindeksiin. ** Tracking error -luku mittaa rahaston tuottopoikkeamaa suhteessa vertailuindeksiin.

taa pienyhtiöitä. Tämä on jo muutamien kymmenien miljoonien eurojen rahastoille helpommin sanottu kuin tehty, sillä pienenkin rahaston ostot vääristävät vähän vaihdetun pörssiyhtiön osakekurssia. Vaikka active share -luku toimii paremmin suuremmilla markkinoilla sijoittavissa rahastoissa, selvitys antaa sijoittajalle miettimisen aihetta. Onko järkevää maksaa aktiivisten rahastojen korkeita kuluja, kun lähes sama salkku on mahdollista saada parhaimmillaan nollakuluilla? Voiko vain suomalaisiin osakkeisiin sijoittava rahasto ylipäätään olla perustellusti aktiivinen? Moni saattaa tietysti ajatella, että eihän prosentilla tai parilla sinne tänne ole juuri merkitystä. Sadasta eurosta kahden prosentin palkkio on vain kaksi euroa. Päätelmä on kuitenkin niin pielessä kuin vain voi olla. Nollakuluilla esimerkiksi 50 euron kuukausittainen sijoitus kasvaa kymmenessä vuodessa ja kymmenen prosentin tuotto-odotuksella noin 10 200 euroksi. Jos taas rahaston vuosittainen hallinnointipalkkio on kaksi prosenttia, on sijoittajan tyytyminen vajaaseen 9 200 euroon. 20 vuodessa kuluihin uppoaisi jo lähes 7 700 euroa ja 40 vuodessa peräti 119 000 euroa. Kuluilla on siis merkitystä. ❏

Toimitilasijoitus asuntosijoitusta parempi investointi! x Korkeampi tuotto

x Riskittömämpi vaihtoehto

x Alhaisempi investointitaso

x Kysyntä ylittää tarjonnan

www.conorin.fi Tervetuloa Messukeskukseen 23.9. keskustelemaan kanssamme aiheesta lisää!

25


Tunnusluvut

P/e

Sijoittajan

Quick-ratio

Liikevaihto-%

P/b

Ev/s

26


Ev/ebitda Current-ratio

P/s

Sokkona ei kannata sijoittaa. Seuraavilla sivuilla esittelemme osakeniilon tärkeimmät tunnusluvut arvostuskertoimista tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Käyttökate-%

27


Tunnusluvut

Ostanko vai en? Arvostuskertoimet auttavat löytämään pörssistä houkuttelevimmat ostokohteet. Niitä pitää kuitenkin ensin opetella käyttämään. Mikään tunnusluku ei yksinään tee autuaaksi.

Teksti

TOMMI MELENDER

28


O

nko osake halpa vai kallis? Se ei selviä osakekurssia katsomalla. Tarvitaan avuksi arvostuskertoimia, jotka suhteuttavat osakekurssin taloudellisiin perustekijöihin, kuten yrityksen liikevaihtoon, tulokseen ja tasearvoon. Arvostuskertoimien avulla on myös mahdollista vertailla keskenään saman toimialan yhtiöitä tai peilata koko osakemarkkinan hinnoittelua suhteessa pitkän ajan keskiarvoihin. Samalla täytyy kuitenkin pitää mielessä, että mikään yksittäinen tunnusluku ei suoraan kerro, kannattaako osaketta ostaa vai myydä. Arvostuskertoimien rinnalla on syytä tutkia yhtiön liiketoiminnan perusteita, kuten sitä onko yhtiöllä pysyviä kilpailuetuja, josta sijoittajan kannattaa maksaa. Arvostuskertoimet, kuten pörssikurssitkin, perustuvat yleensä tulevaisuudenodotuksiin ja ovat siten väistämättä arvioita tai arvauksia. Esimerkiksi Arvopaperin taulukkojen luvut perustuvat pankkien ja analyysitalojen konsensusennusteisiin. Yleensä ennusteista on vähiten hyötyä silloin, kun niitä eniten tarvitsisi. Yllättävät suhdanneheilahtelut, jotka keikauttavat tuloskehityksen odottamattomaan suuntaan, ehtivät estimaatteihin vasta sitten, kun pörssikurssit ovat jo reagoineet muutoksiin. Itsekseen osakkeita analysoiva voi toki jättää analyytikoiden laskelmat omaan arvoonsa, mutta hänkin joutuu omia laskelmia tehdessään tukeutumaan oletuksiin, jotka eivät välttämättä toteudu.

P/e-luku käytetyin

Yleisin ja samalla väärinkäytetyin arvostuskerroin on p/e-luku, joka saadaan jakamalla yhtiön markkinaarvo (osakekurssi) verojen jälkeisellä tuloksella (eps). P/e-luku eli voittokerroin kertoo, kuinka monta vuotta yhtiöltä kuluu tienata markkina-arvonsa verran rahaa. Periaatteessa tulkinta on yksinkertainen: mitä korkeampi p/e, siitä kalliimpi yhtiö. Peukalosääntönä voi pitää, että jos voittokerroin kurkottaa viidentoista yläpuolelle, yhtiöllä pitäisi olla tulevina vuosina edessään selvää voittojen kasvua. Aivan näin yksinkertainen ei tunnuslukujen maailma kuitenkaan ole. Tätä kirjoitettaessa YIT:n p/e-luku on 11 ja Koneen 21. Se ei välttämättä tarkoita, että YIT:n osake on edullinen ja Koneen kallis. Yhtä hyvin voi kyse olla siitä, että YIT:n tulos liikkuu lähellä huippujaan eivätkä sijoittajat usko sen pystyvän kasvattamaan merkittävästi voittojaan tulevina vuosina. Vastaavasti Koneen osakkeeseen hinnoitellaan huomattavia tuloskasvuodotuksia. Jos ne ylittyvät, nykykurssissa voi olla pal-

jonkin nousuvaraa. Suhdanneherkkien yhtiöiden kohdalla matala p/e-luku kielii usein pikemminkin tulossyklin huipusta kuin ostotilaisuudesta. Outokumpu on vuosien saatossa ollut malliesimerkki tällaisesta firmasta. Tälle vuodelle Outokummulle ei voi edes laskea p/e-lukua, koska tulos on miinuksella, mutta positiivista käännettä ennakoivat sijoittajat ovat saaneet tänä vuonna nauttia kurssinoususta. Tulosheilunnan aiheuttamia vääristymiä voi korjata nobelisti Robert Shillerin kehittelemillä suhdannekorjatuilla p/e-luvuilla. Ne saadaan tarkastelemalla tuloksia eri pituisten – esimerkiksi kymmenen vuoden – liukuvien keskiarvojen pohjalta. Kriitikot moittivat Shillerin p/e-lukuja siitä, että ne katsovat menneisyyteen, vaikka pörssikurssit hinnoittelevat tulevaisuutta. Perustavimmat ongelmat p/e-luvuissa liittyvät siihen, että ne eivät huomioi yhtiöiden velkaisuutta. Vähävelkaiselle firmalle pitäisi sallia korkeampi p/e-luku kuin rajusti velkaantuneelle. Jos törmää yhtiöön, jonka voittokerroin on epäilyttävän matala, kannattaakin ensin tarkistaa, onko yhtiöllä velkataakkaa. Suositeltavaa on käyttää p/e-luvun rinnalla ev/ebitdaa, joka saadaan jakamalla yritysarvo (enterprise value) käyttökatteella. Yritysarvo eli ev tarkoittaa yhtiön markkinaarvoa lisättynä korollisilla veloilla ja vähennettynä käteisomaisuudella. Koska ev huomioi yhtiöiden velkaisuuden, se kuvaa yhtiöiden liiketoiminnan arvostusta luotettavammin kuin pelkkä markkina-arvo. Tämän vuoksi yritysostajat katsovat aina ev-pohjaisia tunnuslukuja. Itsekseen osakkeita analysoivalle ev/ebitda vaatii ylimääräistä vaivannäköä, koska yritysarvoa ei saa suoraan tulosraporteista vaan sen selvittäminen vaatii tase-erien ynnäilemistä. P/b antaa myös varoitussignaaleja

Vaikka tulosperusteiset arvostuskertoimet ovat käytetyimpiä, ei pidä unohtaa taseperusteisia mittareita. Samanlaiseen klassikon asemaan kuin p/e-luku voidaan nostaa p/b-luku,

Jos voittokerroin kurkottaa viidentoista yläpuolelle, yhtiön pitää kasvaa. 29


Tunnusluvut

joka saadaan jakamalla yhtiön markkiKoko Helsingin pörssin p/b-luku on na-arvo sen omalla pääomalla tai tarhistorian saatossa liikkunut tyypilliseskemmin sanottuna sillä euromäärällä, ti 1,5:n tietämissä. Viimeksi suomalaisTÄRKEIMMÄT joksi oma pääoma on merkitty taseessa. yhtiöiden tasekertoimien mediaani paiARVOSTUSKERTOIMET Jos p/b eli tasekerroin on alle yhden, nui alle yhden finanssikriisin jälkeisen yhtiön markkina-arvo jää pienemmäksi kurssilaskun syvimmässä alhossa kevätkuin omistajien osuus yhtiön omaisuutalvella 2009. Näin matalat arvostukset P/e = Osakkeen hinta / osakedesta. Esimerkiksi 0,8:n kertoimella siovat ennakoineet vastaliikkeenä tuntukohtainen tulos (eps) joittaja saa satasen edestä omaisuutta vaa kurssinousua, ja sellainen koettiin kahdeksallakympillä. myös vuoden 2009 pohjien jälkeen. Ev/ebitda = Yritysarvo (markOlettaen tietysti, että kaikki erät takina-arvo + korolliset velat Osinkotuotot peilaavat yleistä seessa vastaavat käypää arvoaan. vähennettynä käyttöomaisuuhinnoittelua Niin ei useinkaan ole asian laita. Tadella) / käyttökate seen vastaavan eli y0htiön omaisuuden Tulos- ja taseperusteisten arvostusmittaarvioiminen on hankalaa. Mikä on käyteP/s = Markkina-arvo / liikerien ohella yleisesti käytettyjä ovat myös tyn paperikoneen oikea hinta? Tai aineelvaihto liikevaihtoon pohjautuvat mittarit. Niislisten oikeuksien ja aineettoman liikeartä yksinkertaisin eli p/s saadaan jakamalvon? Olosuhteiden muutokset saattavat Ev/s = yritysarvo (markkinala yhtiön markkina-arvo liikevaihdolla. johtaa tuntuviin alaskirjauksiin. arvo + korolliset velat vähenJalostuneempi versio on ev/s, jossa markToisaalta osa omaisuuseristä voi olla nettynä käyttöomaisuudella) / kina-arvon sijasta käytetään yritysarvoa. taseessa selvästi alihintaisina. Esimerliikevaihto Liikevaihtokertoimet suhteuttavat markkiksi maaomaisuudesta tai nopealla kina-arvon yhtiön toiminnan laajuteen. tahdilla poistetuista rakennuksista voi P/b = Osakkeen hinta / osakeSellaiset yhtiöt, joilla liikevoittoproyhtiö nyhtää mukavia myyntivoittoja. kohtainen oma pääoma sentit ovat niukkoja, hinnoitellaan tyyMyyntivoitto on kauppahinnan ja tasepillisesti matalilla p/s-kertoimilla. Tälarvon erotus. laisia yhtiöitä Helsingin pörssissä ovat P/b-lukujen rinnalla kannattaa tarlihanjalostajat Atria ja HKScan ja lääkekastella oman pääoman tuottoprosenttukkuri Oriola-KD. teja. Oman pääoman tuotto eli ROE (return on equity) saaParhaiten liikevaihtokertoimet soveltuvat käänneyhtiöidaan jakamalla nettotulos omalla pääomalla. den arvioimiseen eli tilanteisiin, joissa tuloskehitys on olToimialakohtaiset erot tuottoprosenteissa luonnolliseslut useita vuosia alamaissa, mutta kulkemassa parempaan ti heijastuvat arvostuskertoimiin. Perusteollisuuden yhtiöisuuntaan yhtiön johdon saatua bisnekset paremmalle tolalle. den p/b-arvostukset ovat selvästi matalampia kuin vaikkapa Osinkotuottokin voidaan laskea tärkeiden arvostuskerohjelmistoyhtiöiden. toimien joukkoon. Yhden vuoden lukuihin ei osingoissaPoikkeuksellisen matala p/b-luku kertoo usein, että yhkaan kannata tuijottaa, mutta jos onnistuu löytämään yhtiö on ylivelkaantunut eikä oikeasti halpa tai että se sitoo tiön, joka pystyy kasvattamaan osinkosummaansa tasaisen runsaasti pääomaa huonosti kannattavaan liiketoimintaan. varmasti vuodesta toiseen, on siltä lupa odottaa myös hyNiinpä tasekerroin onkin paitsi halpuuden mittari myös vavää kurssikehitystä. roitussignaali. Toisaalta esimerkiksi teleoperaattoreiden tai lääkeyhtiöiden tuhdit osinkotuotot kertovat niukoista tai olemattomista kasvunäkymistä, jolloin on todennäköistä, että niiden osakkeet näyttävät tulevaisuudessakin yhtä edullisilta kuin ne näyttävät tänään. Koko osakemarkkinan tasolla osinkotuotot kuvastavat hinnoittelun yleistä tasoa. Sijoittajakonkari Kim Lindström on tilastoinut osinkojen kehitystä 1980-luvun alusta saakka. Hänen mukaansa pörssin keskimääräinen osinkotuotto on osoittautunut luotettavaksi osakekurssien yleisen tason indikaattoriksi. Mitä korkeammaksi osinkotuotto nousee suhteessa riskittömään korkoon ja inflaatioon, sitä todennäköisemmin pörssi on pitkän kurssitrendinsä alapuolella. Nykyisessä ennätysmatalien korkojen ja deflaatiouhan ympäristössä osinkotuotot näyttävät poikkeuksellisen muhkeilta. Selvää kuitenkin on, että jos Eurooppa ja Suomi vajoavat laskevien hintojen kurimukseen, ei osakesijoittajillakaan ole tulevina vuosina mukavaa. ❏

Poikkeuksellisen matala p/b-luku kertoo usein, että yhtiö on ylivelkaantunut eikä oikeasti halpa.

30


Luvut ratkaisevat Onko yritys vakavarainen? Muhiiko taseessa liikearvopommi? Nämä tiedot löytyvät, kun niitä osaa etsiä.

Teksti

MIRKO HURMERINTA

31


Tunnusluvut

ja kertoo, mikä on osakkeenomistajan osuus kovasta työstä. Monet yritykset raportoivat tulosriviensä yhteydessä myös vapaan kassavirran, jota sijoittajan on syytä pitää silmällä, sillä siitä maksetaan osingot. Kirjanpidossa liiketoiminta voi näyttää hyvältä, mutta kassavirtalaskelma paljastaa, miten raha on käytännössä liikkunut. Pommit piileskelevät taseessa

L

yhyellä aikavälillä osakekurssit saattavat heilahdella täysin sattumanvaraisesti. Pitkällä aikavälillä yrityksen fundamentit ovat tärkein osakekurssia ajava tekijä. Tilinpäätösten ja osavuosikatsausten tulos- ja taserivit kannattaa käydä siis huolella läpi. Keskeisimmät tulosrivit on yleensä tiivistetty tulosraportin alusta löytyvään taulukkoon, mutta myös loppupäästä löytyviä virallisia tulos- ja taselaskelmia on syytä vilkaista. Tuloslaskelman ylin rivi eli liikevaihto on koko liiketoiminnan perusta. Lyhyellä aikavälillä tulosta voi parantaa kuluja karsimalla, mutta pitkällä aikavälillä tuloskasvu edellyttää myös liikevaihdon kasvua. Erityisesti voimakkaan kasvun vaiheessa olevissa yhtiöissä liikevaihto on tuloskehitystä tärkeämpää. Liikevaihdon ohella huomiota kannattaa kiinnittää myös kuluihin, jotka löytyvät tuloslaskelmasta. Kasvuvaiheessa myös kulut kasvavat yleensä voimakkaasti, mutta jossain vaiheessa liikevaihtokäyrä alkaa toivon mukaan nousta nopeammin. Katsauskauden aikana saadut tilaukset ja tilauskanta kauden lopussa eivät ole osa tuloslaskelmaa, mutta etenkin konepajat raportoivat tilauksistaan tuloslukujen yhteydessä. Usein tilaukset saavat liikevaihtoa suuremman huomion, sillä ne kertovat tulevasta. Kynnys tehdä suuria investointeja on korkea, jos tulevaisuus näyttä epävarmalta.

Kannattavuusmittareita riittää

Ebit, ebita, ebitda, oikaistu ebit... Suurimman huomion tulosraporteissa saa kannattavuus. Siksi kannattavuusmittareita löytyy joka lähtöön. Käytettävät mittarit riippuvat paljon toimialan luonteesta sekä siitä, mitä yritys haluaa painottaa. Yleisin on liikevoitto eli voitto ennen rahoituskuluja ja veroja, josta käytetään englanninkielen lyhennettä ebit. Se kuvaa yhtiön varsinaisen liiketoiminnan kannattavuutta. Usein yritykset ilmoittavat myös liikevoiton ilman siihen sisältyviä kertaluonteisia eriä kuten uudelleenjärjestelykuluja. Lyhyellä aikavälillä kertaluonteiset erät voivat romuttaa tuloksen täysin, mutta sijoittajat katsovat tulevaan, jolloin varsinainen liiketoiminta on keskiössä. Toinen liikevoiton ohella yleisesti käytetty kannattavuusmittari on käyttökate (ebitda). Siinä liikevoitosta on vähennetty käyttöomaisuudesta tehdyt poistot ja liikearvon arvonalennukset. Luku kertoo, mitä liikevaihdosta jää liiketoiminnan kulujen jälkeen. Viimeinen rivi, eli tilikauden tulos on yksinkertaisin ja pitkällä aikavälillä selkein mittari sijoittajalle. Se sisältää kaikki erät

Tase jää tulosraporteissa yleensä vähemmälle huomiolle kuin tuloslaskelman tunnusluvut. Harvoin se tarjoaakaan mitään erityisen jännittävää. Sen tehtävä on vain kertoa, mistä kirjanpidon eurot ovat peräisin ja minne ne ovat menneet. Sijoittajan kannattaa kuitenkin erityisesti ensimmäistä sijoituspäätöstä tehdessään käydä tase huolellisesti läpi, sillä siellä voi pesiä ikäviä yllätyksiä. Yksi yleisimmistä pommeista löytyy heti taseen vastaavaa-puolen ensimmäiseltä riviltä: liikearvosta. Yrityksen pitkäaikaisiin varoihin kirjattavaa liikearvoa syntyy yrityskaupoissa, kun kauppahinta ylittää ostettavan yrityksen tasearvon. Käytännössä liikearvoa syntyy lähes jokaisessa yrityskaupassa. Liikearvo on siis jotain, mistä kannattaa maksaa vähän extraa. Se voi olla esimerkiksi osaamista, päteviä johtajia tai brändiarvoa, joiden odotetaan tuottavan yhtiölle rahaa. Liikearvoa ei poisteta taseesta vaan sen kuranttiutta testataan vuosittain arvonalentumisten varalta. Ongelmia syntyy, jos yrityksen näkymät muuttuvat niin, ettei liikearvoa voi perustellusti pitää sellaisena rahantekokoneena kuin yhtiö on aiemmin arvioinut. Tällöin liikearvoon on tehtävä arvonalennus. Esimerkiksi Sanoma on joutunut tekemään Hollannin-ostoksistaan massiivisia alaskirjauksia. Arvonalennuksella ei ole kassavirtavaikutusta, mutta se heikentää taseen vakavaraisuutta, jolla on suuri rooli muun muassa yrityksen saaman lainarahan hintaan. Liikearvoa kannattaa tarkastella esimerkiksi suhteessa omaan pääomaan tai taseen loppusummaan. Sanomalla oli vuoden 2012 lopussa liikearvoa 57 prosenttia taseen loppusummasta ja peräti 142 prosenttia omasta pääomasta. Luvut ovat hälyttäviä. Aineettomia hyödykkeitä ovat muun muassa ohjelmistot, patentit ja tavaramerkit. Erityisesti patentit ovat ongelmallisia, sillä niiden rahallista arvoa on usein hyvin vaikea määritellä ennen kuin rahaa todella liikkuu tililtä toiselle.

Liikearvoa syntyy lähes jokaisessa yrityskaupassa.

32


1/2

Konecranes osavuosikatsaus Tunnusluvut Saadut tilaukset, MEUR Tilauskanta kauden lopu ssa,

MEUR Liikevaihto yhteensä, MEUR Käyttökate (EBITDA) ilma n uudellee

njärjestelykuluja, MEUR Käyttökate (EBITDA) ilma n uudelleenjärjestelykuluj a, % Liikevoitto ilman uudellee njärestelykuluja, MEUR Liikevoitto ilman uudellee njärestelykuluja, % Käyttökate (EBITDA), MEUR Käyttökate (EBITDA), % Liikevoitto, MEUR Liikevoittoprosentti, %

Voitto ennen veroja, MEUR Tilikauden voitto, MEUR Laim enta maton osakekoh tainen tulos, EUR Laim ennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR Gearing, % Vapaa kassavir ta, MEUR Henkilöstö keskimäärin kauden aikana

1-6/2014

1-6/2013

962,8

Muutos, %

1085,7

1 029,9

-11,3

1 079,4

908,9

-4,6

1 015,8

57,8

-10,5

61,6

6,4 %

-10,5

6,1 %

37,2

40,3

4,1 %

4,0 %

56,5

57,6

6,2 %

5,7 %

35,9

36,1

4,0 %

3,5 %

-7,7 -1,8 -0,4

29,8

31,3

20,4

22,0

0,35

-7,2

0,38

0,35

-8,3

0,38

64,7 %

-8,1

63 %

-4,9

-2,5 %

-26,7

11 879

12 056

-1,5

30.6.2014

30.6.2013

102,1

109,1

Konsernin tase VARAT (MEUR) Pitkäaikaiset varat Liikearvo Aineetto mat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener äiset hankinnat Sijoitukset pääo maosuusm enelmää käyttäen Myytävissä oleva sijoituk set Pitkäaikaiset lainasaa mise t Laskennallinen verosaam inen Pitkäaikaiset varat yhte ensä

90,4

92,6

143,8

142,4

43,9

50,1

42,8

39,4

1,0

0,9

0,0

0,2

61,2

59,5

485,2

494,3

150,2

168,6

192,4

174,0

Lyhy taikaiset varat Vaihto-o maisuus Aineet, tarvikkeet ja puol ivalmisteet Keskeneräiset työt Ennakkomaksut Vaihto-o maisuus yhteensä Myyntisaamiset Lainasaa miset Muut saamiset kauden verotettavaan tulo on perustuvat verosaam iset Siir tosaamiset Rahat ja pankkisaamiset

Lyhy taikaiset varat yhte ensä

16,2

31,7

358,9

374,2

347,1

374,5

0,2

0,0

23,3

32,7

14,2

16,4

133,2

138,8

149,9

107,8

1 026,8

1 044,4

1 512,0

1 538,7

VARAT YHTEENSÄ


2/2

Konecranes osavuosikatsaus Konsernin tase 30.6.2014

30.6.2013

OMA PÄÄOMA JA VELAT kuuluva oma pääo ma Emoyhtiön omistajille

30,1

30,1

Osakepääoma

39,3

39,3

Ylikurssirahasto ahasto Arvonmuutos- ja suojausr

-0,7

-1,4

Muuntoero

pääo ma rahasto Sijoitetun vapaan oman voitto Edellisten tilikausien Tilikauden voitto ensä kuuluva oma pääo ma yhte Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomien omis Oma pääo ma yhteensä

tajien osuus

-15,0

-1,5

52,1

50,7

270,0

282,5

20,2

21,9

396,1

421,5

0,1

6,3

396,1

427,9

Velat Pitkäaikaiset velat Korolliset velat t Muut pitkäaikaiset vela a velk Laskennallinen vero

ensä Pitkäaikaiset velat yhte

172,0

130,4

79,5

77,4

18,3

22,0

269,8

229,8

41,9

42,9

Varaukset Lyhy taikaiset velat Korolliset velat

234,6

247,3

213,5

205,2

1,5

1,9

107,9

136,1

Ostovelat

31,2

35,5

Muut velat (korotto mat) on perustuvat verovelat Kauden verotettavaan tulo

12,4

12,1

203,0

200,1

Siir tovelat

804,1

838,2

1 115,8

1 110,9

1 512,0

1 538,7

Saadut ennakot Laskutetut ennakot

ensä Lyhy taikaiset velat yhte Velat yhteensä ENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTE


Joskus siihen vaaditaan vuosien taistelut oikeussalissa. Aineelliset hyödykkeet pitävät sisällään muun muassa yrityksen omistamat maa- ja vesialueet, rakennukset sekä koneet ja laitteet. Hulppeat rakennukset ja johtoportaan hirvenkaatoharrastusta tukevat metsämaat olivat ennen vahvan yrityksen merkkejä. Nykyään yritykset pyrkivät eroon kaikesta ylimääräisestä, mihin sitoutuu pääomaa. Sijoittajan kannattaa miettiä ovatko metsäpalstat ja betonikorttelit yritykselle rasitteita vai tasetta vahvistavia omaisuuseriä, jotka voivat pahan päivän koittaessa olla tarpeen. Esimerkiksi Nokian pääkonttorin myynti vuoden 2012 lopulla toi 170 miljoonaa euroa nopeasti hupenevaan kassaan.

Yritykset pyrkivät eroon kaikesta ylimääräisestä, mihin sitoutuu pääomaa.

Kassa on kuningas

Etenkin heikkoina aikoina yrityksen rahavarat ja rahaksi helposti muutettavat omaisuuserät ovat sijoittajien suurennuslasin alla. Tuloksen romahtaminen tai pidemmätkään kuivat kaudet eivät välttämättä järkytä sijoittajia, mutta jos yritys ajautuu kassakriisiin, osakkeen tukitasot pettävät nopeasti. Vahva kassa lisää osingonmaksukykyä ja sallii yritysjärjestelyiden toteuttamisen. Ylisuuri ja käyttötarkoitusta vailla oleva rahasäkki sen sijaan on vain rasite. Muun muassa Applea on kritisoitu jättimäisen kassansa hautomisesta. Viime vuoden lopussa Applen kassavarat olivat 41 miljardia dollaria. Siinä missä taseen vastaavaa-puoli kertoo, mihin yrityksen varat ovat sitoutuneet, paljastaa vastattavaa-puoli varojen alkuperän. Niitä on kolme: asiakkaat, omistajat ja velkojat. Oma pääoma -otsikon alta löytyvät erät kuuluvat osakkeenomistajille. Myös hybridilaina voidaan lukea omaan pääomaan, vaikka hybrilaina on tosiasiassa velkaa. Oma pääoma toimii puskurina tappiota vastaan ja kertoo yrityksen vakavaraisuudesta, jota voi mitata esimerkiksi omavaraisuusasteella.

Omaan pääomaan kuuluvat luonnollisesti myös yrityksen voitot. Edellisten tilikausien voitto –sarake kertoo nimensä veroisesti paljonko yrityksellä on edellisiltä vuosilta voittovaroja jäljellä, kun niistä on vähennetty maksetut osingot. Kyseessä on kuitenkin vain kirjanpidollinen erä. Pankkitilin saldo voi olla jotain ihan muuta. Voittovarojen lisäksi yritys voi maksaa voitonjakoa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta pääoman palautuksen muodossa. Vuoden 2014 alusta listattujen yhtiöiden pääoman palautuksen verokohtelu on ollut sama kuin osingoilla. Hyvä vai paha velka?

Velkaraha on yleensä halvempaa kuin käyminen omistajien kukkarolla, joten sen käyttö on hyvin perusteltua kasvua haettaessa. Mutta milloin velkaa on liikaa? Lähtökohtaisesti silloin, kun sen takaisinmaksu muuttuu ongelmaksi. Velkasarakkeiden koko antaa jo osviittaa mahdollisesti tulevista vaikeuksista. Yksi käytetyimmistä velkaantumista mittaavista tunnusluvuista on nettovelkaantumisaste. Hyväksyttävä velkaantumisaste riippuu paljon toimialan luonteesta ja pääomavaltaisuudesta. Esimerkiksi rakennusyhtiöt ovat yleensä huomattavasti velkaisempia kuin vaikkapa ohjelmistoyhtiöt. Reilusti yli sadan prosentin velkaantumisasteesta voi kuitenkin alkaa olla jo huolissaan. Velkasalkun paksuuden lisäksi olennaista on se, milloin velat erääntyvät maksettavaksi ja miten jälleenrahoitus toteutetaan. Heikkoon kuntoon ajautunut yriYLEISIMPIÄ TUNNUSLUKUJA tys voi joutua maksamaan uudesta velasta selvästi suurempaa korkoa, mikä on kaikki osakkeenKannattavuus omistajilta pois. Heikossa tilanLiikevoitto-% = Liikevoitto / liikevaihto teessa olevien yritysten kohdalla Käyttökate-% = Käyttökate / liikevaihto on myös syytä kiinnittää huomiOman pääoman tuotto-% = nettotulos / oma pääoma ota lyhyen aikavälin maksuvalmiuteen. Usein käytettyjä mittareita Vakavaraisuus ovat muun muassa Quick ratio ja Omavaraisuusaste-% = oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot) Current ratio. Nettovelkaantumisaste-% = (korolliset velat - rahavarat) / oma pääoma yhteensä Taseen viimeiseltä riviltä löytyvä taseen loppusumma on yhtä Maksuvalmius kuin yrityksen tasearvo. YritykQuick ratio = rahoitusomaisuus / lyhytaikainen vieras pääoma sen markkina-arvo on kuitenkin Current ratio = (vaihto-omaisuus + rahoitusomaisuus) / lyhytaikainen vieras pääoma yleensä jotain muuta, joten arvostusmittarit tulevat tarpeeseen. ❏

35


Hajautus

Portfolioprofeetta. Nordean Mats Hansson neuvoo sijoittajaa hajauttamaan ulkomaille.

Muutama Suomi-osake ei riitä

Teksti

TOMMI MELENDER

36

Kuva: Arttu Laitala

Helsingin pörssi on hajautuksen kannalta vaikea osakemarkkina, sanoo Nordean sijoitusasiantuntija Mats Hansson. Silti Suomi-salkkuunkin on syytä haalia riittävästi osakkeita eri toimialoilta.


M

onenko yhtiön osakkeita salkussasi on? Kolmen? Viiden? Alle kymmenen? Huonoja uutisia: hajautuksesi ei ole kunnossa. ”Suomi-salkussa pitäisi olla lähemmäs parikymmentä eri osaketta, ja luonnollisesti eri toimialoilta”, sanoo Nordean varainhoidon allokaatiosta vastaava johtaja Mats Hansson. Ennen pankkialalle siirtymistään Hansson toimi Hankenilla rahoituksen professorina. Hän on perehtynyt syvällisesti portfolioteoriaan ja hajauttamiseen. ”Ulkomaisessa salkussa tehokkaaseen hajautukseen vaaditaan 50–100 osaketta. Näistä määristä ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä portfolioteoreettikkojen piirissä. Jotkut väittävät, että pelkästään jenkkimarkkinoilta pitäisi olla 300 osaketta.” Yksityissijoittajalle näin ison osakemäärän haaliminen saati hallitseminen on lähestulkoon mahdotonta. Siksi useimmissa tapauksissa maailman osakemarkkinoille kannattaakin mennä rahastojen tai indeksituotteiden avulla. Mutta miksi hajauttaminen on tärkeää? Vastauksen voi muotoilla negatiivisesta tai positiivisesta näkökulmasta. Tehokas hajautus auttaa rajaamaan riskit ja välttämään tappioita. Toisaalta se laajentaa salkun tuottopohjaa ja varmistaa, että jokin sijoitus aina tuottaa. ”Osakkeissa hajautushyödyt ovat merkittäviä, koska suurin osa yksittäisen osakkeen riskistä on yrityskohtaista riskiä, josta sijoittajaa ei palkita”, Hansson tähdentää. Portfolioteoreetikolle riski merkitsee volatiliteettia eli kurssiheiluntaa, kun taas yksityissijoittaja hahmottaa riskin tappion mahdollisuutena. Periaatteessa kyse on eri termistä samalle asialle, koska suuri volatiliteetti johtaa myös suuriin tuottoeroihin. Hansson esittelee kuvia ja graafeja, jotka havainnollistavat hajautuksen merkitystä. Yksittäisessä osakkeessa yrityskohtaisen riskin osuus on 72 prosenttia, markkinariskin 16 prosenttia ja toimialariskin 12 prosenttia. On siis selvää, että muutamasta osakkeesta koostuvan salkun tuotot heilahtelevat huomattavasti enemmän kuin koko osakemarkkinan. ”Volatiliteetti voi olla huonosti hajautetussa Suomi-salkussa 40 prosenttia vuodessa. Lisäämällä osakkeiden määrää pariinkymmeneen volatiliteetti saadaan pudotettua lähelle 20 prosenttia.” USA osakkeiden turvasatama

Hajautusmielessä Helsingin pörssi ei ole sijoittajalle kaikkein helpoimpia. Vuotuisessa volatiliteetissa lattia tulee vastaan 20 prosentissa, kun Yhdysvalloissa tehokkaalla hajautuksella se voidaan painaa kymmeneen prosenttiin. ”Helsingin pörssissä on niukasti yhtiöitä ja vinoutunut toimialajakauma. Se jättää väistämättä salkkuun enemmän yrityskohtaista riskiä kuin isoissa pörsseissä”, Hansson sanoo.

Maantieteellisestikin suomalainen osakemarkkina on melkoisen keskittynyt. Suurin osa yrityksistä kerää leijonanosan liikevaihdostaan kotimarkkinoilta tai Euroopasta. Aasiaan ja Amerikkaan vahvasti etabloituneita firmoja ei ole jonoksi asti. Toinen helmasynti Helsingin pörssissä on sijoituskielellä ilmaistuna korkea beta, mikä tarkoittaa kärjekkäämpää kurssiheiluntaa kuin suurilla osakemarkkinoilla. Nousut ovat jyrkempiä, mutta valitettavasti myös laskut. Kansainvälisten sijoittajien silmissä Helsingin pörssi on pieni reunamarkkina, josta pääomat vedetään pois epävarmuuden kasvaessa. ”Yhdysvallat on osakemarkkinoiden joukossa eräänlainen turvasatama. Kun kriisi iskee, pääomat hakeutuvat muista pörsseistä jenkkipörsseihin. Huonoina aikoina kannattaakin yleensä pitää amerikkalaisosakkeet ylipainossa.” Tehokkaastikin hajautettu osakesalkku jättää useimmille sijoittajille riskin liian korkeaksi. Niinpä varoja kannattaa allokoida myös muihin omaisuuslajeihin. Yksinkertaisin ratkaisu löytyy joukkolainamarkkinoilta. Historian saatossa osakkeiden ja valtionlainojen välillä on ollut matala korrelaatio.

Hansson nostaa vaihtoehdoksi REITit. Vanha peukalosääntö sanoo, että sijoittajalla pitäisi olla korkosijoituksia ikävuosiensa verran. Toisin sanoen 40-vuotiaan salkusta 40 prosenttia ja 60-vuotiaan salkusta 60 prosenttia. Hansson ei varauksetta nyökyttele tällaiselle ohjenuoralle, mutta myöntää että se on parempi kuin ei ohjenuoraa lainkaan. ”Pitää kuitenkin muistaa, että omaisuuslajien tuotot muuttuvat ajan mittaan. Valtionlainat tuottivat pitkät ajat noin seitsemän prosenttia vuodessa, mutta tuskin tuottavat enää tulevina vuosina. Saksassa kymmenvuotisten lainojen korko on alle yhden prosentin ja useimmissa muissakin maissa poikkeuksellisen matalalla. Ei ole realistista odottaa valtionlainoista seitsemän prosentin vuosituottoja lähimmän parinkymmenen vuoden horisontilla.” Instituutiosijoittajat hajauttavat hedgerahastoihin, private equityyn tai suuria pääomia vaativiin infrastruktuurija kiinteistökohteisiin. Yksityissijoittajilla ei ole rahkeita samaan, mutta Hansson nostaa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi pörssilistatut kiinteistörahastot eli REITit. Niiden avulla pääsee käsiksi kauppakeskuksiin ja liikerakennuksiin, joiden tuotot eivät korreloi voimakkaasti osakemarkkinan kanssa. ”Mutta koska REITit listataan pörsseissä, niiden volatiliteetti on lyhyellä ajalla samaa luokkaa kuin osakkeissa. Hajautushyödyt alkavat näkyä vasta kun sijoitusaika kasvaa viiteen–kuuteen vuoteen”, Hansson sanoo. ❏

37


Suositukset

Inderes neuvoo käymään kauppaa Ostaa vai myydä? Analyytikoiden suosituksia kannattaa seurata, vaikka niistä olisikin eri mieltä. Teksti

MIRKO HURMERINTA

A

nalyytikoiden asettamat tavoitehinnat ja suositukset saattavat toisinaan hämmentää piensijoittajia. Osaketta pitäisi myydä, vaikka kurssi kiipeää yhä korkeammalle tai kriisiyhtiötä pitäisi ostaa. Keskustelupalstoilla näiden ”geelitukkien” kommentit ovat usein irvailun kohteena. Tavoitehinnat ja suositukset eivät kuitenkaan ole nopalla heitettyjä. Niiden takana on sivutolkulla analyysiä ja valtavia tuntimääriä yhtiöön perehtymistä. Suomessa näkyvyyttä ovat saaneet erityisesti osaketutkimusyhtiö Inderesin näkemykset, sillä piensijoittajien suosima Nordnet Pankki tarjoaa niistä maistiaisia joka aamu asiakaskirjeessään. Kysyimme Inderesin analyytikoilta Mikael Rautaselta ja Antti Viljakaiselta, miten tavoitehinnat ja suositukset muodostuvat. Miten aloitatte yrityksen seurannan?

”Kun aloitamme uuden yhtiön seuraamisen, alamme ensimmäisenä hahmottaa sen pitkän aikavälin sijoitustarinaa. Selvitämme yhtiön ansaintalogiikan, aseman arvoketjussa ja minkälaisia kilpailuetuja sillä on. Tutustumme kilpailijoihin ja kahlaamme läpi toimialaraportteja, jos sellaisia on saatavilla. Yhtiön johdon kanssa käytävät keskustelut ovat myös tärkeässä roolissa seurannan alkaessa. Tässä vaiheessa emme vielä mieti tavoitehintoja ja suosituksia. Huolelliseen perehtymiseen menee helposti kuukausi”, Rautanen sanoo.

38

Mitkä tekijät vaikuttavat tavoitehintaan?

”Kaiken perusta ovat tulosennusteet. Analyysityökalumme antavat ennusteita tästä ikuisuuteen, mutta seuraavat kaksi–kolme vuotta ovat ratkaisevimmat. Tavoitehinta rakentuu yleensä arvostuskertoimiin, kuten p/e-lukuun. Jos näemme, että yrityksellä on esimerkiksi erittäin hyvä kilpailuetu tai strategia, voi sen hinnoitella verrokkejansa korkeammilla arvostuskertoimilla. Myös liiketoimintaa ajavat megatrendit täytyy huomioida. Esimerkiksi Basware vaikuttaa tällä hetkellä arvostuskertoimien valossa kalliilta, mutta toimiala on hurjassa nosteessa ja yhtiö hyvin asemoitunut. Niin sanottujen osinkoyhtiöiden, kuten Elisan, kohdalla taas osingonmaksukyvyn kestävyys on avainasemassa. Kriisi- ja käänneyhtiöille tavoitehinnan määrittäminen on vaikeinta, sillä arvostuskertoimista ei ole apua. Silloin on arvioitava käänteen todennäköisyyttä ja sen jälkeistä tuloskehitystä. Määritämme tavoitehintamme 12 kuukauden aikajänteelle”, Rautanen sanoo. Miten suositus määräytyy?

”Suositus riippuu nykykurssin suhteesta tavoitehintaan. Esimerkiksi ”osta”-suosituksemme tarkoittaa yli 15 prosentin nousupotentiaalia ja ”lisää”-suositus 5–15 prosentin potentiaalia. Myy-suosituksen annamme, kun laskuvaraa on yli viisi prosenttia. ”Pidä”-suositusta emme käytä lainkaan,


sillä se on vähän sellainen laiskan analyytikon valinta. Näkemys pitäisi aina löytyä. Neutraalein suosituksemme on ”vähennä”, joka tarkoittaa +/- viiden prosentin muutosta. Tavoitehintojen ja suositusten antaminen on usein tasapainoilua pitkän ja lyhyen aikavälin näkemyksen kanssa”, Rautanen täsmentää. Miten johdon osaaminen vaikuttaa näkemykseen?

”Johdolla voi olla erittäin suuri merkitys sekä hyvässä että pahassa. Etenkin toimitusjohtajan vaihdos saattaa heiluttaa osakekurssia merkittävästi. Osaava toimitusjohtaja voi kääntää yhtiön suunnan täysin. Hyvä esimerkki positiivisesta muutoksesta oli Heikki Takalan astuminen Amer Sportsin peräsimeen”, Rautanen sanoo. ”Voi myös käydä niin, että kurssi laskee, kun hyvä toimitusjohtaja lähtee. Kemiran kurssi laski kuusi prosenttia, kun Wolfgang Büchele kertoi lähtenvänsä”, Viljakainen lisää.

Metsää ja metallia. Antti Viljakaisen seurattavia ovat muun muassa UPM ja Rautaruukki.

Onko analyytikon vaikea myöntää olleensa väärässä?

”Ei pitäisi olla. Hyvän analyytikon on kyettävä kääntämään takkinsa, jos huomaa olleensa väärässä tai yhtiön tilanne on muuttunut radikaalisti. Parhaatkin analyytikot ovat aina joskus väärässä. Minä esimerkiksi käänsin takkini kesällä Tecnotreen suhteen, kun yhtiö antoi rajun tulosvaroituksen. Tecnotreellä on edelleen iso arvonnousupotentiaali pitkällä aikavälillä, mutta lyhyen aikavälin riskit nousivat liian suuriksi”, Rautanen sanoo.

Tarjoatte analyysipalvelua myös maksusta, miten se vaikuttaa prosessiin?

”Ei mitenkään. Toimimme monille pienyhtiöille sijoittajaviestinnän kumppaneina ja autamme heitä saamaan tarinaansa sijoittajien tietoisuuteen. Yhtiöt ovat ymmärtäneet hyvin, että oikein hinnoiteltu osake on kaikkien etu. Se edellyttää, että annetaan sekä ”osta” että ”myy”-suosituksia”, Rautanen sanoo. Mihin piensijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota analyyseissänne?

Kansanosake. Mikael Rautanen tunnetaan parhaiten Nokiaanalyytikkona.

”Suosittelen kiinnittämään enemmän huomiota tavoitehintaan kuin suositukseen, sillä lyhyellä aikavälillä suositukset vaihtelevat enemmän”, Viljakainen neuvoo. ”Suosituksistamme saa tietenkin olla eri mieltä, mutta kehotan kuitenkin lukemaan niiden takana olevat raportit. Niistä voi saada uutta tietoa ja näkökulmia, vaikka oma näkemys olisikin eri”, Rautanen lisää. Oletteko itse osakesijoittajia?

Kuvat: Antti Mannermaa

”Kyllä, mutta toimintamme rajoittaa kaupankäyntimahdollisuuksiamme. Meillä on omat sisäiset eettiset ohjesääntömme, minkä lisäksi Finanssivalvonnan sijoitussuosituksia koskevat määräykset velvoittavat meitä, vaikka toimintamme ei edellytäkään sijoituspalvelutoimilupaa. Tärkein sääntö on, että tutkimuksen aikana ei saa tehdä kauppaa, ja sen jälkeenkin on odotettava kaksi päivää. Emme myöskään saa tehdä lyhyttä kauppaa, eli osaketta on pidettävä vähintään kuukausi. Lisäksi emme saa käydä kauppaa omaa tai kollegan suositusta vastaan. On siis varauduttava sitoutumaan osakkeeseen pitkäksi aikaa”, Rautanen sanoo. Mitä osakkeita salkuistanne löytyy?

”Omista seurattavistani salkussa on muun muassa Okmeticia ja Reveniota, jota minulla on ollut jo vuosia”, Rautanen sanoo. ”Minulla on myös Okmeticia ja omalta listaltani olen sijoittanut Metsä Boardiin, kun yhtiön nimi oli vielä M-Real”, Viljakainen sanoo. ❏

39


Sijoitustuotteet

markkinoille. Rakenteeltaan ne ovat strukturoituja tuotteita.

5

E

T

F

-sanasto Etf-sijoittaja törmää lukuisiin lyhenteisiin ja vaikeisiin käsitteisiin. Lue tästä, mitä ne tarkoittavat.

Sertfikaatti eli ETN voi olla joko ”ikuinen” tai ajaltaan rajattu sopimus. ”Open End” tarkoittaa, että sertifikaatin juoksuaikaa ei ole määrätty ennalta vaan se jatkaa olemassaoloaan teoriassa ikuisuuksiin. Käytännössä pankki voi tietyin ehdoin lopettaa sertifikaatin. Open End -sertifikaatit muistuttavat monessa mielessä etf:iä, mutta muodoltaan ne ovat sopimuksia (ks. ETN).

6

Teksti Karo Hämäläinen

1

ETF (exchange-traded fund) – pörssilistattu rahasto

Etf:ää käytetään pörssilistattujen tuotteiden yleisnimenä, mutta tarkkaan ottaen ja sanatarkasti se tarkoittaa vain pörssilistattuja sijoitusrahastoja. Tunnetuimmat etf:t ovat indeksi-etf:iä, jotka seuraavat passiivisesti kohdeindeksiään, mutta tarjolla on myös aktiivisesti hoidettuja eli näkemystä ottavia pörssilistattuja rahastoja sekä erilaisia vipu-etf:iä.

2

ETP (exchange-traded product) – pörssilistattu tuote

Etf:iä ja muita niiden kaltaisia pörssinoteerattuja tuotteita kutsutaan yhteisnimellä ETP. Kaikki etf:t ovat ETP:eitä, mutta etp:eiden joukkoon kuuluvat myös esimerkiksi ETN:t, ETC:t ja erilaiset sertifikaatit. ETP on lavea yleiskäsite, joka pitää sisällään oikeastaan kaiken muun pörssilistatun kuin osakkeet ja suorat lainapaperit.

3

ETC (exchange-traded commodity) – pörssilistattu hyödyke

Pörssilistattujen tuotteiden kautta voi sijoittaa paitsi osake- ja laina- myös raakaainemarkkinoille. Raaka-aine-etf:t ovatkin

40

suosittuja siksi, että suora sijoittaminen raaka-aineisiin eli käytännössä raaka-ainepörsseissä noteerattuihin raaka-ainefutuureihin on vaivalloista, kallista ja vaatii usein suuret alkupääomat. Pörssilistattuihin raaka-ainetuotteisiin pääsee kiinni muutamasta eurosta alkaen. Pörssilistattuja raaka-ainetuotteita kutsutaan lyhenteellä ETC ja ne ovat yksi ETP:eiden alalaji. Käytännössä puhutaan usein raaka-aineetf:istä. Useimmiten ETC:t toteutetaan johdannaisin. On olemassa sekä yhteen raaka-aineeseen sijoittavia ETC:eitä (kuten kultaan sijoittava GLD) tai raaka-ainekoreihin kohdistuvia ETC:eitä.

ETN (exchange-traded note) – pörssilistattu sertifikaatti

ETN:t ovat pörssilistattuja sopimuksia, joissa sopimusosapuolena oleva pankki lupaa maksaa ETN:n omistajalle rahaa tietyn sopimuksen mukaan. Suomalaisessa sijoituskielenkäytössä ETN:iä on ryhdytty kutsumaan sertifikaateiksi. Useimmiten sopimukset kohdistuvat etf:ien tapaan indekseihin ja siten sopimusten markkinahinta liikkuu kohdeindeksin liikkeiden mukaisesti. Olennaista kuitenkin on, että ETN:n kohteena ei ole todellinen arvopaperisalkku niin kuin etf:issä. ETN:iä on tarjolla osake-, korko-, valuutta- ja hyödyke-

CES (closed end -sertifikaatti) – rajallisesti juokseva sertifikaatti

Jos sertifikaatti eli ETN on määräaikainen, se on Closed End -sertifikaatti. Määräpäivänä sertifikaatin omistajalle maksetaan sertifikaatin ehdoissa määritelty rahamäärä. Juoksuajan aikana rajallisesti juoksevilla sertifikaateilla voi käydä kauppaa yleensä päivittäin, joten juoksuaikanaan ne eivät juuri poikkea rajattomasti juoksevista sertifikaateista.

7

Synteettinen replikointi

Synteettisesti replikoiva etf tai ETP ei omista suoraan kohdearvopapereita, vaan salkku on muodostettu johdannaisten avulla. Synteettiseen replikointiin liittyy johdannaisvastapuoliriski.

8 4

OES (open end -sertifikaatti) – rajattomasti juokseva sertifikaatti

Fyysinen replikointi

Fyysisesti replikoiva etf tai ETP omistaa suoraan kohdearvopaperinsa.

9

BULL – vipu-etf

Kaikkia ETP-tyyppejä on saatavilla vivutettuina versioina. Vivutetun etf:n arvo liikkuu päivätasolla teoriassa x-kertaisesti saman verran kuin kohdeindeksin arvo. X on vivun suuruus, joka on tyypillisesti 2 tai jopa 3 Jos kohdeindeksinä on vaikkapa OMXH25 ja siihen kohdistuvan bull-etf:n vipukerroin on 2, OMXH25-indeksin nousu prosentilla tarkoittaa kahden prosentin nousua bulletf:n arvossa. Täytyy huomata, että muu-


tokset ovat päivätason muutoksia, ja seuraavana päivänä vipu-etf lähtee uudelleen puhtaalta pÜydältä. Näin ollen vipu-etf:t sopivat parhaiten lyhytaikaiseen spekulointiin. Jos kohdeindeksin arvo nousee kuukauden ajanjaksolla yhteensä viisi prosenttia, ei ole lainkaan sanottua, että kaksinkertaisella vivulla indeksiin kohdistuvan etf:n arvo nousisi kymmenen prosenttia.

10 BEAR – käänteinen vipu-etf Bear-etf:t ovat bull-etf:ien vastakohta. Ne antavat kohdeindeksin tuoton päivätasolla käänteisenä vipukertoimensa mukaisesti. Yksinkertaiset bear-etf:t tekevät päivätasolla samansuuruisen muutoksen kuin kohdeindeksinsä mutta vastakkaiseen suuntaan. Siis jos OMXH25-indeksiin kohdistuu yksinkertainen käänteinen etf ja indeksin arvo nousee kaksi prosenttia, etf:n arvo laskee kaksi prosenttia. Bear-etf:iä on saatavilla myĂśs vivutettuina, jolloin päiväta-

son kurssimuutos on käänteisesti moninkertainen kuin kohdeindeksin muutos.

11

UCITS (Undertakings For The Collective Investment Of Transferable Securities)

UCITS-etf:t ovat Euroopan unionin sijoitusrahastodirektiivin mukaisia rahastoja. Ne ovat siis nk. eurooppalaisia rahastoja. Muut kuin UCITS-rahastot ovat NonUCITS-rahastoja eli eivät ole eurooppalaisen rahastolainsäädännÜn alaisia.

REIT (Real Estate Investment Trust) 12 – kiinteistĂśsijoitusrahasto MyĂśs kiinteistĂśsijoitusrahastojen osuuksia on listattu pĂśrssiin. REIT-lainsäädäntĂś edellyttää, että rahasto maksaa suuren osan tuotoistaan ulos osakkaille.

13 Osinkoa maksava etf Osa etf:istä maksaa omistajilleen osinkoa kerran vuodessa tai useammin, osa jättää kohdeyhtiÜidensä osingoista saamat varat rahastoon ja ostaa niillä lisää arvopapereita. Osingonmaksulla on merkitystä verotuksen kannalta, sillä osingonmaksu laukaisee veroseuraukset ja sijoittaja joutuu sijoittamaan saamansa osingot uudelleen. Kahdesta muuten samanlaisesta etf:stä suomalaissijoittajalle verotuksellisesti edullisempi on se, joka ei maksa osinkoja.

14

TER (total expense ratio) – kokonaiskulut

TER-luku kertoo rahaston vuotuiset kustannukset. Siihen lasketaan kansainvälisen käytännÜn mukaan paitsi hallinnointimyÜs esimerkiksi kaupankäyntikulut. TER-luku on etf:ien vuotuiskustannus ja se voi muuttua hiukan vuodesta toiseen.

Monipuolinen Haikon Kartano PALKITTU KARTANO- JA KONGRESSIHOTELLI t kokoukset t koulutukset t tyÜhyvinvointi t juhlat t kylpylälomat t Huippukylmä -110°C Haikon Kartano sijaitsee vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja Helsinki-Vantaan lentokentältä.

t Tyylikkäitä johtoryhmän kabinetteja ja toimivia kokous- ja ryhmätyÜtiloja kongressikeskuksessa. t Upea, merihenkinen juhlatila Villa Haikko jopa yli 150 hengen tilaisuuksiin. t Majoituskapasiteettia Kartano- ja Kylpylähotellissa jopa 400 henkilÜlle.

)PUFMMJ )BJLPO ,BSUBOP 4QB t 1PSWPP Q t NZZOUJ!IBJLLP m

www.haikko.ďŹ 41


Sijoitustuotteet

Peter Lindahl seniorisalkunhoitaja, Evli

Kivijalka tuottaa. Espanjalainen kiinteistösijoittaja Uniball Rodamco täyttää 30 prosenttia Samu Langin suosiman EasyETF:n salkusta.

Etf-sijoittajien suosikit Arvopaperi kysyi neljältä sijoitusasiantuntijalta etf-suosikit tähän hetkeen. Karo Hämäläinen

Lyxor MSCI Emerging Markets ETF ”Olemme sijoittaneet kehittyvien markkinoiden osakkeisiin viime kuukausien aikana, ja suosimme niiden ylipainottamista salkuissamme. Kehittyvät markkinat on myös suhteellisen halpa alue, ja maiden talousnäkymät ovat elpyneet viime aikoina. Olemme sijoittaneet laajan EMETF:n kautta, koska monissa hyvin erilaisissa EM-maissa (Emerging Market eli kehittyvät markkinat) on suhteellisen hyvä hintatrendi, kuten Kiinassa, Intiassa, Turkissa, Etelä-Afrikassa ja Meksikossa. Loppuvuodesta voittajamaat voivat olla jo toiset, jonka vuoksi suosimme tällä hetkellä laajaa indeksisijoitusta. Tykkäämme Pariisiin listatusta Lyxor MSCI Emerging Markets ETF:stä, sillä se seuraa suhteellisen tehokkaasti indeksiä ja on järkevästi hinnoiteltu (TER 0,55 prosenttia).

Samu Lang johtaja, Taaleritehtaan Omaisuudenhoito

Jussi-Pekka Rantanen yksityissijoittaja

Martin Paasi talousvalmentaja, Nordnet

EasyETF Ftse Epra Eurozone ”Kyseessä pääomiltaan euroalueen suurin kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin sijoittava tuote; etf-osuuksia on paljon liikkeellä, jolloin osto- ja myyntinoteerausten välinen ero on pieni myös pörssiruudulla. Sijoitusympäristö on ollut ja säilyy hyvin otollisena kiinteistösijoitusyhtiöiden näkökulmasta. Euroalueen talous kasvaa hitaasti, eikä inflaatiouhkaa ole. EKP pitää ohjauskorkonsa alhaalla vielä pitkään ja käyttää myös muita työkaluja pitääkseen rahapoliittisen ympäristön mahdollisimman elvyttävänä. Velkavivun käyttöön nojaavat kiinteistösijoitusyhtiöiden saamat vuokratuotot ja muut kassavirrat ylittävät selvästi niiden maksamat korkokulut vielä pitkään. Kun samanaikaisesti poikkeuksellisen alhaiset tuottotasot ajavat etenkin korkosijoittajia yhä enemmän vaihtoehtoisiin sijoitusluokkiin, uskon, että kiinteistösijoitusyhtiöt tulevat olemaan sijoituspelin suhteellisia voittajia.”

wDb x-trackers FTSE Vietnam UCITS ETF ”Valitsin etf:n, joka sijoittaa Vietnamin markkinoille. Vietnamin markkinoita on viime vuosina koetellut kiinteistö- ja pankkikriisi. Tilanne näyttäisi kuitenkin olevan menossa parempaan suuntaan. Vietnamissa on lähes satamiljoonainen väestö, joten kuluttajamarkkinoilla on isot mahdollisuudet. Kuten monen muunkin kehittyvän markkinan, Vietnaminkin arvostustaso tuntuu tällä hetkellä maltilliselta verrattuna esimerkiksi Suomeen tai euroalueeseen. Vietnamin markkinoille suunnatuista etf:istä valitsin kyseisen instrumentin siksi, että siitä oli saatavilla hyvin tietoa verkosta ja tuotteeseen oli helppo tutustua. Käytännössä kyse on swap-pohjaisesta etf:stä, johon liittyy vastapuoliriski. Deutsche Bankin ollessa kyseessä en pidä vastapuoliriskin toteutumista todennäköisenä. ETF:n kustannustaso vaikutti lyhyellä vertailulla myös kohtuullisen kilpailukykyiseltä.”

Db x-trackers Euro Stoxx 50 Short Daily UCITS ETF ”Euroalueen arvostustasot ovat pitkäaikaisessa perspektiivissä hyvin korkealla, vaikka asiat ovat huonosti. Yleisen talousahdingon, ylivelkaisuuden ja Ukrainan kriisin lisäksi EKP:n 130 Euroopan suurimman pankin tasetarkastukset eli stressitestit (Asset Quality Review) tulevat päätökseen marraskuussa. Negatiivisia uutisia on tiedossa. Euroalueen käänteistä kehitystä tuottava etf on mielenkiintoinen sijoituskohde niille, jotka uskovat euroalueen ongelmien kasaantuvan syksyn aikana, sillä kun markkinat laskevat, tämän rahaston arvo vastaavasti nousee. Kyseisen UCITS-rahaston hallinnointipalkkiot ovat lisäksi luokassaan maltilliset 0,4 prosenttia, ja viiden vuoden aikana rahasto on jäänyt kulujen synnyttämää vaikutustakin vähemmän vertailuindeksilleen. Pitkäaikaista sijoitussuunnitelmaa ei kannata muuttaa tämänkään takia.”

42


Rahastot Uutuusrahasto. Op-Metsäomistaja -rahasto aloittaa metsämaan ostot ja nostaa samalla metsän hintaa.

Kuva: Karoliina Paavilainen

Äkkilopetuksia ja syntymisiä Rahastopääomat huitelevat kaikkien aikojen ennätystasolla. Silti rahastoyhtiöillä riittää aina nurkissa siivottavaa. Teksti Mikko Laitila

Elokuun lopussa rahastoissa oli liki 85 miljardia euroa. Kuukauden aikana sijoittajat puskivat rahastoihin 864 miljoonaa euroa uutta rahaa. Rahastoissa on pääomia

enemmän kuin koskaan ja rahastoyhtiöillä menee mukavasti. Sijoitettavan rahan kasvaessa lähes kaikki voittavat, mutta kaikki rahastot eivät

voi onnistua. Rahastoja syntyy ja kuolee kymmenien vuosivauhdilla. Suomen Pankin ylläpitämästä tilastosta käy ilmi, että rahastoyhtiöt ovat lopettaneet tänä vuonna elokuun loppuun mennessä neljä rahastoa, toisiin rahastoihin ne sulauttivat yhteensä 21 rahastoa ja uusia rahastoja syntyi 12 kappaletta. Tämän lisäksi Lähi-Tapiola luovutti 31 rahastoa FIM varainhoidolle. Tahti näyttää hieman hidastuneen viime vuodesta, jolloin koko vuoden aikana syntyi 28 rahastoa ja lopetti 12. Rahastoyhtiöt yhdistävät kurjasti menneitä rahastojaan toisiin ja häivyttävät näin heikon tuottohistorian. Myös kokonaisia rahastoluokkia katoaa, kun sijoittamisen trendit muuttuvat. Esimerkiksi eQ joutui lopettamaan Hedge- ja Raaka-aine -rahastonsa kehnon kysynnän vuoksi. Vain muutama vuosi sitten raaka-aineet olivat kova juttu. Useita rahastoja toisiin sulauttanut Evli puolestaan yhdisti Ilmasto -rahastonsa Evli Maailmaan keväällä. ”Teemarahastot olivat nosteessa ennen finanssikriisiä, mutta sen jälkeen kiinnostus lopahti”, perustelee Evli Rahastoyhtiön johtaja Tuomas Hukka. Vuoden 2013 joulukuun rahastoraportti kertoo, että Evlin New Republics -rahaston kolmen vuoden tuotto oli -19,6 prosenttia per vuosi. Tämän jälkeen Evli yhdisti sen Kehittyvät Markkinat Yrityslaina -rahastoon. Samalla tavalla loppui myös Evli Venäjän ja Rupla Korko -rahaston tarina. ”Olimme pioneereja venäläisiin yritysbondeihin sijoittamisessa, mutta Ukrainan tilanne karkotti asiakkaat. Omaisuusluokka oli ehkä lopulta turhankin eksoottinen, koska vastaavia eurooppalaisia isojen toimijoiden rahastoja ei vuosien aikana tullut vastaan”, Hukka sanoo. Hyvällä rahastolla menee hyvin. Tuottohistoria tuo lisäkasvua ja sitä tuo myös tehokas jakelukanava, josta nauttivat etenkin suuret pankit. Pääomia saaneissa yhdistelmärahastoissa vahvoja ovat Suomen rahastomarkkinoiden ykkönen Nordea ja OP-Pohjola. OP-Pohjolassa rahastojen valikoimauudistus on kestänyt jo pari vuotta ja jatkuu

43


Parhaat rahastot 10 vuoden parhaat

Asiakas haluaa trendikästä Pohjola sulautti heikosti menneen Aasian Tiikerit Vaurastuva keskiluokka -rahastoon ja OP-Amerikka -rahaston osaksi OPAmerikka Indeksiä.

Miksi, Samuli Sipilä? ”Amerikka oli vähän heikosti edustettuna, koska Yhdysvaltoihin sijoittavasta yleisrahastosta sijoittajat eivät olleet kovin kiinnostuneita. Siksi yhdistimme rahastot ja perustimme samalla kaksi uutta rahastoa, OP-Amerikka Kasvun ja OP-Amerikka Arvon.” Sipilän mukaan rahastopalettia pyörittävät yhä hanakammin ulkomaille kurkottavat instituutiosijoittajat ja myös ajankohtaisia tuotteita vaativat yksityissijoittajat.

Rahastoyhtiöt yhdistelevät kurjasti menneitä rahastojaan. ”Finanssikriisi oli tässäkin eräänlainen vedenjakaja, valikoimaa on nyt muutettava aktiivisesti”, Sipilä luonnehtii. Uutta on esimerkiksi OP-Metsänomistaja -rahasto, joka on Sipilän mukaan ensimmäinen piensijoittajalle tarjolla oleva suoraan metsäomaisuuteen sijoittava rahasto. Tämän hetken rahastotrendeiksi Sipilä nostaa yhdistelmärahastojen lisäksi kehittyvien markkinoiden vahvan vetovoiman. Tähän tarpeeseen OP vastaa Vaurastuva Keskiluokka -rahastolla, jonka salkkua hoitaa Fidelity. Rahastoyhtiöiden on pieni pakko tarjota houkuttelevia ulkomaankohteita: Osakerahastoissa Suomi-rahastot ovat menettäneet tänä vuonna 378 miljoonaa euroa. Myös Eurooppa-rahastot ovat miinuksella, etenkin Itä-Eurooppa. Sen sijaan PohjoisAmerikkaan on kertynyt tänä vuonna jo lähemmäs 600 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Kansainvälistymistä on tapahtunut myös korkorahastojen puolella. Suomalaiset sijoittavat yhä selvemmin maan rajojen ulkopuolelle. ❏

44

Deryng on kingi Vain joka viides 25 Suomi-osakerahastosta löi indeksin kymmenen vuoden ajanjaksolla.

lopusta heinäkuun 2014 loppuun ulottuval17,2 prosentin vuosituotto. Hyvänä osaketa kymmenvuotisperiodilta. vuotena se ei ole kummoinen luku, mutta Kymmenen parhaiten menestyneen kun sen lyö pöytään kymmenenä vuotena suomalaisen rahaston joukossa on myös peräkkäin, suoritus on valtava. Se on peräti neljä Suomi-osakerahastoa. Niistä paras. Yksikään muu Suomeen rekisteparhaiten on tuottanut UB röity rahasto ei ole pystynyt HR Suomi, joka oli alkujaan moiseen kuin Petri DerynCeleres-rahastoyhtiön ragin luotsaama PYN Elite. hasto ja päätyi yhtiön arvonToiseksi paras suomalaisralaskentaongelmien myötä hasto, Nordea Nordic Small Aventumin kautta United Cap on saalistanut kymmeBankersille. nessä vuodessa markkinoilta vuosituotto Rahaston erikoisuus keskimäärin 14,7 prosentin on, että ”merkittävä osa” vuosituoton. 2,5 prosenttiykrahaston sijoituksista sikön ero vuosituotoissa on kohdistuu yhtiöihin, joilla on henkilöstöravaltava, kun se venytetään vuosikymmehasto. ”Merkittävän osan” tulkitseminen nen ajalle. on ilmeisen väljää. Heinäkuun lopussa Pohjoismaisten pienyhtiöiden osakkeet suurimmat sijoitukset olivat Kone, Sampo, ovat menestyneet kymmenen vuoden UPM-Kymmene, Nokia ja Fortum, joista ajanjaksolla hyvin, mutta yksin se ei selitä vain Fortum täyttää henkilöstörahastokahden kategoriaan kuuluvan rahaston ehdon. Heinäkuun lopussa salkusta 37,4 kipuamista kolmen parhaiten tuottaneen prosenttia oli henkilöstörahastollisten rahaston joukkoon. Nordean ja Fonditan yhtiöiden osakkeissa. salkunhoitajat ovat onnistuneet osakeKymmenen vuoden ajanjaksolla OMXH valinnoissaan ja rökittäneet kirkkaasti Cap -tuottoindeksi on kohonnut keskimääpohjoismaisen pienyhtiöindeksin. rin 10,0 prosenttia vuodessa. Karu totuus Nordean pienyhtiörahasto on meneson, että vain viisi niistä 25 Suomi-osaketyksen myötä kasvanut niin suureksi, että rahastosta, joilla on kymmenen vuoden viime syksynä Nordea teki sijoittajia suojellakseen poikkeuksellisen teon: se rajoitti tuottohistoria, ovat peitonneet indeksin. Indeksin on lyönyt myös Odin Finland, sisääntulevaa rahaa. Uusi sijoittaja pääsee mutta Norjaan rekisteröitynä rahastona se rahaston osuudenomistajaksi heti, kun ei ole mukana vertailussa. – Karo Hämäpystyy lyömään tiskiin 10 000 000 euroa. läinen Taulukon luvut ovat heinäkuun 2004

17,2%

Kymmenen vuoden parhaat Kaikki rahastot

Suomi-osakerahastot Rahasto

Tuotto, % p.a.

Rahasto

Tuotto, % p.a.

PYN Elite

17,2

UB HR Suomi

Nordea Nordic Small Cap

14,7

Evli Suomi Pienyhtiöt

10,9

Fondita Nordic Small Cap

13,0

Fondita Equity Spice

10,9

Seligson & Co Russian Prosperity Fund Euro

11,5

Seligson & Co OMX Helsinki 25 -etf

10,5

OP-Intia

11,4

Danske Invest Suomi Yhteisöosake

10,3

UB HR Suomi

11,1

Aktia Capital

9,8

Evli Suomi Pienyhtiöt

10,9

Handelsbanken Suomi

9,6

Fondita Equity Spice

10,9

Nordea Pro Suomi

9,6

Danske Invest Global Tech

10,5

Alfred Berg Finland

9,5

Seligson & Co OMX Helsinki 25 pörssinot. rahasto

10,5

SEB Finlandia

9,4

11,1

Lähde: Rahastoraportti, tilanne 31.7.2014

edelleen. Pankki aloitti rahastoyhtiön johtajan Samuli Sipilän mukaan ryhtiliikkeen menetettyään useampana vuonna peräkkäin markkinaosuutta kilpailijoilleen.


Rahastovertailu Osakerahastojen parhaat luokittain kolmen vuoden tuoton perusteella.

TUOTTO, %, 3 V. P.A.

TUOTTO, %, 12 KK

TUOTTO, %, KK

SHARPE 1 V.

HALLINNOINTI JA SÄILYTYS, % P.A.

RAHASTOPÄÄOMA, MEUR

OSUUDENOMISTAJIA, KPL

TUOTTO, %, 10 V. P.A.

TUOTTO, %, 5 V. P.A.

10,5

14,0

18,3

29,0

4,2

2,0

0,2

144

6 160

0,0

18,3

17,7

-2,5

1,5

1,9

33

5 125

9,9 12,6

16,6 16,5

20,7 25,4

-0,8 4,0

1,5 1,8

1,2 0,4

30 122

1 852 1 566

OSAKERAHASTOT, SUOMI Seligson & Co OMX Helsinki 25 Säästöpankki Pienyhtiöt Arvo Finland Value Nordea Suomi Indeksirahasto I Danske Invest Suomi Yhteisöosake OP-Focus

10,2

11,8

16,4

21,8

2,0

1,6

1,0

168

570

9,1

9,7

16,2

21,5

2,0

1,5

1,8

272

9 011

16,1

25,0

3,9

1,8

0,8

122

1 566

8,4

8,8

15,8

24,9

2,7

1,8

2,0

420

31 394

Nordea Suomi Indeksirahasto OP-Delta OP-Suomi Arvo

7,8

10,8

15,6

29,4

4,0

2,2

1,6

204

9 481

Seligson & Co Suomi Indeksirahasto A

8,9

10,7

14,9

26,3

3,1

1,7

0,5

77

8 276

10,7

10,4

14,8

15,3

-2,8

1,2

1,6

106

946

7,8

9,1

14,8

21,6

-2,4

1,7

1,6

82

2 292

UB HR Suomi K

10,8

11,2

14,6

25,4

3,6

1,9

0,8

2

76

SEB Finlandia B

9,3

8,9

14,5

23,9

3,3

1,6

1,3

163

1 438 29 846

Evli Suomi Pienyhtiöt B FIM Fenno

Säästöpankki Kotimaa

8,6

8,7

14,3

23,3

0,2

1,8

1,8

185

Nordea Pro Suomi I K

9,5

10,0

14,2

22,3

3,3

1,7

0,5

323

488

Danske Invest Suomi Osake

8,9

9,9

14,1

17,5

1,0

1,3

1,9

163

9 096

Danske Invest Suomi Osinko K

9,0

9,3

14,0

16,2

1,4

1,2

1,5

35

1 477

Handelsbanken Suomi

9,5

10,0

13,9

19,4

1,0

1,5

1,9

49

6 522

10,8

10,3

13,9

8,4

-5,1

0,6

2,0

57

274

8,5

11,7

13,5

9,8

2,4

1,1

0,8

33

3 302

Fondita Equity Spice Seligson & Co Phoebus Nordea Suomi

8,0

8,8

13,2

20,2

1,6

1,5

1,6

684

22 365

Aktia Capital

9,5

9,4

13,0

15,3

-1,9

1,1

1,8

262

20 736

POP Suomi OP-Suomi Pienyhtiöt

5,4

9,4 8,1

12,9 12,8

15,3 18,9

-1,9 -2,3

1,1 1,5

1,8 2,0

40 134

9 102 10 568 196

12,4

24,5

2,6

1,8

1,2

80

8,8

11,5

14,7

1,5

1,1

1,5

22

868

7,6

11,4

10,3

-3,6

0,9

1,3

71

1 495 2 515

Taaleritehdas Arvo Markka Osake eQ Suomi 1 K Danske Invest Suomen Pienyhtiöt K

8,0

11,2

10,4

-3,7

0,9

1,6

52

Nordea Suomi 130/30

6,3

11,2

14,1

0,6

0,9

1,5

17

2 548

LähiTapiola Suomi Evli Suomi Select B

8,3

6,4 5,8

9,9 9,5

11,4 13,5

-2,0 -1,9

1,0 1,0

1,5 2,1

70 82

2 754 655

Alfred Berg Finland

9,4

6,1

Nordea Suomi Small Cap

9,4

22,5

2,6

1,9

1,8

123

1 346

Nordea Private Banking Focus Suomi I K

9,1

17,3

-0,1

1,2

1,0

3

35

Nordea Private Banking Focus Suomi A K

8,6

16,7

-0,3

1,1

1,5

3

35

7,1

8,0

-3,0

0,5

2,5

38

446

SEB Finland Small Cap B

6,9

4,0

Ålandsbanken Finland Value

0,0

4,8

6,4

9,2

-2,6

0,7

1,5

10

1 029

Alfred Berg Small Cap Finland

7,5

1,8

1,1

5,4

-2,4

0,5

2,1

24

679 609

OSAKERAHASTOT, POHJOISMAAT 22,1

23,2

24,4

2,5

1,7

1,6

64

Handelsbanken Svenska Småbolagsfond

13,1

20,3

22,2

22,7

2,4

1,6

1,5

1 182

Handelsbanken Nordiska Småbolagsfond

14,2

16,6

20,4

22,1

2,3

1,7

1,6

1 111

eQ Pohjoismaat Pienyhtiö 2 K

10,4

14,2

20,3

30,7

4,5

2,3

0,9

38

957

8,8

11,5

19,9

26,5

4,1

2,2

1,8

20

1 366

20,4

19,8

11,7

-4,0

0,9

2

262

416

9,5

12,8

19,0

28,4

9,0

2,2

1,3

69

4 414 10 012

Evli Ruotsi Pienyhtiöt B

FIM Nordic Fondita Nordic Micro Cap SEB Nordic Fund Handelsbanken Ruotsi Selective I

16,6

17,6

12,7

1,4

1,0

1,3

233

Danske Invest Pohjoisen Pienyhtiöt K

12,3

17,1

13,6

2,0

1,0

1,8

32

1 490

Handelsbanken Ruotsi Selective

16,1

17,1

12,2

1,1

1,0

1,9

233

10 012 17 725

16,0

16,4

10,7

1,5

0,9

1,3

393

13,0

15,5

16,3

5,2

-3,8

0,3

2

187

516

7,4

10,9

16,3

22,5

4,9

1,8

1,5

18

4 253

Aktia Nordic

14,0

16,2

14,1

1,8

1,1

1,9

61

5 265

POP Pohjoismaat

14,0

16,2

14,1

1,8

1,1

1,8

18

4 184

15,9

16,2

15,0

1,2

1,3

1,6

1 333

84 622

Evli Pohjoismaat B

13,8

16,0

23,3

3,3

2,0

1,6

43

1673

Handelsbanken Pohjoismaat Selective

15,5

15,9

10,2

1,3

0,9

1,9

393

17 725

Danske Invest Pohjoisen Parhaat

12,4

Handelsbanken Pohjoismaat Selective I Fondita Nordic Small Cap SEB Östersjöfond/WWF

Nordea Nordic Small Cap

14,7

15,8

17,8

5,5

1,4

1,2

151

5553

Nordea Private Banking Focus Nordic I K

15,6

18,1

4,4

1,4

1

19

164

Nordea Private Banking Focus Nordic A K

15,1

17,5

4,1

1,4

1,5

19

164

15,0

21,5

4,5

1,8

1,9

54

11 248

Säästöpankki Itämeri

12,8

45


Parhaat rahastot Eurooppa

Onko nyt Euroopan vuoro? Yhdysvaltain osakemarkkinoilla on mennyt viime vuodet lujaa. Fedin määrätietoinen elvytys on purrut talouteen ja indeksit ovat paukutelleet uusia huippulukemia päivä toisensa perään. Yli puolet pohjoisamerikkalaisiin osakkeisiin sijoittavista rahastoista on yltänyt viimeisen kolmen vuoden aikana yli 20 prosentin keskimääräisiin vuosituottoihin. Sen sijaan eurooppalaisosakkeisiin sijoittavista rahastoista samaan on päässyt vain kolme rahastoa. Nyt jenkkiosakkeiden nousukulma

TUOTTO, %, 10 V. P.A.

TUOTTO, %,W 5 V. P.A.

TUOTTO, %, 3 V. P.A.

TUOTTO, %, 12 KK

TUOTTO, %, KK

on kuitenkin loiventumassa, sillä Fedin koronnostojen aloitus on päivä päivältä lähempänä. Vanhalla mantereella tilanne on päinvastainen. Elvytys on vasta alkamassa. Euroopan keskuspankki yllätti syyskuussa markkinat ja vastasi sijoittajien huutoon järein asein. Markkinoille tulee virtaamaan runsaasti uutta rahaa, jotka hakeutuvat tuottoisiin kohteisiin. Osakkeet ovat ainoa vaihtoehto, sillä korot ovat pohjilla. Pidemmällä aikavälillä elvytyksen pitäisi näkyä myös reaalitaloudessa. – Mirko Hurmerinta

SHARPE 1 V.

HALLINNOINTI JA SÄILYTYS, % P.A.

RAHASTOPÄÄOMA, MEUR

OSUUDENOMISTAJIA, KPL

206

21 121

9,3

12,0

14,6

12,3

1,5

0,9

1,6

11,0

12,7

14,4

10,5

-0,3

0,7

1,4

Ålandsbanken Nordic Growth

8,8

11,4

13,8

17,9

1,5

1,3

1,4

Danske Invest Nordic

6,8

9,9

13,2

11,2

0,2

0,9

1,6

16

Nordea 1 - Nordic Equity

8,3

10,6

12,9

8,8

0,3

0,6

1,5

191

13

Ålandsbanken Nordic Value

6,5

7,3

8,8

18,0

1,1

1,5

1,5

21

2 562

7,5

8,0

9,2

-0,8

0,8

1

3

73

16,2

21,8

26,0

-3,4

2,2

0,6

45

198

20,7

18,9

-0,8

1,5

1,8

1 059

Nordea Pohjoismaat Ålandsbanken Swedish Growth

UB Nordic OSAKERAHASTOT, EUROOPPA Fourton Hannibal Parvest Equity Europe Small Cap 7,1

14,6

20,3

19,5

-0,2

1,8

1,6

401

2 030

SEB Europa Småbolagsfond

10,8

15,7

19,7

25,8

2,2

2,4

1,8

134

37 338

FIM Eurooppa pienemmät yhtiöt

10,4

2 722

Evli Eurooppa B

Fondita European Small Cap

13,6

17,6

15,7

-3,3

1,2

1,9

80

16,5

17,5

15,8

-1,7

1,2

2,0

67

355

17,1

17,1

0,3

1,3

1,8

61

1 657

FIM Eurooppa

6,4

7,8

Danske Invest Europe Enhanced Index

6,6

10,8

16,7

19,7

3,8

1,8

0,3

221

82

SEB European Equity B

3,2

8,1

16,6

23,4

7,1

2,4

1,3

154

1 171

Danske Invest Euroopan Pienyhtiöt K

6,8

12,4

16,6

10,3

-0,5

0,9

1,5

31

3 099

Seligson & Co Eurooppa Indeksirahasto A

5,3

10,0

16,3

17,9

5,1

1,6

0,5

112

8 519

Danske Invest Eurooppa Osake

6,9

eQ Eurooppa Indeksi 1 K SEB European Index B

6,4

Nordea Eurooppa Indeksirahasto I

10,2

16,0

10,6

1,9

0,9

1,4

250

5 517

10,5

15,8

17,7

3,6

1,6

0,5

101

181

10,3

15,8

17,7

3,6

1,6

0,4

86

119

10,4

15,7

17,8

4,1

1,6

0,4

147

1 925

Nordea Eurooppa Indeksirahasto

15,3

17,4

3,9

1,5

0,8

147

1 925

Nordea 1 - European Small & Mid Cap

15,3

14,5

-1,6

1,3

1,3

123

5 060 28 442

15,9

15,1

9,7

0,5

0,9

1,3

511

10,8

12,7

14,9

3,6

-6,6

0,3

1,7

96

8,1

14,8

16,9

3,3

1,5

0,4

530

LähiTapiola Eurooppa

8,5

11,9

14,8

11,1

1,9

1,1

1,5

152

2 046

SEB Ethical Europe Fund

4,7

8,4

14,6

14,6

3,5

1,3

1,4

16

2 511

Handelsbanken Eurooppa Selective I Danske Invest Europe Small Cap Handelsbanken Europafond Index

Handelsbanken Eurooppa Selective Handelsbanken Eurooppa Aggressiivinen

5,4

15,4

14,6

9,1

0,3

0,8

1,9

511

28 442

7,9

14,6

15,8

2,5

1,4

1,9

37

9 519

14,6

5,5

-3,8

0,4

2,0

58

278

14,5

13,6

3,5

1,4

1,8

107

12 117 478

Fondita European Top Picks Säästöpankki Eurooppa

4,1

9,6

Alfred Berg Europe

6,9

11,4

14,5

7,8

-1,0

0,7

1,8

46

Parvest Equity Europe Growth

6,8

11,7

14,4

7,7

-1,0

0,7

1,5

751

Danske Invest Europe Handelsbanken Funds Europe Selective A

8,6 9,6

11,7 14,7

14,4 14,3

3,4 10,1

-2,9 1,2

0,3 0,9

1,6 1,9

187 39

11,0

14,3

7,8

-0,5

0,7

1,5

2 039

5,0

10,2

14,2

11,3

1,1

1,0

1,5

816

10,2

14,0

14,8

-3,0

1,2

1,5

123

8,5

13,8

14,4

3,6

1,2

1,4

130

Parvest Equity Best Selection Europe BNP Paribas L1 Equity Europe Sparinvest SICAV European Value EUR R SEB Europe Fund C

46

5,0

9 082


TUOTTO, %, 10 V. P.A.

TUOTTO, %,W 5 V. P.A.

TUOTTO, %, 3 V. P.A.

TUOTTO, %, 12 KK

TUOTTO, %, KK

SHARPE 1 V.

HALLINNOINTI JA SÄILYTYS, % P.A.

RAHASTOPÄÄOMA, MEUR

OSUUDENOMISTAJIA, KPL

OSAKERAHASTOT, POHJOIS-AMERIKKA eQ USA Indeksi 1 K 7,0

Danske Invest N America Enhanced Index Parvest Equity USA Small Cap

17,8

23,0

24,2

13,6

2,1

0,4

111

327

17,6

22,3

25,6

15,0

2,3

0,3

210

99

19,6

22,0

19,4

4,8

1,2

1,8

431

Danske Invest Pohjois-Amerikka Osake

3,9

15,8

21,9

21,4

12,9

1,9

1,5

557

5 431

OP-Amerikka Indeksi II

5,2

17,8

21,9

24,6

14,0

2,2

0,4

625

17 207 4 694

Aktia America

6,4

16,2

21,8

26,7

17,9

2,2

1,9

111

SEB North America Index B

6,7

17,0

21,6

24,0

13,7

2,2

0,4

63

192

LähiTapiola USA

7,1

15,2

21,6

19,9

7,3

1,7

1,6

161

2 607

Handelsbanken America Small Cap

6,9

17,4

21,5

13,9

6,7

1,1

1,5

387

Nordea Pohjois-Amerikka

5,6

16,6

21,4

24,2

15,3

2,3

1,0

989

43 555

UB Amerikka K

19,0

21,1

22,6

6,9

1,9

0,4

5

118

Parvest Equity USA Growth

16,5

20,8

27,1

11,7

2,1

1,5

736

5,2

15,8

19,9

20,2

7,0

1,6

1,5

179

9 149

15,0

19,4

22,2

14,6

2,2

0,4

83

7 864

6,0

14,8

19,2

21,6

8,2

1,6

1,5

943

19,1

21,0

12,3

1,9

1,8

34

3 900

Evli Pohjois-Amerikka

5,7

15,3

19,0

21,7

10,1

1,8

1,6

97

666

Parvest Equity High Dividend USA

4,5

15,8

18,5

16,5

11,9

1,6

1,5

93

SEB North America Chance/Risk Fund Seligson & Co P-Amerikka Indeksi A Parvest Equity USA Säästöpankki Amerikka

SEB Choice Nordamerika Med Bolagsfond

8,0

17,5

18,4

17,8

6,9

1,4

1,8

151

Danske Invest US Small Cap Value

6,0

14,3

18,2

17,1

8,6

1,3

1,9

18

879

FIM USA

7,3

12,9

17,4

21,2

12,6

1,9

1,5

87

1 826

Nordea 1 - North American Value BP (EUR)

1,6

14,2

16,1

15,2

12,3

1,5

1,5

20

721

11,7

11,9

14,7

7,3

1,6

1,5

21

542

Nordea 1 - North American Value Fund HB

6 614

OSAKERAHASTOT, JAPANI LähiTapiola Japani 0,8

Danske Invest Japani Osake

6,5

9,0

9,4

8,6

0,8

1,2

37

1 321

4,5

9,2

9,2

11,0

0,5

1,5

168

3 264

Parvest Equity Japan

0,5

5,8

10,1

6,2

3,3

0,4

1,9

1 020

Handelsbanken Japanfond

1,2

5,9

10,6

8,6

6,5

0,6

1,6

66

6,6

11,5

9,3

8,3

0,6

0,5

5

67

1,9

7,6

12,3

9,5

6,6

0,7

1

310

26 373

SEB Japan

0,6

6,8

12,3

11,1

9,8

0,8

1,5

29

1 894

OP-Japani

-0,6

6,7

12,6

7,8

6,2

0,4

0,2

64

4 276

7,5

14,2

10,1

8,7

0,7

1,6

18

152

18,2

23,8

16,8

1,5

1,8

391

eQ Japani Indeksi 1 K Nordea Japani

Evli Japani Parvest Equity Japan Small Cap OSAKERAHASTOT, TYYNENMEREN ALUE Seligson & Co Aasia Indeksirahasto A

0,02

0,08

0,13

0,13

0,11

1,1

0,5

48

7 188

SEB Asia ex. Japan Fund

0,09

0,11

0,09

0,17

0,20

1,6

1,8

167

12 538

0,09

0,08

0,18

0,16

2,0

2,0

63

3701

LähiTapiola Aasia-Tyynimeri

OSAKERAHASTOT, VENÄJÄ, ITÄ-EUROOPPA, ITÄINEN KESKI-EUROOPPA 13,4

14,9

17,1

2,1

1,5

1,4

3

621

Danske Invest Mustameri

7,9

12,4

17,7

42,5

0,5

2,8

19

1 647

Parvest Equity Turkey

6,1

10,8

15,3

38,0

0,5

1,8

95

Taaleritehdas Lyydian Leijona Osake

3,4

6,4

11,1

36,3

0,3

2,0

55

215

1,2

9,3

6,0

-1,9

-3,1

-0,3

2,4

13

1 572

2,3

5,7

17,0

12,7

2,0

3,3

12

660

7,3

5,1

5,2

11,0

7,0

0,7

1,8

123

11 515

eQ Itä-Eurooppa

Danske Invest Baltic Equity

4,6

Danske Invest Trans-Balkan SEB Eastern Europe Ex Russia Fund

0,9

Danske Invest Itä-Eurooppa Kon K OP-Kehittyvä Eurooppa

3,7

10,7

6,8

0,7

2,8

40

5 194

10,0

10,4

0,5

2,5

145

17 261

3,8

5,1

0,0

0,3

1,7

42

Aktia Kehittyvät Markkinat Osake

3,2

17,9

18,4

1,4

1,6

34

Parvest Equity Russia Opportunity

2,9

5,8

6,2

0,3

1,8

60

1,6

2,6

5,6

0,2

1,8

27

978

0,7

1,2

-1,8

0,1

2,0 194

Danske Invest E-Europe Convergence

5,3

4,3 4,1

1,5

LähiTapiola Itä-Eurooppa Alandsbanken Emerging Europe

-1,4

0,5

-6,1

-7,5

-0,8

2,2

0

7,3

6,2

0,4

-1,3

3,2

-0,1

1,6

139

10,6

11,7

-0,6

-3,5

0,6

-0,2

1,4

76

5,3

3,6

-0,7

-0,3

5,6

0,0

1,8

144

eQ Baltia Handelsbanken Östeuropafond Seligson & Co Russian Pros Fund Euro Parvest Equity Europe Emerging

3 273

3 821

Parvest Equity Russia

7,7

-1,4

-1,0

0,7

-0,1

1,8

1 092

Taaleritehdas Troikka Osake

3,4

-1,5

-4,6

-1,1

-0,3

2,0

13

57

8,5

-2,3

-2,9

-0,3

-0,1

2,8

59

8 516

79

Danske Invest Russia

9,0

Alfred Berg Ryssland

6,6

7,3

-2,3

-0,8

1,3

0,0

2,5

6,7

-2,4

1,4

5,9

0,0

2,5

2

168

SEB Eastern Europe Small Cap Fund

4,6

3,1

-3,0

6,4

3,2

0,4

1,8

96

9 815

Nordea Itä-Eurooppa

5,4

3,3

-3,1

-0,6

6,6

0,0

1,6

140

35 340

eQ Venäjä 1 K

47


Parhaat rahastot

TUOTTO, %, 10 V. P.A.

Nordea Venäjä OP-Venäjä

5,8

TUOTTO, %,W 5 V. P.A.

TUOTTO, %, KK

SHARPE 1 V.

HALLINNOINTI JA SÄILYTYS, % P.A.

RAHASTOPÄÄOMA, MEUR

OSUUDENOMISTAJIA, KPL

TUOTTO, %, 3 V. P.A.

TUOTTO, %, 12 KK

3,3

-5,1

-6,2

0,6

-0,3

1,9

171

34 816

4,9

-5,8

1,8

6,0

0,1

2,5

132

17 430

Danske Invest Russia Small Cap

3,6

-6,1

-13,3

-7,0

-0,6

3,0

6

1 016

Danske Invest Arvo Venäjä

6,2

-6,3

-3,3

3,2

-0,2

2,8

13

2 978

Handelsbanken Russia

4,8

-7,2

-3,2

1,0

-0,1

2,4

109

-7,3

-7,4

-3,1

-0,3

1,7

7

SEB Russia Fund

3,0

-7,5

-7,5

-3,2

-0,3

2,5

292

0

eQ Russian Top Picks

7,4

-8,1

-9,5

-0,7

-0,4

2,2

0

34

Taaleritehdas Rupla Osake

2,2

-9,4

-11,2

0,5

-0,5

2,0

13

137

Evli Venäjä B

2,7

-9,8

-11,9

-3,1

-0,5

3,0

27

442

-0,1

-13,5

-9,4

1,1

-0,4

2,2

40

7 529

-5,2

-19,5

-17,4

-3,6

-0,7

2,2

11

2 861 893

Säästöpankki Venäjä

FIM Russia

3,9

FIM Russia Small Cap

2 424

OSAKERAHASTOT, KEHITTYVÄT MARKKINAT MAAILMANLAAJUISESTI eQ Kehittyvät Markkinat Osinko 1 K

13,8

20,3

16,9

1,9

2,5

316

Nordea 1 - Kehittyvät Tähdet BI

13,1

27,7

20,0

2,2

0,8

184

84

Nordea 1 - Kehittyvät Tähdet BP

12,2

26,7

19,6

2,1

1,5

79

3409

Handelsbanken Tillväxtmarknadsfond

10,5

10,6

9,7

22,8

17,9

2,2

1,6

1 017

Danske Invest Global Emerging Markets

14,1

12,7

9,4

19,1

20,9

1,5

1,6

538

10,0

9,1

22,7

20,1

1,8

2

968

45264

eQ Emerging Financial

7,7

8,4

19,5

15,9

1,6

2,3

0

39

eQ Kehittyvät Markkinat Indeksi 1 K

9,1

6,9

19,3

19,6

1,7

0,7

76

85

Seligson & Co Kehittyvät Markkinat I

6,4

22,7

21,8

1,9

0

24

5551

OP-Kehittyvät Osakemarkkinat

6,3

16,4

13,4

1,6

1,4

394

15362

Seligson & Co Kehittyvät Markkinat

6,2

22,4

21,7

1,9

0,3

24

5551

Nordea Kehittyvät Osakemarkkinat

LähiTapiola Kehittyvät Markkinat

9,7

6,9

6,1

19,9

16,6

2,4

0,9

130

5005

SEB Emerging Markets Fund

9,4

7,1

5,4

18,4

21,5

1,4

1,8

106

11721

5,4

17,7

17,3

1,9

1

3

453

7,0

5,1

21,6

19,3

2,2

0,5

168

15595

4,8

16,3

16,7

1,4

0,9

15

3197

4,2

4,4

20,6

17,0

1,5

1,9

76

2565

Alexandria Emerging M Manager Fund Danske Invest Kehitt. Osakemarkkinat Säästöpankki Kehittyvät Markkinat FIM BRIC+ Parvest Equity World Emerging

7,8

Ålandsbanken Emerging Markets

7,0

3,1

17,2

13,5

1,4

1,8

580

5,1

2,4

13,7

13,8

1,6

1,5

11

2007

0,8

17,0

16,9

1,6

2,2

30

958

FIM Kehittyvät Markkinat Pienemm. Yhtiöt OSAKERAHASTOT, KAUKOIDÄN KEHITTYVÄT MARKKINAT

14,4

28,1

13,5

1,9

2,5

28

338

10,6

13,0

19,0

14,9

1,5

1,9

160

16 862

eQ Kehittyvä Aasia 1 K Handelsbanken Kiina Handelsbanken Far East

4,9

Parvest Equity India

9,7

11,8

19,3

13,9

1,8

1,5

32

10,0

11,7

55,6

35,6

3,3

1,8

425

Handelsbanken Asienfond

7,8

11,9

11,2

19,9

14,2

1,7

0

317

OP-Kiina

9,7

10,3

10,1

15,9

12,4

1,2

0,6

184

14,6

9,9

16,8

14,7

1,5

2,5

262

2 115

10,7

9,8

21,5

14,7

2,0

1,6

278

19 205

OP-Kehittyvä Aasia Nordea Kaukoitä

9,3

15 787

Nordea Kiina

8,7

9,8

20,0

13,3

1,5

1,9

190

32 745

Nordea Intia

8,0

9,8

61,5

32,2

3,7

1,9

191

29 732 6 959

Danske Invest China Danske Invest China OP-Intia

9,7 11,8

Danske Invest India Nordea 1 - Far Eastern Equity

4,8

Handelsbanken Intia FIM India Ålandsbanken China A

9,3

16,9

12,5

1,1

2,8

111

8,8

13,1

8,4

0,8

1,7

26

8,3

7,8

47,3

30,0

2,4

0,6

120

16 151

3,0

7,8

51,4

35,0

2,9

2,8

67

4 899

8,9

7,8

17,7

14,8

1,5

1,5

11

833

6,1

7,7

55,3

33,3

2,9

2

187

31 865

31

2 578

10,4

6,0

7,7

53,0

32,9

3,0

2,2

9,3

4,1

7,7

17,1

13,1

1,0

2,7

7,8

7,2

14,9

15,7

1,3

1,5

418

6,0

4,6

6,6

9,6

8,9

0,6

1,8

275

Parvest Equity Best S Asia ex-Japan Parvest Equity China

6,2 8,6

FIM China

1,5

1,6

4,8

10,2

12,9

0,6

2,2

13

1 729

Danske Invest Emerging Asia

5,7

7,2

4,7

13,2

14,9

1,3

1,9

62

1 820

12,9

2,2

19,9

16,6

0,9

1,8

186

Parvest Equity Indonesia OSAKERAHASTOT, LATINALAINEN AMERIKKA Nordea 1 - Latinalainen Amerikka Handelsbanken Latinamerikafond

15,5

9,2

7,2

26,2

31,9

1,5

1,9

34

10,0

5,6

20,2

27,0

1,4

1,6

442

4,5

20,3

28,3

1,1

1,9

67

7,1

3,5

24,2

29,3

1,6

2,2

312

5,4

1,5

20,5

30,1

1,2

2,1

199

Handelsbanken Brasilia OP-Latinalainen Amerikka Parvest Equity Latin America

12,8

Danske Invest Latin America

5,2

0,6

14,4

27,5

0,8

2,8

64

Parvest Equity Brazil

3,1

-1,2

26,6

36,5

1,2

2,1

227

48

3 367

10 185 3 949


TUOTTO, %, 10 V. P.A.

SEB Latinamerikafond

11,0

FIM Brazil

TUOTTO, %,W 5 V. P.A.

TUOTTO, %, 3 V. P.A.

TUOTTO, %, 12 KK

TUOTTO, %, KK

SHARPE 1 V.

HALLINNOINTI JA SÄILYTYS, % P.A.

RAHASTOPÄÄOMA, MEUR

OSUUDENOMISTAJIA, KPL

3,9

-1,2

22,3

28,4

1,3

1,8

137

16 540

1,5

-5,0

22,3

34,9

1,1

2,2

53

3 877

16,7

29,1

44,6

23,2

3,9

2,2

68

6 864

23,8

39,4

13,8

3,3

2,7

6

120

13,0

19,4

13,0

2,0

2,5

4

216

LÄHI-ITÄ JA AFRIKKA Danske Invest Afrikka OP-Afrikka A 5,6

FIM Sahara Taaleritehdas Dinaari Osake

5,8

9,8

17,6

13,7

1,8

2,0

26

2 426

eQ Afrikka 1 K

4,5

7,5

22,9

25,6

1,2

1,9

85

15 778 4 945

OSAKERAHASTOT, KOKO MAAILMA SEB Concept Biotechnology

16,9

30,2

43,3

46,6

11,5

2,1

1,5

343

PYN Elite

18,7

34,6

36,3

42,4

9,0

2,6

1

326

2 266

9,9

19,7

27,8

28,8

10,8

2,6

0,6

153

6 720 3 536

Seligson & Co Global Top 25 Pharma Danske Invest MediLife

7,9

20,1

27,7

34,2

12,9

2,4

2,0

62

Handelsbanken Läkemedelsfond

7,7

19,3

27,0

30,9

8,9

2,5

1,5

141

Parvest Equity World Health Care

6,9

18,2

26,8

28,8

8,5

2,0

1,5

308

SEB Medical Fund

7,9

19,1

26,0

30,9

14,7

2,8

1,5

23

2 066

FIM Rohto

6,7

14,1

23,5

23,3

7,5

2,2

1,8

38

1 743

Handelsbanken IT-fond

7,1

16,1

21,4

29,5

13,8

2,4

0,7

77

11,4

19,6

21,4

30,0

7,6

1,7

1,7

177

FIM Brands

9,3

16,3

21,0

19,4

4,1

2,0

1,8

49

2 177

SEB Global Chance/Risk Fund

7,8

15,5

20,0

30,8

19,5

2,7

1,8

27

12 544

SEB Global Fund

6,6

15,3

19,7

21,9

13,4

2,6

1,5

145

17 589

Evli Maailma B

6,1

13,4

19,6

19,0

6,4

2,2

1,6

97

584

LähiTapiola Hyvinvointi

9,0

15,8

19,2

17,5

6,0

1,9

1,5

190

3 563 2 180

Danske Invest Global Tech

Handelsbanken Active 100 I

14,0

18,7

19,4

6,7

1,9

0,8

15

Handelsbanken Global Criteria A I

13,6

18,7

21,8

11,0

2,3

0,4

1 278

Danske Invest Kestävä Arvo Osake

9,1

Handelsbanken Global Criteria A

13,9

18,6

18,6

6,4

2,0

1,6

144

13,2

18,4

21,5

11,0

2,2

0,7

1 278

5 580

2 324

10,1

17,2

18,3

19,6

10,1

2,1

0,6

175

8 825

Seligson & Co Phoenix A

8,6

13,0

18,1

13,9

2,4

1,2

1,1

23

2 275

LähiTapiola Kuluttaja

8,9

12,8

18,0

15,7

3,5

1,7

1,5

93

2 736

13,1

17,8

18,3

6,2

1,8

1,8

15

2 180

9,7

17,8

14,8

1,9

1,2

1,5

22

0

0,8

596

198

Seligson & Co Global Top 25 Brands

Handelsbanken Active 100 Nordea 1 - Ilmasto ja Ympäristö Nordea Pro Stable Return

8,1

13,8

17,8

19,6

8,5

2,6

OP-Maailma II

6,1

12,3

17,4

17,9

8,5

1,9

1

177

13,9

17,2

21,2

1,3

2,3

1,9

48

Sparinvest SICAV Global S Cap Value EUR R eQ Eurooppa Kiinteistö 1 K

6,3

14,4

17,0

29,2

9,0

2,6

1,5

17

151

SEB Technology Fund

6,5

13,4

16,9

21,1

8,4

1,8

1,5

16

846

UB Aasia REIT Plus K

14,1

16,8

16,6

16,9

1,9

0,9

41

187

OP-Maailma

11,7

16,7

17,2

8,2

1,8

1,6

177

22 393

Sparinvest SICAV Equitas EUR R

11,7

16,6

20,1

7,2

2,1

1,5

1

UB EM Infra K

14,5

16,4

20,6

14,2

2,2

0,9

70

Parvest Equity World Technology

5,5

12,6

16,4

27,0

12,7

2,0

1,5

104

LähiTapiola Kasvu

7,9

364

12,3

16,1

17,0

0,5

1,4

1,5

88

SEB Global Equity Multimanager BI

11,3

16,0

18,2

5,8

2,1

0,2

16

1 708 455

Nordea 1 - Vakaat Osakkeet

12,1

15,8

17,9

7,8

2,3

1,5

108

3 967

15,7

17,0

6,9

1,6

0,8

37

396

SEB Global Equity Multimanager B

4,2

11,0

15,6

17,8

5,6

2,1

0,6

16

455

Nordea 1 - Global Value

4,5

12,1

15,6

13,3

6,4

1,4

1,5

39

491

Aktia Global

5,4

11,7

15,5

18,2

10,7

1,8

1,9

69

11 461

Nordea 1 - Global Portfolio BP

POP Maailma

11,7

15,4

18,2

10,6

1,8

1,8

10

2 308

Handelsbanken Uusi Energia

10,6

15,4

25,9

2,9

1,9

1,5

58

10 007

405

Parvest Equity World Low Volatility

5,4

12,2

15,4

16,7

11,1

2,0

1,5

Fondita 2000+

8,2

13,6

15,2

11,3

-1,1

1,0

2

55

395

13,0

15,1

21,3

9,7

2,9

0,8

15

126

15,1

21,0

11,1

2,2

0,4

481

727

14,9

16,6

9,2

1,8

1,8

54

6 920 81 966

UB Infra K SEB Ethical Global Index Fund

3,2

9,2

Säästöpankki Osake Maailma B Nordea Maailma

5,7

UB Global REIT K

11,3

14,7

17,2

10,7

1,8

1

2 000

14,1

14,4

21,2

10,7

2,7

0,8

50

300

14,2

18,8

8,6

2,5

1,5

64

1 402

10,5

14,0

17,3

8,9

1,8

1,9

104

10 617

9,7

13,7

17,0

5,9

1,8

1,5

345

LähiTapiola Osinko Nordea Osakesalkku Sparinvest SICAV Global Value EUR R

5,3

13,1

13,2

15,3

14,7

1,4

1,5

60

eQ Globaali Sektorit 1 K

6,4

8,9

13,1

17,9

7,1

1,6

1,5

32

738

eQ Glob Sektorit Turun yo juhla rahasto 1 K

6,5

8,9

13,1

17,9

7,1

1,6

1,5

32

738

Parvest Real Estate Securities World

49


Asuntosijoittaminen

1

10 vinkkiä asuntosijoittajalle Onnistunut asuntosijoitus on monen tekijän summa. Arvopaperi listasi asuntosijoittajan kymmenen tärkeintä ohjetta. Teksti Anne Leino

50

Keskity vuokratuottoon, älä arvonnousuun

Asuntosijoittajana sinun tulee olla ensisijaisesti kiinnostunut vuokratuotosta. Arvonnousu on mukava lisä sijoitukselle, mutta vuokratuotto takaa kassavirran heikompinakin aikoina. 2

Perehdy huolellisesti alueeseen

Perehdy kunnolla alueeseen, mistä ostat asunnon. Vuokrattavuus on hyvä opiskelijakaupungeissa, mutta kannattaa kuitenkin ottaa selvää, onko oppilaitoksia lakkautusuhan alla. 3

Asunnon koko ja sijainti ratkaisevat

Keskity pieniin asuntoihin, koska niihin kohdistuu suurin vuokrakysyntä. Keskustassa sijaitseva asunto on helpompi vuokrata, mutta neliöhinta on kovempi kuin lähiössä. Neliöhinnat laskevat lähiöön mentäessä, mutta vuokra ei kuitenkaan laske samassa mittakaavassa.


4

Vanhasta kohteesta parempi tuotto

Osta vanha asunto, kun haluat maksimoida vuokratuottosi. Ero ostohinnoissa on merkittävä, mutta uuden asunnon vuokra ei yleensä ole merkittävästi vanhaa asuntoa korkeampi. 5

Markkinat eivät ole tehokkaat

Jos kuvittelet että asuntomarkkinat toimivat tehokkaasti, olet väärässä. Kuolinpesät ja avioeroperheet voivat olla pakkomyynnin edessä ja asunnon voi saada alihintaan.

Kuva: Vesa Laitinen

6

8

Seuraa kuluja

Kirjaa asunnon kulut ja seuraa, onko vuokratuotto oikealla tasolla. Reagoi nopeasti, jos tuotot eivät ole sitä mitä odotit. 9

Huomioi remontit

Remonttikulut lasketaan aina neliötä kohden, eli suurten huoneistojen kohdalla putki-tai julkisivuremontit syövät tuottoa tuntuvasti.

Hyödynnä velkavipu

Asuntojen hintakehitys on suhteellisen vakaata, joten pankit myöntävät helposti lainaa sijoitusasuntoa varten. Ota kuitenkin huomioon mahdollinen korkotason nousu. 7

ehto kannattaa määritellä vuokrasopimuksessa.

Valitse vuokralainen huolellisesti

Tarkista vuokralaisen luottotiedot ja vaadi vuokravakuus, esimerkiksi 2–3 kuukauden vuokra. Vuokran korotus-

10

Verkostoidu

Verkostoitumalla muiden asuntosijoittajien kanssa saat enemmän tietoa asuntomarkkinoista ja löydät paremmat kohteet. Asuntosijoittaminen vaatii paljon työtä ja aikaa, mutta kun teet sijoituksia yhdessä kaverin kanssa, on esimerkiksi pankkien kilpailuttaminen ja asuntosalkun hajauttaminen huomattavasti helpompaa. ❏

Asunto hakusessa. Ota selvää sekä alueesta että kohteesta ennen ostopäätökseen tekemistä.

TASAISEN TYLSÄÄ TUOTTOA

QUORUM SYSTEMATICA sijoitusrahasto sopii sijoittajille, jotka tavoittelevat tasaista ja positiivista tuottoa yleisestä osakemarkkinakehityksestä riippumatta tai jotka haluavat laajentaa sijoitussalkun hajautusta. Lue lisää www.quorum.fi

51


Kirjat

Sijoittajan kirjatärpit Arvopaperi kysyi kirjavinkit kuudelta osakemarkkinoita seuraavalta henkilöltä. Teksti Alexandra Räikkönen

Michael Lewis

Antti Ilmanen

Verohallinto

Boomerang:

Expected Returns: An Investor’s

Henkilöverotuksen

Travels in the New Third World

Guide to Harvesting Market Rewards

käsikirja 2012

Finanssikriisi oli säväyttävä kokemus ja taloutta seuraavien on arvokasta ymmärtää vuosien 2008-2009 tapahtumat ja niihin johtanut kehitys. Lewis kiidättää lukijan Islannista Irlantiin, Kreikkaan, Saksaan ja Yhdysvaltoihin kertoen ylilyönneistä, joihin maailma sortui halvan velkarahan houkuttelemana. Hän kertoo humoristisesti, kuinka lukujen vääristely, korruptio ja riskeistä piittaamattomuus ajoivat finanssimaailman romahduksen partaalle.

Kirja on viime vuosien merkittävimpiä teoksia ja tarkoitettu institutionaalisille sijoittajille. Se vetää yhteen muutaman vuosikymmenen sijoitusstrategialöydökset sekä Antti Ilmasen työtä. Hän on maailmalla arvostettu henkilö. Kirja on haasteellinen, mutta tärkein löytyy yhteenvedoista ja johtopäätöksistä. Pääviestinä on, että oikeista riskeistä voi pitkällä aikavälillä saada kompensaation, mutta lyhyt aikaväli voi tuoda yllätyksiä.

Sijoittajan kannattaa lukea käsikirjaa, jotta välttyy yllätyksiltä. Etenkin uusien sijoitustuotteiden verotuksessa on ongelmia. Esimerkiksi option asettajan preemio, joka on lukittuna vakuudeksi, on verotettavissa vasta, kun se voidaan nostaa. Verohallinto on kokeillut verottaa preemioita jo kaupantekohetkellä. Verottajalta kannattaakin pyytää kirjallinen ennakkokanta verotukseen, kun on epävarma tulkinnasta. Sijoittajan pitää tietää ennakkoon, miten verotetaan.

Vesa Engdahl S-pankki-konsernin päästrategi

Timo Löyttyniemi Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja

Pekka Tiainen VTT, TEM:in neuvotteleva virkamies

Karo Hämäläinen & Mika Mäkeläinen

Benjamin Graham

Michael Lewis

Taivas+Helvetti Vol. 2

The Intelligent Investor

Flash Boys: A Wall Street Revolt

Alan klassikko ja tärkeimpiä teoksia yli 50 vuoden ajan. Kirjasta on lukuisa määrä uusintapainoksia. Raskas lukea, mutta kuuluu jokaisen todellisen sijoittajan peruskirjastoon. Pidän Warren Buffettia parhaana sijoittajana ja luotan hänen sijoittajaviisauksiinsa. Tämä kirja on vaikuttanut keskeisesti Buffettiin ja hän myötävaikuttaa siihen nykyisin.

Kirja kuvaa Yhdysvaltain osakemarkkinan teknologiatrendejä erittäin jännittävällä tavalla, ihan scifi-tyyliin. Suurin osa on kuitenkin todellisuuden kuvausta, vaikka osaltaan jo vanhentunuttakin tietoa. Kirja tarjoaa suositeltavaa jännitystä ja viihdykettä erityisesti arvopaperimarkkinoilla toimiville, vaikka pitää muistaa, että kirjan rajut väitteet eivät mitenkään päde Suomen ja Euroopan osakemarkkinoilla erilaisen lainsäädännöllisen rakenteen takia.

Taivas+Helvetti Vol. 2 on kirja riskinotosta, uskalluksesta. Kirjassa yrittäminen on tärkeämpää kuin onnistuminen. Yrittäjät nostetaan hienolla tavalla päähenkilöiksi. Henkilökuvat tarjoavat sijoittajalle vilauksen yrittäjän sielunelämään. Onnistumisen, epäonnistumisen ja riskinoton tuntemuksiin on helppo eläytyä. Tänä leppoistamisen aikakautena on hienoa, että arvostetaan myös rehellistä, kovaa työtä. Sari Lounasmeri Pörssisäätiön ja Pörssitalon toimitusjohtaja

52

Kimmo Sasi kansanedustaja (kok.)

Lauri Rosendahl Helsingin pörssin toimitusjohtaja


Sijoittajan tiedonjanoon Uudet suomalaiset verkkopalvelut täydentävät mediatalojen ja finanssialan yhtiöiden tiedon tarjontaa. Teksti Markus Salin

Suomalainen sijoittaja onkii päivittäin tarvitsemansa uutiset ja pörssi-informaation pääasiassa talousmedioiden ja finanssialan yhtiöiden sivuilta. Pörssitiedotteiden seuraamiseksi riittävät hyvin pörssin omat sivut. Verkkopankkien ja osakevälittäjien liittymät tarjoavat kohtuullisen kattavat palvelut, joihin sisältyy kurssidatan lisäksi muun muassa aamukatsauksia ja osakeanalyysejä.

Kansainvälisistä markkinoista kiinnostunut yksityissijoittaja pärjää mainiosti muutaman hyvän ilmaispalvelun avulla. Kattavan ja jatkuvan uutisvirran sijoittaja löytää parhaiten Wall Street Journalin marketwatch. com -portaalista tai Bloombergin nettisivuilta. Yksittäisten kansainvälisten osakkeiden seuraamiseen hyvä palvelu on Yahoo! Financen salkkupalvelu, josta

löytyvät kootusti yhtiötä koskevat uutiset eri medioista, konsensusennusteet ja muut tarvittavat tiedot. Suomessa perinteisten mediayhtiöiden ja finanssialan yhtiöiden tarjontaa täydentämään on viime vuosina syntynyt uusia ilmaisia ja maksullisia verkkopalveluja, jotka pyrkivät tarjoamaan keskitetysti sen tiedon, mitä sijoittaja päätöksenteossa tarvitsee. ❏

MARKETNOZE.COM

SIJOITTAJA.FI

PIKSU.NET

MarketNoze sanoo missiokseen tarjota kaikille sijoittajille kattavat tiedot osakesijoituspäätösten tueksi. Pääpaino on osakkeiden reaaliaikaisessa arvonmäärityksessä, konsensusennusteissa ja -suosituksissa. Tuoreen palvelun taustalta löytyvät kokeneet rahoitusalan ammattilaiset ja osaketutkimuksen ammattilaiset Mika Häyry ja Roger Wessman. Helsingin pörssin yhtiöiden lisäksi palvelussa on kurssidataa muista pohjoismaisista pörsseistä sekä Nasdaqista. Tarjolla on myös teknisen analyysin työkaluja. Palvelun tärkeimpiä ominaisuuksia ovat noin 110 kotimaisen pörssiyhtiön konsensusennusteet, tunnusluvut ja reaaliaikainen arvonmääritys. Loppuvuodesta palvelu täydentyy salkunhallintatyökaluilla. Palvelun rakentamiseen yhtiö on saanut Tekesin rahoitusta. Valmiin palvelun rahoitus järjestyy pörssiyhtiöiden suosiollisella avustuksella ja käyttäjille palvelu on maksuton.

Sijoittaja.fi kertoo tarjoavansa puolueetonta informaatiota eri sijoitusratkaisuista konkreettisesti hyödynnettävässä muodossa. Oululaisen palvelun perustajia ovat Taaleritehtaan ja Mandatumin salkunhoitokonseptien luomisesta kokemusta hankkinut Hannu Huuskonen ja Finnvera-taustainen Timo Heikkilä. Pelkällä rekisteröitymisellä palvelusta saa irti vain murusia. 99 euroa vuodessa maksavalla jäsenyydellä tarjolla on runsaasti työkaluja osakkeiden ja etf:ien valintaan sekä neljä erilaista mallisalkkua. 500 euron Platinum-jäsenyys laajentaa palvelua yksilölliseen suuntaan. Tarjolla on muun muassa kolmansien osapuolien tarjoamia verosuunnittelupalveluita ja instituutioille suunnattuja rahastoja kohtuulisemmilla minimimerkinnöillä ja instituutiotason palkkioilla.

Piksu tarjoaa talouteen ja sijoittamiseen liittyvää riippumatonta tietoa. Tarjolla on muun muassa kymmenien blogi-kirjoittajien hengentuotteita ja useita mallisalkkuja. Kumppanilistalta löytyvät esimerkiksi Osakesäästäjien Keskusliitto, Pörssisäätiö, LähiTapiolan Sijoitustalous, analyysiyhtiö Inderes ja pörssiyhtiö Norvestia. Blogistien joukossa on monia tunnettuja nimiä ja myös tuntemattomampia sijoittajia. Omaa blogia pääsee kirjoittamaan kirjautumalla Piksu-tiimiin. Palvelu tarjoaa hyvälle kirjoittajalle ilmaista näkyvyyttä, sillä palvelun kuukausittainen lukijamäärä kohoaa yleensä yli 20 000:een. Piksu on kirjoittajien omistama yleishyödylliseksi luokiteltava yritys ja kirjoittajien vapaaehtoistyöllä toimiva sivusto ja yhteisö. Aktiivisimmille toimituskunnan jäsenille yhtiö maksaa mahdollisuuksien mukaan pientä kirjoituspalkkiota.

53


Kolumni

MARKUS SALIN

Viisaudet romukoppaan Hajauttaminen, indeksisijoittaminen, parhaat rahastot, osinkotuotto, osta halvalla ja myy kalliilla. Olen lukenut kymmeniä sijoitusoppaita ja tuhansia artikkeleita siitä, miten järkevällä sijoittamisella saavuttaa lopulta taloudellisen riippumattomuuden. Hajauttaminen on yksi sijoittamisen kulmakivistä. Kun pistää rahansa tarpeeksi moneen paikkaan, pääsee suurella todennäköisyydellä samaan tuottoon kuin markkinat keskimäärin, tietysti kuluilla vähennettynä. Tosi kiinnostavaa. Hajauttaminen on tarkoitettu suursijoittajille ja muille pelkureille, joille riittävät kohtuullinen keskimääräinen vuotuinen tuotto ja rauhalliset yöunet. Mitä pidempään olen harrastanut sijoittamista sitä vähemmän minua kiinnostaa hajauttaminen. Kun pistää rahansa vain muutamaan kohteeseen, niitä pystyy seuraamaan riittävän tarkasti. Osakevalinta lähtee kysymyksenasettelusta, voiko tämän osakkeen kurssi kaksinkertaistua seuraavan 12 kuukauden aikana? En siis ole arvosijoittaja vaan arvonnoususijoittaja. Yhdenkin moninkertaistujan löytäminen surkeasti hajautettuun salkkuuni tekee jäätävän hyvää jälkeä. Yleensä jättipotti on osunut kohdalle noin 6–7 vuoden välein. Jatkuva ostaminen ja myyminen on turhaa. Vuosien ajan ajoitusmallina on toiminut fiilispohjainen osta ja pidä niin kauan kuin tuntuu hyvältä. Osakkeen tulevaisuuden salkussa punnitsen vuosineljännes kerrallaan ja lähtökohtaisesti sijoituksen minimimitta on vuosi. Tänä vuonna en ole tainnut tehdä yhtään kauppaa. Olen siis painajaismaisen huono asiakas välittäjälle. Ostaminen on yleensä helppoa, mutta myyntipäätöksen tekeminen on laji, jota kukaan ei meinaa oppia. Vaikka asettaisi sijoitukselle tiukat tuottotavoitteet tai tappiorajat, niistä on to-

54

sielämässä helppo lipsua. Ja usein lipsuminen myös kannattaa. Hyvän sijoituksen rahastaminen ilman muuta syytä kuin tuottotavoitteen täyttyminen on usein osoittautunut kalliiksi hössöttämiseksi. Tappioiden rajaaminen vaikkapa 20 prosenttiin taas tarkoittaa suurella todennäköisyydellä sitä, että myynti ajoittuu lähelle pohjaa. Samalla psykologinen kynnys tappio-osakkeen takaisinostamiselle nousee liian korkeaksi, ja ne mehevät tuotot, joista on joskus ostovaiheessa nähnyt unta, menevät muiden taskuihin. Osingot kiinnostavat minua vain sen takia, että ne kertovat valehtelematta yhtiön tilasta. Sijoitusmielessä muutaman prosentin osinkotuotosta tulee vain paha mieli sen jälkeen, kun verottaja napsii omansa päältä. Osinkoja ja myyntivoittoja verottajalta suojaava sijoitusvakuutus on ollut hankintalistalla pitkään. Päätöstä jarruttaa se, että rutkasti voitollinen salkku pitäisi lahdata verokarhun raadeltavaksi ennen vakuutuksen ottamista. Eivätkä rahastotkaan jaksa kiinnostaa. Rahastosijoittaminen on tympeää hajauttamista isoilla palkkioilla. Tähtirahastoja ei ole, on vain tähdenlentorahastoja. Lopulta painovoima kutsuu jokaista. On paljon opettavaisempaa tehdä päätökset itse ja oppia asioita kantapään kautta. Vaikka tuotot jäisivät huonoiksi, kulut eivät ainakaan lähde rukkasesta.

Hajauttaminen on tarkoitettu suursijoittajille ja muille pelkureille. Sijoittamisen pitää olla hauskaa. Sijoittamisen pitää pystyä tarjoamaan äärimmäisiä onnistumisen ja epäonnistumisen tunteita, jotka motivoivat tai sisuunnuttavat jatkamaan taas kerran hieman kokeneempana. Sijoittamiseen pätee sama viisaus kuin työntekoon: Jos ainoa motivaatio on raha, into lopahtaa lyhyeen. Rahastoilla, korkosijoituksilla ja indeksimössöllä salkku voi varmaan tuottaa jotain. Tarjolla on sijoitusoppaiden kehumia hajautushyötyjä ja hyvin nukuttuja öitä niille, joita sellainen kiinnostaa. Toivottavasti vastapainona on muuta elämää, joka ei maistu yhtä väljähtäneelle. ❏

Kuvitus: Danilo Agutoli

Kirjoittaja on Arvopaperin toimittaja ja osakesijoittaja.


Neliöt tuottamaan! Sijoita asuntoihin Asuntorahastomme kautta. TÄYDENNÄ SIJOITUKSIASI VUOKRA-ASUNNOILLA. SIJOITA ASUNTORAHASTOON!

MINI SIJOI MIT 500 €US

ï Vuokra-asuntojen suuri kysyntä tarjoaa hyvät mahdollisuudet tuottoihin. ï Helppo ja tehokas vaihtoehto omille asuntosijoituksille ï Rahaston strategiana on sijoittaa uusiin, pienehköihin vuokra-asuntoihin Suomen suosituilla kasvupaikkakunnilla. ï Näistä odotamme saavamme parhaan vuokratuoton. Rahasto omistaa nyt jo yli 1.000 tällaista asuntoa. ï Hajauta sijoitussalkkusi ja pienennä sen suhdanneherkkyyttä sijoita sinne, missä Suomi kasvaa Lisätietoa saat puhelimitse numerosta 0204 29 011 tai osoitteesta www.alandsbanken.fi/asunto

Tervetuloa käymään tai mene osoitteeseen www.alandsbanken.fi

Kuljemme omaa tietämme

Rahastoa hallinnoi Ålandsbanken Rahastoyhtiö Oy. Rahastoesite sekä lisätietoja on saatavissa Ålandsbankenin kaikissa konttoreissa ja osoitteessa www.alandsbanken.fi. Ålandsbanken Abp markkinoi ja myy rahastoa Ålandsbanken Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimien sijoitusrahastojen asiamiehenä. Rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinakehityksen myötä, etkä voi koskaan olla täysin varma siitä, että sijoittamasi pääoma palautuisi kokonaisuudessaan takaisin. Puhelut 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/minuutti, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/minuutti.

###*R*P


Takio

LKV


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.