Arvopaperi 9_2014 by Talentum Media

Salkku täyteen Amerikan kultamailta

Kapitalisaatiosopimusten suosio räjähti

Mario Draghi viritti sijoittajalle turvaverkon

Pääministeri Stubbin seuraava puhe

Sijoittamisen erikoislehti Syyskuu 2014 12,90€

Mika Vehviläisellä on syytä hymyyn. Maailmankaupan kasvu täyttää Cargotecin tilauskirjat.

UUTEEN NOUSUUN UUTEEN NOUSUUN

SYYSKUU 2014

Sijoittamisen erikoislehti — 34. vuosikerta — syyskuu 2014

Lisää kilpailukykyä! Leena Mörttisen mielestä abs-lainamarkkinoille meno oli EKP:lta rohkea veto

Kuva: Nick Tulinen

Sijoita USA:han Jenkkimarkkinoille pääsee Helsingin pörssissä

Sijoitin viimeksi Talousjohtaja Lipsanen osti Outotecia

Ulkomaiset osingot Ranska kiusaa osakesijoittajia

Sijoittamisen erikoislehti — 34. vuosikerta — syyskuu 2014

Sijoitukset 39 | Kotimainen Grimaldi kohti lunastusrajaa 41 | Ulkomainen Facebook on kallis rahakone

Jenkkipainoa. Yhdysvaltain talous kukoistaa, kun Eurooppa ja Suomi rämpivät.

43 | Instituutio Syöpäsäätiö sijoittaa hyvään 45 | Rahastot Lisää riskiä pienyhtiöistä 47 | ETF Halvalla kiinni jenkkimarkkinaan 48 | Matti Inha Jätä vanha asunto sijoitusasunnoksi

Noteeratut 8 | Kapitalisaatiosopimusten pääomat paisuvat 10 | Uutiskuukausi Vacon siirtyy Tanskan lipun alle 12 | Sijoitin viimeksi Lauri Lipsanen vaihtoi arvonnousun osinkoihin 14 | Lounaalla Paavo Lipponen

Reportaasit

Ilmiöt

16 | Kuukauden osake Cargotec räväyttää ensi talvena

63 | Sijoitusmaailman ilmiöt

22 | USA Hyödy vahvasta jenkkitaloudesta 28 | USA:n osakkeista kannattaa maksaa 32 | Verotus Tarkkana ulkomaisten osinkojen kanssa 35 | Rahapolitiikka EKP on osakesijoittajan turva

38 | Sijoittajakysely Vieläkö Helsingin pörssissä on ostettavaa? Kannen kuva: Nick Tulinen

Kuvitus: Toni Halonen

6 | Pääkirjoitus Suomalainen eläkenäytelmä

PÄÄKIRJOITUS

Suomalainen eläkenäytelmä

PS-tilien kuolema on osoitus ay-liikkeen vallasta. kovin vähän yksilölliseen eläkesäästämiseen. Ikävällä tavalla valtio tappoi PS-tilit kiristäessään niiden ehtoja. Se oli näyttö työmarkkinajärjestön vallanhimosta, jolle ei sovi yksilöllisen eläkejärjestelmän kehittäminen. Tulevaisuudessa eläkkeet pienevät, koska väki elää pitempään ja työtä tekeviä on vähemmän. Tämä on selvä yhtälö ja sen pitäisi kannustaa ihmisiä eläkesäästämiseen, vaikka verottaja tai työmarkkinajärjestöt eivät kannustaisikaan. ❏

Eljas Repo

Kuva: Nick Tulinen

okaisessa Euroopan maassa on erilainen eläkejärjestelmä. Suomalaisen eläkejärjestelmän erikoisuus on työmarkkinajärjestöjen vetovastuu. Ammattiyhdistysjohtajat ja Elinkeinoelämän keskusliiton miehet ovat esittäneet näytelmää nimeltä eläkepaketti. Neuvottelut ovat pitkittyneet, jotta eläkepaketin teko ei näyttäisi liian helpolta. Eläkejärjestelmästä päättämisen pitäisi kuulua valtiolle, mutta kolmikantaperinne määrää toisin. Järjestöjohtajilla on vahva ote työeläkeyhtiöistä hallituksissa, joissa järjestöjohtajat valitsevat toimivan johdon. Aitopaikalla Ilmarisessa Harri Sailakselle seuraajaa valitsevat tänä syksynä Jyri Häkämies (EK), Lauri Lyly (SAK) Sture Fjäder (Akava) ja Minna Helle (STTK). Suomessa on eläkevaroja 170 miljardia euroa. Iso summa, mutta isot ovat myös annetut eläkelupaukset. Eläkevastuita on yli 600 miljardia. Eläkejohtajan ei tarvitse menettää yöuniaan kuten yrittäjien, vaikka velat ja vastuut painavat. Vastuut pienenevät, kun päätetään, että eläkkeet pienenevät ja eläkeikä nousee. Ilmoitus eläkesovusta on kuitenkin tehtävä niin, että järjestelmän luottamus ei rapise, eikä ammattijärjestöjen roolia kyseenalaisteta. Euroopan maiden velkavertailuissa Suomi pärjää hyvin. Julkisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on EU-maiden pienimpiä. Lukuja kaunistaa työeläkerahastojen laskeminen osaksi julkista sektoria. Menettely johtuu siitä, että Suomi sopi EU- jäsenyysneuvottelujen yhteydessä näin.

Luottoluokittajat pohtivat parhaillaan Suomen pudottamista kolmen A:n kerhosta. He tuntevat Suomen eläkerahakikan. Jos Suomen kuntien ja valtion velka kasvaisi vieläkin holtittomammin ja samalla tulisi jokin kriisi, niin valtio voisi komentaa Varman, Ilmarisen ja Kevan ostamaan valtion velkapapereta. Näin tehtiin 1990-luvun laman aikana. Suomen eläkejärjestelmässä on kuitenkin yksi merkittävä pulma. Suomessa kannustetaan

SAAMMEKO

SÄÄSTÄÄ sinulle

KOTTIKÄRRYLLISEN RAHAA? ÄLÄ MAKSA LIIKAA PALKKIOTA ASUNNONVÄLITTÄJÄLLE! Myyntiturva välittää asuntoja kiinteillä välityspalkkioilla, jotka ovat tuhansia euroja muiden välittäjien palkkioita pienempiä. Katso, paljonko sinä voit säästää välityspalkkioissa, kuinka säästö syntyy ja miten asiakkaat arvioivat meitä: myyntiturva.fi

PALAUTETTA ASIAKKAILTAMME Kaikki sujui kaupanteon yhteydessä erinomaisesti ja myyjänne oli huippuammattilainen. KALLE PUNTO

Koko myyntiprosessi hoitui hyvin alusta loppuun. Sain asunnosta hyvän hinnan (pyyntihinnan) ja kaupat yms. hoituivat ammattitaidolla. SISKO McRAE

Palvelu oikein hyvää ja selkeää eikä päällekäyvän tungettelevaa.10 pointsia!

MYYNTITURVAN VÄLITYSPALKKIOT

KAI WIDELL

Harvoin kohtaa niin vastuuntuntoista ja yhteistyöhaluista välittäjää, joka sattui kohdalleni. Hän hoiti asiat sujuvasti ja miellyttävällä tavalla. Ilman muuta suosittelen toimistoanne ystävilleni, jos he ovat myymässä asuntoaan. RIITTA ROUSKU

Myyntiturva on asuntosijoituspalveluiden markkinajohtajan Vuokraturvan myyntivälitykseen erikoistunut osa.

Asunnon myynti onnistui erinomaisen nopeasti ja ammattitaitoisesti, kiitos siitä teidän edustajallenne! Olen suositellut yrityksenne käyttöä myyntiaikeissa oleville tutuille. PEKKA KAJAVA,

Yhteistyö sujui mainiosti ja kauppa syntyi nopeasti. Ja saimme vieläpä hieman enemmän myymästämme asunnosta, kuin olimme ennustaneet. Eli tyytyväisiä olemme. PEKKA KIVIMÄKI

Olin erittäin tyytyväinen Myyntiturvan palveluihin, ammattitaitoon ja nopeuteen asuntoni myymisessä. Olen kehunut yhtiötänne myös ystävilleni ja käännyn ilman muuta puoleenne tulevaisuudessa, jos asunnon myyminen taas ajankohtaistuu. ANNA MARIA KÖNNÖMÄKI

Palvelunne on ollut aivan loistavaa, kiitos siitä. MIKA HIRVONEN

Soita ja sovi tapaaminen!

Puh. 010 2327 400 Helsinki – Uusimaa – Turku – Tampere – Lahti – Oulu

Noteeratut

Markkinajohtaja. Nordean markkinaosuus Suomessa myydyistä kapitalisaatiosopimuksita on yli 70 prosenttia.

Kapitalisaatiosopimusten pääomat paisuvat Kiristynyt verotus ja aktiivinen myyntityö ovat tuoneet ennätyksellisesti rahaa kapitalisaatiosopimuksiin.

Alati kiristyvä verotus on lisännyt verosuunnittelua. Kapitalisaatiosopimukset sekä sijoitussidonnaiset vakuutukset ovat käyneet kaupaksi ennätysmäärin. Näillä sijoitustuotteilla ei voi välttyä veroilta, mutta veron maksua voi siirtää tulevaisuuteen. Tämä on ollut pankkien vahvin myyntipuhe. Kapitalisaatiosopimusten potti Suomessa kohosi kesäkuun lopussa yli viiteen miljardiin euroon, kun sijoitussidonnaisissa kotimaisissa henkivakuutuksissa oli varallisuutta 11,5 miljardin euron edestä. Keskeisin ero kapitalisaatiosopimuksen ja sijoitussidonnaisen henkivakuutuksen välillä on se, että ka-

pitalisaatiosopimuksesta puuttuu vakuutuselementti. Jos yksityishenkilö kuolee sopimuksen aikana, perintöverosta vapaata 35 000 euron pottia edunsaajaa kohti ei ole. Toisaalta kuolemantapaus ei katkaise kapitalisaatiosopimusta toisin kuin vakuutuksessa vaan se jatkuu sellaisenaan myös kuolinpesässä. Alkujaan yritysten käyttöön räätälöity kapitalisaatiosopimus yksityishenkilölle vaikuttaa ensituntumalta pystyyn kuolleelta ajatukselta. Ihmetystä herättääkin se, että markkinoita hallitsevat Nordea ja Mandatum myivät viime vuonna kapitalisaatiosopimuksia yli 1,8 miljardilla eurolla, kun samojen yhtiöiden sijoitussidonnaisten

henkivakuutusten myynti jäi 900 miljoonaan euroon. ”Vakuutus on hyvä tuote perintöveron suunnitteluun, mutta on olemassa iso joukko asiakkaita, jotka eivät koe tarvitsevansa vakuutusta esimerkiksi siksi, että heillä ei ole perillisiä. On myös asiakkaita, joilla vakuutuksessa olevat varat riittävät jo perintöverotuksessa maksimaalisiin hyötyihin, jolloin kapitalisaatiosopimus soveltuu hyvin rinnalle”, johtaja Risto Kuoppamäki Nordeasta sanoo. Myyntiä voi vauhdittaa se, että kapitalisaatiosopimuksen vuotuinen kulu on usein hieman alhaisempi kuin sijoitussidonnaisessa henkivakuutuksessa. Finanssitaloille molemmat tuotteet

Kuva: Karoliina Paavilainen

Teksti Markus Salin

Lyhyet

ovat hyvin tuottavaa liiketoimintaa. Niihin laitettu raha jää yleensä taloon vuosikymmeniksi, kun kiusaus lunastaa vaikkapa yksittäinen rahastosijoitus voi nousta liian suureksi jo muutamassa kuukaudessa. Sijoitussidonnaisen henkivakuutuksen kulurakenne pitää keväällä voimaantulleiden Finanssivalvonnan määräysten mukaan aukaista kaikkien vakuutuksenaikaisten kulujen osalta oletuksella, että vakuutuksen tuotto jää nollaan. Kapitalisaatiosopimuksissa nollatuottolaskelman tekeminen on vain suositus, ei määräys. Nordea ei tee asiakkailleen laskelmaa kapitalisaatiosopimuksesta. Verotuksessa epäselvyyksiä

Nykykäytännön mukaan sijoitettua pääomaa voi nostaa niin sijoitusvakuutuksesta kuin kapitalisaatiosopimuk-

Verohallinto valmistelee uusia ohjeita. sesta verovapaasti. Verottajalla ei kuitenkaan ole selkeää lakia tai ohjetta näitä tuotteita varten. ”Aiheesta on muutamia keskusverolautakunnan päätöksiä, mutta vakuutuksiin ja sopimuksiin liittyy paljon epäselviä kysymyksiä”, sanoo Petri Manninen Verohallinosta. ”Teemme tämän syksyn aikana ohjeistuksen, joka menee ensin lausuntokierrokselle”, Manninen kertoo. Tämän jälkeen siitä tulee Verohallinnon diarisoitu ohje, jonka pitäisi kattavasti vastata tämän kaltaisten tuotteiden verokohteluun. Keskusverolautakunnan päätöksessä (KVL:034/2011) todettiin, että kapitalisaatiosopimuksessa olevien osakkeiden omistusoikeus kuuluu vakuutusyhtiölle, mutta asiakkaalla ON oikeus päättää sijoituskohteiden vaihdosta. Kapitalisaatiosopimuksella voi hankkia osakesalkun, mutta osakkeiden äänivalta pysyy tämän päätöksen perusteella ilmeisesti vakuutusyhtiöllä. Tämäkin vaihtelee hiukan vakuutusyhtiöstä riippuen. ❏

Hartwallit ja Ehrnroothit köyhtyivät Arvopaperin pörssirikkaiden listalla kärkipäässä keikkuville Hartwalleille ja Casimir Ehrnroothin perheelle viime kuukaudet pörssissä ovat olleet kehnoja. Molempien suursijoittajien salkun tärkeimmät omistukset ovat menettäneet arvoaan kymmenien miljoonien eurojen edestä. Hartwallien osakesalkun arvo oli kesäkuussa 471 miljoonaa euroa. Potista 455 miljoonaa euroa oli kiinni Konecranesissa, Spondassa, Stockmannissa ja Cramossa. Kesäkuun arvosta on kolmen kuukauden aikana sulanut näissä neljässä yhtiössä liki 70 miljoonaa euroa. Ehnroothien salkun arvo oli kesäkuussa 347 miljoonaa euroa, josta Caverion, YIT ja Pöyry muodostivat 323 miljoonaa euroa. Kolmen tukipilarin arvosta on kolmessa kuukaudessa haihtunut 56 miljoonaa euroa. Suurin miinus, 25 miljoonaa euroa, on tullut Caverionista. Pientä lohtua Ehrnrootheille tuo eQ:n kurssinousu. – Markus Salin

OP-Pohjola vie Alexandrian käräjille Aurum Sijoitusvakuutus Oy vaatii käräjäoikeudessa Alexandria Rahastoyhtiöltä kuutta miljoonaa euroa. Riita juontuu kaupasta, jossa OP-ryhmään kuuluva Aurum osti Skandia Lifen sijoitusvakuutuskannan. Tästä kannasta iso osa oli Alexandrian hoidossa. Aurumin mielestä Alexandria oli perinyt yli miljoonan liikaa lunastuspalkkiota, kun vakuutukset siirrettiin vuonna 2013 Alexandriasta Aurumille. Alexandria pitää vaateita perusteettomina. Käräjöinti alkaa 21. lokakuuta 2014. – Eljas Repo

HUOMIO

RUOTSI OSTAA, SUOMI MYY Ensin SSAB nappasi Rautaruukin. Viime viikolla oli Wärtsilän aika siirtyä ruotsalaisotteeseen, kun Ehrnroothien (eri sukuhaara kuin yllä) hallitsema Fiskars myy äänivallan Wärtsilästä Investorille. Tässä kaupassa sentään rahaa tulee Suomeen, vaikka valta meni Ruotsiin. Wallenbergien rahasuvun Investor nousee Wärtsilän suurimmaksi omistajaksi 16,8 prosentin omistuksella. Ruotsalaissuku Wallenbergit ovat Ehrnrootheja sitkeämpiä omistajia. Viime talvena Rolls-Royce tunnusteli ostomahdollisuuksia Wärtsilässä, mutta suomalaisyhtiö sanoi ei. Jacob Wallenberg on erikseen korostanut Wärtsilä -sijoituksen pitkäjänteisyyttä. – Mikko Laitila

Noteeratut

Hyvä diili. Vaconin hallituksen puheenjohtaja Panu Routila (vas.) hehkutti kauppaa tiedotustilaisuudessa.

Vacon siirtyy Tanskan lipun alle Yksi laatuyhtiö on jälleen jättämässä Helsingin pörssin, mikäli tanskalaisen Danfossin ostotarjous taajuusmuuttajia valmistavasta Vaconista menee läpi. Vacon on ollut yksi Helsingin pörssin tuottoisimmista osakkeista 2000-luvulla. On siis ymmärrettävää, että 34 euron tarjouksen antama reilun 13 prosentin preemio kismittää monia piensijoittajia. Preemiota on kuitenkin parempi verrata Vaconin arvostuskertoimiin kuin osakekurssiin. Osakkeen p/e-luku on liikkunut viime vuosina 25:n ja 30:n välillä. Vacon on myös antanut tänä vuonna kaksi tulosvaroitusta, joista toisen juuri ennen ostotarjousta. Lupaavan yhtiön kasvutahti hiipui jo pari vuotta sitten. ❏ 10

25.8.

HAAMURAJAT RIKKI WALL STREETILLÄ Yhdysvaltain S&P 500 -indeksi rikkoi ensimmäistä kertaa kovana psykologisena rajana pidetyn 2 000 pisteen rajan. Vuoden alusta indeksi on noussut lähes kymmenen prosenttia. Teknologiavetoinen Nasdaq on tehtaillut syksyllä ennätyksiä toisensa perään. Facebookin markkina-arvo ylitti 200 miljardia dollaria.

Kuvat: Vacon, Karoliina Paavilainen; Mario Draghi, Jolanda Flubacher

UUTISKUUKAUSI

17.9.

NOKIAN RENKAAT LOMAUTTAA SUOMESSA Ukrainan kriisistä kärsivä Nokian Renkaat sopeuttaa tuotantoaan Nokian-tehtaansa henkilöautorenkaat-yksikössä. Yhtiö suunnittelee toteuttavansa sopeutustoimet pääsääntöisesti lomautuksin loppuvuoden 2014 ja ensi vuoden aikana. Länsimarkkinoiden myyntinsä yhtiö odottaa edelleen kasvavan.

4.9.

EKP AMPUU ISOLLA TYKILLÄ Euroopan keskuspankki yllätti markkinat laskemalla kaikkia keskeisiä korkojaan. Isompi uutinen oli kuitenkin pääjohtaja Mario Draghin ilmoitus omaisuusvakuudellisen arvopapereiden osto-ohjelman aloittamisesta. Tarkempia yksityiskohtia lokakuussa alkavasta elvytysohjelmasta EKP kertoo seuraavassa kokouksessaan. Uutiset elvytystoimista painoivat euron kurssin alle 1,30 dollarin.

3.9.

Zalando aikoo pörssiin Muodin verkkokauppajätti Zalando suunnittelee listautuvansa Frankfurtin pörssiin vielä kuluvan vuoden aikana. Lehtitietojen mukaan yhtiön tähtäimessä olisi jopa 500 miljoonan euron anti. Tarjottavat osakkeet vastasisivat noin 10–11 prosenttia annin jälkeisestä osakemäärästä. Voimakkaasti kasvava yhtiö ylsi toisella neljänneksellä ensimmäistä kertaa voitolliseen liiketulokseen.

TULEVAT TÄRPIT Laskeeko työttömyysaste? 3.10. Yhdysvalloissa julkistetaan syyskuun työllisyystilastot. Työllisyystilastot ovat keskeisessä roolissa Fedin rahapolitiikassa.

12.9.

COMPONENTA OLI VEITSI KURKULLA Componenta oli kesällä kuilun partaalla. Rahat olivat loppu ja pankit painostivat. Pelastusta yhtiö haki monimutkaisesta osakeannista, jossa Componenta sai uutta rahaa 28 miljoonaa yhden euron osakekohtaisella merkintähinnalla. Samalla yhtiö vänkäsi joukkovelkakirja- ja hybridilainat osakkeiksi, mutta huomattavasti heikommalla kurssilla. Componentan osakemäärä kasvoi samalla 53 miljoonasta 97 miljoonaan.

17.9

Cramo väsähti Konevuokraaja Cramo kertoi liikevaihtonsa ja marginaalinsa heikkenevän viime vuodesta. Yhtiön mukaan vuokrausmarkkinoilla on elpymisen merkkejä, mutta Euroopan yleinen taloudellinen tilanne latisti kasvuodotukset. Analyytikoiden Cramolle asettamat tulosennusteet ovat olleet laskussa toisen neljänneksen tuloksen jälkeen.

Tuloskausi käynnistyy 8.10. Yhdysvalloissa Q3-tuloskausi pärähtää käyntiin tuttuun tapaan Alcoan johdolla. Kotimaassa tuloskauden avaa Basware 10.10. Säilyykö AAA? Suomessa vieraillut luottoluokittaja Standard & Poor’s päättää lokakuussa, pysyykö Suomen luottoluokitus ennallaan vai lähteekö yksi A.

Noteeratut

Lauri Lipsanen, 31 Tähän on tultu Kotipaikkani maaseudun kyläyhteisössä antaa vertailukohdan Helsinkiin ja taustani jääkiekkoilijana tuo tervetullutta kontrastia talousjohtajan työhön. Elämässä tärkeintä Läheiset, terveys ja onnellisuus. Mitä mielessä? Työ ja tuleva viikonlopun kalareissu kavereiden kanssa. Vapaalla Urheilen ja kalastan.

Mikä oli ensimmäinen sijoituksesi?

Lauri Lipsanen valitsi osingot SaiPan maalia 2000-luvun alussa vartioinut Lauri Lipsanen vahtii nykyään kiinteistöomaisuuden hallintaa tarjoavan Corbelin taloutta ja sijoittaa siinä sivussa osakkeisiin. Teksti Mikael Sjöström

Ostin vuonna 2000 Fortumia, JOT Automationia ja Nokiaa. Hajautuksen hyödyt valkenivat minulle nopeasti, kun teknokuplan puhkeaminen romautti JOTin ja Nokian osakekurssin. Luonnehdi itseäsi sijoittajana

Vuosia sitten metsästin pikavoittoja kohtuullisella menestyksellä ja pelasin johdannaisilla. Nykyisin olen holdari, joka sijoittaa hyvään osinkovirtaan. Sen verran peluria on jäljellä, että ostan ajoittain myös syklisiä osakkeita pikaisen arvonnousun toivossa. Miten sijoituksesi jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä?

Yli puolet on kiinteistöissä kiinni, joitakin prosentteja rahastoissa ja loput osakkeissa.

Kuvaaja: Vesa Laitinen

SIJOITIN VIIMEKSI

Pörssipuntari

Miten suuri osa sijoituksistasi on Suomeen ja miten suuri osa ulkomaille?

Kaikki suorat sijoitukset ovat Suomessa, ulkomailla on vain rahastosijoituksia. Olet työhistorialtasi taloushallinnon ammattilainen. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiisi?

Olen vuosien mittaan alkanut harkita sijoituksia enemmän ja analysoin yhtiöt tarkemmin. Numeronmurskausta tulee välillä harrastettua liiankin kanssa – joskus siitä on hyötyä ja joskus haittaa. Pitäisi osata luottaa enemmän siihen, mitä näkee numeroiden takana. Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatat sijoittaessasi?

Osakkeisiin sijoittaessani ajattelen nykyisin, että saan sijoittaa vain rahaa, jonka voin hävitä ja olen valmis pitämään osaketta hamaan tappiin. Mihin sijoitit viimeksi?

Outoteciin. Shorttaajat ja geopoliittinen tilanne painavat osaketta ja se voi käydä vielä paljon nykytasoa alempana, mutta kun käänne tulee, niin haluan ehdottomasti olla mukana.

Scanfil nousuputkessa SCANFIL Sopimusvalmistaja korotti kuluvan vuoden liikevoittoarviotaan jo kolmannen kerran tilinpäätöksessä esitetystä. Alkuperäinen 10–14 miljoonan euron haarukka on nyt 14,5–16 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvaa 11–18 prosenttia. Viime vuonna liikevaihto kasvoi reilut neljä prosenttia ja liikevoitto oli 11,8 miljoonaa euroa.

TELIASONERA Enemmän ruotsalaista valtionlainaa kuin kasvurakettia muistuttavan Teliasoneran kurssikehitys on ollut tänä vuonna vaisua. Defensiivinen teleoperaattori on kuitenkin kelpo osinkopaperi pitkäjänteisen salkun kivijalaksi. Ensi keväälle ennustettu 3,11 kruunun osinko tarjoaisi nykyisillä valuuttakursseilla noin 6,3 prosentin osinkotuoton.

Kerro kolme suosikkiyhtiötäsi Helsingin pörssissä?

ORION

Sampo – vakaa ja tasaisen osingonmaksaja, Nallelta löytyy aina ässiä hihasta tarpeen tullen; Fortum – samoin vakaa ja tasainen osingonmaksaja, salkkuni pitkäaikaisin sijoitus; Outotec – hyvin johdettu yhtiö, jolla on hyvä tuotevalikoima ja vahva tase. On mielenkiintoista nähdä, miten kaivosteollisuus kehittyy ja millaisen siivun etenkin tehostamis- ja cleantech-investoinnit tuovat Outotecille.

Orionin kurssi nousi syyskuussa kaikkien aikojen ennätyslukemiin. Analyytikoiden tulosennusteet eivät kuitenkaan ole nousseet ja arvostus hipoo jo pilviä. Lähes 20:n p/e-kerroin on liikaa yhtiölle, jonka tuloskunnon odotetaan laskevan tulevina vuosina. Osinkotuottokin on laskenut jo 4,2 prosenttiin, mikä on viime vuosien tuottoihin verrattuna jo varsin matala.

Mikä on ollut suurin onnistumisesi sijoittajana?

Ostin Fortumia 4,22 eurolla ja myin jokaista Fortumin neljää osaketta kohden irronneet Neste Oilin osakkeet 28 euron hintaan. Fortumin osakkeet ovat edelleen salkussani. Myös onnistuneet osakehuoneistokaupat sekä lähes kaikkien rahasto-osuuksien myyminen vuoden 2007 lopussa nousevat onnistumisten kärkipäähän. Entä suurin virheesi?

Tieto-X:n eli nykyisen Ixonoksen myymättä jättäminen 96 prosentin voitolla, kun ahneena nuorukaisena olin lukinnut tuottotavoitteeni sataan prosenttiin. Nyt sijoitus lienee pakkasella 99 prosenttia. ❏

ARVOPAPERIN MALLISALKKU

STORA ENSO ULOS, CARGOTEC SISÄÄN Arvopaperin toimituksen mallisalkku nousi elokuun tarkasteluhetkestä 0,6 prosenttia. Vertailuindeksinä käytettävä osingot huomioiva OMX Helsinki Cap –tuottoindeksi jäi samassa ajassa 0,1 prosenttia miinukselle. Mallisalkun tähtiosake on ollut Nokia, joka on osinkojen kera tuottanut neljässä kuukaudessa jo 35 prosenttia. Heikoimmin salkussa on menestynyt Outotec, jonka kurssista on sulanut 20 prosenttia. Vaihdamme syyskuun päivityksessä Stora Enson Cargoteciin. Arvopaperin toimituksen aktii-

vinen 100 000 euron mallisalkku koostuu osakkeista, joissa toimitus näkee selvää nousupotentiaalia vuoden aikajänteellä.

Toimituksen salkku Tuotto 16.5-18.9.

Nokia

35,3

Arvo, euroa 18.9.

27067

Stora Enso R

-10,4

17921

Outotec

-20,5

15905

Ponsse

11,1

22224

Revenio Group

-2,0

19595

YHTEENSÄ

2,7

102712

Helsinki Cap GI

3,1

Osakkeet ostettu 16.5. päätöskursseilla.

Noteeratut

LOUNAALLA

Paavo Lipponen Miten nääntyvä Eurooppa elvytetään?

Selvitysmies. EK tilasi minulta selvityksen Suomen arktisen politiikan sisällöstä. Suomalaisille yrityksille tämä on tilaisuus, jokaiselle toimialalle on tarjolla jotakin, potentiaali on valtava. Suurin lupaus on nyt Norja. Mistä muusta suunnasta kuin pohjoisesta talouden veto voi tulla? Arktisessa yhteistyössä piilee myös pohjoismaisen integraation mahdollisuus.

"Saksan ja elvytystä vaativien maiden on päästävä yhteisymmärrykseen, sillä Saksan kotimaisen kysynnän on pakko kasvaa. Angela Merkelin tilanne on haastava, sillä euron vastustajat saivat juuri menestystä Saksan osavaltiovaaleissa. Energiatukia on karsittava, myös Suomessa. Kustannuskilpailukyky ja rakenneuudistukset ratkaisevat Euroopan kohtalon." Kilpailukyky. Björn Wahlroos puhui hiljattain Suomen kilpailukyvyn puutteesta ja osoitti sanansa koko ajan sosiaalidemokraateille. Sosiaalidemokraatit ovat rakentaneet hyvinvointivaltion. Haluaisin kysyä, ketkä tätä maata ovat johtaneet minun jälkeeni? Porvarihallitusten aikana Suomi menetti kilpailukykynsä. Globalisaatioon pitää sopeutua ja tämä tarkoittaa joustoja myös työmarkkinoille.

Naapuri. Epävarmuus Venäjän suhteen on suuri, mutta Exxon Mobilin ja Rosneftin yhteinen öljykenttähanke kuitenkin etenee. Intressit jatkaa tällaista yhteistyötä voivat olla hyvin voimakkaat, vaikka me Suomessa kärvistelemme maitojen ja juustojen kanssa. Venäjän ja Euroopan välisen kumppanuuden edellytykset ovat olemassa. Ukraina. Pelkään, että Ukrainan tilanteen korjaantuminen ei ole näköpiirissäkään. Ukrainan oman demokraattisen prosessin täytyy pystyä tuottamaan valtajärjestelmä, jonka kautta kansa saa äänensä kuuluviin. EU:ssa ei ymmärretty, että Ukraina oli Venäjälle paljon tärkeämpi kuin mitä se on EU:lle. Olisi pitänyt edetä kolmikantaisesti.

Menu Ravintola Palace

Teksti Mikko Laitila

Alkuruoka Maa-artisokkakeittoa ja kampasimpukkaa

Amerikkalainen museo. Guggenheim on kannatettava hanke jos ehdoista päästään sopuun. Uusi museo ei saa häiritä tätä Viljo Revellin ja Keijo Petäjän suunnittelemaa Palacen rakennusta. Helsingin täytyy kilpailla muiden Itämeren kaupunkien kanssa ja arkkitehtuuri on Suomen vahvin vetovoimatekijä.

Pääruoka Patasorsaa, haudutettua punakaalia ja lintukastiketta.

Kuva: Nick Tulinen

Intohimo. Halusin nuorena arkkitehdiksi, mutta en osannut piirtää. Siitä tuli harrastus. Helsingissä ja Suomessa on niin paljon maailmanluokan arkkitehtuuria, että sitä pitäisi nostaa paljon nykyistä enemmän. Helsingin keskustakirjasto pitäisi tehdä heti. Arkkitehtuuri- ja designmuseon puuttuminen on Suomelle kansallinen häpeä.

TAV O I T T E E N A TÄY D E L L I S Y Y S

Kuukauden osake

CARGOTEC RÄVÄYTTÄÄ ENSI TALVENA Kalmarin satamanosturiprojektien kustannusylitykset ovat ohi ja Hiabin kannattavuus paranee. Ensi vuonna Cargotecin on näytettävä, mihin se pystyy.

Teksti

MARKUS SALIN Kuvat

NICK TULINEN

Kuukauden osake

Markkina-arvo

Kurssikehitys

Cargotec Helsingin pörssi

1737 miljoonaa euroa

Liikevaihto, meur

Arvostuksen kehitys 35

p/e 40

1. Kalmar 1495 2. MacGregor 995 3. Hiab 840

4 1

3 2

6/2011

9/2014

6/2006

9/2014

Kalmarissa pahin ohi

ika Vehviläisen alkutaival Cargotecissa on ollut kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista. Kalmarin joitakin vuosia sitten kahmimat satamanosturitilaukset ovat tuottaneet isoja tappioita, pitkien syklien MacGregor kärsii vieläkin ﬁnanssikriisin jälkijäristyksistä ja Hiabin kannattavuus on epätyydyttävällä tasolla. ”Perusasiat ovat hyvällä mallilla. Jos Cargotecin jyvittää kolmen sijaan 15 liiketoiminta-alueeseen, olemme kaikilla alueilla markkinajohtaja tai markkinakakkonen. Teknologiassa osaamisemme on huippuluokkaa ja kaikissa tutkimuksissa brändimme ovat erittäin arvostettuja”, Vehviläinen luettelee. ”Niiden päälle Cargotecia on hyvä rakentaa. Viime vuosien ongelmat ovat johtuneet tavoista tehdä asioita. Niitä pitää pystyä muuttamaan ja se on minun tärkeimpiä tehtäviäni. Cargotec Oyj on strateginen arkkitehti, joka huolehtii siitä, että rahat ovat oikeassa paikassa ja tehtäviä hoitavat oikeat henkilöt”, hän linjaa. Synergiaa eri yksiköiden välillä on kohtuullisen vähän. Kalmarin asiakkaita ovat satamaoperaattorit, MacGregorin asiakkaita laivanvarustajat ja Hiabin tuotteita ostetaan kuorma-autoihin. Kaikki kolme valmistavat koneita tavaroiden siirtämiseksi, mutta yhtiöt hengittävät eri tahtiin. Siksi kolmikon liian tiukka yhteen hitsaaminen tuo vähän hyötyjä. Helsingin Ruoholahdessa Cargotecin pääkonttorissa istuvan Vehviläisen puheista huokuu tavoite kehittää toimialoja itsenäisempään suuntaan. ”Kasvunäkymätkin ovat varsin hyvät. Palvelemme maailmankauppaa, joka kasvaa tuplavauhtia maailmantalouteen verrattuna.”

Satamaoperaattoreita palveleva Kalmar on liikevaihdolla mitattuna suurin Cargotecin kolmikosta. Suurista tappioista huolimatta satamanosturien osuus Kalmarin liikevaihdosta ei ole merkittävä. Jatkossa satamanosturiliiketoiminta tapahtuu kiinalaisen Rainbow Heavy Indusriesin kanssa omistetussa yhteisyrityksessä, josta Cargotec omistaa 49 prosenttia. Satamanostureissa toimialan tahdit lyödään Kiinassa ja yhteisyrityksellä Kalmar pääsee paremmin kiinni Kiinan markkinoihin. Yhteisyritys myös viestii, että kasvupaukut Kalmar lyö jatkossa muualle. Isoimmissa nosturiprojekteissa se ei enää osallistu edes tarjouskilpailuihin. ”Satamanostureissa kilpailu on kovaa ja marginaalit jäävät heikoiksi. Kalmar lähti pari kolme vuotta sitten aggressiivisesti hakemaan markkinaosuuksia. Silmät vetivät enemmän kuin vatsa pystyi sulattamaan. Kun iso projekti lähtee alusta saakka väärään suuntaan, sitä on vaikea myöhemmin oikaista. Alkuvuoden tappiot olivat onneksi kuitenkin viimeiset tuosta tilauskannasta”, Vehviläinen lupaa. Muut Kalmarin keskeiset liiketoiminnat ovat mielenkiintoisessa vaiheessa. Kontinkäsittelyssä Kalmarin haarukkatrukeilla ja nostureilla on 40 prosentin markkinaosuus ja lähin kilpailija on kiinalainen Sany noin kymmenen prosentin osuudella. Markkinat vetävät tällä hetkellä hyvin etenkin Yhdysvalloissa. Huoltoliiketoiminnassa kasvua ajaa laivojen jatkuva suureneminen, mikä pakottaa investoimaan satamien infraan.

Strateginen arkkitehti. Mika Vehviläinen huolehtii siitä, että rahat ja ihmiset ovat oikeassa paikassa.

Liiketoiminta

Arvostus vs. verrokit 2013

Liikevaihto, meur

2014e

2015e

3181 3378 3683

p/e

Cargotec

17,6

ev/ p/b ebitda

130

256

Konecranes

17,8

3 10,4

Voitto e. veroja, meur

118

231

Manitowoc

17,7

3,8 10,5

578

713

634

Palfinger

17,8

Oman pääoman tuotto, % 7,2

7,6 11,9

Terex

13,4

Tulos/osake, euroa

0,89

1,2 2,65

TTS Group

Osinko/osake, euroa

0,42 0,69 1,07

analyytikot kpl 8

1,3 10,9

Liikevoitto, meur

Nettovelat, meur

Suositukset

6 4

2 10,6 1,5

7,3

0,8 22,8 OSTA

Palvelemme maailmankauppaa, joka kasvaa tuplavauhtia maailmantalouteen verrattuna. Usein investoinnit toteutetaan modernisoinneilla. Vehviläinen näkee huollossa ja modernisoinnissa kasvumahdollisuuksia myös yrityskauppojen avulla. Cargotec on Helsingin pörssin suurista konepajoista se, jolla huollon osuus liikevaihdosta on alhaisin, noin neljänneksen luokkaa. Osuuden kasvattaminen johonkin tiettyyn lukemaan ei kuitenkaan ole Vehviläisen tavoitteena. Huollon osuuden kasvattaminen kannattavuuden kustannuksella ei ole järkevää. Kasvumielessä kiinnostavin Kalmarin liiketoiminnoista on automaatio, jonka osuus Kalmarin liikevaihdosta on jo toistakymmentä prosenttia. Käytännössä kaikki maailman uudet satamat ovat automatisoituja. Kalmarin omistama piilaaksossa toimiva Navis on alalla melkein standardin asemassa. Sataman automatisointi tarkoittaa kymmenien prosenttien säästöjä henkilöstökuluissa. ”Puolet satamaoperaattoreista on toistaiseksi nojannut omaan tuotantoon. Kaupallisessa puolikkaassa Navis on ylivoimainen markkinajohtaja. Kaupallisten sovellusten osuus tulee nousemaan, sillä operaattoreille omien järjestelmien päivittäminen ja ylläpitäminen tulevat raskaiksi”, Vehviläinen pohtii. MacGregor toipuu myllerryksestä

Laivojen lastinkäsittelylaitteisiin keskittyvän MacGregorin piti tämän vuoden jälkipuoliskolla listautua Singaporen pörssiin, mutta toisin kävi. Listautumisella piti hakea enemmän voimaa myös kasvua tukeviin yritysostohin. Tässä oma osake olisi ollut käypä maksuväline. MacGregor on pitkään ollut Cargotecin paras palanen eikä heikommassa kunnossa olevista Kalmarista ja Hiabista ollut apua kasvun rahoittamisessa. ”Listautumissuunnitelmat on haudattu. Viime vuonna teimme jo kaksi yritysostoa. Näkymät ovat vähitellen para-

YLIPAINOTA

PIDÄ

VÄHENNÄ

MYY

nemassa. Liikevaihto ja tilauskanta kasvoivat alkuvuonna jo hyvää vauhtia.” Laivanrakennusteollisuudessa syklit ovat pitkiä. Laivan tilauksesta nosturin tilaamiseen saattaa mennä puolitoista vuotta ja nosturin tilauksesta toimitukseen toinen mokoma. MacGregorin markkinaosuus ylittää joillakin alueilla 40 prosenttia. Jotain vahvasta asemasta kertoo se, että joka toisessa maailman kauppalaivassa on yhtiön nostoteknologiaa. Se avaa mahdollisuuksia huoltoliiketoiminnan kasvattamiseen. ”Normaalivuonna maailmassa tilataan noin 1500 kauppalaivaa. Viime vuosien ääripäistä jotain kertovat vuoden 2008 tilaukset, joita oli 5000. Vuonna 2012 määrä romahti viiteensataan. Tällä hetkellä toimitetaan vielä tuota hiljaisen ajan kantaa. Viime vuonna tilaukset olivat jo 1600 laivaa”, hän luonnehtii. Suhdannetilanne on siis paranemassa. Kiinnostusta herättää myös yhtiön offshore-liiketoiminta, joka tuo yli 30 prosenttia MacGregorin liikevaihdosta. Öljy- ja kaasulauttojen tukilaivojen huipputeknologiaa edustavat laitteistot muun muassa asentavat putkistoja kolmen kilometrin syvyyteen. Hiabin tuloskunto ei tyydytä

Kuorma-autojen nostolaitteita valmistava Hiab dominoi tasaväkisesti markkinoita itävaltalaisen Palﬁngerin kanssa. Kaksikon yhteenlaskettu markkinaosuus on Euroopassa noin puolet. Itävaltalaiskilpailija tekee tasaista kaksinumeroista liikevoittomarginaalia, kun Hiab jäi alkuvuonna runsaaseen neljään prosenttiin. ”Hiabin kannattavuus ei ole kohdallaan, mutta suunta on kuitenkin ylöspäin. Vaihdoimme hiljattain johtajaa ja 40 miljoonan euron säästöohjelma etenee aikataulussa. Hiab on toimialoistamme syklisin, mutta toisaalta myös korjaavat toimenpiteet näkyvät pienimmällä viiveellä”, Vehviläinen kertoo. Saneerauksen lisäksi myös markkinat tarjoavat vetoapua. Etenkin Yhdysvalloissa tahti paranee vauhdilla, sillä rakentamisen virkoaminen tarkoittaa kysynnän kasvua myös kuorma-autojen nostolaitteille. Markkinahuhuille, joissa on spekuloitu Cargotecin halusta luopua Hiabista, Vehviläinen ei lämpene. ”Miksi meidän pitäisi luopua yhtiöstä, jolla on vankka markkina-asema ja joka pystyy parantamaan tulostaan huomattavasti?” ❏

Kuukauden osake

Osakeanalyysi

Oston paikka Cargotecin osaketta riivaa tällä hetkellä uskottavuusongelma. Kalmarin takavuosina pää märkänä kahmimat satamanosturitilaukset pääsivät yllättämään markkinat ja yhtiön johdon vielä tämän vuoden alkupuolella. Tappiot synkän vaiheen satamanosturiretkestä on nyt kuitenkin kirjattu viimeistä euroa myöten, ja tehdyistä virheistä on otettu opiksi. Satamanostureissa yhtiö on heittänyt toisen rukkasen naulaan. Vähitellen kaikki toiminta siirtyy kiinalaisten kanssa puoliksi omistettuun yhteisyritykseen. Suurimpien satamanostureiden tarjouskilpailuihin yhtiö ei enää edes osal-

Omistus Herlineillä tukeva ote

Koneen jakautumisen läänityksessä valta Cargotecissa siirtyi Ilkka, Ilona ja Niklas Herlinille. Sisarustroikka omistaa äänivaltaisten osakkeiden turvin kaksi kolmasosaa äänivallasta. Koneessa valtaa käyttävä Antti Herlin on mukana Cargotecissa hallitsemansa Koneen säätiön kautta, jolla on runsaat kolme prosenttia osakkeista. Kaiken kaikkiaan Herlinien kahdella sukupolvella on noin 75 prosenttia äänistä ja yli 40 prosenttia osakkeista. Omistajasuvun etua valvoo hallituksen puheenjohtajana historoitsija ja Itämeren suojelija Ilkka Herlin, joka on kuluvana vuonna kasvattanut omistustaan 375 000 osakkeella. Kansainvälistä väriä omistukseen tuo hissiyhtiö Toshiba, joka on pysytellyt omistajana Koneen jakautumisesta saakka.

listu. Kova kilpailu ja alhaiset katteet eivät houkuttele. Kontit haarukassa. Cargotecin lukujen aukaiseminen Kontinkäsittelyssä kertoo, että tahmeus on jäämässä taakKalmar on ylivoimainen markkinajohtaja. se. Eväät isolle tulosparannukselle ensi vuonna ovat olemassa, ja silloin puhutaan vasta ensimmäisestä normaalivuodesta pitkään aikaan. Sekä Kalmarin että Hiabin 40 miljoonan euron tehostamisohjelmat etenevät vähintään aikataulussa. Kalmarin ja Hiabin kohdalla jo seitsemän prosentin marginaali olisi hyvällä tasolla. Kysyntäpuolella vetoapua tarjoaa piristyvä jenkkitalous. MacGregorin tilauskanta oli kesäkuun lopussa 29 prosenttia vuodentakaista korkeammalla. Finanssikriisiä seuranneiden heikkojen vuosien takia kauppalaivojen toimitusvolyymit olivat alkuvuonna edelleen alhaisia, mikä painoi kannattavuutta. Vähitellen volyymit ovat palailemassa normaalitasolle, mikä lupailee isoa tulosvipua. MacGregorilla pitäisi hyvänä vuonna olla kaikki eväät kaksinumeroiseen liikevoittoprosenttiin. Maailmankauppa kasvaa kaksinkertaisella nopeudella verrattuna maailmantalouteen. Konttiliikenne lisääntyy, laivojen koot kasvavat ja edellyttävät satamainvestointeja, satamat automatisoituvat ja offshore- toiminta lisääntyy energiavarojen huvetessa. Varovainenkin laskelma ensi vuodelle lupailee yli kahden euron osakekohtaista tulosta. Optimistisempi malli nostaa lukeman lähelle kolmea euroa. Suhteessa tulosennusteisiin Cargotec on Helsingin pörssin halvin konepaja. Ensi vuonna sijoittajat maksavat yhtiön osakkeesta yli neljäkymppiä. –Markus Salin

2 Suurimmat osakkeenomistajat Osuus Osuus osakkeista, äänistä, % %

Ilkka Herlin

13,5

Niklas Herlin

12,3

22,9

Ilona Herlin

10,5

22,2

Toshiba Koneen Säätiö

23,4

4,7

5,5

Varma

2,4

Ilmarinen

1,3

0,6

Valtion eläkerahasto

1,2

0,5

Nordea Fennia

0,9

0,4

Heikki Herlin

0,6

0,3

Hallintarekisterissä 17,1 prosenttia osakkeista. Tilanne 31.8.2014

Toimitusjohtaja Mikä Vehviläinen?

Mika Vehviläinen (s. 1961) aloitti Cargotecin ohjaimissa puolitoista vuotta sitten. Ison osan urastaan Finnairilta konepajayhtiöön siirtynyt kauppatieteiden maisteri ja Harvard Business Schoolin kasvatti on kuitenkin tehnyt Nokialla, lähinnä verkkoliiketoiminnassa. Pörssiyhtiöistä Vehviläinen kuuluu Elisan hallitukseen. Pitkä ura Nokian eri johtotehtävissä kesti 17 vuotta. Moniongelmaisessa Finnairissa Vehviläinen ehti lyhyessä ajassa saada aikaan paljon hyvää, vaikka julkisuudessa päähuomion varasti Ilmarisen kanssa tehty asuntokauppa. Mies itse pitää paluuta Cargoteciin melkein kotiinpaluuna, sillä verkkoteollisuudessa ja konepajateollisuudessa on hänen mielestään paljon samankaltaisuuksia.

USA

Hyödy vahvasta jenkkitaloudesta Nykyisessä maailmantilanteessa osakesijoittajan kannattaa suosia USA:ssa vahvoja ﬁrmoja. Paha kyllä jenkkimarkkinat ovat historian saatossa olleet suomalaisille lähes ylitsekäymättömän vaikeat. Helsingin pörssistä löytyy kuitenkin yritteliäs jenkkiliiga.

Teksti

TOMMI MELENDER Kuvitus

TONI HALONEN

USA

iisi vuotta sitten Yhdysvallat ja euroalue nousivat finanssikriisin syövereistä rinta rinnan. Vuonna 2011 tiet erkanivat. Jenkkitalous jatkoi elpymistään, mutta euroalue vajosi velkakriisiin ja uuteen taantumaan. Viime aikoina ero on kärjistynyt entisestään. Yhdysvaltain kasvu vauhdittuu selvästi, mutta vanhaa mannerta varjostaa deflaation uhka. Osakesijoittajan on syytä ottaa tämä huomioon. Vahvoissa asemissa Yhdysvalloissa olevat firmat menestyvät paremmin kuin Suomesta ja Euroopasta riippuvaiset. USA-salkkua voi koota myös Helsingin pörssistä. Sopivia yhtiöitä löytyy jonkin verran, mutta enemmänkin niitä sietäisi olla. Maailman ostovoimaisimmilla markkinoilla menestyminen kielii firman vahvuudesta. Etenkin, jos toimiala on lähellä kuluttajien arkea. Paha kyllä Yhdysvallat on ollut suomalaisyhtiöille varsin viheliäinen paikka. Nokian maailmanvaltius alkoi murentua nimenomaan Pohjois-Amerikassa. Stora Enso puolestaan teki siellä erään taloushistoriamme surkeimmista yritysostoista. Professori Pertti Haaparanta kirjoitti taannoin Talous & Yhteiskunta -lehdessä, että tutkimusten mukaan suomalaisyhtiöiden menestys Yhdysvalloissa on kansainvälisessä vertailussa onnetonta. ”Suomen kilpailukyky (jenkkimarkkinoilla) on Euroopan maista lähes huonoin ja maanosan korkean tulotason maista selvästi huonoin. Suomen edellä ovat myös sellaiset maat kuin Etelä-Afrikka, Intia ja Israel”, Haaparanta sanoo. Tutkimusdata on peräisin 1990-luvun lopulta, mutta Haaparanta uskoo, ettei tilanne ole olennaisesti muuttunut. Suomalaisyhtiöiden kompastuskivenä on kansallinen

Suomalaisyhtiöiden menestys Yhdysvalloissa on kansainvälisessä vertailussa onnetonta.

helmasynti: heikko markkinointitaito. Maamme vientituotanto on laadultaan Sveitsin jälkeen maailman toiseksi parasta, mutta se ei auta, jos tuotteet jäävät myymättä. Jenkkimarkkinat on se paikka, jossa myyntiosaaminen toden teolla punnitaan. Vähintään yhtä paha ongelma on suomalaisyritysten uudistuskyvyttömyys. Tämä koitui myös Nokian kohtaloksi. Yhtiön johdossa ei nähty, kuinka perusteellisesti Applen iPhone mullistaa matkapuhelinmarkkinat. ”Suomi on osin historiansa vanki. Perinteinen tuotantorakenne on ollut sellainen, että uusien tuotteiden kehittäminen ei ole ollut helppoa. Tavallaan olemme historiamme vankeja, kun metsäteollisuudella on ollut kansantaloudessamme niin suuri rooli”, Haaparanta arvioi. Johtopäätökset osakesijoittajalle ovatkin selvät: Yhdysvalloissa toimivista ﬁrmoista kannattaa valita salkkuun sellaisia, joilla ovat myynti ja markkinointi kunnossa ja uudistumiskykyä riittävästi. Konepajat pärjäävät jenkkilässäkin

Vaikka Suomen kokonaismenestys jenkkimarkkinoilla on ollut surkuteltavaa, löytyy Helsingin pörssistä liuta ﬁrmoja, joilla on kykyä tehdä tulosta uudella mantereella. Arvopaperi kyseli liki pariltakymmeneltä pörssiyhtiöltä Yhdysvaltain näkymistä. Kahdestatoista vastanneesta lähestulkoon kaikki kertoivat liiketoimintansa virkistyneen Yhdysvaltain talouskasvun kohentuessa. Suomalainen konepajateollisuus on Kaukoidän lisäksi vahva myös Pohjois-Amerikassa. Jenkkimarkkinoiden kysyntä on näkynyt positiivisesti Cargotecin, Koneen ja Konecranesin tilauksissa jo pitemmän aikaa. ”Hissi- ja liukuporrasmarkkinoiden kehitys oli haastavaa vuoteen 2011 asti, mutta on elpynyt viimeksi kuluneen kolmen ja puolen vuoden aikana”, Koneesta kerrotaan. Myös nosturivalmistaja Konecranesia ja kuormankäsittelylaitteisiin erikoistunutta Cargotecia jenkkimarkkinat ovat kannatelleet hyvän tovin. Metsosta itsenäiseksi pörssiyhtiöksi erkaantunut Valmet on saanut Yhdysvalloista

Jenkkiliiga

USA-sijoittajan Suomi-tärpit

1 Miten USA:n talouden vahvistuminen näkyy liiketoiminnassanne?

Glaston USA:n osuus liikevaihdosta: Koko Amerikan manner 33 prosenttia 1 ”Loppuvuonna 2012 alkanut rakennuslupien kasvu on näkynyt liikevaihdossamme alkuvuodesta 2013 lähtien. Tänä vuonna PohjoisAmerikan vakaa kehitys on jatkunut toimisto- ja asuinrakentamisen elpymisen ansiosta.” 2 ”Uskomme hyvään kehitykseen, mikäli rakennuslupien myönteinen kehitys jatkuu ja korkotasossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia.”

2 Tulevien vuosien kasvuodotuksenne jenkkimarkkinoilla?

Huhtamäki USA:n osuus liikevaihdosta: 32 prosenttia Amer Sports USA:n osuus liikevaihdosta: Yli 30 prosenttia 1 ”Kulutustuotteiden kysynnän vahvistuminen on meille aina positiivista.” 2 ”USA on meille keskeinen kasvumarkkina, varsinkin vaate- ja jalkineliiketoiminnassa.”

Cargotec USA:n osuus liikevaihdosta: Noin 25 prosenttia 1 ”Saadut tilaukset ja tilausnäkymät ovat vahvistuneet, mikä näkyy tämän vuoden liikevaihdossa. USA:n talouden elpyminen tuntui liiketoiminnassamme jo viime vuonna.” 2 ”Talouden elpymisen jatkuessa odotamme kasvua markkinoillamme.”

1 ”Kuluttajapakkausliiketoiminta ei ole kovin suhdanneherkkää, mutta suhdanteiden ääripäät heijastuvat lukuihimme. Olemme panostaneet pikaruokaravintoloille ja vähittäiskaupalle suunnatun tuotevalikoimamme laajentamiseen ja se yhdessä kysynnän vahvistumisen kanssa näkyy liikevaihdon kasvuna. Lisäksi selvästi syklisemmässä kalvoliiketoiminnassa erityisesti teollisten ja rakentamiseen käytettävien kalvojen kysyntä on vahvistunut. 2 ”North America -segmentin tavoitteena on saavuttaa 4–6 prosentin vuotuinen orgaaninen kasvu.”

F-Secure USA:n osuus liikevaihdosta: Pohjois-Amerikka noin kymmenen prosenttia 1 ”Tietoturvan ja yksityisyyden suojan lisääntynyt tarve näkyy maailmanlaajuisesti ja pyrimme yhtiönä vahvistamaan näkyvyyttämme myös kohdemarkkinoilla.” 2 ”Haemme kasvua tietyiltä kohdemarkkinoilta. Tarkkoja odotuksia emme ole julkaisseet markkinakohtaisesti.”

Kone USA:n osuus liikevaihdosta: Yli kymmenen prosenttia 1 ”Viime vuosineljänneksillä hissi- ja liukuporrasmarkkina on kasvanut vahvasti. Markkinan positiivinen kehitys on näkynyt myös tilauksissamme ja liikevaihdossamme.” 2 ”Odotamme markkinan kasvavan tänä vuonna. Myös pitemmän ajan kuluessa markkinain-

Reportaasi Jenkkiliiga

dikaattorit makrotalouden ja rakentamisen osalta ovat USA:ssa selvästi positiivisempia kuin Euroopassa.”

PKC Group USA:n osuus liikevaihdosta: Pohjois-Amerikka lähes 60 prosenttia, valtaosin Yhdysvalloista. 1 ”Talouden piristyminen on näkynyt asiakkaidemme tilauskannan kasvamisena jo jonkin aikaa, mikä on heijastunut sittemmin päivittäisiin valmistusmääriin, joiden arvioimme edelleen kasvavan loppuvuotta kohti.” 2 ”PKC:n markkinaosuus Pohjois-Amerikassa valmistettujen kuorma-autojen johdinsarjoissa on suuri ja haemme kasvua ennemminkin muiden kuljetusvälineiden markkinoilta, kevyitä ajoneuvoja lukuun ottamatta.”

Konecranes USA:n osuus liikevaihdosta: Koko Amerikan manner 36 prosenttia 1 ”Jenkkitalous on toiminut veturinamme jo usean vuoden ajan ﬁnanssikriisin jälkeen eli kyse on jo pidempiaikaisesta talouden vahvistumisesta.” 2 ”Uskomme hyviin kasvumahdollisuuksiin edelleen.”

Metsä Board USA:n osuus liikevaihdosta: Noin seitsemän prosenttia, mutta kasvussa 1 ”On vaikea erottaa mikä kartonkitoimitusmäärämme kasvussa aiheutuu paranevasta yleistalouden tilanteesta. Varmasti suotuisa taloustilanne tukee toimenpiteitämme lanseerata korkealaatuisia ja ekologisia kartonkejamme Pohjois-Amerikassa yhä vahvemmin.” 2 ”Kasvuvauhtimme Pohjois-Amerikassa on ollut erittäin ripeää. Emme julkista tarkempia kasvutavoitteita tuleville vuosille, mutta on selvää, että tavoittelemme merkittävää kasvua jatkossakin.”

Okmetic USA:n osuus liikevaihdosta: 39 prosenttia 1 ”Okmeticille suurin merkitys on sillä, missä amerikkalaiset ﬁrmat valmistavat. Trendi on ollut siirtää valmistusta Aasiaan, mutta myös vastakkaisia suuntauksia on näkynyt. Puolijohdeala kokonaisuudessaan on vahva kuluttaja-elektroniikan ja autoteollisuuden kysynnän ansiosta. Jenkkikuluttajien käyttäytyminen näkyy esimerkiksi kannettavan elektroniikan myynnin kasvuna.” 2 ”Taloudelliset tavoitteemme koskevat myös USA:n liiketoimintaa: liikevaihdon orgaaninen kasvu vähintään 10 prosenttia vuositasolla.”

Vacon USA:n osuus liikevaihdosta: Amerikan manner 18 prosenttia 1 ”Myönteinen talouskehitys on heijastunut myös taajuusmuuttajamarkkinoihin vahvistaen kysyntää. Tilauksemme ja liikevaihtomme ovat vahvassa kasvussa USA:ssa.” 2 ”USA on yksi seitsemästä maasta, joista odotamme merkittävää kasvua tulevina vuosina. Markkinaosuutemme on vielä suhteellisen alhainen Yhdysvalloissa, joten kasvunvaraa on.”

Valmet USA:n osuus liikevaihdosta: 13 prosenttia 1 ”Asiakkaillamme on enemmän luottamusta tehdä strategisia päätöksiä paperilaatujen muuttamisesta, tuotantokustannusten vähentämisestä ja uusiin teknologioihin investoimisesta. Tänä vuonna olemme saaneet USA:sta kaksi pehmopaperi- ja yhden kartonkikonetilauksen.” 2 ”Ensisijaisesti kasvun mahdollisuudet ovat palveluliiketoiminnassa. Palveluiden kasvu tulee uusista tuotantolinjoista ja kasvavasta markkinaosuudesta, kun lisäämme sopimukseen tai suoritukseen perustuvaa tarjontaamme.”

Vahvasti USA:ssa toimivista ﬁrmoista Arvopaperin kyselyyn jättivät vastaamatta Ahlstrom, Fiskars, Kemira, Orion, UPM, Uponor ja Vaisala.

tänä vuonna kaksi pehmopaperi- ja yhden kartonkikonetilauksen. Jenkkimarkkinat ovatkin osasyy Valmetin viimeaikaiselle ilahduttavalle tilausten kasvulle. Konepajaﬁrmat näkevät Yhdysvalloissa hyvät mahdollisuudet kasvattaa vastedeskin liikevaihtoa ja tulosta. Suhdanteiden vahvistuminen ruokkii investointeja ja uuslaitekysyntää. Myös huoltopalveluissa jenkkimarkkinat näyttävät suotuisilta. PKC laajentaa kasvupohjaansa

Huhtamäki ja PKC Group edustavat sellaisia pörssiyhtiöitä, joille Yhdysvallat on suurin yksittäinen markkina. Nekin ovat tyytyväisiä jenkkitalouden näkymiin. ”Kuluttajapakkausliiketoiminta ei ole kovin suhdanneherkkää, mutta tietenkin suhdanteiden ääripäät heijastuvat lukuihin”, Huhtamäki kuvailee heikompien aikojen väistymistä. Yhtiön syklisessä kalvoliiketoiminnassa suhdanteiden vahvistuminen näkyy selvemmin, etenkin teollisuudessa ja rakentamisessa käytetyissä kalvoissa. PKC Group on Amerikan mantereella Huhtamäkeä tuoreempi tulokas. Se hankki jalansijan kolme vuotta sitten massiivisella yritysostolla, ja nykyisin Pohjois-Amerikka – eli suurelta osin Yhdysvallat – tuo johdinsarjavalmistajan liikevaihdosta yli puolet. PKC:n tilauskannat jenkkimarkkinoilla ovat vahvistuneet pidemmän aikaa, mutta loppuvuotta kohti tahti näyttäisi edelleen paranevan. Pitemmän ajan kasvun turvaaminen vaatii liiketoiminnan monipuolistamista, koska PKC:lla on jo tuntuva markkinaosuus raskaissa ja keskiraskaissa kuorma-autoissa. ”Haemme kasvua muiden kuljetusvälineiden markkinoilta sekä täydentävistä tuotesegmenteistä. Kevyet ajoneuvot eivät kuitenkaan fokukseemme kuulu”, PKC Group linjaa. Yhdysvaltain suhdannenousun tärkeänä taustatekijänä toimii rakennusala. Finanssikriisin aikana puhjennut kiinteistökupla teki pahaa jälkeä, mutta nyt näyttää valoisammalta. Rakennusalan positiivinen käänne siivittää Uponoria ja Glastonia.

Konepajafirmat näkevät Yhdysvalloissa hyvät mahdollisuudet kasvattaa vastedeskin liikevaihtoa ja tulosta.

Glastonista kerrotaan, että yhtiön alkuvuonna tukevoitunutta liikevaihtoa selittää merkittävästi rakennuslupien kasvun vauhdittama jenkkikysyntä. Kuluttajabrändit niukassa

Suomalaiset kuluttajabrändit eivät ole Yhdysvalloissa vahvasti esillä, toisin kuin esimerkiksi ruotsalaiset. Fiskarsin sakset ja Rapalan kalastustuotteet kyllä tunnetaan, mutta niiden markkinat ovat rajalliset. Amer Sportsin urheiluvälineet tavoittavat suuremman yleisön, etenkin kun monet maailmantähdet käyttävät Wilsonin mailoja tai Atomicin suksia. Superkilpaillut jenkkimarkkinat eivät kuitenkaan ole olleet yhtiölle helpot viime vuosina. Wilson on ollut heikko lenkki ja vaatinut saneerausta. ”Kulutustuotteiden kysynnän nousu on tietenkin meille positiivista”, Amer Sportsista arvioidaan jenkkinäkymiä. Suurimmat kasvutoiveet uudella mantereella yhtiö kohdistaa vaatteisiin ja jalkineisiin. Informaatioteknologia on ollut Yhdysvalloissa tänä vuonna kuumin toimiala. Se ei ole jäänyt huomaamatta piikiekkoja valmistavalta Okmeticilta. ”Puolijohdeala kokonaisuudessaan on vahva kuluttajaelektroniikan ja autoteollisuuden kysynnän ansiosta”, Okmetic arvioi. Osakesijoittaja voi etsiä jenkkimarkkinoiden kasvukorttia etabloituneiden ﬁrmojen lisäksi myös sellaisista, jotka ovat vasta lähteneet kasvusatsauksineen liikkeelle. Pehmopaperiyhtiöstä kartonkiyhtiöksi muuntautunut Metsä Board on sellainen. Yhtiön liikevaihdosta vasta seitsemän prosenttia tulee Yhdysvalloista, mutta kasvuluvut ovat suuria. Kilpailuetua Metsä Boardille antavat taivekartongit, jotka ovat jopa 50 prosenttia perinteisiä amerikkalaisia laatuja keveämpiä. ”Emme julkista virallisia kasvutavoitteita, mutta on selvää, että tavoittelemme merkittävää kasvua Pohjois-Amerikassa”, Metsä Boardista kerrotaan. ❏

USA

Nousuun. Goldman Sachs näkee lentoyhtiö Delta Air Linesissa vahvaa tuottopotentiaalia. Jenkkitalouden elpyminen vilkastuttaa varsinkin bisnesmatkailua.

USA:n osakkeista kannattaa maksaa Amerikkalaiset osakkeet eivät ole edullisia. Vahvistuva jenkkitalous puoltaa kuitenkin edelleen niihin sijoittamista. Osakevalinnoissa kannattaa suosia yhtiöitä, joilla ei ole rasitteenaan suuria Euroopan-liiketoimintoja.

Teksti

TOMMI MELENDER

allista on. Niin kallista, että hirvittää. Tällainen ajatus hiipii väistämättä mieleen, kun tarkastelee amerikkalaisten osakkeiden arvostuskertoimia. S&P 500 -indeksi on kolminkertaistunut vuoden 2009 pohjalukemista ja rikkoi hiljattain 2 000 pisteen haamurajan. Viisisatasen eteenpäinkatsova p/e-luku kipuaa kuudentoista yläpuolelle. Viimeksi näin tuhtia hinnoittelua nähtiin teknokuplan vuosina 1997-1999. Vielä hurjemmilta näyttävät kymmenen vuoden normalisoituihin tuloksiin perustuvat suhdannekorjatut p/e-luvut. Ne liikkuvat 25 tasolla. Vastaavaa on koettu pörssihistoriassa vain kolmesti. Vuosiluvut nostattavat kylmän hien: 1929, 1999 ja 2007. Onko New Yorkin pörssi uuden romahduksen partaalla? Vai luoko vahvistuva jenkkitalous osakkeisiin lisää nousuvaraa? Monien muiden joukossa Morgan Stanley uskoo jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Pankin strategit ennustavat, että S&P 500 saavuttaa 3 000 pisteen tason kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Valoisaa näkemystään Morgan Stanley ei perusta odotuksia vahvempaan vaan odotuksia pitempään jatkuvaan talouskasvuun. Sinänsä ennuste ei ole yltiöpäinen. Jos amerikkalaisten yhtiöiden tulokset kasvavat kuuden prosentin vuosivauhtia 2015-2020, nykyisen tasoinen hinnoittelu riittäisi viemään osakkeet kolmen tonnin rajapyykkiin. Kuuden prosentin vuotuinen tuloskasvu ei historian valossa ole utopiaa.

Taloudesta hyviä uutisia

Kuvat: David McNew/Getty Images; Kevin Winter/Getty Images

Bostonissa toimiva Standard Lifen salkunhoitaja Jeff Morris ei halua ottaa kantaa Morgan Stanleyn skenaarioon. Hän kuitenkin myöntää, että osakkeiden arvostustaso antaa aihetta varovaisuuteen.

”P/e-lukujen pitkän ajan keskiarvot liikkuvat viidessätoista, nyt ollaan selvästi niiden yläpuolella. Huolta kuitenkin hälventää talouden vahvistuminen ja kiinteistömarkkinoiden tasapainottuminen”, Morris sanoo Arvopaperille. Vilkaisu Yhdysvaltain tuoreimpiin makrolukuihin vahvistaa Morrisin puheiden pitävän paikkansa. Teollisuuden ostopäällikköindeksi on ylimmillään neljään vuoteen, kuluttajien luottamusindeksi ylitti hiljattain nousukausille tunnusomaisen 90 pisteen tason. Samaan aikaan työttömyysaste on painunut kuuden prosentin pintaan. Ekonomistit odottavat kokonaistuotannon yltävän ensi vuonna runsaan kolmen prosentin kasvuvauhtiin. Elpymisen ansiosta USA:n keskuspankki valmistautuu normalisoimaan rahapolitiikkaa. Massiiviset velkakirjojen ostot loppuvat ja ensimmäiset koronnostot tulevat vähitellen ajankohtaiseksi. Fed on ollut ehkä suurin yksittäinen syy pörssikurssien pitkälle nousulle. Nykyisessä korkoympäristössä nekin sijoittajat ovat joutuneet ostamaan osakkeita, jotka eivät ole olleet niistä innoissaan. Vaihtoehtoisista sijoituskohteista on vaikea saada säällisiä tuottoja. ”Jos nyt pitää suuria pääomia velkapapereissa, kuolee hidasta kuolemaa. Se ajaa sijoittajia osakemarkkinoille”, Morris sanoo. Hän ei ole suuremmin huolissaan Fedin rahapolitiikan kiristymisestä. Elvytyksen päättyminen voi jopa tukea osakemarkkinoita, koska se kertoo olojen parantumisesta. Eikä Fed varmaankaan tee äkkiliikkeitä. Se ei halua tappaa vahvistuvaa talouskasvua. Osakevalinnoissa USA-keskeiset yhtiöt valttia

S&P 500 -indeksin tuloskertymä kasvoi toisella vuosineljänneksellä yksitoista prosenttia ja liikevaihtokertymä viisi prosenttia.

Hyvät kortit. Kevin Spaceyn tähdittämä House of Cards toimii Netflixin lippulaivana. Televisionkatsomiskulttuurin muuttuminen sataa Netflixin laariin.

Reportaasi Teknosektori

Vanha teollisuus vapisee

2000-luvun alussa moni naureskeli Nasdaqin kuumille nimille niiden absurdin luonteen vuoksi. Oli helppo tehdä pilkkaa Pets.com-yrityksestä ja sen suuruudenhulluista kommenteista ”mullistaa lemmikkien elämänlaatu”. Amazonkin näytti lähinnä kirjakauppaketjulta joka toimi ilman fyysistä hyllytilaa. Skeptikot hykertelivät kun teknot tulivat rytisten alas. Vuonna 2014 moni kokee näkevänsä merkkejä uudesta kuplasta, vaikka Nasdaqin arvostustaso on kaukana vuoden 2000 huumasta. Moni yhtiö, kuten Tesla ja Twitter, tuntuu absurdin kalliilta suhteessa niiden tämän hetken voitollisuuteen. Muutama viimeaikainen listautuminen – kuten Zynga ja King – näyttää kuplamaisen hassulta ja on jo johtanut sijoittajien katumusreaktioon. Nyt kun Nasdaq on ampunut vuoden 2012 alun 2500 pisteen tasolta yli 4500 pisteeseen, kuuluu kovaäänistä kritiikkiä siitä, kuinka olemme uuden, jyrkän korjausliikkeen äärellä. Karhuilla on kuitenkin yksi kova pähkinä purtavana. Vuonna 2000 oli vaikea nähdä kuinka teknofirmat todella muuttavat ihmisten elämää ja miten ne voisivat tehdä tuhteja voittoja jotka selittäisivät korkeat arvostustasot. Vuonna 2014 tärkeimmät nimet ovat alkaneet todella mullistaa ihmisten elämäntapoja perusteellisesti. Yksi selkeä esimerkki muutoksesta on Netflix, joka on laajalti nähty kupla-ajan airueena. Netflixin osakkeen pomppua 200 dollarin tasolle vuonna 2013 pidettiin skandaalimaisena höpsöytenä. Nyt se viilettää yli 450 taalan tasolla. p/e-ratio lipoo nyt 140:tä. Kyseessä on kuitenkin yritys joka on vihdoinkin muuttanut amerikkalaisten tavan katsoa televisiota, ensimmäistä kertaa sitten 80-luvun, jolloin kaapelitelevisio yleistyi. Netflix on ottanut täysin dominoivan aseman Amerikan videostriimausmarkkinoilla. Suoritus on merkittävä, koska jenkki katsoo televisiota 5 tuntia päivässä ja on selvää, että perinteinen suoran televisiolähetyksen töllöttäminen on kuoleva harrastus. On vain ajan kysymys, koska suurin osa TV:n katselusta siirtyy Netflix-tyyppiseen tilauspalveluun. Ja Netflix on vastoin kaikkia odotuksia tyrmännyt Amazonin, Googlen ja Applen tässä segmentissä. Netflix on ehkä liian korkealle arvostettu yritys – mutta sillä on mahdollisuus tienata pian miljardeja taaloja per kvartaali. Kysymys on vain siitä,

pysyykö yritys raiteilla, jotka on selkeästi rakennettu viekkaudella ja voimalla. Tesla on taas Netflixin serkku huikean markkina-arvonsa suhteen – 35 miljardia dollaria syyskuun aikana. Netflixin tapaan myös sähköautovalmistaja Tesla on mullistanut ison ja vanhan teollisuuden perusteellisesti, samalla nykäisten huiman etumatkan moniin 50–100 vuotta vanhempiin kilpakumppaneihin. Tesla ei vielä tee voittoa, mutta siltä on tulossa markkinoille nykyistä puolta halvempi auto, joka 35 000 dollarin hinnalla painii jo massamarkkinoilla. Tesla on myös tunkemassa erittäin isoille SUV-markkinoille mallilla, jossa on kilpailijoihin verrattuna todella rohkeaa ja omaperäistä muotoilua. Facebookin mainosmaailman meriiteille naureskeltiin vielä 18 kuukautta sitten – mutta viime kesänä Facebook osoitti, että sen mobiilimainonta on paljon tehokkaampaa kuin kukaan Wall Streetin analyytikko osasi odottaa. Samoin Facebookin erittäin kallis Instagram-ostos tulkittiin ensin holtittomuudeksi, mutta Facebookin helmoissa Instagramista on kasvanut todellinen mammutti. Vuoden 2014 syksyllä on jo selvää, että 5–15 sekunnin videopätkät tulevat olemaan valtavan suuri markkina. Kovan arvostustason omaavat Tesla, Netflix ja Facebook ovat kuitenkin pystyneet osoittamaan, että niillä on sekä kyky mullistaa kokonaiset teollisuudenalat että silmää tulkita kuluttajia aivan toisella tasolla kuin niiden vanhemmat kilpailijat. Ja markkinoille puskee uusi aalto firmoja, jotka ovat samalla tavalla muuttamassa amerikkalaisten elämää tuntuvasti, kuten kodinvuokrauspalvelu Airbnb ja taksipalvelu Uber. Siksi puhe teknokuplasta tuntuu yliampuvalta. Vuoden 2000 softasektorin kuplafirmat eivät tehneet sellaisia liikevaihtoloikkia ja ihmisten elämän ytimeen pureutuvia tuotemullistuksia, joita nyt nähdään. Nokian p/e-luku käväisi yli 60:n vuoden 2000 kuplan huipulla, mutta Applen p/e ei tänä vuonna riko edes kahta kymppiä. Tänä vuonna sijoittajat ovat alkaneet toivoa aitoa luomisvoimaa myös Microsoftin ja Intelin kaltaisilta vanhuksilta, jotka ovat vertyneet varsin pirteisiin ralleihin. Älykellojen ja -autojen, mahdollisesti myös älykenkien ja -lasien mahdollinen läpimurto auttaisi Inteliä ehkä viimeinkin murtamaan sen masentavan riippuvuuden elottomasta tietokonemarkkinasta. Microsoftilta sijoittajat odottavat murtautumista ulos tietokonesektorilta, ehkä pelipuolen vahvan kasvun kautta. Ironista kyllä, sijoittajien innostus Microsoftiin ja Inteliin on tietyllä tavalla yhtä spekulatiivista kuin Netflixin ja Teslan suhteen. Niiden kyky menestyä isossa mittakaavassa vanhojen puitteidensa ulkopuolella ei ole sen varmempaa kuin uusien tähtien pysyminen nousu-urillaan. –Tero Kuittinen

Sekit historiaan. Muovirahan käyttö jatkaa Yhdysvalloissa edelleen kasvua. Mastercardin liiketoiminnalle se luo tukevan perustan.

Kuva: Theo Wargo/Getty Images

Elvytyksen päättyminen voi jopa tukea osakemarkkinoita. puolestaan kehottavat suosimaan eritoten sellaisia yhtiEräät markkinakommentaattorit ovat kiinnittäneet huoöitä, joiden liikevaihdosta leijonanosa tulee Yhdysvalloismiota jenkkiyhtiöiden ennätyksellisiin voittomarginaaleihin. ta (katso oheinen taulukko). Tällaisista osakkeista suurimSuurilla firmoilla nettotulokset ovat keskimäärin yhdeksän man nousupotentiaalin pankki näkee lentoyhtiö Delta Air prosenttia liikevaihdosta, mutta kuluvan vuoden tähtitoimiLinesissa, energiayhtiö Halliburtonissa ja IT-sektorin Salesalalla IT-sektorilla ne yltävät huimaan 17 prosenttiin. force.comissa. Onko kannattavuutta enää varaa parantaa, kun yhtiöt on Sen sijaan Eurooppaan kytkeytyviä yhtiöitä on syytä karttaa kustannussäästöillä trimmattu viimeisen päälle iskuun? toisaalta euroalueen synkeiden näkymien ja toisaalta euron ”Uskon voittomarginaalien vahvistuvan edelleen samallaskupaineiden vuoksi. Goldman la kun talouden elpyminen ruokSachs uskoo, että yhteisvaluutta kii liikevaihtojen kasvua. Markmenettää vuoden 2017 loppuun kinaympäristö on nyt suotuisa, Goldman Sachsin jenkkiosaketärpit mennessä 30 prosenttia arvoskoska niin kuluttajien kuin teolYhtiö Toimiala Nousuvara, % p/e 2014e taan dollaria vastaan. lisuuden luottamus on vahvistuDelta Air Lines Lentoyhtiöt 51 11,3 Jenkkipörsseistä kiinnosnut”, Morris sanoo. Halliburton Energia 29 13,6 tuneelle suomalaissijoittajalHän kuitenkin tähdentää, Salesforce.com IT 24 na le pankin neuvot sopivat erinettä vastedes amerikkalainen EOG Resources Energia 22 19,3 omaisesti. USA-keskeisten osakemarkkina vaatii entisCummins Teollisuus 21 14,4 firmojen suosiminen kun tuo tä tarkempaa osakepoimintaa. Monsanto Perusteollisuus 20 19,6 myös maantieteellisiä hajautusPörssikurssit eivät enää nouse Actavis Terveydenhuolto 20 16,3 hyötyjä sen lisäksi että se auttaa samalla lailla suurena rintamaComcast Kulutustavarat 17 18,2 luovimaan nykyisessä markkina kuin aikaisemmin. Netflix Kulutustavarat 15 na naympäristössä. Morrisin osaketiimi on vaMetLife Rahoitus 14 9,5 Suurista amerikkalaisyhtilinnoissaan luottanut etenkin Mastercard IT 14 23,3 öistä esimerkiksi Exxon Mobil, IT-sektoriin. Sieltä löytyy paitAmerican Tower Rahoitus 13 39,7 ConocoPhillips, Philip Morris, si kasvuhakuisia pieniä ja kesFacebook IT 11 43,8 eBay, Amazon ja Abbot Laborakisuuria yhtiöitä myös Hewlett McKesson Terveydenhuolto 10 17,6 tories keräävät 25–30 prosenttia Packardin kaltaisia suuria firmoWilliams Energia 10 46,0 liikevaihdostaan vanhalta manja, joilta voidaan odottaa vahvisNousuvara kuvaa syyskuun alun osakekurssin suhdetta Goldman tereelta. Niihin tuskin kannattuvaa tuloskehitystä. Sachsin tavoitehintaan. Lähde: Goldman Sachs taa nyt rahojaan laittaa. ❏ Goldman Sachsin strategit

Verotus

Tarkkana ulkomaisten osinkojen kanssa Suoria osakesijoituksia ulkomaille ei ole syytä pelätä, mutta verotuksesta kannattaa ottaa ensin selvää. Teksti

MIRKO HURMERINTA

elsingin pörssin toimialatarjonta on suppea ja suurin osa yritysten liikevaihdosta tulee Euroopasta. Eipä ihme, että kiinnostus sijoittaa Suomen ulkopuolelle on kasvussa. Yleensä sijoittaja lähtee ulkomaille rahastojen siivellä. Se on helppoa ja yksinkertaista, mutta yksittäisten osakehelmien tuotoista ei pääse hyötymään täysimääräisesti, kun rahastossa on 50 muutakin osaketta. Suoria sijoituksia ulkomaisiin osakkeisiin ei ole syytä pelätä, mutta monesti ostotoimeksianto jää tekemättä epävarmuuden vuoksi. Yksi suurimmista kysymyksistä on verotus ja pitkäjänteisen sijoittajan kohdalla erityisesti osinkojen verotus. Pääsääntöisesti yksityishenkilön ulkomaiselta yhtiöltä saamia osinkoja verotetaan kuten suomalaisiakin. Ensi vuonna pääomatuloveroprosentti on hallituksen esityksen mukaan 30 000 euroon asti 30 prosenttia ja sen ylittävältä osalta 33 prosenttia. Osingoista 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata. Näin ol-

Kuvitus

ERIK SOLIN

len osinkoveroprosentti on alemmalla verokannalla 25,5 ja ylemmällä 28,05. Ulkomaan osinkojen verotuskäytäntö poikkeaa kuitenkin kotimaisista osingoista. Kotimaisista osingoista verokarhu kahmaisee oman osuutensa jo maksuvaiheessa ennakonpidätyksenä. Sen sijaan ulkomaisten osinkojen verokäytäntö riippuu Suomen ja yrityksen kotimaan välisestä verosopimuksesta, mikäli sellainen on solmittu. On huomattava, että verotuksessa määräävä tekijä on yrityksen kotimaa, ei maa, jonka pörssissä sen osake on listattu. Esimerkiksi sveitsiläisen Nestlén Yhdysvalloissa listattuun osakkeeseen sovelletaan Suomen ja Sveitsin välistä verosopimusta. Vastaavasti Helsingin pörssissä listattujen Nordean ja Teliasoneran osinkoja verotetaan Suomen ja Ruotsin välisen verosopimuksen mukaisesti. Verosopimuksessa voidaan esimerkiksi sopia, että verotus tapahtuu ainoastaan henkilön kotimaassa, tai että osinkotuloa voidaan verottaa myös yrityksen kotimaassa, jolloin verolle on asetettu katto. Jos verosopimuksessa sanotaan, että osinkotuloa verotetaan ainoastaan osingonsaajan koti-

Veroparatiisifirmojen osingot verotetaan ansiotulona.

maassa, osinko tulee tilille sellaisenaan ilman mitään vähennyksiä ja Suomen verottaja perii tästä normaalin osinkoveron lopullisessa verotuksessa. Yleisempää on, että yrityksen kotimaa perii osingosta lähdeveron, joka on verosopimuksissa tyypillisesti 15 prosenttia. Näin tapahtuu muun muassa ruotsalaisten ja pohjoisamerikkalaisten yhtiöiden kohdalla. Sijoittaja saa siten tililleen 85 prosenttia brutto-osingosta. Suomen verottaja ottaa lähdeveron huomioon lopullisessa verotuksessa, joten maksettavaksi tulee alemmalla kannalla 10,5 prosenttia brutto-osingosta. Jos sijoittaja saa esimerkiksi ruotsalaiselta yhtiöltä osinkoa 2 000 euroa, Ruotsi perii siitä 300 euron lähdeveron. Suomessa veroa jää maksettavaksi lopullisessa verotuksessa 210 euroa (25,5% x 2 000 – 300). Ranska ja Saksa kiusaavat sijoittajaa

Useimmiten verotus sujuu verosopimusten mukaisesti, mutta aina asiat eivät mene kuten Strömsössä. Harmaita hiuksia piensijoittajalle aiheutuu siinä vaiheessa, kun lähdeveroa peritään enemmän kuin verosopimuksessa on säädetty.

Verotus

Malliesimerkki tällaisesta toiminnasta on Ranska, jonka arvopaperilainsäädäntö ei muutenkaan ole saanut osakseen suurta suosiota. Suomen ja Ranskan välisessä verosopimuksessa sanotaan, että ”sopimusvaltiossa asuvan yhtiön toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle maksamista osingoista verotetaan vain tässä toisessa valtiossa.” Osingoista ei siis pitäisi periä lähdeveroa vaan verotus tulisi tapahtua ainoastaan henkilön kotimaassa. Näin ei kuitenkaan tapahdu,

nistuu kuitenkin jouhevasti. Asiat hoituvat yhdellä lomakkeella, johon täytyy hakea Suomen verottajalta leima. Sveitsissä lähdevero on verosopimuksen kymmenen prosentin sijaan 35 prosenttia, mutta takaisinperintä sujuu suhteellisen kivuttomasti. Pohjoismaista ainoa poikkeus on Tanska, joka saattaa usein periä lähdeveroa 27 prosenttia. Norjassa lähdevero on verosopimuksen mukainen ja Ruotsin tapaan 15 prosenttia. Verosopimuksen mukaisen verotuksen toteutuminen maksuhetkellä on myös paljon kiinni osakkeen säilytysyhteisöstä ja siitä miten informaatio osingonsaajan asuinpaikasta ja sovellettavasta verosopimuksesta kulkee osingonmaksajalle. Jos taas Suomen ja yrityksen kotimaan välillä ei ole verosopimusta, yksityishenkilön saamat osingot verotetaan kokonaan ansiotulona. Tällöin veron perusteena on brutto-osinko, eli mahdollisesti perittyjä lähdeveroja ei oteta Suomen verotuksessa huomioon. Suomella on esimerkiksi verosopimus Kiinan kanssa, mutta ei Kiinan erityishallintoalueen Hongkongin kanssa. Yllätyksiä voi myös tulla, jos yhtiö on rekisteröitynyt johonkin veroparatiisiin. Esimerkiksi norjalaisen öljypalveluyhtiö Seadrillin lippu heiluu Bermudalla, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Asuntolainan korkovähennykset vaikuttavat verohyvitykseen.

Varo verovähennysansaa

vaan Ranska on päättänyt kiusata sijoittajia perimällä oman lainsäädäntönsä mukaisesti 30 prosentin lähdeveron. Piensijoittaja saa tililleen siis 70 prosenttia brutto-osingosta. Tässä vaiheessa Suomen verottaja katsoo lakitekstiä eikä todellisuutta. Koska verosopimuksen mukaan verotus tapahtuu vain henkilön kotimaassa, ei Suomen verottaja voi hyvittää Ranskan perimää veroa. Sen sijaan Suomen verottaja perii lopullisessa verotuksessa brutto-osingosta vielä normaalin Suomen osinkoveron eli alemmalla verokannalla 25,5 prosenttia. Piensijoittaja maksaa osingostaan näin ollen 55,5 prosentin veron. Ei hirveästi houkuttele sijoittamaan ranskalaiseen autoteollisuuteen, jos siitä nyt kukaan muutenkaan juuri innostuisi. Piensijoittaja voi kuitenkin periä liikaa maksettuja veroja takaisin Ranskasta. Se tosin vaatii runsaasti paperityötä, liitteiden keräämistä ja leimojen hankkimista. Piensijoittajien lisäksi myös rahastoyhtiöillä on ollut hankaluuksia ranskalaisten osinkojen kanssa. Niistä on taisteltu EU-tuomioistuimessa saakka. Ranskaakin hankalampi tapaus on Espanja, joka perii lähdeveroa 21 prosenttia, jos osingonsaajan asuinpaikka ei ole osingonmaksajan tiedossa. Verosopimuksen mukainen lähdevero on 15 prosenttia. Ylimääräisen veron takaisinhaku on kuitenkin piensijoittajalle lähdes mahdoton tehtävä, sillä se edellyttää käytännössä paikallisen asiamiehen apua. Myös saksalaisista osingoista lähdeveroa menee enemmän kuin verosopimuksen mukaiset 15 prosenttia. Saksa perii osingoista 25 prosentin lähdeveron ja lisäksi niin sanotun solidaarisuusveron, jolloin kokonaisvero on noin 26,4 prosenttia. Saksasta liikaa perittyjen verojen hakeminen on-

Ulkomaisten osinkojen verohyvitysten kanssa on syytä olla tarkkana, sillä niihin vaikuttavat muut pääomatuloista tehtävät vähennykset, kuten asuntolainan korkovähennykset tai vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut. Yrityksen kotimaassa perityt lähdeverot hyvitetään pääomatuloveroista, mutta veroa ei hyvitetä enempää kuin pääomatulosta menisi Suomessa veroja vähennysten jälkeen. Lähdeverohyvitykset voivat siten jäädä kokonaan tai osittain saamatta, jos sijoittajalla on esimerkiksi vain vähän pääomatuloja ulkomailta sekä pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä. Jos sijoittajan ainoat pääomatulot ovat Ruotsista saadut 2 000 euron osingot, on niistä verotettavaa pääomatuloa 1 700 euroa (85%) ja verovapaata pääomatuloa 300 euroa (15%). Mikäli sijoittajalla on samaan aikaan asuntolainan korkovähennyksiä 1 000 euroa, verotettavaa pääomatuloa jää jäljelle 700 euroa. Tästä menee veroa 210 euroa (30% x 700). Ruotsissa osingonmaksun yhteydessä peritystä 300 euron lähdeverosta voidaan näin ollen hyvittää vain 210 euroa, jolloin hyvittämättä jää 90 euroa. Jäljelle jääneet verot voidaan hyvittää seuraavien viiden vuoden aikana, mutta yleensä esimerkiksi asuntolainan korkovähennykset ovat jatkuvaluonteisia, jolloin veroista jää joka vuosi osa hyvittämättä. Jos taas pääomatuloista tehtävät vähennykset syövät pääomatulot kokonaan, ei myöskään hyvitystä voida tehdä. Keväällä postiluukusta tupsahtava veroilmoitus on siis syytä tutkia tarkkaan. Suomessa toimivat pankit lähettävät pääsääntöisesti tiedot osingoista suoraan verottajalle, mutta ulkomaisten nettivälittäjien kanssa tietojen toimittaminen jää usein kokonaan sijoittajan itsensä vastuulle. ❏

Rahapolitiikka

EKP ON OSAKESIJOITTAJAN TURVA Suomi-osakesalkkujen arvonkehitys on riippuvainen Euroopan keskuspankin elvytyksen onnistumisesta. Rahapolitiikka ei pelasta vanhaa mannerta talousahdingosta, mutta pahimmat uhka se pitää loitolla.

Teksti

TOMMI MELENDER

sakesijoittaja tutkii mieluiten yhtiöiden liiketoimintaa ja tunnuslukuja. Hän ei kuitenkaan voi ummistaa silmiään ympäröivältä maailmalta. Viime vuosina keskuspankkien rahapolitiikka on vaikuttanut voimakkaasti pörssikursseihin. Eivätkä keskuspankit väisty taustalle vastedeskään. Yhdysvalloissa Fed valmistautuu purkamaan elvytystään, Euroopassa EKP joutuu vielä torjumaan deﬂaation uhkaa. Sijoittajapiireissä EKP on saanut osakseen enemmän kritiikkiä kuin Fed, mutta nykyisen pääjohtajan Mario Draghin kaudella syytökset hitaudesta ja päättämättömyydestä ovat laantuneet. Aiemmin investointipankkiirina toiminut Draghi osoitti pelisilmänsä heinäkuussa 2012 julistaessaan, että EKP tekee mitä tahansa pelastaakseen euron. Tuolloin yhteisvaluutalle hinnoiteltiin hajoamisriskiä ja velkakriisimaiden lainakorot huitelivat taivaissa. Draghin lupaus vakautti joukkolainamarkkinat. Samalla pörssikurssit kääntyivät nousuun.

”Se oli nappiin osunut ulostulo. Lupaus ei ole maksanut EKP:lle vielä senttiäkään, mutta se on parantanut euroalueen tilannetta huomattavasti”, Aktian pääekonomisti Anssi Rantala sanoo. Syyskuun alkupuoliskolla EKP oli taas sijoittajien huomion kohteena. Eurokeskuspankkiirit laskivat ohjauskoron 0,15 prosentista 0,05 prosenttiin ja julkistivat omaisuusvakuudellisten arvopapereiden (abs:t) ja katettujen joukkolainojen osto-ohjelman. Välittömät vaikutukset markkinoilla olivat toiveiden mukaiset: euro heikkeni dollaria vastaan ja pörssikurssit nousivat. ”Ilmoitetuista toimenpiteistä mikään ei olisi markkinoiden näkökulmasta yksinään ollut riittävän suuri. Siksi tarvittiin tällainen paketti”, Evlin strategi Valtteri Ahti tuumii. Kriittisiäkin ääniä kuului. Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden markkinat ovat Euroopassa sangen ohuet, koska vanhalla mantereella erilaisia lainoja ei ole paketoitu sijoitustuotteiksi niin ahkerasti kuin Yhdysvalloissa. EKP joutuu kenties ostamaan huonolaatuista tavaraa. Esimerkik-

Rahapolitiikka

si espanjalaisten asuntoluottojen osuus abs:istä on huomattava. ”Abs-markkinoille meneminen on rohkea liike, mutta poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia keinoja. EKP hakee Mario Draghin johdolla uusia rahapoliittisia välineitä aktiivisemmin kuin hänen edeltäjänsä Jean-Claude Trichet’n aikana. Se on hyvä, mutta toivottavasti EKP on riittävän tarkka eikä kelpuuta huonoimpia varallisuuseriä”, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Leena Mörttinen sanoo.

”En ymmärrä, miksi talouskuri nauttii täällä niin suurta suosiota.”

Rahapolitiikka ei yksin riitä

Velkapapereiden osto-ohjelmallaan EKP lisää rahan määrää taloudessa ja usuttaa pankkeja höllentämään lainahanojaan. EKP ei ole ilmoittanut tarkkoja summia, mutta Draghi vihjasi, että keskuspankin tase voisi kasvaa lähelle aiempaa 3 000 miljardin euron tasoa. Nykyisin EKP:n tase liikkuu 2 000 miljardissa eurossa. ”Summat kuulostavat suurilta, mutta ei rahapolitiikka ole lopulta mikään ihmelääke. Jotta investoinnit lähtevät Euroopassa liikkeelle, se edellyttää että yritykset alkavat uskoa näkymien paranemiseen”, Rantala korostaa. Mörttisen mukaan velkapapereiden osto-ohjelma hyödyttää eniten euroalueen eteläisiä maita, jotka ovat kärsineet eniten taloustaantumasta ja pankkien ahdingosta. Suomelle suurin hyöty tulee euron heikkenemisen kautta. ”Meille vienti on tärkeää ja heikompi valuutta parantaa hintakilpailukykyä. Enkä väheksyisi myöskään henkistä vaikutusta. Monella taholla on nuristu sitä, kuinka euro on tol-

kuttoman vahva. Nyt tämä murhe helpottaa”, Mörttinen sanoo. Valtteri Ahti muistuttaa Draghin pyytäneen puheissaan apua euromaiden hallituksilta. Talouskasvun vahvistuminen edellyttää rahapolitiikan rinnalle ﬁnanssipolitiikkaa. EU-maiden harjoittama talouskuri ei ole parantanut velka- ja vajeongelmia, mutta on kyllä syventänyt taantumaa. Draghia huolestuttaa euroalueen kysyntäkriisi ja investointilama. ”Euroopassa on painettu ﬁnanssipolitiikassa jarrua paljon enemmän kuin Yhdysvalloissa. En ymmärrä, miksi talouskuri nauttii täällä niin suurta suosiota. Ei julkisia talouksia ole tarkoitus hoitaa samalla tavalla kuin vastuullinen saksalainen perheenäiti omaa talouttaan”, Ahti sanoo. Rantala ja Mörttinen ovat lähempänä talouspoliittista or-

Kuva: Nick Tulinen, Karoliina Paavilainen

Teknologia pelastaa. Leena Mörttisen mielestä EKP:ta tukevan finanssipoliittisen elvytyksen on vahvistettava Euroopan kilpailukykyä.

todoksiaa. HeidĂ¤n mielestĂ¤Ă¤n ďŹ nanssipoliittinen elvytys ei kanna pitkĂ¤lle, jos se tarkoittaa teiden ja siltojen rakentamista pelkĂ¤n rakentamisen vuoksi. â&#x20AC;?Olennaista ovat Euroopan kilpailukykyĂ¤ parantavat rakenneuudistukset. Satsaukset tutkimukseen ja innovaatioihin ovat silloin avainasemassa. En haluaisi nĂ¤hdĂ¤ sellaista Eurooppaa, joka kĂ¤Ă¤ntĂ¤Ă¤ selkĂ¤nsĂ¤ globalisaatiolle ja taantuu ulkomuseoksi. Italiassa on upeaa kĂ¤ydĂ¤ turistina, mutta eihĂ¤n se ole lainkaan dynaaminen maaâ&#x20AC;?, MĂśrttinen sanoo. Rantala arvelee Draghin tarkoittavan ennen muuta Saksaa pyytĂ¤essĂ¤Ă¤n ďŹ nanssipoliittista tukea. Saksalla olisi varaa elvyttĂ¤Ă¤, ja sen massiiviset vaihtotaseen ylijĂ¤Ă¤mĂ¤t herĂ¤ttĂ¤vĂ¤t nĂ¤rĂ¤Ă¤ muualla Euroopassa. â&#x20AC;?Toki Saksa on avainasemassa, koska sen bkt on niin suuri. Jos Saksa saataisiin elvyttĂ¤mĂ¤Ă¤n, vaikutukset tuntuisivat koko euroalueella. Rakenneuudistuksissa on se ongelma, ettĂ¤ niiden vaikutukset vievĂ¤t aikaaâ&#x20AC;?, Ahti huomauttaa.

QE vai ei? Anssi Rantala epĂ¤ilee EKP:n halua ostaa valtionlainoja.

EKP:lla vielĂ¤ Ă¤ssĂ¤ hihassa

EKP:n syyskuisten pĂ¤Ă¤tĂśsten synnyttĂ¤mĂ¤n ensi huuman mentyĂ¤, eri tahoilta alkoi kuulua epĂ¤ilyjĂ¤ toimenpiteiden riittĂ¤vyydestĂ¤. Korot pysyvĂ¤t vanhalla mantereella matalalla vielĂ¤ pitkĂ¤Ă¤n, mutta matalalla ovat myĂśs talouskasvu- ja inďŹ&#x201A;aatio-odotukset. Periaatteessa Draghilla ja kumppaneilla olisi vielĂ¤ yksi Ă¤ssĂ¤ hihassaan: QE (quantitative easing) eli valtionlainojen osto-ohjelma. Sen avulla Fed on avittanut jenkkitaloutta nousuun. ElinkeinoelĂ¤mĂ¤n tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Markku Kotilainen nĂ¤kee, ettĂ¤ valtionlainoja ostamalla EKP voisi luoda pelivaraa ďŹ nanssipoliittiselle elvytykselle. Useimmissa euromaissa sitĂ¤ ei tĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ ole. HĂ¤n ei kuitenkaan usko EKP:n sille tielle hevin lĂ¤htevĂ¤n. â&#x20AC;?On kyseenalaista salliiko EKP:n mandaatti valtionlainojen ostoja. Varsinkaan siinĂ¤ tapauksessa, ettĂ¤ se hankkisi vain joidenkin tiettyjen maiden papereitaâ&#x20AC;?, Kotilainen sanoo. Muutkin Arvopaperin haastattelemat asiantuntijat suhtautuvat QE:hen skeptisesti. Sen vaikutusvoimakaan tuskin olisi Euroopassa niin suuri kuin Yhdysvalloissa rahoitusjĂ¤rjestelmien eroavaisuuksien vuoksi. Euroopassa rahoituksesta 80 prosenttia kulkee pankkien vĂ¤lityksellĂ¤, Yhdysvalloissa vain 20 prosenttia. Rahoitustarpeet koskevat vanhalla mantereella ennen muuta pieniĂ¤ ja keskisuuria yhtiĂśitĂ¤, jotka saavat lainansa pankeista. Osakesijoittajan kannalta EKP:n rahapolitiikassa on kyse muustakin kuin siitĂ¤, auttaako se vanhan mantereen suhdannenousuun. EKP nimittĂ¤in on osakesijoittajalle myĂśs erĂ¤Ă¤nlainen riskinhallintavĂ¤line. Aikaisemmin rahamaailmassa puhuttiin kurssilaskulta suojaavista Bernanke-puteista (â&#x20AC;?puttiâ&#x20AC;? eli myyntioptio). Johdannaisista lainatulla termillĂ¤ tarkoitettiin sitĂ¤, ettĂ¤ jos jenkkitalous kriisiytyisi uudestaan, Fedin pĂ¤Ă¤johtaja tulisi apuun uusilla elvytystoimilla. â&#x20AC;?Nyt voidaan puhua Draghi-puteista. HĂ¤n kyllĂ¤ heittĂ¤Ă¤ tilanteen vaatiessa lisĂ¤Ă¤ likviditeettiĂ¤ peliin. SiinĂ¤ on erĂ¤Ă¤nlainen suojaverkko osakesijoittajalleâ&#x20AC;?, Ahti sanoo. â??

NOR

T NHLPPlVVl VLMRLWXVDODQ WDSDKWXPDVVD RQ

HUYHWXORD NDVYXQ MXXULOOH 9XRGHQ WlU

WDUMROOD KHGHOPlOOLVWl WLHWRD MD WXRWWDYLD YLQNNHMl VHNl DORLWWHOHYLOOH HWWl NRNHQHLOOH \NVLW\LV MD DPPDWWLVLMRLWWDMLOOH

/LVlWLHGRW ZZZ VLMRLWXV LQYHVW IL

:DQKD 6DWDPD Â&#x2021; 3LNNX 6DWDPDNDWX Â&#x2021; +HOVLQNL

Sijoittajakysely

Vieläkö Helsingin pörssissä on ostettavaa? Kyllä vain. Kotimaiset osakkeet ovat sijoittajien suosikkeja. Pörssin tulevaisuudennäkymät kuitenkin huolestuttavat.

Teksti

ANNE LEINO

ertti Perussijoittaja ei suunnittele osakesalkkuunsa suuria muutoksia. Näin voi päätellä Arvopaperin Sijoittajakyselyn vastauksista. Vastaajista puolet aikoo pitää salkkunsa osakepainon ennallaan seuraavan kolmen kuukauden aikana. Osaskepainon nostamista suunnittelee vajaa 40 prosenttia. Mutta löytyykö pörssilistalta vielä ostettavaa? Listautumisia tapahtuu harvakseltaan ja pörssistä poistuu yhtiöitä, viimeisimpänä lähtijänä Vacon. Vastaajista neljä prosenttia omisti Vaconin osakkeita. ”Suomen päättäjät näivettävät parhaansa mukaan pörssiä”, toteaa yksi ky-

selyyn vastanneista. Pörssien yhdistymisen puolesta puhuu useampi vastaaja, yhtenäinen pörssi muiden Pohjoismaiden kanssa toisi runsaasti lisää sijoituskohteita ja likviditeettiä. Helsingin pörssin kuihtumiseen uskoo 40 prosenttia vastaajista, ja 35 prosenttia ei ole varma kannastaan. Siten vain 25 prosenttia on sitä mieltä, että näivettyminen ei uhkaa Helsingin pörssiä. ”Aina on olemassa yrityksiä, jotka tarvitsevat listautumista ja joille Helsinki on sopivan kokoinen”, eräs sijoittaja uskoo. Kotimaisista osakkeista viimeisen kolmen kuukauden aikana sijoittajat ovat ostaneet eniten Nokian Renkaita, toisek-

si suosituin on ollut Nordea ja kolmossijan saa Outokumpu. Yksityissijoittajat ovat myyneet Fortumia, Nokiaa ja Metsoa. Vaikka kotimaasta on vaikea löytää hyviä yhtiöitä, ovat esimerkiksi yhdysvaltalaiset osakkeet vielä aika harvinaisia suomalaissijoittajien salkuissa. USA:n markkinoille on sijoittanut vain joka neljäs vastaaja. Yleisin tapa sijoittaa Yhdysvaltoihin on rahastojen kautta, mutta joukossa on myös sijoitusvakuutuksia, strukturoituja tuotteita ja suoria osakesijoituksia. Yleisimmin käytetyksi välittäjksi vastaajien keskuudessa nousee Nordnet. Sijoitusten lisäämistä ulkomaille seuraavan kuuden kuukauden aikana suunnittelee 37 prosenttia vastaajista. Yhdysvaltalaisia osakkeitakin harvinaisempia ovat etf:t, joihin on sijoittanut vain alle viidennes vastaajista. ❏

NÄIN KYSELY TEHTIIN Arvopaperin Sijoittajakysely selvittää suomalaisten yksityissijoittajien näkemyksiä neljä kertaa vuodessa. Kysely lähetetään Arvopaperin uutiskirjeen tilaajille. Sijoittajakysely 3/2014 toteutettiin 9.–17.9. ja vastauksia tuli yhteensä 581 kappaletta. Kiitämme kaikkia vastaajia! Vastaajien kesken arvoimme 100 euron arvoisen lahjakortin Talentum Shopiin ja kolme kappaletta Lehtitimantti -paketteja Talentum Summaan. Lahjakortin voitti Arja Granholm ja Lehtitimantit menivät Keijo Koivistolle, Antti Raitaselle ja Jari Hagmanille. Onnittelut voittajille!

AP-luottamusindeksi

Sijoittajaluottamus teki uudet pohjat Huolestuttava, epävarma, haastava. Sijoittajakyselyyn vastanneilla ei juurikaan ole positiivista sanottavaa Suomen taloudesta. Sijoittajaluottamus on ollut synkissä tunnelmissa koko vuoden, ja maaliskuussa sijoittajaluottamus romahti matalimmalle tasolleen 37,9 pisteeseen. Kesäkuussa ilmassa oli pientä toivonkipinää, mutta nyt indeksi teki kaikkien aikojen pohjat: 32 pistettä. Parhaimmillaan indeksi on saavuttanut yli 80 pisteen lukeman.

Pessimismiä ylläpitävät muun muassa Venäjän tilanne, verotus, työttömyys, vientiongelmat, valtion velan kasvu ja sijoituskohteiden jatkuva väheneminen Helsingin pörssissä. Luottamuksen palautuminen edellyttäisi hallitukselta aktiivista otetta kansantalouden elvyttämisessä. Sijoittajakyselyyn vastanneiden keskuudessa usko Suomen hallituksen kykyyn tehdä päätöksiä on samoilla linjoilla kuin indeksikin: luottamusta ei ole.

AP-LUOTTAMUSINDEKSI 90 80 70 60 50 40 30 20 11/2008

9/2014

Sijoitukset KO T I M A I N E N 3 9 / U L KO M A I N E N 41 / P I E N I U L KO M A I N E N 4 2 / I N S T I T U U T I O 4 3 / G U R U J E N S A L K U T 4 4 / R A H A S T O T 4 5 / R A H A S T O I L M I Ö 4 6 / E T F 4 7 / KO L U M N I : M AT T I I N H A 4 8

Travemünde. Saksan rannikkokaupungit ovat Finnlinesin tärkeitä satamia.

KOTIMAINEN

Kuva: imago/Ilva Vadone

Grimaldi kohti lunastusrajaa Finnlinesin alkuvuosi oli paras kahdeksaan vuoteen. Grimaldit ovat kaikessa hiljaisuudessa hivuttaneet omistuksensa liki 80 prosenttiin. Teksti Markus Salin

Italialaisvarustamo Grimaldi liputti kymmenen prosentin omistusosuudesta Finnlinesissa kesäkuussa 2005. Enemmistön yhtiöstä se sai käsiinsä alle kaksi vuotta myöhemmin ja teki lunastustarjouksen lopuista osakkeista 17 euron kappalehintaan. Tämän vuoden elokuun lopussa Grimaldi oli hivuttanut omistusosuutensa jo liki 78 prosenttiin. Vuosien takainen ostotarjous ei kuitenkaan mennyt läpi. Näkyvimmin poikkiteloin asettui eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, joka riitautti vähemmistösuojaansa vedoten vuodelta 2007 maksettavan vähimmäisosingon. Vii-

Sijoitukset

Liiketoiminta Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur

2012

2013

1-6/ 2014

609

564

270

Finnlines Helsingin pörssi

Suurimmat omistajat 31.8.2014

-6,7 13,8

3 710 3 982 1,3

Oman pääoman tuotto, %

0,0

Tulos/osake, euroa

0,0 0,12 0,29

Osinko/osake, euroa

0,0

3 2011

meisin oikeudenpäätös on hovitasolta, ja siinä juttu tuomittiin Finnlinesin eduksi. Ilmarinen sai kuitenkin valitusluvan korkeimpaan oikeuteen pari vuotta sitten, joten viimeistä sinettiä riitelylle ei vieläkään ole leimattu. Ilmariselta kommenttia tämänhetkisestä tilanteesta ei irtoa, mutta Korkeimman oikeuden tietojen mukaan ratkaisuehdotuksen valmistellut lakimies on jo esitellyt ehdotuksensa ratkaisukokoonpanolle. Finnlines on saneerannut itsensä taas kannattavaksi, mikä näkyy myös yhtiön osakekurssissa. Pitkän rospuuttokauden jälkeen kurssi keikkuu yli 14 eurossa eli vain kohtuullisen matkan päässä ﬁnanssikriisiä edeltäneistä lunastustarjouksen aikaisista lukemista. Kurssinousun myötä Ilmarisella alkaisi olla kunniallinen poistumistie Finnlinesista. Ilmarisen pot-

2012

2013

Grimaldi Group

77,8

Ilmarinen

10,6

Hallintarekisteröidyt

8,5

Taaleritehdas Arvo Markka

0,2

Vakuutusyhtiö Kaleva

0,2

Ylen Eläkesäätiö

0,1

Varma

0,1

2014

tajien kanssa samaan pöytään ja riitelyn lopettamiselle ja osakepotille haetaan sopiva pakettihinta. Valistunut veikkaus on, että lunastustarjous lopuista osakkeista tulee vielä tämän vuoden puolella. Jokin yllätysmomentti saattaa piillä myös hallintarekisterin suojissa, sillä siellä on 8,5 prosenttia osakkeista. Yhteensä Grimaldeilla, Ilmarisella ja hallintarekisterissä on liki 97 prosenttia Finnlinesin osakkeista. Osake kiinnostaa taas

Finnlinesin osake havahtui hereille kesän kynnyksellä ja nousi nopeasti kahdeksasta eurosta 14 euroon. Nousun taustalla eivät ole pelkät Grimaldien ostot. Taseremontin ja parantuneen tuloksentekokyvyn myötä osake on kiinnostava jo ilman omistusspekulaatioita. Velkaantumisaste oli kesäkuun lopussa 138 prosenttia, kun vuot-

Emanuele Grimaldi hyppäsi ruoriin viime vuoden lopulla. ti nostaisi Grimaldin osuuden yli 88 prosenttiin eli hyvin lähelle 90 prosentin rajaa, jolla se voisi lunastaa pienosakkaat pois ja vetää yhtiön pois pörssistä. Nykykurssilla Ilmarisen potin arvo on noin 80 miljoonaa euroa. Pörssiä Grimaldi ei tarvitse vaan se on vain yksi turha kustannus. Grimaldi on teollinen omistaja, jonka muiden merten liikennettä Finnlinesin Itämerellä seilaavat alukset ruokkivat. Napolilaissuvulla on satojen vuosien mittainen kokemus merenkulusta ja Finnlines on yksi seitsemästä konsernin varustamosta. Kovin kaukana tuskin on se päivä, kun Grimaldit istuvat Ilmarisen joh-

15 12

23,7 18,1 25,3

Voitto e veroja, meur -1,6 Nettovelat, meur

Kurssikehitys

ta aikaisemmin lukema oli 50 prosenttiyksikköä korkeampi. Omavaraisuusaste oli runsaat 37 prosenttia eli yli kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Korolliset velat laskivat edelliskesän 822 miljoonasta eurosta 642 miljoonaan euroon. Yhtiö vahvisti tasettaan viime vuonna osakeannilla ja virtaviivaisti kapasiteettiaan vastaamaan paremmin kysyntää myymällä kolme alusta 124 miljoonalla eurolla. Nykyisen laivaston tasearvo on noin miljardi euroa, mikä muodostaa reilut kolme neljäsosaa taseen loppusummasta. Myydyistä lavoista saadun hinnan perusteella jäljelle jääneiden run-

saan parinkymmenen aluksen markkina-arvo ei olisi kovin paljon tasearvoa korkeampi. Kalustosta löytyy kuitenkin paljon uudehkoja polttoainepihejä laivoja, joten todennäköisesti laivaston todellinen arvo on enemmän kuin tase näyttää. Tasejumpan lisäksi myös liiketoimintaa on hierottu kovalla kädellä ja ainakin lyhyellä tähtäimellä suoritus on vakuuttava. Palkkarenkitoimarien aika on toistaiseksi ohi, sillä Emanuele Grimaldi hyppäsi ruoriin viime vuoden lopulla. Toisella vuosineljänneksellä Finnlinesin liikevoittoprosentti oli jo liki 14. Grimaldi luettelee osavuosikatsauksessa parannuksen syiksi tehokkaan kustannusten kontrolloinnin, leikkaukset sekä ylikapasiteetin vähentämisen aluksia myymällä. Pienempi laivasto mahdollistaa tonniston paremman optimoinnin. Kannattavuutta yhtiö on saanut myös säästämällä polttoaineessa. Kustannusjahti jatkuu. ”Meidän täytyy analysoida jokainen linja, jokainen alus ja jokainen toiminto ja jokainen kuluerä, sekä tutkia onko mahdollisuuksia kustannusten edelleen alentamiselle, ja sitä kautta löytää ratkaisut kannattavalle toiminnalle”, Grimaldi toteaa osavuosikatsauksessa. Tonnistoveroon siirtymisen myötä melkein kaikki Finnlinesin laivat seilaavat nykyään Suomen lipun alla. Laivaston keski-ikä on noin kymmenen vuotta. Viime vuoden alussa liikennöinnin aloitti viimeinen yhtiön kuuden uuden aluksen sarjasta. Kuluvan vuoden investoinnit ovatkin pääasiassa valmistautumista ensi vuonna päälle painavaan rikkidirektiiviin, johon yhtiö on omien sanojensa mukaan valmistautunut niin hyvin, että sen laivasto on erittäin kilpailukykyisessä asemassa Itämerellä. ❏

Taskussa. Yli 650 miljoonaa mobiilikäyttäjää selaa Facebookia päivittäin.

ULKOMAINEN

Facebook on kallis rahakone Facebook on tehnyt henkilökohtaisista tiedoistamme arvokasta kauppatavaraa mainostajille. Sijoittajalle hinta on vieläkin suolaisempi. Teksti Mirko Hurmerinta

Kun sosiaalisen median jättiläinen Facebook listautui keväällä 2012, rummut pärisivät ja hype oli valtaisa. Ei voi kiistää, etteikö Facebook olisi yksi 2000-luvun merkittävimmistä saavutuksista internetin saralla. Kaikkihan palvelussa ovat, sekä yksityishenkilöt että yritykset. Monet kuitenkin epäilivät, onnistuisiko yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg muovaamaan ilmaisesta palvelusta sellaista rahantekokonetta, mitä osakkeen hinnoittelu edellyttäisi. Samaan aikaan autojätti General Motors kertoi lopettavansa Facebook-mainontansa tuloksettomana. Kuplan merkit olivat ilmassa. Nyt reilut kaksi vuotta myöhemmin

nähdään, että Zuckerberg onnistui. Facebookista on tullut rahakone. Yli 1,3 miljardin aktiivisen kuukausikäyttäjän palvelu teki kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 5,4 miljardin dollarin liikevaihdon. Koko vuoden ennuste on peräti 12,3 miljardia dollaria. Kasvu on ollut huimaa, sillä listautumista edeltävänä vuonna liikevaihtoa kertyi 3,7 miljardia. Ensi vuonna liikevaihdon odotetaan nousevan yli 16 miljardiin. Myös Facebookin kannattavuus on noussut kohisten. Ennuste kuluvan vuoden bruttokatemarginaaliksi on 82 prosenttia ja liikevoittomarginaaliksi 56 prosenttia. Kasvu syntyy pääosin mobiilimainonnasta, jonka liikevaih-

don odotetaan nousevan tänä vuonna jo yli seitsemään miljardiin dollariin. Vielä toissa vuonna mobiilimainonnan liikevaihto oli alle 500 miljoonaa dollaria. Facebookissa mainostulojen kannalta olennaista on järjettömän kokoinen tietokanta yli miljardista käyttäjästä; heidän sijainnistaan, harrastuksistaan, suosikkiravintoloistaan ja muista mielenkiinnon kohteistaan. Facebookin yhä yksityiskohtaisempi tietojen kerääminen on saanut kritiikkiä tietosuojasta huolestuneilta, mutta mainostajille tiedot ovat kultaakin kalliimpia. Niiden avulla mainosten kohdentaminen on noussut aivan eri tasolle siitä, kun General Motors (nyt

Sijoitukset Ulkomainen

Facebook S&P 500

Kurssikehitys

80 70 60 50

USA:ta valloittava Electrolux kiinnostaa

40 30 20 10 2013

2014

600 000 tykkäystä) päätti lyödä hanskat tiskiin. Vahvaa kasvua on siis odotettavissa myös tulevina vuosina, mutta kasvutarinaan osallistuminen on kallista. Analyytikot ovat nostaneet tulosennusteitaan kvartaali kvartaalilta, mutta osakkeen kurssinousu on ollut vieläkin hurjempaa. Osake on noussut vuoden 2012 pohjista yli 300 prosenttia, mikä on paisuttanut arvostuskertoimia. Osakkeen p/e-kerroin on kuluvan vuoden ennusteilla 48 ja ensi vuoden

Osake on noussut vuoden 2012 pohjista yli 300 prosenttia. ennusteillakin 38. Ne ovat hyväksyttäviä kertoimia ketterille pikkuteknoille, mutta Facebook on yli 200 miljardin dollarin arvoinen jättiläinen, jonka kannattavuus on jo huippuluokkaa. Facebookiin sijoittavalta vaaditaan vahvaa uskoa Zuckerbergin ja kumppaneiden kykyyn luoda jotain aivan uutta. Mikä on esimerkiksi yli 19 miljardilla dollarilla ostetun pikaviestipalvelu WhatsAppin tai kahdella miljardilla hankitun virtuaalilasivalmistaja Oculuksen rooli somejätissä? Mielenkiintoinen on myös vallankumouksellinen internet.org-hanke, jonka tavoite on mahdollistaa ilmainen pääsy internetiin kaikille maailman asukkaille. Facebookin lisäksi hankkeen perustajajäseniä ovat muun muassa Samsung, Nokia ja Ericsson. Analyytikot ainakin tuntuvat olevan varmoja siitä, että Facebook on ostopaperi. Factsetin mukaan peräti 89 prosenttia heistä kehottaa ostamaan tai ylipainottamaan osaketta. ❏

Sijoittajat suhtautuvat suuriin yrityskauppoihin yleensä skeptisesti. Tutkimusten mukaan enemmistö niistä osoittautuu pettymykseksi. Electrolux ilmoitti syyskuun alkupuoliskolla historiansa suurimmasta yrityskaupasta hankkimalla monialajätti General Electricin kodinkoneyksikön. Ostoksen ev/ebitda-kerroin on Kurssikehitys 8,5 ja hintalappu 2,5 miljardia Electrolux AB euroa. Ruotsalaisyhtiön omisTukholman pörssi tajat joutuivat valmistautumaan osakeantiin. Sijoittajat ottivat uutisen erittäin myönteisesti vastaan ja Electroluxin osake vahvistui 2011 2014 tuoreeltaan runsaat viisi prosenttia. General Electric perusteli kodinkoneyksikön myyntiä pyrkimyksellään keskittyä parempikatteisiin bisneksiin, kuten ilmailuteollisuuteen ja energiaan. Electroluxille taas harteiden leventäminen ostovoimaisilla jenkkimarkkinoilla tuo paitsi parempaa kannattavuutta myös vakaampaa tuloskehitystä. Ennakkokaavailujen mukaan diili toteutuu ensi vuoden puolivälissä. Positiiviset tulosvaikutukset näkyvät saman tien, ja analyytikkoennusteiden mukaan ostos nostaisi Electroluxin osakekohtaista tulosta tukevin kaksinumeroisin prosenttiluvuin vuonna 2016. Vuotuisiksi synergiahyödyiksi ruotsalaisyhtiön johto laskee 230 miljoonaa euroa vuodessa, mutta niiden toteutuminen vie aikaa kolmesta neljään vuoteen. Ostosta voi pitää hyvänä, vaikkei aivan noin suuriin vaikutuksiin uskoisikaan. General Electricin kodinkoneyksikön myötä Pohjois-Amerikan osuus Electroluxin liikevaihdosta nousee 47 prosenttiin nykyisestä 29 prosentista. Samalla Pohjois-Amerikka syrjäyttää Euroopan yhtiön suurimpana markkina-alueena. Tähän mennessä Whirlpool on hallinnut Yhdysvaltain kodinkonemarkkinoita, mutta jatkossa Electrolux yltää sen rinnalle. Molempien hallussa on noin 40 prosenttia markkinasta. Uusi asema tuo Electroluxille ison pelurin skaalaedut. Toisaalta kilpailuviranomaisillakin saattaa olla vielä sanansa sanottavana. Electroluxin tuloskunnossa on viime vuosina ollut toivomisen varaa, mutta konsensusennusteet leipovat sisään positiivista käännettä ensi vuodelle. Osakkeen voittokerroin liikkuu vuoden 2015 p/e-luvuilla 14:ssä. Ilman näkymää Amerikan valloituksesta sijoitustarina olisi laihanpuoleinen. – Tommi Melender

250

Lähde: Factset

2012

INSTITUUTIO

Syöpäsäätiö sijoittaa hyvään Säätiö jakoi reilun 50 miljoonan euron sijoitussalkun tasan kahdelle eri varainhoitajalle.

Teksti Anne Leino

Kuva: Antti Mannermaa

Unelma. Raija Stjernvall haluaa laittaa syövälle pisteen.

Lahjoitusvaroin toimivan Syöpäsäätiön tehtävänä on tukea kotimaista syöpätutkimusta, tarjota neuvontapalveluita ja edistää syövän ennaltaehkäisyä ja varhaista toteamista. Syöpäsäätiö on osa organisaatiokokonaisuutta, johon kuuluvat myös Suomen Syöpäyhdistys ja sen jäsenyhdistykset. Kaikki nämä voidaan niputtaa markkinointinimen Syöpäjärjestöt alle. ”Se, että sijoitusvarallisuus on suurilta osin lahjoituksina, tuo sijoitustoimintaan oman tärkeän näkökulmansa”, toteaa Syöpäsäätiön talous- ja hallintojohtaja Raija Stjernvall. Eettisesti sijoittavalla säätiöllä on sijoitusvarallisuutta noin 50 miljoonaa euroa. Syöpäsäätiön toiminnassa korostuvat avoimuus ja läpinäkyvyys, ja kilpailutus on osa normaalia toimintaa. Varallisuudenhoidon kilpailutus alkoi sijoitussuunnitelman ja -strategian laadinnalla. Samalla kirjattiin myös, että salkunhoitajia on oltava vähintään kaksi. Varallisuus oli jo ollut pitkään Nordea Private Bankingin ja Aktia Asset Management Oy:n hoidossa. Säätiö tyhjensi salkut keväällä 2013 ja sijoitti varat uudelleen niin, että omaisuus jaettiin puoliksi kahdelle salkunhoitajalle. Toisen puolen sai hoidettavakseen Nordea Investment Oy ja toisen puolikkan LähiTapiola Varainhoito Oy. Kokonaistuottotavoitteeksi säätiö asetti 5,5 prosenttia. ”Vuosi 2013 oli erittäin poikkeuksellinen. Ensimmäisen vuoden jälkeen on vielä liian aikaista tehdä kovin syviä johtopäätöksiä sijoitustoiminnan onnistumisesta”, Stjernvall toteaa. Syöpäsäätiö tulee kilpailuttamaan varainhoitopalvelut jatkossa viiden vuoden välein, tarvittaessa useamminkin. Sijoituspäätöksiä ohjaa neutraali allokaatio: Puolet rahoista on osakkeissa, puolet on sijoitettu korkoihin. Osakkeita on sekä suorina osakesijoituksina että rahastojen kautta. Alkoholi-ja tupakkateollisuus on rajattu sijoituksista pois. ”Olisi säätiön toimintaperiaatteiden vastaista sijoittaa tuotteisiin, jotka vaikuttavat syövän kehittymiseen. Tupakkatuotteet on helpompi rajata pois sijoituksista, mutta juomateollisuus on haastavampi toimiala varsinkin rahastojen valikoimissa”, toteaa

Sijoitukset Gurujen salkut

Salkun koko 50 Meur 1. Osakkeet 50 % 2. Korkosijoitukset 50 %

Stjernvall. Kaikessa sijoitustoiminnassa säätiö noudattaa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Testamenttilahjoituksilla on merkittävä osa varainhankinnassa. Lahjoituksina Syöpäsäätiölle kertyy varallisuutta myös kiinteistöjen, asunto-osakkeiden ja metsäpalstojen muodossa. Tätä varallisuutta Syöpäsäätiö on hoitanut itse, mutta meneillään olevan

Gurut laittavat yhä Fortumia lihoiksi Alkusyksy herätti myyntihalut Arvopaperin seuraamilla suurilla yksityissijoittajilla. Heidän nettomääräiset myyntinsä OMXH25-indeksissä nousivat elo–syyskuussa liki kahdeksaan miljoonaan euroon. Gurut ovat keventäneet salkkujaan toukokuusta lähtien. Eniten sijoittajakuusikon omistukset laskivat Fortumissa aivan kuten heinä–elokuussakin. Venäjä-riskistä voimayhtiötä lähti gurujen salkuista yli neljällä ja puolella miljoonalla eurolla. Myynneistä vastasivat Hautaset, Ingmanit ja Pertti Laine. Heistä Laine tyhjensi Fortumin kokonaan salkuistaan. Koneessakin nettomyynnit ylsivät seitsennumeroisiin lukemiin. Hissiyhtiötä putsasivat salkuistaan Hautaset. Yhdessäkään OMXH25-indeksin yhtiössä gurujen nettomääräiset ostot eivät olleet miljoonaluokkaa. – Tommi Melender

Ostetuimmat

Myydyimmät Myynnit, euroa

Ostot, euroa

Varainhoito kilpailutetaan viiden vuoden välein.

YIT

664 189

Fortum

-4 658 210

Stora Enso R

330 000

Kone B

-2 227 320

Outotec

134 400

Kemira

Metso

90 600

Nokia

-382 470

Nokian Renkaat

49 254

Orion B

-262 440

-830 700

Ostot ja myynnit 19.8.–17.9.2014.

Gurujen salkut

muutosprosessin myötä säätiö on luopumassa asunto-osakkeistaan. ”Asuntojen määrä on sen verran pieni, että vuokraustoiminnan ulkoistaminen ei ole järkevää ja asuntokannan hoitaminen pienillä henkilöstöresursseilla on aika työlästä”, Stjernvall kertoo. Asuntovarallisuuden markkina-arvoksi hän arvioi noin 4 miljoonaa euroa. Säätiö saa varoja myös kerta- ja kuukausilahjoituksina sekä muisto- ja merkkipäiväkeräyksillä. Keräyksistä Roosa Nauha ja Movember ovat tulleet kampanjoina tunnetuiksi lähestulkoon jokaiselle suomalaiselle. Syöpäsäätiön unelman toteutuminen edellyttää sijoitustoiminnassa onnistumista ja lahjoitusten kasvua varainhankinnassa lähivuosina. Syöpäsäätiön unelma ei ole enempää eikä vähempää kuin ”Laitamme syövälle pisteen”. ❏

Omistusten arvo euroa

Muutos 1kk kpl

YIT

5 191 909

98 985

664 189

-150 543

Stora Enso R

3 669 600

50 000

330 000

162 000

647 620

Outotec

8 983 296

20 000

134 400

487 000

1 887 466

18 666 318

3 000

90 600

-84 000

1 668 719

4 770 534

2 003

49 254

4 907

-2 006 667

8 327 550

1 500

40 425

-23 000

-852 250

32 102 140

200

7 490

30 200

2 743 640

Osake

Metso Nokian Renkaat Cargotec Sampo

Muutos Muutos 1kk vuoden alusta euroa kpl

Arvonmuutos vuoden alusta euroa

-4 661 129

Elisa

1 251 312

-96 000

-1 795 737

Kesko B

1 677 600

-18 009

-526 934

Konecranes

3 854 705

51 000

536 260

Outokumpu

8 936 607

486 362

7 034 419

Wärtsilä

27 399 900

-1 000

-36 100

54 000

-525 150

Huhtamäki

18 542 308

-3 773

-78 026

-85 250

-113 412

503 201

-8 000

-131 200

30 683

503 201

26 870 642

-18 000

-210 060

-47 860

-3 802 078

Neste Oil

6 733 746

-15 500

-241 180

-44 552

-44 085

Orion B

1 632 960

-9 000

-262 440

-9 000

302 410

23 448 095

-57 000

-382 470

928 788

8 336 051

9 361 350

-78 000

-830 700

26 000

-738 170

18 670 752

-69 000

-2 227 320

140 500

6 904 379

20 640 815

-247 909

-4 658 210

-967 909

-13 434 269

251 235 340

-323 494

-7 741 348

844 634

2 064 285

Amer Sports UPM

Nokia Kemira Kone Fortum Yhteensä

Seurannassa ovat Helsingin pörssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. Euromäärä iset arvot on laskettu toukokuun 14. päivän päätöskursseilla. Seurattavat salkut: Hautaset (Suomen Kauppayhtiöt), Ingmanit (Ingman Finance), Pertti Laine (Veikko Laine Oy, Argonius), Mikko Laakkonen, Jorma Nieminen (4Capes), Kari Niemistö (Selective Investor).

RAHASTOT

Lisää riskiä pienyhtiöistä Säästöpankki Pienyhtiöt sijoittaa pitkäjänteisesti, mutta myös pikavoitot kelpaavat. Teksti Mirko Hurmerinta

Helsingin pörssin pienyhtiöillä menee nyt lujaa. Sijoittajat etsivät kuumeisesti Stonesoftin, SSH:n ja Elektrobitin kaltaisia kurssiraketteja, mikä on nostanut pienyhtiöiden kursseja. Tuhkimotarinoita etsii myös lukuisa joukko pienyhtiörahastoja. Yksi niistä on SP-Rahastoyhtiön vuonna 2011 perustama Säästöpankki Pienyhtiöt –rahasto. Minkälaisiin yhtiöihin rahasto sijoittaa, salkunhoitaja Olli Tuuri?

”Etsimme kasvavia ja kannattavia pieniä ja keskisuuria yhtiöitä, jotka ovat kohtuullisesti hinnoiteltuja. Hahmotamme, miltä yhtiön toimiala näyttää ja minkälaiset edellytykset yhtiöllä on menestyä siinä. Miltä yhtiö näyttää kolmen vuoden päästä ja kuinka tulevaisuudenodotukset on hinnoiteltu osakkeeseen? Löydettyämme sijoituskohteen lähdemme asteittain lisäämään sijoituksia yhtiöön. Pyrimme myös siihen, että suurimman kurssinousupotentiaalin omaavat yhtiöt ovat isolla painolla salkussa. Kurssinousun toteuduttua painoja vähitellen pienennetään osakemyyntien kautta.”

Kuva: Arttu Laitala

Mitä miljardiyhtiöt Kemira ja Cargotec sitten tekevät pienyhtiörahastossa?

”Juuri nyt epävarmuus on kasvanut markkinoilla, mikä vähentää kiinnostusta pienyhtiöitä kohtaan ja laskee niiden likviditeettiä. Olemme siis ihan likviditeettisyistä joutuneet ajoittain painottamaan isompia yhtiöitä. Seuraamme kuitenkin tilannetta aktiivisesti ja pystymme muuttamaan portfoliota hyvin nopeasti, jos näemme, että

Osakepoimija. Salkunhoitaja Olli Tuuri haravoi sijoitusideoita muun muassa keskustelupalstoilta.

Sijoitukset Rahastoilmiö

Suurimmat omistukset Amer Sports

7,3 %

Basware

6,3 %

Munksjö

5,3 %

Outokumpu

5,1 %

Ponsse

4,6 %

Vertaansa vailla olevat vertailuindeksit

Lähde: SP-Rahastoyhtiö, tilanne 31.8.2014

tilanne muuttuu.” Tuottaako Helsingin pörssin pieni koko ongelmia 33 miljoonan euron rahastolle?

”Mitä suurempi rahasto, sitä vaikeampaa sen on sijoittaa pienyhtiöihin. Saadakseen suuria voittoja pitää uskaltaa ottaa riskiä ja sijoittaa suurella painolla. Sitten taas jos sijoitus menee pieleen ja osakkeelta katoaa markkina alta, on niistä vaikea päästä eroon.

”Outokummun pelastusantiin osallistuminen oli hyvä sijoitus." Likviditeettiriskit on otettava tarkasti huomioon. Uskoisin, että vielä huomattavasti suuremmallakin rahastolla mahtuu toimimaan.” Rahastosta löytyy myös muutamia ulkomaisia yhtiöitä. Miten ne valikoituvat salkkuun?

”Silloin tällöin mielenkiintoisia yhtiöitä tulee vastaan esimerkiksi Itämeri-rahastomme kautta. Yleensä nämä ovat tilanteita, joissa yritys listautuu pörssiin. Nämä tilaisuudet tuovat usein mahdollisuuksia tehdä pieniä pikavoittoja, vaikka olemme pitkän tähtäimen sijoittajia ja tähtäämme hyvään pitkän aikavälin arvonkehitykseen.” Mikä sijoitus on mennyt nappiina viime aikoina?

”Outokummun pelastusantiin osallistuminen oli hyvä sijoitus. Uskalsimme lähteä mukaan, kun ThyssenKrupp myi osakkeita. Outokummusta löytyy edelleen nousupotentiaalia. Toimiala on tervehtymässä, mutta Outokumpu on tähän asti itse joutunut tekemään kaikki rakenteelliset ratkaisut Euroopassa, mikä on tuhonnut yhtiön pörssiarvoa. Inoxum-kaupan idea oli hyvä, mutta sen toteutustavassa ja erityisesti hinnassa oli toivomisen varaa.” ❏

Vertailuindeksi on tärkeä työkalu sekä sijoittajille että rahastoyhtiöille. Jos rahaston tuottoa ei voi verrata mihinkään, ei voi sanoa onko se pärjännyt hyvin vai huonosti. Viiden prosentin vuosituottoon voi olla tyytyväinen, jos vertailuindeksi on jäänyt pakkaselle. 20 prosentin tuotto taas on karvas pettymys, jos vertailuindeksi on noussut 35 prosenttia. Rahastoyhtiön näkökulmasta vertailuindeksillä on tärkeämpikin tehtävä kuin saada rahasto näyttämään kivalta markkinointiesitteissä. Se toimii perusteena tuottosidonnaisille palkkioille, joita rahasto veloittaa osuudenomistajiltaan, kun rahasto on menestynyt hyvin. Siinä ei ole sinänsä mitään väärää. Pitäähän hyvästä suorituksesta palkita, Vertailuindeksi etenkin jos rahaston salkunhoitatoimii perusteena jalla on ollut jotain tekemistä menestyksen kanssa. Harva rahastosituottosidonnaisille joittaja tulee kuitenkin ottaneeksi palkkioille. selvää, mitä käytettävä vertailuindeksi pitää sisällään. Onko esimerkiksi vertailuindeksin maantieteellinen ja toimialakohtainen jakauma sellainen, että rahaston tuottoa on relevanttia verrata siihen? Entä onko vertailuindeksi varmasti tuottoindeksi eikä hintaindeksi, joka ei sisällä osinkoja? Varoittavia esimerkkejä on nähty. Vielä muutama vuosi sitten Danske Investin suomalaisiin arvoyhtiöihin sijoittava Arvo Finland -rahasto vertasi tuottoaan indeksiin, joka koostui puoliksi OMX Helsinki Cap -indeksistä ja puoliksi JP Morgan EMU Governmet Bond -indeksistä. Kyseessä oli siis osakerahasto, joka vertasi tuottoaan indeksiin, josta puolet oli korkoja. Vertailuindeksin ylittävästä tuotosta rahasto peri 20 prosentin tuottosidonnaisen palkkion. Jos viime vuosien korkorallia ei oteta huomioon, on osakkeilla ollut helppo yltää korkosijoituksia korkeampiin tuottoihin. Helppoa rahaa rahastoyhtiölle. Härskimpiäkin tapauksia on, eikä niitä tarvitse edes etsiä historiasta. Rahastoyhtiö Quorumin Systematica-rahasto nimittäin käyttää tuottosidonnaisen palkkion perustana yhden kuukauden euribor-korkoa. Tätä kirjoittaessa yhden kuukauden euribor noteerattiin 0,006 prosentissa. Kuukausikatsauksen mukaan rahasto pyrkii positiiviseen tuottoon kaikissa markkinatilanteissa ja sen toiminta perustuu matemaattisten ja tilastotieteellisten mallien hyödyntämiseen. Kuulostaa jännittävältä, mutta totuus on, että tikkaa heittävä apinakin yltää osakemarkkinoilla yli 0,006 prosentin tuottoon. Yksikään sijoittaja ei kuitenkaan ole valmis maksamaan apinalle tuottosidonnaista palkkiota. – Mirko Hurmerinta

1 . SPY Maailman ensimmäinen ja kuuluisin etf on State Streetin jo yli kaksikymmentä vuotta sitten perustama Spiders eli SPY, S&P 500 -indeksiin kohdistuva, fyysisesti jäljittelevä etf. Etf:ien kantaisä on paisunut yli 170 miljardin Yhdysvaltain dollarin kokoiseksi mammutiksi. Se on perusvalinta Yhdysvallat-etf:ksi. Suuren koon ansiosta SPY:n hallinnointipalkkio on saatu painettua alle 0,1 prosenttiin pääomista.

ETF

Halvalla kiinni Nimi Sukunimi jenkkimarkkinaan Yhdysvallat on yksi sijoittajan perusmarkkinoista muillekin kuin amerikkalaisille itselleen.

Yhdysvallat väkiluku

316

2 . IWM Mikäli haluaa S&P 500:aa laajempaa hajautusta yhdysvaltalaisosakkeisiin, luonteva valinta on Russellin laskema 2000 osakkeen indeksi, jonka mukaan sijoittaa esimerkiksi iShares Russell 2000 -etf (IWM). Sen hallinnointipalkkio on 0,2 prosenttia eli lähes kolminkertainen iSharesin Core S&P 500 -etf:ään verrattuna mutta silti hyvin edullinen useimpiin etf:iin verrattuna.

miljoonaa

3 . IVV Spidersin jättimenestys on saanut monia jäljittelijöitä, jotka pyrkivät olemaan jossain suhteessa esikuvaansa parempia. Kenties parhaiten siinä on onnistunut iShares Core S&P 500 -etf (IVV), joka on noussut yhdeksi maailman suurimmista etf:istä. Toisin kuin SPY IVV voi lainata omistamiaan osakkeita ja hankkia siten lisätuottoja sekä sijoittaa saamansa osingot uudelleen. Hallinnointipalkkioltaankin IVV on esikuvaansa hitusen edullisempi.

BKT-kasvu 2014e

2,1% 3,0 %

S&P 500:n kurssinousu vuonna 2014:

7,4 %

BKT-kasvu 2015e

(Lähde: Yahoo! Finance)

Kuva: Andrey Rudakov/Bloomberg Kuukauden ETF:t lähde: Morningstar

(Lähde: Maailman pankki)

Kuukauden ETF:t Tuottavimmat, Eurooppa

1 v. tuotto

Kulut

3 v. tuotto

Kulut

0,23

1. iShares EURO STOXX Select Div 30

27,97

0,31

1. Amundi ETF MSCI Europe Minimum Vol

19,92

2. iShares EURO Dividend

27,74

0,40

2. db x-trackers MSCI Europe Small Cap

19,53

0,25

3. ComStage EURO STOXX® Sel Div 30 NR ETF 27,54

0,25

3. ComStage MSCI Europe Small Cap TRN ETF 19,46

0,35

4. iShares EURO Total Market Value Large

27,52

0,40

4. SPDR® MSCI Europe Small Cap SM ETF

19,44

0,63

5. Deka EURO STOXX® Select Dividend 30 ETF27,50

0,30

5. db x-trackers MSCI Europe Small Cap

19,36

0,40

Sijoitukset

MATTI INHA

Jätä vanha asunto sijoitusasunnoksi Asuntomarkkinoilla on nyt tarkka paikka. Vaikeuksia on. Erityisesti isommat asunnot seisovat, hinnat laskevat ja kokonaiskauppavolyymit laskevat reippaasti. Kuluttajien luottamuskin on pohjissa. Suomen taloudella ei mene enää huonosti vaan hyvin huonosti ja ihan oikeasti, pelottaahan se Ukrainakin. Korot ovat lähes olemattomat ja näin näyttää myös jatkuvan, velkavipu siis toimii. Pienasuntopulasta kärvistelevässä pääkaupungissa vain yksiöiden kauppa käy ja ylikierroksilla ollaan. Eli sinne ei ostopuolella kannata suunnistaa. Vikkelimmät asuntosijoittajat ovat jo suunnanneet pois yksiöistä ja pienistä kaksioista ja sijoittaneet isompiin asuntoihin kolmioista ylöspäin. Jos edullisesti ovat sellaisia saaneet. Esimerkiksi neljän huoneen asunto opiskelijoille kimppakämpäksi, 500 euroa per huone, antaa tingatulle ja vivutetulle kauppahinnalle ihan mukavan tuoton. Vaivaahan siinä toki on enemmän kuin normaalissa asuntosijoittamisessa, mutta tuotto houkuttaa. Yksi usein unohdettu sijoituskohde kantakaupungissa on autotallitai hallipaikat. Vaikka hinta voi ensin tuntuakin korkealta, kannattaa laskea, paljonko paikasta saa kuukausivuokraa ja katsoa, mikä on tuotto. Usein aika hyvä. Ja paranemaan päin. Asukaspysäköinti kallistuu lähivuosina tuntuvasti. Isojen asuntojen, omakotitalot ja rivitalo-

asunnot mukaanlukien, hintajousto alaspäin tapahtuu tällaisessa tilanteessa varsin hitaasti, kun harvalla kuitenkaan on pakkomyynti edessä. Myyjä voi hyvin odotella ja katsella, josko sen huippuhinnan omasta rakkaasta asunnosta sitten kuitenkin saisi. Ei ihme, että vaikeilla markkinoilla yhä useampi välittäjä tuskailee ja viestii ylisuurista hintapyynnöistä ja siitä aiheutuvista ongelmista. Isommat ja kalliimmat asunnot ovat suhteessa pieniin asuntoihin neliöhinnaltaan edullisempia ja ostajana on mukava olla ostajan markkinoilla. Ja tinkivaraa on. Asunnon vaihtajallakin voi nyt löytyä hyvä tilaisuus asumistason ja asumisväljyyden nostoon. Toki se vanha asuntokin pitäisi saada myytyä. Tai hetkinen. Pitääkö? Jos vanha asunto on vaikkapa yksiö tai kaksio, siis yleisesti hyvin likvidi asunto ja velkamääräkään ei enää ole tämän päivän hintaan nähden aivan tapissa, niin kannattaa kysyä asuntosijoittamisesta ja rahoittamisesta ymmärtävästä pankista, olisiko järkevin vaihtoehto laittaa vanha asunto vuokralle ja rahoittaa uuden osto isommalla asuntolainalla. Näinkin voi päästä asuntosijoittamisen alkuun. Vanha sloganhan asuntosijoittajalle on, että siinä osinko (=vuokra) tulee kerran kuukaudessa, pörssissä

Yhä useampi välittäjä tuskailee ja viestii ylisuurista hintapyynnöistä. vain kerran vuodessa. Vähän tähän tapaan taisi se omakin asuntosijoittajan ura vahingossa joskus aueta. Juuri nyt tässä voisi olla ajatusta. Kun kerran vuokra-asunnoista on kova kysyntä ja korot ovat lattiassa eli se sijoittamisessa aina yhtä tärkeä ajoitus voisi nyt olla kohdallaan. ❏

Asuntomarkkinapuntari Kerrostaloasuntojen hinnan muutos (€/m²)

2500 Uusien asuntolainojen korko (%)

3,0 2,5

2250 2,0

2011

2012

2013

2014

2000

1,5 2011

2012

2013

2014

Asuntojen markkinointiajat päivinä

111 (+12%/12kk)

Kuvitus: Danilo Agutoli

Kirjoittaja on Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajan tehtävästä eläköitynyt rahoitusneuvos.

Taulukot T U L O S E N N U S T E E T: KO T I M A I S E T 5 0 / P O H J O I S M A I S E T 5 2 / E U R O O P PA L A I S E T 5 4 / Y H DYSVA LTA L A I S E T 5 6 / S U O M I - S A L K U T 5 8 / PA R H A AT R A H A S T O T 6 0 / KO R O T JA L A I N AT 6 4 / R A A K A - A I N E E T 6 5

Yksi huonoista. Tulikiven viiden vuoden tuotto on 74,5% pakkasella.

Pienet Suomi-firmat eivät palkitse riskinottajaa Helsingin pörssin pienet yhtiöt ovat tuottaneet ruotsalaisiin ja eurooppalaisiin verrattuna poikkeuksellisen heikosti. Syyttävä sormi osoittaa Suomen surkeaa talouskehitystä. Teksti Tommi Melender

Pienet yhtiöt ovat riskillisempiä kuin suuret yhtiöt. Niinpä pitkäaikaisen sijoittajan kuuluu rahoitusteorian mukaan saada niistä korvaukseksi parempaa tuottoa. Helsingin pörssi on poikkeus tästä säännöstä. Viiden viime vuoden aikana suurista suomalaisyhtiöistä on irronnut kokonaistuottoa 85 prosenttia mutta pienistä vain 33 prosenttia. Kokonaistuotto sisältää arvonnousun lisäksi myös osingot. Muualla läntisessä Euroopassa tilanne on päinvastainen. Sijoittajat on palkittu pieniin yhtiöihin sijoittamisesta koituvista riskeistä.

Taulukot

Björkstén muistuttaa, että pienet yhtiöt Vanhan mantereen suurista yhtiöistä ovat lähtökohtaisesti voimakkaammin kotikoostuva Eurostoxx-indeksi on tuottanut markkinoista riippuvaisia kuin suuret yhtiöt. viidessä vuodessa 45 prosenttia, mutta ”Suomen talouskehitys on ollut viime eurooppalainen MSCI Small Cap -indeksi vuodet aika heikkoa ja sitä 94 prosenttia. kautta myös kotimainen Erityisen ruhtinaallisesti Trainers' House kulutuskysyntä. Se on varovat menestyneet länsinaamastikin eräs tärkeä selitys purin pieniin yhtiöihin rahansa sille, miksi Helsingin pörssin laittaneet sijoittajat. Ruotsin pienet yhtiöt eivät ole tuottaMSCI Small Cap -indeksin neet hyvin”, Björkstén sanoo. viiden vuoden kokonaistuotot viidessä vuodessa Talouskehityksen heikkoukomeilevat 141 prosentissa. teen taas vaikuttaa Suomen Samaan aikaan suurista ruotkansantalouden yksipuolisalaisfirmoista on kertynyt suus. Perinteiset vahvat toimialat, kuten kokonaistuottoa 99 prosenttia. metsä- ja perusteollisuus, ovat kärsineet Mikä selittää Helsingin pörssin pienten kolhuja samalla kun vuosituhannen vaihyhtiöiden surkeat tuotot? Onko Suomessa teen Nokia-vetoinen menestystarina on poikkeuksellisen heikkoja firmoja? tullut tiensä päähän. Evlin Ruotsi-rahastoja hoitava Marcus

-96 %

”Ruotsin kansantalous on paremmin hajautettu eikä se myöskään kärsinyt samalla tavalla finanssikriisistä. Kotimainen kysyntä on ollut Ruotsissa vireää ja tukenut pieniä yhtiöitä. Lisäksi pienet yhtiöt ovat siellä kansainvälisempiä ja niille riittää enemmän riskirahoitusta mennä maailmalle.” Toki etevä osakepoimija on löytänyt Helsingin pörssistäkin hyvätuottoisia lilliputteja. Revenio Groupin viiden vuoden kokonaistuotto yltää 461 prosenttiin, Elektrobitin 429 prosenttiin ja Saga Fursin 419 prosenttiin. Varsinaisia pommeja kotimaisella pienyhtiösektorilla sitä vastoin ovat Ixonos, Trainers’ House, Vaahto Group ja Incap, joiden viiden tuotot ovat yli 90 prosenttia miinuksella. ❏

Kotimaiset tulosennusteet ENNUSTEET 2014

TULOKSET 2013

YHTIÖ

OSAKEKURSSI 15.9. 2014

VOITTO ENNEN VEROJA MEUR

TULOS/ OSAKE EUROA

VOITTO ENNEN VEROJA, ALIN YLIN MEUR ENNUSTE ENNUSTE

ENNUSTEET 2015

TULOS/ OSAKE, EUROA

OSINKO/ OSAKE, EUROA

P/E

P/B

EV/ EBITDA

VOITTO ENNEN VEROJA, ALIN YLIN MEUR ENNUSTE ENNUSTE

TULOS/ OSAKE, EUROA

OSINKO/ OSAKE, EUROA

P/E

P/B

EV/ EBITDA

- Affecto

3,15

8,0

0,26

6,2

5,9

6,6

0,26

0,11

12,1

1,0

10,6

11,5

11,0

12,0

0,41

0,18

7,8

0,9

5,7

Ahlstrom

7,71

-15,4

-0,46

10,5

3,3

16,8

0,21

0,32

36,2

1,1

23,2

29,9

23,0

35,0

0,40

0,34

19,2

1,1

13,9

▲

Alma Media

2,82

22,0

0,20

21,0

15,0

23,1

0,21

0,15

13,7

2,2

13,2

23,4

19,0

26,0

0,23

0,19

12,2

2,1

11,9

▲

Amer Sports

16,30

126

0,76

118

79,3

161

0,87

0,44

18,7

2,5

15,9

181

161

200

1,12

0,53

14,5

2,2

11,2

▼

Apetit

16,53

9,0

1,63

5,5

3,4

7,0

0,91

0,90

18,2

0,7

15,6

9,2

8,0

10,0

1,20

1,02

13,8

0,7

11,6

▲

Aspo

6,24

6,9

0,30

15,0

14,0

16,0

0,45

0,42

14,0

1,8

15,0

18,5

17,0

20,0

0,50

0,42

12,5

1,8

13,1

▲

Atria

7,05

7,0

-0,15

20,7

15,1

27,0

0,52

0,24

13,5

0,5

18,8

30,0

23,3

37,8

0,80

0,35

8,8

0,5

12,9

▼

Basware

36,97

3,3

0,20

8,2

6,8

10,0

0,51

0,28

72,6

4,4

56,2

20,1

17,0

23,6

1,15

0,49

32,1

3,9

21,4

Capman

1,01

2,3

-0,01

8,3

8,2

8,4

0,07

0,06

14,7

1,4

12,2

13,6

12,7

14,5

0,12

0,09

8,7

1,3

7,7

▼

Cargotec

26,86

79,0

0,89

118

88,9

174

1,52

0,69

17,7

1,3

16,0

231

175

289

2,60

1,07

10,3

1,2

9,2

▲

Caverion

6,24

42,8

0,28

47,5

39,5

54,0

0,31

0,23

19,8

3,1

15,0

85,9

72,2

99,0

0,53

0,34

11,9

2,7

8,5

▲

Citycon

2,70

90,0

0,20

111

96,0

137

0,18

0,15

15,1

0,9

16,5

121

108

171

0,18

0,15

14,8

0,9

17,6

Comptel

0,65

5,8

0,02

6,1

5,6

6,8

0,04

0,02

18,2

2,2

8,4

8,3

6,8

10,0

0,04

0,02

15,3

2,1

7,2

▼

Cramo

12,05

51,9

1,00

53,3

48,0

61,0

1,04

0,62

11,6

1,0

11,8

67,9

60,0

82,0

1,31

0,69

9,2

1,0

9,7

Digia

3,40

-3,2

-0,20

5,1

4,0

6,4

0,17

0,10

20,0

1,9

13,6

8,9

7,0

11,3

0,31

0,11

10,9

1,7

8,4

Elektrobit

2,92

8,0

0,05

16,2

15,0

18,0

0,10

0,04

30,2

4,4

21,3

25,1

23,0

29,0

0,16

0,06

17,9

3,7

13,0

▼

Elisa

20,99

255

1,25

283

264

303

1,42

1,32

14,8

3,8

14,3

288

252

319

1,45

1,33

14,5

3,7

13,9

▲

Etteplan

3,21

6,0

0,22

6,7

6,2

7,0

0,25

0,13

12,7

2,3

11,6

8,2

7,0

9,0

0,31

0,15

10,4

2,0

9,1

F-Secure

2,54

26,4

0,11

25,1

22,2

28,0

0,12

0,07

21,5

5,0

12,7

29,9

26,7

32,0

0,13

0,08

19,0

4,4

10,9 22,3

Fiskars

17,51

114,6

1,14

104

102

106

1,08

0,69

16,2

2,2

27,3

125

118

131

1,34

0,73

13,1

2,0

▼

Fortum

18,88

1 499

1,36

1 209

969

1 383

1,13

1,07

16,7

1,4

11,2

1 224

1 040

1 335

1,11

1,05

17,0

1,4

17,3

▼

HKScan

3,45

9,8

0,16

4,0

-1,0

9,0

0,09

0,13

37,3

0,4

8,9

19,4

14,0

26,0

0,30

0,16

11,4

0,4

13,8

Huhtamäki

20,39

111

1,21

162

159

167

1,29

0,63

15,8

2,4

13,3

194

171

207

1,53

0,73

13,3

2,2

11,4

▼

Kemira

10,64

147

0,70

126

147

0,68

0,54

15,6

1,4

13,0

172

154

201

0,85

0,54

12,6

1,4

11,1

▼

Kesko

27,67

237

1,68

235

226

244

1,68

1,47

16,4

1,2

12,0

257

240

282

1,84

1,54

15,0

1,2

10,6

Kone

32,25

961

1,36

1 060

1 033

1 105

1,55

1,13

20,8

8,4

15,1

1 159

1 041

1 279

1,74

1,26

18,5

7,2

13,5

Konecranes

22,12

75,5

1,38

102

92,0

122

1,27

1,06

17,4

2,9

14,2

141

124

168

1,69

1,13

13,1

2,7

10,7

▲

Lassila & Tikanoja

13,65

39,6

0,57

27,9

25,0

31,4

1,01

0,71

13,5

2,5

11,7

52,2

49,1

56,0

1,05

0,78

13,0

2,4

10,4

▲

Lemminkäinen

12,00

-118

-4,75

23,9

20,2

30,4

0,59

0,08

20,4

0,6

9,5

44,9

33,0

57,7

1,39

0,48

8,6

0,5

6,6

▲

Marimekko

10,01

-0,8

-0,12

3,8

3,5

4,0

0,42

0,30

24,1

2,9

19,7

6,0

5,3

7,0

0,58

0,39

17,2

2,7

13,3

▼

Metsä Board

3,41

53,4

0,17

96,1

80,0

109

0,21

0,11

15,9

1,2

12,5

115

84,2

141

0,27

0,12

12,8

1,2

11,1

▼

Metso

30,29

369

1,82

369

331

412

1,76

1,06

17,3

3,6

10,6

421

393

479

1,94

1,13

15,6

3,3

10,1

Cramo

Konevuokrausmarkkinan nihkeys sai Cramon antamaan tulosvaroituksen. Liike vaihto ja voittomarginaali jĂ¤Ă¤vĂ¤t alle viime vuoden tason. Analyytikot olivat valmiiksi skeptisiĂ¤, eikĂ¤ varoitus poikinut suuria tulosennusteiden laskuja.

YHTIĂ&#x2013;

VOITTO ENNEN VEROJA MEUR

TULOS/ OSAKE EUROA

Stora Enso

Heikko markkinatilanne ja ankara kilpailu rassaavat HKScania /LKDQMDORVWDMDQ WXORV ennusteet ovat laskeneet osavuosiraportin jĂ¤lkeen viidenneksen. NĂ¤kymĂ¤t pysyvĂ¤t epĂ¤varmoina, joten syksyn tulosvaroituk sista vetoa lyĂśville HKScan on varteenotet tava kandidaatti.

Moody's uskoo rakennemuutosten nĂ¤ky vĂ¤n positiivisesti metsĂ¤yhtiĂśiden kannatta vuudessa. Konsensusennusteet odottavat ensi vuonna suurinta, liki 30 prosentin tulosparannusta Stora Ensolta. MyĂśs MetsĂ¤ Board parantaa, mutta UPM polkee paikallaan.

ENNUSTEET 2014

TULOKSET 2013 OSAKEKURSSI 15.9. 2014

HKScan

VOITTO ENNEN VEROJA, ALIN YLIN MEUR ENNUSTE ENNUSTE

ENNUSTEET 2015

TULOS/ OSAKE, EUROA

OSINKO/ OSAKE, EUROA

P/E

P/B

EV/ EBITDA

VOITTO ENNEN VEROJA, ALIN YLIN MEUR ENNUSTE ENNUSTE

TULOS/ OSAKE, EUROA

OSINKO/ OSAKE, EUROA

P/E

P/B

EV/ EBITDA

â&#x2013;ź

MunksjĂś

7,78

-37,0

-2,00

31,0

27,0

34,0

0,45

0,19

17,2

0,9

11,8

54,0

49,0

58,0

0,83

0,33

9,4

0,8

8,1

â&#x2013;ź

Neste Oil

14,93

560

1,92

299

254

360

0,95

0,62

15,7

1,3

13,5

422

338

477

1,27

0,67

11,8

1,2

10,2

â&#x2013;˛

Nokia

6,64

1 159

0,05

1 162

758

1 718

0,24

0,17

27,3

3,5

13,6

1 462

790

2 833

0,32

0,16

21,0

3,3

11,4

â&#x2013;ź

Nokian Renkaat

24,73

313

1,39

304

294

321

1,83

1,52

13,5

2,3

9,2

345

306

379

2,10

1,72

11,8

2,2

8,6

Olvi

24,50

42,4

1,61

42,0

40,8

43,0

1,56

0,69

15,8

2,7

13,0

45,2

41,7

48,2

1,77

0,76

13,9

2,4

11,8

Oriola-KD

â&#x2013;˛

Orion

2,13

8,0

0,09

-16,3

-55,8

21,4

0,09

0,04

24,6

1,4

26,6

37,6

34,0

45,1

0,19

0,09

11,0

1,2

9,3

29,68

264

1,46

269

236

292

1,51

1,26

19,7

7,6

14,8

235

205

260

1,34

1,12

22,2

7,4

17,4

â&#x2013;ź â&#x2013;ź

Outokumpu

6,30

-822

-3,67

-328

-462

-184

-0,66

0,00

75,9

-27,2

271

0,16

0,00

39,9

1,2

22,0

Outotec

6,71

132

0,51

46,5

23,0

73,7

0,22

0,15

30,8

2,6

20,7

106

0,32

0,19

20,8

2,5

PKC Group

12,7

17,26

27,4

0,62

12,1

-3,1

24,9

0,76

0,70

22,6

2,2

13,2

46,6

24,1

63,6

1,58

0,77

10,9

2,0

â&#x2013;ź

PĂśyry

6,1

3,31

9,1

0,06

-6,0

-20,3

4,1

-0,14

0,00

1,6

188,8

17,0

10,0

24,5

0,20

0,03

16,7

1,4

9,9

1,2

Ponsse

11,99

14,1

0,31

34,7

31,0

39,0

0,95

0,40

12,6

3,9

10,6

35,8

27,5

42,0

0,95

0,44

12,7

3,3

9,2

â&#x2013;ź

Raisio

3,72

33,7

0,20

27,9

18,4

33,0

0,15

0,14

24,9

1,8

18,7

38,6

34,3

40,0

0,19

0,15

19,3

1,8

14,2

â&#x2013;˛

Ramirent

6,38

63,9

0,50

56,6

49,0

64,0

0,43

0,39

15,0

1,9

12,2

75,7

68,0

96,0

0,56

0,43

11,3

1,8

9,8

Rautaruukki

11,14

-3,0

-0,10

38,4

15,0

68,0

0,15

0,13

72,5

1,5

25,8

94,4

67,0

113

0,47

0,16

23,9

1,5

15,8

Revenio Group

14,29

5,5

0,55

6,2

6,0

6,4

0,62

0,49

22,9

7,0

18,0

7,9

7,0

8,8

0,76

0,58

18,7

6,1

11,8

Sampo

37,22

1 669

2,59

1 796

1 676

1 859

2,78

1,85

13,4

1,8

13,1

1 826

1 699

1 962

2,84

2,04

13,1

1,8

12,6

â&#x2013;ź

Sanoma

5,47

-325

0,53

83,0

79,0

87,0

0,28

0,16

19,3

0,8

7,5

104

87,7

122

0,45

0,21

12,2

0,8

8,4

â&#x2013;ź

Sponda

3,78

106

0,34

104

98,5

111

0,33

0,18

11,6

0,7

17,6

106

97,5

115

0,32

0,19

11,8

0,7

18,0

â&#x2013;˛

SRV

3,69

22,8

0,39

15,3

13,0

17,7

0,25

0,11

14,7

â&#x2013;ź

Stockmann

8,88

26,8

0,67

-24,2

-38,0

-11,3

-0,34

0,06

â&#x2013;ź

Stora Enso

6,60

-189

0,40

465

382

551

0,52

0,31

Talentum

1,11

1,8

0,03

4,2

3,4

5,0

0,09

0,05

Talvivaara

0,05

-758

-0,48

-80,9

-90,6

-73,0

-0,03

0,00

â&#x2013;ź

Technopolis

4,08

22,7

0,47

56,5

51,7

65,5

0,44

0,15

9,2

0,8

Teleste

4,79

10,9

0,46

9,4

8,7

10,1

0,37

0,19

13,0

1,3

â&#x2013;˛

Tieto

20,39

81,6

1,48

123

111

141

1,54

1,03

13,3

â&#x2013;ź

Tikkurila

17,35

68,0

1,13

68,0

66,8

69,9

1,16

0,84

â&#x2013;ź

UPM-Kymmene

11,57

475

0,91

682

582

758

0,98

0,60

â&#x2013;ź

Uponor

11,69

45,6

0,38

56,5

46,0

65,0

0,54

â&#x2013;ź

Vacon

33,52

39,9

0,92

47,7

44,0

51,9

0,6

18,3

16,0

20,7

0,32

0,11

11,5

0,6

0,8 1203,1

12,6

-0,1

29,3

0,16

55,5

0,8

34,1

12,8

1,0

11,8

600

515

719

0,63

0,32

10,5

0,9

10,0

12,8

2,3

12,1

5,8

4,5

7,0

0,11

0,07

10,5

2,1

-33,1

-44,3

-19,0

-0,01

0,00

15,5

70,5

67,1

81,0

0,47

0,16

8,7

0,7

8,6

14,5

14,4

14,6

0,57

0,25

8,5

1,2

6,4

2,7

11,9

143

135

149

1,64

1,14

12,5

2,6

10,1

14,9

3,4

10,8

74,1

71,9

77,0

1,26

0,91

13,7

3,1

10,0

11,8

0,8

11,9

662

503

850

0,98

0,61

11,8

0,8

11,4

0,43

21,5

3,5

13,9

84,0

74,5

94,0

0,76

0,54

15,4

3,2

9,9

1,16

0,89

28,9

7,8

19,4

58,2

48,0

66,2

1,40

1,04

23,9

7,0

16,1 9,5

7,5 43,6 13,6

Vaisala

20,45

19,8

0,60

23,9

23,8

24,0

0,94

0,93

21,8

2,3

13,9

33,4

32,9

34,0

1,31

0,93

15,6

2,2

â&#x2013;˛

Valmet

8,17

21,0

-0,42

63,2

47,0

86,2

0,34

0,18

24,3

1,5

13,5

133

112

180

0,64

0,26

12,8

1,4

6,8

â&#x2013;˛

WĂ¤rtsilĂ¤

36,49

506

1,98

533

495

581

2,15

1,12

17,0

3,5

13,1

605

564

658

2,42

1,24

15,1

3,1

11,5

Verkkokauppa.com 30,00

5,6

0,76

8,5

7,5

9,6

0,91

0,20

33,1

6,6

18,3

12,7

12,6

12,8

1,35

0,33

22,2

5,3

13,3

â&#x2013;ź

YIT

6,77

95,0

0,75

103

86,0

127

0,67

0,41

10,0

1,1

12,1

129

111

146

0,81

0,45

8,4

1,1

9,9

Merkkien selitykset â&#x2013;˛ tulosennuste noussut

â&#x20AC;&#x201C; tulosennuste pysynyt ennallaan â&#x2013;ź

tulosennuste laskenut

Ennusteiden perusteet Arvopaperin tulosennustetaulukossa ilmoitetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jĂ¤lkeen sĂ¤Ă¤nnĂślliset muut tuotot ja kulut sekĂ¤ osakkuusyhtiĂśiden tulokset. Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltĂ¤ pankkiiriliikkeiltĂ¤.

Ĺ&#x; Ĺ&#x153;$OLQĹ&#x153; MD Ĺ&#x153;\OLQĹ&#x153; LOPRLWWDYDW PXNDQD ROHYLHQ ennusteiden Ă¤Ă¤riarvot. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. Ĺ&#x; 7XORV RVDNH OXNX NHUWRR RVDNHNRKWDLVHQ tuloksen verojen jĂ¤lkeen. Ĺ&#x; 3 H S E MD HY HELWGD NHUWRLPHW ODVNHWDDQ taulukon pĂ¤ivityspĂ¤ivĂ¤n kursseilla ennusteiden keskiarvosta.

Taulukot Maailman osakkeet

Argentiinassa huimaa mutta harhaista nousua

Vahvaa kurssinousua

27%

Muutos 1 kk, % Muutos 1 v., %

Argentiina

26,6

111,1

Euroalue

6,0

10,6

Italia

6,0

16,7

Puola

5,0

7,4

Suotuisaa kehitystä Muutos 1 kk, % Muutos 1 v., % Saksa

4,5

7,6

Venäjä

4,4

-0,5

Ranska

4,3

7,9

Brasilia

3,9

6,8

Intia

3,8

45,2

Japani

3,0

11,8

Suomi

2,8

9,7

USA (S&P 500)

2,4

17,4

USA (Nasdaq)

2,2

21,8

Ruotsi

2,1

9,6

Norja

2,1

17,7

Vakaata kehitystä Muutos 1 kk, % Muutos 1 v., % Kiina

1,4

Meksiko

1,3

11,7 8,5

Britannia

0,8

2,6

Etelä-Korea

-0,7

1,6

Taiwan

-0,8

11,5

Heikkenevää kehitystä Muutos 1 kk, % Muutos 1 v., % Hongkong

-2,4

6,8

Lähde: Factset

nen kurssinousu muunnetaan epäviralliYksi osakemarkkina maailmassa on ollut silla valuuttakursseilla dollareiksi, se sulaa viime aikoina aivan omaa luokkaansa. lähes olemattomiin. Pörssikurssit nousivat Argentiinassa Ilman Argentiinan haamunousua elokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin alkusyksyn paras menestyjä maailman huimat 27 prosenttia. Ensi näkemältä osakemarkkinoilla oli Eurooppa. Eurosse saattaa hämmästyttää, onhan maa toxx-indeksi vahvistui elokuun puolivälistä syvässä velkakriisissä toista kertaa tällä syyskuun puoliväliin kuusi prosenttia. Siitä vuosituhannella. on kiittäminen ennen kaikkea EKP:ta, Heinäkuinen velanmaksun keskeytys jonka tuoreimmat rahapoliitlaukaisi pääomapaon ja pakottiset elvytystoimet lieventävät ti keskuspankin kiristämään Merval-indeksi devalvaatiopelkoja. pankkien valuuttamääräyksiä. Viime kädessä vanhan Samalla inflaatio kiihtyi 40 mantereen osakeoptimismi prosenttiin ja tärkeimmän liittyy kuitenkin enemmän vientituotteen soijan maamerkittävän kurssilaskun ilmanmarkkinahinta painui PLUSSAA KUUKAUDESSA epätodennäköisyyteen kuin alimmalle tasolleen neljään merkittävän kurssinousun vuoteen. mahdollisuuteen. Sijoittajat Mistä moinen kurssinousu laskevat, että jos kriisitunnelmat nousevat maassa, josta saadaan pelkkiä katastrouudestaan pintaan, EKP tulee hätiin lisääfiuutisia? mällä elvytystehoa. Selitys on yksinkertainen. Sijoittajat Puhtaasti tuottomielessä Aasian kehitkiertävät pääomamääräyksiä ostamalla tyvät maat näyttävät edelleen lupaavimosakkeita pesoissa ja myymällä ne ulkomilta. Alkuvuoden kurssinoususta huolimaille dollareissa. Markkinoilla pidetään matta niiden osakemarkkinat hinnoitellaan selvänä, että tuntuva devalvaatio on kohtuullisesti. Myös talouskasvunäkymät Argentiinassa vain ajan kysymys. Mustasovat paremmat kuin Euroopassa ja Yhdyssa pörssissä peson hintatasot liikkuvat valloissa. – Tommi Melender selvästi virallista kurssia matalammalla. Kun osakemarkkinoiden pesomääräi-

Pohjoismaiset tulosennusteet ENNUSTEET 2014

TULOKSET 2013

YHTIÖ

OSAKEKURSSI 15.9. 2014

MARKKINAARVO MK

TULOS/ OSAKE KR

TULOS/ OSAKE, KR

309,80

512 741

10,36

12,06

89,65

363 078

6,81

7,97

VOITTO ENNEN VEROJA, MK

ENNUSTEET 2015

P/E

EV/ EBITDA

OSINKOTUOTTO, %

TULOS/ OSAKE, KR

VOITTO ENNEN VEROJA, MK

26 249

25,7

16,1

3,3

13,58

29 543

22,8

42 747

11,2

5,8

8,69

46 227

10,3

P/E

EV/ EBITDA

14,3

OSINKOTUOTTO, %

RUOTSI Nordea

3,6 6,8

91,25

300 421

5,62

5,00

20 066

18,3

9,0

3,5

5,79

25 942

15,7

7,5

Atlas Copco

208,00

248 501

9,92

10,59

16 756

19,6

12,8

2,9

12,02

19 058

17,3

11,3

3,1

Teliasonera

49,44

214 079

3,46

3,95

23 183

12,5

7,7

6,3

4,16

24 802

11,9

7,5

6,5

Handelsbanken

328,20

208 445

22,33

23,68

19 405

13,9

4,8

24,90

20 407

13,2

Swedbank

174,30

197 309

13,78

14,81

20 844

11,8

6,5

15,53

21 814

11,2

6,9

89,95

197 255

6,69

7,71

21 659

11,7

5,3

8,01

22 095

11,2

5,6

250,80

190 849

59,35

33,28

3,6

51,59

80,95

172 911

1,76

3,93

10 207

20,6

7,5

3,8

6,84

18 870

11,8

5,5

Assa Abloy

362,70

134 510

14,84

16,97

8 451

21,4

14,9

1,7

19,20

9 588

18,9

13,4

1,9

SCA

172,30

121 421

7,90

10,63

10 164

16,2

9,1

3,0

11,92

11 803

14,5

8,1

3,3

Ericsson

SEB Investor Volvo

7,5

3,8

5,1

4,9

3,9 4,2

Kuvitus: Janne Iivonen

Hennes & Mauritz

Hexagon

USA:n rakennusmarkkinan piristyminen tukee mittausteknologian markkinajohtajaa Hexagonia. Vahvoista voittomarginaaleistaan tunnetulta yhtiöltä odotetaan 20 prosentin voittojen kasvua. Osake hinnoittelee jo valoisia odotuksia.

Statoil

Kauppa kannattaa. Statoil myi miljardin euron edestä öljyn ja kaasuntuotantoa BASFille. Osake reagoi positiivisesti. Statoilin arvostuskertoimet eivät ole verrokkeihin nähden huokeat, mutta hyvä tulostahti ja vahva tase puoltavat niitä.

Novo Nordisk

Liikalihavuus on ongelma USA:ssa. Novo Nordiskin laihdutuslääkkeelle ovatkin aukeamassa isot markkinat, sillä yhtiö sai vihreää valoa valvontavirasto FDA:lta. Ennusteiden mukaan lääkkeellä on potentiaalia miljardin dollarin vuosimyyntiin.

ENNUSTEET 2014

TULOKSET 2013 MARKKINAARVO MK

Sandvik

83,35

104 553

5,44

4,91

8 356

17,0

9,3

4,2

6,06

9 724

Hexagon

236,70

84 275

9,56

10,78

4 792

22,0

15,2

1,3

12,95

5 790

SKF

156,30

71 152

2,00

11,37

7 445

13,8

8,6

3,7

13,52

8 845

11,6

Kinnevik

256,00

71 066

30,51

5,93

2,9

6,11

Alfa Laval

153,60

64 428

7,22

8,42

4 719

18,2

12,9

2,6

9,96

5 509

15,4

10,7

2,9

Electrolux

204,60

63 219

9,81

10,89

3 049

18,8

9,6

3,2

14,17

5 332

14,4

7,7

3,4

Skanska

144,40

60 636

9,11

8,53

4 910

16,9

9,1

4,5

9,98

5 623

14,5

8,0

4,7

Industrivärden

134,30

56 786

27,80

3,11

1 442

43,2

40,5

4,3

2,94

1 361

45,7

42,4

4,5

ICA

238,00

49 187

7,05

10,99

3 429

21,7

10,3

3,8

12,20

3 397

19,5

10,2

4,2

Swedish Match

237,10

47 539

12,80

13,16

3 189

18,0

14,4

3,1

14,32

3 419

16,6

13,7

3,4

Getinge

186,10

44 352

12,74

10,62

2 635

17,5

11,6

2,1

13,06

3 982

14,2

9,3

2,5

Melker Schörling

335,50

39 957

78,85

88,55

39 467

2,43

4,20

2 873

21,1

8,4

5,2

4,61

2 841

19,2

7,6

5,4

Lundin Petroleum

124,60

38 759

1,61

1,64

1 542

76,1

11,1

0,0

4,73

4 978

26,3

6,2

0,0

Lundbergföretagen

290,00

35 960

24,26

14,58

4 263

19,9

7,3

1,7

15,31

4 297

18,9

7,1

1,8

Trelleborg

129,90

35 212

7,40

8,96

3 198

14,5

10,7

2,8

10,49

3 851

12,4

9,0

3,1

62,10

32 466

-3,29

0,87

262

71,2

14,3

0,8

3,36

1 748

18,5

9,8

1,8

117,40

32 110

4,72

5,91

2 082

19,9

7,5

1,6

10,65

3 786

11,0

5,4

2,9

Husqvarna

52,05

30 005

1,60

2,70

2 023

19,3

10,6

3,0

3,46

2 588

15,0

8,9

3,3

Meda

98,65

29 816

2,67

2,95

991

33,5

13,0

2,6

4,70

1 880

21,0

9,3

3,0

Securitas

78,80

28 767

5,07

5,80

2 870

13,6

8,9

3,9

6,17

3 061

12,8

8,3

4,0

Elekta

73,65

28 195

3,00

3,69

1 813

20,0

12,2

2,9

4,41

2 166

16,7

10,5

3,2

Statoil

177,40

565 666

14,59

15,48

160 214

11,5

2,8

4,3

15,74

164 333

11,3

2,8

4,2

Telenor

146,00

219 213

8,66

8,96

23 477

16,3

6,7

5,3

10,47

26 749

13,9

6,6

5,7

DNB

115,50

188 126

10,76

12,10

26 202

9,5

2,8

12,31

26 824

9,4

Yara International

306,00

84 526

24,79

27,39

10 123

11,2

6,1

3,6

26,37

9 645

11,6

6,1

3,6

Tele2

SSAB Boliden

TULOS/ OSAKE KR

TULOS/ OSAKE, KR

VOITTO ENNEN VEROJA, MK

ENNUSTEET 2015

OSAKEKURSSI 15.9. 2014

YHTIÖ

P/E

EV/ EBITDA

43,1

OSINKOTUOTTO, %

TULOS/ OSAKE, KR

VOITTO ENNEN VEROJA, MK

EV/ EBITDA

OSINKOTUOTTO, %

13,8

8,2

4,6

18,3

12,9

1,6

7,5

4,2

P/E

41,9

3,0

0,8

0,9

NORJA

3,6

37,69

77 981

0,65

1,06

3 628

35,7

9,5

2,1

2,04

6 313

18,5

6,8

2,4

131,70

65 850

7,34

8,19

5 303

16,1

12,3

6,0

7,77

5 037

17,0

11,5

5,6

57,70

58 792

1,90

2,65

3 750

21,7

14,4

4,3

2,96

4 192

19,5

13,2

4,4

348,00

37 585

3,90

0,63

623

549,2

18,6

1,1

5,08

1 199

68,5

15,0

1,2

Marine Harvest

87,10

35 744

5,02

7,72

3 141

11,3

7,9

8,7

9,49

5 438

9,2

6,6

8,7

Subsea 7

90,90

31 978

6,08

12,83

6 265

7,1

3,9

4,1

11,53

5 808

7,9

4,0

4,2

Aker Solutions

85,35

23 386

3,67

5,81

1 944

14,7

7,9

4,8

7,49

2 906

11,4

5,8

4,9

DNO

19,73

20 189

0,22

1,55

1 886

12,8

6,4

0,0

3,41

4 281

5,8

3,0

0,8

Norsk Hydro Gjensidige Försikring Orkla Schibsted

TANSKA

275,40

729 810

9,35

10,10

34 059

27,3

19,7

1,7

11,61

38 200

23,7

17,4

2,0

14 860,00

320 329

828,20

1 139,44

46 344

13,0

5,1

2,2

1 323,28

51 776

11,2

4,7

2,5

Danske Bank

163,00

164 405

7,10

13,03

17 370

12,5

2,9

15,28

20 378

10,7

Coloplast

486,00

106 920

12,62

14,10

3 614

34,5

22,9

2,4

17,05

4 709

28,5

20,6

3,0

Carlsberg

550,00

84 985

38,00

36,73

7 935

15,0

8,9

1,6

40,90

8 869

13,4

8,1

1,9

Novozymes

258,70

82 706

6,93

7,80

3 153

33,2

20,5

1,1

8,50

3 403

30,4

19,0

1,2

Pandora

444,90

56 999

17,00

25,26

3 944

17,6

13,6

1,8

31,33

4 725

14,2

11,3

2,2

Vestas

228,00

51 089

0,99

11,27

3 454

20,2

6,8

0,8

15,00

4 497

15,2

5,6

1,1

Tryg

586,50

35 011

39,40

39,55

3 040

14,8

4,8

37,44

2 857

15,7

TDC

41,50

33 698

5,55

4,28

4 055

9,7

5,7

8,1

3,97

3 949

10,4

5,8

7,8

Novo Nordisk A.P. Møller-Mærsk

4,2

5,0

Taulukot Eurooppa

Eurostoxx-indeksi liikkui syyskuun puolivälissä kuusi prosenttia korkeammalla kuin elokuun puolivälissä. Taustatukea vanhan mantereen osakkeille antaa Euroopan keskuspankki epätavanomaisilla rahapoliittisilla elvytyskeinoillaan. Ne käänsivät euron kurssin laskuun valuuttamarkkinoilla, mikä Goldman Sachsin mukaan tukee pörssiyhtiöiden voittojen kehitystä. Pankin strategit ennustavat Eurostox-

xin tuloskertymän karttuvan tänä vuonna kuusi ja ensi vuonna 12 prosenttia. Heikkenevän euron lisäksi myönteistä virettä tarjoaa myös euroalueen talouskasvun hienoinen elpyminen. Goldman Sachs neuvoo ostamaan vanhalta mantereelta syklisiä osakkeita. Niistä houkuttelevimmat löytyvät pankki-, teknologia ja autoteollisuussektoreilta. – Tommi Melender

Kuva: Pedro Becerra – Stageview.De

EKP pönkittää euro-osakkeita

Eurooppalaiset tulosennusteet ENNUSTEET 2014

MARKKINAARVO MEUR

TULOS/ OSAKE EUROA

Anheuser-Busch Inbev

88,18

141 815

Total

49,45

Sanofi

87,18

YHTIÖ

Banco Santander Bayer

TULOS/ OSAKE, EUROA

VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR

TULOS/ OSAKE, EUROA

P/E

EV/ EBITDA

OSINKOTUOTTO, %

P/E

EV/ EBITDA

OSINKOTUOTTO, %

3,49

4,14

10 557

21,3

11,6

2,6

4,56

11 733

19,3

10,6

3,1

117 597

4,73

4,57

20 869

10,8

115 374

5,05

5,20

9 122

16,8

4,7

5,0

4,91

21 928

10,1

4,4

5,1

11,2

3,3

5,74

10 233

15,2

9,6

7,65

91 757

0,40

0,49

9 845

15,6

3,5

7,5

0,60

12 037

12,8

106,60

88 153

5,61

5,99

5 674

17,8

10,7

2,1

6,92

6 372

15,4

10,0

2,4 3,6

6,7

97,38

87 918

4,80

6,49

7 718

15,0

10,2

3,3

7,33

8 741

13,3

9,1

175,35

83 051

18,63

21,60

14 645

8,1

2,7

2,8

24,05

16 396

7,3

2,3

3,3

SAP

59,96

73 661

3,37

3,45

5 335

17,4

11,8

1,7

3,74

5 954

16,1

10,5

1,9

Inditex

23,51

73 257

0,76

0,82

3 322

28,8

16,3

2,3

0,93

3 787

25,3

14,3

2,5

BASF

77,05

70 769

5,37

5,76

7 195

13,4

7,8

3,7

6,32

7 779

12,2

7,1

3,9

L'Oreal

125,40

70 047

5,13

5,47

4 193

22,9

14,8

2,2

5,96

4 519

21,0

13,6

2,4

LVMH

136,80

69 463

6,83

7,04

5 815

19,4

10,0

2,4

7,89

6 497

17,3

9,0

2,7

Eni

18,59

67 560

1,22

1,26

12 985

14,7

3,8

6,0

1,51

14 544

12,3

3,5

6,1

Daimler

63,06

67 464

6,40

6,20

9 935

10,2

3,7

3,8

6,81

10 647

9,3

3,3

4,2

BNP Paribas

53,54

66 722

3,68

4,58

4 607

11,7

2,6

5,37

10 280

10,0

134,00

61 171

13,05

13,92

10 139

9,6

7,1

4,4

14,02

10 169

9,6

7,0

4,7

89,49

57 801

8,12

9,00

8 814

9,9

3,6

3,2

9,43

9 219

9,5

3,4

3,7

Siemens Volkswagen

Allianz BMW

4,3

9,54

56 164

0,56

0,53

4 748

18,1

3,6

0,74

6 502

12,9

Unilever

31,88

54 657

1,58

1,59

7 231

20,0

12,6

3,5

1,73

7 199

18,4

12,0

3,8

Telefonica

11,91

54 203

1,01

0,88

5 552

13,6

5,8

6,1

0,93

6 075

12,9

5,6

5,8

Deutsche Telekom

11,56

52 431

0,63

4 337

18,4

5,3

4,3

0,65

4 868

17,7

5,2

4,5

AXA

19,62

47 506

2,03

2,11

7 301

9,3

6,5

4,6

2,23

8 073

8,8

6,3

4,9

EdF

25,32

47 086

1,84

2,05

6 365

12,3

5,1

5,0

2,10

6 589

12,0

5,1

GDF Suez

19,51

47 062

1,45

1,30

5 638

15,0

6,3

5,4

1,41

6 150

13,8

6,0

5,5

ING

10,94

42 185

0,85

1,06

5 120

10,4

0,1

1,20

6 191

9,1

Intesa Sanpaolo

2,43

39 614

0,01

0,11

3 576

21,3

2,4

0,19

5 048

13,0

Enel

4,16

39 156

0,34

0,32

6 782

13,1

5,1

3,2

0,34

7 038

12,4

5,0

4,0

Airbus

48,92

38 370

1,84

3,02

3 224

16,2

6,1

2,2

3,36

3 598

14,6

5,7

2,5

Schneider Electric

63,94

37 313

3,43

3,83

2 734

16,7

10,7

3,0

4,33

3 179

14,8

9,4

3,4

Deutsche Bank

26,95

37 165

0,62

1,55

3 025

17,4

2,7

2,99

5 792

9,0

UniCredit

6,20

36 343

-0,72

0,35

3 972

17,9

1,8

0,51

5 159

12,2

Iberdrola

5,55

34 980

0,41

0,36

3 083

15,4

8,9

5,0

0,37

3 066

14,8

8,7

5,0

Danone

53,99

34 758

2,78

2,69

2 364

20,1

12,2

2,7

3,00

2 715

18,0

11,1

2,9

Heineken

60,18

34 664

2,37

3,02

2 543

19,9

10,0

1,6

3,37

2 861

17,8

9,2

1,8

Henkel

82,90

34 647

4,07

4,27

2 413

19,4

11,3

1,6

4,66

2 669

17,8

10,1

1,7

ASML Holding

77,25

34 522

2,34

2,50

1 161

30,9

22,9

0,8

3,63

1 691

21,3

16,0

1,0

Air Liquide

97,89

33 732

4,78

4,93

2 413

19,8

10,1

2,5

5,44

2 668

18,0

9,3

2,7

Societe Generale

41,30

33 250

2,40

3,92

4 779

10,5

3,5

4,78

5 894

8,6

Banco Bilbao

1 2

ENNUSTEET 2015

VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR

3,9

4,1 4,7

3,3 2,9

5,1

Lähde: Factset

TULOKSET 2013 OSAKEKURSSI 15.9. 2014

Airbus

Leasingyhtiö Air Lease varoittaa Airbusia lisäämästä lentokoneiden valmistusta. Alihankkijoiden kapasiteetti ei sellaista kestä. Airbusissa on tapahtunut tänä vuonna selvä positiivinen käänne. Tulossyklin huippu saattaa kuitenkin olla lähellä.

Schneider Electric

Energiajärjestelmiin erikoistuneen Schneider Electricin tuloskehitystä on hidastanut voimayhtiöiden vaisu kysyntä ja euron vahvuus. Jälkimmäinen rasite on väistymässä. Ennusteet lupaavat yhtiölle 20 prosentin tuloskasvua.

YHTIÖ

TULOS/ OSAKE EUROA

Investointilama koettelee Euroopan suurinta rakennusyhtiötä Vinciä. Se antoi elokuussa liikevaihtovaroituksen, ja yhtiön ennusteet lähtivät samalla laskuun. Osakkeen 12 p/e-luku hinnoittelee maltillista kasvua, mutta on altis pettymyksille.

ENNUSTEET 2015

TULOS/ OSAKE, EUROA

VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR

P/E

EV/ EBITDA

OSINKOTUOTTO, %

TULOS/ OSAKE, EUROA

VOITTO ENNEN VEROJA, MEUR

P/E

EV/ EBITDA

OSINKOTUOTTO, %

163,00

32 601

9,62

12,86

3 509

12,7

6,7

1,9

14,28

4 055

11,4

5,8

2,3

Endesa

29,16

30 873

1,75

1,62

3 628

18,0

5,3

3,5

1,70

3 718

17,2

5,2

4,4

Credit Agricole

11,84

30 491

1,00

0,98

3 672

12,1

2,9

1,32

5 310

9,0

Orange

11,45

30 316

0,95

0,91

4 194

12,6

4,8

5,1

0,93

4 263

12,3

4,8

5,1

Deutsche Post

25,04

30 284

1,66

1,71

2 680

14,6

7,2

3,4

1,82

2 989

13,7

6,6

3,7

Merck

67,58

29 382

4,39

4,64

1 743

14,6

9,0

1,6

4,84

1 979

13,9

8,2

1,7

E.ON

14,41

28 834

1,12

0,91

2 665

15,8

4,7

3,5

0,93

2 843

15,5

5,1

3,6

Linde

154,35

28 668

7,85

7,72

1 921

20,0

9,3

2,0

8,77

2 204

17,6

8,4

2,2

Vinci

45,15

27 616

3,54

3,64

3 281

12,4

7,1

4,7

3,75

3 251

12,0

6,8

4,2

CaixaBank

4,75

26 605

0,09

0,15

1 093

31,8

3,3

0,31

2 197

15,1

Munich Re

153,50

26 547

18,50

17,65

3 939

8,7

7,5

4,9

17,47

3 936

8,8

7,3

5,0 2,3

Continental

MARKKINAARVO MEUR

Vinci

ENNUSTEET 2014

TULOKSET 2013 OSAKEKURSSI 15.9. 2014

5,2

3,8

Vivendi

19,33

26 067

1,09

0,57

1 426

33,7

16,2

2,5

0,69

1 502

28,2

11,3

Hermes

243,60

25 717

7,54

8,27

1 314

29,4

16,6

1,2

9,27

1 468

26,3

14,5

1,4

Christian Dior

141,30

25 678

8,61

5 800

16,4

4,4

2,3

10,04

6 281

14,1

3,9

2,5

18,73

25 284

1,39

2 558

13,5

6,5

5,3

1,50

3 117

12,4

5,6

5,4

Repsol

1,16

Arvopaperimarkkinoita puhuttavat teemat Arvopaperimarkkinoiden ajankohtaispäivä 2014 • 30.10. Helsinki n Hintaayy s i s ä lt e o s st u u t u u a p e ri p o v i Ar i n al a k markk 15 €) (arvo 1

Asianajaja PETRI HAUSSILA, Asianajotoimisto White & Case Oy (pj.)

Arvopaperimarkkinoiden ajankohtaispäivä kokoaa jo kymmenettä kertaa alan parhaat asiantuntijat yhteen keskustelemaan toimialaa puhuttavista teemoista.

Osastopäällikkö JARMO PARKKONEN, Finanssivalvonta

Markkinatilannekatsauksen lisäksi seminaarissa käydään kattavasti läpi ajankohtaisia teemoja myös paneelikeskustelun muodossa.

Hinta 795 € + alv 24 % (Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 596,25 € + alv 24 %)

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Ilmoittaudu: talentumlakikoulutus.fi 55

Taulukot Yhdysvallat

USA:ssa yhä hyvä tulostahti Yhdysvaltain voimistuva talouskasvu näkyy amerikkalaisyhtiöiden konsensusennusteissa. S&P 500 -indeksin liikevaihtokertymän odotetaan kasvavan tänä vuonna neljän prosentin vauhtia. Se on enemmän kuin Euroopassa, jossa ylimmän rivin kasvu on pysytellyt olemattomana ja yhtiöt ovat tehneet tulosta tehostamalla ja säästämällä. Suurten amerikkalaisyhtiöiden tulokset

kasvavat analyytikoiden mukaan tänä vuonna kahdeksan prosenttia. Kasvuvauhti ei ole niin vahvaa kuin heti finanssikriisin jälkeen, mutta historiallisiin keskiarvoihin nähden hyvällä tasolla. Kestokulutustavarayhtiöiden voittojen kasvun ennustetaan hidastuvan 13 prosentista viiteen prosenttiin kuluttajaluottamuksen kohenemisesta huolimatta. – Tommi Melender

Yhdysvaltalaiset tulosennusteet ENNUSTEET 2014 TULOS/ OSAKE, USD

P/E

EV/ EBITDA

OSINKOTUOTTO, %

5,68

6,32

52 442

16,1

7,9

7,37

7,71

58 745

12,5

5,7

390 528

22,22

26,47

19 211

22,0

46,24

381 011

2,58

2,63

27 820

17,6

Berkshire Hathaway

138,04

340 191

6,14

6,56

25 640

21,0

Johnson & Johnson

104,72

295 340

5,52

5,92

21 200

17,7

Wells Fargo

51,94

271 148

3,89

4,12

34 387

12,6

General Electric

25,92

260 079

1,64

1,68

18 155

Wal-Mart

75,81

244 299

5,11

5,04

Chevron

124,24

235 923

11,09

10,62

Procter & Gamble

83,87

227 035

4,05

JPMorgan Chase

59,94

225 451

Verizon

48,56

201 292

YHTIÖ

Apple Exxon Mobil Google Microsoft

TULOS/ OSAKE USD

P/E

EV/ EBITDA

OSINKOTUOTTO, %

101,63

608 547

96,29

410 647

1,8

7,09

56 597

14,3

6,9

1,9

2,8

7,79

59 839

12,4

5,6

581,64

3,0

12,6

0,0

31,62

23 204

18,4

10,1

0,0

9,6

2,1

2,74

29 088

16,9

9,1

2,6

0,0

7,11

25 554

19,4

10,9

2,6

6,34

22 406

16,5

9,9

2,7

2,6

4,32

35 541

12,0

15,4

9,7

3,4

1,81

20 174

14,3

10,1

3,2

25 579

15,0

7,8

2,5

5,47

26 727

13,9

7,6

2,7

34 010

11,7

5,0

3,4

11,27

35 676

11,0

4,9

3,6

4,22

15 693

19,9

13,2

2,9

4,46

16 421

18,8

12,9

3,1

4,35

5,51

33 028

10,9

2,6

6,01

35 538

10,0

2,84

3,56

23 999

13,6

6,8

4,3

3,89

25 441

12,5

6,4

4,6 0,0

0,0 2,8

2,9

74,58

193 912

0,88

1,62

6 879

46,0

22,7

0,0

2,03

9 141

36,8

16,6

191 348

16,28

17,91

22 505

10,7

8,5

2,2

19,86

24 161

9,7

7,9

2,4

Pfizer

29,92

189 719

2,22

2,24

19 708

13,3

8,1

3,4

2,24

18 670

13,3

8,2

3,6

Coca-Cola

41,50

182 016

2,08

11 933

20,0

15,9

2,9

2,22

12 660

18,7

15,2

3,1

Oracle

40,66

181 136

2,87

3,16

18 447

12,9

7,3

1,2

3,44

19 639

11,8

7,1

1,2

AT&T

34,69

179 902

2,50

2,60

21 817

13,3

6,0

5,3

2,71

21 908

12,8

5,9

5,4

Bank of America

16,74

176 035

0,90

0,75

11 134

22,2

0,6

1,50

25 672

11,1

Merck

59,52

171 693

3,49

13 705

17,1

10,0

3,0

3,60

13 761

16,5

9,9

3,1

Intel

34,54

171 008

1,89

2,18

15 459

15,8

7,4

2,6

2,33

16 018

14,8

7,1

2,7

Citigroup

52,31

158 592

4,36

4,75

19 070

11,0

0,1

5,37

24 521

9,7

Walt Disney

90,08

154 626

3,39

4,30

12 322

21,0

11,7

0,9

4,70

13 002

19,2

11,0

1,0

Gilead Sciences

100,99

152 664

2,04

8,02

16 063

12,6

0,1

Amazon.com

323,89

149 649

0,59

-0,15

119

57,02

146 914

2,47

2,95

12 607

IBM

Comcast

1,8

0,7

9,6

0,0

9,48

18 831

10,7

8,0

22,3

0,0

1,82

1 278

178,0

16,4

0,0

19,3

8,3

1,6

3,31

13 733

17,2

7,8

1,8

91,20

137 419

4,37

4,59

9 374

19,9

12,5

2,8

4,95

9 947

18,4

11,8

3,0

Visa

214,64

133 751

7,59

8,99

8 139

23,9

15,4

0,7

10,37

9 153

20,7

13,5

0,9

Schlumberger

103,05

133 598

4,75

5,68

9 677

18,2

10,3

1,5

6,84

11 525

15,1

8,8

1,8

Philip Morris

84,20

131 531

5,40

5,16

11 448

16,3

11,8

4,5

5,56

12 281

15,2

11,2

4,8

Cisco

25,06

127 786

2,02

2,06

13 706

12,2

6,4

2,8

2,16

14 205

11,6

5,7

3,1

Qualcomm

75,08

125 836

4,51

5,31

10 412

14,1

10,5

2,0

5,55

11 199

13,5

9,3

2,3

Home Depot

89,38

120 299

3,76

4,50

9 594

19,9

11,1

2,1

5,21

10 527

17,2

10,3

2,4

Amgen

137,97

104 803

7,60

8,38

7 618

16,5

11,1

1,7

9,01

8 154

15,3

10,2

2,0

United Technologies

108,32

99 092

6,21

6,86

9 104

15,8

9,4

2,2

7,51

10 284

14,4

8,5

2,4

79,40

97 628

5,70

6,55

14 325

12,1

4,8

3,5

6,62

15 122

12,0

4,6

3,7

107,04

96 061

4,71

5,56

8 062

19,3

10,2

1,7

6,35

8 962

16,8

9,4

1,9

81,24

94 086

4,00

4,49

8 198

18,1

9,9

1,3

5,08

8 921

16,0

9,3

1,6

PepsiCo

TULOS/ OSAKE, USD

VOITTO ENNEN VEROJA, MUSD

191,81

Facebook

MARKKINAARVO, MUSD

ENNUSTEET 2015

VOITTO ENNEN VEROJA, MUSD

ConocoPhillips Union Pacific CVS Health

Lähde: Factset

TULOKSET 2013 OSAKEKURSSI 15.9. 2014

Apple

Uuden iPhonen näyttävä lanseeraus korosti älypuhelinten ratkaisevaa merkitystä Applelle. Ne tuovat suurimman osan liikevaihdosta ja osuus vain kasvaa. Ensi vuodelle ennustettu 12 prosentin tulosparannus edellyttääkin iPhone 6:n menestystä.

Gilead Sciences

Hepatiitti C:n hoitoon kehitetyn Sovaldilääkkeen odotuksia heikompi myynti rassaa Gilead Sciencesia. Lääkkeen käytön keskeyttää selvästi useampi potilas kuin testit ennakoivat. Osake laski syyskuun alkupuoliskolla runsaat kuusi prosenttia.

YHTIÖ

MARKKINAARVO, MUSD

TULOS/ OSAKE, USD

Schlumberger

Öljyteollisuuden palveluihin erikoistunut Schlumberger on alansa valio kannattavuudessa ja pääoman tuotossa. Alkuvuonna sen osake nousi rivakasti, mutta on viime aikoina selvästi heikentynyt. Teknisen analyysin indikaattorit sanovatkin ”myy”.

ENNUSTEET 2014

TULOKSET 2013 OSAKEKURSSI 15.9. 2014

ENNUSTEET 2015

TULOS/ OSAKE, USD

VOITTO ENNEN VEROJA, MUSD

P/E

EV/ EBITDA

OSINKOTUOTTO, %

TULOS/ OSAKE, USD

VOITTO ENNEN VEROJA, MUSD

P/E

EV/ EBITDA

OSINKOTUOTTO, %

144,48

93 619

6,72

7,49

7 008

19,3

11,5

2,4

8,30

7 468

17,4

11,0

2,6

AbbVie

57,93

92 207

3,14

3,16

6 543

18,3

13,1

2,9

3,94

8 814

14,7

10,2

3,1

McDonald's

93,47

91 781

5,55

5,40

7 949

17,3

10,3

3,5

5,87

8 354

15,9

9,9

3,8

American Express

87,38

91 449

4,91

5,50

8 869

15,9

1,2

6,05

9 346

14,5

126,31

91 021

7,07

8,26

7 109

15,3

2,3

8,55

8 225

14,8

8,8

2,6

UPS

97,62

89 176

4,57

4,95

7 023

19,7

10,3

2,7

5,77

8 124

16,9

9,2

2,9

Altria

44,27

87 807

2,38

2,57

7 802

17,2

12,1

4,5

2,76

8 367

16,0

11,4

4,9

MasterCard

75,24

87 126

2,61

3,00

5 144

25,1

15,1

0,5

3,58

5 926

21,0

13,0

0,6

UnitedHealth

86,03

83 589

5,50

5,58

9 476

15,4

8,4

1,5

6,10

10 318

14,1

7,4

1,5

Bristol-Myers Squibb

49,95

82 812

1,82

1,79

3 629

27,9

20,9

2,9

1,73

3 369

28,9

21,3

3,0

Boeing

9,9

1,3

183,98

81 058

15,46

16,55

11 939

11,1

1,2

17,12

12 004

10,7

AIG

55,40

79 049

4,56

4,62

10 599

12,0

11,5

0,9

5,03

10 003

11,0

11,8

1,0

Occidental Petroleum

98,29

76 630

6,95

7,24

9 490

13,6

5,5

2,9

7,43

9 790

13,2

5,4

3,2

U.S. Bancorp

42,37

76 348

3,00

3,10

8 149

13,7

2,2

3,33

8 627

12,7

Twenty-First Century Fox

34,91

75 664

1,36

1,55

5 206

22,5

0,8

1,71

5 558

20,4

12,4

0,7

Goldman Sachs

13,3

1,3

2,5

320,12

75 595

8,96

13,10

4 254

24,4

16,4

0,0

16,19

5 171

19,8

13,9

0,0

Honeywell

94,65

74 068

4,97

5,54

6 126

17,1

10,2

1,9

6,17

6 741

15,3

9,2

2,2

Eli Lilly

65,19

72 837

4,15

2,78

3 686

23,4

14,5

3,0

3,17

4 178

20,6

13,0

2,8

Celgene

89,46

71 524

2,98

3,68

3 677

24,3

17,4

0,0

4,87

4 806

18,4

13,2

0,0

Nike

81,61

70 862

2,97

3,39

3 988

24,1

14,7

1,3

3,91

4 513

20,9

13,2

1,4

Morgan Stanley

35,21

69 130

1,96

2,67

7 745

13,2

1,1

2,91

8 880

12,1

Hewlett-Packard

36,25

67 652

3,56

3,73

9 146

9,7

5,1

1,7

3,96

9 425

9,2

4,8

1,8

Biogen Idec

1,7

104,86

65 836

5,75

6,28

5 491

16,7

7,7

2,4

7,20

6 196

14,6

6,9

2,5

Time Warner

76,20

65 139

3,77

4,01

5 756

19,0

11,4

1,7

4,58

5 740

16,6

11,0

1,8

Abbott Laboratories

42,72

64 238

2,01

2,23

4 235

19,1

12,2

2,1

2,47

4 658

17,3

11,0

2,3

Ford

16,47

63 878

1,62

1,33

7 696

12,4

5,5

2,9

1,93

10 936

8,5

3,9

3,1

Medtronic

64,95

63 620

3,82

4,05

4 979

16,0

11,1

1,9

4,33

5 294

15,0

10,7

2,1

Dow Chemical

53,04

63 335

2,48

2,91

5 311

18,2

8,8

2,7

3,55

6 175

15,0

8,1

2,8

eBay

50,96

63 252

2,71

2,97

3 620

17,1

9,9

0,0

3,38

4 216

15,1

8,2

0,0

Actavis

234,84

62 187

9,50

13,29

3 516

17,7

17,5

0,0

16,42

5 257

14,3

11,8

0,0

MetLife

55,06

61 927

5,63

5,61

8 999

9,8

5,5

2,4

6,11

9 817

9,0

5,1

2,7

Caterpillar

Priceline

1 153,59

60 503

41,72

52,57

3 110

21,9

15,7

0,0

64,76

3 898

17,8

11,8

0,0

Walgreen

62,72

59 996

3,12

3,27

4 450

19,2

11,0

2,0

3,69

5 182

17,0

10,0

2,2

Du Pont

65,30

59 765

3,88

4,03

4 773

16,2

9,6

2,9

4,67

5 464

14,0

8,7

3,1

EMC

29,46

59 764

1,80

1,91

5 539

15,4

7,2

1,4

2,16

6 101

13,6

6,4

1,5

Mondelez

35,43

59 731

1,51

1,68

3 596

21,0

13,3

1,6

1,92

3 984

18,5

12,4

1,8

Monsanto

113,14

59 353

4,56

5,21

3 909

21,7

12,4

1,5

6,04

4 241

18,7

12,2

1,7

64,51

58 918

2,84

2,97

4 245

21,7

13,5

2,2

3,27

4 578

19,8

12,5

2,4

111,86

57 309

6,76

8,15

5 907

13,7

8,6

2,3

9,35

6 348

12,0

8,3

2,5

Halliburton

66,28

56 373

3,15

4,02

4 776

16,5

8,6

0,9

5,33

6 278

12,4

6,9

1,2

Starbucks

74,92

56 280

2,20

2,69

3 096

27,9

15,0

1,4

3,16

3 606

23,7

13,2

1,7

EOG Resources

101,91

55 791

4,11

5,61

4 664

18,2

6,5

0,5

6,34

5 527

16,1

5,7

0,6

Lockheed Martin

175,60

55 733

9,58

11,22

5 309

15,6

9,0

3,1

12,06

5 556

14,6

8,6

3,5

Costco Wholesale

125,71

55 098

4,49

4,60

3 147

27,3

13,1

1,0

5,15

3 495

24,4

11,9

1,1

73,39

54 709

4,33

4,88

5 917

15,0

9,7

0,0

5,44

6 225

13,5

9,3

0,0

Colgate-Palmolive LyondellBasell

Express Scripts

Taulukot Suomi-salkut

Evlin Suomi Pienyhtiöt –rahaston salkunhoitaja Janne Kujala löysi elokuussa salkkuunsa kaksi uutta sijoitusta. Toinen niistä on viime vuoden kovimpiin kurssinousijoihin lukeutunut Elektrobit, joka ratsastaa autoteollisuuden softabuumin aallonharjalla. Kujala osti elokuussa 1,2 miljoonaa osaketta nostaen rahastonsa yhtiön 20. suurimman omistajan listalle. Ostopäätös

kummaksuttaa, sillä Evlin analyytikot suosittelevat alipainottamaan osaketta 2,50 euron tavoitehinnalla. Vielä helmikuussa tavoitehinta oli 1,30 euroa, kun Elektrobitin kurssi pyöri parhaimmillaan yli kolmessa eurossa. Toinen rahaston uusi hankinta on Verkkokauppa.com. Rahat tulokkaiden ostoon Kujala sai myymällä SSAB:n osakkeet. – Mirko Hurmerinta

Suomi-salkut ELOKUU, % SALKUSTA

HEINÄKUU, % SALKUSTA

MUUTOS, % -YKS.

ELOKUU, % SALKUSTA

HEINÄKUU, % SALKUSTA

MUUTOS, % -YKS.

ELOKUU, % SALKUSTA

HEINÄKUU, % SALKUSTA

AKTIA CAPITAL

DANSKE SUOMEN PIENYHTIÖT

EVLI SUOMI PIENYHTIÖT

Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 262 milj. euroa

Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 71 milj. euroa

Salkunhoitaja: J. Kujala Rahaston koko 106 milj. euroa

Nokia

9,6

0,0

Basware

8,3

8,5

-0,1

Kone

9,4

9,1

0,3

Affecto

6,3

6,2

0,1

Sampo

7,7

7,6

0,1

Amer Sports

6,0

6,2

-0,2

Metso

4,6

4,8

-0,2

Huhtamäki

5,3

Amer Sports

4,0

Exel

5,2

Wärtsilä

4,0

Konecranes

5,0

4,9

MUUTOS, % -YKS.

Huhtamäki

8,5

8,9

Metsä Board

5,8

5,7

0,1

Cargotec

5,4

6,2

-0,8

0,0

Outokumpu

5,0

0,0

Tieto

5,0

5,2

-0,2

0,0

Revenio

4,5

5,2

-0,7

ALFRED BERG FINLAND

DANSKE SUOMI OSAKE

EQ SUOMI

Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 123 milj. euroa

Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 163 milj. euroa

Salkunhoitaja: A. Brusila Rahaston koko 22 milj. euroa

-0,4

Nokia

9,6

9,3

0,3

Nokia

10,0

9,8

0,2

Nokia

9,8

Sampo

8,9

8,8

0,2

Kone

9,3

0,0

Kone

9,6

9,7

-0,1

Kone

8,3

8,4

-0,1

Sampo

7,3

7,4

-0,1

Wärtsilä

8,4

8,6

-0,2

Fortum

7,5

8,1

-0,6

Nordea

6,9

6,8

0,1

Nordea

5,9

8,2

-2,3

Wärtsilä

3,8

3,7

0,1

Fortum

6,1

6,5

-0,4

Sampo

5,8

Teliasonera

3,5

Amer Sports

4,9

4,8

0,2

Amer Sports

4,8

4,5

0,3

ALFRED BERG SMALL CAP

DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE

Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 24 milj. euroa

Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 169 milj. euroa

FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Heikkinen Rahaston koko 82 milj. euroa

Outokumpu

5,9

5,8

0,1

Nokia

9,8

9,9

-0,1

Nordea

8,2

7,8

0,4

Amer Sports

5,6

4,0

1,7

Kone

9,4

8,6

0,8

Basware

7,1

6,7

0,4

Kemira

5,3

0,0

Sampo

7,8

6,9

0,9

Amer Sports

6,0

5,4

0,6

Uponor

3,5

3,8

-0,2

Fortum

7,7

7,4

0,3

Nokia

5,6

5,4

0,2

Vaisala

3,4

Huhtamäki

4,9

Raisio

5,0

0,0

Sanoma

3,3

Wärtsilä

4,9

Metsä Board

4,7

4,5

0,2

3,8

-0,5

ARVO FINLAND VALUE

EVLI SELECT

FINLANDIA SUOMI

Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 30 milj. euroa

Salkunhoitaja: J. Nyman Rahaston koko 82 milj. euroa

Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 5 milj. euroa

Nordea

8,5

8,3

0,2

Nokia

7,9

6,9

1,0

Nokia

9,8

9,6

0,2

Stora Enso

6,8

9,0

-2,2

Kone

7,1

8,4

-1,3

Sampo

9,8

9,6

0,2

Kemira

4,9

Metso

6,7

7,6

-0,9

Kone

9,5

9,2

0,3

Sampo

4,8

Wärtsilä

5,6

5,3

0,3

Fortum

7,4

7,3

0,1

Kesko

4,6

Olvi

4,5

Wärtsilä

4,7

Aktia

4,4

Nokian Renkaat

4,5

Elisa

4,2

4,3

-0,1

Kuva: Karoliina Paavilainen

Evli innostui Elektrobitistä

Suomi-salkut ELOKUU, % SALKUSTA

HEINÄKUU, % SALKUSTA

MUUTOS, % -YKS.

ELOKUU, % SALKUSTA

HEINÄKUU, % SALKUSTA

MUUTOS, % -YKS.

ELOKUU, % SALKUSTA

FONDITA EQUITY SPICE

OP-DELTA

SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA

Salkunhoitaja: K. Blomqvist, M. Larsson Rahaston koko 57 milj. euroa

Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 420 milj. euroa

Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 185 milj. euroa

HEINÄKUU, % SALKUSTA

MUUTOS, % -YKS.

Nokia

8,3

8,1

0,1

Nokia

9,9

9,7

0,2

Nokia

9,8

9,6

0,3

Sampo

7,9

7,5

0,4

Sampo

9,8

8,8

1,0

Sampo

5,6

5,1

0,5

Cargotec

7,5

7,1

0,3

Kone

9,7

9,5

0,2

Amer Sports

4,3

4,1

0,2

Caverion

6,2

6,1

0,1

Fortum

7,2

7,0

0,1

Metsä Board

4,3

0,0

Konecranes

5,2

5,6

-0,4

Nokian Renkaat

4,5

Outokumpu

3,9

4,3

-0,4

Kone

4,7

Amer Sports

4,3

Stora Enso

3,6

3,4

0,2

4,1

0,1

HANDELSBANKEN SUOMI

OP-FOCUS

SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT

Salkunhoitaja: C. Auvray Rahaston koko 49 milj. euroa

Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 272 milj. euroa

Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 33 milj. euroa

Sampo

9,1

9,0

0,2

Nokia

11,3

11,9

-0,6

Amer Sports

7,3

3,9

3,4

Nokia

9,0

8,2

0,8

Kone

9,9

8,8

1,1

Basware

6,3

6,4

-0,1

Fortum

6,8

7,9

-1,1

Sampo

9,6

8,6

1,0

Munksjö

5,3

0,0

Kone

5,9

6,0

-0,1

Amer Sports

5,8

5,5

0,3

Outokumpu

5,1

6,2

-1,1

Wärtsilä

5,4

Stora Enso

5,6

Ponsse

4,6

4,4

0,1

UPM

4,1

Fortum

5,1

0,0

Cargotec

4,1

NORDEA SUOMI

OP-SUOMI ARVO

TAALERITEHDAS ARVO MARKKA

Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 684 milj. euroa

Salkunhoitaja: T. Salonen Rahaston koko 204 milj. euroa

Salkunhoitaja: M. Heikkilä Rahaston koko 80 milj. euroa

Nokia

10,1

9,9

0,2

Nokia

9,8

9,7

0,2

Nordea

8,7

6,9

Sampo

9,7

9,4

0,3

Sampo

9,0

8,4

0,6

Neste Oil

7,4

6,9

0,6

Kone

9,2

9,0

0,2

Nordea

7,9

8,6

-0,6

Outokumpu

6,5

6,7

-0,2

Teliasonera

5,0

0,0

Fortum

7,4

7,6

-0,2

UPM

6,1

5,8

0,4

Wärtsilä

4,9

4,8

0,1

Stora Enso

4,9

5,1

-0,2

Cargotec

4,8

Nokian Renkaat

4,7

4,9

-0,2

Metsä Board

4,8

SSAB

4,4

4,5

0,0

NORDEA PRO SUOMI

OP-SUOMI PIENYHTIÖT

TAPIOLA SUOMI

Salkunhoitaja: J. Eräkare Rahaston koko 323 milj. euroa

Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 134 milj. euroa

Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 70 milj. euroa

1,8

Nokia

9,6

9,9

-0,3

Basware

8,5

8,4

0,2

Nokia

5,5

6,0

-0,5

Sampo

9,1

9,2

-0,1

Outokumpu

7,9

5,8

2,1

Cargotec

4,9

3,9

1,0

Kone

9,1

9,3

-0,2

Vacon

5,6

5,4

0,3

Nordea

4,6

4,4

0,2

Fortum

7,4

0,0

PKC Group

5,6

5,7

-0,1

Metsä Board

3,7

3,6

0,1

Wärtsilä

4,7

4,8

-0,1

Metsä Board

5,5

5,4

0,1

Metso

3,7

4,4

-0,7

Metso

4,3

5,1

-0,8

Cargotec

5,4

Kone

3,6

NORDEA 130/30

SEB FINLANDIA

UB HR SUOMI

Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 17 milj. euroa

Salkunhoitaja: C. Backholm Rahaston koko 163 milj. euroa

Salkunhoitaja: UB Omaisuudenhoito Real Assets Rahaston koko 2,5 milj. euroa

Nokian Renkaat

14,4

13,1

1,3

Nokia

10,0

9,8

0,2

Kone

7,9

8,5

-0,6

Sampo

11,5

10,8

0,7

Sampo

9,8

0,0

Sampo

7,9

8,0

-0,1

Nokia

11,1

0,0

Kone

9,1

8,8

0,3

Nokia

7,2

6,7

0,5

Atlas Copco

8,6

8,1

0,5

Wärtsilä

8,5

8,2

0,4

UPM

6,3

6,7

-0,4

Caverion

7,8

7,5

0,3

Fortum

4,8

4,9

0,0

Fortum

5,7

6,1

-0,4

Nordea

7,7

8,4

-0,7

Metso

4,6

Teliasonera

4,8

4,7

0,1

ODIN FINLAND

SEB FINLANDIA SMALL CAP

ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE

Salkunhoitaja: T. Haugen Rahaston koko 246 milj. euroa

Salkunhoitaja: V. Simo Rahaston koko 38 milj. euroa

Salkunhoitaja: N. Lund Rahaston koko 10 milj. euroa

Sampo

8,9

8,8

0,1

Cargotec

9,6

0,0

Cargotec

7,1

6,8

0,3

Huhtamäki

7,2

7,0

0,2

Outokumpu

8,1

7,1

1,0

Sanoma

6,9

7,0

-0,1

Nokia

7,0

6,6

0,5

Amer Sports

7,6

6,5

1,2

Huhtamäki

6,7

6,4

0,4

Kone

6,5

6,4

0,2

Cramo

6,5

6,0

0,5

Neste Oil

6,1

Amer Sports

4,9

4,7

0,2

Metsä Board

5,3

5,1

0,2

Ramirent

5,6

Cramo

4,6

5,1

-0,5

Verkkokauppa.com

5,0

Kemira

4,9

5,9

-1,0

Taulukot

Intia-rahastot hurjassa vedossa

Intia on nyt kehittyvien markkinoiden kuuminta hottia. Bombayn pörssin yleisindeksi on noussut vuodessa yli 35 prosenttia ja markkina on imenyt runsaasti uutta pääomaa. Venäjä-rahastoissa kehitys on ollut ymmärrettävästi täysin päinvastaista.

Odinin lento hiipunut

Odinin Offshore ja Maritim-rahastot ylsivät komeisiin tuottoihin ennen finanssikriisiä. Sittemmin öljypalvelu- ja merenkulkuosakkeiden tuotot ovat jääneet selvästi vaatimattomimmiksi.

Yhdistelmärahastoissa suuria eroja

Pankkien asiakkailleen mieluusti tyrkyttämillä yhdistelmärahastoilla on voinut päästä muhkeisiin tuottoihin tai vaihtoehtoisesti hädin tuskin omilleen. Parhaiten on tuottanut osakepainotteinen FIM Varainhoito 100, joka sijoittaa pääasiassa muihin rahastoihin.

Parhaat ja huonoimmat rahastot 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA RAHASTOA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN

YHTIÖ

TUOTTO 5 V. P.A.

TUOTTO 3 V. P.A.

TUOTTO 12 KK

TUOTTO 6 KK

TUOTTO 1 KK

RISKI VOLATILITEETTI

RISKI SHARPEN MITTARI

HALLINNOINTI JA SÄILYTYS PALKKIO, %&

JUOKSEVAT KULUT

RAHASTO PÄÄOMA MEUR

SALKUNHOITAJA

KOKO MAAILMA PARHAAT

PYN Elite

0,3

36,3

42,4

0,1

9,1

16,3

2,6

0,01

325,8

P. Deryng

JOM Silkkitie

21,0

16,9

37,6

0,2

4,0

14,1

2,7

0,01

1,33

55,3

J. Mykkänen

SEB Lux Global Chance/Risk Fund C

15,5

20,0

30,8

0,2

4,1

11,3

2,7

0,02

1,62

26,6

C. Darenhill

Handelsbanken Uusi Energia

10,6

15,4

25,9

0,0

4,7

13,4

1,9

0,02

57,7

M. Sens

HUONOIMMAT 9,6

12,2

5,9

0,0

9,1

0,6

0,02

1,60

1202,9

M. Randel

Pictet-Premium Brands-P EUR

Carnegie Worldwide

17,1

12,3

5,5

0,0

1,6

10,1

0,5

0,02

2,02

178,64

C. Reyl, L. Belloni, A. De Lamaze

JPM Highbridge Statistical Market Neutral

-0,9

0,2

5,0

0,1

0,9

3,8

1,3

0,02

1,90

72,8

Highbridge Capital Management

0,1

-0,1

2,8

-0,1

0,02

1,90

39,1

Yazann Romahi, Wei Victor Li

JPM Gl. Merger Arbit. A KEHITTYVÄT MARKKINAT PARHAAT

HSBC GIF Indian Equity IC

5,8

Jupiter India Select L Eur Acc FF - India Focus Fund Y

10,4

79,7

0,5

3,2

24,7

3,2

0,01

1,04

1955,9

S. Duggal

6,0

67,9

0,4

6,5

17,3

3,9

0,02

156,7

A. Vazirani

12,5

12,1

66,0

0,4

7,3

19,0

3,5

0,01

1,31

61,5

T. Chanpongsang

6,5

9,3

62,6

0,3

4,8

19,2

3,3

0,02

2,24

184,2

D.Chatterjee

Evli Venäjä B

2,7

-9,8

-11,9

0,0

-2,0

25,1

-0,5

0,03

27,3

O. Marjasova

Carnegie East-European

1,3

-6,1

-12,9

-0,1

31,7

-0,4

0,02

2,20

12,2

M. Springborg

Pictet-Indian Equities-P USD HUONOIMMAT

Danske Invest Russia Small Cap K

3,6

-6,1

-13,3

-0,1

-3,3

22,0

-0,6

0,03

6,1

K. Vares-Wartiovaara

-5,2

-19,5

-17,4

0,0

-5,4

25,7

-0,7

0,02

0,03

10,6

K. Rahuorg

SEB Concept Biotechnology

30,2

43,3

46,6

0,1

10,7

21,5

2,1

0,02

1,64

342,9

U. Bergman

Pictet-Generics-P USD

18,6

22,8

44,5

0,1

3,3

11,9

3,7

0,02

2,02

537,05

Niewiadomska, Sjöström

Candriam Equities L Biotech C

29,6

43,4

40,1

0,1

12,7

24,7

1,6

0,02

1,80

469,3

Candriam Luxembourg

Danske Invest MediLife K

20,1

27,7

34,2

0,1

6,4

14,4

2,4

0,02

62,5

Allianz Global Investors Europe

JPM Global Natural Resources A

0,9

-11,0

11,9

0,1

-2,0

12,4

0,9

0,02

1,90

241,2

Neil Gregson

ODIN Maritim

4,1

5,2

10,0

-0,1

2,9

13,7

0,7

0,02

86,8

Lars Mohagen

8,5

5,1

9,2

0,1

0,7

12,9

0,7

0,02

237,3

Lars Mohagen

11,5

16,4

8,0

0,0

3,5

11,4

0,7

0,02

2,02

448,6

Micheli, Butz

FIM Russia Small Cap TOIMIALARAHASTOT PARHAAT

HUONOIMMAT

ODIN Offshore Pictet-Timber-P USD YHDISTELMÄRAHASTOT PARHAAT FIM Varainhoito 100

11,7

20,4

0,1

4,3

8,9

2,2

0,00

0,02

23,5

Pakarinen, Näätsaari

Handelsbanken Eläke 70 Active

13,9

18,5

19,9

0,1

1,4

10,9

1,8

0,01

249,2

P. Bolte

Handelsbanken Eläke 60 Active

13,9

18,5

19,9

0,1

1,4

10,8

1,8

0,01

233,5

P. Bolte

Handelsbanken Eläke 80 Active

13,8

18,4

19,7

0,1

1,3

10,8

1,8

0,01

83,4

P. Bolte

Nordea II Takuuturva 100

1,5

3,1

1,3

0,0

0,3

1,6

0,6

0,01

14,4

Nordea Inv. Mgmt/ T. Hyllinen

Nordea Takuuturva 100 K

1,5

0,5

0,0

0,8

0,4

0,02

35,3

Nordea Inv. Mgmt/ T. Hyllinen

Nordea III Takuuturva 100

2,6

3,9

0,5

0,0

0,2

2,1

0,1

0,01

14,0

Nordea Inv. Mgmt/ S. Siven

0,6

-0,1

0,0

0,1

0,5

-0,9

0,01

18,9

Amundi Asset Management

HUONOIMMAT

OP-Pääomaturva 2015 (95) A

Lähde: Factset

Suomalaisten osakkeiden suositukset SUOSITUKSET

KURSSIKEHITYS KURSSI 15.9. 2014

MUUTOS VUODEN ALUSTA, %

Digia

3,40

Munksjö

7,78

MUUTOS 1 V, %

MUUTOS 3 V, %

MUUTOS 5 V, %

OSTA

YLIPAINOTA

PIDÄ

ALIPAINOTA

MYY

SUOSITUKSIA, KPL

SUOSITUSLUKU (1=PARAS, 3=HUONOIN)

KESKISUOSITUS

KESKITAVOITEHINTA

-13,04

-6,34

22,74

3,03

1,0

Osta

4,83

44,07

53,45

1,2

Osta

9,57

13,65

-10,37

-8,76

1,3

Ylipainota

16,17

Technopolis

4,08

-6,21

-5,40

40,66

29,49

1,3

Ylipainota

4,87

Amer Sports

16,30

7,80

9,91

72,30

190,28

1,3

Ylipainota

17,59

YHTIÖ

Lassila & Tikanoja

25,58

-18,26

Talentum

1,11

5,71

19,35

-31,06

-45,05

1,3

Ylipainota

1,43

Cargotec

26,86

-0,85

-6,90

34,70

68,09

1,4

Ylipainota

33,36

Basware

36,97

47,70

94,58

95,09

236,09

1,4

Ylipainota

45,50

PKC Group

17,26

-28,65

-26,52

58,93

200,17

1,4

Ylipainota

22,33

Caverion

6,24

-29,89

8,52

1,4

Ylipainota

7,57

Raisio

3,72

-14,87

-1,59

58,30

48,21

1,5

Ylipainota

4,46

Cramo

12,05

-21,55

-8,64

64,17

24,14

1,5

Ylipainota

15,82

Valmet

8,17

1,5

Ylipainota

9,13

Kesko

27,67

3,25

17,74

11,44

26,75

1,6

Ylipainota

31,50

Vacon

30,42

33,52

14,60

16,23

88,37

167,09

1,6

Ylipainota

Sponda

3,78

10,53

2,16

21,15

40,52

1,6

Ylipainota

4,14

Uponor

11,69

-17,79

-15,41

52,51

-5,04

1,6

Ylipainota

13,93

Tikkurila

17,35

-12,81

-8,64

14,45

1,6

Ylipainota

20,83

Sampo

37,22

4,20

16,13

95,59

116,77

1,7

Ylipainota

38,95

2,92

9,77

129,66

491,82

404,65

1,7

Ylipainota

2,82

17,51

-10,43

-7,84

23,93

79,59

1,7

Ylipainota

19,50

Elektrobit Fiskars Outokumpu

6,30

77,22

35,99

-55,19

-80,65

1,8

Pidä

6,96

Konecranes

22,12

-14,46

-12,50

24,34

3,66

1,8

Pidä

25,51

Metso

30,29

27,16

27,00

55,60

100,84

1,8

Pidä

32,14

Huhtamäki

20,39

9,33

29,38

155,83

153,92

1,8

Pidä

21,40

Citycon

2,70

6,66

12,37

5,79

7,28

1,8

Pidä

2,86

Nokia

6,64

14,09

39,73

52,22

-38,23

1,8

Pidä

6,41

Tieto

20,39

24,03

29,46

110,86

49,93

1,8

Pidä

20,28

YIT

6,77

-33,42

-35,26

-23,46

-30,78

1,9

Pidä

8,02

Oriola-KD

2,13

-16,47

-10,13

22,41

-41,48

1,9

Pidä

2,41

Finnair

2,46

-11,19

-23,36

-16,61

-44,72

1,9

Pidä

2,86

Stora Enso

6,60

-9,53

-2,87

37,27

30,18

1,9

Pidä

7,58

Kemira

10,64

-12,50

-15,69

19,75

56,65

1,9

Pidä

11,62

Nokian Renkaat

24,73

-29,08

-34,39

0,20

47,03

1,9

Pidä

26,70

Wärtsilä

36,49

2,01

5,74

93,17

143,19

2,0

Pidä

39,36

Kone

32,25

-1,68

-2,49

66,58

148,94

2,0

Pidä

32,76

Comptel

0,65

34,38

24,04

28,50

-8,66

2,0

Pidä

0,63

Etteplan

3,21

2,56

0,31

30,49

3,55

2,0

Pidä

3,40

Alma Media

2,82

-5,69

-12,69

-54,15

-60,56

2,0

Pidä

3,14

Atria

7,05

-8,80

-13,60

30,56

-39,64

2,0

Pidä

7,60

Olvi

24,50

-14,34

-8,58

72,54

110,30

2,0

Pidä

25,90

Ramirent

6,38

-30,27

-27,66

30,20

-19,75

2,0

Pidä

8,01

Metsä Board

3,41

8,25

26,77

107,93

326,25

2,1

Pidä

3,68

11,57

-5,78

7,13

27,77

29,56

2,1

Pidä

12,13

UPM-Kymmene Stockmann

8,88

-19,61

-32,25

-40,36

-50,97

2,1

Pidä

10,58

Neste Oil

14,93

3,90

-11,24

98,54

16,82

2,1

Pidä

14,55

Marimekko

10,01

1,62

-9,00

-10,94

-7,06

2,1

Pidä

10,05

Ponsse

11,99

22,22

68,87

62,91

126,23

2,1

Pidä

12,25

Lemminkäinen

12,00

-15,98

-15,42

-41,95

-57,26

2,2

Pidä

14,38

Rautaruukki

11,14

65,28

75,85

25,95

-36,12

2,2

Pidä

11,05

Outotec

6,71

-11,89

-35,90

-11,22

18,31

2,2

Pidä

7,15

20,99

8,98

22,68

36,92

57,87

2,2

Pidä

20,34

Sanoma

5,47

-14,41

-6,50

-41,77

-64,74

2,3

Alipainota

5,70

HKScan

3,45

-8,24

-7,51

-29,01

-57,88

2,3

Alipainota

3,51

Pöyry

3,31

-18,61

-14,41

-45,67

-73,76

2,3

Alipainota

4,06

Rapala

5,07

-2,50

-2,12

-14,50

-1,17

2,4

Alipainota

5,13

Orion

29,68

45,35

62,10

97,87

139,94

2,5

Alipainota

23,37

Fortum

18,88

13,53

13,94

3,28

2,55

2,5

Alipainota

16,74

Apetit

16,53

-15,01

-13,00

12,83

12,30

2,7

Alipainota

16,83

F-Secure

2,54

35,83

41,11

22,71

-12,41

2,7

Alipainota

2,10

Ahlstrom

7,71

-4,43

-3,77

-17,99

7,70

2,7

Alipainota

7,33

Elisa

Lähde: Factset

YHTEENVETO

Taulukot Yhdysvallat

Eräs käännekohta Yhdysvaltain rahapolitiikassa nähtäneen lokakuun lopussa. Ellei yllätyksiä tapahdu, Fed ilmoittaa pääjohtaja Janet Yellenin johdolla velkapapereiden osto-ohjelman päättämisestä. Syyskuussa kuukausittaisia ostoja pienennettiin 25 miljardista dollarista 15 miljardiin dollariin. Osakemarkkinat hinnoittelevat jo määrällisen elvytyksen purkamisen. Seuraava kysymys kuuluukin, milloin Suomi

Valtionlainat 10 vuotta

Fed aloittaa koronnostot. Sijoittajien konsensusnäkemyksen mukaan ohjauskorkoa hilataan ylöspäin ensimmäisen kerran ensi vuoden alkupuoliskolla. Jenkkikeskuspankkiirit vakuuttavat korkojen pysyvän matalalla ”merkittävän ajan” vielä velkapapereiden osto-ohjelman päättymisen jälkeen. Koronnostot edellyttävätkin talouden vahvistumista. – Tommi Melender

Dollarin arvo euroissa

Saksa prosenttia 4,5

euroa dollareissa 1,55

3,5

1,45

2,5

1,35

1,5

1,25

1,15

0,5 2009

2010

2011

2012

2013

2014

2009

AAA-luokitellut

Yrityslainat 10v, Eurooppa

2010

2011

2012

2014

AAA-luokitellut

Yrityslainat 10v, Yhdysvallat

BBB-luokitellut

2013

BAA-luokitellut prosenttia 6

prosenttia 8

4 4 3 2

0 2009

2010

2011

2012

2013

2014

1 2009

2010

2011

2012

2013

2014

OIKAISU Sijoitusoppaan (8B/2014) rahastotaulukossa Lähi-itä ja Afrikka -rahastojen luvut olivat väärin, alla korjattu taulukko.

TUOTTO, %, 10 V. P.A.

TUOTTO, %,W 5 V. P.A.

TUOTTO, %, 3 V. P.A.

TUOTTO, %, 12 KK

TUOTTO, %, KK

SHARPE 1 V.

HALLINNOINTI JA SÄILYTYS, % P.A.

RAHASTOPÄÄOMA, MEUR

OSUUDENOMISTAJIA, KPL

LÄHI-ITÄ JA AFRIKKA FIM Sahara

16,7

Taaleritehdas Dinaari Osake

29,1

44,6

23,2

3,9

2,2

6864

23,8

39,4

13,8

3,3

2,7

120

eQ Afrikka 1 K

5,6

13,0

19,4

13,0

2,0

2,5

216

Nordea 1 - Afrikka

5,8

9,8

17,6

13,7

1,8

2,0

2426

Nordea European New Frontiers

4,5

7,5

22,9

25,6

1,2

1,9

15778

Kuva: Britt Leckman

Fed kohti koronnostoja

Ilmiöt I L M I Ö T 6 3 / KO L U M N I : S A L I N 6 5 / K I RJAT 6 6 / A RVO E S I N E 6 7 / R I S T I K KO 6 8 / A RVO PA P E R I A R E E N A 9 0 / KO L U M N I : KO P R A 7 2 / KO L U M N I : TA L L I M E S TA R I 74

Iso katiska. Färsaarelainen Backafrost tyhjentää kalakasseja Venäjlle.

Kuva: Heinesen Myndi

Huippuapajat Färsaarilla Färsaarten lohentuotanto sai myyntimonopolin Venäjän lohimarkkinoille. Koonnut Pekka Virolainen

Citymarketin kalakauppias sanoi, ettei se lohi tästä enää halpene, vaikka Putin boikottia pitääkin. Norjalaisilla lohimiljardööreillä kun on kuulemma niin paljon rahaa, että heillä on myös aikaa odottaa, että korvaavia markkinoita löytyy ennen kun ”lohikassit” alkavat pursua yli äyräiden. Nähtäväksi jää miten Citymarketin kilohinnalle käy, mutta Oslon pörssissä maailman suurimman lohentuottajan Marine Harvestin kurssi tipahti

Ilmiöt

elokuun alussa parissa päivässä toistakymmentä prosenttia heti kun Venäjä ilmoitti lohen tuontikiellon olevan osa vastapakotteita. Oslon pörssin Seafood-indeksi on tuontikiellon alkamisesta laskenut kuukaudessa noin kaksi prosenttia. Vastavirtaan indeksiä kuitenkin vetää Färsaarilta kotoisin oleva Bakkafrost. Färsaaret kuuluu itsehallintoalueena Tanskaan. Se ei ole EU:n jäsen, kuten ei Norjakaan, mutta ei myöskään ole mukana EU:n Venäjän vastaisissa pakotteissa, kun Norja taas on. Niinpä kahta kolmasosaa Färsaarten lohentuotannosta hallitseva Bakkafrost saa suoranaisen myyntimonopolin Venäjän lohimarkkinoille. Bakkafrostin kurssi on tuonti-

Bakkafrostin kurssi on noin 20 prosentin nousussa. kiellon jälkeen noin 20 prosentin nousussa. Yhtiön odotetaan moninkertaistavan vientinsä Venäjälle talouspakotteiden aikana. Bakkafrost on tähän saakka toimittanut varsin vähän kalaa Venäjälle, mutta yhtiöllä on aiempaa kokemusta boikottien hyödyntämisestä. Kun Kiina näpäytti Oslon Nobel-komiteaa vuonna 2010 ”väärästä” rauhanpalkinnon valinnasta ja pisti Norjan lohen boikottiin, ei-norjalainen Bakkafrost peräti 12-kertaisti vientinsä Kiinaan heti seuraavana vuonna. Bakkafrostin ohella Marine Harvest kasvattaa sekin lohta myös Färsaarilla ja pystyy sitä kautta kiertämään Venäjän tuontikieltoa. Yhtiö kasvattaa kalaa myös Chilessä, mutta Chile on tuoreen kalan kuskaamiseen liian kaukana Venäjästä. Sekä Marine Harvestin pääomistajat Fredriksenit että Bakkafrostin Jacobsenit ovat tosiaan miljardöörejä, joten siinä mielessä Citymarketin kalakauppias tiesi mistä puhui. ❏

Sijoita sisuskaluihin Apple tunnetaan uusien toimialojen valtaajana ja alan johtavien yritysten tuhoajana. Nyt varsinkin sveitsiläiset kellotehtailijat ovat nyrpistäneet nenäänsä Applen uudelle laitteelle siinä missä Nokian insinöörit aikanaan naureskelivat Applen kyvyille tehdä kunnollista matkapuhelinta. Puettavien älylaitteiden markkinoilla todennäköinen voittaja on kuitenkin taas lapion myyjä. Siis se, joka varustaa kultaryntäykseen lähtijät. Tässä roolissa on vahvoilla Intel, jonka entistä pienemmät, tehokkaammat ja virtaa vähemmän syövät Core M -prosessorit tulevat markkinoille tänä syksynä. Intellin kurssi on ottanut etukenoa viimeiset puoli vuotta, mutta kuudentoista p/e-luvulla osaketta voi pitää jopa edullisena, jos uusi prosessori löytää tiensä myös tabletteja pienempiin laitteisiin.

KEHITYSRAHAA ÄMPÄRIMITALLA Jibo on pöytälampun kokoinen tekoälypakkaus, joka juttelee, lukee ääneen sähköpostia, ottaa valokuvia ja muistuttaa asioista. MIT:n professorina toiminut Cynthia Breazeal on kerännyt Jibon prototyypin tekemiseen joukkorahoituksella jo puolitoista miljardia dollaria. Sijoittajia riittää, vaikka Jibo tekee varsin vähän sellaista, jota ”oikealta” robotilta on totuttu odottamaan. Se ei esimerkiksi pysty liikkumaan. Ihmisten kiinnostuksessa rahoittaa Jiboa on jotain samaa kuin sähköauto Teslan osakkeessa. Pelkästä mullistuksen odotuksesta ollaan nykyisin valmiita maksamaan satumaisia summia!

Se parempiääninen Buffett Warren Buffett on silloin tällöin soittanut ukulelea kitaristi, laulaja, lauluntekijä Jimmy Buffettin kanssa, ja miehiä on monesti luultu vähintäänkin serkuksiksi. Sitä he eivät kuitenkaan ole. Buffetteilla on kuitenkin paljon yhteistä, ennen kaikkea menestys. Kumpikin esimerkiksi ajelee työmatkat yksityiskoneella, tosin Jimmy myös ohjaa itse Falconiaan. Jimmy Buffett on Karibianmereen ihastunut kantrilaulaja Alabamasta ja hänen rennonletkeää musiikkiaan kutsutaan tyylinimellä Gulf & Western. Suomessa musiikkia ei juuri tunneta. Esimerkiksi Ylen äänilevystöstä löytyy vain kaksi Buffettin vanhaa levyä 1970-luvulta, ajalta ennen miehen suurimpia hittejä. Levymyynti ei kuitenkaan ole jäänyt noihin kahteen äänitteeseen, sillä Buffettin 30 levystä 8 on myynyt kultalevyn verran ja 9 platinaa. Mies on myös Ernest Hemingwayn ohella yksi niistä kahdeksasta kirjailijasta, joiden kirjat ovat nousseet New York Timesin bestseller-listan ykkösiksi sekä fiktion että tietokirjallisuuden puolella. Jimmy Buffettin juopottelulaulusta Margaritaville sekä tölkkimuonaan kyllästyneestä merimiehestä kertovasta Cheesburger in Paradise -lauluista tuli niin suosittuja, että mies perusti kummallekin kappaleelle oman ravintolaketjun. Jälkimmäisen omistaa nykyisin pörssiyhtiö Luby's Inc. (NYSE: LUB). Buffett itse omistaa edelleen kolmisenkymmentä Margaritaville ravintolaa. Celebrity lehti arvioi Jimmy Buffettin maailman kolmanneksi rikkaimmaksi laulaja-lauluntekijäksi Paul McCartneyn ja Bonon jälkeen.

Vain huonoimmat jäävät pörssiin

SALIN

Markus Salin

Helsingin pörssi näivettyy pala palalta. Viimeisin lunastustarjous osui Vaconin kohdalle. Pohjola on poistumassa pörssistä ja Rautaruukki vaihtuu ruotsalaiseen SSAB:hen. Kovin kaukana ei ole se päivä, kun Grimaldit lunastavat Finnlinesin rippeet ja vetävät yhtiön pois pörssistä. Ja lisää on todennäköisesti tulossa. Skotlantilainen Weir on häärännyt sekä Metson että Outotecin kimpussa toistaiseksi laihoin tuloksin. Metson ja Outotecin yhdistymistäkin on spekuloitu. Eikä Rolls-Roycen Wärtsilä-kosiskeluistakaan ole kovin kauan. Viimeisen vuoden aikana korviini on kantautunut yrityskauppaspekulaatioita melkein kymmenestä yhtiöstä. Vacon tuskin jää vuoden viimeiseksi lunastettavaksi. Hyvät kansainväliset suomalaisyritykset käyvät kaupaksi, vaikka Suomen talous keikkuu kuilun partaalla. Ehkä omistajat myös tarttuvat tarjouksiin helpommin, kun odotukset kasvun piristymisestä siirtyvät jatkuvasti yhä kauemmaksi tulevaisuuteen. Suomen kurjistumista on helpompi katsella tukku seteleitä taskussa. Tytäryhtiötaloudesta jankuttajat saivat Vaconin myötä taas vettä myllyyn. Välillä olisi mukava kuulla ulkopuolisten suista myös muunlaisia kommentteja. Tunnen kymmeniä ihmisiä, jotka ovat tyytyväisiä työpaikkaansa jonkin maailmanjätin palveluksessa. Pörssin näkökulmasta lyhenevä pörssilista on ikävämpi juttu. Päälistan runsaasta 120 yhtiöstä runsas kolmannes on jo valmiiksi sellaisia pikkuPäälistan yhtiöstä yhtiöitä, jotka eivät kiinnoskolmannes on ta ketään. Eivät sijoittajia, pikkuyhtiöitä, jotka mutta eivät myöskään teoleivät kiinnosta ketään. lisia ostajia tai pääomasijoittajia. Kun parhaat yhtiöt vähitellen lunastetaan pois, jäljelle jäävät vain jämäpalat, jotka eivät kelpaa kenellekään. Eikä uusia kunnollisia vaihtoehtoja pystytä houkuttelemaan pörssiin. Byrokratia, sääntely ja lisääntyvät kustannukset eivät innosta. Hyvät yhtiöt eivät pörssiä tarvitse, joten listoille tullaan lähinnä sekundalaadulla rahastusmielessä. Suomalainen osakesijoittaja haluaisi sijoittaa kotimaahan, mutta vähitellen vaihtoehtojen vähyys ajaa muualle. Sekin tie vaatii vielä tasoittamista. Kaunis ajatus pohjoismaisesta pörssilistasta ei ole käytännön tasolla toiminut kovin hyvin. Kaikilla mailla on eri valuutta ja markkinoiden kunnollinen seuraaminen edellyttää kohtuullista kielitaitoa. Valitettavasti kansainvälisissä sijoituksissa harva uskoo omiin kykyihinsä ja laiskuuskin iskee helposti. Se tietää monen kohdalla parhaiden tuottojen valumista rahastoyhtiöiden palkkioihin. Siltikin tunnen kymmeniä ihmisiä, jotka ovat tyytyväisiä ulkomaisiin maailmanjätteihin tekemiinsä sijoituksiin.

Ilmiöt

Sijoitusautojen käsikirja

Dietrich Hatlapa Better than gold. Investing in Historic Cars 321 s. Hagi Publishing 2014

Dietrich Hatlapan komeasti kuvitettu kirja lienee ensimmäinen kattava yhteenveto harvinaisten keräilyautojen markkinoista ja arvonmäärityksestä. Hatlapan yrityksen keräämä keräilyautojen HAGI-indeksi on noussut vuoden alusta 11 prosenttia. Porscheindeksi on loikannut liki 20 prosenttia. Himotuimpien mallien hinnannousu on reippaasti yli indeksin, joten periaatteessa autolla voisi lyödä rahoiksi. Käytännössä se on erittäin vaikeaa. Miljardien eurojen kokoiset keräilyautomarkkinat eivät ole tehokkaat. Parhaat yksilöt vaihtavat omistajaa pienessä piirissä ja hyvin eksklusiivisissa keräilyautotapahtumissa. Auton alkuperäisyyden varmistaminen on kovaa työtä, ja siinä kirjoittaja neuvoo turvautumaan useamman asiantuntijan mielipiteeseen. Kirjan kaihoisa havainto on sekin, että halutuimmat keräilyautot on jo valmistettu. Uudet, teknisiä hienouksia pursuavat autot eivät todennäköisesti milloinkaan nouse yhtä halutuiksi kuin menneiden vuosikymmenten pienten valmistusmäärien urheiluautot ja kilpurit. Parhaassa tapauksessa keräilyautot ovat harrastus, jossa ei menetä rahaa. – Mikko Laitila

Maltillisen miehen radikaali teos Financial Timesin Martin Wolf liputtaa uudessa rohkeassa kirjassaan helikopterirahan puolesta. Martin Wolfin nimi on tuttu kaikille talousjournalismia aktiivisesti seuraaville. Hänen analyysejään ja kannanottojaan seurataan tarkasti paitsi poliittisten päättäjien myös ekonomistien piirissä. Uusimmassa kirjassaan Wolf pureutuu viime vuosikymmenen lopulla puhjenneeseen finanssikriisiin. Aiheesta on kirjoitettu jo melkoinen määrä opuksia, mutta The Shifts and the Shocks erottuu edukseen, koska se katsoo yhtä paljon tulevaisuuteen kuin menneisyyteen. Wolfin kunnianhimoisena pyrkimyksenä on hahmottaa sekä finanssikriisin syyt että seuraukset, sillä kuten kirjan alaotsikko sanoo: ikävistä tapahtumista on vielä paljon opittavaa. Välittömässä kriisin torjunnassa hallitukset ja keskuspankit onnistuivat kiitettävästi lähtiessään määrätietoisesti elvyttämään. Sen jälkeen ei ole mennyt läheskään yhtä hyvin. Wolf näkeekin uhan uudesta vakavasta rahoitusjärjestelmän

Martin Wolf The Shifts and the Shocks: What We’ve Learned – and Have Still to Learn from the Financial Crisis. 496 s. Penguin Press 2014

ARVOESINE

häiriöistä, elleivät poliittiset päättäjät ryhdy radikaaleihin uudistuksiin. Ennen toimenpidesuosituksiaan Wolf esittää yhteenvetonsa finanssikriisiin johtaneista tekijöistä. Tärkeälle sijalle nousee Kiinan ja Saksan kaltaisten maiden liikasäästäminen (savings glut). Ne hamstrasivat rahaa enemmän kuin käyttivät investointeihin, mikä painoi alas reaalikorkoja. Seurauksena oli valtavia pääomavirtoja sääntelystä vapautuneille rahoitusmarkkinoille. Likviditeetti ajoi varallisuushinnat huimaan nousuun, ruokki spekulaatiota, synnytti kuplia ja loi edellytykset historian pahimmalle finanssikriisille. Elpyminen on ollut tuskallisen hidasta. Talouskasvu pysyttelee läntisessä maailmassa selvästi pitkän ajan trendin alapuolella eikä sen merkittävästä vauhdittumisesta ole merkkejä näkyvissä. Erityisen synkältä näyttää Euroopassa, mistä on Wolfin mielestä syyttäminen poliittisia päättäjiä, jotka turvautuivat ahdingon keskellä ankaraan talouskuripolitiikkaan. Sen seurauksena Euroopan velkakriisistä tuli kysyntäkriisi ja investointilama. Wolf tunnetaan konservatiivisena markkinatalousmiehenä, mutta uudessa kirjassaan hän tekee rohkeita johtopäätöksiä. Valtavirtaa edustava uusklassinen taloustiede on hänen mielestään ollut huonommin kartalla kuin niin sanottu heterodoksinen taloustiede eli jälkikeynesiläiset ja Itävallan koulukunnan edustajat. Rahoitusjärjestelmän korjaaminen edellyttää Wolfin mielestä, että pankit keräävät suuremmat pääomapuskurit. Samalla nykyinen luototuksen pohjana toimiva reservijärjestelmä pitää korvata uudella systeemillä, jossa talletukset katetaan valtionobligaatioilla. Kauaskantoisimpana ja kiistanalaisimpana voidaan pitää Wolfin ehdotusta, että tulevaisuudessa julkiset taloudet päästettäisiin alijäämäisiksi ja alijäämät rahoitettaisiin keskuspankkien toimesta. Tällainen helikopteriraha varmistaisi riittävän kokonaiskysynnän ja vakauttaisi rahoitusjärjestelmää. Oikein tehtynä sen ei pitäisi Wolfin mielestä johtaa inflaatioon. – Tommi Melender

Vintagea ranteeseen Omegan vuonna 1939 esittelemä 30-millimetrinen kellokoneisto oli innovatiivinen, laadukas ja tarkka. Niin hyvä, että silloiset viholliset, britit ja saksalaiset, ottivat kumpikin koneiston sisältävän kellon upseereidensa käyttöön. Armeijan laatuseulan läpäiseminen merkitsi menestystä myös siviilipuolella. Koneiston ensiversio asennettiin vain 12 000 kelloon, mutta sitä seurasi viisi paranneltua versiota. Kaikkiaan 30-millimetrisiä koneistoja ehdittiin asentaa yli 400 000 kelloon, joissa oli eriArmeijan laatuseulan laisia kuoria ja kellotauluja. läpäiseminen toi ”Vuosien 1939-1945 mallien demenestystä. sign kesti kuitenkin parhaiten aikaa. Silloin tehtiin visuaalisesti kaikkein kauneimmat kellot, ja sen ajan tuotanto on halutuinta ja arvostetuinta”, kertoo Longitudi-liikkeen antiikkikelloseppä Vesa Hyvärinen. ”Tyyli oli yksinkertaista, bauhaus-henkistä, art decosta oltiin siirtymässä kohti funkkista.” Parhaiden vuosien Omegan saa Hyvärisen mukaan 1 500–3 500 eurolla. Hyvin hoidetun kellon arvo pitää. ”Klassikot ovat aina haluttuja. Yli 70-vuotiasta kelloa täytyy jo kuitenkin vähän vaalia – se ei sovellu halonhakkuuseen ja purjehdukseen.” Vintage-kellon arvon määrittävät sen alkuperäisyys, harvinaisuus ja kunto. ”Näitä kelloja on aina pyritty jäljittelemään. Monet ovat halunneet ottaa koneiston toisaalta, taulun toisaalta ja osoittimet toisaalta, pyrkineet tekemään jotain silmää miellyttävää – totuus on kuitenkin, ettei rakennetulla kellolla ole arvoa”, sanoo Hyvärinen. Kellon kunnon näkee koneistosta, kuoresta, kellotaulusta ja osoittimista. Koneiston ja kuoren merkinnät tulee tarkistaa. Omegan 30-millimetrisin koneistoin varustettuja kelloja on Hyvärisen mukaan tarjolla tasaisesti, ja designissa on paljon vaihtoehtoja. ”Tauluissa on todella mielenkiintoisia ja upeita variaatioita.” Kellokauppiaiden ja -keräilijöiden suurin yksittäinen kauppapaikka on kansainvälinen Chrono24-sivusto. Verkosta ostamisessa on kuitenkin riskinsä – alkuperäisyydestä ja kunnosta voi olla vaikeaa varmistua. – Alexandra Räikkönen

Ilmiöt

Laatinut Ristikkosampo

Kuva: Outi Törmälä

Pörssiristikko

Viime kuun ratkaisu PÄÄTOIMITTAJA Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Mikko Laitila 040 342 4287 AD Sasu Haanpää 040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT Tommi Melender 040 342 4665 Mikael Sjöström 040 342 4349 Mirko Hurmerinta 040 342 4663 Markus Salin YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Itämerenkatu 23, 00180 Helsinki Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki Puhelin: 020 442 40 (vaihde) Sähköposti: etunimi.sukunimi@talentum.fi www.arvopaperi.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Toni Halonen, Karo Hämäläinen, Matti Inha, Päivi Joensuu, Yrjö Kopra, Arttu Laitala, Vesa Laitinen, Jessica Larsen-Hossain, Matti Lyytikkä, Antti Mannermaa, Karoliina Paavilainen, Alexandra Räikkönen, Erik Solin, Nick Tulinen, Pekka Virolainen MEDIAMYYNTI Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333 Trafiikki: mediamyynti@talentum.fi Marja Saulo 020 442 4361

Tilaa Arvopaperi netistä: www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa sähköposti: lehtikampanja@talentum.fi puhelin: 020 442 4100 *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2014: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä. Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 129 €/12 kk, määräaikaistilaus 139 €/12 kk. Osoitteenmuutos Sähköposti tilpal@talentum.fi, puhelin 020 442 4100. Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi. Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. liittoon. Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30). *) Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min.

AINEISTOT arvopaperi.ilmoitus@talentum.fi Paino: PunaMusta Oy, Joensuu Paperi: MyBrite Silk 80g/m2 kansi Galerie Art Gloss 200g/m2 TILAUKSET JA MUUTOKSET Puhelin: 020 442 4100* Sopimusasiointi: 03051 4100 (8,8 snt/min sis. alv. Sähköposti: asiakaspalvelu@talentum.fi www.arvopaperi.fi

24 %)

TILAUSHINNAT Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 129 euroa (sis. alv. 10 %). Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. 020 442 4100* Sähköposti: asiakaspalvelu@talentum.fi Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta. Seuraava Arvopaperi ilmestyy 23.10.2014. ISSN 0782-6060 Aikakauslehtien liiton jäsen Lukijamäärä 86 000 (KMT2013) *) Puhelun hinta (sis. alv. 24%): Lankapuhelimesta: 8,28 snt/puhelu + 3,2 snt/min. Matkapuhelimesta: 19,2 snt/min. Ulkomailta yritysnumeroon soittamisen hinnoittelee ulkomainen operaattori.

Matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

Ilmiöt

AP Areena

Lisäarvo löytyy talon ulkopuolelta Sijoittajan kannalta on hyvä uutinen, jos pörssiyhtiön uusi toimitusjohtaja tulee yrityksen ulkopuolelta ja on kantanut liiketoimintavastuuta.

oni sanoo, että johtamista käsittelevä kirjallisuus on vain konsulttien kokemuksia ja mielipiteitä, ei tiedettä. Ajattelin korjata tilannetta ja esittää ohessa trendikkäästi niin kutsuttua minitiedettä. Hyvän pohjan tarjoaa Kauppalehden (Optio 24.4.2014) tekemä ranking ja analyysi pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista omistaja-arvon kasvattajina. Tähän tausta-analyysiin on hyvä verrata muutamia piintyneitä uskomuksia yritysten johtamisesta. Uskomus 1: Talousjohtajasta tai muusta tukitoimintojen johtajasta voi tulla hyvä toimitusjohtaja. Ei tule. Kauppalehden analyysissä 50 parhaan yrityksen joukossa oli vain yksi talousjohtajasta toimitusjohtajaksi siirtynyt – Rapalan Jorma Kasslin sijalla 47. Tilasto kertoo selvää kieltä: hyvä toimitusjohtaja tulee liiketoimintavastuusta, joko yrityksen ulkopuolelta tai sisältä. Ylipäätään toimitusjohtajaksi tullaan vain liiketoimintavastuusta. Tätä tosiasiaa on viime aikoina hämmentänyt talousjohtaja Henrik Ehrnroothin nimitys Koneen toimitusjohtajaksi. Tämä on kuitenkin yksittäinen, joskin merkittävä poikkeus. Muita tukitoiminnoista siirtyneitä ei aineistossa ole ainuttakaan. Uskomus 2: Parhaat toimitusjohtajat tulevat talon sisältä. Eipä näytä siltä. Kymmenestä parhaasta lisäarvon tuottajasta kahdeksan tuli talon ulkopuolelta. Tunnetuimpina Wärtsilän Björn Rosengren, Koneen Matti Alahuhta ja Huhtamäen Jukka Moisio. Erityisen kovaa lisäarvoa tuottivat mm. Elektrobitin Jukka Harju ja Olvin Lasse Aho. Hekin tulivat taloon ulkopuolelta. Tässä joukossa hyviä ovat olleet myös Lassila&Tikanojan Pekka Ojanpää ja Amer Sportsin Heikki Takala. Vahvat tilastot heijastuvat myös käytännön ratkaisuihin. Perinteinen talon omiin voimiin uskoja Kesko valitsi toimitusjohtajakseen Mikko Helanderin Metsä Boardista. Ei siis pelkästään talon ulkopuolelta, vaan myös vieraalta toimialalta. Vahvan suorituksen tehnyt, yrityksen oma poika Nokian Renkaiden Kim Grankin sai seuraajan ulko-

puolelta, myös toimialan ulkopuolelta. Uudet tuulet puhaltavat, kun valitsijat perehtyvät tilastoihin. Uskomus 3: Toimitusjohtajan parhaat vuodet ovat vuodet viidennestä seitsemänteen. Ei taaskaan näytä pitävän yhtä käytännön kanssa. Listan kärkeä miehittävät henkilöt, jotka ovat tulleet nimitetyiksi joko vuonna 2009 (meneillään viides vuosi) tai 2011(meneillään kolmas vuosi). Kymmenen parhaan joukkoon tämän porukan ulkopuolelta mahtuvat vain listan kuutonen (Olvin Aho vuosituottoprosentilla 26,3, nimitetty 2004) ja seitsemäs (Koneen Alahuhta prosentilla 23,5, nimitetty 2005). Sijoittajan näkökulmasta tärkeitä tilastollisia havaintoja. Toki eri vuosien tuotot ovat erilaisia suhdanteistakin riippuen. Uskomus 4: Toimitusjohtajan valinta ja nimi eivät vaikuta pörssikurssiin. Kyllä vaikuttavat.

Voiko talousjohtajasta tulla hyvä pörssiyhtiön toimitusjohtaja? Ei voi. Arvonlisäyslistan kärjen ja hännän muodostavat vuonna 2011 nimitetyt. Suurimmillaan erot ovat siis ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Näin selkeät erot eivät tietenkään voi johtua vain saavutetuista tuloksista, vaan sijoittajien näkemys toimitusjohtajavalinnan onnistumisesta diskontataan kurssiin. Aineisto oikeuttaa yhteenvetoon. Sijoittajan kannalta on hyvä uutinen, jos yhtiöön valitaan talon ulkopuolelta tuleva liiketoimintataustainen toimitusjohtaja. Tällä perusteella ostettu osake kannattaa myydä kolmen vuoden kuluttua ja viimeistäänkin vajaan viiden vuoden päästä. Kalle Soikkanen Kirjoittaja on suorahakuyhtiö Stanton Chase International Oy:n partneri

Kupla piilee muualla kuin osakkeissa

arkkinamanipulaation maestro EKP:n johtaja Mario Draghi teki sen taas! Hän lunasti Jackson Holen keskuspankkiiritapaamisessa pitämässään puheessa viritetyt odotukset lanseeraamalla jättipaketin toimenpiteitä. EKP laski korkoja ja aikoo ostaa katettuja velkakirjoja sekä omaisuusvakuudellisia arvopapereita (ABS). Lisäksi EKP on luvannut lainata rahaa liikepankeille alehintaan. EKP siis imuroi epämääräiset ja arvottomat mömmöt eteläeurooppalaisten pankkien taseista omaansa. Kyynikko voisi sanoa, että myrkkyjen sosialisointi johtaa uuteen kuplaan. Ikävä kyllä kurja taloustilanne ei jätä vaihtoehtoja - myrkkykeitto on kiehumassa. Keskuspankin ja markkinoiden välinen kissa-hiiri -leikki on nyt siinä pisteessä, että pelissä on kaikki paitsi siniverinen valtionlainojen osto-ohjelma,

eli QE. Draghi toivookin, että nykyiset rahapoliittiset toimenpiteet ja maailmantalouden nousu riittävät vetämään euroalueen mukanaan, ennen kuin QEkorttia on käytettävä. Jackson Holessa Draghi yllytti euroalueen jäsenmaita ﬁskaalipoliittiseen ruiskeeseen ja rakenteellisiin uudistuksiin. Euromaita tuntuu kiinnostavan kuitenkin enemmän luottoluokittajien miellyttäminen kuin keskuspankkiirien avunpyynnöt. Rakenteellisten uudistusten vaikutukset taas realisoituvat vasta vuosien päästä. J.M.Keynesiä lainaten: "Pitkässä juoksussa olemme kaikki kreikkalaisia." Markkinareaktio Draghin bonanzaan oli muikea; euro laski, ja pankit johtivat laajapohjaista osakerallia. Ilman sen suurempaa geopoliittista kuohuntaa markkina lipuu ylöspäin keskuspankkien tuudittamana. Yhdysvalloissa vallitsee sijoittajan

Nokia teki teollisuushistoriamme taitavimmat yritysjärjestelyt

uomalaiset pörssiyhtiöt tunnetaan epäonnistuneista yrityskaupoista, mutta Nokia teki tähän viime vuonna ison poikkeuksen. Ensin yhtiö osti Siemensin ulos NSN:stä polkuhintaan. Sen jälkeen matkapuhelimet myytiin Microsoftille räikeällä ylihinnalla suhteutettuna yhtiön kuntoon. Tästä mittavasta rakennejärjestelypaketista entistäkin taidokkaamman teki se, ettei Nokia riisuutunut puhtaaksi verkkoyhtiöksi, kuten monet odottivat. Odotin esimerkiksi itse, että kartat olisivat lähteneet samassa paketissa, koska Microsoft oli varmasti kiinnostunut niistä. HEREn pitäminen Nokian omistuksessa näyttää nyt kuitenkin oikealta ratkaisulta. Puhelimista irtautumisen jälkeen HEREä ei johdeta enää puhelinten ehdoilla, mikä mahdollistaa HEREn skaalaamisen etenkin kuluttajapuolella. HERE oli vaivihkaa kasvattanut autoista merkittävän

bisneksen, mutta puhelimista saatavien tulojen romahdus peitti sen alleen. Jatkossa liikevaihto kuluttajalaitteissa kääntyy ja autoteollisuudessa kasvu kiihtyy. HEREä ei kannattanut myydä, koska se ei ollut vielä myyntikunnossa. Parin vuoden päästä yhtiöstä voi saada hinnan, joka katkaisee vuosia kestäneen jälkiviisastelun alkuperäisestä lähes kuuden miljardin hintalapusta. Sama koskee Nokian patenttisalkkua. Sitä ei enää tarvitse hallinnoida matkapuhelinten ehdoilla, vaan teknologian lisensoinnin näkökulmasta. Aiemmin patentit turvasivat puhelimiin ominaisuuksia, joita kilpailijoilla ei ollut. Nyt niiden tehtävä on tuottaa Nokialle rahaa. Nokiaa on syytetty patenttitrolliksi ryhtymisestä, mutta en näe epäoikeudenmukaisuutta siinä, että yhtiö saa korvausta vuosikymmenten aikana kehittämistään innovaatioista. Nokian pääliiketoiminnassa ver-

kannalta ideaalitilanne: talous nousee kohisten, mutta työmarkkinoiden epämääräinen kunto mahdollistaa hyvin elvyttävän rahapolitiikan. Vaikka Eurooppa tekisikin rakenteellisesti preussilaisen ryhtiliikkeen, se laahaisi silti perässä. Heikomman talouspoliittisen tilanteen vuoksi rahapolitiikka tulee säilymään elvyttävämpänä Euroopassa, ja täten euron heikkeneminen jatkuu. Maailmantalous voi hyvin, vaikka sitä ei uutisista voi aina päätellä. Kasvuvauhti on lähellä historiallista vauhtia. Iso kuva siis suosii osakkeita, kun taas valtionlainat ovat kaikkien aikojen kuplassa. Viimeisen 250 vuoden säteellä Ranskan, Espanjan ja Italian 10-vuotisten valtionlainojen korot ﬂirttailevat ennätyksen kanssa. Onkin erikoista, että sijoittajayhteisö puhuu kuplien yhteydessä osakkeista todellisen vaaran piillessä aivan muualla. Valtteri Ahti pääomamarkkinoiden strategi, Evli Pankki

koissa markkina tulee keskittymään kolmen–neljän pelurin käsiin pitkällä aikavälillä. Onnistuneiden yritysjärjestelyiden ansiosta Nokia varmisti oman paikkansa tässä joukossa. Emme vielä edes käsitä, miten uskomatonta nerokkuutta yhtiön hallitus osoitti mahdottomalta näyttäneen tilanteen edessä. Mikael Rautanen teknologia-analyytikko, Inderes Oy

VÄITÄ ARVOPAPERI AREENALLA Kirjoita napakasti. AP Areenalla julkaistavien mielipidekirjoitusten enimmäispituus on 2000 merkkiä välilyönteineen. Kirjoituksia julkaistaan sekä painetussa lehdessä että verkkopalvelussa. Lähetä kirjoituksen mukana yhteystietosi. Tekstejä voidaan muokata ja lyhentää tarvittaessa. Kirjoituksesi voit lähettää sähköpostiosoitteeseen ap.areena@ arvopaperi.fi Tai osallistu verkossa: www.arvopaperi.fi/areena

Ilmiöt

YRJÖ KOPRA

Pääministeri Stubbin puhe 14.10.2014 Hyvät frendit, tänään 75 vuotta sitten Suomi teki totaalisen liikekannallepanon. Seurasi viisi vuotta kokokentän prässiä. Lopuksi suomalaisten olo oli varmaan kuin olisi ironmanin vetänyt. Tänään meillä on spiritti aika maassa. Venäjällä sen sijaan kohotetaan ﬁilistä. Putin on sanonut Neuvostoliiton luhistumisen olleen hänen elämänsä suurin onnettomuus. Hitler sanoi ihan samoin Versaillesin rauhasta 75 vuotta sitten. Kumpaakaan ei otettu vakavasti. ”Kunhan omiaan innostavat”, ajateltiin lännessä. Sitten he vihelsivät pilliin ja peli alkoi. Läntiset demokratiat oli yllätetty ja ne hävisivät ensimmäisen erän mennen tullen 1939 ja 2014. Meillä Suomessa oltiin jo hapoilla, kun päälle tuli vielä Ukrainan sota ja pakotteet. Peli on kuitenkin alkanut. Emme voi luovuttaa, koska muuten rohkaisemme Venäjää seuraaviin steppeihin muita heikkoja naapureitaan vastaan. Merirajoistaan kiistelevä Kiinakin seuraa kiinnostuneena, onko lännellä poweria estää rajakiistojen ratkaiseminen voimakeinoin. Suomen personal trainerina tiivistän haasteemme kolmeen pointtiin: päämäärätietoisuus, yhtenäisyys ja kipukynnyksen nosto. Päämäärämme on kansainvälisen oikeuden mukainen rauha. Itseään historiaan kirjoittava ulkoministerini sanoi, että kysymys on sodasta ja rauhasta. Historiaan jo kuuluva Urho Kekkonen sanoi aikoinaan, että sodan ja rauhan kysymyksessä emme ole puolueettomia, vaan rauhan puolella sotaa vastaan. Valitettavasti itänaapurin ajattelumalli on aina ollut toinen. Se käyttää voimaa ja arvostaa niitä, jotka kykenevät samaan. Stalin sanoi Suomen ansainneen arvostusta kovalla taistelulla, siis tuhoamalla riittävästi Puna-armeijaa. Ukraina jäi Krimillä ilman tällaista arvostusta. Tsekkoslovakia, joka

ei taistellut 1938, miehitettiin 1968. Puola, joka taisteli 1939, välttyi miehitykseltä 1980. Tänään Venäjä ottaa läntisistä demokratioista mittaa pakoterintamalla. USA on kunnioitettava vastus, mutta EU on kysymysmerkki. Toinen pointti onkin EU:n yhtenäisyys. EU:ssa on 28 jäsenmaata, mutta Venäjiä on vain yksi – onneksi, by the way. On selvää, että Venäjä pyrkii hajottamaan peliämme, löytämään tönimällä heikkoja lenkkejä. EU:n voima riippuu rivien yhtenäisyydestä. Jos joukkueessamme on haluttomia pelaajia, me häviämme ja väkivallan käyttö palkitaan. Yhtenäisyys antaa turvaa, varsinkin niille harvoille EU:n jäsenille, joilla ei ole parempia turvatakeita. EU:n yhtenäisyys pakoteasiassa onkin kaikista jäsenmaista arvokkainta juuri Suomelle. Kolmas pointti on kipukynnyksen nosto. Pakotteiden haitoista puhutaan paljon, ja ne pitää toki pyrkiä jakamaan reilulla tavalla Suomen ja EU:n sisällä. Yhtä tärkeää on korostaa pakotteiden hyötyjä, joita meille koituu enemmän kuin millekään muulle EU-maalle. Meidän on oltava valmiita maksamaan omasta turvallisuudestamme ja rauhasta Euroopassa 0,x % bkt:sta. Uhraus ei ole turha, koska pakotteiden teho on varma siinä mielessä, että ne maksavat Venä-

EU:n yhtenäisyys pakoteasiassa on kaikista jäsenmaista arvokkainta juuri Suomelle. jälle paljon. Tämä kustannus on Putinilla, hänen seuraajillaan ja kaltaisillaan muissa maissa mielessä, kun he arvioivat vastaavia operaatioita tulevaisuudessa. Pakotteet eivät estä hyökkäyksiä, mutta kynnys operaatioihin nousee sitä enemmän mitä enemmän nyt maksatamme Venäjällä teoistaan. Venäjä tietää, että EU:n joukkue on pakotepelissä vahvempi, mutta se epäilee taistelutahtoamme. Kun Venäjä uskoo, että pelaamme joukkueena tosissamme jaolemme valmiit kiristämään pakotteita sietämättömästi, edellytykset rauhalle ovat olemassa. Parhaassa tapauksessa pakotteet johtavat siihen, että Venäjä ja Ukraina sopivat tasavertaisina ehdoista, joilla Venäjä voi pitää Krimin. Sen jälkeen viimeisetkin pakotteet voidaan lopettaa ja ryhtyä palauttamaan hyviä suhteita Venäjään. Suomen ja Venäjän välinen ystävyys on elintärkeää, koska Venäjä on ainoa mahdollinen vihollisemme. ❏

Kuvitus: Danilo Agutoli

Kirjoittaja on Alexander Group Oy:n toimitusjohtaja.

Outotecin Pertti Korhonen: Ebola jarruttaa j kasvua S. 12 nro 29 | 29.8.2014 | 7,50€ 50€ 0€ | www www.talouselama.fi ww.talo talo l usela la am ma.f ma ma.fi a.f a a. .fffii .fi

PANKIT LIHOVAT

EIKÖ KILPAILU TOIMI?

S. 24

VENÄJÄN TUONTIKIELTO

Katastrofi kypsyy puolessa vuodessa S. 9

TERÄSM ASUUN VALTIAS IEN SV VE ER RK KER MA RTIN-LÖ F

”TEOLL IN TYÖ PA EN POHJOL LAA AAN” S. 30

Menestyksen eväät HOITOVAPAALTA TAKAISIN

Yhden päivän työviikko pehmittää paluuta työhön S. 56

Täysillä

MUTKAAN

Miljoonia pyörittävä Aki Ajon kilpatalli tekee mestareita maailman huipulle S. 35

TALOUDEN ELÄMÄSTÄ JA ELÄMÄN TALOUDESTA Talouselämä kertoo ja taustoittaa viikon tärkeimmät talouden aiheet ja niiden seuraukset. Talouselämä perjantaisin, talouselama.fi joka päivä kellon ympäri.

Ilmiöt

Armahdetaan Penttilä Suuri Suomalainen Derby ravattiin syyskuun ensimmäisenä lauantaina. Jo lähdöstä näki, että Tuomas Korvenojan ja Matti Kallion Jonesy oli tullut voittamaan. Eikä sadantonnin derby-sekki riittänyt, vaan kaverusten Jontte Boy ravasi samana päivänä kolmivuotiaitten EM-voittajaksi. ”Keskosta tuli, hevosiin meni”, tuumi Matti, kun onnittelin häntä Raviinissa. Ja tosiaan Keskon entinen suurin henkilöomistaja Matti Kallio ja hänen Kotihallinsa myivät puoli miljoonaa Keskon osaketta syksyllä 2003 noin 15 eurolla kipale. Vuoden 2003 jälkeen on Kesko jakanut yhteensä 15 euroa osakkeelta osinkoa ja kurssikin on lähes kaksinkertaistunut. Saamatta jääneillä 15 miljoonalla olisi ostettu monta säkkiä kauraa ja jokunen kauramoottorikin. ”Mutta Stockmannin osake kyntää 16 vuoden pohjissa. Nyt saisit jäljellä olevilla rahoillasi tuplamäärän Stokkaa vuoteen 2003 verrattuna”, sanoin Matille. Ideani tuntui Matin kauppiastaustaista pöytäseuruetta kiinnostavan – etenkin kun syyllinen Stockmannin ongelmiin on löydetty. Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon, että syyllisellä en tarkoita Hannu Penttilää. Syyllistä Stockmannin ongelmiin pitää etsiä Aleksanterinkadun toisesta päästä. Kymmenessä vuodessa Stockmannin henkilöstökulut ovat nousseet 14 prosentista lähes 20 prosenttiin liikevaihdosta eli samoille tasoille kuin ennen Suurta Lamaa 1990. Ja palkkakustannusten noususta voi syyttää Kataisen hallitusta, jonka lupaama holtiton hoivasektorin palkankorotus johti palkankorotuskierteeseen koko yhteiskunnassa. Sekään ei ole Penttilän syy, että Suomessa muutenkin menee niin päin hevon peetä,

Stockmannin hallituksen jäseniä yhdistää täydellinen tietämättömyys vähittäiskaupasta Sen sijaan, että Stokkalle olisi etsitty Ankkalammikon ulkopuolelta uusi osaava toimitusjohtaja, hallitus nimittikin keskuudestaan Kjell Sundströmin strategiajohtajaksi miettimään uutta strategiaa. Keskeisenä osana tätä strategiaa tullee olemaan Sundströmin oma työllistyminen. Stefan Wallinin satumaisen tuottoisista asuntokaupoista julkisuuteen nousseella Sundströmillä ei ole enää paluuta Åbo Akademin säätiön toimitusjohtajaksi. Turkulaiset hevosmiehet arvelevat, ettei Sundström kuitenkaan malta luopua säätiön edullisesta vuokra-asunnosta vaan lentää jatkossakin työmatkansa Turusta Helsinkiin private jetillä. Pankkiiritaustaisen Sundströmin muut ideat liittynevät Stokkan pilkkomiseen. Ikävä Stokkan kannalta, mutta jätte kiva osakkeenomistajille, joiden sopii odottaa kahtakymppiä lähestyvää osien summaa. ❏

Kuvitus: Janne Iivonen

TALLIMESTARI

että ensimmäistä kertaa vähintään 25 vuoteen Stokkan tavaratalojen myynti laskee kaksi vuotta peräkkäin. Lamavuonna 1991 myynti putosi 6 prosenttia. Viime vuonna 5,5 ja tänä vuonna vähintään 10 prosenttia. Silloin on tosi kyseessä, jos porvarikin alkaa säästää. Amerikan Stokka, Macy’s (US:M) on kasvattanut liikevaihtoaan ja tulostaan joka vuosi 2010 lähtien yli 12 prosentin käyttökatteella, mikä on lähes nelinkertainen verrattuna Stokkaan. Huippukannattavien englantilaisten Selfridgesin ja Harrodsin liikevoittomarginaalit puolestaan ovat 12 prosentin luokkaa. Espanjassa El Corte Inglés tekee yli 3 prosentin liikevoittomarginaalia siitä huolimatta, että neljäsosa espanjalaisista on työttöminä. Saksalaiseen Metroon (GR: MEO) kuuluva Kaufhof on tehnyt pari vuotta pientä tappiota, mutta senkin myynti kasvaa. Kansainväliset esimerkit eivät tue väittämää myynnin siirtymisestä nettiin, sillä ihmiset etsivät tavarataloista ostosten lisäksi elämyksiä. Sen sijaan voisi päätellä, että Stokka myy ihan liian halpaa tavaraa. Lamasta Stokka selviäisi, mutta selviääkö se toimeliaaksi ryhtyneestä hallituksestaan. Stockmannin hallituksen jäseniä yhdistää suomenruotsalaisuus ja täydellinen tietämättömyys vähittäiskaupasta, paitsi asiakkaan ominaisuudessa. Kari Niemistöllä hallituksen ainoana suomenkielisenä on sentään kokemusta myynnistä – nimittäin perheyhtiönsä, Suunnon, myynnistä Amerille.

SIJOITTAJA, ÄLÄ ANNA

OLOSUHTEIDEN YLLÄTTÄÄ .

VAHVA TUOTTOHISTORIA OSAKEMARKKINOITA ALHAISEMMALLA RISKILLÄ Tuottotavoitteemme on 12% yli syklin osakemarkkinoita alhaisemmalla riskillä ja pyrimme vähintään säilyttämään rahastojemme arvon vuositasolla mitattuna kaikissa markkinaolosuhteissa. VISIO Allocatorin tuotto toiminnan alusta on ollut 11,7% per annum. Olemme merkittäviä osuudenomistajia hoitamissamme rahastoissa.

Allocator

www.vam.fi Rahaston historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Rahaston arvo voi nousta tai laskea yleisestä markkinatilanteesta riippumatta.

PAL.VKO 2014-43

177535-1409

Sijoita fiksummin! Kaikkien aikojen myydyin suomalainen sijoitusopas

Seppo Saario

Miten sijoitan pörssiosakkeisiin Teos antaa lukijalle selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla kokonaiskuvan sijoittamisesta pörssiosakkeisiin: miten sijoituskohteet kannattaa valita ja mihin sijoittajan tulee kiinnittää huomiota pyrkiessään todella ansaitsemaan pörssiosakkeilla. Kirja tarjoaa erilaisia sijoitusstrategioita, jotka auttavat löytämään parhaan tavan osallistua sijoitusmarkkinoille. 2014, 11. p., 350 sivua, sh. 49,50 €

Tilaa nyt: talentumshop.fi