Arvopaperi 11/2012

Page 1

Tallimestarin pihdeissä Finnair, Tecnotree ja Talvivaara

Sijoittamisen erikoislehti 32. vuosikerta

ͻͻ MARRASKUU 9,50€

OR N O UP

marraskuu 11/2012

Seuraava Rovio?

ONKO ILKKA PAANASEN SUPERCELL

Seuraava Rovio? FIRST NORTH

TULOSK AUSI

TUTKIMUS

Ilmatar ja muut porstualistalaiset

Pohjola ja Neste yllätysvireessä

Suomen parhaat varainhoitajat

SPINN

Samsung suosittelee Windows 8 -käyttöjärjestelmää.

t ä v + ä t n e v e k ä ä m Elä . a a m m a 1160 gr Antaa numeroiden puhua sen puolesta. Ne 33.000 tuntia, jotka käytimme uuden Samsung 9-sarjan kehittämiseen, johtivat uskomattomaan keveyteen, 12,9 mm ohuuteen ja 13,3 tuuman näyttöön hurmaavassa alumiinikuoressa. samsung.fi/9-sarja

”Yksi parhaista kannettavista, mitä allekirjoittaneella on koskaan ollut nautinto käyttää.” Tietokone 8/2012

SISĂ„LTĂ–

MARRASKUU 2012

ĆěĔđĆĎēĊē ĆěĔđ ĆěĔđĆĎēĊ ĆĎēĊē Ä“ Ä?ĚěĆ Ä?ĚěĆēÄ?ĤĘĎęęĊđĞ Ä?ĔĔēĆĘ ĕĆđĔÄ?ÄŠÄŽÄ’Ä” Ä“Ä?ĤĘĎęęĊ Ä“Ä?ĤĘ Ĥ ĎęęĊđĞ Ä‘Äž Ä?ĔĔēĆ Ä?ĔĔēĆĘĘ ĕĆđĔÄ?ÄŠ ĕĆđĔÄ?ÄŠÄŽÄ’Ä” ÄŽÄ’Ä”

UUSI LEHTI

Barbaarit jahtaavat lintuja

44

JALKATYĂ–TĂ„. Ilmattaren toimitusjohtaja Kalle Pykälä on kiertänyt esittelemässä yhtiĂśtään sijoittajille. Välillä hän pistäytyi ÂƒÂƒÂ•Â‡Â’Â‘Â”Â‹Â•Â•ÂƒÇĄ Œ‘Â?Â?‡ ›Š–‹Ú ƒ‹Â?‘‘ rakentaa tuulipuiston.

32

ĎēĉĆ ĆĕĕĆđĆĎēĊē

kohisten. Angry Birdsin takana olevalle Roviolle on soviteltu jo viiden miljardin hintalappua, mutta Rovion varjossa Suomessa toimii monia yhtiĂśitä, joista voi hyvin kasvaa â€?seuraava Rovioâ€?. Itse asiassa kansikuvamme Ilkka Paanasen johtama Supercell kerää pelillään enemmän rahaa kuin Angry Birds konsanaan. Supercell ja Rovio toimivat keskenään varsin erilaisilla strategioilla. Pelialan asiantuntija Tero Kuittinen avaa Supercellin menestystä sivulta 24 alkavassa kokonaisuudessa, jossa hän nostaa esiin myĂśs kaksi muuta suomalaista pelialan lupausta. Tässä lehdessä etsimme sijoituskohteita ensinnä mieleen tulevien suomalaisten suuryhtiĂśiden ulkopuolelta. Sivulta xx alkaa kokonaisuus, jossa katsotaan paitsi uusinta pĂśrssitulokasta Ilmatar Windpoweria myĂśs muita Helsingin pĂśrssin First North -listan yhtiĂśitä. Suomalainen Viro-asiantuntija Sami Lotila kuljettaa meidät sivulta 38 alkavassa artikkelissa tutkimusmatkalle Baltian pĂśrsseihin. Tarttuisiko seuraavalta Tallinnan-risteilyltä salkkuun muutama osake?

ĆĚėĎ ĔęÄ?Ä”

PELIALA ON noussut Suomessa

PUTKEEN. Uponorin toiveet ovat jenkkimarkkinoilla.

ARVOPAPERI

MARRASKUU 2012

3

SISร LTร

MARRASKUU 2012 UUTISET IHMISET

REPORTA ASIT K ATSAUKSET

OSAKKEET R AH ASTOT 52

ILMIร T PELURIT 74 SIJOITUSMAAILMAN ILMIร T 75 MARKUS SALIN

12 NOTEERATUT

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย 54 ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย

56 MAAILMAN OSAKKEET

10 Pร ร KIRJOITUS

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย วฆ ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

76 KIRJAT

ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

14 UUTISKUUKAUSI 16 SIJOITIN VIIMEKSI

ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย 57 ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

78 Pร RSSIRISTIKKO 82 TALLIMESTARI

58 INDEKSISIJOITTAMINEN

ย ย ย ย "ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วซ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วจ

18 IHMISET

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ อ

TAULUKOT GRAAFIT 24 ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วซ 32 KUUKAUDEN OSAKE

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ยก 44 ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกยก ย ร ย ย ย ย ย ย

62 ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย 64 ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ

38

ย ย ย ย 65 ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ

ย ย ย ย 66 ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ

ย ย ย ย ย ย 72 ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ศ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

ย ย ย ย ย ย ย 67 ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย 68 ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย 69 ย ย ย ย ย ย ย ย ย 70 ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย 71 ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ

KOLUMNIT 23 JOUKO MARTTILA

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

80 PENTTI FORSMAN

ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

4

MARRASKUU 2012

ARVOPAPERI

MARRASKUU 2012

5

6

MARRASKUU 2012

PÄLÄPÄLÄ

MARRASKUU 2012

7

,/02,786

6LMRLWXVNRXOX

0LQL IXWXXUL 6LMRLWXVNRXOX 2VD

DZ ȱ ȱ ȱ ȱ ȱ ħ Ĵ ȱ ǰȱ Ȭ ǰȱ Ĵ ȱ ȱ ȱ ã ȱ ħ Ĵ ǯȱ

0LQL IXWXXUL VLMRLWD VHNl PDUNNLQRLGHQ ODVNLHVVD HWWl QRXVWHVVD 26$ (GHOOLVHVVl QXPHURVVD YHU WDVLPPH 0LQL IXXWXUHMD WDORQRVWRRQ PLVVl PDNVDW NlWHLVRVDQ MD ODLQ DDW ORSXW UDKRLVWD SDQNLVWDVL 7HHPPH YHUWDLOXVWD VHONHlPPlQ HVLPHUNLOOl -RV RVWDW DVXQQRQ VDGDOOD WXKDQQHOOD HX UROOD MD PDNVDW SURVHQWLQ NlWHLVRVDQ ODLQDRVXXWHVL RQ HXURD $MDWWHOH HWWl DVXQQRQ KLQWD QRXVHH HX URRQ $VXQQRQ DUYR RQ WlVVl WDSDXNVHVVD QRXVVXW SURVHQWLOOD PXWWD RPD SllR PDVL RQ NDVYDQXW VDGDOOD SURVHQWLOOD 6DPDOOD WDYDOOD WRLPLL 0LQL IXWXXULQ YLSX

0LQL /21*

2VDNH

5DKRLWXVRVXXV 3llRPDSDQRV 0LQL /21* LQ KLQWD 2VDNHKLQWD 1RNLD 0LQL /21* LQ DUYR 1RNLD HXURD HXURD HXURD

HXURD +LQQRLWWHOX 0LQL 6KRUW 0LQL 6+257 LQ DUYR QRXVHH NXQ NRKGH HWXXGHQ DUYR ODVNHH 9RLW ODVNHD 0LQL 6+257 LQ DUYR VHXUDDYDOOD NDDYDOOD

HXURD

2PD SllRPDVL

0LQL 6+257 5DKRLWXVWDVR ± NRKGH HWXXGHQ KLQWD SDULWHHWWL

$VXQQRQ NlWHLVRVDD YRL YHUUDWD 0LQL IXWXXULQ SllRPDSDQRNVHHQ 7lVVl QXPHURVVD VHOYHQQlPPH SllRPDSD QRNVHQ VHNl 0LQL IXWXXULQ KLQQRLWWHOXD +LQQRLWWHOX 0LQL /21* 0LQL /21* LQ DUYR QRXVHH NXQ NRKGH HWXXGHQ DUYR QRXVHH 9RLW ODVNHD 0LQL /21* LQ DUYRQ VHXUDDYDOOD NDDYDOOD 0LQL /21* .RKGH HWXXGHQ KLQWD UDKRLWXVWDVR SDULWHHWWL (VLPHUNNL 2PLVWDW 0LQL /21* LQ MRVVD NRKGH HWXXV RQ 1RNLD 0LQL IXWXXULQ UD KRLWXVRVXXV ODLQD RQ HXURD MD SDULWHHW WL RQ 7lVVl HVLPHUNLVVl 1RNLDQ DUYR RQ HXURD

(VLPHUNNL 2PLVWDW 0LQL 6+257 LQ MRVVD NRKGH HWXXV RQ )RUWXP MD UDKRLWXVRVXXV RQ HXURD MD SDULWHHWWL RQ .RKGH HWXXGHQ KLQWD RQ ODVNHQQDQ DMDQNRKWDQD HXURD

0LQL 6+257

5DKRLWXVRVXXV

2VDNHKLQWD )RUWXP

9DOXXWWD -RV NRKGH HWXXV QRWHHUDWDDQ WRL VHVVD YDOXXWDVVD VH RWHWDDQ KXR PLRRQ ODVNHOPDVVD VHXUDDYDVWL 0LQL /21* .RKGH HWXXGHQ KLQWD ± UD KRLWXVRVXXV [ YDOXXWWDNXUVVL SDULWHHWWL 0LQL 6+257 5DKRLWXVRVXXV ± NRKGH HWXXGHQ KLQWD [ YDOXXWWDNXUVVL SDULWHHWWL -llQQ|VDUYR ± -RV VWRS ORVV WDVR VDDYXWHWDDQ 0LQL IXWXXULQ VWRS ORVV WDVR VLMDLWVHH 0LQL /21* LQ RVDOWD UDKRLWXVRVXXGHQ \OlSXROHOOD MD 0LQL 6+257 LQ RVDOWD UD KRLWXVRVXXGHQ DODSXROHOOD NRVND MRV VWRS ORVV WDVR VDDYXWHWDDQ OLLNNHHO OHODVNLMD ORSHWWDD NRKGH HWXXGHQ SRVL WLRW MD VLMRLWXVWXRWH SRLVWXX S|UVVLVWl 6LWl KLQQDQ HURWXVWD MROOD OLLNNHHOOHODV NLMD RQQLVWXX P\\PllQ NRKGH HWXXGHQ VHNl UDKRLWXVRVXXGHQ NXWVXWDDQ MllQ Q|VDUYRNVL MD VH PDNVHWDDQ WDNDLVLQ 0LQL )XWXXULQ RPLVWDMDOOH PXXWDPDQ SDQNNLSlLYlQ VLVlOOl 2WHWDDQ HVLPHUNNL 2PLVWDW 0LQL /21* LQ PLVVl VWRS ORVV WDVR RQ HXURD MD WDVR VDDYXWHWDDQ 5DKRLWXVRVXXGHQ WDVR RQ ODLQDRVXXV HXURD MD YDDGLWDDQ 0LQL /21* LD YDV WDDPDDQ \KWl RVDNHWWD /LLNNHHOOHODVNLMDQ NRKGH HWXXGHQ KLQWD RQ WlVVl WDSDXNVHV VD HXURD 7lVVl WDSDXNVHVVD MllQ Q|VDUYR ODVNHWDDQ VHXUDDYDOOD WDYDOOD -llQQ|VDUYR 0LQL /21* ± HXURD

3llRPDSDQRV 0LQL 6+257 LQ KLQWD 5DKRLWXVRVXXV 0LQL 6+257 LQ DUYR )RUWXP HXURD HXURD HXURD

-lLN| HGHOOLQHQ RVD OXNHPDWWD" ZZZ QG[SRUVVL FRP HGXFDWLRQ

0LNl RQ 1';" 1'; HOL 1RUGLF 'HULYDWLYHV ([FKDQJH RQ RVD UXRWVDODLVWD 1RUGLF *URZWK 0DUNHW 1*0 S|UVVLl 1'; S|UVVLl YDOYRR 5XRWVLQ ¿QDQVVLYDOYRQWD )LQDQVLQVSHNWLRQHQ 1'; RQ 3RKMRLVPDLGHQ MRKWDYD PDUNNLQDSDLNND S|UVVLOLVWDWXLOOH VLMRLWXVWXRW WHLOOH MD S\UNLP\NVHPPH RQ ROOD HGHOOlNlYLMl XXVLHQ WXRWWHLGHQ VRSHXWWDPLVHVVD \KWHLVW\|NXPSSDQHLGHPPH NDQVVD 0DUUDVNXXVWD OlKWLHQ 1RUGLF *URZWK 0DUNHW RQ RVD %RHUVH 6WXWWJDUW *URXSLD

8 MARRASKUU 2012 ,/02,786

<+7(<67,('27 ZZZ QG[SRUVVL FRP ZZZ QG[SRUVVL FRP HGXFDWLRQ 6 SRVWL QG[#QG[SRUVVL FRP 3XKHOLQ

,/02,786

6LMRLWD +RSHDDQ VHXUDDYLOOD DUYRSDSHUHLOOD $UYRSDSHUL

6XXQWD /LLNNHHVHHQODVN 9LSX

9RLPDVVDRORDLND

%XOO %HDU VHUWL¿NDDWLW %8// +23($ ; & %($5 +23($ ; &

&RPPHU]EDQN

&RPPHU]EDQN

/RSXWRQ /RSXWRQ

5%6 5%6

/RSXWRQ /RSXWRQ

5%6 &LWL &LWL &LWL

/RSXWRQ /RSXWRQ

/RSXWRQ /RSXWRQ /RSXWRQ

/RSXWRQ /RSXWRQ /RSXWRQ

/RSXWRQ /RSXWRQ

&RPPHU]EDQN &RPPHU]EDQN

/RSXWRQ /RSXWRQ

&RPPHU]EDQN &RPPHU]EDQN

/RSXWRQ /RSXWRQ

0LQL )XWXXULW /21*+3($ < 5%6 /21*+3($ 9 5%6 /21*+23($ 7 5%6 /21*+23($ $8 &* /21*+23($ $4 &* /21*+23($ $& &* 6+57+3($ 4 5%6 6+57+3($ $ 5%6 6+257+23($ 1 5%6 6+257+23($ $ &* 6+257+23($ $; &* 6+257+23($ $1 &*

5%6 5%6 5%6 &LWL &LWL &LWL

8VNRWNR KRSHDQ KLQQDQ QRXVHYDQ WDL ODVNHYDQ" +DOXDWNR RWWDD RVDD KRSHDQ KLQQDQ NHKLW\NVHHQ" 9RLW WHKGl VHQ QV .QRFN RXW ZDUUDQWLW WDL 0LQL )XWXXUHLOOD .QRFN RXW ZDUUDQWLW MD 0LQL )XWXXULHQ NHKLW\NVHW YDVHPPDQSXROHOOLVHVVD OLVWDVVD RYDW N\WNHWW\Ml KRSHDQ KLQWDNHKLW\NVHHQ MD QH DQWD YDW VLQXOOH YLYXQ MD PDKGROOLVXXGHQ VSHNXORLGD VHNl PDUN NLQDQ QRXVWHHVVD HWWl ODVNLHVVD

.QRFN RXW ZDUUDQWLW % /21*+23 : &=% % /21*+23 8 &=% % 6+57+23 2 &=% % 6+57+23 0 &=%

+23($

6LYXOOD ZZZ QG[SRUVVL FRP ¿ KRSHD QlHW DMDQNRKWDLVHQ OLVWDQ

.XXNDXGHQ YRLWWDMDW

9RLW VLMRLWWDD VHXUDDYLLQ NRKGH HWXXNVLLQ 1'; Q NDXWWD 7XUER ZDUUDQWLW

.QRFN RXW ZDUUDQWLW

%XOO %HDU 7UDFNHU 0LQL )XWXXULW VHUWL¿NDDWLW VHUWL¿NDDWLW

' - ,QGXVWULDO $YDUDJH

6 3 86$

'$; 6DNVD '$; 6DNVD '$; 6DNVD '$; 6DNVD

6+257$33/ $. &* $SSOH 6+57*22*/ * 5%6 *RRJOH 6+25763; $- &* 6 3 86$ 2OM\ 6+572/-< 4 5%6 .XOWD 6+257.8/7$ $ &* +RSHD 6+57+3($ $ 5%6

0LQL )XWXXULW

%RQG )XWXUH (XUR *RYHUPHQW %RQG )XWXUH 6DNVD 7 1RWH )XWXUH 86$

% 6+5763; %. &=% 6 3 86$ 7 6+25763; $) &* 6 3 86$ 2OM\ % 6+572/-< 3 &=% 1RNLD 7 /21*12. $& &*

%XOO %HDU VHUWL¿NDDWLW

2VDNNHHW

.QRFN RXW ZDUUDQWLW

.RURW

$PD]RQ FRP $SSOH &RPPHU]EDQN 'DLPOHU 'HXWVFKH %DQN ( 21 (OLVD )DFHERRN )RUWXP *RRJOH .HPLUD .RQH 0F'RQDOGV 0HWVR 0HWVl %RDUG 1HVWH 2LO 1RNLDQ 5HQNDDW 1RUGHD 1RNLD 2XWRNXPSX 3RKMROD %DQN 5DXWDUXXNNL 6DPSR 6WRUD (QVR 7DOYLYDDUD 0LQLQJ 7K\VVHQ.UXSS 7HOLD 6RQHUD 830 .\PPHQH :lUWVLOl <,7

' - (XUR 6WR[[ '$; 6DNVD

7'$; : 5% 7'$; : &* 7'$; : &=% 7'$; : &*

,QGHNVLW '$; 6DNVD '- (852 672;; ,QGH[ '- ,QGXVWULDO $YDUDJH 86$ 6 3 86$ 1DVGDT 86$ 20;6 5XRWVL +DQJ 6HQJ &KLQD (QWHUSULVHV ,QGH[ 5'; 9HQlMl 9,; 9,; &%2( 9RODWLOLW\ ,QGH[

.HKLW\V

7XUERZDUUDQWLW

9DOXXWDW 86 'ROODULW

.RKGH HWXXV 7UDFNHU VHUWL¿NDDWLW (672;; &=% '$; &=% '-,$ &=% 63 &=%

5DDND DLQHHW +RSHD .DKYL .XOWD .XSDUL 6RNHUL 9HKQl gOM\

1XROHW NXYDDYDW PDUNNLQDXVNR VLMRLWXVWXRWWHLWD NRKWDDQ 1'; OOl MRLGHQ NRKGH HWXXWHQD WRLPLL KRSHD

MRV XVNRW NRKGH HWXXGHQ KLQQDQ QRXVHYDQ MRV XVNRW NRKGH HWXXGHQ KLQQDQ ODVNHYDQ

:DUUDQWLW

$LNDMDNVR

/LLNHYDLKWR HXURD

%($5 $33/ ; & %($5 *22* ; & %($5 .83$5, ; & %($5 0&'2 ; &

$SSOH *RRJOH .XSDUL 0F'RQDOGV

.DWVR DMDQNRKWDLQHQ OLVWD RVRLWWHHVVD ZZZ QG[SRUVVL FRP

0LWHQ RVWHWDDQ" 3|UVVLOLVWDWXLOOD VLMRLWXVWXRWWHLOOD YRLW Nl\Gl NDXSSDD SDQNLQ WDL RVDNHYlOLWWlMlQ NDXWWD VDPDOOD WDYDOOD NXLQ RVWDLVLW WDYDOOLVLD RVDNNHLWD 6LMRLWXVWXRWWHHW O|\W\YlW WRVLQ HUL ³OLVWRLOWD´ NXLQ RVDNNHHW WDYDO OLVLPPLQ ³ZDUUDQWLW´ WDL ³VHUWL¿NDDWLW´ NDWHJRULRLVWD 7lQllQ YRLW Nl\Gl NDXSSDD QlLOOl WXRWWHLOOD ),0 WDL 1RUGQHWLQ NDXWWD 2WD \KWH\WWl RPDDQ SDQN NLLQ WDL YlOLWWlMllQ MRV ROHW HSlYDUPD PLWHQ O|\GlW 1'; Q VLMRLWXVYDLKWRHKGRW

www.citifirst.fi

www.rbs.fi/markets

6LMRLWXVWXRWWHLGHQ PllUl _ .DWVR DMDQNRKWDLQHQ OLVWD DUYRSDSHUHLVWD ZZZ QG[SRUVVL FRP ¿ WXRWWHHW

www10.warrants.commerzbank.com

MARRASKUU 2012 9 ,/02,786

PĂ„Ă„KIRJOITUS

Talous taantuu ja sijoitukset tuottivat

I

;ʹǤ

PĂ„Ă„TOIMITTAJA

han hämmästyttää. Talous yskii, tenkin on poikkeuksia. Kreikassa kaikki on mutta eläkeyhtiĂśiden sijoitustuotot mennyt pieleen – samoin eläkeyhtiĂśiden ovat erinomaisia. Yleensä suhdanteen suosimassa Talvivaarassa. heikkeneminen tietää suursijoittajan Eläkesijoittajien salkkujen suuret tuotsalkussa murheita. Ainakin alkuvuo- toerot yllättävät. Julkisten alojen tyĂśeläkeden perusteella on toisin. Suomen eläkesi- laitokset eli Keva ja Valtion eläkerahasto joittajien tuotot ovat olleet erinomaisia, kun hakkasivat kaikki hiukan tiukemmilla samanaikaisesti suhdekuva on heikentynyt. säännĂśillä pelaavat tyĂśeläkelaitokset. YkkĂśKuluvaa vuotnen tel-ryhmästä ta on raportoitu oli pienimpiin KREIK ASSA K AIKKI yhdeksän kuulukeutuva Etekauden verran. Čƒ ra, joka onnistui Eläkesijoittajat niin pĂśrssissä kuin SAMOIN esittävät tarkkoja valtionlainoissa. ja vertailukelpoiTuottoa kertyi 8,6 EL Ă„KEYHTIĂ–IDEN sia lukuja. Parhaan prosenttia. SUOSIMASSA salkunhoitajan Va r m a n s a l titteli menee Kekun arvo kasvoi TALVIVA AR ASSA. van (ent. Kuntien 5,7 prosenttia ja eläkevakuutus) Ilmarisen kaiksijoitusjohtaja Ari Huotarille. Hänen tii- kein vähiten eli 5,3 prosenttia. Varma ja minsä onnistui saavuttamaan 10,2 prosentin Ilmarinen varautuivat kovempiin riskeihin tuoton. Saavutus on erinomainen, kun eivätkä onnistuneet yhtä hyvin kuin katsoo kokoa. Kevalla on 33 miljardin pienemmät pelurit. salkku, jolla se on eurooppalaisenEläkesijoittaminen on tietenkin mittapuun mukaan iso peluri. kin pitkäjänteistä puuhaa, mutta Kevaa vielä hiukan isompi salkku raportoinnissa sijoitusjohtajat on Varmalla. elävät kvartaalitaloutta. VuosinelErikoiseksi alkuvuoden jänneksen välein eläkesijoittajat tekee kaikkien omaiselittävät lukujaan ja kisaavat suusluokkien hy vä keskenään. Tänä vuonna menestys. Kun korot Ilmarisen Harri Sailas ja ovat laskeneet, valtionVarman Matti Vuoria saalainojenkin tuotot ovat vat selitellä, miksi muut olleet isoja. Maailman pärjäsivät paremmin. ELJAS REPO pĂśrssitkin ovat olleet pirteästi plussalla. Tie-

Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPĂ„Ă„LLIKKĂ–

Karo Hämäläinen 040 342 4676 AD

Sasu Haanpää 040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI

Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT

Tommi Melender 040 342 4665 Katja Rapeli 040 342 4668 Mikael SjĂśstrĂśm 040 342 4349 YHTEYSTIEDOT

Käyntiosoite: Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40, faksi 020 442 4677 ‡–—Â?‹Â?‹Ǥ•—Â?—Â?‹Â?‹̡–ƒŽ‡Â?–—Â?ǤƤ ™™™Ǥƒ”˜‘’ƒ’‡”‹ǤƤ AVUSTAJAT TĂ„SSĂ„ NUMEROSSA

Pentti Forsman, Hans Eiskonen, Mirko Hurmerinta, Päivi Joensuu, Tero Kuittinen, Juho Kuva, Linda Lappalainen, Sami Lotila, Tanja Maijanen, Jouko Marttila, Karoliina Paavilainen, Joonas Paloheimo, Petre Pomell, Timo Pylvänäinen, Lauri Rotko, AJ Savolainen, Pekka Virolainen, Jessica Larsen-Hossain MEDIAMYYNTI

Pia StrĂśmdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Â?‡†‹ƒÂ?››Â?–‹̡–ƒŽ‡Â?–—Â?ǤƤ Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT

ƒ”˜‘’ƒ’‡”‹Ǥ‹ŽÂ?‘‹–—•̡–ƒŽ‡Â?–—Â?ǤƤ Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2

͔͖͛͜ǧ͚͔͚͔ Aikakauslehtien liiton jäsen Levikki 24 944 (LT 2011) Lukijamäärä 90 000 (KMT S11/K12) TILAUKSET

puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ¥ŠÂ?ڒ‘•–‹ǣ –‹Ž’ƒŽ̡–ƒŽ‡Â?–—Â?ǤƤǥ ‹Â?–‡”Â?‡–ǣ ™™™Ǥƒ”˜‘’ƒ’‡”‹ǤƤ

TOIMITUKSELTA

Suomalaiset pelit menestyvät SUOMALAINEN PELITEOLLISUUS menestyy. Angry Birds ei ole enää ainoa, joka pärjää maailmalla. Kova vauhti on Ilkka Paanasen johtamalla Supercellillä, jonka pelit ovat olleet viime kuukausina rahasampoja. Menestyksen takana on tyÜtä, onnea ja halua olla maailman paras. Arvopaperin kansikuvan Paanaselta itseluottamusta ei puutu. Hyvä niin, muuten ei tulisi maailmanluokan menestystä.

10 MARRASKUU 2012

TILAUSHINNAT

Niin Roviolle kuin Supercellille on laskettu huimia pÜrssiarvoja, mikäli ne listautuisivat. Piensijoittajien harmiksi ne ovat hoitaneet rahoitustarpeensa ilman julkista listausta. Tekesiltä ja pääomasijoittajilta on saatu tukea ja rahaa. Peleillä ja usein peliyhtiÜilläkin on lyhyt elinkaari. Onneksi Suomessa on paljon lupaavia peliyhtiÜitä Rovion ja Supercellin lisäksi.

ARVOPAPERI

Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 119 euroa (sis. alv. 9%). Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ¥ŠÂ?ڒ‘•–‹ǣ –‹Ž’ƒŽ̡–ƒŽ‡Â?–—Â?ǤƤ Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta.

Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi

Mitä seuraavaksi? Maailma on arvaamaton paikka. Trendit tulevat ja menevät, ja muutoksen nopeus kansainvälisillä markkinoilla kasvaa koko ajan. Yrityksen menestymisen edellytyksenä on kyky tunnistaa uudet mahdollisuudet, tarttua niihin ja toisaalta minimoida riskit. Siksi me Danske Bankissa asetimme uudet kriteerit sille, miten voimme entistä paremmin tukea asiakkaitamme pitkän aikavälin ja kansalliset rajat ylittävässä päätöksenteossa. Lue lisää tavoistamme tukea yrityk sesi kansainvälistä liiketoimintaa: newstandards.fi

UUTISKÄRKI

Aktia, SEB ja Tapiola Suomen parhaat varainhoitajat ¡ Ú Ƥ Ǥ Ǥ Teksti Karo Hämäläinen Kuvitus Hans Eiskonen

12 MARRASKUU 2012

ARVOPAPERI

UUTISKĂ„RKI

Icecapital nousussa Aktian erityisvahvuudet olivat vastaajien mielestä vuoden tuotto suhteessa risÂ?‹•–”ƒ–‡‰‹ƒƒÂ? Â?¥Š†‡Â? •‡Â?ÂĄ •‹Œ‘‹–—•ƤŽ‘•‘ƤƒÂ? •‡ŽÂ?‡›•Ǥ Çł ƒ’‹‘Žƒ ’—‘Ž‡•–ƒƒÂ? ’”‘ƤŽ‘‹–—‹ ’‹–Â?ÂĄÂ? aikavälin tuotolla ja vastuullisen sijoittamisen osaajanaâ€?, Paloheimo kertoo. Tapiola arvioitiin suurista varainhoitajista myĂśs hinnoittelultaan parhaaksi. SEBin vahvuusalueita olivat haasta-

teltujen mielestä erityisesti rahastovarainhoito, kansainvälinen osaaminen ja kvantitatiiviset neuvontapalvelut. SEB on ollut tutkimuksessa varsin stabiili, mikä kertoo Paloheimon arvion mukaan siitä, että SEBissä on hyvä tiimi. Tutkimuksen selvin nousija suhteessa viime vuoteen oli Icecapital, jonka saa-

â€?HA ASTAJISTA ESIIN NOUSIVAT ABERDEEN JA FONDITA.â€? mat arviot paranivat erityisesti kvantita–‹‹˜‹•‹••ƒ Â?‡—˜‘Â?Â–ÂƒÂ’ÂƒÂŽÂ˜Â‡ÂŽÂ—Â‹Â•Â•ÂƒÇĄ •‹Œ‘‹–—•ƤŽ‘•‘ƤƒÂ? •‡ŽÂ?‡›†‡••¥ Œƒ ”ƒ’‘”–‘‹Â?Â?‹••ƒǤ MyĂśs vertailussa viimeiseksi yhdessä Pohjolan kanssa jääneen FIMin kokonaisarvio nousi usealla kriteerillä mitattuna. FIM:n saamat arviot sijoitustoiminnan näkemyksellisyydestä hajaantuivat voimakkaasti, minkä vuoksi näkemyksellisyysarvosana heikkeni. â€?Asiakasvastuullisten henkilĂśiden palvelun laadun arvioinnissa parhaina varainhoitotaloina erottautuivat SEB ja Danske Capital. Näistä Danske Capital on kirinyt edellisvuodesta SEB:n rinnalleâ€?, Paloheimo kertoo.

Aberdeen ja Fondita pienistä parhaat Tuloslistalla ovat mukana vain ne kymmenen suurta varainhoitotaloa, joiden asiakkaita oli haastateltavien joukossa riittävänä pidetty määrä. Eniten arvioitujen talojen ulkopuoliset yhtiĂśt ovat SFR:n tutkimuksessa â€?haastajiaâ€?. Haastajat ovat tyypillisesti tuotetaloja eli rahastoyhtiĂśitä, mutta joukossa on myĂśs monipuolisia palveluita tarjoavia taloja. â€?Haastajanimistä nousi esiin kaksi muita laadukkaampina pidettyä: Aberdeen ja Fonditaâ€?, Annukka Paloheimo kertoo. SFR Platinum Challenger Awardin saanut Aberdeen on arvioitu erityisen korkealle sekä vuoden että pitkän aikavälin tuotolla. Aberdeen on hyvä myĂśs maineeltaan ja vakaudeltaan. Fondita puolestaan vakuuttaa näkemyksenottokyvyllään.

ARVOPAPERI

METODI

Näin tutkimus tehtiin SFR-VARAINHOITOTUTKIMUS 2012 oli järjestyksessä kolmastoista Suomessa toteutettu instituutiovarainhoitotutkimus. Sen kohteena ovat institutionaaliset sijoittajat eli eläkesäätiĂśt, yleishyĂśdylliset säätiĂśt, vakuutusyhtiĂśt, liitot, kunnat, seurakunnat ja henkilĂśstĂśrahastot. Riippumattoman SFR:n haastattelijat tapasivat kasvotusten yli sata instituutiosijoittajaa elo–syyskuussa 2012. Kukin vastaaja arvioi niitä varainhoitajia, joiden asiakas hänen yhteisĂśnsä on joko mandaatilla tai rahastovarainhoidossa. Sijoittajat arvioivat käyttämiään varainhoitajia luottamuksellisesti neljällätoista kriteerillä. Haastatellut antoivat sanallisen palautteen ohella numeroarvion kustakin osaalueesta asteikolla 1–5. Oheisessa taulukossa järjestyskriteerinä on kokonaisarvosana, joka on saatu laskemalla arvioiduista kriteereistä aritmeettinen keskiarvo.

PARHAAT

ǧ VARAINHOITAJAT

1. Aktia SEB Tapiola 4. Evli 5. Danske eQ Icecapital Nordea 9. FIM Pohjola

Tasasijoille asetetut yhtiÜt on järjestetty aakkosjärjestykseen.

ĤÄ?ĉĊǣ ĈĆēĉĎēĆěĎĆē ĎēĆēĈĎĆđ ĊĘĊĆėĈÄ?

A

ktia, SEB ja Tapiola ovat Suomen parhaat varainhoitotalot. Sitä mieltä ovat Scandinavian Financial Researchin vuosittain syvähaastatteluilla toteutettavan instituutiovarainhoitajatutkimukseen vastanneet varainhoitajien asiakkaat, yli sata suomalaista instituutionaalista sijoittajaa. Laajan kyselytutkimuksen tuloksia ei ole aiemmin annettu julkisuuteen. Viime vuoden ylivoimainen ykkĂśnen SEB (entinen Gyllenberg) jakoi ykkĂśstilan ruotsinkielisen Aktian ja vastuullisessa sijoittamisessa arvostusta saaneen Tapiolan kanssa. Itse asiassa Aktia sai hiuksenhienosti SEBiä paremman kokonaisarvosanan, mutta SFR päätti antaa kaikille kolmelle korkeimman sijoituksen, Platinum Awardin. â€?Suomalaisia institutionaalisia sijoittajia palvelevat omana vankkana ryhmänään varainhoitoyhtiĂśt, joiden taustalla on pankkikonserni. Niistä SEB erottautui laadullaan tänä vuonna. Seuraavan kovan sarjan muodostavat sekä mandaattivarainhoitoa että rahastotuotteita tarjoavat toimijat. Tästä ryhmästä tulivat vuoden yllättäjät Aktia ja Tapiolaâ€?, tutkimuksesta vastaava toimitusjohtaja Annukka Paloheimo SFR:stä kuvailee. Paloheimo kertoo, että vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa varainhoitajat saivat osakseen enemmän kritiikkiä kuin nyt. â€?Asiakkaat ymmärtävät paremmin, miten vaikeassa tilanteessa varainhoitoyhtiĂśt joutuvat toimimaanâ€?, hän tulkitsee. Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen syksyllä 2008 asiakkaat alkoivat suosia suuria varainhoitajia, jotka miellettiin pieniä turvallisemmiksi. Paloheimon mukaan instituutioiden riskinottohalukkuus on lisääntynyt, mikä näkyy siinä, että sijoittajia on palannut pienten ja erikoistuneiden talojen asiakkaiksi.

MARRASKUU 2012 13

NOTEERATUT

ĊęĊė ĔđĊĞ

UUTISKUUKAUSI 2012

VALITTU. Barack Obama (tietokoneen ruudulla kuvassa vasemmalla) päihitti Mitt Romneyn ja jatkaa Valkoisen talon isäntänä myös seuraavat neljä vuotta. Edessään uudelleenvalitulla demokraattipresidentillä on kasa taloushuolia. Sijoittajat jännittivät vaalitulosta ympäri maailmaa. Kuvassa meklari seuraa vaalilähetystä New Yorkin pörssissä.

Ruotsin demarit valmiita luopumaan Nordeasta

17.10.

valmis luopumaan valtion omistuksesta Nordeassa. Aiemmin puolue on vastustanut valtion osakeomistuksen myymistä. ”Olemme pragmaattisia. Jos osakkeet myydään, ne pitäis pitäisi myydä silloin, kun niistä ssaa hyvän hinnan”, dema demaripuolueen Magdalena And Andersson sanoi Bloomberg bergille. Andersson on vahva ehd ehdokas Ruotsin uudeksi va valtiovarainministeriksi, jjos sosiaalidemokraatit n nousevat seuraavissa vaaleissa hallitukseen. Ruotsin valtio on Nordean toiseksi suurin omistaja 13,5 prosentin osuudellaan. Nordean ssuurin omistaja Sampo o on valmis ostamaan lisää N Nordeaa, jos Ruotsin valti tio vähentää omistustaan.

18.10.

RUOTSIN SOSIAALIDEMOKRAATTINEN puolue on

14 MARRASKUU 2012

19.10. 20.10. 21.10. 22.10. 23.10. 24.10. 25.10. 26.10. ARVOPAPERI

E.ON lähtee Suomesta

E.ON NORDIC myy liiketoimintansa ja omistuksensa

Suomessa. E.ON on Fennovoiman keskeinen omistaja. Inderesin analyytikko Juha Kinnunen arvioi, ettei Fortum ole kovin kiinnostunut lähtemään mukaan Fennovoimaan. Kinnunen muistuttaa, että Fortum kertoi osavuosikatsauksensa yhteydessä leikkaavansa investointejaan. Myöskään toinen Arvopaperin haastattelema analyytikko ei pidä kovin todennäköisenä, että Fortum lähtisi vähemmistöosakkaaksi Fennovoimaan. ”Fortumin kannalta järkevämpi vaihtoehto olisi nostaa uudelleen Loviisa-hakemus esiin. Loviisaan olisi todennäköisesti halvempi rakentaa, sillä siellä on infrastruktuuri valmiina, ja Fortum omistaisi silloin voimalansa kokonaan itse”, nimettömänä pysynyt analyytikko kommentoi.

NOTEERATUT

Henget eivät kesyyntyneet

Yardeni: Kurssit kohti huippuja

AKU PENTTISEN perustaman varainhoitoyhtiĂśn

GeisterZähmerin alkuvuodesta markkinoille tuoma rahasto GeisterZähmer Suojattu lopettaa toimintansa. Penttinen markkinoi suojattua osakesijoittamista pienille ja suurille sijoittajille, mutta kysyntää ei ollut tarpeeksi. Rahastolla on oltava vähintään 50 asiakasta, mutta Penttisen rahasto sai vain parikymmentä sijoittajaa.

27.10. 28.10. 29.10. 30.10.

Yksityissijoittajien Nokia-usko hiipumassa?

ONLINEVĂ„LITTĂ„JIEN KAUTTA ostettiin lokakuussa

nettomääräisesi eniten Metson ja seuraavaksi eniten Fortumin osakkeita. Nettomääräisesti myydyimpien listan kärjessä olivat Wärtsilä ja Orion, mutta kärkisijoilla on myÜs suomalaisten suosikki Nokia. Yksityissijoittajien tavallisimmin käyttämien onlinevälittäjien kautta tehtyjen osakekauppojen euromääräinen vaihto nousi lokakuussa noin 2,5 prosenttia edelliskuuhun verrattuna, mutta vuosivertailussa laskua tuli peräti 29,5 prosenttia.

31.10. 1.11. 2.11. 3.11. 4.11. 5.11. 6.11. 7.11.

PITKĂ„N LINJAN sijoitusstrategi Ed Yardeni arvioi tuoreessa markkinakatsauksessaan, että maailman tärkein osakeindeksi S&P 500 nousee loppuvuoden aikana uusiin huippuihin 1 565 pisteen tasolle. Positiivisena Yardeni pitää sitä, että osakesijoittajien luottamusindikaattorit osoittavat varsin maltillisia lukemia. Liiallisesta optimismista ei siis ole merkkejä, mikä on hyvä kurssikehityksen kannalta. Meneillään olevaa tuloskautta Yardeni luonnehtii vaisuksi, sillä etenkin liikevaihtoluvut ovat tuottaneet pettymyksiä. Osakemarkkinat ovat hänen mielestään pitäneet kuitenkin pintansa varsin hyvin siitä huolimatta.

KiinteistĂśsijoittajille ei lĂśydy ostettavaa

KTI KIINTEISTĂ–TIEDON markkinakatsauksen mu-

kaan kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa tällä hetkellä Suomen kiinteistÜmarkkinoilla. Heikon taloudellisen tilanteen ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden vuoksi kiinteistÜsijoittajat ovat kiinnostuneita vain parhailla paikoilla sijaitsevista kohteista, joista saa vakaan vuokrakassavirran. Tarjolla on kuitenkin vain suuririskisempiä kohteita, joihin taas on vaikea saada pankkirahoitusta. KTI:n mukaan Suomessa käytiin syyskuun loppuun mennessä kiinteistÜkauppaa noin 1,6 miljardilla eurolla. Vuoden suurimmasta yksittäisestä kaupasta vastaa ruotsalainen kiinteistÜrahastoyhtiÜ Niam, joka hankki kesällä 17 konkurssiin mennyttä toimisto- ja liikerakennusta pääkaupunkiseudulta.

8.11. 9.11. VALTION SIJOITUSYHTIĂ– SOLIDIUM on tarttunut

Talvivaaran kohdalla putoavaan puukkoon ja ostanut koko ajan laskeviin kursseihin. Ensimmäisen Talvivaara-ostoksensa Solidium teki viime vuoden kesäkuussa, jolloin yhtiÜ osti noin 4,3 prosentin omistusosuuden, yhteensä 10 522 366 osaketta, 60 miljoonalla eurolla Outokummulta. Seuraavat ostoksensa Solidium teki saman vuoden syyskuussa, jolloin Talvivaaran keskikurssi oli 3,35 euroa. Siitä eteenpäin Solidium on tankannut Talvivaaraa tasaisesti joka kuukausi aina tämän vuoden huhtikuuhun asti. Kuukausien painotetuin keskihinnoin lasketettuna Solidium on sijoittanut Talvivaaraan yhteensä reilussa vuodessa yhteensä noin 101 054 000 euroa. Keskiviikon päätÜskurssilla laskettuna Solidiumin Talvivaaraomistuksen arvo on noin 37,5 miljoonaa euroa, joten salkun pakkaslukemat nousevat noin 62,9 prosenttiin, 64 miljoonaan euroon.

10.11. 11.11. 12.11.

ĆĎđĎ ĊĎēĔ

Solidiumin Talvivaarat 64 000 000 euroa pakkasella

13.11. Soros: Kreikkaa on autettava

14.11. 15.11. 16.11. 17.11. ARVOPAPERI

MILJARDĂ–Ă–RI GEORGE SOROS (oik.) laukoo selvän viestin suomalaisille: Kreikkaa on nyt autettava ja tuettava erityisesti humanitäärisin keinoin. â€?On aivan selvää, että eräät kreikkalaiset ovat väärinkäyttäneet järjestelmää, mutta he eivät ole samoja, jotka nyt kärsivätâ€?, Soros sanoi puhuessaan Ahtisaaripäivässä Helsingin kaupungintalolla. Kreikan ongelman ratkaiseminen vaatii koko Euroopalta solidaarisuutta ja yhteistyĂśtä.

MARRASKUU 2012 15

SIJOITIN VIIMEKSI

TERÄVÄ. Toivo Äijö kehuu Nokian Renkaiden ja YIT:n strategioita.

Strategiagurun Suomi-suosikit: Fortum, Nokian Renkaat ja YIT Yritysstrategioihin perehtynyt Toivo Äijö sijoitti viimeksi it-startupiin. Nokiaan hän ei koskisi vielä pitkällä kepilläkään. Teksti Mikael Sjöström Kuva Karoliina Paavilainen Milloin aloitte sijoittaa? Palasin Kaliforniasta opiskelemasta vuonna 1973 ja aloitin työelämän Fintrassa ja kauppakorkeakoulussa. Seuraavana vuonna sain pienen ennakkoperinnön ja ostin nuoremman sisareni kanssa Kruununhaasta sijoituskaksion. Lunastin melko pian hänen osuutensa ja myin kohtuullisesti kallistuneen asunnon juuri kun 1990-luvun alun lama oli iskemässä. Luonnehtikaa itseänne sijoittajana! Suurimpien sijoitusten kanssa olen periaatteessa melko pitkäjänteinen ja pyrin välttämään suurimmat riskit. Toisaalta pidän aina osan sijoituksista likvidimpänä, jotta voin pelata ja ottaa riskejä korkean tuoton toivossa. Miten sijoituksenne jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä? Suhdeluku vähän vaihtelee taloussyklien mukaan. Vuosina 2007–2008 myin lähes

16 MARRASKUU 2012

kaikki osake- ja rahastosijoitukseni Suomessa, mikä osoittautuikin onnekkaaksi päätökseksi. Nyt valtaosa on kiinteistöissä ja rahastoissa ja vain pieni osuus osakkeissa. Miten suuri osa sijoituksista on Suomeen ja miten suuri osa ulkomaille? Vain viidennes sijoituksistani on Suomessa. Enemmistö on Etelä-Ranskassa, missä olen asunut 12 viime vuotta, ja osa Kaliforniassa, missä asuin aiemmin. Miten seuraatte markkinoita? Työssäni seuraan yritysten strategioita ja menestystä päivittäin. Keskustelen yritysjohtajien kanssa jatkuvasti. Lisäksi luen talouslehtiä. Olette työssänne perehtynyt yritysstrategioihin ja johtamiseen. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiinne? Ratkaisevasti. Kartoitin juuri Lasse Kurkilahden kanssa suomalaisten pörssiyritysten strategioita. On hämmästyttävää, mi-

ARVOPAPERI

ten vahvasti terävä ja selkeä strategia korreloi siihen, että yrityksen osakkeen hinta on noussut kolmen viime vuoden aikana. Selvitys julkistettiin juuri nimellä ”Onko suomalaisyrityksillä edellytykset menestyä strategioillaan haastavina aikoina?” Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatatte sijoittaessanne? Hajautan sijoitustyyppejä ja riskejä ja tasapainotan omaisuuden turvaamisen ja ”pelaamisen”. Yritän elää ajassa ja ennakoida maiden, teollisuusalojen ja yritysten muutokset. Kenen kanssa keskustelette sijoittamisesta ja sijoituskohteista? Teknisistä sijoitusasioista ja kohteista viime kädessä keskustelen Ranskassa veroasioitani hoitavan Ernst & Youngin ja pankkini eli brittiläisen Barclays´n sijoitusasiantuntijoiden kanssa. Olen erittäin tyytyväinen molempiin ja yllättynyt palvelujen edullisuudesta.

SIJOITIN VIIMEKSI

TOIVO Ă„IJĂ–, 65 PROFIILI TĂ„HĂ„N ON TULTU

’ƒ””ƒƒ ›”‹–›•Œ‘Š–‘ƒ Â•Â–Â”ÂƒÂ–Â‡Â‰Â‹ÂƒÂ–Â›ĂšÂ•Â•¥Ǥ AIEMMIN

Ž‘‹––‹ ƒÂ?ƒ–‡‡Â?‹•‡••ƒ Â?ƒƒ‹ŽÂ?ÂƒÂ•Â•ÂƒÇĄ –‡Â?‹ —”ƒÂ?•ƒ Â’ÂĄÂĄÂƒÂ•Â‹ÂƒÂ•Â•Âƒ —ŽÂ?‘Â?ƒ‹ŽŽƒǤ HYVĂ„N ELĂ„MĂ„N SIJOITUS

—––ƒÂ?‹Â?‡Â?ÇĄ Â?‹‹Â? Ž¥Š‹Â?Â?¥‹•–‡Â? Â?—‹Â? ›”‹–›•–‡Â?Â?‹Â?Ǥ MIELESSĂ„ JUURI NYT

‹–‡Â? •ƒ‹•‹ ƒ—–‡––—ƒ •—‘Â?ƒŽƒ‹•›”‹–›Â?•‡– Ž¥’‹ ˜‡ŽÂ?ƒÂ?”‹‹•‹Â?ÇŤ Çł ‡‹Â?¥Ž¥‹Â?‡Â? ”‡ƒŽ‹•Â?‹ –—Â?–—— ’‡••‹Â?‹•Â?‹Ž–¥Ǥ ÂĄÂĄÂŽÂŽÂĄ Â?ƒ‹Â?Â?‹ ‘˜ƒ– ˜ƒ”’ƒ‹ŽŽƒƒÂ?ÇĄ ˜ƒ‹Â?Â?ƒ Â?——ƒŽŽƒ ‘Â? Œ‘ Â?ƒ•˜—ƒǤdz VAPAALLA

‘‹–ƒƒ ’——–ƒ”Šƒƒ ƒÂ?•Â?ÂƒÂ•Â•ÂƒÇĄ Â?¥› Â?——Â?–‡Ž‡Â?ƒ••ƒ Â?Žƒ••‹•–ƒ Â?—•‹‹Â?Â?‹ƒ Œƒ ‘‘’’‡”ƒƒ ‘”‹Â?‘••ƒǤ Çł ƒ –ƒ’ƒƒÂ? ’ƒŽŒ‘Â? ‹ŠÂ?‹•‹¥Ǥdz

Mihin sijoititte viimeksi? Tein suoran pääomasijoituksen lupaavaan listaamattoman yrityksen maailmanvalloitukseen. Mitkä ovat ikisuosikkinne Helsingin pÜrssissä? Jos haluaa vähän riskiä, niin Fortum, Nokian Renkaat ja YIT. Fortumilla on monopolistinen turvattu asema. NR:llä ja YIT:llä taas terävät menestysstrategiat. Jos riski kiinnostaa, voi kokeilla UPM-Kymmeneä, Metsoa ja TeliaSoneraa. Pitkän päälle niiden nykyisillä bisnesmalleilla ei ole loistavaa tulevaisuutta. Nokiaan en vielä koskisi pitkällä kepilläkään.

GURUJEN SALKUT

Gurut myivät enemmän kuin ostivat ARVOPAPERIN SEURAAMAT suuret suomalaiset yksityissijoittajat kävivät loka– marraskuussa harvakseltaan kauppaa ‡Ž•‹Â?‰‹Â? ’Ú”••‹Â? ˜ƒ‹Š†‡–—‹Â?Â?‹ŽŽƒ ‘•ƒÂ?Â?‡‹ŽŽƒǤ Š†‡••¥Â?ÂĄÂĄÂ? ›Š–‹Ú••¥ Â?‡––‘määräiset ostot tai myynnit eivät nousseet yli miljoonaan euroon. Gurusalkuista lähti osakkeita yhteensä 930 000 euron edestä marraskuun Í?Í&#x;Ǥ Â’ÂĄÂ‹Â˜ÂĄÂ? ’¥¥–Ú•Â?—”••‡‹ŽŽƒ Žƒ•Â?‡––—Â?ƒǤ Kyseessä on ensimmäinen kerta sitten elokuun, kun sijoittajakuusikko myi nettomääräisesti enemmän OMXH25‹Â?†‡Â?•‹Â? ‘•ƒÂ?Â?‡‹–ƒ Â?—‹Â? ‘•–‹Ǥ ‹‡Â?Ăš –¥Š¥Â? vaikuttanut se, että kolmannen vuosineljänneksen osavuosiraportit eivät antaneet suuria ilon aiheita, etenkään tulevaisuuden ohjeistusten osalta. Nettomääräisesti gurut myivät eniten Sampoa, runsaalla 750 000 eurolla. Â?‹•–—Â?•‹ƒƒÂ? ƤÂ?ƒÂ?••‹Â?‘Â?•‡”Â?‹••ƒ Â˜ÂĄ-

hensivät Hautaset ja Ingmanit. Marraskuun toiseksi myydyintä osakketta Nokian Renkaita puolestaan laittoivat ulos salkustaan Hartwallit. He omista˜ƒ– ”‡Â?Â‰ÂƒÂ•Â›ÂŠÂ–Â‹ĂšÂ–ÂĄ Â?—‹–‡Â?Â?‹Â? ‡†‡ŽŽ‡‡Â? Š‹‡man enemmän kuin vuodenvaihteessa. Ostopuolella eniten vipinää sijoittajakuusikossa saivat aikaan UPM ja Cargotec, vaikka kummankaan osavuosiraportit eivät vakuuttaneet. KumpaaÂ?‹Â? ›Š–‹Ú–¥ –—Ž‹ ‰—”—Œ‡Â? Â?—˜‹––‡‡ŽŽ‹•‡‡Â? kollektiivisalkkuun lisää vajaalla puolella miljoonalla eurolla. UPM:ää ostivat Hartwallit, Cargotecia Ingmanit. Vuoden alusta sijoittajakuusikon omis–—•–‡Â? ƒ”˜‘ ‡Ž•‹Â?‰‹Â? ’Ú”••‹Â? ˜ƒ‹Š†‡–—‹Â?Â?‹••ƒ ›Š–‹Ú‹••¥ ‘Â? Â?ƒ•˜ƒÂ?—– ”—Â?•ƒƒŽla kahdeksallakymmenellä miljoonalla eurolla 355 miljoonaan euroon. TOMMI MELENDER

OSTETUIMM AT Š–‹Ú

•–‘–ǥ ‡—”‘ƒ

UPM Cargotec Metso Nokia Konecranes

494 100 450 000 239 924 212 400 74 190

M Y Y DY IMM ÄT Š–‹Ú

Sampo Nokian Renkaat Kemira Fortum YIT

››Â?Â?‹–ǥ ‡—”‘ƒ

-750 510 611 800 -532 500 -378 510 -146 700

——”‹Â?Â?ƒ– ‘•–‘– Œƒ Â?››Â?Â?‹– Í•Í•ǤÍ•Í”ǤČ‚Í?ǤÍ•Í•Ǥ͖͔͕͖Ǥ ¥›†‡ŽŽ‹Â?‡Â? ‰—”—–ƒ—Ž—Â?Â?‘ •‹˜—ŽŽƒ ÍšÍ?Ǥ

Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa? Tekisin suoran pääomasijoituksen it-alan kasvuyrityksiin. Minulla on ollut ilo tutustua muutamaan korkean teknologian •—‘Â?ƒŽƒ‹•Ƥ”Â?ƒƒÂ?ÇĄ Œ‘‹ŽŽƒ ‘Â? –‘†‡Â?Â?ÂĄÂ?ڋsesti loistava tulevaisuus edessään, mallina Nokia 1990-luvun lopussa ja Rovio nyt. Mikä on ollut suurin onnistumisenne sijoittajana? Varmaankin Yhdysvalloissa 1990-luvulla –‡Â?‡Â?ÂĄÂ?‹ǥ Â?‡˜›‡•–‹ ˜‡”‘–‡––— Â?‹‹Â?–‡‹•–Ú•‹joitus, jonka arvo kaksinkertaistui muutaman vuoden välein.

Ä?ĆėĒĔ ėĚĚĘĒĆĆ

Entä suurin virheenne? Tyypillinen ei-ammattimaisen sijoittajan virhe eli olen pitänyt tiettyjä osakkeita liian pitkään väärästä uskollisuudesta ja toivoen parasta.

ARVOPAPERI

MARRASKUU 2012 17

IHMISET

Sijoitus Invest 2012 Teksti Mirko Hurmerinta, Anne Leino Kuvat Juho Kuva â€?R AHOITUSMARKKINAT OVAT ehkä kaikkien aikojen hienoin innovaatioâ€?. Sijoitus Invest -tapahtuman avasti tänä vuonna Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen, joka puhui avauspuheenvuorossaan rahoitusmarkkinoista. Puttonen muistutti, että rahoitusmarkkinoiden ansiosta kuka tahansa meistä voi osallistua yritystoimintaan ja vaurastua. Kaksipäiväisten messujen puheenvuoroissa pohdittiin muun muassa velkakriisiä, maailmantalouden tilaa ja sitä, miten salkku pitäisi rakentaa vallitsevassa markkinaympäristĂśssä.

Ǥ ƒÂ?ŠƒÂ? Sƒ–ƒÂ?ƒÂ? •ƒŽ‹– Œƒ Â?ÂĄÂ›Â–ÂĄÂ˜ÂĄÂ– Â–ÂĄÂ›Â–Â–Â›Â‹Â˜ÂĄÂ– Â•Â‹ÂŒÂ‘Â‹Â–Â–ÂƒÂŒÂ‹Â•Â–ÂƒÇĄ Â?—Â? ‘Ž‹ ƒ‹Â?ƒ Â’ÂĄÂ‹Â˜Â‹Â–Â–ÂĄÂĄ Â?ƒ”Â?Â?‹Â?ƒÂ?ÂĄÂ?‡Â?›•–¥ Œƒ Â?——ŽŽƒ Â?——Â?‹Â?Â?ƒ– ‘•ƒÂ?‡˜‹Â?Â?‹–Ǥ ‡••—‹ŽŽƒ ˜‹‡”ƒ‹Ž‹ Â?ƒ‹Â?Â?‹ƒƒÂ? Â?‘‹Â? ͚͔͔͘ Â?ÂĄÂ˜Â‹ÂŒ¥¥Ǥ

"

Ǥ Ěś Â‹Â˜ÂĄÂ– Â?‡ ”ƒŠƒ˜ƒ”ƒ– ‹ŠƒÂ? Š‡–‹ ‘Ž‡ Ž‘’’—Â?ÂƒÂ•Â•ÂƒÇĄ Â?—––ƒ ‘Ž‡‡ŽŽ‹•–ƒ ‘Â?ÇĄ ‡––¥ –—‘–ƒÂ?–‘ •ƒƒ†ƒƒÂ? ——†‡ŽŽ‡‡Â? Â?¥›Â?–‹‹Â? Â?ƒŠ†‘ŽŽ‹•‹Â?Â?ƒÂ? ’‹ƒÂ?Ǥ̜ ƒŽ˜‹˜ƒƒ”ƒÂ? Â–ÂƒÂŽÂ‘Â—Â•ÇŚÂŒÂƒ ”ƒŠ‘‹–—•Œ‘Š–ƒŒƒ ƒ‹Žƒ ‹‡––‹Â?‡Â?ÇŚ ¥Š†‡ ’ƒ‹Â?Â‘Â–Â–ÂƒÂƒÇĄ ‡––¥ Â?ƒ‹˜‘Â?•‡Â? Â?‡–ƒŽŽ‹–‡Š†ƒ• ‘Â? •ƒƒ–ƒ˜ƒ ’‹ƒÂ? Â?¥›––ÚÚÂ? –ƒ‹ ›”‹–›Â?•‡Â? Â?ƒ••ƒ–‹ŽƒÂ?Â?‡ Â?¥› –—Â?ƒŽƒÂ?•‹Ǥ

Tommi Rajalan varainhoidon instituutiotiimin johtajaksi. Rajala nousee tehtävään tiimin sisältä. Hän on kuulunut tiimiin jo yli kaksitoista vuotta. SEBin varainhoidon instituutiotiimiä aiemmin johtanut Martti Saikku siirtyy yhtiÜn sisällä Financial Institutions -yksikkÜÜn tehtävään, jota kutsutaan englanninkieli-

SEB ON NIMITTĂ„NYT

18 MARRASKUU 2012

sellä termillä client executive. Saikku ennätti johtaa tiimiä toistakymmentä vuotta. SEB on sijoittunut kärkeen SFR Groupin tekemässä instituutiovarainhoitajatutkimuksessa niin viime kuin tänäkin vuonna. â€?Minun ja tiimin tavoite on luonnollisesti ykkĂśssijan pitäminen myĂśs jatkossaâ€?, Rajala sanoo.

ARVOPAPERI

Ä?ĆėĔđĎĎēĆ ĕĆĆěĎđĆĎēĊē

Tommi Rajala SEBin instikkapomoksi

IHMISET

วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค

" "วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย วค

" วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ร ย ย ยกย ยกย ฦคย ย ย ย ย ย ย ฦฅย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ร ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

Annika Knekt-Ahtinen Morganilta Nordeaan 42, siirtyy Nordean instituutioasiakkaiden varallisuudenhoidosta vastaavaksi johtajaksi Suomessa. Knekt-Ahtinen on aiemmin vastannut JP Morganin varainhoidon myynnistรค Pohjoismaissa ja tyรถskennellyt

Osuuspankkiryhmรคn varainhoidossa. Koulutukseltaan hรคn on MBA Lontoosta ja KTM Hankenilta. Nordean instituutioasiakkaiden varallisuudenhoidosta aiemmin vastannut Timo Penttilรค on siirtynyt yrittรคjรคksi.

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

ANNIKA KNEKT-AHTINEN,

ARVOPAPERI

MARRASKUU 2012 19

NOTEERATUT

Nordea alkaa laskuttaa tuotosta kohti tuottosidonnaisia rahastopalkkioita: Nordea Japani-, Maailma- ja Pohjois-Amerikka -rahastoissa otetaan käyttöön kiinteän ja muuttuvan hallinnointipalkkion yhdistelmä. Muutos tietää helpotusta sijoittajan kulurasitukseen, sillä jatkossa palkkio on enimmillään sama kuin nykyinen kiinteä 1,6 prosenttia pääomasta vuodessa ja alimmillaan tasan yksi prosentti. Tuottosidonnainen osa, viidennes vertailuindeksin ylittävästä tuotosta, liikkuu siis välillä 0–0,6 prosenttia. Nordean rahastopomon Jari Kivihuhdan mukaan Nordea haluaa palkkio-

NORDEA SIIRTYY

muutoksella korostaa uskoaan aktiiviseen salkunhoitoon. Jos muutos otetaan hyvin vastaan, vastaavanlainen palkkiomuutos saattaa olla edessä muissakin rahastoissa. ”Haluamme ensin nähdä, pitävätkö asiakkaat tällaista palkkiota hyvänä. Arvioimme sen jälkeen perusteellisesti, onko markkinoilla kysyntää tälle ratkaisulle. Vasta sen jälkeen voimme vastata siihen, siirrytäänkö useammissa rahastoissa tuottosidonnaiseen palkkioon”, Kivihuhta muotoilee. KARO HÄMÄLÄINEN

Jari Kivihuhta

Sijoittamallako miljonääriksi? Antti Parviainen, Sami Järvinen Sijoittamalla miljonääriksi Sijoittamallako miljonääriksi? Mikä ettei! Ensin kannattaa kuitenkin tutustua omaan sijoittajaprofiiliin ja erilaisiin tapoihin vaurastua. Kirja antaa uusia näkökulmia sijoittamiseen, tutustuttaa erilaisiin sijoitustyyleihin ja esittelee, miten koti- ja ulkomaiset sijoittajat ovat näillä sijoitustyyleillä onnistuneet luomaan omaisuutensa. Mukana ovat mm. Erkki Sinkko, Pekka Viljakainen ja Christer Gardell. Saat kirjasta konkreettiset esimerkit, mitä karikoita välttämällä ja mistä naruista vetämällä voi saavuttaa merkittäviä lisätuottoja, jopa miljoonia. 2012, 269 sivua, suositushinta 39 €

Lue lisää kirjasta: Tilaa osoitteesta www.talentumshop.fi tai soita 020 442 4100. Nouda Talentum Shop -kirjakaupasta, Annankatu 34–36, Helsinki. Myös muista hyvin varustetuista kirjakaupoista.

20 MARRASKUU 2012

ARVOPAPERI

MIEHEMME

SÃO PAULOSSA

eri kuluttajaryhmille. Sijoitimme Salkunhoitaja Nick Robinson yritykseen 2005, ja uskomme sen kävelee päivittäin töihin yhden olevan yksi Brasilian parhaiten Brasilian suurimman tavaratalojohdetuista.” ketjun myymälän ohi. Hän poimii Kun sijoitat Danske Investin Tärkeää tuntea tiiminsä kanssa kautta, käytössäsi on yrityksen johto osakkeita Danssalkunhoitajia eri puolilla Robinson tapaa ke Invest Latin maailmaa. Yksi heistä on säännöllisesti America -rahasNick Robinson. yrityksen johtoon. toa voidakseen seurata yrityksen kehitystä ja arvi“Brasilian keskiluokka on kasoidakseen sen kasvupotentiaalia. vanut 35 miljoonalla muutaman “Meille on keskeistä tuntea johto viime vuoden aikana, ja samalla – mihin he uskovat ja millaisia brasilialaisen kuluttajan ostotulevaisuudensuunnitelmia heillä voima on lisääntynyt. Uskomme on.” Tavarataloketjun menestystä kehityksen jatkuvan tulevina on edistänyt kanta-asiakaskortti, vuosina. Kasvusta hyötyy tavajota asiakkaat voivat käyttää rataloketju, jolla on vahva asema kaikissa ketjun liikkeissä. “KantaBrasiliassa. Ketjulla on 11 omaa asiakaskortti on ollut menestys, tuotemerkkiä, jotka on suunnattu

joka tuo varmasti kasvua myös tulevaisuudessa.” Danske Invest Suomessa Danske Invest on osa Danske Bank -konsernia. Pohjoismainen Danske Invest tarjoaa laajan valikoiman erilaisia rahastoja, joissa on pääomia yhteensä 54 miljardia euroa. Tutustu ja sijoita Danske Investin Suomessa tarjolla oleviin rahastoihin www.danskeinvest.fi tai tule tapaamaan asiantuntijaa Danske Bankiin. Suomeen rekisteröityjä rahastoja hallinnoi Danske Invest Rahastoyhtiö Oy. Rahastojen avaintietoesitteet, säännöt sekä lisätietoa rahastoista on saatavissa osoitteessa www.danskeinvest.fi.

Knowledge at work MARRASKUU 2012 21

13.-14.2.2013 > Royal at Crowne Plaza, Helsinki

Why the investors are or are not looking at Nordics and especially Finland in the European context? HANS VRENSEN Global Head of Research, DTZ

Jätkäsaari, Kalasatama, Pasila: Helsinki is undergoing remarkable changes HANNU PENTTILÄ Deputy Mayor, City Planning and Real Estate, City of Helsinki

Uudistukset rahoituksessa ja verotuksessa ELINA PYLKKÄNEN finanssineuvos, Valtiovarainministeriö

Tutustu ohjelmaan: www.fyi.fi/kiinteisto13 Strateginen kumppani:

Yhteistyössä:

Ilmoittaudu heti! ilmoittautumiset@fyi.fi | Asiakaspalvelu p. 020 442 4110

KOLUMNI

JOUKO MARTTILA

Yritysvastuun arvo kasvaa

P

örssiyhtiön perustehtävä on tuottaa varallisuutta omistajilleen. Ahtaasti tulkittuna osakeyhtiön ainoa tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Jälkimmäistä tulkintaa käyttävät sekä ryöstökapitalismin kannattajat että markkinatalouden vastustajat. Voiton tavoittelu kuuluu luonnollisesti vapaaseen markkinatalouteen. Parhaiten talous toimii Adam Smithin hengessä silloin, kun yksityinen voitontavoittelu edistää yhteistä hyvää. Näkymätön käsi kasvattaa hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Yksityisen yrityksen varallisuus kasvaa parhaiten silloin, kun ympäröivä yhteiskunta voi hyvin ja vaurastuu. Jos osakeyhtiön omistajat pitävät yhtiönsä ainoana tehtävänä nopeaa voitontavoittelua, se johtaa helposti pitkän aikavälin tappioihin. Pikavoittojen sijasta kestävämpi tavoite on yrityksen arvon ja omistajien varallisuuden kasvattaminen kestävällä tavalla vastuullisena yrityskansalaisena. Yritysvastuun arvo on alkanut avautua pörssiyhtiöiden omistajille karulla tavalla. Kaivosyhtiö Talvivaaran ja viranomaisten välinpitämättömyys ympäristönsuojelussa eivät tuhoa ainoastaan Talvivaaran omistaja-arvoa, vaan pahimmassa tapauksessa laiminlyönnit tärvelevät arvokkaita luontokohteita sukupolvien ajaksi. Yhtiö tuotti hetken voittoja omistajilleen, mutta myrkkyvedet veivät varallisuuden mukanaan. Yritysvastuuta pidettiin monessa pörssiyhtiössä lähinnä vitsinä vielä kymmenkunta vuotta sitten. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportteja ryhdyttiin kirjoittamaan vapaaehtoisesti, paljolti ympäristöjärjestöjen painostuksesta. Metsäteollisuudesta tuli suomalaisen yritysvastuun edelläkävijä, kun asiakkaat alkoivat kysellä hyvän metsänhoidon periaatteiden ja paperintuotannon puhtauden perään. Vastuuraportit kuuluvat nykyisin hyvän hallinnointitavan ja kirjapitokäytännön suosituksiin. Finanssivalvonnan ohjeistuksen mukaan raportin pitäisi antaa kuva yritysten vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan. Ei tarvitse tuntea rakettitiedettä ymmärtääkseen, että vastuullinen yritys kasvattaa omistaja-arvoa enemmän kuin ympäristölleen haitallinen yritys. Tästä huolimatta yritysvastuuseen liittyy edelleen paljon viherpesua. Asioita kerrotaan sen mukaan, minkä uskotaan näyttävän hyvältä. Todellisten vahinkojen torjunta alkaa vasta, kun pahin on tapahtunut. Hyväuskoiset hölmöt tulevat sekä yrityksille että yhteiskunnalle äärettömän kalliiksi. Vahinkojen ennaltaehkäisy ja niihin varautuminen maksavat tuhoihin verrattuna todella vähän. Talvivaaran toiminta on uhattuna, mutta vastuuta eivät

Kirjoittaja seuraa kolumnien välissä taloutta blogissaan http://taloudentulkki.com

kanna ainoastaan yksittäiset osakkeenomistajat vaan koko yhteiskunta. Luonnon palauttaminen ennalleen saattaa olla jo mahdoton tehtävä. Taloudellisesti kansa joutuu maksumieheksi, sillä yhtiön suurimpia omistajia ovat sen perustajaa Pekka Perän jälkeen valtion sijoitusyhtiö Solidium sekä eläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen. Omistajilta vaaditaan lisää rahaa, jos yhtiö pidetään pystyssä niin kauan, että sotkut saadaan selvitettyä. Poliittinen syyllisten hakeminen on jo alkanut. Mikä on entisen ympäristöministerin Paula Lehtomäen vastuu? Vaikuttiko hänen perheensä osakeomistus Talvivaaran valvontaan? Vastuullinen omistaja asettaa pitkän aikavälin riskit lyhyen aikavälin tuottojen edelle. Vaikka jälkiviisaus on viisauden tyhmintä lajia, niin ihmetyttää, että Talvivaaran myrkkyallas oli eristetty vain yhdellä läpivuotavalla muovikalvolla. Miten yhtiö oli varautunut suuren vuodon tai repeämän hallintaan? Ilmeisesti ei millään tavalla. Se oli halvin ratkaisu. Sekä yritysvastuu että valvonta pettivät. Yhteiskuntavastuu ei rajoitu vain ympäristönsuojeluun. Verotus, veronkierto ja verosuunnittelu herättä-

VEROPAKOILU NÄY TTÄ Ä HELPOSTI VASTUUNPAKOILULTA. vät aina tunteikasta keskustelua. On luonnollista, että yritykset pyrkivät minimoimaan veronsa maksimoidakseen voittonsa. Niin kauan kun veroparatiiseja on olemassa, tehokasta verosuunnittelua on vaikea estää. Samaan aikaan yritysten toimiva johto joutuu pohtimaan, kuinka vastuulliselta verosuunnittelu asiakkaiden, omistajien ja muiden sidosryhmien silmissä näyttää. Suomessa toimivat yritykset käyttävät paljon verovaroilla tuotettuja palveluita koulutuksesta teiden ylläpitoon. Veropakoilu näyttää helposti vastuunpakoilulta. Veroparatiiseissa pestään huumerahaa, diktaattoreiden verirahoja, oligarkkien miljardivoittoja ja muita hämäristä lähteistä peräisin olevia tuloja. Siihen joukkoon samaistuminen ei välttämättä ole vastuullisesti toimivalle yritykselle imagovoitto, vaikka se olisi täysin laillista. Kokonaan toinen kysymys on, kuinka vastuullisesti maan hallitus toimii kasvattaessaan koko ajan yritysten verorasitusta kotimaassa. Vastaus siihen pitäisi löytää muualta kuin veroparatiisista.

ARVOPAPERI

MARRASKUU 2012 23

REPORTAASI

ISKUSANA ISKUSANA. Kuvateksti.

ARVOPAPERI

REPORTAASI

Suomalaisyhtiöt valtaavat pelimiljoonia eri strategioin

SUPERCELL Seuraava Rovio?

Samaan aikaan kun Rovio on paistatellut parrasvaloissa Ƥ ¡¡ Roviota suuremmaksi raharohmuksi. Teksti Tero Kuittinen Kuvat AJ Savolainen

ARVOPAPERI

PELITEOLLISUUS

P

elimarkkina on muutoksen kourissa. Vuonna 2010 menestyneimmät pelit olivat sellaisia kuin Angry Birds: puolen minuutin jaksoissa pelattavia, yksinkertaisia ja helppoja. Menestyneimmät iPhone-applikaatiot maksoivat yleensä yhden taalan, iPad-versiot kolme. Rovio nousi tuolloin pikapelien kuninkaaksi ja hallitsi applikaatiomarkkinoita yli kaksi vuotta. Kuluvan vuoden aikana uusi pelityyppi on vallannut markkinoita. Ƥ ǡ laajan pelimaailman. Näissä niin sanotuissa simulaatiopeleissä rakennetaan armeijoita, kasvatetaan pienestä maatilasta meijeriimperiumi tai kerätään lohikäärmeitä. Pelit muuttuvat pelatessa yhä monimutkaisemmiksi pelaajien uppoutuessa yhä syvemmälle simulaatioon. Toisen aallon pelit ovat tyypillisesti ilmaisia ja rahastavat pelin sisällä tehdyillä ostoksilla. Toisen aallon pelimarkkinoiden johtajaksi on kautta maailman noussut toinen suomalainen yritys – Supercell.

Rahaa ilmaisella Rovio ja Supercell ovat kuin Coca-Cola ja Valion appelsiinimehu. Ne hakevat liikevaihdon kasvua hyvin erilaisilla strategioilla, vaikka kilpailevatkin samalla markkinalla. Rovio käyttää edelleen vuoden 2010 kaavaa – se tarjoaa dollarin hinnasta helppoa hupia ja lyhyitä pelijaksoja. Supercell on ollut luomassa vuoden 2012 uutta kaavaa – ilmaisia pelejä, jotka pelatessa mutkistuvat ja imevät pelaajat sisään monipuoliseen tarinaan maatilan hoitamisesta (Hay Day) ja sotaisan kylän organisoimisesta (Clash of Clans). Supercellillä on paljon vähemmän pelaajia kuin Roviolla, mutta he ovat uskomattoman sitoutuneita. Sekä Hay Dayn että Clash of Clanin päivittäisten pelisessioiden keskiarvo heiluu kahdentoista nurkilla, Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen kertoo. Pelaajat käväisevät fantasiamaailmassa tusina kertaa joka päivä. Hay Dayn virtuaaliset maanviljelijät tuottavat jo nyt yli neljä miljoonaa kauppaa päivässä ostaessaan ja myydessään sikoja ja siirappia. Vuoden 2012 lokakuussa ei ole enää selvää, onko Rovio vielä maailman applikaatiomarkkinoiden kiistaton ykkönen. Rovion pelit ovat edelleen latausmäärissä maailman kärjessä, mutta pelin tuottaman liikevaihdon perusteella mitattuna Supercell

26 MARRASKUU 2012

on noussut ykköseksi Yhdysvalloissa, Saksassa, Australiassa ja muilla suurilla markkinoilla.

Supercell oivalsi iPadin Rovion menestys rakentui iPhone-markkinoille, ja iPad on selvästi ollut yhtiölle toissijainen laite. Supercell puolestaan rakensi kesän menestyksensä iPad-markkinoilla ja lokakuussa 2012 se teki ison läpimurron iPhone-listoilla noustessaan suurimmaksi rahasammoksi esimerkiksi Saksassa ja Brasiliassa. IPad on noussut vuoden 2012 aikana tärkeäksi myyntikanavaksi Ú ǣ Ƥ Ǧ jo puolet iPhonen tuomasta rahavirrasta. Uuteen pelivälineeseen on tarrannut koko maailmassa ketterimmin ehkä juuri Supercell Ȃ Ǧ Ƥ ¡ tajunneen iPadin vaativan rikkaampaa ja monipuolisempaa Ƥ Ǥ Rovion ensimmäinen iso hitti tuli markkinoille jo vuoden 2009 lopussa, kun taas Supercellin voittokulku alkoi vasta kesäkuussa 2012. Supercellin kansainvälinen menestys on ollut hämmästyttävän

ARVOPAPERI

PELITEOLLISUUS

ĔĔĒđĆČĔĔē

TULOKAS

Boomlagoon kasvoi Roviosta

L ATAUSMÄ ÄR ÄT EIVÄT KIINNOSTA SUPERCELLIÄ.

nopeaa: vain neljässä kuukaudessa se on noussut liikevaihtolistojen huipulle kaikissa maanosissa.

Oheistuotteet vaativat tunnettuutta Onko latausmäärä tärkeämpi kuin pelimyynnin liikevaihto? Kysymys ei ole helppo, sillä oheistuotemarkkinat rakentuvat pelaajien määrän varaan: kalentereita ja T-paitoja myydään juuri sillä, että tietoisuus pelin hahmoista on mahdollisimman laajaa. Rovion valtti on se lisenssituotteiden tulva, joka on rakennettu sen pelien universaalisuuden varaan. Arbitron-tutkimuslaitoksen mukaan keskiverto amerikkalainen iPhone-omistaja käyttää 60 minuuttia kuukaudessa Rovion pelien pelaamiseen. Luku on kova, koska se on kaikkien Amerikan iPhone-puhelinten keskiarvo – myös niiden, joihin Rovion pelejä ei ole asennettu. Supercellin ensimmäinen peli, Hay Day, debytoi kesäkuussa. Toinen, Clash of Clans, tuli markkinoille elokuussa. Vain neljässä kuukaudessa Supercell on näyttänyt, että yllättävän kapealla pelaajapohjalla voi saavuttaa hurjia liikevaihtolukuja. Supercelliä eivät kiinnosta latausmäärät. Tärkeimpinä tavoitteina on saada

ARVOPAPERI

Tuomas Erikoinen on mies, jonka pitäisi olla kuuluisampi kuin hän on. Hän oli Rovion Ƥ Ú Ǧ Ǥ Ú ¡¡ Ƥ Ǥ Úǣ ¡¡ Ú ¡ ǡ Ǧ Ǥ Ƥ Boomlagoon, ja se edustaa Ǥ Ƥ Ú ¡ Ǥ Antti Sten. Hän ¡¡ Ǥ Ilkka Halila Ú ǡ ¡ Ú ¡¡ Ǥ Ǧ Ƥ Ǥ ¡ ǡ ¡ Ǥ ǡ ¡ ¡ Ƥ ¡Ǥ Ƥ ten hahmojen kehittämiseen. ¡ ¡ ǡ ¡ ¡ ¡ ¡ ¡ Ǧ ¡ Ǥ ¡ ilman latausmaksua. ¡ ¡ Ǧ Ǥ ¡ ¡¡ ǡ ¡ ¡ǡ Ǧ ¡ ¡ Ǧ ¡Ǥ ǡ ¡ ¡ Úǡ ¡ǣ Ǧ ¡ ǡ Ú Ú ¡ ¡ Ǥ

MARRASKUU 2012 27

PELITEOLLISUUS

Listahitit

ėĊĒĊĉĞ

KONKARI

Remedyn sedät jaksavat heilua Remedy vavisutti konsolimarkkinoita maailmanlaajuisella megahitillä Max Payne vuosia ennen kuin iPhonesta oli edes aavistusta. Se oli kaikkien aikojen menestynein suomalainen peli, ja siitä tuli ilmiö. Mark Wahlbergin kaamea elokuvaversio on edelleen aamukolmen kaapelivakio Amerikassa. Remedyn mukaan sen luomien pelien ja niiden oheistuotemyynnin kokonaismäärä on ylittänyt puoli miljardia dollaria. Max Payne on ahneiden possujen ja vihaisten lintujen jälkeen tunnetuin suomalainen pelihahmo. Max Paynen hahmolle kasvonpiirteensä antanut Remedyn luova johtaja Sami Järvi Ú ¡ Ƥ Ǥ Remedy on valinnut monen alustan strategian: sen pelit pyörivät iOS-laitteilla, Android-laitteilla, Xboxilla ja PC:llä. Alan Wake -peli on viime vuoden aikana saavuttanut kulttimaineen, vaikkei se päässytkään Max Paynen myyntilukuihin. Digitaalinen jakely on mullistamassa PC-pelien myynnin. Digitaalinen jakelu antaa pelintekijöille mahdollisuuden julkaista omat tuotteensa paljon entistä helpommin - ja tätä kautta peleistä tulee voitollisia huomattavasti helpommin kuin laatikkojakelun vuosina. Remedyn konkarit julkaisevat pelinsä itse ja sitä kautta maksimoivat kateprosentin. Yhtiö on viime vuoden aikana päässyt jopa 100 000 euron tuntiliikevaihtoon mainoskampanjoiden aikana. Remedy tunnetaan talona, joka hoitaa huolella ja pitkäjänteisesti iPhone-pelejä, joilla on erittäin pitkä elinikä. Pihtiputaan mummo ei ehkä tunne Death Rallyä, mutta peli on ladattu yli 12 miljoonaa kertaa ja sillä on yli 130 miljoonaa pelisessiota. Näiden lukujen suhde kertoo Death Rallyn kyvystä pitää kiinni lataajistaan. Yli 80 prosenttia ladatuista peleistä pelataan vain yhden kerran. Ƥ ¡ kuttavia konsolipelejä. Max Payne kohautti aikanaan nokkelasti toteutetulla hidastuskikkailullaan. Erikoistuminen spektaakkelimaisiin efekteihin on antanut Remedyn peleille potkua myös pienillä näytöillä. Korkean luokan iOS-pelejä on luvassa seuraavan vuoden aikana. Death Rallyn menestyksestä huolimatta on hieman yllättävää, että uusi tulokas Supercell onnistui luomaan Amerikassa ison hitin ennen Remedyä. Suomen pelialalla odotetaankin Remedyn vastaiskua.

28 MARRASKUU 2012

iPhone - latauslista

iPhone - liikevaihtolista

1. Bad Piggies 2. Grand Theft Auto 3. WhatsApp 4. Minecraft 5. Plants Vs. Zombies 6. Plague Inc. 7. He-Man 8. Living Earth 9. Slender-Man 10. Fruit Ninja 11. Angry Birds Space ... 16. Angry Birds Seasons

1. Clash of Clans 2. The Simpsons 3. Pandora 4. Kingdoms of Camelot 5. Rage of Bahamut 6. Minecraft 7. CSR Racing 8. Slotomania 9. Legends of the Cryptids 10. DragonVale ... 13. Bad Piggies 14. Hay Day

iPad - latauslista

Ipad-liikevaihtolista

1. Plants vs. Zombies 2. Bad Piggies 3. Toca Tailor 4. He-Man 5. The Room 6. Minecraft 7. Grand Theft Auto 3 8. Minnie Mouseke-Puzzles 9. Pages 10. Angry Birds Space 11. Angry Birds Seasons

1. Clash of Clans 2. The Simpsons 3. NYTimes 4. Bingo Bash 5. Hay Day 6. Mystery Manor 7. Big Fish Casino 8. DragonVale 9. Kingdoms of Camelot 10.Slotomania ... 12. Bad Piggies

Tilanne 29. lokakuuta 2012

käyttäjät jäämään peliin koukkuun pitkäksi ajaksi ja pelaamaan mahdollisimman monta kertaa päivässä. Kahden kesällä lanseeratun pelin avulla Supercell on päässyt jo syksyn aikana yli seitsemän miljoonan euron kuukausiliikevaihtoon. Tämä luku asettuu omaan arvoonsa, kun ottaa huomioon että Rovion vuoden 2011 liikevaihto oli 75 miljoonaa euroa – ja siihen Rovio pääsi rakentamalla Angry Birds-maailmaa kolmen pelin ja suhteellisen tuhdin lisenssitulovirran avulla. Supercell ylitti Rovion vuoden 2011 keskimääräisen kuukausiliikevaihdon vain neljä kuukautta ensimmäisen pelin julkaisemisen jälkeen.

Suomalaiset hyvissä asemissa Lokakuun lopussa iPhonen kaikkein eniten ladattujen appien top 20-lista Amerikassa oli suomalaisille kaunista katsottavaa. Angry Birds -peli Bad Piggies keikkui edelleen ykköstilalla parikymmentä päivää julkistamisensa jälkeen. Maaliskuussa debyyttinsä tehnyt Angry Birds Space löytyi sijalta 11. Pari vuotta vanha Angry Birds Seasons sinnitteli edelleen sijalla 16. Yhdysvaltain eniten ladattujen

ARVOPAPERI

PELITEOLLISUUS

Suomalaispelit iPhone-listoilla

Lataus- ja liikevaihtolistojen sijoitukset – iPad 1

2

Clash of Clans Liikevaihtolista

12

1 3 30

52 71

60

Angry Birds Space – Latauslistan sijoitus Angry Birds Space – Liikevaihtolistan sijoitus Clash of Clans – Latauslistan sijoitus Clash of Clans – Liikevaihtolistan sijoitus

90

131

120 15. huhtikuuta

15. toukokuuta

15. kesäkuuta

15. heinäkuuta

15. elokuuta

15. syyskuuta

Lataus- ja liikevaihtolistojen sijoitukset – iPhone

1

2 1

1

Bad Piggies Latauslista

1

1

2

3

1

1

1

4

3

1

1

3

1

*

1

3

1

4

1

3

1

3

1

4

2

4

4

4

1

4

3 7 30

60

90

30

18

60

Angry Birds Space – Latauslistan sijoitus Angry Birds Space – Liikevaihtolistan sijoitus Clash of Clans – Latauslistan sijoitus Clash of Clans – Liikevaihtolistan sijoitus

93 90

132

120 15. huhtikuuta

15. toukokuuta

15. kesäkuuta

15. heinäkuuta

104 120

15. elokuuta

15. syyskuuta

15. lokakuuta

Tilanne 30. lokakuuta 2012

ROVIO L A AJENTUU VAUVANVA ATTEISTA LEIKKIKENTTIIN, SUPERCELL PUREUTUU SIMUL A ATIOPELIEN STR ATEGISEEN HIOMISEEN.

iPhone-spovellusten joukossa oli siis vahva suomalaismiehitys. Toinen tärkeä myyntilista on applikaatioiden liikevaihtoa kuvaava rankkaussysteemi. Siellä menestyvät etenkin ilmaiset pelit, joiden sisällä kuluttajilla on mahdollisuus ostaa eri tuotteita auttamaan tai nopeuttamaan pelaamista. Lokakuun lopussa Yhdysvaltain iPad-appien liikeavaihtoa mittaavalla top 20 -listalla oli myös komeasti kolme suomalaista peliä, mutta kaksi kovinta eivät olleet Rovion. IPadin liikevaihtolistalla komeili ykkösenä Supercellin Clash of Clans, ja sijalle Ƥ ¡ mutta varman nousun jälkeen. Rovion Bad Piggies oli tipahtanut sijalle 12, vaikka se oli Supercellin molempia pelejä nuorempi ja sitä oli markkinoitu niitä raskaammin. Vaikka Clash of Clans oli lokakuun lopussa Yhdysvaltain eniten rahaa tuottava iPhone-applikaatio, se oli latauslistalla vasta sijalla 128. Samaan aikaan Angry Birds Space oli 11. eniten ladattu iPhoneapplikaatio mutta vasta 116. suurin rahan tuottaja. Supercellistä on tullut Rovion peilikuva. Kumpikin suomalaisyritys on vahva siinä, missä kilpakumppani on heikko.

ARVOPAPERI

MARRASKUU 2012 29

ď ĆěĔđĆĎēĊē

PELITEOLLISUUS

SUPERMIES. Ilkka Paanasen Supercell rohmuaa miljoonia.

Koodinpätkistä miljooniksi Kasvuvauhdillaan Rovionkin varjoonsa jättäneen Supercellin menestysresepti on yksinkertainen: parhaat tekijät = parhaat tulokset.

K

ertaheitolla pelialan terävimpään kärkeen nousseen Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen on yhtä hymyä hörppiessään kahvia pahvimukista yhtiön uusissa toimitiloissa Helsingin Ruoholahdessa. Syytäkin hymyyn on, sillä yhtiö takoo tällä hetkellä rahaa käsittämättömällä tahdilla. ”Taannoin New York Timesin haastattelussa kerroimme yltävämme noin puolen miljoonan dollarin päiväliikevaihtoon. Nyt se on aika paljon enemmän”, Paananen myhäilee, mutta ei sitkeistä uteluista huolimatta suostu paljastamaan tarkkoja lukuja. Hän myöntää, ettei kukaan yhtiössä osannut odottaa näin suurta suosiota näin nopeasti. Usko yhtiön mahdollisuuksiin oli kuitenkin järkkymätön jo perustamisvaiheessa. ”Monella meistä on yli kymmenen vuoden kokemus peleistä, niin täysistä ƪ ¡Ǥ Olemme huomanneet, että hittipe-

30 MARRASKUU 2012

Teksti Mirko Hurmerinta li vaatii aina parhaat tekijät, joten päätimme kerätä Helsinkiin parhaan mahdollisen porukan pelintekijöitä”, Paananen kertoo ja kehuu tiimiään kenties maailman parhaimmaksi tällä hetkellä.

Epäonnistumisten kautta eteenpäin Maailman paras sopii Paanaselle, sillä vähempään hän ei halua tyytyä. Hänen mukaansa aivan liian monet lupaavat suomalaisyritykset kaatuvat uskalluksen puutteeseen ja liian alhaisiin tavoitteisiin. ”Usein kaava on se, että ensin yhtiö yrittää menestyä Suomen rajojen sisällä. Sitten ehkä kokeillaan vähän jotain Ahvenanmaalla tai jos oikein rohkeita ollaan, niin Ruotsissa. Vähän sama kuin jotkin suomalaisurheilijat, jotka lähte ¡ Ƥ ¡¡ hyvää kisatunnelmaa. Me päätimme, että jos jotain aletaan tehdä, niin

ARVOPAPERI

tehdään sitten kunnolla ja tähdätään maailman huipulle. Jos epäonnistutaan niin so what, mutta on se ainakin paljon hauskempaa”, Paananen lataa itsevarmasti. ”Täytyy uskaltaa epäonnistua. Muuten ei tule onnistumisiakaan. Meillä Supercellissä on sellainen tapa, että aina kun jokin projekti epäonnistuu, tarjoamme jokaiselle tiiminjäsenelle pullon shampanjaa ja pidämme palaverin, jossa avoimesti käsittelemme asian ja otamme opiksemme.”

Menestysenkelit mukana Pelkällä hyvällä idealla ja joukolla pelintekijöitä ei kuitenkaan päästä vielä kovin pitkälle, vaan tarvittava rahoitus on kerättävä jostain. Tässäkin asiassa yhtiölle kelpasi vain paras. Jo ensimmäisellä rahoituskierroksella yhtiö sai mukaansa kovan luokan enkelisijoittajia kuten pelialan suurvaikuttajan London Venture Partnersin, jonka neljästä

PELITEOLLISUUS

perustajasta David Gardner on ollut rakentamassa muun muassa Electronic Artsia, maailman kolmanneksi suurinta peliyhtiötä. Kotimaisista toimijoista mukaan lähti muun muassa ZenRoboticsin, IRCGallerian ja Valkeen taustalla toimiva Lifeline Ventures. Toisella kierroksella rima nousi vieläkin korkeammalle, kun yhtiö nappasi rahoittajakseen maailman kärkipääomasijoittajiin lukeutuvan Accel Partnersin, jonka tunnetuimpia sijoituskohteita ovat olleet Rovio, Facebook, Spotify ja Groupon. Paananen on myös hyvin kiitollinen Tekesille, joka myönsi yhtiölle alkuvaiheen rahoitusta. ”Maailmalla kollegat ovat kateudesta vihreitä, kun kerron heille, miten valtio tukee täällä lupaavia yrityksenalkuja.” Yhteensä Supercelliä on rahoituskierrokset, Tekesin tuki sekä perustajajäsenten vaatimaton alkupääoma mukaan lukien pääomitettu noin 15 miljoonalla dollarilla (12 miljoonalla eurolla).

Listautuminen saa odottaa Vaikka Supercellin menestys näkyy lisääntyneinä nollina pankkitilin saldossa, Paananen haluaa pitää jalat tiukasti maankamaralla. Hän korostaa, että vaikka liiketoiminnan tarkoitus on tehdä voittoa, huomion keskipiste ei saa olla rahassa. ”Parhaiten kasvatamme yhtiömme omistaja-arvoa, kun keskitymme olennaiseen eli tekemään maailman parhaita pelejä. Tämän vuoksi oli myös erittäin tärkeää saada yhtiö pääomitettua tukevasti. Näin huomio ei keskity rahaasioihin eikä tarvitse tehdä turhia kompromisseja niukasta budjetista johtuen.” Koska Supercell sitten nähdään pörssissä? ”En tiedä”, Paananen vastaa ja samaan ¡¡ ǣ ”Miksi meidän pitäisi mennä pörssiin?” Tällä hetkellä päätavoite on kasvattaa Supercellistä itsenäinen ja mahdollisimman arvokas yhtiö. ”Jos siinä onnistumme, niin kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia. Pörssilistautumisen ei pitäisi olla yritykselle mikään itseisarvo. Muuten hyvin nopeasti häntä alkaa heiluttaa koiraa.” Taloudellistakaan syytä listautumiselle ei yhtiöllä tällä hetkellä ole. ”Firma on äärimmäisen voitollinen.”

Supercellin ja Rovion kesän isoimpien hittien vertailu kertoo siitä, että Supercellin peleissä on nyt jotain sellaista, mikä Roviolta puuttuu. Angry Birds Space meni maaliskuussa heti ykköseksi Amerikan kaikilla listoilla, mutta sen menestys on hiipunut tasaisesti. Clash of Clans sen sijaan on parantanut tahtiaan kuukausi kuukaudelta. Se nousi iPadin kymmenen isoimman rahantekijän listalle kuudessa kuukaudessa ja ykköseksi kolmessa kuussa, iPhone-liikevaihtolistan ykköseksi kuudessa viikossa. Siinä missä Rovion uudet pelit ponnahtavat suoraan ykköseksi ja alkavat luisua listoilla, Supercellin pelit ovat nousuvireessä vielä kolme neljä kuukautta lanseerauksen jälkeen.

Peilikuvat Roviolla on Amerikassa valtava julkisuuskoneisto ja erittäin korkea bränditietoisuus. Siitä huolimatta pienellä markkinointibudjetilla operoiva Supercell takoo peleillään enemmän suoraa liikevaihtoa. Toimitusjohtaja Ilkka Paananen kertoo, että Supercell keskittyy nyt täysin simulaatiopelien kategoriaan – muut pelityypit ja erilainen oheistuotteiston rakentaminen eivät kiinnosta. Rovion laajentuessa vauvanvaatteista leikkikenttiin Supercell pureutuu tiukasti simulaatiopelien strategiseen hiomiseen ja niistä saatavan liikevaihdon maksimointiin. Supercellillä on mielen Ƥ Ƥ ǣ ¡¡ kutakin uutta peliä. Neljä projektia on jo torpedoitu laatusyistä – kahdesta on tullut miljoonia tuottavia Amerikan-valloittajia. Ensi vuonna selviää paljon siitä, kummalla strategialla päästään kovempaan myynnin kasvuun. Rovion valttina on lisenssitulojen vakaus. Pelimyynti heittelee tuotteesta toiseen, mutta pelihahmojen saavutettua tietyn tunnettuustason voi oheistuotemyynnistä tulla hyvinkin vakaa rahasampo. Supercellin etu on sen kyky reagoida nopeasti ja tehokkaasti applikaatiomarkkoinoiden muutoksiin. Supercell palkkaa työntekijöitä varsin maltillisesti ja tarkkaan valikoiden; tällä hetkellä yrityksen palkkalistoilla on vain 60 henkilöä. ¡ ǡ ¡ Ƥ täysin erilaiset. Nyt ei ole kaikki munat samassa korissa. Toisin kuin eriparisen Nokia–Benefon-kilpailun aikana 1990-luvun alussa nyt on Suomessa kaksi tärkeän teknologiasektorin yritystä joilla molemmilla on vankka kansainvälinen asema.

ARVOPAPERI

MARRASKUU 2012 31

REPORTAASI

32 MARRASKUU 2012

ARVOPAPERI

KUUKAUDEN OSAKE

Rakentamisen syväsukellus jätti jälkensä

Uponorin toiveet USA:ssa Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla näkyy vihdoin elpymisen merkkejä. Se on hyvä uutinen muoviputkia valmistavalle Uponorille. Euroopan heikkouden keskellä yhtiÜ toivoo teknologisen kilpailuetunsa luovan kasvumahdollisuuksia. Teksti Tommi Melender Kuvat Linda Lappalainen

R

akennusalan laskukausi on kouraissut ankarasti Uponoria. Viime vuonna liikevoitto jäi lähes kahdeksankymmen–¥ ’”‘•‡Â?––‹ƒ ƤÂ?ƒÂ?••‹Â?”‹‹•‹¥ edeltäneiden huippujen alapuolelle. MyĂśs liikevaihto on supistunut tuntuvasti. Syysneljänneksen osavuosikatsauksessaan Uponor ilmoittaa valmistautuvansa pitkähkÜÜn hiljaiseen kauteen ja vaatimattomaan markkinakasvuun. Ei kuulosta hohdokkaalta osakkeenomistajan kannalta. â€?Euroopan julkisten talouksien ja rahoitusmarkkinoiden ongelmien ratkaiseminen vie aikaa useamman vuoden. Se tarkoittaa, että rakentaminen pysyy vaisuna etenkin niissä maissa, joissa käytettiin asuntorahoituksessa takavuosina runsaasti velkavipuaâ€?, Uponorin toimitusjohtaja Jyri Luomakoski tuumii. Vaisun rakentamisen vuoksi Uponorin sisäilmasto- ja putkijärjestelmien kysynnässäkään ei ole hurraamista. Vaikeassa markkinatilanteessa Uponor onkin keskittynyt tehostamiseen ja virtaviivaistamiseen. Siinä se on myĂśs onnistunut, mistä kertovat parin

PLUSSAT & MIINUKSET + Yhdysvaltain nousukäänne + Teknologinen kilpailukyky + Osinkotuotto – Euroopan alavireisyys – Raaka-aineiden hintaheilunta – Osake herkkä huonoille uutisille

vuoden takaisille ennätystasoille nousseet bruttomarginaalit. â€?Olemme tehneet suuria muutoksia tehdas- ja jakeluverkostoomme.â€? Osaltaan hyvä menetys kertoo myĂśs vahvoista markkina-asemista ja hinnoitteluvoimasta. Uponor ei tee bulkkia vaan omansa toimialansa edistystuotteita. Se miellyttää niitä sijoittajia, jotka vaativat yhtiĂśiltä pysyviä kilpailuetuja.

USA:ssa tunnelmat piristyvät Yksittäisistä markkinoista Uponor kohdistaa suurimmat toiveensa tällä hetkellä Yhdysvaltoihin. Pitkän synkkyyden jälkeen

ARVOPAPERI

amerikkalaisilla asuntomarkkinoilla näkyy valon kajastusta. —‘Â?ƒÂ?‘•Â?‹ ‡•‹––‡Ž‡‡ ‰”ƒƒƤÂƒÇĄ Œ‘•–ƒ Â?ÂĄkyy, että kuluva vuosi on amerikkalaisilla asuntomarkkinoilla neljänneksi heikoin vuodesta 1959 alkavassa tilastoidussa historiassa. Ne kolme heikompaa vuotta ovat kolme edellistä. Historiallisesti Yhdysvalloissa on rakennettu vuodessa keskimäärin puolitoista miljoonaa asuntoa. Tänä vuonna jäädään konsensusennusteiden mukaan 750 000:ään eli puoleen normaalitasosta. Ensi vuoden odotus on 910 000, joten pohjakosketus näyttäisi jääneen taakse. â€?Olemme saaneet amerikkalaisilta talonrakentajilta viestiä markkinatunnelmien muuttumisesta. Yhdysvalloissa on selvää †‡Â?‘‰”ƒƤ•–ƒ –ƒ”˜‡––ƒ ”ƒÂ?‡Â?–ƒÂ?‹•‡ŽŽ‡ǥ Â?‘•Â?ƒ väestĂś kasvaa. Voidaan puhua patoutuneesta kysynnästä, joka vain odottaa purkautumistaanâ€?, Luomakoski sanoo. Yhdysvalloissa nykyisin joka viidenteen pientaloon tulee Uponorin putket, mikä tekee yhtiĂśstä markkinajohtajan. Asuntomarkkinoiden virkistyminen pĂśnkittääkin

MARRASKUU 2012 33

KUUKAUDEN OSAKE

UPONOR EI TEE BULKKIA, MIK Ä MIELLY TTÄ Ä PYSY VIÄ KILPAILUETUJA ARVOSTAVIA SIJOITTAJIA.

Uponoria tuntuvasti. Kun lama romahdutti amerikkalaiset asuntomarkkinat, yhtiö vahvisti läsnäoloaan liike- ja julkisessa rakentamisessa. Niinpä Uponorin liikevaihto on heikentynyt Yhdysvalloissa ”vain” neljäkymmentä prosenttia, kun sikäläiset asuntomarkkinat ovat supistuneet kaksi kolmasosaa. ”Yhdysvalloissa on jo kolminumeroinen määrä Hilton-hotelleja, joissa on meidän järjestelmämme. Lähdimme siellä ihan nollasta, mutta nyt teemme mielekkään kokoista bisnestä ei-asuntorakentamisessa.”

Saksa Euroopan vakain Syysneljänneksellä Uponorin bisnekset Pohjois-Amerikassa kasvoivat dollarimääräisesti kuudentoista prosentin vauhtia. Uponorin kapasiteetti olikin niin ahkerassa käytössä, että siitä koitui kustannuksia. Parhaillaan yhtiö laajentaa tuotantokoneistoaan. ”Suljimme vuonna 2009 pienemmän tehtaamme Kanadassa. Pakkasimme tuotantolinjat vanerilaatikoihin ja kuljetimme ne Yhdysvaltain puolelle. Lähikuukausina asennamme niistä viimeiset uudelleen ja pääsemme takaisin kriisiä edeltäneeseen kapasiteettiin”, Luomakoski kertoo. Vanhalla mantereella meno näyttää huomattavasti vaisummalta kuin Atlantin takana, sillä esimerkiksi Espanjassa ja Hollannissa koettiin syysneljänneksellä yli kahdenkymmenen prosentin notkahdukset. ”Viime nousukaudella Espanja kuului top 3 -markkinoihimme. Teimme siellä parhaimmillaan 140 miljoonan euron liikevaihtoa, mutta viime vuonna sieltä tuli enää alle neljäkymmentä miljoonaa. Synkältä näyttää myös Hollannissa, joka on eräänlainen Keski-Euroopan Espanja.” Pohjoismaiden Espanjan titteli puolestaan menee asuntorakentamisen syväsukelluksen perusteella Ruotsille. Sen sijaan Norja näyttää olevan immuuni Eurooppaa riivaaville talousongelmille, sillä siellä taloja

34 MARRASKUU 2012

OMISTUS

Paasikivien valtakuntaa ĚĕĔēĔė ĐĚĚđĚĚ Paasikivien

omistusryppääseen Kemiran ja Tikkurilan ohella. Se tarkoittaa, että yhtiön taustalla on vahva kasvollinen taustataho, joka on sitoutunut liiketoiminnan kehittämiseen. Paasikivet ymmärtävät myös osinkojen päälle, mikä näkyy Uponorin virallisessa tavoitteessa jakaa vähintään puolet tuloksesta omistajille vuosittain sekä samalla kasvattaa tasaisesti perusosinkoa. Pitkäjänteiselle sijoittajalle Paasikivien rooli Uponorissa on siis selkeä plussa. Ulkomaalaisomistus Uponorissa jää niukasti alle kolmenkymmenen prosentin. Vahva kasvollinen omistus tekee sen, että osakkeeseen ei liity spekulatiivista värinää.

SUURIMM AT OMISTAJAT Omistaja

Osakkeita, kpl Omistus, %

Oras Invest (Paasikivet) 16 571 780 Varma 5 162 072 Ilmarinen 2 183 137 Valtion eläkerahasto 805 000 Sigrid Juseliuksen säätiö 773 200 Nordea Nordic Small Cap 743 927 Alfred Berg Finland 705 233 Aktia Capital 650 000 Nordea Norden-rahasto 634 242 Pekka Paasikivi 560 046 Hallintarekisterissä 29 prosenttia osakkeista. Tilanne 31.10.2012

ARVOPAPERI

22,6 7,1 3,0 1,1 1,1 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8

nousee sellaista tahtia, että mieleen tulevat lähinnä öljyrikkaat arabimaat. Uponorille tärkein markkina Euroopassa on Saksa, ja siellä yhtiön liikevaihto kasvoi syysneljänneksellä orgaanisesti pari prosenttia. Se ei ole paljon Yhdysvaltoihin verrattuna, mutta Euroopassa Saksaa voi pitää vakauden saarekkeena. Nykyoloissa Uponorin Saksa-riippuvuus onkin siunaus eikä kirous. Saksan vakautta Luomakoski selittää sikäläisellä asuntorahoituksella. Säntilliset germaanit eivät käyttäneet velkavipua espanjalaisten tai hollantilaisten malliin, vaan sikäläiseen kulttuuriin kuuluu omarahoituksen tukeminen erilaisin asuntosäästöohjelmin.

Kasvua kestävästä kehityksestä Vaikka rakentaminen pysyttelee lähivuodet vaisuna, Luomakoski ei synkistele vaan näkee myös positiivisia kehityskulkuja. Pontta Uponorin bisneksille antavat vilkas korjausrakentaminen, kestävän kehityksen mukaiset energiatehokkaat ratkaisut ja äärimmäisiin sääolosuhteisiin varautuminen. Visiossaan Uponor määrittelee tavoitteekseen tuottaa teknisesti edistyksellisiä sisäilmastojärjestelmiä ja käyttövesiratkaisuja, jotka lisäävät asumisen mukavuutta ja säästävät luonnonvaroja. ”Ihmiskunta kuluttaa puolitoista- tai kaksinkertaisesti sen, mihin maapallon resurssit antaisivat myöten, joten on selvää että menon pitää muuttua. Rakentamisessa avautuu paljonkin mahdollisuuksia edistää energiatehokkuutta. Meille se on kilpailuvaltti”, Luomakoski sanoo. Uponor onkin verkottunut tiiviisti muiden rakennusalan toimijoiden kanssa edistääkseen uudenlaisten systeemien käyttöönottoa. Poliittisen ohjauksen lisäksi myös taloudelliset syyt puoltavat siirtymistä kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen. ”Esimerkiksi monet kiinteistösijoittajat

REPORTAASI

PROFIILI

Uponorin mies Yksi hyvän yhtiön merkki on kyky kasvattaa omista riveistä uusia johtajia. Uponorin luotsaajalla Jyri Luomakoskella (s. 1967) on takana pitkä tie yhtiön palveluksessa, sillä hän tuli silloiseen Askoon alle kolmekymppisenä kontrolleriksi. MBA-tutkinnon suorittanut Luomakoski hallitsee numerot, mikä kuuluu hänen puheestaankin. Minkä tahansa Uponorin liittyvän asian hän taustoittaa oitis sopivilla tunnusluvuilla. Vuosina 1999–2008 Luomakoski toimi yhtiön talousjohtajana, kunnes astui edeltäjänsä Jan Långin lähdettyä toimitusjohtajan tehtäviin nelisen vuotta sitten. Luomakoski omistaa Uponorin osakkeita runsaat 43 000 kappaletta.

ARVOPAPERI

MARRASKUU 2012 35

KUUKAUDEN OSAKE

”JÄRJESTELY N TAVOITE ON YKSINKERTAINEN: K ASVATTA A OSAKEKOHTAISTA TULOSTA."

OSAKE

Osakkeen kalleus harhaa JOS KATSOO VAIN tämän vuoden

tulospohjaisia arvostuskertoimia, Uponorin osake saattaa vaikuttaa kalliilta. Factsetin konsensusennuste odottaa yhtiöltä 43 sentin osakekohtaista tulosta, mikä nostaa p/e-luvun kahdenkymmenen yläpuolelle. Se on selvästi enemmän kuin Uponorin historiallinen keskiarvo, joka jää neljääntoista. Eurooppalaisten verrokkien tämän vuoden p/e-lukujen keskiarvo asettuu kolmentoista ja neljäntoista väliin. Velkaisuuden huomioivalla ev/ebitda-kertoimella Uponorin arvostus jää kuitenkin aavistuksen verran alle vertailuryhmän. Uponorin osakkeen kalleus on kuitenkin osittain silmänlumetta. Konsensusennusteet odottavat selvää tulosparannusta niin ensi vuonna kuin sitä seuraavanakin. Kun tahti paranee, myös arvostuskertoimet maltillistuvat. Ensi vuoden p/e-luku liikkuu kuudessatoista. Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla koettu käänne ja Saksan vakaa kehitys tekevät perustelluksi odottaa Uponorilta selviä tulosparannuksia, vaikka epävarma taloustilanne ei yleisesti ottaen rakentamista suosikaan. Tulospotkua Uponor saa lisäksi omilla tehostamistoimillaan. Sokerina pohjalla Uponoriin sijoittavalle on tarjolla viittä prosenttia hipova osinkotuotto.

36 MARRASKUU 2012

vaativat jo energiatehokkuutta, koska laskevat, että sillä tavalla heidän sijoitustensa arvo säilyy paremmin. Kohteet on helpompi myydä eteenpäin, jos ne ovat käyttökustannuksiltaan huokeita. Kaikki tietävät, että tulevaisuudessa energiakustannuksilla on vain yksi suunta, ja se on ylöspäin.” Talouskriisi ei ole Luomakosken mukaan hidastanut kestävän kehityksen hankkeita niin paljon kuin olisi saattanut kuvitella. Tärkeä syy on se, että edistyksellisten ratkaisujen takaisinmaksuajat ovat lyhentyneet selvästi.

Muovin hinta heittelee Uponorin liiketoiminta jakaantuu talotekniikkaan ja yhdyskuntatekniikkaan. Talotekniikka on ratkaisevassa asemassa niin tuloskehityksen kuin osakkeen arvonmuodostuksenkin kannalta. Yhdys-

kuntatekniikka on varsin matalakatteista liiketoimintaa. Syyskuun lopussa Uponor sopi KWH:n kanssa yhdyskuntatekniikan bisnesten yhdistämisestä. Yritysjärjestely on parhaillaan kilpailuviranomaisten käsittelyssä, ja ratkaisu saataneen tammikuun loppuun mennessä. Jos vihreää valoa tulee, uusi Uponor Infra toimii Uponorin tytäryhtiönä ja keskittyy yhdyskuntatekniikkaan pääasiassa Pohjois-Euroopassa. KWH:n bisnekset ovat kooltaan suuremmat, sillä ne tekivät viime vuonna 235 miljoonan euron liikevaihdon. Uponorin infraliiketoiminnan ylin rivi näytti 150 miljoonaa euroa. ”Järjestelyn tavoite on yksinkertainen: kasvattaa osakekohtaista tulosta. Yhdyskuntatekniikan markkinoilla on liikaa kapasiteettia, ja saamme merkittäviä synergiahyötyjä”, Luomakoski kertoo.

TÄRKEÄ LIITOS. Jarno Viitala hitsaa liittymää jätevesikaivoon .

ARVOPAPERI

KUUKAUDEN OSAKE

ǧ

ΊΉΌ ĒĊĚė SUOSITUKSET Pankkiiriliikkeet

kappaletta

9 7 5 3 0

osta ylipainota pidä vähennä myy Konsensussuositus

PIDĂ„

2012e

KURSSIKEHIT YS Uponor —‘Â?ƒŽƒ‹•‡– ‘•ƒÂ?Â?‡‡– keskimäärin

euroa 20 18 16 14 12 10 8 6 2012

2007

4

LIIKETOIMINTA 2011 2012e 2013e MUOVIN VALTAKUNTA. Uponorin kasvunäkymiä ruokkii vastedeskin se, että muoviputket

valtaavat alaa kupariputkien kustannuksella.

Uponorin kasvuajuri talotekniikassa on ollut muoviputkien suosion kasvu kupariputkien kustannuksella. Kun muoviputkien markkinaosuus Euroopassa oli vuosituhannen vaihteessa kolmannes, nyt se yltää jo kuuteenkymmeneen prosenttiin. Luomakoski uskoo muovin jatkavan voittokulkuaan vastedeskin. Osakkeenomistajien on syytä muistaa, että raaka-ainekustannusten heilahtelut vaikuttavat Uponorin tuloskehitykseen. Viime aikoina Uponoria ovat rassanneet muovin hintojen tuntuvat nousut. Çł Ž‡Â? ‘ŽŽ—– –¥••¥ Ƥ”Â?ƒ••ƒ ›Ž‹ Â?——•‹–‘‹•ta vuotta, ja viime maaliskuu oli raakaaineiden kannalta hurjin, minkä muistan. Yleisimpien muovien hinta nousi kerta-

laakista kaksikymmentäviisi prosenttiaâ€?, Luomakoski puistelee päätään. Muovin hintaralliin vaikuttavat toisaalta Ăśljyn hinta, toisaalta euron kurssi. Kun edellinen menee ylĂśs ja jälkimmäinen alas, yhdistelmä on Uponorin kannalta huono. MyĂśs raaka-ainetuottajilla on näppinsä pelissä. Ne voivat myydä tavaraansa mantereelta toiselle toisin kuin Uponor, jonka putkia ei kannata kuljettaa merten yli suhteettoman suurten rahtikustannusten takia. Aasiassa varsinkin auto- ja pakkausteollisuudessa riittää kysyntää muoviraaka-aineelle, mikä vähentää tarjontaa Euroopan markkinoilla ja pĂśnkittää hintoja entisestään.

ARVOPAPERI

Liikevaihto, meur 806 Liikevoitto, meur 35 Voitto ennen veroja, meur 23 Nettovelat, meur 84 Oman pääoman tuotto, % 17,7

815 57 49 70 14,8

840 62 55 67 16,9

2011 2012e 2013e

Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa

0,03 0,35

0,43 0,40

0,52 0,45

ARVOSTUS&V ERROKIT p/e 2012e

Uponor Kingspan Group Lindab International SIG Somfy Systemair Walter Meier Wienerberger Zehnder Group

20,6 18,1 16,3 11,4 11,8 12,9 8,1 NEG. 13,3

p/b ev/ebitda 2012e 2012e

8,4 10,5 10,4 6,1 6,9 8,7 13,6 5,4 12,1

3,0 1,8 1,3 0,9 1,2 2,4 2,2 0,3 2,1

MARRASKUU 2012 37

REPORTAASI

Ostosmatkalle Suomenlahden yli

KARUA MENOA

BALTIAN PÖRSSEISSÄ Voisiko Baltiasta tarttua suomalaiselle kouraan paitsi olutkeissi myös osakesalkku? Miksipä ei, sillä Baltian pörsseissä yritetään yhä toipua vuoden 2008 täystyrmäyksestä ja odotellaan piristysruiskeita valtion suunnalta.

Teksti Sami Lotila Kuvitus Hans Eiskonen

ARVOPAPERI

BALTIA

K

VIROSSA ON VAIN ͲͰ ͰͰͰȃͳͰ ͰͰͰ OSAKESIJOITTAJA A. LUKU SISÄLTÄ Ä MYÖS OSAKER AHASTOJEN OMISTAJAT.

arua meininkiä, voisi joku kommentoida virolaisen peli- ja pörssikeisarin Armin Karun viime vuosien koettelemuksia. Draamateatterin ja kirjapainon apumiehenä aiemmin toiminut Karu aloitti omat bisneksensä raahaamalla nuhjuisen baarin nurkkaan pari pelikonetta, kunnes huomasi vuosien aherruksen jälkeen olevansa Baltian suurimman kasinoketjun Olympic Entertainment Gruppin pääomistaja ja johtaja. Lokakuussa 2006, Viron keinottelulla ja velkarahalla buustatun talouskasvun lähestyessä lakipistettään, Olympic listattiin Tallinnan pörssiin riemunkiljahdusten saattelemana. Osakeanti ylimerkittiin seitsenkertaisesti. Armin Karusta tuli kertaheitolla Viron varakkain mies, jonka omaisuuden arvoksi Viron talouspäivälehti Äripäev laski rapiat 270 miljoonaa euroa. Karu paistatteli kokkareilla paparazzikuvaajien salamavaloissa ja jakoi lehtien sivuilla rikastumisneuvoja. Viron televisiossa lanseerattiin tosi-tv-sarja, jossa valittiin Karulle donaldtrumpmaisesti manttelinperijää ja käytiin välillä huristelemassa muskeliveneellä Välimerellä. Osansa Karun kasinoiden suoltamasta rahasta sai muukin perhe. Tytär Ines ryhtyi Viron Paris Hiltoniksi eli kalliita harrastuksia kerääväksi seurapiirikaunottareksi ja poika Erik puolestaan naisia heinän tavoin kaatavaksi hulivilihurmuriksi. Sitten tuli vuosi 2009.

sa, jonne Olympic oli investoinut. Ukrainassa sen oli lakimuutoksen vuoksi suljettava kaikki kasinonsa. Internetpelit valtasivat suosiota perinteisiltä kasinoilta. Karun tarinalla on kuitenkin kohtuullisen onnellinen loppu, ainakin Tallinnan pörssin kontekstissa, sillä nyt, loppuvuonna 2012, Olympic Entertainment Gruppin osake on taas nousussa. Olympic on avannut uusia kasinoita Italiaan. Olympicin huippuhetken markkinaarvosta on sulanut viidessä vuodessa pois 70 prosenttia, mikä ei Baltian äkkinäisillä osakemarkkinoilla ole lainkaan epätavallista. ”Kuvaavaa Baltian pörssien viime vuosien kehityksen kannalta on, että kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana vuonna 2007 niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli kahdeksan kertaa suurempi kuin vastaavana aikana tänä vuonna”, kertoo johtava partneri Kristel Kivinurm-Priisalm tallinnalaisesta Avaron-varainhoitoyrityksestä.

Puhuri pörssissä

Täystyrmäyksen jälkeen

Jo edellisen vuoden jälkipuolisko oli ollut hankala, mutta vuonna 2009 rysähti, ja kunnolla. Viron talous syöksyi, ja Olympic Entertainment menetti Virossa puolet liikevaihdostaan. Kasinoja oli suljettava, ja työntekijöistä kolmasosa sai potkut. Jäljelle jääneiden palkkoja leikattiin 20–30 prosenttia. Vaikeuksia oli muuallakin Itä-Euroopas-

Se, mitä Tallinnan pörssissä on vuoden 2007 jälkeen sattunut, ei ole vain laskusuhdanne vaan täystyrmäys. Samanlaisen tyrmäyksen ovat kokeneet myös Riian ja Vilnan pörssit. Baltian pörssiammattilaiset puhuvat Ƥ ǡ ¡ ei enää koskaan toivutakaan. Tämän vuoden aikana Baltian kolmessa pörssissä on vaihdettu osakkeita yhteen-

40 MARRASKUU 2012

ARVOPAPERI

sä vain reilulla 200 miljoonalla eurolla, eli summalla, johon Helsingin pörssissä päästään usein yhden aamupäivän aikana. Viidessä vuodessa, eli viimeisimmän buumin huipulta, Baltian pörssiosakkeiden markkina-arvo on romahtanut 17 miljardista eurosta reiluun viiteen miljardiin. Johtaja Heiti Riisberg tallinnalaisesta varainhoitoyhtiöstä Trigon Capitalista sanoo lakonisesti, että Baltian pörssit ovat nyt saavuttaneet 20-vuotisen historiansa absoluuttisen pohjakosketuksen. Päivävaihdot ovat kuivuneet, mikä johtuu osin siitäkin, että niin moni Baltian mitassa suuri yritys on vetäytynyt pörssistä. Suomalaisille tuttuja Tallinnassa pörssistä poistuneita osakkeita ovat olleet esimerkiksi Eesti Telekom, oluttehdas Saku Õlletehas ja autojen turvavarusteita valmistava Norma. Vilnan pörssistä häipyneistä saattaa joku muistaa lääkevalmistaja Sanitasin. Baltian arvokkaimman pörssiyhtiön TEO:n, Liettuan teleoperaattorin, vapailla markkinoilla noteerattujen osakkeiden määrä on tippunut dramaattisesti. ”Vuoden 2008 jälkeen ei balteilla ole ollut entiseen tapaan halua ottaa riskejä osakekaupoissa, ja samaten on kuihtunut ulkomaalaistenkin mielenkiinto balttiosakkeita kohtaan”, Heiti Riisberg lukee madonlukujaan. Erityisen suurta ei balttien pörssi-into tosin ole ollut missään vaiheessa. Viros-

BALTIA

VIRO

sa, jonka pörssi on Baltian vilkkain, on osakesijoittajia kaikkiaan vain 20 000–30 000. Lukuun on laskettu mukaan myös ne, joilla on rahaa osakerahastoissa. Postimees-lehden taloustoimittaja, osakemarkkinoita työkseen seuraava Tõnis Oja huomauttaa, että muualla maailmassa kauppaa tekevät ennen kaikkea institutionaaliset sijoittajat, mutta Tallinnassa niitä on liikkeellä vain vähän. Tallinnassa osakekauppaa tekevät yksityiset ihmiset Ƥ Ǥ

Baltian pörssihistoria, lyhyt oppimäärä Osakesijoittaja, joka vähääkään tuntee balttien synkähköä ja usein inhorealistista mielenmaisemaa, ei kuitenkaan häiriinny paikallisten pörssiammattilaisten pessimistisistä analyyseistä. Hän muistaa, että Baltian osakemarkkinat ovat aiemminkin nousseet pohjakosketuksesta uuteen ja entistä loistavampaan kukoistukseen. Eräänlainen merkki paremmasta lienee sekin, että tänä vuonna Baltian pörssit ovat kohonneet samassa tahdissa Itä-Euroopan muiden pörssien kanssa. Tallinnan arvopaperipörssi aloitti toimintansa keväällä 1996, minkä jälkeen se, alkukankeudesta toivuttuaan, pääsi heti räjähdysmäiseen vauhtiin. Baltian 1990-luvun lopun pörssipelissä olivat panokset suhteellisesti suurempia ja vauhti holtittomampi kuin kymmenen vuotta myöhemmin konsanaan. Virossa menestyvien pörssihaiden symboleiksi nousivat tuolloin veljekset Oleg ja Andret Sõnajalg, jotka elivät perheineen kuin Kroisokset. Kasinokeisari Armin Karun myöhemmät muskeliveneseikkailut Välimerellä olivat vaatimatonta puuhastelua Sõnajalgien vuosien 1997 ja 1998 suureellisen elämäntyylin rinnalla. Kuten sittemmin selvisi, Sõnajalgit olivat rahoittaneet osakekauppansa velkarahalla, jota pankit olivat heille avokätisesti pumpanneet. Vakuuksiksi olivat kelvanneet pörssiosakkeet. Veljekset menettivät pörssi-

Yksityistämiskauppa ei pidä vettä ęĆđđĎēēĆē ĐĆĚĕĚēČĎē vesilaitoksen Tallinna Vesin sotkuinen kohtalo on tyypillinen Itä-Euroopassa. Tallinna Vesi on päätynyt nappulaksi poliittisessa pelissä, jonka maksanee lopulta kuluttaja. Pörssiosakkeena Tallinna Vesi herättää myönteisiä intohimoja siksi, että se on Tallinnan ja Baltian parhaita osingonmaksajia. Tulosta Tallinna Vesi on tehnyt lähes puolet liikevaihdostaan, joten jaettavaa on riittänyt. Moni tosin on Tallinnassa kysellyt, mihin ovat jääneet omistajien lupaamat investoinnit. Tallinna Vesin juuret juontavat tsaarin aikaan, mutta osakeyhtiö siitä muotoiltiin vasta vuonna 1997, minkä jälkeen alkoivat puheet yksityistämisestä. Se olisi nopein ja ehkä ainutkin keino kaivaa rahat kipeästi kaivattuihin investointeihin. Yksityistämiskauppa toteutuikin vuonna 2001. Pääomistajaksi tuli brittiläinen United Utilities, joka nykyään omistaa Tallinna Vesista reilut 35 pro ¡ Ƥ kautta. Toinen pääomistaja on Tallinnan kaupunki. Yksityistämisen jälkeen tallinnalaiset joutuivat järkyttymään vetensä rajua kallistumista, ja nyt on riidelty jo kymmenen vuotta siitä, kuka kantaa vastuun ja onko Viron kilpailuvirastolla oikeus määrätä vedelle ”oikeudenmukainen” hinta. Viron talousministerin asettama komissio tutkii parhaillaan viraston johtajan toimia. Omistajille on luvattu monopoliasema vuoteen 2020 asti.

ARVOPAPERI

TALLINNA V ESI 2011 2012e 2013e

Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Voitto e. veroja, meur Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa Nettovelat, meur Opon tuotto, %

51,2 28,9 25,8 1,08 0,8 82 27

52,1 26,6 24,1 0,98 0,76 72,9 24

49,5 23,2 19,9 0,8 0,71 68,1 20

KURSSIKEHIT YS Tallinnan vesi Viro euroa 30 25 20 15 10 5

2007

2012

0

MARRASKUU 2012 41

BALTIA

peleissään tuohon aikaan tähtitieteelliset yli 600 000 euroa, ja saman tien menivät myĂśs mustat Lexukset, luksusasunnot, huvilat Saarenmaalla ja ikioma televisiokanavakin. Jo pari vuotta myĂśhemmin Tallinnan pĂśrssi oli uudessa vauhdissa – eikä SĂľnajalgin veljeksillekään lopulta hullummin käynyt. Viimeksi heitä on nähty Tallinnassa pĂśrräämässä omalla helikopterilla ja Saarenmaalla rakentamassa miljoonien eurojen tuulivoimalapuistoa. Tärkeä mutta monen virolaisen piensijoittajan kannalta ikävä merkkipaalu Tal-

SĂ•NAJALGEILTA MENIVĂ„T LEXUKSET, LUKSUS K Ă„MPĂ„T, HUVIL AT JA IKIOMA TELEVISIO K ANAVAKIN.

LATVIA

OL AINFARM

Olainfarmista lääkkeet pitenevään elinikään

ĤĤÄ?ĊěĆđĒĎĘęĆÄ?Ć đĆĎēċĆėĒ on harvoja ilopillereitä ja puheenaiheita Riian pĂśrssissä, jossa muutoin uinutaan syvää Ruususen unta. Olainfarm pyĂśräytti tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 5,3 miljoonan euron nettovoiton, mikä on 15 prosenttia

42 MARRASKUU 2012

2011 2012e 2013e

enemmän kuin vuosi sitten. Hyvä vire on jatkunut. Olainfarm on perustettu vuonna 1972, ja se oli aikanaan Neuvostoliiton suurimpia lääketehtaita. Latvian itsenäistyttyä Olainfarm yksityistettiin ja se ryhtyi etsimään markkinoita ulkomailta. Niitä lĂśytyikin, mutta toistaiseksi lähinnä vain sieltä, jossa ne olivat ennenkin, eli idästä. Lähes puolet Olainfarmin tuotannosta menee yhä Venäjälle ja noin viidennes Ukrainaan. Olainfarmin näkymät eivät ole hassummat, sillä lääkkeiden popsiminen Itä-Euroopassa lisääntyy samassa tahdissa kun elintaso hiljalleen kohoaa ja kansalaisten elinkaaret pitenevät. 2009 myĂśs Olainfarmin osake kävi Riian pĂśrssissä lattiatasossa, mutta on nyt jo samoissa hinnoissa kuin ennen kriisiä. Osinkoa on maksettu kahtena viime vuonna. Itä-Euroopan tyyliin yksi Olainfarmin pääomistajista, ƒŽ‡”‹Œ• ƒŽ‹‰‹Â?•, on myĂśs sen toimitusjohtaja. Maliginsin, Latvian talouslehtien kansikuvapojan, omistuksen suuruus on 29 prosenttia. Swedbankin asiakkaat ovat haalineet haltuunsa 12 prosenttia.

ARVOPAPERI

Liikevaihto, MLVL 36,7 48,12 Liikevoitto, MLVL 8,4 9,5 Voitto e. veroja, MLVL 8,2 9 Tulos/osake, LVL 0,49 0,54 Osinko/osake, LVL 0,03 0,11 Nettovelat Opon tuotto, % 25 22

56,7 8,7 8,2 0,5 0,12 18

KURSSIKEHIT YS Olainfarm Latvialaiset osakkeet keskimmäärin

LVL

3,5

2,5

1,5

0,5

2007

2012

BALTIA

LIETTUA

linnan ja koko Baltian pörssihistoriassa oli myös laivayhtiö Tallinkin listautuminen vuonna 2005. Tuhannet ostivat Tallinkin ”kansanosaketta” uskoen äkkirikastumiseen tai ainakin leppoisiin eläkepäiviin jossain lämpimässä, mutta toisin kävi. Osakkeen hinta suli nopeasti, eikä Tallink ei ole jakanut vieläkään ainuttakaan kertaa osinkoja.

Uusia listautumisia odotellessa Niin Kristel Kivinurm-Priisalm kuin Heiti Riisbergkin pitävät mahdollisena, että Baltian pörssit vielä toipuvat, mutta siihen tarvittaisiin lähestulkoon ihmettä. Tuolla ”ihmeellä” on kolmikirjaiminen lyhenne: IPO. ”Baltian pörssien tulevaisuus on poliitikkojen käsissä. Ilman valtion suunnalta tulevaa aloitetta ei suunta pörsseissä käänny, olkoon kyse sitten uusista listauksista tai velkapapereista”, tiivistää Riisberg. Baltiassa ja etenkin Virossa maiden hallitukset ovat lupailleet listata pörssiin ainakin osia suurista valtionyrityksistä, mutta toistaiseksi lupaukset ovat jääneet puheiden asteelle. Tallinnassa pörssiin on odoteltu kuin kuuta nousevaa Eesti Energiaa ja Tallinnan satamaa, ja ehkä Eesti Postiakin. Latviassa, jonka pörssi on Baltian hiljaisin, valtion energiayhtiö Latvenergo on luvannut tuoda velkapaperinsa pörssiin vielä tämän vuoden aikana. Emission arvoksi on raportoitu 71 miljoonaa euroa. Liettuassa saattaa suunta olla päinvastainen, sillä Teliasonera nuoleskelee tosissaan TEO:a, jonka suuromistaja se on jo nykyisin. Jos pohjoismaalaisten tahto toteutuu, vedetään TEO pois Vilnan pörssistä. Entä mikä mahtaa olla balttien kiinnostus maansa rajojen ulkopuolelle, ulkomaiden pörssiosakkeita kohtaan? Annetaanpa sana taloustoimittaja Tõnis Ojalle. ”Sitä ei ole, tai se on laimea. Suomalaisten kannalta huono uutinen on, että aiemmin Baltian suosituin ulkomainen osake oli Nokia, mutta nyt se on Apple.”

Apranga merkkivaatettaa baltit ĆĕėĆēČĆē ĒĞĞĒĤđśĎĘĘĤ käyvät Baltiassa kaikki ne, joilla on rahaa, ja lisäksi nekin, jotka haluavat antaa ymmärtää, että heillä on rahaa. Apranga on Vilnassa päämajaansa pitävä Baltian suurin vaatteiden vähittäismyyjä, joka tunnetaan kansainvälisistä merkeistä kuten Emporio Armani, Boss, Mango, Zara ja Mexx. Merkkimyymälöiden lisäksi sillä on useita omia myymäläkonsepteja. Balttien merkkivaatteiden nälkää kuvastaa se, että Apranga valahti tappiolle vain laman syvimpänä vuonna 2009 mutta rimpuili voitolle jo seuraavana vuonna. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla nettovoitto kaksinkertaistui viime vuoden samasta jaksosta 3,4 miljoonaan euroon. Euromääräinen myynti ei ole vielä vuoden 2008 tasolla, mutta lähestyy sitä nopeasti. Tänä vuonna myynti puhkaisee taas sadan miljoonan euron rajan. Aprangan historia on Baltian pörssiyritykselle tyypillinen. Perinteet ovat pitkät, vaikka pörssihistoria on lyhyt. Yhtiö perustettiin toisen maailmansodan jälkimainingeissa vuonna 1945 kenkätukkuriksi, ja vaatebisnekseen se lähti mukaan Liettuan taas itsenäistyttyä 1990-luvun alussa. Aprangan pääomistaja on 54 prosentin osakepotilla liettualainen monialakonserni MG Baltic Ivestment, joka harjoittaa vaatekaupan lisäksi talonrakennusta ja medialiiketoimintaa. Lisäksi se sponsoroi avokätisesti liettualaista tennistä. Swedbankin ja SEB-pankin asiakkailla on osakkeista viidesosa.

ARVOPAPERI

APR A NGA 2011 2012e 2013e

Liikevaihto, MLTL 98,7 119,7 134,2 Liikevoitto, MLTL 8,7 12,1 13,1 Voitto e. veroja, MLTL 8,6 12 13 Tulos/osake, LTL 0,13 0,18 0,2 Osinko/osake, LTL 0,11 0,12 0,14 Nettovelat, MLTL -3,5 -8,01 -11,14 Opon tuotto, % 20 24 23

KURSSIKEHIT YS Apranga AB Liettualaiset osakkeet keskimäärin LTL

66 55 44 33 22 11

2007

2012

00

MARRASKUU 2012 43

REPORTAASI

ISKUSANA ISKUSANA. Kuvateksti.

REPORTAASI

Tuulivoimayhtiö on vain kasa suunnitelmia

Ilmatar tähyää pörssiin Ensin Siili ja heti perään Ilmatar. Nuorella tuulivoimayhtiöllä on kiire saada riskirahoitusta Helsingin jo kuolleeksi julistetulta kasvulistalta.

Teksti Mirko Hurmerinta Kuvat Lauri Rotko

ILMATAR

H

elsingin kasvuyrityksille tarkoitetulla First North -markkinapaikalla on ollut syksyllä vilskettä. Vain reilussa kuukaudessa listayhtiÜiden määrä on kaksinkertaistunut. Tosin vain kahdesta yhtiÜstä neljään, kun lokakuussa listautunutta Siili Solutionsia seurasi tämän kuun alussa pÜrssitaipaleensa aloittanut tuulivoimayhtiÜ Ilmatar Windpower. Arvopaperin lähtiessä painoon Ilmattaren anti ja listautumisprosessi oli vielä kesken. First Northille uusien yhtiÜiden saaminen on pitkään toivottu lottovoitto, sillä edellisestä SAV-Rahoituksen listautumisesta on vierähtänyt aikaa jo yli neljä vuotta. Syystä tai toisesta markkinapaikka ei ole Suomessa huokunut samanlaista vetovoimaa kuin Ruotsissa. Länsinaapurin First North -listalla on tällä hetkellä toistasataa kasvutarinaa, ja reilut parikymmentä yhtiÜtä on jo siirtynyt sieltä päälistan puolelle.

hemmän nuorta yhtiÜtä, jonka kaikki voimavarat kohdistuvat nyt ensimmäisen tuulipuiston rakentamiseen.

Kaksi kaveria, yksi idea

Vaikka yhtiĂś on vielä vasta lapsenkengissä, on matka aloituksesta listautumiseen ollut pitkä. Kaikki sai alkunsa kolmisen vuotta sitten, kun Pykälän pitkäaikainen ystävä, tällä hetkellä yhtiĂśn operatiivisena johtajana toimiva Mikko Toivanen soitti ja ker–‘‹ǥ ‡––¥ —‘Â?‡‡Â? ‘Â? –—Ž‘••ƒ –——Ž‹˜‘‹Â?ƒÂ? Â•Â›ĂšÂ–Â–ĂšÂ–ÂƒÂ”Â‹ƼǤ ‘‹˜ƒÂ?‡Â? ehdotti bisnekseen lähtemistä. â€?Aluksi epäilin, oliko kaveri ihan järjissään. Eihän Suomeen kannata tuulivoimaa rakentaa. Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että ennakkoluuloni tuulivoiman kannattavuudesta olivat oikeita mutta kymmenen vuotta vanhoja. Sama kuin vertaisi kymmenen vuotta vanhan Bemarin bensankulutusta tämän vuoden malliinâ€?, Pykälä naureskelee. Paluu pĂśrssin Hänen mukaansa tuulivoialkulähteille mateknologia on kehittynyt Viime vuosina on esitetty palvaltavin harppauksin. jon kritiikkiä siitä, että pĂśrssi â€?Myllyt ovat paljon tehokon menettänyt alkuperäisen kaampia ja nousevat entistä roolinsa riskirahoituksen keräkorkeammalle, jossa tuulet ͲͰ͹; yskanavana. Yritykset tuntuvat kin ovat paljon kovemmat kuin listautuvan pĂśrssiin vain sikmitä maan tasalla tuntuuâ€?, hän täsmentää ja kiinnittää katseensi, että valmiin yhtiĂśn vanhat sa haastattelupäivänä vallinneeomistajat saisivat rahastettua Y Y Ǥ seen aurinkoisen syksyiseen ja osakkeensa hyvään hintaan. lähes tuulettomaan säähän. Tuorein pĂśrssitulokas Ilmatar â€?Ulos katsoessa voisi helposti ajatella, ettei tuolla kannata miei kuitenkaan listautunut rahastusmielessä. tään pyĂśrittää, mutta kun noustaan sata metriä korkeammalle, â€?Käytimme pĂśrssiä siinä tarkoituksessa, johon se on alun perin tuuliolosuhteet ovat jo aivan erilaiset. Ei niitä lapoja ihan huvin keksitty: riskirahoituksen keräämiseenâ€?, Ilmattaren toimitusjohtaja vuoksi hilata sellaisiin korkeuksiin. Halvempaahan se olisi rakentaa Kalle Pykälä sanoo. matalammalle.â€? â€?Kartoitimme kolmen eri investointipankin kanssa vaihtoehtoja, Asiaa hieman tutkittuaan pääomarahoituksen kanssa pitkään joista kaksi oli pääomasijoitusmuotoisia. Lopulta päädyimme toiminut ja pikavippibisneksessä rahaa tianannut Pykälä innostui Pohjola Pankin ehdottamaan ideaan viedä yhtiĂś Helsingin First ideasta ja mylly lähti pyĂśrimään. Nopeasti mukaan perustajaosakNorthiin ja otimme yhteyttä Nasdaq OMX Helsingin toimitusjohtakaaksi houkuteltiin myĂśs Matti Nevalainen sijoitusyhtiĂś Gateway jaan Lauri Rosendahliin. Hänelle listaus samoihin aikoihin, kun Finlandinsa kautta. Hiljalleen Ilmattaren tiimi alkoi kasautua, ja Helsingin pĂśrssi täyttää sata vuotta, sopi tietysti erittäin hyvin.â€? matkan varrella mukaan on hypännyt liuta kokeneita nimiä. Päälistalle Ilmatar ei olisi vielä voinut hakea, sillä yhtiĂśllä ei YhtiĂśn hallituksessa istuvalla Antti Aaltosella on vuosien ole takanaan vaadittavaa kolmea toimintavuotta. Lisäksi First kokemus Talvivaarasta, ja hän tuntee etenkin ympäristĂśasiat niin Northin kevyempi sääntely ja alhaisemmat kulut rasittavat vä-

46 MARRASKUU 2012

ARVOPAPERI

REPORTAASI

TUULTA PÄIN. Raaseporiin suunniteltavan tuulipuiston paikalla tuulen nopeus kuvauspäivänä oli tasan nolla metriä sekunnissa, joten Ilmattaren toimitusjohtaja Kalle Pykälä antoi siiville vauhtia käsienergialla.

ARVOPAPERI

MARRASKUU 2012 47

ILMATAR

hyvässä kuin pahassa. Myös hallituksessa istuvalla Timo Rajalalla on vahva tietotaito energiatoimialasta, sillä hän on toiminut Pohjolan Voiman toimitusjohtajana vuosina 1992–2010 ja sekä Teollisuuden Voiman että Fingridin hallituksissa. Hallituksen puheenjohtaja Juho Lipsanen puolestaan on pitkän linjan hallitusammattilainen ja on aiemmin toiminut muun muassa TeliaSonera Finlandin ja Alma Median toimitusjohtajana. Korvaamaton apu itse operatiivisissa prosesseissa yhtiölle on ollut Mikon setä Mauri Toivanen joka on ollut muun muassa rakennuttamassa Olkiluoto 1:tä ja 2:ta. Pykälä korostaa, että koko Ilmattaren tiimi on hyvin sitoutunut yhtiöön. ”Yhtään istuskelijaa yhtiöön ei ole edes pyydetty, vaan kaikki on valittu oman osaamisensa ja aktiivisuutensa perusteella. Näin pienessä yhtiössä se porukka, jolla hommia tehdään, on tärkein voimavara.”

Tyhjästä tontista tuulipuistoksi Tällä hetkellä Ilmattarella on seitsemän tuulipuistohanketta. Kohteet ovat valikoituneet yli kahdensadan paikan joukosta. Pykälä korostaa, että kohteen valinnassa ei kannata hötkyillä, ellei halua mokata todella pahasti. ”Kohdetta valitessa täytyy ottaa huomioon aivan kaikki. Tärkein tietysti ovat tuuliolosuhteet, mutta myös sijainti sähköverkosta, infrastruktuuri, asutuksen läheisyys, kunnan kanta asiaan, mahdolliset mökkiläiset – puhumattakaan merikotkista, muuttolinnuista tai liito-oravista”, Pykälä alkaa luetella loputonta listaa. Pääsääntöisesti kunnat ovat Pykälän mukaan suhtautuneet tuulivoimaan positiivisesti, tuohan se mukanaan miljoonien investoinnit ja työllistää alueen asukkaita. Kaikkien tuulivoimayhtiöiden kohdalla asia ei kuitenkaan ole näin. ”Meidän valttimme on se, että olemme puhtaasti suomalainen yhtiö aina nimestä omistajiin. Tällä on hyvin suuri merkitys sen kannalta, miten kunta suhtautuu yhtiöön.” Myös mökkiläiset ottavat lähellä sijaitsevan tuulipuiston tuoman varman sähkönjakelun yleensä ilomielin vastaan. Maanomistajat puolestaan saavat yhtiölle vuokraamastaan maa-alueesta vuosikymmenien vuokratuloa sekä alueelle rakennettavan infrastruktuurin kaupan päälle. Tuulipuisto ei myöskään häiritse metsänkasvatusta millään tavalla. ”Maan hankinnan kanssa meillä ei ole ollut mitään ongelmia. Maanomistajat itse asiassa soittelevat meille ja ehdottavat tuulivoimalan rakentamista mailleen.” Kun tuulipuiston sijainti on katsottu sopivaksi, alkavat alueella vuoden kestävät tuulimittaukset. ”Ne ovat ehdoton perusedellytys projektirahoitusta myöntävälle pankinjohtajalle ja myös tuulivoimatoimittajalle.”

Rahoitusta nopeasti Kun alustava päätös First Northiin listautumisesta oli tehty, Pykälä ja kumppanit eivät jääneet aikailemaan, sillä mitä nopeammin yhtiö pääsisi pörssiin ja saisi rahoituksen ensimmäiseen investointipäätökseen, sitä kauemmin se pääsisi nauttimaan Ú Ú ƥ Ǥ Uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön takuuhinta on 83,5 euroa megawattitunnilta, ja se on voimassa kaksitoista Ǥ ͜͞͝͡ ƥ korotettu 105,3 euroon megawattitunnilta. ”Tavoitteenamme on aloittaa voimantuotanto ensi vuoden

48 MARRASKUU 2012

ARVOPAPERI

”HARVAN TOIMIAL AN ENNUSTETTAV UUS ON SAMA A LUOKK A A KUIN TUULIVOIMASSA.”

ILMATAR

TYÖMAA. Jos Ilmattaren suunnitelmat toteutuvat, raaseporilaiseen maisemaan kohoaa tuulipuisto. Yhtiöllä on tällä hetkellä seitsemän tuulipuistohanketta. ǡ ƥ ¡ Ǥ Ǥdz ¡ ¡ ¡ ¡ ¡ ¡ ¡¡ ¡ ǡ Ú ¡¡ ¡¡ ¡ ¡¡ Ǥ Ú ¡ ͜͞͝͡ ¡ ǡ ¡ ͟͜​͜ Ǥ

Osinkoja ei aikoihin

¡ ¡ ¡Ǥ ¡

¡ ¡ Ú Ǥ ¡ ¡ ǡ ¡ Ú ¡ ¡ ͜͞͝͠Ǥ ¡ ¡ ¡¡ ¡ Ǥ dz ¡ ¡ ¡ Ǥ Ú ¡¡ ǡ Ú ¡ ¡¡ ¡ Ǥ ǡ Ú ¡ Ǥdz ǡ Ǥ Ú ǡ

ARVOPAPERI

MARRASKUU 2012 49

ILMATAR

FIRST NORTH

Autolainoista markkinointiviestintään SAV-Rahoitus kärsii pikavipeistä

Jari Tuovinen, Zeeland

Zeeland irtautui Eirikuvasta Zeeland on markkinointiviestintäyhtiörypäs, joka koostuu tusinasta pienestä yhtiöstä. Suurin niistä on markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Zeeland Helsinki, jonka viime vuoden liikevaihto oli 3,4 miljoonaa euroa. First North -listalle Zeeland päätyi Eirikuva-kaupan kautta, mutta yhtiö on irtautunut tappiollisesta kuvanvalmistusliiketoiminnasta. Viime vuonna Zeelandin liikevaihto oli vajaat kymmenen miljoonaa euroa ja liiketappio peräti 2,4 miljoonaa. Eirikuva on luvuissa mukana. Markkinointiviestintätoimintojen viime vuoden myyntikatteeksi yhtiö ilmoittaa 7,7 miljoonaa, millä se on alallaan Markkinointiviestintätoimistojen liiton laatimassa tilastossa Suomen seitsemänneksi suurin. Tämän vuoden alkupuoliskolla yhtiö teki 6,1 miljoonan euron liikevaihdolla 900 000 euron tappion. Lokakuussa Zeeland paikkasi tasettaan osakeanneilla, joissa yhtiön osakemäärä kasvoi peräti 34 miljoonalla kappaleella yhteensä 185 miljoonaan osakkeeseen. Jättiannista ei kuitenkaan voi puhua, sillä rahaa liikkui vain reilut 100 000 euroa. Sen lisäksi lainoja konvertoitiin osakkeiksi lähes 630 000 eurolla.

SAV-Rahoitus antaa luottoa ajoneuvoa vastaan: osta auto, maksa osa ja ota loput lainaa! Asiakkaitaan se kalastelee Nettiauto- ja Oikotie-portaalien kautta, joten asiakaskuntana ovat käytettyjen autojen ostaja, joista keskimääräistä useammalla killunee karvanopat takapeilissä. Yhtiöllä menee kehnosti. Kesäkuussa päättyneen tilivuoden liikevaihto junnasi paikallaan ja tappiota tuli. Tilinpäätöksen esitteli toimitusjohtaja Harri Kalliokoski, mutta marraskuun alussa hänen paikalleen astui pankkimies Janne Heusala, joka toimi viimeksi Finlandia Rahastoyhtiön toimitusjohtajana. Tilivuoden 2011/2012 tappiota syvensivät yhtiön rahoitusvaikeuksista aiheutuneet kertaluonteiset kulut ja kiristynyt kilpailu. Pikavippien sun muiden vakuudettomien luottojen tarjonta lisääntyy koko ajan, mikä nakertaa SAV:n bisnestä. SAV-Rahoituksen tytäryhtiö Savlex myy perinnän kautta haltuun otettuja ajoneuvoja kuluttajille. Perinnän kautta konsernin omistukseen tulevien ajoneuvojen ostohinta on yhtiön mukaan lähes poikkeuksetta markkinahintaa korkeampi, eikä Savlexin ajoneuvokaupan myyntikate kata kuluja. SAV-Rahoituksen tilintarkastajat huomauttavat lausunnossaan, että yhtiön nykyinen rahoitussopimus umpeutuu tammikuussa 2013. Lisäksi tilintarkastaja kiinnittää kertomuksessaan huomiota taseen pankkitoimilupaan liittyvien varojen aktivointikelpoisuuden epävarmuuteen.

Seppo Kuula, Siili Solutions

Siili Solutions kasvaa kannattavasti Siili Solutions on kasvanut kannattavasti vuodesta 2005. Kannattavuus erottaakin sen kahdesta kauemmin Ǧ Ƥ Ǥ Siilin liiketoimintakuvailu on monimutkainen, sillä it-yhtiö ilmeisesti pyrkii täsmällisyyteen ymmärrettävyyden kustannuksella: ”Siili auttaa asiakkaitaan määrittelemään, kehittämään ja käyttöönottamaan tietojärjestelmäänsä uusia toiminnallisuuksia sekä optimoimaan olemassa olevan järjestelmän toimintaa. Siilin palvelutuotteistuksen perustana on tarjota asiakkailleen koko tietojärjestelmänsä kattava ohjelmistotekninen ja tiedonhallinnallinen osaaminen yhdessä ketterän projektiohjauksen kanssa, myyden osaamisensa ja osaajansa joustavasti ja teknologiariippumattomasti just-in-time (JIT) -periaatteella.” Viime vuonna Siili teki 13,2 miljoonan euron liikevaihdolla 1,4 miljoonan liikevoiton. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla liikevaihto kasvoi 19 prosenttia edellisvuoden vastaavasta kaudesta 7,7 miljoonaan mutta liiketulos valahti 400 000 eurolla 650 000:een osin listautumiseen valmistautumisesta aiheutuneiden kulujen vuoksi. KARO HÄMÄLÄINEN

jännittävä kasvutarina tylsäksi osinkoa takovaksi sähköyhtiöksi. ”Harvan toimialan ennustettavuus on samaa luokkaa kuin tuulivoimassa. Sijoittajan on hyvin helppo laskea, paljonko liikevaihtoa tulee kertymään. Tuhannen taalan kysymys tietysti on, miten sähkön hinta tulee kehittymään.”

Poliittinen riski Yhtiön tulevaisuudensuunnitelmat näyttävät ruusuisilta, mutta ilman kolikon toista puolta yhtiön keräämää rahoitusta ei kutsuttaisi riskirahoitukseksi. ”Ehdoton worst case olisi, jos valtio ilmoittaisi yhtäkkiä lopet-

tavansa tuulivoiman tukemisen. Tällä hetkellä poliittinen riski ei kuitenkaan ole kovin suuri, sillä tukipäätös annettiin vasta pari vuotta sitten ja eduskunnasta löytyy sille hyvin laaja tuki.” Yhtiöriskin puolella suurimmat kysymysmerkit löytyvät projektien rakennusvaiheista ja hallinnollisista tekijöistä, esimerkiksi voimalatoimittajan valinnasta. Paremmin laulajana tunnetun Jari Sillanpään voimalahanke on yksi surullinen esimerkki siitä, kuinka moni asia voi mennä pieleen ja romuttaa koko projektin. ”Olemme lähteneet hyvin nöyrinä liikkeelle. Tiedostamme, että huonosti suunnitellut projektit voivat helposti estää rahoituksen saannin ja sitä kautta merkittävässä määrin tuhota myös omistajaarvoa”, Pykälä lupaa.

ARVOPAPERI

M I TÄ S U O M I L U K E E - L I S TA N

YKKÖSTEOS Sixten Korkman Talous ja utopia Yleistajuinen ja näkemyksellinen opas talouden ja politiikan keskeisten kysymysten ymmärtämiseen. Korkman avaa omaa aa näkemystään talouspolitiikasta mutta valaisee myös siihen liittyviä erimielisyyksiä. Yhden totuuden sijasta tarkoitus on antaa lukijalle eväitä tä arvioida erilaisia ksiään. 278 sivua, 34 €. näkökohtia ja perustella paremmin omia käsityksiään. ”Sixten Korkman kirjoittaa niin oppihistorian klassikoista koista kuin talous- ja rahaliiton nykyisistä ongelmista. Hän liikkuu talouden n ja politiikan raja-alueilla pot vastaukset. Hän tekee nostaen esille vaikeat kysymykset, mutta välttää helpot sen sydän lämpimänä, mutta pitää pään kylmänä. Hieno kirja.” – Erkki Liikanen, Suomen Kuvalehti 43/2012 ”Korkman tarjoaa kiinnostavan katsauksen valtion ja markkinatalouden markkiinaata talouden en n väliseen suhteeseen. Korkman kirjoittaa kirkkaasti jaa kiinnostavasti. kiinnostavasti ti. Hän itse valittelee, että kirjasta tuli tylsä. Sitä se ei ole.” – Anni Lassila, Helsingin Sanomat 19.10.2012

T E H O S TA TA I T O J A S I , O P I J A O N N I S T U Menestyksen pelikirja Ilkka Lampi, Jukka Jalonen Kirja johdattaa valmentavaan johtamiseen ja siihen, kuinka hyvä joukkuepeli tuo tuloksia urheilussa ja työelämässä. Kirja havainnollistaa esimerkein, kuinka hyvä johtaminen nostaa esiin ihmisestä parhaat puolet ja kuinka motivoituneena ylletään huippusuorituksiin. 230 sivua, 39 €.

Uutuus!

Tunnustettu asiantuntijuus – Thought Leadership myynnin ja markkinoinnin perustana Sari Aapola Miten asiantuntija voi nousta omalla alallaan arvostetun ajatusjohtajan – thought leaderin – asemaan. Aihetta käsitellään paitsi markkinoinnin, myös strategian ja johtamisen lähtökohdista. 154 sivua, 42 €.

Microso in, Applen ja Googlen digisodat

Charles Arthur

Taistelu internetistä – Microsoftin, Applen ja Googlen digisodat Charles Arthur Ajankohtainen tietoteos digimaailman valtiaiden keskinäisistä taistoista, voitoista ja tappioista. Kirjassa asemoidaan myös Nokian paikka digijättien taistelutantereella. 302 sivua, 34 €.

Saat verkkokaupasta 25 %:n alennuksen ilmoituksen kirjoista, toimimalla seuraavasti: 1.

Käytä tilattaessa tarjoustunnusta: AP22

2. Etu ei näy ostoskorissa, se huomioidaan laskutettaessa.

3. Älä maksa sähköisesti, tilaa kirjat laskutusvaihtoehdolla

KI VIJALKA KAUPO I STA TA I TI ETOK I R JA KAU PASTA

MARRASKUU 2012 51

OSAKKEET

Pohjolalle huurraat, Fortumille buuaukset

Syysneljänneksen tuloskausi meni suunnilleen odotusten mukaisesti. Vaihdetuimmista yhtiöistä RGRWXNVLLQ QlKGHQ SDUKDLWHQ SlUMlVLYlW 3RKMROD MD 1HVWH 2LO .RQHSDMD¿UPRMHQ NRKGDOOD huolta herättivät tilausvirrat.

H

Teksti Tommi Melender Kuva Timo Pylvänäinen

elsingin pörssin syysneljänneksen tuloskausi ei kokonaisuudessaan antanut aihetta suuriin pettymyksiin tai ilonaiheisiin. OMXH25-indeksiin sisältyvistä vaihdetuimmista suomalaisyhtiöistä neljä viidesosaa ylsi liikevaihdollaan vähintään analyytikoiden konsensusennusteisiin. Tulosten osalta odotukset täytti runsaat puolet yhtiöistä. Konsensusennusteisiin nähden selvimmät ylisuoriutujat olivat Pohjola ja Neste Oil, joiden liikevoitot olivat yli viidenneksen odotuksia paremmat. Pohjolalla on ollut viime aikoina tapana antaa sijoittajille positiivisia tulosyllätyksiä, kun taas Neste Oililta on saatu välillä selviä

52 MARRASKUU 2012

pettymyksiäkin. Syysneljänneksellä Neste Oilia siivittivät vahvat jalostusmarginaalit. Analyytikot ovat seuranneet tarkasti myös yhtiön uusiutuvien polttoaineiden menestystä – tai pikemminkin menestymättömyyttä. Heinä–lokakuussa uusiutuvien liieketappio pieneni selvästi, ja Neste Oil uskoo yksikön pääsevän lähelle nollatulosta jouluneljänneksellä. Odotuksiin nähden karvaimmat pettymykset aiheuttivat Fortum ja UPM: kummallakin liikevoitto jäi yli kymmenen prosenttia alle konsensusennusteiden. Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula luonnehti toimintaympäristöä erittäin haastavaksi. Vesitilanne aiheuttaa yhä enemmän paineita pohjoismaisiin sähkönhintoihin, jotka ovat selvästi alle vuodentakaisen tasonsa.

ARVOPAPERI

UPM:ää luotsaava Jussi Pesonen puolestaan lupasi osavuosiraportissa yhtiön olevan valmis kaikkiin konsteihin paperiliiketoiminnan kääntämiseksi oikeaan suuntaan. ”Tutkimme myös mahdollisuuksia yritysjärjestelyihin. Tarvittaessa järjestämme toimintojamme uudelleen ja suljemme kapasiteettia”, Pesonen linjasi.

Konepajojen tilauskertymät vaisut Nordean osakestrategien mielestä syysneljänneksen pahimmat pettymykset aiheutti toimialoista jälleen kerran perusteollisuus, kun teräsyhtiöt pärjäsivät huonosti eivätkä metsäyhtiötkään ole selvinneet vaikeuksistaan.

OSAKKEET

POSITIIV ISIMM AT YLL Ă„T TĂ„JĂ„T

PĂ–RSSIVIISAS

liikevoitto Q3, ero konsensusmeur ennusteeseen, % 79 156 76 175 47

â€?Nokian iloinen yllätys tuli väärästä bisneksestäâ€?

24,4 20,9 18,8 16,5 13,4

liikevoitto Q3, ero konsensusmeur ennusteeseen, % Fortum UPM Nordea Sampo Metso

220 122 922 368 157

-12,4 -10,9 -7,3 -4,2 -2,4

Tarkastelussa OMXH25-indeksin yhtiĂśt.

â€?Yksittäisten sektoreiden sisältä on lĂśytynyt sekä positiivisia että negatiivisia yllätyksiä. Konepajoista Wärtsilä ja Kone ylsivät erinomaisiin tuloksiin, kun taas tulosvaroituksenkin antaneen Cargotecin kannattavuusongelmat näyttävät jatkuvan. Kulutustavarat ja palvelut -sektorilla Amer Sports ja Sanoma yllättivät myĂśnteisesti, kun taas Nokian Renkaat joutui varoittamaan tuloksensa jäävän odotetustaâ€?, Nordea arvioi. Helsingin pĂśrssin johtotähtenä viime vuodet tuikkineiden konepajojen kannalta huolestuttavaa on se, että uusien tilausten määrä jäi markkinaodotuksia heikommaksi. Vain Wärtsilä onnistui ylittämään odotukset. â€?Maailmantalouden kasvun hidastuminen näkyi siis jo jonkin verran kotimaisten konepajojen uusien tilausten kasvun tasaantumisena. Tilauskannat ovat kuitenkin hyvällä tasolla, joten suurempia ongelmia ei vielä ole edessä, ja yhtiĂśt pärjäävät hyvin mahdollisten lyhytaikaisten haasteiden kanssa. Pidempiaikainen uusien tilausten lasku aiheuttaisi kuitenkin painetta konepajojen osakekursseille, sillä yhtiĂśiden osakkeiden arvostus on kiristynyt viime aikoina.â€? Osavuosiraporteissa maalaillut tulevaisuudennäkymät kertovat Nordean mielestä kautta linjan siitä, että yhtiĂśt tuntevat epävarmuutta ensi vuoden kysynnästä. â€?Huomattavan suuri osa yhtiĂśistä aikoo reagoida tilanteeseen kustannussäästĂśohjelmilla, mikä käytännĂśssä tarkoittaa henkilĂśstĂśvähennyksiä. Edellisvuosiin verrattuna poikkeuksellista on se, että kustannussäästĂśohjelmista ovat nyt ilmoittaneet useat sellaisetkin yhtiĂśt, joilta vastaavia uutisia ei ole totuttu kuulemaanâ€?, Nordea toteaa.

ĤÄ?ĉĊǣ ÄŠÄšÄ™ÄŠÄ—Ä˜ÇĄ ĆĈęĘĊę

NEGATIIV ISIMM AT YLL Ă„T TĂ„JĂ„T

H

uomiosi syysneljänneksen tulosraporteista, Tresorin sijoituspäällikkÜ Petri Ukkola? Yleisesti raportteja voi luonnehtia torjuntavoitoksi. YhtiÜiden yhteenlaskettu liikevaihto ylitti odotukset 2,3 ja nettotulokset 0,8 prosentilla. Vuoden takaisesta nettotulokset kasvoivat 16 prosentilla. Saman toimialan sisällä tuloksissa saattoi olla huomattavia eroja, kuten esimerkiksi konepajojen sekä Stora Enson ja UPM:n välillä. Vaikka tulokset olivat kohtuullisella tasolla, ohjeistukset loppuvuodelle olivat varovaisia. Positiivisimmat yhtiÜkohtaiset yllättäjät? Finnair: Suurin tulosyllätys ja ohjeistaa voitollista koko vuotta. Vaisala: Edellisen raportin jälkeen pelättiin turhaan, että toinen vuosineljännes oli ylihyvä projektitoimitusten ajoitusten takia, mikä kostautuisi syysneljänneksen luvuissa. Atria: Tulos parani Suomen ansiosta, myÜs Venäjä nousi plussalle. Kurssireaktiosta päätellen raportointikauden iloisin yllättäjä. Nokia: Selvä yllättäjä, joskin positiivisuus tuli väärästä paikasta eli NSN:stä. Cramo: Liikevoitto 20 prosenttia yli odotusten Ruotsin

ansiosta. Vielä edellisellä neljänneksellä Ruotsin tulos oli huomattavan heikko odotuksiin nähden. Entä negatiivisimmat yllättäjät? Rautaruukki ja Outokumpu: Odotuksia heikommat tulokset ja pehmeät ohjeistukset pakottavat ennusteiden alennuksiin. Konepajoista Componenta, Ponsse ja Cargotec: Odotettua heikommat tulokset ja epäselvät lyhyen tähtäimen näkymät. Millaista kurssikehitystä odotat lähikuukausina Helsingin pĂśrssissä? Lähes nollassa olevat korot ja historiallisen matalat arvostustasot puhuvat osakkeiden puolesta. P/e-arvostus on Helsingissä nyt 12-kertaisesti seuraavien kahdentoista kuukauden ennustettu tulos, mikä on lähellä viiden viime vuoden keskiarvoa 12,3 mutta alle kymmenen vuoden keskiarvon 13,2. Markkinat odottavat pĂśrssiyhtiĂśiden tulosten kasvavan ensi vuonna lähes kolmanneksella, mutta pĂśrssi hinnoittelee â€?vainâ€? kymmenen prosentin tulosparannusta. Ainakin niin kauan kuin Yhdysvalloissa on Ƥ•…ƒŽ Â…ÂŽÂ‹ĆĄČ‚ÂŠÂ—Â‘ÂŽÂ‹ÂƒÇĄ Â’ÂĄÂĄomavirrat painottuvat Eurooppaan. TOMMI MELENDER

ĆėĒĔ ÄŠÄŽÄ“ÄŽÄ‘Ĥ

Pohjola Neste Oil Orion Stora Enso Kemira

‡–”‹ ��‘Žƒ

ARVOPAPERI

MARRASKUU 2012 53

KUUKAUDEN PIENI

ĊěĎē đĊĊ

YLĂ–SPĂ„IN. Comptel tähyää uusia asiakaita uusitulla strategiallaan.

Comptel – kasvutähdestä osinkoyhtiĂśksi Oliko syksyn menestys vain satunnainen onnenneljännes vai merkki pysyvästä käänteestä parempaan?

C

omptel yllätti positiivisesti kolmannen neljänneksen osavuosiraportillaan. Liikevaihto kasvoi peräti 22 prosenttia 20,4 miljoonaan euroon. Liiketulos oli 400 000 euroa nollarajan oi-

Teksti Karo Hämäläinen PLUSSAT&MIINUKSET ✚ ✚

— —

Uudella strategialla käänne parempaan? Hyvä osinkotuotto Vaikea, kilpailtu toimintaympäristÜ Viime vuodet yhtä myllerrystä

kealla puolella huolimatta siitä, että neljännekselle kirjattiin henkilÜstÜvähennyksiin liittyviä kertaeriä pitkälti toista miljoonaa. Koko vuosi painuu kuitenkin pakkaselle alkuvuonna tehdyn ruman arvonalentumistappion myÜtä. Ilman kertaeriä Comp-

Affectolle kolaus Ruotsista HAVAINTO Julkishallinnon it-konsultointi tuo vakaata bisnestä. NĂ„KEMYS

ƥ‡…–‘Â? pĂśrssikurssi notkahti hieman odotettua huonomman tulosraportin myĂśtä. Tuhat henkeä tyĂśllistävällä it-konsultilla on ollut yksi murhe: Ruotsi. Viime vuonna sieltä tuli kaksi miljoonaa euroa tappiota ja viime kvartaalilta miljoonaa. Nyt on uusi mies vetämässä Ruotsin 145 hengen tiimiä. ƥ‡…–‘ –‘‹Â?‹‹ ‘ŠŒ‘‹•Â?ƒ‹†‡Â? Ž‹•¥Â?•‹ Â?›Ú• ƒŽ–‹ƒ••ƒ Œƒ Â—Â‘ÂŽÂƒÂ•Â•ÂƒÇĄ Œ‘‹••ƒ Â?‹‹Â? Â?ƒ•˜— Â?—‹Â? –—Ž‘Â?•‡–

54 MARRASKUU 2012

ovat olleet lupaavia. Suomi on kuitenkin suurin ja paras tuloksentekijä. ÂĄÂ”ÂŒÂ‡Â•Â–Â‡ÂŽÂ?ÂĄÂ?‘Â?•—Ž––‹Â?ƒ ƥ‡…–‘ ‘Â? ƒŒƒÂ?—– itsensä hyvin julkisen puolen konsultiksi. AsiakÂ?ƒ‹–ƒ ‘˜ƒ– ‹•‘– Â?ƒ—’—Â?‰‹–ǥ ˜ƒŽ–‹‘ Œƒ ‡Žƒ •‡Â?ÂĄ Žƒƒjajoukko suomalaisyrityksiä. Historian perua Afˆ‡…–‘ ‘Â?‹•–ƒƒ ƒ”–ƒÂ?‡•Â?—Â?•‡Â?Ǥ ‡ ‘Â? ˜ƒ”Â?ƒ•–‹ Â?ƒ—’ƒÂ?ÇĄ Œ‘• •‘’‹˜ƒ Â?ƒÂ?•ƒŒƒ ŽÚ›–››Ǥ ELJAS REPO

ARVOPAPERI

KUUKAUDEN PIENI

LIIKETOIMINTA

tel uskoo pääsevänsä pikkuplussalle. Syysneljänneksen raportissa huomio kiinnittyy myös siihen, että teleoperaattorien ohjelmistotalona tunnettu Comptel sai tilauksen brasilialaiselta energiayhtiöltä. Kaupalla on indikaatioarvoa, onhan Comptel uusinut strategiansa. Yhtiön tavoitteena on ”johtava asema automatisoidun asiakasvuorovaikutuksen ratkaisujen toimittajana sekä televiestinnän että uusien toimialojen markkinoilla”. Strategiaan pontta antoi analytiikkaan erikoistuneen Xtractin osto vuoden alussa.

Osinko pitää Comptel oli yksi vuosituhannenvaihteen ithuuman kuumimmista pörssitähdistä. Se oli vanhan Helsingin puhelinyhdistyksen eli nykyisen Elisan entinen ohjelmistoyksikkö, jonka emo listasi erikseen pörssiin. Yhtiö oli kaikkea, mitä sijoittaja saattoi toivoa: hieno markkina-asema kapeassa segmentissä, joka kasvoi vauhdilla. Yhtiö oli listautumisannin jäljiltä rikas, ja kaiken lisäksi – ja kovasta kasvusta huolimatta – se paitsi teki tulosta myös jakoi osinkoa. Sittemmin Comptel on taantunut kasvuyhtiöstä sinnittelijäksi. Vuonna 2006 yhtiö teki yli 80 miljoonan euron liikevaihdon, kun viime vuonna jäätiin 77 miljoonaan. Tältä vuodelta on lupa odottaa Compte-

2011 2012e 2013e

Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Voitto e. veroja, meur Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa Nettovelat, meur Opon tuotto, %

76,8 3,0 10,7 0,07 0,03 -9,3 17,9

84,4 1,9 -11,5 0,00 0,03 -1,2 1,2

89,9 5,2 4,3 0,04 0,03 -1,0 14,8

ARVOSTUS&V ERROKIT p/e 2012e

Comptel Affecto Digia Stonesoft

133,3 7,9 11,1 -

p/b ev/ebitda 2012e 2012e

0,9 1,6 1,3 20,8

6,9 5,6 8 70,7

KURSSIKEHIT YS Comptel Suomalaiset osakkeet keskimäärin euroa 1,5

Lähdeveroprosessi jatkuu Osa Comptelin tuloista on joutunut kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi. Comptel laskee, että se on vuodesta 2004 alkaen maksanut yhteensä yhdeksän miljoonaa euroa lähdeveroja, joita ei ole hyvitetty. Comptel yrittää luonnollisesti saada rahoja takaisin. Suomen verotuksen oikaisulautakunta päätti vuonna 2006, että maksettuja lähdeveroja ei hyvitetä Suomen verotuksessa. Yhdeksän miljoonaa on 44 miljoonan euron arvoisen yhtiön kokoluokassa iso summa rahaa. Prosessi on kestänyt ja kestänee kauan, eikä lopputuloksesta ole selvyyttä.

1,2

0,9

0,6

2007

2012

0,3

LÄHDE: FACTSET

COMPTEL SAI TIL AUKSEN BR ASILIAL AISELTA ENERGIAYHTIÖLTÄ.

lin liikevaihtoennätyksen rikkoutumista; nykyisin voimassa oleva 84 miljoonaa on vuodelta 2008. Kasvun hiipumista ja kilpailun kiristymisen ahdistamaa tilannettaan yhtiö on paikannut tekemällä yritysostoja ja käymällä ¡ Ǥ Ƥ malle jos toisellekin. Osingosta Comptel on pitänyt kiinni – ja melko hyvin voitollisesta tuloksestakin. Tappiovuoden 2002 jälkeen yhtiö on muistanut joka kevät osakkeenomistajiaan muutamilla senteillä. Viime vuodelta osinkoa irtosi kolme senttiä osaketta kohden. Vaikka tämä vuosi meneekin alaskirjauksilla tappiolle, osingonjaosta yhtiö tuskin luopuu. Comptelin omavaraisuus on 50 prosenttia ja rahoitusasema hyvä: lyhytaikaisia varoja oli syyskuun lopussa 39 miljoonaa, velkoja yhteensä 35 miljoonaa. Jos Comptel maksaisi keväällä viime kevään tapaan kolmen sentin osingon, osinkotuotto nousisi nykykurssilla yli seitsemään prosenttiin.

Kiinasta tukea Metsolle? HAVAINTO Kiina käynnistää investointiohjelman? NÄKEMYS

Kiinan kommunistisen puolueen puoluekokous päättyi marraskuun puolivälissä. Yleisesti on odotettu, että päivitetty johto ryhtyy uusiin investointihankkeisiin. Ne luultavasti lisäisivät raaka-aineiden kysyntää ja tietäisivät siten hyvää Metson kaivoslaitteille. Metson tilauskanta on päässyt ohenemaan mutta on toki edelleen selvästi korkeampi kuin vuoden 2009 pohjissa. Niukan tilauskan-

nan myötä Metso hinnoitellaan tällä hetkellä matalilla kertoimilla. Esimerkiksi tämän vuoden ennustetulla tulokselle p/e asettuu kymmenen tuntumaan ja ennustettu osinkotuotto päälle kuuteen prosenttiin. Maailmantalouden tilan paraneminen näkyisi luultavasti selvästi Metson kurssissa. KARO HÄMÄLÄINEN

ARVOPAPERI

MARRASKUU 2012 55

MAAILMAN OSAKKEET

SHUTTERSTOCK

MAAILMAN PĂ–RSSIT

Vaalien jälkeistä kurssilaskua

56 MARRASKUU 2012

kymät ovat vaisuimmat sitten vuoden 2009, jolloin suhdanteet kävivät aallonpohjassa. Yhdysvaltain tämänvuotiset presidentinvaalit olivat Wall Streetin asiantuntijoiden mielestä tavallistakin merkittävimmät, koska Obaman ja hänen haastajansa Mitt Romneyn välillä oli

Sen sijaan Üljy- ja puolustusteollisuuden sekä pankkisektorin osakkeita olisi hyÜdyttänyt enemmän Romneyn valinta Valkoiseen taloon. TOMMI MELENDER

VAKAATA KEHITYSTĂ„ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

NASDAQ

-5,2% KUUK AUDESSA

perustavia linjaeroja verotukseen, julkisiin menoihin ja talouden sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä. Jenkkiosakkeisiin sijoittavien kannattanee Obaman vaalivoiton myÜtä harkita terveydenhuollon, rakentamisen ja vaihtoehtoisen energian painottamista toimialavalinnoissaan, koska Obaman tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluvat suuren terveydenhuoltouudistuksen läpivieminen, asuntomarkkinoiden ja infrastruktuurirakentamisen tukeminen sekä puhtaiden energiamuotojen suosiminen.

ARVOPAPERI

Suomi Intia

Î… Ä?Ä?

Î… Ä›

-0,3 -0,8

-1,2 5,2

ĕȀĊ

ĔĘĎēÄ?Ĕnj ęĚĔęęĔ

Ά΄΅Άe Ά΄΅Άe 17,4 13,8

4,6 1,7

HEIKKENEVĂ„Ă„ KEHITYSTĂ„ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

Italia Ruotsi Brasilia Puola Meksiko

Î… Ä?Ä?

Î… Ä›

-1,4 -1,6 -1,9 -1,9 -2,9

0,4 11,4 5,3 1,3 9,9

ĕȀĊ

ĔĘĎēÄ?Ĕnj ęĚĔęęĔ

11,1 14,1 13,3 11,3 21,2

3,9 4,1 3,9 4,1 0,9

Ά΄΅Άe Ά΄΅Άe

SYNKKENEVĂ„Ă„ KEHITYSTĂ„ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

Norja Etelä-Korea Venäjä Taiwan USA (S&P 500) Argentiina USA (Dow Jones) USA (Nasdaq)

Î… Ä?Ä?

Î… Ä›

-3,3 -3,7 -3,8 -4,1 -4,3 -4,7 -4,9 -5,2

5,5 0,8 -5,2 -3,5 12,3 -31,3 8,8 10,8

ĕȀĊ

ĔĘĎēÄ?Ĕnj ęĚĔęęĔ

11,3 10,9 5,9 19,1 13,5 6,9 12,1 16,5

4,4 1,3 3,9 3,3 2,2 2,4 2,9 1,5

Ά΄΅Ά e Ά΄΅Ά e

Luvut on laskettu 9.11.2012 päätÜskursseilla.

ĤÄ?ĉĊǣ ĆĈęĘĊę

MARRASKUUN ALKUPUOLISKO oli maailman pĂśrsseissä laskevien kurssien aikaa suotuisan alkusyksyn jälkeen. Selvimmin menettivät arvoaan amerikkalaiset osakkeet, jotka ovat tänä vuonna kokonaisuudessaan menestyneet eurooppalaisia ja aasialaisia paremmin. S&P 500 -indeksi koki marraskuun toisella viikolla syvimmän pudotuksensa sitten viime kesäkuun. Yhdysvaltain vaalitulos jätti sijoittajat epäileviksi, mikä ei johtunut niinkään Barack Obaman valinnasta toiselle kaudelle kuin siitä että pattitilanne Valkoisen talon ja kongressin välillä jatkuu, koska republikaanit säilyttivät enemmistĂśnsä edustajainhuoneessa. Niin sanottu Ƥ•…ƒŽ …Ž‹ƥ, eli automaattisten veronkorotusten ja menoleikkausten yhdistelmä, uhkaa pahimmillaan suistaa Yhdysvallat uuteen taantumaan. â€?Seuraavien viikkojen aikana uutisvirtaa hallitsevat Yhdysvaltain talouspolitiikan käänteetâ€?, arvioi Christiana Trustin salkunhoitaja Thomas Nyheim uutistoimisto Bloombergille. Osakemarkkinoilla onkin luvassa rauhattomia aikoja, ellei Obaman hallinto pääse republikaanien kanssa sopiviin lehmänkauppoihin talouspoliittisissa väännĂśissään. Uuden taantuman uhka tuntuu painostavalta, koska amerikkalaisten pĂśrssiyhtiĂśiden tuloskasvunä-

KUUKAUDEN ULKOMAINEN

Kiinalaiset juovat miljoonia Diageolle Brittiläinen alkoholijätti Diageo on vahvistanut asemiaan huimasti kasvavilla Kiinan viinamarkkinoilla haalimalla portfolioonsa paikallisia juomabrändejä. Teksti Mirko Hurmerinta

LIIKETOIMINTA 2012 2013e 2014e

Liikevaihto, MGBP 9 462 Liikevoitto, MGBP 2 791 Voitto ennen veroja, MGBP 2 630 Tulos/osake, GBp 0,68 Osinko/osake, GBp 0,38 Nettovelat, MGBP 6 591 Opon tuotto, % 34,6

9 982 10 597 3 037 3 304 2 869 3 190 0,90 1,00 0,42 0,45 5 857 4 831 35,7 32,9

ARVOSTUS&V ERROKIT

V

iina virtaa ja laulu raikaa brittiläisen alkoholiyhtiĂśn Diageon tehtailla. YhtiĂś teki päättyneellä tilikaudella ennätystuloksen, ja kasvuhaluja riittää edelleen. Maailman johtavan premium-alkoholijuomien valmistajan Diageon tuoteportfolio on hyvin nimekäs. Tunnetuimpiin brän†‡‹Š‹Â? Ž—Â?‡—–—˜ƒ– Â?‹”Â?‘ƥǥ ÂƒÂ‹ÂŽÂ‡Â›Â•ÇĄ ‘ŠÂ?nie Walker sekä Captain Morgan ja Lagavulin. Kaiken kaikkiaan salkusta lĂśytyy 17 brändiä, jotka komeilevat maailman sadan arvostetuimman premium-väkevän listalla. YhtiĂśtä ostamalla sijoittaja saa hyvin laajan hajautuksen. Diageon juomia myydään noin 180 maassa ja tuotekategorioita on peräti yksitoista tequilasta rommiin ja viineihin – jokaiselle jotakin. Terävin keihäänkärki ovat yhtiĂśn viskibrändit, joiden osuus liikevaihdosta on lähes 30 prosenttia.

la väkevien alkoholijuomien myynti kasvoi Kiinassa 40 prosenttia vuodentakaisesta. Kehittyvillä markkinoilla kilpailu kuitenkin kovenee koko ajan. Sen lisäksi, että apajille puskevat myÜs muut monikansalliset kanssakilpailijat, myÜs paikalliset brändit nousevat etenkin Aasian markkinoilla. Vaikka globaalien brändien hopeareunukset kimaltavatkin houkuttelevasti, paikallisten tuotemerkkien arvostus on kasvanut vauhdilla. Diageo on vastannut trendiin haalimalla paikallisia brändejä portfolioonsa. Kesällä yhtiÜ nousi määrääväksi omistajaksi kiinalaiseen Sichuan Shuijingfangiin, joka on maan neljänneksi suurin kirkkaiden väkevien valmistaja. Viimeisen kahden vuoden aikana yhtiÜ on toteuttanut yksitoista yritysostoa, joiden arvo kohoaa yli 2,2 miljardiin puntaan. Näistä yhdeksän suuntautui kehittyville markkinoille.

Kehittyvillä markkinoilla kilpailu kovenee

Osake kilpailijoita houkuttelevampi

Diageon suurimmat markkina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, joiden osuus yhtiÜn koko liikevaihdosta on noin 60 prosenttia. Sekä vanhan että uuden mantereen alkoholijuomamarkkinat ovat kuitenkin jo hyvin kypsät. Suurin kasvu tulee siitä, että Kiinan ja muiden kehittyvien maiden voimakkaasti kasvava keskiluokka oppii juomaan kuten länsimaalaiset. Hyvässä vauhdissa he siinä ovatkin. Ensimmäisellä vuosipuoliskol-

Kovan kasvun lisäksi Diageo on ollut viime vuosina myĂśs hyvin kannattava. Päättyneellä tilikaudella yhtiĂśn oman pääomantuotto oli 35 prosenttia. Edulliseksi osaketta ei tosin voi kehua, mutta se kestää vertailun kanssakilpailijoihin hyvin. Diageon ensi vuoden p/e-ennuste on Í?ͣǥ͢ǥ Â?—Â? Â?——Â? Â?—ƒ••ƒ ƒ…Â? ƒÂ?‹‡Ž•ǯ‹¥ Œƒ Finlandia Vodkaa tuottavan Brown-Formanin p/e-ennuste on 21,8. Ev/ebitda-ennuste molemmille on 13,3, mutta oman pääoman

ARVOPAPERI

Diageo PLC Brown-Forman Carlsberg Fraser & Neave Kweichow Moutai Luzhou Lao Jiao Pernod Ricard SABMiller

p/b ev/ebitda 2013e 2013e

17,6 21,8 12,1 16,5 12,9 10,1 16,5 16,0

6,3 4,9 1,0 1,7 5,2 4,3 1,9 2,3

13,3 13,3 7,0 10,7 8,3 6,3 12,4 12,0

KURSSIKEHIT YS Diageo Britannian osakkeet keskimäärin

puntaa 16

12

8

4

2009

2012

0

LĂ„HDE: FACTSET

ĊěĎē ĊĊ

p/e 2013e

tuotossa Diageo peittoaa kilpakumppaninsa. Diageolta odotetaan ensi vuonna 35,7 Œƒ ”‘™Â?ÇŚ ‘”Â?ƒÂ?‹Ž–ƒ ͞͞ǥ͢ ’”‘•‡Â?–‹Â? ‘Â?ƒÂ? pääomantuottoa. ›Ú• „•‘Ž—– ԠÂ?ƒ•–ƒ Œƒ ƒÂ?‡•‘Â?‹•–ƒ tunnettuun Pernod Ricardiin vertailtaessa Diageo näyttää houkuttelevammalta. Viinamarkkinoille mielivän sijoittajan kannattaa kuitenkin vilkaista myĂśs päämarkkinan Kiinan paikallisia pelureita kuten Luzhou Lao Jiaota ja Kweichow Moutaita.

MARRASKUU 2012 57

ETF

Aktiivinen vai passiivinen? Ei vaan molemmat! ƒ•˜ƒ˜ƒ Â‡Â–ÂˆÇŚÂ‹Â?Â?‘•–—• Â?——––ƒƒ ƒÂ?Â?ƒ––‹Žƒ‹•–‡Â? Â?ÂĄÂ?‡Â?›Â?•‹¥ ƤÂ?•—•–ƒ •ƒŽÂ?—Â?Š‘‹†‘•–ƒǤ —–Â?‹Â?—• ’ƒŽŒƒ•–ƒƒ ‹Â?•–‹–——–‹‘•‹Œ‘‹––ƒŒ‹‡Â? –‘‹˜‡‡–Ǥ Teksti Petre Pomell

O

�

rganisaatiotamme on satutettu. Emme ole tyytyväisiä aktiivisilla sijoitusratkaisuilla saavutettuihin tuottoihin. Puhtaan aktiivisen sijoittamisen kulut ovat meille liian korkeat. Kun niputamme nämä kaksi faktaa yhteen, huomaamme, ettei puhdas aktiivinen sijoittaminen ole toimiva ratkaisu.â€? Näin suorasti sanailee iSharesin tuoreimmassa Blending Insights -sijoitustutkimuksessa haastateltu institutionaalinen varainhoitaja. Blackrockin tytäryhtiĂś iShares tunnetaan sijoittajien piirissä vankkaa käytännĂśn pohjatyĂśtä tekevänä sijoitustalona. IShares haastatteli 35 eurooppalaista instituutiosijoittajaa kahdeksasta maasta. Haastatellut ovat merkittäviä markkinatoimijoita: ne hallinnoivat 2400 miljardin euron varallisuusmassaa. Viime vuodet ovat olleet aktiiviselle varainhoidolle vaikeita. Viiden vuoden aikana indeksoituihin osake- ja korkoratkaisuihin kaadettiin uutta rahaa nettona 1500 miljardia euroa. Myyntiponnisteluiden ansiosta aktiiviset tuotevaihtoehdot saivat sisään sen verran rahaa, että se korvasi pois lunastetut

eurot: nettona uutta rahaa ei tullut lainkaan. Ammattimaisen varallisuudenhoidon kokonaiskuva muuttuu rajusti ja kovaa vauhtia. Vanhat, puhtaasti aktiiviseen salkunhoitoperinteeseen tukeutuvat pelisäännÜt eivät toimi.

Aktiivinen ja passiivinen â€?Indeksisijoittamisen osuus on jo yli yksitoista prosenttia eurooppalaisen varainhoitoteollisuuden hallinnoimista varoista. Muutos on aikaansaanut aktiivisen ja passiivisen salkunhoidon yhdistelmiä ammattilaisten sijoitusstrategioihinâ€?, kertoo iSharesin EMEA-alueen sijoitusstrategioista vastaava johtaja Stephen Cohen. Tutkimuksen mukaan muutoksen syynä on lisääntynyt kulujen seurannan tarkkuus sekä tietoisuus indeksoinnin eduista. â€?Siirrymme kohti matalamman kasvun aikakautta, ja alhaisemmat kulut tulevat suhteellisesti koko ajan tärkeämmiksiâ€?, kuvaa eräs suursijoittaja. Tutkimussopan keskeinen sanoma seuloutuu helposti. Suurin osa vastaajista sekoittaa aktiiviset ja passiiviset sijoitusratkaisut kokonaisallokaatioissaan. Kysymys ei ole joko–tai-asenteesta vaan enenevässä

määrin sekä–että-sijoittamisesta. Vastausten perusteella iShares on määritellyt kolme sijoittajaidentiteettiä: aktiiviset sijoittajat, yhdistelmien suosijat ja agnostiset allokoijat. 30 prosenttia uskoo aktiivisten sijoitusratkaisuiden tuottavan ylituottoa jatkossakin. Tämä ryhmä käyttää indeksointia vain käteisenhallintaan tai vihoviimeisenä vaihtoehtona, kun muita ratkaisuita ei ole tarjolla. Kaksi kolmesta konsultoivasta varainhoitajasta suosii puhtaasti aktiivisia toimintamalleja. Osa vastaajista ilmoittaa nykyisen liiketoimintamallinsa olevan esteenä indeksoinnin aloittamiselle. Neljännes vastaajista yhdistelee sujuvasti aktiivisia ja passiivisia vaihtoehtoja. Kolmasosa valtakirjalla toimivista varainhoitajista ja viidennes useaan eri omaisuuslajiin sijoittavista institutionaalisista varainhoitajista kuuluu tähän ryhmään. Yhdistelyn syynä ovat asiakkaiden vaatimukset, tiukka markkinaympäristĂś sekä aktiivisesta salkunhoidosta saadut tulokset. 45 prosenttia vastaajista oli agnostikkoja aktiivisuus/passiivisuus-kysymyksessä. Agnostikot ymmärtävät, etteivät he voi syvällisesti selvittää paremmuuseroa aktiivisen ja passiivisen sijoitustyylin välillä. Puhdas

ETF:T VALTAAVAT ALAA 100 %

â– ETF:ien osuus â– Indeksirahastojen osuus â– Aktiivisten rahastojen osuus

98 % 96 %

" ÇŁ

ǧ ǥ

94 % 92 % 90 % 88 % 86 % 84 % 82 % 2004

2005

58 MARRASKUU 2012

2006

2007

2008

2009

2010

ARVOPAPERI

2011

2012

ÂƒÂŠÂƒÂ•Â–Â‘Â’ÂĄÂĄÂ‘Â?ƒ– eurooppalaisissa ”ƒŠƒ•–‘‹••ƒ

ETF

kulurakennekeskustelu ei vakuuta heitä indeksoinnin ylivertaisuudesta. Agnostikot hakevat ylituottoja allokaatioiden kautta. Se, millä välineillä allokaatiot toteutetaan, on toissijaista. 75 prosenttia useaan eri omaisuuslajiin sijoittavista institutionaalisista varainhoitajista on tutkimuksen mukaan agnostikkoja.

JENKKI-ETF

Passiivisesti Amerikan raitille

Sekoita, älä ravista Tulevaisuuden megatrendeistä vallitsee suuri yksimielisyys: sijoittamisen kulut ja toimialan marginaalit kutistuvat. Palveluntuottajien palkkioprosentit pienenevät ja sijoittajien osuudet tulevaisuuden tuotoista kasvavat. Varmoiksi häviäjäksi veikattiin kaappi-indeksointiin keskittyviä rahastoja. Kaappi-indeksoinnilla tarkoitetaan tarkasti vertailuindeksejään seuraavia aktiivisia rahastoja. Alkeellisimmasta oppimisen muodosta, matkimisesta, rahastot kuitenkin veloittavat muutaman prosentin hallinnointi- ja säilytyspalkkioita. Se on liikaa. Ala jakautuu indeksituottoja kaapiviin passiivisiin rahastoihin ja aktiivisiin rahastoihin, jotka ottavat todellista riskiä. Aktiivisella riskinotolla vertailuindeksi päihitetään kunnolla tai sille hävitään reilusti. Ammattilaiset ilmoittavat maksavansa todellisesta aktiivisen riskin otosta tulevaisuudessakin. ”Jatkossa prosentuaalisesti pienellä osalla aktiivisista salkunhoitajista on osoittaa hyvät tuottoluvut ja he saavat hoitoonsa kasoittain pääomaa”, mietiskelee eräs sijoittaja. Passiiviset sijoitusratkaisut eivät toimi ilman aktiivisia vastinpareja, jotka tehostavat hinnanmuodostusta. Kyse on sijoitusstrategioiden heiluriliikkeestä, jossa punnus liikkuu nyt aktiivisuudesta kohti passiivisuutta. Varallisuusluokkien ja maanosien hinnanmuodostuksen tehokkuus saa aikaan vilkasta pohdintaa. Sijoittajat uskovat Yhdysvaltain suurten yritysten hinnanmuodostuksen olevan erittäin tehokasta. Valtaosa sijoittaa rapakon takaisiin suuryhtiöihin passiivisesti. Kehittyvien maiden korkotuotteissa mielipiteet jakaantuvat jyrkästi. Osa uskoo aktiivisen sijoittamisen toimivan paremmin, koska ammattilaiset haluavat kontrolloida ennen kaikkea maakohtaista maksun laiminlyöntiriskiä ja likviditeettiä. Toiset mieltävät kehittyvien maiden korkopositiot luonteeltaan globaaleiksi. Kustannustehokkuuden nimiin vannovat sijoittajat hoitavat omaisuuslajin etf:illä ja pyrkivät välttämään indeksipoikkeamaa.

INSTITUUTIOSIJOITTAJAT

USKOVAT

vahvasti Yhdysvaltain suuryritysten hinnanmuodostuksen tehokkuuteen. Näkemyksen vuoksi yhä useampi talo ostaa jenkkiosakkeita passiivisesti. Salkunhoitajat siis käytännössä tunnustavat, että heidän kokemuksensa aktiivisista sijoitusratkaisuista kyseisellä markkinalla eivät ole kaksiset. Kulujen jälkeen ylituottoa eli alfaa ei ole saatu raavittua kasaan. Pitävätkö ammattisijoittajien väitteet paikkansa piensijoittajan näkökulmasta? Kolusin Suomen sijoitustutkimuksen julkaisemasta Rahastoraportista läpi Pohjois-Amerikan osakerahastot. Kymmenen vuoden tuottovertailussa toimijat tahkosivat keskimäärin kolmen prosentin vuosituottoja. Kymmenen vuoden tuottohistoria löytyi 24 rahastolta. Vertailuindeksinä oleva MSCI North America tuotto-indeksi antoi neljän prosentin vuosituoton euroissa ennen kuluja. Vertailuindeksi koostuu 704 yrityksestä, joista yhdeksän prosenttia on kanadalaisia. Onko Rahastoraportissa käytetty vertailuindeksi oikea, vai vertaillaanko omenoita päärynöihin? Pelkästään Yh-

ARVOPAPERI

dysvaltain osakemarkkina-avaruus käsittää tuhansia yhtiöitä, joihin rahastot voivat sijoittaa. Vanguard Total Stock Market -etf (tikkeri: VTI) sisältää 3271 osaketta Amerikasta. 0,06 prosentin vuotuiskuluilla varustettu VTI on tahkonnut sijoittajille 7,5 prosentin vuosituottoja dollareissa. Dollari on vuosikymmenessä heikentynyt 30 prosenttia euroa vastaan, joten pelkästään VTI:hin sijoittamalla olisi sijoittaja pessyt keskimääräiset aktiiviset rahastot mennen tullen ja palatessa. IShares MSCI North America -etf (INAA) sopii mainiosti sijoittajille, jotka haluavat allokoida varojaan Rahastoraportin vertailuindeksin mukaisesti. 0,40 prosentin vuotuiskuluilla sijoittaja kahmii yli 700 osakkeen korin. Arvopapereiden lainaustoiminnalla etf on kyennyt tienaamaan omistajilleen vielä 0,03 prosenttia ylimääräistä tuottoa. Lainaustoiminnan tuotto on käytännössä tiputtanut INAA:n vuotuiskuluja 7,5 prosentin verran. INAA:n tuotto luonnollisesti seuraa kuluilla vähennettyä vertailuindeksin tuottoa. PETRE POMELL

MARRASKUU 2012 59

Tänäänkin voit olla PAREMPI - esimies - rehtori - pomo - kapteeni - mestari

- tirehtööri - valmentaja - presidentti - päällikkö - johtaja MINÄ

Fakta on rohkeasti mukanasi esimiestyössä. Lue Faktaa. Fakta tekee hyvää sekä sinun että alaisesi hyvinvoinnille ja menestykselle. www.fakta.fi Ilmoitusvaraukset: Suvi Toikka 020 442 4241, suvi.toikka@talentum.fi 60 MARRASKUU 2012

seuraa johtajaa

TAULUKOT

taulukot 62 TULOSENNUSTEET Neste Oilin ja Atrian ennusteet nousussa

64 POHJOISM AISET

TULOSENNUSTEET

Danske kääntymässä Investor p/e:llä Pohjolan huokein.

65 EUROOPPAL AISET

TULOSENNUSTEET

66 Y HDYSVALTAL AISET

TULOSENNUSTEET

GE:llä positiivinen kassaongelma

67 PARH A AT R AH ASTOT

11/2012

Jenkkiosakkeet vedossa ĤÄ“Ĥ ěĚĔēēĆ Ĕē kannattanut pitää rahaa amerikkalaisissa osakkeissa. Maailman tärkein osakeindeksi S&P 500 on vahvistunut vuodenvaihteesta yksitoista prosenttia. Uutistoimisto Bloombergin kokoaman datan mukaan jenkkiosakkeet ovat hakanneet tuotoissa muut keskeiset omaisuusluokat eli amerikkalaiset valtionobligaatiot ja yrityslainat, dollarin sekä eurooppalaiset ja aasialaiset osakkeet. Se on varsin poikkeuksellista, sillä edellisen kerran tällainen tilanne koettiin vuonna 1995. Tuolloin meno jatkui vahvana, sillä vuoden 1997 puoliväliin saakka S&P 500 nousi vielä 93 prosenttia lisää. Nykyiset suhdannenäkymät eivät kuitenkaan tue odotuksia seitsemäntoista vuoden takaisen historian toistumisesta. Yhdysvaltain talouskasvu on heikentynyt ja amerikkalaisten yritysten voittoennusteet ovat vaisuimpia sitten taantumavuoden 2009.

Tämän vuoden kurssinoususta onkin pitkälle kiittäminen Yhdysvaltain keskuspankkia, joka on jatkanut superelvyttävää rahapolitiikkaansa ja aikoo näillä näkymin pitää nollakorkolinjansa vuoden 2015 puoliväliin saakka. Monet amerikkalaiskommentaattorit pelkäävät talousriskien lisäksi poliittisia riskejä. Presidentti ƒ”ƒ…Â? „ƒÂ?ƒ joutuu vastedeskin temppuilemaan vastahakoisen kongressin kanssa, kun republikaanit säilyttivät enemmistĂśn edustajainhuoneessa. Edessä häämĂśttävät automaattiset veronkorotukset ja menoleikkaukset uhkaavat vaarantaa jenkkitalouden elpymisen. Se näkyisi myĂśs yritysten tuloksissa ja pĂśrssikursseissa. Jenkkiosakkeisiin sijoittaneet joutuvatkin lähitulevaisuudessa jännittämään paitsi yritysten tuloskehitystä myĂśs sitä, onnistuuko Obama avaamaan umpisolmut kongressissa.

Indeksirahasto aktiiviset. Fondita miehittihakkasi kärkilistat

68 ǧ Amer kelpaaRaision joka lähtÜÜn. Varis siivosi ja YIT:n arvosalkustaan

M A AILM A N OSAKKEET S&P 500

69 GURUSALKUT

Eurooppalaiset osakkeet keskimäärin

1500

70 KOROT JA L AINAT Saksan ja USA:n korkoero kasvussa

71 ǧ

M A AILM A NTALOUS

72 M A AILM A N PĂ–RSSIEN

1200

900 Tammikuu 2012 ARVOPAPERI

Joulukuu 2012

ĤÄ?ĉĊǣ ĆĈęĘĊę

NOUSIJAT JA L ASKIJAT

MARRASKUU 2012 61

TAULUKOT

ENNUSTEIDEN LASKUT 1 kk, %

Pöyry petti taas ĞĞĘēĊđďĤēēĊĐĘĊē ęĚđĔĘĐĆĚĘĎ ei antanut aihetta päivittää Helsingin pörssin yhtiöiden ennusteita urakalla ylöspäin. Viimeksi kuluneen kuukauden ai Ƥ Ǧ odotukset ovat laskeneet. Selvimmin analyytikot vetivät alaspäin Pöyryn, Capmanin, Ahlstromin ja Lemminkäisen ennusteita. Niiltä odotetaan nyt 41–78 prosenttia pienempiä voittoja kuin lokakuun alkupuoliskolla. Varsinkin Pöyry on ollut sijoittajille tänä syksynä todellinen harminpakkaus, sillä se oli jo toisen vuosineljänneksen tuloskauden pahin yksittäinen

PÖY RY

pettymys. Myös ennen tuoreinta osavuosiraporttia yhtiö joutui alentamaan ennustettaan tämän vuoden liikevoitosta. Nyt se odottaa merkittävää liikevoiton laskua viime vuodesta, kun kakkosneljänneksen alla se ilmoitti lievemmin sanankääntein odottavansa vain liikevoiton laskua. Selvimmin voitto-odotukset ovat syys–lokakuussa nousseet Neste Oililla ja Atrialla. Kumpikin julkisti odotuksia paremman syysneljänneksen osavuosiraportin.

-78 %

C APM A N

-67 %

AHLSTROM

-42 %

LEMMINK ÄINEN

-41 %

TOMMI MELENDER

KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011

Yhtiö

2012 ▼

ENNUSTEET 2012

osake- voitto kurssi ennen 9.11. veroja meur

tulos/ osake euroa

voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

ENNUSTEET 2013

p/e

▼

Affecto Ahlstrom

▼

Aktia

5,78

36,0

0,53

66,6

65,3

67,9

0,75

▲

Alma Media

4,95

42,0

0,39

30,5

26,9

34,0

0,37

▲

Amer Sports

10,95

115,0

0,71

111,6

108,0

118,3

0,70

▼

Aspo

5,88

17,7

0,43

9,4

8,0

10,0

0,34

0,42

▲

Atria

6,60

-4,1

-0,24

20,6

18,0

23,3

0,36

0,20

▼

Basware

22,00

12,3

0,76

9,5

8,7

11,0

0,51

0,40

42,8

▼

Capman

0,84

13,7

0,10

2,3

1,9

2,8

0,02

0,07

▼

Cargotec

18,19

192,0

2,42

145,0

111,1

162,8

1,73

0,80

▲

Citycon

2,47

55,0

0,05

68,0

65,4

104,4

0,21

0,15

▲

Comptel

0,41

10,7

0,07

-5,5

-12,0

1,0

0,01

▲

Cramo

7,68

37,6

0,60

47,0

36,2

72,4

0,83

▼

Digia

2,71

-23,1

0,32

5,2

3,0

7,0

2,67 12,62

7,1 -5,8

0,25 -0,38

9,5 18,4

8,6 17,0

10,1 24,0

0,34 0,17

0,14 0,65

p/b

Voitto tulos/ osinko/ ylin ev/ ennen alin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

7,9 76,3

0,9 1,1

5,6 7,2

0,41

7,7

0,6

0,30

13,4

4,5

9,3

0,35

15,6

1,6

9,8

17,5

2,2

13,3

14,8

13,9

15,0

18,1

0,4

7,0

29,0

17,0

32,8

2,8

16,5

14,4

13,4

16,0

42,0

1,3

50,2

11,4

11,4

10,5

0,9

7,0

141,6

117,0

11,8

0,8

17,2

76,0

65,0

135,7

0,03

68,3

1,8

7,2

5,4

3,0

6,0

0,39

9,2

0,6

3,8

48,1

-8,5

58,3

0,25

0,08

11,1

1,3

8,0

10,2

8,0

12,9

p/e

p/b

ev/ ebitda

6,9 21,0

0,8 1,1

4,3 6,3

10,7 46,0

9,3 32,4

12,4 61,4

0,39 0,60

0,16 0,60

67,7

67,2

68,2

0,72

0,39

8,0

0,6

36,0

33,1

40,4

0,34

0,30

14,6

4,2

8,5

143,9

121,0

152,0

0,92

0,40

11,8

1,5

8,3

0,40

0,42

14,6

2,2

9,9

0,73

0,32

9,1

0,4

6,2

0,85

0,45

25,8

2,6

11,6

11,4

0,10

0,10

8,4

1,2

11,2

182,0

1,68

0,83

10,8

0,9

6,7

0,21

0,15

11,5

0,8

16,5

0,03

0,03

12,1

1,8

3,9

0,85

0,40

9,0

0,7

4,0

0,37

0,13

7,2

1,1

5,2 6,9

▲

Elisa

16,45

265,0

1,29

277,0

268,8

282,4

1,36

1,33

12,1

3,0

7,0

283,0

264,4

308,0

1,35

1,31

12,2

3,0

▼

F-Secure

1,57

23,5

0,10

23,2

21,2

24,9

0,11

0,06

13,8

3,7

6,9

28,3

26,6

32,0

0,14

0,07

11,2

3,2

5,6

▲

Finnair

2,20

-111,4

-0,75

0,06

0,00

37,6

0,4

3,4

39,8

25,7

44,4

0,22

0,03

9,9

0,4

2,9

161,9

1,82

189,4

1,02

0,67

16,0

2,2

16,5

108,0

85,0

113,5

1,06

0,67

15,4

2,1

15,6

1 337,4 1 811,3

1,29

1,00

10,8

1,2

8,3 1 570,0 1 253,0 1 747,8

1,30

1,00

10,7

1,2

8,2

▲

Fiskars

16,30

▼

Fortum

13,96 2 228,0

▲

HKScan

▲

103,0

1,99 1 502,5

97,9

3,85

11,2

0,18

9,0

6,0

18,1

0,16

0,15

24,5

0,5

5,8

30,1

17,0

36,0

0,40

0,19

9,7

0,5

4,9

Huhtamäki

12,91

105,2

0,80

142,0

138,0

143,3

1,20

0,53

10,8

1,5

7,2

154,0

140,1

162,3

1,24

0,56

10,4

1,4

6,5

▼

Kemira

10,75

168,0

0,89

99,9

89,1

164,0

0,83

0,53

13,0

1,2

8,5

171,5

137,5

206,0

0,95

0,55

11,3

1,2

7,5

▲

Kesko

24,59

281,6

1,84

229,0

217,0

239,1

1,49

1,15

16,5

1,1

6,8

260,5

232,7

305,5

1,76

1,25

14,0

1,1

6,2

▼

Kone

56,20

816,6

2,51

823,9

790,0

896,5

2,53

1,50

22,2

7,6

15,3

974,0

892,0 1 052,2

2,84

1,60

19,8

6,4

13,2

▲

Konecranes

24,52

96,0

1,10

136,8

123,6

155,7

1,62

1,10

15,1

3,0

9,5

144,9

124,9

169,0

1,73

1,10

14,2

2,8

8,7

▲

Lännen Tehtaat

14,50

7,5

0,92

8,0

7,0

9,0

0,91

0,80

15,9

0,7

6,0

10,0

8,0

11,0

1,12

0,90

12,9

0,6

5,6

21,0

0,44

43,3

42,0

45,8

0,85

0,60

13,8

2,0

6,0

48,1

47,0

51,9

0,95

0,63

12,3

1,9

5,6

▲

Lassila & Tikanoja

11,67

▼

Lemminkäinen

14,59

34,8

1,19

28,4

22,6

40,2

1,11

0,60

13,1

0,6

6,5

50,6

42,0

63,5

1,58

0,70

9,2

0,6

5,0

▲

Metsä Board

2,02

-179,5

0,02

158,0

17,0

164,0

0,09

0,00

23,8

0,8

6,8

68,0

33,0

102,0

0,18

0,06

11,2

0,7

5,3

▼

Marimekko

15,40

3,9

0,35

6,8

5,2

7,0

0,63

0,55

24,6

3,7

13,1

9,6

8,1

11,0

0,86

0,65

17,8

3,5

10,3

▼

Metso

26,87

507,0

2,38

595,7

510,7

670,2

2,86

1,75

9,4

1,8

5,4

576,0

462,0

721,0

2,75

1,80

9,8

1,7

5,3

▲

Neste Oil

9,39

205,8

0,62

280,5

251,5

349,0

0,82

0,35

11,5

0,9

6,3

375,0

312,7

501,0

1,06

0,45

8,8

0,9

5,6

-778,1 -2 437,0

-614,0

-0,28

0,00

-189,5 -2 700,0 1 289,0

435,0

2,53

1,35

▲

Nokia

▼

Nokian Renkaat

▼

Okmetic

▼

Olvi

▼

Oriola-KD

▲

Orion

▼

Outokumpu

Ŷ Outotec

2,09

437,0

0,29

31,13

359,2

2,32

398,0

388,0

1,0 12,3

3,0

8,2

464,9

-0,03

0,00

1,2

5,0

396,7

505,2

2,88

1,53

10,8

2,6

7,1

4,61

11,0

0,59

9,1

8,8

9,4

0,38

0,24

12,2

1,3

6,2

10,5

9,8

11,3

0,45

0,26

10,3

1,3

3,8

19,80

18,4

0,65

30,0

29,0

32,5

1,16

0,60

17,1

2,9

9,1

35,4

28,0

37,8

1,41

0,68

14,0

2,6

7,8

2,10

-28,4

-0,16

17,1

15,6

23,7

0,08

0,10

25,9

1,1

7,7

34,8

23,0

52,7

0,18

0,12

11,7

1,0

5,8

19,73

281,9

1,49

281,3

259,4

290,6

1,49

1,30

13,2

5,4

8,4

244,0

223,2

287,0

1,28

1,12

15,4

5,4

10,0

0,74

-253,0

-0,34

-328,2

-689,9

-199,9

-0,17

0,00

0,4

130,4

-6,5

-28,8

33,0

-0,01

0,00

0,4

7,9

36,30

113,4

1,75

175,2

163,7

193,0

2,73

1,10

3,5

6,4

183,0

154,9

216,0

2,88

1,20

3,0

6,0

62 MARRASKUU 2012

13,3

ARVOPAPERI

12,6

TAULUKOT

Ensi vuodelle kovat odotukset että Helsingin pĂśrssin yhtiĂśistä kahdeksan kymmenestä tekee ensi vuonna suuremmat voitot kuin tänä vuonna. Selvintä tulosparannusta odotetaan – yllänj tys, yllätys – tämän syksyn pahimmalta odoÇŚ –—•–‡Â? Â’Â‡Â–Â–ÂĄÂŒÂĄÂŽÂ–ÂĄ ڛ”›Ž–¥ǥ Œ‘Â?Â?ƒ ‡Â?•‹ ˜—‘†‡Â? tulosennuste on viisinkertainen tämän vuoden ˜ƒ•–ƒƒ˜ƒƒÂ? Â?¥Š†‡Â?Ǥ Â?ƒŽ››–‹Â?‘‹†‡Â? Â?‹‡Ž‡•–¥ yhtiĂśn vaikeudet ovat siis lyhytaikaisia.

TULOKSET 2011

YhtiĂś

ENNUSTEET 2012

osake- voitto kurssi ennen 9.11. veroja 2012

meur

tulos/ osake euroa

voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

ENNUSTEET 2013

p/e

p/b

â–ź

PKC Group

13,46

36,9

1,16

46,1

43,5

48,0

1,59

0,65

8,5

1,7

â–˛

Pohjola

10,21

258,0

0,67

377,0

360,0

403,5

0,94

0,48

10,9

1,2

â–ź

Ponsse

6,10

28,0

0,47

20,1

20,0

23,0

0,50

0,35

12,2

2,0

â–ź

Powerflute

0,28

10,6

0,04

7,1

6,7

7,5

0,02

0,01

16,4

â–ź

PĂśyry

3,02

17,1

0,13

2,8

-10,0

15,0

0,14

0,09

22,4

â–ź

Raisio

3,00

30,3

0,16

23,0

20,5

35,4

0,17

0,12

â–˛

Ramirent

5,79

60,8

0,41

80,5

70,1

87,0

0,55

0,30

â–˛

Rapala

4,90

25,0

0,36

26,0

25,0

26,3

0,37

0,24

â–ź

Rautaruukki

4,98

-11,0

-0,07

-86,0

-124,0

-44,5

-0,43

0,25

Voitto tulos/ osinko/ alin ylin ev/ ennen osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur 4,2

p/e

p/b

ev/ ebitda

50,0

41,2

57,7

1,60

0,75

8,4

1,5

450,5

390,5

476,2

1,09

0,54

9,4

1,1

4,0

2,3

6,7

1,1

9,4

6,9

25,0

20,5

28,0

0,60

0,35

10,2

4,8

13,4

13,3

13,5

0,03

0,01

8,8

1,1

12,6

14,7

-4,0

25,0

0,18

0,13

16,8

18,2

1,4

9,1

39,5

38,0

44,2

0,19

0,13

15,8

1,4

7,9

10,5

1,8

4,1

78,8

18,0

101,1

0,54

0,32

10,8

1,7

4,0

13,3

1,4

7,8

28,0

27,0

28,5

0,39

0,26

12,6

1,4

7,5

0,6

13,7

37,5

-2,2

75,5

0,20

0,25

24,9

0,6

6,5 8,4

3,0

â–˛

Sampo

2,38

1,28

10,0

1,4

8,5 1 578,0 1 437,0 1 722,0

2,38

1,35

10,0

1,3

â–ź

Sanoma

7,30

167,8

0,52

158,0

128,7

191,0

0,76

0,60

9,6

0,9

4,8

197,2

168,3

215,0

0,84

0,60

8,7

0,9

4,5

â–˛

Sponda

3,34

91,8

0,39

121,6

94,2

139,2

0,31

0,17

10,6

0,7

16,0

110,0

93,0

178,7

0,31

0,18

10,8

0,7

15,2

â–ź

SRV

3,21

10,8

0,17

6,8

5,0

9,0

0,13

0,12

25,0

0,7

25,0

17,5

15,0

21,2

0,36

0,14

9,0

0,6

14,0

â–ź

Stockmann

14,14

35,8

0,43

69,0

62,6

79,5

0,77

0,60

18,5

1,1

10,5

96,7

84,0

118,9

1,02

0,77

13,9

1,1

9,0

â–ź

Stora Enso

4,89

528,0

0,63

391,0

322,0

471,3

0,38

0,30

12,9

0,7

6,0

498,7

432,1

618,0

0,49

0,30

10,0

0,6

5,8

â–ź

Talentum

1,15

-1,0

-0,04

-1,9

-2,1

-1,7

0,03

0,05

34,3

2,8

95,8

4,2

3,3

5,5

0,07

0,07

16,2

2,5

8,0

â–ź

Talvivaara

1,30

-7,0

-0,04

-74,0

-100,9

-56,1

-0,20

0,00

â–˛

Technopolis

3,47

47,0

0,70

34,0

29,0

40,0

0,38

0,20

23,85 1 228,0

1,85 1 572,0

1 462,5 1 616,0

1,0

46,8

6,9

-73,8

152,9

0,03

0,00

48,5

1,0

8,2

9,1

0,7

15,6

41,0

40,0

43,0

0,40

0,21

8,7

0,7

15,1

â–˛

Teleste

3,97

8,8

0,36

11,0

9,0

11,4

0,42

0,17

9,4

1,2

4,8

13,2

12,0

14,0

0,52

0,22

7,7

1,1

4,2

â–ź

Tieto

15,00

107,3

0,84

95,8

63,0

134,3

1,32

0,78

11,4

1,9

5,1

137,2

126,4

159,3

1,49

0,84

10,1

1,7

4,7

14,75

51,9

0,80

63,0

59,5

66,1

1,05

0,80

14,0

3,2

7,9

65,3

62,0

69,0

1,09

0,83

13,5

3,0

7,6

8,30

572,0

0,93

387,5

356,1

464,0

0,66

0,60

12,6

0,6

6,1

533,8

375,8

696,0

0,79

0,60

10,5

0,6

5,2

â–˛

Tikkurila

â–ź

UPM-Kymmene

â–˛

Uponor

8,80

23,0

0,03

48,5

45,0

51,1

0,43

0,40

20,5

3,0

8,4

55,4

42,0

68,4

0,52

0,45

16,9

2,9

7,9

â–ź

Vacon

38,50

26,9

1,10

37,6

35,0

38,8

1,70

1,00

22,6

5,4

11,4

46,2

40,0

53,1

2,14

1,10

18,0

4,7

9,7

â–ź

Vaisala

15,60

16,1

0,57

26,8

25,7

28,7

1,01

0,70

15,4

1,5

5,5

29,7

25,3

33,0

1,16

0,77

13,4

1,4

5,0

â–˛

Wärtsilä

31,38

438,0

1,44

476,4

430,0

522,1

1,80

1,00

17,5

3,4

10,5

528,9

426,0

569,8

1,88

1,10

16,7

3,1

9,4

â–ź

YIT

14,98

175,3

0,99

238,0

211,1

248,0

1,39

0,75

10,8

1,9

8,8

266,0

133,1

293,0

1,54

0,80

9,8

1,7

7,9

â–˛

ENNUSTEIDEN PERUSTEET ėěĔĕĆĕĊėĎē tulosennustetaulukossa Čˆ Çł Ž‹Â?Çł Œƒ dz›Ž‹Â?Çł ‹ŽÂ?‘‹––ƒ˜ƒ– Â?—Â?ƒÂ?ƒ ‘Ž‡˜‹‡Â? ilmoitetaan tulos ennen veroja, jolloin ennusteiden ääriarvot. Muut luvut ovat mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. säännĂślliset muut tuotot ja kulut sekä Čˆ Â—ÂŽÂ‘Â•Č€Â‘Â•ÂƒÂ?‡njŽ—Â?— Â?‡”–‘‘ ‘•ƒÂ?‡Â?‘Š–ƒ‹•‡Â? osakkuusyhtiĂśiden tulokset. tuloksen verojen jälkeen. Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä Čˆ Ȁ‡njǥ ’Ȁ„nj Œƒ Â‡Â˜Č€Â‡Â„Â‹Â–Â†ÂƒÇŚÂ?‡”–‘‹Â?‡– Žƒ•Â?‡–ƒƒÂ? pankkiiriliikkeiltä. taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta.

ARVOPAPERI

â– â–ź

Ä‘ĤÄ?ĉĊǣ ċĆĈęĘĊę

ĤÄ’ĤÄ“ ěĚĔĉĊē ęĚđĔÄ?ĘĎĘęĆ on plakkarissa jo kolme neljäsosaa. Sijoittajien katseet siirtyvät entistä tiiviimmin ensi vuoden näkymiin. Syysneljänneksen osavuosiraporttien perusÇŚ teella epävarmuutta on runsaasti ilmassa, sillä yhtiĂśt arvioivat tulevaisuuttaan varsin varovaiÇŚ sin sanankääntein. Sen sijaan että valmistauÇŚ duttaisiin vahvistuvaan kysyntään, esillä ovat säästĂśt ja tehostamistoimet. Factsetin konsensusennusteet eivät kuitenÇŚ kaan maalaile mitenkään lohduttomia näkymiä ‡Â?•‹ ˜—‘†‡ŽŽ‡Ǥ Â?ƒŽ››–‹Â?‘– Â?‹Â?‹––¥‹Â? —•Â?Â‘Â˜ÂƒÂ–ÇĄ

tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut

MARRASKUU 2012 63

TAULUKOT

Danske Bank nousee suosta ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤคฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Danske Bankiltaวก Sandvikiltaวก Electroluxilta ย ย Telenorilta ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ อ ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

Tuloskasvu 2012e

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ร ย ย ย ย วก ย ย ย ย ยก ฦคย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

DANSKE BA NK

124 %

SA NDV IK

67 %

ELECTROLUX

67 %

TELENOR

65 %

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011

ENNUSTEET 2012

osake- markkinaarvo, kurssi 7.11.2012 MK

Yhtiรถ

tulos/ osake KR

tulos/ osake KR

voitto ennen veroja,

ENNUSTEET 2013

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake KR

voitto ennen veroja MK

p/e

ev/ ebitda

MK

osinkotuotto, %

RUOTSI Hennes & Mauritz

221,00

365 770

9,56

10,33

22 967

21,4

13,3

4,3

11,43

25 344

19,3

12,1

4,5

Nordea

59,80

242 187

5,96

6,34

34 572

9,4

NA

4,3

6,76

36 851

8,8

NA

4,6

Volvo

91,40

194 666

8,75

6,56

18 591

13,9

6,4

3,3

8,10

23 154

11,3

5,5

3,8

Atlas Copco

162,90

193 638

10,62

11,47

18 665

14,2

9,3

3,4

11,45

18 514

14,2

9,0

3,6

Ericsson

58,10

191 725

4,72

3,81

16 957

15,2

5,8

4,6

5,00

20 539

11,6

4,9

5,2

TeliaSonera

43,28

187 406

4,20

4,10

23 971

10,6

6,8

6,9

4,27

25 706

10,1

6,7

7,4

Handelsbanken

233,80

147 754

19,52

20,98

17 865

11,1

NA

4,6

21,70

18 086

10,8

NA

4,7

Swedbank

124,30

140 744

9,52

12,23

17 714

10,2

NA

4,9

12,70

17 885

9,8

NA

5,2

Sandvik

94,60

118 664

4,63

7,75

12 832

12,2

7,5

4,0

7,87

13 176

12,0

7,1

4,3

SEB

54,05

118 519

5,56

5,39

15 272

10,0

NA

3,8

5,38

15 326

10,0

NA

4,3

Investor

146,20

110 757

-12,14

6,19

5 392

23,6

27,9

4,4

7,15

6 481

20,4

27,1

5,1

Scania

131,30

104 086

11,78

8,31

8 734

15,8

8,5

3,4

9,97

10 752

13,2

7,1

3,8

SCA

132,50

93 455

-0,50

7,88

6 389

16,8

9,2

3,3

9,55

8 566

13,9

7,9

3,5

Assa Abloy

228,90

84 890

12,30

13,92

6 804

16,4

11,5

2,2

15,30

7 484

15,0

10,3

2,5

SKF

153,80

70 000

13,29

10,75

7 047

14,3

8,1

3,6

12,04

7 996

12,8

7,3

3,9

Hexagon

159,00

56 290

7,56

8,64

3 770

18,4

13,3

1,3

9,83

4 258

16,2

11,8

1,5

Electrolux

168,80

52 227

7,25

12,09

3 762

14,0

6,9

3,9

15,03

5 531

11,2

5,8

4,1

Lundin Petroleum

156,70

49 817

3,50

4,22

5 516

37,1

7,5

0,0

3,90

4 890

40,2

8,2

0,0

Tele2

111,50

49 809

10,43

9,63

5 219

11,6

5,8

11,6

11,80

6 849

9,4

5,3

11,5

Alfa Laval

116,70

48 951

7,68

7,77

4 500

15,0

9,6

3,0

7,78

4 523

15,0

9,0

3,2

Getinge

202,50

48 260

10,61

11,89

3 687

17,0

10,9

1,9

13,98

4 427

14,5

9,3

2,3

Swedish Match

224,00

46 144

12,07

13,97

3 502

16,0

13,8

3,2

14,65

3 604

15,3

13,2

3,5

Skanska

102,90

43 210

18,31

7,10

4 149

14,5

7,7

5,8

8,08

4 604

12,7

6,9

6,3

Industrivรคrden

98,25

37 475

-40,51

11,80

4 557

8,3

11,2

5,1

3,60

1 390

27,3

32,8

5,2

Elekta

93,50

34 793

3,23

3,83

2 001

24,4

14,7

1,5

4,67

2 445

20,0

12,2

1,8

Statoil

138,20

440 671

24,70

16,78

204 393

8,2

1,9

4,9

16,69

183 654

8,3

2,1

5,1

Telenor

112,70

175 806

4,88

8,05

16 085

14,0

6,3

4,9

10,10

23 718

11,2

5,7

5,8

NORJA

DNB

70,85

115 400

7,99

8,19

17 714

8,7

NA

2,8

8,81

19 278

8,0

NA

3,6

Seadrill

231,20

108 490

17,90

17,62

10 673

13,1

11,4

8,6

20,06

11 497

11,5

10,3

8,7

Yara International

262,00

74 462

34,94

37,04

13 641

7,1

4,5

3,0

34,12

12 097

7,7

4,6

3,1

Norsk Hydro

26,00

52 946

1,89

0,22

-609

116,3

8,7

2,9

1,30

4 373

20,0

5,6

2,9

Orkla

45,64

46 504

3,77

2,82

4 426

16,2

10,7

5,5

3,19

3 873

14,3

11,0

5,6

Subsea 7

124,00

43 622

7,22

8,64

5 914

14,3

6,8

1,8

9,97

5 562

12,4

5,3

2,2

Gjensidige Fรถrsikring

82,60

41 300

5,66

8,09

5 319

10,2

8,9

7,6

6,99

4 650

11,8

9,9

6,5

Aker Solutions

107,10

29 345

5,76

8,00

3 193

13,4

7,5

3,3

10,35

3 910

10,4

6,3

3,7

Novo Nordisk

871,00

487 760

30,24

37,60

27 097

23,2

14,9

2,0

44,92

31 578

19,4

13,6

2,4

A.P. Moeller-Maersk

40 120

171 890

3 460

4 142

43 356

9,7

3,5

2,5

4 435

45 346

9,0

3,3

2,7

Danske Bank

95,95

96 777

2,48

5,55

8 463

17,3

NA

0,0

10,54

14 210

9,1

NA

2,1

Carlsberg

532,50

82 103

33,70

36,20

9 146

14,7

8,1

1,1

42,40

9 175

12,6

7,2

1,3

Coloplast

1 316

59 220

43,31

52,26

2 954

25,2

15,5

1,5

63,90

3 583

20,6

13,6

1,5

64 MARRASKUU 2012

ARVOPAPERI

ฤคฤ ฤ ฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

TANSKA

TAULUKOT

EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET ENNUSTEET 2012

voitto ennen veroja,

ENNUSTEET 2013

3,86

23 665

0,48

0,45

3 467

8,6

7,0

8,5

0,41

Hermes

219,30

23 151

5,66

6,34

1 025

34,6

19,3

1,1

7,29

Munich Re

127,35

22 839

3,94

16,54

3 933

7,7

7,1

5,1

15,24

EADS

27,23

22 522

1,27

1,96

1 967

13,9

2,9

2,2

2,67

France Telecom

8,33

22 073

1,46

1,28

5 292

6,5

3,9

10,2

1,18

Pernod Ricard

83,06

22 037

4,12

4,53

1 584

18,3

13,8

1,9

5,07

voitto ennen veroja meur 10 476 25 207 11 014 7 251 15 627 7 643 5 759 6 427 20 583 3 592 4 291 9 240 11 237 5 322 11 073 7 841 8 210 7 217 7 629 7 877 4 209 5 342 6 156 6 069 2 880 5 645 6 655 2 493 2 641 2 933 7 488 5 851 2 070 2 422 3 421 1 172 3 873 3 028 4 971 1 826

tulos/ osake GBp

voitto ennen veroja MGBP

osake- markkinaarvo, kurssi 7.11.2012 meur

YhtiĂś

tulos/ osake 2009

tulos/ osake euroa

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake

meur

Anheuser-Busch InBev

64,26

103 239

3,11

3,63

8 970

17,7

10,4

2,4

4,00

Total

37,88

89 609

5,06

5,38

25 038

7,0

3,2

6,2

5,40

Sanofi

67,20

88 846

6,65

6,14

10 793

10,9

7,8

4,1

6,25

Unilever

28,27

85 493

1,41

1,58

6 682

17,9

11,4

3,4

1,73

Volkswagen

154,40

69 506

33,10

42,47

25 610

3,6

2,8

2,4

23,66

Siemens

78,85

69 467

7,73

5,71

7 146

13,8

8,2

3,8

6,55

SAP

56,16

68 984

2,83

3,10

5 014

18,1

12,3

1,5

3,54

LVMH

125,90

63 951

6,23

7,24

5 783

17,4

9,6

2,3

7,97

ENI

17,47

63 489

1,92

2,09

20 206

8,4

2,6

6,2

2,16

Inditex

97,85

60 993

3,10

3,87

3 213

25,3

14,1

2,3

4,33

L'Oreal

96,00

58 320

4,32

4,78

3 966

20,1

12,9

2,3

5,13

BASF

63,47

58 296

6,26

5,44

8 763

11,7

5,5

4,1

6,07

Banco Santander

5,52

55 747

0,60

0,38

8 598

14,5

NA

10,9

0,63

Bayer

66,26

54 794

4,83

5,43

3 872

12,2

7,6

2,7

5,90

BNP Paribas

39,54

49 574

4,82

5,74

11 238

6,9

NA

3,8

5,48

Telefonica

10,00

45 510

1,20

1,17

7 548

8,5

4,7

0,0

1,21

Allianz

94,32

43 005

5,48

11,25

8 035

8,4

6,6

4,8

11,93

GDF Suez

17,07

41 160

1,54

1,59

6 972

10,7

5,0

8,8

1,59

BMW

64,42

41 133

7,45

7,64

7 671

8,4

2,4

4,0

7,74

Daimler

36,61

39 076

5,31

4,63

7 220

7,9

2,5

6,0

4,76

Deutsche Telekom

8,49

36 684

0,13

0,63

4 425

13,5

4,1

8,2

0,65

E.ON

16,79

33 597

-1,17

2,23

5 417

7,5

4,8

6,6

1,78

Banco Bilbao

6,09

33 205

0,85

0,32

2 257

19,0

NA

6,9

0,76

Deutsche Bank

34,38

31 956

4,30

3,69

4 833

9,3

NA

2,2

4,54

Danone

48,06

30 907

2,89

3,01

2 649

16,0

10,4

3,0

3,26

EdF

15,88

29 351

1,63

2,04

5 511

7,8

4,3

7,4

2,07

AXA

12,08

28 469

1,57

1,83

6 288

6,6

6,6

6,0

2,01

Air Liquide

90,28

28 181

4,92

5,13

2 264

17,6

9,0

2,8

5,64

Heineken

48,89

28 158

2,44

2,83

2 351

17,3

9,6

1,8

3,22

Schneider Electric

49,64

27 490

3,35

3,85

2 652

12,9

8,4

3,6

4,16

Enel

2,81

26 423

0,44

0,36

7 341

7,8

4,3

5,1

0,36

ING

6,76

25 877

1,52

0,97

4 727

7,0

NA

0,0

1,15

Linde

130,75

24 189

7,71

7,97

1 720

16,4

9,2

2,0

8,92

Henkel

62,10

24 144

3,14

3,69

2 138

16,8

9,1

1,5

4,06

Iberdrola

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

16,1

9,1

2,8

7,0

3,2

6,3

10,8

7,2

4,5

16,3

10,4

3,6

6,5

2,4

3,1

12,0

7,5

3,9

15,9

10,3

1,7

15,8

8,6

2,6

8,1

2,4

6,3

22,6

12,3

2,6

18,7

11,7

2,5

10,5

5,1

4,3

8,8

NA

10,9

11,2

6,8

3,0

7,2

NA

4,3

8,3

4,5

7,5 5,3

7,9

6,0

10,7

4,8

8,8

8,3

2,3

4,2 6,0

7,7

2,4

13,2

4,1

8,2

9,4

4,6

6,6

8,0

NA

6,9

7,6

NA

2,2

14,7

9,6

3,2

7,7

4,3

7,6

6,0

6,3

6,6

16,0

8,3

3,0

15,2

8,7

2,0

11,9

7,7

3,9

7,8

4,1

5,3 2,4

5,9

NA

14,7

7,9

2,2

15,3

8,2

1,6 7,8

9,4

6,8

30,1

16,9

1,3

8,4

7,2

5,3

10,2

2,4

2,8

7,1

3,9

9,6

16,4

12,4

2,1

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

ĤÄ?ĉĊǣ ĆĈęĘĊę

TULOKSET 2011

BRITTIL Ă„ISET TULOSENNUSTEET YhtiĂś

ENNUSTEET 2012

osake- markkinaarvo, kurssi 7.11.2012 MGBP

tulos/ osake GBp

tulos/ osake GBp

voitto ennen veroja,

p/e

ENNUSTEET 2013

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

MGBP

p/e

Royal Bank of Scotland Group Plc Royal Dutch Shell PLC (CL B)

272,60

155 573

7,00

17,11

2 709

15,9

NA

0,0

26,53

4 565

10,3

NA

0,0

2 214,00

138 367

255,45

264,27

29 694

8,4

3,9

4,9

280,39

27 992

7,9

3,7

5,0

BHP Billiton PLC

3,7

1 956,50

112 981

260,30

200,16

15 477

9,8

6,1

3,6

167,00

13 992

11,7

6,9

HSBC Holdings PLC

607,80

111 860

58,55

55,46

14 399

11,0

NA

4,4

62,55

15 955

9,7

NA

4,8

BP PLC

432,90

82 502

87,47

59,37

16 909

7,3

3,9

4,9

61,61

17 888

7,0

3,8

5,3 8,2

Vodafone Group PLC

167,70

82 476

14,91

15,48

10 102

10,8

7,9

8,5

16,21

10 468

10,3

7,9

Unilever PLC

2 306,00

68 230

117,78

126,27

5 354

18,3

11,4

3,4

135,88

5 813

17,0

10,5

3,6

GlaxoSmithKline PLC

1 380,00

67 974

115,50

112,03

7 654

12,3

8,2

5,4

121,16

7 996

11,4

7,7

5,7

British American Tobacco PLC 3 134,50

60 639

194,60

206,87

5 892

15,2

11,2

4,3

224,71

6 308

13,9

10,4

4,7

Rio Tinto PLC

3 115,50

60 507

520,24

321,19

7 861

9,7

6,1

3,2

381,17

10 142

8,2

5,1

3,4

Diageo PLC

1 791,50

44 942

83,60

94,00

3 014

19,1

14,7

2,4

102,99

3 303

17,4

13,3

2,6

SABMiller PLC

2 667,00

42 537

136,74

147,99

3 221

18,0

13,7

2,4

167,26

3 641

15,9

12,0

2,7

ARVOPAPERI

ĤÄ?ĉĊǣ ĆĈęĘĊę

TULOKSET 2011

MARRASKUU 2012 65

TAULUKOT

General Electric kylpee rahassa ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤคฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ยกย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย อ อ วกอ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย วฆย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย วค

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ฦฌ อ อ อ วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย วฃ ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ยกย ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

YHDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET Yhtiรถ

ENNUSTEET 2012

osake- markkinaarvo, kurssi 7.11.2012 MUSD

tulos/ osake USD

tulos/ osake USD

voitto ennen veroja,

ENNUSTEET 2013

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake USD

MUSD

Apple

558,00

524 907

27,68

44,15

55 763

12,6

6,9

0,5

50,18

Exxon Mobil

88,18

407 033

8,42

7,86

73 676

11,2

4,6

2,5

8,10

Wal-Mart

73,11

245 755

4,49

4,93

25 936

14,8

7,9

2,2

5,40

Microsoft

29,08

244 750

2,69

2,78

28 460

10,5

6,2

2,8

2,91

General Electric

21,13

223 108

1,37

1,51

16 686

14,0

13,0

3,2

1,74

Google

667,12

219 478

36,07

39,82

13 725

16,8

9,5

0,0

46,38

IBM

191,16

215 997

13,44

15,13

23 008

12,6

8,7

1,7

16,68

Berkshire Hathaway

85,45

211 534

4,15

5,25

19 519

16,3

NA

0,0

5,63

Chevron

107,51

210 416

13,44

12,54

44 409

8,6

3,5

3,3

12,50

Johnson & Johnson

70,34

193 930

5,00

5,09

18 174

13,8

9,1

3,4

5,50

AT&T

33,64

191 064

2,20

2,39

21 447

14,1

6,0

5,3

2,57

Procter & Gamble

68,06

186 091

3,93

3,85

14 884

17,7

11,2

3,1

3,96

Pfizer

24,17

180 537

2,31

2,17

22 992

11,1

6,0

3,6

2,30

Wells Fargo

32,91

174 080

2,82

3,35

29 063

9,8

NA

2,7

3,60

Coca-Cola

36,72

164 695

1,92

2,00

12 112

18,4

13,6

2,8

2,19

JPMorgan Chase

40,48

153 773

4,48

5,00

29 471

8,1

NA

3,0

5,30

Oracle

30,79

148 378

2,46

2,67

17 404

11,6

6,8

0,8

2,91

Philip Morris

86,35

144 252

4,88

5,21

13 043

16,6

10,9

3,8

5,81

Merck

44,46

135 408

3,77

3,80

15 549

11,7

5,8

3,8

3,71

Verizon

43,19

123 043

2,15

2,46

19 191

17,6

4,3

4,7

2,85

Visa

142,56

115 616

4,99

6,20

6 305

23,0

17,2

0,6

7,25

PepsiCo

68,99

106 717

4,40

4,06

8 800

17,0

10,5

3,1

4,41

Citigroup

36,05

105 716

3,70

4,04

11 453

8,9

NA

0,1

4,64

Amazon.com

232,06

105 114

1,37

0,07

500

3334,9

29,4

0,0

1,90

Intel

20,91

104 048

2,39

2,11

14 923

9,9

4,5

4,2

2,00

Abbott Laboratories

64,52

101 253

4,66

5,07

9 487

12,7

8,3

3,2

5,33

Bank of America

9,23

99 482

0,01

0,43

9 050

21,7

NA

0,4

0,96

Qualcomm

58,12

99 001

3,20

3,64

7 896

16,0

10,3

1,6

4,16

Comcast

36,58

96 657

1,50

1,95

11 634

18,8

6,3

1,8

2,24

Home Depot

61,99

93 446

2,47

2,97

7 066

20,9

11,0

2,0

3,37

Schlumberger

70,13

93 102

3,66

4,23

7 467

16,6

8,9

1,6

4,95

Cisco

17,21

91 255

1,62

1,85

12 830

9,3

3,8

1,6

1,94

Walt Disney

50,08

89 857

2,54

3,08

9 200

16,3

8,9

1,2

3,49

McDonald's

86,86

87 205

5,27

5,31

7 986

16,4

9,9

3,3

5,82

United Technologies

77,68

71 197

5,49

5,32

7 001

14,6

9,5

2,5

6,15

UPS

73,00

69 980

4,35

4,59

6 777

15,9

8,5

3,1

5,16

ConocoPhillips

56,77

68 913

6,68

5,64

15 642

10,1

3,8

4,7

6,13

Amgen

85,34

65 541

5,33

6,59

6 106

12,9

9,4

1,7

6,95

Altria

31,40

63 588

2,05

2,20

6 985

14,3

10,0

5,4

2,39

Occidental Petroleum

77,45

62 749

8,39

6,97

9 457

11,1

4,6

2,7

7,71

eBay

48,40

62 629

2,03

2,35

3 197

20,6

12,7

0,0

2,73

American Express

55,57

62 186

4,09

4,40

7 292

12,6

NA

1,4

4,75

3M

89,38

61 845

5,96

6,33

6 375

14,1

8,2

2,6

6,85

U.S. Bancorp

32,39

60 905

2,46

2,87

7 891

11,3

NA

2,4

3,07

CVS Caremark

46,69

59 401

2,80

3,40

6 655

13,7

7,6

1,4

3,77

66 MARRASKUU 2012

ARVOPAPERI

voitto ennen veroja MUSD 63 685 69 201 27 561 30 544 20 314 17 250 24 340 20 628 43 874 19 638 22 419 15 516 23 348 30 998 13 114 30 876 18 927 13 993 15 129 21 880 7 000 9 403 19 348 1 450 13 975 9 996 17 504 9 027 10 939 7 719 8 666 13 315 10 238 8 451 8 511 7 532 15 647 6 329 7 479 10 418 3 760 7 795 6 866 8 273 7 197

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

11,1

5,5

1,9

10,9

4,9

2,7

13,5

7,4

2,4

10,0

5,3

3,1

12,1

15,6

3,7

14,4

7,7

0,0

11,5

8,0

1,8

15,2

NA

0,0

8,6

3,6

3,5

12,8

8,0

3,6

13,1

5,9

5,4

17,2

11,0

3,4

10,5

6,0

3,9

9,1

NA

3,0

16,8

12,5

3,0

7,6

NA

3,5

10,6

5,8

0,8

14,9

10,4

4,1

12,0

6,7

3,8

15,2

3,8

4,8

19,7

15,0

0,9

15,6

9,9

3,3

7,8

NA

1,1

122,1

21,6

0,0

10,5

4,4

4,3

12,1

7,6

3,4

9,6

NA

1,1

14,0

8,3

1,7

16,3

5,9

2,1

18,4

10,3

2,3

14,2

7,7

1,6

8,9

3,3

3,3

14,3

8,0

1,3

14,9

9,4

3,6

12,6

7,7

2,9

14,2

7,6

3,3

9,3

3,7

4,7

12,3

8,7

2,0

13,2

9,6

5,9

10,0

4,2

3,0

17,7

10,3

0,0

11,7

NA

1,6

13,0

7,6

2,8

10,5

NA

2,7

12,4

7,1

1,7

ฤคฤ ฤ ฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ อ วคอ อ วคอ อ อ อ

TULOKSET 2011

TAULUKOT

Fonditan ylivoimaa ĔĘ ĔēĉĎęĆđđĆ olisi Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahasto, se varmaan olisi parhaiden Amerikka-rahastojen joukossa. Niin päättelisi tilastojen monistettavuuteen uskova Rahastoraportin selaaja. Fonditan rahasto pitää ykkĂśspaikkaa niin —‘Â?‡‡Â? Â?—‹Â? ‘ŠŒ‘‹•Â?ƒ‹Š‹Â? •‹Œ‘‹––ƒ˜‹‡Â? ‘•ƒkerahastojen luokassa, Pohjoismaissa on peräti kaksoisjohto. Eurooppa-osakerahastoissa

Fondita European Top Picks on kakkonen. Fonditan sijoitustyylissä otetaan näkemystä, joten rahastot menestyvät harvoin keskimääräisesti. PienyhtiĂśpoimintaan nojaava sijoitustapa on tuottanut hyvin kuluneen kahdentoista kuukauden aikana vallinneessa markkinatilanteessa. ‹Œ‘‹–—•Â?ƒƒ‹ŽÂ?ƒ••ƒ –——Ž‡– Â˜ÂƒÂ‹ÂŠÂ–Â‡ÂŽÂ‡Â˜ÂƒÂ–ÇĄ Œ‘ten tuulettaa kannattaa silloin, kun siihen on

aihetta. Pari vuotta sitten Alfred Bergin —‘Â?‡‡Â? •‹Œ‘‹––ƒ˜ƒ ’‹‡Â?Â›ÂŠÂ–Â‹ĂšÂ”ÂƒÂŠÂƒÂ•Â–Â‘ ‘Ž‹ —‘Â?‹nj rahastojen parhaimmistoa. Viimeksi kuluneen vuoden aikana ‡‡Â?— ‡”¥Ž¥Â? luotsaamat Žˆ”‡† ‡”‰‹Â? —‘Â?Â‹ÇŚÂ•ÂƒÂŽÂ?—– ‘˜ƒ– Â?‡Â?‡•–›Â?‡‡– luokassaan huonoimmin ja toiseksi huonoimmin. " " "

PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAINA Suomeen rekisterĂśidyt + ODIN

SUOMI Parhaat Fondita Equity Spice Seligson & Co Phoebus* SäästĂśpankki PienyhtiĂśt ODIN Finland eQ Suomiliiga Huonoimmat Nordea Focus Suomi Private Banking* Taaleritehdas Arvo Markka Osake* Fourton Fokus Suomi* Alfred Berg Finland Alfred Berg Small Cap Finland POHJOISMAAT Parhaat Fondita Nordic Small Cap Fondita Nordic Micro Cap Handelsbanken Pohjoismaat Selective ODIN Sverige eQ Pikkujättiläiset* Huonoimmat ODIN Norge SäästĂśpankki Itämeri WIP Hakkapeliitat A1 Ă…landsbanken Nordic Value UB Nordic* EUROOPPA Parhaat Evli Eurooppa B Fondita European Top Picks ODIN Europa FIM Visio Handelsbanken Eurooppa Selective Huonoimmat Fourton Odysseus* Danske Invest Eurooppa Osinko K OP-Eurooppa Arvo Fourton Hannibal* Quorum Systematica Long Only POHJOIS-AMERIKKA Parhaat Danske Invest N America Enhanced Index* Danske Invest Pohjois-Amerikka Osake OP-Amerikka Indeksi ICECAPITAL US Stock Index* SEB North America Index B Huonoimmat SäästĂśpankki Amerikka* OP-Amerikka Evli Pohjois-Amerikka UB Amerikka K Danske Invest US Small Cap Value

Tuotto 5 v. p.a.

Tuotto 3 v. p.a.

-3,0 0,5

8,8 12,4

-5,4 -8,3

Riski Riski HallinnointiTuotto volatiliSharpen ja säilytys1 kk teetti mittari palkkio, %

TERluku, %

Rahastopääoma meur

2,0 0,8 + 1,9 2,0 1,5

2,0 1,6 2,0 1,5

48,5 22,6 10,9 182,7 11,2

K. Blomqvist, M. Larsson A. Oldenburg O. Tuuri T. Haugen M. Pesonen, P. Tevanen

-0,1 -0,2 -0,4 -0,4 -0,4

1,5 1,2 + 0,6 + 1,8 2,1

1,2 0,7 1,8 2,1

10,0 88,9 6,9 131,6 34,9

Nordea Inv. Management M. Heikkilä P. LangenskiÜld Alfred Berg Omaisuudenhoito Alfred Berg Omaisuudenhoito

22,5 15,2 18,5 19,6 19,4

0,9 1,2 0,9 0,9 0,8

2,0 2,0 1,9 2,0 0,9 +

2,0 2,0 1,9 2,0 0,9

145,1 190,8 174,7 300,3 26,4

M. Larsson, K. Blomqvist M. Larsson, K. Blomqvist M. Rylander T. Ramsälv M. Pesonen, P. Tevanen

-2,8 -2,9 -4,3 -3,0 -1,5

18,2 17,6 24,1 21,8 12,7

0,3 0,3 0,1 0,1 0,2

2,0 1,9 1,2 + 1,5 1,0 +

2,0 2,1 1,2 1,5 1,0

628,3 39,6 16,1 15,2 7,7

C.E Sando J. HamstrĂśm WIP Asset Management Oy Ă…landsbanken Asset Mgmt. C-G. von Troil

10,3 1,3 5,3 2,1 0,1

2,8 2,4 0,4 1,3 -0,1

15,7 20,0 19,8 20,1 17,5

1,6 1,2 1,1 1,0 1,1

1,6 2,0 2,0 1,9 1,9

1,6 2,0 1,9 1,9

210,5 42,1 124,7 57,3 373,1

H.-K. SjĂśholm K. Blomqvist, T. Lehto A. Morris Holtari, Outinen, Linnanvuori L. Johansson

4,5 4,1 3,9 3,8 2,1

-2,0 3,2 4,2 2,5 2,2

0,5 0,6 0,8 2,1 -0,2

15,8 15,4 20,5 14,1 2,7

0,2 0,2 0,1 0,2 0,4

0,6 + 1,8 1,8 0,6 1,0 +

0,6 2,3 1,8 0,6 -

210,0 39,3 58,6 16,7 8,4

M. WahlstrĂśm R. Hakola L. Tillman P. LangenskiĂśld M. KyyrĂśnen

17,2 16,7

22,3 21,8 21,6 21,6 21,4

3,9 2,8 3,6 3,8 3,7

-1,9 -1,5 -2,4 -2,6 -2,4

15,0 14,8 13,5 13,3 14,0

1,4 1,4 1,5 1,5 1,4

0,3 1,5 0,8 0,4 0,4

0,4 1,5 0,9 0,4 0,4

97,3 50,5 163,7 50,7 51,3

Danske Capital / State Street E. P. Bousa Northern Trust Global Inv. Limited ICECAPITAL / Vanguard BlackRock & SEB

8,8 13,4 15,3 11,4

13,6 12,7 11,3 11,1 10,0

-0,9 1,8 -5,8 -0,9 -3,3

-2,8 -1,7 -4,0 -1,1 -2,7

14,0 15,4 16,9 17,2 18,7

0,9 0,8 0,6 0,6 0,5

1,0 1,6 1,6 0,4 1,9

1,7 1,6 1,6 0,4 1,9

9,3 128,5 62,4 2,8 11,2

Sp-RahastoyhtiĂś Oy M. Leskinen H.-K. SjĂśholm UB Omaisuudenhoito Sterling Capital Management

Tuotto 12 kk

Tuotto 6 kk

5,7 2,7

14,8 13,0 12,3 10,5 9,0

-4,0 -2,1 -5,7 -4,7 -5,6

1,4 0,1 -0,1 0,4 -0,4

23,9 12,8 21,6 24,0 24,5

0,6 0,9 0,5 0,4 0,3

-6,2 -5,0

-1,7 -1,7 -3,4

-0,7 -4,3 -6,8 -7,1 -7,2

-6,3 -4,7 -8,0 -9,7 -12,7

-1,4 -1,1 -0,6 0,0 -0,4

25,8 23,6 18,7 23,0 20,1

0,4 3,4 0,7 2,1 -2,8

15,2 17,8 17,1 14,4 5,3

20,6 19,9 18,0 18,0 17,5

-0,1 -0,4 3,1 2,0 -1,8

0,0 -1,3 -0,5 -2,3 -1,7

-6,7 -1,8

4,3 7,4

-7,5 -2,3

2,7 4,9

7,1 7,0 4,5 4,0 3,4

-3,4 -0,1 -10,2 -4,7 -4,4

-4,5

14,0

-5,2 -3,0 6,6

11,4 11,7 18,8

26,1 25,8 22,0 21,9 21,2

-0,2 -6,5 -14,2 -6,5

8,9 -0,2 -6,4 4,3 2,2

1,5 -1,0

17,6 15,2

1,3 1,5

-2,4 -0,2 2,1 0,5

Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot

ARVOPAPERI

Salkunhoitaja

ĤÄ?ĉĊǣ ÄŽÄ?ĔĎęĚĘęĚęÄ?ĎĒĚĘ Äž

YhtiĂś

MARRASKUU 2012 67

TAULUKOT

Varis aikoo olla aktiivinen ėěĔėĆÄ?ĆĘęĔę ęĆĕĆĆěĆę ĔđđĆ luonteeltaan rauhallisia: salkunhoitaja valitsee aliarvostetut osakkeet ja odottaa, että muutkin huomaavat niiden aliarvostuksen. Näkemykset eivät yleensä muutu järin vauhdikkaasti. Dansken arvorahastoa Arvo Finland Valueta hoitava —Šƒ ƒ”‹• järjesteli salkkuaan selvästi lokakuussa. Hän nosti Fortumin toiseksi

painavimmaksi sijoitukseksi kärkikuusikon ulkopuolelta. MyÜs Nokia nousi kuuden suurimman sijoituksen joukkoon. Tilaa tekivät Huhtamäki ja Neste Oil. Katsauksessaan Varis kertoo, että aktiivinen ote jatkuu ainakin loppuvuoden ajan. Hän myÜs kertoo myyneensä lokakuussa Raision ja YIT:n pois arvosalkustaan. Tilalle hän

osti syklisiä Rautaruukkia, Metsoa, Cargotecia ja UPM:ää. â€?Monet sykliset arvoyhtiĂśt ovat nyt pohjatasoilla, ja mikäli talousympäristĂś alkaa ensin tasaantua ja sitten kääntyä kasvu-uralle, nousupotentiaali on huomattavaâ€?, hän kirjoittaa. " " "

ǧ lokakuu, syyskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 203,6 milj. euroa Kone 9,0 9,4 Fortum 7,7 7,8 Wärtsilä 6,8 5,9 Nokian Renkaat 5,2 YIT 4,5 4,5 Sampo 4,5 4,5 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 131,5 milj. euroa Fortum 9,8 8,1 Nokia 8,7 7,3 Sampo 5,5 5,4 Nokian Renkaat 5,5 5,3 Uponor 4,9 Vaisala 4,2 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 34,9 milj. euroa Uponor 6,6 4,8 Amer Sports 5,3 4,9 Neste Oil 4,7 4,6 PĂśyry 4,5 4,6 Vaisala 4,3 4,3 Tikkurila 4,1 4,6 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 18,6 milj. euroa Amer Sports 6,4 7,6 Fortum 6,2 Sampo 5,9 8,4 Nordea 5,5 6,5 Kemira 4,8 5,3 Nokia 4,8 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 54,4 milj. euroa Amer Sports 7,7 7,1 Basware 6,9 7,1 YIT 6,3 6,3 Affecto 5,8 6,4 Huhtamäki 5,5 5,2 Lassila & Tikanoja 5,4 4,9 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 162,0 milj. euroa Fortum 8,3 6,5 Sampo 8,0 8,4 Nokian Renkaat 7,3 6,5 Metso 6,6 6,9 Amer Sports 5,5 5,8 Wärtsilä 4,8 DANSKE SUOMI YHTEISĂ–OSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 327,7 milj. euroa Kone 8,9 8,8 Fortum 8,5 7,8 Sampo 7,8 8,0 Nokian Renkaat 7,3 6,0 Amer Sports 4,8 Nokia 4,6

68 MARRASKUU 2012

-0,4 -0,1 0,9 0,0

1,7 1,4 0,1 0,2

1,8 0,4 0,1 -0,1 0,0 -0,6

-1,2 -2,5 -1,0 -0,5

0,5 -0,1 0,0 -0,6 0,3 0,5

1,8 -0,4 0,8 -0,3 -0,3

0,1 0,7 -0,1 1,3

lokakuu, syyskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. EQ SUOMILIIGA Salkunhoitaja: M. Pesonen Rahaston koko 11,2 milj. euroa Nokian Renkaat 7,1 7,9 Fortum 6,4 Neste Oil 6,3 UPM 5,9 4,8 YIT 5,4 7,1 Metso 5,3 5,1 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Nyman Rahaston koko 101,2 milj. euroa Metso 8,9 9,2 Fortum 8,2 8,2 UPM 7,2 5,0 Nokian Renkaat 5,9 6,0 Wärtsilä 5,8 5,0 Kone 4,9 4,8 EVLI SUOMI PIENYHTIĂ–T Salkunhoitaja: J. Kujala Rahaston koko 68,2 milj. euroa YIT 8,7 8,5 Raisio 7,8 7,1 Tieto 6,4 6,0 Huhtamäki 6,1 5,6 Neste Oil 5,9 9,0 Amer Sports 5,0 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Heikkinen, S. Outinen Rahaston koko 67,0 milj. euroa Nokia 7,7 6,3 Nokian Renkaat 6,5 5,5 Metsä Board 5,7 5,4 Amer Sports 5,6 Basware 5,2 5,2 Fortum 4,7 FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 17,9 milj. euroa Sampo 8,1 8,2 Fortum 7,9 8,1 Nokia 7,9 7,7 Kone 7,4 7,3 Metso 4,5 4,7 Wärtsilä 4,2 FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Blomqvist, M. Larsson Rahaston koko 48,5 milj. euroa Wärtsilä 9,5 8,4 Nokian Renkaat 8,8 7,5 Kone 7,6 8,5 YIT 7,6 8,5 Sampo 6,0 6,9 Outotec 4,7 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Auvray Rahaston koko 40,0 milj. euroa Sampo 9,1 9,1 Kone 9,0 8,8 Fortum 8,4 9,3 Wärtsilä 6,5 5,6 Nokia 4,0 4,6 Stora Enso 4,0

ARVOPAPERI

-0,7

1,1 -1,7 0,2

-0,2 0,0 2,1 -0,1 0,8 0,1

0,1 0,8 0,4 0,4 -3,2

1,4 1,0 0,3 0,0

-0,1 -0,2 0,2 0,1 -0,2

1,2 1,3 -0,9 -0,8 -0,9

0,0 0,3 -0,9 0,9 -0,6

lokakuu, syyskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. ICECAPITAL FINLAND EQUITY Salkunhoitaja: H. Angervuo Rahaston koko 28,0 milj. euroa Kone 8,3 Metso 8,2 Nordea 7,6 Fortum 7,3 Wärtsilä 6,7 Sampo 4,6 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 377,5 milj. euroa Fortum 8,7 Sampo 7,1 Nokian Renkaat 7,0 Metso 5,6 Nokia 5,4 Nordea 4,8 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Eräkare Rahaston koko 173,0 milj. euroa Fortum 8,5 Sampo 7,3 Metso 6,6 Kone 6,1 Teliasonera 5,1 Nordea 4,9 NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 19,3 milj. euroa Nordea 11,0 YIT 10,2 Metso 9,6 Elisa 9,3 Nokian Renkaat 9,0 Fortum 7,8 ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Haugen Rahaston koko 183,0 milj. euroa Huhtamäki 7,2 Nokian Renkaat 6,1 Teliasonera 6,1 Sampo 6,0 Fortum 5,6 Pohjola 4,9 OP-DELTA Salkunhoitaja: P. Kilpeläinen Rahaston koko 344,4 milj. euroa Kone 9,1 Fortum 9,0 Sampo 7,6 Nokian Renkaat 7,1 Nokia 6,9 Stora Enso 4,6 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 298,7 milj. euroa Nokian Renkaat 15,3 Fortum 9,9 Sampo 8,6 Kone 8,2 Nokia 7,3 Amer Sports 6,7

9,3 8,2 8,2

-1,0 0,0 -0,6

6,8 4,5

-0,1 0,1

8,1 7,5 7,2 6,1 4,4 4,4

0,6 -0,4 -0,2 -0,5 1,0 0,4

8,4 7,7 6,3 6,3 4,5 3,9

0,1 -0,4 0,3 -0,1 0,7 0,9

9,9 9,3 10,2 9,2 6,3

0,3 0,4 -0,9 -0,2 1,5

7,6 6,0 6,7 8,9 5,6

-0,3 0,1 -0,6 -2,9 0,0

9,0 8,9 8,1 6,4 6,5

0,1 0,0 -0,5 0,7 0,4

13,4 7,7 9,1 6,7 6,6

1,9 2,2 -0,5 1,5 0,7

TAULUKOT

ǧ lokakuu, syyskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: P. Kilpeläinen Rahaston koko 157,3 milj. euroa Fortum 9,2 Nokia 7,3 Pohjola 6,7 Amer Sports 6,1 Neste Oil 5,1 Stora Enso 4,8 OP-SUOMI PIENYHTIĂ–T Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 88,9 milj. euroa Basware 9,1 Metsä Board 8,8 PKC 8,3 Vacon 7,8 Affecto 5,6 Amer Sports 4,9 SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Backholm Rahaston koko 207,8 milj. euroa Kone 8,7 Fortum 8,5 Sampo 8,4 Nokia 7,3 Wärtsilä 6,9 Metso 4,9 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Simo Rahaston koko 57,8 milj. euroa Neste Oil 7,8 YIT 7,3 Konecranes 6,4 Outotec 6,3 Kemira 5,3 Tieto 4,8

9,0 6,6 6,6

0,2 0,7 0,1

6,1 6,6

-1,0 -1,8

9,2 8,4 7,8 7,7 6,1 4,7

-0,1 0,4 0,5 0,1 -0,4 0,2

9,8 6,7 8,5 6,7

-1,1 1,8 -0,1 0,6

7,1

-2,2

9,9 8,0 6,5 9,9 4,8

-2,0 -0,7 -0,1 -3,6 0,5

lokakuu, syyskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. SĂ„Ă„STĂ–PANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 145,0 milj. euroa Sampo 8,0 Nokia 7,1 Fortum 7,0 Amer Sports 5,8 Metso 4,4 Huhtamäki 4,1 SĂ„Ă„STĂ–PANKKI PIENYHTIĂ–T Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 10,9 milj. euroa Metsä Board 6,9 Lassila & Tikanoja 6,8 Nokian Renkaat 6,4 Kesko 6,4 Tieto 5,1 Huhtamäki 4,8 TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Heikkilä Rahaston koko 90,0 milj. euroa Amer Sports 7,1 UPM 7,0 Nordea 6,0 Kesko 5,7 Raisio 5,7 Neste Oil 4,9 TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 43,4 milj. euroa Kone 5,1 Fortum 4,9 Elisa 4,5 Teliasonera 4,3 Pohjola 4,3 Kesko 4,1

8,0 5,5 7,6 4,5 4,4

0,0 1,5 -0,7 1,3 0,0

8,4

-1,4

5,3

-0,1

6,7 6,8 6,1 5,1 5,2 5,1

0,4 0,2 -0,1 0,6 0,5 -0,2

5,0 4,9 4,9 4,2 4,2

0,0 -0,1 -0,4 0,2 0,0

lokakuu, syyskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. UB HR SUOMI Salkunhoitaja: Aventum RahastoyhtiĂś Rahaston koko 2,1 milj. euroa Fortum 8,4 Sampo 8,0 Kone 6,3 UPM 5,5 Elisa 4,5 Teliasonera 4,4 Ă…LANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Lund Rahaston koko 10,8 milj. euroa Fortum 7,3 Sampo 5,1 Metso 5,0 Tieto 4,8 Nokian Renkaat 4,7 Citycon 4,7

SIJOITTAJAGURUJEN SALKUT Osake UPM Cargotec Metso Nokia Konecranes Neste Oil Elisa Kesko B Kone Outokumpu Outotec Pohjola Sanoma Stora Enso R Talvivaara Wärtsilä Orion B Rautaruukki YIT Fortum Kemira Nokian Renkaat Sampo Yhteensä

8,6 7,3 6,8 6,1

-0,2 0,7 -0,5 -0,6

7,4 5,4 5,2

-0,1 -0,3 -0,2

9.11.2012

Osakkeita, kpl

Arvo, euroa

Muutos 1kk, kpl

Muutos 1kk, euroa

1 470 500 402 000 692 850 4 756 500 7 040 270 686 000 308 149 140 000 173 000 6 052 666 232 000 145 000 607 000 489 000 1 508 236 736 000 58 500 1 022 000 771 400 1 338 401 453 800 213 000 665 000 29 961 272

12 109 568 7 236 000 18 783 164 10 102 806 174 105 877 6 355 790 5 007 421 3 455 200 9 713 950 4 291 340 8 252 240 1 489 150 4 361 295 2 366 760 1 628 895 23 014 720 1 168 830 4 985 316 11 316 438 18 255 790 4 832 970 6 515 670 16 099 650 355 448 839

60 000 25 000 8 850 100 000 3 000 8 000 3 250 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -1 650 -15 000 -10 000 -27 750 -50 000 -20 000 -31 000 52 700

494 100 450 000 239 924 212 400 74 190 74 120 52 813 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -32 967 -73 170 -146 700 -378 510 -532 500 -611 800 -750 510 -928 611

Muutos vuoden alusta, kpl 182 500 35 393 171 350 618 583 29 702 -36 110 -109 885 46 000 -98 000 1 030 166 21 000 35 000 -55 000 190 000 338 000 0 9 000 129 000 124 400 290 600 -49 185 -1 508 -114 000 2 787 006

Muutos vuoden alusta, euroa 1 148 688 -1 188 629 3 842 189 -5 497 141 72 172 218 723 332 -1 735 467 1 014 960 -1 153 150 646 440 571 840 663 050 -1 504 025 982 390 -1 284 993 6 587 200 423 855 -1 372 844 3 306 578 977 552 215 568 1 178 711 1 166 220 81 884 541

Muutos vuoden alusta (kpl), % 14 10 33 15 0 -5 -26 49 -36 21 10 32 -8 64 29 0 18 14 19 28 -10 -1 -15 10

Seurannassa ovat Helsingin pÜrssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordeaa ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. Euromääräiset arvot on laskettu marraskuun 9. päivän päätÜskursseilla. Seurattavat salkut: Aatos Erkko (Asipex), Hartwallit (Hartwall Capital, HTT Holding), Ingmanit (Ingman Finance), Mikko Laakkonen, Kari NiemistÜ (Oy Selective Investor) ja GÜran Sundholm.

ARVOPAPERI

MARRASKUU 2012 69

TAULUKOT

Saksan lainat kelpaavat ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย อ วกอ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ยกวก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ยกวค

อปอบ

อปอบ Saksa

3,0

2,0 2010 11/2009

Intia

prosenttia 4,0

2011 11/2012

1,0

BBB-luokitellut

prosenttia 10,0

6,0 4,0 20102011

2010 11/2009

อปอบ วก AAA-luokitellut

Kiina

8,0

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤคฤ ฤ ฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ อ วคอ อ วคอ อ อ อ

Suomi

2011 11/2012

2,0

อปอบ วก

prosenttia 8

Aaa-luokitellut

prosenttia 8,0

Baa-luokitellut

7,0 6

6,0

4

2011

2010 11/2009

2

2011 11/2012

5,0 4,0 2010 11/2009

อ อ วง

20102011

11/2012

3,0

prosenttia 5,0

ย ย ย ย

2011

dollaria/unssi 2 000

4,0 3,0

1 500

2,0 2010 11/2011

70 MARRASKUU 2012

2011

1,0 11/2012 ARVOPAPERI

2010 11/2009

2011 11/2012

1000

TAULUKOT

วง

euroa dollareista 1,6

pistettรค 380

CRB-indeksi

1,5

340

1,4 300

1,3 1,2 2010 11/2009

2011 11/2012

260 2010 11/2009

1,1

2011 11/2012

วฃ

prosenttia 1,5

prosenttia 80 70

0,5

60

-0,5

50 2009 11/2009

2010

2011 11/2011

2011

2010

40

11/2009

-1,5

2012 11/2012

ร ljyn hintahuippu ei hรครคmรถtรค ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤค ล ฤ ฤ ฤ ฤ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย อ อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย -

วง " Y อฃอค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค Yย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกย ยกย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ร ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย Obama ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

วง

ร ljy, Brent ร ljy, WTI Lyijy Alumiini Kupari Kulta Nikkeli Palladium Hopea Tina Sinkki Lรคmmitysรถljy Maakaasu

muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta hinta, USD muutos 1kk, % 1v, % 3v, % 5v, % 1v, USD 3v, USD 5v, USD 5v, USD 109,32 84,44 2 177 1 901 7 655 1 715 16 000 609,55 32,14 20 600 1 871 3,05 3,58

-0,8 -6,1 -4,1 -8,9 -7,8 -3,9 -13,9 -7,9 -7,8 -8,3 -7,9 -3,3 5,4

-2,2 -10,4 8,9 -10,2 -1,6 -3,7 -14,0 -7,9 -6,8 -6,0 -2,2 -2,1 -3,3

39,5 9,1 -6,6 0,7 17,2 56,4 -10,1 92,4 83,4 37,6 -13,7 52,3 -22,2

17,9 -12,4 -39,8 -26,0 2,7 105,5 -50,1 61,8 103,2 23,7 -33,1 16,6 -53,0

111,72 95,74 2 040 2 020 7 900 1 665 17 667 638,7 30,95 20 834 1 935 3,02 2,80

99,33 89,01 2 218 2 200 8 056 1 460 20 737 619,2 28,13 22 206 2 115 2,66 3,82

92,23 86,22 2 111 2 177 7 249 1 235 19 910 494,9 22,71 19 771 1 978 2,52 4,98

34,27 30,81 875 1 254 2 765 713 8 810 162,10 8,88 9 900 1 042 1,13 1,91

ARVOPAPERI

ylin hinta 5v, USD 145,65 145,63 3 535 3 292 10 148 1 895 33 655 857,25 48,70 33 255 2 826 4,11 13,58

ฤคฤ ฤ ฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

Raaka-aine

MARRASKUU 2012 71

TAULUKOT

Nousijat ja laskijat

SAS

LASKUSSA. ÇŁÂ?ÇĄ ‘Â?›Â? Œƒ ÇŁÂ? ‘•ƒÂ?Â?‡‡– ‘˜ƒ– Â?‘–‹Â?ƒ”Â?Â?‹Â?‘‹†‡Â?•ƒ Žƒ•Â?—Â?¥”Â?‡¥Ǥ

SUOMI Nousijat SSH Stonesoft Konecranes Elektrobit Huhtamäki Metsä Board Wärtsilä Dovre Group Pohjola Kone Laskijat Turvatiimi Takoma Componenta Ruukki Group Trainers’ House PĂśyry Outokumpu Glaston Nokia Vaahto Group

NORJA 135,3 58,4 57,8 56,5 55,6 48,2 44,2 42,9 39,8 38,1

-40,1 238,9 -21,0 -53,6 39,8 -40,3 17,2 66,7 -8,9 96,7

-44,0 -46,3 -46,6 -51,0 -52,2 -52,2 -53,4 -54,2 -58,1 -73,9

-76,7 -76,6 -77,0 -83,0 -92,4 -84,0 -89,0 -92,4 -92,8 -85,9

15,5 24,0 10,8 24,6 17,5 12,5 11,1 22,2

22,8

RUOTSI Nousijat Active Biotech Swedish Orphan Biovitrum Aerocrine Orexo Hexpol LBi International Hexagon AarhusKarlshamn AF Vostok Nafta Laskijat Mekonomen Swedol Oriflame Avanza New Wave Ratos Kungsleden Modern Times Alliance Oil SAS

SAKSA

Nousijat Grieg Seafood 172,5 Pronova Biopharma 111,0 Spectrum 97,5 Marine Harvest 82,4 Dolphin Group 77,5 Norwegian Air 67,3 Rieber & Son 66,7 Petroleum Geo-Services 63,9 Aker Solutions 58,2 Schibsted 55,9 Laskijat Norske Skog -21,9 EVRY -25,7 Oslo BĂśrs -26,2 Panoro Energy -27,1 Frontline -29,6 Norwegian Energy -35,9 Odfjell -47,4 BW Offshore -66,4 Songa Offshore -69,1 Renewable Energy -80,2

-43,8 -54,0 -10,8 -92,1 -17,3 34,4 -40,5 -34,0 -1,2 -90,7 -80,3 -66,2 -91,9 -88,0 -79,5 -86,2 -89,8 -99,5

12,6 9,7 39,5 10,4 9,9 42,8 18,1 13,4 24,9 6,3

5,9

USA (S&P 100) 221,1 125,2 116,5 83,7 77,9 70,4 62,7 53,5 50,9 50,1

-26,6 23,3 82,2 60,8 -45,3

-23,0 -24,2 -26,0 -26,1 -28,9 -30,9 -32,1 -38,5 -40,6 -46,4

31,4 -11,3 -51,6 -6,0 -69,3 -32,9 -58,2 -49,8 -53,4 -96,9

72 MARRASKUU 2012

4,0 1,5 -16,6 -32,9 14,2 15,8 18,4 16,5 15,0 16,9 20,3 9,8 21,4 9,4 59,6 8,4 8,9 4,7

kurssimuutos kurssip/e 1v, % muutos 5v, % 2012e

kurssimuutos kurssip/e 1.1.-30.11.2011, % muutos 5v, % 2012e

Nousijat Home Depot Comcast Gilead Sciences Visa eBay Lowe’s Allstate Amgen News Bank of America Laskijat Anadarko Petroleum Devon Energy Halliburton Norfolk Southern Apache Occidental Petroleum Baker Hughes Exelon Dell Hewlett-Packard

Nousijat Sartorius Duerr TUI freenet Fuchs Petrolub Gerry Weber Intl Suedzucker Wirecard Sky Deutschland KWS Saat Laskijat Wincor Nixdorf Hamburger Hafen Infineon Aixtron Dragon Holdings K+S Hochtief SGL Carbon Metro Wacker Chemie

98,9 80,8 64,7 59,1 58,8 58,8 58,3 58,1 56,7 54,0

110,0 75,5 -64,9 -22,6 129,7 195,2 94,4 93,0 -55,4 61,5

18,4 10,0 90,5 10,2 18,9 20,9 10,4 25,9

-15,8 -15,9 -16,4 -16,9 -20,0 -20,4 -21,2 -32,9 -37,6 -38,6

-47,9 -73,2 -35,1 0,9

15,9 18,0 15,4

-1,3 -58,8 -23,5 -64,2 -75,8

11,7 16,5 33,8 9,0 23,6

74,7 60,6 56,5 55,3 49,7 48,9 46,4 45,3 41,4 38,2

81,0 -82,1 3,3 241,2 191,0 -12,8 47,9 15,6 56,7 99,1

15,6 20,5 9,5 31,8 22,3 16,3 16,2 14,5 18,2 15,9

16,5

BRITANNIA 66,0 61,5 59,3 53,4 49,1 46,9 46,5 46,1 45,5 43,1

111,3 82,1 46,7 43,7 34,4 -23,9 51,9 17,9 -78,7

20,9 18,8 17,0 23,0 20,6 19,7 9,4 12,9 17,5 21,7

-14,7 -15,9 -16,6 -18,8 -21,3 -21,4 -27,3 -29,9 -41,0 -50,9

19,1 -38,8 -20,6 19,0 -22,6 9,3 -51,5 -61,5 -68,7 -73,6

20,7 17,3 10,6 11,4 8,1 11,1 12,4 11,0 5,3 3,4

ARVOPAPERI

Nousijat Aberdeen Lloyds Banking Old Mutual Hargreaves Lansdown Intertek Wolseley Whitbread Standard Life InterContinental John Wood Group Laskijat Resolution Admiral Wm. Morrison Tesco Anglo American Glencore BG Group Kazakhmys EVRAZ Eurasian

-12,9 -13,1 -13,8 -20,4 -20,9 -21,9 -23,1 -24,9 -30,4 -54,9

9,3 -0,7 -31,2 -40,9 17,0 -49,7

9,7 11,3 9,8 10,1 13,7 10,5 12,3 8,2 43,9 8,6

ĤÄ?ĉĊǣ ĆĈęĘĊę

kurssimuutos kurssip/e 1v, % muutos 5v, % 2012e

ĘĔēĞ

HP

TAULUKOT

RANSKA

kurssimuutos kurssip/e 1v, % muutos 5v, % 2012e

ITALIA

Nousijat NicOx Gemalto Eurofins Scientific Teleperformance Ubisoft Lafarge Bollore CGG Veritas Altran Bureau Veritas Laskijat Soitec Vallourec Areva France Telecom Faurecia Bouygues Alcatel-Lucent PagesJaunes Dexia Peugeot

130,5 112,1 78,6 75,8 60,7 60,3 59,0 54,8 54,6 52,8

-83,0 234,0 51,0 -12,0 -75,2 -51,6 79,6 -46,7 0,8 105,2

-29,1 -30,5 -32,9 -33,3 -35,7 -37,6 -48,5 -52,7 -59,0 -62,9

-77,6 -67,3 -82,4 -67,2 -72,7 -71,7 -86,8 -90,9 -98,9 -90,9

22,8 26,2 10,9 11,9 16,9 28,1 26,1 11,7 22,1 17,4 42,8 6,5 7,1 7,5 2,2

SVEITSI

INTIA

Nousijat RCS Media Prada Azimut Banca Generali Impregilo Spab Luxottica Prysmian Mediolanum Pirelli Salvatore Ferragamo Laskijat Telecom Italia Enel Green Power Banca Emilia Romagna Banca Monte UniCredit Banca Carige Mediaset A2A Unipol Fondiaria-SAI

89,4 83,9 72,8 56,4 47,6 43,4 39,6 37,5 36,8 34,9 -22,8 -23,4 -24,2 -25,2 -34,7 -45,2 -49,5 -59,8 -70,8 -74,5

-62,9 -11,1 42,5 -38,8 29,1 -20,9 -22,4 29,8 -69,0 -72,3 -92,0 -88,3 -76,2 -81,7 -87,0 -95,5 -97,9

27,0 9,7 10,7 48,9 23,8 12,1 8,2 9,5 26,6 5,2 14,2 9,1 14,2 8,0 36,4 6,3 6,1 5,0

VENĂ„JĂ„

Nousijat ams 151,5 Implenia 96,8 OC Oerlikon 75,1 Cosmo Pharma 60,6 Burkhalter 58,2 Bobst 56,5 EMS-Chemie 48,8 Daetwyler 45,9 Swiss Re 43,6 Inficon 40,6 Laskijat Swissquote -25,3 Basler Kantonalbank -26,8 Compagnie Financiere -27,0 Von Roll -27,8 Straumann -29,1 Repower -29,2 Weatherford -30,6 Liechtensteinische Landesbank -35,2 Schmolz + Bickenbach -55,2 Meyer Burger -60,4

59,8 19,0 -87,9 17,1 -68,4 37,1 -3,8 -27,5 0,8 -63,2 -11,9 -75,2 -70,1 -66,3 -62,6 -70,9 -70,8 -93,6 -77,5

13,5 11,2 11,9 15,4 15,3 117,4 21,2 11,8 8,9 12,6 17,0 16,1 24,6 20,6 11,4 9,2 32,6

kurssimuutos kurssip/e 1v, % muutos 5v, % 2012e

Nousijat UltraTech Cement 75,9 Tata Global Beverages 75,7 Godrej 64,7 Zee Entertainment 56,5 Indiabulls 56,4 United Spirits 55,9 Divi’s Laboratories 50,7 Tata Motors 43,2 Hindustan Unilever 41,1 HCL Technologies 40,9 Laskijat Crompton Greaves -21,8 Essar Oil -23,2 Steel Authority of India -24,9 Bharat Heavy Electricals -29,1 Reliance Communications -30,5 Bharti Airtel -31,9 Jindal Steel & Power -32,9 Adani Power -41,8 Adani Enterprises -50,5 Suzlon Energy -57,6

106,0 101,2 474,1 28,9 -54,4 -31,2 45,3 92,5 178,0 108,8

19,0 23,5 31,7 27,2 6,4 46,8 23,2 7,1 35,4 17,2

-51,3 7,5 -66,8 -58,1 -92,0 -39,8 0,1

24,6 17,3 9,1 9,3 16,1 27,5 9,2

-42,8 -95,9

15,2

144,7 72,0 38,3 35,9 31,7 30,8 30,0 27,3 24,4 20,4

-89,0 -16,1 -5,2 -19,1 -40,1 58,2 -18,0 -49,7 -29,8 -60,0

3,8 8,1 16,2 18,7 26,7 18,6 12,0 11,8 15,7 8,8

-28,3 -31,4 -34,9 -37,6 -38,5 -38,6 -45,0 -45,3 -60,2 -78,6

-64,7 -66,2 -83,4 -78,0 -54,2 -74,6 -76,7 -82,5 -95,7 -91,9

23,0 11,8 142,8

JAPANI

Nousijat Transneft Magnit Tatneft Novorossiysk M.Video VSMPO Avisma Bashneft Acron Mobile TeleSystems PhosAgro Laskijat Federal Grid Inter RAO Pharmstandard Mosenergo Raspadskaya RusHydro Holding MRSK St. Petersburg Bank Mechel Wholesale Electricity Market

87,9 46,6 43,8 28,8 27,0 23,1 16,8 14,2 13,1 10,3 -31,9 -32,2 -33,1 -33,7 -35,0 -37,5 -39,5 -43,9 -52,3 -58,0

-11,8 222,4 9,3 -64,5 28,2 -45,7 266,5 21,1 -50,1

-33,9 -83,9 -59,4

-77,0 -90,3

2,4 19,9 6,5 6,0 12,2 15,3 7,8 5,4 10,6 7,7 10,2 21,3 6,0 6,6 204,1 8,9 3,8 10,8 21,5 39,1

Nousijat Aiful Acom Ajinomoto Astellas Pharma Mitsui Fudosan Oriental Land Tokyo Gas Toyota Motor Oracle Japan Orix Laskijat Dai Nippon Fujitsu Sony Kyushu Electric Power Oji Rohm Kansai Electric Power Panasonic Tokyo Electric Power Sharp

9,8 48,6 ĤÄ?ĉĊǣ ĆĈęĘĊę

kurssimuutos kurssip/e 1v, % muutos 5v, % 2012e

Tarkastelussa mukana Suomesta kaikki yhtiĂśt, Yhdysvalloista S&P 100 -indeksin yhtiĂśt ja muista maista yli miljardin euron arvoiset yhtiĂśt.

ARVOPAPERI

MARRASKUU 2012 73

ILMIÖT

SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖITÄ Koonnut Pekka Virolainen

Sikarisato ei riitä Kuubassa

KUUBASSA vielä pyörremyrskyn voi-

ěĊē ėĊĚęğĒĆēē

malla riehunut Sandy pyyhkäisi parhaiden tupakkaviljelmien itäpuolelta, mutta maan tupakkasato on kärsinyt viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana niin monesta myrskystä, että sato ei enää riitä vastaamaan habanosten kysyntään. Niinpä suuri osa kuubalaisista sikareista on jatkossa vain Kuubassa käärittyjä, wrapped in Cuba, sillä vähintäänkin sidoslehtien sisälle kääritty tupakka tuodaan Kuubaan muualta, Puerto Ricosta, Dominikaanisesta tasavallasta ja Costa Ricasta. Väitetäänkin, ettei Kuubasta ole saanut enää vuosiin täysin kuubalaisia sikareita.

Kassamagneetti Venäjällä PÄÄKAUPUNKI MOSKOVA vetää puo-

leensa ulkomailta Venäjälle tulevia sijoittajia. Esimerkiksi Stockmannin seitsemästä tavaratalosta peräti viisi on Moskovassa. Venäjä on kuitenkin iso maa, eikä kaikki viisaus tai raha asu Moskovassa. Siitä on osoituksena muun muassa se, että maan suurin kauppaketju Magnit on vasta harkitsemassa pääkaupunkiin menoa. Sillä on yli 5000 myymälää ympäri Venäjää, ja uusia avataan toistakymmentä joka viikko. Krasnodarista Mustan meren läheltä kotoisin oleva ketjun perustaja, ”Venäjän Sam Walton”, Sergei Galitsky, onkin tehnyt miljardiomaisuutensa juuri pysyttelemällä poissa Punaiselta torilta. Magnitin pörssiarvo on päivittäistavarakaupan yhtiöstä Tescon jälkeen toiseksi korkein Euroopassa.

74 MARRASKUU 2012

Kuuba kiinnostaa SUURI OSA MAAILMAN sijoitusvarallisuudesta on amerikkalaista alkuperää, joten voi kuvitella, millainen sijoituspiikki odottaa syntymistä maahan, johon amerikkalaisilla olisi intressiä mutta ei vielä lupaa sijoittaa. Tämä maa on tietysti Kuuba. Raul Castro on antanut kuubalaisille viime vuosina mahdollisuuden kokeilla omistamista ja kaupankäyntiä. Maahan otetaan entistä enemmän ulkomaista pääomaa etenkin tärkeimmän elinkeinon eli turismin infran rakentamiseksi. Amerikkalaiset eivät kuitenkaan saa sijoittaa Kuubaan oman jo 50 vuotta kestäneen kauppasaartonsa takia. Varsinkin moni kiinteistöjalostaja katselee kuitenkin vesi kielellä vain 150 kilometriä Floridan eteläpuolella sijaitsevan saaren mahdollisuuksia. Ja rahaa Kuubassa tarvittaisiin sekä kauniiden vanhojen rakennusten korjaamiseen että etenkin viemärien, tie- ja liikenneverkkojen rakentamiseen. Jenkkisijoittajille on kuitenkin tarjolla rahasto, joka sijoittaa yrityksiin, jotka hyötyisivät

ARVOPAPERI

eniten Kuuban kauppasaarron purkamisesta. Herzfeld Caribbean Basin Fund (Cuba) on odotellut tilaisuuttaan jo 15 vuotta. Sen sijoitukset ovat etenkin meksikolaisissa yrityksissä, ja vaikka kauppasaarto ei ole vieläkään purkautunut, rahasto on tuottanut keskimäärin yhdeksän prosenttia vuodessa. Hyvä saavutus rahaston vetäjältä Thomas J. Herzfeldiltä, joka ei ole itse edes käynyt kohdemaassaan. Rahaston kurssi heiluu muun muassa Fidel Castron terveydentilaa koskevien huhujen mukaan, mutta todellinen jackpot on edessä, kun Yhdysvallat purkaa kauppasaartonsa. Suomalaisten ex-ministerin Urpo Leppäsen, kommunistijohtaja Arvo Kemppaisen ja liikemies Peter Fryckmanin hotellihankkeet jäivät aikanaan alkutekijöihin Kuuban kuuluisimmassa rantalomakohteessa Varaderossa. Sen sijaan espanjalaiset ja kanadalaiset yritykset rakentavat maahan hotelliketjuja ja golfkenttiä kiihtyvään tahtiin. Esimerkiksi Madridin pörssissä listattu Sel Melia -ketju omistaa Kuubassa jo 22 hotellia.

ILMIÖT

HIRMUMYSKY SANDY aiheutti pelkäs-

ĎĈčĆĊđ ĔĈĈčĎĊėĎ

tään Yhdysvalloissa ensiarvioiden mukaan jopa 50 miljardin dollarin vahingot, mutta myrskyn kokonaisvaikutuksia sijoitusnäkökulmasta on vaikea arvioida. Vakuutusyhtiöt kertovat vuosien päästä korvaussummansa, mutta moni rakennusliike ja autokauppa saa suoranaisen kysyntäpiikin, kun myrskyn tuhoamaa omaisuutta aletaan uusia. Konkreettista vahinkoa syntyi myös Wall Streetin naapurissa Water Streetillä, kun tulva nousi arvopaperikaupan selvitysyhtiön Depository Trust & Clearing Corporationin varastoon. Kellarin holvissa on arvopapereita säilytyspalvelussa noin 36 000 miljardin dollarin arvosta. Yhtiö onnistui siirtämään sähköiset toimintonsa toiseen toimipaikkaan heti New Yorkin pörssien avauduttua, mutta toistaiseksi on vielä epäselvää, kuinka selvitysyhtiö onnistuu papereidensa selvittelystä.

Oikaisu TOISIN KUIN Arvoasunto-lehdessä

4/2012 kerrottiin, Quorumin Rakennuttajarahasto I Ky:tä ei hallinnoi Quorum Rahastoyhtiö vaan Quorum Rakennuttaja Oy.

MARKUS SALIN

Osakesijoittajan vuoro

T

aas yksi tuloskausi on takana. Parasta siinä taisi olla se, että tulospotti pysytteli suurin piirtein samoissa lukemissa kuin kolmella edellisneljänneksellä ja oli selvästi parempi kuin viime vuoden heikolla kolmannella neljänneksellä. Tulokset eivät romahtaneet, ja vuoden viimeinen neljännes on yleensä aina vuoden paras, joten koko tulosvuodesta tulee ankeista tunnelmista huolimatta ihan kohtuullinen. Siis Nokian luvuista putsattuna. Jopa eurooppalaisessa mitassa suomalaisyhtiöillä menee hyvin, sillä kun eurooppalaisyrityksistä vain runsaat 50 prosenttia onnistui ylittämään analyytikoiden liikevaihto- ja tulosennusteet, Helsingin pörssin yhtiöistä ylitykseen ylsi yli 60 prosenttia yhtiöistä. Ei siis pitäisi valittaa, mutta markkinoita tuntuu tällä hetkellä rassaavan totaalinen mielenkiinnon katoaminen pörssisijoittamista kohtaan. Taantuma painaa päälle vielä ainakin ensi vuoden alkupuolen, ja vaikka Euroopassa lamapelot ovat hieman helpottaneet, kasvu jäänee laimeaksi vielä vuosikausiksi. Yhdysvaltojen velkakatto ja veronkevennysten loppuminen sekä huoli Kiinan kasvusta varjostavat. Siltikin marraskuun loppupuoli on perinteisesti ollut vuoden parasta aikaa heittää puolipitkävetokuponkia sisään. Tänä vuonna hyväksi syyksi käy vaikka se, että kevään osingot alkavat siintää silmissä, ja ainakin osaa sijoittajista luulisi osinkojen kiinnostavan umpisurkeita korkotuottoja enemmän. Osinkokeväästä tulee nähtyjen tulosten perusteella vähintään kohtuullinen, vaikka yritysjohtajat kuinka rutisisivat epävarmoista näkymistä. Sijoittajien rahavirtojen saamapuolella ovat jo pitkään olleet korkomarkkinat ja viime aikoina etenkin kehittyneiden maiden yrityslainat ja kehittyvien maiden valtionlainat. Tuorein villitys tuntuu olevan kehittyvien maiden yrityslainat. Riskisempien korkotuotteiden suosio kertoo osittain myös vaihtoehtojen vähyydestä. Kun osakesijoittamisesta viime vuosina viillellyt haavat saadaan nuoltua, suunta kääntyy. Kirjoittaja on entinen Arvopaperi-lehden analyytikko, joka työskentelee Icecapitalissa. Ǥ ̷ ǤƤ

ARVOPAPERI

Mitä hyvää Helsingin pörssin tuloskaudesta irtosi? Kone jatkoi vakuuttavaa menoaan, mutta osakkeen nousuvara alkaa olla käytetty. Muutenkin useimmat konepajat tuntuvat aika hintavilta, kun tilauskannan kasvu näyttää hyytyvän. Lukujen perusteella konepajojen halpisosake on Metso. Analyytikoiden vuosikausia parjaama Orion on edelleen hurjassa tuloskunnossa. Amerilla menee kohtuullisesti, ja riippuvuus talviurheiluvälineistä on pienentynyt. Pankeista Nordea on erinomaisessa tuloskunnossa ja pohjoismaisessa vertailussa suorastaan edullinen. Pienempien yhtiöiden puolella Marimekon ylärivi kasvaa hyvää vauhtia eri puolilla maailmaa. Tulos antaa vielä odotella itseään, mikä on ihan normaalia kasvuinvestointien keskellä. Viimeinen villi kortti on Elektrobit, jonka viisi vuotta kestänyt tappiotaaperrus näyttäisi vihdoin helpottavan. Liikevaihtorivin paisuminen lupailee parempia aikoja.

ĐĆėĒĔ ėĚĚĘĒĆĆ

Arvopaperit pinnan alle

MARRASKUU 2012 75

KIRJAT

Anekdoottien kautta olennaiseen Pekka Kantasen teosta on helppo selailla. Pรถrssiyhtรถiden yksityiskohdat laajenevat koko pรถrssin kokonaiskuvaksi. Teksti Karo Hรคmรคlรคinen

M

ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย วซ ย ย ย ย ย ย วฃ ย ย ย ย ย ย ย ย วค Kulosaaren Huvilaosakeyhtiรถ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อฅอ อฃ ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Lars Sonck ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ร ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย วควควค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อฅอ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย วณย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย วณวค ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อฅอ อควค ย ยกย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย วค ย ย ยก ย ย ย ยก ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวซ ย ย ย ย ย ย วฃ ฦกย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Finska ร ngfartygs Abวก ย ย ย ย ย ย วฆย ย วฆย ย วค ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกย Pekka Kantasen ย ย ย ย Aikamatka pรถrssinวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

76 MARRASKUU 2012

Finanssin valtaa

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ล ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ศ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ วค 301 s. Talentum 2012.

Nรคyttรคvรค kirja ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ยกย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกวฃ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วข ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค Aikamatka pรถrssiin ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ยกย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยกวค

ARVOPAPERI

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ฦคย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ฦคย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Nordea ย ย ร landsbankenวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Meritan ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย UPMKymmenen ย ย ย ย ย ย ย ย วค

KIRJAT

TAIDE

Perhekรถ paras? ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ศ ฤ ฤ ฤ ฤ วคศ วฃ ฤคฤคฤ ฤคฤคฤ ฤคฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ล ฤ ฤ ฤควค 60 s. Perheyritysten liitto 2012.

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

K

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Koneen ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Nokianวก ย ย ย ย ย ย ย ย ยก อ อ อ อ วฆย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยกยกย Pรครคmรครคrรคtietoinen omistaja listayhtiรถssรค วฆย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Bjรถrn Wahlroosวก ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Iiro Jussila ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃ วณ ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วควณ

Kotimainen valokuva valloittaa ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย Charlotta Bouchtin ศ อ อฅอขอขวฆศ ย ย ย ย Maybe Soonวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก Veikko โ Vexiโ Salmen ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ La Ville Lumiรจreศ อ อ วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

ย ย ย ย ย ย ย อ อ วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ยกย ยกยกย ยกย ย ย ย ย ย ยกวค วณ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย maybe soonวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วณวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย วซ วณ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วณวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อฅวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค PETRE POMELL

KARO Hร Mร Lร INEN

ARVOPAPERI

MARRASKUU 2012 77

PÖRSSIRISTIKKO

PÖRSSIRISTIKKO Laatinut Ristikkosampo

78 MARRASKUU 2012

ARVOPAPERI

SEURAAVASSA NUMEROSSA

ďĚčĔ ĐĚěĆ

LOKAKUUN RATKAISU

Seuraavassa numerossa JOULUKUUN ARVOPAPERI ¡ ¡ ¡ Ǥ ¡ ¡ Ǥ Ú Ǥ ¡ Ú ǡ Anne Brusilan ȋ ǤȌǡ Eija Koskimiehenǡ Petri Tuutin Tero Wesangon ¡ ¡ Ǥ ͖͔Ǥ Ǥ

Tilaa Arvopaperi Ȉ ¡ǣ Ǥ Ǥ Ȁ Ȁ Ȉ ¡ Ú ǣ ̿ Ǥ Ȉ ǣ ͜͜͞ ͠​͠͞ ͜͠͝​͜ *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) (ke Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2012: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä. Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 119 €/12 kk, määräaikaistilaus 129 €/12 kk. Tila

Osoitteenmuutos Sähköposti ̿ ǤƤ, puhelin 020 442 4100. Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi. J lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. liittoon. Jos

Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30). *) Puhelun hinta (sis. alv 23 %): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min. Matkapuhelin 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min. Ulkomailta soitettaessa lisäksi ko. maan ulkomaanpuhelumaksu.

ARVOPAPERI

MARRASKUU 2012 79

KOLUMNI

PENTTI FORSMAN

F

inanssikriisi sai alkunsa pankkien riskinotosta ja ylivelkaantumisesta. Pankkien liiallisen riskinoton suitsiminen on kuitenkin osoittautunut vaativaksi tehtäväksi. Jos pankkien toimintaa rajoitetaan liikaa, tuottavuuden kasvu kärsisi riskirahoituksen puutteen vuoksi. Erityisesti Euroopassa rakennemuutoksen tarve on huutava. Jos taas ei tehdä mitään, kuten pankit itse toivovat, on yhteiskunnalle kalliiksi tuleva pankkikriisi uudelleen ovella. Pankkien riskinkantokykyä on vahvistettu Baselin uudistetuilla pääomavaatimuksilla. Basel III säännöt ollaan ottamassa käyttöön myös Yhdysvalloissa. G20maiden Financial Stability Board on sekin tiukentamassa markkinakuria. Pelkkä oman pääoman lisääminen ja Ƥ ¡ ¡ ¡ ¡ ¡ ¡Ǥ Komission työryhmä, puheenjohtajanaan Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, sai lokakuussa valmiiksi ehdotuksensa pankkitoiminnan rakenteen uudistamiseksi. Työryhmä jättäisi pankeille reilusti tilaa innovatiiviseen yritysten rahoittamiseen. Toisaalta kannustimia liialliseen riskinottoon vähennettäisiin monin tavoin. Aivan kaikesta ei voi syyttää pankkejakaan. Niiden riskinottohalua lisäsi 2000-luvulla hyvin yleinen käsitys, että suhdannevaihtelut kuuluvat menneisyyteen. Elettiin ”uutta aikaa”. Lisäksi suurten pankkien johtajat ja pankin lainoihin sijoittaneet olivat hyvin tietoisia, ettei niitä voi päästää kaatumaan. Yleisessä huumassa pankkien ja niiden markkinoimien tuotteiden rakenne monimutkaistui niin paljon, ettei edes pankin ylin johto saati valvoja pysynyt perässä. Pankeilla ei myöskään ole kannustimia ottaa toimissaan huomioon järjestelmätason riskejä eikä niistä veronmaksajille koituvia kuluja. Liikasen työryhmä pureutuu näiden ongelmien lieventämiseen. Työryhmän useista ehdotuksista tärkein on pankin toiminnan jakaminen talletus- ja investointipankkitoimintaan (talletuspankki- ja kaupankäyntiyksikkö). Talletuspankin pääomia ei saisi käyttää investointipankin omaan lukuun harjoitetussa toiminnassa. Pankin rakenne olisi pakollisen erillään pitämisen vuoksi yksinkertaisempi sekä sijoittajan että valvojan näkökulmasta. Työryhmä ehdottaa myös, että pankin kriisinhoitosuunnitelman yhteydessä valvoja voi vaatia laajempaa erottamista. Osakkeenomistajien varat eivät aina riitä tappioiden kattamiseen, jos menee todella huonosti. Nykyisessä järjestelmässä on ongelmana se, että epäluottamus leviää helposti muihin pankkeihin keskinäisen lai-

80 MARRASKUU 2012

Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti.

nanannon vuoksi. Työryhmä ehdottaakin otettavaksi käyttöön sijoittajavastuuinstrumentteja, niin sanottuja bail in -papereita, joita muut pankit eivät saisi pitää hallussaan. Niille tulisi omat markkinat. Pankkitoiminnan erillään pitämisen ohella tämä on työryhmältä poikkeava ehdotus. Suuri yleisö on vaatinut palkkakattoa pankinjohtajille. Palkkakatto ei kuitenkaan kuulu markkinatalouteen, sillä yhtä lailla voitoille pitäisi olla katto. Liikasen työryhmä ehdottaa, että luovutaan lyhytjänteisistä

PANKEILL A EI OLE K ANNUSTIMIA OTTA A HUOMIOON JÄRJESTELMÄTASON RISKEISTÄ VERONMAKSAJILLE KOITUVIA KULUJA. käteisbonuksista. Bonukset voitaisiin maksaa samoilla sijoittajavastuun sisältävillä velkakirjoilla (bail in bonds), joilla pankki lainaa riskirahaa markkinoilta. Tämä voisi tuoda kaivattua pitkäjänteisyyttä pankkiirien valintoihin. Työryhmän ehdotuksen taustalla on näkemys, että kel ¡¡ ¡¡ ¡ Ǣ Ƥ globaali. Usein ehdotettu investointipankkitoiminnan irrottaminen kokonaan talletuspankista olisi Euroopassa ollut hyppy tuntemattomaan. Näinhän ollaan tekemässä Yhdysvalloissa, jossa todennäköisesti aletaan noudattaa niin sanottuaa Volckerin sääntöä. Toisin kuin Euroopassa siellä on toimivat yritysten rahoitusmarkkinat entuudestaan. Tosin lainakorot voivat nousta pankkien oman rahoituksen kallistumisen vuoksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että myös Iso-Britannia voisi tulla komission suunnitelmaan mukaan, sillä erot komission ja maan omien säätelyehdotusten (Vickers) välillä ovat lopulta vähäisiä. Koko EU hyötyisi pankkisäätelyn yhteisistä periaatteista. Liikasen työryhmän ehdotuksen toimeenpano vähentää veronmaksajille kalliiksi tulevien uusien pankkikriisien riskiä Euroopassa. Pankit ollaan nyt saamassa järjestykseen. Entä pankkiirit? Skandaalit eivät päättyneet pankkikriisiin, kuten Lontoon Libor-koron manipulointi osoitti. Samat Ƥ Ǥ pankkiirien arvomaailman saisi ojennukseen?

ARVOPAPERI

ĐĚěĆ ĐĎĒĒĔ đĊčęĔēĊē

Pankit järjestykseen

ARVOPAPERI.FI

KUMPPANIBLOGIT Ǥ ǤƤ

Venäläisosakkeiden alennusmyynti ei ole ikuinen USEIN PUHUTAAN siitä, että venäläiset

OMISTUSPOHJAN LEVETESSÄ TULEE ENEMMÄN SILMÄPAREJA, JOTK A TARKK AILEVAT YHTIÖN HALLINTATAPA A.

ĐĆėĒĔ ėĚĚĘĒĆĆ

osakkeet ovat erittäin edullisia verrattuna muihin kehittyviin markkinoihin. Ensi vuoden odotettujen tulosten perusteella arvostusero on ennätykselliset lähes 50 prosenttia. Ero johtuu monesta eri syystä: poliittinen riski, tiettyjen toimialojen verotus, yhtiöiden hallintatapa ja läpinäkyvyys sekä likviditeetti. Seurattuani Venäjän markkinaa jonkin aikaa uskon, että sijoittajat ovat liian skeptisiä tulevaan kehitykseen nähden. Alennusta on aina olemassa, koska Venäjän valtio suojelee tärkeimpiä luonnonvarojaan (öljy, kaasu) ja varmistaa verotuksen kautta, että valtaosa voitoista päätyy valtion taskuun. Tämä on varsin ymmärrettävää ja johtaa siihen, että näiden alojen yhtiöiden arvostus on aina suhteellisen edullinen. Muutoin tilanne edistyy päivä päivältä. Mitä pidemmälle mennään, sitä todennäköisemmin ja nopeammin vauhti

kiihtyy. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että perusteltu arvostusero seuraavien 1–3 vuoden aikana voisi olla 20–30 prosenttia. Poliittinen johto (Vladimir Putin) on tehnyt erittäin selväksi monessakin yhteydessä, että valtio haluaa edetä yksityistämisohjelmalla, jonka tavoitteena on myydä valtionyhtiöitä sadan miljardin dollarin edestä ennen vuotta 2016. Usein näitä päätöksiä on lykätty ja useimmiten selitys on ollut, että valtio haluaa odottaa, kunnes markkinaolosuhteet paranevat – joskus ihan perustellusti. Syyskuussa otettiin kuitenkin merkittävä askel yksityistämisprosessissa, kun valtio, käytännössä keskuspankki, myi viiden miljardin dollarin edestä Sberbankia markkinoilla. Loppuvuotta kohti odotetaan yksityistämisiä kuljetusalalla ja muuallakin. Likviditeetti paranee vähitellen myös muiden kuin valtion myyntien ansiosta. Telekommunikaatiojätti Megafon on listautumassa marraskuussa, ja viime aikoina on nähty pari merkittävää myyntiä suuromistajilta markkinoille. Avain tässä on se, että omistuspohjan lev vetessä tulee enemmän silmäpareja, jotk tarkkailevat yhtiön hallintatapaa. Myös ka osakkeen likviditeetti paranee. Poliittisesti on erittäin tärkeää saada aikaiseksi likvidi j tehokas osakemarkkina. Jo senkin takia ja että valtion eläkerahoja voitaisiin sijoittaa k kotimaisille osakemarkkinoille. Venäläiset eläkerahat ovat tällä hetkellä lähestulk koon kokonaan muissa sijoituskohteissa. Lisäksi tietyt toimialat tarvitsevat kip peästi yksityistä rahaa, jotta tarvittavat inv vestoinnit voitaisiin tehdä. Listan kärjessä ovat sähköyhtiöt. Putin tietää varsin hyvin, että tämä ei toteudu, jos ”sijoitusilmapiiri” on heikko. Silloin maksajana on valtio. Be bullish! Marcus Björkstén, analyytikko, Evli

KUMPPANIBLOGEISSA rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista.

ARVOPAPERI

MARRASKUU 2012 81

KOLUMNI

M

Sikajuhlat – tuloskauden jälkeen

arraskuun ensimmäisten keskiviikkoravien jälkeen Hevosmiesten Tietotoimiston (HTT) pojat kutsuivat minut ravintola Mecheen ruotimaan syksyn tuloskauden satoa. Suostuin ilomielin, vaikkei Mechellä Michelinin tähteä olekaan – vielä. Keittiömestari Miki Kurkelan kannettua pöytään kokonaisen paistetun sianpään kohotimme lasit erinomaista sikaviiniä Beaujolais Morgon Côte du Py:tä ja siirryimme itse asiaan. Tuloskauden ehdoton tähti oli mielestämme Finnair, joka yllätti ennätystuloksellaan kuin keskiviikkoraveissa comebackin tehnyt Sunrise Lover. Itse asiassa lentoyhtiöt kautta Euroopan olivat kvartaalin vähän pelattu yllättäjäkohde. Tulosta ei tehty säästämällä, sillä vuoden takaiseen muuan muassa löpön hinta on noussut 15 prosenttia. Sektorin tulosparannuksen salaisuus on, että Lufthansa (GER: LHAX), AirFrance-KLM (PAR: AF), British Airwaysin omistaja IAG (LSE: IAG) ja Ryanair (LSE: RYA) korottivat kolmannella neljänneksellä hintojaan 5–9 prosenttia mutta lisäsivät tarjoamiensa kilometrien määrää vain 1–3 prosenttia. Realistisesti ajateltuna sektori on niin ahtaalla, että kun yksi iso nostaa hintojaan muut seuraavat ilomielin perässä. Vainoharhainen tosin epäilisi lentoyhtiöiden kartellia. Finnairin Vehviläistä ei kartellikarkeloihin ilmeisesti kutsuttu, sillä toisin kuin isot kilpailijat Finnair piti hinnat käytännössä ennallaan ja leikkasi kymmenen prosenttia vuoroistaan. Tämä puri, sillä kilpailijoiden hinnankorotukset ropisivat suoraan Finskin laariin ja matkustajatäyttöaste nousi peräti prosenttiyksiköllä. Paradoksaalista silti, ettei 200 prosenttia tulosparannuskaan vielä riitä, sillä selvitäkseen tsunamin lailla lähestyvistä 1,2 miljardin euron koneostositoumuksistaan pitäisi Finnairin lentää voittoa 200 miljoonan euron verran vuodessa. Finnairin todellinen tuloskunto punnitaankin seuraavien kvartaaleiden aikana, sillä vuoden viimeinen ja vuoden ensimmäinen kvartaali ovat yleensä yhtiön heikoimmat. Hyvällä tuloksella Vehviläinen osti silti monta kuukautta lisäaikaa toimitusjohtajana. Haasteista huolimatta Hevosmiesten Tietotoimisto uskoo Finnairin osakkeen tuplauspotentiaaliin seuraavan vuoden aikana. Kolmannen kvartaalin pahimman mahalaskun teki Tecnotree. Vain kahta päivää ennen tulosjulkistusta annetulla tulosvaroituksella Tecnotreen johto paljasti, että se on täydellisessä Turun yössä oman Ƥ Ǥ ¡¡ syy on valuuttakurssien epäedullinen muutos ja

82 MARRASKUU 2012

tämä havaitaan vasta melkein kaksi kuukautta kvar ¡¡ ¡ ǡ ¡ Ƥ tijärjestelmissä, raporttien lukijoissa tai molemmissa olla jokin pahasti vialla. Aika puusilmäisesti yhtiön raha-asioita johdetaan muutenkin, sillä Tecnotreen taseessa on melkein vuoden liikevaihdon verran saamisia, vaikka sen asiakkaat ovat rahassa kylpeviä teleoperaattoreita. Hevosmiesten Tietotoimiston analyysi on, että Tecnotree on aivan

TECNOTREE ON LOISTAVA YRIT YS, KUNHAN ENSIN VAIHDETA AN JOHTO, HALLITUS JA OMISTAJAT.

Kirjoittaja on hevosnäkökulmasta havaintojaan tekevä pörssitietäjä.

ARVOPAPERI

loistava yritys, kunhan ensin vaihdetaan johto, hallitus ja omistajat. Vuoden väärinymmärretyin osake on Talvivaara. ¡ ǣ jokin voi mennä perseelleen, se menee ja vähän ylikin. Talvivaaran osakekurssi on laukannut alamäkeä jo lähes 75 prosenttia vuoden huipustaan. Yhtiö kuitenkin teki kolmannellakin kvartaalilla positiivista käyttökatetta 8,5 miljoonaa euroa. Talvivaaran yritysarvo eli yhteenlaskettu osakekannan markkinaarvo ja nettovelat on 870 miljoonaa euroa. Se on aika vähän Euroopan suurimmasta nikkelikaivoksesta ja potentiaalisesti maailman neljänneksi suurimmasta nikkelintuottajasta. Talvivaaran, jonka 2,6 miljoonan tonnin varannot ¡ Ƥ sen nikkelin varannoista, saisi itse asiassa omakseen 65000 nikkelitonnin nykyhinnalla. Tuo vastaa vain kuudentoista kuukauden tuotantoa, kun kaivos pääsee tuotantotavoitteeseensa. Hevosmiesten Tietotoimisto uskookin, että ennen kuin kevät saa, on Perän pöydällä kaksikin kilpailevaa ostotarjousta. Norilsk Nickel (LSE: MNOD) on kestosuosikki Talvivaaran valtaajaksi, mutta Hevosmiesten Tietotoimiston veikkaus on Keivitsan kaivoksen omistaja, kanadalainen First Quantum (TSX: FM). First Quantum, jonka osake on takonut omistajilleen keskimäärin 30 prosenttia vuodessa viimeksi kuluneet kymmenen vuotta, on velaton yhtiö, jolla on kassassaan Talvivaaran yritysarvon verran rahaa. Yhdessä yhtiöt voisivat nousta maailman toiseksi suurimmaksi nikkelintuottajaksi. Valitettavasti velkaisen Talvivaraan osakkeenomistajille ei kovallakaan lunastustarjoushinnalla jää kovin monta nikkelinpalaa korvaukseksi tähän asti otetuista riskeistä.

ĐĚěĆ ęĚĔĒĆĘ ĎĐĔēĊē

TALLIMESTARI

iPad-lehti nyt maksutta tilaajille Tilaa Talouselämä-lehti ja lue lehteä toistaiseksi samaan hintaan iPadilla. Toimi näin: mene osoitteeseen talouselama.fi/ipad ja valitse tilaa Talouselämä. talouselama.fi/ipad

PAL.VKO 2012-51

177535-1211

Useampi näkökulma antaa tarkemman suunnan varallisuutesi hoitoon.

Yrityksen omistajana hyödyt Nordean Private Banking -asiakkuudesta. Saat käyttöösi laajan asiantuntemuksemme sinulle tärkeissä asioissa: • Oma sijoitusjohtaja • Sijoitussuunnitelma ja sen toteutus • Laaja sijoitustuotevalikoima

• Omistusjärjestelyt • Verosuunnittelu • Perintöasiat

Tutustu ja varaa aikaa tapaamiseen nordeaprivatebanking.fi tai puh. 08001 98989. Tervetuloa. Sijoitusneuvonta | Verosuunnittelu | Perheoikeus | Perintösuunnittelu | Vakuutussijoittaminen 84 MARRASKUU 2012

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.