Arvopaperi 12

Page 1

Reportaasi: Japanin pörssikurimus

Sijoittamisen erikoislehti 32. vuosikerta

T

ͻͼ

JOULUKUU 2012 9,50€

LA URI K IK

joulukuu 12/2012

Minne rahat 2013?

Minne rahat

2013?

SUUROMISTAJAT

Näitä osakkeita Herlinit ostavat

JOHTORY HM Ä

Finnair kaipaa Aasian-kokemusta

TALLIMESTARI

Missä ovat Erkon rahat?

,/02,786

6LMRLWXVNRXOX

.XOWDD S|UVVLVVl 6LMRLWXVNRXOX 2VD

DZ ȱ ȱ ȱ ȱ ȱ ħ Ĵ ȱ ǰȱ Ȭ ǰȱ Ĵ ȱ ȱ ȱ ã ȱ ħ Ĵ ǯȱ

.XOWDD S|UVVLVVl 7lQllQ VLQXOOD RQ PDKGROOLVXXV Nl\Gl

QRWHHUDWWX VLMRLWXVWXRWH VHXUDD NRKGH HWXXWWD

NND SRKMRLVPDLVVD QRWHHUDWXLOOH VLMRLWXVWXRW

NDXSSDD RVDNNHLGHQ OLVlNVL P\|V UDDND

9RLW HVLPHUNLNVL LQYHVWRLGD YLYXOOD WDL LOPDQ MD

WHLOOH 1'; WDUMRDD NDXSDQNl\QWLl LQYHVWRLMLOOH

DLQHLOOD YDOXXWRLOOD MD LQGHNVHLOOl 9RLW

YRLW DQVDLWD UDKDD VHNl PDUNNLQDQ QRXVWHVVD

6XRPHVVD 1RUMDVVD MD 5XRWVLVVD

RVDNH MD UDKDVWRVDONXQ NDXWWD LQYHVWRLGD

HWWl ODVNLHVVD (VLPHUNNHMl S|UVVLQRWHHUDWXLVWD

9LLPH YXRVLHQ DLNDQD NLLQQRVWXV S|UVVLQRWHHU

HVLPHUNLNVL |OM\Q WDL NXOODQ KLQWDDQ WDL -D

VLMRLWXVWXRWWHLVWD RYDW %XOO %HDU VHUWLILNDDWLW

DWWXMD VLMRLWXVWXRWWHLWD NRKWDDQ RQ NDVYDQXW

SDQLQ WDL 6DNVDQ RVDNHPDUNNLQRLOOH 3|UVVL

PLQLIXWXXULW ZDUUDQWLW WUDFNHU VHUWLILNDDWLW MD

9XRQQD WHKWLLQ \OL PLOMRRQDD NDXSSDD

WDUMRDD PRQWD HUL YDLKWRHKWRD QlLKLQ NRKGH

NQRFN RXW ZDUUDQWLW

S|UVVLQRWHHUDWXLOOD VLMRLWXVWXRWWHLOOD 6XRPHQ

HWXXNVLLQ LQYHVWRLPLVHHQ 9RLW LQYHVWRLGD

1RUMDQ MD 5XRWVLQ S|UVVHLVVl <NVL V\\ WlKlQ

HVLPHUNLNVL 1RNLDQ RVDNHNXUVVLLQ YLLGHOOl

´3|UVVLQRWHHUDWXW VLMRLWXV

NHKLW\NVHHQ RQ YDKYDVWL NDVYDYD WXRWHYDOLNR

HUL WDYDOOD

WXRWWHHW DQWDYDW VLQXOOH

LPD MRND RQ PDKGROOLVWDQXW NDXSDQNl\QQLQ

3DQNLW WDUMRDYDW S|UVVLQ NDXWWD QLLQ VDQRW

PDKGROOLVXXGHQ DQVDLWD

HVLPHUNLNVL UDDND DLQHLOOD MD RVDNHLQGHNVHLOOl .DVYDYD NLOSDLOX WXRWWHLGHQ OLLNNHHOOHODVNLMRLGHQ

WXMD S|UVVLQRWHHUDWWXMD VLMRLWXVWXRWWHLWD MRLOOD

UDKDD VHNl PDUNNLQDQ

MD S|UVVLHQ YlOLOOl RQ SDUDQWDQXW SRKMRLVPDLGHQ

OXRGDDQ ODDMD YDOLNRLPD LQYHVWRLQWLPDKGRO

QRXVWHVVD HWWl ODVNLHVVD

VLMRLWWDMLHQ HGHOO\W\NVLl

OLVXXNVLD 3|UVVLQRWHHUDWWX VLMRLWXVWXRWH RQ DUYRSDSHUL MRQND OLLNNHHOOHODVNLMD RQ SDQNNL

± MD MRLVVDNLQ WDSDXNVLVVD

/DDMD YDOLNRLPD LQYHVWRLQWLWXRWWHLWD K\|G\WWll

WDL UDKRLWXVLQVWLWXXWWL MD MRQND DUYRQNHKLW\V SH

MRSD OLLNNXPDWWRPLOOD

VLQXD LQYHVWRLMDQD MD YRLW O|\Wll LQYHVWRLQWLNRK

UXVWXX NRKGH HWXXWHHQ .RKGH HWXXV YRL ROOD

PDUNNLQRLOOD ´

WHHQ MRND YDVWDD PDUNNLQDXVNRDVL MD KDOXD

HVLPHUNLNVL )RUWXP |OM\ WDL MDSDQLODLQHQ 1LN

PDDVL ULVNLWDVRD -RV HVLPHUNLNVL PDUNNLQDXV

NHL LQGHNVL 9RLW PLOORLQ WDKDQVD QRUPDDOHLGHQ

NRVL RQ RSWLPDDOLQHQ YRLW DOHQWDD ULVNLWDVRDVL

PDUNNLQDRORVXKWHLGHQ YDOOLWHVVD S|UVVLQ RO

1'; RQ S|UVVLOLVWDWWXMHQ MRKGDQQDLVWHQ OLVWDX

WDL VLMRLWWDD DLHPPLQ YDLNHDVWL VDDWDYLOOD ROOHL

OHVVD DXNL RVWDD WDL P\\Gl S|UVVLQRWHHUDWWXD

VSDLNND MD RVD 1*0 S|UVVLl 7lQllQ 1';

VLLQ PDUNNLQRLKLQ WDL NRKGH HWXXNVLLQ

VLMRLWXVWXRWHWWD SDQNLQ WDL YlOLWWlMlQ NDXWWD

OLVWDOWD O|\W\\ \OL S|UVVLQRWHHUDWWXD VLMRLWX

6LMRLWXVWXRWWHHQ W\\SLVWl ULLSSXX PLWHQ S|UVVL

VWXRWHWWD MRWHQ 1'; RQ MRKWDYD PDUNNLQDSDL

3g566,127((5$78,//$ 6,-2,78678277(,//$ 92,7 «VLMRLWWDD UDDND DLQHLVLLQ LQGHNVHLKLQ YDOXXWWRLKLQ NRUNRLKLQ MD RVDNNHLVLLQ

«VLMRLWWDD PDUNNLQDQ QRXVWHVVD HWWl ODVNLHVVD

(VLPHUNNHMl NRKGH HWXXNVLVWD

12868

5$$.$ $,1((7 +RSHD .DKYOL .XOWD .XSDUL 6RNHUL 9HKQl gOM\

«VLMRLWWDD YLSXYDLNXWXNVHOOD (6,0(5.., 9,38.(552,1

%8// &$// /21* 2672

/$6.8 $UYR QRXVHH NXQ NRKGH HWXXGHQ KLQWD QRXVHH

%($5 387 6+257 0<<17,

$UYR QRXVHH NXQ NRKGH HWXXGHQ KLQWD ODVNHH

,1'(.6,7 '$; 6 3 1DVGDT 20;6 5'; 9,; 'RZ -RQHV ,QGXVWULDO $YDUDJH 26$..((7 $SSOH )RUWXP )DFHERRN .RQH 0HWVR 1HVWH 2LO 1RNLD 6DPSR 9$/887$7 (85 86'

3|UUVVLQRWHHUDWWX VLMRLWXVWXRWH MRQND DUYRNHKLW\V SHUXVWXX NRKGH HWXXWHHQ .RKGH HWXXV

0LNl RQ 1';" 1'; HOL 1RUGLF 'HULYDWLYHV ([FKDQJH RQ RVD UXRWVDODLVWD 1RUGLF *URZWK 0DUNHW 1*0 S|UVVLl 1'; S|UVVLl YDOYRR 5XRWVLQ ¿QDQVVLYDOYRQWD )LQDQVLQVSHNWLRQHQ 1'; RQ 3RKMRLVPDLGHQ MRKWDYD PDUNNLQDSDLNND S|UVVLOLVWDWXLOOH VLMRLWXVWXRW WHLOOH MD S\UNLP\NVHPPH RQ ROOD HGHOOlNlYLMl XXVLHQ WXRWWHLGHQ VRSHXWWDPLVHVVD \KWHLVW\|NXPSSDQHLGHPPH NDQVVD 0DUUDVNXXVWD OlKWLHQ 1RUGLF *URZWK 0DUNHW RQ RVD %RHUVH 6WXWWJDUW *URXSLD

,/02,786

<+7(<67,('27 ZZZ QG[SRUVVL FRP ZZZ QG[SRUVVL FRP HGXFDWLRQ 6 SRVWL QG[#QG[SRUVVL FRP 3XKHOLQ

,/02,786

6LMRLWD .XOWDDQ VHXUDDYLOOD DUYRSDSHUHLOOD $UYRSDSHUL

6XXQWD /LLNNHHVHHQODVN 9LSX

9RLPDVVDRORDLND

%XOO %HDU VHUWL¿NDDWLW %8// .8/7$ ; & %($5 .8/7$ ; &

&RPPHU]EDQN &RPPHU]EDQN

/RSXWRQ /RSXWRQ

&LWL 5%6

/RSXWRQ /RSXWRQ

5%6 &LWL 5%6 &LWL 5%6 &LWL

/RSXWRQ /RSXWRQ

/RSXWRQ /RSXWRQ /RSXWRQ /RSXWRQ

5%6 &LWL 5%6 &LWL

/RSXWRQ /RSXWRQ

/RSXWRQ /RSXWRQ

&RPPHU]EDQN &RPPHU]EDQN

/RSXWRQ /RSXWRQ

.8/7$

/RSXWRQ /RSXWRQ

/LLNHYDLKWR HXURD

0LQL )XWXXULW /21*.8/7$ $ &* /21*.8/7$ - 5%6 /21*.8/7$ 7 5%6 /21*.8/7$ $ &* /21*.8/7$ ) 5%6 /21*.8/7$ $% &* 6+57.8/7$ < 5%6 6+257.8/7$ $ &* 6+257.8/7$ + 5%6 6+257.8/7$ $* &* 6+257.8/7$ ' 5%6 6+257.8/7$ $- &*

8VNRWNR NXOODQ KLQQDQ QRXVHYDQ YDL ODVNHYDQ" +DOXDWNR RWWDD RVDD NXOODQ KLQQDQ NHKLW\NVHHQ" 9RLW WHKGl WlPlQ %XOO %HDU VHUWL¿NDDWHLOOD 0LQL )XWXXUHLOOD WDL .QRFN RXW ZDUUDQWHLOOD 9DVHPPDQSXROLVHQ OLVWDQ DUYRSDSHUHLGHQ NHKLW\NVHW RYDW N\WNHWW\ NXOODQ KLQWDNHKLW\NVHHQ MD QH DQWD YDW VLQXOOH YLSXYDLNXWXNVHQ NDXWWD PDKGROOLVXXGHQ VSHNX ORLGD VHNl PDUNNLQRLGHQ QRXVWHVVD HWWl ODVNLHVVD

.QRFN RXW ZDUUDQWLW % /21*.8/ 5 &=% % /21*.8/ $ &=% % 6+57.8/ 0 &=% % 6+57.8/ + &=%

&RPPHU]EDQN &RPPHU]EDQN

6LYXOOD ZZZ QG[SRUVVL FRP ¿ NXOWD QlHW DMDQNRKWDLVHQ OLVWDQ

.XXNDXGHQ YRLWWDMDW

9RLW VLMRLWWDD VHXUDDYLLQ NRKGH HWXXNVLLQ 1'; Q NDXWWD 7XUER ZDUUDQWLW

.QRFN RXW ZDUUDQWLW

%XOO %HDU 7UDFNHU 0LQL )XWXXULW VHUWL¿NDDWLW VHUWL¿NDDWLW

' - ,QGXVWULDO $YDUDJH

6 3 86$

'$; 6DNVD '$; 6DNVD '$; 6DNVD '$; 6DNVD

/21* )$&( 1 5%6 )DFHERRN /21*12. 9 $8 &* 1RNLD /21*'$; 4 5%6 '$; 6DNVD '$; 6DNVD /21*'$; %< &* 0HWVR /21*0(2 ) 5%6 6 3 86$ /21*63; $- &*

0LQL )XWXXULW

%RQG )XWXUH (XUR *RYHUPHQW %RQG )XWXUH 6DNVD 7 1RWH )XWXUH 86$

)DFHERRN % /21*)$&( 4 &=% 0HWVR % /21*0(2 %& &=% 1RNLD 7 /21*12. $& &* 7 /21*'$; $9 &* '$; 6DNVD

%XOO %HDU VHUWL¿NDDWLW

2VDNNHHW

.QRFN RXW ZDUUDQWLW

.RURW

$PD]RQ FRP $SSOH &RPPHU]EDQN 'DLPOHU 'HXWVFKH %DQN ( 21 (OLVD )DFHERRN )RUWXP *RRJOH .HPLUD .RQH 0F'RQDOGV 0HWVR 0HWVl %RDUG 1HVWH 2LO 1RNLDQ 5HQNDDW 1RUGHD 1RNLD 2XWRNXPSX 3RKMROD %DQN 5DXWDUXXNNL 6DPSR 6WRUD (QVR 7DOYLYDDUD 0LQLQJ 7K\VVHQ.UXSS 7HOLD 6RQHUD 830 .\PPHQH :lUWVLOl <,7

'$; 7\VNODQG ' - (XUR 6WR[[

7'$; / &* 7'$; / &=% 7'$; / 5% 7'$; / &*

,QGHNVLW '$; 6DNVD '- (852 672;; ,QGH[ '- ,QGXVWULDO $YDUDJH 86$ 6 3 86$ 1DVGDT 86$ 20;6 5XRWVL +DQJ 6HQJ &KLQD (QWHUSULVHV ,QGH[ 5'; 9HQlMl 9,; 9,; &%2( 9RODWLOLW\ ,QGH[

.HKLW\V

7XUERZDUUDQWLW

9DOXXWDW 86 'ROODULW

.RKGH HWXXV 7UDFNHU VHUWL¿NDDWLW '$; &=% (672;; &=% '-,$ &=% 63 &=%

5DDND DLQHHW +RSHD .DKYL .XOWD .XSDUL 6RNHUL 9HKQl gOM\

1XROHW NXYDDYDW PDUNNLQDXVNR VLMRLWXVWXRWWHLWD NRKWDDQ 1'; OOl MRLGHQ NRKGH HWXXWHQD WRLPLL NXOWDD

MRV XVNRW NRKGH HWXXGHQ KLQQDQ QRXVHYDQ MRV XVNRW NRKGH HWXXGHQ KLQQDQ

:DUUDQWLW

$LNDMDNVR

%($5 ( 21 ; & %8// 575. ; & %8// .(0,5$ ; & %8// 32+-2 ; &

( 21 5DXWDUXXNNL .HPLUD 3RKMROD %DQN

.DWVR DMDQNRKWDLQHQ OLVWD RVRLWWHHVVD ZZZ QG[SRUVVL FRP

0LWHQ RVWHWDDQ" 3|UVVLOLVWDWXLOOD VLMRLWXVWXRWWHLOOD YRLW Nl\Gl NDXSSDD SDQNLQ WDL RVDNHYlOLWWlMlQ NDXWWD VDPDOOD WDYDOOD NXLQ RVWDLVLW WDYDOOLVLD RVDNNHLWD 6LMRLWXVWXRWWHHW O|\W\YlW WRVLQ HUL ³OLVWRLOWD´ NXLQ RVDNNHHW WDYDO OLVLPPLQ ³ZDUUDQWLW´ WDL ³VHUWL¿NDDWLW´ NDWHJRULRLVWD 7lQllQ YRLW Nl\Gl NDXSSDD QlLOOl WXRWWHLOOD ),0 WDL 1RUGQHWLQ NDXWWD 2WD \KWH\WWl RPDDQ SDQN NLLQ WDL YlOLWWlMllQ MRV ROHW HSlYDUPD PLWHQ O|\GlW 1'; Q VLMRLWXVYDLKWRHKGRW

www.citifirst.fi

www.rbs.fi/markets

6LMRLWXVWXRWWHLGHQ PllUl _ .DWVR DMDQNRKWDLQHQ OLVWD DUYRSDSHUHLVWD ZZZ QG[SRUVVL FRP ¿ WXRWWHHW

www10.warrants.commerzbank.com

,/02,786

SISÄLTÖ

JOULUKUU 2012

AJ SAVOLAINEN

UUSI LEHTI

Vaihtoehdot vähissä

32

44

HEIKKO VALO. Japanin

osakemarkkinoilla on odotettu auringonnousua jo pitkään.

ALEKSI POUTANEN

osakeriskiä haluaisi ottaa, sijoittaja on ongelmissa: minne rahat? Arvopaperin sijoituspanelisteista vain konkarisijoittaja Jarl Waltonen uumoilee Helsingin pörssiin ensi vuodelle kaksinumeroista indeksinousua. Sanna Kaje muistuttaa sivulta 22 alkavassa perinteisessä joulupaneelissa, että hyväkuntoiset yhtiöt saavat tällä hetkellä lainarahaa hyvin edullisesti, joten niillä voi olla haluja maksaa vähän parempia osinkoja. Helsingin pörssin ennustetut osinkotuotot ovatkin Euroopan parhaita. Yllättääkö lisäosinkonsa perumaan joutunut Metso? Muhiiko pörssissä jo osinkokupla? Katsaus Helsingin pörssin osinkokevääseen on sivuilla 58-59. Japanissa osakesijoittajilla on takanaan vuosikymmenten kuiva kausi. Kuinka sijoittaja on pysynyt hengissä laskevien kurssien ympäristössä? Kävimme tapaamassa japanilaissijoittajia ja kuulemassa heidän näkemyksiään ja strategioitaan. Reportaasi nousevan auringon maasta alkaa sivulta 32.

PETRI ARTTURI ASIKAINEN

KUN KORKOMARKKINAT ovat rikki eikä

PURKKIIN. Tikkurila

on Helsingin pörssin Venäjän-kortti.

5

SISÄLTÖ

JOULUKUU 2012 8 PÄÄKIRJOITUS

Eljas Repo muistuttaa toimialariskeistä 10 NOTEERATUT

Osinkotuotoilla ankkuriomistajiksi 12 UUTISKUUKAUSI 14 SIJOITIN VIIMEKSI

Jorma Kielenniva: Treidauksesta jää palkaksi vain työn ilo 16 IHMISET

Daniel Pasternack Eliteen

REPORTA ASIT K ATSAUKSET 20 SIJOITTAJAKYSELY 4/2012

Osinkokupla ei pelota 22 SIJOITUSPANEELI 2013

Panelisteilla pessimistiset näkemykset 32 JAPANI

Pitkä aika auringonnousuun 44 KUUKAUDEN OSAKE

Taantuma ei hyydytä Tikkurilan kasvuhaluja 52 HENKILÖ

OSAKKEET R AH ASTOT 58 YLEISKATSAUS

Edessä tuottoisa osinkokevät 60 KUUKAUDEN PIENI

Finnairissa ainekset käänneyhtiöksi 62 MAAILMAN OSAKKEET

Politiikka liikuttaa kursseja 63 KUUKAUDEN ULKOMAINEN

Michelinin kiviriippana Eurooppa

Andrew Milligan katsoo jo vuoteen 2015

TAULUKOT GRAAFIT

56 ANALYYSI

Finnairin johdosta puuttuu Aasian-kokemusta METSO. s. 58

ILMIÖT PELURIT

TIMO PYLVÄNÄINEN

UUTISET IHMISET

66 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77

Tulosennusteet Pohjoismaiset tulosennusteet Eurooppalaiset tulosennusteet Yhdysvaltalaiset tulosennusteet Parhaat rahastot Suomi-salkut Gurusalkut Korot ja lainat Raaka-aineet ja maailmantalous Ulkomaalaisomistus Suomalaisosakkeiden suositukset

78 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT 79 MARKUS SALIN

Lamasijoittajan joulupaketit 80 KIRJAT

Taloutta ja utopiaa 82 PÖRSSIRISTIKKO 85 KUMPPANIBLOGI 86 VERMON TALLIMESTARI

Muistakaamme Aatosta jaloa

KOLUMNIT 17 PENTTI FORSMAN

KAROLIINA PAAVILAINEN

Ostovoimaa syntyy vain viennistä 19 KIM LINDSTRÖM

Onko sijoittaminen Suomeen tyhmää? 64 YRJÖ KOPRA

HANNU KONTTINEN

Evankeliumi

6

ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

PĂ„Ă„KIRJOITUS

Mihin ei kannattanut sijoittaa?

M

illainen olisi sopiva sikenut asiansa ja samalla ympäristĂśnkin. joituskohde vuosikymKurssikin on laskenut kovalla kyydillä. meniksi? Maailman Syksyn aikana suomalaiset piensijoittajat suurimman rahastoyhovat ostaneet Talvivaaraa innokkaasti. tiĂśn mukaan kannattaa Miksi? Ilmeisesti he pitävät osaketta halomistaa energia- ja raaka-aineyhtiĂśitä. pana. On vaikea olla samaa mieltä. TalviNiiden tuotteille riittää aina kysyntää. vaaran markkina-arvo on 320 miljoonaa, Aivan erinomaiset tunnusluvut tarjoja sillä on velkaa yli 500 miljoonaa. Se on aisi venäläinen Gazprom. Viime vuodelta ‹•‘ –ƒƒÂ?Â?ƒ –ƒ’’‹‘ŽŽ‹•‡ŽŽ‡ Ƥ”Â?ƒŽŽ‡Ǥ tuli 33 miljardia taalaa voittoa. P/e-luku Talvivaaran 50 suurimman osakkeenon vain kolme. omistajan luettelo GAZPROMIN Gazprom on nokertoo, että rahastoja teerattu Lontoossa, osake ei enää kiinVOITOT ja sillä käydään kaupnosta. Vain eQ Mapaa myĂśs Wall Streeterials rahasto lĂśytyy HUPENEVAT tillä. Isot pĂśrssit ovat 30. INVESTOINTEIHIN sijalla antaneet kovat velPekka Perä kertoi voitteet noudattaa syksyllä 2011, että TalJA hyvää hallintotapaa vivaara kilpailee veja kirjapitoa. Silti VALTA APITĂ„VIEN näläisten kaivosten epäilijĂśitä riittää. kanssa. Naapurissa TASKUIHIN. Ruotsalaisprofesmääräykset eivät ole sori ja Venäjän-tuntija Anders Ă…slund niin tiukkoja kuin Suomessa ja palkathuomautti Financial Timesissä, että kin ovat alempia. Perä vitsaili, että jos jättivoitosta huolimatta Gazpromin itäraja siirtyisi ja Talvivaara jäisi Vekassavirta oli nollan tuntumassa. näjän puolelle, tuloksenteko olisi YhtiĂśn voitot hupenevat inveshelpompaa. Silloin huvitti. Enää tointeihin ja valtaapitävien tasei huvita. Talvivaaran suomalaikuihin. Vladimir Putinilla on set valvojat ovat olleet häpeällivahva ote, kun Venäjän valtio sen huonoja. omistaa yhtiĂśstä 50,1 proOutokumpu innostui viime kesenttia. Dmitri Medväänä ostamaan saksalaisen vedev muuten siirtyi Inoxuminin, ja rahaa tarvuonna 2008 Kremvittiin osakkeenomistajilliin juuri Gazprotakin miljardi. Sen jälkeen mista. osakekurssi on puolittuOsake on tullut nut. Inoxumia ei olisi alas kolmasosaan pitänyt ostaa ainakaan huipustaan, mutta tuolla hinnalla. silti sitä on vaikea Energian ja raaka-aisuositella. neiden tuottajien riskit Talvivaara on sotovat korkealla.

TOIMITUKSELTA

PS-tili kannattaa avata vielä tänä vuonna VALTIOVALTA ON tekemässä ikävän päätÜksen. Syistä, joita on vaikea ymmärtää, valtio aikoo heikentää pitkäaikaissäästäjien etuja. EläkesäästÜjen nostoiäksi suunnitellaan 68 vuoden ikää. Pienen kikan voi tehdä vielä ennen

8

ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

vuoden vaihdetta. Jos avaa PS-tilin tämän vuoden puolella, säästÜjä voi nostaa täytettyään yleisen vanhuuseläkeiän, joka on tällä hetkellä 63 vuotta. Tilin avaukseen ei tarvita isoa summaa. Riittää, että PS-tili on avattu vuoden 2012 puolella.

;ʹǤ

PĂ„Ă„TOIMITTAJA

Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPĂ„Ă„LLIKKĂ–

Karo Hämäläinen 040 342 4676 AD

Sasu Haanpää 040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI

Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT

Tommi Melender 040 342 4665 Katja Rapeli 040 342 4668 Mikael SjĂśstrĂśm 040 342 4349 YHTEYSTIEDOT

Käyntiosoite: Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40, faksi 020 442 4677 ‡–—Â?‹Â?‹Ǥ•—Â?—Â?‹Â?‹̡–ƒŽ‡Â?–—Â?ǤƤ ™™™Ǥƒ”˜‘’ƒ’‡”‹ǤƤ AVUSTAJAT TĂ„SSĂ„ NUMEROSSA

Petri Artturi Asikainen, Pentti Forsman, Hans Eiskonen, Päivi Joensuu, YrjÜ Kopra, Vesa Laitinen, Linda Lappalainen, Kim LindstrÜm, Tanja Maijala, Antti Mannermaa, Petre Pomell, Markus Salin, AJ Savolainen, Pekka Virolainen MEDIAMYYNTI

Pia StrĂśmdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Â?‡†‹ƒÂ?››Â?–‹̡–ƒŽ‡Â?–—Â?ǤƤ Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT

ƒ”˜‘’ƒ’‡”‹Ǥ‹ŽÂ?‘‹–—•̡–ƒŽ‡Â?–—Â?ǤƤ Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2

͔͖͛͜ǧ͚͔͚͔ Aikakauslehtien liiton jäsen Levikki 24 944 (LT 2011) Lukijamäärä 90 000 (KMT s11/k12) TILAUKSET

puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ¥ŠÂ?ڒ‘•–‹ǣ –‹Ž’ƒŽ̡–ƒŽ‡Â?–—Â?ǤƤǥ ‹Â?–‡”Â?‡–ǣ ™™™Ǥƒ”˜‘’ƒ’‡”‹ǤƤ TILAUSHINNAT

Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 125 euroa (sis. alv. 10%). Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ¥ŠÂ?ڒ‘•–‹ǣ –‹Ž’ƒŽ̡–ƒŽ‡Â?–—Â?ǤƤ Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta.

Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi

Hän ei tule tietämään, mitä jono tarkoittaa Ei ole epäilystäkään, etteikö seuraava sukupolvi olisi digitaa linen. Verkko-, mobiili- ja tablet-sovelluksemme ovat jo nyt vieneet asiakkaat konttoreistamme. Onkin tullut aika sanoa hyvästi pankeille sellaisina, kuin tunnemme ne. Tämän vuoksi olemme asettaneet uuden vaatimus tason sille, miten palvelemme ja annamme asiantuntemuksemme käyttöösi myös tulevaisuudessa – ajasta ja paikasta riippumatta. Lyhyesti sanottuna muutamme pääkadulta takataskuusi. Hieman pidemmän version löydät osoitteesta newstandards.fi

NOTEERATUT

Osinkotuotoilla ankkuriomistajia Herlinin sisarukset ovat laittaneet puolessa vuodessa ison läjän miljoonia suomalaisiin pörsssiyhtöihin. Teksti Tommi Melender Kuvitus Hans Eiskonen

H

elsingin pörssi näivettyy. Työeläkeyhtiöiden rinnalle kaivataan lisää kotimaisia ankkuriomistajia. Nämä ovat tuttuja huolen ja valituksen aiheita. Eivätkä ne ole tuulesta temmattuja, kuten Arvopaperin jokakesäiset pörssirikaslistaukset osoittavat. Tämän vuosituhannen aikana monet suomalaiset osakepohatat ovat vähentäneet

10 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

omistuksiaan kotimaisissa pörssiyhtiöissä. Yritysmyynneistä ja sijoituksista saataville tuotoille löytyy houkuttelevampiakin osoitteita kuin Helsingin pörssi. Poikkeuksiakin toki on. Viime kevään pörssirikaslistan (Arvopaperi 6–7/2012) sijat yhdestä neljään vieneet Herlinin sisarukset ovat ostaneet kesän ja syksyn aikana rutkasti lisää osakkeita Helsingin pörssistä. Heillä on millä mällätä, sillä tänä vuonna

Antti Herlinin hallitsemille sijoitusyhtiöille on kilahtanut Koneen osinkoja yli 150 miljoonalla eurolla, kun mukaan lasketaan lokakuiset lisäosingot. Cargotecissa valtaa pitävien Ilkan, Niklaksen ja Ilonan sijoitusyhtiöiden osingot Koneesta ja Cargotecista liikkuvat yli 30 miljoonassa eurossa. Yli kymmenen prosenttia pörssiyhtiöstä omistavan sijoitusyhtiön ei tarvitse maksaa veroa siltä saamistaan osingoista.

NOTEERATUT

Suuret satsaukset mediaan Herlinien järeimmät satsaukset kohdis Ǥ mieltynyt Sanomaan, Niklas Herlin taas Alma Mediaan. Viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana molemmat ovat ostaneet suosikkimediayhtiötään runsaalla 35 miljoonalla eurolla. Ostojen arvo on laskettu joulukuun 10. päivän päätöskursseilla. jo vuoden 2009 alussa, ja hänen valtapiiriinsä kuuluvat sijoitusyhtiöt Holding Manutas ja Security Trading omistavat nykyisin runsaat yhdeksän miljoonaa Sanoman osaketta, mikä vastaa vajaata kuutta prosenttia yhtiön osakekannasta. Toukokuussa omistus liikkui 4,3 miljoonassa osakkeessa. tää neljättä sijaa. Hänen edelleen menevät vain Erkon Erkon säätiö sekä Robin Langenskiöld ja Rafaela Seppälä. Ǥ Hän hankki tamperelaisyhtiöstä kesäkuun lopussa runsaan kymmenen prosentin nurkan. Joulukuun alkupuoliskolla Niklas Herlinin sijoitusyhtiön Mariatorpin salkussa oli 7,6 miljoonaa osaketta. Vain Ilkka-Yhtymä ¡ ǡ ¡ ͟͜ prosenttia osakekannasta.

Ilkan ja Niklaksen kolme suosikkia Herlinien mediaomistukset ovat olleet näyttävästi esillä tiedotusvälineissä. Viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana he ovat kuitenkin ehtineet ostaa suuria määriä Ú Ƥ Ǥ Ilkka Herlinin sijoitusyhtiö Wipunen Varainhallinta omistaa nyt 950 000 Neste Oilin, 1,67 miljoonaa Oriola-KD:n ja 1,2 miljoonaa Cramon osaketta. Toukokuussa hänellä oli Neste Oilia 160 000 ja Cramoa 850 osakkeen verran, mutta Oriola-KD:ta ei lainkaan. Puolessa vuodessa Ilkka on haalinut näiden kolmen yhtiön osakkeita yhteensä neljäntoista miljoonan euron edestä. Samat yhtiöt viehättävät myös Niklas Herliniä. Hän on ostanut niiden osakkeita toukokuun jälkeen liki yhdeksällä miljoonalla eurolla. Veljekset lukeutuvatkin yhtiökolmikon suurimpiin kasvollisiin omistajiin. Cramossa Niklaksen Mariatorp on kolmanneksi ja Ilkan Wipunen neljänneksi suurin omistaja. Mariatorpilla on runsaat kolme ja

SIJOITUSYHTIÖ

Wipusella vajaat kolme prosenttia Cramon osakekannasta. Oriola-KD:ssa Mariatorp yltää kahden prosentin omistuksellaan kolmanneksi suurimmaksi omistajaksi. Wipunen sijoittuu yhden prosentin omistuksellaan kolmanneksitoista. Neste Oilissa Wipunen on yhdenneksitoista ja Mariatorp kahdenneksikymmenenneksi suurin omistaja. Kummallakin yhtiöllä siivut öljynjalostajan osakekannasta jäävät prosentin kymmenyksiin. ¡ ¡ ¡nyt jättiosinkojaan omistuksensa lisäämiseen Koneessa. Hänen yhtiönsä omistavat yli 300 000 osaketta enemmän kuin toukokuussa. Rahassa se merkitsee yhdeksäntoista miljoonan euron satsauksia. Viimeksi lisäksi hankkinut YIT:n ja UPM:n osakkeita reilulla kolmella miljoonalla eurolla. Sisarussarjan neljäs Ilona Herlin ei ole tehnyt suuria yksittäisiä satsauksia, mutta on lisännyt omistuksiaan yli kymmenessä Helsingin pörssin yhtiössä.

UPM kelpaa Kuninkaalle, Finnair Etolalle Muista suomalaisista eturivin pörssirikkaista Henrik Kuningas on innostunut ostamaan ennen muuta UPM:ää. Toukokuussa hänellä ei ollut lainkaan metsäjätin osakkeita, mutta nyt hän omistaa niitä neljän miljoonan euron edestä. UPM:n lisäksi kasinovuosien meklarisuuruus luottaa kovia kokeneeseen Nokiaan. Kuningas kuuluu matkapuhelinyhtiön suurimpiin suomalaisiin henkilöomistajiin. Kun hänen sijoitusyhtiöidensä salkussa oli toukokuussa 3,2 miljoonaa Nokian osaketta, joulukuun alkupuoliskolla niitä oli runsaat 3,6 miljoonaa. Kuninkaan veroisena legendana suomalaisissa sijoittajapiireissä voi pitää Erkki EtolaaǤ pari vuotta sitten keskittyvänsä pääasiassa omaan yritystoimintaansa, ei hän ole unohtanut Helsingin pörssiä. Etola sijoitusyhtiöineen omistaa lukuisia kotimaisia pörssiyhtiöitä. Viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana Etola on löytänyt aivan uudenkin sijoituskohteen Suomi-salkkuunsa: käänneyhtiöksi mielivän Finnairin. Joulukuun alkupuoliskolla Etola omisti miljoona lentoyhtiön osaketta. Se on vajaa prosentti Finnairin osakekannasta, ja sillä Etola nousee kolmanneksitoista suurimmaksi omistajaksi.

Thominvestille 15 miljoonan tappio pitkä ja vaiherikas historia. Yli satavuotias Jouhkin perheen yhtiö jätti teollisen toiminnan ja on viime vuodet keskittynyt sijoittamiseen. Kesäkuussa 2012 päättynyt tilikausi toi konsernille 15 miljoonan euron tappion. ”Tämä on rämpimistä. Olosuhteiden armoilla mennään”, kommentoi toimitusjohtaja Pekka Soikkeli. Soikkelin mukaan reilu puolet tappiosta tuli emoyhtiössä ja puolet konsernikirjauksista. Thominvest raportoi omistajien nettovarallisuuden, joka oli kesäkuun lopussa 90 miljoonaa euroa. Vielä Ƥ ¡ oli 160 miljoonaa euroa. Thominvest käyttää velkavipua, mutta varovaisesti. Vain neljäsosa on vierasta pääomaa. Sijoitussalkusta puolet on noteeratuissa osakkeissa ja puolet muissa sijoitusluokissa. Thominvestilla ei ole enää omis Ƥ Ǥ kuvuodesta se luopui osuudestaan hyödykesijoitusrahastoyhtiö Contangossa, joka myytiin Taaleritehtaalle. Syksyllä Bon Life meni Elite-ryhmään. Thominvest on mukana Trigon Capitalissa, joka pitää päämajaansa Virossa. Soikkelin mukaan koko sijoitussalkusta viidennes on Itä-Euroopassa ja entisen Neuvostoliiton alueella. Thominvestillä on sijoituksia kiinteistöissä, kansainvälisissä pääomarahastoissa sekä muutamissa listaamattomissa yhtiöissä. Miltä sijoittamisen tulevaisuus näyttää? ”Yritetään enemmän hajauttaa sijoituksia ja jalostaa salkkua. Epävarmuus leimaa toimintaympäristöä jatkossakin”, Soikkeli sanoo.

THOMINVESTILLÄ ON

ELJAS REPO

11

NOTEERATUT

LINTAO ZHANG

UUTISKUUKAUSI

UUSI JOHTO. Kiinan kommunistisen puolueen viiden vuoden välein järjestettävä puoluekokous valitsi uuden keskuskomitean. Kiinan presi-

dentti Hu Jintao luopui vallastaan, ja uudeksi puolueen puheenjohtajaksi valittiin Xi Jinping, joka astuu presidentin virkaan ensi vuoden maaliskuussa. Kuvassa Pekingissä mediaa tervehtivät politbyroon pysyväiskomitean jäsenet Zhang Gaoli, Liu Yunshan, Zhang Dejiang, Xi Jinping, Li Keqiang, Yu Zhengsheng ja Wang Qishan.

EQ OSTAA Icecapitalin varainhoitoliiketoiminnan ilman kiinteistĂśpääomarahastoja. Velaton kauppahinta on 11 miljoonaa euroa. Ostettava liiketoiminta koostuu sijoitusrahastoista ja täyden valtakirjan varainhoidosta sekä strukturoiduista tuotteista ja pääomasijoitusrahastojen varainkeruusta. Ostettujen yhtiĂśiden liikevaihto vuonna 2011 oli noin 7,3 miljoonaa euroa ja liikevoitto noin 1,3 miljoonaa euroa. Kauppa kasvattaa eQ:n hallinnoitavat varat 3,4 miljardista eurosta kuuteen miljardiin euroon, ja sen odotetaan parantavan eQ Varainhoidon kannattavuutta selvästi. ƒ”Â?ƒ ‡Â?Â?—•–‹ Ž‘’’—Â?‡•¥ŽŽ¥ǥ ‡––¥ ƤÂ?ƒÂ?••‹ƒŽƒŽŽƒ tulee tapahtumaan yhdistymisiä ja että eQ:lla on niissä aktiivinen rooli.

17.11. 18.11. 19.11. 20.11. 21.11. 22.11. 23.11. 24.11. 25.11.

12 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

LAURI ROTKO

Larma haukkasi Icecapitalin

Ilmattaren anti epäonnistui listautumisanti epäonnistui. YhtiĂś peruu annin ja listautumisensa pĂśrssin First North -listalle. Ilmattaren osakkeelle ei riittänyt kysyntää ammattisijoittajien keskuudessa, vaikka yksityishenkilĂśiden keskuudessa vastaanotto oli yhtiĂśn mukaan â€?myĂśnteistäâ€? ja â€?kannustavaaâ€?. Tiedotteessaan yhtiĂś syyttää epäonnistumisesta markkinatilannetta. â€?Markkinatilanne ei ollut vielä tarpeeksi suotuisa suurten institutionaalisten sijoittajien keskuudessa uuden kasvutoimialan yhtiĂśn listautumiselleâ€?, yhtiĂś kertoo.

ILMATAR WINDPOWERIN

NOTEERATUT

26.11. 27.11.

29.11. S&P laski Fortumin luokitusta LUOTTOLUOKITTAJA STANDARD & POOR’S on

laskenut Fortumin luottoluokituksen tasolle A- aiemmalta tasolta A. Yhtiön luokitusnäkymät ovat negatiiviset. S&P:n mukaan teollisuuden heikot näkymät ovat heikentäneet Fortumin kannattavuutta ja kassavirrantuottokykyä, mitkä yhdessä suurten investointien kanssa johtavat heikompaan luottoluokitukseen. S&P näkee laatimassaan stressitestissä kohtalaisen todennäköisyyden sille, että Fortum joutuu vastaanottamaan tukea suurimmalta omistajaltaan, valtiolta.

Kreikkaa ostaa velkojaan alehinnalla KREIKAN valtio yrittää pienentää velkataakkaansa

ostamalla kymmenellä miljardilla eurolla takaisin vuosina 2023–2042 erääntyviä joukkovelkakirjojaan. Jos ostot onnistuvat, Kreikan valtionvelka pienenee, koska maa maksaa velkakirjoistaan vain 32–40 prosenttia niiden nimellisarvosta. Kreikka yrittää painaa velkansa 124 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2020 mennessä. Nykyennusteen mukaan velka nousee 190 prosenttiin vuonna 2014.

30.11. 1.12. 2.12. 3.12. 4.12.

prosenttia turkulaisesta Aurator Varainhoidosta. Loput jää henkilöstölle. Sijoittaja Rauno Puolimatka omisti Aurator Varainhoidosta 34 prosenttia ja Ari Salmivuoren Ajanta 24 prosenttia. Aurator Varainhoito on pienehkö, 15 hengen yritys. Sen toimitusjohtajana jatkaa Kaj Autio. Kaupan kohteena eivät olleet Auratum Kiinteistöt, Aura Capital eikä Eufex Pankki, vaan ne jatkavat nykyvoimin. EVLI PANKKI ostaa 90

Nordea vuoden pankki Länsi-Euroopassa NORDEA ON valittu vuoden 2012 pankiksi. Valinnan teki Financial Timesin omistama The Banker -lehti. Länsi-Euroopan parhaiksi pankeiksi on kolmena viime vuotena valittu Santander (2011), BNP Paribas (2010) ja HSBC (2009). Nordea on ensimmäinen pohjoismainen pankki, joka on saanut palkinnon. Pankin ansioksi luetaan, että se ryhtyi ajoissa toimiin mukautuakseen vaikeaan taloustilanteeseen ja pankkialan uusiin säännöksiin.

5.12. 6.12. 7.12. 8.12.

KIMMO MÄNTYLÄ

ARTO WIIKARI

28.11.

Evli nappasi Aurator Varainhoidon

9.12. 10.12. COLOURBOX

11.12. 12.12. Ahlstromin ja Munksjön järjestely EU-syyniin -liiketoiminnan ja Munksjön yhdistymisen ensimmäinen vaihe saattaa valmistua vasta ensi vuoden toisella neljänneksellä ensimmäisen neljänneksen sijaan. Syy on se, että EU-komission kilpailuviranomaisen Munksjö-järjestelyn kilpailuvaikutuksia koskeva selvitys laajenee toiseen vaiheeseen. Komissio päättää ensi vuoden huhtikuun loppuun mennessä, haittaako yhdistyminen merkittävästi kilpailua.

AHLSTROMIN LABEL AND PROCESSING

13.12. 14.12. 15.12. 16.12. 17.12.

Roubini povaa kurssisyöksyä ristitty ekonomisti Nouriel Roubini ennustaa huonoja aikoja osakesijoittajille. Hänen mukaansa maailman pörsseissä on edessä tuntuva korjausliike alaspäin. Shanghai Dailyyn kirjoittamassaan artikkelissa Roubini perustelee osakepessimismiään ennen muuta maailmantalouden surkeilla näkymillä. Euroalue kärvistelee taantumassa, ja taantumaan on matkalla myös Japani. Yhdysvallat kituuttaa aneemisessa 1,5–2 prosentin kasvussa. Kehittyvien maiden BRIC-nelikko taas on menettänyt puhtiaan. Rahapoliittinen elvytys ei jaksa kannatella pörssikursseja loputtomiin, koska maailmantalouden ongelmat ovat suurelta osin ratkaisematta. ”Nykyiset p/e-luvut ovat korkeita, ja vastaavasti osakekohtaisten tulosten kasvunäkymät heikentymässä. Sijoittajille on luvassa negatiivisia tulosyllä ¡ǡ ¡ ¡ ƪ vät vaimeina”, Roubini kirjoittaa.

TOHTORI TUHOKSI

13

SIJOITIN VIIMEKSI

IT-MIES. Jorma Kielenniva onnistui Koneella.

Treidauksesta jää palkaksi vain työn ilo Liki koko työuransa tietotekniikkayrityksiä vetänyt Jorma Kielenniva vaatii pörssiyritykseltä kasvua. Ilman sitä yritys näivettyy ja muuttuu tehottomaksi. Teksti Mikael Sjöström Kuva Linda Lappalainen Miten sijoittaminen alkoi, mistä saitte siihen varat?

Vastasin arvopaperiosastosta Postipankissa, kun se vuonna 1976 meni pörssiin. Oppiakseni meklasin itsekin vähän aikaa ja kiinnostuin sijoittamisesta. Sijoitin sen, mitä palkasta jäi yli, pääasiassa osakkeisiin, mutta tein myös korkosijoituksia.

Braden kanssa. Hän sanoi, että lyhytaikaisesta sijoittamisesta jää palkaksi vain työn ilo, kun hyvät ja huonot valinnat kumoavat toisensa. Kokeilin, ja niin siinä kävi. En ota euromääräisesti suuria riskejä, ja hajauttaminen on tärkeää. Salkussani on parinkymmenen yhtiön osakkeita sekä lisäksi kiinteistöjä, osakehuoneistoja ja korkopapereita.

Suomessa ja miten suuri osa ulkomailla?

Kaikki osakesijoitukset ovat Suomessa, mutta rahastot ulkomailla. Rahaston kautta on helppo hajauttaa. Olisi työlästä pitää itsensä ajan tasalla suorista ulkomaisista osakesijoituksista. Miten seuraatte markkinoita?

Miten sijoituksenne jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä?

Seuraan aktiivisesti yrityksiä ja talouselämää verkossa ja lehdistä jo senkin takia, että olen tehnyt pieniä sijoituksia eri toimialojen start up -yrityksiin.

Luonnehtikaa itseänne sijoittajana

Salkun arvosta 60 prosenttia on osakkeissa, 15 prosenttia on rahastoissa, 15 prosenttia osakehuoneistoissa ja kiinteistöissä. Loppu 10 prosenttia on korkosijoituksia.

Olette työhistorialtanne liikkeenjohtaja ja sittemmin hallitusammattilainen. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiinne?

Teen pitkäaikaisia sijoituksia. Keskustelin aikanaan paljon sijoittajalegenda Jouko

Miten suuri osa sijoituksistanne on

Kokemus liikkeenjohdosta auttaa arvioimaan yhtiöitä kokonaisuuksina. Pörssiyh-

Mikä oli ensimmäinen sijoituksenne?

Ostin Konetta, Ensoa ja Kymiä eli nykyistä UPM:ää. Kone ei ollut tuolloin nykyisen veroinen yhtiö, mutta olin ollut Koneella kesätöissä ja tuolloin minulle syntyi tunne, että tästä voi tulla vielä jotakin suurta.

14 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

SIJOITIN VIIMEKSI

JORMA KIELENNIVA, 67 PROFIILI TÄHÄN ON TULTU Eläkkeellä, seitsemän yh-

tiön hallituksessa Postipankista vetämään Kunnallistietoa, joka kasvoi ja päätyi Novo Groupina pörssiin ja edelleen osaksi WM-Dataa, jonka Logica osti HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS Elää tasapainossa itsensä, läheistensä ja ympäristön kanssa VAPAALLA Hiihtää, laskettelee, pelaa golƤ ¡¡ miseen AIEMMIN

tiöissä annan eniten painoa ylimmälle johdolle, erityisesti toimitusjohtajalle. Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatatte sijoittaessanne?

Lähden siitä, että sijoituskohteen maineen pitää olla hyvä. Sen pitää tavoitella hyvää kannattavuutta ja kasvua sekä toimia eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Kasvun puuttuminen näivettää ja heikentää tuottavuutta, jolloin myös kannattavuus heikkenee. Mitkä ovat 1-3 suosikkiyhtiötänne Helsingin pörssissä?

Suosikkiyhtiöni ovat Metso, Kone ja Wärtsilä. Ne ovat menestyneet kansainvälisesti ja jakaneet runsaasti osinkoja. Lisäksi merkittävä osa niiden liikevaihdosta tulee huollosta, joka on vakaata.

GURUJEN SALKUT

Fortum kelpaa guruille SEITSEMÄN PROSENTIN osinkotuottoa

on vaikea vastustaa nykyisessä markkinatilanteessa. Ei siis ihme, että Arvopaperin seuraamat suuret yksityissijoittajat ostivat Fortumia marras–joulukuussa nettomääräisesti puolellatoista miljoonalla eurolla. Omistuksiaan Fortumissa lisäsivät Hautaset, Hartwallit ja Laineet. Kaiken kaikkiaan gurut ostivat nettomääräisesti Helsingin pörssin vaihdetuimpia osakkeita 3,7 miljoonalla eurolla. Fortumin lisäksi myös Nokian Renkaita tuli huomattava määrä lisää sijoittajakuusikon salkkuihin. Rengasvalmistajaa ostivat Hautaset ja Hartwallit. Myyntipuolella liikkeet jäivät vähäisiksi. Outotecissa gurut vähensivät nettomääräisesti omistuksiaan run-

saalla 460 000 ja Nokiassa runsaalla 230 000 eurolla. Vuoden loppua kohti vahvasti kirineessä Nokiassa näkemukset menivät ristiin, sillä Hautaset ostivat osakkeita lisää mutta Hartwallit myivät. Koska Hartwallit liikuttivat rahaa enemmän, saldo jäi miinukselle. Päättyvän vuoden yhteenveto kertoo gurujen kuvitteellisen kollektiivisalkun arvon nousseen vuoden aikana 107 miljoonalla eurolla 381 miljoonaan euroon. Vuoden aikana heidän omistuksensa lisääntyivät osakemäärissä tarkasteltuna yksitoista prosenttia. Vain seitsemää OMXH25-indeksin yhtiötä sijoittajakuusikko omistaa nyt vähemmän kuin vuoden alussa. Suhteellisesti eniten omistukset kasvoivat vuoden aikana Stora Ensossa ja Keskossa. TOMMI MELENDER

M Y Y DY IMM ÄT

OSTETUIMM AT Yhtiö

Ostot, euroa

Fortum Nokian Renkaat Metso Elisa Neste Oil

1 507 650 969 990 511 360 460 724 262 68

Yhtiö

Myynnit, euroa

Outotec Nokia Rautaruukki Cargotec

-460 136 -230 420 -176 400 -99 100

Suurimmat ostot ja myynnit 9.11.–7.12.2012. Täydellinen gurutaulukko sivulla 73.

Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa?

Osakehuoneistoihin, mutta en Helsinkiin, sillä kysyntäpaine nostaa täällä hintoja. Pysyttelen yliopistopaikkakunnilla, mutta asunto voi sijaita lähiössä, kunhan liikenneyhteydet ovat hyvät. Mikä on ollut suurin onnistumisenne sijoittajana?

Kone, jota olen tankannut vuodesta 1976 alkaen. Yhtiön ensimmäinen iso kasvuhyppy oli Westinghousen osto vuonna 1974. Riski oli järkyttävä, mutta osto onnistui. Koneen menestys ja kurssinousu on tapahtunut sen jälkeen.

Sijoitin aikanaan paljon PMJ automeciin ja siitä syntyneeseen Cencorpiin, ja huonosti kävi. Istuin hallituksessa ja uskoin yhtiön hahmottelemaan piikiekkojen laserleikkuutekniikkaan, mutta sen kehittäminen vei niin pitkään, että sijoittajat eivät jaksaneet enää odottaa ja lopulta luottamus petti.

KARMO RUUSMAA

Entä suurin virheenne?

15

IHMISET

Varainhoitajat järjestelevät toimintojaan. Toiset luopuvat ja toiset kasvavat yrityskaupoin. Elite kuuluu jälkimmäisiin. Elite palkkasi kapteenikseen Daniel Pasternackin, 39, joka on valmistunut sekä ravintolakokiksi että rahoituksen tohtoriksi. Miksi Eliteen? ”Se on kovaa vauhtia eteenpäin menevä yritys”, Pasternack sanoo. Pasternackin edellinen työnantaja oli hänen perustamansa Eufex, jonka toimitusjohtajuuden hän jätti jo keväällä. Pasternack ei ollut enää suurin omistaja, vaan pääomistaja oli turkulainen Aurator Varainhoito. Tämä puolestaan myytiin Evlille. Elite-ryhmä koostuu entisestä Bon Pankkiiriliike Oy:sta ja Elite Pankkiiriliike Oy:sta. Ryhmä työllistää 60 henkeä kahdeksassa konttorissa eri puolella Suomea.

KAROLIINA PAAVILAINEN

Kokki ja rahoitustohtori Pasternack Eliteen

LÄTKÄFANI. Daniel Pasternack nousi valtakunnan julkisuuteen, kun hän keräsi sijoittajaryhmän ja osti Espoon Bluesin.

ELJAS REPO

KAISA KAATRA

Jonny Sundström Suomen paras Brittikustantaja Citywire on pannut salkunhoitajat järjestykseen kolmen vuoden suoritusten perusteella. Paras suomalainen löytyy sijalta 54: Jonny Sundströmin menestys tuli Ålandsbankenin lyhyisiin eurokorkoihin sijoittavan rahaston hoidosta. Listan muita suomalaisnimiä ovat muiden muassa Fonditan osakerahastojen hoitajat Kenneth Blomqvist (130.) ja Markus Larsson (154.), Evlin Eurooppa- ja Maailma -rahastojen Hans Kristian Sjöholm (161.), pienen JOM Silkkitien salkunpyörittäjä Juuso Mykkänen (187.), Seligsonin Anders Oldenburg (218.), FIMin korkomies Jouni Salmenkivi (241.) Thaimaa-ekspertti Petri Deryng (258.), Dansken Venäjä-osaaja Kristiina Vares-Wartiovaara (383.), Evlin yrityslainaspesialisti Mikael Lundström (506.) ja eQ:n valtiolaina-asiantuntija Tommy Petersen (541.) Citywiren rankingissa oli mukana 7500 eurooppalaista salkunhoitajaa. Suomalaisrahastojen hoitajia 1000 parhaan joukkoon mahtui vain 18. ELJAS REPO

16 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

RAHA KASVAA PUISSA

METSÄSIJOITUKSELLA KASSAVIRTAA JA ARVONNOUSUA www.bonvesta.fi Suomen parhaat metsätilat.

UPM BONVESTA

KOLUMNI

PENTTI FORSMAN

KUVA KIMMO LEHTONEN

Ostovoimaa syntyy vain viennistä

T

alouspoliittiseen keskusteluun on tullut viimeinkin vauhtia. Palkansaajista osan on tosin edelleen vaikea hyväksyä Suomen tulotason putoamista selvästi alemmalle tasolle. Nokia, Suomen Sampo, ei enää jauha myötäviä. Myös painopaperin tuomat suuret tulot ovat historiaa. Toisaalta palkansaajien edustajista Akavan Sture Fjäder totesi, että vientiteollisuuden kuuluu määrätä koko kansantalouden palkkojen nousuvauhti. Muissa Pohjoismaissa on jo pitkään vallinnut tämä käytäntö. 1980-luku opetti ruotsalaisille, että myös julkisen sektorin palkankorotuksiin varat tulevat viennistä. Ajattelemattomuus tulee kalliiksi. Raamisopimuksen yhteydessä työnantajat antoivat epähuomiossa lupauksen kolmen päivän koulutuksesta. Vasta jälkeenpäin huomattiin, että lupaus merkitsee 1–2 prosentin lisää työkustannuksiin. Useimmille yrityksille halvin tapa hoitaa koulutus olisi laittaa työntekijät vuoron perään kolmeksi päiväksi palkalliselle lomalle. Kovin isku Suomen viennille on vasta tulossa. Rikkidirektiivi astuu voimaan vuonna 2015, mutta sen vaikutukset alkavat tuntua investoinneissa jo nyt. Rikkidirektiivi nostaa viennin kuljetuskustannuksia varovaisesti arvioiden 600 miljoonalla eurolla. Kustannusten nousu koskee lähinnä vain pussin perällä olevaa Suomea. Teollisuuden palkansaajakorvaukset olivat vuonna 2011 noin 17 miljardia euroa, joten kuljetuskustannusten nousu olisi 3,5 prosenttia palkoista. Teollisuuden palkkojen pitäisi siten alentua tuolla 3,5 prosentilla, jotta kannattavuus säilyisi keskimäärin samana. Vain kannattavaa tuotantoa voidaan ylläpitää, mikä on pidettävä mielessä. Kuljetuskustannusten nousu on rinnastettavissa vastaavan suuruiseen työn tuottavuuden laskuun. Useissa yrityksissä, kuten paperin valmistuksessa, palkkojen laskukaan tuskin riittää, sillä tuotantoa tullaan siirtämään muualle. Myös julkisen sektorin palkkoja pitäisi alentaa vastaavasti ulkoisen tasapainon vuoksi. Toisin sanoen rikkidirektiivin täytäntöönpano alentaa koko kansantalouden palkanmaksuvaraa saman 3,5 prosenttia. Toki tarve jäänee hieman pienemmäksi, kun yritykset alkavat toimittaa vientitilauksia maanteitse ja laivojen tekniikkaa parannetaan. Ehkä osa yrityksistä kykenee myös nostamaan hintojaan. Ennusteiden mukaan Euroopassa kasvu jatkuu vuosia hitaana, eikä Suomi ole tästä poikkeus. Palkat pääsivät Nokian aikaansaamassa sumussa livahtamaan turhan ylös. Kilpailukykyä pitäisi jo tästä syystä vahvistaa, jotta vientiteollisuuteen syntyisi uusia työpaikkoja korvaa-

Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti.

maan viime vuosien menetykset. Työllisyystalkoiden vaikeusastetta lisää pankkien luottoehtojen kiristyminen pääomavaatimusten kasvun vuoksi. Käytännössä juuri palkansaajat joutuvat maksamaan pankkienkin vakavaraisuuden parantamisen. Palkansaajien reaalinen ostovoima heikkenee lähivuosina, jos työpaikoista halutaan pitää kiinni. Näissä oloissa nollakorotuksia tuskin voi odottaa, puhumattakaan palkka-alesta. Sen sijaan prosentin tuntumassa olevat korotukset lienevät saavutettavissa. Kun tähän lisää rikkidirektiivin aikaansaaman reaalipalkkojen alentamistarpeen, huonot ajat voivat jatkua vuosikymmenen lopulle. Vastaava esimerkki on lähellä. Saksojen yhdistymisen riemu vaihtui lähes kymmenen vuotta kestäneeksi kärvistelyksi 1990-luvun lopulta lähtien. Saksan palkansaajien reaalinen ostovoima heikkeni vuosina 2000–2007 lähes joka vuosi ja nimellisansiot jopa laskivat ajoittain. Ajatus palkankorotusten ostovoimaa ja sitä kautta niiden työllisyyttä lisäävästä vaikutuksesta tuntuu kiehtovalta. Sen sijaan niiden aikaansaamat työpaikkojen menetykset kustannusten nousun vuoksi tuntuvat monesta kaukaisilta, eikä näiden kahden vaikutuksen

HUONOT AJAT VOIVAT JATKUA V UOSIK Y MMENEN LOPULLE. yhteen laskeminen onnistu taskulaskimella. Suomen Pankissa on kokonaistaloudellisen mallin avulla arvioitu, että yhden prosenttiyksikön verran pienemmät palkankorotukset kahtena vuonna peräkkäin tuovat yhteensä noin 30 000–40 000 työpaikkaa lisää.¹ Erikoistuneessa pienessä avotaloudessa ostovoima syntyy käytännössä vain viennistä. Viennin nykyiset ongelmat eivät ole tilapäisiä vaan pysyviä markkinaosuuksien menetyksiä. Valtion ja palkansaajien olisi vain sovitettava suu säkkiä myöten. Suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet ovat kuitenkin kunnossa. Syrjäistä sijaintia on kompensoitu osaamisella ja vikkelyydellä. Nyt vain pitäisi löytyä sisua, joka kantaisi talouden 2020-luvulle. ¹ Euro&talous, 3/2011 s. 43 sekä Lauri Kajanoja 28.11.2012 Ylen 20.30 uutiset.

17

KOLUMNI

KIM LINDSTRÖM

KUVA KIMMO LEHTONEN

Onko sijoittaminen Suomeen tyhmää?

P

örssiodotukset vuodelle 2012 eivät olleet mairittelevia. Euroopan velkakriisin varjossa kilpailtiin siitä, kuka pystyy esittämään synkimmät skenaariot. Markkinoilla on kuitenkin mainio kyky yllättää. Pörssivuodesta on tulossa varsin kelvollinen. Vuoden 2012 keskimääräinen euromääräinen kurssinousu ylittää joulukuun alkuviikon jälkeen 20 prosentin rajan useissa maailman pörsseissä. Näitä ovat mm. Kööpenhamina, Frankfurt, Varsova, Wien, Hongkong, Mumbai (Intia) ja jopa Ateena. Moni muu pörssi on kymmenen prosentin rajan paremmalla puolella kuten Tukholma, Oslo ja sekä NYSE että Nasdaq New Yorkissa. Helsingin pörssi näytti kauan jäävän muista jälkeen, mutta tahti on parantunut loppuvuonna. Kymmenen prosentin ylitys Cap-indeksillä mitattuna on todennäköinen. Vielä paremmin on menestytty Helsingissä välttämällä muutamia karikoita. Nokian kurssikehitys oli pitkään masentava, kunnes käänne parempaan ajoittui loppuvuoteen. Vuoden surkimus on Outokumpu, jonka antioikaistusta markkinaarvosta on menetetty lähes puolet kuluvana vuonna. Tosin Talvivaara ja Pöyry ovat olleet yhtä kurjia. Suurista yhtiöistä olisi kannattanut välttää myös Fortumin ja Sanoman osakkeita. Kurssinousijoita on huomattavasti enemmän kuin laskijoita. Vuoden nousija on takavuosien tappiopesäke SSH. Kun epälikvidejä osakkeita ei oteta lukuun, ykkösenä on Konecranes, josta maksettiin vain runsaat 14 euroa viime vuoden lopussa. Metsä Board ja Marimekko ovat yltäneet lähes yhtä kovaan laukkaan. Aina hinnakkaalta tuntuva Kone on vahvistunut noin puolella. Vähintään neljänneksen kohonneita on lähes 30 osaketta, niistä ehkä yllättävin yli 40 prosentin nousija Orion, jonka kurssikehitys on yleensä vakaa, koska tapana on jakaa koko voitto osinkoina. Usein sanotaan, että on tyhmää sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin. Pankkien sijoitusneuvojien suosima vaihtoehto on kehittyvien markkinoiden rahasto. Kehittyvien maiden taloudet kasvavat tunnetusti kohisten. Siitä huolimatta niin sanotuista BRIC-maista Brasilian ja Kiinan osakemarkkinat edustavat kuluvana vuonna maailman pohjasakkaa. Niissä ollaan vahvasti pakkasella. Venäjän markkinat ovat vain hieman plussalla. Sijoitusneuvojilta taisi unohtua, että kaikkien tuntema asia on sijoittajalle arvoton. Ulkomaille sijoitettaessa tarjolla ovat suorat osakesijoitukset ja rahastot. Jotta olisi toiveita kestävästä indeksiylityksestä, yhtiöitä pitää tuntea erittäin hyvin.

Kirjoittaja on osakesijoittaja ja sijoituskirjailija.

Pitää seurata yhtiöitä koskevaa uutisvirtaa ja tulosraportointia, lukea paikallisia lehtiä, ymmärtää vierasta ajatusmaailmaa, seurata reaaliaikaisesti ulkomaisia pörssejä sekä tutustua yhtiöihin ja niiden johtoon yhtiökäynneillä, sijoittajatapaamisissa ja yhtiökokouksissa. Ulkomaisista yhtiöistä poiketen suomalaisten yritysten seuranta ei ole taloudellisesti tai ajankäytön kannalta ylivoimaista. Entä ulkomaille sijoittavat rahastot? Ne muodostavat suuren osan markkinoista, joten keskimääräinen tuotto ennen kuluja vastaa indeksiä. Kun jopa neljännes niiden tuotosta peritään rahastoyhtiölle, salkunhoitajalle asetettu tuottovaatimus on kova. Taitavia salkunhoitajia löytyy, mutta emme tunnista heitä etukäteen. Usein heidän sijoituskenttänsä on epäinhimillisen laaja. He ovat myös vähemmistönä, sillä kulujen vuoksi valtaosa rahastoista on tuomittu häviämään indekseille pitkällä aikavälillä. Kalsea totuus

ULKOMAILLE SIJOITETTAESSA REALISTINEN TAVOITE ON INDEKSITUOTTO ELI HALPA INDEKSIR AH ASTO. on, että ulkomaille sijoitettaessa realistinen tavoite on indeksituotto eli halpa indeksirahasto. Kestävään indeksiylitykseen voi päästä lähinnä vain kotimarkkinaedun turvin. Kotikentän vastapelureina on muiden muassa ulkomaisia sijoittajia, joilla on täällä sama ongelma kuin suomalaisilla muualla. Aikoinaan pankin pääanalyytikkona keskustelin päivittäin ulkomaisten sijoittajien kanssa. Ihmettelin, kuinka vähäisillä tiedoilla oltiin valmiit tekemään jättisijoituksia Suomeen. Helsingin pörssissä on joukko hyviä yrityksiä, joiden tuotot hankitaan muualta, muun muassa Aasian kasvumarkkinoilta. Haittanamme on suppea yritysvalikoima. Sen täydentäminen ruotsalaisilla yhtiöillä olisi ehkä mielekästä, mikäli on valmis ylittämään usein Pohjanlahden. Ruotsalaisiinkin yhtiöihin on tutustuttava paikan päällä, jotta kyse olisi sijoittamisesta eikä vain kalliista harrastuksesta.

19

SIJOITTAJAKYSELY

kysely

kesäkuu 2/10

Osinkokupla ei pelota Yksityissijoittajat uskovat ensi vuonna enemmän defensiivisiin kuin syklisiin yhtiöihin. Finnair kiinnostaa sijoituskohteena jopa vähemmän kuin Japani. Teksti Karo Hämäläinen

V

uosi 2013 on defensiivisten osakkeiden – kuten elintarviketeollisuuden ja teleoperaattoreiden – vuosi. Sitä mieltä on 36,7 prosenttia Arvopaperin Sijoittajakyselyn vastaajista. Syklisiä yhtiöitä kuten konepajoja ja metsäyhtiöitä kannattaa 28,8 prosenttia. Syklinen vastaan defensiivinen on yksi tapa jakaa sijoitusuniversumia. Vastaus on samalla kannanotto yleiseen talouskehitykseen. Sykliset yhtiöt tapaavat menestyä silloin, kun taloudessa on vauhti päällä, kun taas defensiiviset eli syklistä riippumattomat yhtiöt jauhavat rahaa tasaisesti. Defensiiviset yhtiöt ovat yleensä myös vakaita ja hyviä osingonmaksajia. Niiden

kursseissa saattaa näkyä keväällä osingon irtoamisen tienoilla osingonjahtausilmiötä: kurssi nousee ennen osingon irtoamista ja laskee osingon irrottua osingon määrää enemmän. On alettu spekuloida, vallitseeko markkinoilla osinkokupla, osinkoyhtiöiden katteeton arvonnousu. Suomalaissijoittajat eivät sitä pelkää, eikä se tuntuisi näkyvän kursseissakaan: suomalaisyhtiöistä irronnee nykykurssille hyvät osinkotuotot.

Vain prosentilla First Northia Marraskuun Arvopaperissa käsittelimme Helsingin pörssin First North -listan yhtiöitä. Kuten arvata saattaa, pikkulistalaiset

ARVOPAPERIN SIJOITTAJAKYSELY selvittää suomalaisten yksityissijoittajien näkemyksiä, sijoitusaikeita ja salkuissa tapahtuneita muutoksia neljä kertaa vuodessa. Kysely lähetetään Arvopaperin sähköpostiuutiskirjeen tilaajille.

eivät ole vielä löytäneet tietään järin monen sijoittajan salkkuihin. Sijoittajakyselyn reilun 1400 vastaajan joukosta heitä löytyy vain seitsemäntoista. Useampi kuin joka neljäs kuitenkin kertoo, että First North -yhtiöt kyllä kiinnostavat sijoituskohteena. Vastaava kysymys esitettiin myös tässä lehdessä käsiteltävien Japanin ja Finnairin osalta. Näistä kahdesta pitkään vaikeuksissa olleesta sijoituskohteesta nousevan auringon maa kiinnostaa useampaa, 28,7 prosenttia vastaajista. Toki lähes kaksi kolmesta vähät välittää Japanista. ”Ei kiinnosta” -tuomion Finnairille antaa 72,1 prosenttia ja kiinnostusta osoittaa 23,3 prosenttia vastaajista. Finnairia löytyy 89 Sijoittajakyselyyn vastanneen salkusta.

Sijoittajakysely 4/2012 toteutettiin 22.11.2012–4.12.2012. Siihen vastasi 1405 lukijaa. Kiitämme vastaajia arvokkaista näkemyksistä! Vastaajien kesken arvotaan iPad Mini. Arvonta suoritetaan tammikuun alussa.

VASTA AJIEN TAUSTATIEDOT Sukupuoli Nainen

Koulutus 15,8 %

4,4 % Peruskoulu tai kansakoulu

Mies

84,2 % 3,6 % Ylioppilas 8,0 % Ammattikoulu

Ikä alle 18 vuotta 0,0 % 5,1 %

2 3,8 % Opistotason tutkinto

18 - 34 vuotta

43,0 %

50 - 64 vuotta 65 -

11,2 % Ammattikorkeakoulututkinto

29,4 %

35 - 49 vuotta

22,5 %

20 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

49,0 % Korkeakoulututkinto

SIJOITTAJAKYSELY

Â?Â?‘ ˜—‘•‹ ͜͞Í?Í&#x; †‡ˆ‡Â?•‹‹˜‹•–‡Â? ˜ƒ‹ •›Â?Ž‹•–‡Â? ›Š–‹Ú‹†‡Â? ˜—‘•‹ ‡Ž•‹Â?‰‹Â? ’Ú”••‹••¥Ǎ Uskon, että sykliset yhtiĂśt ovat vuonna 2013 parempia sijoituskohteita

28,8%

9,0%

Uskon, että defensiiviset yhtiÜt ovat vuonna 2013 parempia sijoituskohteita

36,7%

25,6%

En osaa sanoa

En arvioi sijoituskohteita toimialojen perusteella

Kiinnostaako Finnair sinua sijoituskohteena? Kyllä, salkussani on Finnairia

6,3%

Kyllä, mutta en vielä omista Finnairia

17,0%

72,1%

4,6%

Ei kiinnosta

En osaa sanoa

‹‹Â?Â?‘•–ƒƒÂ?‘ ƒ’ƒÂ?‹ •‹Â?—ƒ sijoituskohteena? Kyllä, mutta en omista japanilaisia osakkeita

pĂśrssikehitykseen palasi loppusyksyn aikana kesän tasoille. Yksityissijoittajien uskoa Helsingin pĂśrssin kurssikehitykseen mittaava AP-luottamusindeksi sai marras– joulukuun taitteessa arvon 56,0. Vaikka nousua edellisestä, syyskuun alussa suoritetusta kyselystä kertyi 8,1 indeksipistettä, lukema on indeksihistorian kolmanneksi matalin. Vuosi sitten vastaavaan aikaan indeksin arvo oli 62,4 pistettä.

Ei kiinnosta

7,0 %

8,8%

21,7%

62,5%

Ei kiinnosta

En osaa sanoa

Kiinnostavatko First North -listan yhtiÜt sinua sijoituskohteena? Kyllä, salkussani on jonkin First North -yhtiÜn osakkeita

1,2%

45,6%

Ei kiinnosta

En osaa sanoa

deksi perustuu ArAP-luottamusindeksi vopaperin neljännesvuosittain toteutettavaan Sijoittajakyselyyn. Indeksi voi saada arvoja -100:sta 100:aan. Kun indeksin arvo on positiivinen, enemmistÜ vastaajista uskoo, että Helsingin pÜrssin yleistä kehitystä mittaava OMX Helsinki -indeksi on 12 kuukauden kuluttua kyselyajankohtaa korkeammalla tasolla. AP-luottamusindeksin aineistoa on kerätty loppuvuodesta 2008 alkaen.

Kyllä, mutta en vielä omista yhdenkään First North -yhtiÜn osakkeita

26,9%

26,2%

Sijoittajaluottamus palasi kesän tasoille e SIJOITTAJIEN LUOTTAMUS

Kyllä, salkussani on japanilaisia osakkeita (suoraan tai välillisesti)

ǧ

100

80

60

40

12/2008

12/2012

21

REPORTAASI

”Nokia on noussut screenauksesessamme pohjoismaiseksi erikoistilanneyhtiöksi.” – Marko Kyyrönen

”Talvivaara ja Outokumpu ovat huonosti johdettuja yhtiöitä. Ei pitäisi olla suuri yllätys, että ongelmia syntyy.” – Jarl Waltonen

”Turvallisiksi katsottujen sijoitusten ennätysmatalat korot eivät ole kestävällä pohjalla.” – Sanna Kaje

22 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

REPORTAASI

”Korkomarkkinat ovat täysin rikki. Vaihtoehdot käyvät vähiin.” – Anders Ekholm

Panelistit pessimistisinä Osakkeille ei ole oikein vaihtoehtoa, mutta pörssikehityksen näkymätkään eivät ole Arvopaperin sijoituspanelistien mielestä häävit. Vain konkarisijoittaja Jarl Waltonen uumoilee Helsingin pörssin nousevan kaksinumeroisesti ensi vuonna. Teksti Mirko Hurmerinta Kuvat AJ Savolainen

23

PROFIILI

Kuka: Anders Ekholm, 36 Mitä: sijoitusjohtaja, Eufex Pankki Koulutus: kauppatieteiden tohtori (rahoitus) Harrastukset: kestävyysurheilu, keksinnöt ja kirpputorit

SIJOITUSPANEELI

V

uosi sitten talouden näkymät olivat etenkin Euroopassa epävarmuuden peitossa. Nyt on selvää, että kuljemme kohti vaikeampia aikoja, uskovat Arvopaperin sijoituspanelistit. Kurssikehityksen suhteen he ovat kuitenkin erimielisiä. Syveneekö euroalueen taantuma vielä lamaksi? Voivatko korot laskea edelleen? Kärjistyykö eurokriisimaiden ahdinko sosiaaliseksi kriisiksi? Entä koittaako kevät viimein myös Nokialle? Arvopaperin perinteinen sijoituspaneeli kokosi yhteen sijoittamisen asiantuntijoita pohtimaan tämänhetkistä markkinatilannetta ja ennustamaan ensi vuoden tapahtumia. Sata vuotta tänä vuonna täyttäneen Pörssitalon historian havinaa huokuvalla Pörssiklubilla järjestettyyn paneelikeskusteluun osallistuivat FIMin pääanalyytikko Sanna Kaje, Eufex Pankin sijoitusjohtaja Anders Ekholm, salkunhoitaja Marko Kyyrönen Quorum Rahastoyhtiöstä ja konkarisijoittaja Jarl Waltonen. PROFIILI

Euroopassa hoidettu vain kipua, ei itse tautia ELJAS REPO: Tällä hetkellä taloudessa menee huonommin kuin vuosi sitten osattiin kuvitella. Mitä tänä vuonna on oikein tapahtunut ja missä nyt mennään? JARL WALTONEN: Perusasetelma on tällä hetkellä se, että kehittyvillä markkinoilla, etenkin Kiinassa, kehitys on ollut hyvää, ja siellä on tehty viisaita päätöksiä. Myös Yhdysvallat on päässyt hyvään vireeseen, ja siellä asuntomarkkinatkin ovat alkaneet elpyä. Euroopassa sitä vastoin kilpailukyky on menetetty eikä alueen talous kasva. ANDERS EKHOLM: Olen samoilla linjoilla Jarlin kanssa. Maailma näyttää tällä hetkellä pellolta, joka on vähän epätasaisesti kylvetty, ja Euroopassa tämä epätasaisuus on kaikkein suurinta. Heikko kilpailukyky on se alla oleva perustekijä, joka synnyttää muita ongelmia. Valitettavasti ainoa vaihtoehto kilpailukyvyn elvyttämiseksi on sisäinen devalvaatio. SANNA KAJE: Suurin negatiivinen yllätys on ollut tänä vuonna Kiinan kehitys, mutta viime aikoina maasta on saatu jo hieman parempia lukuja. Makrohuolista riippumatta esimerkiksi konepajat ovat kuitenkin raportoineet vielä hyviä tuloksia. Nyt on kuitenkin tullut selvää viestiä siitä, että asiakkaat ovat odotuskannalla ja päätöksiä uusista investoinneista lykätään. MARKO KYYRÖNEN: Täytyy muistaa, että yleensä makrotaloutta seuraavilla asiantuntijoilla on yleensä hieman pessimistisempi näkemys kuin puhtaasti sektorianalyytikoilla. Tällä hetkellä tämä ero on itse asiassa harvinaisen suuri. Osakeindeksien valossa vuosi on ollut yllättävän hyvä. JARL WALTONEN: On totta, että pörssikurssit ovat noudattaneet enemmän analyytikoiden näkemystä. Mutta johtuuko se siitä, että heidän ennusteensa ovat olleet oikeassa, vai kenties siitä, että vaihtoehtoiset sijoitusvaihtoehdot ovat tällä hetkellä huonot? ANDERS EKHOLM: Aivan! Korkomarkkinat ovat tällä hetkellä täysin rikki. Osakemarkkinoilla näkymät ovat suhteellisesti paremmat kuin korkomarkkinoilla. Keskuspankit ovat ilmoittaneet pumppaavansa rahaa miinuskorolla seuraavat pari vuotta. Tässä tilanteessa vaihtoehdot käyvät vähiin.

Kuka: Marko Kyyrönen, 35 Mitä: salkunhoitaja, Quorum Rahastoyhtiö Koulutus: kauppatieteet, Vaasan yliopisto ja Harvard Perhe: avoliitossa, yksi lapsi

Erityisen mielenkiintoista Euroopan tilanteessa on ollut julkisen talouden rooli. Kontraavaa roolia ei ole ollut, vaan suurimmassa osassa Eurooppaa talouden heikkoa sykliä on vain vahvistettu. Rajut säästötoimet ovat vain ajaneet tiettyjä valtioita lähemmäs väistämätöntä perikatoa. ANDERS EKHOLM: Ongelman juuret juontavat vuosiin 2008–2009, jolloin taloutta elvytettiin rajusti, mutta ei tehty välttämättömiä rakenteellisia muutoksia. Tyydyttiin vain lievittämään kipua buranalla, mutta ei otettu penisilliiniä, jolla se varsinainen tauti olisi saatu parannettua. Nyt buranan vaikutus on loppunut. Eurooppa voisi ottaa mallia Yhdysvalloista, jossa Joseph Schumpeterin luova tuho teki tehtävänsä ja talous on sittemmin kääntynyt jälleen kasvu-uralle. MARKO KYYRÖNEN:

Pysy erossa korkosijoituksista! Vuosi sitten tuskin kukaan osasi odottaa, että korot painuvat näin alas. Mitä oikein tapahtui ja mihin suuntaan mennään ensi vuonna? JARL WALTONEN: Ei yksinkertaisesti uskottu, että vaikeudet eskaloituvat näin paljon. Oma näkemykseni on, että jossain vaiheessa euromaiden lainat tullaan laittamaan yhteen nippuun. Uskon, että korot tulevat pysymään ensi vuonna suurin piirtein nykytasolla, kun vahvojen ja heikkojen valtioiden korkoerot tasoittuvat velkojen sosialisoinnin myötä. ANDERS EKHOLM: Joko sijoittajien riskinpelko on noussut ennätystasoille tai sitten koroissa on puhtaasti spekulatiivinen kupla. ELJAS REPO:

25

SIJOITUSPANEELI

rit, eikä Nokia tällä hetkellä niitä täytä. Allokaatiotasolla voimme tällaisia erikoistilannesijoituksia tehdä, mutta emme yhtiötasolla. SANNA KAJE: Nokian arvostus on osien summa -laskelman perusteella varsin houkutteleva, noin 3,5 euroa per osake. Tämän heijastuminen osakekurssiin vaatisi kuitenkin joko ostotarjouksen tai konkreettista positiivista kehitystä älypuhelinpuolelta. Tällä hetkellä valloillaan olevaan Lumia-hypeen kannattaa suhtautua vielä varauksella, sillä samaa nähtiin myös aiempien mallien kohdalla.

Katseet kehittyville markkinoille

Sijoittajat uskovat, että heidän jälkeensä jostain löytyy aina vähintään yksi suurempi hölmö. Uskon, että kupla alkaa puhjeta ja korot kääntyvät ensi vuonna nousuun. ELJAS REPO: Nyt ei siis kannata sijoittaa pitkän koron rahastoihin? SANNA KAJE: Olemme varmaan kaikki samaa mieltä siitä, että turvallisiksi katsottujen sijoitusten ennätysmatalat korot eivät ole kestävällä pohjalla. Koska korjausliike sitten tapahtuu, sitä onkin vaikeampi arvioida.

Nokiasta onkin hyvä jatkaa ensi vuoden sijoitustärppeihin. Mistä saa parhaimmat tuotot? SANNA KAJE: Kehittyvät markkinat ovat viime aikoina alisuoriutuneet, mutta sieltä on saatu nyt parempia lukuja, joten sentimentti voisi olla kääntymässä. Eurooppalaisten osakkeiden arvostukset ovat myös houkuttelevia suhteessa Yhdysvaltoihin. ANDERS EKHOLM: Yhdysvallat tulee tarjoamaan hyviä tuottoja. Meillä etenkin suuryhtiöt ja kiinteistösijoitusyhtiöt ovat tällä hetkellä ylipainossa. Kehittyviltä markkinoilta nostaisin esiin Pakistanin, josta löytyy runsaasti kasvupotentiaalia. JARL WALTONEN: Kannattaa sijoittaa yhtiöihin, joilla on vahva brändi ja jotka toimivat vahvoilla markkinoilla, joista löytyy vahvat asiakkaat. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön on oltava suuntautunut kehittyville markkinoille tai Yhdysvaltoihin. MARKO KYYRÖNEN: Pohjoiseurooppalaiset high yield -yrityslainat tarjoavat edelleen hyviä tuottoja, sillä uskon, vettä pohjoismainen high yield -buumi on vasta alkumatkallaan. ANDERS EKHOLM: Minua taas vähän huolestuttaa tämä high yield -trendi. Vielä 1980-luvulla näitä kutsuttiin roskalainoiksi, sillä ne ovat vaikeuksissa olevien ongelmayhtiöiden velkapapereita. Uskon, että Euroopan säästötalkoot tulevat iskemään erityisesti näihin yhtiöihin. MARKO KYYRÖNEN: Pitää paikkansa, mutta siksi painotankin erityisesti pohjoiseurooppalaisia yhtiöitä, jotka ovat paremmissa kantimissa kuin esimerkiksi verrokit Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Nokialla ei paluuta suuruuteen

Taantuma syvenee

Enpä sitten kansanosakkeemme. Joko kevät on koittanut Nokialle? JARL WALTONEN: Nokia on ollut hyvä yhtiö: kasvua on ollut, brändi ollut vahva sekä tulos ja osingot kasvaneet. Nyt tämä kaikki on pyyhkiytynyt pois. Nokiasta on tullut renki, eikä se tule koskaan palaamaan entiseen loistoonsa. Itse en tällaiseen lottokuponkiin sijoita. MARKO KYYRÖNEN: Meillä taas Nokia on pitkästä aikaa noussut screenauksesessamme pohjoismaiseksi erikoistilanneyhtiöksi kuluneen syksyn aikana. Ainekset ja resurssit uuden luomiseen ovat olemassa, ja yhtiö onkin tehnyt paljon muutoksia, mutta ei vielä riittävästi. Uskomme, että käänne tapahtuu vuosien kuluttua jossain vaiheessa. Tämän käänteen hinnoittelu voi tapahtua jo vuoden 2013 aikana. ANDERS EKHOLM: Pakko jälleen olla samaa mieltä Jarlin kanssa. Yhtiöiden, joihin me sijoitamme, pitää täyttää tietyt laatukritee-

Tuoreimmat ennusteet näyttävät euroalueen talouden supistuvan ensi vuonna. Olemmeko menossa kohti syvempää taantumaa tai kenties lamaa? JARL WALTONEN: Tilanne vaatii radikaaleja toimia, mieluiten sisäistä devalvaatiota. Sekään ei ehkä riitä, joten lama saattaa iskeä. Kun muulla maailmalla menee kohtalaisen hyvin, osakepoiminnan merkitys korostuu. Huonojen yhtiöiden joukosta on osattava poimia helmet. Indeksiin sijoittamalla tämä ei onnistu. MARKO KYYRÖNEN: Täytyy ikävä kyllä myöntää, että Euroopassa on tehty hyvin paljon toimia, jotka johtavat taantumaan ja vahvistavat sitä. ANDERS EKHOLM: Sisäinen devalvaatio – se tarkoittaa lamaa. Jos teemme parinkymmenen prosentin sisäisen devalvaation, niin kyllä se lama silloin on. ELJAS REPO: Sanna, miltä tämä taantuma näyttää pörssiyhtiöiden näkökulmasta?

ELJAS REPO:

PROFIILI

Kuka: Sanna Kaje, 37 Mitä: pääanalyytikko, FIM Koulutus: tuotantotalous, TKK Perhe: mies ja pari pikkuriiviötä

ELJAS REPO:

26 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

ELJAS REPO:

REPORTAASI

PROFIILI

Kuka: Jarl Waltonen, 65 Mit채: Sijoittaja, Oy Bonus Invest Ab Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Perhe: Vaimo, kaksi tyt채rt채 ja kaksi bonuslasta sek채 viisi lastenlasta

27

SIJOITUSPANEELI

SANNA KAJE: Euroopan taantuma aiheuttaa tietysti jatkuvaa epävarmuutta, mutta ensi vuoden tuloskehitys näyttää olosuhteisiin nähden yllättävän positiiviselta. Säästötoimet tukevat tuloskehitystä, minkä lisäksi osalla yrityksistä on paksut tilauskirjat parempien aikojen peruina. Aika harvassa ovat yhtiöt, jotka eivät olisi ilmoittaneet jonkinlaisista säästötoimista viime aikoina.

Tuleeko osinkoyllätyksiä? ELJAS REPO: Tänä vuonna nähtiin paljon yllättäviä käänteitä, joihin lukeutuivat muun muassa Talvivaaran ympäristöongelmat, korkojen jyrkkä lasku ja mikseivät myös Outokummun sähläilyt. Millaisia yllätyksiä ensi vuonna voisi tapahtua? JARL WALTONEN: Edellä mainitut yhtiöt ovat huonosti johdettuja, ja silloin ongelmia syntyy. Tämän ei pitäisi olla suuri yllätys. Suurimpana riskinä pitäisin kuitenkin jonkinlaista hallitsematonta shokkia, joka sekoittaisi markkinat pahanpäiväisesti. Niin voisi käydä, jos esimerkiksi jokin euromaa päättäisi yllättäen erota rahaliitosta. ANDERS EKHOLM: Itse lähtisin hakemaan shokkia ennemmin sosiaaliselta puolelta. Etelä-Euroopassa puolet nuorista on tällä hetkellä työttömänä. Lähtötilanne on samanlainen kuin se, mistä niin kutsuttu arabikevät lähti liikkeelle. Voi olla, että kaikki menee hyvin, mutta kovin pitkään puolta maan nuorisosta ei

voi pitää työttömänä ilman, että siitä kehkeytyy sosiaalinen ja poliittinen ongelma. SANNA KAJE: Positiivisena yllätyksenä haluan mainita osingot. Hyvässä kunnossa olevat yhtiöt saavat tällä hetkellä lainarahaa hyvin edullisesti, mikä osaltaan kannustaa maksamaan vähän parempaa osinkoa. Osinkoyllättäjiä voisivat olla esimerkiksi Tieto, Metso, Raisio ja Rautaruukki. Vanhat tutut osinkokoneet Fortum, Elisa ja Sanoma maksavat hyvin myös ensi vuonna MARKO KYYRÖNEN: Minä taas uskon, että Sanoma tulee ennemminkin olemaan osinkopettymys. Toinen yhtiö, jonka osinko saattaa pettää odotukset, on Rautaruukki. JARL WALTONEN: Osingoista puheen ollen täytyy muistuttaa, että sijoittajan ei kannata kiinnittää liikaa huomiota siihen, maksaako yhtiö tänä vuonna hieman enemmän tai vähemmän kuin vuosi sitten. Jos rahaa kilisee yhtiön kassaan vuosi vuodelta enemmän, ei yhden vuoden osingolla pitäisi olla pitkän aikavälin sijoittajalle mitään merkitystä. ELJAS REPO: Sitten vielä sokerina pohjalla: mihin suuntaan Helsingin pörssi menee ensi vuonna? JARL WALTONEN: Yleisindeksi nousee kaksitoista prosenttia. MARKO KYYRÖNEN: OMXH25-indeksi laskee viisi prosenttia. SANNA KAJE: Suunta maltillisesti ylöspäin. ANDERS EKHOLM: Tuotot jäävät ensi vuonna nollaan, mutta kurssiheilunta tulee olemaan merkittävää.

Ohjaa taloutesi oikealle tielle Terhi Majasalmi

Totuus taloudestasi Totuus taloudestasi saa sinut pohtimaan suhdettasi rahaan ja auttaa sinua ohjaamaan taloutesi toivomallesi tielle. Kantavana teemana ovat sijoitustoiminnan näkyvät tulokset ja niiden toistettavuus. Kirja haastaa pohtimaan omaa rahaidentiteettiä, kehittämään taloudellisia taitoja ja asettamaan taloudellisen päämäärän – turvan, riippumattomuuden tai rikkauden. 2012, 238 sivua, suositushinta 39 €

Tilaa osoitteesta www.talentumshop.fi tai soita 020 442 4100. Nouda Talentum Shop -kirjakaupasta, Annankatu 34–36, Helsinki. Myös muista hyvin varustetuista kirjakaupoista.

28 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

SALKKUKISA

Panelistien valinnat kotimarkkinoilta Pakistaniin Arvopaperin panelistit kokosivat virtuaalisen 100 000 euron sijoitussalkut, joiden kehitystä seuraamme vuoden ajan. Salkkuihin tuli valita enintään viisi sijoituskohdetta. Yksikään yhtiö ei päätynyt kahden panelistin suosikkien joukkoon.

Sanna Kaje

Jarl Waltonen

Marko Kyyrönen

Anders Ekholm

METSO 20 000 TIKKURILA 20 000 TIETO 20 000 SHANGHAI/SHENZHEN A-OSAKE (ETF) 20 000 DB X-TRACKERS VIETNAM (ETF) 20 000

CARGOTEC 20 000 PKC 20 000 TGS-NOPEC 20 000 BETSSON 20 000 AUTOLIV 20 000

NOKIA 20 000 ORIOLA-KD 20 000 PÖYRY 20 000 OUTOKUMPU 20 000 ASPOCOMP 20 000

SAMPO 15 000 HUHTAMÄKI 15 000 VONTOBEL US VALUE EQUITY 25 000 MORGAN STANLEY U.S. PROPERTY FUND 30 000 TUNDRA PAKISTANFOND 15 000

EMME OLE mukana Nokiassa muutaman viikon tai vuosineljänneksen uutisvirran takia vaan potentiaalisen pitkän aikavälin käänteen vuoksi. Jos oikein jaksaa uskoa nykyiseen Lumiastrategiaan, yhtiön arvon voi helposti nähdä korkeampanakin, noin 6–8 eurossa. Oriola-KD:llä on tasainen liiketoimintamalli, johon voi helposti faktoroida pitkäaikaista kasvua ja miksei kasvavaa kannattavuuttakin. Pöyryn käänne näyttää kimurantilta, mutta tilanne ei ole toivoton. Yhtiö on potentiaalinen double- tai jopa triple bagger. Outokummun voin kuvitella olevan lähivuosina siellä, missä se oli heti annin jälkeen, eli noin 1,40–1,50 eurossa. Aspocompin puolestaan uskon pystyvän vuonna 2015 helposti jakamaan jopa euron osingon.

SAMPO ON sellainen toimija, joka tulee hyötymään siitä luovasta tuhosta, jonka Euroopan rahoitussektori tulee kohtaamaan. Yhtiöllä on myös erittäin kyvykäs johto sekä vahva tase. Huhtamäki on pitkien ongelmien jälkeen saanut vihdoin liiketoimintansa kannattavaksi ja se on kilpailukykyinen, globaali yhtiö. Hieman yli puolet sijoituksista kohdistan Yhdysvaltain markkinoille. Vontobel sijoittaa suuriin jenkkiyrityksiin ja Morgan Stanleyn kiinteistörahasto puolestaan hyötyy maan elpyvistä asuntomarkkinoista. Pakistan puolestaan on maailman kuudenneksi väkirikkain valtio ja kehittyvä parlamentaarinen demokratia. Pakistanin KSE100indeksin yhtiöiden matala arvostustaso kielii ulkomaisten sijoittajien vähäisestä huomiosta.

METSON KONSENSUSODOTUKSET ensi vuodelle ovat

mielestäni liian alhaalla. Myös yhtiön arvostus on selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon. Tikkurila on sopivan defensiivinen valinta epävarmassa markkinassa. Yhtiön strategiset toimet tukevat kasvua ja raaka-ainehintapaineen hellittäminen kannattavuutta. Bonuksena hyvä osinkotuotto. Tiedon tase on vahvan ja tasaisen kassavirran myötä vahvistunut merkittävästi, mikä mahdollistaa merkittävän osinkokorotuksen ilman, että yhtiön tarvitsee joustaa taloudellisista tavoitteistaan. Shanghain A-osakkeista koostuva indeksi on jälleen alittanut ”kriittisen” 2000-pisteen rajan, jota Kiinan viranomaisten huhutaan puolustavan. A-osakkeissa ulkomaalaisten omistus on rajoitettua. Vietnamissa taas uskon indeksin saavuttaneen pohjansa ja lisääntyvän lainanannon tukevan kehitystä ensi vuonna.

CARGOTEC TOIMII vahvoilla

Aasian markkinoilla. Uskon, että yhtiön ongelmat ovat tilapäisiä. Kun ongelmat saadaan ratkaistua, Cargotechin osakekurssi voi nousta huomattavasti. PKC on erittäin hyvin johdettu yhtiö, joka on kasvanut viime vuosina rajusti. Se on ehdottomasti yksi parhaimmista yhtiöistä Helsingin pörssissä. TGS-NOPEC puolestaan on norjalainen öljypalveluyhtiö, joka on erittäin kannattava ja pystyy laajenemaan ilman suuria investointeja ja velanottoa. Ruotsalainen peliyhtiö Betsson on myös erittäin kannattava eikä ole kovin suhdanneherkkä. Lisäksi halusin päästä käsiksi Kiinan kasvaville kulutusmarkkinoille. Se onnistuu, kun sijoittaa ruotsalaiseen Autoliviin.

29

iPad-lehti nyt maksutta tilaajille Tilaa Talouselämä-lehti ja lue lehteä toistaiseksi samaan hintaan iPadilla. Toimi näin: mene osoitteeseen talouselama.fi/ipad ja valitse tilaa Talouselämä. talouselama.fi/ipad 30 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

SALKKUKISA

TULOKSET

Nokiasta erossa pysyminen toi voiton Viime vuoden salkkukisan voiton vei ylivoimaisesti Petri Tuutti. Voitto heltisi sillä, ettei tehnyt kuten muut panelistit – sijoittanut Nokiaan.

E

dellisen sijoituspaneelin salkkukilpailussa voittoa juhli Visio Varainhoidon toimitusjohtaja Petri Tuutti, jonka valinnat tuottivat yli 31 prosentin arvonnousun. Saavutus on kova, sillä vertailuindeksinä käytetty OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi vahvistui vastaavalla ajanjaksolla 11,5 prosenttia. Tuutin lähtökohta kilpailussa oli se, että eurokriisi saataisiin ratkaistua, mikä näkyisi etenkin pankkiosakkeiden kursseissa. Lopullista ratkaisua kriisiin ei vielä ole saatu, mutta Tuutin valinnat Pohjola ja Nordea tuottivat oikein mukavasti. Nappiin osuneiden valintojen ohella hänen asemaansa vahvisti se, ettei hän erehtynyt sijoittamaan Nokiaan toisin kuin muut panelistit. Toiselle sijalle salkkukilpailussa, vain 0,2 prosenttiyksikön erolla seuraavaan, ylsi Icecapital Varainhoidon salkunhoitaja Anne Brusila, jonka valinnat toivat 9,6 prosentin arvonnousun. Brusilan salkun rahasampo oli Orion, joka reippaan kurssinousunsa lisäksi antoi lähes kymmenen prosentin osinkotuoton. Cargotec-valintaansa Brusila perusteli kisaan lähdettäessä muun muassa yhtiön korkealla beta-kertoimella. Tällä kertaa yhtiö ei kuitenkaan ratsastanut kurssinousun aallonharjalla, vaan laskua kertyi reilut 15 prosenttia.

Huhtamäki yllätti Vain niukin naukin Brusilalle hävinnyt Evli Pankin osakesijoitusjohtaja Eija Koskimies kompastui kahteen yhtiöön: Nokiaan ja Outokumpuun. Koskimiehen mukaan Nokian osakkeella oli vuosi sitten huomattavasti enemmän tilaa ylöspäin kuin alaspäin. Valitettavasti arvio osoittautui täysin vääräksi. Outokummun hän valitsi salkkuunsa pelipaperiksi – ja sellainen se on ollutkin. Vielä keväällä kaikki näytti yhtiön kannalta hyvältä, mutta sitten sijoittajille alkoi valjeta, ettei yhtiön Inoxum-kauppa olekaan aivan läpihuutojuttu. Mutta löytyipä Koskimiehen salkusta yksi tähdenlentokin. Nimittäin Huhtamäki, jonka hän otti mukaan defensiiviseksi osakkeeksi, mutta niin vain

Teksti Mirko Hurmerinta yhtiö tuotti osingot mukaan lukien lähes 50 prosentin arvonnousun. Salkkukisan jumboksi jäi viime vuonna vielä silloin Finlandia Varainhoidon päästrategina toiminut Tero Wesanko, jonka ¡ ƪ verran. Wesangon salkussa painoi Nokian lisäksi 20 000 euron jättäminen käteiseksi, jota hän perusteli aiheelliseksi epävarmassa taloustilanteessa. Syksyllä Wesanko vaihtoi osakkeet rakennuksiin ja toimii nykyisin NCC:n senioriekonomistina.

SALKKUKISA 30.11.2011–30.11.2012 PETRI TUUTTI Nordea Pohjola Metso Nokian Renkaat Stora Enso

ANNE BRUSILA Nokia Cargotec Outotec Citycon Orion

EIJA KOSKIMIES Nokia Metso Outokumpu* Huhtamäki Nordea

TERO WESANKO Nokia Metso Amer Sports Elisa Käteinen

Sijoitus 28.11.2011

Kurssimuutos, %

Osinkotuotto, %

Sijoitus 27.11.2012

20 000 20 000 20 000 20 000 20 000

27,3 % 49,3 % -0,2 % 36,8 % 14,3 %

4,7 % 5,8 % 6,0 % 5,2 % 7,0 %

26 400,0 31 017,0 21 159,0 28 417,8 24 262,3 131 256,0

Sijoitus 28.11.2011

Kurssimuutos, %

Osinkotuotto, %

Sijoitus 27.11.2012

20 000 20 000 20 000 20 000 20 000

-39,5 % -15,2 % 24,5 % 15,7 % 34,2 %

4,7 % 4,5 % 2,7 % 6,9 % 9,5 %

13 035,2 17 856,6 25 433,0 24 537,0 28 742,4 109 604,1

Sijoitus 28.11.2011

Kurssimuutos, %

Osinkotuotto, %

20 000 20 000 20 000 20 000 20 000

-39,5 % -0,2 % -52,6 % 44,5 % 27,3 %

4,7 % 6,0 % 0,0 % 5,4 % 4,7 %

Sijoitus 27.11.2012

13 035,9 21 159,4 18 830,0 29 976,6 26 399,5 109 400,6

Sijoitus 28.11.2011

Kurssimuutos, %

Osinkotuotto, %

Sijoitus 27.11.2012

20 000 20 000 20 000 20 000 20 000

-39,5 % -0,2 % 23,4 % 2,7 % 0,0 %

4,7 % 6,0 % 3,6 % 8,3 % 0,0 %

13 035,3 21 159,0 25 406,6 22 191,8 20 000,0 101 791,9

Tuotto

31,3 % Tuotto

9,6 % Tuotto

9,4 % Tuotto

1,8 %

*) Outokummusta irronneet merkintäoikeudet katsottiin myydyiksi 21.3.2012 Vertailuindeksi OMX Helsinki Cap GI +11,5%

31

REPORTAASI

Japanilaiset sijoittajat tietävät, millaista on elää vuosikymmenet alaspäin suuntaavien kurssikäyrien kanssa. Kävimme selvittämässä, kuinka sijoittaja voi tehdä rahaa laskuvoittoisessa markkinassa. Tai edes pysyä hengissä. Teksti Karo Hämäläinen Kuvat Petri Artturi Asikainen

33

inokuniya-kirjakaupan seitsemännessä kerroksessa Tokion Shinjukussa on hyvä valikoima yhdysvaltalaista sijoituskirjallisuutta: O’Shaughnessyä, Shilleriä sekä erityisen runsaasti ơ ja hänen oppiisäänsä Benjamin Grahamia. Vaan yksi on joukosta poissa. Jeremy Siegelin sijoituskirjaklassikkoa Stocks for the Long Runia siellä ei näy. Kirjassaan professori Siegel osoittaa, että osakkeet ovat pitkällä aikavälillä tuottoisin sijoitusluokka. Pitkä aika tasaa riskit. Japanissa pitkän aikavälin osakesijoittajana oleminen on ollut köyhtymisen historiaa. Nikkei-indeksi on käynyt nykytasoja alempana sitten vuoden 1984 vain kahtena lyhyenä jaksona: vuosituhannen vaihteen pörssihuumaa seuranneessa taantumajaksossa ͜͞​͜͞Ȃ͜͞​͜͟ ¡ ¡ Ƥ Ú jälkeen lokakuusta 2008 maaliskuuhun 2009. Muina aikoina ostetut osakkeet ovat miinuksella. Jos Nikkei 225 -indeksiä erehtyi ostamaan 1980-luvun nousubuumin huipulla joulukuussa 1989, rahoista on yhä hukassa kolme neljäsosaa, eivätkä parin prosentin vuotuiset osinkotuotot paljon lämmitä. Helsingin pörssin taaperrus näyttää Japanin rinnalta pieniltä vastoinkäymisiltä. Vaikka it-kupla oli meilläkin kova, Helsingin OMXH25-indeksi on vain reilun kolmanneksen alkuvuoden 2000 huippujen alapuolella. Kun 1980-luvulla niin Suomessa kuin Japanissa meni kovaa, ylpeilimme olevamme Euroopan Japani. Tällä hetkellä kukaan ei halua toistaa vertausta, vaikka ehkä pitäisi – paitsi pörssissä myös makrotaloudessa. Suomalaissijoittajien usko buy and holdiin on alkanut horjua, kun kurssikäyrä tuntuu jumittuneen putkeen, jonka sisällä noustaan ja lasketaan. Entä Japanissa, jossa kolmisenkymmentä vuotta sitten tehty indeksisijoitus on tappiolla?

K

Osakkeita yhtiöiden sijaan Yksi vastaus löytyy Tokiosta Omorin asemalta nousevan mäen laella sijaitsevan päiväkodin kellarista, jossa Yushiro Sawada pitää konttoriaan. Sawada rakennutti talon vuonna 2007 myytyään ison joukon osakkeita hyvällä hinnalla ennen subprimeongelmia ¡ Ƥ ¡Ǥ Aiemmin muun muassa Daiwa Securitiessa työskennellyt Sawada on käyntikorttinsa mukaan SFM-sijoitusyhtiön pääjohtaja. Käyntikortissa esitellään myös yhtiön motto: ”Kuri ja skeptisyys kehittävät intuitiomme säilymään hengissä.” Asiakkaita SFM:llä on yksi, Sawada itse. Kerrostalokolmion laajuinen yhtenäinen kellaritila muistuttaa enemmän diskoa kuin työhuonetta. Valot ovat himmeät, takaseinän täyttää helsinkiläisyksiön hintainen stereo- ja kotiteatterilaitteisto. Kaiuttimia on pultattu ympäri kattoa optimaalisen äänentoiston aikaansaamiseksi (ja ääni onkin täyteläinen ja tasapainoinen, kun isäntä esittelee sitä). Lattialla lojuu pari kitarakoteloa ja vinyylilevyjä, lähinnä länsimaista poppia. Oven vieressä seisoo baaritiski, jonka perusteella erityisesti ruskeat väkevät maistuvat. Ympäri huonetta on japanilaista ja

34 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

MARKKINOIDEN MUSIIKKI. Yksityissijoittaja Yushiro

Sawada pitää sijoituksiaan vain viikosta kuukauteen ja ajoittaa kauppansa liukuvien keskiarvojen avulla.

eurooppalaista nykytaidetta. Vasta huoneen toinen pääty näyttää siltä kuin ammattisijoittajan työpöydän voisi kuvitella näyttävän. Vierekkäin on neljä monitoria, joissa pyörivät markkinatiedot ja teknisen analyysin ohjelmisto. Se on Sawadan työkaluista tärkein. ”En sijoita yhtiöiden tuleviin kassavirtoihin. Minä ostan niitä osakkeita, jotka ovat nousutrendissä”, Sawada sanoo. Japanilainen kulttuuri on visuaalista jo kirjoitusmerkeistä alkaen. Kuvioihin perustuvan teknisen analyysin runsas käyttö on yksi japanilaisen sijoitusmaailman erikoispiirteistä. Jo 1600-luvulla japanilaiset kehittivät markkinainformaation esittämiseen tavan, jota kutsutaan japanilaisiksi kynttilöiksi. Japanilainen kynttilä esittää päivän avaus- ja päätöskurssin, korkeimman ja matalimman noteerauksen ja sen, nousiko vai laskiko

REPORTAASI

TAK ASEINÄN TÄY TTÄ Ä HELSINKIL ÄISYKSIÖN HINTAINEN STEREOL AITTEISTO arvopaperin arvo – ja kaiken tämän tehokkaasti yhteen pakattuna. Yushiro Sawada katselee osakkeita liukuvien keskiarvojen avulla. Ajanjaksot ovat lyhyitä, sillä niin on hänen sijoitusjaksonsakin: hän pitää positioitaan viikosta kuukauteen. Osakkeissa (”pidän erityisesti japanilaisista suurpankeista, joiden osakkeet ovat vo-

latiileja”) hän ottaa vain pitkiä positioita, Nikkei-indeksifutuureja hän myös shorttaa. Pitkää salkkua hänellä ei ole enää lainkaan. ”Japanissa long-sijoittajan pitää varautua maanjäristyksiin”, hän sanoo ja kertoo esimerkiksi vakuutusyhtiöiden tekevän niin: osa salkusta on sijoitettu putteihin, joiden arvo nousee, jos markkinat romahtavat. Kun puolitoista vuotta sitten keväällä maa järisi Sendaissa, tsunami nousi ja Fukushiman ydinreaktoreiden tilaa tarkkailtiin henkeä pidätellen, Sawadalla oli auki pitkiä positioita, joita hän ei ollut suojannut puteilla. Järistyksen tapahtuessa varttia vaille kolme iltapäivällä Sawada istui työpöytänsä ääressä. ”Ostin heti rakennusyhtiöitä. Ne olivat minun salkkuvakuutukseni.”

35

JAPANI

Hän ennätti ostaa osakkeita muutamaa minuuttia ennen pĂśrssin sulkeutumista. Kun pĂśrssikauppa käynnistyi seuraavana aamuna, rakennusyhtiĂśiden osakkeet kirmasivat parinkymmenen prosentin nousuun. Sen enempää ne eivät pĂśrssin sääntĂśjen takia voineet nousta. Sawada myi osakkeet pois saman tien pois. Viime vuosina hän on suuntautunut pois osakemarkkinoilta ja ryhtynyt sijoittamaan taiteeseen. â€?Valitettavastiâ€?, hän sanoo. Sawada kertoo salkkunsa arvon olevan vain noin 800 000 euroa. Salkun menestyksellä tuskin on kummoista vaikutusta Sawadan elämään. Paitsi: â€?Kun teen voittoa, tunnen itseni vahvaksi ja soitan vahvaa musiikkia. Kun teen tappiota, kuuntelen surullista musiikkia.â€?

Finanssitoimiala näivettyi Sawada on selvinnyt osakemarkkinoista hyvin, koska hän ennätti tehdä rahaa nousuvaiheissa ja poistua markkinoilta ennen ƤÂ?ƒÂ?••‹Â?”‹‹•‹¥Ǥ ƒÂ?ƒƒ ‡‹ ˜‘‹ •ƒÂ?‘ƒ Œƒ’ƒÂ?‹Žƒ‹•‡•–ƒ ƤÂ?ƒÂ?••‹–‘‹Â?‹ƒŽƒ•–ƒǤ •ƒÂ?‡•‹joittaminen ei näy Tokion katukuvassa, eivätkä Naritan lentokentällä tulvi vastaan pankkien mainokset niin kuin Länsi-Euroopassa. ƒ—’—Â?‰‹••ƒ –—Â?–—— ‘Ž‡˜ƒÂ? ’‘‹Â?Â?‡—Â?•‡ŽŽ‹•‡Â? ’ƒŽŒ‘Â? ‡Â?–‹•‹¥ ƤÂ?ƒÂ?••‹ƒÂ?Â?ÂƒÂ–Â–Â‹ÂŽÂƒÂ‹Â•Â‹ÂƒÇĄ Œ‘–Â?ƒ Â?›Â?›‹•‹Â? Â?‡•Â?Â‹Â–Â–Â›Â˜ÂĄÂ– ‰‘ŽƤ‹Â? –ƒ‹ ƒ™ƒ†ƒÂ? tapaan omien sijoitustensa harrastusluonteiseen hoitoon. Varain-

Mika Pesonen STRATEGI, EQ Miksi nyt kannattaa sijoittaa Japaniin? Maa on maailman kolmanneksi suurin talous. Sen sijainti on erittäin hyvä, kun ottaa huomioon talouskasvun Kiinassa ja muualla Aasiassa. Suuret japanilaiset vientiyhtiĂśt ovat globaaleja jättiläisiä, joiden merkkituotteet tunnetaan kaikkialla maailmassa. Auto- ja elektroniikkateollisuus on ollut erittäin menestyksekäs, joskin kilpailu on kovaa. Kiinan talouden elpyminen tukee myĂśs japanilaisia yhtiĂśitä. Miksi nyt ei kannata sijoittaa Japaniin? Japanilaiset osakkeet ovat kalliita ja niiden osinkotuotto on matala. Olen käynyt tutustumassa japanilaisiin yhtiĂśihin paikan päällä usean otteeseen kuluneen 15 vuoden aikana, ja aina on puhuttu yrityskulttuurin muutoksesta. Se ei ole toteutunut. Japanilaiset pĂśrssiyhtiĂśt omistavat edelleen toisiaan ristiin, eikä yrityskulttuuri ota riittävästi huomioon osakkeenomistajan oikeuksia. Japanilaisten olisi kannattanut opetella nĂśyryyttä toisen maailmansodan jälkeen. He kohtelivat muiden muassa kiinalaisia todella julmasti, eivätkä haavat ole umpeutuneet vieläkään. Syyskuussa puhjenneen Senkaku/Diaouy-saarikiistan juuret ovat syvällä. Koin tämän itse syyskuun lopulla, kun kävin Hongkongissa kiinalaisen teleoperaattorin vieraana. Viestintämiehen mielestä sodan syttyminen on vain ajan kysymys, sillä Kiina haluaa kostaa japanilaisille miekkamiehille. â€?First we beat them, then they obey usâ€?, hän sanoi kiinalaisittain englantia murtaen. Vaikka jätämme tolkuttoman uhon oman arvoonsa, politiikalla on merkitystä myĂśs yritysten toimintaan. Sen ovat japanilaiset yhtiĂśt saaneet syksyn mittaan havaita, kun niiden tuotteiden vienti Kiinaan on tyrehtynyt. En näe syitä sijoittaa Japaniin juuri nyt. Mieluummin sijoitan Aasian kasvavien markkinoiden osakkeisiin, esimerkiksi Kiinaan ja Indonesiaan.

36 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

hoitoyhtiĂśitä on pantu yhteen ja yritetty etsiä kannattavuutta. Sama kehitys on käynnistynyt Suomessa vauhdilla tänä syksynä. ƒ’ƒÂ?‹ ‘Â? Â?ƒÂ?’’ƒ‹ŽŽ—– ’‹–Â?ÂĄÂĄÂ? Â†Â‡ĆŞÂƒÂƒÂ–Â‹Â‘Â–Âƒ ˜ƒ•–ƒƒÂ?ÇĄ Â?—––ƒ –ƒlous ei ole alkanut pyĂśriä keskuspankin nollakorkopolitiikasta huolimatta. IMF:n lokakuisen ennusteen mukaan tänä vuonna Japanin kuluttajahinnat pysyvät viime vuoden tasolla, ensi vuonna laskevat hieman. Sen sijaan Japanin bruttokansantuote kohoaa ennusteen mukaan kehittyneeksi maaksi poikkeuksellisen hyvin, peräti 2,2 prosenttia, mutta siitä käy kiittäminen kevään 2011 kolmoistuhon aikaansaamaa investointisysäystä ja tuhojen vuoksi painunutta lähtĂśtasoa. Ensi vuonna talouskasvu hiipuu taas. Kun osakemarkkinatuotot ovat olleet huonoja, sijoitusrahastojen myyminen tavalliselle kansalle on vaikeaa. Eikä pĂśrssikauppa käy kuumana ammattilaistenkaan keskuudessa. Tokion pĂśrssi sulkeutuu jo kolmelta iltapäivällä.

Rouva Watanabe treidaa valuutoilla Sijoitettavaa japanilaisilla olisi, sillä ne sukupolvet, jotka pääsivät osalliseksi Japanin suuresta buumista, ovat eläneet säästeliäästi, ovat nyt vauraita – ja päässeet kuluttamisen makuun. Japanilaisten yksityishenkilĂśiden rahoitusvarallisuudesta vain yhdeksän prosenttia on sijoitettu osakkeisiin, kun Suomessa vastaava luku on neljätoista prosenttia. Japanilaisessa kulttuurissa perheenäidit vastaavat perheen raha-asioista, myĂśs sijoittamisesta. Nimityksellä â€?rouva Watanabeâ€? tarkoitetaan perheensä talouskassalla treidaavaa kotiäitiä. Käsitteessä tuoksahtaa vahvasti bullerous. â€?Nykyisin rouva Watanabet spekuloivat valuuttamarkkinoillaâ€?, analyytikosta yrityksiä rahoitusasioissa neuvovaksi konsultiksi ryhtynyt Naohiro Muta sanoo. Valuuttatreidaus on väistämättä spekulaatiota, sillä valuutta ei tuota mitään. Valuuttaa ostetaan vain siinä toivossa, että sen voi muuttaa takaisiin omaksi valuutaksi edullisemmalla kurssilla. Sijoittamisen sijaan japanilaiset kuluttavat. Luksusbrändien suurmyymälät kohoavat vierekkäin kaupungin tärkeimmillä ostoskaduilla, matkoja ostellaan ja Eurooppaan lennetään lomallekin mielellään bisnesluokassa. Kuluttamiseen kannustaa myĂśs maan ankara perintĂśverotus, joka leikkaa suuria perintĂśjä terävällä viikatteella valtion kassaan. Sen sijaan pääomatuloista valtio nappaa verona vain kymmenen prosenttia. Mutta ensin pitäisi saada voittoja. LĂśytyisikĂś niitä tuolta, kerrostalon alakerrassa sijaitsevan aloittelevan rahastoyhtiĂśn neuvotteluhuoneesta, jonka pĂśydällä hĂśyryävät perinteisesti kuvioidut teekupit ja jonne Muta meitä johdattaa?

Pienillä yhtiĂśillä suuria voittoja Hiroshi Tatedalla on pitkä ja menestyksellinen salkunhoitohistoria. Forbes-lehti valitsi vuonna 2001 tuolloin Merrill Lynchillä tyĂśskennelleen Tatedan yhdeksi maailman kahdestakymmenestä parhaasta rahastosalkunhoitajasta. Erikoiseksi hänet tekee se, että hän on hankkinut tuottoja sijoittamalla japanilaisiin osakkeisiin. Merrill Lynchiltä (eli nykyisin BlackRockilta) omaan varainhoitoyhtiÜÜnsä Portforiaan siirtyneen Tatedan salaisuus on keskittyminen pieniin ja keskisuuriin yhtiĂśihin. Huolitellusti englantia ääntävä Tateda vetää paperinipustaan A4-arkin ja ojentaa sen pĂśydän yli. Siinä on kaksi japanilaissijoittajille valitettavan tuttua käyrää: Nikkei- ja Topix-indeksien Â?—”••‹‰”ƒƒƤ–Ǥ ‡—”ƒƒ –‘‹Â?‡Â? Â’ÂƒÂ’Â‡Â”Â‹ÇŁ ‰”ƒƒƤǥ Œ‘Â?Â?ƒ Â?—‘–‘ ˜ƒ•–ƒƒ

REPORTAASI KONSULTTI. Naohiro Muta tyĂśskenteli

aiemmin analyytikkona mutta on siirtynyt rahoituskonsultiksi. Japanin sijoitusala on kärsinyt kurssikurimuksesta.

37

REPORTAASI

MR. HEDGE. Tetsuya Tachibana toi hedge-

rahastot Japaniin. ”Japanilaiset hedget ovat kuolemassa”, hän sanoo nyt.

38 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

JAPANI

edellisiä: se esittää megapankki Nomuran osakekehitystä. Lisää papereita liukuu pĂśytälevyä pitkin. â€?Sonyn kurssihuippu oli vuonna 2000, minkä jälkeen osake on menettänyt arvostaan 95 prosenttia. Toyotan huippu oli helmikuussa 2007, josta se on tullut alas yli 70 prosenttia. Komatsun kurssi on laskenut 65 prosenttia lokakuusta 2007.â€? Ne kaikki ovat suuria yhtiĂśtä, joiden paino indeksissä on merkitÂ–ÂĄÂ˜¥Ǥ ‹‡Ž¥ Â?ƒÂ?•‹ ‰”ƒƒƤÂƒÇĄ Œ‘–Â?ƒ Â‡Â•Â‹Â–Â–ÂĄÂ˜ÂĄÂ– Çł ƒ’ƒÂ?‹Â? ĆŹ ÇŁÂ?Çł Uniqlon Œƒ Çł ƒ’ƒÂ?‹Â? ÇŁÂ?Çł Nitorin ‘•ƒÂ?‡Â?—”••‡ŒƒǤ —Â?Â?ƒÂ?Â?‹Â? ƒ”˜‘ ‘Â? monikymmenkertaistunut 1990-luvun lopulta. Tatedan paperistetussa kalvoshow’ssa on värisuoran täydentävän kortin vuoro. Se on jo taulukko Topix-indeksin nousijoista ja laskijoista. Datat ovat yli vuoden vanhoja, mutta kokonaiskuva ei siitä muutu: reilusta 2600 yhtiĂśstä 57 prosenttia nousi syksyllä 2000 alkaneella kymmenen vuoden jaksolla, 43 prosenttia laski. 1500 nousseesta yhtiĂśstä kolme neljästä oli markkina-arvoltaan alle 30 miljardia jeniä eli nykykurssilla 300 miljoonaa euroa, siis enintään Oriola-KD:n tai Lemminkäisen arvoisia. Luonnollisesti pĂśrssissä on huomattavasti enemmän pieniä kuin suuria yhtiĂśitä, joten ne hallitsevat lukumäärällisesti myĂśs nousijoiden listaa, mutta jos on tarkoitus argumentoida, että nousijoita kannattaa etsiä pienyhtiĂśiden joukosta, kyllähän taulukko siitä todistaa. Çł ÂŽÂĄÂ?Â?‡ ”ƒÂ?‡Â?Â?‡Â?——–‘Â?•‡Â? ƒ‹Â?ƒƒǤ ‘‹•‡•–ƒ Â?ƒƒ‹ŽÂ?ƒÂ?•‘†ƒ•–ƒ ˜—‘–‡‡Â? Í?ÍĽÍĽÍœ ƒ’ƒÂ?‹••ƒ ˜ƒŽŽ‹–•‹ ’‹–Â?ÂĄ –ƒŽ‘—†‡Â? Â?‘—•—Â?ƒ—•‹Ǥ ‡ ƒ‹Â?ƒ on ohi ja se täytyy hyväksyäâ€?, Tateda sanoo. â€?Sony oli hyvä analogisissa laitteissa mutta ei ole pärjännyt digitaalisissa, Toyota on ollut hyvä polttomoottoriautoissa...â€? Tulevia menestyjiä kartoittaessaan Tateda kiinnittää erityisesti Š—‘Â?‹‘–ƒ ›Š–‹ÚÂ? Œ‘Š–‘‘Â?Ǥ ÂĄÂ? Â?‘•–ƒƒ ‡•‹‹Â? Â˜ÂƒÂƒÂ–Â‡Â˜ÂĄÂŠÂ‹Â–Â–ÂĄÂ‹Â•Â?ƒ—’’ƒyhtiĂś Uniqlon, jonka perustaja ja toimitusjohtaja Tadashi Yanai ‘Â? ‘”„‡•‹Â? ƒ”˜‹‘Â? Â?—Â?ƒƒÂ? ƒ’ƒÂ?‹Â? ”‹Â?Â?ƒ‹Â? ‹ŠÂ?‹Â?‡Â?Ǥ ƒ‹Â?Â?ƒ Yanai onkin yli 60-vuotias, hän on Tatedan mukaan uuden ajan johtaja ja Uniqlo uuden ajan yritys, joka ei pelkää virheitä vaan ’›”Â?‹‹ ‘’’‹Â?ƒƒÂ? Â?‹‹•–¥Ǥ ƒ’ƒÂ?‹Žƒ‹•‡••ƒ ›”‹–›•Â?ƒƒ‹ŽÂ?ƒ••ƒ ‘Â? –ƒ˜ƒ––— vältellä riskinottoa. Çł ƒ–•‘Â? Œ‘Š–‘ƒ Œƒ Ž‹‹Â?‡–‘‹Â?‹Â?–ƒÂ?ÂƒÂŽÂŽÂ‹ÂƒÇĄ Œƒ •‹Œ‘‹–—Â?•‡– –‡‡Â? Â˜ÂĄÂŠÂ‹Â?tään 3–5 vuodeksi.â€? Uuden ajan yhtiĂś on myĂśs teleoperaattori SoftBank, joka hiljattain osti Yhdysvalloista SpintinǤ ‹‡Ž‡ŽŽ¥¥Â? Â?‘–‹Â?ƒƒŠƒÂ? Â?¥’‡”tyneet japanilaisyhtiĂśt eivät ole kunnostautuneet yritysostoissa, mutta aktiviteetin ennustetaan lisääntyvän, sillä jeni on useiden arvioiden mukaan poikkeuksellisen vahva. â€?Uniqlon toimitusjohtaja ja SoftBankin toimitusjohtaja ovat ystäviä. Uniqlon toimitusjohtaja kuuluu SoftBankin hallitukseenâ€?, Tateda taustoittaa. SoftBankin dynamo Masayoshi Son ‘Â? ‘”„‡•‹Â? ƒ’ƒÂ?‹Â? ”‹Â?kaiden listan kolmonen. Toinen vastaus kysymykseeen hengissäselviämisestä kuuluu •‹‹•ǣ Çł ÂĄÂ?ÂĄ ‘Â? ‘•ƒÂ?‡’‘‹Â?‹ŒƒÂ? Â?ƒ”Â?Â?‹Â?ƒǤdz Â?†‡Â?•‹Â?‡Š‹–›•–¥ ˜ƒ•-

POIMIJA. Hiroshi Tateda on menestynyt täyttämällä rahastosalkkunsa pienten ja keskisuurten yhtiÜiden osakkeilla.

taan voi taistella koostamalla salkkunsa itsepäisesti pienistä ja keskisuurista yhtiÜistä, joilla on paljon voitettavaa.

Kolmas maailma ajoi kolmanneksi markkinaksi ƒ’ƒÂ?‹ ‘Ž‹ ’‹–Â?ÂĄÂĄÂ? ‘•ƒÂ?‡Â?ƒƒ‹ŽÂ?ƒÂ? ÇłÂ?‘ŽÂ?ĥ ‘•ƒÂ?‡Â?ƒ”Â?Â?‹Â?ÂƒÇł Š†›•˜ƒŽ–‘Œ‡Â? Œƒ —”‘‘’ƒÂ? ”‹Â?Â?ƒŽŽƒǤ ƒƒ‹ŽÂ?ƒÂ? –‘‹•‡Â?•‹ •——”‹Â?Â?ƒÂ? kansantalouden asema oikeutti tukevaan siivuun malliportfolioissa. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana osakesijoittajan maailmankartta on muuttunut kehittyvien markkinoiden nousun Â?›Ú–¥Ǥ ƒÂ?ƒŽŽƒ ƒ’ƒÂ?‹ ‘Â? Â?‡Â?‡––¥Â?›– Â?ƒƒ‹ŽÂ?ƒÂ? –ƒŽ‘—•Â?ƒÂ?Â?‘•‡Â? ƒ•‡Â?ƒÂ?ÇŁ •‡Â? Â?ƒƒ’—”‹ Œƒ ’‘Ž‹‹––‹Â?‡Â? Â?‹‹•–ƒÂ?—Â?’’ƒÂ?‹ ‹‹Â?ƒ Â?‡Â?‹ ‘Š‹ ˜—‘Â?Â?ƒ ͜͞Í?ÍœǤ —”‘ƒŽ—‡‡Â? Â?ƒÂ?•‹ •——”‹Â?–ƒ –ƒŽ‘—––ƒ ƒÂ?•ƒ Œƒ ƒÂ?•Â?ƒ ‘˜ƒ– ›Š†‡••¥ ƒ’ƒÂ?‹Â? Â?‘Â?‘‹Â?‡Â? Â?ƒÂ?•ƒÂ?–ƒŽ‘—•Ǥ —Â? •‹Œ‘‹–—•–—‘––‘Œ‡Â? •ƒƒÂ?‹Â?‡Â? •ƒƒ”‹˜ƒŽ–‹‘•–ƒ ‘Â? ‘ŽŽ—– ŠƒÂ?Â?ÂƒÂŽÂƒÂƒÇĄ ƒ’ƒÂ?‹Â? ‘•——––ƒ ‰Ž‘„ƒƒŽ‹ƒŽŽ‘Â?ƒƒ–‹‘•ƒŽÂ?—‹••ƒ ‘Â? ’‹‡Â?‡Â?Â?‡––›Ǥ ƒ’ƒÂ?Â‹ÇŚÂ•Â‹ÂŒÂ‘Â‹Â–Â—Â•Â”ÂƒÂŠÂƒÂ•Â–Â‘Â– ‘˜ƒ– Â?¥”•‹Â?‡‡– ’¥¥‘Â?ƒ’ƒ‘•–ƒǤ —Â? Â?ƒÂ?•ƒ‹Â?Â˜ÂĄÂŽÂ‹Â•Â‡Â– •‹Œ‘‹––ƒŒƒ– Â‡Â‹Â˜ÂĄÂ– ‘Ž‡ Â?‹‹Â?Â?‘•–—Â?‡‡– Œƒ’ƒÂ?‹Žƒ‹•‹•–ƒ ›Š–‹Ú‹•–¥ǥ ƒÂ?ƒŽ››•‹˜‘‹Â?ƒƒ ‘Â? Â?ƒ”•‹––—Ǥ —Â? ›Š–‹Ú– ’—–‘ƒ˜ƒ–

NIKKEI-INDEKSI. 1984–2012

40 000

30 000

20 000

2010

2005

2000

1995

1990

1985

10 000

0

39

REPORTAASI

Yataka Homma manaa ƪ Ǥ

KURSSIT NOUSKOOT!

Jari Järvinen PÄÄEKONOMISTI, TAPIOLA Miksi nyt kannattaa sijoittaa Japaniin? Japanin osakemarkkina on jo pitkään ollut aliedustettuna kansainvälisten sijoittajien salkuissa. Lähes kaikki ovat alipainossa Japanin osalta. Jo tämä seikka tekee Japanista mielenkiintoisen sijoituskohteen. Vaikka valtio on velkaantunut, yksityisellä sektorilla menee kohtalaisen hyvin. Vanhenevan väestön varallisuus kasvaa ja mahdollistaa kulutuksen ja toisaalta perintöjen siirtämisen nuoremmille sukupolville. Lisäksi nuorten on helpompi päästä työmarkkinoille, kun samaan aikaan työvoiman tarjonta supistuu. Sijoituskohteena Japanin vientivetoiset toimialat eivät välttämättä ole hyvä idea, mutta esimerkiksi kotimarkkinasidonnaiset palvelualat ja high end -tuotanto voivat hyvin menestyä. Tätä taustaa vasten pidemmän aikavälin sijoittajalle voi olla hyvä hetki aloittaa Japani-salkun rakentaminen asteittain siten, että pienten yhtiöiden osuus on merkittävä. Miksi nyt ei kannata sijoittaa Japaniin? Japani kärsii edelleen tasetaantumasta, yliarvostetusta valuu ǡ ƪ Ǥ Osakemarkkinoiden arvostuskertoimet ovat edelleen korkealla kansainvälisessä vertailussa. Lisäksi massiivinen valtionvelka voi kanavoitua jenin heikkenemisenä euroa ja dollaria vastaan. Mitään Islannin tyyppistä kriisiä ei kuitenkaan ole odotettavissa, koska velka on valtaosin kotimaisissa käsissä ja jenimääräistä.

40 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

analyytikkoseurannasta, meklarit eivät myy niitä sijoittajille ja samalla ne putoavat monen salkunhoitajan sijoitusuniversumista. Kysyy melkein keneltä tahansa, vastaus kuuluu hieman varioituna: Japaniin ei kannata sijoittaa. Makrotalous ei suosi kotimarkkinayhtiöitä, elektroniikkajätit kärsivät tuoteongelmista, hallintotavat ovat erikoisia, jenin vahvuus rassaa vientiteollisuutta... Siihen nähden, että Japanin vieressä kihisee maailmantalouden kasvumoottori Kiina, Korea on lähialuetta, eikä matka Intiaankaan kestä kauan, Japani on hyötynyt kehittyvien markkinoiden buumista huomattavan heikosti. Syitä on monia. Ne lähtevät yrityskulttuurista ja kielitaidosta ja päätyvät historialliseen ylpeyteen: Japani ja Kiina eivät ole vieläkään saaneet haudattua sotakirveitään. Tuntuu olevan monia hyviä syitä unohtaa japanilaiset osakkeet. Vastavirtasijoittaja näkee yleisen hyljeksinnän mahdollisuutena, mutta hän on saanut olla uskossaan pitkään yksin. Löytyisikö järkiargumentteja sille, että ostaisi japanilaisia osakkeita nyt?

Halpaa – etenkin japanilaisille Tetsuya Tachibanalta löytyy argumentteja. Tachibana kuuluu täydessä työiässä oleviin entisiin sijoitusammattilaisiin. Hän on tehnyt näyttävän uran muun muassa Morgan Stanleyllä, jossa hän oli viimeksi Japanin-yhtiön hallintojohtaja. Tachibana on myös Japanin Mr. Hedge, mies, joka toi hedgerahastot maahan. Morgan Stanleyltä lähdettyään hän on myynyt vaihtoehtoisia sijoitustuotteita instituutiosijoittajille.

REPORTAASI

Silti hän ei ole innostunut hedgeistä. ”Japanilaiset hedget ovat kuolemassa”, Tachibana huokaa, kun harpomme kohti juna-asemaa. ”Long/short-osakehedget eivät toimi laskumarkkinassa”, hän sanoo ja kertoo, että vaihtoehtoisten sijoitusten puolella japanilaissijoittajat siirtyvät globaalirahastoihin. Kun pääsemme lounasravintolan pöytään ja saamme lihapullaannokset eteemme, Tachibana pääsee perustelemaan, miksi kannattaa sijoittaa japanilaisiin osakkeisiin. Argumentti on yksinkertainen mutta tehokas. ”Ne ovat halpoja”, hän sanoo. Halpuutta osoittavat niin p/b- ja p/e-tunnusluvut kuin osinkotuottoprosentitkin. ”Japanista löytyy paljon yhtiöitä, joista saa kolmen prosentin osinkotuoton”, hän hehkuttaa ja yrittää mahtua istumaan pariskunta-asiakkaisiin erikoistuneen ravintolan kopperoon, jonka selkänojalliset istumapaikat hän on luovuttanut suomalaisvieraille ja istuutunut itse tilapäispallille. Kolmen prosentin osinkotuotto eli japanilaisen pääomatuloveron jälkeen 2,7 prosentin käteen jäävä tuotto kuulostaa varmasti houkuttelevalta Japanissa, jossa korot ovat nollassa. Eurooppalaisen silmin arvostukset eivät näytä erityisen matalilta – paitsi p/b:llä mitattuna. Factsetin keräämien analyytikkoennusteiden mukaan Japanin markkinan ensi vuoden p/e-luku on 12 ja p/b 0,9. Suhteessa tasearvoonsa japanilaisyhtiöt ovat vaikuttaneet edullisilta jo kauan. Syy löytyy vaatimattomasta oman pääoman tuo ǣ Ƥ Ǥ ¡

esimerkiksi yhtiöiden ristiinomistuksilla, joita tosin on purettu viime aikoina – hitaasti mutta kuitenkin. Japani voi olla hyvä kohde arvosijoittajalle. Yrityksissä saattaa olla piilevää arvoa, joka odottaa purkautumistaan, kun järjestelmä hitaasti länsimaistuu. Yhdysvaltalainen Steven Towns on kirjoittanut aiheesta kirjankin. Arvosijoittamisen periaatteisiin nojaavassa Investing in Japan -teoksessaan hän suosittelee poimimaan japanilaisia yhtiöitä, ei sijoittamaan indeksiin. Käytännössä se on suomalaiselle yksityissijoittajalle vaikeaa ja kallista. Tokion pörssi ei löydy nettivälittäjien listoilta, joten kaupat on tehtävä puhelimitse, mikä tietää korkeita palkkioita. Yhdysvalloissa noteerataan ADR-todistuksina suurimpien ja eniten vaihdettujen japanilaisyhtiöiden osakkeita, mutta ne ovat juuri niitä, jotka painavat indeksissäkin eniten. New Yorkista voi ostaa ADR:nä esimerkiksi Canonia (CAJ), Hondaa (HMC), teleoperaattori NTT:tä (NTT), mobiilioperaattori NTT Docomoa (DCM), Panasonicia (PC), Sonya (SNE) ja Toyoytaa (TM). Osa ADRistä ei vastaa suoraan japanilaista osaketta vaan on esimerkiksi puolet tai viidesosan siitä.

Kalenteri kertoo: nyt noustaan! Joka vuodenvaihteeseen tuntuu löytyvän sijoitusguru, joka uskoo juuri japanilaisten osakkeiden nousevan seuraavana vuonna ja suosittelee niiden hamstraamista kaksin käsin. Tällaiset gurut ovat useimmiten saaneet olla väärässä, vaikka heiltä löytyisikin uskottavan kuuloisia perusteluja.

41

JAPANI

SUOMALAISYHTIÖT

Skandinavia on Japanissa buumi

UUSIN. Marimekko avasi tänä syksynä myymälän Tokion rahoitusalueelle Marunouchiin.

JAPANI ON ulkomaisille yrityksille vaihehkuttaa. kea paikka. Sulkeutuneessa kulttuuPullonkaulaksi tulee jo majoitusrissa oman maan yhtiöt ovat vahvoilla ja kapasiteetti: japanilainen on tottunut pitkät yhteistyösuhteet arvossaan. Silti vaatimaan korkeaa laatua – ja maksaJapani on muutamalle suomalaiselle maan siitä. pörssiyhtiölle merkittävä markkina. Ensi vuonna Finnairin kullanvuoleYksi niistä on Finnair, joka myy Suominen Japanin-reiteillä vaikeutuu, kun men jälkeen eniten lentoja juuri Japapitkään vaikeuksissa ollut Japan Airlines nissa. Japanin myynti on lähes puolet avaa pitkästä aikaa uuden vuoron, juuri Suomen myynTokiosta Helsinnistä ja merkittäkiin. Romu näkee JAPANI ON västi suurempaa siinä kiristyvän FINNAIRILLE kuin viime vuokilpailun lisäksi sina paljon esillä puolen. TOISEKSI TÄRKEIN hyvän olleessa Kiinassa. ”Kun japanilaiMARKKINA. Finnair lentää päinen yhtiö kertoo, vittäin Tokioon, että Eurooppaan Osakaan ja Toyota-kaupunki Nagoyaan; kannattaa lentää Helsingin kautta, jajoka päivä tarjolla on 750 paikkaa Japapanilaiset uskovat”, hän sanoo. niin ja takaisin. Eikä Finnair jää reitistä osattomaksi, Eivätkä istuimia täytä suomalaiset sillä jatkolennot Eurooppaan myy vaan Eurooppaan matkaavat japanilaiFinnair, joka kuuluu Japan Airlinesin set. Vain joka kymmenes Japanin-kokanssa samaan Oneworld-allianssiin. neesta tuleva jää Suomeen. Paitsi revontulimatkailu myös skanTosin vapaa-ajanmatkailussa Finnair dinaavisuus yleisesti on Japanissa nyt on löytänyt hyvän tuotteen Lapista. buumi. Televisiossa pyörii paikallisen ”Revontulimatkojen myynti nousi vaatemerkin Aki Kaurismäki -henkiviime vuonna 68 prosenttia ja tänäkin nen mainossarja, Muumit ovat hyvin vuonna kaksinumeroisesti”, Finnairin esillä kirjakaupoissa. Japanin myyntijohtaja Sakari Romu Myös Marimekko on maassa tun-

42 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

nettu, ja sen tuotteita näkyy Tokion katukuvassa siitä huolimatta, että hinnat ovat suomalaisittain kovia: Jokapoikapaita maksaa 180 euroa, kun Suomessa sen saa satasta halvemmalla. Marimekolla on Japanissa tällä hetkellä 23 myymälää, joista seitsemän Tokiossa. Ne ovat kaikki yhteistyökumppanin hoidossa. Marimekolla ei ole edes konttoria Japanin kamaralla. ”Paikallinen yhteistyökumppanimme etsii parhaillaan lisää sopivia myymälätiloja ja tulee avaamaan uusia Marimekkomyymälöitä muun muassa Suur-Tokion alueella”, Marimekon myyntijohtaja Päivi Lonka kertoo. Marimekon myynti Aasian ja Tyynenmeren alueella kasvoi vuoden ensimmäisenä yhdeksänä kuukautena hurjat 39 prosenttia. Vaikka yhtiöllä onkin pari myymälää myös muualla Aasiassa, käytännössä luvut tarkoittavat Japania. Aasian ja Tyynenmeren osuus Marimekon liikevaihdosta oli alkuvuonna viitisentoista prosenttia. Marimekon tapaan premiumiin asettuu myös Honkarakenne, joka on ollut Japanissa jo 1970-luvun alusta asti. Maailmalla Honkarakenne tunnetaan markkinointinimellään Honka, joten on sopivaa, että yhtiön toimitilat ja näyttelytila

MARKO SAARELAINEN

JAPANI

SAKARI ROMU

sijaitsevat aivan Hondan pääkonttoria vastapäätä. Näyttelytilassa näkyy suomalainen design ja tuoksuu puu. Honkarakenteen Japanin-yhtiön toimitusjohtaja Marko Saarelainen kertoo yhtiön myyvän Japaniin vuosittain satakunta rakennusta, erityisesti omakotitaloja. Japanin osuus Honkarakenteen myynnistä on noin kolmetoista prosenttia, kun se parhaimmillaan on ollut kahdeksantoista – Japanin hirsirakennusmarkkina on puolittunut kymmenessä vuodessa. ”Täällä samoin kuin Venäjällä kauppa on kannattavaa. Ero Suomeen ja eurooppalaisiin vientimaihin on merkittävä”, Saarelainen kertoo. Honkarakenteen tyypillisiä asiakkaita ovat esimerkiksi varakkaat perheet, jotka haluavat rakentaa terveellisen talon, kun lapset menevät kouluun. Kilpailussa vastaan tulevat ennen muuta toiset suomalaiset valmistajat: Honkarakenteen osuus Suomesta Japaniin myytävistä hirsitaloista on vajaat 40 prosenttia. Myös piikiekkovalmistaja Okmeticille Japanin teollisuus on tärkeä asiakas. Okmeticin segmenttiluokittelussa Japani on osa Aasiaa, jonka osuus yhtiön myynnistä on noin kolmannes. KARO HÄMÄLÄINEN

Toisinaan selitykset voivat olla kummallisiakin niin kuin tällä miehellä, joka näyttää Stephen Kingin ja Timo Soinin risteytykseltä. Hän on Yutaka Homma, Tenderness Asset Managementin toimitusjohtaja ja salkunhoitaja. Kun Homma alkaa puhua, selviää pian, ettei yhteneväisyys kauhukirjailijaan ja populistipoliitikkoon ole vain habituksellista: Homma povaa rahamaailmaan raamatullista viimeistä taistelua. Pitkän uran meklarina ja varainhoitajana tehnyt mies ottaa vastaan toimistotalossa sijaitsevassa huoneessaan, jonka hyllyssä on useita samoja kirjoja. Ne ovat hänen kirjoittamiaan. Lähdettyään vuonna 2000 suurpankin palveluksesta Homma on muun muassa selvittänyt, mitä raha on ja tarkastellut maailman kansojen asemaa vuosisataissykleissä Oswald Spenglerin Länsimaiden perikadon hengessä. Hän etsii historiasta säännönmukaisuuksia ja käyttää niitä sijoituspäätöstensä tekemiseen. ”Pidän kalenterista hyvin paljon”, hän tunnustaa ja tarjoaa mustaa kahvia muovikupeista. Homman mukaan juuri nyt on oikea aika ostaa japanilaisia osakkeita, koska 2010-luku on Japanissa osakkeiden vuosikymmen. Osakkeet rallailevat vuoteen 2019, jollei vuonna 2017 tapahdu jotain pahaa – seiskaan päättyvillä vuosilla kun on kuulemma sellaisia taipumuksia. ¡ ¡¡ ¡ Ƥ ǡ Nikkei-indeksi, kullan hinta ja korkotaso. Siinä ennustettava tulevaisuus on vain kahden vuoden mittainen, mutta jo sinä aikana Nikkei-indeksi ennättää näköjään nousta reippaat viisikymmentä prosenttia 15 000 pisteeseen. ”1970-luvun lopulla oli kultakupla, joka puhkesi. 1980-luvun lopulla oli osakekupla, joka puhkesi. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kulta nousi”, hän osoittaa paperilta. Totta, sopivasti skaalattuna käppyrät muodostavat keskenään melko yhteneväisen kuvion, ja jos osakekurssit seuraisivat kullan hintaa kymmenen vuoden viiveellä, niiden pitäisi lähteä nousuun.

¡ ¡ ¡ Ƥ ǡ kullan hinta ei ole laskenut vuosikymmenen vaihteessa, vaikka niin olisi mallin mukaan pitänyt tapahtua. Homma näkee toisin. ”Säännönmukaisuuden” rikkoutuminen onkin merkki paljon, paljon pahemmasta. ”Mitä raha on?” hän kysyy ja vastaa: ”Kultaa.” Kultakannasta luopumisen myötä raha menetti Homman mielestä kosketuskohdan todellisuuteen. Pylväät kertovat johdannaisten valtavasta arvosta kultaan verrattuna. Hän ennustaa, että maailmassa nähdään samanlainen hype ƪ ͥ͜͝͞Ǧ Ǥ dz ¡ ƪ ǫ Ǥ ƪ ǫ Ú Ǥ Lehman Brothers kaatui vuonna 2008”, Homma sanoo ja jättää laskutehtävän suorittamisen kuulijoille. Homma ei vain pidä kalenterista. Hän tuntuu rakastavan almanakkaa ja uskovan historian numeromagiaan. Yhdessä esityskalvossa maailmantapahtumien päivämäärät muodostavat pareja. Yhdestä kohtaa puuttuu kuukauden numero. Kun olen jo lisäämässä tyhjään kohtaan siihen kuuluvaa yhtätoista, Homma hymyilee anteeksipyytävästi: ”Se oli syyskuuta.” Mustekynällä piirtämäni yhdeksikkö rikkoo sarjan mutta ei Homman uskoa. Ostakaa japanilaisia osakeita. Nyt. Tai ainakin hänen rahastoaan. Valokuvaaja Petri Artturi Asikaiselta on juuri ilmestynyt valokuvateos 100 years in Tokyo, jonka aiheena ovat hänen kotikaupunkinsa Tokio ja ihmisen elinkaari.

43

VAHVA BRÄNDI. Tikkurila on noussut päämarkkinoillaan

Venäjällä laadukkaan maalin symboliksi ja koko itänaapurin arvostetuimpien tuotemerkkien joukkoon

44 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

TIKKURILA

Taantuma ei hyydytä Tikkurilan laajentumishalua

Ei vain Venäjä, Venäjä ja Venäjä Venäjä on ja pysyy Tikkurilan tärkeänä kasvumarkkinana. Itänaapurin rinnalle perinteikäs maaliyhtiö havittelee kuitenkin toista kasvukorttia. Katseet kohdistuvat itäiseen Keski-Eurooppaan. Teksti Tommi Melender Kuvat Aleksi Poutanen

T

ullessaan Tikkurilan toimitusjohtajaksi neljä vuotta sitten Erkki Järvinen odotti saavansa luotsattavakseen liiketoiminnaltaan varsin vakaan Ú Ǥ ¡ Ƥ tuma olleet tapetilla. ”Kyllähän nämä neljä vuotta ovat olleet heittoisaa aikaa. Hyvät kasvujaksot ovat jääneet vähiin”, Järvinen myöntää. Erityisen suhdanneherkäksi yhtiöksi Tikkurilaa ei tosin voi luonnehtia, mutta Venäjän nousu yhtiön suurimmaksi markkinaksi on lisännyt heilahteluherkkyyttä. Kun öljyn hinta romahti Lehman Brothersin kaaduttua alle viiteenkymmeneen dollariin tynnyriltä, venäläiset maalimarkkinat supistuivat kolmanneksen. ”Liikevaihdostamme puolet tulee kypsiltä ja puolet kehittyviltä markkinoilta. Suomessa ja Ruotsissa kasvunäkymät ovat vaatimattomat, mutta Venäjällä ja itäisessä Keski-Euroopassa saadaan selvästi suurempia kasvulukemia. Niin kauan kuin öljyn tynnyrihinta liikkuu kolminumeroisissa lukemissa, Venäjän markkina pysyy hyvässä vauhdissa. Vaikeaa tulee sitten, jos öljy las-

PLUSSAT & MIINUKSET + Idän kasvunäkymät + Vahvat markkina-asemat + Osinkotuotto – Talousepävarmuus – Venäjän öljyriippuvuus – Yrityskauppariskit

kee 70–80 dollariin tynnyriltä.” Syysneljänneksen tulosraportissa Tikkurila arvioi markkinatilanteen muuttuneen vaikeammaksi. Samanlaisia viestejä kertoi moni muukin pörssiyhtiö, mikä ei ole yllättävää, koska Suomi ja euroalue ovat ajautuneet taantumaan. Järvinen arvioi, että ensi vuodesta saattaa tulla nykyisen suhdannekierron vaikein, ellei talouskehitystä tueta elvytyksellä. Tikkurilan kohdalla hän ei kuitenkaan ole hirmuisen huolissaan, koska yhtiö on pystynyt pitämään kannattavuutensa kunnossa vaikeinakin aikoina. Tänä vuonna Tikkurila on tehostanut toimintaansa karsimalla rönsyjä ja keventämällä rakenteita. Saneeraus näkyy myönteisesti tunnusluvuissa.

”On hyvä, että ehdimme tehdä tehostamiset ajoissa. Nyt kun taantuma painaa päälle, meillä on helpommin ohjattava paatti”, Järvinen tähdentää.

Tavoitteet korkealla Luottamuksesta tulevaan kielii se, että Tikkurila nosti taloudellisia tavoitteitaan syysneljänneksen tulosraportin yhteydessä. Tavoitteena on yli miljardin liikevaihto vuonna 2018 ja kahdentoista prosentin liikevoittomarginaali. Sijoitetun pääoman tuotto pyritään saamaan yli kahdenkymmenen prosentin ja nettovelkaantumisaste pitämään alle 70 prosentissa. Viime vuonna Tikkurila pääsi 644 miljoonan euron liikevaihdolla liki kymmenen prosentin liikevoittomarginaaliin. Sijoitetun pääoman tuotto oli 20 prosenttia ja nettovelkaantumisaste 52 prosenttia. Jotta Tikkurila pääsisi yli miljardin euron liikevaihtoon viiden vuoden sihdillä, ylimmän rivin pitäisi kasvaa seitsemän ja puoli prosenttia vuodessa. Tavoitetta voi pitää nykyisessä markkinaympäristössä haastavana. Järvinen myöntääkin, että kas-

45

TIKKURILA

ǧ " " " " " Ǥ

vutavoitetta tuskin saavutetaan ilman yritysostoja. Orgaanista kasvua on realistista odottaa viitisen prosenttia vuodessa. â€?Emme kuitenkaan välttämättä tarvitse suurta määrää yritysostoja, yksi tai kaksi hyvin kohdennettua kauppaa voi riittää. Olennaista on lĂśytää sopivat kohteet, eikä sellaisia ole hirveästi tarjolla, ainakaan järkevään hintaan. Huonokuntoisia yrityksiä ei kannata katsella, koska emme halua tavoitella kasvua kannattavuuden kustannuksella. Meidän alallamme liiketoiminnan kääntäminen voitolliseksi vaatii yleensä aikaaâ€?, Järvinen sanoo. Nykyiset asemansa Tikkurila hankki kahdella suurella yritysostolla. Alcro-Beckersin osto vuonna 2001 toi paitsi Ruotsin markkinajohtajuuden myĂśs sillanpääaseman Itä-Eurooppaan. Viisi vuotta myĂśhemmin hankittu OOO Kraski Teks tuplasi markkinaosuuden Venäjällä ja merkitsi lopullista läpimurtoa itänaapurissa. Molemmat olivat laadukkaita kohteita, mikä näkyi myĂśs hintalapussa. Toisaalta niiden haltuunottokin sujui ilman suuria harmeja. Suomessa ja Ruotsissa Tikkurilalla ei ole enää mahdollisuuksia kasvaa yritysostoilla ainakaan ydinliiketoiminnassa, koska yhtiĂśllä on Suomessa yli 50 prosentin ja Ruotsissa liki 40 prosentin siivu maalimarkkinoista. Venäjällä taas ei ole erityisiä tarpeita leventää harteita, koska Tikkurilalla on siellä riittävän vahva läsnäolo. Katseet kohdistuvatkin Itä-Eurooppaan, josta yhtiĂś haluaa toisen kasvuveturin Venäjän rinnalle. Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana itäinen Keski-Eurooppa toi parikymmentä prosenttia Tikkurilan liikevaihdosta. Kannattavuudessa Itä-Eurooppa ei pärjää Pohjoismaille ja Venäjälle, koska asemat eivät ole siellä niin vahvat. Järvinen kiittelee viimevuotista serbialaisen Zorka Colorin ostoa. Serbiassa on runsaasti huonokuntoista remonttia vaativaa rakennuskantaa ja maalin kulutus henkeä kohti on siellä vielä matalammalla tasolla kuin Venäjällä. Kasvuvaraa siis riittää. Akzo

46 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

1862

Tikkurila perustetaan Keravanjoen varteen. 1867

Tikkurila ryhtyy keittämään vernissaa. 1919

Maalien ja lakkojen teollinen valmistus alkaa. 1920-LUVULTA ETEENPĂ„IN

Toiminta laajenee, markkinointi ja asiakaskoulutus nousevat tärkeälle sijalle. 1953

Ensimmäinen sisälateksi, vesiohenteinen Joker tulee markkinoille. 1960-LUKU

Maalien valmistuksen rinnalle sävytysteknologiaa. 1967

Ensimmäinen ulkomainen tytäryhtiÜ perustetaan Ruotsiin. 1970-LUKU

Vientimarkkinat Venäjälle avataan. 1975

Monicolor-tehdas keskusvarastoineen valmistuu Tikkurilaan. 1984

Britannian neljänneksi suurimman maalifirman Donald Macphersonin osto. 2000

Sävytysteknologiaan erikoistunut Tikkurila CPS myydään. Tikkurila palaa juurilleen, kehittämään, valmistamaan ja markkinoimaan maalia. 2001

Laajentuminen Ruotsissa ja Itä-Euroopassa Alcro-Beckersin ostolla. 2006

Venäjän markkinajohtajaksi OOO Kraski Teksin ostolla. 2010

Listautuminen Helsingin pÜrssiin itsenäisenä yhtiÜnä.

Nobelin, PPG:n tai Sherwin-Williamsin kaltaisia globaaleja jättejä pienehkÜt ItäEuroopan markkinat eivät kiinnosta samalla tavalla kuin Aasian tai Latinalaisen Amerikan maat, joten ahtaus ei heti uhkaa.

Venäjän kasvutarina pitää Vaikka Tikkurila havittelee lisää jalansijaa Itä-Euroopasta, säilyy Venäjä tärkeimpänä kasvumarkkinana vastedeskin. Itänaapuri tuo yhtiĂśn liikevaihdosta tätä nykyä noin kolmanneksen. Tikkurila onkin Helsingin pĂśrssin Venäjä-riippuvaisimpia yhtiĂśitä Nokian Renkaiden ja Oriola-KD:n ohella. Itänaapuriin kohdistetut odotukset vaikuttavat voimakkaasti Tikkurilan osakkeen hinnoitteluun. Syysneljänneksen tulosraportissa huomio kiinnittyi Venäjän yllättävänkin heikkoon kehitykseen. Volyymit laskivat kymmenisen prosenttia vuodentakaisesta. Se ei luonnollisesti ilahduta Järvistä, mutta hän varoittaa tekemästä hätikĂśityjä johtopäätĂśksiä yhden vuosineljänneksen perusteella. â€?Lyhyen ajan heilahtelut voivat olla Venäjällä suuria. Volyymeihin vaikuttaa toisaalta kaupan sisäänottorytmi, toisaalta kuluttajien siirtyminen kalleimmista tuotesegmenteistä halvempiin. Pitkällä tähtäimellä laadukkaiden maalien osuus jatkaa kasvuaan, mikä hyĂśdyttää meitä, koska panostamme niihinâ€?, Järvinen sanoo. Tikkurilalla on pitkät perinteet Venäjällä, sillä se korkkasi vientimarkkinat jo seitsemänkymmentäluvulla ja perusti myyntiyhtiĂśn 1990-luvun puolivälissä. Nykyisin vajaa puolet yhtiĂśn tuotantokapasiteetista sijaitsee itänaapurissa, ja myyntiverkosto kattaa koko maan. Eväitä kasvulle antaa se, että maalin kulutus Venäjällä jää selvästi jälkeen länsimaista. Venäjällä kuluu maalia vuodessa viitisen litraa henkeä kohti, kun Pohjoismaissa liikutaan viidessätoista litrassa. Elintason nousu ja vaurastuminen ajavat venäläistä maalinkulutusta lähemmäs poh-

REPORTAASI

TOIMITUSJOHTAJA

Pörssiin viejä Peli on tasan 1–1. Erkki Järvinen on vienyt yhden yhtiön pörssistä pois ja yhden yhtiön pörssiin. Sanomassa ollessaan hän luotsasi Rautakirjaa, joka poistui osakemarkkinoilta. Kun Järviselle tarjottiin nelisen vuotta sitten toimitusjohtajan paikkaa Tikkurilassa, eräs innostavimmista haasteista oli yhtiön tuominen pörssiin. Tikkurilan taival itsenäisenä noteerattuna yhtiönä alkoi, kun pääomistajat Paasikivet lohkaisivat sen irti Kemirasta. Järvinen on rehdin ja mutkattoman oloinen johtaja. Juttu luistaa työntekijöiden kanssa, kun hän esittelee Tikkurilan uutta myymäläkonseptia pääkonttorin tiloissa. Mutkattomuuden rinnalla Järvisessä on myös jämäkkyyttä, mistä kertovat Tikkurilassa tehdyt tehostamiset. Talon ulkopuolelta tuleva toimitusjohtaja onnistuu parhaimmillaan tekemään saneeraukset avoimin mielin, ilman vahvoja ennakkokäsityksiä. Onhan helpompi myllätä uusiksi sellaista, mitä ei itse ole ollut rakentamassa.

47

TIKKURILA

ARVOSTUKSEN KEHIT YS P/e 20 15 10 5

2010

2013

0

OSAKE

8

Verrokkejaan halvempi

6

ANALYYTIKOT EIVÄT suuremmin

lämpene Tikkurilalle. Yhdeksästä yhtiötä seuraavasta pankista tai analyysitalosta yksi suosittaa ostamaan ja kolme ylipainottamaan osaketta. Konsensussuositukseksi tulee ”pidä”. Tikkurilan osakkeessa on kuitenkin paljon sellaista, minkä luulisi herättävän kiinnostusta. Verrokkeihinsa nähden yhtiö hinnoitellaan selvästi alle keskiarvon niin p/eluvulla kuin velkaisuuden huomioivalla ev/ebitdalla. Kuutta prosenttia lähentelevä osinkotuotto hakkaa kilpailijat mennen tullen. Maalibisnestä ei yleisesti mielletä kasvualaksi, mutta Tikkurilalla on uskottava tarina niin Venäjällä kuin Itä-Euroopassa. Molemmissa pitkän ajan näkymät ovat suotuisat, ja mikä parasta, Tikkurila on jo näyttänyt Venäjällä kyntensä tuloksentekijänä. Globaalisti Tikkurila ei ole suuren suuri peluri, sillä keskimäärin joka sadas maailmassa valmistettava maalipurkki on Tikkurilan tekemä. Omilla markkinoillaan Tikkurila on kuitenkin Puolaa lukuunottamatta kaikkialla vahvempi kuin alan globaali ykkönen Akzo Nobel. Heikko suhdannetilanne luo tulosepävarmuutta Tikkurilaankin, mutta toisaalta yhtiö ehti tehostaa toimintaansa hyvissä ajoin ennen taantumaa. Laskuun kääntynyt titaanidioksidin hintakin lupaa hyvää. Varsinkin pitkäaikaiselle sijoittajalle Tikkurila on varsin turvallinen osake, jossa muhii myös arvonnousutoiveita.

48 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

4 2 0

joismaista tasoa. Samalla Venäjä toimii Tikkurilalle ponnahduslautana lähialueen markkinoille, kuten Ukrainaan ja Kazakstaniin. Vuosien saatossa Tikkurila on osoittanut Venäjällä tuloksentekokykynsä, sillä se on takonut siellä kaksinumeroisia liikevoittoprosentteja. Asemien vahvuudesta kielii se, että Tikkurila on kahdeksantoista prosentin markkinaosuudellaan Venäjän ykkönen kauppa- ja rakennusmaaleissa. Lähimmät haastajat liikkuvat 5–6 prosentin tuntumassa. Tikkurilabrändistä on tullut itänaapurissa eräänlainen laadun tae maaleissa. ”Maalimarkkinat ovat Venäjällä pirstaleiset, sillä pieniä toimijoita on paljon. Uskon kuitenkin, että kilpailutilanne muuttuu, kun pienempiä ja heikompia tippuu kyydistä. Kemikaalilainsäädäntö

kiristää vaatimuksia myös Venäjällä. Läntisessä Euroopassahan niin on jo käynyt.”

Ei pelkästään maalia Kypsät mutta vakaat Suomen ja Ruotsin markkinat muodostavat Tikkurilan liiketoiminnan kivijalan. Pohjoismaissa korostuu palvelukonseptien merkitys, ja niiden avulla Tikkurila havittelee itselleen kilpailuetua. Brändiuskollisuus ei ole vain sitä, että asiakas tunnistaa logon purkin kyljessä. Asiakkaat tarvitsevat myös asiantuntevaa neuvoa ja opastusta, koska maalit eivät kuulu päivittäisiin käyttötavaroihin. ”Ulkomaalaus tehdään 12–15 vuoden välein, ja siinä ajassa ehtivät tuotteetkin muuttua. Me haluamme paitsi myydä maaleja myös varmistaa sen, että niillä

TIKKURILA

ǧ

Ί·΄ ĒĊĚė

KULUPAINEET HELPOTTAVAT. Titaanidioksidin

hinnannousun hellittäminen vähentää Tikkurilan paineita nostaa maalipurkkiensa hintoja.

SUOSITUKSET Pankkiiriliikkeet

kappaletta

osta ylipainota pidä

vähennä myy

Konsensussuositus

PIDĂ„ KURSSIKEHIT YS Tikkurila Suomalaiset osakkeet keskimäärin

euroa 17

15

13

11

2012

2010

Laivamaalit – ei kiitos Kuluttajien ja rakennusalan ammattilaisten lisäksi Tikkurila valmistaa maaleja myĂśs teollisuudelle. Nykyisin teolli-

suusmaalien osuus liikkuu viidessätoista prosentissa liikevaihdosta, eikä Järvinen odota sen kasvavan. Kasvun hakeminen teollisuusmaaleissa edellyttäisi asiakkaiden palvelemista maailmanlaajuisesti, eivätkä Tikkurilan rahkeet riitä moiseen. YhtiĂś on tietoisesti jäänyt syrjään esimerkiksi laiva- ja automaaleista. â€?Suurin osa kilpailijoistamme on painottunut eri tavalla kuin me, sillä globaalista maalimarkkinasta teollisuusmaalit muodostavat hieman yli puolet. Nykyisessä suhdannetilanteessa meille on etua siitä, että emme ole teollisuusmaaleissa suuri toimija. Ne ovat suhdanneherkempiä kuin kauppa- ja rakennusmaalit.â€? Suhdannepuskuria Tikkurilalle antaa myĂśs se, että korjausrakentaminen pitää laskukausina pintansa selvästi paremmin kuin uudisrakentaminen. YhtiĂśn liike-

LIIKETOIMINTA 2011 2012e 2013e

Liikevaihto, meur 644 Liikevoitto, meur 63 Voitto ennen veroja, meur 52 Nettovelat, meur 99 Oman pääoman tuotto, % 18,4

672 69 63 81 23,0

690 74 65 71 22,4

Ǥ p/e 2012e

Tikkurila Akzo Nobel Sherwin-Williams PPG Industries RPM International Valspar

13,7 13,4 23,5 15,6 15,7 17,1

p/b ev/ebitda 2012e 2012e

7,7 6,7 13,8 8,6 9,2 9,9

5,6 3,3 1,0 1,9 3,1 1,4

LĂ„HDE: FACTSET

saadaan hyvä lopputulosâ€?, Järvinen sanoo. Virallisella yritysslangilla ilmaistuna Tikkurila pyrkii olemaan asiakkailleen partneri pelkän tavarantoimittajan sijasta. Järvisen mukaan tavoitteena on tarjota yhä enemmän valmiita ratkaisuja eikä vain yksittäisiä tuotteita. Se on myĂśs yksi tapa saada lisää kasvua. â€?Olemme valmiit katsomaan sisustuskenttää laajemminkin sillä periaatteella, että voisimme monipuolistaa liiketoimintaamme. Erilaisia mahdollisuuksia on olemassa, mutta en nyt halua niitä sen tarkemmin ääneen julistaa.â€?

9

49

TIKKURILA

SUURIMM AT OMISTAJAT Osakkeita, kpl Omistus, %

Oras Invest (Paasikivet) Ilmarinen Varma Mandatum Tapiola Kaleva Valtion eläkerahasto Fondita Nordic Micro Cap Mariatorp (Niklas Herlin) Wipunen Varainhallinta (Ilkka Herlin)

7 969 552 4 619 940 3 796 459 2 100 000 1 798 906 700 000 557 000 525 000 400 000 360 000

18,1 10,5 8,6 4,8 4,1 1,6 1,3 1,2 0,9 0,8

Ulkomaalaisomistus 21 prosenttia. Tilanne 30.11.2012

OMISTUS

Paasikivien valtakuntaa TIKKURILA KUULUU Uponorin ja Kemiran ohella Oraksen omistajien Paasikivien läänityksiin Helsingin pörssissä. Se tarkoittaa, että Tikkurilan taustalla vaikuttaa vahvatahtoinen, lujasti sitoutunut kasvollinen omistaja, joka haluaa ottaa omansa osinkojen muodossa. Maaliteollisuuden yritysjärjestelyissä Tikkurilan voi odottaa olevan pikemminkin ostajan kuin ostettavan roolissa. Paasikivien lisäksi tuhdit omistukset Tikkurilassa on myös Ilmarisella ja Varmalla. Vapaasti vaihdettavien osakkeiden määrä ei olekaan suuren suuri, mikä saattaa karkottaa joitakin kansainvälisiä sijoittajia. Tikkurilan ulkomaalaisomistus liikkuu parissakymmenessä prosentissa. Kymmenen suurimman omistajan listalle nousevat myös Niklas ja Ilkka Herlin sijoitusyhtiöidensä kautta.

vaihdosta 70 prosenttia tulee korjausrakentamisesta. Tikkurilaan sijoittavan on syytä pitää silmällä raaka-aineiden hinnanvaihteluita. Erityisen tärkeään rooliin nousee titaanidioksidi, jota tarvitaan valkoisen värin aikaansaamiseksi maaleissa. Titaanidioksidin kallistuminen viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana on herättänyt huomiota Tikkurilaa seuraavien analyytikoiden keskuudessa. Monia muita raaka-aineita voidaan korvata toisilla, mutta titaanidioksidia vain erittäin hankalasti. ”Titaanin merkittäviä tuottajia on maailmassa kymmenkunta, ja olemme luon-

50 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

VESLIUKOISUUS VALTTIA. Ympäristöystävällisten

maalien valmistaminen on yksi Tikkurilan johtotähdistä.

nollisesti hajauttaneet hankintoja. Finanssikriisin jälkeen kapasiteettia leikattiin, mikä näkyi sittemmin hintakehityksessä.” Maalibisneksen jättiläinen Akzo Nobel rakentaa parhaillaan Kiinassa yhteisyritystä titaanidioksidin tuotantoon. Tulevaisuudessa se toimittanee valtaosan Akzo Nobelin tarvitsemista määristä. Näin yksi suuri ostaja poistuisi titaanidioksidin markkinoilta, mikä saattaa hillitä hintakehitystä. Tikkurila ei paljasta, kuinka paljon siltä kuluu rahaa titaanidioksidiin. Kaiken kaikkiaan raaka-aine ja pakkauskustannusten osuus liikkuu vaajassa 50 prosentissa liikevaihdosta.

Vahvojen markkina-asemiensa vuoksi Tikkurilalla riittää hinnoitteluvoimaa, ja se on onnistunut siirtämään kohonneita raaka-ainekustannuksia lopputuotteiden hintoihin. Järvisen mielestä hinnankorotuksissa täytyy nyt kuitenkin olla tarkkana. ”Olemme huolissamme ostovoimasta etenkin Venäjän ja Itä-Euroopan markkinoilla. Ei ole hyvä juttu, jos hinnat nousevat samaa tahtia kuin viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana. Se voisi vaikuttaa volyymeihin tai siirtää myyntiä halvemman hintaluokan maaleihin”, Järvinen tuumii.

, - /" 9 / & ร U ร "

"

Suomen paras rahastoyhtiรถ Arvopaperilehti Sijoitusrahasto-opas 2012

Fondita Rahastoyhtiรถ Oy "MFLTBOUFSJOLBUV " t )FMTJOLJ 1VI t JOGP!GPOEJUB m

Fondita Equity Spice

Fondita Nordic Micro Cap

Fondita European Small Cap

Fondita Nordic Small Cap

Fondita 2000+

Fondita European Top Picks

REPORTAASI

52 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

ANDREW MILLIGAN

Andrew Milligan katsoo jo vuoteen 2015 Korkoralli, volatiliteetti, yritysten tulokset. Siinä päästrategi Andrew Milliganin teemat lähivuosille. Teksti Katja Rapeli Kuvat Vesa Laitinen

V

arainhoitotalo Standard Life Investmentsin päästrategi Andrew Milligan on väsynyt. Takana on pitkä lento Edinburghista Helsinkiin ja vain muutaman tunnin yöunet. Erityisesti Britanniassa, mutta myös muualla Euroopassa gurun maineeseen noussut brittiherra hörppää kahvia ja on valmis puhumaan siitä, mihin rahat kannattaa sijoittaa ensi vuonna. Lontoossa syntynyt, nykyisin Edinburghissa asuva Milligan on tunnettu siitä, että hän on sijoitusstrategioissaan vähintään askeleen verran kilpailijoitaan edellä. Näin myös puhuttaessa ensi vuoden sijoi-

tusteemoista: Milliganin ajatukset ovat jo vuosissa 2014 ja 2015. Ensi vuodelle hän listaa kolme päätee Ǥ ǡ Ƥ den volatiliteetti ja yritysten tuloskehitys. ”En näe mitään syytä sille, miksei ralli korkomarkkinoilla jatkuisi. Voi olla, että olemme rallin viimeisen neljänneksen alussa, mutta emme missään nimessä vielä Ƥ Ǥ ǡ ¡ ¡ seuraavanakin vuonna. Silti nyt on aika ruveta suhtautumaan korkomarkkinaan varovaisesti”, Milligan pohtii. Seuraavassa lauseessa tulee kaikille Milliganin tunteville äärimmäisen tuttu neuvo, joka pätee kaikkeen sijoittamiseen: Jos olet

varma siitä, mitä olet tekemässä, anna palaa. Jos et, ole varovainen. ”Jotkin valtionobligaatiot alkavat olla kalliita. Korkomarkkinoilla, kuten muuallakin, on tunnettava riskit ja päätettävä, onko valmis ottamaan ne.”

Poliittista päänsärkyä Volatiliteetti liittyy Milliganin mukaan erityisesti euroalueeseen. Hän pitää mahdollisena, että varsinkin Italian parlamenttivaalit ensi huhtikuussa ja Saksan liittopäivävaalit ensi vuoden syksyllä voivat aiheuttaa sijoittajille päänsärkyä. ”Italian osalta lähes kaikki hyvät uutiset

53

ANDREW MILLIGAN

”EUROALUEELL A ON HILJAISTA MYRSK Y N EDELL Ä, JA TULEVA MYRSK Y ON POLIITTINEN.”

on jo hinnoiteltu markkinoille. Jos Silvio Berlusconi tai Beppe Grillo nousee pääministerin paikalle, markkinoilla tullaan näkemään myyntipaniikki. Markkinat haluavat Italiaan virkamieshallituksen”, Milligan analysoi. Samalla hän muistuttaa, että italialaiset itse haluavat juuri päinvastaista kuin markkinat. ”Itse asiassa tilanne on samankaltainen hyvin monessa euroalueen valtiossa. Politiikka on myös sijoittamisessa nyt ennennäkemättömän suuressa roolissa. Juuri nyt euroalueella on hiljaista myrskyn edellä, ja tuleva myrsky on poliittinen.” Milligan uskoo euroalueen olemassaoloon, mutta ei siihen, että mitään suuria uudistuksia pankkiunionista nyt puhumattakaan nähtäisiin ennen Saksan ensi syksyn vaaleja. ”Jos Angela Merkel voittaa vaalit, kuten nyt näyttää todennäköiseltä, hän tulee linjaamaan, mitä euroalueella tehdään. Muut jäsenvaltiot saavat valita, ovatko mukana vai eivät. Vuosina 2014 ja 2015 nähdään varmasti valtioita, jotka haluavat pois euroalueesta ja jopa koko unionista. Oikea keskustelu euroalueen tulevaisuudesta ei ole vielä alkanut.” Milligan ei usko aikatauluun, jonka mukaan euroalueen tai EU:n laajuinen pankkiunioni toteutuu ensi vuonna. ”Emmehän me ole päässeet yksimielisyyteen edes Basel-sääntelystä. Lisäksi kannattaisi vakavasti harkita ei pelkästään Ƥ käsittävää yhteissääntelyä.” Milliganin kolmas sijoitusteema ensi vuodelle on yritysten tuloskehitys. Hän ei ole kovin optimistinen.

54 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

PROFIILI KUKA Andrew Milligan Standard Life Investmentsin päästrategi ASUU Edinburghissa PERHE Vaimo sekä 19- ja 13-vuotiaat pojat HARRASTAA Puutarhanhoitoa, rugbya, krikettiä ja vaeltamista

”Saattaa olla, yritysten osalta paras vaihe nähtiin tämän vuoden alussa ja juuri nyt on alkamassa erittäin merkittävä tulosten heikentyminen. Kehittyneillä markkinoilla yritysten on erittäin vaikea luoda liikevaihdon kasvua.”

Neutraali paino Euroopassa Standard Life Investments nosti eurooppalaisten osakkeiden painoa ensimmäisenä suurena varainhoitajana viime kesänä. Paino nousi vahvasta alipainosta neutraaliksi. ”Tiesimme, mitä teimme, ja olimme oikeassa. Yhä edelleen eurooppalaisten osakkeiden arvostustasot ovat matalat, mutta on olemassa myös riski, että nykytasoilta tullaan alas 10–15 prosenttia. Neutraali on vielä aika varovainen kanta ylipainoon verrattuna”, Milligan toteaa. Hän neuvoo sijoittajia varovaisuuteen eurooppalaisten osakkeiden kanssa, ainakin niin kauan ennen kuin nähdään, miten Yhdysvallat selvittää Ƥ ơ -ongelmansa. ”Euroopasta on kovaa vauhtia tulossa samanlainen osakemarkkina kuin Japani on ollut pitkään. Nousupotentiaalia on, mutta kaikki on kovin monimutkaista ja

sekavaa. Jos ehdottaisin strategiatiimilleni, että meidän pitäisi alkaa rajusti kasvattaa painoa eurooppalaisissa osakkeissa, joutuisin perustelemaan näkemystäni pitkään ja hartaasti.” Eurooppalaiseen markkinaan on kuluneen vuoden ajan voimakkaasti vaikuttanut yksi taho ja erityisesti yksi henkilö: Euroopan keskuspankki ja sen pääjohtaja Mario Draghi. ”OMT-bondiohjelma on mahtava. En usko, että sitä joudutaan tosiasiassa edes käyttämään, ja itse asiassa on paljon parempi, jos ei jouduta”, Milligan kommentoi. Hän ei odota EKP:lta suuria liikkeitä ensi vuonna. Eikä pieniäkään. ”Uskon, että Mario Draghi yrittää parhaansa mukaan olla tekemättä mitään. Pallo on nyt euroalueen hallituksilla. Toki Draghin on pakko tehdä jotain, jos euroalueen talous tulee rajusti alas. Itse uskon, että euroalueella ollaan nyt stagnaatiossa.” Entä missä Milligan näkee juuri nyt mahdollisuuksia Euroopassa? ”Turvallisuushakuiselle sijoittajalle kiinteistöt voisivat olla vaihtoehto korkomarkkinoille. Erityisesti, jos korkomarkkinan tuotto laskee nykyisestä. Kiinteistömarkkinan suhteen ollaan vielä hyvin aikaisessa vaiheessa, mutta jos se lähtee nousuun, noste voi kestää vuosia.” Standard Life Investmentsin sijoitusstrategiassa voimakkaassa ylipainossa ovat tällä hetkellä vain high yield -yrityslainat ja Yhdysvaltain dollari. Ylipainossa ovat investment grade -valtionobligaatiot ja amerikkalaiset kiinteistöt. Voimakkaassa alipainossa puolestaan ovat kaikki muut valtionlainat ja japanilaiset osakkeet.

REPORTAASI

PERUSNEUVO. ”Jos olet varma siitä, mitä olet tekemässä, anna palaa. Jos et, ole varovainen”, suosittelee Andrew Milligan.

55

JOHTORYHMÄ

Mika Vehviläinen

181 580 €

Anssi Komulainen

Arja Suominen

96 380 €

89 065 €

OMISTAJAT. Finnairin johtoryhmä ja heidän omistuksensa yhtiössä. Laskettu osakekurssilla 2,35 euroa.

Finnairin johdolta puuttuu kokemusta Aasiasta Finnairin johtoryhmällä on vähän Aasian-kokemusta ja johtoryhmän työnjako on epäselvä, osoittaa Stanton Chasen laatima analyysi.

F

innairilla on selvä strategia: kasvaa Aasian markkinoilla, tarjota parhaat lentoyhteydet ja olla kustannuksiltaan kilpailukykyinen. Miten hyvin yhtiön johtoryhmä vastaa tähän? Vain henkilöstöjohtaja toimitusjohtajan lisäksi on asunut Aasiassa. Finnairin johtoryhmän ainut ulkomaalaisjäsen on resurssien hallinnasta vastaava Gregory Kaldahl. Hän on amerikkalainen ja tuli taloon kaksi vuotta sitten United Airlinesilta. Tammikuussa johtoryhmä vahvistuu kanadalaisella Allister Patersonilla, 52, joka on toiminut Seaway Marine Transportin toimitusjohtajana ja Ƥ Airlinessa. Hänellä on kokemusta Aasian lentoliikenteestä. Patersonista tulee yhtiön kaupallinen johtaja ja hän korvaa Mika Perhon, 53, jonka irtisanoutumisesta kerrottiin joulukuun puolivälissä yhtä aikaa Patersonin nimityksen kanssa. Perho jättää yhtiön joulukuun lopussa. Toinen rekrytointiyhtiö Stanton Chasen havaitsema puute Finnairin johtoryhmässä

56 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

Teksti Eljas Repo on kokemattomuus kustannuskilpailusta. Suurin osa johtajista on hankkinut kokemuksensa monopoli- tai brändiyhtiöistä. ”Johtoryhmän koostumuksen on pystyttävä tukemaan yhtiön strategiaa ja toisaalta vastattava yhtiön erityispiirteisiin”, Stanton Chasen partneri Kalle Soikkanen muistuttaa. Finnairin johtoryhmässä istuu kymmenen henkilöä, joiden tehtävien jakoa ulkopuolisen on vaikea hahmottaa. Vain Erno Hildénillä, 41, on selkeä tontti: hän on talousjohtaja. Finnair on rahoituksellisesti erittäin haastava yhtiö, jonka toimintaympäristö on poikkeuksellisen tiukkaan säädelty. Hildénillä ei ole urallaan erityistä rahoituskokemusta, ja talousjohdostakin on takana vain muutaman vuoden pituinen pesti.

Nokialaisia houkuteltu johtoryhmäpaikalla Finnair on organisoinut yhtiönsä kolmeksi liiketoiminta-alueeksi. Ne ovat lentolii-

kenne, lentotoimintapalvelut ja matkapalvelut. Pörssiraportissa näitä on kuitenkin vaikea erotella selkeiksi tulosyksikköiksi. Se on helppo ymmärtää. Lentoliikenne ja siihen liittyvät palvelut ovat yksi kokonaisuus. Kun Finnairilla ei ole selviä tulosyksiköitä, johtoryhmän jäsentenkin tehtävänjako vaikuttaa hämärältä. Bisnesvastuita on jaettu seuraavasti: resurssien hallinnasta vastaa Kaldahl, 55, asiakaspalvelutoiminnasta Anssi Komulainen, 48, ja matkapalveluiden johtaja Kaisa Vikkula, 52. Heidän lisäksi johtoryhmään kuuluvat operatiivinen johtaja Ville Iho, 43, viestintäjohtaja Arja Suominen, 54, lakiasiainjohtaja Sami Sarelius, 41, ja henkilöstöjohtaja Manne Tiensuu, 42. Mitä kovempi muutostarve, sitä keskitetympi päätöksenteon olisi oltava. ”Finnairin johtoryhmä on suuri, ja sen jäsenistä puolet on tukitoiminnoista. Erityisesti entisiä nokialaisia (henkilöstö- ja viestintäjohtaja) näyttää houkutellun yritykseen johtoryhmäjäsenyydellä”, Soik-

JOHTORYHMÄ

Mika Perho (irtisanoutunut, jättää yhtiön joulukuun lopussa)

Erno Hildén

Ville Iho

70 366 €

55 225 €

43 785 €

Kaisa Vikkula

Sami Sarelius

Gregory Kaldahl

Manne Tiensuu

46 040 €

33 280 €

23 500 €

12 925 €

kanen sanoo. Onko tämä se joukko, joka pystyy kilpailemaan niin Norwegianin kuin Singapore Airlinesin kanssa? Toivottavasti on.

Ei varatoimitusjohtajaa Ainakin Mika Vehviläisen vahvuuksia ovat kansainvälisyys ja kyky tehdä muutoksia johtoryhmässä. Aikaisemmin hän oli Nokiassa ja viimeksi Nokia Siemens Networksin operatiivisena johtajana ennen kuin vuonna 2010 hyppäsi Finnairin ykkösmieheksi. Vehviläisen heikkous on vähäinen kokemus kuluttajamarkkinasta. Hänen edellinen työantajansa asioi lähinnä verkko-operaattoreiden kanssa. Finnairin ulkopuolelta Vehviläinen on rekrytoinut Kaldahlin, Suomisen ja Tiensuun. ”Toteutetut vaihdokset johtoryhmässä ikää ja akateemisia tutkintoja lukuun ottamatta ovat kuitenkin olleet varsin varovaisia”, Soikkanen kommentoi. Operatiivisen johtajan Ville Ihon vas-

tuu on selkeästi laajempi kuin paperilla näyttää. Hänen on huolehdittava siitä, että Finnair pärjää kustannuskilpailussa. Toisin sanoen että prosessit ovat selvät ja lentäjien palkat alhaiset. Finnairilla ei ole varatoimitusjohtajaa, mutta Iho ja Hildén kisaavat kakkosmiehen paikasta. He ovat sopivasti nelikymppisiä ja tuovat Finnairille nuorempaa voimaa. Iho on virallisesti toimitusjohtajan varamies. Soikkasen mukaan Finnairin johdon kompensaatiotaso on alhainen, vaikka uutisoinnin pohjalta on voinut jäädä toisenlainen mielikuva. ”Esimerkiksi Fortumilla maksetaan paljon enemmän, vaikka yhtiö ei toimi yhtä haasteellisessa ja kansainvälisessä ympäristössä”, Soikkanen huomauttaa.

Johtajat osakeostoksilla Johdon omistus ilahduttaa osakkeenomistajaa. Kaikki Finnairin johtoryhmän jäsenet ovat osakkeenomistajia, joskin palkkaansa nähden verrattain pieniä. Finnairilla on

osakekannustejärjestelmä, joka edyllyttää johtajilta myös omia osakeostoja. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen osti 30 000 osaketta lisää elokuussa. Myös muut johtoryhmäläiset ovat syksyn aikana ostaneet pieniä määriä osakkeita.

NÄIN SELVITETTIIN STANTON CHASE analysoi

Arvopaperin pyynnöstä suomalaisia pörssiyhtiöiden johtoryhmiä. Stanton Chase on kansainvälinen rekrytointikonsultti, joka on erikoistunut pörssi- ja kasvuyrityksiin. ”Erilaisiin olosuhteisiin vaaditaan erilaisia osaamista”, sanoo Stanton Chasen partneri Kalle Soikkanen. ”On tärkeää, että johtoryhmässä on monipuolista osaamista ja etenkin taitoja ydinstrategian toteuttamiseen”, hän lisää.

57

KAROLIINA PAAVILAINEN

OSAKKEET

YLLÄTYS MUNII. Lisäosinkonsa perunut Metso saattaa antaa keväällä tuhdin tuoton.

Edessä tuottoisa osinkokevät

Helsingin pörssistä saa Euroopan parhaita osinkotuottoja. Tuottokuplasta ei ole merkkejä näkyvissä.

E

lämä hymyilee osinkosijoittajalle. Nykyisten konsensusennusteiden perusteella yli kahdeltakymmeneltä Helsingin pörssin yhtiöltä odotetaan ensi keväänä vähintään viiden prosentin osinkotuottoa. Tuottolaskelma perustuu joulukuun alun kurssitasoon. Koko Helsingin pörssin tuottoodotus liikkuu viiden prosentin tietämillä. ”Suomalaisyhtiöiden tuloskunto on pysynyt tänä vuonna pääosin hyvällä tasolla, mikä mahdollistaa omistajaystävälliset osingot myös ensi keväänä – etenkin kun samaan aikaan investointitarpeet ovat melko maltillisella tasolla”, Nordean osakestrategi Eero Färkkilä arvioi. Samoilla linjoilla ovat Taaleritehtaan salkunhoitaja Mika Heikkilä ja Tapiolan pääanalyytikko Kim Gorschelnik. Hekin odottavat levollisin mielin osinkokevättä eivätkä pidä konsensusennusteita liian kovina. Osinkosijoittamiseen erikoistuneen Dividend Housen salkunhoitajan Risto

58 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

Teksti Tommi Melender Päivänsalon mukaan osinko-odotukset ovat olleet useana kevään liian varovaisia, mikä on antanyt tilaa iloisille yllätyksille. Ensi keväänä iloiset yllätykset saattavat olla niukassa. ”Pankit ovat ilonpilaajina osinkojuhlien osalta. Vaikka pörssiyhtiöiden taseet ovat vahvempia kuin aikaisemmin, pankit ovat samalla entistä haluttomampia lainoittamaan yrityksiä. Lainamarginaalit ovat nousseet tasaisesti, eikä lainaa enää saa yhtä paljon suhteessa tulokseen tai omaan pääomaan. Se rajoittaa yhtiöiden kykyä palkita sijoittajia osinkoyllätyksillä”, Päivänsalo tuumii.

Metsolla varaa maksaa Mutta vaikka iloisia osinkoyllätyksiä ei nähtäisi ensi keväänä yhtä paljon kuin aiemmin, niitä kuitenkin nähdään. Potentiaalisin odotusten ylittäjä lienee Metso, joka syksyllä perui lisäosinkonsa kovan julkisen paineen alaisena. ”Metson tuloskunto on ollut tänä vuonna

ASI A NTUNTIJOIDEN Y LL ÄT TÄJÄK A NDIDA ATIT EERO FÄRKKILÄ, Nordea Sanoma Metso Teliasonera Ramirent KIM GORSCHELNIK, Tapiola Metso Teliasonera Nokian Renkaat Metsä Board MIKA HEIKKILÄ, Taaleritehdas Nokian Renkaat Huhtamäki Neste Oil RISTO PÄIVÄNSALO, Dividend House Metso Ramirent Neste Oil

hyvä, ja yhtiöllä on edellytyksiä kasvattaa osinkoaan viime kevään 1,70 eurosta. Odotammekin yhtiöltä 1,80 euron osinkoa ensi keväänä”, Färkkilä sanoo. Sijoitusasiantuntijat liputtavat myös Neste Oilin, Nokian Renkaiden, Ramirentin ja Teliasoneran puolesta. ”Suuret investoinnit uusiutuviin bio-

OSAKKEET

polttoaineisiin on tehty ja kassavirran pitäisi olla ensi vuonna varsin vahva, mikä mahdollistaa jo osingon noston heijastaen paranevia tulosnäkymiä uusiutuvissa biopolttoaineissa”, Heikkilä perustelee Neste Oilin yllätyspotentiaalia. Nokian Renkaissa voitonjako-odotuksia pönkittävät Gorschelnikin mielestä investointitahdin hidastuminen, hyvä tuloskunto, vuolas kassavirta ja vahva tase. ”Ramirentin osinkoennusteet näyttävät varovaisilta. Toimialan kasvu on rauhoittunut huippuvuosista ja fokus kääntynyt entistä enemmän kannattavuuteen. Ramirentin osalta tämä on johtanut osinkosijoittajan kannalta houkuttelevaan yhdistelmään: liiketoiminta kasvaa rauhallisesti ja kannattaa erittäin hyvin. Kasvuinvestoinnit eivät enää syö koko tulosta, vaan kassavirta on todella vahva. Velkaisuus on painunut toimiala huomioiden jo hyvin alas”, Päivänsalo sanoo. Teliasonerassa itäoperaattoreiden Megafonin ja Kcellin listaamiset kasvattavat tulevien vuosien osingonjakopotentiaalia. Färkkilän mielestä osinko saattaa kuitenkin yllättää myönteisesti jo ensi keväänä.

Ei pelkoa kuplasta Hyvien osingonmaksajien kurssikehitys perinteisesti saa lisävauhtia kevättä kohti, ja niin saattaa käydä tälläkin kertaa. Matalat korkotuotot tekevät osinkopapereiden metsästyksestä erityisen houkuttelevaa. Helsingin pörssin tuottonäkymät ovat selvästi valoisammat kuin Euroopan pörsseissä keskimäärin. Varovainen sijoittaja saattaa miettiä, muhiiko suomalaisosakkeissa osinkokuplan aineksia. Sijoitusasiantuntijat eivät siihen usko. ”Suurin riski osinkoyhtiöihin sijoittamisessa liittyy sijoituskohteiden tuloskunnon säilymiseen ja korkotasoon. Matalat korot ovat aiheuttaneet kuplan vähäriskisissä korkotuotteissa ja koron aikanaan noustessa ja tämän kuplan puhjetessa myös osinkotuottojen suhteellinen edullisuus vähenee. Osinkojen tuoma kassavirta tasaa kuitenkin riskiä mukavasti”, Päivänsalo arvioi. Yksittäisissä yhtiöissä riski siitä, että osake laskee yhtiökokouksen jälkeen osinkoa enemmän, on kuitenkin olemassa. ”Tyypillisesti osingon irtoaminen on liikuttanut niin sanotusti osinkovetoisia osakkeita. Esimerkiksi perinteisesti osinkotuottolistojen kärkipäässä keikkuneen Elisan osake on useana vuonna kehittynyt vahvasti yhtiökokouksen alla ja ollut myyntipaineessa osingon irtoamisen jälkeen”, Färkkilä sanoo.

PÖRSSIVIISAS

Nokian roimalle nousulle on perusteet Nokia nousi marraskuun alkupuolelta joulukuun alkupuolelle yli neljäkymmentä prosenttia. Kuinka vahvalla pohjalla kurssinousu mielestäsi on, Evlin analyytikko Mikko Ervasti?

Täytyy muistaa, minkälaisen laskun Nokian osake on kokenut sen jälkeen, kun äly- ja matkapuhelinliiketoimintojen strategiat kyseenalaistettiin. Tällaiset nousulukemat ovat siis perusteltuja, jos älypuhelinyksiköllä on kestävät edellytykset palata kannattavaksi. Alle 2–3 euron tasoilla sijoittajat eivät implisiittisesti anna mitään arvoa puhelinyksiköille. Mitkä asiat jännittävät sinua eniten Nokian tulevassa tulosraportissa?

Toteutuneet volyymit ja kannattavuusohjeistus seuraavalle neljännekselle ovat ne tärkeimmät. Kuinka pitkä matka vielä on kannattavaan ydinliiketoimintaan?

toteutusta. Kimmo Alkion komennossa on tähän mennessä menty yllättävänkin hyvin. Osakekurssi on kuitenkin noussut lyhyessä ajassa paljon, joten tässä vaiheessa on syytä noudattaa tiettyä varovaisuutta. Miten yleisesti luonnehtisit seuraamiesi yhtiöiden ensi vuoden näkymiä, eli kuinka paljon talousepävarmuus painaa ja mitkä yhtiöt kärsivät siitä eniten?

Yleinen talousepävarmuus painaa kaikkia seuraamiani yrityksiä, paitsi Nokiaa. Päätelaitemarkkinat kasvavat edelleen voimakkaasti, eli Nokian menestys on tällä hetkellä sen omissa ja kilpailijoiden käsissä. Teknologia-, media- ja telekommunikaatioseurannassani olen eniten huolissani Sanomasta ja Elisasta, joihin makro-ongelmat voivat vaikuttaa eniten. TOMMI MELENDER

Mikä seuraamistasi teknologiasektorin yhtiöistä yllätti myönteisimmin syysneljänneksen raportillaan?

Tieto. Tämän vuoden liikevoittotavoitetta täsmennettiin selvästi, ja se on verrattain hyvällä tasolla jo tässä vaiheessa strategian Mikko Ervasti

59

KUUKAUDEN PIENI

AASIAAN. Finnair tekee tuloksensa Aasian-reiteillään. Toimitusjohtaja Mika Vehviläisen mukaan yhdeksän kymmenestä aasialaismatkustajasta

jatkaa Helsingistä eteenpäin.

Finnairissa on ainekset käänneyhtiöksi Finnairin syömähammas, Aasian ja Keski-Euroopan välinen liikenne, tarjoaa kasvumahdollisuuksia. Tulosnostetta on näkyvissä, mutta lentoonlähtö ei onnistu ennen kuin yhtiö saa Euroopan jakeluverkostonsa kannattavaksi.

F

Teksti Mikael Sjöström Kuva Antti Mannermaa

innairiin sijoittaneelle viime vuodet ovat olleet huonoja. Yhtiön osake maksoi 2008 helmikuun lopussa 8,29 euroa. Hiukan ennen juhannusta 2012 osakkeen hinnasta oli jäljellä enää reilu viidennes siitä. Viime vuonna Finnairin toiminnallinen tulos painui tappiolliseksi jo neljättä vuotta peräkkäin. Tärkein syy kurjuuteen on halpalentoyhtiöiden menestys. Ne ovat painaneet lippujen hinnat alas, mikä on heikentänyt Finnairin kaltaisten perinteisten verkosto-

60 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

PLUSSAT&MIINUKSET ✚

Säästöohjelmat ovat laskeneet kustannuksia Jakeluliikenne Euroopassa palvelee hyvin Aasian kaukolentoja ✚ Aasian-liikenne tarjoaa kasvumahdollisuuksia Kulut – lähinnä polttoaineet ja palkat – nousevat Halpalentoyhtiöt laskevat lippuhintoja Euroopassa Taantuma voi vähentää liikematkustamista ✚

— — —

yhtiöiden kannattavuutta. Viime vuodet Finnair on leikannut kustannuksiaan kovakätisesti. Yhtiön lentävä

henkilöstö on suostunut palkkojen alennuksiin ja työehtojen heikennyksiin. Toimintoja on ulkoistettu ja lisätty itsepalvelua. Lokakuun lopusta alkaen Flybe Finland on operoinut Embraer-koneilla lennettävän lähiliikenteen. Finnair omistaa emoyhtiöstä Flybe Nordicista vain 40 prosenttia, joten se noudattaa Finnairin työehtosopimusten sijaan väljempää yleissitovaa suomalaista työehtosopimusta. Embraer-liikenne on kolmannes Finnairin liikenteestä. Finnair on jo pitkään hankkinut Adeccolta matkustamohenkilökuntaa ja kau-

KUUKAUDEN PIENI

Miljardikuuri puree Säästökuuri puree Finnairin perusongelmaan eli siihen, että yhtiön kustannukset, erityisesti lentäjien ja matkustamohenkilökunnan palkat, ovat suuret. Finnairin kymmenen viime vuoden säästöohjelmat lähentelevät miljardia euroa. ”Finnair oli tammi–kesäkuussa suhteellisesti kannattavin eurooppalainen reittilentoyhtiö. Ja heinä–syyskuu oli yhtiön historian paras, liiketulos nousi 48,9 miljoonaan euroon”, toimitusjohtaja Mika Vehviläinen sanoo. Kolmannen neljänneksen suhteellinen liikevoitto ylsi 7,5 prosenttiin, mutta koko alkuvuodelta se on vielä selvästi alle kuuden prosentin tavoitetason. Finnairin on saatava kannattavuus kuntoon Euroopan reittiliikenteessä, koska ilman sitä yhtiön syömähammas eli Aasian kaukoliikenne kärsii.

Strategia maapallon muodosta Finnairin strategia perustuu siihen, että matka Keski-Euroopasta Helsingin kautta Koillis-Aasiaan on 10–30 prosenttia lyhyempi kuin suurten kilpailijoiden Lufthansan, KLM:n tai Air Francen kyydissä. Kaukoliikenteessä Finnairin kustannustaso on varsin kilpailukykyinen, sillä henkilökustannusten osuus on paljon pienempi kuin keskipitkillä ja lyhyillä reiteillä. Polttoainekustannuksia leikkaa moderni laivasto ja pääomakustannuksia hyvä käyttöaste. ”Finnairin kuningastuote on lento Aasiasta Eurooppaan. Aasiasta katsottuna Finnair tarjoaa yhdestätoista lähtöpisteestä pääsyn kuuteenkymmeneen kohteeseen Euroopassa”, Vehviläinen sanoo. Noin 70 prosentissa kohteista Finnair tarjoaa muihin eurooppalaisiin lentoyhtiöihin verrattuna nopeimman yhteyden. Ja aasialaiset lentoyhtiöt taas lentävät kukin vain 2–3 suureen kaupunkiin. Aasian ja Euroopan välillä lentää vuo-

sittain noin 40 miljoonaa ihmistä. Heistä puolet lentää suoraan suurista kaupungeista, mutta toinen puolikas joutuu vaihtamaan konetta. Vehviläisen mukaan se on riittävän suuri markkina Finnairille. Finnairin tavoite on vuoteen 2020 mennessä kaksinkertaistaa Aasian-myynti. Matkustajamäärät Aasiasta Eurooppaan kasvavat, kun paikalliset yritykset laajentavat toimintaansa tänne. Kiinassa lähtevä turismi kasvaa viidenneksen vuodessa ja ylitti viime vuonna ensi kerran sisään tulevan turismin. Marraskuussa Aasian-liikenne kasvoi myydyillä henkilökilometreillä mitattuna 15,6 prosenttia. ”Tutkimme koko ajan uusia kohteita 24 tunnin kääntömatkan sisällä”, Vehviläinen sanoo.

Halpalentoyhtiöt tähyävät kauas Ensi kesäkaudella yhtiö lentää kolme viikkovuoroa Vietnamin pääkaupunkiin Hanoihin. Viranomaishyväksynnän saatuaan Finnair on ainoa eurooppalainen lentoyhtiö, joka tarjoaa suoran yhteyden 6,5 miljoonan asukkaan kaupunkiin. Kaukoliikenteessä kovimpia kilpailijoita ovat suuret eurooppalaiset reittiyhtiöt, Euroopan reittiliikenteessä taas halpalentoyhtiöt kuten Norwegian ja EasyJet. Konkurssiuhkansa vuoksi julkisuudessa ollut SAS kilpailee lähinnä Pohjoismaidenliikenteestä, mutta sillä on vain kymmenkunta yhteistä kohdetta Finnairin kanssa. Matkustajalentoliikenteen nyrkkisäännön mukaan halpalentokonseptin edut yltävät vain yhtä pitkälle kuin kapearunkoiset koneet eli kuuden tunnin lentomatkan päähän kuten Kanarialle. Kovalla velkavivulla nopeasti kasvanut Norwegian on ottamassa käyttöön laajarunkoisia pitkän matkan Boeing 787 Dreamliner -koneita. Niillä se alkaa keväällä 2013 lennättää vapaa-ajan matkustajia välilaskutta Oslosta ja Tukholmasta New Yorkiin ja Bangokiin. Voisiko Norwegian alkaa lentää Helsingistä Aasiaan? ”Finnairin nykyisen laajuisen kaukoliikenteen käynnistäminen Aasian kohteisiin olisi liikennesopimuksista johtuen muille lentoyhtiöille erittäin haastava ja pitkä hanke”, Finnairin talousjohtaja Erno Hildén uskoo. Finnairin osake on vahvistunut noin 40 prosenttia kesäkuun pohjakosketuksesta. Käänneyhtiöksi yltäminen vaatii kuitenkin

LIIKETOIMINTA 2011 2012e 2013e

Liikevaihto, meur 2 258 2 444 2 575 -74 32 57 Liikevoitto, meur 37 Voitto ennen veroja, meur -102 -0,50 0,07 0,21 Tulos/osake, euroa 0,00 0,00 0,03 Osinko/osake, euroa 406 381 373 Nettovelat, meur 1,3 3,6 Oman pääoman tuotto, % -8,4

ARVOSTUS&V ERROKIT p/e 2012e

Finnair Norwegian SAS Lufthansa Air France-KLM Easyjet

p/b ev/ebitda 2012e 2012e

29,0 11,2 22,3 12,0

0,4 2,1 0,2 0,8 0,4 1,6

3,5 10,3 4,4 3,7 6,6 6,9

KURSSIKEHIT YS Finnair Suomalaiset osakkeet keskimäärin

euroa 10 9 8 7 6 5 4 2

1 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

LÄHDE: FACTSET

sityöntekijöitä Aasian kaukoreiteilleen. Nyt yhtiö on laajentamassa käytäntöä Euroopan reittiliikenteeseen. Ensi helmikuusta alkaen Finnair käyttää Barcelonan ja Madridin reittien matkustamopalveluihin Adeccolta hankittua vuokratyövoimaa. Sen kotiasema on Espanjassa, missä koneet yöpyvät. Nykyisin Helsingistä tuleva matkustamohenkilöstö joudutaan yövyttämään Espanjassa, mikä lisää kuljetus-, hotelli- ja päivärahakuluja.

Aasian-liikenteen kasvun lisäksi lisää kustannusjahtia Euroopan reittiliikenteessä. Ratkaisuja on luvassa. ”Jatkamme Euroopan reittiliikennettä omana työnä, jos saamme kustannuksemme kilpailukykyiseksi tai sitten jaamme osan tai kaiken liikenteen kumppaneille”, Vehviläinen sanoo. Osinkoa Finnair maksoi viimeksi vuonna 2007. Rahaa ei ole tullut, ja samalla on uudistettu kaukoliikennelaivastoa. Factsetin ennusteen mukaan merkittävää osinkoa tuskin irtoaa tältäkään vuodelta, vaikka siitä odotetaan voitollista. Mutta tarinana Finnair on mielenkiintoisempi kuin muut lentoyhtiöt.

61

MAAILMAN OSAKKEET

SHUTTERSTOCK

MAAILMAN PĂ–RSSIT

Politiikka liikuttaa kursseja

62 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

vät omilla toimillaan järjettĂśmyyden jatkumista, koska ne ostavat vastedeskin suuret määrät Yhdysvaltain lainapapereita. Ennen pitkää tämä Œ‘Š–ƒƒ ‹Â?ĆŞÂƒÂƒÂ–Â‹Â‘Â‘Â?Ǥ ‘†‡Â?Â?ÂĄÂ?ڋ•‡•–‹ lopulta lapsemme hautautuvat sen velkavuoren alle, jonka me heille jätämmeâ€?, Yardeni kirjoittaa markkinakatsauksessaan. Maailman menestynein sijoittaja ƒ””‡Â? —ƥ‡–– taivasteli marras-

ǧ

15,9

" ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

Î… Ä?Ä?

Meksiko Turkki Suomi Japani Argentiina Taiwan Ranska Puola Ruotsi Saksa Sveitsi Intia Italia

Î… Ä›

7,5 16,2 6,6 20,8 5,9 7,1 5,5 6,2 5,1 -32,7 4,8 8,8 4,7 12,8 4,7 8,5 3,7 13,5 3,6 19,3 3,0 17,6 2,8 14,6 2,0 0,6

TOMMI MELENDER

ĔĘĎēÄ?Ĕnj ęĚĔęęĔ

22,3 11,4 18,6 16,1 6,5 19,8 12,8 11,4 14,9 10,2 14,9 14,5 11,5

0,9 2,9 4,3 2,4 1,6 3,1 3,8 4,1 3,9 3,3 3,3 1,7 4,5

" ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

kuun lopulla sijoittajien hĂśtkyilyä amerikkalaisesta talouspolitiikasta. Hän piti päivänselvänä, että tiukan paikan tullen demokraatit ja republikaanit lĂśytävät yhteisen sävelen. â€?Omiin sijoituksiini Ƥ•…ƒŽ …Ž‹ƥ ei vaiÂ?—–ƒ Â?‹ŽŽ¥¥Â? –ƒ˜ƒŽŽƒdzǥ —ƥ‡–– •ƒÂ?‘‹ CNBC:lle. Joulukuun alkupuoliskolla sijoittajien mielialat näyttivätkin tyyntyneen. Osakemarkkinoiden odotettua volatiliteettia mittaava VIX-indeksi laski alle kuudentoista pisteen, mikä kertoo, että kurssiromahduspelot ovat vähissä.

ĕȀĊ

Ά΄΅Ά e Ά΄΅Ά e

USA (Dow Jones) USA (S&P 500) USA (Nasdaq) Hongkong Etelä-Korea Brasilia Venäjä Norja

Î… Ä?Ä?

Î… Ä›

1,7 1,7 1,4 0,9 0,6 0,1 -0,1 -0,4

7,9 12,5 12,4 15,2 2,3 4,7 -3,8 6,3

ĕȀĊ

ĔĘĎēÄ?Ĕnj ęĚĔęęĔ

12,4 13,9 17,0 14,4 11,3 14,0 6,0 11,5

2,9 2,2 1,4 2,7 1,2 3,8 3,8 4,4

Ά΄΅Ά e Ά΄΅Ά e

"" " Î… Ä?Ä?

Î… Ä›

Ά΄΅Ά e Ά΄΅Ά e

ĕȀĊ

ĔĘĎēÄ?Ĕnj ęĚĔęęĔ

-2,8

-7,7

11,3

2,8

ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

Kiina

Luvut laskettu 7.12.2012 päätÜskursseilla.

LĂ„HDE: FACTSET

sijoittaja on oppinut kuluvan syksyn aikana englanninkielisen termin Ƥ•…ƒŽ …Ž‹ƥ. Sillä tarkoitetaan Yhdysvalloissa automaattisesti laukeavia veronkorotuksia ja menoleikkauksia. Monet taloustieteilijät ovat varoitelleet, että kiristyvä talouspolitiikka ajaisi jenkkitalouden uuteen taantumaan. Presidentti Barack Obaman hallinto on yrittänyt hieroa kongressin republikaanien kanssa sopua Ƥ•…ƒŽ …Ž‹ƼÂ? välttämisestä. Osakemarkkinat ovat seuranneet poliittista kaupankäyntiä herkeämättä. â€?Markkinat ovat nyt Ƥ•…ƒŽ …Ž‹ƼÂ? armoilla, ja ennen joulua saatamme nähdä suuria kurssiheilahtelujaâ€?, Danske Bank arvioi markkinakatsauksessaan joulukuun alussa. Sijoittajien enemmistĂś uskoo, että jonkinlainen sopu Valkoisen talon ja kongressin välillä syntyy, mutta se saattaa olla myĂśs laiha kompromissi. Amerikkalaisen pitkän linjan sijoitusstrategin Ed Yardenin mukaan talouspoliittiset lehmänkaupat tietäisivät hyvää osakkeille. Yardeni yhtyy professori Jeremy Siegelin arvioon, jonka mukaan varmuus Ƥ•…ƒŽ …Ž‹ƼÂ? välttämisestä ajaisi Dow Jones -indeksiä oitis 500–1 000 pistettä ylĂśspäin. Samaan hengenvetoon Yardeni muistuttaa, että Ƥ•…ƒŽ …Ž‹ƼÂ? välttäminen ei auttaisi ratkaisemaan Yhdysvaltain massiivisia vajeongelmia. â€?Fed ja muut keskuspankit edistä-

MONI SUOMALAINENKIN

KUUKAUDEN ULKOMAINEN

LIIKETOIMINTA 2011 2012e 2013e

Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Voitto ennen veroja, meur Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa Nettovelat, meur Opon tuotto, %

20 719 1 945 1 996 7,80 2,10 1 814 17,3

21 698 2 343 2 343 8,72 2,35 1 631 16,8

22 560 2 432 2 432 9,30 2,50 1 631 15,9

ARVOSTUS&V ERROKIT

Eurooppa kiviriippana Michelin osake on halpasarjalainen, vaikka yhtiö lupaa satsata kasvuun.

K

Teksti Tommi Melender

umpaan sijoittaisit, Micheliniin vai Nokian Renkaisiin? Michelin on selvästi suurempi, tarkasteltiinpa liikevaihtoa tai markkina-arvoa. Kannattavuudellaan Nokian Renkaat taas vie voiton. Siinä missä konsensusennusteet odottavat suomalaisyhtiöltä tänä vuonna 26 prosentin liikevoittoa, ranskalaisyhtiön on tyytyminen yhdentoista prosentin voittomarginaaliin. Nokian Renkaiden tasolle ei yllä kannattavuudessa mikään muukaan rengasvalmistaja. Nuukaa sijoittajaa houkuttaa Michelinin matala arvostus. Tämän vuoden ennusteilla p/e-luku jää kahdeksaan ja velkaisuuden huomioiva ev/ebitda-luku neljään. Nokian Renkailla vastaavat kertoimet ovat kolmessatoista ja kahdeksassa. Ansaitseeko Nokian Renkaat näin suuren preemion Micheliiniin nähden? Ne, jotka uskovat suomalaisyhtiön huimiin kasvumahdollisuuksiin Venäjällä, vastaavat myöntävästi. Skeptikot taas huomauttavat, että Nokian Renkaiden osakkeeseen on jo leivottu sisään hohdokkaat tulevaisuudenodotukset ja kurssinousu vaatisi iloisia yllätyksiä. Konsensusennusteet odottavat Nokian Renkailta ensi vuonna kahdentoista ja sitä seuraavana vuonna yhdentoista prosentin tulosparannusta. Michelinillä vastaavat arviot liikkuvat molempien vuosien osalta

Michelin Bridgestone Continental Goodyear Nokian Renkaat Cheng Shin Sumitomo

1,4 1,2 2,0 2,4 3,1 3,4 1,1

Michelin Ranskalaiset osakkeet keskimäärin euroa 80

60

40

2009

Michelinin osakkeen houkuttelevuutta voi perustella paitsi matalilla arvostuskertoimilla myös liiketoiminnan vahvistumisella. Syysneljänneksen tulosraportin yhteydessä Michelin nosti arviotaan vuoden 2012 vapaasta kassavirrasta 400–500 miljoonaan euroon alkusyksyn 300–400 miljoonasta eurosta. Osaltaan näkymiä on parantanut raaka-aineiden halventuminen. Michelin maksoi kumista ja muista rengasvalmistuksen tykötarpeista syysneljänneksellä parisataa miljoonaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan Michelin onnistui lisäämään kalliimpien rengasmallien osuutta myynnissään. Niinpä liikevaihto kasvoi rahassa 2,7 prosenttia, vaikka Euroopassa volyymit autonvalmistajille laskivat kuusi prosenttia ja vaihtorengasmyynnissä kah-

4,1 4,4 4,9 3,4 8,6 9,6 4,8

KURSSIKEHIT YS

seitsemässä prosentissa. Analyytikoiden suosituksia sokeasti tottelevan sijoittajan valinta osuisi Micheliniin. Kahdeksastatoista ranskalaisyhtiötä seuraavasta analyytikosta peräti kolmetoista lätkäisee osakkeelle ostosuosituksen. Nokian Renkaat saa viideltätoista analyytikolta kahdeksan ostosuositusta. Micheliniä ei yksikään sijoitusviisas kehota alipainottamaan tai myymään, mutta Nokian Renkaiden suosituksista yksi sanoo ”alipainota” ja kolme ”myy”.

Kasvua kaukomailta

8,0 8,9 8,3 7,7 12,8 14,3 7,2

p/b ev/ebitda 2012e 2012e

LÄHDE: FACTSET

LES KOLCZAK

p/e 2012e

2012 20

deksan prosenttia. Euroopan ulkopuolella Micheliniä hyödytti Yhdysvaltain ja kehittyvien maiden hyvä rengaskysyntä. Michelinin kasvutarina ei hirmuisesti poikkea Nokian Renkaista, ainoastaan sen kulmakertoimet ovat vaatimattomammat. Yhtiö suunnittelee laajentavansa tulevina vuosina voimakkaasti kapasiteettiaan kehittyvissä maissa. Kypsillä markkinoilla – eli etenkin Euroopassa – tavoitteena on virittää tuotantokoneistoa tehokkaammaksi ja hakea kilpailukykyä tuotekehityksellä. Tavoitteekseen Michelin listaa vähintään 25 prosentin myyntivolyymien kasvussa vuosina 2011–2015 ja noin kahden ja puolen miljardin euron liiketuloksen vuoteen 2015 mennessä. Kuluvan vuoden ennusteet lupaavat jo 2,3 miljardin euron ebittiä.

63

KOLUMNI

YRJร KOPRA

อป

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ยกย ย ย ย ยกวก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

อปอผ

อผ อฝ อพ

อปอฝ อปอพ

ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ฦคย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก

อฟ ฮ ฮ

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

ย ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวฃ ย ย ย ร ย ย ยกย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วควณ

Kirjoittaja on corporate ฦคย ย ย ย ย toimintaa ja kannustusjรคrjestelmien suunnittelua harjoittavan Alexander Group Oy:n toimitusjohtaja.

ย ย ย ย ยกย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃ

วณ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย วจวณ

อปอฟ

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃ วณ ย ย วฆ ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค วณ

อปฮ

ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อผอบอปอฝ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

อปฮ

ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย วค

ฮ ฮ

อปฮ

ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกยกย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

อปฮ

อปอบ

อผอบ

ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃ วณ"ย ย ยกยก ย ย ย ย ยกย ย ร วข ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃ

อปอป

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยก ย ยกย ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

64 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกวก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

KUVA PASI MURTO

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

TAULUKOT

taulukot ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

68 POHJOISM AISET

TULOSENNUSTEET

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย วฃย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ยกย ย ย ย ยกวค

69 EUROOPPAL AISET

TULOSENNUSTEET

70 Y HDYSVALTAL AISET

TULOSENNUSTEET

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย วค

71 PARH A AT R AH ASTOT

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

72 วง ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ร ร ย วค

Euro-osakkeiden eliitti Keski-Euroopasta EUROALUEEN EUROSTOXX อ อ อ วฆย ย ย ย ย ย ย ย

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยก ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย วค ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ยกยกย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วณย ย ย ย วณวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Teleperformanceวค ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย วฆย ย ย ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ อ วค ย ย ยก ย ยกย ย ย ย ยกย ย ย ย ร ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย Aalberts Industries ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

73 GURUSALKUT 74 KOROT JA L AINAT ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

75 วง

M A AILM A NTALOUS

ย ฦชย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วซ

76 ULKOMA AL AISOMISTUS

ร ย ย ย วฆย ย ย ย ร Maurel & Promวค ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย วณย ย ย ย วณ ย ย ย ย ย ย ย วณย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วณวค ย ย ย ย ย ฦฌ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วณย ย ย ยกวณวฆย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ฦฌ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ยกย ย ย ย ยก ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ฦคย ย ย Prysmianวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Ferrovial ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร Capgeminiวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกยก Outotecวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ วฃย ย ย ย ย ร ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย วณย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วณวค ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ร ย ย ย ยก ย ย ย ย YITวค

วง Yhtiรถ Teleperformance Aalberts Industries Maurel & Prom Prysmian Ferrovial Capgemini Ebro Foods Freenet Michelin Vinci

suositusluku (1=paras, 3=huonoin) 1,16 1,17 1,17 1,19 1,20 1,23 1,25 1,25 1,28 1,29

konsensussuositus

p/e 2012e

osta osta osta osta osta osta ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota

11,6 10,3 15,4 11,7 20,4 11,9 14,0 10,3 7,8 9,9

" วฃ

66 TULOSENNUSTEET

joulukuu 2012

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย วค

77 SUOMALAISOSAKKEIDEN

SUOSITUKSET

65

TAULUKOT

Uusi kurssiraketti: Nokia! KOVIA KOKENUT Nokia nousi Helsingin pörssin

LOPPU V UODEN R AKETIT

lähiaikoina”, arvioi Nordea viikkoraportissaan. Myös Nokian muut yksiköt, etenkin pitkään heikosti menestynyt verkkoyhtiö NSN, on onnistunut parantamaan suorituskykyään. Nordea nosti kännykkäyhtiön painon mallisalkussaan kymmeneen prosenttiin. Vuodentakaisiin kurssitasoihinsa Nokialla toki riittää edelleen kirittävää. Joulukuussa 2011 osake oli runsaan viidenneksen korkeammissa lukemissa. Vaikka sijoittajien usko Nokiaa kohtaan on vahvistunut, analyytikot povaavat kännykkäjätin jättävän omistajansa osingotta kahtena seuraavana keväänä.

loppuvuoden ehdottomaksi tähdeksi. Kännykkävalmistajan osake vahvistui marraskuun alkupuoliskolta joulukuun alkupuoliskolle runsaat 40 prosenttia. Vauhtia Nokialle on antanut uusien Lumiaälypuhelinten hyvä vastaanotto. Kovaa dataa Lumioiden menekistä ei tosin ollut vielä saatavilla, mutta sijoittajat vakuuttuivat uutisista, jotka kertoivat vilkkaasta kysynnästä useilla tärkeillä markkinoilla. ”Uskomme, etteivät analyytikkoennusteet konsensustasolla vielä anna täyttä arvoa uusimmille tiedoille ja että ennusteita Nokian älypuhelinten myyntimääristä tullaan siksi nostamaan

kurssimuutos 1 kk, %

43 % NOKIA

24 % STONESOFT

20 % SAGA FURS

18 %

TOMMI MELENDER

RAUTARUUKKI Tarkastelujakso 7.11.2011–7.12.2012

KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011

Yhtiö ▼ ▼

Affecto Ahlstrom

▼ ■

ENNUSTEET 2012

osake- voitto tulos/ kurssi ennen 7.12. veroja osake euroa 2012 meur

voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

ENNUSTEET 2013

p/e

2,90 13,20

7,1 -5,8

0,25 -0,38

9,5 18,0

8,6 -4,1

10,1 24,0

0,34 0,15

0,14 0,65

Aktia

5,80

36,0

0,53

66,6

65,3

67,9

0,74

Alma Media

4,69

42,0

0,39

30,5

25,6

34,0

0,37

▲

Amer Sports

11,50

115,0

0,71

112,0

108,0

118,3

0,70

▲

Aspo

6,00

17,7

0,43

9,7

8,0

10,0

0,34

0,42

■

Atria

6,38

-4,1

-0,24

20,6

18,0

23,0

0,36

0,20

▼

Basware

21,38

12,3

0,76

9,1

8,7

10,1

0,51

0,40

41,6

■

Capman

0,82

13,7

0,10

2,3

1,9

2,8

0,02

0,07

▼

Cargotec

20,25

192,0

2,42

144,4

111,1

162,8

1,74

0,80

■

Citycon

2,53

55,0

0,05

67,9

65,4

104,4

0,21

0,15

▼

Comptel

0,39

10,7

0,07

-11,5

-12,0

1,0

0,00

▼

Cramo

7,90

37,6

0,60

46,8

41,4

48,7

0,86

■

Digia

2,67

-23,1

0,32

5,2

3,0

7,0

▼

Elisa

16,44

265,0

1,29

276,0

268,8

■

F-Secure

1,53

23,5

0,10

23,2

21,2

■

Fiskars

15,96

161,9

1,82

103,0

▼

Fortum

14,11

2 228

1,99

■

HKScan

3,80

11,2

0,18

■

Huhtamäki

12,37

105,2

0,80

■

Ilkka

4,63

14,0

0,49

10,0

10,0

10,0

0,41

0,30

▼

Kemira

11,84

168,0

0,89

99,9

89,1

164,0

0,83

0,53

▲

Kesko

24,88

281,6

1,84

230,5

217,0

239,1

1,49

1,20

■

Kone

59,40

816,6

2,51

823,9

790,0

896,5

2,53

■

Konecranes

26,15

96,0

1,10

136,8

123,6

155,7

▲

Lännen Tehtaat

14,49

7,5

0,92

9,0

9,0

9,0

▲

Lassila & Tikanoja

11,66

21,0

0,44

43,4

42,0

■

Lemminkäinen

14,80

34,8

1,19

28,4

■

Metsä Board

2,23

-179,5

0,02

158,0

■

Marimekko

16,70

3,9

0,35

6,7

5,2

7,0

0,62

0,55

■

Metso

29,81

507,0

2,38

595,7

510,7

670,2

2,83

1,75

▲

Neste Oil

10,05

205,8

0,62

283,5

251,5

339,0

0,82

0,35

12,3

■

Nokia

2,92

437,0

0,29

-778

-2 437

-614

-0,28

0,00

■

Nokian Renkaat

32,27

359,2

2,32

398,3

388,0

435,0

2,53

1,33

■

Okmetic

■

Olvi

▲

Oriola-KD

▲

Orion

▼

Outokumpu

▲

Outotec

p/b

Voitto tulos/ osinko/ ylin ev/ ennen alin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur 6,0 7,4

p/e

p/b

ev/ ebitda

7,5 23,6

0,9 1,2

4,7 7,0

0,6

8,5 87,8

1,0 1,1

0,40

7,8

0,6

0,30

12,7

4,3

8,8

0,35

16,4

1,7

10,2

17,9

2,2

13,5

15,0

13,9

16,5

17,5

0,4

6,9

29,0

17,0

34,0

2,7

15,9

14,4

13,4

16,0

0,85

41,0

1,2

49,4

11,4

11,4

11,4

0,10

0,10

11,7

1,0

7,7

140,3

117,3

182,0

1,66

0,82

12,1

0,8

17,3

76,0

65,0

135,7

0,21

0,15

0,03

130,0

1,6

6,7

4,3

3,0

6,0

0,04

0,39

9,2

0,6

3,8

48,1

37,8

58,3

0,87

0,25

0,08

10,9

1,3

8,0

10,2

8,0

12,9

282,4

1,35

1,30

12,2

3,0

7,0

281,8

264,4

24,9

0,11

0,06

13,4

3,6

6,7

28,3

26,6

101,0

104,0

1,02

1,30

15,6

2,1

16,2

108,0

1 498

1 351

1 811

1,29

1,00

10,9

1,3

8,4

9,0

6,0

18,1

0,16

0,15

24,2

0,5

5,8

142,0

138,0

143,3

1,20

0,53

10,3

1,5

7,0

11,3

1,2

17,3

12,0

12,0

12,0

0,52

0,40

14,3

1,3

9,2

172,0

137,5

206,0

0,95

0,56

16,7

1,1

6,8

260,5

252,0

305,5

1,74

1,25

14,3

1,1

6,2

1,50

23,5

8,0

16,3

974

892

1 052

2,84

1,60

20,9

6,7

14,0

1,62

1,10

16,1

3,2

10,0

144,4

124,9

169,0

1,73

1,10

15,1

3,0

9,3

1,17

0,85

12,4

0,7

6,7

10,0

8,0

11,0

1,11

0,89

13,1

0,6

6,1

45,8

0,85

0,60

13,7

2,0

6,0

48,3

47,0

51,9

0,96

0,63

12,2

1,9

5,5

22,6

32,6

1,11

0,60

13,3

0,7

6,6

50,1

42,0

54,0

1,58

0,66

9,4

0,6

5,5

17,0

164,0

0,09

0,00

26,2

0,9

7,1

68,0

33,0

102,0

0,18

0,06

12,4

0,8

5,5

26,9

4,0

13,7

9,8

8,1

11,0

0,89

0,65

18,8

3,8

10,8

10,5

2,0

5,9

572,3

462,0

721,0

2,70

1,75

11,0

1,9

5,9

1,0

6,5

375,0

312,7

511,0

1,06

0,45

9,5

0,9

5,8

-217

-2 300

1 289

-0,05

0,00

455,3

396,7

505,2

2,84

1,50

1,5 12,8

3,1

8,6

10,7 39,0

9,3 12,2

12,4 61,4

0,39 0,56

0,16 0,60

67,7

67,2

68,2

0,75

0,40

7,7

36,0

33,1

40,4

0,34

0,30

13,8

4,0

8,2

144,0

131,0

152,0

0,93

0,40

12,4

1,5

8,5

0,45

0,42

13,5

2,2

10,0

0,73

0,32

8,8

0,4

6,1

0,45

25,0

2,6

11,3

8,2

1,2

11,0

12,2

1,0

7,5

11,8

0,8

16,6

0,03

10,5

1,6

4,1

0,40

9,1

0,7

4,0

0,37

0,13

7,1

1,1

5,1

308,0

1,35

1,32

12,2

3,0

6,9

32,0

0,14

0,07

10,9

3,2

5,4

103,0

113,5

1,06

0,70

15,1

2,0

15,3

1 533

1 253

1 735

1,31

1,00

10,8

1,2

8,3

30,1

17,0

36,0

0,40

0,19

9,6

0,5

4,9

154,0

140,1

162,0

1,24

0,56

10,0

1,3

6,3

8,9

1,2

15,3

12,5

1,3

8,1

11,4

1,6

8,0

2,7

7,5

4,86

11,0

0,59

9,1

8,8

9,4

0,38

0,24

12,8

1,4

6,5

10,5

9,8

11,3

0,45

0,26

10,9

1,3

4,0

19,60

18,4

0,65

30,0

29,0

32,5

1,16

0,60

17,0

2,9

9,0

35,4

28,0

37,8

1,41

0,68

13,9

2,6

7,8

2,24

-28,4

-0,16

17,5

15,6

23,7

0,09

0,10

26,3

1,1

8,2

35,5

23,0

52,7

0,18

0,13

12,4

1,1

6,1

21,52

281,9

1,49

281,3

277,1

290,6

1,49

1,30

14,4

5,9

9,2

244,0

223,2

287,0

1,29

1,12

16,7

5,9

10,7

0,75

-253,0

-0,34

-333,0

-689,9

-199,9

-0,17

0,00

0,4

131,7

-6,5

-28,8

33,0

-0,01

0,00

0,4

8,9

41,69

113,4

1,75

176,0

167,0

193,0

2,73

1,10

4,0

7,6

190,8

158,0

216,0

2,97

1,22

3,4

6,7

66 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

15,3

14,0

TAULUKOT

KasvuyhtiÜt vähissä VIRALLISET TALOUSLUVUT vahvistivat sen

Ensi vuonna on odotuksissa runsaan yhden prosentin suuruinen nousu, mutta vuoden päähän ulottuviin ennusteisiin kannattaa suhtautua nykytilanteessa varauksellisesti. KasvuyhtiĂśitä metsästävälle vaihtoehdot jäävät vähiin. Yli kymmenen prosentin liikevaihdon hyppäys on ensi vuonna luvassa konsensusennusteiden mukaan vain Baswaressa (+13,5 %) ja Marimekossa (+11,4 %), jos laskuista jätetään pois monellakin tapaa vaakalaudalla oleva Talvivaara. ƒ—Ž—Â?‘Â? ‡Â?Â?—•–‡‡– ‘˜ƒ– ƒŒƒŽ–ƒ ‡Â?Â?‡Â? Marimekon joulukuun puolivälissä antamaa tulosvaroitusta.

Œ‘—Ž—Â?——Â? ÂƒÂŽÂ—Â•Â•ÂƒÇŁ —‘Â?‹ ‘Â? –ƒƒÂ?–—Â?ƒ••ƒǤ Useimmat suuret suomalaiset pĂśrssiyhtiĂśt toki keräävät valtaosan liikevaihdostaan ja tuloksestaan maailmalta, mutta suhdanteissa ei ole hurraamista muuallakaan. ƒƒÂ?–—Â?ƒ ‘Â? –‘†‡ŽŽ‹•——––ƒ Â?›Ú• ‡—”‘ƒŽ—eella, jenkkitalous liikkuu pitkän ajan trendikasvunsa alapuolella ja Kiinassakin näkymät ovat maltillistuneet. Vaisu suhdannetilanne näkyy suomalaisyhtiĂśiden kasvuodotuksissa. Helsingin pĂśrssin yhteenlaskettu liikevaihtokertymä supistuu tänä vuonna konsensusennusteiden mukaan liki puolitoista prosenttia.

TOMMI MELENDER

YhtiĂś

ENNUSTEET 2012

osake- voitto kurssi ennen 7.12. veroja 2012

meur

tulos/ osake euroa

voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

ENNUSTEET 2013

p/e

p/b

Voitto tulos/ osinko/ ylin ev/ ennen alin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

p/e

p/b

ev/ ebitda

â–˛

PKC Group

15,99

36,9

1,16

46,1

43,5

48,0

1,60

0,65

10,0

2,0

â–ź

Pohjola

11,02

258,0

0,67

375,0

360,0

403,5

0,94

0,46

11,7

1,3

â–

Ponsse

5,76

28,0

0,47

20,1

20,0

23,0

0,50

0,35

11,5

1,9

â–

PĂśyry

3,12

17,1

0,13

2,8

-10,0

15,0

0,14

0,09

23,1

1,2

â–˛

Raisio

2,90

30,3

0,16

23,2

20,7

35,4

0,17

0,12

17,6

1,4

â–˛

Ramirent

5,59

60,8

0,41

80,8

76,9

82,6

0,56

0,30

10,1

1,7

â–

Rapala

4,86

25,0

0,36

26,0

25,0

26,3

0,37

0,24

13,1

â–˛

Rautaruukki

5,85

-11,0

-0,07

-84,5

-124,0

-44,5

-0,43

0,25

â–ź

Sampo

24,64

1 228

1,85

1 549

1 486

1 597

2,35

1,27

â–˛

Sanoma

7,46

167,8

0,52

170,0

122,1

191,0

0,77

0,60

â–

Sponda

3,59

91,8

0,39

121,6

94,1

139,2

0,31

0,17

â–

SRV

3,37

10,8

0,17

6,8

5,0

9,0

0,13

0,12

26,2

0,7

25,4

17,5

15,0

21,5

0,36

0,14

â–ź

Stockmann

13,92

35,8

0,43

68,5

61,3

79,5

0,74

0,60

18,8

1,1

10,4

93,0

78,0

118,9

1,00

0,78

â–

Stora Enso

5,23

528,0

0,63

391,0

322,0

471,3

0,38

0,30

13,8

0,7

6,2

498,7

432,1

618,0

0,49

0,30

â–

Talentum

1,17

-1,0

-0,04

-1,9

-2,1

-1,7

0,03

0,05

46,8

2,9

94,5

4,2

3,3

4,9

0,07

0,07

â–ź

Talvivaara

1,20

-7,0

-0,04

-84,5

-107,5

-56,1

-0,21

0,00

1,0

94,2

-19,0

-75,0

144,2

-0,04

0,00

â–

Technopolis

3,69

47,0

0,70

34,0

29,0

39,7

0,38

0,20

9,6

0,8

15,9

41,0

39,6

43,0

0,40

0,21

â–˛

Teleste

3,96

8,8

0,36

11,0

9,0

11,4

0,42

0,17

9,4

1,2

4,8

13,2

12,0

14,1

0,52

0,22

â–ź

Tieto

15,25

107,3

0,84

95,7

63,0

134,3

1,32

0,78

11,6

1,9

5,2

137,0

126,4

159,3

1,46

0,84

10,5

â–

Tikkurila

14,14

51,9

0,80

63,0

59,5

66,1

1,05

0,80

13,5

3,1

7,5

65,3

62,0

69,0

1,09

0,83

13,0

2,9

7,3

â–ź

UPM-Kymmene

8,99

572,0

0,93

387,5

356,1

453,0

0,65

0,60

13,8

0,6

6,3

521,6

375,8

595,4

0,79

0,62

11,4

0,6

5,5

â–ź

Uponor

9,74

23,0

0,03

48,4

45,0

51,1

0,42

0,40

23,2

3,4

9,1

55,4

51,6

68,4

0,52

0,45

18,7

3,2

8,6

â–

Vacon

38,99

26,9

1,10

37,6

35,0

38,8

1,70

1,00

22,9

5,5

11,6

46,2

40,0

53,1

2,14

1,10

18,2

4,8

9,9

â–

Vaisala

16,00

16,1

0,57

26,8

25,7

28,7

1,01

0,70

15,8

1,5

5,6

29,7

25,3

33,0

1,16

0,77

13,8

1,5

5,1

â–˛

Wärtsilä

32,88

438,0

1,44

478,0

453,0

522,1

1,79

1,00

18,4

3,6

10,9

530,9

497,0

569,7

1,90

1,10

17,3

3,3

9,8

â–

YIT

14,45

175,3

0,99

238,0

234,0

248,0

1,41

0,75

10,3

1,8

8,6

261,0

250,7

291,0

1,54

0,80

9,4

1,6

7,7

4,8

50,0

41,2

57,7

1,61

0,75

9,9

1,8

450,5

390,5

476,2

1,09

0,55

10,2

1,2

6,5

25,0

20,5

26,0

0,60

0,35

9,6

2,1

6,4

12,8

14,7

-4,0

25,0

0,18

0,13

17,3

1,1

9,6

9,1

41,2

39,0

46,0

0,19

0,13

15,3

1,3

7,9

4,0

77,9

63,9

101,1

0,53

0,33

10,5

1,6

3,9

1,4

7,8

28,0

27,0

28,5

0,39

0,26

12,5

1,4

7,4

0,7

14,9

42,3

-2,2

75,5

0,23

0,25

26,0

0,7

7,0

10,5

1,4

10,3

1 581

1 435

1 695

2,40

1,35

10,3

1,3

10,9

9,7

0,9

4,9

197,2

167,8

215,0

0,84

0,60

8,9

0,9

4,6

11,4

0,8

16,4

109,6

93,0

178,7

0,31

0,18

11,6

0,8

15,7

9,5

0,7

14,2

14,0

1,1

8,9

10,8

0,7

6,0

16,4

2,6

8,3

1,0

11,1

9,2

0,7

15,4

7,7

1,1

4,2

1,8

4,8

ENNUSTEIDEN PERUSTEET ARVOPAPERIN tulosennustetaulukossa ilmoi-

tetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännÜlliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiÜiden tulokset. Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä.

4,6

â–˛ â–

Čˆ Çł Ž‹Â?Çł Œƒ dz›Ž‹Â?Çł ‹ŽÂ?‘‹––ƒ˜ƒ– Â?—Â?ƒÂ?ƒ ‘Ž‡˜‹‡Â? ennusteiden ääriarvot. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. Čˆ Â—ÂŽÂ‘Â•Č€Â‘Â•ÂƒÂ?‡njŽ—Â?— Â?‡”–‘‘ ‘•ƒÂ?‡Â?‘Š–ƒ‹•‡Â? tuloksen verojen jälkeen. Čˆ Ȁ‡njǥ ’Ȁ„nj Œƒ Â‡Â˜Č€Â‡Â„Â‹Â–Â†ÂƒÇŚÂ?‡”–‘‹Â?‡– Žƒ•Â?‡–ƒƒÂ? taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta.

â–ź

tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut

67

" ÇŁ

TULOKSET 2011

TAULUKOT

Electrolux vahvassa vedossa pitävät kutinsa, eps nousee vuonna 2013 viidentoista kruunun päälle. Sijoittajat arvostavat myös Electroluxin vahvaa rahoitusasemaa. Eikä tulosperusteinen arvostuskaan päätä huimaa, sillä tämän vuoden p/e-luku jää alle viidentoista ja ensi vuoden alle kahdentoista. Electroluxin tulosta pönkittää ennen muuta menestys Pohjois-Amerikan ja Latinalaisen Amerikan kodinkonemarkkinoilla. Velkakriisin murjomassa Euroopassa yhtiöllä on ollut vaikeampaa.

BLOOMBERG

PÖRSSIARVOLTAAN RUOTSIN suurin kulutustavarayhtiö Electrolux nauttii sijoittajien suosiota. Joulukuun alkupuoliskolla yhtiön osake liikkui viimeksi kuluneiden 12 kuukauden huipuissaan 178 kruunussa. Syksyn aikana Electrolux onkin ollut Tukholman pörssin kirkkaimpia tähtiä. Osaketta siivittävät tuloskasvuodotukset. Factsetin konsensusennuste arvioi osakekohtaisen tuloksen kasvavan tänä vuonna 12,06 kruunuun viime vuoden 7,25 kruunusta. Eikä tahti hyydy ensi vuonnakaan, sillä jos nykyiset ennusteet

TOMMI MELENDER

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011

Yhtiö

ENNUSTEET 2012

osake- markkinaarvo, kurssi 4.12.2012 MK

tulos/ osake KR

tulos/ osake KR

voitto ennen veroja,

p/e

ENNUSTEET 2013

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

MK

tulos/ osake KR

voitto ennen veroja MK

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

RUOTSI Hennes & Mauritz

214,20

354 516

9,56

10,20

22 709

21,0

13,0

4,4

11,33

24 808

18,9

11,9

4,7

Nordea

61,25

248 059

5,96

6,42

34 937

9,5

NA

4,2

6,87

37 372

8,9

NA

4,5

Ericsson

62,90

207 521

4,72

3,76

16 957

16,7

6,5

4,3

4,84

20 539

13,0

5,5

4,7

172,40

204 766

10,62

11,48

18 647

15,0

9,8

3,2

11,42

18 729

15,1

9,5

3,5

Volvo

94,15

200 358

8,75

6,54

18 591

14,4

6,6

3,2

8,10

22 828

11,6

5,7

3,7

TeliaSonera

44,48

192 602

4,20

4,12

24 065

10,8

7,0

6,7

4,26

25 508

10,4

6,8

7,1

Handelsbanken

237,30

150 015

19,52

20,98

17 847

11,3

NA

4,5

21,64

18 060

11,0

NA

4,6

Swedbank

124,60

141 047

9,52

12,22

17 743

10,2

NA

4,9

12,70

18 003

9,8

NA

5,2

Sandvik

98,65

123 745

4,63

7,70

12 659

12,8

7,8

3,8

7,85

13 172

12,6

7,5

4,1

SEB

54,50

119 508

5,56

5,38

15 278

10,1

NA

3,8

5,40

15 339

10,1

NA

4,3

Investor

156,10

118 244

-12,14

6,19

5 392

25,2

20,4

4,3

7,15

6 481

21,8

19,9

4,6

Scania

137,30

109 164

11,78

8,31

8 728

16,5

9,0

3,0

9,97

10 732

13,8

7,6

3,6

SCA

135,60

95 613

-0,50

7,90

6 856

17,2

9,3

3,2

9,59

8 570

14,1

8,0

3,4

Assa Abloy

240,10

89 043

12,30

13,96

6 804

17,2

12,0

2,1

15,30

7 484

15,7

10,8

2,4

SKF

159,10

72 463

13,29

10,75

7 046

14,8

8,4

3,5

11,89

7 977

13,4

7,6

3,8

Hexagon

164,20

58 131

7,56

8,72

3 806

18,8

13,6

1,3

9,93

4 299

16,5

12,1

1,5

Electrolux

177,10

54 747

7,25

12,06

3 689

14,7

7,3

3,7

15,06

5 539

11,8

6,1

4,0

Alfa Laval

130,10

54 571

7,68

7,46

4 504

17,4

10,7

2,7

7,74

4 530

16,8

10,0

2,9

Tele2

116,10

51 814

10,43

9,68

5 188

12,0

5,9

10,7

11,80

6 833

9,8

5,4

10,2

Getinge

216,40

51 573

10,61

11,88

3 672

18,2

11,5

1,8

13,95

4 456

15,5

9,8

2,1

Lundin Petroleum

157,10

49 944

3,50

4,16

5 495

37,8

7,5

0,0

4,09

5 012

38,4

8,0

0,0

Swedish Match

232,90

47 977

12,07

13,97

3 502

16,7

14,4

3,1

14,50

3 581

16,1

14,1

3,3

Skanska

106,30

44 636

18,31

7,18

4 226

14,8

7,9

5,6

8,09

4 480

13,1

7,3

6,0

Industrivärden

102,60

39 383

-40,51

11,80

4 557

8,7

11,6

4,8

3,60

1 390

28,5

33,9

5,0

Elekta

101,60

37 807

3,23

3,85

2 007

26,4

15,9

1,4

4,71

2 421

21,6

13,3

1,7

Statoil

136,30

434 612

24,70

16,76

204 312

8,1

1,8

5,0

16,66

184 408

8,2

2,0

5,1

Telenor

112,10

174 870

4,88

8,11

16 081

13,8

6,3

4,9

10,10

23 801

11,1

5,7

5,8

71,00

115 644

7,99

8,19

17 810

8,7

NA

2,8

8,82

19 311

8,0

NA

3,5

Seadrill

208,80

97 980

17,90

15,26

9 560

13,7

11,5

9,4

18,59

10 759

11,2

10,0

9,3

Yara International

272,70

77 503

34,94

36,85

13 627

7,4

4,7

2,9

34,13

12 097

8,0

4,8

3,1

Norsk Hydro

26,57

54 106

1,89

0,21

-624

126,0

9,0

2,8

1,25

4 039

21,3

6,0

2,8

Orkla

45,97

46 840

3,77

2,82

4 406

16,3

10,7

5,4

3,19

3 873

14,4

11,1

5,6

130,90

46 050

7,22

8,59

5 992

15,2

7,3

2,1

9,17

4 971

14,3

6,2

2,1

80,20

40 100

5,66

8,11

5 325

9,9

8,9

7,9

7,02

4 667

11,4

10,1

6,7

104,50

28 633

5,76

7,99

3 182

13,1

7,4

3,3

10,20

3 910

10,2

6,1

3,8

Novo Nordisk

919,00

514 640

30,24

37,74

27 170

24,4

15,8

1,9

45,07

31 787

20,4

14,4

2,2

A.P. Moeller-Maersk

40 600

173 765

3 460

4 384

43 882

9,3

3,5

2,5

4 576

48 503

8,9

3,2

2,7

99,00

99 853

2,48

5,51

8 299

18,0

NA

0,0

10,46

14 432

9,5

NA

2,1

Carlsberg

559,50

86 009

33,70

36,29

9 308

15,4

8,3

1,1

42,63

9 155

13,1

7,4

1,2

Coloplast

1 368,00

61 560

43,31

52,26

2 954

26,2

16,1

1,5

64,02

3 599

21,4

14,1

1,5

155,40

50 505

5,71

6,14

2 533

25,3

15,0

1,3

6,80

2 807

22,8

13,8

1,5

Atlas Copco

NORJA

DNB

Subsea 7 Gjensidige Försikring Aker Solutions

Danske Bank

Novozymes

68 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

LÄHDE: FACTSET

TANSKA

TAULUKOT

EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET Yhtiö

ENNUSTEET 2012

osakekurssi

markkinaarvo,

4.12.2012

meur

tulos/ osake euroa

tulos/ osake euroa

voitto ennen veroja,

p/e

ENNUSTEET 2013

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake

meur

Anheuser-Busch InBev

67,66

108 701

3,11

3,53

8 743

19,1

11,1

2,2

3,90

Sanofi

69,45

91 919

6,65

6,16

10 790

11,3

7,9

4,0

6,27

Total

38,53

91 147

5,06

5,38

25 038

7,2

3,2

6,1

5,40

Unilever

29,22

89 066

1,41

1,58

6 682

18,5

11,8

3,3

1,73

SAP Volkswagen Siemens LVMH ENI L'Oreal BASF

61,15

75 113

2,83

3,09

5 021

19,8

13,5

1,4

3,55

165,55

73 815

33,10

45,55

25 579

3,6

3,0

2,2

23,90

79,66

70 180

7,73

5,75

7 279

13,9

8,1

3,8

5,99

136,40

69 248

6,23

7,24

5 817

18,8

10,4

2,2

7,97

18,22

66 215

1,92

2,06

20 090

8,8

2,7

5,9

2,14

105,00

63 823

4,32

4,78

3 964

22,0

14,2

2,1

5,14

68,95

63 329

6,26

5,43

8 763

12,7

5,9

3,8

6,09

100,75

62 801

3,10

3,85

3 212

26,2

14,5

2,2

4,31

5,93

61 174

0,60

0,37

8 446

15,9

NA

10,1

0,63

Bayer

70,30

58 134

4,83

5,44

3 813

12,9

8,0

2,6

5,89

BNP Paribas

43,13

54 077

4,82

5,77

11 387

7,5

NA

3,5

5,47

Telefonica

10,10

45 965

1,20

1,15

7 548

8,8

4,7

0,0

1,21

Allianz

100,30

45 732

5,48

11,28

8 272

8,9

6,1

4,5

12,03

BMW

67,69

43 228

7,45

7,69

7 725

8,8

2,6

3,8

7,74

GDF Suez

17,45

42 087

1,54

1,59

6 979

11,0

5,1

8,6

1,59

Daimler

38,18

40 752

5,31

4,65

7 245

8,2

2,7

5,8

4,79

Deutsche Telekom

8,57

37 029

0,13

0,64

4 451

13,4

4,1

8,2

0,62

Banco Bilbao

6,55

35 701

0,85

0,32

2 306

20,5

NA

6,4

0,78

Deutsche Bank

34,52

32 082

4,30

3,63

4 797

9,5

NA

2,2

4,38

Danone

49,34

31 730

2,89

3,01

2 650

16,4

10,6

2,9

3,22

AXA

12,77

30 108

1,57

1,82

6 280

7,0

6,9

5,7

1,99

Schneider Electric

54,09

29 957

3,35

3,84

2 614

14,1

9,1

3,3

4,09

Air Liquide

94,10

29 375

4,92

5,12

2 267

18,4

9,4

2,7

5,62

Heineken

50,81

29 267

2,44

2,83

2 342

18,0

11,0

1,7

3,28

Enel

2,98

28 022

0,44

0,36

7 562

8,2

4,3

4,9

0,36

E.ON

13,86

27 734

-1,17

2,24

5 421

6,2

4,1

7,9

1,43

ING

7,03

26 911

1,52

0,92

4 462

7,7

NA

0,0

1,12

Inditex Banco Santander

EdF

13,97

25 829

1,63

2,04

5 461

6,8

4,1

8,2

1,96

Hermes

236,75

24 994

5,66

6,47

1 037

36,6

20,6

1,1

7,40

Henkel

63,20

24 673

3,14

3,71

2 113

17,0

9,2

1,4

4,05

Linde

131,70

24 380

7,71

7,80

1 702

16,9

9,3

2,0

8,80

Munich Re

131,90

23 655

3,94

17,59

3 952

7,5

7,4

5,1

15,76

3,83

23 512

0,48

0,45

3 512

8,5

7,0

8,5

0,40

Pernod Ricard

88,11

23 377

4,12

4,53

1 560

19,5

14,4

1,8

5,05

Christian Dior

125,30

22 770

7,09

9,13

6 084

13,7

3,9

2,5

9,87

Merck

102,40

22 261

7,53

7,49

857

13,7

8,4

1,5

8,20

28,51

22 246

3,20

2,77

3 614

10,3

NA

1,9

3,83

Iberdrola

Societe Generale

voitto ennen veroja meur 10 215 10 993 25 416 7 251 5 787 15 560 7 181 6 435 20 351 4 291 9 242 3 592 10 797 5 318 10 964 7 841 8 304 7 659 7 286 7 817 4 138 6 169 5 858 2 863 6 655 2 921 2 491 2 692 7 452 4 378 5 320 5 379 1 182 2 397 2 063 3 839 3 428 1 812 6 802 1 468 4 956

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

17,4

9,7

2,6

11,1

7,4

4,4

7,1

3,2

6,2

16,9

10,9

3,5

17,2

11,3

1,6

6,9

2,7

3,0

13,3

8,0

3,9

17,1

9,2

2,4

8,5

2,6

6,1

20,4

12,8

2,3

11,3

5,5

3,9

23,4

12,8

2,6

9,5

NA

10,1

11,9

7,2

2,8

7,9

NA

3,9

8,3

4,5

7,4

8,3

6,0

5,0

8,7

2,5

4,1

11,0

4,9

8,6

8,0

2,6

5,8

13,9

4,2

7,0

8,4

NA

6,4 2,2

7,9

NA

15,3

9,9

3,1

6,4

6,6

6,3

13,2

8,3

3,5

16,7

8,5

2,9

15,5

9,3

1,9

8,3

4,2

5,0

9,7

4,2

6,1

6,3

NA

0,0

7,1

4,3

8,2

32,0

18,1

1,2

15,6

8,2

1,6

15,0

8,0

2,2

8,4

7,7

5,1

9,5

6,7

7,8

17,5

12,9

2,0

12,7

3,2

2,7

12,5

7,6

1,7

7,4

NA

3,3

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2011

BRITTIL ÄISET TULOSENNUSTEET Yhtiö Royal Bank of Scotland Royal Dutch Shell HSBC Holdings BHP Billiton BP Vodafone

ENNUSTEET 2012

tulos/ osake GBp

voitto ennen veroja,

ENNUSTEET 2013

voitto ennen veroja MGBP

osakekurssi

markkinaarvo,

4.12.2012

MGBP

tulos/ osake GPp

295,70

168 757

7,00

13,90

2 456

21,3

NA

0,0

26,10

4 417

11,3

NA

0,0

2 148,50

133 894

255,45

260,76

27 101

8,2

3,9

5,0

270,68

25 564

7,9

3,7

5,1 4,6

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

MGBP

tulos/ osake GBp

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

636,20

117 097

58,55

55,31

13 978

11,5

NA

4,2

62,65

16 005

10,2

NA

1 951,50

112 831

260,30

198,68

15 377

9,8

6,1

3,6

165,84

13 741

11,8

7,0

3,7

424,30

80 868

87,47

58,05

16 712

7,3

4,0

5,0

60,19

17 556

7,0

3,6

5,4 6,6

159,55

78 472

14,91

15,56

10 256

10,3

7,8

6,4

16,11

10 412

9,9

7,8

Unilever

2 408,00

72 777

117,78

129,47

5 453

18,6

11,8

3,3

138,50

5 934

17,4

10,9

3,5

GlaxoSmithKline

1 354,00

66 475

115,50

111,20

7 592

12,2

8,2

5,5

119,25

7 802

11,4

7,9

5,8

British American Tobacco

3 319,00

64 132

194,60

206,84

5 902

16,0

11,7

4,1

224,93

6 310

14,8

11,0

4,4

Rio Tinto

3 130,50

60 753

520,24

315,09

7 738

9,9

6,2

3,1

356,07

9 464

8,8

5,3

3,3

69

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2011

TAULUKOT

S&P 500:n tulosodotukset huipputasolla viime aikoina nostettu enemmän kuin laskettu tämän vuoden osalta. Ensi vuoden tulosarviot eivät ole juuri muuttuneet. Peräti kuudella S&P 500:n kymmenestä toimialasta tulosennusteet ovat tällä hetkellä joko syklin huipuissa tai kaikkien aikojen korkeimmalla tasollaan. Nämä toimialat ovat kestokulutustavarat, päivittäistavarat, rahoitusala, terveydenhuolto, teollisuus ja teknologia. Murheenkryyninä ovat yhdyskuntapalvelut, jonka voitto-odotukset liikkuvat alimmalla tasollaan sitten huhtikuun 2007.

KEVORK DJANSEZIAN

FINANSSIKRIISI SYÖKSI amerikkalaiset asuntomarkkinat ennätykselliseen romahdukseen. Moni ekonomisti ja analyytikko on korostanut, että kansantalouden näkymät ja yritysten tuloksentekokyky eivät ole vahvalla perustalla ennen kuin elpyminen asuntomarkkinoilla alkaa. Loppusyksyn data amerikkalaisilta asuntomarkkinoilta on ollut valtaosin ennusteita parempaa. Pohjakosketus näyttäisi siis olevan takanapäin. Toiveikkuus heijastuu myös S&P 500 -indeksin tulosennusteisiin. Niitä on

TOMMI MELENDER

YHDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET Yhtiö Apple Exxon Mobil Wal-Mart

ENNUSTEET 2012

MUSD

tulos/ osake USD

tulos/ osake USD

voitto ennen veroja,

575,85

541 693

27,68

44,15

55 763

87,19

397 529

8,42

7,85

74 565

osakekurssi

markkinaarvo,

5.12.2012

ENNUSTEET 2013

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake USD

13,0

7,2

0,5

49,92

11,1

4,5

2,5

8,13

p/e

MUSD

72,12

242 427

4,49

4,93

25 866

14,6

7,8

2,2

5,40

691,03

227 344

36,07

39,80

13 660

17,4

9,9

0,0

46,38

Microsoft

26,37

221 942

2,69

2,78

28 460

9,5

5,5

3,0

2,90

General Electric

20,86

218 744

1,37

1,51

16 686

13,8

7,9

3,3

1,70

Berkshire Hathaway

87,27

216 522

4,15

5,25

19 519

16,6

0,0

5,63

IBM

189,36

213 963

13,44

15,13

23 004

12,5

8,6

1,7

16,68

Chevron

Google

103,96

203 468

13,44

12,30

44 135

8,5

3,4

3,4

12,49

Johnson & Johnson

69,86

193 600

5,00

5,09

18 204

13,7

9,1

3,4

5,49

AT&T

33,92

192 665

2,20

2,40

21 417

14,2

6,1

5,2

2,54

Procter & Gamble

69,31

189 509

3,93

3,85

14 884

18,0

11,4

3,1

3,96

Pfizer

25,17

185 279

2,31

2,16

22 886

11,7

6,2

3,5

2,30

Wells Fargo

32,74

172 352

2,82

3,35

29 053

9,8

2,7

3,63

Coca-Cola

37,15

166 623

1,92

2,00

12 112

18,6

13,8

2,7

2,18

Oracle

32,38

156 041

2,46

2,67

17 404

12,2

7,2

0,7

2,91

JPMorgan Chase

40,57

154 222

4,48

5,03

29 399

8,1

3,0

5,30

Philip Morris

88,95

148 595

4,88

5,21

13 043

17,1

11,2

3,6

5,81

Merck

44,40

134 979

3,77

3,80

15 535

11,7

5,8

3,8

3,70

Verizon

43,67

124 410

2,15

2,46

19 203

17,8

4,3

4,6

2,86

Visa

147,59

119 771

4,99

6,20

6 305

23,8

17,9

0,6

7,25

Amazon.com

252,49

114 366

1,37

0,02

493

30,0

0,0

1,86

Qualcomm

63,47

108 146

3,20

3,71

8 034

17,1

13,8

1,5

4,30

PepsiCo

69,86

108 063

4,40

4,06

8 800

17,2

10,6

9,91

106 810

0,01

0,42

9 050

23,6

Abbott Laboratories

64,39

101 779

4,66

5,07

9 488

12,7

Cisco

19,17

101 778

1,62

1,85

12 830

10,4

Citigroup

34,29

100 556

3,70

4,05

11 373

8,5

Intel

19,97

99 368

2,39

2,11

14 921

9,5

Comcast

37,20

98 251

1,50

1,96

11 634

Home Depot

64,24

96 050

2,47

3,05

Schlumberger McDonald's Walt Disney

71,22 87,20 49,30

94 550 87 547 87 366

3,66 5,27 2,54

United Technologies

80,14

73 452

UPS

73,04

69 722

ConocoPhillips

56,84

Amgen

3,0

4,41

0,4

1,00

8,3

3,2

5,33

4,5

1,5

1,96

0,1

4,61

4,3

4,4

1,92

19,0

6,4

1,7

2,24

7 205

21,1

11,1

1,9

3,45

4,23 5,30 3,07

7 461 7 973 9 260

16,8 16,5 16,1

9,0 9,9 8,7

1,5 3,3 1,2

4,95 5,78 3,42

5,49

5,31

6 984

15,1

9,9

2,5

6,15

4,35

4,59

6 782

15,9

8,5

3,1

5,16

68 996

6,68

5,67

16 170

10,0

3,6

4,6

5,79

88,33

67 838

5,33

6,60

6 108

13,4

9,7

1,6

6,99

Altria

33,49

67 821

2,05

2,20

6 985

15,2

10,6

5,1

2,39

eBay

51,99

67 273

2,03

2,35

3 154

22,1

13,6

0,0

2,73

American Express

55,84

62 488

4,09

4,40

7 290

12,7

1,4

4,75

3M

90,12

62 357

5,96

6,32

6 373

14,3

8,3

2,6

6,85

483,42

60 083

18,70

21,95

3 921

22,0

13,1

0,2

25,68

Occidental Petroleum

73,69

59 702

8,39

6,96

9 431

10,6

4,4

U.S. Bancorp

31,43

59 100

2,46

2,87

7 870

10,9

News

24,51

57 939

1,14

1,41

4 663

17,4

Bank of America

MasterCard

70 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

9,4

2,8

7,57

2,5

3,08

0,7

1,69

voitto ennen veroja MUSD 63 685 66 557 27 639 17 004 30 479 20 314 20 628 24 242 42 530 19 642 22 276 15 532 23 170 30 942 13 052 18 927 30 833 13 993 15 083 21 979 7 010 1 415 9 178 9 403 17 504 10 011 13 395 19 348 13 704 10 891 7 936 8 617 8 372 10 145 8 508 7 532 15 617 6 341 7 479 3 756 7 793 6 862 4 577 10 292 8 273 6 146

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

11,5

5,9

1,8

10,7

4,9

2,7

13,4

7,3

2,4

14,9

7,9

0,0

9,1

4,6

3,4

12,3

6,9

3,8

11,4

7,9

1,8

15,5

0,0

8,3

3,5

3,6

12,7

7,9

3,6

13,4

5,9

5,3

17,5

11,1

3,3

10,9

6,4

3,7

9,0

3,1

17,0

12,6

3,0

11,1

6,2

0,7

7,7

3,5

15,3

10,6

4,0

12,0

6,8

3,8

15,3

3,8

4,8

20,4

15,6

0,9

135,7

23,1

0,0

14,8

9,5

1,6

15,8

10,0

3,2

9,9

1,1

12,1

7,6

3,4

9,8

4,4

2,9

7,4

1,1

10,4

4,3

16,6

6,0

2,0

18,6

10,4

2,2

14,4 15,1 14,4

7,9 9,5 8,0

1,5 3,6 1,3

13,0

8,0

2,8

14,2

7,6

3,3

9,8

3,6

4,6

12,6

9,0

2,0

14,0

10,1

5,5

19,0

11,2

0,0

11,8

4,5

1,6

13,2

7,7

2,8

18,8

11,0

0,2

9,7

4,0

10,2 14,5

3,2 2,8

8,7

0,7

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2011

TAULUKOT

Deryng lähtee Thaimaasta PETRI DERYNGIN hoitama PYN Elite on tuot-

tanut viimeksi kuluneen kahdentoista kuukauden aikana kirkkaasti parhaiten koko maailmaan sijoittavien osakerahastojen luokassa. Voi toki kysyä, onko luokittelu reilu, onhan Elite keskittynyt tiukasti thaimaalaisiin osakkeisiin, joihin se ryhtyi sijoittamaan neljätoista vuotta ja 1300 nousuprosenttia sitten.

Sijoitusavaruutta eivät ole rajanneet Thaimaahan rahaston säännöt vaan salkunhoitajan näkemys. Nyt näkemys on muuttunut. ”Thaimaan pörssi on saavuttamassa tavoitetasomme 1400 pistettä. Aloitamme Eliten salkun uudelleenkohdistusvaiheen, koska thaimarkkina ei enää täytä sijoituskriteereitämme”, Deryng kirjoitti sijoittajakirjeessään

marraskuun lopulla. Uudet suunnat ovat Kiina ja Vietnam. ”Kiinan tilanne on kutkuttava. Kiinalaiset osakkeet ovat halventuneet liian halvoiksi. Kiinan talouskasvu jatkuu vahvana läpi tämän vuosikymmenen”, Deryng kirjoittaa. KARO HÄMÄLÄINEN

PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN

KOKO MAAILMA Parhaat PYN Elite * PYN Populus * Tapiola Kasvu Handelsbanken Active 100 I JOM Silkkitie * Huonoimmat Alfred Berg Global Handelsbanken Uusi Energia OP-Ilmasto EPL Osakeoptimi A1 * eQ Clean Energy KEHITTYVÄT MARKKINAT Parhaat Danske Invest Mustameri Taaleritehdas Lyydian Leijona Osake eQ Kasvava Aasia OP-Kehittyvä Eurooppa Handelsbanken Kiina Huonoimmat UB Russia * Evli New Republics FIM Russia FIM Russia Small Cap FIM Ukraine TOIMIALARAHASTOT Parhaat UB Aasia REIT Plus K eQ Consumer eQ Financial Seligson & Co Global Top 25 Pharmaceuticals FIM Brands Huonoimmat ODIN Offshore eQ Technology eQ Telecom ICECAPITAL Global Utilities & Energy eQ Materials YHDISTELMÄRAHASTOT Parhaat Handelsbanken Sukupolvirahasto, rahastojen rahasto 60-luku Handelsbanken Sukupolvirahasto, rahastojen rahasto 70-luku Handelsbanken Sukupolvirahasto, rahastojen rahasto 80-luku SEB European Optimum BI Handelsbanken Sukupolvirahasto 70-luku Huonoimmat Evli Taktinen Allokaatio B Quorum Nordic Special Situations ICECAPITAL Global Tactical Asset Allocation * Handelsbanken Europpa Protect * Head Professionals A1 *

Tuotto 5 v. p.a.

Tuotto 3 v. p.a.

Tuotto 12 kk

Tuotto 6 kk

TERluku, %

Rahastopääoma meur

17,3 1,3 -0,9

33,8 16,0 8,6 12,1 17,1

63,7 26,9 24,5 24,3 24,1

27,6 8,5 9,8 9,3 5,3

6,1 5,4 1,2 1,3 5,3

13,5 18,6 13,6 14,1 14,8

4,7 1,4 1,7 1,6 1,6

1,0 + 1,0 + 1,4 0,8 1,2 +

1,5 1,4 1,4 0,8 -

81,5 88,8 66,9 24,8

P. Deryng P. Deryng Tapiola Varainhoito Oy

-7,9

7,4 1,6 -5,5

-27,0

-26,3

9,2 8,4 6,3 3,4 -22,3

4,7 6,7 4,7 -0,2 -7,3

1,6 2,7 0,8 1,8 -1,3

10,2 14,7 12,3 8,1 20,5

0,8 0,5 0,4 0,3 -1,1

1,8 1,5 1,8 1,2 + 1,9

1,8 1,5 1,8 1,9

4,1 18,7 33,4 60,5 1,5

Fortis Investment Management USA M. Sens M. Leskinen Eufex Oy P. Tevanen, M. Pesonen

0,3

19,0 12,8

-1,4

8,4

49,7 37,7 35,5 30,8 26,9

29,8 24,8 16,7 29,4 10,4

1,6 2,1 2,3 1,6 3,4

19,9 19,2 13,1 17,6 15,6

2,4 1,9 2,6 1,7 1,7

2,8 2,0 + 2,5 2,5 1,9

2,8 2,1 2,5 1,9

14,4 62,7 6,5 30,1 106,1

M. L. Ligaard Metso, Erdem J-P. Leppä, P. Tevanen OP-Pohjola Varainhoito Oy M. Sens

-20,3 -5,9 -23,5 -42,1

-2,3 -13,8 0,5 -8,1 -19,5

-9,7 -11,2 -11,8 -16,0 -36,0

0,7 -1,6 3,3 -6,6 -21,1

-4,0 -1,6 -3,2 -5,0 -2,6

17,6 16,8 23,9 15,9 20,2

-0,6 -0,7 -0,5 -1,1 -1,8

2,9 3,0 3,3 3,3 3,3

2,9 3,0 3,3 3,3 3,3

4,8 8,7 152,3 23,0 10,1

UB Omaisuudenhoito Oy A. Celmins Pohjola, Rahuorg Pohjola, Rahuorg Nurminen

4,0 5,8 -6,9

18,0 12,4 3,8

54,6 39,8 31,9

22,9 16,0 21,2

5,8 2,3 2,3

11,7 15,5 17,9

4,6 2,5 1,7

0,9 + 1,5 1,5

0,9 1,5 1,5

28,7 5,7 10,4

UB Omaisuudenhoito Real Assets eQ Varainhoito eQ Varainhoito

7,9

17,6

2,6

15,3

29,7

11,4

0,2

9,2

3,1

0,6

0,6

61,7

Holmberg, Nilsson

26,9

8,6

3,6

12,9

2,0

1,8

1,8

53,3

Holtari

-6,8 -0,4 -3,8 -3,2 -3,0

4,4 6,2 5,2 4,6 0,6

6,4 2,6 0,4 -0,1 -2,7

2,0 -1,3 7,4 3,9 6,4

3,7 2,7 -0,2 -1,3 -0,6

18,6 18,8 12,5 13,5 22,1

0,3 0,1 0,0 -0,1 -0,2

2,0 1,5 1,5 1,5 1,5

2,0 1,5 1,5 1,5

283,9 10,1 11,5 16,8 16,3

J. Sjo eQ Varainhoito eQ Varainhoito ICECAPITAL/Angervuo eQ Varainhoito

0,0

11,6

23,2

9,0

1,0

14,8

1,5

1,3

1,3

139,2

P. Bolte

0,0

11,6

23,1

9,0

1,0

14,8

1,5

1,3

1,3

151,1

P. Bolte

0,0

11,5

23,1

8,9

1,0

14,8

1,5

1,3

1,3

45,7

P. Bolte

-1,3

7,3 10,9

20,6 20,5

11,1 10,9

2,3 1,0

9,4 11,8

2,1 1,7

0,9 0,4

0,9 0,4

235,4

M. Wahlqvist Alveskog

-1,4 -0,2

-0,8 -0,8

-1,0 -2,4

0,2 -2,4

3,0 13,4

-0,6 -0,1

1,3 + 1,8

1,4 -

13,4 4,3

P. Lindahl M. Kyyrönen

-2,2

-6,5

-2,0

-7,2

-0,1

10,6

-0,3

1,0 +

1,7

12,1

ICECAPITAL / Simonsen

-5,1

-6,9

-4,2 -7,6

2,7 5,6

0,4 -0,7

8,3 13,4

-0,6 -0,6

1,8 2,0 +

1,8 2,0

2,7 3,2

T.Gylfe Head Asset Management Oy

-1,9

Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot

Riski Riski HallinnointiTuotto volatiliSharpen ja säilytys1 kk teetti mittari palkkio, %

Salkunhoitaja

J. Mykkänen

LÄHDE: SIJOITUSTUTKIMUS OY

Yhtiö

71

TAULUKOT

Nokia kelpaa kuudelletoista MARRAS–JOULUKUUN TAITTEESSA kovasti

pÜrssissä kirinyt Nokia kuului marraskuun lopussa kuudentoista Suomeen sijoittavan osakerahaston kymmenen suurimman sijoituksen joukkoon. YkkÜssijalla matkapuhelinyhtiÜ oli kuitenkin vain kolmessa rahastossa: FIM Fennossa, Finlandia Suomessa ja SäästÜpankki Kotimaassa. Kuudestatoista Nokiaan uskovasta rahastosta keilaniemeläisyhtiÜn paino laski marraskuun aikana vain Alfred Berg Finlandissa. Uutena osakkeena kärkikuusikkoon Nokia nousi neljässä rahastosalkussa.

Arvopaperin tarkastelussa on 31 Suomiosakerahastoa, joista kaikki eivät sääntĂśjensä perusteella edes voisi sijoittaa Nokiaan. Luotto Nokiaan on heikompaa kuin kaksitoista kuukautta sitten. Vuoden 2011 marraskuun lopussa Nokia kuului 22 rahaston top 6 -sijoituksiin ja ykkĂśsenä se oli kuudessa rahastossa: Alfred Berg Finlandissa, Finlandia Suomessa, Nordea Suomessa, Nordea 130/30:ssä, SäästĂśpankki Kotimaassa ja Taaleritehdas Arvo Markassa. KARO HĂ„MĂ„LĂ„INEN

ǧ marraskuu, lokakuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 206,5 milj. euroa Kone 9,2 Fortum 7,3 Wärtsilä 6,3 Sampo 5,7 Nokian Renkaat 5,1 Metso 4,9 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 136,2 milj. euroa Fortum 9,7 Nokia 8,0 Uponor 5,6 Sampo 5,4 Nokian Renkaat 5,3 UPM 4,4 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 35,9 milj. euroa Uponor 7,6 Neste Oil 4,6 Vaisala 4,4 PÜyry 4,2 Amer Sports 3,9 Cargotec 3,8 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 18,6 milj. euroa Nordea 7,2 Neste Oil 6,3 Metso 6,1 Nokia 6,1 Amer Sports 6,0 Fortum 6,0 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 54,7 milj. euroa Amer Sports 7,8 Basware 6,9 Affecto 6,0 Lassila & Tikanoja 5,3 Kemira 4,7 Konecranes 4,7 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 164,1 milj. euroa Metso 7,4 Fortum 7,0 Nokian Renkaat 6,8 Sampo 6,5 Amer Sports 5,9 Nokia 5,4

9,0 7,7 6,8 4,5 5,2

0,2 -0,4 -0,5 1,2 -0,1

9,8 8,7 4,9 5,5 5,5

-0,1 -0,7 0,7 -0,1 -0,2

6,6 4,7 4,3 4,5 5,3

1,0 -0,1 0,1 -0,3 -1,4

5,5

1,7

4,8 6,4 6,2

1,3 -0,4 -0,3

7,7 6,9 5,8 5,4

0,2 -0,1 0,2 -0,1

6,6 8,3 7,3 8,0 5,5

0,7 -1,3 -0,5 -1,4 0,4

72 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

marraskuu, lokakuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. DANSKE SUOMI YHTEISĂ–OSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 334,9 milj. euroa Kone 8,6 8,9 Fortum 8,0 8,5 Nokia 7,5 4,6 Nokian Renkaat 7,0 7,3 Metso 6,3 Amer Sports 5,0 4,8 EQ SUOMILIIGA Salkunhoitaja: M. Pesonen Rahaston koko 11,7 milj. euroa Nokian Renkaat 6,8 7,1 Neste Oil 6,1 6,3 YIT 6,1 5,4 Fortum 5,9 6,4 UPM 5,9 5,9 Cargotec 4,9 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Nyman Rahaston koko 102,9 milj. euroa Metso 9,8 8,9 UPM 7,4 7,2 Fortum 7,0 8,2 Wärtsilä 6,6 5,8 Nokian Renkaat 5,8 5,9 Amer Sports 4,7 EVLI SUOMI PIENYHTIĂ–T Salkunhoitaja: J. Kujala Rahaston koko 68,9 milj. euroa Raisio 7,7 7,8 Neste Oil 7,3 5,9 Tieto 6,3 6,4 Huhtamäki 5,8 6,1 PKC Group 5,4 Amer Sports 5,0 5,0 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Heikkinen, S. Outinen Rahaston koko 66,6 milj. euroa Nokia 8,9 7,7 Nokian Renkaat 6,6 6,5 Amer Sports 6,0 5,6 Metsä Board 5,4 5,7 Basware 5,3 5,2 Metso 5,0 FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 18,5 milj. euroa Nokia 9,1 7,9 Fortum 8,2 7,9 Sampo 7,9 8,1 Kone 7,5 7,4 Metso 4,7 4,5 Wärtsilä 4,2 4,2

-0,3 -0,5 2,9 -0,3 0,1

-0,3 -0,2 0,7 -0,4 0,0

0,8 0,2 -1,2 0,8 -0,1

-0,1 1,4 -0,1 -0,3 0,0

1,2 0,1 0,4 -0,3 0,1

1,2 0,3 -0,2 0,1 0,2 0,0

marraskuu, lokakuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Blomqvist, M. Larsson Rahaston koko 49,5 milj. euroa Wärtsilä 9,7 9,5 Nokian Renkaat 8,5 8,8 Kone 6,8 7,6 Outotec 6,5 4,7 YIT 6,3 7,6 Konecranes 4,8 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Auvray Rahaston koko 41,0 milj. euroa Kone 8,7 9,0 Nokia 8,5 4,0 Fortum 7,9 8,4 Metso 5,8 Wärtsilä 5,2 6,5 Sampo 4,8 9,1 ICECAPITAL FINLAND EQUITY Salkunhoitaja: H. Angervuo Rahaston koko 28,7 milj. euroa Metso 8,5 8,2 Kone 8,4 8,3 Nordea 7,4 7,6 Fortum 6,9 7,3 Wärtsilä 6,8 6,7 Nokian Renkaat 4,7 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 397,7 milj. euroa Fortum 7,9 8,7 Nokia 7,2 5,4 Sampo 6,8 7,1 Nokian Renkaat 6,6 7,0 Metso 6,1 5,6 Nordea 4,6 4,8 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Eräkare Rahaston koko 181,9 milj. euroa Fortum 8,1 8,5 Sampo 7,5 7,3 Metso 6,8 6,6 Kone 6,2 6,1 Teliasonera 6,1 5,1 Nordea 4,7 4,9 NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 19,3 milj. euroa Nordea 11,1 11,0 Metso 10,3 9,6 Nokian Renkaat 9,7 9,0 YIT 9,0 10,2 Nokia 8,6 Elisa 8,3 9,3

0,1 -0,2 -0,9 1,8 -1,3

-0,4 4,5 -0,5 -1,3 -4,3

0,3 0,1 -0,2 -0,4 0,1

-0,8 1,9 -0,2 -0,3 0,5 -0,2

-0,5 0,1 0,2 0,1 1,0 -0,2

0,1 0,7 0,7 -1,1 -1,1

TAULUKOT

ǧ marraskuu, lokakuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Haugen Rahaston koko 183,0 milj. euroa Huhtamäki 6,9 Teliasonera 6,1 Sampo 6,1 Nokian Renkaat 6,1 Fortum 5,4 Pohjola 5,0 OP-DELTA Salkunhoitaja: P. Kilpeläinen Rahaston koko 351,3 milj. euroa Fortum 9,1 Kone 9,0 Nokia 8,1 Nokian Renkaat 7,0 Sampo 6,4 Metso 4,8 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 231,0 milj. euroa Nokian Renkaat 14,5 Fortum 9,3 Nokia 9,0 Kone 8,5 Sampo 8,1 Amer Sports 7,2 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: P. Kilpeläinen Rahaston koko 157,3 milj. euroa Fortum 9,5 Nokia 8,9 Amer Sports 6,4 Pohjola 5,9 Stora Enso 5,0 Huhtamäki 4,9 OP-SUOMI PIENYHTIĂ–T Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 88,9 milj. euroa Basware 9,1 PKC Group 8,8 Metsä Board 8,0 Vacon 7,7 Affecto 6,0 Amer Sports 4,9

7,2 6,1 6,0 6,1 5,6 4,9

-0,3 0,0 0,1 0,0 -0,2 0,1

9,0 9,1 6,9 7,1 7,6

0,1 -0,1 1,2 0,0 -1,1

15,3 9,9 7,3 8,2 8,6 6,7

-0,8 -0,6 1,7 0,2 -0,5 0,5

9,2 7,3 6,1 6,7 4,8

0,3 1,6 0,4 -0,9 0,2

9,1

0,0

8,8 7,8 5,6 4,9

-0,8 0,0 0,4 0,0

marraskuu, lokakuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Backholm Rahaston koko 211,3 milj. euroa Kone 8,7 Nokia 8,6 Sampo 7,5 Fortum 7,3 Wärtsilä 7,2 Metso 4,8 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Simo Rahaston koko 58,8 milj. euroa Outotec 7,5 Neste Oil 7,2 Kemira 6,3 Konecranes 6,0 YIT 5,8 Amer Sports 4,7 SĂ„Ă„STĂ–PANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 149,9 milj. euroa Nokia 8,8 Fortum 7,0 Sampo 6,7 Metso 6,1 Amer Sports 5,9 Huhtamäki 3,8 SĂ„Ă„STĂ–PANKKI PIENYHTIĂ–T Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 11,1 milj. euroa Amer Sports 6,7 Nokian Renkaat 6,4 Lassila & Tikanoja 5,4 Tieto 5,0 Outotec 4,7 Affecto 4,6 TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Heikkilä Rahaston koko 91,8 milj. euroa UPM 7,1 Amer Sports 6,3 Nordea 6,0 Neste Oil 5,9 Nokia 5,6 Kesko 4,8

8,7 7,3 8,4 8,5 6,9 4,9

0,0 1,3 -0,9 -1,3 0,3 -0,1

6,3 7,8 5,3 6,4 7,3

1,3 -0,6 1,0 -0,4 -1,5

7,1 7,0 8,0 4,4 5,8 4,1

1,8 0,0 -1,3 1,7 0,1 -0,3

6,4 6,8 5,1

-0,1 -1,3 -0,1

7,0 7,1 6,0 4,9

0,1 -0,8 0,0 1,0

5,7

-0,9

marraskuu, lokakuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 46,9 milj. euroa Metso 4,5 Nokia 4,4 Fortum 4,4 Elisa 4,1 Teliasonera 4,1 Wärtsilä 3,9 UB HR SUOMI Salkunhoitaja: Aventum RahastoyhtiĂś Rahaston koko 2,2 milj. euroa Sampo 8,0 Fortum 7,8 Kone 6,5 UPM 5,6 Teliasonera 4,5 Nokia 4,3 Ă…LANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Lund Rahaston koko 11,0 milj. euroa Metso 7,2 Fortum 6,9 Citycon 6,6 Outotec 6,3 Sampo 5,1 Tieto 4,7

Fortum Nokian Renkaat Metso Elisa Neste Oil Talvivaara Kesko B YIT Sampo UPM Konecranes Kemira Kone Orion B Outokumpu Pohjola Sanoma Stora Enso R Wärtsilä Cargotec Rautaruukki Nokia Outotec Yhteensä

Osakkeita, kpl 1 444 201 244 000 709 850 336 449 712 400 1 690 236 148 200 785 400 671 000 1 480 500 7 042 568 453 800 173 000 58 500 6 052 666 145 000 607 000 489 000 736 000 397 000 992 000 4 674 500 220 700 30 263 970

Arvo, euroa 20 579 864 7 634 760 21 352 288 5 477 390 7 088 380 1 977 576 3 657 576 11 176 242 16 533 440 13 324 500 182 754 640 5 309 460 10 207 000 1 251 900 4 418 446 1 583 400 4 461 450 2 557 470 23 699 200 7 868 540 5 832 960 13 135 345 8 986 904 380 868 731

Muutos 1kk, kpl 105 800 31 000 17 000 28 300 26 400 182 000 8 200 14 000 6 000 10 000 2 298 0 0 0 0 0 0 0 0 -5 000 -30 000 -82 000 -11 300 302 698

-0,5 -0,4 -0,3

8,0 8,4 6,3 5,5 4,4

0,0 -0,6 0,2 0,1 0,1

5,0 7,3 4,7

2,2 -0,3 1,9

5,1 4,8

0,0 -0,1

7.12.2012

Osake

4,9 4,5 4,3

Muutos 1kk, euroa 1 507 650 969 990 511 360 460 724 262 680 212 940 202 376 199 220 147 840 90 000 59 633 0 0 0 0 0 0 0 0 -99 100 -176 400 -230 420 -460 136 3 658 357

Muutos vuoden alusta, kpl 358 900 7 492 140 350 -31 585 -11 710 430 000 49 200 55 900 -118 000 142 500 62 000 -49 185 -88 000 9 000 5 347 166 -65 000 -125 000 195 000 0 18 000 99 000 308 380 27 700 6 762 108

Muutos vuoden alusta, euroa 3 301 626 2 297 801 6 411 313 -1 265 498 1 455 922 -936 312 1 217 336 3 166 382 1 600 010 2 363 620 80 820 981 692 058 -660 100 506 925 773 546 757 300 -1 403 870 1 173 100 7 271 680 -556 089 -525 200 -2 464 602 1 306 504 107 304 433

Muutos vuoden alusta (kpl), % 38 14 36 -20 -1 44 58 21 -14 15 0 -10 -36 18 21 32 -8 64 0 8 11 13 5 11

Seurannassa ovat Helsingin pÜrssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordeaa ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. Euromääräiset arvot on laskettu joulukuun 7. päivän päätÜskursseilla. Seurattavat salkut: Hautaset (Suomen KauppayhtiÜt), Hartwallit (Hartwall Capital, HTT, K. Hartwall Invest), Ingmanit (Ingman Finance), Laineet (Veikko Laine Oy, Argonius, Pertti Laine), Kari NiemistÜ (Selective Investor), GÜran Sundholm. Euromääräiset muutokset taulukossa kuvaavat kuukausivertailussa ostettujen tai myytyjen osakkeiden arvoa, mutta vuoden alusta tapahtuvassa vertailussa omistuksen arvonmuutosta.

73

TAULUKOT

Yritykset haalivat halpaa lainaa YRITYSLAINAMARKKINOILLA RIITTร ร ย ย ย ย ย ยกยกวก ย ย ย -

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยก ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ยกย ย ย ย ยกยกย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ร ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย

อ วกอ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ยกวก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย วค วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ยก อ วกอ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

Saksa

Intia

2011 12/2012

1,0

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤคฤ ฤ ฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ อ อ วคอ วคอ อ อ อ

prosenttia 4,0

2,0

BBB-luokitellut

4,58% BBB-LAINAT

1,58% 10 VUODEN KORKO

Kiina

prosenttia 10,0 8,0 6,0 4,0

2010 12/2009

อปอบ วก AAA-luokitellut

AAA-LAINAT

อปอบ

3,0

2010 12/2009

3,59%

TOMMI MELENDER

อปอบ Suomi

วฃ

2011 12/2012

2,0

อปอบ วก

prosenttia 8,0

Aaa-luokitellut

prosenttia 7,0

Baa-luokitellut

6,0

6,0

5,0

4,0

4,0 2,0

2011

2010 12/2009

12/2012

2011

2010 12/2009

12/2012

อ อ วง ย ย ย ย

3,0

prosenttia 5,0

dollaria/unssi 1 900

4,0

1 600

3,0 1 300 2,0 12/2011

74 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

12/2012

2010 12/2009

2011

2012 12/2012

1 000

TAULUKOT

EURON ARVO DOLL AREISSA

ǧ

euroa dollareista 1,50

pistettä 400

CRB-indeksi

350

1,40

300

1,30

2010

2011

2012

12/2009

250

1,20 12/2012

2010

1,15

2011

2012

11/2009

11/2012

volyymi 1850

USA:n viennin kehitys

pistettä 60

USA:n teollisuuden ostopäällikkÜindeksi

55

1750

50

1650

45

Otsikko 2008 11/2007

200

1550

40

2009

2010

2011

2012 11/2012

2008

30

2009

10/2007

2010

2011

2012 10/2012

1450

Ă–ljyn hinnassa epävarmuutta Ă–LJYN HINTA on heilunut melkoisesti vii-

meksi kuluneen viiden vuoden aikana. Finanssikriisin syÜvereissä Pohjanmeren Brentin hinta painui alimmillaan 34 dollariin tynnyriltä. Vastaavasti viiden vuoden huiput mustalle kullalle kirjattiin 145 taalan tynnyrihinnoissa. Joulukuun alkupuoliskolla Brentin noteeraukset liikkuivat 111 dollarissa tynnyriltä. Maailmantalouden epävarmuus ja poliittiset kriisit ovat syksyn mittaan huolestuttaneet Üljyllä kauppaa tekeviä sijoittajia. Viime aikoina tun-

nelmia ovat kuitenkin parantaneet odotuksia paremmat makroluvut Kiinan teollisuudesta ja Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta sekä Is”ƒ‡Ž‹Â? Œƒ ƒŽ‡•–‹‹Â?ƒÂ? Â?‘Â?ƪ‹Â?–‹Â? Œ‘Â?Â?‹Â?ƒ•–‡‹Â?‡Â? lientyminen. Suurta mustan kullan hintarallia lienee tuskin kuitenkaan luvassa. Uutistoimisto Bloombergin joulukuun alussa tekemän kyselyn mukaan haastatelluista 29 analyytikosta 13 odotti Ăśljyn hinnan laskevan lähitulevaisuudessa. Yhdeksän arvioi hinnan nousevan ja seitsemän pysyvän suunnilleen ennallaan.

Suomalaiselle osakesijoittajalle Üljyn hintakehityksellä on tärkeä merkitys, etenkin jos salkussa on vahvasti Venäjään kytkeytyviä yhtiÜitä. Itänaapurissa talouspolitiikka perustuu olettamukseen, että Üljy maksaisi suunnilleen 120 dollaria tynnyriltä. Jos noteeraukset painuvat selvästi alle sadan taalan, se heikentää nopeasti suhdanteita ja kulutuskysyntää. TOMMI MELENDER

ǧ

111,56 88,50 7 991 2 101 2 012 2 230 17 315 1 698 681,10 33,33 21 775 3,01 3,54

2,93 4,29 2,90 8,44 8,67 3,82 7,21 0,76 13,73 4,42 7,27 2,10 -0,42

1,88 42,28 26,46 -12,34 17,27 0,23 1,28 13,73 22,92 -1,85 -0,28 -12,08 -2,35 -14,53 -14,75 6,06 -4,90 -21,06 0,09 8,87 -32,35 -2,82 42,64 112,88 5,83 80,74 95,21 0,54 77,00 133,89 9,15 44,68 35,04 0,64 48,45 19,79 -1,15 -22,90 -50,57

111,7 94,9 7 915 2 012 1 935 2 041 17 582 1 664 640,8 31,0 20 826 3,0 2,8

100,1 89,3 8 081 2 200 2 108 2 204 20 739 1 474 627,2 28,5 22 359 2,7 3,8

92,5 86,1 7 262 2 170 1 970 2 087 19 716 1 248 499,1 23,0 19 832 2,5 4,9

34,27 30,81 2 765 1 254 1 042 880 8 810 713 162,10 8,88 9 900 1,13 1,91

ylin hinta USD, 5 v 145,65 145,63 10 148 3 292 2 826 3 460 33 300 1 895 857,25 48,70 33 255 4,11 13,58

BLOOMBERG

Ă–ljy, Brent Ă–ljy, WTI Kupari Alumiini Sinkki Lyijy Nikkeli Kulta Palladium Hopea Tina LämmitysĂśljy Maakaasu

muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta hinta USD, muutos kk, 1 v, 3 v, 5 v, 4.12.2012 1 % USD, 1 v USD, 3 v USD, 5 v USD, 5 v % % %

LĂ„HDE: FACTSET

Raaka-aine

75

TAULUKOT

Ulkomaalaiset innostuivat Kemirasta ja Outokummusta SYKSYN AIKANA ulkomaisten sijoittajien omistusosuus on noussut 41 ja laskenut 53 ‡Ž•‹Â?‰‹Â? ’Ú”••‹Â? ›Š–‹Ú••¥Ǥ ‹‹•–¥ ›Š–‹Ú‹•–¥ǥ joista ulkomaalaisten salkuissa on vähintään Â?›Â?Â?‡Â?‡Â? ’”‘•‡Â?Â–Â–Â‹ÂƒÇĄ •—Š–‡‡ŽŽ‹•‡•–‹ ‡Â?‹–‡Â? —ŽÂ?‘Â?ƒƒŽƒ‹•‘Â?‹•–—• Ž‹•¥¥Â?–›‹ Kemirassa ja OutokummussaǤ ›Ú• Tikkurilan ulkomaaŽƒ‹•‘Â?‹•–—• Â?ƒ•˜‘‹ •››•ȂÂ?ƒ””ƒ•Â?——Â? ƒ‹Â?ƒÂ?ƒ

›Ž‹ Â?›Â?Â?‡Â?‡Â? ’”‘•‡Â?––‹ƒǤ Samalla ajanjaksolla Marimekon ulkoÂ?ƒƒŽƒ‹•‘Â?‹•–—• ƒŽ‡Â?‹ ”—–Â?ƒ•–‹Ǥ ƒ””ƒ•Â?——Â? lopulla Odin liputti omistuksensa muo–‹›Š–‹Ú••¥ Žƒ•Â?‡Â?‡‡Â? ƒŽŽ‡ ˜‹‹†‡Â? ’”‘•‡Â?–‹Â? Ž‹’—–—•”ƒŒƒÂ? Œƒ ƒ‹‡Â?Â?‹Â? ›Ž‹ ˜‹‹•‹ ’”‘•‡Â?––‹ƒ ‘Â?‹•–ƒÂ?—– Â?‡”–‘‹ Ž—‘’—Â?‡‡Â?•ƒ –››•–‹Â? ƒ”‹Â?‡Â?‘•–ƒǤ Mika Ihamuotila puolestaan

Â?‘•–‹ ‘Â?‹•–—Â?•‡Â?•ƒ ”‡‹Ž——Â? Í•Íš ’”‘•‡Â?––‹‹Â?Ǥ ‹•¥Â?•‹ ƒ”‹Â?‡Â?Â?‘ ÂŒÂĄÂ”ÂŒÂ‡Â•Â–Â‹ •›Â?•›Â? ƒ‹Â?ƒÂ?ƒ Š‡Â?Â?Â‹ÂŽĂšÂ•Â–ĂšÂƒÂ?Â?‹Â?Ǥ ‹‹•–¥ ›Š–‹Ú‹•–¥ǥ Œ‘‹–ƒ —ŽÂ?‘Â?ƒƒŽƒ‹•‡– ‘Â?‹•–ƒ˜ƒ– Â˜ÂĄÂŠÂ‹Â?–¥¥Â? Â?›Â?Â?‡Â?‡Â? ’”‘•‡Â?Â–Â–Â‹ÂƒÇĄ Â?‘–‹Â?ƒ‹•‹‹Â? Â?¥•‹‹Â? ’¥¥–›‹ ”—Â?•ƒƒ•–‹ Â?›Ú• Tecnotreetä, Outotecia, Talvivaaraa ja Cargotecia. KARO HĂ„MĂ„LĂ„INEN

ULKOMA AL AISOMISTUS Muutos %-yksikkÜä Muutos %-yksikkÜä 12 kk 3 kk

Ulkomaalaisomistus osakkeista

%

Muutos %-yksikkÜä Muutos %-yksikkÜä 12 kk 3 kk

Affecto

13,4

-3,8

-0,5

Neste Oil

14,2

-4,4

0,9

Ahlstrom

12,6

-1,2

-0,2

Nokia

72,2

-7,0

-0,9 -2,3

Aldata Solution

100,0

5,6

0,0

Nokian Renkaat

60,6

-0,3

2,0

-0,5

0,0

Norvestia

34,2

0,0

0,0

eQ

17,6

5,6

0,1

Okmetic

17,0

-1,2

-0,3

Amer Sports

Alma Media

40,8

-8,4

-1,0

Olvi

17,9

-0,4

0,3

Aspocomp

5,0

-15,6

-0,1

Oriola-KD

10,5

-0,4

0,2

Atria

2,6

0,0

0,0

Orion

32,1

0,6

1,3

12,1

-0,8

-0,4

Outokumpu

17,9

-0,7

2,1

Basware Biotie Therapies

64,8

3,3

4,3

Outotec

45,9

-10,4

-6,5

CapMan

16,6

-6,5

-0,9

PKC Group

25,6

1,5

-0,6

16,6

-0,5

0,4

3,9

-0,8

0,0

-2,7

-1,7

Cargotec

13,4

-5,7

-1,5

Pohjola Pankki

Cencorp

44,8

-0,3

-0,3

Dovre Group

Citycon

78,7

-5,3

-2,0

PĂśyry

38,2

Componenta

18,7

-5,3

-0,9

QPR Software

11,2

0,0

0,0

5,7

-2,4

0,6

9,1

-0,7

0,8

Ramirent

50,1

0,1

-1,4

Rapala

71,9

2,6

1,0

Rautaruukki

13,6

-5,0

-1,1

Comptel Cramo

23,0

-0,2

-1,2

Digia

3,0

-0,4

0,0

Efore

6,6

0,1

-0,3

Raisio

Elcoteq

11,5

0,0

0,0

Raute

3,5

-0,3

1,9

Elecster

0,4

0,1

0,1

Revenio

3,6

0,1

-0,4 -0,1

Elektrobit Elisa Etteplan

3,5

0,2

-0,3

Ruukki Group

90,8

0,5

27,5

0,6

-2,0

Sampo

54,4

2,2

1,3

2,2

-0,9

-0,2

Sanoma

7,2

-1,4

-0,2

Sponda

49,8

1,2

1,2

2,9

-1,1

-0,1

Exel Composites

32,9

0,0

0,1

Finnair

11,4

-1,4

-0,4

Finnlines

SRV

83,0

1,6

0,3

Stockmann

8,4

3,7

0,6

Fiskars

2,1

-0,7

-0,8

Stonesoft

8,1

-0,1

0,4

Fortum

-0,1

25,1

-3,7

-1,6

Stora Enso

66,1

0,6

F-Secure

6,3

-2,4

-0,5

Talentum

10,9

2,0

0,7

Geosentric

88,8

11,2

0,0

Talvivaara

15,9

-7,1

-2,2 -0,5

Glaston

5,0

-0,8

-0,2

Technopolis

25,3

-3,8

HKScan

19,5

-1,4

0,3

Tecnotree

12,6

-15,5

-1,9

3,3

-0,9

0,0

Teleste

5,9

-2,1

-0,9

Tieto

46,5

0,9

-1,5

Tikkurila

21,8

-2,3

2,1

2,9

-1,5

-0,1

Honkarakenne Huhtamäki

33,7

8,3

1,3

Ixonos

7,2

0,0

-0,2

Kemira

15,2

0,9

2,1

Kesko

16,9

-3,1

1,3

Saga Furs

Kesla

2,2

0,3

0,0

UPM

Tulikivi

4,6

0,4

0,1

55,8

4,2

-0,7

Kone

45,1

1,1

0,0

Uponor

30,0

5,5

2,1

Konecranes

35,6

1,1

2,5

Vacon

49,9

16,6

-3,8

Vaisala

13,3

-1,6

-0,4

4,8

-0,1

-0,1

Wärtsilä

51,0

4,2

1,8

YIT-Yhtymä

33,4

1,2

0,7

Zeeland

12,9

4,8

4,9

9,6

0,1

0,0

Lassila & Tikanoja

17,7

4,2

0,9

Lemminkäinen

13,7

3,9

-0,1

Lännen Tehtaat

8,1

-0,8

0,2

21,0

-8,5

-6,8

Marimekko Martela

76

%

5,1

0,1

0,1

Metso

47,2

-0,7

-2,6

Metsä Board

10,7

1,5

0,1

Viking Line

Ă…landsbanken

" ÇŁ

Ulkomaalaisomistus osakkeista

Ulkomaalaisomistus alle kaksi prosenttia: Aktia, Aspo, Biohit, Elecster, Ilkka, Incap, Innofactor, Interavanti, Keskisuomalainen, ‡‘ Â?Â†Â—Â•Â–Â”Â‹ÂƒÂŽÇĄ ‘”†‹… Ž—Â?‹Â?‹—Â?ÇĄ —”Â?‹Â?‡Â? ‘‰‹•–‹…•ǥ ”ƒŽ ƒÂ?Â?ÂƒÂ•ÂŽÂĄÂĄÂ?¥”‹–ǥ ƒÂ?Â‘Â•Â–ÂƒÂŒÂƒÇĄ ÇŚ ÇŁÂ? ‹”Œƒ’ƒ‹Â?‘ǥ ‘Â?••‡ǥ …ƒÂ?ƤÂŽÇĄ ‹‡˜‹ ÂƒÂ’Â‹Â–ÂƒÂŽÇĄ ‘Ž–‡“ǥ ‘’”ƒÂ?‘ǥ —‘Â?‹Â?‡Â?ÇĄ ƒÂ?‘Â?ÂƒÇĄ Â‡Â…Â–Â‹ÂƒÇĄ ‹‹Â?ÂƒÂ”Â‹ÇĄ ”ƒ‹Â?‡”•̾ ‘—•‡ǥ —”˜ƒ–‹‹Â?‹ǥ ƒƒŠ–‘ ”‘—’ǥ —Žƥnj›Š–‹Ú– Œƒ Ž‡‹•‡Ž‡Â?–”‘Â?‹‹Â?Â?ƒ

TAULUKOT

SUOMAL AISOSAKKEIDEN SUOSITUKSET yhtiÜ Norja Technopolis Citycon Lassila & Tikanoja Ramirent Sponda Outotec Amer Sports Atria PKC Group Raisio UPM-Kymmene Kemira YIT Fortum Sampo Nokian Renkaat Metso Olvi Stora Enso Huhtamäki Tikkurila Lemminkäinen Finnair Marimekko Cramo Pohjola SRV F-Secure Vacon Metsä Board Oriola-KD Kesko Cargotec Sanoma Konecranes Basware HKScan Wärtsilä Outokumpu Rautaruukki Neste Oil Tieto Uponor Nokia Ponsse Kone Stockmann Elisa Alma Media Orion Talvivaara Ahlstrom PÜyry

osta ylipainota 54,1 3

29,9 1

8 3 4 5 10 4 3 3 2 8 4 4 15 6 8 12 1 7 3 1 1 1 1 1 0 1 0 2 3 2 1 1 3 2 1 1 4 2 4 3 2 0 10 0 0 0 1 0 1 0 0 0

2 2 4 4 5 3 2 2 1 4 5 3 3 5 5 5 3 1 2 3 2 2 1 4 2 2 3 0 2 2 3 4 1 3 1 2 2 1 3 2 4 0 3 0 2 2 2 0 0 1 0 0

MUUTOKSET (1KK)

pidä 15,2 1 3 1 1 3 1 3 2 0 3 3 3 7 5 9 3 4 1 6 4 4 3 1 2 4 4 2 3 3 5 3 5 10 4 8 2 2 6 11 4 10 6 9 22 3 15 5 10 3 3 8 2 2

ostomyyntisuositusluku alipainota myy suosituksia, suosituksia, suosituksia, (1=paras, konsensus kpl % % 3=huonoin) 29,0 11,9 7,5 7,3 -33,7 -24,0 0 0 5 60 0 1,30 ylipainota 0 0 13 62 0 1,31 ylipainota 0 0 6 50 0 1,33 ylipainota 1 0 10 40 0 1,45 ylipainota 1 0 13 38 0 1,50 ylipainota 2 2 20 50 10 1,53 ylipainota 1 0 11 36 0 1,55 ylipainota 1 0 8 38 0 1,56 ylipainota 2 0 7 43 0 1,57 ylipainota 0 0 6 33 0 1,58 ylipainota 1 2 18 44 11 1,58 ylipainota 2 0 14 29 0 1,61 ylipainota 0 0 14 29 0 1,61 ylipainota 3 4 30 50 13 1,63 ylipainota 0 1 21 29 5 1,64 ylipainota 1 3 20 40 15 1,65 ylipainota 2 5 28 43 18 1,70 ylipainota 0 1 6 17 17 1,75 pidä 2 2 18 39 11 1,75 pidä 1 1 11 27 9 1,77 pidä 1 0 9 11 0 1,78 pidä 1 0 7 14 0 1,79 pidä 0 1 5 20 20 1,80 pidä 1 0 5 20 0 1,80 pidä 2 0 11 9 0 1,82 pidä 0 0 6 0 0 1,83 pidä 0 1 6 17 17 1,83 pidä 1 0 7 0 0 1,86 pidä 2 0 7 29 0 1,86 pidä 4 0 14 21 0 1,86 pidä 2 1 10 20 10 1,90 pidä 1 1 11 9 9 1,91 pidä 2 1 18 6 6 1,94 pidä 4 1 13 23 8 1,96 pidä 4 1 18 11 6 1,97 pidä 3 0 7 14 0 2,00 pidä 2 1 8 13 13 2,00 pidä 4 3 19 21 16 2,00 pidä 4 1 19 11 5 2,03 pidä 2 5 18 22 28 2,03 pidä 6 2 23 13 9 2,04 pidä 3 4 19 11 21 2,08 pidä 1 1 11 0 9 2,14 pidä 9 19 63 16 30 2,19 pidä 2 0 5 0 0 2,20 pidä 4 5 26 0 19 2,23 pidä 3 3 13 0 23 2,27 alipainota 5 6 24 4 25 2,27 alipainota 1 1 5 0 20 2,30 alipainota 4 2 10 10 20 2,30 alipainota 4 5 18 0 28 2,36 alipainota 2 1 5 0 20 2,40 alipainota 1 3 6 0 50 2,58 alipainota

YHTEENVETO

p/e 2012e 9,5 12,1 13,5 9,8 11,4 15,0 16,4 17,9 9,6 17,6 13,6 13,8 10,2 11,0 10,4 12,7 10,3 17,1 13,5 10,3 13,6 13,1 28,9 26,1 9,1 11,5 25,7 13,2 22,6 26,1 25,6 16,2 11,3 9,6 15,6 41,5 23,3 18,1

12,0 11,4 23,3 11,2 23,3 18,9 12,1 12,6 13,9 87,8 23,5

tulos/osake voitto ennen kasvu 2012e, veroja kasvu % 2012e, % 5,7 9,1 9,0 35,3 16,5 51,6 -1,4 R+ 9,6 17,9 -30,0 -6,7 33,8 -9,8 27,0 6,9 17,2 80,2 -39,6 38,0 28,0 8,9 R+ 77,1 19,3 40,3 -24,4 7,5 51,8 R+ 89,9 -18,8 -29,1 -10,5 30,8 -34,9 -16,5 14,7 R+ R196,2 21,1 31,3 R-17,4 6,6 72,1 4,7 -9,4 1,4 R-51,5 -55,7

-27,7 23,4 106,9 32,8 32,5 55,2 -2,6 R+ 24,9 -24,0 -32,2 -40,5 35,8 -32,8 26,4 10,9 17,5 63,1 -26,0 35,0 21,4 -19,5 R+ 72,8 24,4 45,3 -37,2 -1,3 39,8 R+ R+ -18,5 -24,8 1,3 42,6 -26,5 -19,6 9,1 RR37,8 -10,9 110,4 R-28,4 0,9 92,7 4,2 -27,3 -0,2 RR+ -83,5

ĤÄ?ĉĊǣ ĆĈęĘĊę

SUOSITUKSET

Tarkastelussa yhtiĂśt, joilla on sijoitussuosituksia vähintään viideltä analyysiyhtiĂśltä. R+ Tappiollista tulosennustetta on nostettu. R– Tappiollista tulosennustetta on laskettu.

porssi.arvopaperi.fi

A RVOPA PER IN PĂ–R SSIPALV ELU. K Ă„Y TĂ–SSĂ„ 24/7. K A IKKI POHJOISM A ISET PĂ–R SSILISTAT. Y HTIĂ–IDEN AVA INLU V U T. KUR SSIHISTOR I AT. Y HTIĂ–ISTĂ„ KIRJOITET U T UU TISET. Y Čƒ Y Ǥ 77

ILMIÖT

SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT Koonnut Pekka Virolainen

Windows 8 Xboxin uralla EHTIIKÖ NOKIAN älypuhelinkauppa kääntyä kunnon kasvuun ennen kun yhtiön kuuluisa kassa hupenee? Nokian kumppanilla Microsoftilla on vieläkin suurempi kassa ja perinteisesti kärsivällisyyttä tulla takamatkalta markkinoiden kärkeen. Fortune-lehti vertaa Microsoftin uutta tulemista älypuhelinmarkkinoille Windows 8 käyttöjärjestelmän kanssa yhtiön taisteluun Sonyn PlayStationia ja Nintendoa vastaan. Microsoft lanseerasi pelikonsolinsa Xboxin vuonna 2001 mutta sai tuotteensa kannattavalle tasolle vasta seitsemän vuotta myöhemmin. Tämän syksyn aikana Xbox on ollut myyntilistojen kärjessä, mutta vuoden kokonaisluvuissa se on yhä PlayStationia jäljessä. IDC-tutkimusyhtiön mukaan Windows-puhelimet yltävät markkinakakkoseksi vuonna 2016, noin 19 prosentin osuudella. Microsoftin vahva kassa, markkinointimuskelit ja Nokian Lumia 920:n tapainen huippuluuri tekevät siitä mahdollisen. Keskeisintä on kuitenkin – kuten Bill Gates lehdessä sanoo – se, kuinka hyvin Windows 8 onnistuu yhdistämään tietokoneet, läppärit, tabletit ja matkapuhelimet.

Uusi teknologia houkuttaa ylihintoihin UUDEN TEKNOLOGIAN alalla yrityskauppa menee helposti

metsään, jos lupaava uusi sovellus tai teknologia ei kerta kaikkiaan toimi tai löydä käyttäjiä. Kun uusi teknologia hurmaa tai hämää alan konkarit, varsinkin johtavan yhtiötulokkaan osaamisesta maksetaan huikeasti. Samalla näppejään nuolemaan jäänyt kilpailija voi erehtyä maksamaan vielä suurempaa ylihintaa alan kakkosesta tai kolmosesta. Kun peliyhtiö Zynga ei saanut ostettua Roviota kesällä 2011, se osti pienemmän OMGPOPin viime talvena. Kauppahinta yhden pelin ihmeestä oli 180 miljoonaa dollaria, mutta jo lokakuussa Zynga kirjasi alas yli puolet summasta. Se on toki pikkusumma verrattuna siihen, mitä Time Warner maksoi vuonna 2000 AOL:stä: 164 miljardin dollarin kauppa tuomittiin älyttömäksi heti syntyessään, ja jo seuraavana vuonna yhtiö teki yrityshistorian siihen asti suurimman, 20 miljardin tappion. Yhtiö poisti AOL:n myös nimestään jo vuonna 2003 ja luopui siitä kokonaan toissa vuonna. Time Warnerin markkina-arvo kutistui seikkailun aikana pahimmillaan kymmenesosaan. Nyt TimeWarner on siitä tosin jo toipunut. Yhtä lyhyeksi jäi vuonna 1998 aloitettu yhteiselo saksalaisen Daimler-Benzin ja Chryslerin välillä. Daimler osti Chryslerin 40 miljardilla ja pääsi siitä eroon 2007 kuudella miljardilla.

Googlen Android-osto paras yrityskauppa? parhaaksi yrityskaupaksi arvioidaan Applen tekemää NeXTyhtiön ostoa vajaan puolen miljardin hintaan vuonna 1996. Sillä Apple sai perustajansa Steve Jobsin takaisin ruoriin ja aloitti sitä kautta huiman nousunsa maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi. Vielä paremmaksi saattaa osoittautua KAIKKIEN AIKOJEN

78 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

Googlen vuonna 2005 tekemä Androidin osto vain 50 miljoonalla dollarilla. Linuxpohjainen Android-käyttöjärjestelmä hallitsee jo 75 prosenttia maailman älypuhelinmarkkinoista. Google ei kuitenkaan kehuskele Androidin roolilla tulonmuodostuksessaan, koska se saattaa joutua maksamaan

Oraclelle korvauksia Androidin käyttämästä Java-ohjelmointirajapinnasta. Oracle voitti ensimmäisen oikeusistunnon, Google toisen. Seuraavasta tuomiosta riippuu, maksoiko Oracle ylihintaa, kun se osti Java-ohjelmointikielen kehittäjän Sun Microsystemsin seitsemällä miljardilla dollarilla vuonna 2010.

ILMIÖT

MARKUS SALIN

Lamasijoittajan joulupaketit

T tänä jouluna pukinkonttiin pienen radio-ohjatavan helikopterin, jota voi lennätellä huoneesta toiseen. Langattoman laajakaistan avulla ohjattavilla koptereilla pystyy tekemään uskomattomia asioita. Näppärä tee se itse -mies rakentaa parilla satasella iPhonesta ja GoPro-kamerasta itselleen lentolaitteen, joka vastaa viiden vuoden takaisia satojentuhansien arvoisia vakoilulaitteita, joilla esimerkiksi Yhdysvaltain armeija jäljitti Osamaa ja muita terroristeja ympäri maailmaa. Kun mukaan laitetaan niin sanottua lisättyä (augmented) todellisuutta, saadaan olohuoneen sohva näyttämään ohjaajan näytöllä terroristin piilopaikalta, joka lentäjän pitää tuhota. Pro-tason miehittämättömällä laitteilla voidaan kuvata vaikkapa metsäpalon tai ydinvoimalan tuhoja vaarantamatta lentäjää. Yksi tämän teknologian mielenkiintoisimpia yhtiöitä on ranskalainen pörssiyhtiö Parrot, jonka AR.drone on yksi maailman myydyimmistä quadrokoptereista, automaattisesti tasapainossa pysyvistä neliropellisista lentolaitteista. Kopteri on tosin vain yksi esimerkki Parrotin osaamisesta langattoman teknologian alalla. Se tekee muiden muassa Peugeotille ja BMW:lle langattomia, melua poistavia handsfree-järjestelmiä, ja sen tuotteita ovat myös Phillippe Starckin tapaisten designerien suunnittelemat langattomat iPod-kaiuttimet. Entisen toimittajan Henri Seydouxin vuonna 1994 perustaman yhtiön missiona on tuoda kuluttajille hyödyllisiä helppokäyttöisiä laitteita langattoman teknologian avulla.

MONI PAKKAA

Poliitikoille, pörssianalyytikoille ja muille pihalla olijoille on jaossa Tiedon osakkeita. Voivatpahan lahjojen saajat kerrankin kehuskella syvällä rintaäänellä, että meillä on oikeasti Tietoa Isolla Teellä. Ja lahjoja. Ympäristöihmisille ja kaiken maailman viherpipertäjille pukki antaa Lassila & Tikanojaa. Pukin logiikka ei perustu pelkkään ympäristötietoisuuteen vaan pettämättömiin kassavirtalaskelmiin. Kun kaikki sadat miljoonat Geosentricit lilluvat rantavedessä, jätehuoltoyhtiöt elävät kultakauttaan. Nyt on paketit jaettu. Toivottavasti kaikki saivat osansa. Meikäläinen jää odottelemaan tuota Dineyn ostotarjousta. Hyvää joulua ja entistäkin parempaa uutta vuotta kaikille. Nähdään taas ensi vuonna, jos ei tuo alkupuolella mainittu terästetty glögi satu viemään näkökykyä.

Markus Salin on yksityissijoittaja, joka on aiemmin toiminut Arvopaperin analyytikkona.

KARMO RUUSMAA

Parrotia pukinkontiin

aantuma huohottaa niskaan ja lamakin kurkistelee nurkan takana, jos Suomen kilpailukyvylle ei tehdä mitään. Sitä ennen pidetään kuitenkin veret seisauttavat joulujytkyt Titanicin kannella. Ryypätään Lasolilla terästettyä glögiä ja hoilataan joululauluja. Ja joulupukki jakaa kaikille osakkeita. Kissaihmiset saavat Geosentriciä, koska sillä on yhdeksän henkeä. Ihan ǡ Ƥ ǡ pörssissä se tuntuu pysyvän maailman tappiin saakka. Vaikka Titanic uppoaisi, tämä korkkikakka jää kellumaan ja pitää kissaihmiset pinnalla. Shorttipettereille pukki lainaa Nokioita, joita kelpaa nakushorttikiellon jälkeen myydä lyhyeksi ennen ensi vuonna jatkuvaa tulosvaroituskierrettä. Lainakoroilla pukki pelastaa oman nahkansa ja ostaa kelluvaa Geosentriciä. Syklin kääntymistä odottaville pukki jakelee Ruukki Groupin osakkeita. Sehän on ihan selvä käänneyhtiö ja ihan poskettoman halpa, kun suhdanteet taas joskus paranevat. Paitsi että pukki tarkoitti oikeasti Rautaruukkia, mutta osti vahingossa tätä puliveivausta. Yrityskauppoja kyttääville pukki jakaa Stonesoftia. Fuusiostrategioissaan pukki on perinteisesti nojannut sii ǡ ¡ ¡ Ƥ ¡¡ olla mieleenpainuva nimi. Takavuosina pukki kyttäsi turhaan Siemensin ja Nesteen fuusiota, mutta ehkä tällä kertaa Disney ostaa Stonesoftin. Nimen saatte päätellä itse, mutta se tekee Viagra-kauppiaat vihreiksi kateudesta. Tai siniseksi. Kakkosluokan matkustajille ruumaan Howdy Ho -mies heittelee ylijäämäpussistaan Tiimarin ja Turvatiimin osakkeita. Ja nauraa partaansa. Eivät ne olisi kenellekään muulle kelvanneetkaan. Ehkä ne fuusioidaan joskus Turvatiimariksi.

79

KIRJAT

Paksua rautalankaa Talous ja utopia tarjoaa erinomaisen rautaisannoksen kansantaloustieteen perusasioista. Teksti Tommi Melender Kuva Juha TÜrmälä

A

luksi huonot uutiset. Sixten Korkmanin uutuusteos Talous ja utopia ei ole lukuelämys. Teksti on hyvin jäsenneltyä ja täsmällistä mutta ei hengitä. Siitä puuttuu elävyys, irtonaisuus, se muistuttaa virkamiestyĂśnä laadittua muistiota. Se on sääli, koska kyseessä on tärkeä ja ajankohtainen teos. Esipuheessa Korkman kertoo halunneensa popularisoida kansantaloustiedettä ja talouspolitiikkaa koskevaa keskustelua. Hänellä oli mielessään varttunein lastenlapsensa, pian lukioikäinen Elsa, jota kiinnostavat politiikka ja maailmanparantaminen mutta eivät talouskysymykset. Maallikkolukijan mielenkiinto tuskin roihahtaa näin kankealla asiaproosalla: â€?Pitkällä aikavälillä talouskasvu riippuu ratkaisevasti teknologian kehityksen ja erilaisten innovaatioiden aiheuttamasta tuottavuuden kasvusta eli tuotannon määrän kasvusta tyĂśllistä kohti.â€? Puhujana Korkman on huomattavasti sujuvampi kuin kirjoittajana. Suomesta tuskin lĂśytyy häntä parempaa haastateltavaa selittämään eurokriisin monimutkaisuuksia. Ehkä Korkman olisi tarvinnut etevän haamukirjoittajan tai kustannustoimittajan?

*** AsiasisällÜltään Talous ja utopia on täyttä rautaa, joten ilmaisujäykkyys on lopulta helppo antaa anteeksi. Korkman käsittelee vajaassa kolmessasadassa sivussa tärkeimmät kansantalouden ja talouspolitiikan kysymykset markkinatalouden dynamiikasta ja

lustaaâ€?, Korkman kirjoittaa. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin tähdentää, että hyvinvointivaltion puolustus ei voi perustua jatkuvalle velkaantumiselle. Korkman penää poliitikoilta tyĂśnteon edistämistä, koska vain tyĂśnteko turvaa hyvinvointivaltion rahoituksen.

***

ÄŽÄ?ęĊē ĔėÄ?ĒĆēǣ ĆđĔĚĘ Ä?Ć ĚęĔĕĎĆǤ Ížͣͤ ĘǤ ĔĈĊēĉĔ ͜͞Í?ÍžǤ

â€?R AHALIITTO SY NN Y TETTIIN TOIVEIDEN VAR ASSA MUTTA PYSY Y N Y T PYST YSSĂ„ PELOSTA.â€? globalisaation merkityksestä julkisen talouden haasteisiin ja euroalueen ongelmiin. Käsittelytapa on samaan aikaan analyyttistä ja kantaaottavaa. Korkman ei lukeudu BjĂśrn Wahlroosin kaltaisiin markkinafundamentalisteihin, jotka typistäisivät julkisen vallan pelkäksi yĂśvartijavaltioksi.

80 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

Pohjoismainen malli saa Korkmanin hyväksynnän, koska se on onnistunut yhdistämään taloudellisen tehokkuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kilpailevia yhteiskuntamalleja paremmin â€?Hyvinvointivaltio ei ole tullut tiensä päähän, sitä voidaan puolustaa ja on syytäkin puo-

Moni varmasti tarttuu Korkmanin kirjaan saadakseen lukea euroalueen velkakriisistä. Asiantuntemusta Korkmanilla piisaa, toimihan hän takavuosina EU:n ministerineuvoston talouspoliittisen osaston pääjohtajana. Euron tulevaisuudesta hänellä on realistinen mutta ei inhorealistinen käsitys: â€?Rahaliitto synnytettiin toiveiden varassa mutta pysyy nyt pystyssä pelosta.â€? Euroopan johtajat yrittävät pelastaa yhteisvaluuttaa integraatiota tiivistämällä. Kriitikoiden mielestä se tarkoittaa liittovaltioon hivuttamista. Korkmanin mielestä rahaliiton valuviat ovat ajan myĂśtä korjattavissa, mutta lähivuodet tilanne pysyy tukalana. Suomen eroa eurosta ei Korkman tarjoa ratkaisuksi. Rahaliiton romahtaminen voisi johtaa ennennäkemättĂśmään katastroƤ‹Â? Â?‘Â?‘ —”‘‘’ƒ••ƒǤ

KIRJAT

TAIDE

ĆĘĘĎĒ ĎĈčĔđĆĘ ĆđĊćǣ ēęĎċėĆČĎđĊ Ȃ čĎēČĘ čĆę

ĆĎē ċėĔĒ ĎĘĔėĉĊėǤ ͣ͞͠ ĘǤ ĆēĉĔĒ ĔĚĘĊ ͜͞͝͞Ǥ

ĊĘĆ ĚęęĔēĊēǣ ĊđĐĆ ęĎĐĎęęĤĤ Ǧ čĞśĉĞ ĘĎĎęĤǨ ͟͢͝ ĘǤ ĆđęĔ ĚćđĎĘčĎēČ ͜͞͝͞Ǥ

Saarnaava järkäle

Älä kärsi eurokriisistä

FINANSSIKRIISI TULI amerikkalaistuneelle, Libanonissa syntyneelle Nassim Nicholas Talebille onnenpotkuna. Hänen kirjansa Musta joutsen nousi bestselleriksi, koska sen katsottiin ennakoineen rahamaailman myllerryksiä. Samalla Taleb sai suuren näkijän maineen. Musta joutsen kuvaa älykkäästi äärimmäisen epätodennäköisten, mutta vaikutuksiltaan mullistavien ilmiöiden luonnetta ja dynamiikkaa. Talebin uusi teos Antifragile ei yllä edeltäjänsä tasolle. Se on yli mittojensa paisunut möhkäle, jossa korostuvat saarnaaminen ja julistaminen selittämisen ja ymmärtämisen asemesta. Teoksen mukaan on olemassa kolmenlaisia ihmisiä ja instituutioita: hauraita (fragile), lujia (robust) ja antihauraita (antifragile). Parhaita ovat antihauraat, koska shokit ja kriisit vain vahvistavat niitä. He osaavat luovia uudessa ympäristössä. Taleb lyttää koko joukon eturivin talousvaikuttajia Nobel-palkituista ekonomisteista keskuspankkiireihin. He ylläpitävät haurautta luottaessaan kapeakatseisesti laadittuihin ennustemalleihin. Kritiikki on kovin mustavalkoista ja ilmentää tekijänsä manikealaista maailmankuvaa.

AHDISTAA, KUN kuuntelee talo-

TOMMI MELENDER

NATIONAL GALLERY, LONTOO

Turhuuksien tuntomerkit

usviisaiden puheita. Eurooppa on taantumassa, velkakriisi pahenee ja Kreikassa kaikki Ǥ professori Vesa Puttosen idea on virkistävä ja piristävä: älä kitise vaan hyödy eurokriisistä! ”Sijoittajien ei tarvitse jäädä alhaisen eurooppalaisen talouskasvun vangiksi, sillä maailmantalouden painopiste ei ole Kreikassa ja Espanjassa. Maailman talouskasvu ja keskuspankkien obligaatio-ostot nostavat todennäköisesti osakkeiden ja raaka-aineiden hintoja”, Puttonen kirjoittaa. Valtionlainojen korot ovat epäluonnollisen alhaalla. Siis myykää kaikki valtionlainat, ylipainottakaa osakkeita ja raaka-aineita! Makrotalous näyttää synkältä, mutta ei välttämättä osakesijoittajalle. Kun korkotaso on alhainen, erityisesti velkaisten yritysten tilanne on parantunut. Eurooppalaiset pörssiyhtiöt menestyvät maanosan ulkopuolella. Puttonen tarjoaa vinkkien lisäksi kirjallisen lukuelämyksen, jossa roolihahmoina pistäytyvät muun muassa Olli Rehn, Christer Gardell, Ben ǡ ơ ǡ Nadiel Roubini ja Angela Mergel. He ovat henkilöitä, jotka antavat markkinavoimille elävät kasvot.

HARMEN STEENWIJCK (1612–1656) oli hollantilainen taidemaalari, jonka jälkipolvet muistavat Vanitas-teoksista. Maalaukset varoittivat rakastumasta liikaa maalliseen omaisuuteen ja yhteiskunnassa saavutettuun asemaan. 1600-luku oli hollantilaisen maalaustaiteen ja talouden kultakautta. Symboliikkaa tihkuva Vertauskuvia ihmiselämän turhuuksista -teos syntyi vuonna 1640. Elettiin tulppaanimanian jälkeisessä talouskrapulassa, ja monet keinottelijat olivat menettäneet omaisuutensa. Steenwijckin teos muistutti aikalaisiaan maallisten nautintojen hetkellisyydestä sekä kuoleman varmuudesta. Taiteilijan äärirealistinen ja valokuvamaisen tarkka kyky maalata öljyväreillä tammipaneelille hämmästyttää vielä nykyäänkin. Teoksessa varallisuuden symboleiksi on aseteltu pöydän reunalle simpukka ja purppurainen silkkivaate. Vain varakkaimmilla keräilijöillä oli mahdollisuus omistaa harvinainen Kaakkois-Aasiasta tuotu simpukka. Silkkivaate edustaa fyysisen elämän superluksusta. Aito silkki on materiaaleista hienointa ja purppuravärjäys on kallein mahdollinen värivaihtoehto vaatteeseen. Huomion keskipisteeksi maalattu pääkallo muodostaa kultaisen öljylampun ja avoimen kronometrin kanssa kokonaisuuden, jossa katsojaa muistutetaan kuluvasta elämästä, ajan rajallisuudesta ja kuoleman väistämättömyydestä. Kirjat symboloivat ihmisten valistuneisuutta ja soittimet aistillisten nautintojen hurmaa. Japanilainen samuraimiekka symbolisoi sotilaallista voimaa ja käsityöläisten taituruutta. Dramatiikkaa teokseen tuo valonsäde, joka valaisee pääkallon. Symbolisella tasolla säde muodostaa linkin nykyisen ja tulevan elämän välillä. Vanitas-asetelmien kulta-aikaan Hollannin taidepiirit toimivat erittäin markkinaehtoisesti ja taulut olivat kalliita. Turhuuksista varoittavia tauluja ostivatkin vain varakkaimmat sijoittajat. Taulujen kalleus aiheutti tahatonta ironiaa, sillä Vanitas-asetelmista tuli itsessään haluttuja turhuushyödykkeitä.

ELJAS REPO

PETRE POMELL

81

PÖRSSIRISTIKKO

PÖRSSIRISTIKKO

JARMO TEINILÄ

AJ SAVOLAINEN

Laatinut Ristikkosampo

82 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

SEURAAVASSA NUMEROSSA

COLOURBOX

MARRASKUUN RATKAISU

Seuraavassa numerossa VUODENVAIHDE TARKOITTAA monelle sijoittajalle oman salkun uudelleenjärjestelyä: rönsyt karsitaan pois ja uuteen vuoteen lähdetään keskitetyllä portfoliolla. Arvopaperi tarjoaa virikkeitä salkun järjestelyyn ja uudelleen täyttämiseen. Osakesijoittaminen on luonteeltaan pitkäjänteistä, ja siksi se on luonteva tapa panna eläkeaikoja varten säästetyt varat poikimaan. Pstilit eivät ole saavuttaneet suosiota selvistä veroeduistaan huolimatta – suorat osakesijoitukset ovat vaivattomampia ja niistä saa rahansa pois juuri silloin kun haluaa. Ensi vuoden ensimmäisessä lehdessä teemana ovatkin eläkkeet. Tammikuun Arvopaperi ilmestyy 24. tammikuuta 2013.

Tilaa Arvopaperi Ȉ ¡ǣ Ǥ Ǥ Ȁ Ȁ Ȉ ¡ Ú ǣ ̿ Ǥ Ȉ ǣ ͜͜͞ ͠​͠͞ ͜͠͝​͜ *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) (ke Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2013: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä. Tila Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 125 €/12 kk, määräaikaistilaus 135 €/12 kk.

Osoitteenmuutos Sähköposti ̿ ǤƤ, puhelin 020 442 4100. Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi. Jos J lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. liittoon.

Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30). *) Puhelun hinta (sis. alv 23 %): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min. Matkapuhelin 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min. Ulkomailta soitettaessa lisäksi ko. maan ulkomaanpuhelumaksu.

ARVOPAPERI.FI

KUMPPANIBLOGIT ™™™Ǥƒ”˜‘’ƒ’‡”‹ǤƤ

Millä allokaatiolla paras tuotto ensi vuonna? miten ensi vuonna tulee käymään. Joitakin oletuksia voi kuitenkin tehdä. En ota näistä mitään vastuuta ja todennäkĂśisesti ehdin ensi vuoden aikana muuttaa mieltäni monta kertaa. Sitä kutsutaan taktiseksi allokaatioksi. Uskon, että: – Eurovaltioiden valtionlainat tarjoavat hyvin heikkoa tuottomahdollisuutta verrattuna riskiin. – Yrityslainoissa, heikomman luottoluokituksen yhtiĂśiden lainoissa, on vielä tuottomahdollisuuksia – yrityslainojen riskipreemioilla on vara kaventua, mutta kannattaa nimenomaan suosia lyhyemmän juoksuajan lainoja. – Kehittyvien maiden valtionlainat tarjoavat mahdollisuuden hajauttaa korkosijoitusten riskiä, vaikkeivät ne enää tarjoa jättipotteja.

ARVOPAPERI

– Osakemarkkinoilla uskaltaa vielä olla, mutta sitä mukaan kun hinnoittelu muuttuu edullisesta normaalimpaan, ikävän markkinakorjauksen riski kasvaa. Koska yritysten tulokset voivat laskea varsin nopeasti, niiden osakkeet voivat vastaavasti â€?kallistuaâ€? nopeasti. Kun Saksan syksyiset liittopäivävaalit tulevat otsikoihin, lisääntyvä epävarmuus voi tulla osakesijoittajalle kalliiksi. Instituutiosijoittajille on tarjolla myĂśs muita mielenkiintoisia sijoituskohteita, mutta yksityishenkilĂśille ne ovat monesti liian vieraita ja vähimmäissijoitus yleensä liian suuri, että niitä kannattaisi katsoa.

Â?——– Â?—Â?’’ƒÂ?‹„Ž‘‰‹– ”˜‘’ƒ’‡”‹ǤƤǣ•–¥Ǩ Kumppaniblogit pyĂśrivät pyhäpäiviä lukuun ottamatta myĂśs joulun ja uudenvuoden aikaan.

KARMO RUUSMAA

KUKAAN EI tiedä,

STAFFAN SEVĂ“N, SIJOITUSJOHTAJA, VERITAS

‹Â?Â?ÂĄ ‘Ž‡–—•–‡Â? ˜ƒ”ƒ••ƒ Â–ÂƒĆĄÂƒÂ? Â‡Â˜Ă—Â? ’¥¥–›‹ Â?¥‹Š‹Â? ‡Â?Â?—•–—Â?•‹‹Â?ÇŤ —‡ Â‡Â˜Ă—Â?‹Â? blogi kokonaisuudessaan samoin kuin

KUMPPANIBLOGEISSA rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista.

85

KOLUMNI

TALLIMESTARI

I

stuimme pörssiklubin hevosjaoksen pöydässä kuuntelemassa Kataisen Jykän joululounasesitelmää: Rahoitusmarkkinavero, pankkivero, lainakatto, yritysten korkovähennysoikeuden leikkaus, pankkibonusten rajoitus, talletuspankkitoiminnan eriyttäminen, pankkikoon rajoittaminen, vakavaraisuusvaatimusten nostaminen... Post-taistolainen manifesti alkoi kuristaa kuulijoiden kurkkuja. Snapsisamovaarille muodostui jono. ”Mitä hyötyä ennätysmatalista koroista on, kun viranomaiset tekevät kaikkensa, että luotonannolle käy kuin romanimiehen hevoselle?” ihmetteli liikepankin johtokunnan jäsen ja täytti juomalasinsa. ”Asiat ovat tänään vielä paljon paremmin kuin huomenna”, olisi hevosjaoksen edesmennyt kunniapuheenjohtaja Aatos Erkko tähän sanonut. Ministeri Erkko voi tyytyväisenä lukea Tuonelan Sanomia ja todeta, että pessimistin ei tarvitse pettyä. Ihan maailmanlopun manaaja Aatos ei sentään ollut. Aatos oli esimerkiksi osakeoptimisti, joka jätti jälkeensä 700 miljoonan osakesalkun. Aatosta jaloa myös riitti sillä testamenttasihan hän koko omaisuutensa yleishyödylliselle säätiölleen. Vai oliko se sittenkään niin? Sanoma meni pörssiin vuonna 1999 fuusioiduttuaan WSOY:n kanssa. Aatos oli yhtiön suurin omistaja. Vuonna 2005 hän myi osakkeita verojen jälkeen noin sadalla miljoonalla, jonka hän siirsi jo elinaikanaan säätiölleen. Jos Aatoksen hoviomaisuudenhoitaja Peter Immonen sijoitti vuosien 1999–2012 netto-osingot siten, että verojen jälkeen vuosituotto oli neljä prosenttia, on osinkojen arvo korkoa korolle laskettuna 430 miljoonaa euroa. Yhdessä noin 270 miljoonan arvoisten Sanoma-osakkeiden kanssa päästään julkisuudessa kerrottuun 700 miljoonaan. Mutta Erkot tulivat Sanomiin omistajiksi jo vuonna 1904. Vuodesta 1954 Hesari on ollut Pohjoismaiden suurin ja vuosikymmenet myös huippukannattava sanomalehti, joten rahaa on riittänyt jaettavaksi yhtiöstä aiemminkin. Jos Erkkojen osuus yhtiöstä nostetusta varallisuudesta oli vaikkapa vain miljoona markkaa vuodessa vuoden 1999 markkoina vuosina 1904–1999 ja raha sijoitettiin vaikka amerikkalaisiin osakkeisiin pitkän aikavälin reaalituottoa

86 ARVOPAPERI JOULUKUU 2012

Kirjoittaja on hevosnäkökulmasta havaintojaan tekevä pörssitietäjä.

vastaavalla kuuden prosentin tuotolla, olisi kasassa 1,5 miljardia euroa. Kun tuo kasa jaetaan puoliksi Aatoksen ja hänen sisarensa perillisten kesken, oli Aatoksella vielä taivaalliseen höyrylaivaan astuessaan toinen mokoma 700 miljoonaa jemmassa. Aatoksen epäluulo kommunisteja ja verokarhua kohtaan saavat uskomaan, että tuo jemma saattoi olla vaikka Ingvar Kampradin tapaan liechtensteinilainen trusti, jonka voi siirtää haluamalleen taholle täysin anonyymisti. Jemman sijaintia mielenkiintoisempi tieto on tämän Suomen kaikkien aikojen suurimman joululahjan saaja. Luonnolliset edunsaajat olisivat Aatoksen ”perhe” Nils ja Heli eli Sanoman entinen rahoitusjohtaja Nils Ittonen ja sihteeri Heli Rahka, jotka molemmat ovat myös itse itseään täydentävän Jane ja Aatos Erkon säätiön hallituksessa. Pyöreästi 350 miljoonan eläketili olisi käypä korvaus molempien vuosikymmenten pyyteettömästä työstä Aatoksen ja Sanoman hyväksi. Musta hevonen edunsaajana olisi entinen tallityttöni Aina, joka Kiteeltä Helsinkiin muuttaessaan pyysi Aatosta avukseen huonekaluostoksille. Aina, jolle Aatos oli tuttu vain Kiteen kulttuuririennoista, ei tuntenut ketään muuta Helsingistä ja tiesi, että Aatoksella on auto ja ajokortti. Ilahtuneena siitä, että edes kerran elämässä joku pyysi häneltä muuta kuin rahaa Aatos lähti apuun volkkarillaan, kiersi Ainan kanssa IKEA:ssa, kyyditsi kuorman Kallioon ja auttoi kantamaan tavarat Ainan vuokrayksiöön. Aikalailla saisi 700 miljoonalla lisäneliöitä jopa Helsingin asuntohinnoilla. Hevosjaoksen veikkaus todennäköisimmästä Aatoksen joululahjan saajasta on kuitenkin Antti Herlin. Aatos piti Anttia sukulaissielunaan. Kumpikin joutui nuorena miehenä laittamaan omat haaveensa sivuun suvun velvollisuuksien tieltä. Aatos myös halusi Antin sinivalkoisen pääoman edustajaksi Sanoman hallitukseen. Veikkaamme, että ainut ehto trustin siirrolle oli, että Antin pitää ryhtyä Sanoman suurimaksi omistajaksi. Tuo projekti Antilla on jo hyvällä alulla. Pörssiklubin hevosjaoston suositus Sanoman osakkeelle Antin projektin ajaksi on ”osta”. Sytyttäkäämme adventtikynttilä Aatoksen, isänmaallisen kosmopoliitin muistolle.

KUVA TUOMAS IKONEN

Muistakaamme Aatosta jaloa

Useampi näkökulma tuo harkitumpia siirtoja varallisuutesi hoitoon.

Kun sinulla on sijoitettavaa varallisuutta yli 250 000 euroa, hyödyt Nordean Private Banking -asiakkuudesta. Saat käyttöösi monipuolisen asiantuntemuksemme sinulle tärkeissä asioissa: 9WK ]STYS^_]TYR^KTK =STYS^_]]__XXS^OVWK TK ]OX ^Y^O_^_] 6KKTK ]STYS^_]^_Y^O`KVSUYSWK

@O\Y]__XXS^^OV_ :O\SX^ K]SK^

Tutustu ja varaa aikaa tapaamiseen nordeaprivatebanking.fi tai puh. 08001 98989. Tervetuloa. Sijoitusneuvonta | Verosuunnittelu | Perheoikeus | Perintösuunnittelu | Vakuutussijoittaminen

PAL.VKO 2013-04

177535-1212

yhteisö Arvopaperi on Suomen ainoa sijoittamisen monikanavainen erikoismedia, jolla tavoitat yrityspäättäjät ja yksityissijoittajat joka kuukausi.

Arvopaperi-yhteisö on enemmän kuin osiensa summa: lehti, verkko ja tapahtumat takaavat ykkösluokan näkyvyyden vuoden ympäri. Lisätiedot Ǥ ǤƤ

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.