Arvopaperi 2/2013

Tallimestari: Jouko Karvinen on tuhonnut 3,3 miljardia

Sijoittamisen erikoislehti 33.

3. vuosikerta

ͼ

HELMIKUU ʹͲͳ͵ ͳʹǡͻͲ́

helmikuu 2/2013

Jussi Pesosen iso savotta

Jussi Pesosen

ISO SAVOTTA ESSEE

SALKUNHOITAJA

EHR NROOTHIT

Maailmantalous ja Voltaire

Tuomo Mattila ylipainottaa osakkeita

Onko Fiskarsin mailla arvoa?

Tiedätkö miten rahat on järkevä sijoittaa?

Kun haluat pistää syrjään suuremman summan itsellesi tai läheisillesi, OP-sijoitusvakuutus on oivallinen vaihtoehto. Useampi sijoituskohde hoituu yhdellä sopimuksella, ja voit vaihtaa niitä maksutta. Lisätietoja osoitteesta op.fi/vakuutussaastaminen

Vakuutussopimus solmitaan OP-Pohjola-ryhmän kokonaan omistaman OP-Henkivakuutus Oy:n kanssa, jonka asiamiehenä pankki toimii.

SISร LTร

HELMIKUU 2013

JUHO HUTTUNEN

UUSI LEHTI

28

22

MAAILMANTALOUDEN TETRIS.

Jos vienti ei vedรค, vanhan mantereen taantuma uhkaa sitkistyรค.

JUHA Tร RMร Lร

UPM:N TOIMITUSJOHTAJA Jussi Pesonen ย ย ย ย ย ย ฦคย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ร ย ย ย วค ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วซ ย ย ย ย ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Voltairen ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Nouriel Roubinin ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วซ Tommi Melender ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ยกย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ฦคย ย ย ย ฦคย ย ย ย ย ย ร ย อ อคอ อ วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย อ อ วฆย ย ย ย ย ย ย Tuomo Mattila ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย อ อกอ อ อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ร ย วค ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ร วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ย ร ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ยกวค

BLOOMBERG

Kovakasvo

RAHAMIES. 144 000 osuudenomistajaa luottaa Tuomo Mattilaan.

3

SISÄLTÖ

HELMIKUU 2013 6

PÄÄKIRJOITUS Eljas Repo odottaa hyvää osinkokevättä 8 NOTEERATUT Onko Fiskarsin mailla arvoa osakkeenomistajalle?

10 UUTISKUUKAUSI 12 SIJOITIN VIIMEKSI Pekka Vennamo on ostolakossa 14 IHMISET Kari Kauniskangas ehdolla YIT:n toimitusjohtajaksi

REPORTA ASIT K ATSAUKSET 16 KUUKAUDEN OSAKE Onko UPM halpa osake?

22 TUOMO MATTILA Tuomo Mattila hoitaa 1,7 miljardin varoja 28 ESSEE Sijoittaja, tohtori Pangloss ja rautakansleri 36 JOHTORYHMÄ Huhtamäen johdolle kivat osakevoitot

OSAKKEET R AH ASTOT 38 Osingoilla tyytyväiseksi 40 Spondaa vai Cityconia salkkuun?

42 MAAILMAN OSAKKEET Nousumarkkinan kohtalo vaakalaudalla 43 Eurooppa jarruttaa

46 48 49 50

JUHO HUTTUNEN

51 52 53 54 55

HANNU KONTTINEN

56

ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

60 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT 61 MARKUS SALIN Vaara ohi?

62 KIRJAT Rosvojahtia Wall Streetilla 65 KUMPPANIBLOGI 66 PÖRSSIRISTIKKO 70 TALLIMESTARI Bunga bungaa omistajien piikkiin

TAULUKOT GRAAFIT

Jussi Pesonen

4

ILMIÖT PELURIT

Tulosennusteet Pohjoismaiset tulosennusteet Eurooppalaiset tulosennusteet Yhdysvaltalaiset tulosennusteet Parhaat rahastot Suomi-salkut Gurusalkut Korot ja lainat Raaka-aineet ja maailmantalous Analyytikkojen suosikit

Jukka Moisio

KOLUMNIT 45 PENTTI FORSMAN Rahamiehiä internettalouteen 69 YRJÖ KOPRA Keiden palkat laskivat?

KARMO RUUSMAAA

UUTISET IHMISET

PĂ„Ă„KIRJOITUS

Osinkojen kevät – Nokia murheena

S

uomeen on tulossa hyvä osinkoPerustelu isoille osingoille voi olla se, että kevät. Iloisia yllätyksiä on paljon. rahalle ei ole käyttÜä. Ei ole, kun ei keksitä Poikkeus on Nokia, joka jättää mihin investoida. Kasvua ei yleensä tule, osingot väliin. jos ei investoi.

Kim LindstrĂśmiä kismitTilinpäätĂśskaudelta voi tehdä kolme tää. Hän muistutti, että Nokia on maksahavaintoa: Liikevaihdot eivät juuri kasnut osinkoa joka vuosi vaneet. Poikkeuksena vuodesta 1865 lähtien. ǧ voi mainita Koneen ja Toinen konkari Erkki Outotecin, jotka hyĂś Sinkko purki harminsa tyivät Aasian vauhdista. ilmoittamalla, ettei ÍĄÍœ Kannattavuus pysyi mene Nokian yhtiĂśkopaikallaan, mutta on ollut kohtuullisen hykoukseen.

He edustavat ajattetasolla. Kolmas

vällä lutapaa, jossa osakkaan havainto ovat osingot: V UOSI. säännÜllinen osinkoosingonnostoja tuli ylvirta on tärkeintä. lättävän monelta.

Rahoitusprofessori Vesa Puttonen pohAinakin Nordea, Kone, Sampo, Fortum, tii asiaa teorian näkÜkulmasta ja ihmetNeste, Orion, Sanoma ja Huhtamäki maktelee, miksi Nokia maksoi viime vuonna savat odotuksia muhkeampia osinkoja. osinkoja.

Finnair ja Metsä Board piristivät, kun paNokian viime kevään osingoista päätti lasivat taas osingonmaksajiksi.

Jorma Ollilan johtama hallitus, joka Mikä on oikea osingon suhde? Se ei ole kuunteli herkällä korvalla säätiÜomistajia. vain suomalainen pähkäilyn kohde.

Nyt ruorissa on Risto Siilasmaa. Jos Ihanne-esimerkki on Coca-Cola Nokian hallituksessa joku ehdotti Company, joka on pystynyt 50 vuoosingonjakoa, vasta-argumentti oli den ajan kasvattamaan joka vuosi tyrmäävä: paljonko pitää jakaa, jos osinkoaan. Se on ollut erinomaitilikauden tappio kaikkine alaskirnen sijoituskohde. Tämän on jauksineen oli 3,7 miljardia euroa? havainnut myĂśs ƒ””‡Â? —ƥ‡––, Pitää tehdä tulosta, jotta jonka kipparoima Berkshire Hatsyntyy jaettavaa. Muutahaway on Coca-Colan suurin mat pĂśrssiyhtiĂśt jakavat omistaja.

Buffett edustaa toisenosinkoa enemmän kuin Žƒ‹•–ƒ Â•Â‹ÂŒÂ‘Â‹Â–Â—Â•Ć¤ÂŽÂ‘Â•Â‘Ć¤ÂƒÂƒ Œƒ –——tekevät tulosta. Tällaimaa, että hän osaa päättää sia ovat Ahlstrom, Finrahojen kohtalosta viisaamnair, Marimekko ja Raumin kuin osakkeenomistataruukki. Tulokseensa jat. Berkshire ei ole jakanut nähden suuria osinkoja osinkoa yli 40 vuoteen. antavat Elisa, Orion, Stora Enso ja UPM. TOIMITUKSELTA

6

ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

PĂ„Ă„TOIMITTAJA

Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPĂ„Ă„LLIKKĂ–

Karo Hämäläinen 040 342 4676 AD

Sasu Haanpää 040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI

Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT

Tommi Melender 040 342 4665 Katja Rapeli 040 342 4668 Mikael SjĂśstrĂśm 040 342 4349 Mirko Hurmerinta 040 342 4663 YHTEYSTIEDOT

Käyntiosoite: Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40 *), faksi 020 442 4677 ‡–—Â?‹Â?‹Ǥ•—Â?—Â?‹Â?Â‹ĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Â™Â™Â™Ç¤ÂƒÂ”Â˜Â‘Â’ÂƒÂ’Â‡Â”Â‹Ç¤Ć¤ AVUSTAJAT TĂ„SSĂ„ NUMEROSSA

Pentti Forsman, Juho Huttunen, YrjÜ Kopra, Jessica Larsen-Hossain, Päivi Joensuu, Tanja Maijanen, Karoliina Paavilainen, Karmo Ruusmaa, Markus Salin, Juha TÜrmälä, Pekka Virolainen MEDIAMYYNTI

Pia StrĂśmdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Â?‡†‹ƒÂ?››Â?Â–Â‹ĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT

ƒ”˜‘’ƒ’‡”‹Ǥ‹ŽÂ?Â‘Â‹Â–Â—Â•ĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2

͔͖͛͜ǧ͚͔͚͔ Aikakauslehtien liiton jäsen Levikki 24 944 (LT 2011) Lukijamäärä 90 000 (KMT s11/k12) TILAUKSET

puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ¥ŠÂ?ڒ‘•–‹ǣ Â–Â‹ÂŽÂ’ÂƒÂŽĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤǥ ‹Â?–‡”Â?‡–ǣ Â™Â™Â™Ç¤ÂƒÂ”Â˜Â‘Â’ÂƒÂ’Â‡Â”Â‹Ç¤Ć¤ TILAUSHINNAT

Puoli vuotta pohjista OPPIKIRJAT SANOVAT pÜrssikurssien ennakoivan reaalitaloutta 6–12 kuukautta.

OMX Helsinki ja Euro Stoxx 50 kävivät pohjalla kesäkuun 2012 alussa. Viime kesänä ei ollut mitään merkkejä käänteestä, vaan reaalitalous syĂśksyi, tarinat olivat surkeita ja varauduttiin pahempaan. Syksyllä Mario Draghi ’‹”‹•–‹ ’—Š‡‡ŽŽƒÂ? Ƥnanssimarkkinaa. Reaalitaloudesta ei vielä

;ʹǤ

syksyllä saatu todisteita paremmasta.

Tänä vuonna on saatu pieniä merkkejä.

Nokialta tuli positiivinen tulosvaroitus, Suomen teollisuudenkin vienti heilahti hivenen parempaan ja ekonomistit puhuvat jo käänteestä. PÜrssikurssien pohjista on kulunut reilu puoli vuotta, eli pÜrssin ennustevoima tuntuu toimineen.

Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 125 euroa (sis. alv. 10%).

Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan.

Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ¥ŠÂ?ڒ‘•–‹ǣ Â–Â‹ÂŽÂ’ÂƒÂŽĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta.

NOTEERATUT

Fiskarsin omistuksissa on kirveelle töitä Ikiomistusmaan arvonmääritys tuottaa vaikeuksia. Pitäisikö Fiskarsin myydä metsänsä?

Teksti Mirko Hurmerinta ja Karo Hämäläinen

F

iskars X25 on maailmanluokan kirves.

Oranssipäinen kuluttajatuoteyhtiö valmistaa myös monia muita metsä- ja puutarhatyökaluja, joiden testaamiseen tositoimissa yhtiöllä on 15 000 hehtaarin harjoitustantereet.

Sukuyhtiön mittavat maaomaisuudet aiheuttavat päänvaivaa sijoittajille, jotka pyrkivät määrittelemään osakkeelle käypää arvoa. Puuston kasvu näkyy tuloslaskelmassa biologisten hyödykkeiden arvonmuutoksessa, ja kassavirtaa tulee hakkuista, mutta kuinka realisoitavissa olevia omaisuusmassat ovat?

Maa- ja kiinteistöomistukset ovat hankalia myös oman pääoman tuoton kannalta.

Esimerkiksi Fortum pyrkii eroon sähkönjakelubisneksestään, jonka tuotolle viranomaiset ovat antaneet ylärajan, joka ei riitä kasvuhakuiselle energiayhtiölle. Fiskars ei ole julkistanut itselleen asettamiaan pääoman tuottoa koskevia tavoitteita. ”Maa- ja kiinteistöomistukset taitavat

8

ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

olla yhtiöllä ikisalkussa, mutta toisaalta niitä vastaan yhtiö voisi hakea esimerkiksi vakuudellista rahoitusta, ja voisihan ne periaatteessa erottaa vaikka omaksi pörssiyhtiökseen”, Fiskarsia Inderesissä seuraava analyytikko Sauli Saumala spekuloi. ”Lähtökohtaisesti niita voisi ajatella omaisuuserinä, jotka eivät juuri tuota kassavirtaa eivätkä osinkoa mutta joilla on tasetta vahvistava vaikutus”, hän lisää.

Saumala arvioi, että maiden ja mantujen arvo on 2,00–2,50 euroa osakkeelta.

Tunne ja eurot Fiskarsille kuuluu metsien lisäksi myös muita sijoituskiinteistöjä, kuten Fiskarsin kartano, joiden arvo tuntuu olevan enemmän tunnetta kuin euroja. Tavallisen osakkeenomistajan on vaikea päästä hyötymään kartano-omistuksesta. Tällöin voi herätä epäilys siitä, hoidetaanko omistuksia varmasti kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti eli suurimpaan taloudelliseen

hyötyyn tähdäten vai rahoittavatko pienomistajat suurimpien osakkeenomistajien ja yhtiön johdon harrastuksia.

Fiskarsin toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan mukaan yhtiön kiinteistöliiketoimintaa johdetaan samoilla periaatteilla kuin ydinliiketoimintojakin ja siltä edellytetään taloudellista kannattavuutta. ”Suomen vanhimpana yhtiönä Fiskarsin perspektiivi on keskimääräistä pörssiyhtiötä pitempi, ja olemme ylpeitä siitä että meillä on vaalittavanamme ainutlaatuinen perintö. Se on yksi Fiskars-brändin rakentamisen kulmakivistä ja myös kansainvälisesti meille valttikortti – harva pörssiyhtiö voi esitellä asiakkailleen tai sijoittajilleen synnyinpaikkansa, josta yhtiön tarina alkoi yli 360 vuotta sitten”, Kauniskangas kommentoi.

Kauniista korulauseista muodostuu selvä käsitys siitä, että historialla, perinteillä ja tunnesiteillä on suuri rooli. Kenties ehkä sittenkin suurempi kuin taloudellisilla perusteilla.

NOTEERATUT

Ilmarinen keventää Suomi-salkkuaan Vaikka kahden viime kuukauden kurssikehitys on ollut Helsingin pörssissä varsin mainiota, eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on siirtänyt varojaan muille vesille.

E YHTIÖKOKOUS

Ruukkien sota

KYSYMYS FISKARSIN maanomistuspolitiikasta noussee esille yhtiön kevään yhtiökokouksessa 14. maaliskuuta. Fiskarsin osakkeenomistajan Billnäsin ruukin toimitusjohtaja Olli Muurainen aikoo tiukata Fiskarsin johdolta vastauksia omistuspolitiikkaan ja sen tasavertaisuuteen.

Syynä Muuraisen heräämiseen on erikoinen maakauppariita. Muurainen omistaa Billnäsin ruukin ja maa-alueita sen ympäriltä. Hän on vuosien ajan yrittänyt ostaa Fiskarsilta 1,3 hehtaarin aluetta, joka sijaitsee Billnäsin ruukkialueella hänen maidensa välissä. Sopimus oli Muuraisen mukaan jo solmittu, mutta Fiskars vetäytyi kaupasta.

Fiskarsin mitassa kyse on alle 0,1 promillesta maaomistusta. Muuraiselle kysymys on suuri. Hän on kaavaillut alueelle mittavaa kokous- ja tapahtumakeskusta ja tehnyt miljoonainvestointeja. ”Olemme kaavoittaneet aluetta Raaseporin kaupungin ja Fiskarsin kanssa vuonna 2009 laaditun maahankintaspimuksen pohjalta”, Muurainen kertoo.

Muurainen ihmettelee, miksi Fiskars ei halua toteuttaa sovittua maakauppaa. ”Oman kokemukseni mukaan Ruotsissa pörssiyhtiö ei voisi toimia näin”.

läkevakuutusyhtiö Ilmarinen jatkaa Suomi-salkkunsa keventämistä. Tammikuussa myyntikohteina olivat muiden muassa Fortum, Metso, Rautaruukki ja UPM. Eniten Ilmarinen on keventänyt omistustaan joulu–tammikuun aikana Metsossa, tammikuun lopun kurssilla laskettuna yli 62 miljoonalla eurolla.

Kahden kalenterikuukauden aikana yhtiö on myynyt yli kolmanneksen Metsoomistuksestaan. Konetta ja Nokian Renkaitakin Ilmarinen on myynyt yli 40 miljoonalla eurolla kumpaakin.

Suhteellisesti eniten Ilmarinen on kuitenkin tyhjentänyt salkustaan Rautaruukkia. Tammikuussa Ilmarinen myi yli puolet omistamistaan reilusta 1,3 miljoonasta osakkeesta. Vuodessa Ilmarisen omistus on laskenut lähes 90 prosenttia.

Ostolaidalle Ilmarinen palasi muun

muassa Wärtsilän ja Neste Oilin kohdalla. Joulu–tammikuun nettomuutokset ovat kuitenkin edelleen reippaasti pakkasella Helsingin suuryhtiöiden osalta.

Talouselämä kertoi tammikuun alkupuolella, että Ilmarinen oli pelkästään joulukuun aikana myynyt suomalaisia osakkeita noin 450 miljoonalla eurolla.

Ilmarisen sijoitusjohtaja Timo Ritakallio ei Talouselämän haastattelussa ottanut kantaa yksittäisiin osakenäkemyksiin vaan tyytyi toteamaan, että ”osana aktiivista salkunhoitoa osakeomistusten määrät voivat vaihdella vuoden sisällä huomattavastikin.”

Ilmarisen suurimmat sijoitukset OMXH25-indeksin yhtiöistä Nokian jälkeen ovat tällä hetkellä Kone, Fortum ja Wärtsilä. Kutakin yhtiötä Ilmarinen omistaa yli 160 miljoonan euron arvosta.

MIRKO HURMERINTA

NETTOMYYNNIT OMXH25-YHTIÖISSÄ JOULU-TAMMIKUUSSA Omistus 31.1., kpl

Omistus 31.1., eur

Cargotec

Yhtiö

1 279 255

26 557 334

-569 968

-30,8

Elisa

4 641 876

81 325 668

-1 883 320

-28,9

11 846 389

163 598 632

-2 611 161

-18,1

2 838 832

37 983 572

-390 000

-12,1

Fortum Huhtamäki

Nettomuutos, kpl

Nettomuutos, %

Kemira

6 450 143

75 337 670

-1 923 352

-23,0

Kesko

2 848 447

68 818 480

-624 327

-18,0

Kone

2 775 668

168 621 831

-726 249

-20,7

Konecranes

2 214 664

54 812 934

-783 771

-26,1

Metso

3 257 725

107 407 193

-1 884 218

-36,6

Neste Oil

6 743 250

79 233 188

-2 063 140

-23,4 -27,1

Nokian Renkaat

3 598 103

114 023 884

-1 334 352

Outotec

2 740 935

126 987 519

-197 408

-6,7

Orion B

1 194 898

24 591 001

-360 622

-23,2

Rautaruukki Sampo UPM

632 210

3 350 713

-700 000

-52,5

5 850 422

154 743 662

-1 027 578

-14,9

10 381 987

93 437 883

-3 071 573

-22,8

Wärtsilä

4 611 561

161 635 213

-549 425

-10,6

YIT

3 774 568

61 148 002

-1 343 368

-26,2

Taulukossa ei ole niitä yhtiöitä, jotka eivät ilmoita suurimpia omistajiaan kotisivuillaan.

9

NOTEERATUT

FREDRIK SANDBERG

UUTISKUUKAUSI

SKANDAALI VEI. Teliasoneran toimitusjohtaja Lars Nyberg esitteli tammikuun viimeisenä päivänä yhtiön alakanttiin osuneen tuloksen ja antoi

vaisut ennusteet alkaneesta vuodesta. Seuraavana päivänä Nyberg erosi tehtävästään Uzbekistanin liiketoimien vuoksi. Myös Tero Kivisaaren ura Euraasian-bisneksen johdossa päättyi lahjusskandaalin myötä.

Robert Shiller: Ei huolta kuplasta!

22.1.

Sinkko suivaantui Nokian nollaosingosta

TALOUSTIETEEN NOBEL-PALKINNON voittajaksi

23.1.

NOKIAN HALLITUKSEN esitys nollaosingosta ei miellytä sijoittajakonkari Erkki Sinkkoa. Hänen mukaansa johto ei ymmärrä, kuinka suuri imagotappio osingon maksamatta jättämisestä tulee. ”Kesko ei maksanut 1960-luvulla eräänä vuonna osinkoa. Tapaus muistetaan vieläkin”, Sinkko perustelee.

Vastalauseena nollaosingolle Sinkkoa ei nähdä kevään yhtiö kokouksessa. ”Kahvipöydän seitsemän sortin piperrykset ja paperrukset eivät korvaa osinkoa.”

10 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

24.1.

25.1.

26.1.

27.1.

28.1.

29.1.

30.1.

LINDA LAPPALAINEN

usein veikkailtu professori Robert Shiller ei näe osakkeissa suurta kuplan vaaraa. ”Nykyisessä markkinatilanteessa ja nykyisissä hinnoissaan osakkeiden omistaminen on järkevää”, Shiller sanoi Evli järjestämän seminaarin jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Helsingissä.

Osakkeiden hinnoittelun arvioimiseen Shiller käyttää itse kehittelemäänsä CAPE-kerrointa. Se suhteuttaa pörssikurssit yritysten pitkän ajan normalisoituun tulostasoon. Amerikkalaisten osakkeiden p/e-luku liikkuu Shillerin tavalla laskettuna 22:ssa, kun historiallinen keskiarvo on viidessätoista. ”Historiallisesti tarkasteltuna nykyiset arvostukset ovat siis varsin korkeita, mutta se ei tarkoita että osakkeet olisivat nyt surkeita sijoituskohteita”, Shiller sanoi.

NOTEERATUT

Mika Vehviläinen Finnairista Cargoteciin nimittänyt Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen yhtiön toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä 1. maaliskuuta.

Finnairin hallitus kertoo jo aloittaneensa uuden toimitusjohtajan etsimisen. Finnairin toimitusjohtajan sijaiseksi on nimitetty yhtiön operatiivinen johtaja Ville Iho.

TOMI PARKKONEN

CARGOTEC ON

YIT jakautuu YIT EROTTAA rakentamispalvelut-liiketoiminnan ja kiinteistötekniset palvelut -liiketoiminnan erillisiin konserneihin.

Alustavan suunnitelman mukaan YIT jatkaisi rakentamispalvelut-liiketoimintaa, johon kuuluisivat Suomen rakentamispalvelut sekä Kansainväliset rakentamispalvelut, joiden liikevaihto oli viime vuonna 1,9 miljardia euroa.

Pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut sekä Keski-Euroopan kiinteistötekniset palvelut erotettaisiin Caverion-nimiseen itsenäiseen yhtiöön, joka listataan Helsingin pörssiin. Caverioniin siirtyvien liiketoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto viime vuonna oli 2,8 miljardia.

Uuden Caverionin osakkeiden listaaminen olisi tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 aikana.

28.1.

29.1.

30.1.

31.1.

1.2.

2.2.

3.2.

4.2.

5.2.

7.2.

8.2.

9.2.

11.2.

12.2.

13.2.

luopumista kiinteistöomistuksistaan.

Technopolis ostaa Nokialta Oulussa sijaitsevan Peltolan kampuksen 31,7 miljoonalla eurolla.

Kampuksen vuokrattavissa oleva pinta-ala on noin 37 600 neliömetriä, josta Nokia vuokraa pitkäaikaisella sopimuksella noin 17 400 neliötä. Kaupan jälkeen Nokian osuus Technopoliksen liikevaihdosta pysyy alle 3 prosentin.

Viime vuonna Nokia myi Keilaniemen pääkonttorinsa (kuvassa) ja jäi tiloihin vuokralle.

FORTUM KÄYNNISTÄÄ ”sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittämisen”.

Sähkönsiirto on säädeltyä liiketoimintaa, joka on tarjonnut runsaan 8 prosentin vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton. Fortumin Distributionliiketoiminta-alueen vertailukelpoinen käyttökate viimeiselle 12 kuukaudelle vuoden 2012 kolmannen neljänneksen päättyessä oli 466 miljoonaa euroa.

Fortumin näkemyksen mukaan sen sähkönsiirtoliiketoiminnassa olisi mahdollisuus parempaan arvonmuodostukseen toisenlaisessa liiketoimintarakenteessa.

6.2.

10.2.

Nokia jatkaa kiinteistömyyntejä

Fortum luopumassa sähköverkoista

14.2.

NOKIA JATKAA

15.2.

16.2.

17.2.

18.2.

David Blanchflower: Ei huolta inflaatiosta!

PROFESSORI DAVID BLANCHFLOWER ei ole lainkaan ƪ Ǥ ¡ ¡ ¡ ƪ Ǥ dz ¡ ǡ ¡ ƪ ǡ tiedämme mitä tehdä. Nostamme korkoja ja teemme käänteisen kvantitatiivisen elvytyksen”, ƪ Ǥ Britannian johtaviin taloustietäjiin kuuluva ƪ Ú ǡ ǡ ¡ ¡ ƪ Ú ¡ ¡ prosentista vaikkapa 706 prosenttiin. Hän puhui Aberdeenin sijoituspäivässä Helsingissä.

14.2. Talvivaaralta osakeanti RANKASTI TAPPIOLLINEN Talvivaara paikkaa tasettaan osakeannilla.

Merkintäetuoikeusannilla kerätään 260 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa Talvivaaralla oli korollista nettovelkaa 564 miljoonaa euroa, jolla velkaantumisaste kohosi huimaan 184 prosenttiin.

Solidium on sitoutunut lyömään Talvivaaraan uutta rahaa paitsi nykyisen yhdeksän prosentin omistusosuutensa suhteessa eli 23 miljoonaa myös enintään 30 miljoonaa euroa toissijaisessa annissa.

Talvivaaran perustaja Pekka Perä, jonka omistusosuus on nykyisin 21 prosenttia, on sitoutunut merkitsemään osakkeita viidellä miljoonalla. Annin myötä Perän omistus Talvivaarassa heikennee ja Solidiumin vahvistunee.

11

KAROLIINA PAAVILAINEN

SIJOITIN VIIMEKSI

ELĂ„KELĂ„INEN. Pekka Vennamo ostaisi nyt Espanjan aurinkorannikolta sijoitusasunnon.

Hinnat ovat pohjalla ja alue kiinnostaa jatkossakin pohjoiseurooppalaisia.

Pekka Vennamo on ostolakossa

Espanjassa aktiivisia eläkepäiviä viettävä Pekka Vennamo ostaa osakkeita yrityksistä, joiden tuotteista pitää. Viime aikoina häntä ovat alkaneet kiinnostaa paikalliset kiinteistÜt.

M

Teksti Mikael SjĂśstrĂśm Kuva Karoliina Paavilainen

iten sijoittaminen alkoi, mistä saitte siihen varat?

Minusta tuli sijoittaja isäni päätÜksellä, sillä hän keräsi lapsille pientä osakesalkkua syntymästäni lähtien. Itse aloin hoitaa salkkua joskus parikymppisenä. Omia varoja aloin sijoittaa vuonna 1972, kun minusta tuli kansanedustaja.

Mikä oli ensimmäinen sijoituksenne?

Ensimmäinen oma sijoitus oli asunto.

Luonnehtikaa itseänne sijoittajana!

Olen laiska sijoittaja, en paneudu asiaan riittävän huolellisesti. Vaihtelevat tuloksetkin kertovat samaa.

Noudatan kahta keskenään ristiriitaista Ć¤ÂŽÂ‘Â•Â‘Ć¤ÂƒÂƒÇŁ ˜ƒŽ‹–•‡Â? ‘•–‘Â?‘Š–‡‡– Ž›Š›‡Â? ƒ‹kavälin seikkojen perusteella, mutta pidän ne pitkään.

Olen optimisti. Uskon että asiat menevät paremmin jatkossa. Siksi tappiolla olisi ikävä myydä.

12 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

Missä sijoituksenne ovat?

Sijoitukseni ovat kotimaisissa osakkeissa.

AsuinkiinteistÜjä, esimerkiksi kotiani Espanjassa ja kesämÜkkiä Suomessa, en laske sijoituksiksi.

Osakesijoitukseni ovat it- ja tietotekniikka-alan yrityksissä, joista uskon jotain ymmärtäväni. Lisäksi minulla on osakkeita julkisissa ja yksityisissä yrityksissä, joiden hallituksessa istun tai joissa olen muuten aktiivinen.

Salkussani ei ole rahastoja, koska hoitopalkkiot ovat Suomessa turhan korkeat.

Olette tyÜhistorialtanne ennen kaikkea poliitikko. Miten se vaikuttaa sijoituspäätÜksiinne?

Politiikka opettaa tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa, ymmärtämään heidän tavoitteittaan ja motiivejaan. Mutta muuten politiikka ei opeta tuntemaan liikemaailmaa.

Arvot ovat ja niiden kuuluukin olla erilaiset. Poliitikon ensisijainen tehtävä on huolehtia siitä, että myÜs heikoimmilla menee kohtalaisesti ja tasata toimeentuloeroja,

kun ne kasvavat liikaa. Liikemaailmassa –ƒƒ• –ƒ˜‘‹–‡ ‘Â? ’¥‹Â?˜ƒ•–ƒ‹Â?‡Â?ÇŁ Š‡‹Â?‘– ’‹–¥¥ talloa ja vahvoja vahvistaa, jos aikoo pärjätä.

Muun muassa tämän vuoksi olen sitä mieltä, että yhteiskunnan ja poliitikkojen omistamilta yrityksiltä puuttuvat menestymisen edellytykset.

NäkyykÜ valtio-omistajuus TeliaSoneran viimeaikaisissa toimissa?

Tuntuu, että kyse on vain osaamisen puutteesta. On oikein mennä hankalillekin markkinoille, mutta lainvastaisesti ei voi toimia.

Mitä sääntÜjä tai periaatteita noudatatte sijoittaessanne?

Sijoitan vain ylijäämän, jota en tarvitse elämiseen, ja mielelläni yrityksiin, joiden tuotteet ja palvelut tunnen. Eli jos syÜn �‹‡Ž——��‹� ǣ� �—‹� Atrian makkaraa, niin ostan pikemmin HKScanin kuin Atrian osakkeita.

Joskus sijoitin myĂśs lainarahaa, useimmiten onnistuneesti, mutta ei aina.

SIJOITIN VIIMEKSI

PEKKA VENNAMO, 68 PROFIILI TÄHÄN ON TULTU Politiikassa vietettyjen kansanedustaja- ja ministerikausien jälkeen seurasi kymmenen vuotta vetäjänä savotassa, jossa Posti- ja telelaitoksesta tehtiin Sonera Oyj. Sen jälkeen meni Saunalahden jaloilleen saamisessa muutama vuosi.

MIELESSÄ JUURI NYT? Nyt on hyvä mieli, ei suuria murheita.

HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS? Aika. Aina pitäisi olla aikaa myös itselle ja perheelle.

Keiden kanssa keskustelette sijoittamisesta ja sijoituskohteista?

Ennen kaikkea vaimoni ja joskus lastenikin kanssa. Isäni tapaan kokosin pienen salkun lapsilleni heti heidän syntymästään. Tyttäret hoitavat jo salkkunsa itse.

Sijoitusammattilaisten kanssa en juuri seurustele.

Mihin sijoititte viimeksi?

GURUJEN SALKUT

Raskas teollisuus kelpasi guruille ARVOPAPERIN SEURAAMAT suuret suo-

malaiset yksityissijoittajat kävivät tammi–helmikuussa sangen hiljakseen kauppaa Helsingin pörssin vaihdetuimmilla osakkeilla.

Yhtäkään OMXH25-indeksin yhtiötä sijoittajakuusikko ei ostanut nettomääräisesti seitsennumeroisilla summilla. Suurimmat ostot kohdistuivat Rautaruukkiin, jota tuli lisää gurujen kuvitteelliseen kollektiivisalkkuun 884 000 euron edestä. Omistuksiaan teräsyhtiössä lisäsivät Laineet ja Hautaset.

Yli puolella miljoonalla sijoittajakuusikko osti myös Cargotecia ja Fortumia. Edellistä hankkivat Ingmanit ja Hautaset, jälkimmäistä Ingmanit.

Kaikkiaan gurut ostivat tammi–hel-

En ole sijoittanut vuoteen mihinkään.

Mitkä ovat ikisuosikkinne Helsingin pörssissä?

Korot ovat alhaalla ja pitäisi siirtyä osakkeisiin. Hakisin yhtäältä halpoja osakkeita kuten Nokiaa ja toisaalta hyvin johdettuja yrityksiä, joista tulee mieleen Kone. Sillä on vielä kasvun varaa.

mikuussa OMXH25-indeksin yhtiöitä nettomääräisesti runsaalla 890 000 eurolla.

Suurimmat myyntipaineet kohdistuivat Outoteciin, jota lähti gurusalkuista 735 000 euron arvoisen potin verran. Outotecia putsasivat salkuistaan Ingmanit. Yli puolen miljoonan euron nettomyynnit kirjattiin myös Elisassa. Sitä myi Ingmanien lisäksi Ilkka Brotherus.

Helmikuun 12. päivän päätöskursseilla gurujen kuvitteellinen kollektiivisalkku oli vajaan 310 miljoonan arvoinen. Netto-ostot ja arvonmuutokset kasvattivat sitä tammikuun alusta reilulla viidellätoista miljoonalla eurolla.

TOMMI MELENDER

OSTETUIMM AT Yhtiö

Rautaruukki Cargotec Fortum Metso UPM

Ostot, euroa

883 960 567 199 562 780 354 170 156 420

M Y Y DY IMM ÄT Yhtiö

Myynnit, euroa

Outotec Elisa Neste Oil Huhtamäki Kone

-735 000 -542 245 -135 120 -123 210 -63 800

Sijoittajagurujen j j g j ostot ja j myynnit yy 7.1.-11.2.2013.

7 3 Täydellinen y gurutaulukko g sivulla 53 53.

Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa?

Ostaisin Espanjasta sijoitusasunnon, n, ökoska hinnat ovat pohjalla ja kiinteistöia markkinat elpymässä. Ulkomaisia ostajia liikkuu paljon. k kAsunnon saa Espanjassa helposti vuokn, ralle, ja hinnannousulle on tilaa. Uskon, aettä ostamalla oikean asunnon saisi pan rissa vuodessa hyvän tuoton. Mutta ensin k kolisi hyvä asua muutama kuukausi vuokn. ralla, että näkisi, mitä asunnolta vaaditaan. eAsuntojen laatu ja käytettävyys vaihtelen vat täällä paljon, enkä luota konsulttien palveluun.

Sijoitus Soneran listautumiseen on ollut ut isekä paras että huonoin sijoitukseni. Ain, kanaan omistajaa ei saatu ymmärtämään, ia että listaus onnistui, ja julkisuudessa asia dä kääntyi päälaelleen. En osannut myydä nkaikkea, kun olisi pitänyt, mutta kuitenli kin hyvissä ajoin ennen kuin valtio söhli Soneran ruotsalaisten syliin.

KARMO RUUSMAA

Mikä on ollut suurin onnistumisenne sijoittajana?

13

IHMISET

sitten Kari Kauniskangas, 38, tuli teekkarina YIT:lle työmaainsinööriharjoittelijaksi. Ne kesätyöt eivät koskaan loppuneet.

Suomen suurin YIT ilmoitti aikovansa jakautua kahdeksi yhtiöksi. Kiinteistötekniset palvelut siirretään Caverion-nimiseen yhtiöön. YIT-nimellä jatketaan rakentamista Suomessa ja ulkomailla.

Caverionin organisaatiota valmistelee YIT:n nykyinen toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski. Rakentavan YIT:n osalta tehtävään on valittu Kari Kauniskangas.

Koko työuransa YIT:ssä ja sen lähipiirissä viihtynyt Kauniskangas on ehtinyt tehdä paljon kesätyöpestin jälkeen. Nykytilanteen kannalta ratkaiseva askel oli nimitys Kansainväliset rakentamispalvelut -toimialan vetäjäksi vuoden 2008 alusta. Liikevaihdolla mitattuna lähes neljä viidesosaa YIT:n kv-rakentamisesta on nyt Venäjällä.

Loka–joulukuussa ennen kaikkea asuntojen perustaurakointi Pietarissa, Moskovassa ja sen ympäristössä teki 205 miljoonan euron liikevaihdolla 29 miljoonaa euroa eli 14 prosenttia liikevoittoa. Koko vuoden tasolla liikevoitto liki kaksinkertaistui 74 miljoonaan euroon. ”Ei ole mitään syytä ajatella, että me-

KUUSITOISTA VUOTTA

nisi ainakaan huonommin kuin viime vuonna”, Kauniskangas kuvaa näkymiä Venäjällä.

Selitys menestykselle on yhtiön hyvä maine. ”Vuosien 2008–2009 lamassa rakensimme aloittamamme kohteet valmiiksi.

Samaan aikaan kolme neljästä paikallisesta yhtiöstä keskeytti työt. Meihin luotetaan”, Kauniskangas sanoo.

Lähivuodet YIT:n kasvu tulee asuntorakentamisesta Venäjällä, sillä Baltiassa, Tšekissä ja Slovakiassa kysyntää on vähemmän.

Yhtiötä seuraavat analyytikot ovat yhtä mieltä siitä, että melko nuori Kauniskangas on toimillaan ansainnut pääomamarkkinoiden luottamuksen. Se on hyvä asia yhtiön arvostukselle pörssissä. ”Hän on pitänyt sen, minkä on luvannut. Suunnitelmat siitä, mitä Venäjällä tehdään ja miten marginaaleihin päästään ovat toteutuneet”, sanoo Inderesin YIT:tä seuraava analyytikko Sauli Vilén.

Kauniskangas on saanut rasvattua YIT:n toimintaa Venäjällä ja sitä kautta tehostettua pääomanhallintaa. Syytä onkin, sillä yhtiö haluaa 20 prosentin tuoton sijoitetulle pääomalle.

MIKAEL SJÖSTRÖM

JUHO KUVA

Venäjän-menestys nostaa Kauniskangasta YIT:n ruoriin

MATKALLA YKKÖSEKSI. Venäjän asunto-

gryndauksessa hankittu sijoittajien luottamus on tuonut Kari Kauniskankaalle paalupaikan kisassa YIT:n toimitusjohtajuudesta.

Lauri Rosendahlille lisää haasteita

KAROLIINA PAAVILAINEN

LAURI ROSENDAHLILLE tuli lisää haasteita.

Hänet ylennettiin vastaamaan koko Nasdaq OMX:n pohjoismaisten pörssien osake- ja johdannaiskaupasta. Samalla loppuu pesti kaitsea Nasdaq OMX Baltiaa ja Armenian-toimintoja.

Rosendahl ei vielä edennyt aivan johtoryhmään, jossa Nasdaq OMX:n koko Pohjolan toiminnasta vastaa tanskalainen Hans-Ole Jochumsen.

Rosendahl jatkaa myös nykyisessä tehtävässään Helsingin pörssin toimitusjohtajana. Etenkin Helsinkiin on ollut vaikea

saada uusia listayhtiötä, mutta Ruotsiin niitä on jonkin verran ropissut. Suunta pörssistä pois on yleisempi ilmiö.

Amerikkalaismedia julkisti huhun, jonka mukaan pääomasijoitusyhtiö Carlyle olisi ostamassa koko Nasdaq OMX. Silloin loppuisi Nasdaqin oma kymmenen vuotta kestänyt pörssitaival.

Huhu sai alkunsa, kun Nasdaqin entinen talousjohtaja Adena Friedman kävi tapaamassa Nasdaq OMX:n toimitusjohtaja Bob Greifeldiä.

GO WEST. Lauri Rosendahl yleni. Hän vastaa pörsseistä Helsingin lisäksi myös

Tukholmassa ja Kööpenhaminassa.

14 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

ELJAS REPO

SALKKUKISA Reportaasi: Re

Japanin pĂśr

ssikurimus

Sijoittamisen erikoislehti 32. vuosik erta

͟͝

A URIL TIKK joulukuu 12/2012

A

rvopaperin sijoituspanelistien perinteinen salkkukisa on lähtenyt käyntiin naiskomennossa, kun FIMin pääanalyytikon Sanna Kajeen valinnat ovat tuottaneet jo 17,9 prosenttia.

Kajeen menestyksen avaimet ovat toistaiseksi lÜytyneet kehittyviltä markkinoilta. Kiina-etf:n arvo on noussut 17,9 ja Vietnam-etf:n peräti 31,8 prosenttia.

Toista sijaa pitää hallussaan sijoittaja Jarl Waltonen, jonka pohjoismaisista osakkeista koostuva salkku on tuottanut vajaat 13 prosenttia. Parasta vauhtia salkun yhtiĂśstä on pitänyt norjalainen ĂśljypalveluyhtiĂś TGSNOPEC. Waltosen mukaan yhtiĂś on toipunut kahden vuoden takaisesta ‡Â?•‹Â?‘Â?ŽƒŠ†‡Â? ĂšÂŽÂŒÂ›Â?ÂƒÂ–ÂƒÂ•Â–Â”Â‘Ć¤Â•Â–Âƒ Ž‘‹•tavasti ja on nyt vahvassa vireessä.

YhtiÜn oman pääoman tuotto on tällä hetkellä lähes 30 prosenttia.

Kolmannella sijalta puolestaan lÜytyy Quorum RahastoyhtiÜn salkunhoitajan Marko KyyrÜsen erikoistilanneyhtiÜistä koostuva salkku.

Salkun parhaat sijoitukset ovat tähän mennessä olleet, hieman yllättäen, PÜyry ja Nokia. KyyrÜsen mukaan yhtiÜt ovat käänneprosesseissaan vielä alkuvaiheessa, mutta käänteen hinnoittelu saattaa toteutua jo tämän vuoden puolella.

Jumbosijaa pitää Eufex Pankin sijoitusjohtaja Anders Ekholm. Salkun Suomi-yhtiÜt ovat tuottaneet varsin mukavasti, mutta Pohjois-Amerikkalisuketta on painanut euron vahvistuminen. �So far, so good�, Ekholm kommentoi tyynen rauhallisesti.

2013?

Ensimmäisen ja viimeisen Arvopaperin sijoituspanelistin ero on jo hyvän vuosituoton verran, vaikka kilpailusta on takana vasta kaksi kuukautta.

Minne rahat

Sanna Kaje johtaa salkkukisaa

SALKKUKISA 4.12.2012–12.2.20133

JOULU KUU 9,50â‚Ź

MinneSijoitus Sijoitus rahatTuotto % 4.12.2012 12.2.2013

SANNA KAJE Metso Tikkurila Tieto Shanghai/Shenzen A-osake -etf Vietnam-etf

2013?

20 000 22 718 20 000 22 625 20 000 22 613 20 000 23 588 20 000 26 355 100 000 117 898

SUUR OMIS

TAJA

Näitä osa T kkeita Herlinit ost avat

JARL WALTONEN Cargotec PKC TGS-NOPEC Betsson Autoliv

MARKO KYYRĂ–NEN Nokia Oriola-KD A PĂśyry Outokumpu Aspocomp

ANDERS EKHOLM Sampo Huhtamäki Vontobel US Value Equity Morgan Stanley U.S. Property Fund Tundra Pakitanfond

MIRKO HURMERINTA

2012

JOHT ORY

HM Ă„

Finnair Aasian-kokaipaa kemusta

TALL IMES

TARI

Missä ova Erkon rah t at?

13,6 13,1 13,1 17,9 31,8 17,9 %

20 000 22 486 20 000 21 988 20 000 23 717 20 000 22 984 20 000 21 524 100 000 112 700

12,4 9,9 18,6 14,9 7,6 12,7 %

20 000 24 269 20 000 22 222 20 000 25 597 20 000 20 000 20 000 18 730 100 000 110 819

21,3 11,1 28,0 0,0 -6,3 10,8 %

15 000 16 770 15 000 16 682 25 000 27 030 30 000 31 280 15 000 15 230 100 000 106 992

11,8 11,2 8,1 4,3 1,5 7,0 %

Hallitsetko konkurssioikeuden erityiskysymykset ja käytännÜt? +ONKURSSIOIKEUSPŸIVŸÊ ÊoÊ (ELSINKIÊoÊHINTAÊ Ê_Ê ÊALVÊ Ê Ê

Konkurssiasiamies %EVAĂŠ!RKO +OSKI

+ONKURSSILAINÊPERUSPERIAATTEETÊOVATÊJOÊVAKIINTUNEET ÊMUTTAÊKONKURSSINÊERITYISKYSYMYKSISSŸÊ RIITTŸŸÊPOHDITTAVAA Ê3EMINAARISSAÊKONKURSSIOIKEUDENÊASIANTUNTIJATÊKŸSITTELEVŸTÊMM ÊVELALLISENÊITSEKRIMINOINTISUOJAAÊKONKURSSISSA ÊYRITYSKIINNITYKSENÊASEMAAÊULOSOTOSSAÊJAÊKONKURSSISSAÊ SEKŸÊTAKAISINSAANNINÊONGELMAKOHTIAÊOIKEUSKŸYTŸNNÎNÊVALOSSA Ê,ISŸKSIÊPEREHDYTŸŸNÊMM Ê TAKAISINSAANTIOIKEUDENKŸYNNINÊERITYISPIIRTEISIINÊSEKŸÊKIELLETTYIHINÊJAÊSALLITTUIHINÊTOIMIINÊOSAKEYHTIÎITŸÊJAÊNIIDENÊVELKOJAÊJŸRJESTELTŸESSŸ Ê3AAMMEÊMYÎSÊÊ+ONKURSSIASIAMIEHENÊTOIMISTOSTAÊ VIIMEISIMMŸTÊKŸYTŸNNÎNÊKUULUMISET Ê 3EMINAARINÊASIANTUNTIJOINAÊKONKURSSIASIAMIESÊEeva Arko-Koski Ê+ONKURSSIASIAMIEHENÊÊ TOIMISTO Ê/44 ÊYLIOPISTONLEHTORIÊTuomas Hupli ÊÊ(ELSINGINÊYLIOPISTO ÊPRESIDENTTIÊÊ Mikko KÜnkkÜlä Ê(ELSINGINÊHOVIOIKEUS ÊPROFESSORIÊTuula Linna Ê,APINÊYLIOPISTO ÊASIANAJAJAÊÊ Pauliina Tenhunen Ê!SIANAJOTOIMISTOÊ#ASTRà NÊ Ê3NELLMANÊ/Y ÊJOHTAVAÊKIHLAKUNNANVOUTIÊÊ Anssi Tuomaala Ê2AAHENÊSEUDUNÊULOSOTTOVIRASTOÊJAÊPROFESSORIÊJarmo Tuomisto Ê4URUNÊYLIOPISTO

Ilmoittaudu!

Professori Tuula Linna

oÊWWW TALENTUMLAKIKOULUTUS FIÊÊ oÊLAKIKOULUTUS TALENTUM FIÊ oÊPUHELINÊ Ê Ê ÊÊ /IKEUDETÊMUUTOKSIINÊPIDŸTETŸŸN

Talentum Lakikoulutus

www.talentumlakikoulutus.fi 15

MATKALLA TULEVAISUUTEEN Niin muuttuu maailma. UPM tekee nykyisin paperia l채hinn채 kasvuliiketoimintojensa rahoittamiseksi. Energia, sellu ja tarrat huolehtivat tuloskunnosta ja biodiesel on kasvukortti.

Teksti Tommi Melender Kuvat Juho Huttunen

17

E

telä-Esplanadilla UPM:n pääkonttorin kahdeksannessa kerroksessa on laaja kattaus yhtiön valmistamista materiaaleista tehtyjä kuluttajatuotteita.

Toimitusjohtaja Jussi Pesonen pitelee kädessään kaiutinta, pesuharjaa, kenkälusikkaa, terassilaudan palasta. Puukuitujen ja muovin ominaisuuksia yhdistävistä biokomposiiteista syntyy monenlaisia käyttöesineitä ja rakennusmateriaaleja.

Erilaisia kuluttajapakkauksiakin riittää näytteille. Niitä koristavat logot ja mainoslauseet on painettu UPM:n valmistamiin tarramateriaaleihin. ”Tarraliiketoiminnat aloitettiin 1970-luvulla. Nykyisin liikevaihto ylittää miljardin”, Pesonen sanoo naputellessaan jäätelöpurnukan kylkeä.

Siinä hänen vastauksensa niille, jotka epäilevät, voiko uusista tuoteryhmistä kasvaa UPM:lle merkittävää bisnestä.

Pesonen pahoittelee, että biodieseliä ei ole mahdollista pitää pääkonttorissa näytteillä paloturvallisuussyistä. Uusiutuvista polttoaineista Pesonen kertoo suusanallisesti peittelemättä toiveikkuuttaan.

UPM on investoinut 150 miljoonaa euroa Lappeenrannan biodiesel-laitokseen, joka ensi vuodesta alkaa valmistaa 120 miljoonaa litraa polttoaineitta vuosittain.

Biodieselille avautuvat houkuttelevat markkinat, koska EU:n tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus liikenteen polttoaineista kymmenesosaan vuoteen 2020 mennessä. Nykyisin biopolttoaineiden maailmanmarkkinat ovat noin 70 miljardin euron suuruiset, ja jos ennusteet

toteutuvat, ne kasvavat tämän vuosikymmenen aikana 8–18 prosenttia vuodessa. ”Odotan innostuneena biodieselin tuotannon aloittamista. Lähtötilanteemme on erinomainen: tunnemme raaka-aineen ja saamme siitä synergioita, ja sen lisäksi

Epävarmuus näkyy hinnoittelussa

18 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

Tase uuteen uskoon UPM:n nettisivulla lukee perinteikkään aarnikotkalogon vieressä ”The Biofore com-

JUSSI PESONEN ON INNOISSA AN BIOPOLTTOAINEIDEN K ASV UMAHDOLLISUUKSISTA.

OSAKE

UPM:N ARVOSTUSKERTOIMET jäävät tämän vuoden tulosennusteilla matalammiksi kuin verrokeilla, käytettiinpä mittarina tulospohjaista p/e:tä, tasepohjaista p/b:tä tai velkaisuuden huomioivaa ev/ebitdaa.

Myös omaan pitkän ajan arvostushistoriaansa nähden UPM:n osake näyttää huokealta. Tämän vuoden ennusteista laskettu p/e liikkuu alle yhdessätoista, kun vuodesta 1994 nykyhetkeen UPM:n p/e-lukuv keskiarvo nousee kolmentoista yläpuolelle.

Sijoittajien skeptisyys UPM:ää kohtaan perustuu paperiliiketoiminnan

meillä on omaa edistyksellistä teknologiaa sekä runsaasti patentteja”, Pesonen sanoo.

UPM valmistaa biodieselinsä ruuaksi kelpaamattomista raaka-aineista kuten hakkuutähteistä, hakkeesta, kannoista ja kuorista.

vaisuihin näkymiin. Tulosraportti ei maalaillut rohkaisevia näkymiä, mikä painoi osakkeen tulosjulkistuspäivänä 5,5 prosentin kurssilaskuun.

UPM sopii parhaiten pitkäjänteiselle sijoittajalle, jolla riittää uskoa siihen, että kasvuliiketoiminnoista koituu tulevina vuosina enemmän iloa kuin hiipuvista perinteisistä liiketoiminnoista surua.

Kasvuliiketoimintojen kypsymistä odotellessa UPM:stä on luvassa tasaisen vakaata osinkotuottoa. Viime vuodelta kilahtaa hyvää 60 senttiä osaketta kohti.

pany”. Yhtiössä kehitelty uudissana biofore vilahteleekin Pesosen puheessa taajaan.

Uudissanan ensimmäinen osa ”bio” viittaa kestävään kehitykseen ja ympäristöystävällisyyteen, jälkimmäinen osa ”fore” metsään tai edelläkävijän rooliin (”in the forefront”).

Nykypäivänä yhtiöt rakentavat julkikuvaansa komealta kalskahtavilla sloganeilla, mutta UPM:n tapauksessa bioforesta puhumisessa on kyse muustakin kuin imagokampanjoinnista.

UPM:n on luotava nahkansa uudelleen, koska sen perinteinen ydinbisnes on supistuva toimiala. Paperin valmistuksesta Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoille ei enää tule takavuosikymmenten kaltaista vahvaa bisnestä.

Tämän yhtiö tunnusti lopullisesti tekemällä paperiliiketoimintaan 1,77 miljardin euron alaskirjaukset. Nyt tehtaiden tasearvot vastaavat paremmin todellista tilannetta, ja samalla sijoitetun pääoman tuottoprosentti kohenee.

Alaskirjausten jälkeen paperiliiketoiminta muodostaa 30 prosenttia UPM:n sidotusta pääomasta. Saman suuruinen on ollut sen osuus yhtiön kumulatiivisesta käyttökatteesta vuosina 2010–2012.

Kova kasvo JUSSI PESONEN (s. 1960) nousi UPM:n

toimitusjohtajaksi vuonna 2004.

Hän on pitkän linjan umppilainen, sillä hän aloitti yhtiön palveluksessa alle kolmekymppisenä diplomiinsinöörinä. Ennen toimitusjohtajan pestiään hän ehti työskennellä monissa eri johtotehtävissä, muun muassa paperitoimialojen johtajana.

Toisin kuin takavuosikymmenten edeltäjänsä Pesonen ei ole voinut keskittyä imperiumin laajentamiseen uusia koneita rakentamalla. Päinvastoin hänen epäkiitollisena tehtävänään on ollut sopeuttaa perinteikästä metsäyhtiötä muuttuvaan maailmaan.

Se on tarkoittanut saneerausta, alasajoa, irtisanomisia.

Julkisuudessa Pesonen on selittänyt toimenpiteiden välttämättömyyttä jämäkän asialliseen tapaansa. Pelkkä kylmien faktojen mies hän ei kuitenkaan ole, sen voi päätellä siitä innokkuudesta, jolla hän esittelee UPM:n uusia tuoteinnovaatioita.

19

MARKKINA-ARVO

4,7 mrd. euroa PLUSSAT&MIINUKSET + Energia, sellu, tarrabisnes + Biodieselin mahdollisuudet + Vakaa osinkotuotto - Paperiteollisuuden ongelmat - Euroopan suhdannetilanne - Kasvuliiketoiminnat vaativat aikaa

SUOSITUKSET Analyytikot

kappaletta 6 4 2

0 osta ylipainota pidä vähennä myy

KURSSIKEHITYS UPM-Kymmene Suomalaiset osakkeet keskimäärin 20 15 10 5

Sellu on muodostanut käyttökatteesta 41 prosenttia, energia kuusitoista ja tarrat kahdeksan prosenttia. Uudessa taseessa energian osuus sidotusta pääomasta nousee 25 prosenttiin, sellulle lohkeaa 22 prosentin siivu. ”Eroamme monista muista metsäteollisuusyhtiöistä siinä, että meillä on vahva energialiiketoiminta, jolla on myös suuri arvo taseessa. Lisäksi meillä on runsaasti metsäomaisuutta paitsi Suomessa myös Uruguayssa”, Pesonen sanoo.

Metsä ja sahat muodostavat UPM:n sidotusta pääomasta viisitoista prosenttia.

Sijoittajat ja analyytikot ovat omissa laskelmissaan tarkastelleet jo pitemmän aikaa UPM:n omaisuuseriä samaan tapaan kuin ne nyt on virallisestikin kirjattu. Viime vuosina UPM:n ympärillä on liikkunut aika ajoin valtaushuhuja, jotka ovat perustuneet näkemykseen, että yhtiö on arvokkaampi kuin osiensa summa ja siten otollinen pilkottavaksi. ”Suunnanmuutos on ollut meille selvä jo vuodesta 2008 saakka, jolloin päätimme ryhtyä kehittämään aktiivisesti uusia markkinaintegroituja liiketoimintoja energian, puun ja sellun ympärille.”

Kasvuliiketoiminnat nousevat Pesosen mukaan entistä selvemmin esiin keskusteluissa sijoitusmaailman ammattilaisten kanssa. Myös tavalliset osakesäästäjät alkavat vähitellen sisäistää sen, että UPM ei ole pelkkä paperinvalmistaja.

0 2008

2013

LIIKETOIMINTA 2012

2013(e) 2014(e)

Liikevaihto, meur 10 438 10 158 10 302 Liikevoitto, meur 530 653 725 Voitto ennen veroja, meur 443 552 614 Nettovelat, meur 3 010 2 854 2 635 Oman pääoman tuotto, % 6,1 5,8 6,4

TULOS JA OSINGOT Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa

2012

2013e

2014e

0,69 0,60

0,83 0,60

0,95 0,60

ARVOSTUSVERROKIT p/e 2012e

UPM 10,7 Stora Enso 11,4 Metsä Board 15,7 SCA 16,4 DS Smith 10,6 Portucel-Empresa 10,1 Holmen 14,5 Mayr-Melnhof 13,7 Norske Skog NEG.

p/b ev/ebitda 2012e 2012e

0,6 0,6 0,9 1,8 1,7 1,4 0,8 1,5 0,1

20 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

6,0 6,3 5,8 9,3 6,0 6,4 7,7 5,1 5,0

Paperissakin kasvualueita Paperi on suureksi osaksi bulkkitavaraa ja paperinvalmistus volyymibisnestä, mikä näkyy myös tunnusluvuista. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana UPM:n kypsien liiketoimintojen – eli käytännössä paperin – keskimääräinen käyttökatemarginaali on liikkunut viidessä prosentissa.

Vastaavasti kasvuliiketoimintojen keskimääräinen viiden vuoden käyttökatemarginaali yltää 21 prosenttiin. Kasvuliiketoiminnot rakentuvat energian, sellun ja tarralaminaatin sekä Kiinan kasvavien paperimarkkinoiden ympärille. Biopolttoaineet tulevat mukaan tulevaisuudessa, kun niiden tuotanto saadaan käyntiin.

Yksinkertaistettuna UPM:n lähivuosien linjana on vahvistaa kasvavia liiketoimintoja paperista saatavalla rahavirralla. Paperi tuo edelleen kuutisenkymmentä prosenttia yhtiön liikevaihdosta. ”Sitä, että paperi tuo edelleenkin enemmän liikevaihtoa kuin kasvuliiketoiminnat, ei pidä korostaa liikaa. Me katsomme tulevaisuuteen. Olemme sanoneet että tämän vuosikymmenen aikana kasvavien

liiketoimintojen osuus nousee yli puoleen liikevaihdosta”, Pesonen sanoo.

Seuraavien viiden vuoden perspektiivillä paperiliiketoiminta pysynee nykyisellä tasollaan tai supistuu jonkin verran. Kasvavissa liiketoiminnoissa taas odotuksissa on tuntuvaa kasvua. Jotta ne voisivat muodostaa valtaosan UPM:n liikevaihdosta, niiden pitäisi kasvaa nykyisestä 4,4 miljardista eurosta seitsemän miljardin paremmalle puolelle.

Skeptikot epäilevät paperitehtaiden menettävän iskukykyään UPM:n suunnatessa päävoimansa kasvaviin liiketoimintoihin.

Pesonen puistelee päätään tällaisille arvioille. ”Emme me jätä paperiliiketoimintaa oman onnensa nojaan. Paperilla on vastedeskin tärkeä merkitys ja meillä on suuri intressi huolehtia sen kannattavuudesta.

Sitä paitsi paperissakin on kasvualueita, kuten Kiina perinteisissä tuotteissa ja tarrapaperi maailmanlaajuisesti.”

UPM on johtava tarrapapereiden valmistaja. Tähän mennessä se on valmistanut tarrapaperit Suomessa, mutta tilanne muuttuu, kun Kiinaan valmistuu tarrapapereihin erikoistunut paperikone.

Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperimarkkinoilla UPM joutuu jatkossakin käymään puolustustaistelua heikkenevää kysyntää, hinnanlaskupaineita ja ylikapasiteettia vastaan. Vaikka Euroopassa on suljettu viime vuosina runsaasti kapasiteettia, se ei ole ratkaisevasti helpottanut ongelmia, koska myös paperin kysyntä on pienentynyt. Samaan aikaan Aasiassa on rakennettu kapasiteettia lisää, ja aasialaiset paperinviejät työntävät tavaraansa Euroopan markkinoille.

Pesonen puhuu kustannuspelistä, mikä tarkoittaa sitä, että UPM pyrkii pitämään paperiliiketoimintansa iskukykyisenä kuluja leikkaamalla ja toimintaa optimoimalla.

Marginaalit ratkaisevat Tilinpäätöskatsauksessaan UPM arvioi paperiliiketoiminnan lähiajan näkymiä vaisuiksi. Sanoma- ja aikakauslehtipaperien hintojen lasku, epäsuotuisa valuuttakurssikehitys ja supistuneet toimitusmäärät rassaavat Euroopan paperiliiketoiminnan kannattavuutta vuoden alkupuoliskolla.

UPM:n kannattavuus lepääkin lähiaikoina energian, sellun ja tarrojen varassa.

Tilinpäätöskatsauksessa Pesonen kuvaili eurooppalaisen paperiteollisuuden ongelmia painokkain sanankääntein: dz Ƥ ¡ jonnan epäsuhta Euroopassa houkuttelee

OMISTUS

Nalle vahtii Jussia kasvollista omistajaa.

Tarkoittaako se sitä, että UPM:ssä valta keskittyy tiukasti toimivalle johdolle? Tuskin sentään. Vaikuttaahan UPM:n hallituksen puheenjohtajana suomalaisen pörssikapitalismin ikoni Björn Wahlroos.

Wahlroosin mielestä hallituksen tärkein tehtävä on toimitusjohtajan palkkaaminen, palkitseminen ja erottaminen. Jussi Pesosen olo kävisi varmasti tukalaksi, jos hallitus Wahlroosin johdolla alkaisi epäillä, ettei hän hoida tehtäväänsä eli omistaja-arvon kasvattamista parhaalla tavalla.

UPM:n kymmenen suurinta omistajaa muodostuu kotimaisista instituutiosijoittajista, mutta yhdenkään omistusosuus ei ylitä kahta prosenttia. Outona lintuna kymmenen kärjessä on Schweizerische Nationalbank eli Sveitsin keskuspankki.

Kevään yhtiökokouksessa UPM:n hallitukseen nousee uutena jäsenenä Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, josta tulee hallituksen kolmas naisjäsen Lane Holdings -sijoitsyhtiön hallituksen puheenjohtajan ja entinen investointipankkiirin Wendy E. Lanen ja Nokian entisen lakiasiainjohtajan Ursula Raninin rinnalle.

EI SUURTA

K ANNATTAV UUSKEHIT YS LEPÄ Ä L ÄHIAIKOINA ENERGIAN, SELLUN JA TARR ALIIKETOIMINNAN VAR ASSA.

joitakin alan toimijoita menettelemään lyhytnäköisesti. Marginaaleista tingitään, vaikka teollisuuden kustannusrakenteita ajatellen toiminta ei ole kestävällä pohjalla.

Me puolestamme pyrimme takaamaan rahavirtamme”, Pesonen sanoi.

Hän kiistää pyrkineensä tölväisemään kilpailijoita lyhytnäköisestä toiminnasta.

Tarkoituksena oli varoitella suostumasta liian mataliin marginaaleihin. ”Marginaalien puolustaminen on entistäkin tärkeämpää, kun julkinen valta pyrkii lisäämään teollisuuteen kohdistuvaa verotaakkaa. Nykyisessä hankalassa taloustilanteessa eurooppalaisten valtioiden pitäisi pikemminkin tukea teollisuuden kannattavuutta kuin heikentää sitä.”

Yhtä kaikki UPM on toiminut eurooppalaisilla paperimarkkinoilla toisin kuin eräät kilpailijansa. Viime vuonna Stora Enson toimitusvolyymit pysyttelivät lähellä toissa vuoden tasoja, mutta UPM:llä ne laskivat kymmenisen prosenttia, kun luvuissa huomioidaan Myllykoski-kaupan

vaikutukset. Kapasiteetin sulkeminen ei yksin selitä UPM:n laskevaa volyymikehitystä, vaan yhtiö menetti markkinaosuuksiaan Euroopan paperimarkkinoilla useita prosenttiyksikköjä. ”En ole ensisijaisesti kiinnostunut markkina-osuudesta. Marginaali on ratkaisevin tekijä kypsällä markkinalla hankalassa taloustilanteessa”, Pesonen sanoo.

Paperiteollisuuden konsolidoituminen on ollut viime vuosien kestoteema. Saneerauksia, yritysjärjestelyjä ja uudelleenjärjestelyjä on myös nähty, mutta viime aikoina metsäyhtiöt ovat toppuutelleet odotuksia suurista myllerryksistä. ”Kypsällä markkinalla toimiminen on kustannusten hallintaa. Sitä voidaan toteuttaa sisäisillä toimenpiteillä ja konsolidaatiolla. Näkisin, että näitä molempia tarvitaan vastedeskin. Paperiteollisuus on toimiala, jossa kapasiteetin käyttöasteen on oltava korkea, jotta toiminta olisi hyvää ja tehokasta. Kaikki keinot pitää käyttää, jotta siihen päästään”, Pesonen pyörittelee.

SUURIMMAT OMISTAJAT Omistaja

Osakkeita, kpl

Osuus, %

Ilmarinen Mandatum Varma Valtion eläkerahasto Etera Svenska Litteratursällskapet Keva Nordean rahastot Schweizerische Nationalbank Eläke-Fennia

10 381 987 9 531 219 7 000 000 5 350 000 4 100 321

1,97 1,81 1,33 1,02 0,78

3 858 600 3 848 244 3 440 522

0,73 0,73 0,65

3 077 806 2 640 600

0,58 0,50

Tilanne 31.1.2013. Hallintarekisterissä 54,5 prosenttia osakkeista.

21

REPORTAASI

22 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

Valtakunnan varainhoitaja Tuomo Mattila uskoo, että rahaa osakemarkkinoille vyöryttävä suuri rotaatio nostaa kursseja.

Teksti Karo Hämäläinen Kuvat Juha Törmälä

A

lvar Aallon modernismilla sisustetussa neuvotteluhuoneessa kahvia kaataa siniseen pukuun pukeutunut nuori mies, jonka arvaa poskista kestävyysurheilun harrastajaksi.

Hän puhuu antaumuksellisesti milloin allokaatiomallin hienouksista, milloin saksalaisista autoteollisuusosakkeista.

Häntä ei ole nähty talouslehtien etusivuilla, vaikka hän vaikuttaa useamman suomalaisen piensijoittajan säästöjen kehittymiseen kuin kukaan muu. Eiköhän hän hoida sinunkin pikkuserkkusi rahoja.

Nordean Säästö-rahastoissa on reilun 1,7 miljardin pääomat ja yhteenlaskettuna 144 000 osuudenomistajaa, miltei saman verran kuin Oulussa on asukkaita. Koko kansalle suunnattujen rahastojen keskisijoitus on 12 000 euroa. Moni osuudenomistaja on antanut koko sijoitussalkkunsa tämän miehen hoidettavaksi.

Paljon vartija on vaasalaissyntyinen Tuomo Mattila, 30-vuotias varainhoitaja,

joka vastaa kuudesta Säästö-tuoteperheen rahastosta – puhtaasti korkomarkkinoille keskittyvästä Nordea Säästö Korosta vain osakemarkkinoille sijoittavaan Nordea Osakesalkkuun asti.

Rahastoista pääomilla suurin on Nordea Säästö 25, jonka 33 000 osuudenomistajalla on yhteensä 480 miljoonan euron varat.

Nordea Säästö 50:llä osuudenomistajia on peräti 42 000, Nurmijärven verran.

Sekä Danskella että OP:llä on yli 60 000 osuudenomistajan yhdistelmärahastot, mutta Mattilan paketti tekee hänestä valtakunnan varainhoitajan.

Kuusi ulottuvuutta Yhdistelmärahastoilla on vanhastaan vähän huono maine piensijoittajia ryöstävinä tuotteina, joiden salkunhoitaja vain tasapainottaa osake- ja korkomarkkinoiden osuutta kerran kuukaudessa sen perusteella, kuinka osakkeet ovat kehittyneet ja vääristäneet salkun tasapainoa. Erityisen

lokoisaa homma on silloin, kun rahasto on rahastojen rahasto eli sijoittaa toisiin rahastoihin.

Niin saattoi olla vuosikymmen sitten, mutta nykyaikaisen yhdistelmärahastosalkun hoitaja vetelee monista vivuista. Osakkeet vastaan korot -painotuksen lisäksi Tuomo Mattila ottaa markkinoihin kantaa lisäksi viiden muun ulottuvuuden kannalta.

Korkopuolella näkemystä otetaan korkoriskin eli arvopapereiden juoksuajan perusteella sekä sen suhteen, suositaanko yrityslainoja vai valtionpapereita. Lisää säätöjä antaa luonnollisesti lainojen luottoluokitus.

Osakesijoituksissa Mattila katsoo sekä toimialoja että maantiedettä. Kaiken päälle hän vahtii, että salkun valuuttapainot ovat sellaiset, että ne vastaavat allokaatiotiimin näkemyksiä.

Näitä näkemyksiä hän toteuttaa sijoittamalla osuudenomistajien rahat paitsi muihin Nordean rahastoihin myös esimerkiksi indeksifutuureihin ja pörssilistattuihin

23

indeksirahastoihin, etf:iin. ”Esimerkiksi viime vuonna näkemyksemme oli, että Saksassa ja saksalaisella autoteollisuudella menee hyvin, mutta Nordean laajassa valikoimassa ei ole Saksarahastoa, joten ostin Dax-indeksifutuuria ja autoteollisuuteen erikoistunutta etf:ää”, Mattila kertoo.

Näkemys osui oikeaan. Autoteollisuusetf oli viime vuoden hitti neljänkymmenen prosentin kurssinousullaan.

Salkkuanalyysiohjelmistot ovat niin kehittyneitä, että Mattila voisi ajaa hoitamiensa rahastojen sisällön arvopaperin tarkkuudella. Listalle kertyisi mittaa sen verran monta printtiliuskaa, että käytännössä hän tarkastelee salkkua juuri eri ulottuvuuksien kautta.

Läpivalaisu onnistuu, koska sijoituskohteet ovat Nordean omia rahastoja ja passiivisia indeksituotteita.

Nordean rahastoista – Mattilan työkalupalikoista – ehdoton valtaosa on aktiivisia eli niiden salkunhoitajat ottavat näkemystä ja pyrkivät voittamaan markkinat. Mattilan ja kohderahaston salkunhoitajien näkemykset eivät aina osu yksiin.

Pohjois-Amerikkaan sijoittavan rahaston salkunhoitajat esimerkiksi suhtautuvat Ƥ ǡ Mattilan ja muun allokaatiotiimin mielestä alipaino olisi jo aika poistaa. Niinpä Mattila on ostanut Säästö-rahastojen salkkuihin Ƥ Ú vaa etf:ää ja paikannut sillä aktiivirahaston alipainotusta.

Muihin Nordean rahastoihin tehdyt sijoitukset ovat Säästö-rahastojen osuudenomistajille ilmaisia, sillä Säästö-rahastot eivät maksa niille hallinnointi-, merkintätai lunastuspalkkioita. Sen sijaan etf- tai futuurisijoituksista rahasto maksaa koituvat kulut. ”Nyrkkisääntönä on, että vähintään kahdeksankymmentä prosenttia rahaston sijoituksista on muissa Nordean rahastoissa.

Enintään kahdellakymmenellä prosentilla voin täydentää näkemystä”, Mattila kertoo.

Korkosijoituksista mojovat tuotot Aktiivisiin rahastoihin sijoittava yhdistelmäsalkunhoitaja saa toisinaan aiheetonta kunniaa ja aiheettomia haukkuja, kun rahasto kehittyy hyvin tai huonosti kohde-

24 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

rahaston salkunhoitajan toimien ansiosta.

Viime vuonna Mattilan hoitama Nordea Osakesalkku tuotti 13,1 prosenttia ja hävisi indeksilleen. Suomalaisista koko maailman osakemarkkinoille sijoittavista rahastoista se oli sijalla 28, kun Rahastoraportissa luokkaan kuuluu 52 rahastoa.

Koko maailman MSCI World -tuottoindeksi toi viime vuonna 13,6 prosentin arvonnousun, joten Mattila pärjäsi indeksiä paremmin mutta osuudenomistajat jäivät jälkeen indeksituotosta rahaston 1,9 prosentin hallinnointipalkkion vuoksi.

Osakesalkku-rahasto pärjäsi kuitenkin paremmin kuin suorilla osakesijoituksilla koko maailmaan kurkottava Nordea Maailma, joka on tanskalaishoidossa ja toinen Mattilan rahaston suurista sijoituksista.

Mattilan rahaston vertailuindeksissä on kuitenkin neljänneksen Suomi-paino, joten rahastot eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Tuomo Mattila harmittelee, että Nordean Pohjois-Amerikkaan sijoittavan rahaston salkunhoitajat olivat rakentaneet salkkunsa sillä perusteella, että amerikkalaiset vientiyritykset peittoaisivat kotimarkkinayritykset. Viime vuonna kävi toisin, ja rahasto hävisi indeksilleen.

Nordean korkorahastot taas ovat menestyneet viime vuosina poikkeuksellisen mainiosti suhteessa markkinaan. Se näkyy korkopainotteisten Säästö-rahastojen hyvänä suoriutumisena suhteessa indeksiin.

Itse asiassa yksinomaan korkomarkkinoille sijoittava Nordea Säästö Korko -rahasto tuotti viime vuonna 11,6 prosenttia eli vain 1,5-prosenttiyksikköä vähemmän kuin osakerahasto.

Mattila nostaa korkopuolen menestykseen kolme syytä. Ensinnäkin korkean riskin yrityslainojen ylipainottaminen oli Ƥ ¡¡ Ú Ǥ Nordea

Corporate Bond -rahasto menestyi hyvin. ”Ja olihan yllätys, että sijoitukset euroalueen valtionlainoihin tuottivat lähes 13 prosenttia”, hän jatkaa.

Pohjoismainen näkemys Viime vuosina moni rahastoyhtiö on ryhtynyt piilottelemaan salkunhoitajavastuuta merkitsemällä salkunhoitajaksi koko varainhoitotiimin. Se epäilemättä kuvaa tilannetta – mielipiteenmuodostus on usein ryhmätyötä – mutta jättää sijoittajan epävarmaksi: kantaako kukaan todella vastuuta euroistani?

Nordea toimii toisin. Säästö-rahastojen salkunhoitajan kohdalla lukee Tuomo Mattilan nimi. Se tarkoittaa vastuuta ja kasvollisuutta, vaikka näkemykset eivät ole edes työhuoneen vaan Nordean pohjoismaisen allokaatiotiimin yhteisiä.

Allokaatiotiimi kokoontuu tiistaisin puhelinkokoukseen, jossa ryhmän jäsenet esittelevät näkemyksiään. Kokouksen perusteella Mattila tekee muutoksia Säästörahastojen sijoituksiin. ”Sijoitusprosessimme perustuu pitkälti numeeriseen dataan ja omaan tutkimukseen”, hän kertoo. ”Meillä on omia työkaluja ja taktisen allokaation malleja. Ne antavat ideoita mutta eivät tee päätöksiä.”

Allokaatiotiimi ei laadi tarkkoja makrotaloudellisia ennusteita. Lyhyen ajan markkinakehitykseen vaikuttaa muun muassa sijoittajasentimentti, joten tiimi muodostaa näkemyksen myös sijoittajien mielialoista. ”Vaikka osaisi ennustaa koko maailman bkt:n oikein prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella, sillä ei tee rahaa”, pragmaatikko muistuttaa.

Vaikka Mattila suuntaa rahoja uudelleen

”OSAKKEISSA ON HOUKUTTELEVA RISKIPREEMIO SUHTEESSA KORKOTASOON.”

REPORTAASI

PROFIILI

Tuomo Mattila, 30 vuotta Koulutus: KTM (rahoitus), Hanken Työ: Nordean kuuden Säästö-rahaston salkunhoitaja, Nordean pohjoismaisen Multi Assets -tiimin jäsen. Fokusalueet korkoallokaatio ja kansainvälinen osakeallokaatio.

Harrastukset: Kestävyysurheilu, mökkeily

pääosin kerran viikossa, kauppaa hän tekee päivittäin. Tällä hetkellä – suotuisassa markkinatilanteessa ja Säästö-rahastojen myynnin vetäessä – kuuteen rahastoon tulee rahaa joitakin miljoonia euroja päivässä. Ne hän ripottelee tasaisesti kohderahastoihin. ”Rahavirran ei anneta vaikuttaa näkemykseen.”

Vaihtoehdot vähissä Entä sitten se kysymys, jonka kaikki esittävät ensimmäisenä yhdistelmäsalkunhoitajalle: optimisti vai pessimisti, siis osakkeet yli- vai alipainossa?

Optimisti. Tosin ylipaino ei ole järin suuri, Säästö 50:n tapauksessa seitsemän prosenttiyksikköä. Mattilalla olisi lupa ottaa viidentoista prosenttiyksikön osake/

korko-näkemystä suuntaan tai toiseen, ja ylipainoa on ollutkin parhaimmillaan toistakymmentä prosenttia. ”Osakkeissa on houkutteleva riskipreemio suhteessa korkotasoon”, kuuluu selitys.

Siis vaikka osakemarkkinat eivät näytä enää poikkeuksellisen halvoilta, korkosijoituksista tuoton saaminen on kiven alla. ”Lisäksi arvostusansaindikaattorit eivät näytä punaista”, hän lisää.

Arvostusansalla (value trap) tarkoitetaan tilannetta, jossa osakkeet näyttävät halvoilta, koska ennusteet laahaavat jäljessä. ”Tämän vuoden tulosennusteet laskevat.

Vaikka myös makrotalouden näkymät ovat vaatimattomat, tiedossa ei kuitenkaan ole isoa pettymystä”, Mattila hahmottelee.

Nämä ovat allokaatiomallin antamia näkemyksiä, joita täydentää lyhyen aikavälin taktinen malli: nordealaiset uskovat, että

markkinat ovat nyt riskinottotilassa, mikä suosii riskisempiä omaisuusluokkia.

Sama tarina pätee korkopuolella, jossa yrityslainat ja etenkin kehnojen luottoluokitusten high yield -lainat ovat Mattilan suosiossa. ”Ei niissä enää ole sellaista pihviä kuin viime vuosina, mutta vaihtoehdot ovat heikompia.”

Terveydenhuolto peittoaa it:n Toimialatarkastelussa Säästö-rahastojen suosikkeja ovat terveydenhuolto- ja energiayhtiöt. Tässä taustalla on Nordean hyvin menestynyt Vakaat osakkeet -sijoituspro ǡ ¡ Ƥ Ǥ painossa ovat it ja rahoitus, joskin rahoituksen alipainoa on pienennetty.

25

Maanosissa Mattila ja siten nordealaiset piensäästäjät suosivat Eurooppaa ja kehittyviä markkinoita ja alipainottavat Yhdysvaltoja ja Japania. �Kehittyvistä markkinoista olemme keskittyneet Kiinaan ja Venäjälle. Latinalaisen Amerikan osuus on pieni�, Mattila kertoo.

Valinta on ollut viisas. Lattarimarkkinat menestyivät viime vuonna kehnosti.

Valuuttojen suhteen Mattila ei ole ottanut voimakkaita aktiivisia näkemyksiä. �Mutta jeni on isossa alipainossa�, hän lisää.

Finanssikriisi antoi likviditeettiluennon Tuomo Mattila sai Nordean SäästĂś-rahastot vastuulleen suunnilleen vuoden 2006 puolivälissä. Hyvää aikaa riitti reilu vuosi, kunnes osakemarkkinat alkoivat luisua subprimeŠ—‘Ž‹••ƒ Â?‘Š–‹ •›Â?•›Â? ͤ͜͜͞ ƤÂ?ƒÂ?••‹Â?”‹‹•‹¥Ǥ Brittisalkunhoitaja James Baxter on

â€?LIKVIDITEETTI K ATOA A JUURI SILLOIN, KUN SITĂ„ ENITEN TARVITSISI.â€? puhunut osakekyynikkojen sukupolvesta, jolla hän tarkoittaa niitä noin nelikymppisiä salkunhoitajia, jotka ovat kokeneet uransa aikana sekä it-kuplaa seuranneen romah†—Â?•‡Â? ‡––¥ ƤÂ?ƒÂ?••‹Â?”‹‹•‹Â?Ǥ ƒš–‡” —•Â?‘‘ǥ että sukupolvikokemus ja sen tuoma osakepessimismi säilyy nykyisillä keski-ikäisillä elämän loppuun asti.

It-kuplan aikaan Mattila oli vielä luki-

Â‘Â•Â•ÂƒÇĄ Â?—––ƒ ƤÂ?ƒÂ?••‹Â?”‹‹•‹ ‘Â? ’ƒ‹Â?ƒÂ?—– ‘’pinsa syvälle. â€?Se opetti likviditeetin merkityksenâ€?, Mattila sanoo.

Hän muistuttaa, että likviditeetti on paitsi käteisen tekemistä myÜs mahdollisuutta muuttaa allokaatiota. �Valitettavasti likviditeetti katoaa markkinoilta yleensä juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsisi. Sen vuoksi markkinaturbulenssiin tulee varautua etukäteen.�

Osakepessimistiksi hän ei silti tunnustaudu, eivätkä rahastosalkkujen painotuksetkaan sitä todista. �Mistään kaikkien aikojen ostotilaisuudesta osakkeissa ei voi puhua, kun amerikkalaiset osakeindeksit ovat yli viiden vuoden huippulukemissaan. Silti kurssinousu saattaa jatkua, kun tuottotavoitteidensa kanssa painiskelevat sijoittajat allokoivat rahaa matalan tuoton korkosijoituksista osakemarkkinoille.�

.

TO 14.3 A T L I I PĂ–RSS

!") ##"" !$#

# $ "# ! !## " "# !! " !!)

! " # " "# " & !* " ! ! " ! " " ! # " ! )&"" & ) $) on tarjolla Veronmaksajien omien seminaarien lisäksi yritysten ja yhteisÜjen # # ! "# " ) & ! ) $ "# ! !" ! "" ! !" !))!") ! !") " # !" !! # !! !) ! ! " * !! !))" * ) !")$)" * !! " !"

Tutustu tapahtumaan osoitteessa %%% $ " "# ' "# ) !")) ! ! #! "" ( %%% $ ! " '

26 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

KasvuyhtiÜn pääomittaminen – sijoitusprosessin läpivienti käytännÜssä

+ASVUYHTIÎNÊPŸŸOMITTAMINENÊ AJANKOHTAISBRUNSSIÊoÊ Hinta 495 ₏ + alv 24 % Kuinka sijoitusprosessin läpivieminen käytännÜssä toteutetaan? Mitkä ovat keskeiset oikeudelliset seikat, jotka tulee huomioida? Kuinka osakassopimuksia voi käyttää osana pääomasijoittajan riskinhallintaa? Millaisia verotuksellisia näkÜkohtia tulee ottaa huomioon? Mitkä ovat uudistuvan sääntelyn vaikutukset?

KasvuyhtiÜn oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen liittyvän sijoituksen läpivieminen käytännÜssä on haastava prosessi ja monimutkainen kokonaisuus, jossa sopimus-, yhtiÜ- ja vero-oikeuteen liittyvät kysymykset kietoutuvat toisiinsa. Lisäksi julkisen sektorin rahoituksen sääntelyyn liittyvät kysymykset tuovat asiaan oman haasteensa.

Seminaarissa saat käytännÜn tyÜkaluja sijoitusprosessin läpiviemiseen. Kuulet myÜs ajankohtaiskatsauksen alaan liittyvään keskeiseen lainsäädäntÜÜn sekä odotettavissa oleviin muutoksiin.

ASIANTUNTIJOINA MM.

*OHTAJA ĂŠ/44ĂŠ Sakari Wuolijoki, .ORDEAĂŠ0ANKKIĂŠ3UOMIĂŠ/YJĂŠĂŠ

Asianajaja Mika J. Lehtimäki, !SIANAJOTOIMISTOÊ4RUSTÊ

*OHTAJA Ê/4+ÊSuvi Vänskä, .ORDEAÊ0ANKKIÊ3UOMIÊ/YJÊ

PĂ„IVĂ„N AIHEINA MM.

N

MIE

SLIIT

ON

% –25

EN

SEKTO

R

I

SENET o

KI

oÊWWW TALENTUMLAKIKOULUTUS FIÊoÊLAKIKOULUTUS TALENTUM FIÊ oÊPUHELINÊ Ê Ê ÊoÊ/IKEUDETÊMUUTOKSIINÊPIDŸTETŸŸN

JUL

Ilmoittaudu!

KI

oÊ Pääomasijoittamisen verotus ja uudet verokannusteet oÊ KasvuyhtiÜiden julkinen rahoitus oÊ Uuden sääntelyn vaikutukset.

JĂ„

o L A

oÊ Sijoitusprosessin läpivieminen käytännÜssä - Mitkä sopimukset, missä vaiheessa ja miksi? oÊ /SAKASSOPIMUKSETÊOSANAÊPŸŸOMASIJOITTAJANÊRISKIENHALLINTAAÊ - Kuinka laadin onnistuneen osakassopimuksen käytännÜssä?

Talentum Lakikoulutus Asiantuntijan valinta. Markkinajohtaja. www.talentumlakikoulutus.fi

SIJOITTAJA, TOHTORI PANGLOSS JA RAUTAKANSLERI Maailmantalous takeltelee, mutta osakeoptimismi valtaa alaa.

Varovaisen sijoittajan on syytä olla huolissaan pikemminkin poliittisista riskeistä kuin pörssin arvostustasoista.

Teksti Tommi Melender

29

V

ย ย ย ย ย ย ย ฦคย ย ย ย ฦค Voltairen ย ย ย ย ย ย อ อฃอกอฅ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Candide ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ยกย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ยกยกย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ยกย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวฃ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยก ย ย ยกย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ฦค ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย วค ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ฦคย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก อ อ อ อค ย ย ฦคย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยกยกย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ อฅ ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ฦก วฆย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ยกย ย ย ยกย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยกย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃ วณ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วควณ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

30 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

MAAILMANTALOUDEN KASVULUVUT BKT:n vuosikasvu, %

Kiina

Saksa

Yhdysvallat 10 8 6 4 2 0

2011

2012

2013e

2014e

INVESTOINTIBUUMI. Kiinan talouskasvu

KIINA Kuluttajaluottamus

Ennakoiva suhdanneindeksi

120

20 10 0 -10

110

-20 -30 -40 100

-50 2007

2012

2007

2012

hidastuu yhdeksästä prosentista seitsemän ja kahdeksan prosentin välille.

Maan uusi johto jatkanee investointihankkeita, sillä kovaa vauhtia kaupungistuvassa maassa tarvitaan infrastruktuuria. Kuinka kauan Kiinan kasvutarina voi jatkua? IMF:n tutkijoiden Mitali Dasin ja Papa N’Diayen mukaan tuskin pitemmälle kuin tämän vuosikymmenen loppuun. Kiinan talousihme ei poikkea aikaisemmista Aasian maiden talousihmeistä: investointivetoinen kasvu alkaa vääjäämättä hiipua, kun halpaa työvoimaa ei riitä mobilisoitavaksi entiseen tapaan.

31

32 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

Ovatko he sairastuneet valheelliseen toivoon vai ajavatko heitä järkisyyt? ǡ ¡ Ƥ sikriisin koettelemuksista samalla tavalla kuin Candide omista koettelemuksistaan. Voltairen teoksen lopussa Candide lausuu kuuluisat sanansa: ”Hoitakaamme puutarhaamme.” Lausahdus on loikka käytännönläheiseen elämänasenteeseen tohtori Panglossin pakonomaisesta optimismista. Puutarha ei ole samanlainen Edenin kaltainen idylli kuin kirjan alussa, mutta Candidekaan ei halua elää unelmista vaan työnsä hedelmistä.

Ehkä sijoittajatkin ovat siirtyneet risk on -tilaan samanlaisista syistä. He eivät laita rahojaan osakkeisiin huimien tuottojen toivossa vaan saadakseen ylipäänsä tuottoja. Nykymaailmassa varovaisuudella menettää enemmän kuin voittaa, koska korko Ǧ ¡¡ ƪ ¡ käteen. Osakkeiden lisätuotto-odotukset näyttävät suorastaan huimilta riskittömiin korkosijoituksiin verrattuna.

Ei siis tarvitse kuvitella sijoitusympäristöä idylliseksi uskaltautuakseen osakeostoksille.

Useimmat sijoittajat ovat sisäistäneet sen, että läntiset taloudet joutuvat sopeuttamaan velkojaan eivätkä suhdanteet ole lähivuosina läheskään niin suotuisat kuin viime vuosikymmenen Ǥ Ƥ noita ja maailmantaloutta, osakesalkkua kannattaa möyhentää ja muokata kuin Candide puutarhaansa, käytännönläheisen puutarhurin ottein. ouriel Roubini ǡ Ƥ sikriisi tuli henkilökohtaisena onnenpotkuna.

Hän oli hyvissä ajoin varoitellut Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden kuplasta ja sen aiheuttamista vaaroista. Kun subprime-lainoista kasattu korttitalo romahti, tämä suorapuheinen taloustieteilijä sai näkijän maineen. Roubinin Ƥ ¡¡ ¡ lossmaisilla synkistelevillä analyyseillään.

Helmikuun alussa Roubini osallistui Davosin World Economic Forumiin, joka kokoaa yhteen maailman tärkeimmät talousvaikuttajat. Hän kirjoitti näkemästään ja kokemastaan parikymmensivuisen raportin, jonka avainlause on hengeltään yllättävänkin positiivinen: ”On vaikea olla eri mieltä siitä, että kriisin paniikkivaihe alkaa olla takanapäin.”

Osakkeiden ostamista Roubini ei sentään mennyt suosittelemaan.

Uskollisena antipanglossina hän nosti uudeksi vaaraksi katteettoman optimismin leviämisen: ”Vaikka sijoittajien keskuudessa

N

KRIISIN SYNTYPAIKKA. Alkusysäyksen Ƥ Ǥ ¡ ¡ ǡ ¡ ¡ ¡¡ ¡ ¡ Ǥ ¡ ǡ ¡ ¡ ¡ ǡ ¡ Ǥ ¡¡ ¡

¡ ¡ Ú ¡ Ǥ ¡ Ǥ

vallitsee kupliva tunnelma, kehittyneiden maiden reaalitaloudet ovat edelleen huonossa jamassa.”

Davosissa Roubini sai kutsun kansainvälisten suuryhtiöiden toimitusjohtajille järjestettyyn suljettuun lounastilaisuuteen.

Hän pani merkille, että siellä keskusteltiin maailmantaloudesta kovin varovaiseen sävyyn. Ú Ƥ mitusjohtaja (nimi jäi raportissa paljastamatta) kertoi Roubinille kahden kesken, että heidän kokoamansa data kuvastaa nihkeää talouskehitystä paitsi läntisillä markkinoilla myös monissa kehittyvissä maissa.

Vaikka yritysjohtajat näyttävät ulospäin hymynaamaa ja valavat uskoa parempaan huomiseen, he kantavat kulissien takana huolta ¡ǡ ¡¡ ¡ Ƥ riittävän vahvaan kasvuun.

Jos maailman etevimmät yritysjohtajat ovat huolissaan maailmantaloudesta, osakesalkkuaan kaitsevan sijoittajankin on syytä olla. Ƥ kevaihtoja, ja tuloskasvun nyhtäminen käy hankalaksi, jos tuotteilta uupuu kysyntää.

Silmäys IMF:n ennusteisiin kertoo, kuinka kaukana tärkeimmät talousmahdit ovat viime nousukauden idyllisistä tunnelmista.

Yhdysvalloissa kasvu jää tänä vuonna selvästi alle pitkän ajan trendin, euroalue kärvistelee taantumassa ja Kiina jää kauas takavuosien kasvuluvuista.

Nykyiset pörssikurssit toki hinnoittelevat vaatimatonta kasvua, eikä sijoittajilla ole hätää jos ennusteet pitävät kutinsa. Odotuksia heikomman talouskehityksen vaara on kuitenkin varteenotettavampi kuin toivo odotuksia paremmasta talouskehityksestä. Siitä vakuuttuakseen tarvitsee vain seurata keskuspankkien tekemisiä.

Niillä ei ole kiirettä valmistautua koronnostoihin ja elvytystoimien purkamiseen, koska taloudet ovat niin haavoittuvaisia, etteivät kestäisi rahapolitiikan kiristämistä.

Pikemminkin keskuspankit käyvät epävirallista valuuttasotaa.

Mitä aggressiivisemmin ne elvyttävät, sitä todennäköisemmin valuutta heikkenee. Valuutan arvon lasku taas pönkittää vientiteollisuuden kilpailukykyä, mikä on kullanarvoinen juttu läntisille talouksille, joiden kotimainen kysyntä pysyttelee heikkona velkasopeutuksen vuoksi.

Euroopan keskuspankki on jäänyt valuuttasodassa alakynteen, koska toimii muita suuria keskuspankkeja pidättyväisemmin.

Euron vahvuus rassaakin vanhan mantereen vientiteollisuutta ja EKP:n pääjohtaja Mario Draghi pyrkii puhumaan euron kurssia alaspäin.

Pelissä on paljon: ellei vientiteollisuuden puhti riitä, vanhan

USA Kuluttajaluottamus

100

Ennakoiva suhdanneindeksi

120

80 60

110

40 20 2007

2012

100 2007

2012

33

VIENTIVETURI. Euroalueen talousmahti

Saksa on selvästi paremmassa iskussa kuin useimmat muut yhteisvaluuttaan kuuluvat maat. BMW:n tehtailla, kuten muuallakin saksalaisessa teollisuudessa, on riittänyt vipinää. Suurimpana mörkönä saksalaiselle teollisuudelle on vahva euro. Muista vanhan mantereen maista poiketen Saksassa vallitsee hyvä työllisyystilanne, mikä ajaa palkkoja ylöspäin, ja sekin alkaa ennen pitkää haitata vientiyritysten kilpailukykyä. Toisaalta Saksaan suuntautuvan tuonnin lisääntyminen voi piristää muiden euroalueen maiden talouksia.

34 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

SAKSA Kuluttajaluottamus

2007

15 10 5 0 -5 -10 -15 -20 -25 -30 -35 2012

Ennakoiva suhdanneindeksi

120

110

100 2007

2012

misen taidetta.

Velkojaan sopeuttavissa läntisissä maissa vallitsee skitsofreninen tilanne: keskuspankit elvyttävät täyttä päätä mutta hallitukset pyrkivät hillitsemään velkaantumista ja supistamaan julkisia menoja.

Taloustieteen nobelistin Paul Krugmanin mielestä spartalaisen ankara säästĂśkuuri johtaa tuhoisiin seurauksiin. Velkaantuminen ei ole suurin huolenaihe tilanteessa, jossa Yhdysvallat ja monet Euroopan maat saavat markkinoilta lainaa ennätysmatalilla koroilla. Huomio pitäisi suunnata tyĂśpaikkojen luomiseen, koska vain tyĂśllisyyden koheneminen antaa eväät talouskasvun ˜ƒŠ˜‹•–—Â?‹•‡ŽŽ‡Ǥ Â? •‹‹• Â‡ÂŽÂ˜Â›Â–Â‡Â–Â–ÂĄÂ˜ÂĄ Â?›Ú• ƤÂ?ƒÂ?••‹’‘Ž‹–‹‹Â?ƒ••ƒ ‡‹Â?ÂĄ vain rahapolitiikassa. â€?Julkisten menojen supistaminen tuhoaa tyĂśpaikkoja ja kuristaa talouskasvuaâ€?, Krugman on lausunut moneen kertaan ja vyĂśryttänyt tutkimusaineistoa argumenttinsa todisteeksi.

Eikä Krugman ole ainoa talousviisas, joka arvostelee kamreerimaista taloudenpitoa nykyisessä matalasuhdanteessa. Erilaisissa Â?ƒ–•ƒ—Â?Â•Â‹Â•Â•ÂƒÇĄ ”ƒ’‘”–‡‹••ƒ Œƒ ‡Â?Â?—•–‡‹••ƒ Â?‘•–‡–ƒƒÂ? ƤÂ?ƒÂ?••‹’‘Ž‹–‹‹kan kiristyminen jo lähes rutiininomaisesti esiin talouskasvua hidastavana tekijänä.

Credit Suissen ekonomisti Oliver Adler ehdotti hiljattain leikkimielisesti, että Krugman pitäisi nimittää euroalueen valtiovarainministeriksi: �IMF, Euroopan komissio ja eräät muutkin tahot ovat ryhtyneet ajamaan helpotuksia tiukkaan säästÜlinjaan.

Paul Krugman ei tietenkään nouse euroalueen valtiovarainministeriksi, mutta selvästikin keynesiläiset ajatukset saavat uutta voimaa taakseen�. autakansleri Bismarck luonnehti itseään tosiasioiden ystäväksi. Samoilla linjoilla kannattaa olla myÜs osakesalkkuaan kaitsevan sijoittajan. Nykyisessä maailmantilanteessa poliittiset riskit ovat toisasioita, jotka täytyy pitää mielessä.

Yksi onneton vaalitulos tai sisäpoliittinen kriisi saattaa kärjistää euroalueen velkakriisin uudestaan. Yhdysvalloissa taas Valkoisen talon ja kongressin kiistely julkisista menoista ja velkakatosta varjostaa osakekurssien lähiaikojen kehitystä.

Princetonin yliopiston professori Alan Blinder päivittelee tuoreessa kirjassaan After the Music Stopped sitä, kuinka kahden poliittisen leirin nurkkakuntainen nokittelu muuttaa yksinkertaiset ratkaisut monimutkaisiksi lehmänkaupoiksi. Çł Â?‡”‹Â?ƒÂ? „—†Œ‡––‹•‘–Â?— Â?¥›––¥¥ Â?ÂƒĆ¨ÂƒÂ?ÂƒÂ‹Â•Â‡ÂŽÂ–ÂƒÇĄ Â?‘•Â?ƒ •‡Â? ratkaisun suuntaviivat ovat niin selväpiirteiset. Tarvitsemme jonÂ?‹Â? ˜‡””ƒÂ? ƤÂ?ƒÂ?••‹’‘Ž‹‹––‹•–ƒ Â‡ÂŽÂ˜Â›Â–Â›Â•Â–ÂĄ ›Š†‹•–‡––›Â?ÂĄ Â?ƒ••‹‹˜‹•‡‡Â? vajeiden leikkaukseen tulevaisuudessa. Toisaalta veroja täytyy nostaa – olen pahoillani, republikaanit. Toisaalta menoja täytyy laskea – olen pahoillani, demokraatit.â€?

Oma lukunsa on maailmantalouden uusi kasvuveturi Kiina.

Aasian jätillä riittää rahkeita elvyttää hidastunutta talouskasvua, mutta poliittisia riskejä piisaa sielläkin.

Uutistietojen mukaan Kiinan uusi johto lukee ahkerasti Alexis de Tocquevillen 1856 julkaistua klassikkoa L'Ancien RĂŠgime et la RĂŠvolutionǤ ‹‹Â?Â?‘•–—• ”ƒÂ?•Â?ƒŽƒ‹•‡‡Â? ƤŽ‘•‘Ƥ‹Â? ‘Â? ›Â?Â?ÂĄÂ”Â”Â‡Â–Â–ÂĄÂ˜ÂĄÂĄÇĄ koska Tocqueville kirjoitti siitä, kuinka poliittinen kapinahenki voimistuu kĂśyhyyden väistyessä ja elinolojen kohentuessa. Kiinassa muhii keskusjohdon vastaista protestimielialaa. ƒ””‡Â? —ƥ‡–– on neuvonut olemaan pelokas silloin, kun toiset sijoittajat ovat ahneita ja ahne silloin, kun toiset sijoittajat ovat pelokkaita. Nyt ahneus on osakemarkkinoilla niskan päällä, mutta ahneus vaihtuu nopeasti peloksi, jos poliittisten riskien realisoituminen suistaa maailmantalouden uuteen kurimukseen.

R mantereen taantuma uhkaa sitkistyä. Huolet konkretisoituvat euroalueen talousveturiin Saksaan, jonka bkt:sta vienti muodostaa puolet.

Jos eläisimme tohtori Panglossin uskomusten mukaisessa parhaassa mahdollisessa maailmassa, osakkeiden hinnoittelussa tarvitsisi ottaa huomioon vain taloudelliset perustekijät. Poliittiset riskit voisi jättää omaan arvoonsa.

Nykymaailma on kaukana tällaisesta ihannetilasta. Politiikka ohjaa pĂśrssikursseja vahvemmin kuin kukaan olisi osannut ku˜‹–‡ŽŽƒ ‡Â?Â?‡Â? ƤÂ?ƒÂ?••‹Â?”‹‹•‹¥Ǥ Rautakansleri Otto von Bismarckin väitetään luonnehtineen politiikkaa mahdollisen taiteeksi, mutta viime vuosina se tuntuu pikemminkin olleen mahdollisen mahdottomaksi teke-

35

JOHTORYHMÄ

Omistajajohtajat tienaavat Huhtamäellä Huhtamäen osake on kivunnut vuodessa liki 50 prosenttia. Kurssihyppystä pääsee nauttimaan Huhtamäen johtoryhmä, jolla on vahva kannustejärjestelmä ja reilusti osakkeita.

Teksti Eljas Repo Kuvitus Karmo Ruusmaa

H

uhtamäen johto omistaa yhtiötä, samoin hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilliuskin. Lillius omistaa 700 000 euron Huhtamäki-salkun. Hän on ollut puheenjohtajana vuodesta 2005, jolloin Huhtamäen osake oli korkeammalla. Sitten tuli vaikeuksia, joista nyt on selvitty, ja edetty hyvälle tulosuralle. Lilliuksen kahdeksan vuoden pesti päättyy yhtiökokouksessa ja tilalle nousee Pekka Ala-Pietilä.

Huhtamäki asetti tavoitteeksi 15 prosentin tuoton sijoitetulle pääomalle (ROI), johon ei vielä viime vuodelta ylletty, mutta kannattavan kasvun tavoite täyttyi. Liikevaihto kasvoi ja tulos parani viime vuonna.

Huhtamäki ilmoittaa, että viisi suurinta asiakasta ovat Kraft, Mars, McDonald´s, Nestlé ja Unilever. Ne ovat kovia nimiä, jotka eivät tee voitontekoa alihankkijoille helpoksi. Huhtamäki on matalakatteisessa bisneksessä, joten tulosta tehdään ankaralla kustannusseurannalla. Se vaatii johdolta paljon.

Aidosti kansainvälinen Huhtamäki erottuu Helsingin pörssissä siinä, että sen johtoryhmästä vähemmistö on suomalaisia. Viidestä liiketoimintaalueen vetäjästä neljä on ulkomaalaisia. ”Huhtamäen brändiarvo on vahvistunut, mutta kansainvälisesti yhtiö on tuntematon. Se on haaste rekrytoinnissa”, sanoo Stanton Chasen Arto Sormunen.

Johtoryhmässä on yhdeksän jäsentä, joista viisi on liiketoimintavastuissa. ”Yhtiön kasvu viime vuosina on ollut ripeää. Roolit johtoryhmässä ovat olleet selviä”, Sormunen sanoo.

Pääkonttorilla toimitusjohtaja vetää porukkaa ja eri hallintovastuissa olevat johtajat viilaavat konetta tehokkaammaksi. Liiketoimintavetäjät vastaava asiakkaista, tuotannosta ja hakevat kasvunpaikat maailmalla.

36 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

Kapteeni Jukka Moisio, 52, on neljän vuoden toimitusjohtajakokemuksen jälkeen parhaimmillaan. Kannattavan kasvun lisäksi häntä voi kehua taidosta rakentaa monipuolinen johtoryhmä.

Suresh Gupta, 61, vastaa suurimmasta ja kannattavimmasta liiketoiminta-alueesta eli joustopakkauksista. Intialainen Gupta on työskennellyt yhtiössä vuodesta 1999.

Liiketoiminnan voimakkain kasvu on Kaukoidässä, jossa Guptalla on iso rooli. Hänen toimipisteensä on Intiassa.

Clay Dunn, 56, on Kansas Citystä. Hänen harteillaan on Pohjois-Amerikan vetovastuu paikan päällä. Yksikkö tekee toiseksi eniten liikevaihtoa ja parhaiten liikevoittoa.

Dunn tuli taloon vuonna 2005 Dow Chemicalilta hankintajohtajan pestiltä, joten hänellä on kokemusta globaalista kilpailusta.

Eric Le Lay, 51, johtaa Espoosta elintarvikepakkausliiketoimintaa Euroopassa ja Tyynenmeren alueella. Food Service -yksikkö on kolmanneksi suurin. Etenkin Euroopassa on kova kilpailu ja kannattavuus vaatimatonta.

Tämä ranskalaisen teknillisen yliopiston kasvatti tuli taloon vuonna 2008 Amcorilta.

Olli Koponen, 54, johtaa kuitupakkauksia. Koponen tuli taloon yli 20 vuotta sitten ja on ehtinyt kiertää ympäri maapalloa.

Saksalainen Peter Washner, 51, on ve

OSAKKEITA JA OPTIOITA HUHTAMÄELLÄ ON suoran osakekannustejärjestelmän lisäksi vanha optio-ohjelma. Toimitusjohtaja Jukka Moision optiopotin markkina-arvo on 624 000 euroa. Myös Juha Salosella ja Timo Salosella on optioita satojen tuhansien eurojen edestä.

Huhtamäen osakekannustejärjestelmä tuo johtajille bonuksia osakkeina, jos liikevoitto ja kasvu ylittävät sovitut rajat. Viime vuosina rajat ovat ylittyneet ja osakkeita on ropissut.

tänyt kalvotuotteita vuodesta 2009. Se on liiketoiminta-alueista pienin. Liiketoiminnan kehitys on ollut muita hitaampaa eikä strategiassa asetettuja kasvutavoitteita ole saavutettu. Washnerillä on tausta terveydenhoitoalalta ja lisäksi hän on paluumuuttaja, joka toimi aikaisemmin Huhtamäellä kuitupakkauksista.

Talousjohtaja Timo Salonen, 55, omaa juristin ja kauppatieteen tutkinnot. Hänellä on yli 20 vuotta Huhtamäki-uraa takana.

Yhtiöön on rakennettu tehokas talousfunktio, minkä ansiosta toiminta onnistuu kaukana päämarkkina-alueista.

Henkilöstöjohtaja Sari Lindholm, 44, on johtoryhmän tuorein jäsen, jonka ottaminen johtoryhmään on perusteltua.

Henkilöstömäärä on 14 000, ja menestyksen luovat ihmiset.

Hallintojohtaja Juha Salonen, 64, on ryhmän nestori ja pisimpään palvellut. Hänen vastuullaan ovat it, logistiikka ja kiinteistöt.

Iäkäs ja erilainen johtoryhmä Huhtamäen johtoryhmän jäsenten tausta, koulutus ja kansallisuus ovat osoitus toimivasta erilaisuudesta. Huhtamäki on onnistunut näyttämään, että kansainvälistä liiketoimintaa perinteisellä toimialalla voi johtaa Suomesta.

Johtoryhmäläisillä ei ole ulkopuolisia hallituspaikkoja juuri lainkaan.

Huhtamäellä on aito pelko, että sen johtajat siirtyvät kilpailijoille tai tarttuvat rahakkaampiin tarjouksiin. Johdon kompensaation on oltava riittävän hyvä ja niin se onkin, kun osakekurssi nousee.

Johtoryhmän keski-ikä on korkea. Ryhmässä on vain yksi alle 50 vuotias. Suurimman liiketoiminta-alueen vetäjä eli Gupta eläköityy lähivuosina ja samoin hallintojohtaja Salonen. Toimitusjohtaja ja muut liiketoimintavetäjät on sidottu yhtiöön osakeohjelmalla. Se on sijoittajan kannalta iloinen asia.

JOHTORYHMÄ

Timo Salonen Jukka Moisio

1 168 240 €

Clay Dunn

476 000 €

816 000 €

Olli Koponen

476 000 €

Suresh Gupta

408 000 €

Juha Salonen

707 200 €

Peter Wahsner

428 400 €

Sari Lindholm Eric Le Lay

81 600 €

408 000 € OMISTAJAT. Huhtamäen johtoryhmä ja heidän omistuksensa. Laskettu osakekurssilla 13,60 euroa.

37

OSAKKEET

MAKOISAA. Osinkoyllätykset ovat jättäneet huonot uutiset varjoonsa.

Osingoilla tyytyväiseksi Finnairin, Cramon ja Outotecin kaltaiset iloiset tulosyllättäjät ovat olleet Helsingin pörssissä harvassa.

Tasapaksusta tuloskaudesta jää kuitenkin hyvä maku odotuksia anteliaampien osinkojen vuoksi.

Teksti Tommi Melender

A

nalyytikot ovat tuttuun tapaansa syynänneet tarkkaan tilinpäätösraporttien tunnusluvut ja yritysjohdon maalailemat tulevaisuudennäkymät. Jos Ƥ ǡ vuoden tulosennustetta nostetaan. Jos taas odo ǡ ¡ Ǥ Ennustemuutosten perusteella tuloskauden sato ei muodostunut mitenkään loisteliaaksi. Helmikuun 13. päivänä Factsetin tietokannassa oli tulosraporttien jälkeisiä ennustemuutoksia runsaat 500 kappaletta. Niistä vain neljäkymmentä prosenttia oli ǡ Ú ¡ ¡ vuoden tuloksesta.

Laskuvoittoinen linja Helsingin pörssin tulosennusteissa on

38 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

vallinnut viime vuoden marraskuusta lähtien. Paradoksaalisena ¡¡ ¡ǡ ¡ tiöiden osakekurssit ovat nousseet tuntuvasti ennusteiden laskuista huolimatta.

Tuloskasvua luvassa Ǧ ǡ ahko kuva vahvistuu.

Helsingin pörssin suurista yhtiöistä noin puolet raportoi konsensusennusteiden mukaiset tai niitä paremmat luvut jouluneljännekseltä. Tulospettymyksiä aiheuttivat muun muassa Elisaǡ Kemiraǡ Neste Oilǡ Nokian Renkaatǡ Pohjolaǡ Orion ja Stora Enso.

OSAKKEET

Iloisimmilla tulosyllättäjillä tämän vuoden ennusteet ovat nousseet selvästi tilinpäätösraportin jälkeen. Tällaisia yhtiöitä ovat Finnair, Cramo ja Outotec. Odotuksia paremmin on mennyt myös Nokialla, ja matkapuhelinyhtiön jo tämän vuoden osakekohtainen tulosennuste onkin kivunnut niukasti voitolliseksi.

Hankalasta suhdannetilanteesta huolimatta suomalaisten yhtiöiden arviot tulevaisuudennäkymistä eivät ole erityisen synkeitä. Tälle vuodelle annetuista ohjeistuksista ei ole koitunut suuria sydämentykytyksiä sijoittajille ja analyytikoille.

Jos nykyiset konsensusennusteet toteutuvat, Helsingin pörssin tuloskertymä verojen jälkeen kasvaa tänä vuonna runsaat kahdeksantoista prosenttia. Odotetun tuloskasvun perusteella Helsingin pörssi onkin vahvimpia läntisiä osakemarkkinoita.

Tuntuvaa parannusta tosin selittää pitkälti Nokia, jolta ana ¡ Ƥ Ǥ Suomalaisten yhtiöiden liikevaihdon kasvunäkymät ovat selvästi tasaisemmat. Konsensusennusteet odottavat Helsingin pörssin liikevaihtokertymän karttuvan tänä vuonna runsaat kolme prosenttia.

Liity Osakesäästäjiin!

Edut ja toiminta: Viisas Raha -lehti Kauppalehti perjantaisin Kirja- ja lehtitarjouksia Alennuksia sijoituspalveluista Yritysvierailuja ja sijoitustapahtumia Puolueeton neuvonta ja tiedon välittäminen Lisätietoja www.osakeliitto.fi/jasenyys

Osingot maittavat Helsingin pörssin viime kuukausien kurssinousua ovat ruokkineet odotukset hyvästä osinkokeväästä. Korkosijoitusten onnettomat tuotot kasvattavat sijoittajien osinkonälkää.

Useat suomalaisyhtiöt jakavat voittoa avokätisemmin kuin vuosi sitten, ja tilinpäätösraporttien yhteydessä julkistetut osinkoehdotukset ylittävät konsensusennusteet. Suurista pörssiyhtiöistä iloisimmat osinkoyllätykset ovat tarjonneet Kone, Nokian Renkaat ja Outotec.

Monen uskollisen osakkeenomistajan pettymykseksi Nokia päätti olla jakamatta osinkoa, mutta yleisesti ottaen päätös otettiin sijoittajapiireissä ymmärtäväisesti vastaan.

Metsä Board puolestaan liittyy tänä keväänä voittoa jakavien yhtiöiden joukkoon. Yhtiön osakkeenomistajille on luvassa hyvää kuusi senttiä osaketta kohti, mikä on konsensusennusteeseen nähden tuplasti. Edellisen kerran Metsä Board maksoi osinkoa nousukauden huipulla 2007.

Nollaosingot jättää taakseen myös Finnair, jonka osakkeenomistajille kilahtaa kymmenen senttiä osaketta kohti. Moista avokätisyyttä eivät analyytikot osanneet odottaa lentoyhtiöltä, joka nousi syvistä vaikeuksista vihdoin voitolliseksi.

Osakesäästäjien Keskusliitto paikallisyhdistyksineen on valtakunnallinen osakkeenomistajien etujärjestö, jonka tarkoitus on edistää osakesäästämistä ja muuta yksityishenkilöiden varojen hallintaa.

Liiton tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta ja oikean tiedon välittäminen. Jäsenmaksu on 69,50 euroa vuonna 2013. Liity jäseneksi kätevästi netissä! Voit myös postittaa tietosi osoitteeseen Osakesäästäjien Keskusliitto ry, Freesenkatu 3 A 2, 00100 Helsinki.

PÖRSSIN ENNUSTEMUUTOKSET

12/12 1/12 2/12 3/12 4/12 5/12 6/12 7/12 8/12 9/12 10/12 11/12 12/12 1/13

400 300 200 100 0 -100 -200 -300 -400 -500

Katso lisää: www.osakeliitto.fi/jäsenyys LÄHDE: FACTSET

tulosennusteiden nostot tulosennusteiden laskut

Liity jäseneksi Osakesäästäjiin – Saat rahanarvoisia jäsenetuja!

39

TAISTELUPARI

Spondan toimitusjohtaja Kari Inkinen

Ostari Helsingin Myllypurosta vai varasto Vantaan Hakkilasta? Kiihkeästi kasvava Citycon vaikuttaa tylsää Spondaa kiinnostavammalta.

Teksti Mirko Hurmerinta

K

un vertailee Helsingin pörssin suurimpia kiinteistöyhtiöitä Cityconia ja Spondaa, valinta on tehtävä sen perusteella, kumman strategiasta pitää enemmän. Cityconia ostamalla saa salkun täydeltä kauppakeskuksia, kun taas Sponda tarjoaa vähän kaikkea.

Arvostuskertoimet eivät helpota valintaa puoleen eikä toiseen, ja yhtiöiden kurssikehityskin on ollut lähes yhtä käppyrää.

Tämä johtuu siitä, että molemmat yhtiöt toimivat suurin piirtein samalla markkinaalueella ja näin ollen jakavat samat lähiajan suhdannenäkymät. Lisäksi kiinteistösijoittaminen on kuin satasen juoksu: suora on sama kaikille, oli kenttä sitten missä hyvänsä. Erot ovat varsin pieniä, ja merkittäviä ylituottoja kanssakilpailijaan verrattuna on vaikea saavuttaa.

Kiinteistön tuottoprosentin nostaminen on vaikeaa, mutta absoluuttista tuottoa voi kasvattaa rajattomiin haalimalla uusia kohteita ja oman pääoman tuottoa nostaa velkavivulla. Kasvuhakuisuudessa Citycon vetää selvästi pidemmän korren.

40 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

Viime vuonna Citycon osti kiinteistöjä, tämän vuoden puolella toteutunut Kista Galleria -kauppa mukaan lukien, noin 623 miljoonalla eurolla. Spondan ostot sen sijaan jäivät vain 15,2 miljoonaan. Vuodesta 2007 Cityconin liikevaihto on kasvanut 58 prosenttia ja nettovuokratuotot lähes saman verran. Spondalla liikevaihto on samalla ajanjaksolla kasvanut vain 25 ja nettotuotot 26 prosenttia.

Cityconilla kasvuhakuisempi omistaja Cityconin vahvan kasvun takana on yhtiön hallituksessa puheenjohtajan nuijaa heiluttava kiinteistömoguli Chaim Katzman.

Israelin ja Yhdysvaltain kansalainen tuli Cityconin pääomistajaksi vuonna 2004.

Seuraavana vuonna yhtiö teki ensimmäisen ulkomaisen sijoituksensa ja on vuosi vuodelta terävöittänyt strategiaansa kohti nykyistä, puhtaasti kauppakeskuksiin keskittävää mallia.

Sponda sen sijaan oli alunalkujaan valtion perustama roskapankki, johon se

kippasi SKOP:n kiinteistö- ja osakesijoitukset. Viimeiset osakkeensa valtion sijoitusyhtiö Solidium myi viime vuonna.

Uudeksi suuromistajaksi vajaan 15 prosentin omistusosuudella nousi neljästä säätiöstä ja yhdistyksestä sekä eläkeyhtiö Veritaksesta muodostettu Oy Palsk Ab, joka tuskin hamuaa yhtä voimakasta kasvua kuin Katzman.

Voimakkaalla kasvulla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Cityconin korolliset nettovelat olivat vuoden lopussa 1,49

LUE LISÄ Ä

" ȃ ARVOPAPERI.FI

TAISTELUPARI

Cityconin toimitusjohtaja Marcel Kokkeel

miljardia euroa. Vuodesta 2006 nettovelka on lähes kaksinkertaistunut. Yhtiön rahoitusasema nousikin selvästi sijoittajien huolenaiheeksi, kun yhtiö viime vuoden puolella tiedotti Kista-kaupasta.

Citycon on kuitenkin toiminut järkevästi ja rahoittanut osan hankinnoistaan osakeanneilla viime vuosina. Uusi osakeanti on jo putkessa. Pääomistaja Katzmanilla näyttää siis olevan piikki auki Cityconille, minkä pitäisi lievittää suurimpia rahoituspelkoja. Huomionarvoista on myös yhtiön nettovelkaantumisaste, jonka trendi on kuitenkin ollut tasesubstanssin kasvusta johtuen laskeva. Eikä Cityconilla mitään hätää olekaan, mikäli se onnistuu pitämään vuokrausasteensa nykyisissä yli 95 prosentin lukemissa.

Spondalla sen sijaan on kosolti petrattavaa vajaakäytössä. Sen vuokrausaste on kolme viime vuotta pyörinyt 88 prosentissa, eikä parannusta ole yhtiön mukaan odotettavissa tänäkään vuonna. Yhtiön murheenkryyninä ovat jo usean vuoden ajan olleet logistiikkakiinteistöt, joissa vuokrausaste oli vuoden lopussa 75 prosenttia. Toimisto-

LIIKETOIMINTA JA ARVOSTUKSET CITYCON Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Voitto ennen veroja, meur Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa Nettovelat, meur Oman pääoman tuotto, % SPONDA Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Voitto ennen veroja, meur Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa Nettovelat, meur Oman pääoman tuotto, %

2011 217 82 55 0,05 0,15 1 457 1,54 2011 242 163 92 0,39 0,16 1 729 8,65

2012 239 136 68 0,26 0,15 1 482 8,36 2012 258 172 109 0,37 0,17 1 717 7,52

2013e 251 147 81 0,21 0,15 1 719 6,57 2013e 270 178 114 0,31 0,18 1 787 6,32

ja liiketilojen, jotka käsittävät 54 prosenttia Spondan nettotuotoista, vuokrausaste oli vuoden lopussa 89,4 prosenttia.

Analyytikot Cityconin puolella Citycon on myös analyytikoiden mieleen, selviää Factsetin analyysipalvelusta. Yhteensä 13 analyytikon konsensus on antanut

Cityconille tavoitehinnaksi 2,77 euroa, mikä tarkoittaisi nykykurssilla noin 15 prosentin nousuvaraa. Spondan tavoite on yhtä monen mielipiteen tuloksena asettunut 3,95 euroon, mikä jättää kurssille vain vajaan neljän prosentin nousuvaran.

Ennusteet heijastelevat kovempia kasvuodotuksia Cityconille. Yhtiön tuloksen ennen veroja odotetaan tämän ja ensi vuoden aikana kasvavan noin kolmanneksella viime vuodesta, kun Spondan tuloskasvun odotetaan jäävän noin 12 prosenttiin.

On vaikea löytää perusteluja, miksi sijoittaja valitsisi ennemmin Spondan kuin Cityconin. Vaikka Cityconin aggressiiviseen kasvuun liittyy riskejä, yhtiö on osoittanut, että se pystyy löytämään laadukkaita kohteita ja pitämään vuokrausasteen korkealla.

Yhtiön strategia on selvempi ja terävämpi kuin Spondalla, ja osinkopolitiikkakin on lämmittänyt enemmän.

Spondalla on tosin enemmän varaa parantaa, mutta lähiajan suhdannenäkymät eivät anna paljon tukea. Osake ei myöskään ole yhtään sen halvempi kuin kilpakollegansa.

41

MAAILMAN OSAKKEET

SHUTTERSTOCK

MAAILMAN PÖRSSIT

Nousumarkkinan kohtalo vaakalaudalla siitä huolimatta, että maailmantaloudessa ei mene erityisen hyvin.

Osakemarkkinoita ruokkii iso L eli likviditeetti. Viime aikoina pörssiin on virrannut runsaasti rahaa joukkolainamarkkinoilta, kun korkosijoituksille on vaikea saada nykyisessä tilanteessa edes siedettävää tuottoa. Todellisina likviditeetin ylläpitäjinä ovat toimineet keskuspankit kvantitatiivisella elvytyksellään.

Samalla kun osakemarkkinoille on virrannut uutta pääomaa, on myös optimismi sijoittajien keskuudessa lisääntynyt. Wall Street Journal kyselikin taannoin, enteileekö nykyinen pörssi-intoilu jo seuraavaa korjausliikettä.

Amerikkalaisessa keskustelussa on vilahdellut nousumarkkinoiden anatomiaa kuvaava nelivaiheinen malli, jossa sijoittajien mielialaa hallitsee aluksi ”vastustus”, joka muuttuu vähitellen ”konsolidaatioksi” ja ”hyväksymiseksi”, kunnes lopulta ryöpsähtää ”ylenpalttisuudeksi”.

Onko nyt menossa nousumarkkinan ylenpalttisuusvaihe? Niin saattaa hyvinkin olla, ellei taloudesta ja yritysrintamalta saada sytykkeitä kurssinousun jatkumiselle.

Osakkeiden nykyiset arvostuskertoimet liikkuvat niin Suomessa kuin maailmalla pitkän ajan keskiarvojensa

42 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

alapuolella, mikä on hankalassa suhdannetilanteessa täysin ymmärrettävää.

Pelko tuloskuplasta, eli siitä kehittyvätkö yritysten voitot odotetulla tavalla, estävät arvostuskertoimia kipuamasta ”normaalille” tasolle.

Silmäys vuoden 2013 konsensusennusteisiin kertoo, että useimmilla maailman tärkeistä osakemarkkinoista odotuksissa on kaksinumeroista tulos-

JAPANIIN ODOTETA AN

35 % TULOSK ASV UA

kasvua. Poikkeuksia ovat Yhdysvallat (9 %), Ruotsi (4 %), Saksa (3 %) ja Venäjä (2 %). Todellista tulosrallia analyytikot ennustavat Japaniin (35 %), Kiinaan (18 %) ja Intiaan (16 %).

Meneillään olevan tuloskauden aikana tulosennusteita on kansainvälisillä osakemarkkinoilla laskettu ahkerammin kuin nostettu. Jos odotukset hiipuvat kevään aikana lisää, osakkeisiin alkaa kertyä laskupaineita.

TOMMI MELENDER

SUOTUISAA KEHITYSTÄ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

΅ ĐĐ

Argentiina Japani Kiina Ruotsi USA (Doe Jones) USA (S&P 500) Sveitsi Norja Britannia Suomi USA (Nasdaq)

΅ ě

6,8 -13,8 6,6 23,1 4,6 4,8 4,0 10,0 3,6 9,1 3,1 13,0 2,5 18,0 2,3 3,7 2,3 9,8 2,2 3,6 2,1 9,9

ĕȀĊ

ĔĘĎēĐĔǦ ęĚĔęęĔ

7,7 14,4 11,0 14,6 12,2 13,7 14,4 10,7 12,1 15,1 16,4

2,1 2,1 2,8 4,0 3,0 2,2 3,2 4,4 3,3 4,3 1,5

Ά΄΅· e Ά΄΅· e

VAKAATA KEHITYSTÄ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

Taiwan Venäjä Hongkong Saksa Ranska

΅ ĐĐ

΅ ě

1,1 0,5 0,2 -0,1 -0,2

0,2 -3,8 13,1 11,1 8,7

ĕȀĊ

ĔĘĎēĐĔǦ ęĚĔęęĔ

15,3 6,0 13,7 11,6 11,8

3,3 3,9 2,8 3,3 3,9

Ά΄΅· e Ά΄΅·e

HEIKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

Puola Brasilia Etelä-Korea Intia Turkki Italia

΅ ĐĐ

΅ ě

-1,3 -1,9 -2,3 -2,4 -4,2 -4,7

6,8 0,9 -1,8 5,8 15,5 1,6

ĕȀĊ

ĔĘĎēĐĔǦ ęĚĔęęĔ

13,1 12,3 9,4 12,6 10,4 11,2

3,8 3,6 1,4 1,8 2,9 4,8

Ά΄΅· e Ά΄΅· e

Luvut laskettu 11.2.2013 päätöskursseilla.

LÄHDE: FACTSET

PÖRSSIVUOSI 2013 on alkanut suotuisasti

KUUKAUDEN ULKOMAINEN

LIIKETOIMINTA 2012 2013e 2014e

Liikevaihto, meur 15 889 15 867 16 622 964 919 1 140 Liikevoitto, meur 775 998 Voitto ennen veroja, meur 311 1,20 3,85 4,87 Tulos/osake, euroa 1,00 1,70 2,01 Osinko/osake, euroa 2 109 1 730 1 325 Nettovelat, meur 8,8 9,8 11,5 Opon tuotto, %

ARVOSTUS&V ERROKIT p/e 2013e

MANin takaiskut Euroopan kuorma-automarkkinoilla jatkuvat.

Vuodesta 2013 tulee saksalaisyhtiölle hankala.

K

Teksti Tommi Melender

uusi vuotta sitten saksalainen kuorma-autovalmistaja MAN yritti haukata ruotsalaisen kilpailijansa Scanian.

Valtaus jäi puolitiehen, mutta edelleenkin MANilla on Scaniasta runsaan kolmentoista prosentin siivu.

Volkswagenilla taas on hyppysissään Scaniasta 46 prosenttia, ja jotta asia menisi mahdollisimman mutkikkaaksi, se omistaa MANista kolme neljäsosaa.

Kolmannen suuren eurooppalaisen kuorma-autovalmistajan Volvon omistajakunnasta ei Volkswagenia löydy. Piikkipaikalle nousee Renault seitsemän prosentin osuudellaan.

Viime ajat ovat olleet hankalia niin MANille, Scanialle kuin Volvollekin niiden perinteisillä markkinoilla. Euroalueen velkakriisi ja talouskurimus ovat pitäneet kuorma-autojen kysynnän vanhalla mantereella vaisuna.

Huonoina aikoina paineet yritysjärjestelyihin kasvavat, mutta eurooppalaisten kuorma-autovalmistajien välinen status quo ei horju.

Toisaalta Euroopan merkitys kuormaautovalmistajille ei ole samaa luokkaa kuin takavuosikymmeninä. Ne suuntaavat katseensa Aasian ja Latinalaisen Amerikan nouseviin talouksiin, joiden kysyntä kompensoi vanhan mantereen heikkouden. Aasia ja Latinalainen Amerikka muodostavat yhdessä yli puolet globaalista markkinasta.

Vaikeita aikoja MAN keräsi viime vuonna liikevaihtoa 15,8

miljardia euroa, mikä on neljä prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Liikevoitto sitä vastoin romahti 35 prosenttia 964 miljoonaan euroon.

Toimitusjohtaja Georg Pachta-Reyhofen luonnehtii tilinpäätöskatsauksessaan MANin viime vuotta epätyydyttäväksi. Hän lupaa yhtiön karsivan kustannuksiaan ja kasvattavan tehokkuuttaan.

Tervehdyttämistoimista huolimatta vuosi 2013 muodostuu kaikkea muuta kuin ruusuiseksi. Ohjeistus on koruton: liikevaihto laskee jonkin verran, mutta liikevoitto supistuu tuntuvasti.

MAN arvioi eurooppalaisen kuormaautomarkkinan heikkenevän varsinkin alkuvuoden aikana. Vastaavasti yhtiön toinen kivijalka, moottoreita ja voimaloita valmistava Power Engineering, on saanut tilauksia sen verran vähän, että sillekin on luvassa takapakkia. Voimaloiden, moottorien ja turbiinien valmistajana MAN on Wärtsilän kova kilpailija. Power Engineering tuo MANin liikevaihdosta neljänneksen.

Patoutunutta kysyntää Verrattuna Scaniaan ja Volvoon MANin tulosnäkymät ovat ankeat, sillä konsensusennusteet odottavat ruotsalaiskaksikolta tänä vuonna tuloskasvua. Osakkeen arvostuskertoimilla MAN puolestaan näyttää vähemmän houkuttelevalta kuin kilpailijansa.

MANin kuorma-autobisnes on edelleenkin Eurooppa-keskeistä, ja suurimman yksittäisen maan Saksan liikevaihto-osuus

23,1 15,1 14,4 10,3 18,3

10,8 6,8 8,0 4,3 10,9

2,3 2,2 2,8 2,0 3,6

KURSSIKEHIT YS MAN Saksan osakkeet keskimäärin

euroa 110 100 90 80 70 60 50 40 30

2008

2013

20

LÄHDE: FACTSET

Voihan Eurooppa!

MAN Volvo Scania Fiat Wärtsilä

p/b ev/ebitda 2013e 2013e

nousee viidennekseen. Volkswagenilta vuonna 2008 hankittu Latinalaisen Amerikan liiketoiminta muodostaa ylimmästä rivistä neljänneksen.

Kuorma-autojen valmistus on suhdanneherkkää touhua. MANin kannalta tärkein kysymys kuuluukin, milloin euroalue pääsee irti taantumasta. Talousennustajat arvioivat elpymisen alkavan tänä vuonna, joskin tuskastuttavan hitaana.

Vaikka kukaan tuskin odottaa Eurooppaan hohdokkaita vuosia, Euroopan kuorma-automarkkinoilla muhii patoutunutta kysyntää, joka ennen pitkää nytkähtää liikkeelle.

Kuorma-autot kestävät käytössä kahdeksasta kymmeneen vuotta. Euroopassa niiden keski-ikä yltää lähes kuuteen vuoteen, joten kaluston uusiminen alkaa olla ajankohtaista. Siinä on MANin valopilkku.

43

Valintojen kautta voittoon Jim Collins, Morten T. Hansen

Tietoisesti paras

Epävarmuus, kaaos, sattuma – menesty niistä huolimatta (Great by Choice. Uncertainty, Chaos, and Luck – Why Some Thrive Despite Them All) Jim Collinsin odotettu uutuusteos on jatkoa Collinsin huippumenestysteokselle Hyvästä paras. Nyt keskiössä on organisaatioiden menestyminen niissä vaikeissa taloudellisissa ja poliittisissa toimintaolosuhteissa, joista tämän päivän yritysjohtajien on selvittävä. Teos vastaa kysymykseen: Miksi jotkin yritykset kukoistavat epävarmuudessa, jopa kaaoksessa, ja toiset eivät?

Tietoisesti paras perustuu yhdeksän vuoden tutkimusprojektiin ja tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän tieteellistä analyysiä ja päätelmiä sekä kiehtovia tositarinoita.

2013, 302 sivua, suositushinta 69 €

Aija Bärlund, Susanna Perko

Riitta Lehikoinen, Ilkka Töyrylä

Kestävä johtajuus

Ulkoistamisen käsikirja

Bisneksen uusi elinehto

SA

TULOS

Kirja tarkastelee kestävää kehitystä ja yritysvastuuta liiketoiminnan arvonluonnin näkökulmasta. Kun yritys vie kestävän johtajuuden periaatteet liiketoimintastrategiansa ytimeen, se hyötyy siitä itse: vastuullinen toiminta, läpinäkyvyys ja sidosryhmien osallistaminen ovat nyt menestyksen edellytys. Käytännönläheinen kirja auttaa kirkastamaan vastuullisen toiminnan vision ja määrittämään tavoitteet sekä esittelee vastuullisen toiminnan mittausmallin.

SA

TULOS

Mitä ulkoistaa, miksi ja miten? Kirja käsittelee ulkoistamisen kaikkia osaalueita käytännönläheisesti ja puolueettomasti. Monipuoliset haastattelut ja tekijöiden vankka kokemus yhdistyvät Suomen käytäntöihin sopivaksi tietopaketiksi. Tämän teoksen avulla vältät sudenkuopat ja osaat ulkoistaa laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti, ottaen huomioon myös henkilöstön.

Ilm. maaliskuu 2013, n. 200 sivua, suositushinta 69 €

Ilm. huhtikuu 2013, n. 250 sivua, suositushinta 69 €

Tilaa ja tutustu www.talentumshop.fi

KOLUMNI

PENTTI FORSMAN

KUVA KIMMO LEHTONEN

Rahamiehiä internettalouteen

P

arikymmentä vuotta sitten Suomi oli mobiiliteknologian käytÜssä maailman ykkÜnen.

Suomalaiset teinitytÜt keksivät tekstiviestien mahdollisuudet ja turistit ihmettelivät kaduilla kännykÜihin lÜrpÜttelijÜitä.

Se oli silloin.

Suomalaiset ovat ETLAn tutkijoiden mukaanš jääneet jälkeen eturivin maista tieto- ja viestintäteknologian palvelujen käyttäjinä. Esimerkiksi Ruotsissa ICT-asiantuntijoiden osuus tyÜvoimasta on maailman korkein, vaikka maan ICT-laitteiden tuotanto romahti 2000-luvun alussa. Ehkä Nokian valtava koko haittasi Suomen internettalouden kehittymistä, sillä Ruotsissahan Ericssonin alasajo jätti tilaa muille.

Luonteeltaan ICT on yleiskäyttÜistä ja sillä on osansa niin puunkaadossa kuin verkkokauppaostoksilla. Vaikka useimmat käyttävät nettiä päivittäin, digitaalisen palvelutalouden kehitys on vasta alussa. Raskaan teollistamisen aika on ohi, ja nykyisin tuottavuutta voidaan lisätä lähes yksinomaa ICT:n avulla.

Tällä hetkellä tyÜllisyyttä pidetään yllä valtion velaksi ottamin varoin. Suomeen tarvitaankin lisää uusia tuotteita vientiin ja kotimarkkinoille. Kehittyneet ICT-palvelut ja Angry Birdsin tapaiset pelit muodostanevat vain osan uusviennistä. Tietotekniikka on kasvava osa myÜs muussa viennissä. Tarvitaan kuitenkin uusia yrityksiä ja innovaatioita, jotta Suomi saavuttaisi Ruotsin etumatkan.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Pekka Ala-Pietilän vetämä ICT 2015 -tyÜryhmä julkisti tammikuun puolivälissä raportin 21 polkua Kitkattomaan Suomeen. ICT on raportin mukaan merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde.

TyÜryhmä toteaa, ettei valtiosta ole internetyrittäjäksi, mutta sen pitää olla rakentamassa digitaalista infrastruktuuria. Valtio voi omilla toimillaan vahvistaa ICT-yritysten mahdollisuuksia tarjota sovelluksia niin kotimaassa kuin ulkomaille. Onhan jo nyt suuri osa uusista tyÜpaikoista syntynyt pk-yrityksiin. Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä.

Suomessa yritysten kasvun pahimpia esteitä ovat verotus ja rahoitus. TyÜryhmä ehdottaa erilaisia veroporkkanoita, joilla korvataan raskaan osinko- ja luovutusvoittoveron tuomaa haluttomuutta riskinottoon.

Muun muassa innovaatioille ja alkuvaiheen sijoittajille eli bisnesenkeleille ehdotetaan verohelpotuksia kannustamaan riskinottoa.

Suomessa on vähän, noin 300 bisnesenkeliä, jotka sijoittavat vuosittain vain 10–15 miljoonaa euroa. Ruotsissa heitä on yli kymmenkertaisesti ja sijoitusten määrä on 200 miljoonaa. Yhdysvalloissa heitä on vieläkin enemmän. Kotimaisia yrityksiä ymmärtäviä sijoittajia näyttävät nykyisin kaipaavan kaikki.

Kirjoittaja on eläkÜitynyt ekonomisti.

Rahoituskuilu eli riskipääoman puute on myÜs merkittävä jarru internettaloutta vahvistettaessa.

Tämä ongelma on vain korostunut, kun pankkien halu pk-yritysten riskirahoitukseen on vähentynyt.

Muuta yksityistä riskipääomaa on taas heikosti saatavissa, sillä oman pääoman ehtoinen rahoitus on supistunut, koska tuotot eivät ole vastanneet riskejä.

Samoin pääomasijoitusten osuus on selvästi pienempi kuin Ruotsissa. Kasvuyritysten pahin pullonkaula onkin rahoitus.

Pankkirahoituksen vaikeutumisen vuoksi Ala-Pietilän tyÜryhmä esittää pk-yritysten joukkovelkakirjamarkkinoiden järjestämistä. Finnvera voisi käynnistää uudelleen 2000-luvun alussa käytÜssä olleet pk-yritysten joukkolainamarkkinat. Mielestäni olisi suotavaa, että myÜs piensijoittajat pääsisivät osallistumaan tähän pk-yritysten rahoitukseen, onhan vähäriskisten sijoituskohteiden joukko vaatimaton.

PIENSIJOITTAJANKIN PITÄISI PÄ ÄSTÄ ǧ

ǧ

Ǥ Aktiivisen sijoittajan kannattaakin tutustua 21 polkua Kitkattomaan Suomeen -raporttiin.

Ala-Pietilän tyÜryhmän raportti vain vilahti julkisuudessa, vaikka tuottavuuden kasvattaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin tyÜurien pidentäminen.

Palkansaajat ovat hekin keskittyneet kakun jakamiseen sen kasvattamisen sijaan. Kolmen päivän pakollinen koulutusvapaa vähentää palkanmaksuvaraa useimmissa yrityksissä. Juuri tästä syystähän tyÜnantajat sitä vastustavat. Sen sijaan tietotekniikkaan panostaminen näkyisi ajan oloon myÜs palkoissa.

Voimansa päivinä Nokia ei juuri suomalaisia sijoittajia kaivannut. Nyt Nokiasta vapautuneet osaajat ja uudet tietotekniikkaan panostavat yritykset tarvitsevat kotimaista riskipääomaa. Samalla osakesäästäjille syntyy uusia mahdollisuuksia. Suomalaiselle, riskiä kaihtamattomalle rahamiehelle on taas kysyntää. š Pajarinen ja Rouvinen: Internet Suomen taloudessa (2012), LiikenneministeriÜ 8/2012 sekä Lehti, Rouvinen, ja Ylä-Anttila (2012): Suuri Hämmennys – TyÜ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, ladattavissa ETLAn kotisivuilta.

45

iPad-lehti nyt maksutta tilaajille Tilaa Talouselämä-lehti ja lue lehteä toistaiseksi samaan hintaan iPadilla.

Toimi näin: mene osoitteeseen talouselama.fi/ipad ja valitse tilaa Talouselämä. talouselama.fi/ipad

TAULUKOT

TAULUKOT 46 TULOSENNUSTEET ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

2/2013

Suuri rotaatio nosti jenkkiosakkeita TAMMIKUU OLI ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ

48 POHJOISM AISET TULOSENNUSTEET ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย วฃย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

49 EUROOPPAL AISET

TULOSENNUSTEET

50 Y HDYSVALTAL AISET

TULOSENNUSTEET

51 PARH A AT R AH ASTOT ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

52 วง ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ร ร ย วค

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ฦฌ อ อ อ วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ อ วซ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วณย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย วณวค ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ยกย ยก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วซ ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย วค

ย ย ย ย ย ย ย ย ฦฅย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย David Rosenberg ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย วฆ ย ร ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย วก ฦฌ อ อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค TOMMI MELENDER

M A AILM A N OSAKKEET

53 GURUSALKUT S&P 500

54 KOROT JA L AINAT

Liukuva keskiarvo, 100 pv.

2000

55 วง

M A AILM A NTALOUS

ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ย ฦชย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วซ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย วค

56 A NALY Y TIKOIDEN

1500

SUOSIKIT

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

500 2008

2009

2010

2011

2012

2013

" วฃ

1000

47

TAULUKOT

Kone ja kolme muuta ennätystasolla SUURILLA LÄNTISILLÄ osakemarkkinoilla

indeksit ovat liikkuneet alkuvuonna lähellä kaikkien aikojen huippujaan.

Helsingin pörssillä on huomattavasti pitempi matka ennätystasoihin. Vaikka osinkotuototkin laskettaisiin mukaan, OMX Helsinki Cap -indeksin pitäisi vahvistua helmikuun alkupuolen tasoiltaan kaksikymmentäviisi prosenttia yltääkseen vuoden 2007 huippuihin.

Neljä osaketta kuitenkin erottuu joukosta: Kone, Orion, Vacon ja Wärtsilä. Ne ovat kirjanneet vuoden 2013 ensimmäisinä viikkoina uudet ennätyslukemansa.

KURSSIENNÄTYKSIÄ uudet huiput, euroa

64,28 KONE

Orionin B-osake nousi 23,79 euroon 8. tammikuuta. Wärtsilä saavutti 24. tammikuuta 36,71 euron lukemat. Vacon hypähti 8. helmikuuta 49,41 euroon ja Kone 11. helmikuuta 64,28 euroon.

Yli kolmellakymmenellä Helsingin pörssin yhtiöllä korkein kurssinoteeraus on vuodelta 2007. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi Cargotec, Kesko, Metso, Nordea, Outotec, Rautaruukki ja Teliasonera. Vaihdetuimman suomalaisosakkeen Nokian hinta oli ennätyslukemissa maaliskuussa 2000.

49,41 VACON

36,71 WÄRTSILÄ

23,79 ORION

TOMMI MELENDER

KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011

Yhtiö ■

ENNUSTEET 2012

osake- voitto tulos/ voitto tulos/ osinko/ kurssi ennen osake, ennen alin ylin osake, 11.2. veroja, euroa veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa 2013 meur meur

▼

Affecto Ahlstrom*

▲ ▼ ▼

Amer Sports*

▼ ■ ▼

Basware*

▼

Capman *

0,86

13,7

0,10

1,9

1,5

1,9

▼

Cargotec

20,91

192,0

2,42

130,5

110,0

152,0

▲

Citycon*

2,42

55,0

0,05

68,0

65,1

69,0

■

Comptel

0,42

10,7

0,07

-11,5

-15,0

▼

Cramo*

11,11

37,6

0,60

46,4

44,0

▲

Digia*

2,96

-23,1

0,32

5,6

4,2

▼

Elisa*

15,70

265,0

1,29

269,0

264,4

■

Etteplan

2,81

6,5

0,20

8,0

▼

F-Secure*

1,69

23,5

0,10

20,0

■

Finnair*

3,11

-111,4

-0,75

16,5

▲

Fiskars*

18,88

161,9

1,82

114,0

102,2

▲

Fortum*

14,26

2 228

1,99

1 575

1 453

▼

HKScan

4,03

11,2

0,18

8,0

■

Huhtamäki

13,56

105,2

0,80

142,0

▲

Kemira*

11,28

168,0

0,89

▼

Kesko*

24,58

281,6

1,84

▼

Kone*

63,85

816,6

▼

26,30

96,0

12,35

▲

Konecranes* Lassila & Tikanoja* Lemminkäinen*

▲

Metsä Board*

▼

Marimekko*

12,00

3,9

0,35

1,4

1,0

1,4

▼

Metso*

33,61

507,0

2,38

568,5

549,4

635,3

▼

Neste Oil*

10,98

205,8

0,62

233,7

232,0

278,0

▲

Nokia*

3,06

437,0

0,29

-215,0

-1 637

▼

Nokian Renkaat*

34,87

359,2

2,32

387,7

▼

Olvi

21,81

18,4

0,65

30,0

▲

Oriola-KD*

2,40

-28,4

-0,16

▼

Orion*

22,86

281,9

▼

Outokumpu

0,75

-253,0

▼

ENNUSTEET 2013

p/e

p/b

10,1

1,1 1,2

voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

p/b

ev/ ebitda 5,2 12,4

3,14 13,99

7,1 -5,8

0,25 -0,38

8,9 -5,7

8,6 -6,0

9,0 22,0

0,31 -0,43

0,13 0,62

Aktia

6,32

36,0

0,53

66,9

66,0

67,9

0,74

0,42

8,5

0,7

Alma Media

4,80

42,0

0,39

24,0

21,1

34,0

0,35

0,30

13,6

4,4

9,5

12,81

115,0

0,71

81,9

81,8

118,3

0,48

0,35

23,4

1,8

11,6

Aspo

6,63

17,7

0,43

9,0

8,0

9,7

0,34

0,42

19,7

2,4

14,0

13,9

13,4

15,0

Atria

7,24

-4,1

-0,24

20,6

19,6

23,3

0,37

0,20

19,7

0,5

6,8

29,0

17,0

34,1

19,98

12,3

0,76

8,4

8,4

9,1

0,46

0,23

44,0

2,6

16,1

10,8

10,0

13,0

0,73

0,00

0,04

280,0

1,0

69,6

7,3

6,4

8,1

0,05

0,06

1,76

0,78

11,9

1,1

8,3

141,5

127,0

173,8

1,73

0,85

0,26

0,15

9,9

0,8

17,1

81,0

72,6

122,6

0,21

0,15

1,0

-0,01

0,03

1,7

12,6

3,1

3,0

3,3

0,02

49,0

0,93

0,42

8,5

0,6

3,8

50,8

38,8

59,0

0,95

6,0

0,26

0,10

10,1

1,3

7,6

7,3

7,0

10,4

279,0

1,33

1,30

12,6

3,1

7,3

271,6

254,0

8,0

8,0

0,30

0,12

9,5

2,3

5,8

8,0

19,7

27,0

0,09

0,07

17,2

3,8

6,7

29,7

0,02

0,10

119,0

0,4

3,2

39,4

192,3

2,08

0,65

8,0

2,2

16,8

1 649

1,59

1,00

8,9

1,2

8,5

6,0

11,9

0,15

0,15

26,9

0,5

139,0

143,3

1,20

0,55

11,3

1,6

149,6

37,6

163,2

0,77

0,53

15,3

1,4

9,2

154,6

143,0

187,8

0,87

0,55

13,0

1,3

8,1

223,0

214,6

233,1

1,50

1,20

16,5

1,1

6,7

254,0

233,2

277,3

1,68

1,23

14,6

1,1

6,2

2,51

811,7

782,6

875,0

2,34

1,75

23,8

7,6

15,3

954,9

897,0

993,0

2,79

1,80

22,9

7,6

15,8

1,10

124,1

114,0

145,0

1,46

1,05

17,5

3,2

10,1

138,9

132,9

167,0

1,71

1,10

15,4

3,1

9,7

21,0

0,44

43,0

42,0

44,0

0,89

0,60

13,1

1,9

5,8

50,2

47,0

52,5

0,96

0,65

12,9

1,9

5,7

16,10

34,8

1,19

29,3

22,6

52,8

0,83

0,60

17,2

0,6

6,1

50,1

45,0

53,6

1,65

0,66

9,8

0,7

5,7

2,34

-179,5

0,02

160,4

18,9

176,0

0,13

0,06

17,1

0,8

7,5

64,0

34,4

102,0

0,13

0,06

18,0

0,9

5,9

0,14

0,25

102,1

3,8

22,4

1,9

1,0

5,3

0,17

0,25

70,6

3,3

17,2

2,49

1,85

12,9

2,2

6,5

582,0

512,0

646,1

2,73

1,85

12,3

2,1

6,7

0,61

0,38

16,0

1,0

6,5

373,2

305,1

492,0

1,08

0,41

10,2

1,0

5,9

215,0

-0,17

0,00

1,3

9,0

315,1

-895,0

1 655

0,03

0,00

92,7

1,5

5,4

387,0

407,0

2,46

1,45

12,2

2,8

7,9

430,0

389,0

472,2

2,63

1,60

13,3

2,9

8,3

29,0

32,5

1,15

0,56

18,9

3,2

9,0

34,6

28,0

37,8

1,40

0,65

15,6

2,8

8,4

20,3

16,3

21,5

0,11

0,09

20,3

1,1

7,5

32,9

28,6

44,2

0,18

0,11

13,2

1,1

6,3

1,49

279,2

277,9

288,2

1,48

1,30

15,0

6,1

9,7

257,4

251,4

287,5

1,36

1,20

16,8

6,1

10,8

-0,34

-336,7

-813,0

-203,0

-0,17

0,00

0,4

122,5

-198,5

-374,0

2,4

-0,07

0,00

0,5

15,9

48 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

6,4 13,0

p/e

10,8 9,6

9,4 6,0

11,9 38,0

0,37 0,13

0,15 8,4 0,43 109,6

1,0 1,3

68,5

68,2

68,8

0,76

0,42

8,3

0,7

36,0

33,4

40,4

0,34

0,30

14,1

4,2

8,4

144,0

121,4

160,2

0,92

0,40

13,9

1,8

9,1

0,40

0,42

16,7

2,5

12,0

0,73

0,32

9,9

0,5

6,3

0,39

27,6

2,4

13,0

18,3

1,0

15,2

12,1

1,0

7,9

11,4

0,8

17,1

0,03

21,0

1,7

5,3

0,44

11,7

0,9

4,7

0,25

0,11

11,7

1,3

6,4

302,7

1,32

1,30

11,9

2,9

6,9

8,0

8,0

0,30

0,14

9,5

2,2

5,9

26,6

31,1

0,14

0,08

12,1

3,4

6,2

16,0

53,0

0,23

0,10

13,7

0,5

3,1

115,0

102,2

119,1

1,13

0,70

16,7

2,3

17,1

1 488

1 305

1 743

1,29

1,00

11,1

1,2

8,4

5,7

29,9

17,0

34,0

0,38

0,19

10,6

0,5

5,0

6,9

153,0

140,1

162,0

1,23

0,57

11,0

1,5

6,8

TAULUKOT

Amer Sportsissa käänteen makua

TOMMI MELENDER

TULOKSET 2011

YhtiĂś

voisi luonnehtia käänneyhtiĂśiksi. Â?ƒŽ››•‹–ƒŽ‘ Â?†‡”‡• ˜ƒ‹Â?—––—‹ Â?‡” ’‘”–•‹Â? –—Ž‘•Â?‡Š‹–›Â?•‡•–¥ sen verran, että nosti osakkeen •—‘•‹–—Â?•‡Â? –ƒ•‘ŽŽ‡ dzŽ‹•¥¥dz –ƒ•‘Ž–ƒ ÇłÂ˜ÂĄÂŠÂ‡Â?Â?¥dzǤ Çł ‡—”ƒƒ˜ƒÂ? Â?ƒŠ†‡Â? ˜—‘†‡Â? ’Ȁ‡ kertoimet ovat 12 ja 11, joita voidaan ’‹–¥¥ Â?‡ŽÂ?‘ Š‘—Â?—––‡Ž‡˜‹Â?ƒǤ ‹Œ‘‹–tajien on hyvä kuitenkin tiedostaa, että nämä kertoimet pitävät sisällään odotukset merkittävästä tuloskasvusta. Nykyinen kurssitaso ‡‹ Â?‡•–¥ Â?‡”Â?Â‹Â–Â–ÂĄÂ˜Â‹ÂĄ ’‡––›Â?›Â?•‹¥dzǥ

�†‡”‡• �—‹•–—––ƒƒǤ

neljäkymmentä oheisen tulosennustetaulukon yhtiĂśistä oli julkistanut viime vuoden viimeisen neljänneksen lukunsa. Niistä alle kolmanneksella voittoennusteet ovat nousseet tulosraportin jälkeen. ÂĄÂ‹Â˜Â‹Â–Â‡Â–Â–Â›ÂŒÂ‡Â? ‡Â?Â?—•–‡‹†‡Â? Â?—kaan tämän vuoden vahvimmiksi voiton kasvattajiksi ovat nousemassa Capman (+286 %), Finnair (+138 %), Amer Sports (+76 %) ja Lemminkäinen ȋΪ͕͛ Î¨ČŒÇ¤ ¥¥‘Â?ƒ•‹Œ‘‹––ƒŒƒ ƒ’Â?ƒÂ?‹Â? –—Ž‘•Â?‡”–›Â?ÂĄÂĄÂ? ˜ƒ‹Â?—––ƒvat irtautumisten ajankohdat, kolmea muuta vahvaa tulosparantajaa

ENNUSTEET 2012

ENNUSTEET 2013

osake- voitto tulos/ voitto tulos/ osinko/ kurssi ennen osake, ennen alin ylin osake, 11.2. veroja, euroa veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa 2013 meur meur

voitto tulos/ osinko/ ev/ ennen alin ylin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

p/e

p/b

p/e

p/b

ev/ ebitda

â–˛

Outotec*

48,80

113,4

1,75

179,8

167,0

189,2

2,82

1,20

15,0

4,0

7,8

207,5

171,0

224,0

3,26

1,30

14,9

3,9

7,9

â–˛

PKC Group

16,75

36,9

1,16

47,2

43,5

50,0

1,60

0,65

10,5

2,1

4,6

50,0

41,2

57,7

1,60

0,75

10,5

1,9

4,8

â–ź

Pohjola*

11,65

258,0

0,67

374,0

358,9

382,1

0,90

0,46

12,5

1,3

429,5

404,5

447,0

1,05

0,51

11,1

1,3

â–˛

Ponsse

6,43

28,0

0,47

20,4

20,0

20,9

0,50

0,35

12,8

â–ź

PĂśyry*

4,10

17,1

0,13

-8,5

-21,8

5,0

-0,41

0,00

â–˛

Raisio

3,14

30,3

0,16

23,1

20,7

38,2

0,17

0,12

â–

Ramirent

7,43

60,8

0,41

81,0

77,8

83,6

0,56

0,30

â–ź

Rapala*

4,68

25,0

0,36

21,0

21,0

22,0

0,26

0,23

â–ź

Rautaruukki

5,31

-11,0

-0,07

-86,0

-124,0

-47,0

-0,47

0,25

â–

Sampo

27,18

1 228

1,85

1 549

1 518

1 600

2,36

1,30

â–˛

Sanoma*

7,50

167,8

0,52

170,9

107,0

203,9

0,40

0,60

â–ź

Sponda*

3,80

91,8

0,39

108,8

82,6

118,0

0,37

0,17

9,7

â–

SRV

3,41

10,8

0,17

5,2

5,0

9,0

0,11

0,12

31,0

0,7

27,5

17,8

15,0

21,5

0,36

0,14

â–

Stockmann

14,60

35,8

0,43

65,7

58,0

78,0

0,73

0,60

20,0

1,2

10,5

92,5

75,0

107,3

0,97

0,74

â–˛

Stora Enso*

4,88

528,0

0,63

476,5

319,0

482,0

0,33

0,30

15,9

0,7

5,9

313,0

200,4

539,7

0,39

0,30

â–ź

Talentum

1,16

-1,0

-0,04

-1,9

-1,9

-1,7

0,03

0,04

38,7

2,9

104,5

4,2

4,0

4,9

0,07

0,06

â–ź

Talvivaara

1,03

-7,0

-0,04

-87,7

-107,4

-56,1

-0,23

0,00

0,9

141,8

-23,9

-92,0

143,8

-0,06

0,00

â–ź

Technopolis

3,86

47,0

0,70

33,2

31,8

34,5

0,45

0,20

8,6

0,8

16,0

41,4

41,3

41,4

0,44

0,20

â–ź

Teleste*

3,92

8,8

0,36

10,1

10,1

11,1

0,38

0,17

11,0

1,2

5,5

11,5

10,2

14,1

0,44

0,18

â–ź

Tieto*

17,21

107,3

0,84

89,5

56,6

137,8

1,30

0,83

11,5

1,9

5,0

137,6

117,1

162,0

1,50

0,90

11,5

â–

Tikkurila

15,89

51,9

0,80

63,0

59,5

66,1

1,05

0,80

15,1

3,5

7,9

65,3

62,0

70,0

1,09

0,85

14,6

3,3

8,1

â–˛

UPM-Kymmene*

8,78

572,0

0,93

443,1

356,1

474,0

0,70

0,60

12,6

0,8

6,1

544,0

375,8

634,5

0,83

0,60

10,6

0,6

6,4

â–˛

Uponor

10,91

23,0

0,03

49,3

47,1

51,1

0,43

0,40

25,4

3,7

9,0

56,9

52,2

70,1

0,54

0,45

20,3

3,5

9,1

â–ź

Vacon*

48,50

26,9

1,10

36,8

35,0

38,3

1,70

1,10

23,6

5,7

11,8

48,1

40,7

53,0

2,25

1,25

21,5

6,0

11,9

â–˛

Vaisala*

20,50

16,1

0,57

29,2

29,0

30,0

1,19

0,90

13,4

1,5

5,4

31,0

30,3

31,9

1,21

0,80

16,9

2,1

7,0

â–ź

Wärtsilä*

36,50

438,0

1,44

456,0

451,0

521,0

1,72

1,00

19,0

3,6

11,1

543,2

497,0

583,2

2,00

1,10

18,3

3,6

10,9

â–˛

YIT*

17,14

175,3

0,99

238,0

211,8

248,0

1,43

0,75

10,3

1,8

8,6

263,0

252,0

284,0

1,55

0,81

11,1

1,9

8,6

2,2

7,0

22,8

20,5

25,0

0,60

0,35

10,6

2,2

6,7

1,2

13,4

16,5

12,0

22,0

0,19

0,05

22,1

1,5

10,6

19,0

1,5

9,6

41,7

39,9

46,9

0,20

0,13

16,1

1,4

8,0

13,3

2,3

4,4

79,7

63,9

97,7

0,55

0,32

13,5

2,1

4,9

18,7

1,5

8,6

25,0

25,0

27,1

0,36

0,26

13,0

1,4

7,6

0,7

15,4

29,1

-30,0

52,7

0,18

0,25

30,3

0,7

7,0

11,5

1,6

10,1

1 570

1 435

1 695

2,42

1,38

11,2

1,5

11,5

18,6

0,9

4,8

177,0

156,0

189,0

0,73

0,60

10,3

0,9

4,7

0,7

16,1

113,5

88,6

160,3

0,31

0,18

12,3

0,8

16,1

9,5

0,7

14,3

15,1

1,2

9,4

12,5

0,7

6,4

16,6

2,6

8,4

0,9

11,9

8,8

0,8

15,3

8,8

1,1

4,1

2,1

5,3

ENNUSTEIDEN PERUSTEET ARVOPAPERIN tulosennustetaulukossa ilmoi-

tetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännÜlliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiÜiden tulokset.

Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä.

â–˛ â–

Čˆ Çł Ž‹Â?Çł Œƒ dz›Ž‹Â?Çł ‹ŽÂ?‘‹––ƒ˜ƒ– Â?—Â?ƒÂ?ƒ ‘Ž‡˜‹‡Â? ennusteiden ääriarvot. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. Čˆ Â—ÂŽÂ‘Â•Č€Â‘Â•ÂƒÂ?‡njŽ—Â?— Â?‡”–‘‘ ‘•ƒÂ?‡Â?‘Š–ƒ‹•‡Â? tuloksen verojen jälkeen. Čˆ Ȁ‡njǥ ’Ȁ„nj Œƒ Â‡Â˜Č€Â‡Â„Â‹Â–Â†ÂƒÇŚÂ?‡”–‘‹Â?‡– Žƒ•Â?‡–ƒƒÂ? taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta.

â–ź

tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut

* = vuoden 2012 luvut kuvaavat toteutunutta tulosta

49

" ÇŁ

TĂ„TĂ„ KIRJOITETTAESSA runsaat

TAULUKOT

Volvo hakee tulospotkua Kiinasta VOLVON P/E-LUKU asettuu tämän vuoden en-

nusteilla viidentoista pintaan. Sen lähimmän kilpailijan Scanian osake treidaa samoilla kertoimilla, mutta konsensusennusteet lupaavat Scanialle selvästi parempaa tuloskasvua.

Molemmat ovat suhdanneherkkiä yhtiöitä, sillä kuorma-autojen kysyntä riippuu vahvasti talouden heilahteluista. Yhdysvaltain markkinoilla kuorma-autokanta on nykyisin vanhinta kolmeenkymmeneen vuoteen, joten patoutunutta kysyntää riittää siinä vaiheessa, kun suhdanteet kohentuvat.

Suurimmat toiveet kuorma-autovalmistajilla kohdistuvat Kiinaan, joka on maailman suurin markkina. Kiina onkin Volvon uusi kasvukortti, sillä se solmi vastikään yhteistyösopimuksen kiinalaisen kilpailijansa Dongfengin kanssa. ”Yhteistyö avaa Volvolle oven Kiinan hyötyajoneuvomarkkinoille. Mahdollisuudet ovat siis valtavat, mutta yhteistyön konkreettiset hyödyt näkyvät aikaisintaan ensi vuoden loppupuolella”, Nordean analyytikot arvioivat.

TOMMI MELENDER

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011

Yhtiö

ENNUSTEET 2012

osake- markkina- tulos/ voitto tulos/ kurssi ennen 6.2.2013 arvo, MK osake, KR osake, KR veroja, MK

p/e

ENNUSTEET 2013

ev/ebitda

osinkotuotto, %

voitto tulos/ ennen osake, KR veroja, MK

p/e

ev/ebitda

osinkotuotto, %

13,3

4,1

RUOTSI Hennes & Mauritz

233,30

386 128

9,56

10,19

22 285

22,9

Nordea

72,45

293 419

5,96

6,53

35 311

11,1

Ericsson

77,35

255 097

4,72

3,08

10 800

25,1

4,1

11,10

24 223

21,0

4,0

6,93

37 230

10,5

7,4

3,6

4,88

21 166

15,8

6,7

181,80

215 995

10,62

11,45

18 538

3,8

15,9

10,0

3,0

11,30

18 366

16,1

10,0

Volvo

96,85

206 166

8,75

5,89

3,3

16 764

16,4

6,6

3,1

6,63

18 994

14,6

6,4

TeliaSonera

43,69

189 181

4,20

3,4

4,57

24 483

9,6

6,9

6,5

4,25

24 663

10,3

6,8

Swedbank

151,90

171 969

6,9

9,52

12,96

18 498

11,7

6,5

13,31

18 492

11,4

Handelsbanken

255,10

6,6

161 349

19,52

22,37

17 567

11,4

4,2

21,60

17 876

11,8

4,4

63,50

139 271

5,56

5,37

14 235

11,8

4,3

5,69

16 034

11,2

Investor

182,80

138 990

-12,14

31,92

23 626

5,7

5,7

3,8

0,00

7 020

Sandvik

103,20

129 452

4,63

7,14

11 517

14,5

8,3

3,4

7,44

12 506

SCA

156,00

109 997

-0,50

8,00

6 645

19,5

9,8

2,9

9,59

Scania

135,00

106 769

11,78

8,30

8 281

16,3

9,4

3,5

Assa Abloy

246,80

91 528

12,30

13,87

6 766

17,8

12,2

SKF

157,30

71 592

13,29

10,64

6 511

14,8

Alfa Laval

144,80

60 737

7,68

7,69

4 511

Hexagon

170,00

60 184

7,56

8,66

Lundin Petroleum

165,80

52 710

3,50

Swedish Match

241,70

49 790

Electrolux

155,00

Getinge

Atlas Copco

SEB

13,9

4,2

4,6

18,5

4,4

13,9

7,9

3,6

8 460

16,3

9,2

3,0

9,26

9 867

14,6

8,1

3,7

2,0

15,12

7 430

16,3

11,1

2,2

8,7

3,5

11,14

7 178

14,1

7,8

3,8

18,8

11,4

2,4

7,95

4 554

18,2

11,2

2,6

3 772

19,6

13,6

1,3

9,84

4 271

17,3

12,4

1,4

3,90

5 575

42,5

7,8

0,0

3,94

5 066

42,1

8,8

0,0

12,07

13,90

3 503

17,4

13,5

3,0

14,38

3 508

16,8

14,6

3,2

47 962

7,25

11,68

3 478

13,3

7,3

4,2

13,87

4 622

11,2

5,9

4,5

198,40

47 283

10,61

11,29

3 437

17,6

12,2

2,1

12,83

3 994

15,5

9,7

2,2

Tele2

103,00

46 140

10,43

8,57

4 704

12,0

6,2

6,9

9,92

5 815

10,4

5,6

7,6

Industrivärden

116,70

44 545

-40,51

11,82

4 566

9,9

8,6

4,3

3,43

1 325

34,0

27,5

4,6

Skanska

105,40

44 258

18,31

6,90

3 964

15,3

8,2

5,7

8,27

4 656

12,7

7,6

5,9

Kinnevik

143,30

39 953

23,62

-9,34

-2 393

28,5

4,2

14,23

3 955

10,1

27,1

4,5

Statoil

144,30

460 121

24,70

16,49

204 331

8,8

1,9

4,7

16,56

181 961

8,7

2,1

4,9

Telenor

120,20

187 505

4,88

7,87

15 896

15,3

6,4

4,6

9,87

23 424

12,2

6,2

5,4

75,80

123 462

7,99

8,14

17 869

9,3

2,6

8,77

19 304

8,6

Seadrill

210,20

98 637

17,90

14,64

9 227

14,4

11,5

9,3

17,62

10 067

11,9

10,6

9,0

Yara International

289,60

82 306

34,94

36,28

13 377

8,0

4,7

3,8

32,54

11 744

8,9

5,3

3,5

Norsk Hydro

26,42

53 801

1,89

0,25

-614

105,7

9,5

2,8

1,06

2 998

25,0

6,7

2,8

Orkla

47,84

48 746

3,77

2,58

4 351

18,5

11,9

5,2

3,08

3 845

15,5

12,3

5,2

130,40

45 874

7,22

8,54

5 958

15,3

7,4

2,1

8,96

4 833

14,5

6,4

2,1

88,25

44 125

5,66

8,10

5 330

10,9

8,0

7,2

6,95

4 624

12,7

10,7

6,2

119,40

32 716

5,76

8,02

3 056

14,9

7,8

3,3

10,29

3 963

11,6

6,8

3,5

NORJA

DNB

Subsea 7 Gjensidige Försikring Aker Solutions

3,0

Novo Nordisk

1 066,00

596 960

30,24

38,85

27 811

27,4

15,5

1,7

46,61

32 540

22,9

16,8

2,0

44 080,00

189 219

3 460,00

4 393,97

43 018

10,0

3,6

2,3

4 486,07

48 459

9,8

3,5

2,5

Danske Bank

104,50

105 400

2,48

5,61

8 190

18,6

0,0

10,02

13 976

10,4

Carlsberg

589,50

90 687

33,70

36,21

9 115

16,3

8,4

1,0

42,21

9 119

14,0

7,8

1,1

Coloplast

289,40

63 668

8,66

10,45

2 954

27,7

15,2

1,4

12,82

3 642

22,6

14,7

1,4

Novozymes

193,50

62 888

5,71

6,34

2 584

30,5

15,4

1,1

6,96

2 832

27,8

17,1

1,2

A.P. Moeller-Maersk

50 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

1,9

LÄHDE: FACTSET

TANSKA

TAULUKOT

EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET ENNUSTEET 2012

osake- markkinakurssi 6.2.2013 arvo, meur

Yhtiö

tulos/ osake, euroa

tulos/ osake, euroa

voitto ennen veroja, meur

p/e

ENNUSTEET 2013

ev/ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake, euroa

voitto ennen veroja, meur

p/e

ev/ebitda

osinkotuotto, %

Anheuser-Busch InBev

64,37

103 428

3,11

3,50

8 663

18,4

11,0

2,2

3,69

9 575

17,5

9,9

Total

38,90

92 022

5,06

5,42

24 889

7,2

3,3

6,0

5,35

24 854

7,3

3,2

6,2

Sanofi

69,37

92 008

6,65

6,18

10 853

11,2

8,0

4,0

6,20

11 030

11,2

7,4

4,3

Unilever

2,6

29,10

88 054

1,41

1,57

6 683

18,5

11,4

3,3

1,69

7 154

17,3

10,7

3,5

176,35

78 554

33,10

21,55

25 632

8,2

3,1

2,2

24,00

15 688

7,3

2,8

2,8

SAP

59,16

72 678

2,83

3,03

4 969

19,5

13,9

1,4

3,50

5 725

16,9

11,5

1,6

Siemens

77,02

69 526

7,73

5,76

7 279

13,4

8,3

3,9

5,87

7 107

13,1

8,4

3,9

LVMH

132,00

67 078

6,23

7,17

5 725

18,4

10,7

2,2

7,77

6 289

17,0

9,1

2,5

L'Oreal

109,40

66 497

4,32

4,78

3 958

22,9

14,2

2,0

5,13

4 283

21,3

13,4

2,2

72,09

66 213

6,26

5,40

8 760

13,4

6,2

3,6

5,95

9 169

12,1

5,8

3,7

Volkswagen

BASF ENI Inditex Banco Santander

18,17

66 033

1,92

2,02

19 548

9,0

2,7

5,9

2,08

19 865

8,7

2,6

6,1

103,50

64 515

3,10

3,85

3 206

26,9

15,4

2,2

4,34

3 600

23,8

13,2

2,5

10,3

0,59

9 941

9,9

2,6

5,87

5 328

11,9

3,4

5,38

10 810

8,3

5,83

60 183

0,60

0,23

8 447

25,4

Bayer

70,10

57 969

4,83

5,43

3 804

12,9

BNP Paribas

44,37

55 113

4,82

5,51

10 878

8,1

101,95

46 484

5,48

11,29

8 274

9,0

6,6

4,4

12,12

8 577

Telefonica

10,10

45 943

1,20

1,14

7 370

8,9

4,6

0,0

1,16

Daimler

43,01

45 917

5,31

4,67

7 576

9,2

2,8

5,1

4,70

BMW

71,77

45 875

7,45

7,70

7 795

9,3

2,8

3,6

Banco Bilbao

7,13

38 823

0,85

0,31

2 199

23,2

Deutsche Telekom

8,73

37 712

0,13

0,65

4 490

13,4

GDF Suez

14,78

35 649

1,54

1,59

7 011

9,3

Deutsche Bank

37,20

34 577

4,30

2,86

3 645

13,0

Danone

49,90

32 091

2,89

3,01

2 644

16,6

10,8

AXA

13,04

31 147

1,57

1,86

6 244

7,0

7,2

Heineken

53,71

30 937

2,44

2,83

2 350

19,0

11,0

1,7

3,25

2 654

16,5

9,6

1,8

Schneider Electric

54,90

30 406

3,35

3,81

2 594

14,4

9,4

3,2

4,08

2 921

13,5

8,6

3,5

EADS

34,83

28 813

1,27

1,95

1 969

17,9

3,2

1,8

2,62

3 041

13,3

3,6

2,6

Air Liquide

92,00

28 730

4,92

5,14

2 270

17,9

9,4

2,8

5,57

2 480

16,5

8,4

3,0

Enel

2,98

28 060

0,44

0,37

7 438

8,1

4,4

5,0

0,36

7 306

8,3

4,3

ING

6,85

26 226

1,52

0,88

4 173

7,8

0,0

1,07

5 255

6,4

Hermes

245,55

25 923

5,66

6,50

1 045

37,8

19,6

1,0

7,36

1 177

33,4

18,8

1,2

Henkel

64,70

25 644

3,14

3,71

2 110

17,4

9,2

1,4

4,04

2 363

16,0

8,7

1,5

EdF

13,78

25 477

1,63

2,00

5 463

6,9

4,1

8,3

1,86

4 984

7,4

4,3

8,3

E.ON

12,57

25 153

-1,17

2,24

5 489

5,6

4,1

8,8

1,27

3 995

9,9

4,0

4,28

24 813

0,20

0,21

3 342

20,5

1,4

0,28

3 233

15,4

Allianz

UniCredit Societe Generale Munich Re Pernod Ricard Linde ASML Holding

8,2

10,3 7,2

2,9

8,4

5,8

4,8

7 675

8,7

4,5

7,4

7 537

9,2

2,9

4,8

7,80

7 868

9,2

2,7

3,8

5,9

0,74

6 299

9,6

4,2

8,0

0,65

4 545

13,4

4,3

5,7

4,8

10,2

1,39

5 896

10,6

5,0

10,2

2,0

4,21

5 349

8,8

2,9

3,15

2 764

15,8

10,3

3,1

5,6

2,00

6 707

6,5

6,7

6,1

31,50

24 579

3,20

2,69

2 978

11,7

136,75

24 525

3,94

17,98

3 971

7,6

7,6

3,7

5,9

2,0

4,8 0,0

5,6 2,3

1,6

3,77

4 823

8,4

5,1

16,01

3 857

8,5

7,6

3,2 5,1

91,90

24 382

4,12

4,53

1 510

20,3

14,3

1,7

4,95

1 801

18,6

13,3

1,8

130,35

24 130

7,71

7,86

1 709

16,6

9,3

2,1

8,74

2 016

14,9

8,0

2,2

56,12

23 562

3,53

2,68

1 151

20,9

13,6

0,9

2,29

1 032

24,5

17,5

0,9

ev/ebitda

osinkotuotto, %

3,9

5,1

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2011

BRITTIL ÄISET TULOSENNUSTEET Yhtiö Royal Bank of Scotland Royal Dutch Shell HSBC BHP Billiton BP Vodafone

ENNUSTEET 2012

osake- markkinakurssi 6.2.2013 arvo, MGBP

tulos/ osake, GBp

tulos/ osake, GBp

voitto ennen veroja, MGBP

p/e

342,10

195 242

7,00

10,53

3 225

32,5

2 245,00

141 637

255,45

247,20

25 433

9,1

ENNUSTEET 2013

osinkoev/ebitda tuotto, %

4,0

tulos/ osake, GBp

voitto ennen veroja, MGBP

p/e

0,0

26,00

4 681

13,2

4,7

270,24

26 270

8,3

0,0

713,10

131 785

58,55

55,98

14 028

12,7

3,7

63,62

16 203

11,2

2 184,00

126 334

260,30

196,86

15 223

11,1

6,6

3,2

166,99

13 767

13,1

7,6

4,2 3,4

465,75

89 229

87,47

56,96

15 697

8,2

4,5

4,5

57,01

15 998

8,2

4,2

4,9 6,1

170,35

83 409

14,91

15,30

10 150

11,1

7,7

6,0

15,91

10 515

10,7

8,3

Unilever

2 545,00

75 800

117,78

127,20

5 480

20,0

11,4

3,1

143,58

6 206

17,7

10,7

3,5

Rio Tinto

3 660,00

71 285

520,24

304,21

7 582

12,0

7,0

2,7

383,45

10 309

9,5

5,9

3,0

GlaxoSmithKline

1 449,00

71 056

115,50

110,93

7 543

13,1

8,1

5,1

116,00

7 611

12,5

8,5

5,4

British American Tobacco

3 284,50

63 406

194,60

206,62

5 901

15,9

11,1

4,1

224,21

6 253

14,6

10,9

4,4

SABMiller

3 160,50

50 467

136,74

147,93

3 040

21,4

14,8

2,0

172,42

3 677

18,3

13,7

2,3

Diageo

1 885,00

47 295

83,60

94,15

3 014

20,0

14,6

2,3

102,52

3 297

18,4

14,0

2,5

51

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2011

TAULUKOT

USA:ssa luvassa voittojen kasvua AMERIKKALAISYHTIÖIDEN VIIME vuoden ke-

väällä kokema tulosnotkahdus on osoittautumassa väliaikaiseksi.

Vaikka Yhdysvaltain kansantalouden kasvu tyssäsi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, se ei ole nakertanut amerikkalaisten pörssiyhtiöiden voittoja. Kun runsaat puolet Ƭ ͙͔​͔ Ǧ Ƥ luneljänneksen lukunsa, tuloskauden kasvu

ylsi runsaaseen kuuteen prosenttiin. Kaksi kolmasosaa tuloksensa julkistaneista yhtiöistä oli ylittänyt odotukset.

Yhtiöiden antamien ohjeistusten perusteella voittojen kasvu jatkuu myös tämän vuoden alkupuoliskolla. Samaa lupaavat myös konsensusennusteet, vaikkakin analyytikot ovat käyneet hieman varovaisemmiksi, sillä tulosennusteita on viime aikoina

laskettu hieman enemmän kuin nostettu.

Jos helmikuun alkupuoliskon konsensusennusteet toteutuvat, S&P 500:n tuloskertymä kasvaa tänä vuonna 7,7 prosenttia.

Liikevaihtojen kasvun analyytikot arvioivat 4,3 prosentiksi.

TOMMI MELENDER

YHDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET Yhtiö Apple Exxon Mobil Google

ENNUSTEET 2012

osake- markkinakurssi 6.2.2013 arvo, MUSD

tulos/ osake, USD

tulos/ osake, USD

457,35

429 478

27,68

44,15

89,79

404 234

8,42

8,10

770,17

254 180

36,07

39,13

Berkshire Hathaway

97,83

242 414

4,15

5,13

Wal-Mart

71,31

238 548

4,49

4,92

General Electric

22,44

235 312

1,37

1,52

Microsoft

27,34

229 006

2,69

2,78

IBM

201,02

227 138

13,44

15,25

Chevron

115,91

226 856

13,44

12,08

Johnson & Johnson

75,39

208 925

5,00

5,10

Procter & Gamble

76,15

208 015

3,93

3,85

Pfizer

27,32

201 145

2,31

2,19

AT&T

35,43

197 734

2,20

2,31

JPMorgan Chase

48,61

184 786

4,48

5,20

Wells Fargo

34,97

184 162

2,82

3,36

Coca-Cola

38,31

171 826

1,92

2,00

Oracle

35,10

166 173

2,46

2,70

Philip Morris

87,69

146 490

4,88

5,21

Citigroup

43,05

130 394

3,70

3,86

Visa

160,82

129 804

4,99

6,20

Bank of America

11,93

128 584

0,01

0,25

Verizon

44,75

127 940

2,15

2,32

Merck

41,09

124 916

3,77

3,82

262,22

119 192

1,37

-0,09

Qualcomm

67,18

115 423

3,20

3,71

PepsiCo

72,77

112 564

4,40

4,06

Cisco

21,19

112 502

1,62

1,85

Schlumberger

78,73

104 573

3,66

4,17

Intel

20,99

104 173

2,39

2,13

Comcast

38,73

102 148

1,50

1,96

Home Depot

66,67

99 684

2,47

3,05

Walt Disney McDonald's United Technologies

54,52 95,07 89,37

98 110 95 448 81 912

2,54 5,27 5,49

3,07 5,36 5,35

United Parcel Service

80,91

77 235

4,35

4,53

eBay

56,11

72 747

2,03

2,36

151,12

72 613

4,51

14,13

88,68

71 432

8,39

7,09

Amazon.com

Goldman Sachs Occidental Petroleum 3M

102,69

70 557

5,96

6,32

ConocoPhillips

57,59

69 908

6,68

5,37

Altria Group

34,12

68 572

2,05

2,21

American Express

60,56

66 919

4,09

4,40

Newscorp

28,22

66 098

1,14

1,41

Amgen

86,59

65 462

5,33

6,51

523,55

64 524

18,70

22,04

MasterCard

52 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

voitto ennen veroja, MUSD 55 763 73 232 13 347 19 519 25 779 17 183 28 460 23 179 44 883 18 214 14 884 23 328 10 439 28 917 29 115 12 124 17 354 13 049 7 936 6 305 3 549 9 899 15 576 545 8 034 8 787 12 830 7 386 14 873 11 624 7 221 9 260 8 079 6 911 6 701 3 094 11 207 9 334 6 351 15 466 7 072 6 451 4 663 6 089 3 952

p/e

ENNUSTEET 2013

ev/ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake, USD

10,4

6,5

0,6

44,51

11,1

4,3

2,4

7,91

19,7

10,1

0,0

46,03

0,0

5,63

19,1 14,5

7,5

2,2

5,39

14,8

7,3

3,1

1,68

9,8

5,6

2,9

2,85

13,2

8,9

1,6

16,76

9,6

3,5

3,0

12,31

14,8

9,0

3,2

5,41

19,8

11,2

2,8

4,07

12,5

6,1

3,2

2,29

15,3

6,2

5,0

2,51

9,3

2,5

5,38

10,4

2,5

3,65

19,2

13,9

2,7

2,16

13,0

7,5

0,7

2,95

16,8

10,6

11,2 25,9

18,2

47,7

3,7

5,79

0,1

4,65

0,5

7,25

0,3

1,00

19,3

4,6

4,5

2,76

10,8

5,9

4,1

3,67

27,5

0,0

1,57

18,1

13,4

1,4

4,47

17,9

10,5

2,9

4,40

11,5

4,7

1,3

1,97

18,9

8,7

1,4

4,75

9,9

4,4

4,1

1,94

19,8

6,4

1,7

2,25

21,9

10,7

1,8

3,47

17,8 17,7 16,7

8,8 9,9 10,2

1,1 3,0 2,3

3,43 5,80 6,12

17,9

8,6

2,8

5,00

23,8

13,3

0,0

2,75

10,7

21,9

1,2

13,42

12,5

4,7

2,4

7,55

16,2

8,6

2,3

6,85

10,7

3,8

4,6

5,74

15,4

10,0

13,8

5,0

2,39

1,3

4,76

20,0

9,7

0,6

1,70

13,3

9,1

1,7

7,01

23,8

13,4

0,2

25,57

voitto ennen veroja, MUSD 56 782 66 879 16 579 20 624 27 657 19 801 29 471 24 562 43 908 19 209 15 835 22 509 21 372 30 972 30 966 12 910 18 869 13 902 19 308 7 018 17 777 21 641 14 469 1 202 9 511 9 371 13 411 8 393 13 380 10 820 7 935 10 096 8 467 8 340 7 186 3 702 10 159 9 895 6 809 14 347 7 501 7 695 6 146 6 280 4 564

p/e

osinkoev/ebitda tuotto, %

10,3

4,6

2,3

11,4

4,9

2,7

16,7

8,9

0,0

17,4

0,0

13,2

7,2

2,5

13,4

7,4

3,5

9,6

5,0

3,4

12,0

8,6

1,7

9,4

4,0

3,2

13,9

8,7

3,4

18,7

12,1

3,0

12,0

7,2

3,5

14,1

6,3

5,1

9,0

2,9

9,6

2,9

17,7

13,6

2,9

11,9

6,6

0,7

15,1

10,5

9,3 22,2

4,1 0,5

17,0

11,9

0,8 0,8

16,2

4,1

11,2

5,4

4,6 4,2

166,5

22,9

0,0

15,0

10,6

1,5

16,5

10,4

3,1

10,8

5,0

2,6

16,6

8,7

1,6

10,8

4,8

4,3

17,3

6,2

2,0

19,2

10,8

2,1

15,9 16,4 14,6

9,0 10,2 8,9

1,3 3,3 2,4

16,2

8,9

3,0

20,4

12,4

0,0

11,3

25,6

1,3

11,7

4,8

2,7

15,0

8,6

2,5

10,0

3,9

4,6

14,3

10,3

12,7

5,4 1,4

16,6

9,9

12,4

8,9

0,6 2,2

20,5

12,2

0,2

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2011

TAULUKOT

Mustameri antoi ja otti ETELÄ- JA POHJOISRANNALLA on eroa.

Jos viimeksi kuluneet kaksitoista kuukautta omisti lähinnä Turkkiin mutta myös Romaniaan, Bulgariaan, Kroatiaan, Ukrainaan, Kazakstaniin, Georgiaan, Albaniaan, Bosnia ja Hertsegovinaan, Serbiaan, Montenegroon, Makedoniaan tai Moldovaan sijoittavaa Danske Invest Mustameri -rahastoa, omaisuus karttui 37 prosenttia.

Jos taas oli päättänyt lähteä pelkästään Mustanmeren pohjoisrannalla sijaitsevaan Ukrainaan ja valitsi instrumentikseen Ukrainaan keskittyneen FIM Ukrainen, salkku suli samanmoista tahtia.

Danske Invest Mustameri on nimestään huolimatta käytännössä Turkki-rahasto: 97 prosenttia salkusta on sijoitettu Mustanmeren ja Välimeren väliseen valtioon. Rahoitustoimi-

ala muodostaa yli puolet rahaston sijoituksista.

Toiseksi painavin toimiala, teollisuusyhtiöt, jää 12 prosenttiin. Myös toiseksi menestynein kehittyvien markkinoiden rahasto, Taaleritehdas Lyydian Leijona Osake, sijoittaa Turkkiin.

KARO HÄMÄLÄINEN

PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN

Tuotto 5 v. p.a.

Tuotto 3 v. p.a.

Tuotto 12 kk

Tuotto 6 kk

21,2 5,2 5,0 1,9

34,9 7,3 14,0 16,4 9,1

51,0 23,6 23,2 18,6 17,1

27,6 26,1 24,7 14,3 12,7

7,8 7,1 7,1 6,2 4,7

13,0 13,8 18,5 15,0 12,8

3,9 1,7 1,2 1,2 1,3

1,0 1,1 1,0 1,2 2,0

0,7

6,8

0,1 -0,1

6,1 5,6

6,1 4,8 -0,7 13,4 6,0

5,8 -0,9 2,0 4,2 -0,3

0,8 2,5 1,4 3,4 2,2

11,5 10,2 6,9 12,0 12,6

6,6

10,3 3,6

-4,5

6,9

36,9 35,0 28,8 19,6 18,7

13,2 9,0 19,9 12,8 7,5

0,2 2,1 5,6 -2,6 4,7

-2,9 -19,5 -0,3 -24,1 -42,7

-3,8 -15,8 -0,5 -12,3 -23,7

-10,1 -11,4 -12,0 -13,5 -35,8

2,4 -4,8 2,4 -6,0 -17,8

7,9 9,2 -2,7

19,2 12,9 6,1

43,5 36,3 30,0

10,9

15,7

9,8

17,3

Danske Invest Global Tech

7,8

eQ Telecom ICECAPITAL Global Utilities & Energy eQ Technology eQ Materials YHDISTELMÄRAHASTOT

-1,4 -1,4 3,0 0,6

Yhtiö

Riski Riski HallinnointiTuotto volatiliSharpen ja säilytys1 kk teetti mittari palkkio, %

TERluku, %

Rahastopääoma meur

Salkunhoitaja

+ + + +

1,1 1,1 1,0 2,0

85,0 12,4 110,7 27,9 60,0

P. Deryng P. Seligson P. Deryng J. Mykkänen O. Dybvad

0,5 0,4 -0,2 1,1 0,4

3,0 + 1,8 1,2 1,6 1,0 +

3,0 1,8 1,6 1,6

3,7 6,9 63,2

H-K. Sjöholm R. Knudsen

18,3 17,8 12,9 16,8 6,8

2,0 1,9 2,2 1,1 2,6

2,8 2,0 + 2,5 2,5 2,4

2,8 2,0 2,5 2,4

21,0 71,2 8,6 41,4 17,3

M. L. Ligaard Metso, Erdem J-P. Leppä OP-Pohjola Varainhoito Oy I. Markitanova

3,3 2,6 -0,1 2,7 -3,5

22,5 16,6 19,6 15,2 19,7

-0,5 -0,7 -0,7 -0,9 -1,9

3,3 3,0 3,3 3,3 3,3

3,3 3,0 3,3 3,3 3,3

156,3 9,4 106,5 23,8 9,7

Pohjola, Rahuorg A. Celmins Ripatti Pohjola, Rahuorg Nurminen

16,5 23,5 21,7

3,7 7,1 5,9

11,1 14,6 16,4

3,9 2,4 1,8

0,9 + 1,5 1,5

0,9 1,5 1,5

30,3 6,0 10,5

UB Omaisuudenhoito Real Assets eQ Varainhoito Oy eQ Varainhoito Oy

21,4

3,0

6,2

9,3

2,2

0,6

0,6

66,5

Holmberg, Nilsson

19,8

9,5

5,1

12,8

1,5

1,0

1,0

30,0

C.E. Sando

13,8

3,7

-3,9

0,8

14,3

0,2

1,7

1,7

112,5

4,3 3,4 3,9 0,9

3,4 -1,7 -3,2 -9,1

-2,5 -2,9 -5,0 2,3

1,8 1,8 0,1 0,4

12,2 13,1 17,7 20,4

0,2 -0,2 -0,2 -0,5

1,5 1,5 1,5 1,5

1,5 1,5 1,5 1,5

4,0 10,8 9,9 16,5

Allianz Global Investors Europe GMBH eQ Varainhoito Oy eQ Varainhoito Oy eQ Varainhoito Oy eQ Varainhoito Oy

11,1 11,1 11,1

16,8 16,8 16,7

5,8 5,7 5,8

4,7 4,7 4,6

11,7 11,7 11,9

1,4 1,4 1,4

0,4 0,4 0,4

0,4 0,4 0,4

250,3 444,5 39,4

M. Wahlqvist Alveskog M. Wahlqvist Alveskog M. Wahlqvist Alveskog

3,8

11,4

16,7

6,4

3,8

14,3

1,1

1,3

1,3

148,7

P. Bolte

3,8

11,3

16,6

6,4

3,8

14,3

1,1

1,3

1,3

161,2

P. Bolte

-0,8

-2,8 -1,4 -2,6

-0,8 -1,3 -2,8 -3,3

0,0 -3,6 -1,7 2,0

0,1 0,1 -0,5 2,0

2,8 6,0 3,1 11,4

-0,6 -0,3 -1,1 -0,3

1,1 1,5 1,3 + 1,8

2,0 2,8 1,5 -

23,9 6,4 11,2 4,3

Barclays Capital Eufex Oy P. Lindahl M. Kyyrönen

-5,0

-3,6

-1,1

2,8

10,4

-0,4

1,0 +

1,4

12,2

M. Simonsen

GLOBAALIT PARHAAT

PYN Elite * Seligson & Co Phoenix PYN Populus * JOM Silkkitie * ODIN Global SMB HUONOIMMAT

EPL 100 D1 Alfred Berg Global EPL Osakeoptimi A3 * Evli Japani Nordea Japani KEHITTYVÄT MARKKINAT

Fortis Investment Management

PARHAAT

Danske Invest Mustameri Taaleritehdas Lyydian Leijona Osake eQ Kasvava Aasia OP-Kehittyvä Eurooppa Danske Invest Baltic Equity HUONOIMMAT

FIM Russia Evli New Republics FIM Brazil FIM Russia Small Cap FIM Ukraine TOIMIALARAHASTOT PARHAAT

UB Aasia REIT Plus eQ Consumer eQ Financial Seligson & Co Global Top 25 Pharmaceuticals ODIN Kiinteistö HUONOIMMAT

Handelsbanken Sukupolvirahasto 70-luku Handelsbanken Sukupolvirahasto 60-luku Handelsbanken Sukupolvirahasto 80-luku Handelsbanken Sukupolvirahasto, rahastojen rahasto 60-luku Handelsbanken Sukupolvirahasto, rahastojen rahasto 70-luku HUONOIMMAT

Säästöpankki Pääomaturva * Eufex Eläkevarainhoito A1 * Evli Taktinen Allokaatio Quorum Nordic Special Situations ICECAPITAL Global Tactical Asset Allocation *

0,9

Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot

LÄHDE: SIJOITUSTUTKIMUS OY

PARHAAT

53

TAULUKOT

Kurssinousu yllätti salkunhoitajan joutui tammikuussa pakkotyÜhÜn, jota tuskin pani pahakseen.

Varis oli ostanut rahaston salkkuun viime vuonna Metsoa ja Ramirentiä, joista konepajayhtiÜ oli vuodenvaihteessa Arvo Finland Valuen kolmanneksi suurin omistus 5,4 prosentin painolla. Vaan kun osakekurssit nousivat, osakkeiden p/b-arvostus ylitti rahaston sallitun ylärajan. Varis joutui myymään osakkeet tammikuun aikana. Hyvällä voitolla, kuten hän muistuttaa rahaston kuukausikatsauksessaan.

Aina ei kuitenkaan mene nappiin. Tammikuussa Varis nosti jo ennestään rahastonsa suurimman omistuksen Neste Oilin painoa

odottaessaan hyvää tulosraporttia. Nesteen kurssi romahti tuloksen myÜtä kahdestatoista eurosta yhteentoista euroon. Kurssi on toki silti vuodenvaihdetta korkeampi.

Vaisalan nostaminen rahaston kärkikuusikkoon oli osuudenomistajien kannalta mainio päätÜs, kirihän säähavaintoyhtiÜn kurssi kovan osinkoesityksen myÜtä. Osaketta oli rahaston salkussa jo ennen positiivista tulosvaroitusta. �Pienissä yhtiÜissä avasimme rivit Elektrobitissa ja Digiassa, mutta tässä vaiheessa olemme liikkeellä varovaisesti tunnustellen�, Varis kirjoittaa kuukausikatsauksessaan.

JARMO TEINILĂ„

ARVO FINLAND VALUETA hoitava Juha Varis

KARO HĂ„MĂ„LĂ„INEN

ǧ tammikuu, joulukuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 219,4 milj. euroa Kone 9,2 Metso 7,2 Fortum 6,4 Wärtsilä 6,1 Nokia 5,3 Sampo 4,8 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 131,3 milj. euroa Fortum 9,1 Nokia 6,6 Sampo 5,6 Vaisala 5,2 Teliasonera 4,1 Nokian Renkaat 3,8 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 30,4 milj. euroa Vaisala 5,8 Uponor 5,2 Stockmann 5,1 PÜyry 4,5 Lassila & Tikanoja 4,0 Eniro 3,9 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 22,6 milj. euroa Neste Oil 9,7 Nordea 9,3 Nokia 7,5 UPM 6,7 Vaisala 6,1 Amer Sports 4,7 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 58,6 milj. euroa Amer Sports 6,8 Affecto 6,4 Basware 5,9 Lassila & Tikanoja 5,3 Konecranes 4,8 Etteplan 4,4 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 266,9 milj. euroa Metso 8,9 Nokia 7,6 Kone 7,3 Nordea 6,8 Neste Oil 6,5 Sampo 5,0

8,8 7,2 7,3 6,2

0,4 -0,1 -0,9 -0,1

5,5

-0,7

9,6 9,0 5,3

-0,5 -2,4 0,2

4,9

-1,1

4,6 8,2

1,2 -3,0

4,5

0,0

4,4

-0,4

8,2 8,1

1,5 1,1

4,7

0,0

7,1 6,4 6,5 5,3

-0,3 0,0 -0,6 0,0

4,5

-0,1

9,2 6,0

-0,3 1,6

6,0

0,8

54 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

tammikuu, joulukuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 262,1 milj. euroa Kone 8,9 Nokia 8,2 Metso 8,1 Neste Oil 6,6 Nordea 5,0 Sampo 4,8 EQ SUOMILIIGA Salkunhoitaja: P. Tevanen Rahaston koko 11,8 milj. euroa Fortum 7,2 Nokian Renkaat 6,3 Neste Oil 6,0 Metso 5,9 UPM 5,9 Cargotec 4,9 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Nyman Rahaston koko 115,0 milj. euroa Metso 8,8 Wärtsilä 7,3 Nokian Renkaat 6,5 Fortum 5,5 Nokia 5,2 Kone 5,0 EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. Kujala Rahaston koko 80,6 milj. euroa Raisio 7,4 Outotec 6,2 Tieto 6,0 PKC Group 5,9 Affecto 5,5 Huhtamäki 5,3 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Heikkinen, S. Outinen Rahaston koko 79,2 milj. euroa Nokia 8,0 Stonesoft 6,6 Nokian Renkaat 6,0 Metso 5,4 Amer Sports 5,1

8,0 9,2 7,8

0,8 -1,0 0,4

4,9

0,0

7,0 6,4 6,1 6,0 6,0 5,0

0,2 -0,1 -0,1 -0,1 -0,1 -0,1

9,4 7,4 5,3 6,2

-0,6 -0,1 1,2 -0,7

4,5

0,5

7,9

-0,5

6,1 5,3 4,8 5,4

-0,1 0,6 0,7 -0,1

9,4

-1,4

6,3 6,8 4,8

-0,3 -1,4 0,3

FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 9,21 milj. euroa Nokia 9,4 9,0 Kone 9,2 7,9 Fortum 9,0 9,2 Sampo 8,6 7,6 Metso 5,4 4,5 Teliasonera 4,6

0,4 1,3 -0,2 1,0 0,9

tammikuu, joulukuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Blomqvist, M. Larsson Rahaston koko 59,6 milj. euroa Wärtsilä 9,1 9,3 Outotec 7,9 7,0 Nokian Renkaat 7,3 7,8 YIT 7,1 6,5 Kone 4,9 6,3 Konecranes 4,7 4,8 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Auvray Rahaston koko 46,0 milj. euroa Kone 10,1 7,9 Fortum 7,6 7,6 Sampo 7,5 7,3 Nokia 6,4 7,5 Metso 5,8 6,0 Wärtsilä 4,6 4,9 ICECAPITAL FINLAND EQUITY Salkunhoitaja: H. Angervuo Rahaston koko 35,0 milj. euroa Metso 9,0 9,8 Kone 8,3 8,5 Nordea 8,0 8,0 Fortum 6,4 7,3 Outotec 4,9 4,8 Huhtamäki 4,6 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 446,0 milj. euroa Nokia 8,1 8,0 Fortum 7,5 7,7 Metso 6,9 7,0 Sampo 6,6 6,4 Nokian Renkaat 5,6 5,9 Nordea 5,2 5,0 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Eräkare Rahaston koko 205,6milj. euroa Fortum 7,9 8,3 Sampo 7,8 7,2 Metso 7,1 7,2 Kone 7,1 6,9 Teliasonera 5,7 6,3 Nordea 4,8 4,7 NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 25,7 milj. euroa Metso 10,9 11,9 Nordea 9,6 10,5 Nokia 9,3 9,1 Nokian Renkaat 8,2 8,6 Fortum 7,9 7,1 Pohjola 5,6

-0,2 0,8 -0,5 0,6 -1,4 -0,1

2,2 0,0 0,2 -1,2 -0,2 -0,3

-0,8 -0,2 0,0 -0,9 0,1

0,1 -0,2 -0,1 0,2 -0,3 0,2

-0,4 0,6 0,0 0,2 -0,6 0,1

-1,0 -0,9 0,2 -0,4 0,8

TAULUKOT

ǧ tammikuu, joulukuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Haugen Rahaston koko 192,0 milj. euroa Huhtamäki 6,4 Nokian Renkaat 5,7 Pohjola 5,4 Sampo 5,3 Ramirent 5,0 Teliasonera 5,0 OP-DELTA Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 371,9 milj. euroa Kone 9,1 Fortum 8,3 Nokia 8,2 Nordea 6,5 Nokian Renkaat 6,5 Sampo 4,9 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 349,8 milj. euroa Nokian Renkaat 12,8 Kone 9,6 Nokia 8,8 Fortum 8,2 Sampo 8,0 Metso 7,4 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: T. Salonen Rahaston koko 170,1 milj. euroa Fortum 8,4 Nokia 8,3 Pohjola 6,2 Amer Sports 6,0 Nordea 5,6 Sampo 4,9 OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 95,0 milj. euroa PKC Group 9,3 Basware 8,1 Vacon 7,8 Metsä Board 7,6 Affecto 5,4 Amer Sports 4,8

6,5 5,7 5,2 5,2

-0,1 0,0 0,2 0,2

5,1

-0,1

8,7 8,9 9,1 5,7 6,4

0,4 -0,6 -0,9 0,9 0,1

13,1 8,6 10,1 9,3 7,8

-0,4 1,0 -1,4 -1,1 0,2

9,4 8,9 6,0 6,1 4,9

-0,9 -0,5 0,2 -0,1 0,7

9,0 8,5 7,4 7,8 5,9

0,3 -0,5 0,4 -0,2 -0,5

tammikuu, joulukuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Backholm Rahaston koko 211,9 milj. euroa Kone 9,4 Sampo 8,8 Nokia 7,7 Wärtsilä 7,5 Fortum 6,7 Metso 4,7 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Simo Rahaston koko 60,1 milj. euroa Outotec 8,9 YIT 6,2 Tieto 5,6 Kemira 5,5 Amer Sports 5,2 Metsä Board 4,9 SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 163,4 milj. euroa Nokia 8,0 Metso 7,0 Amer Sports 5,5 Sampo 4,6 Outotec 4,4 Fortum 4,4 SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 12,5 milj. euroa PKC Group 6,8 Outotec 6,1 Amer Sports 5,8 Tieto 5,5 Affecto 4,4 Vacon 4,3 TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Heikkilä Rahaston koko 100,1 milj. euroa Nordea 7,6 Neste Oil 6,9 UPM 6,6 Nokia 5,8 Raisio 4,7 Stockmann 5,2

8,2 7,2 9,0 7,1 7,3 4,9

1,2 1,6 -1,3 0,4 -0,6 -0,2

8,6 6,5 5,2 6,6

0,3 -0,3 0,4 -1,1

8,8 7,1 5,6 4,7

-0,8 -0,1 -0,1 0,0

6,7

-2,3

7,8 5,6 6,3 5,0 4,6

-1,0 0,5 -0,5 0,5 -0,3

7,1 6,1 6,8 5,6 4,9

0,5 0,8 -0,2 0,2 -0,2

tammikuu, joulukuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 61,6 milj. euroa Nokia 4,7 Kone 4,4 Fortum 4,2 Metso 3,9 Nordea 3,9 Teliasonera 3,6 UB HR SUOMI Salkunhoitaja: Aventum RahastoyhtiÜ Rahaston koko 2,5 milj. euroa Fortum 8,3 Kone 8,1 Sampo 8,0 Teliasonera 5,5 Wärtsilä 4,9 UPM 4,5 ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Lund Rahaston koko 14,6 milj. euroa Metso 7,0 Fortum 6,2 Sampo 5,4 Outotec 5,4 Citycon 5,1 Huhtamäki 5,0

Rautaruukki Cargotec Fortum Metso UPM Kemira Stora Enso R Outokumpu Nokia Amer Sports Kesko B Konecranes Orion B Wärtsilä YIT Nokian Renkaat Pohjola Sampo Kone Huhtamäki Neste Oil Elisa Outotec Yhteensä

Osakkeita, kpl 1 207 902 395 500 1 549 900 661 240 2 493 900 734 000 773 000 6 016 960 3 377 500 2 687 776 441 000 127 000 56 900 696 000 2 405 750 189 096 291 000 906 200 125 000 1 364 369 759 000 260 102 180 700 27 699 795

Arvo, euroa 6 510 592 8 728 685 22 954 019 21 887 044 21 671 991 8 389 620 3 759 872 4 437 508 10 382 435 35 478 643 10 782 450 3 356 610 1 288 785 25 327 440 41 427 015 6 622 142 3 483 270 24 811 756 7 975 000 18 678 212 8 546 340 4 101 809 8 854 300 309 455 537

Muutos 1kk, kpl 164 000 25 700 38 000 10 700 18 000 6 000 4 000 6 500 1 000 0 0 0 0 0 -700 -404 -4 000 -2 000 -1 000 -9 000 -12 000 -34 385 -15 000 195 411

0,0 0,5 0,0 -0,8

4,3

-0,7

8,1 7,7 8,1 5,7 4,9 4,6

0,2 0,4 -0,1 -0,2 0,0 -0,1

7,6 6,6 5,3 6,1 5,6

-0,6 -0,5 0,2 -0,7 -0,5 5,0

11.2.2013

Osake

4,7 3,9 4,2 4,7

Muutos 1kk, euroa 883 960 567 199 562 780 354 170 156 420 68 580 19 456 4 794 3 074 0 0 0 0 0 -12 054 -14 148 -47 880 -54 760 -63 800 -123 210 -135 120 -542 245 -735 000 892 216

Muutos vuoden alusta, kpl 164 000 25 700 38 000 10 700 18 000 6 000 4 000 6 500 1 000 0 0 0 0 0 -700 -404 -4 000 -2 000 -1 000 -9 000 -12 000 -34 385 -15 000 195 411

Muutos vuoden alusta, euroa 137 570 1 140 389 1 454 801 -166 262 -375 899 -360 940 -277 378 -52 305 -1 246 231 5 187 407 -207 270 15 240 40 968 1 893 120 4 223 298 747 642 -95 080 1 788 886 736 300 1 634 703 350 610 -550 944 -34 394 15 984 230

Muutos vuoden alusta (kpl), % 15,7 6,9 2,5 1,6 0,7 0,8 0,5 0,1 0 0 0 0 0 0 0 -0,2 -1,4 -0,2 -0,8 -0,7 -1,6 -11,7 -7,7 0,7

Seurannassa ovat Helsingin pÜrssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. Euromääräiset arvot on laskettu helmikuun 12. päivän päätÜskursseilla. Seurattavat salkut: Ilkka Brotherus (Sinituote), Hautaset (Suomen KauppayhtiÜt), Ingmanit (Ingman Finance), Laineet (Veikko Laine Oy, Argonius, Pertti Laine), Mikko Laakkonen, Kari NiemistÜ (Selective Investor). Euromääräiset muutokset taulukossa kuvaavat kuukausivertailussa ostettujen tai myytyjen osakkeiden arvoa, mutta vuoden alusta tapahtuvassa vertailussa omistuksen arvonmuutosta.

55

TAULUKOT

Valtionlainoissa liikettรค ylรถspรคin VUOSI 2013 ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ยก ย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย วซ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ยกวค วณ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ฦชย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วณวก Olivier Ginguenรฉ ย ย Luca Paolini ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ร ย ย ย ยกวก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค วณ ย ย ย ย ย ยกย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วควณ TOMMI MELENDER

อปอบ

อปอบ Suomi

Saksa

Intia

prosenttia 4,0

Kiina

prosenttia 10,0 8,0

2,0 2010

2011

2/2010

2/2013

1,0

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤคฤ ฤ ฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ

3,0

6,0 4,0 2011

อปอบ วก AAA-luokitellut

BBB-luokitellut

2012

2/2010

2/2013

2,0

อปอบ วก

prosenttia 8,0

Aaa-luokitellut

prosenttia 8,0

Baa-luokitellut

7,0

6,0

6,0 4,0

5,0 4,0

2,0 2011

2012

2/2010

2011

2012

2/2010

1/2013

อ อ วง

2/2013

prosenttia 5,0

ย ย ย ย

3,0

dollaria/unssi 2 000

4,0 3,0

1 500

2,0 2011 1/2011

56 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

2011 1/2013

1,0

2011 2/2010

2012 2/2013

1000

TAULUKOT

ǧ

euroa dollareista 1,5

pistettä 500

CRB-indeksi

1,4

400

1,3 300 1,2 2011

2009

2012

2/2010

2010

800

2012

2011

2012

200

MA AILMANTALOUS

USA:n uusien asuntojen myynti

2009

2011

2/2013

MA AILMANTALOUS

1/2008

2010

2/2008

2/2013

milj.

6,0

USA:n vanhojen myynti

600

5,0

400

4,0 2009

200

2010

1/2008

1/2013

2011

2012 1/2013

3,0

Draghi puhui euroa alas VIIME VUONNA euron noteeraukset valuuttamarkkinoilla liikkuivat alimmillaan 1,20 dollarissa. Noista tasoista yhteisvaluutta on vahvistunut taalaa vastaan kymmenen prosenttia, vaikka euroalueen talousnäkymät ovat selvästi heikommat kuin Yhdysvaltain.

Liian korkea euron kurssi koettelee vientiteollisuuden sietokykyä ja haittaa euroalueen elpymistä. Ei siis ihme, että Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi koki asiakseen puuttua sanallisesti yhteisvaluutan kurssitasoon helmikuun alkupuoliskolla.

Hänen mukaansa vahva euro laimentaa inĆŞÂƒÂƒÂ–Â‹Â‘Â’ÂƒÂ‹Â?Â‡Â‹Â–ÂƒÇĄ Â?‹Â?ÂĄ Â?ƒ”Â?Â?‹Â?‘‹ŽŽƒ –—ŽÂ?‹––‹‹Â? vihjeeksi siitä, että EKP pitää koronlaskua mahdollisena.

Seurauksena oli euron suurin päiväkohtainen notkahdus seitsemään kuukauteen. Sijoittajapiireissä Draghin ulostuloa kutsuttiin verbaali-interventioksi. �Valuuttakurssilausunnot tepsivät niin kauan kuin sijoittajat uskovat, että EKP on todellakin valmis muuttamaan rahapolitiikkaansa euron heikentämiseksi. En kuiten-

kaan jaksa uskoa EKP:n olevan valmis koronlaskuun valuuttakurssisyistä�, Daiwa Capital Marketsin tutkimusjohtaja Chris Scicluna kommentoi Draghin ulostuloa Bloombergille.

Viime kuukausina koettuun euron vahvistumiseen on vaikuttanut sijoittajien näkemys siitä, että euroalueen velkakriisi olisi merkittävästi helpottunut. Näkemys saattaa muuttua nopeasti, jos esimerkiksi Italian vaalitulos aiheuttaa pahan järkytyksen.

TOMMI MELENDER

ǧ

Öljy, Brent Öljy, WTI Lyijy Alumiini Kupari Kulta Nikkeli Palladium Hopea Tina Sinkki LämmitysÜljy Maakaasu

hinta USD, muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta ylin hinta 6.2.2013 1 kk, % 1 v, % 3 v, % 5 v, % USD, 1 v USD, 3 v USD, 5 v USD, 5 v USD, 5 v 116,67 96,62 2 425 2 060 8 200 1 674 18 490 764,40 31,70 24 850 2 137 3,19 3,42

4,02 3,79 3,48 0,17 2,17 1,59 6,72 11,14 8,12 3,54 5,58 5,73 3,99

3,03 -0,30 11,96 -5,33 -3,11 -2,60 -12,39 8,34 -5,43 1,95 0,78 0,63 34,04

57,96 35,72 25,95 5,67 31,37 58,25 6,57 91,94 108,97 58,63 7,85 64,91 -38,08

30,80 10,90 -13,41 -20,53 14,19 85,41 -29,99 80,52 92,35 48,98 -10,38 31,91 -57,22

111,9 93,7 2 087 2 007 7 945 1 668 17 281 649,7 31,1 21 396 1 952 3,0 2,9

102,2 90,2 2 205 2 192 8 131 1 507 20 709 644,9 29,3 22 779 2 089 2,7 3,7

93,2 86,1 2 077 2 157 7 303 1 277 19 384 511,6 23,5 20 101 1 959 2,5 4,8

34,27 30,81 880 1 254 2 765 713 8 810 162,10 8,88 9 900 1 042 0,00 1,91

145,65 145,63 3 460 3 292 10 148 1 895 33 300 857,25 48,70 33 255 2 826 4,11 13,58 LĂ„HDE: FACTSET

Raaka-aine

MAAKAASUSSA POTKUA

34%

MAAKAASUN HINTA VUODESSA

12% LYIJYN HINTA VUODESSA

8%

PALLADIUMIN HINTA VUODESSA

57

TAULUKOT (1=paras, 3=huonoin)

HOUKUTTELEVIMMAT EUROOPPAL AISET OSAKKEET osta

Freenet EADS Rubis SCA Smurfit Kappa Christian Dior DCC Volkswagen Teleperformance Aalberts Industries Hochtief Prysmian Capgemini Galp Energia Vinci SEB LVMH Koninklijke Ahold Ferrovial Michelin BNP Paribas Delta Lloyd Thrombogenics Continental ATOS Ziggo Safran Voestalpine Maurel & Prom Eutelsat Communications Havas Ebro Foods Sanofi Technip Allianz SES Arkema Fresenius Hugo Boss ICADE Valeo Deutsche Post Rexel Wirecard SBM Offshore Reed Elsevier Bilfinger PPR AXA Fraport Linde Adidas Amer Sports Endesa Eurazeo Gerresheimer Groupe Eurotunnel Neopost Ryanair Holdings Vivendi Deutsche Lufthansa Lafarge Bayer Abertis Infraestructuras United Internet Corio

12 21 7 10 8 3 20 10 4 11 10 16 15 15 8 19 15 13 11 19 9 4 16 10 14 10 11 5 12 12 7 17 15 21 10 11 11 13 6 7 18 9 8 10 11 11 13 16 14 15 16 4 8 3 8 9 6 13 15 15 14 14 12 11 9

ylipainota 1 1 2 2 1 0 2 5 2 2 4 1 4 3 5 2 3 6 3 2 1 0 1 0 2 1 1 0 4 4 4 4 1 4 2 2 4 2 3 1 1 0 1 0 2 1 3 2 3 1 4 3 4 1 2 2 1 2 3 2 3 2 2 3 4

TUNNUSLUVUT

pidä

alipainota

myy

suosituksia, kpl

positiivisia, kpl

1 2 1 2 2 1 6 0 1 4 3 3 6 7 3 11 6 1 4 7 4 0 8 5 3 5 6 1 3 4 5 10 5 8 8 7 4 8 2 6 11 6 7 7 5 8 6 4 6 9 7 4 8 3 3 3 3 8 12 10 8 7 8 6 7

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 2 0 0 1 0 0 1 2 1 1 0 0 1 0 0 2 0 0 1 1 0 0 0 1 1 0 1 1 1 0 1 2 1 1 0 0 0 1 0 0 1 0 0 2 1 1 0 0

0 1 0 0 0 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 0 1 1 1 2 0 1 1 0 1 0 0 1 2 1 0 1 1 3 0 0 1 1 1 0 1 0 0 0 1 0 2 3 1 1 2 0 0 0 1 2 1 1 1 2 1 2 1 2 1

14 25 10 14 11 4 28 16 7 17 17 22 25 25 16 32 25 23 19 30 15 5 26 16 22 17 19 7 21 22 16 32 24 36 20 21 21 24 12 14 32 16 16 18 20 21 24 26 26 27 30 11 20 7 15 16 11 25 31 29 28 26 24 22 21

13 22 9 12 9 3 22 15 6 13 14 17 19 18 13 21 18 19 14 21 10 4 17 10 16 11 12 5 16 16 11 21 16 25 12 13 15 15 9 8 19 9 9 10 13 12 16 18 17 16 20 7 12 4 10 11 7 15 18 17 17 16 14 14 13

tulos-

nega- suosituskasvu tiivisia, luku* konsensus (eps) kpl 2013, % 0 1,11 osta 29,7 1 1,18 osta 34,8 0 1,20 osta 12,6 0 1,21 osta 27,0 0 1,23 osta 12,5 0 1,25 ylipainota 10,7 0 1,25 ylipainota 11,6 1 1,28 ylipainota 8,2 0 1,29 ylipainota 7,7 0 1,29 ylipainota 49,0 0 1,29 ylipainota 18,7 2 1,32 ylipainota 6,3 0 1,32 ylipainota 20,4 0 1,34 ylipainota 0,5 0 1,34 ylipainota 11,9 0 1,38 ylipainota 8,8 1 1,38 ylipainota 6,5 3 1,39 ylipainota -46,7 1 1,39 ylipainota 2,0 2 1,40 ylipainota -3,9 1 1,40 ylipainota 1 1,40 ylipainota 89,8 1 1,40 ylipainota 3,4 1 1,41 ylipainota 17,4 3 1,41 ylipainota 39,3 1 1,41 ylipainota 19,0 1 1,42 ylipainota 15,5 1 1,43 ylipainota 72,5 2 1,43 ylipainota 10,8 2 1,43 ylipainota 12,2 0 1,44 ylipainota -1,0 1 1,44 ylipainota -2,3 3 1,44 ylipainota 24,7 3 1,44 ylipainota 7,4 0 1,45 ylipainota 4,2 1 1,45 ylipainota 9,1 2 1,45 ylipainota 11,7 1 1,46 ylipainota 14,6 1 1,46 ylipainota 2,6 0 1,46 ylipainota -0,8 2 1,47 ylipainota 6,9 1 1,47 ylipainota 4,9 0 1,47 ylipainota 17,4 1 1,47 ylipainota -0,8 2 1,48 ylipainota 3,4 1 1,48 ylipainota -7,9 2 1,48 ylipainota 14,5 4 1,48 ylipainota 9,1 3 1,48 ylipainota 3,5 2 1,48 ylipainota 10,8 3 1,48 ylipainota 19,3 0 1,50 ylipainota 36,6 0 1,50 ylipainota -13,8 0 1,50 ylipainota 30,1 2 1,50 ylipainota 17,7 2 1,50 ylipainota -20,0 1 1,50 ylipainota 4,6 2 1,50 ylipainota 13,4 1 1,50 ylipainota -3,3 2 1,52 ylipainota 84,8 3 1,52 ylipainota 42,2 3 1,52 ylipainota 8,4 2 1,52 ylipainota 4,1 2 1,52 ylipainota 32,0 1 1,52 ylipainota -1,3

p/e 2013e

osinkotuotto 2013e

9,0 13,5 16,0 8,5 13,1 12,4 7,5 11,9 11,2 14,0 11,0 12,7 23,0 10,2 12,6 17,4 11,0 36,9 7,9 8,6 6,2 17,2 8,2 11,9 16,7 13,6 9,4 11,4 15,8 12,5 14,1 12,1 14,0 8,6 14,8 10,7 15,2 17,5 14,4 8,2 12,2 11,5 23,5 7,1 11,5 13,8 15,8 6,9 16,3 15,2 15,4 14,1 10,0 11,1 13,5 163,4 8,8 13,4 8,2 13,7 13,0 12,1 14,6 16,8 13,2

7,4 2,5 4,0 2,6 2,7 3,2 2,7 2,2 2,2 3,9 2,0 2,9 2,4 5,1 2,1 2,4 4,4 4,2 3,6 3,6 7,4 0,0 2,9 1,2 7,4 2,9 3,0 2,9 4,2 2,8 3,6 4,0 2,4 4,7 4,6 2,6 1,3 4,1 5,8 3,6 4,7 4,6 0,7 0,0 4,4 3,8 2,8 5,9 2,8 2,3 2,1 3,1 3,9 3,0 1,9 2,0 8,8 0,0 6,5 3,4 1,7 2,8 5,3 2,0 6,4

markkinaarvo, meur 2 079 29 131 1 689 2 620 22 625 2 266 81 061 1 695 1 838 3 997 3 400 5 835 9 901 20 628 3 010 67 799 11 544 8 666 12 584 56 952 2 521 1 344 17 491 4 834 5 097 13 945 4 558 1 723 5 719 1 866 2 264 97 340 8 915 47 442 11 647 5 390 16 141 6 347 3 546 3 218 21 383 4 468 2 112 2 155 17 922 3 622 20 218 32 521 4 127 24 528 14 547 1 540 18 295 2 604 1 244 3 595 1 532 8 355 20 502 7 076 13 176 58 763 10 535 3 480 3 450

kurssimuutos 1 v, %

51,2 30,0 24,6 60,6 12,2 37,8 25,1 54,0 12,8 -0,3 30,2 24,1 -8,9 -6,5 -10,4 7,4 2,1 24,4 27,1 33,6 -1,5 81,0 32,0 35,8 40,8 0,8 7,9 -10,1 33,8 -1,4 29,3 5,1 18,1 27,2 28,3 15,7 31,7 8,6 4,7 31,6 3,8 30,0 -16,2 26,0 8,6 29,2 9,6 -0,5 7,5 21,5 27,0 10,1 20,0 18,3 2,3 -15,8 47,5 -1,3 43,7 42,3 29,2 4,2 22,5 -4,6

LÄHDE: FACTSET

SUOSITUKSET

*1=paras, 3=huonoin 58 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

TAULUKOT

HOUKUTTELEVIMMAT AMERIKK AL AISET OSAKKEET SUOSITUKSET

osta SLM CVS Caremark McGraw-Hill Broadcom Covidien Agilent Technologies AES NRG Energy Fluor Qualcomm Anadarko Petroleum Express Scripts Textron Thermo Fisher Scientific Precision Castparts Cognizant Technology Solutions EMC UnitedHealth Comcast Newell Rubbermaid Cameron International Quanta Services General Electric American Tower Apple Cardinal Health Celgene DaVita HealthCare Denbury Resources Schlumberger Wyndham Worldwide Capital One Financial Simon Property ACE Interpublic CBS Marsh & McLennan Allergan Ecolab Gilead Sciences CBRE Group News MasterCard United Technologies Teradyne Crown Castle Prudential National Oilwell Varco Halliburton ONEOK Williams Actavis MetLife

Eastman Chemical Starbucks Danaher Delphi Automotive McKesson Invesco Monsanto Salesforce.com JPMorgan Chase Discover Financial Time Warner Consol Energy

ylipainota

TUNNUSLUVUT

pid채

alipainota

myy

suosituksia, kpl

positiivisia, kpl

tulos-

nega- suosituskasvu tiivisia, luku* konsensus (eps) kpl 2013, % 0 1,11 osta 6,9 0 1,12 osta 15,2 0 1,13 osta 16,7 0 1,14 osta -6,2 0 1,14 osta 5,2 0 1,16 osta -2,9 0 1,17 osta 3,8 0 1,18 osta -30,6 0 1,18 osta 12,6 1 1,19 osta 19,9 0 1,19 osta 19,5 0 1,20 osta 12,6 0 1,21 osta 14,2 0 1,21 osta 9,6 0 1,22 osta 23,7

8 21 7 36 18 15 7 8 14 34 22 19 11 15 18

0 2 0 4 0 2 1 2 3 5 6 2 0 3 0

1 2 1 4 3 2 1 1 2 4 3 4 3 3 5

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0

9 25 8 44 21 19 9 11 19 44 31 25 14 21 23

8 23 7 40 18 17 8 10 17 39 28 21 11 18 18

21

3

5

0

0

29

24

0

1,22

30 16 18 10 23 12 14 13 40 11 23 10 13 24 10 20 14 16 16 22 14 20 11 20 5 21 26 16 12 15 15 20 23 7 9 15 15 12 19 15 10 10 14 15 33 22 17 20 18

5 2 4 0 3 2 1 1 3 2 2 1 4 6 1 3 3 3 2 1 1 2 1 3 0 3 1 2 0 1 1 5 3 0 3 2 2 1 5 3 2 2 2 0 2 6 0 2 1

7 4 4 3 6 3 4 4 10 3 7 3 3 6 3 6 4 5 3 8 5 7 4 7 2 6 8 6 5 6 6 7 9 3 3 6 6 5 7 6 4 4 6 7 4 7 8 9 7

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 1 0 0 1

0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 0 0 0 0

42 22 26 13 32 17 19 18 54 16 32 14 20 36 14 29 21 24 22 31 20 29 16 30 7 31 36 24 17 22 22 32 35 10 15 23 23 18 31 24 16 16 22 22 44 36 25 31 27

35 18 22 10 26 14 15 14 43 13 25 11 17 30 11 23 17 19 18 23 15 22 12 23 5 24 27 18 12 16 16 25 26 7 12 17 17 13 24 18 12 12 16 15 35 28 17 22 19

0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 1 0 0 1

1,23 1,23 1,23 1,23 1,23 1,24 1,24 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25 1,26 1,26 1,27 1,27 1,27 1,28 1,28 1,28 1,28 1,29 1,29 1,29 1,29 1,29 1,30 1,30 1,30 1,30 1,30 1,30 1,30 1,30 1,31 1,31 1,31 1,31 1,31 1,32 1,32 1,32 1,32 1,32 1,32 1,33

osta osta osta osta osta osta osta osta ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota

p/e 2013e

osinkotuotto 2013e

8,0 12,9 13,8 12,3 14,1 14,8 9,0 31,7 15,4 14,7 20,0 13,2 13,1 13,9 15,3

3,2 1,8 2,5 1,3 1,6 0,9 1,4 1,5 1,0 1,5 0,4 0,0 0,3 0,8 0,1

markkinaarvo, meur 8 494 62 855 12 310 17 467 29 871 15 527 8 437 7 774 10 665 112 451 42 045 45 253 8 286 27 052 27 094

kurssimuutos 1 v, %

14,8 19,2 -3,4 -8,4 22,0 2,1 -13,6 41,2 6,5 6,0 -3,7 11,3 4,9 34,8 8,2

15,4

19,2

0,0

22 929

8,1

9,1 4,2 22,0 7,1 23,3 11,3 11,2 30,1 0,8 8,4 15,1 23,5 -12,3 13,8 14,2 5,9 -20,3 3,3 17,9 15,4 11,9 15,2 17,3 2,8 15,6 18,4 16,0 14,4 -12,6 -33,6 24,4 1,5 0,0 19,0 4,1 34,6 1,0 19,0 20,7 7,5 10,7 11,9 19,9 23,0 29,6 3,6 -1,5 12,2 -9,9

13,1 10,4 17,0 13,2 16,6 19,3 13,8 34,1 10,5 13,1 17,5 15,9 15,5 16,6 16,0 8,4 43,1 11,0 13,5 14,6 15,1 22,4 21,4 20,6 17,4 17,0 20,3 14,6 11,9 160,1 7,4 11,5 13,6 24,7 30,8 10,8 7,1 11,7 25,8 17,7 9,4 13,0 13,5 22,6 87,5 9,0 8,9 14,4 33,0

0,0 1,5 1,9 2,5 0,0 0,0 3,3 1,5 2,3 2,2 0,0 0,0 0,0 1,6 2,0 1,5 2,9 2,3 2,0 1,1 2,6 0,2 1,1 0,0 0,0 0,6 0,2 2,4 0,0 0,0 3,0 0,7 0,9 3,1 4,1 0,0 2,5 1,6 1,5 0,2 0,0 0,8 2,7 1,5 0,0 2,9 1,5 2,2 1,5

51 031 58 656 105 878 6 911 15 801 6 401 245 274 29 256 438 549 15 489 41 905 11 328 7 276 104 440 8 283 32 062 50 220 29 492 5 349 27 109 19 761 32 912 21 871 62 893 8 066 66 171 63 989 82 039 3 274 19 947 26 601 29 441 38 055 9 811 24 024 11 080 40 914 11 469 41 833 41 951 12 596 24 432 12 269 54 999 25 218 185 052 19 512 49 256 7 531

-8,4 6,3 46,4 26,7 12,1 32,1 22,7 15,6 -7,1 7,2 35,4 41,4 -2,4 0,8 33,4 13,6 18,4 17,2 15,3 41,2 12,6 22,2 21,5 50,8 35,3 45,9 30,9 5,4 5,8 37,7 -4,7 -16,5 13,0 17,6 20,7 50,3 -0,5 37,9 13,4 17,5 33,1 28,5 13,4 31,9 30,3 27,1 36,8 39,5 -7,9

*1=paras, 3=huonoin 59

ILMIÖT

SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT Koonnut Pekka Virolainen

Ja ahneus voittaa YHDYSVALLOISSA ARVIOIDAAN jo neljä vuotta jatkuneen nousukauden saavuttaneen exuberance-vaiheensa. Sijoitusguru Laszlo Birinyin mielestä nousuvaraa on vieläkin, sillä tämä viimeinen vaihe yleensä kestä vuoden pari ja heilauttaa indeksejä jopa 40 prosenttia ylöspäin. Tästä loppukiristä on käytetty vasta kahdeksan prosenttia. Guru ennustaakin S&P-indeksin nousevan uuteen huippuunsa tämän vuoden aikana. Entinen ennätys on lokakuulta 2007.

Yltäkylläisyyden vaihe on se ajanjakso, jolloin viimeisetkin bussikuskit tulevat markkinoille, unohtavat pelkonsa ja lähtevät ahneuttaan hakej joita j maan markkinoilta niitä voittoja, ovat kuulleet muiden tehneen.

Kannattiko painaa rahaa?

YHDYSVALLOISTA LÖYTYY yhtiö,

jonka huimat tulosluvut eivät yleensä näy tilastoissa, vaikka se vuodesta toiseen pärjää Applea ja Exxoniakin paremmin.

Viime vuonna tämä yhtiö teki 91 miljardin dollarin tuloksen, sitä ennen 75 ͣͥ Ǥ ¡ ¡ Ƥ on se, että sen osakkeenomistajat, lähinnä pankit, saavat alle prosentin osinkoa ja pääosa tuloksesta maksetaan Yhdysvaltain valtion kassaan. ¡ ¡ Ƥ tiolle 89 miljardia taalaa.

Kyseessä on Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve ja sen kaksitoista alueellista pankkia. Siitä lähtien kun Fed aloitti massiivisen elvytysohjelman laskeakseen korkoja ja nostaakseen Yhdysvallat takaisin jaloilleen, sen oma voittotaso on kaksinkertaistunut.

Vuonna 2008 Fed teki normaalituloksen, vain 32 miljardia dollaria.

60 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

Netflixin korttitalo toimintansa käynnistänyt ƪ elää mielenkiintoisia aikoja.

Videovuokrauksen Yhdysvalloissa aikanaan mullistanut yhtiö muutti vuonna 2011 hinnoitteluaan niin, että se suututti monet asiakkaansa. Sen myötä yhtiön kurssi aloitti parin vuoden alamäen ja valui 300 taalasta 50 taalan tasoille.

Viime kesänä suursijoittaja Carl Icahn tarttui yhtiöön ja hankki siitä kymmenyksen itselleen. Sijoitus onkin ollut kannattava, sillä kesästä kurssi on jo kolminkertaistunut. ƪ ¡ muassa Amazonin ja muiden kilpailijoiden elokuvien välityspalvelulle. Toisaalta SUOMESSAKIN JO

voimakas laajentuminen Yhdysvaltain ulkopuolella alkaa vähitellen tuottaa kassavirtaa. Lisäksi Disneyn kanssa joulukuussa tehty jakelusopimus lisää uskoa yhtiön tulevaisuuteen.

Yhtiön maksamat korvaukset yhteistyökumppaneille, elokuva- ja tv-yhtiöille kasvavat nekin tilaajamäärän kasvun myötä. Tähän yhtiö pyrkii vaikuttamaan tuottamalla omia tv-sarjoja kuten House of Cards.

Elokuva- ja tv- ohjelmien nettijakelun ansaintalogiikka on edelleen kehitys Ǥ ¡¡ Ú ƪ Ǧ rakentaako se itse korttitaloa?

ILMIÖT

APPLE TEKI viime vuonna kaikkien aikojen parhaimman tuloksensa, voittoa lähes 42 miljardia dollaria. Alan kuusi muuta suurta Microsoft, eBay, Google, Yahoo, Facebook ja Amazon tekivät yhteensä 34 miljardin tuloksen.

Apple tuotti tulosta tuplasti sen mitä suuret tietokonevalmistajat Dell, Intel, Acer, Asus, IBM, HP ja Lenovo yhteensä.

Suurimpien muiden matkapuhelinyhtiöiden voitto oli vain 13 miljardia, summaa tosin painavat Nokian ja RIMin tappiot. Samsung yksinään ylsi hurjaan 27 miljardin dollarin tulokseen.

Apple on viidessä vuodessa kymmenkertaistanut tuloksensa ja noussut tuloksentekijänä öljy-yhtiöiden tasolle.

Hyvä saavutus yhtiölle, joka ei liikevaihdon perusteella kuulu vielä edes kymmenen suurimman joukkoon.

Esimerkiksi ExxonMobil on tehnyt 30–40 miljardin voittoa viimeisen kymmenen vuoden ajan, talouskriiseistä juuri piittaamatta.

Kun Applen huipputulos ei näytä enää olevan kasvussa, Exxon on taas ottamassa takaisin paikkansa markkina-arvoltaan suurimpaan yhtiönä.

Tämänhetkisen tilanteen voi tarkistaa taloustilastoihin erikoistuneelta YCharts-sivustolta: http://ycharts. com/rankings/market_cap

MARKUS SALIN

M

Vaara ohi?

arkkinoilta kuuluu positiivista hyrinää.

Strategit ja kommentaattorit jodlaavat kuorossa samaa laulua, jossa kerrotaan, että osakesijoittajat ovat vasta heräilemässä ja talouden kasvukäänne odottelee ihan nurkan takana. Kertosäkeiden välissä kaikki muistavat vielä hoilottaa, että huolia ja ratkaistavia ongelmia riittää edelleen. Ƥ tää aktivoida asiakkaitaan jäämättä kiinni valehtelusta. Paine innostaa asi ǡ ¡ Ƥ ¡ kimaininkeineen on tehnyt rumaa jälkeä salkuissa. Osakekaupan volyymit ovat hiipuneet ja kaupankäyntipalkkiot on kilpailtu pohjalöllöön. Rahastoissa paine alentaa palkkioita on kova. Valveutuneemmat asiakkaat eivät enää halua maksaa indeksien peesailemisesta.

Nuorehko ala on lähestymässä keskiikää ja alkaa huomata, että onnen oikotiet ovatkin umpikujia. Lihavien bonusten aika on ohi, ja menestys edellyttää omaperäisyyttä ja kovaa työtä. Ihan niin kuin kaikilla muillakin toimialoilla.

Vuoden ensimmäisten viikkojen aikana olen tavannut useita sijoittamisen konkareita, joiden kanssa käydyt keskustelut ovat antaneet maailmasta paljon realistisemman kuvan kuin samaa toistelevat analyytikkoliturgiat.

Espanjan ongelmien kärjistyminen uudelleen tai Silvio Berlusconin paluu vallankahvaan voivat tarkoittaa paluuta kanveesiin.

Suomen talouden kasvukäänne taas edellyttää paitsi veroremonttia myös asennemuutosta. Työn teettämisen kalleus, kireä verotus ja ylimitoitettu sosiaaliturva pitävät huolen siitä, että taloutemme kärsii osteoporoosista vielä pitkään. Jokin on todella pahasti pielessä, jos pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta kauppakeskuksesta ei meinaa löytyä parkkipaikkaa keskellä kirkasta arkipäivää.

Sijoittajalle kituliaat kasvunäkymät eivät saa tarkoittaa sitä, että pää työnne-

tään muutamaksi vuodeksi pensaaseen.

Tulevien vuosien yleiseen talouden kehitykseen liittyvä epävarmuus tarkoittaa salkun virittämistä suhdanteista riippumattomaksi. Siis potentiaalisten maailmaa muuttavien moninkertaistujien etsimistä. Antaa muiden ostella Nokioita, UPM:iä ja Finnaireja.

Moninkertaistujien löytäminen Suomen pieniltä markkinoilta on vaikeaa, joten katseet kannattaa suunnata suoraan rapakon taakse, missä keskinkertaisillakin ideoilla on mahdollisuudet menestyä, kun markkinat ovat tarpeeksi suuret. Omat suosikkipaikkani uusien sijoitusideoiden löytämiseen ovat Motley Fool ja Wall Street Journal. Jotain on jo löytynytkin, mutta lopulliset päätökset ovat vielä työn alla.

Toinen konsti hakea isoja tuottoja ovat sijoitukset pörssin ulkopuolelle.

Sinne lensi alkuvuonna yksi koepallo.

Sijoituksesta kerron tarkemmin vasta sitten, jos se sattuu moninkertaistumaan joskus lähivuosina.

Markus Salin on yksityissijoittaja, joka on aiemmin toiminut Arvopaperin analyytikkona.

KARMO RUUSMAA

Apple kävi huipulla

61

KIRJAT

Rosvojahtia Wall Streetilla Rahoitusala on kriminalisoitunut viime vuosikymmeninä, väittää Inside Jobin ohjaaja.

meksi kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana valta on Ƥ sioligarkian käsiin, ja amerikkalainen unelma on realismia enää muutamalle prosentille hyväosaisia.”

Hän korostaa, ettei vastusta markkinataloutta eikä näe mitään väärää siinä, että jotkut ihmiset hankkivat suuria omaisuuksia rehellisellä työllä ja yrittämisellä. Finanssimaailman huippu on kuitenkin täynnä häikäilemättömiä saalistajia, jotka ovat rikastuneet tehtailemalla suuren luokan talousrikoksia. ”Kahdeksankymmentäluvulta lähtien valtaosa amerikkalaisesta (ja globaalista) rahoitusmarkkinasta on kriminalisoitunut, ja alalle on syntynyt yrityskulttuuri, joka sietää ja jopa suosii systemaattisen petollista toimintaa”, Ferguson väittää.

A

merikkalaiset ovat tyytymättömiä ja turhautuneita.

Talouden tunnuslukujen perusteella se on helppo ymmärtää. Vuosina 1984–2008 Yhdysvaltain työttömyysaste ei kertaakaan, edes kuukausitasolla, noussut kahdeksaan prosenttiin. Finanssikriisin liikkeelle sysäämä taantuma nosti työttömyysasteen pahimmillaan kymmeneen prosenttiin, ja edelleenkin se liikkuu kahdeksan prosentin tuntumassa.

Vanhan fraasin mukaan taantuma tarkoittaa sitä, että naapurisi menettää työnsä, ja lama sitä, että sinä menetät työsi. Viime vuosina henkilökohtainen lama on kohdannut lukemattomia amerikkalaisia paitsi työttömyyden myös asuntojen pakkohuutokauppojen muodossa.

Vastoinkäymiset saavat ihmiset etsimään syntipukkeja.

Amerikkalaisten viha poliitikkoja, pankkiireja ja sijoittajia kohtaan onkin kasvanut hälyttäviin mittoihin. Purkautumiskanavia tälle vihalle ovat tarjonneet teekutsuliike poliittisen kentän oikealla ja Occupy Wall Street -liike vasemmalla laidalla.

Molemmissa leireissä ollaan

62 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

čĆėđĊĘ Ǥ ĊėČĚĘĔēǣ ėĊĉĆęĔė ĆęĎĔēǤ ĔėĕĔėĆęĊ ėĎĒĎēĆđĘǡ ĔđĎęĎĈĆđ ĔėėĚĕęĎĔē Ćēĉ ęčĊ ĎďĆĈĐĎēČ Ĕċ ĒĊėĎĈĆǤ ͢͠͝ ĘǤ ĆēĉĔĒ ĔĚĘĊ ͜͞͝͞Ǥ

sitä mieltä, että harvalukuinen eliitti elää leveästi tavallisten veronmaksajien kärsiessä rahamaailman töppäilyistä.

Elokuvaohjaaja, ohjelmistoyrittäjä ja tietokirjailija Charles Ferguson voitti vuonna 2010 parhaan dokumenttielokuvan Ƥ ¡ ¡ ¡ ¡ Ƥ ¡¡ Inside Job. Viime syksynä hän jatkoi rahoitusmarkkinoiden myllerrysten pohdiskelua julkaisemalla

poleemisen asiaproosateoksen. Sen nimi Predator Nation tiivistää kirjan pääsanoman: Yhdysvallat on joutunut saalistajien käsiin poliitikkojen ja tuomioistuinlaitoksen suosiollisella avustuksella. Ferguson ¡ǡ ¡ ¡¡ Ƥnanssikriisin arkkitehdeistä ei ole saanut rikossyytettä.

Fergusonin näkemys Yhdysvaltain tilanteesta muistuttaa Occupy Wall Street -liikkeen aktivistien iskulauseita: ”Vii-

Predator Nationin viimeisessä luvussa Ferguson listaa konsteja, joilla läpeensä mätä finanssimaailma voitaisiin tervehdyttää ja samalla palauttaa luottamuksen ilmapiiri kansalaisten ja päättäjien välille.

Lista ei yllätä: se pitää sisällään tehokkaampaa valvontaa ja sääntelyä sekä oikeudenmukaisempaa veropolitiikkaa.

On helppo arvata, mitä Wall Streetin pankkiirit siitä sanoisivat.

Ferguson kirjoittaa rahoitusalan sotkuista kärkevästi, parhaimmillaan oivaltavastikin, ja pyrkii dokumentoimaan väitteensä. Predator Nationista ei kuitenkaan ole erityisen ansiokkaaksi finanssikriisin anatomian kuvaukseksi. Se on pikemminkin julistus kuin analyysi.

TOMMI MELENDER

KIRJAT

Miljonäärit äänessä

Donner luopui Marimekosta

ēęęĎ ĆėěĎĆĎēĊēȂ ĆĒĎ ĤėěĎēĊēǣ ÄŽÄ?ĔĎęęĆĒĆđđĆ Ä’ÄŽÄ‘Ä?ĔēĤĤėĎÄ?ĘĎǤ ͢͞ͼ ĘǤ ĆđĊēęĚĒ ͜͞Í?͞Ǥ

śėē ĔēēĊėǣ ĆĒĒĚęęĎǤ ĤđÄ?ÄŠÄŠÄ“Ä?ĤĤēĊĊę ęĊĔÄ?ĘĊęǤ Í?ÍœÍ¤ÍŁ ĘǤ ęĆěĆ ͜͞Í?Í&#x;Ǥ

ja Sami Järvinen, jotka ovat aiemmin kirjoittaneet yhdessä strukturoituihin tuotteisiin johdattavan tietoteoksen, lähestyvät tällä kertaa suurempaa sijoitusyleisÜä. He käyvät läpi sijoituskohteita ja sijoittamisen psykologiaa ja tarjoavat käytännÜn esimerkkejä vaurastumiseen.

Sijoittamalla miljonääriksi -teoksen omaperäinen ydin ovat suomalaisten miljonäärien haastattelut, joissa he kertovat, kuinka heistä tuli vauraita ja mitä periaatteita he noudattavat rahantekotyÜssään. Ääneen pääsevät muiden muassa Seppo Saario, Eva Liljeblom ja ruotsalaisvieras Christer Gardell.

Osa heistä – kuten KyÜsti Kakkonen ja Pekka Viljakainen – ei ole ensisijaisesti sijoittajia vaan yrittäjiä. En keksi, miksi heitä on haastateltu, jos tarkoitus on ollut tehdä sijoituskirjaa.

Kirjassa ilahduttavat kiteytyneet oivallukset. Ikävä kyllä varsinkin haastatteluissa oivallukset on upotettu massiivisen sideaineksen sisään.

Kirjan tekemisestä kertovat anekdootit ovat sentään kiinnostavia siihen verrattuna, että haastattelut on lyÜty kirjaan hiomattomina. Vaikka haastattelunauhoja ei olisikaan purettu suoraan, lukijan palvelemista olisi toisteisen tauhkan karsiminen. Kiireiselle lukijalle viimeistelemättÜmyys on kallista.

DAVID FOSTER WALLACEN romaanissa The Broom of the System esiintyy henkilĂśhahmo, joka saa niin pahan ahmimiskohtauksen että päättää syĂśdä suihinsa koko —Â?‹˜‡”•—Â?‹Â?Ǥ ƒÂ?ƒƒ –—Â?tuu JĂśrn Donner yrittävän uutuuskirjassaan Mammutissa, yli tuhatsivuisessa järkäleessä. ‡‰ƒŽ‘Â?ƒƒÂ?‹Â?‡Â? ƒŠÂ?‹misvimma kertoo pakkomielteisestä halusta muuttaa ympärĂśivä todellisuus suureksi ‡‰‘–”‹’‹Â?•‹Ǥ ƒÂ?Â?—––‹ƒ ˜‘‹Â?‹Â? Ž—Â?‡ƒ ‘Â?Â?‡”‹Â? Â?ƒ”•‹•min monumenttina. ‹‹Â?ÂĄ Â?‹‡Ž‡••¥ ‘Â?Â?‡”‹Â? uutuusteos on kiehtova, että jokainen voi kehittää sille Â?‹‡Ž‡‹•‡Â?•¥ Ž—Â?—–ƒ˜ƒÂ?Ǥ ‡ ‘Â? pikemminkin selailtava kuin läpiluettava kirja. ‹Œ‘‹––ƒÂ?‹•‡•–ƒ Â?‹‹Â?Â?‘•–—nut voi aloittaa sivulta 424, Œ‘••ƒ ‘Â?Â?‡” Â?‡”–‘‘ǥ Â?—‹Â?Â?ƒ hänelle tarjottiin neljäsosaa Marimekosta siitä hyvästä, että hän oli vastannut osasta yhtiĂśn pankkiveloja ‘Â?ƒÂ?ƒ ˜‡ŽÂ?ƒÂ?ƒƒÂ?Ǥ —Â? ƒrimekolla alkoi mennä paremmin, Armi Ratia taivutteli viskipullon ja lakimiehen ˜‘‹Â?ƒŽŽƒ ‘Â?Â?‡”‹Â? Â?‹‡Ž–¥›–›mään tarjouksesta. ›Â?›‹•‹Â? Â?Â‡ÂŽÂŒÂĄÂ•Â‘Â•Âƒ ƒ”‹mekosta on 24 miljoonan euron arvoinen.

ANTTI PARVIAINEN

KARO HĂ„MĂ„LĂ„INEN

TOMMI MELENDER

JAAKKO KOSKENTOLA Š SUOMEN PANKKI

NĂ„YTTELY

Paniikkinappulasta UKK:n osakekirjaan kelloa ja meklari asettuu pĂśrs•‹’‡Â?Â?‹Â? –ƒƒÂ?•‡Ǥ Â? ˜—‘•‹ Í?ÍĽÍ?Íž Œƒ ‡Â?•‹Â?Â?¥‹Â?‡Â? Â?ƒ—’’ƒ Helsingin pĂśrssissä syntyy kymmenellä Yhdyspankin osakkeella.

Vaikka kaupankäynnin tahti sata vuotta sitten oli verkkaisempaa kuin nykyisessä virtuaalisessa kaupankäyntijärjestelmässä, saattoi tahti kiihtyä niin, ettei meklari ’›•›Â?›– ’‡”¥••¥Ǥ ĂšÂ”Â•Â•Â‹Â˜ÂĄÂŽÂ‹Â–Â–ÂĄÂŒÂĄÂ? ’‡Â?Â?‹••¥ ‘Ž‹ ‘•–‘nj Œƒ myyntinappien lisäksi paniikkinappula, jota painamalla kaupat syntyivät saman tien. ĂšÂ”Â•Â•Â‹Â˜ÂĄÂŽÂ‹Â–Â–ÂĄÂŒÂĄÂ? ’‡Â?Â?Â?‹ Œƒ ‡Ž•‹Â?‰‹Â? ’Ú”••‹Â? •ƒ–ƒ˜—‘–‹•‡Â? –‘‹Â?‹Â?Â?ƒÂ? Â?‘Š‘Â?‘Š†ƒ– ‘˜ƒ– ‡•‹ŽŽ¥ —‘Â?‡Â? ƒÂ?Â?‹Â? ƒŠƒÂ?—•‡‘Â? Â?¥›––‡Ž›••¥ Çł ڔ••‹ ‡Ž•‹Â?‰‹••¥ Í?͜͜ Â˜Â—Â‘Â–Â–ÂƒÇłÇ¤ Näyttelyssä esillä olevien vanhojen osakekirjojen joukosta lĂśytyvät myĂśs Urho Kekkosen ‘Â?‹•–ƒÂ?ƒ Ǥ ‡”Žƒ…Š‹—• ›ǣÂ? ‘•ƒÂ?‡Â?‹”Œƒ ˜—‘†‡Ž–ƒ Í?ÍĽÍŁÍĄ Œƒ Carl Gustaf Mannerheimille kuulunut Kemi-osakeyhtiĂśn osakekirja. Ensimmäisen pĂśrssikaupan kirjausta voi katsoa tilikirjasta, johon kaikki kaupat käsin kirjattiin.

Vaikka pĂśrssi aloitti toimintansa virallisesti vuonna Í?ÍĽÍ?͞ǥ •—‘Â?ƒŽƒ‹•‡Â? ’Ú”••‹Â?ƒ—’ƒÂ? Œ——”‡– ‘˜ƒ– Í?Í¤Í˘ÍœÇŚÂŽÂ—Â˜Â—ÂŽÂŽÂƒÇ¤ Vanhimmat näyttelyssä esillä olevat pĂśrssinoteeraukset ‘˜ƒ– ˜—‘†‡Ž–ƒ Í?ͤͼͤǤ Çł ڔ••‹ ‡Ž•‹Â?‰‹••¥ Í?͜͜ Â˜Â—Â‘Â–Â–ÂƒÇł ÇŚÂ?¥›––‡Ž› ‡•‹––‡Ž‡‡ ’Ú”•sin vaiheet lasku- ja nousukausineen, sota-ajan, jälleenrakentamisen, rahamarkkinoiden vapautumisen ja pĂśrssitoiminnan kansainvälistymisen.

PUHEENJOHTAJA SOITTAA

ANNE LEINO

Näyttely on esillä loppukesään asti Rahamuseossa, os.

Snellmaninkatu 2, Helsinki. Rahamuseoon on vapaa pääsy.

63

VINKIT

Kuusi vinkkiä yhtiökokoukseen Teksti Karo Hämäläinen

Osallistu ja käytä valtaasi

Tapaa ja kuuntele johtoa

Osakkeenomistajalla ei ole päätösvaltaa yhtiön asioista muualla kuin yhtiökokouksessa, ellei hän kuulu yhtiön hallitukseen tai johtoon. Yhtiökokous on vaikuttamisen paikka.

Yhtiökokouksessa kuullaan toimitusjohtajan katsaus. Siellä pääsee myös tapaamaan yhtiön johtoa ja muita osakkeenomistajia.

Kysy Osakkeenomistaja voi esittää kysymyksiä toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille. Hallituksen ja toimitusjohtajan on osakkeenomistajien pyynnöstä annettava tarkempia tietoja asioista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin, sekä yhtiön taloudellisesta asemasta. Tietoja ei tarvitse antaa, jos se aiheuttaisi yhtiölle olennaista haittaa.

Äänestä Osakkeenomistaja voi äänestää yhtiökokouksen esityslistalla olevien asioiden puolesta tai vastaan.

Toimi ajoissa Valmistaudu Jotta kokouksesta saisi mahdollisimman paljon irti, kannattaa perehtyä huolellisesti ainakin yhtiökokouskutsuun ja yhtiön vuosikertomukseen.

Yhtiökokousvinkkejä antoivat juristit Anu Kaskinen ja Ville Ranta Fondiasta.

64 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia käsiteltäväksi kokouksessa, jos hän vaatii sitä yhtiön hallitukselta kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Käytännössä vaatimuksesta on ilmoitettava hallitukselle viimeistään neljä viikkoa ennen kokouskutsun toimittamista.

KARMO RUUSMAA

KUMPPANIBLOGIT

Arvopaperin Kumppaniblogeissa rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista.

EMD on nyt hottia Emerging Markets Debt, kehittyvien maiden lainat, ovat nyt kuuma sijoitusluokka. Jopa Helsingissä kävi pelkästään joulukuussa kymmenkunta lontoolaista rahastoyhtiötä esittelemässä tuotteitaan. Sijoittajat etsivät kuumeisesti kiinnostavia sijoituskohteita, ja nyt kelpaa kaikki Argentiinasta Vietnamiin.

EMD kiinnostaa, koska korkotaso länsimaissa on painunut todella matalaksi.

Euro rahamarkkinoiden ja valtionobligaatioiden tuotto-odotukset ovat lähellä nollaa. Jopa yrityslainojen parhaat tuotot alkavat olla nähdyt.

Kehittyvien maiden lainoihin sijoittamisen puolesta puhuu monta tekijää. Niiden talouksien kasvunäkymät ovat paremmat kuin länsimaissa. Kehittyvien maiden painoarvo kasvaa edelleen maailmantaloudessa, joten niihin virtaa pääomaa. Myös velkaa on vähemmän sekä absoluuttisesti että suhteessa kansantuotteeseen.

Kazakhstanin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 12 prosenttia ja Thaimaan 44 prosenttia. Kummankin luottoluokitus Standard & Poor’silta on BBB+. Sama luokitus on myös Italialla, jonka velka suhteessa talouteen on 126 prosenttia. Italian ja muiden länsimaiden luottoluokitukset ovat vaarassa heikentyä edelleen. Jos kehittyvät maat hoitavat taloutensa kunnolla, niiden luottoluokituk-

EMD ELI

set voivat sen sijaan parantua.

Monet näkevät EMD–lainoissa myös hajautusmahdollisuuksia ja uusille sijoitusmarkkinoille pääsyn. Monet Afrikan maat, kuten Ghana, Angola, Ruanda ja Sambia ovat kansainvälisillä korkomarkkinoilla.

LÄNSIMAIDEN LUOTTOLUOKITUKSET OVAT VA AR ASSA HEIKENTYÄ, MUTTA KEHITTY VIEN MAIDEN LUOKITUKSET SA ATTAVAT PAR ANTUA. Sijoituksia kehittyvien maiden korkorahastoihin onkin virrannut ennätysmäärät. Niiden osuus sijoitussalkuissa on kasvussa ja monet pitävät muutosta pysyvänä. Se jää nähtäväksi seuraavan kriisin osuessa kohdalle. Vuonna 2007–2008 EMD-lainat näyttivät ensin selviävän tilanteesta, mutta kriisin syvetessä myös

niiden arvot romahtivat viiveen jälkeen.

Kehittyvien maiden lainamarkinoiden likviditeetti on kysymysmerkki. Lainojen liikkellä olevat määrät ovat paljon pienemmät kuin länsimaisten valtioiden tai suuryritysten lainoilla. Niihin sijoittaneiden sijoittajien lukumäärä on oletettavasti myös pienempi, eivätkä monet voi niihin sijoittaa ollenkaan.

EMD-lainoihin sijoittamista vastaan puhuvat muun muussa poliittiset riskit, talous- ja yhteiskuntarakenteiden kehittymättömyys, sijoituskohteiden heikko ¡ ¡ ¡ ƪ Ǧ riskit. Tarjolla on tosin myös lainoja niin sanotuissa kovissa valuutoissa, eli lähinnä Yhdysvaltain dollareissa tai euroissa, sekä valuuttariskeiltä suojattuja rahastoja. Silloin joutuu kuitenkin luopumaan osasta tuottoa. Juoksuajat kehittyvien maiden lainoissa ovat tyypillisesti pidemmät, joten korkoriskiä on myös paljon.

Kehittyvien maiden lainojen keskimääräinen tuottotaso on tällä hetkellä 4,4 prosenttia dollareissa ja keskimääräinen riskilisä valtioiden lainoihin 2,5 prosenttia. Kumpikin on ennätyksellisen alhaisella tasolla.

TOMAS HILDEBRANDT

Kirjoittaja on Evli Pankin senior salkunhoitaja ja markkinastrategi.

65

PÖRSSIRISTIKKO

PÖRSSIRISTIKKO Laatinut Ristikkosampo

66 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

SEURAAVASSA NUMEROSSA

COLOURBOX

TAMMIKUUN RATKAISU

Seuraavassa numerossa TALVEN TULOSJULKISTUSSESONGIN jälkeen kokoamme yhteen suomalaisten pörssiyhtiöiden viime vuoden tulokset ja paitsi seulomme viime vuoden menestyjät ja menettäjät myös katsomme, mitkä Helsingin pörssin yhtiöt näyttävät tunnuslukujen valossa kiinnostavilta sijoituskohteilta.

Maaliskuun Arvopaperin laaja tulospaketti tarjoaa sijoittamisen tueksi pureksittua ja järjestettyä dataa Helsingin pörssistä ja maailmalta.

Arvopaperi 3/2013 ilmestyy torstaina 28. maaliskuuta.

Tilaa Arvopaperi Ȉ ¡ǣ Ǥ Ǥ Ȁ Ȁ Ȉ ¡ Ú ǣ ̿ Ǥ Ȉ ǣ ͜͜͞ ͠​͠͞ ͜͠͝​͜ *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) (ke Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2013: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä.

Tila Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 125 €/12 kk, määräaikaistilaus 135 €/12 kk.

Osoitteenmuutos Sähköposti ̿ ǤƤ, puhelin 020 442 4100.

Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi.

J lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. liittoon.

Jos

Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30). *) Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta: La anka 8,35 snt/puhelu + 7,06 snt/min. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 17,14 snt/min.

Ulkomailta soitettaessa ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

67

yhteisö Arvopaperi on Suomen ainoa sijoittamisen monikanavainen erikoismedia, jolla tavoitat yrityspäättäjät ja yksityissijoittajat joka kuukausi.

Arvopaperi-yhteisö on enemmän kuin osiensa summa: lehti, verkko ja tapahtumat takaavat ykkösluokan näkyvyyden vuoden ympäri.

Lisätiedot Ǥ ǤƤ

KOLUMNI

YRJÖ KOPRA

KUVA PASI MURTO

Keiden palkat laskivat?

P

örssiyhtiöiden ylimpien johtajien kuukausipalkat ovat nousseet viime vuosina selvästi yleistä ansiokehitystä hitaammin. Pitkien kannustinjärjestelmien tuotot ovat romahtaneet yli 50 prosenttia. Uudet lisäeläkeetuudet ovat selvästi pienempiä kuin aikaisemmin.

Kaikesta tästä seuraa, että pörssiyhtiöiden johdon kokonaispalkat ovat alentuneet selvästi. Tasavallan presidentti tulee seuraamaan esimerkkiä, mutta siihen se taitaa sitten jäädäkin.

Palkanalennusten jälkeenkin yritysjohtajien palkat ylittävät presidenttien ja ministerien palkat. Tätä ovat hiljan ihmetelleet eräät entiset ja nykyiset ministerit.

Kaikissa maailman onnellisimmissa kansakunnissa palkkasuhteet ovat näin päin. Presidentit, ministerit ja kenraalit ovat palkkajohtajia lähinnä sellaisissa Afrikan maissa, jotka onnellisuusvertailuissa ovat aika pohjalla.

Kansakunnan onnellisuuden nimissä poliitikkojen on vain tyydyttävä johtajia matalampiin palkkoihin.

Palkkojen leikkaaminen oli markka-aikana jokaisella vuosikymmenellä maan tapa. Moni muistaa, miten palkkoja alennettiin vuonna 1991 14 prosentilla ja 1992 jopa 27 prosentilla Euroopan rahassa mitattuna. Työnantajayritys, jonka kaikki tulot tulivat viennistä, sai melkoisen edun, josta me kaikki saimme osamme vuosikymmenen kuluessa. Palkansaajan ostovoima heikkeni vähemmän, koska täysin kotimaista alkuperää olevien tuotteiden ja palveluiden hinnat eivät nousseet.

Euroaikana yleisiä palkan alentamisia ei ole tehty.

En tiedä, onko niihin tarvetta, mutta ihmettelen palkansaajajärjestöjen tapaa korostaa ostovoiman kehitystä palkankorotuksia vaatiessaan. Euromaista paras ostovoiman kehitys oli 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Kreikassa ja huonoin Saksassa. Nyt Kreikassa on korkein työttömyys ja Saksassa matalin.

Ammattiliittoja kiinnostaa enemmän jäsenten palkka kuin työttömien määrä.

Hyvä perustelu palkankorotuksille on tuottavuuskehitys. Suomalaisen työn tuottavuus on suunnilleen vuoden 2006 tasolla. Tällä perusteella palkkojenkin tulisi olla, mutta ne ovat lähes 20 prosenttia korkeammat kuin silloin. Sattumalta – tai sitten ei – yritysjohtajien ansiot ovat taantuneet vuoden 2006 tasolle, ja Sauli Niinistö pyytää paluuta tuon saman vuoden palkkaan.

Huono tuottavuuskehitys lähimenneisyydessä johtuu kauheasta vuodesta 2009. Sen jälkeen yksityissektorin tuottavuus on monilla aloilla taas kääntynyt hitaaseen nousuun. Julkisella sektorilla tuottavuus heikkenee jatkuvasti. EK on juuri vaatinut vientialoja päänavaajiksi.

Eikö olisi syytä avata pää julkisella sektorilla, ja ottaa

Kirjoittaja on corporate Ƥ -toimintaa ja kannustusjärjestelmien suunnittelua harjoittavan Alexander Group Oy:n toimitusjohtaja.

korotusten lähtökohdaksi työn tuottavuuden lasku kunta- ja valtiosektorilla?

Nollakorotukset olisivat voitto julkisen alan työntekijöille. Sen jälkeen neuvoteltaisiin yksityissektorilla kunkin toimialan tuottavuuskehityksestä riippuen 0–4 prosentin korotuksista, vaikka sielläkin parasta olisi jäädyttää kaikkien kiinteät palkat. Palkankorotusvara sovittaisiin jaettavaksi tulospalkkioina, jolloin hyvinä aikoina ansioiden nousu ylittäisi odotukset. Huonoina aikoina työvoimakustannus joustaisi alaspäin ja irtisanomispaineet vähenisivät.

Työmarkkinaosapuolet kykenevät työstämään näillä lumilla vain koulutuspäiväkysymystä. Kaikki muut asiat jäävät hallituksen hoidettaviksi.

Hallituksen ongelma on sen laajapohjaisuus ja kokemattomuus. Kuuden hallituspuolueen johtajista viisi on ensikertalaisia ministereinä. Yksi etu heidän

K ANSAKUNNAN ONNELLISUUDEN NIMISSÄ POLIITIKKOJEN ON VAIN T Y YDY TTÄVÄ JOHTAJIA MATAL AMPIIN PALKKOIHIN. nuoruudestaan saattaa olla. He ovat vielä keskuudessamme, kun lapsemme lukevat historiankirjoista heidän teoistaan ja tekemättä jättämisistään.

Jos sekään ei saa ministereitä unohtamaan vuoden 2015 eduskuntavaaleja, ehdotan valmistelun siirtämistä työryhmälle. Laajapohjaisuudesta saatujen huonojen kokemusten vuoksi ryhmä kootaan vain yhdestä puolueesta. Juhana Vartiainen VATT:sta, Jukka Pekkarinen VM:stä, Jaakko Kiander Ilmarisesta, Erkki Liikanen Suomen Pankista ja Raimo Sailas eläkkeeltä saisivat tehtäväkseen esittää ehdotuksensa valtiontalouden hoidosta ja palkankorotussuosituksista.

Jos viiden viisaan miehen työryhmä rikkoo tasaarvosäännöstöä, joku heistä voinee luopua sukupuolestaan. Ovathan Suomen miehet menneisyydessä luopuneet jopa hengestään isänmaan vaaran hetkellä.

En tahdo julkisesti ilmoittautua sosialidemokraatiksi, mutta ilmoitan jo työryhmää asetettaessa, että hyväksyn sen kaikki ehdotukset. Demareille tämän pitäisi olla vielä helpompaa.

69

KOLUMNI

TALLIMESTARI

Bunga bungaa omistajien piikkiin

E

n yleensä käy turistirysissä, mutta nyt lensin viikonlopuksi Mallorcalle. Kohdevalinnan syy oli Mikael ”Mike” Lilliuksen ja Berndt Brunowin luksuspurjejahti Lionessa of Douglas, joka oli ankkuroitu

70 ARVOPAPERI HELMIKUU 2013

LUUSEREIDEN LUUSERI ON STOR A ENSON JOUKO K ARVINEN.

Kirjoittaja on hevosnäkökulmasta havaintojaan tekevä pörssitietäjä.

Luusereihin kuuluu myös kolme neljästä liikevaihdoltaan Suomen suurimmasta pörssiyhtiöstä: Neste Oil, UPM ja Stora Enso. Eipä ihme, että Nalle läksytti UPM:n hallituksen taannoisella Uruguayn-matkalla Jussi Pesosta niin, etteivät miehet puhuneet toisilleen kolmeen viikkoon.

Euroissa luusereiden luuseri on Stora Enson Jouko Karvinen, joka on kuuden vuoden aikana tuhonnut omistajien varallisuudesta 45 prosenttia eli 3,3 miljardia euroa. Taivas varjelkoon, mikä suomalaisia sijoittajia vaivaa, kun joka kuudennen pörssiyhtiön toimitusjohtaja on voinut estämättä tuhota vähintään viisi vuotta omistajien varallisuutta! Miten kävisi ravihevosen, joka ei viiteen vuoteen juoksisi yhtään rahaa omistajalleen?

Myös ylistetty perheyhtiömalli voidaan kyseenalaistaa, kun Componentaa, Martelaa, Talvivaaraa, Tulikiveä, ƥ % eivät ymmärrä vaihtaa alaa. Haloo pörssi, onks corporate governancee näkyny?

Noh, ainahan voi vaihtaa tallia ja yrittää uudelleen. Istuvista toimitusjohtajista kaikkein synkimmät näytöt on kuitenkin antanut Finnairista SRV:lle kovalla kohkeella siirtynyt Jukka Hienonen. Jukka on polttanut 20 %:n vuositahtiin omistajien omaisuutta ensin vuosina 2006–2009 Finnairissa ja vuoden 2010 jälkeen SRV:ssä.

Jukka-uskovaisten satasesta on nyt jäljellä kaksikymppiä. Mutta SRV:t voi vielä myydä, sillä kahdellakympillä saa esimerkiksi kelvollisen pullon pöytäviiniä.

KUVA TUOMAS IKONEN

Palmaan.

Aggressiivisen arvonlisäverosuunnittelun vuoksi Man-saarelle rekisteröity viiden miljoonan taalan Swan 66 FD on tehty kilpaveneeksi. Mutta sopii se myös hyvin poikaporukan viikonloppupurkkariksi, jolla nyt juhlittiin Miken valintaa maailman 34. parhaaksi yritysjohtajaksi.

Viinin, laulun ja bunga bungan ohella puhuttiin myös asiaa ”Pitääkö kuulua opus deihin, että pääsee tuolle listalle?” töksäytti kippariksi kutsuttu Hjallis Harkimo. ”Arvovaltaisen Harvard Business Review’n tutkimuksessa ainut mittauskriteeri on maailman 1200 suurimman pörssiyhtiön toimitusjohtajan toimikautenaan aikaansaama kurssinousu ja vieläpä niinkin raa’alla tavalla kuin absoluuttisina euroina”, selitti Mike.

Lionessan salongissa alkoi kova gadgetien räpläys, kun ryhdyimme laskemaan ketkä olisivat samalla kaavalla, osingot uudelleen sijoittamalla, laskettuna Fortumia vuosina 2000–2009 navigoineen Miken (kokonaistuotto 1014 %; vuosituotto 29 %; euroina 16 mrd.) jälkeen Suomen parhaat yritysjohtajat.

Vähintään kaksi vuotta toimessaan olleista toimitusjohtajista absoluuttisina euroina omistajia on eniten rikastuttanut 2006 lähtien Koneen Matti Alahuhta (427 %; 25 %; 13,4 mrd.). Mutta kun otetaan mukaan prosentuaaliset tuotot, menee ohi vuodesta 2000 Nokian Renkaita luotsannut Kim Gran (1340 %; 24 %; 4,3 mrd.). Yllätysnimi, joka voittaa Graninkin euroissa ja vuosituotossa on Sammon Kari ”Kuki” Stadigh, joka neljässä vuodessa on osoittautunut paukkumattomista henkseleistään huolimatta Nallea kovemmaksi rahantekokoneeksi (200 %; 33 %; 7,7mrd.).

Hevosmiesten pursiseuran vertailussa pärjäsivät myös jo vuodesta 1997 Pohjolaa luotsannut Mikael Silvennoinen (1100 %; 17 %; 3,5 mrd.), YIT:tä reilut neljä vuotta ohjastanut Juhani Pitkäkoski (435 %; 49 %; 1,8 mrd.) ja Elisaa jo kohta vuosikymmenen vauhdittanut Veli-Matti Mattila (316 %; 12 %; 2,2mrd.). Pienempien yhtiöiden johtajista keulivat esimerkiksi Olvia vuodesta 2004 kyydinnyt Lasse Aho (770 %; 27 %; 400 milj.) ja vuosikymmenen Vaconia isännöinyt Vesa

Laisi (585 %; 19 %; 630 miljoonaa).

Entä mikä yhdistää Biotien Timo Veromaata, Componentan Heikki Lehtosta, Exelin Vesa Korpimiestä, Glastonin Arto Metsästä, Martelan Heikki Martelaa, Metsä Boardin Mikko Helanderia, Neste Oilin Matti Lievosta, Panostajan Juha Sarsamaa, Ponssen Juho Nummelaa, Rapalan Jorma Kasslinia, Revenion OlliPekka Salovaaraa, Stora Enson Jouko Karvista, Talvivaaran Pekka Perää, Telesten Jukka Rinnevaaraa, Tulikiven Heikki Vauhkosta, UPM:n Jussi Pesosta, ƥ Heikki Vienolaa ja Ålandsbankenin Peter ÚƤ¡? Nämä 18 toimitusjohtajaa ovat kaikki olleet toimessaan vähintään viisi vuotta ja pörssikurssi on yhä alempi kuin heidän aloituspäivänään.

Wanhaa ja uutta varakkuutta

Pekka Kantanen

Antti Parviainen, Sami Järvinen

Aikamatka pörssiin

Sijoittamalla miljonääriksi

Osakekirjat kertovat

Sijoittamallako miljonääriksi? Mikä ettei!

Mikä osuuskunta on ollut pörssin vaihtotähtenä useina vuosina? Mikä yhtiö on sosialisoitu kesken noteerauksen?

Entä mikä yhtiö on saanut pörssistä potkut? Eräs pörssiyhtiö onnistui kaatamaan Suomen Kommunistisen Puolueen, ja yhden kunnankin osakkeet on aikoinaan pörssissä noteerattu.

Ensin kannattaa kuitenkin tutustua omaan sijoittajaprofiiliin ja erilaisiin tapoihin vaurastua. Kirja antaa uusia näkökulmia sijoittamiseen, tutustuttaa erilaisiin sijoitustyyleihin ja esittelee, miten koti- ja ulkomaiset sijoittajat ovat näillä sijoitustyyleillä onnistuneet luomaan omaisuutensa. Mukana ovat mm. Erkki Sinkko, Pekka Viljakainen ja Christer Gardell.

Arvopaperin kolumnistina tutuksi tulleen Pekka Kantasen teos on kiehtova sukellus syksyllä 100 vuotta täyttäneen Helsingin pörssin vaiheisiin. Ennen näkemättömät vanhat osakekirjat ja niihin liittyvät tarinat tarjoavat selailu- ja lukuelämyksen talous- ja henkilöhistorian parissa. Teos antaa hyvän käsityksen Suomen talouselämän kehityksestä.

Saat kirjasta konkreettiset esimerkit, mitä karikoita välttämällä ja mistä naruista vetämällä voi saavuttaa merkittäviä lisätuottoja, jopa miljoonia.

2012, 269 sivua, suositushinta 39 €

2012, 301 sivua, suositushinta 69 €

Tilaa osoitteesta www.talentumshop.fi tai soita 020 442 4100.

Nouda Talentum Shop -kirjakaupasta, Annankatu 34–36, Helsinki.

Myös muista hyvin varustetuista kirjakaupoista.

*) Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min.

Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.

Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

Tilaa ja tutustu 24/7 www.talentumshop.fi

PAL.VKO 2013-13

177535-1302

Arvopaperi iPad-lehti nyt maksutta tilaajille

Toimi näin: 1 2 3

Mene AppStoreen ja etsi “Arvopaperi”.

Lataa Arvopaperi-sovellus. Tässä tarvitset Applen ID:täsi.

Lataa lehti ja klikkaa ”Tilaajakirjautuminen”.

4 5

Rekisteröidy. Tarvitset asiakasnumerosi tai nimesi ja postinumerosi.

Kirjaudu. Tarvitset Talentum-tunnuksesi. Jos sinulla ei ole tunnusta, luo uusi tunnus. Se on maksuton.

Jos kohtaat ongelmia, ota yhteys Talentumin asiakaspalveluun: 020 442 4100 tai tilpal@talentum.fi.

Puhelu maksaa suomalaisesta lankaliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min (alv 24%) ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv 24%).