Arvopaperi 3/2013

Tilinpäätösekstra – tulosparantajat, kannattavimmat, parhaat kasvajat…

Sijoittamisen erikoislehti 33. vuosikerta

T OU

ͽ

EC OT

MAALISKUU ʹͲͳ͵ ͳʹǡͻͲ́

maaliskuu 3/2013

Anna Hyrske – Aktiivinen omistaja

Anna Hyrske

AKTIIVINEN OMISTAJA NOKI A

JOHTORY HM Ä A NALY YSI

SIJOIT TAJAK YSELY

Lumialla historiansa paras pelipaikka

Outokummun kokematon johto

Solidium saa seiskan

MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ

Raha tulee rahan luo Maailman suurin varainhoitotalo BlackRock ja Mandatum Life ovat löytäneet toisensa.

Kumppanuus tuo BlackRockin iShares-indeksituotteet uudella tavalla sijoittajien ulottuville.

Indeksituotteiden tehokkuusedut yhdistettynä vakuutussopimuksen hyötyihin tuovat uraauurtavia mahdollisuuksia sijoittaa eri markkinoille.

Mandatum Life Indeksikorit löydät osoitteesta www.mandatumlife.fi

SISÄLTÖ

MAALISKUU 2013

PAAVO LEHTONEN

UUSI LEHTI

KANSIKUVAMME Anna Hyrske on Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö. Hän koordinoi työeläkeyhtiön osallistumisia suomalaisten pörssiyhtiöiden yhtiökokouksiin: kokouksia kertyy tänä keväänä lähemmäs sata.

Parhaillaan käynnissä oleva yhtiökokoussesonki on myös suomalaisille yksityissijoittajille mahdollisuus osallistua sijoituskohteidensa päätöksentekoon.

Vaikka käytännössä hallituksen valmistelemat esitykset menevätkin lähes poikkeuksetta läpi, yhtiökokouksen keskusteluosuudessa voi nostaa esiin tärkeinä pitämiään asioita.

Ennen muuta yhtiökokous kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden tutustua sijoituskohteeseen paremmin kuin nettisivujen, analyysiraporttien tai vuosikertomusten kautta olisi mahdollista.

Vuosikertomusten merkitys yritysviestinnässä on vähentynyt koko 2000-luvun. Ensin vuosikertomusten postittamista rajattiin tai siitä luovuttiin, ja viime aikoina osa yhtiöistä on luopunut tyystin painetuista vuosikertomuksista.

Sen sijaan numeerista informaatiota yhtiöistä on tarjolla enemmän kuin koskaan. Tämän lehden teemana ovat tilinpäätökset. Sivulta 22 alkaen olemme järjestäneet kotipörssin yhtiöitä numeeristen kriteerien perusteella.

JOHANNES ROMPPANEN

Yhtiökokousvaikuttaja

30

42

LENNOKAS. Outotec

on ollut hyvässä kiidossa, eikä maailmantalouden tilannekaan pahemmin huoleta yhtiön toimitusjohtajaa Pertti Korhosta.

PELIPAIKKA.

Kilpailu-tilanne suosii budjetti-Lumiaa.

3

SISÄLTÖ

MAALISKUU 2013 6

PÄÄKIRJOITUS Eljas Repo tarkastelee eläkeyhtiöiden tuottoja 8 NOTEERATUT Herlinien osingon kasvavat, Ehrnroothien laskevat 10 UUTISKUUKAUSI 12 SIJOITIN VIIMEKSI Matti Honkala sijoitti viimeksi asuntoon 14 IHMISET Aallon joukkue rökitti MIT:n ja Chicagon

REPORTA ASIT K ATSAUKSET 16 ANNA HYRSKE Näin Ilmarinen vaikuttaa yhtiökokouksissa 22 TULOSKAUSI Aasian kortti tepsii 30 OUTOTEC Huomenna on paremmin 36 SIJOITTAJAKYSELY 1/2013 Solidium saa sijoittajilta arvosanaksi seitsemän 38 JOHTORYHMÄ Outokummun kokematon johto kovan paikan edessä

Matti Honkala

OSAKKEET R AH ASTOT 40 Neste Oil säikäytti, Cargotec ei 40 Lumialla historiansa paras pelipaikka 44 MAAILMAN OSAKKEET Osakeralli villitsi osakeoptimistit 45 Air Berlin nousukiidossa

ILMIÖT PELURIT 60 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT 61 MARKUS SALIN Sijoittajan täikampa 62 KIRJAT

¡¡ Ƥ 71 KUMPPANIBLOGI 72 PÖRSSIRISTIKKOTAULUKOT

TAULUKOT GRAAFIT 50 52 53 54 55 56 57 58 59 60

Tulosennusteet Pohjoismaiset tulosennusteet Eurooppalaiset tulosennusteet Yhdysvaltalaiset tulosennusteet Parhaat rahastot Suomi-salkut Gurusalkut Korot ja lainat Raaka-aineet ja maailmantalous Osingot ja tuotot

KARMO RUUSMAAA

UUTISET IHMISET

KOLUMNIT

HANNU KONTTINEN

JUHO KUVA

64 KIM LINDSTRÖM Torjuntavoitto osinkorintamalla 69 PENTTI FORSMAN

ƪ

74 JOUKO MARTTILA

Ú ¡ ¡¡

4

ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

Mika Seitovirta

PĂ„Ă„KIRJOITUS

P

Pienet olivat tuottoisampia

ienten eläkeyhtiÜiden kykyä kilkittäviä suomalaisyhtiÜiden rahoittajia pailla isojen kanssa on epäilty. ja omistajia. Ei ehkä ihan niin mahtavia Suomalaista eläkejärjestelmää valtapelureita kuin voisi kuvitella. Ilmariselvittänyt kanadalaisprofessori sen Anna Hyrske kuvaa tarkasti prosessia, Keith Ambachtsheer ehdotti miten valtaa käytetään. Se on tarkkaa tyÜtä. eläkejärjestelmään muutoksia. Yksi ehIlmarisessa ja Varmassa on edessä jos dotus oli yhdistää pieei vallan- niin ainakin nempiä eläkeyhtiÜitä toimitusjohtajanvaihTUOTTOJEN isompiin. doksia.

Viime vuoden tuottoVarma on ilmoittaPERUSTEELL A jen perusteella pienimnut, että toimitusjohtaja PIENIMPIEN pien ei tarvitse hävetä.

Matti Vuoria jatkaa tehVeritas, Valtion eläketävässään vuoden 2013 EI TARVITSE rahasto ja Eläke-Fennia loppuun asti ja jää vanHÄVETÄ. pääsivät yli kymmenen huuseläkkeelle täyttäprosentin tuottoon, kun essään 63 vuotta maataas Varma ja Ilmarinen jäivät 7,5 prosenliskuussa 2014. tin tuntumaan. Surkea suoritus suurilta.

Seuraaja pitäisi nimetä tämän kevään Nykyisestä eläkerahasta noin kolmanaikana. Luonnollinen valinta olisi hänen sines on Suomessa. Ambachtsheer neuvoi jaisensa kauppatieteen tohtori Risto Murto, myÜs pienentämään Suomi-riskiä. Keva 50. Valinnan tekee kuitenkin erilaisista on noudattanut tätä oppia. Viime vuonna teollisuuspampuista ja ammattiliittojen Keva tuotti 12,9 prosenttia. Sijoitusjohtaja edustajista koostuva hallitus. Valituksi Ari Huotarilla oli aihetta hymyyn, voi tulla joku menestynyt virkamies, joka näkyi Arvopaperin tammikuun sopiva poliitikko tai Varman hallehdessä. lituksen puheenjohtaja Sakari Kevan menestys tuli reippaasta Tamminenkin. Hän on päätyÜlosakepainosta sekä korkoriskin tään Rautaruukin toimitusjohtaja. otosta. Varma ja Ilmarinen vältTamminen voi jäädä eläkkeelle tänä tivät Italian ja Espanjan valvuonna täytettyään 60. tionlainoja ja korkorisIlmarisessakin on edessä kejä. Tämä oli virhe, jos toimitusjohtajan vaihdos, mittarina käyttää viime mutta ei aivan vielä. Harri vuoden lukuja. ErityiSailas olisi päässyt eläksesti korkosalkuilla keelle jo tänä keväänä, Varma ja Ilmarinen olimutta uuden sopimuksen vat muita huonompia. mukaan Sailas on toimiVarma ja Ilmarinen tusjohtajana kevääseen ovat isoja vallankäyttä2015 asti. Samana vuonna jiä, koska ne ovat merhän täyttää 64 vuotta.

;;Ǥ

PĂ„Ă„TOIMITTAJA

Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPĂ„Ă„LLIKKĂ–

Karo Hämäläinen 040 342 4676 AD

Sasu Haanpää 040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI

Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT

Tommi Melender 040 342 4665 Katja Rapeli 040 342 4668 Mikael SjĂśstrĂśm 040 342 4349 Mirko Hurmerinta 040 342 4663 YHTEYSTIEDOT

Käyntiosoite: Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40 *), faksi 020 442 4677 ‡–—Â?‹Â?‹Ǥ•—Â?—Â?‹Â?Â‹ĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Â™Â™Â™Ç¤ÂƒÂ”Â˜Â‘Â’ÂƒÂ’Â‡Â”Â‹Ç¤Ć¤ AVUSTAJAT TĂ„SSĂ„ NUMEROSSA

Hans Eiskonen, Pentti Forsman, Tero Kuittinen, Juho Kuva, Paavo Lehtonen, Kim LindstrÜm, Jouko Marttila, Johannes Romppanen, Karmo Ruusma, Markus Salin, Daniel Stolle, Pekka Virolainen, Päivi Joensuu, Jessica Larsen-Hossain, Tanja Maijanen MEDIAMYYNTI

Pia StrĂśmdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Â?‡†‹ƒÂ?››Â?Â–Â‹ĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT

ƒ”˜‘’ƒ’‡”‹Ǥ‹ŽÂ?Â‘Â‹Â–Â—Â•ĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2

͔͖͛͜ǧ͚͔͚͔ Aikakauslehtien liiton jäsen Lukijamäärä 93 000 (KMT2012) TILAUKSET

puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ¥ŠÂ?ڒ‘•–‹ǣ Â–Â‹ÂŽÂ’ÂƒÂŽĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤǥ ‹Â?–‡”Â?‡–ǣ Â™Â™Â™Ç¤ÂƒÂ”Â˜Â‘Â’ÂƒÂ’Â‡Â”Â‹Ç¤Ć¤ TILAUSHINNAT

TOIMITUKSELTA

Voiton tekeminen vaikeutui 2012 oli vaikea.

SuomalaisyhtiÜiden liikevoitot heikkenivät viime vuonna yhteensä lähes kaksitoista prosenttia. Voiton tekeminen vaikeutui. Yhteenlaskettu liikevoittomarginaali viime vuodelta asettuu 6,3 prosenttiin. Se on vajaan prosenttiyksikÜn toissavuotista heikompi.

Suuremmista parhaita voiton kasvatta-

PĂ–RSSIYHTIĂ–IDEN VUOSI

6

ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

jia olivat Atria, Neste Oil, Vaisala ja Outotec. Kaivosteknologiaan erikoistunut Outotec on edennyt vauhdilla. Kasvua syntyi reippaasti niin liikevaihtoon kuin -voittoonkin aivan kuten edellisvuonnakin. PerusteollisuusyhtiÜillä Talvivaaralla ja Outokummulla suunta oli surkeampi, kun tappio vain kasvoivat.

Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 129 euroa (sis. alv. 10 %).

Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan.

Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ¥ŠÂ?ڒ‘•–‹ǣ Â–Â‹ÂŽÂ’ÂƒÂŽĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta. *) Puhelun hinta (sis. alv 23%): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min.

Matkapuhelin 8,28snt/puh + 17,00 snt/min.

Ulkomailta soittaessa lisäksi ko. maan ulkomaanpuhelumaksu.

UUTISKÄRKI

Herlinien osingot kasvavat, Ehrnroothien laskevat Mistä näitä miljoonia oikein tulee? Herlineille kevät tuo yli sadan miljoonan osingot.

K

Teksti Mirko Hurmerinta Kuvitus Hans Eiskonen

uluva osinkokevät tekee Helsingin pörssin rikkaimmista jälleen vähän rikkaampia.

Suuri osa yhtiöistä nostaa osinkoaan viime vuodesta.

Arvopaperi selvitti pörssin suurimpien kroisosten osingot heidän merkittävimmistä omistuksistaan, joiden arvo ylittää kymmenen miljoonaa euroa.

Ylivoimaisesti suurin osinkorohmu on myös tänä keväänä Koneen suuromistaja ja hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin.

Hän kuittaa yhtiöstään noin 60 miljoonan euron osingot, mikä on reilut 14 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna.

Koneen lisäksi Herlin saa osinkoja YIT:stä ja Sanomasta, jonka hallituksen puheenjohtajaksi hän vastikään nousi.

Herlin on jo Sanoman neljänneksi suurin omistaja. Yhteensä Herlinin osinkopotti

8

ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

nousee tänä vuonna liki kolmanneksen reiluun 64 miljoonaan euroon.

Puilla paljailla ei tarvitse olla myöskään muiden Herlinin sisarusten, vaikka Cargotec leikkaisikin osinkoaan reilusti tänä

keväänä. Ilkka ja Niklas Herlin ovat lisänneet omistuksiaan aktiivisesti muiden muassa Cramossa ja Neste Oilissa. Niklas päätti myös ryhtyä isoveljensä kilpailijaksi ostamalla reilun kymmenyksen siivun Alma

OSINKOPOHATAT Nimi

Antti Herlin Paasikivet Ilkka Herlin Niklas Herlin Ilona Herlin Hartwallit Björn Wahlroos Casimir Ehrnroothin perhe Göran J. Erhnroothin perhe Elsa Fromondin perhe Robert G. Erhnroothin perhe Etolat Listauksessa vain kevään osingot.

Osingot 2013, eur

64 375 000 28 372 000 21 096 000 20 958 000 20 147 000 16 274 000 15 878 000 12 476 000 10 695 000 7 538 000 6 642 000 6 253 000

Osingot 2012, eur

Muutos, %

49 201 000 27 422 000 19 786 000 19 950 000 18 991 000 14 003 000 14 110 000 15 409 000 10 656 000 8 571 000 7 430 000 5 756 000

30,8 3,5 6,6 5,1 6,1 16,2 12,5 -19,0 0,4 -12,1 -10,6 8,6

UUTISKÄRKI

PÖRSSITULOKAS

Mediasta. Toistaiseksi sijoitus ei kuitenkaan ole osoittautunut järin tuottavaksi. Kumpikin veljeksistä ansaitsee suurimmista omistuksistaan yli 20 miljoonan euron osingot.

Vuosikausia pörssin rikkaimpien joukossa keikkuneille Paasikiville osinkoja kivijalkasijoituksista kertyy yli 28 miljoonaa euroa. Kemirassa, Uponorissa ja Tikkurilassa valtaa pitävä Oraksen omistajasuku hajauttaa osinkovirtansa kuitenkin mieluummin muihin sijoituksiin.

Pitkäjänteisinä kasvollisina omistajina tunnetut Hartwallit saavat tänä keväänä nauttia työnsä tuloksista. Panimosuvun kolme suurinta sijoitusta, Konecranes, Stockmann ja Cramo, nostavat kaikki osinkoaan. Yhteensä osinkosumma nousee viime vuodesta yli 16 prosenttia 16,3 miljoonaan euroon.

Enemmistön tyranniasta kirjankin kirjoittanut Björn Wahlroos puolestaan saa olla tyytyväinen, etteivät Sammon ja sen osakkuusyhtiön Nordean asiakkaat ole äänestäneet jaloillaan. Sampo teki kaikkien aikojen ennätystuloksen, mikä näkyy Nallen tilillä lähes 16 miljoonan euron osinkopottina.

Lienevätkö viime kevään osinkotulot menneet kartanon sisustukseen tai 60-vuotissyntymäpäivien tarjoiluihin, mutta Helsingin pörssiin ne eivät ainakaan ole eksyneet.

Fiskarsin perijöille osinkokevät tulee olemaan viime vuotta heikompi. Yhtiö leikkasi osinkoaan kymmenellä sentillä, mikä rokottaa Ehrnroothien osinkotuloja.

Fiskarsin suurimpiin omistajiin lukeutuvan Alexander Ehrnroothin saldoa tosin kompensoi mukavat osingot Ahlstromista.

Alkuvuonna Ehrnrooth nosti omistusosuutensa Ahlstromissa yli kymmenen prosentin ja nousi yhtiön suurimmaksi omistajaksi. Hän kertoi Arvopaperille, että nyt oli uniikkitilaisuus nostaa omistusta perheyhtiössä. Tilaisuus oli uniikki myös verotuksellisesti, sillä nyt osingot virtaavat sijoitusyhtiö Viralan tilille verovapaina.

Eniten osingot putoavat tänä vuonna Casimir Erhnroothin perheellä. Veljesten toiseksi suurimmalle sijoitukselle Pöyrylle viime vuosi oli yhtä myllerrystä, eikä osinkoa tänä keväänä heru. Lisäksi osinkosaldoa painaa Marimekko, jonka osinko tippui alle puoleen viime vuodesta. Reilut 12 miljoonaa on kuitenkin summa, jolla luulisi pärjäävän ensi kevääseen.

TIINA TERVONEN

Hartwallin trio nostaa osinkoa

Taaleritehdas rönsyää pörssiin TAALERITEHDAS JÄRJESTÄÄ asiakkailleen suunnatun osakeannin ja hakeutuu kaupankäynnin kohteeksi First North -listalle.

Taaleritehdas on kasvattanut liiketoimintaansa voimakkaasti ja hallinnoi vuodenvaihteessa jo 2,4 miljardin euron varoja. Viime vuonna yhtiön sijoituspalvelutoiminnan tuotot olivat 20,3 miljoonaa euroa, mikä on 9,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Nettotulos koheni 50 prosenttia 2,1 miljoonaan.

Yhtiö on tunnettu avauksistaan: Taaleritehdas on tuonut tarjolle uudenlaisia mahdollisuuksia sijoittaa esimerkiksi fyysiseen kultaan tai metsään.

Yhtiö haroo kohti vakuutusvertailua ja pienlainabisnestä, ja viime kuussa se kertoi laajentavansa toimintaansa Turkkiin.

Kyynikolle voi tulla mieleen vuosituhannenvaihteen it-huuma, jossa yhtiöt ennen listautumistaan perustelivat jos jonkinlaisia hankkeita oikeuttaakseen markkina-arvonsa.

Eikä Taaleritehdastakaan ilmaiseksi saa.

Annissa painetaan enintään 1 455 000 uutta B-osaketta 10,30 euron merkintähintaan, eli rahaa kerätään bruttona 15 miljoonaa. Tyhjätaskuille Taaleritehdasta ei tarjota: merkitsijän täytyy sitoutua ottamaan vähintään 5000 osaketta, siis sijoittamaan rapiat 50 000 euroa.

Entuudestaan Taaleritehtaalla on reilut 4,8 miljoonaa A-osaketta, joiden turvin vanhat omistajat säilyttävät selvästi äänivallan yhtiössä. Jos A- ja Bosakkeet olettaa samanarvoisiksi, 10,30 euron merkintähinnalla Taaleritehtaan markkina-arvoksi tulee 64,8 miljoonaa euroa.

Näin saadaan vaihtokurssi: yksi viime vuonna tienattu taalerieuro vastaa reilua 30 tavallista euroa. P/e-arvostus hinnoittelee voimakasta kasvua, ja sitä yhtiö antiesitteessään lupaileekin: ensi vuonna tarkoitus on saavuttaa 30 miljoonan euron liikevaihto.

Pörssilistattu eQ on arvostettu 2,30 euron hinnalla 84 miljoonan euron arvoiseksi. Viime vuonna eQ teki 16,3 miljoonan liikevaihdolla 3,4 miljoonan euron nettotuloksen, mutta marraskuun puolivälissä hankitun Icecapitalin liiketoiminta on mukana vain pieniltä osin. Taaleritehdas ja eQ eivät ole siinä mielessä vertailukelpoisia, että eQ:lla on merkittäviä sijoituksia omassa taseessaan.

KARO HÄMÄLÄINEN

SUURIMMAT TAALERIPINOT Osakas

A-osakkeiden määrä

Berling Capital (Esa Karppinen) Veikko Laine Oy (Pertti Laine) Oy Hermitage Ab (Peter Fagernäs) Juhani Elomaa Karri Haaparinne

585 000 585 000 585 000 472 852 372 901

9

NOTEERATUT

KOSTAS TSIRONIS

UUTISKUUKAUSI

UUSI UHRI. Kypros ajautui euromaiden pelastuslistalle. Kyproslaisissa pankeissa on paljon venäläistalletuksia, ja Moskovasta Kyprokselle lentävien koneiden paikat on myyty loppuun, kun venäläiset hakeutuvat paikan päälle varjelemaan sijoituksiaan.

Pankkien ovet pysyvät suljettuina.

ja Carl-Gustaf Ehrnroothin sijoitusyhtiö Corbis on helmikuussa ostanut 1,5 miljoonaa Pöyryn osaketta. Osakepotin hinta on vajaat kuusi miljoonaa euroa.

Ostot alkoivat samana päivänä kun Pöyry julkisti jouluneljännekseltä heikon tuloksen ja ilmoitti säästöohjelmasta.

26.2.

HENRIK, GEORG

27.2.

28.2.

1.3.

2.3.

3.3.

4.3.

Länkkäristä tulee Apetit hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiön nimi vaihdetaan. Uudeksi nimeksi ehdotetaan yhtiön tavaramerkkiä Apetit.

Yhtiön kotipaikkana säilyy Säkylä.

LÄNNEN TEHTAIDEN

10 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

5.3.

6.3.

Herlinit vaihtoivat Tikkurilaa Oriolaan NIKLAS JA Ilkka Herlin kävivät ak-tiivisesti kauppaa helmikuussa. vat Molemmat kasvattivat omistuksiaan Oriola-KD:ssä. Niklas Herlin osti Mariatorp-yhtiönsä kautta 100 000 Oriolan Bosaketta kasvattaen pottinsa jo 3 400 000 osakkeeseen. Isoveli Ilkan salkkuun puolestaan tarttui 62 067 A-osaketta. Niklas on Oriolan neljänneksi ja Ilkka viidenneksi suurin omistaja.

Ilkan salkkuun tarttui lisäksi myös 8 487 Lemminkäisen ja 75 000 UPM:n osaketta. Niklas puolestaan haali salkkuunsa 50 000 Neste Oilia.

Tikkurilassa molemmat sen sijaan olivat myyntilaidalla. Niklas myi 50 000 ja Ilkka 4 590 Tikkurilan osaketta. Niklas laittoi myyntiin myös 13 635 Cramon osaketta.

TIKKURILA

Ehrnroothit ostivat Pöyryä

NOTEERATUT

Nokia ulos Euro Stoxx 50:stä NOKIA PUTOAA euroalueen suurimpien pörssiyhtiöiden Euro Stoxx 50 -viiteindeksistä 18. maaliskuuta.

Nokian tilalle tulee eurooppalainen ilmailu-, avaruus- ja puolustusvälineteollisuuden yhtiö EADS. Nokia on ollut indeksissä helmikuusta 1998, ja ennen putoamista sen painoarvo oli vain 0,66 prosenttia.

2.3.

Angervuo: Fortumin pitäisi olla 2–4 euroa kalliimpi

3.3.

EQ VARAINHOIDON salkunhoitaja Hannu Anger-

4.3.

5.3.

6.3.

7.3.

8.3.

vuo pitää Fortumin osaketta tällä hetkellä hyvin edullisena.

Hän perusteli näkemystään Vero 2013 -tapahtumassa mahdollisella jopa kahden euron lisäosingolla sekä Venäjä-riskin erittäin maltillisella hinnoittelulla. ”Jyrki Kataisella ja Jutta Urpilaisella saattaa varmasti olla suuri halu nostaa lisäosinkoa sähkönsiirtokaupan toteutumisen jälkeen. Kahden euron lisäosinko toisi valtiolle noin miljardin. Jos minä olisin Jyrki Katainen, miettisin kaksi kertaa, nostanko alvia puolitoista prosenttiyksikköä vai nostanko Fortumista kaksi euroa lisäosinkoa”, Angervuo sanoi.

9.3.

10.3.

TALVIVAARA KERÄÄ osakeannilla noin

261 miljoonaa euroa.

Merkintähinta on 0,16 euroa osakkeelta, ja merkinnässä saa kuusi uutta osaketta jokaista yhtä vanhaa osaketta kohden.

Olvi maistuu Ingvar Kampradille IKEAN PERUSTAJAN Ingvar Kampradin perheen The Family Kamprad -säätiö on nostanut omistusosuutensa Olvissa yli kymmenen prosentin liputusrajan.

Säätiö omistaa Olvista nyt 10,37 prosentin siivun, jonka arvo on vajaat 50 miljoonaa euroa.

Viimeksi Kamprad liputti yhtiössä viime vuoden tammikuussa. Kamprad on Olvin toiseksi suurin omistaja Olvi-säätiön jälkeen.

11.3.

12.3.

13.3.

14.3.

15.3.

16.3.

17.3.

18.3.

19.3.

Osinkovero nousee jyrkästi HALLITUS KAAVAILEE osinkoveroon rajua korotusta.

Pörssiyhtiöiden osingoista saatava osittainen verovapaus poistuu, ja jatkossa kaikki pörssiosingot ovat täysimittaisesti pääomatuloa. Tällä hetkellä pörssiosingoista 70 prosenttia verotetaan pääomatulona, 30 prosenttia on verovapaata.

Käytännössä sijoittaja maksaa tällä hetkellä alle 50 000 euron osingoista veroa 21 prosenttia. Jatkossa vero olisi 30 prosenttia. Yli 50 000 euron pääomatulojen vero on 32 prosenttia.

JUHO KUVA

Talvivaaran osakemäärä seitsenkertaistuu

20.3.

21.3.

22.3.

23.3.

Hannu Angervuo

Morningstar pystitti Aktian ja Seligsonin MORNINGSTAR PALKITSI vuotuisilla rahastopalkin-

noillaan Aktian parhaana korkovarainhoitajana, Seligson & Co:n parhaana pienenä osakevarainhoitajana ja brittiläisen Schrodersin, joka voitti kaksi palkintoa (paras suuri osake- ja monialavarainhoitaja).

Yksittäisille rahastoille ja niiden salkunhoitajille jaettiin yhdeksän palkintoa.

Voittonsa uusivat FIM:n valtiokorkorahasto Euro ja sen salkunhoitaja Jouni Salmenkivi sekä Vontobelin salkunhoitaja Rajiv Jain tiimeineen, mutta eri rahastolla kuin viime vuonna.

Jouni Salmenkivi

11

JUHO KUVA

SIJOITIN VIIMEKSI

KESKO-MIES. Matti Honkalan

ensimmäinen sijoitus oli Kesko.

Matti Honkala sijoitti viimeksi asuntoon Keskon entinen pääjohtaja Matti Honkala sijoittaa vain suomalaisiin kohteisiin ja sellaisiin yrityksiin, jotka hän tuntee ainakin jollain lailla.

M

Teksti Mikael Sjöström Kuva Juho Kuva illoin aloitte sijoittaa?

Varmaan lähes jokaisen 1940-luvullla syntyneen ensimmäinen mutta ehkä vähemmän tietoinen sijoituskohde on ollut sijoittaminen omaan asuntoon.

Saatuamme 1970-luvulla ensimmäiseen omaan asuntoon liittyvän asuntolainan sen pituus oli seitsemän vuotta ja omarahoitusosuus 40 prosenttia asunnon hinnasta. Korkotasoa en enää muista.

Miten sijoittaminen alkoi, mistä saitte siihen varat?

Oman sijoitustoimintani sanan varsinaisessa mielessä aloitin vasta 1990-luvulla, kun vuosikymmenten asuntolainasatsausten jälkeen palkkatuloista alkoi jäädä ylimääräistä.

12 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

Mikä oli ensimmäinen sijoituksenne?

Ensimmäinen sijoitukseni lienee ollut Keskon niin kutsuttu vaihto-osake, joka vastaa lähinnä nykyistä B-osaketta.

Miten suuri osa sijoituksista on Suomeen ja miten suuri osa ulkomaille?

Kaikki sijoitukseni ovat suomalaisissa osakkeissa ja muissa kohteissa.

Luonnehtikaa itseänne sijoittajana!

Miten seuraatte markkinoita?

Olen mielestäni konservatiivinen sijoittaja, joka pitää ostot pitkään. Hajautan sijoitukseni tuntemiini yhtiöihin Helsingin pörssissä, pääosin osinkopapereihin.

Päiväkauppaa en käy.

Seuraan päivittäin pörssin kehitystä, yhtiöiden tiedotteita ja tuloksia.

Miten sijoituksenne jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä?

Sijoituksistani noin puolet on kiinteistöja asunto-omistuksia, toinen puoli pörssiosakkeita ja vasta vapautuneita pitkäaikaisia pankkitalletuksia, jotka odottavat tällä hetkellä sopivaa sijoituskohdetta.

Rahastoihin en sijoita.

Työskentelitte pitkään Keskossa. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiinne?

Kesko-vuodet toivat tietenkin lukkarinrakkautta omaan yhtiöön, joka on aina ollut luotettava osingonmaksaja ja tuloksentekijä. Siksi Keskolla on merkittävä paino osakesijoituksissani. Lähes 40 vuotta kestänyt työsuhde antoi paljon perspektiiviä muidenkin palvelualan yritysten toimintaan, muun muassa pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin kaupan yrityksistä puhumattakaan.

SIJOITIN VIIMEKSI

MATTI HONKALA, 68 PROFIILI

GURUJEN SALKUT

Gurut jatkoivat Fortumin tankkaamista

TÄHÄN ON TULTU? Itse asiassa sattumalta

hakeuduin Keskoon töihin vuonna 1966. Hyvät etenemismahdollisuudet ja mahdollisuus opiskella työn ohella pitivät kiinni Keskossa.

Toistakymmentä hyvin erilaista tehtävää tekivät työstä mielenkiintoisen, mutta myös ajan mittaan riittävän vaativan.

MIELESSÄ JUURI NYT? Syksyllä hankitun töölöläisasunnon remontin saattaminen loppuun, ja mahdollisen muuton pohdiskelua yhdessä vaimon kanssa.

HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS? Pyrkiminen tasapainoiseen ja mielekkääseen elämään.

Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatatte sijoittaessanne?

Periaatteeni on, että sijoitan vain suomalaisiin kohteisiin ja ainakin jollain lailla tuntemiini yrityksiin. Osingonjakopolitiikka ja osinkotuotto ovat tärkeitä kriteereitä.

Kenen kanssa keskustelette sijoittamisesta ja sijoituskohteista?

Hoidan sijoitukseni itse, vaikka tarvittaessa pankin asiantuntijat ovatkin käytettävissäni.

Mihin sijoititte viimeksi?

Viimeisin sijoitukseni on viime syksyltä tehtyäni yhdessä vaimoni kanssa sijoituksen helsinkiläiseen, hyvällä paikalla sijaitsevaan asunto-osakeyhtiöön.

Mitkä ovat ikisuosikkinne Helsingin pörssissä?

Kuten arvata saattaa, Kesko on yksi suosikeistani Helsingin pörssissä varman tulostason ja reilun osingonjakopolitiikan vuoksi.

Toinen on Sampo, jonka tuloskehitys on ollut erinomainen ja arvonnousukin isona yhtiönä sen mukainen.

Kolmas suosikkini on Kone, jonka loistava kehitys maailmalla on nostanut sen ykköseksi muun muassa Kiinan hissimarkkinoilla, mutta myös siksi, että yhtiöllä on ehkä pörssiyhtiöidemme paras johto tällä hetkellä.

ARVOPAPERIN SEURAAMAT suuret suomalaiset yksityissijoittajat ostivat helmi–maaliskuussa enemmän Helsingin pörssin vaihdetuimpia osakkeita kuin myivät. Sijoittajakuusikon kuvitteellisen kollektiivisalkun yhteenlasketut netto-ostot nousivat runsaaseen 630 000 euroon, joten kovin suurista satsauksista ei voi puhua.

Yhtäkään OMX Helsinki 25 -indeksin osaketta gurut eivät innostuneet ostamaan seitsennumeroisen summan edestä. Eniten he kasvattivat omistuksiaan Fortumissa, nettomääräisesti vajaalla 900 000 eurolla. Fortum-ostot menivät Hautasten, Ingmanien ja Kari Niemistön piikkiin. Niemistö ei alkuvuonna omistanut lainkaan voimayhtiön osakkeita, mutta nyt hänellä on niitä 20 000 kappaletta. Fortum oli gurujen suosikki myös tammi–helmikuussa.

Toiseksi ahkerimmin sijoittajakuusikko hankki Outokumpua, mutta satsaukset jäivät alle neljännesmiljoonaan euroon. Vaikeita aikoja viime vuoden viimeisellä neljänneksellä eläneen te-

räsyhtiön osakkeita ostivat Hautaset ja Niemistö. Arvopaperin guruilla riittää uskoa Outokumpuun, sillä sitä löytyy koko kuusikon salkuista.

UPM:ssä ja Nokiassa netto-ostot nousivat niukasti päälle 150 000 euron. UPM:ssä sijoittajakuusikon näkemykset menivät ristiin, sillä Hautaset vähensivät omistuksiaan mutta Ingmanit kasvattivat.

Elisa lukeutuu analyytikoiden sijoitussuositusten perusteella Helsingin pörssin vähiten houkutteleviin osakkeisiin, eivätkä gurutkaan siitä järin innostuneilta vaikuta. He myivät teleoperaattoria helmi–maaliskuussa nettomääräisesti runsaalla 380 000 eurolla eli enemmän kuin mitään muuta OMX Helsinki 25 -indeksin osaketta.

Myynnit kirjattiin Ingmaneille.

Vuoden alusta sijoittajakuusikon kuvitteellisen kollektiivisalkun arvo on noussut runsaalla 17 miljoonalla eurolla 310 miljoonaan euroon. Arvonnousu selittyy ennen muuta Helsingin pörssin hyvällä kurssikehityksellä.

TOMMI MELENDER

MYYDYIMMÄT

OSTETUIMMAT Yhtiö

Ostot, euroa

Fortum Outokumpu UPM Nokia Kemira

863 511 245 988 157 320 155 280 110 500

Yhtiö

Myynnit, euroa

Elisa YIT Sampo Nokian Renkaat Cargotec

-382 222 -330 000 -121 200 -70 800 -53 600

Suurimmat ostot ja myynnit 11.2.-18.3.2013. Täydellinen gurutaulukko sivulla 57.

Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa?

Helsingin pörssin yhteen tai kahteen luotettavaan yhtiöön, joilta on odotettavissa hyvä osinkotuotto viime vuoden tuloksesta.

Onnistumisia on tullut kohtuullisesti, mutta suurimmat virheet olen tehnyt odottamalla ja olemalla joidenkin yritysten kohdalla liian pitkämielinen.

KARMO RUUSMAA

Mikä on ollut suurin onnistumisenne tai virheenne sijoittajana?

13

IHMISET

ARVOASUNTOPÄIVÄ 2013

Aalto rökitti MIT:n ja Chicagon Kylmäpäisyys ja suomen kieli siivittävät nuoret treidarilupaukset huippusijoitukseen kovatasoisessa kilpailussa.

Teksti Mirko Hurmerinta Kuva Antti Mannermaa

K

Yhteistyössä

14 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

anadassa Toronton yliopiston kansainvälisessä tradingkilpailussa käytiin kauppaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa suomeksi, kun Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun rahoituksen opiskelijat kävivät testauttamassa taitojaan.

Vilppu Tarvaisen, Risto-Matti Roslanderin, Pekka Kallionpään ja Lari Paleniuksen muodostama joukkue kutsuttiin kilpailuun heidän yllettyä syksyllä pronssille Euroopan vastaavassa kilpailussa.

Torontossa joukkue sijoittui 48 yliopiston joukosta yhdeksänneksi. Taakse jäi tukku huippuyliopistoja kuten MIT ja Chicago.

Kaksipäiväisessä markkinasimulaatiossa joukkueet kävivät kauppaa toisiaan vastaan niin osakkeilla, optioilla kuin raaka-ainefutuureillakin. Kilpailijoiden oli reagoitava sijoituksia koskeviin uutisiin salamannopeasti. Pahimmillaan yksi päivä oli simuloitu kestämään vain kuusi sekuntia.

Vaikka joukkue oli harjoitellut kilpailua varten kymmeniä tunteja, Tarvainen ja Kallionpää myöntävät että aluksi koko ajatus epäilytti. ”Mietimme, uskaltaakohan tuonne lähteä ollenkaan. Vastassa oli kuitenkin maineikkaiden yliopistojen matematiikkaneroja viimeisen päälle viritettyine kaavoineen”, Tarvainen muistelee.

Kilpailun edetessä kävi kuitenkin selväksi, että parhaimmatkaan tietokonemallinnukset eivät riitä, jos treidarin oma pääkoppa ei kestä.

Pekka Kallionpää

IHMISET

RAHASTOYHTIÖ FUND MANAGEMENT

”Kilpailu oli rakennettu siten, että henkinen kantti on koko ajan koetuksella.

Muita vastaan treidaaminen on psykologista peliä”, Kallionpää kertoo. ”Raskaasti tappiolla ollessakin tilanne on vain onnistuttava nollaamaan. Treidari on tasan niin hyvä kuin hänen viimeisin treidinsä”, Tarvainen lisää.

Viileiden hermojen lisäksi suomalaisten etu oli muille vieras kieli, jolla tieto pysyi vastustajien ulottumattomissa. Myös huumori ja rento asenne kulkivat joukkueen mukana läpi kilpailun. ”"Kilpailua edeltäneessä harjoituskaupankäynnissä halusimme todistaa markkinoiden satunnaisuuden. Päätimme puhtaasti kivi–paperi–sakset-taktiikalla, kuka meistä oli longina ja kuka shorttina”, Tarvainen naureskelee. Tällä strategialla harjoituksesta lohkesi viides sija.

Koko joukkueelle on jo ehtinyt kertyä treidauksesta myös kansainvälistä työkokemusta, ja kiihkeätempoinen ala kiinnostaa myös valmistumisen jälkeen.

Helsingin pörssistä tämän hetken yhtenä mielenkiintoisimmista osakkeista he pitävät Talvivaaraa, jossa volatiliteettia ja kurssiin vaikuttavia tekijöitä piisaa.

Lisäjännitystä kaivattaessa treidarit vinkkaavat tutustumaan Dax-indeksin johdannaisiin, joilla voi rohkeasti ottaa näkemystä indeksin rajuihin liikkeisiin.

Ylimääräisen käteisensä opiskelijat kuitenkin aikovat tällä hetkellä sijoittaa omaan elämänlaatuun – seuraavaksi hankintalistalla ovat uusi auto ja oopperan kausikortti. ■ Vilppu Tarvainen

BNI-pankin pääkonttori, JAKARTA

Ovatko Aasian sijoituksesi ajan tasalla?

Aasiassa vahvimman rakenteellisen kasvun aika on siirtynyt Kiinan etelänpuolisiin maihin.

Etenkin Indonesia on nousemassa maailman suurten talousmahtien joukkoon, kun maan BKT on ylittänyt 1000 mrd. USDn rajan ja maan investointisykli on pääsemässä hyvään vauhtiin.

Tästä kasvusta pääset hyötymään Indonesiaan sijoittavan JOM Komodo -erikoissijoitusrahaston sekä Kaakkois-Aasian markkinoihin keskittyvän JOM Silkkitie -erikoissijoitusrahaston kautta. Lue lisää rahastojemme sijoitusstrategiasta ja tuotoista kotisivultamme.

www.jom.fi 15

YHTIÖKOKOUSTEN NAINEN Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske vahtii pitkäjänteisen omistajan etua ja pitää johtajien kompensaatiot kohtuullisina.

Teksti Karo Hämäläinen Kuvat Paavo Lehtonen

os haluaa tietää, mitä suomalaisten pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa tapahtuu tänä keväänä, kannattaa kysyä tältä naiselta.

Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske on käynyt läpi lähes sadan yhtiön yhtiökokouskutsut yksityiskohtia myöten, ollut yhteydessä yhtiöiden hallituksiin ja johtajiin sekä laatinut kirjalliset äänestysohjeet niille reilulle parillekymmenelle ilmarislaiselle, jotka osallistuvat tänä keväänä yhtiökokouksiin kolmen miljardin Suomi-osakesalkkua hallitsevan työeläkeyhtiön edustajina.

Yhtiökokoustarjoiluvertailua Hyrskeeltä ei kuitenkaan irtoa, sillä itse hän ennättää paikalle vain kymmenkuntaan kokoukseen. Tarjoomusraporttia haluavan täytyy edelleen kääntyä Erkki Sinkon puoleen.

Pöperöiden sijaan Hyrske on kiinnostunut sellaisista asioista kuin hallitusjäsenten palkkiot, osakeantivaltuutukset ja optioohjelmat. Hän on Ilmarisessa se, joka vahtii, että yhtiöt noudattavat eläkevakuuttajan omistajapolitiikan periaatteita.

Hyvinhän ne yleensä noudattavat. Ongelmatapaukset – sellaiset kuin Talvivaara, jonka osakeantiin osallistumisesta Hyrske varoo tiukasti sanomasta mitään – ovat onneksi harvassa.

Syy Hyrskeen työhön on se, että Ilmarinen haluaa olla aktiivinen omistaja. Ei siis sellainen vain ostamalla ja myymällä näkemyksiään ilmaiseva omistaja, jota Björn Wahlroos maalaili osakeyhtiöjärjestelmän peruskuvaksi Markkinat ja demokratia Ǧ ƪ ǡ ǡ tehdä sijoituskohteistaan parempia – paitsi yhtiöinä myös sijoituskohteina.

teydenpitoa Ilmarisen ja yhtiön välille.

Jos yhtiökokouskutsussa tai hallituksen esityksissä nousee esiin jotain huomiota herättävää, Hyrske on jo hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta yhteydessä yhtiöön ja pyytää täsmennyksiä. ”Esimerkiksi jos yhtiöllä ei ole selvää investointitarvetta ja se pyytää suurta osakeantivaltuutusta, kuulemme mielellämme perustelut valtuutuksen hakemiselle ennen kuin tuemme sitä.”

Omien osakkeiden hankintaan ja luovuttamiseen haettaviin valtuutuksiin liittyy myös yksi seikka, jonka suhteen Ilmarinen on esittänyt toiveita yhtiöille: Ilmarinen ei katso hyvällä sitä, että yhtiöt hakevat lupaa luovuttaa osakkeita optio-ohjelmien kattamiseksi. ”Esimerkiksi Outokummun tämän kevään valtuutuksessa on ehto, jonka mukaan osakeantivaltuutus ei koske optio-ohjelmia”, Hyrske sanoo tyytyväisenä.

Ilmarinen myös tarkkailee, etteivät yhtiöt tee mittavia omien osakkeiden osto-ohjelmia optiojärjestelmien laukeamisen läheisyydessä. Suuren ostajan ilmaantuminen kun tapaa nostaa kurssia keinotekoisesti.

Takavuosina Ilmarinen myös osallistui Osakesäästäjien masinoimaan hallintoneuvostojen karsimisohjelmaan: kun Osakesäästäjät äänestytti hallintoneuvoston lakkauttamisesta, Ilmarisen äänet liittyivät rintamaan. Pörssiyhtiöiden hallintoneuvostojen määrä onkin vähentynyt huomattavasti.

Keskinäisenä yhtiönä Ilmarisella itsellään on kuitenkin 27-jäseninen hallintoneuvosto.

Vaikuttamisen paikka

On varsin harvinaista, että Ilmarinen asettuu yhtiökokouksen äänestyksessä hallituksen esitystä vastaan. Tänä keväänä sellaista ei ainakaan vielä ole tiedossa. ”Muutama vuosi sitten äänestimme nyt jo entisen pörssiyhtiön Aldatan yhtiökokouksessa hallituksen esitystä vastaan.

Hallitus halusi muuttaa optio-ohjelman ehtoja kesken kauden. Ilmarisen mielestä ei ole oikein, että optioiden merkintähintaa alennettaisiin osakekurssin laskun vuoksi”, Hyrske sanoo.

Kevään yhtiökokouksissa Hyrske kehottaa ilmarislaista äänestämään ainakin ker-

J

Reilun 120 suomalaisen pörssiyhtiön yhtiökokouksissa nähdään harvoin draamaa. Äänestäminenkin on tuiki harvinaista. Eikä Ilmarinen aio ottaa päällepäsmärin roolia keskusteluosuudessakaan. Miksi Ilmarinen siis osallistuu yhtiökokouksiin? ”Emme halua olla kasvoton omistaja.

Yhtiökokous on sitä paitsi foorumi, jossa päätetään yhtiön kannalta erittäin tärkeistä asioista kuten hallituksen jäsenistä”, Hyrske sanoo.

Jo valmistautuminen tuo mukanaan yh-

18 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

Harvinainen ”ei”

ran ”ei”. Kyse ei kuitenkaan ole hallituksen ehdotuksesta vaan Alma Median osakkeenomistajan Pasi Asikaisen ehdotuksesta Alman kotipaikan siirtämisestä Tampereelle. Tamperelainen kasinotalousmies Asikainen oli 1980–1990-luvuilla aktiivisesti nurkkaamassa maakunnallisia lehtiyhtiöitä Viestintäkehitys Oy:n toimitusjohtajana. ”Tulkintamme on, että koska kyseessä ei ole hallituksen esitys vaan yksittäisen henkilön esittämä mikromanageerauksen puolelle menevä asia, emme katso yhtiökokouksen olevan tässä vaiheessa oikea paikka.”

Pääsääntöisesti yhtiöt tietävät, mitä mieltä Ilmarinen on, ja osaavat ottaa osakkeenomistajan toiveet huomioon. Eikä Ilmarisen kanta tule yllätyksenä yhtiökokouksessakaan. ”Jos aiomme äänestää hallituksen esitystä vastaan, informoimme siitä aina etukäteen yhtiötä”, Hyrske kertoo.

Nimitysvaliokuntiin, ei hallituksiin Yhtiökokous valitsee yhtiölle kaikkien osakkeenomistajien etua ajavan hallituksen, joka puolestaan ohjaa ja valvoo operatiivista johtoa. Vaikka Ilmarinen on suomalaisyhtiöiden suuromistaja, sen edustajia ei juuri näy pörssiyhtiöiden hallituksissa.

Kun Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas luopuu Finnairin hallituksen puheenjohtajuudesta, hän jää vain Pohjola Pankin hallitukseen. Hallitusjäsenyydelle on myös ilmeinen strateginen peruste, onhan OPPohjola-ryhmä Ilmarisen jakelukanava.

Varatoimitusjohtaja, sijoituksista vastaava Timo Ritakallio kuuluu ja on ehdolla Outotecin ja Technopoliksen hallituksiin.

Selitys löytyy Ilmarisen omistajapolitiikasta. Ilmarinen vaikuttaa ennemmin hallituksen kokoonpanoon nimitysvaliokunnassa kuin osallistumalla varsinaiseen hallitustyöskentelyyn.

Hallitusjäsenyyslinjauksessa tuntuisi olevan eroa verrattuna suoraan kilpakumppaniin Varmaan, jonka toimitusjohtaja Matti Vuoria ennättää istua kolmen suuryrityksen Sammon, Stora Enson ja Wärtsilän hallituksessa. Varman varatoimitusjohtajalla Risto Murrolla puolestaan on hallituspaikka pörssiyhtiöistä Nokian Renkaissa. ”Intressiristiriitojen välttämiseksi meillä on tiukat kiinanmuurit. Jos meillä on jokin

REPORTAASI

PROFIILI

Anna Hyrske Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö AIEMMIN

Korkoanalyytikko Ilmarisessa vuodesta 2000 KOULUTUS

KTM (Hanken) ja perustutkinnot ulkomailta HARRASTUKSET

Lumilautailu ja lukeminen

sen tason päätöstä koskeva asia, että sen käsittely kuuluisi normaalisti Timo Ritakalliolle, Outotecin ja Technopoliksen kohdalla päätöksen tekee Harri Sailas eikä Ritakallio osallistu näihin yhtiöihin tehtyjen sijoitusten hallinnointiin”, Hyrske kertoo.

Yhtiökokousosallistumiset ja hallitusjäsenten valintaan osallistuminen ovat luonnollisesti vain osa keinovalikoimaa, jolla Ilmarinen ohjaa omistuksiaan. Keskustelua yhtiöiden johdon kanssa käydään jatkuvasti – eikä vain johdon vaan myös muiden osakkeenomistajien kanssa.

Ulkomaille valikoiden Suomalaisten pörssiyhtiöiden yhtiökokouksia Ilmarinen kiertää ahkerasti. Väliin jää vain alle kymmenes niistä yhtiöistä, joissa Ilmarinen on osakkeenomistajana.

Euromääräisesti vain reilut pari prosenttia Ilmarisen osakepotista jää yhtiökokousosallistumisten ulkopuolelle.

Myös ulkomaisten sijoituskohteiden

BP:STÄ TULI HYRSKEELLE R ANKK A HARJOITUS.

vastuullisuutta valvotaan, mutta osallistumiskynnys yhtiökokouksiin on selvästi korkeampi kuin suomalaisyhtiöissä. Niin yhtiökokous- kuin muutakin vastuullisuusvaikuttamista Ilmarinen tekee yhdessä ruotsalaisen vastuullisen sijoittamisen konsulttiyhtiön GES:n kanssa.

Merkittävä ulkomainen vaikuttamistapaus on öljy-yhtiö BP, jota Ilmarinen ei pitkiin aikoihin huolinut sijoitussalkkuunsa, koska esimerkiksi yhtiön ympäristöriskien hallinta ei ollut eläkevakuutusyhtiön mielestä riittävällä tasolla. ”Lopulta tulimme siihen tulokseen, että

BP:ssä asiat olivat menossa oikeaan suuntaan, joten saatoimme sijoittaa siihen. Sitten tuli Meksikonlahden öljyonnettomuus”, Hyrske muistelee. Öljyonnettomuus osoitti karusti, että Ilmarinen oli ollut oikeassa epäillessään brittiöljy-yhtiötä. Vaikka muutos parempaan oli alkanut, se ei kuitenkaan vielä riittänyt.

BP:stä tuli Hyrskeelle rankka harjoitus. ”Olisimme voineet todeta, että yhtiö ei täytä sijoituskriteerejämme ja myydä osakkeemme. Päätimme kuitenkin, että yritämme vaikuttaa yhtiöön ja saada sitä

19

MIKSEIVÄT YHTIÖT TARJOA NETTIÄ ÄNEST YSMAHDOLLISUUTTA?

muuttamaan toimintaansa.”

Yhdessä yhdysvaltalaisten sijoittajien kanssa Ilmarinen ryhtyi kirjelmöimään BP:n johdolle. Brittimuodollisuus – valtakirjojen piti olla täsmälleen oikeanlaisella logokirjepaperilla – aiheutti työtä ja vaivaa, mutta BP kuunteli omistajiensa näkemyksiä ja on osittain muuttanut toimintaansa. Öljy-yhtiö kuuluu yhä Ilmarisen omistuksiin.

Ulkomaalaiset tulevat Vastuullinen sijoittaminen ja siihen liittyvä aktiivinen omistajuus ovat yleistyneet instituutiosijoittajien keskuudessa koko 2000-luvun. Hyrske uskoo, että se

20 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

alkaa näkyä myös suomalaisissa yhtiökokouksissa nykyistä enemmän. Esimerkiksi äänestykset saattavat yleistyä, sillä maailmalla äänestäminen on selvästi yleisempää kuin Suomessa. ”Nykyisin monet ulkomaiset sijoittajat haluavat vain, että heidän erimielisyytensä näkyy pöytäkirjassa, mutta äänestyksiä ei vaadita, koska äänestyksen lopputulos olisi selvä. Kun pankeilla edustettavina olevien vastustavien äänten määrä alkaakin nousta kymmeneen prosenttiin kokouksessa läsnä olevista äänistä, äänestyksiä ryhdytän vaatimaan”, Hyrske ennustaa.

Ulkomaisten sijoittajien osallistumista helpottavia nettiäänestysjärjestelmiä on käytössä vain parin suomalaisen yhtiön

yhtiökokouksissa. Ilmarinen käyttää mahdollisuutta hyväkseen ja syöttää kantansa nettijärjestelmiin niin kotimaisissa kuin ulkomaisissakin yhtiökokouksissa.

Hyrske toivookin, että useammat suomalaisyhtiöt alkaisivat tarjota nettiäänestysmahdollisuutta. Se olisi myös ulkomaisille sijoittajille viesti, että yhtiö haluaa kuulla heidän kantansa.

Vaikka pörssin ulkomaalaisomistus onkin laskenut viime vuodet, ulkomaisten suursijoittajien toiveet ovat jo muovanneet hieman suomalaisia yhtiökokoustapoja.

Esimerkiksi hallituksen ja tilintarkastajien palkkiot ovat nykyisin yleensä erilliset päätöskohdat, kun aiemmin niistä tavattiin päättää yhdellä nuijankopautuksella.

Ulkomaiset sijoittajat ovat myös kavahtaneet yhtiökokouksen tilintarkastajille myöntämää avointa šekkiä, muotoilua, jonka mukaan tilintarkastuskulut maksetaan laskun mukaan. Muotoiluksi onkin alkanut vakiintua ”kohtuullisen laskun” tai ”hallituksen hyväksymän laskun mukaan”.

Ulkomaiset sijoittajat kiinnittävät Hyrskeen mukaan huomiota myös siihen, mikä on tilintarkastajien lakisääteisen tilin-

tarkastuksen ja konsultaatiopalveluiden suhde. ”Jos konsultaatiosta maksetaan enemmän kuin lakisääteisestä tilintarkastuksesta, moni kysyy, onko yhtiön ja tilintarkastusyhteisön välille syntynyt liiallinen kytkös.”

Monessa maassa hallitusjäsenistä äänestetään yksitellen, kun Suomessa hallitus hyväksytään tai hylätään kokonaisuutena.

Hallituksen valintatapa on yhtiön päätettävissä, joten suomalaisyhtiötkin voisivat alkaa mittauttaa hallitusjäsenten luottamuksen yksitellen.

Hyrske muistuttaa, että yksittäisäänestyksessä on myös huono puolensa. ”Kun nimitysvaliokunta laatii ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta, se miettii hallitusta kokonaisuutena ja sitä, kuinka henkilöiden osaamiset täydentävät toisiaan.”

Vaa'ankielenä vastoin tahtoaan Viime keväänä Nordean yhtiökokouksessa Hyrske ratkaisi äänestyksen vaalilautakunnan toimeksiannon lisäehdoista. Käytössä

oli uudet äänestyslaitteet, joilla yhtiökokousedustajat nappia painamalla ilmaisi kantansa.

Yllättäen äänestyksessä kokouksen puheenjohtaja käänsi kysymyksen toisinpäin kuin normaalisti on tapana. Yleensähän ”kyllä” tarkoittaa, että äänestäjä on samaa mieltä hallituksen ehdotuksen kanssa.

Odotuksissa oli, että ”kyllä” voittaisi selvällä enemmistöllä, olihan hallituksella suurimpien osakkeenomistajien kuten Ruotsin valtion ja Sammon tuki. ”Kun kokouksen puheenjohtaja julisti äänestyksen, jouduin hetken aikaa miettimään, että nyt pitikin äänestää ei:tä”, Hyrske muistelee.

Ja kun äänestystulos tuli, se yllätti kokousosallistujat: hallituksen kanta voitti vain niukasti.

Ruotsin valtionvarainministeriön edustaja oli äänestänyt väärin. ”Laskeskelin, että jos olisin painanut väärää nappia, äänestystulos olisi todennäköisesti kääntynyt toisin päin.”

Vasta seuraavassa esityslistan kohdassa Ruotsin edustaja ymmärsi tekemänsä virheen ja pyysi kokousta palaamaan edelliseen kohtaan ja äänestyksen uusimista.

Puheenjohtaja suostui siihen. ”Ei” eli hallituksen kanta voitti uuden äänestyksen selvin lukemin. Päätös ei muuttunut, vain prosentit muuttuivat.

Järjestäkää kyselytunti!

Yhtiökokouskonkarilla on käytännön vinkki laajoja yhtiökokouksia järjestäville yhtiöille: kyselytunnit. ”Ruotsissa moni yritys järjestää ennen yhtiökokousta tilaisuuden, jossa on läsnä divisioonajohtajia, joille voi lähettää kysymyksiä ennalta tai kysyä paikan päällä”, Hyrske kertoo.

Kyselytunnilla mieltään voivat purkaa ne, jotka haluavat kysyä Nordealta, miksei hänen pankkitililleen ole maksettu korkoa, tai TeliaSoneralta kännyköiden kuuluvuusongelmista. Nämä kysymykset eivät näin päätyisi rasittamaan formaalia yhtiökokousta. ”Yhtiökokouksissa asiat tuntuvat tulevan usein esiin aggressiivisesti. Kyselytunti voisi tuoda helpotusta tähän.”

FAKTA

Näitä Ilmarinen ajaa Poimintoja Ilmarisen omistajapolitiikasta Ȉ Osakkeenomistajien on saatava tietoa kaikista yhtiökokouksen päätösasioista riittävän ajoissa. Ȉ Kaikki tavanomaisesta poikkeavat esitykset pitäisi perustella yksityiskohtaisesti jo kokouskutsussa. Ȉ Osakkeenomistajille on esiteltävä yhtiökokouksessa johdon palkka- ja palkitsemis- sekä eläkejärjestelyjen periaatteet. Ȉ Hallitukseen ei pitäisi valita henkilöitä, jotka toimivat samanaikaisesti monien yhtiöiden hallituksissa – esimerkiksi pörssiyhtiön toimitusjohtajalla voi olla enintään kaksi ulkopuolista pörssiyhtiön hallituspaikkaa. Ȉ Jos yhtiöllä on yksi tai useampi merkittävä, pitkäaikainen omistaja, nimitysvaliokunnan jäsenet olisi valittava suurimpien osakkeenomistajien joukosta, ei hallituksen sisältä. Ȉ Yhtiön toimitusjohtajan ei pitäisi kuulua johtamansa yhtiön hallitukseen. Ȉ Hallituksella ei tulisi olla optioohjelmaa. Ȉ Yhtiöllä pitäisi olla vain yksi osakesarja. Ȉ Yritysten pitäisi pidättyä mittavista omien osakkeiden ostoohjelmista optioiden laukeamisajankohdan läheisyydessä.

21

AASIAN KORTTI TEPSI

Suomalaisten pörssiyhtiöiden tulosvuosi oli kaksijakoinen.

Aasian kasvumarkkinoissa kiinni olevilla yhtiöillä voitot kasvoivat, Ƥ Ǥ Iloisimmat yllätykset saatiin osingoista.

Teksti Tommi Melender Kuvitus Daniel Stolle

22 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

23

elsingin pörssiin ei tullut riemukasta tulosvuotta 2012.

Vuosi sitten analyytikot ennustivat suomalaisyhtiöille noin kymmenen prosentin voittojen kasvua.

Odotukset kuitenkin pettivät. Liikevoitot laskivat yhteensä kaksitoista prosenttia. Liikevaihdot pysyivät suunnilleen toissavuotisella tasolla, mikä kielii lisääntyneistä kannattavuuspaineista. Moni pörssiyhtiö on säästänyt ja tehostanut toimintaansa, mutta samaan aikaan kustannukset ovat kasvaneet ja kilpailu pysynyt kireänä.

Makrotalouden ympäristö ei voittojen kasvua suosinut, sillä euroalue painui viime vuonna uuteen taantumaan. Yhdysvalloissa talouskasvu jäi alle sen, mitä alkuvuonna odotettiin, ja Kiinassakin kokonaistuotanto karttui totuttua hitaammin. ”Kuudenkymmenen suurimman yhtiön vuoden 2012 tulosennusteet liikevoitolla mitattuna laskivat viime vuoden aikana selvästi, keskiarvona noin 14 prosenttia. Lukua voi pitää suhteellisen suurena, vaikka analyytikoiden ennusteilla on tyypillisesti taipumus laskea kalenterivuoden aikana”, Tapiolan pääanalyytikko Kim Gorschelnik kuvailee odotusten hiipumista.

Kyseessä on toinen peräkkäinen vuosi, kun Helsingin pörssin tulosluvut ottivat kaksinumeroista takapakkia. Edellisen nousukauden lihavimmista ajoista, vuodesta 2007, suomalaisyhtiöiden voittosumma on pienentynyt runsaan kolmanneksen.

Suuri osa notkahduksesta selittyy Nokian vaikeuksilla. Nousukauden huipulla se muodosti kolmisenkymmentä prosenttia suomalaisyhtiöiden tuloksesta, mutta viime vuodet se on kerryttänyt plussien sijasta miinuksia. Matkapuhelinyhtiön liikevoitto painui 1 825 miljoonasta 126 miljoonaan euroon.

H

Outotecin vahva vuosi Pörssin kokonaislukujen takaa paljastuu tuntuvia toimiala- ja yhtiökohtaisia eroja.

Aasian kasvavilla markkinoilla vahvasti mukanaoleville yhtiöille viime vuosi oli varsin suotuisa. Erityisen selvästi se näkyi konepajasektorilla, jonka tilauskannat paisuivat ja voitot kasvoivat Kaukoidän kysynnän ansiosta. Konecranesin tulos kipusi parikymmentä prosenttia, Koneen ja Wärtsilän lähes kymmenen.

Ainoastaan Cargotecille kirjattiin miinusta, joskin sitäkin enemmän, peräti 37 prosenttia.

Teollisuussektorin kirkkaimpana tähtenä tuikki kuitenkin Outotec 51 prosentin liikevaihdon kasvulla ja 65 prosentin tulosparannuksella. Teknologisia ratkaisuja kaivosteollisuuteen toimittava yhtiö hyötyi alan investointibuumista, joka tosin osoitti vuoden loppua kohti laantumisen merkkejä. Suuret kaivosalan pelurit päättivät taloustilanteen epävarmuuden vuoksi laittaa jättiprojektejaan hyllylle.

Jos Aasian markkinoilla riitti puhtia, samaa ei voi sanoa euroalueesta. Vanhan mantereen surkea suhdannetilanne kuritti

Alma Median osinko taas nousuun SUOMALAISILLE OSAKESIJOITTAJILLE on luvassa hyviä osinkotuottoja myös ensi vuoden keväänä. Factsetin konsensusennusteiden mukaan Helsingin pörssin tältä vuodelta kertyvä osinkotuotto yltää 4,2 prosenttiin maaliskuun puolivälin kurssitasolla laskettuna. Se tarkoittaa osinkosumman kasvua parillasadalla miljoonalla 5,7 miljardiin euroon.

Analyytikkoarvioiden mukaan kourallinen yhtiötä vähintään tuplaa osinkonsa.

Suurimman hyppäyksen ottaa Elektrobit, jolta odotetaan osingon viisinkertaistumista.

Käänneyhtiön aineksia osinkonäkökulmasta on myös Oralissa ja SRV:ssä. Pääomasijoitusyhtiö Capmanin tuloskehitykseen ja voitonjakoon vaikuttavat irtaantumisista saatavat tuotot. Konsensusennusteen mukaan Capmanilla riittää ensi vuonna osakkeenomistajilleen jaettavaa selvästi enemmän kuin tänä keväänä.

Alma Media aiheutti tänä keväänä pettymyksen laskiessaan viime vuoden osinkonsa kymmeneen senttiin toissa vuoden 40 sentistä. Analyytikot uskovat, että ensi keväänä Alma Media hieman hyvittää pettymystä kaksinkertaistamalla summan.

Supistuvia osinkoja konsensusennusteet odottavat ainoastaan Orionilta, Aktialta, Ahlstromilta ja Vaisalalta.

OSINGON KASVATTAJAT 2013E Yhtiö

Osinko/osake, euroa

Elektrobit Oral Capman SRV Alma Media HKScan Basware Talentum Olvi Atria

Kasvu, %

0,05 0,03 0,08 0,13 0,20 0,17 0,39 0,05 0,65 0,28

Tarkastelussa yhtiöt, joilta on saatavissa Factsetin konsensusennuste.

24 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

400 207 116 108 100 70 70 67 30 27

LIIKEVAIHTOARVOSTUS

Outokummulla kallista kasvua

Stonesoftilta odotetaan tulosloikkaa

TOIVEIKKAIMMAT NÄKEVÄT Aasiassa ja Yhdysvalloissa merkkejä talouskehityksen kohenemisesta, mutta Euroopassa optimismi on lujassa. Suhdanteiden epävarmuus pitää tämän vuoden liikevaihtoennusteet maltillisina. Analyytikot uskovat Helsingin pörssin yhtiöiden kasvattavan liikevaihtojaan yhteensä vajaat kolme prosenttia.

Kaksinumeroiseen kasvuun yltäisi yhdeksän yhtiötä. Jos ennusteet pitävät kutinsa, Outokummun ylimmän rivin lukemat tuplaantuvat. Se ei kuitenkaan johdu ruostumattoman teräksen hurjasta kysynnän kasvusta vaan saksalaisen Inoxumin ostosta.

Konsensusennusteen mukaan Outokummun liiketulos jää edelleen tappiolliseksi. Kallis Inoxum-kauppa ei mennyt aivan nappiin, kun kilpailuviranomaiset velvoittivat Outokummun myymään diilin onnistumisen kannalta tärkeän Ternin-tehtaan Italiassa.

Toinen ongelmayhtiö Talvivaara kasvattaa liikevaihtoaan konsensusennusteen mukaan reilut 50 prosenttia. Se, onnistuuko tuotannon ylösajo odotetulla tavalla, ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettu.

Kasvuyhtiöitä metsästävälle Basware ja Vacon ovat olleet varteenotettavia valintoja jo pitkään, ja ensi vuonnakin niille ennustetaan kaksinumeroista kasvua. Uponor puolestaan saa uutta pontta asuntomarkkinoiden kohenemisesta Yhdysvalloissa.

HELSINGIN PÖRSSIN liikevoittokertymä kasvaa Factsetin konsensusennusteiden mukaan tänä vuonna parikymmentä prosenttia.

Osaltaan lukemia kaunistaa Nokia, jolta odotetaan tuloksen seitsenkertaistumista 881 miljoonaan euroon. Ennustehaarukka on kuitenkin melkoinen. Optimistisin analyytikko odottaa matkapuhelinyhtiöltä 1,9 miljardin liikevoittoa, pessimistisin vaivaista 49 miljoonaa. Sitä, miten Lumiat tekevät kauppansa, on vaikea ennustaa kireästi kilpailulla ja nopeasti muuttuvalla markkinalla.

Suurinta tulosparannusta analyytikot ennustavat Stonesoftille. Kyberturvallisuuden nousu otsikoihin maailmanlaajuisesti on antanut tietoturvayhtiölle potkua, mikä alkaa näkyä myös liiketoiminnan tunnusluvuissa.

Konsensusennusteen lupaama yli tuhannen prosentin tuloskasvu selittyy kuitenkin ennen muuta pienten lukujen matematiikalla.

Helsingin pörssin viime vuoden pahimpiin pettymyksiin kuuluvalta Pöyryltä odotetaan yli kolminkertaistuvaa liikevoittoa.

Konsulttifirma on vaihtanut toimitusjohtajaa ja laittanut täytäntöön mittavat tervehdyttämisohjelmat. Parhaassa tapauksessa Pöyrystä sukeutuu yksi tämän vuoden käänneyhtiöistä.

Yhtiö

Liikevaihto, meur

Outokumpu Talvivaara Stonesoft Uponor Glaston Basware Vacon Oral Fiskars Oriola-KD

9 346 223 59 976 136 132 435 56 831 2 687

Kasvu, %

106 56 46 20 18 16 12 12 11 9

Tarkastelussa sellaiset yhtiöt, joilta on saatavissa Factsetin konsensusennuste.

liikevaihtoperusteisten arvostuskertoimien eli p/s-lukujen mediaani asettuu tämän vuoden ennusteilla 0,7:aan. Se on pykälän enemmän kuin vuosi sitten.

Kerroin kuvastaa yhtiön markkinaarvon suhdetta liikevaihtoon.

Suurin osa huokean p/s-luvun yhtiöistä on sellaisia, joiden liikevoittoprosentti jää vaatimattomaksi. Tyypil ¡ ¡ ¡ Ƥ ovat lihanjalostajat, lääketukkuri Oriola-KD, öljynjalostaja Neste Oil ja kauppakonserni Kesko. Matalakatteisen bisneksen liikevaihdosta ei sijoittajan kannata kovin paljon maksaa.

Vajaalla kolmellakymmenellä suomalaisyhtiöllä p/s-luku kurkottaa ykköseen tai sen yläpuolelle. Liikevaihtoonsa nähden järeimmin arvostetaan Orion ja Nokian Renkaat.

Molemmat myös nyhtävät tukevaa kaksinumeroista liikevoittoprosenttia. Talvivaaran p/s-luku 2,6 ei selity loistavalla kannattavuudella vaan pikemminkin sillä että kaivosyhtiö on vasta ylösajamassa tuotantoaan.

HELSINGIN PÖRSSIN

LIIKEVAIHTOON NÄHDEN

TULOSPARANTAJAT 2013E Yhtiö

KASVAJAT 2013E

Nokian Renkaiden ylin rivi maksaa

Liikevoitto, meur

Stonesoft Nokia Capman Pöyry SRV Componenta Oral Finnair Aspo Ahlstrom

Kasvu, %

5,5 881 8,3 23,1 18,6 17,0 1,1 58,1 17,0 28,2

Tarkastelussa yhtiöt, joilta on saatavissa Factsetin konsensusennuste.

1 128 638 396 230 168 70 65 61 55 51

Halvimmat Yhtiö

Kalleimmat p/s 2013e

HK Scan Atria Lemminkäinen Outokumpu Oriola-KD Finnair Neste Oil SRV Kesko Lännen Tehtaat

0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,2 0,3 0,3

Yhtiö

p/s 2013e

Orion Nokian Renkaat Talvivaara Kone Fortum Basware Revenio Group Vacon Elisa Fiskars

3,2 2,7 2,6 2,4 2,1 2,1 2,0 1,9 1,8 1,8

Tarkastelussa yhtiöt, joista on saatavissa Factsetin konsensusennuste.

25

TASEARVOSTUS

UPM ja Stora Enso tasehalpoja TASEPERUSTEISILLA arvostuskertoimilla Helsingin pörssissä ei ole merkkejä vuosisadan alennusmyynnistä. Tyypillisesti Helsingin pörssin p/b-lukujen mediaani on painunut alle ykkösen silloin, kun osakekurssit ovat karahtaneet pohjiinsa.

Nykyisin tasekertoimien mediaani liikkuu 1,3:ssa.

Tasekertoimia syynäävän sijoittajan pitää muistaa samalla vilkuilla oman pääoman tuottoprosentteja.

Finnairin, Outokummun ja lihanjalostajien matalat p/b-luvut selittyvät sillä, että ne eivät saa aikaiseksi hääviä pääoman tuottoa. Itsessään 0,5:n p/b-luku ei anna ostosignaalia.

Metsäjätit UPM ja Stora Enso ovat näyttäneet viime vuodet kroonisesti alihinnoitelluilta tasekertoimien valossa. Vanhan säännön mukaan niiden osakkeet ovat huipussa silloin, kun p/b-luku yltää 1,2:een. Nyt ne liikkuvat 0,6–0,7:ssä. Sijoittajat näyttävät kuitenkin omaksuneen uudet tarkastelutavat havaittuaan, että paperiliiketoiminnoista ei enää tule metsäjäteille kunnon bisnestä.

TASEARVOON NÄHDEN Kalleimmat

Halvimmat Yhtiö

p/b 2013e

Atria Finnair HKScan Outokumpu UPM SRV Stora Enso Rautaruukki Lemminkäinen Lännen Tehtaat

0,4 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,7 0,7 0,7 0,7

Yhtiö

p/b 2013e

Kone Vacon Orion Outotec Wärtsilä Uponor F-Secure Marimekko Tikkurila Konecranes

Tarkastelussa yhtiöt, joista on saatavissa Factsetin konsensusennuste.

26 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

7,4 6,6 5,9 3,9 3,6 3,5 3,4 3,4 3,2 3,2

Biohitillä riitti jaettavaa

Nokian kassa supistuu

BIOHITIN OSAKKEENOMISTAJILLE on ropissut kahtena vuotena peräkkäin roimasti osinkotuottoja.

Yhtiö myi toissa vuonna nesteannosteluliiketoimintansa, minkä seurauksena nettokassa paisui yli 50 miljoonaan euroon. Siitä on riittänyt hyvää jaettavaksi. Tänä keväänä Biohit maksaa 50 sentin perusosingon lisäksi 24 sentin pääomanpalautuksen osaketta kohti. Se nostaa efektiivisen osinkotuoton 9,5 prosenttiin maaliskuun puolivälin kurssitasolla.

Helsingin pörssin suurista yhtiöistä Elisa ja Sanoma tarjoavat yli seitsemän prosentin osinkotuotot. Elisalle kertyy liiketoiminnastaan vuolasta kassavirtaa, ja se voi säädellä investointejaan niin, että osakkeenomistajille riittää vuosi toisensa jälkeen sievoinen summa jaettavaa. Suuren velkataakan alla painiskelevalla Sanomalla pitkän ajan osingonmaksukyky ei näytä yhtä hyvältä, ellei liiketoiminnassa tapahdu käännettä parempaan.

Yli viiden prosentin osinkotuotto irtoaa tänä keväänä paristakymmenestä Helsingin pörssin yhtiöstä.

KULTAISINA VUOSINAAN Nokia lukeutui kasvullaan ja kannattavuudellaan Helsingin pörssin aateliin. Viime vuosina se on erottunut edukseen vain nettokassallaan.

Edelleenkin matkapuhelinjätillä piisaa kahisevaa, mutta vaikeudet liiketoiminnassa ovat saaneet kassan supistumaan uhkaavaa tahtia. Viime vuonna Nokian nettokassa pieneni 5,6 miljardista eurosta 4,4 miljardiin euroon. Vuodesta 2010 se on sulanut jo parilla miljardilla.

Helsingin pörssin uudeksi tähdeksi nousseella Koneella riittää myös nappulaa. Hissiyhtiö on jakanut avokätisesti osinkoja, mikä osaltaan selittää nettokassan supistumista vajaalla 60 miljoonalla eurolla. Outotecin nettokassan pienenemistä 336 miljoonasta 265 miljoonaan euroon selittävät yritysostot.

Pitkään kestäneen rakennemuutoksen jälkeen kohti parempia aikoja kulkeva Vaisala taas pönkitti nettokassaansa liki 30 miljoonalla eurolla.

Helsingin pörssin yhteenlaskettu nettovelkojen suhde käyttökatteeseen nousi viime vuonna 1,88:een 1,59:stä.

VELATTOMIMMAT 2012

OSINKOHIRMUT 2012 Yhtiö

Osinko/osake, euroa

Biohit Elisa Sanoma Aktia Saga Furs* Fortum Aspo UPM Sievi Capital Metso

Osinkotuotto, %

0,74 1,30 0,60 0,49 1,70 1,00 0,42 0,60 0,06 1,85

* Osinko irronnut ennen osinkotuoton laskemispäivää 14.3.2012.

9,5 7,8 7,4 6,8 6,8 6,6 6,6 6,6 5,9 5,8

Yhtiö

Velkaantumisaste, %

Nokia Kone Outotec Vaisala Nokian Renkaat F-Secure Basware Orion Vacon Raute

-46 -40 -55 -39 -5 -51 -24 -2 -10 -34

Nettovelat, meur

-4 360 -767 -265 -72 -65 -32 -24 -10 -10 -8 Lähde: Factset

Ilkan huippukannattavuus notkahti SUOMALAISYHTIĂ–IDEN YHTEENLASKETTU

liikevoittomarginaali viime vuodelta asettuu 6,3 prosenttiin. Se on vajaan prosenttiyksikĂśn toissavuotista heikompi.

Yli viidentoista prosentin liikevoittoon ylsi yhdeksän ďŹ rmaa. Kannattavimpien listan koostumus ei yllätä, sillä samat nimet nousevat esiin vuosi toisensa jälkeen. Huomattavana voi pitää Ilkan notkahdusta. Toissa vuonna se nyhti 35 prosentin marginaalin, mutta viime vuonna enää 24 prosentin.

MyÜs toisen maakunnallisen mediatalon Keskisuomalaisen kannattavuus otti takapakkia, mikä kertoo aikojen koventumisesta lehtialalla.

Ilkan tuhteja liikevoittoprosentteja selittää suuromistus Alma Mediassa. Ilman Almaa ja muita osakkuusyhtiÜitä sen kannattavuus liikkuu suunnilleen samalla tasolla kuin Keskisuomalaisen.

Helsingin pĂśrssin suurista ďŹ rmoista Orion, Fortum ja Nokian Renkaat joutuivat tyytymään hieman vuodentakaista pienempiin marginaaleihin, mutta säilyttivät ne edelleen 25 prosentin paremmalla puolella.

PikkuďŹ rmoja edustava turkisyhtiĂś Saga Furs sen sijaan paransi kannattavuuttaan.

KANNATTAVIMMAT 2012 YhtiĂś

Liikevoitto, meur

Orion Saga Furs Fortum Nokian Renkaat Ilkka Revenio Group Elisa F-Secure Keskisuomalainen Ramirent

280,8 17,2 1 739 415,0 11,1 4,9 299,0 27,0 17,1 92,3

Liikevoitto, %

28,6 28,6 28,2 25,7 24,0 19,3 19,2 17,2 16,1 12,9 Lähde: Factset

Eurooppa-riippuvaisia suomalaisyhtiÜitä, kuten metsä- ja perusteollisuutta.

UPM:n ja Stora Enson liikevoitoista suli runsas viidennes. Vaikka metsäjätit ovat karsineet ylikapasiteettia, vanhat tutut ongelmat rassaavat niitä edelleen. Paperin kysyntä näyttää nimittäin hiipuvan samaa tahtia kuin markkinoilta poistuu kapasiteettia. Näissä oloissa on vaikea nostaa hintoja. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen äityikin tulosraportin yhteydessä varoittelemaan kilpailijoita toimimasta lyhytnäkĂśisesti kannattavuuden kustannuksella. ‹‡Ž¥Â?‹Â? Š‡‹Â?‘Â?Â?‹Â? Â?‡Â?‡‡ –‡”¥•Ƥ”Â?‘‹ŽŽƒǤ ‡Â?ÂĄ Outokumpu että Rautaruukki kyntivät tappiolla. Outokumpu otti rohkean loikan ostamalla ThyssenKruppin teräsyksikĂśn Inoxumin. Pahaksi onneksi kilpailuviranomaiset määräsivät yhtiĂśn laittamaan myyntiin kaupan tärkeimmän palasen, Ternin-tehtaan Italiassa.

Osingoista iloa Gorschelnik nostaa konepajateollisuuden lisäksi viime vuoden menestyjäksi pankki- ja rahoitusalan. Niin Sampo, Nordea, Pohjola kuin Aktia yllättivät myÜnteisesti tuloskehityksellään. Pankkialalla nähtiin myÜs suuria saneerauksia kiristyvän sääntelyn ja verotuksen vuoksi. �LähtÜkohdat olivat pankkisektorilla hieman varovaiset, mikä jälkikäteen tarkasteltuna tarjosi mahdollisuuden odotuksia parempaan kehitykseen. Tiukka kustannuskuri ja lainamarginaalien nosto tukivat tulosparannusta ja vakuutuspuolella kulusuhdekehitys oli suotuisaa�, Gorschelnik tuumii.

Yksittäisistä yhtiÜistä hän poimii valopilkkuina esiin Huhtamäen, Orionin, Tiedon ja Vaisalan. Niitä yhdistää se, että ne ovat hieman �tylsiä�. Toisaalta ne sietävät suhdannevaihteluita, mistä koitui etua euroalueen näkymien synkentyessä. Nelikosta Huhtamäki kartutti liikevoittoaan 27 ja Vaisala peräti 86 prosenttia.

Toiveikkaimmat uumoilivat Vaisalasta käänneyhtiĂśtä jo hyvän aikaa sitten, mutta rakennemuutokset veivät odotettua kauemmin. —Ž‘•˜—‘†‡Â? ’ƒ”Šƒƒ– ——–‹•‡– Â•Â‹Â•ÂĄÂŽÂ–Â›Â‹Â˜ÂĄÂ– ‘•‹Â?Â?‘‹Š‹Â?Ǥ —‘Â?ÂƒÂŽÂƒÂ‹Â•ÇŚ yhtiĂśiden osinkosumma – ilman Teliasoneraa ja Nordeaa – tosin supistui kuudesta miljardista viiteen ja puoleen miljardiin, mutta sitä selittää Nokian päätĂśs pidättäytyä voitonjaosta. ¥Š‡• ’—‘Ž‡– Ƥ”Â?‘‹•–ƒ Â?ƒÂ?•ƒƒ –¥Â?ÂĄ Â?Â‡Â˜ÂĄÂĄÂ?ÂĄ •——”‡Â?Â?ƒÂ? ‘•‹Â?‰‘Â? kuin vuosi sitten. Ennallaan osinkonsa säilyttää noin kolmannes yhtiĂśistä. Avokätisestä linjasta kertoo se, että Helsingin pĂśrssin voitonjakosuhde liikkuu 80 prosentissa. Vielä 1980-luvulla se oli alle 30 prosentissa.

Gorschelnik pitää suurimpana osinkoyllätyksenä Finnairin paluuta voittoa jakavien yhtiÜiden joukkoon. �On muistettava, että Finnair haki marraskuussa velkasijoittajilta hybridilainalla rahaa 8,9 prosentin korolla. Kalliista vieraasta pääomasta huolimatta päätettiin siis jakaa rahaa ulos yhtiÜstä�, hän sanoo.

27

TULOSKERROIN

Technopolis ei ole hinnalla pilattu tulosperusteinen arvostuskerroin, p/e-luku liikkuu tämän vuoden ennusteilla viidentoista yläpuolella. Se tarkoittaa, että suomalaisosakkeet ovat kalliimmin hinnoiteltuja kuin suurten Länsi-Euroopan pörssien osakkeet.

Huokein suomalaisosake on tulosperusteisesti Technopolis. Samalla se saa Factsetin tietokannan mukaan myös parhaat sijoitussuositukset analyytikoilta. Yhdeksän p/e-luvulla kiinteistösijoitusyhtiön osake jättää tilaa kurssinousulle.

Alle kymmenen p/e-luvulla treidaa kaikkiaan viisi suomalaisyhtiöitä, ja niiden joukossa ovat lihanjalostajat Atria ja HKScan. Molemmat ovat viime vuosina kärsineet rakenteellisista ongelmista ja huonosta tilanteesta lihamarkkinoilla.

Helsingin pörssin kallein osake tämän vuoden tulosennusteilla on Nokia, kuten oli myös vuosi sitten.

Silloin matkapuhelinyhtiön p/eluku liikkui neljässäkymmenessä mutta nyt reilusti päälle sadassa.

Se kertoo synkällä tavalla Nokian tuloskunnosta.

HELSINGIN PÖRSSIN

TULOKSEEN NÄHDEN Halvimmat Yhtiö

Kalleimmat p/e 2013e

Technopolis Teleste Atria Affecto HKScan Lemminkäinen Neste Oil Aktia YIT Etteplan

9,0 9,3 9,4 9,5 9,5 10,1 10,2 10,3 10,7 10,9

Yhtiö

p/e 2013e

Nokia 129,4 Ahlstrom 117,0 Marimekko 86,1 Rautaruukki 47,6 Basware 28,9 Vacon 22,7 Kone 22,1 Uponor 20,1 Pöyry 19,7 Vaisala 18,0

Tarkastelussa yhtiöt, joista on saatavissa Factsetin konsensusennuste.

28 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

Outotecilla orgaanista kasvua

Atriassa käänne

MAAILMANTALOUDEN JA etenkin Euroopan vaisuus heijastui viime vuoden liikevaihtolukuihin. Tuntuvaan kasvuun pääsivät lähinnä yrityskauppoja tehneet yhtiöt sekä pörssin pikkufirmat.

Suominen tuplasi liikevaihtonsa Ahlstromilta hankitun Home And Personal -liiketoiminnan avulla. PKC Group puolestaan nousi lähelle miljardiluokkaa ostettuaan Yhdysvaltain johtavan kuorma-autojen johdinsarjavalmistajan AEES:n.

Yritysostajiin lukeutuu myös Outotec, jolla on plakkarissa kolmetoista kauppaa parin vuoden ajalta. Valtaosa Outotecin 51 prosentin kasvusta tuli kuitenkin orgaanisesti kaivosteollisuuden buumin ansiosta.

Tuoreet yritysostot lihottivat ylintä riviä vain viitisen prosenttia.

Pikkufirmoista kasvuloikkia ottivat etenkin teknologiasektorin yhtiöt. SSH ja Solteq lihottivat liikevaihtoaan runsaat 40 ja Stonesoft runsaat 30 prosenttia. Kolmanneksen kasvuun pääsivät myös konepajateollisuuden Raute ja Vaahto Group.

VAIKKA SUOMALAISTEN pörssiyhtiöiden liikevoitot heikkenivät viime vuonna yhteensä lähes kaksitoista prosenttia, yksittäiset firmat pääsivät tuntuviin tulosparannuksiin.

Hammaslääkäriketju Oralin hurjaa loikkaa selittää ennen muuta pienten lukujen matematiikka. Toiseksi kovimman tulosparannuksen tehneessä Atria sen sijaan tapahtui selvä käänne parempaan. Lihanjalostaja on pönkittänyt kannattavuuttaan tehostamalla ja saneeraamalla. Lisäksi tilanne lihamarkkinoilla on parantunut ja myyntihinnat vahvistuneet. Öljytuotteiden kysyntä ei ollut viime vuonna erityisen vahvaa, mutta jalostusmarginaalien nousu siivitti Neste Oilin liikevoittoa. Oriola-KD:n tulosparannuksen taustalla vaikuttivat Suomen lääketukkukaupan myönteinen kehitys sekä marginaalien kohentuminen Ruotsissa.

Kaivosteknologiaan erikoistunut Outotec on oheisella listalla ainoa yhtiö, joka kuului kovimpiin tulosparantajiin myös toissa vuonna. Silloin yhtiön liikevoitto kasvoi 112 prosenttia, nyt 65 prosenttia. Outotecin menestystä selittää kehittyvien maiden talouskasvun ruokkima metallien kysyntä.

KASVAJAT 2012 Yhtiö

Liikevaihto, meur

Suominen PKC Group Outotec SSH Solteq Raute Vaahto Group Stonesoft Dovre Group QPR

454,9 928,2 2 087 11,9 39,0 101,3 40,1 40,1 94,1 9,3

Kasvu, %

110 69 51 47 44 36 32 31 30 24 Lähde: Factset

TULOSPARANTAJAT 2012 Yhtiö

Oral Atria Nurminen Neste Oil Oriola-KD Solteq Vaisala Outotec Uponor Vacon

Liikevoitto, meur

Kasvu, %

0,5 30,2 5,4 352 27,9 2,7 30,0 184,3 57,7 37,7

1 583 278 184 126 111 88 86 65 63 53 Lähde: Factset

Finnairin lisäksi myös Metsä Board lopetti kuivan kautensa osinkojenjaossa.

Osinkopettymykset kulminoituivat sellaisiin yhtiöihin, joiden tuloskehityksessäkään ei ole hurraamista. Viime vuoden pahin murheenkryyni Pöyry jättää osingot kokonaan maksamatta. Alma Median, Cargotecin, HKScanin, Ponssen ja Marimekon omistajat saavat tyytyä vähempään kuin viime keväänä.

Tuloskasvua odotuksissa Osakesijoittajaa luonnollisesti kiinnostaa enemmän tuleva kuin mennyt tuloskehitys. Viime aikoina maailmantaloudessa on näkynyt orastavia merkkejä paremmasta, mutta Euroopassa suhdanteet ovat yhä alamaissa. Talousepävarmuuden vuoksi tämän vuoden tulosodotuksiin kannattaa suhtautua terveellä skeptisyydellä.

Factsetin konsensusennusteen mukaan suomalaisyhtiöiden liikevaihdot karttuvat tänä vuonna liki kolme ja liikevoitot liki kaksikymmentä prosenttia.

Optimistista virettä voi havaita myös yritysjohtajien antamissa ohjeistuksissa. Tämän vuoden näkymiään kommentoineista yhtiöistä kahdeksan kymmenestä uskoo voittojen kasvuun. Luottamuksesta tulevaan kielivät myös osinkojen nostot. Ne maksetaan ǡ ¡ ¡ Ƥ ¡ǡ pelkäävät kriisin olevan ovella.

Kuumin kysymys osakesijoittajan kannalta on se, mitkä yksittäiset yhtiöt pystyvät lyömään odotukset. Gorschelinkin mukaan eräs keino haarukoida potentiaalisia yllättäjiä – niin positiivisia kuin negatiivisia – on tarkastella tulosennusteiden hajonnan suuruutta. Voimakkaasti toisistaan poikkeavia näkemyksiä analyytikoilla on tämän vuoden osalta Ahlstromista, Atriasta, HKScanista, Marimekosta, Nokiasta, Outokummusta, Rautaruukista ja Talvivaarasta. ”Suhtautuisin varovaisesti potentiaalisiin käänneyhtiöihin, joita osa edellä mainituista yhtiöistä on. Näissä yhtiöissä tuloskäänne tyypillisesti vaatii volyymien kasvua. Se puolestaan vaatii yleisesti vahvempaa talouskasvua, mikä ainakin toistaiseksi puuttuu euroalueelta. Kustannusten karsintaa voidaan toki jatkaa, mutta sekin vaikeutuu jo tehtyjen toimien jälkeen”, Gorschelnik tuumii.

Erityisen varovaisesti hän kehottaa suhtautumaan euron vahvuu ¡ Ú ǡ ¡Ƥ ǡ Talvivaaraan. Valuuttamarkkinoiden käänteisiin ovat vaikuttaneet voimakkaasti keskuspankkien elvytystoimet. EKP on ollut niissä muita keskuspankkeja maltillisempi, mikä on ajanut euron kurssia ylöspäin. Jos sama jatkuu, euroalueen elpyminen hankaloituu.

Nykyisessä markkinatilanteessa Gorschelnik liputtaa kulutustavarayhtiöiden (Huhtamäki, Amer Sports, Nokian Renkaat) ja pankkisektorin (Nordea, Aktia) puolesta. Syklisistä osakkeista hän nostaa esiin Metson ja Outotecin.

29

N O A N N HUOME !

N I M M E PAR

utotec on O t u n u t is giaan eriko iä. Vaikka t lo h o ä n t k e ia t p s o im a Kaiv örssin kirkk aailmantalouden p in g in ls e ollut H varjostaa m mahdollisuuksia. iä m y k ä n u lähiajan piisaa kasv imoiset. ä ll iö t h y , s h epävarmuu teetkin ovat kunnian Tavoit

r lende e M i Tomm Teksti

n ppane m o R s ne Johan Kuvat

PROFIILI

Nokian kasvatti Pertti Korhonen (s. 1961) nousi suomalaisen yritysmaailman huipulle Nokian menestystarinan myötä. Hän toimi matkapuhelinyhtiössä erilaisissa johtotehtävissä ja vaikutti vuodet 2002–2006 johtokunnan jäsenenä.

Nokiasta hänen tiensä vei Elektrobitiin.

Outotecin palvelukseen Korhonen tuli vuoden 2009 lopulla. Omien sanojensa mukaan hän ei tiennyt kaivosalasta juuri mitään. Korhonen ihmettelikin headhunterille, miksi tämä hänelle soittaa. ”Olemme teknologiayhtiö, ja loppujen lopuksi lainalaisuudet ovat kaikilla teknologiayhtiöillä hyvin samanlaisia toimialoista riippumatta”, Korhonen sanoo.

Hän mieltää itsensä ennen muuta arvojohtajaksi. On tärkeää saada henkilöstö tuntemaan, että työllä on suurempaa merkitystä eikä se ole pelkkää ”duunissa käymistä”. ”Se, millaiset arvot yhtiöllä on, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, eletäänkö työpaikalla rohkeudessa vai pelossa. Jos eletään pelossa, vältetään virheitä eikä uskalleta ottaa riskejä. Silloin ei tuloksiakaan synny.”

32 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

O

utotec kaksinkertaisti liikevaihtonsa ja liki kolminkertaisti tuloksensa vuosina 2010–2012. Osakekurssi on tuplaantunut kolmessa

vuodessa.

Vieläkö vauhti jatkuu?

Skeptikot uskovat, että kaivosteollisuuden investointihuippu ajoittui viime vuoteen. Alan jätit ovat vetäneet rukseja megaprojektien ylle ja keskittyvät varjelemaan kannattavuuttaan. Samaan aikaan maailmantalouden epävarmuus varjostaa metallien kysyntää.

Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korho-

mikin muodostaa bisneksistä vain runsaat kymmenen prosenttia. Liikevaihtomielessä Outotecille tärkein metalli on kupari, joka vastaa kolmasosaa ylimmästä rivistä. Kuparin tuotannossa piisaa runsaasti investointeja.

Outotecin strategisena tavoitteena on 10–20 prosentin vuosikasvu, mutta Korhonen myöntää, että lähiaikoina siihen on vaikea päästä, jos maailmantalouden epävarmuus jatkuu. Tulosraportissaan yhtiö ohjeistaa tälle vuodelle vain maltillista liikevaihdon karttumista.

Kannattavuudessa Outotec liikkuu tavoitteidensa mukaisella tasolla. Ohjeistuk-

PALVELULIIKETOIMINTA TARKOITUS TUPL ATA V UOTEEN 2017 MENNESSÄ. nen ei kuitenkaan ole tilanteesta erityisen huolestunut. ”Eräiden lähteiden mukaan kaivosalan investoinnit supistuvat viime vuodesta, eräiden mukaan ne taas kasvavat. Joka tapauksessa ne säilyvät suhteellisen vahvoina.

Olemme parin miljardin liikevaihdolla aika pieni yhtiö kokonaismarkkinaan nähden, joten meillä on hyvät mahdollisuudet kasvaa hieman vaikeimpinakin aikoina”, Korhonen sanoo.

Se, että kaivosalan jätit keskittyvät megaprojektien asemesta nykyisen kapasiteetin laajentamiseen ja tehostamiseen, ei sinänsä rassaa Outotecia. Suurissa hankkeissa merkittävä osa rahoista kuluu infrastruktuuriin, kuten satamiin ja rautateihin. Nykyisessä markkinatilanteessa investoinnit painottuvat itse tuotantoprosessiin eli Outotecin markkinaan. Outotec saa usein paremmat katteet pienistä ja keskisuurista projekteista.

Korhonen muistuttaa investointien supistusten kohdistuneen ennen muuta kivihiileen ja rautamalmiin. Outotec ei ole lainkaan mukana kivihiilessä, ja rautamal-

sen mukaan liikevoitto yltää tänä vuonna 9,5–10,5 prosenttiin. Päämääränä on kymmenen prosentin liikevoitto läpi suhdannesyklin.

Teknologia kilpailuetuna Helsingin pörssin yhtiöt ovat viime aikoina jakaantuneet kahteen kastiin. Euroopan markkinoista riippuvaisten yhtiöiden tuloskehitys takkuaa, mutta kasvavissa talouksissa jalansijan saaneilla menee hyvin.

Outotec kuuluu jälkimmäiseen kastiin, sillä sen liikevaihdosta kehittyvät maat tuovat kaksi kolmasosaa. ”Tulevaisuuden edellytyksemme ovat hyvät, vaikka tällä hetkellä on hieman turbulenssia”, Korhonen sanoo.

Hän uskoo kehittyvien maiden talouskasvun ruokkivan metallien kysyntää vastedeskin. Ennusteiden mukaan keskiluokkaisten ihmisten määrä maailmassa kasvaa seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana yhdestä miljardista viiteen miljardiin, kun Kiinan, Intian, Brasilian ja Venäjän kaltai-

OSAKE

Osake maltillisen hintainen OUTOTEC IRROTETTIIN emoyhtiöstään

Outokummusta vuonna 2006 ja listattiin itsenäisenä pörssiin. Sitä ei ole tarvinnut katua.

Nykyisin yhtiön markkina-arvo liikkuu 2,3 miljardissa eurossa, kun entisen emon kapitalisaatio jää 1,4 miljardiin euroon. Ongelmissa kamppailevan Outokummun osana Outotecilla ei olisi ollut mahdollisuuksia kehittyä nykyisen kaltaiseksi kaivosteknologian voimatekijäksi.

Maaliskuun puolivälin kurssitasolla Outotecin p/e-luku jää alle kuudentoista ja velkaisuuden huomioiva ev/ebitda-luku alle yhdeksän.

Molemmat kertoimet ovat pienemmät kuin teollisuustuotteiden ja -palveluiden toimialan verrokeilla keskimäärin.

Myöskään omaan arvostushistoriaansa nähden Outotec ei vaikuta nykyhinnoissaan tyyriiltä. Pörssitaipaleensa aikana yhtiön p/e-luku on liikkunut keskimäärin 16,5:ssä.

Osake on herkkä huonoille uutisille. Toisaalta näkymien koheneminen antaisi tuntuvasti pontta kurssinousulle.

ARVOSTUS P/E

Tuloskasvu 100 80 60 40 20 0 -20

06

07

08

09

10

11

12

13

-40

33

MARKKINA-ARVO

2 316 MEUR PLUSSAT&MIINUKSET + Pitkän ajan kasvumahdollisuudet + Teknologiajohtajuus + Joustava liiketoimintamalli - Investointiepävarmuus - Projektiriskit - Osake heilahteluherkkä

SUOSITUKSET Analyytikot

kappaletta 7 5 3 1 0

osta ylipainota pidä alipainota myy

KURSSIKEHITYS Outotec Suomalaiset osakkeet keskimäärin

euroa 60 50 40 30 20 10 0

2008

2013

LIIKETOIMINTA 2012

Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Voitto ennen veroja, meur Nettovelat, meur Oman pääoman tuotto, %

2013e

2014e

2 087 2 220 2 204 184 211 218 180 207 219 -265 -323 -392 26,7 26,1 23,6

TULOS JA OSINGOT Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa

2012

2013e

2014e

2,82 1,20

3,28 1,31

3,46 1,40

ARVOSTUS VS. VERROKIT p/e 2013e

Outotec Alfa Laval Beijer Alma Concentric Kone Metso Sandvik SKF Tomra Systems Trelleborg Wärtsilä

15,5 18,7 15,9 15,0 22,7 11,9 14,5 14,9 16,6 13,5 17,4

p/b ev/ebitda 2013e 2013e

4,1 3,6 2,8 3,1 7,6 2,1 3,3 3,2 3,2 1,7 3,4

8,3 11,5 9,6 8,3 15,5 6,5 8,1 8,2 9,5 9,0 10,4

34 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

set maat jatkavat vaurastumistaan. Urbaani keskiluokkainen elämäntyyli merkitsee enemmän tornitaloja, kulkuneuvoja ja kulutustavaroita. Niihin kuluu melkoinen määrä metallia.

Metallien kysynnän kasvun lisäksi Outotecia siivittää teknologinen kehitys. Malmiot eri puolilla köyhtyvät, mikä tarkoittaa, että mineraalien taloudellinen hyödyntäminen vaatii yhä edistyksellisempää prosessiteknologiaa. Myös ympäristövaatimusten kiristyminen asettaa kaivosteollisuudelle uudenlaisia vaatimuksia.

Korhonen nostaa Outotecin tärkeimmäksi kilpailuvaltiksi teknologisen osaamisen. Yhtiöllä on maailman laajin portfolio mineraalien ja metallien jalostamiseen. Patenttien määrä liikkuu kuudessatuhannessa. ”Missionamme on maailman luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Viime vuoden tilauksistamme 89 prosenttia oli OECD:n mukaisesti ympäristötuotteita ja -palveluita, mikä tarkoittaa, että ne ovat parhaita kestävää kehitystä edistäviä teknologioita.”

Mineraalien ja metallien jalostuksen lisäksi Outotecin bisneksiin kuuluvat vaihtoehtoinen energia ja teollisuusvesien puhdistus. Niissä on kasvupotentiaalia, mutta osakkeen hinnanmuodostuksen määrää tällä hetkellä kaivosteknologia.

Palvelut kasvavat Outotec on omanlaisensa tapaus Helsingin pörssin teollisuustuotteiden ja -palvelui-

den toimialalla. Se ei ole konepaja, vaikka analyysiraporteissa se usein niputetaan yhteen Cargotecin, Koneen, Konecranesin, Metson ja Wärtsilän kanssa. Eikä sitä voi myöskään pitää Pöyryn tapaisena insinööritalona. Outotec toimittaa asiakkailleen omiin teknologioihinsa perustuvia räätälöityjä prosessiratkaisuja. Eri puolilla maailmaa toimivat alihankkijat valmistavat yli 90 prosenttia toimituksiin sisältyvistä koneista ja laitteista. ”Voimme toimittaa suunnittelemamme laitokset avaimet käteen -periaatteella. Sitten kun laitos saadaan toimintaan, pyrimme olemaan asiakkaan apuna huoltamassa, operoimassa, parantamassa ja lisäämässä kapasiteettia. Tämä on koko elinkaaren kattavaa bisnestä”, Korhonen sanoo.

Muiden teollisuusyhtiöiden tavoin Outotec satsaa voimakkaasti palveluliiketoimintaan. Viime vuonna se kasvoi 40 prosenttia ja muodosti liikevaihdosta 23 prosenttia.

Paitsi että palveluliiketoiminta tasaa suhdanteita, se tuo parempia katteita kuin investointitavarabisnes. Jos Outotecin tavoitteet toteutuvat, palveluista kertyy vuonna 2017 miljardin verran liikevaihtoa. Tavoite edellyttää parinkymmenen prosentin vuosittaista kasvua. Korhosen mielestä se on realistista. ”Asetimme vuonna 2010 päämääräksi kasvattaa palveluliiketoiminta 500 miljoonaan euroon vuoteen 2015 mennessä, mutta pääsimme siihen jo viime vuonna. Tapanamme on asettaa rima korkealle, koska

ilman kunnianhimoa ei synny tuloksia.”

Outotecin liiketoimintamallin etuihin kuuluu, että se pitää taseen keveänä, mikä takaa tuhdit pääoman tuotot. Samalla liiketoiminta joustaa suhdanteiden mukaan.

Kun Lehman Brothers kaatui syksyllä 2008 ja maailmantalous rysähti taantumaan, Outotecin liikevaihdosta hävisi kolmannes. Siitä huolimatta yhtiö pääsi liki seitsemän prosentin liikevoittoon. Vastaavasti maailmantalouden elpyessä Outotec on pystynyt parissa vuodessa tuplaamaan liikevaihtonsa.

Kassaa piisaa Eräs sijoittajaa miellyttävä piirre Outotecissa on vahva rahoitusasema. Vuodenvaihteessa nettokassaa oli 264 miljoonan euron verran.

Suuri osa kassasta muodostuu asiakkaiden maksamista etumaksuista. Outotecin tilauksista useat koostuvat etumaksuista ja toimitusten etenemisen mukaan maksetta-

Varovaista sijoittajaa saattaa askarruttaa ahkerasti ostopuuhissa häärivä yhtiö. Joidenkin tutkimusten mukaan enemmistö yritysostoista epäonnistuu. Ylihinnan maksaminen on yleisestä, koska myyjä tuntee kohteen aina paremmin kuin ostaja.

Korhosen mielestä Outotec on onnistunut ostokohteiden valinnassa ja integroinnissa tähän mennessä mallikkaasti.

Olennaista on tutkia taustat tarkkaan ja varmistaa, että kohde istuu strategiaan, toimintamalleihin ja yrityskultturiin. ”Jokin ostos saattaa toki mennä pieleenkin, vaikka toistaiseksi ei niin ole käynyt.

Siihenkin pitää varautua.”

Ympäristöriskit hallittavissa Suomessa kaivosteollisuus painiskelee tällä hetkellä melkoisissa imago-ongelmissa Talvivaaran ¡ Ú Ƥ Ǥ Saastuvat maat ja mannut käyvät sijoittajille kalliiksi. Ovatko ympäristöriskit niin suuret, että kaivosteollisuuteen ei kannata

LIIKETOIMINTAMALLI TAK A A TUHDIT PÄ ÄOMAN TUOTOT JA TUO JOUSTAV UUTTA.

vista etappimaksuista. Lihavimpina aikoina kassa pullisteli selvästi yli 300 miljoonassa eurossa, mutta yritysostot ja osinkojen maksut ovat verottaneet sitä. ”Pyrimme maksamaan 40 prosenttia tuloksestamme omistajille, vaikka olemmekin enemmän kasvu- kuin osinkoyhtiö”, Korhonen muistuttaa.

Tuhdit pääoman tuottoluvut takaavat sen, että kassassa muhivaa rahaa kannattaa käyttää liiketoiminnan kehittämiseen.

Outotecin tapauksessa investoinnit eivät suuntaudu tehtaisiin ja laitteisiin vaan yritysostoihin. Parin viime vuoden aikana yhtiö on tehnyt kolmetoista ostosta.

Korhonen kertoo yritysostojen kuuluvan kuvaan vastedeskin, koska niiden avulla on mahdollista vauhdittaa kasvua. Uuden teknologian kehittäminen laboratoriosta liiketoiminnaksi kestää helposti kymmenen vuotta. Yritysostoilla saadaan nopeampia tuloksia. ”Järkevän hintaisia ostokohteita on edelleen mahdollista löytää. Synergioita saamme usein siitä, kun voimme hyödyntää paikallisesti toimivan kohteen osaamista globaalisti.”

enää sijoittaa?

Pertti Korhonen puistelee päätään. Talvivaaran tapausta ei pidä yleistää. ”Kaivosala voi toimia ympäristöystävällisesti. Siihen on kyllä teknologiat olemassa.

Tärkeää on varmistaa, että toiminnalle saadaan paitsi ympäristöluvat myös sosiaalinen hyväksyntä, ja se edellyttää vastuullisuutta”, Korhonen sanoo.

Hän korostaa, että Outotecin missio maailman luonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ei ole pelkkää sanahelinää vaan lähtökohtana kaikelle tekemiselle. ”Yritysvastuuksi ei riitä vain omistajien varallisuuden kasvattaminen. Pitää myös tuottaa hyviä asioita ympäröivälle yhteiskunnalle ja pyrkiä ratkomaan maailman ongelmia. Uskon, että kun vastuullisuus ja omistaja-arvo yhdistetään, syntyy myös parempaa liiketoimintaa ja parempia tuottoja.”

Tavatessaan sijoittajia ja salkunhoitajia Korhonen on huomannut, että myös heille ympäristöasiat ovat tärkeitä, ja monilla on niiden osalta tarkat kriteerit. Outotec pyr Ƥ ¡ ¡ sijoituskohteena.

OMISTUS

Pojulla kiinni 120 miljoonaa henkilöomistaja on rikkaimmaksi suomalaiseksi tituleerattu Poju Zabludowicz. Hän omistaa Tamares-yhtiönsä kautta runsaan 120 miljoonan arvoisen osakepotin.

Sitä voi pitää merkittävänä satsauksena, vaikka Zabludowiczin kokonaisvarallisuus liikkuukin runsaassa kolmessa miljardissa eurossa. Lontoossa asuva pohatta on sitoutunut omistaja, sillä hän vaikuttaa myös Outotecin hallituksessa. Ne, jotka ovat olleet Zabludowiczin kanssa tekemisissä, tietävät hänen katsovan tarkasti sijoitustensa perään.

Omistajalistalla Zabludowiczin edelle kiilaa valtion sijoitusyhtiö Solidium, joka on valinnut kaivosteollisuuden painopisteekseen.

Outotecin tarina puree myös ulkomaisiin sijoittajiin, sillä osakekannasta 45 prosenttia on hallintarekisterissä. Pääministeri Jyrki Katainen paljasti taannoin, että raharikkaan Quatarin emiiri on eräs Outotecin ulkomaalaisomistajista.

OUTOTECIN SUURIN

SUURIMMAT OMISTAJAT Omistaja

Osakkeita, kpl Osuus, %

Solidium 4 592 373 Tamares (Poju Zabludowicz) 2 441 419 Ilmarinen 2 359 112 Varma 1 349 335 Valtion eläkerahasto 660 000 Keva 581 280 Outotec 500 000 OP-Focus 460 000 OP-Delta 355 000 Nordea Fennia 295 000

10,0 5,3 5,2 3,0 1,4 1,3 1,1 1,0 0,8 0,6

Tilanne 28.2.2013. Solidiumin omistus päivitetty 20.3. tietojen perusteella. Hallintarekisterissä 45 prosenttia osakkeista.

35

SIJOITTAJAKYSELY

kysely

kesäkuu 2/10

Solidium saa seiskan Sijoittajat arvostelevat valtion pörssiomistuksia hallinnoivaa Solidiumia Talvivaara-ostoista mutta ymmärtävät yhtiön hankalan aseman poliittisen tahdon ja markkinaehtoisuuden tuulikaapissa.

Teksti Karo Hämäläinen

S

olidium on hoitanut Suomen valtion pörssilistattuja ei-strategisia omistuksia neljä vuotta. Sijoitusyhtiö on tukenut Outokummulle vaikeuksia aiheuttanutta Inoxum-jättikauppaa ja hankkiutunut kriisiyhtiö Talvivaaran osakkeenomistajaksi ennen romahdusta. Etenkin Talvivaaraan haksahtaminen saa osakseen ankaraa kritiikkiä Arvopaperin Sijoittajakyselyn vastaajilta. ”Talvivaara on tyhmimpiä sijoituksia mihin rahansa voi pistää”, kommentoi eräs vastaaja.

Solidiumin toimet saavat kuitenkin sijoittajilta arvosanan seitsemän. Neljän vastaajan mielestä Solidium on toiminut täyden kympin arvoisesti kun taas 18 vastaajaa tylyttää omistusyhtiötä lyömällä arvosanasarakkeeseen hylätyn eli nelosen.

Talvivaaran ohella Solidiumin rooli herättää kysymyksiä sijoittajien keskuudessa. ”Aikooko olla aktiivinen toimija vai vain osakkeiden säilytyspaikka? Mikäli jälkimmäinen, niin sitten on syytä kysyä tarvitaanko tällaista organisaatiota”, kirjoittaa yksi vastaajista.

Solidium saa myös osakseen runsaasti ymmärrystä: asema valtion poliittisen tahdon ja markkinaehtoisuuden välissä ei ole helppo.

Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen ei seiskasta hätkähdä mutta ei sitä tuuletakaan. Hän muistuttaa, että Solidium ei ole portfoliosijoittaja vaan pitkäjänteinen omistaja, jonka tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa suomalaista omistusta valituissa yhtiöissä.

”Solidiumin salkun tuotto on viimeisten neljän vuoden aikana ollut sama kuin Helsingin pörssin, mutta toiminnan onnistumisen arviointiin se on suhteellisen lyhyt aika. Olemme näiden neljän vuoden aikana vakiinnuttaneet asemamme suomalaisessa omistajakentässä. Olemme omalta osaltamme muun muassa pyrkineet kehittämään hallituksen jäsenten valintaan liittyviä prosesseja ja tukeneet suomalaisten pörssiyritysten kasvuhankkeita, joiden arvioimme pitkällä tähtäimellä olevan omistaja-arvoa tuottavia”, hän taustoittaa.

Nokian peruspuhelimiin riittää luottoa Nokia on ollut pitkään vaikeuksissa älypuhelinten kanssa, eivätkä Lumiatkaan ole vielä tuottaneet riittävästi hyviä uutisia. Sen sijaan peruspuhelinten puolella yhtiö on suoriutunut paremmin.

Kolme neljästä Sijoittajakyselyn vastaajasta uskoo, että keilaniemeläisyhtiö onnistuu pitämään nykyisen asemansa peruspuhelimissa tai kasvattamaan sitä. Aseman heikkenemistä uumoilee vain joka viides, ja peruspuhelinten aseman romahtamista pelkää vain reilu prosentti vastaajista.

Sijoittajakyselyssä tiedusteltiin myös vastaajien aikeita osinkorahojen käyttöön. Yli 70 prosenttia vastaajasta kertoo sijoittavansa osinkorahat edelleen – joko heti tai myöhemmin. Kulutukseen osingot menevät joka viidenneltä.

VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT SUKUPUOLI

TAUSTA

IKÄ

18 - 34 vuotta

Mies 88,7 % Nainen 11,3 %

Näin kysely tehtiin

alle 18 vuotta 0,1 %

4,0 % 19,5 %

35 - 49 vuotta

46,9 %

50 - 64 vuotta 65 -

29,6 %

vuotta

% KOULUTUS Peruskoulu tai kansakoulu

20

30

40

50

4,9 % 2,9 % 9,5 %

Ylioppilas Ammattikoulu Opistotason tutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Korkeakoulututkinto

25,5 % 10,5 % 46,7 % %

36 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

10

10

20

30

40

50

Arvopaperin Sijoittajakysely selvittää suomalaisten yksityissijoittajien näkemyksiä, sijoitusaikeita ja salkuissa tapahtuneita muutoksia neljä kertaa vuodessa. Kysely lähetetään Arvopaperin sähköpostiuutiskirjeen tilaajille.

Sijoittajakysely 1/2013 toteutettiin 26.2.–4.3.2013. Siihen vastasi 734 lukijaa. Kiitämme vastaajia arvokkaista näkemyksistä!

Vastaajien kesken arvotun sadan euron arvoisen lahjakortin Talentum Shopiin voitti Timo Hirvonen. Onnittelumme!

SIJOITTAJAKYSELY

KUINKA USKOT NOKIAN PÄRJÄÄVÄT ETENKIN KEHITTYVILLE MARKKINOILLE MYYTÄVISSÄ PERUSPUHELIMISSA JATKOSSA?

MINKÄ ARVOSANAN ANNAT SOLIDIUMILLE TÄHÄNASTISESTA ONNISTUMISESTA? EI OSAA SANOA / 17,7 %

10 / 0,5 % 9 / 2,5 %

Uskon Nokian pystyvän säilyttämään nykyisen asemansa

5 / 4,0 %

8 / 29,6 %

Uskon, että Nokian asema peruspuhelimissa heikkenee

7 / 28,1 %

Uskon, että Nokian asema peruspuhelimissa romahtaa

6 / 15,3 %

33,2 %

Uskon aseman vahvistuvan

4 / 2,5 %

41,8 % 20,3 % 1,6 % 3,0 %

En osaa sanoa

%

SEURAAVIEN 3 KUUKAUDEN AIKANA AION TOIMIA NIIN, ETTÄ OSAKEPAINO SALKUSSANI...

Laskee merkittävästi 1,7 % Laskee hieman 8,4 % Pysyy ennallaan 46,8 %

prosenttia En tiedä 0 1-10 11-20 21-30 31-40 41-50 51-60 61-70 71-80 81-90 91-100

2,9 % 1,7 %

40

65,9 % 60,0 %

Fortum

10

15

50

UPM

43,1 %

Sampo

40,7 %

Teliasonera

40,1 %

Elisa

37,8 %

Nordea

37,0 %

Metso

36,4 % 35,6 %

Neste Oil YIT

20

30,4 %

% 10 20 30 40 50 60 70 80

MITEN KÄYTÄT OSINKORAHAT?

SÄÄSTÖJENI JA SIJOITUSSALKKUNI ARVO ON YHTEENSÄ (ILMAN KIINTEISTÖOMISTUKSIA) euroa alle 2 000 2 000 - 20 000 20 001 - 50 000 50 001 - 100 000 100 001 - 250 000 250 001 - 500 000 500 001 - 1 000 000 yli 1 000 000 euroa Minulla ei ole säästöjä eikä sijoituksia

5

30

Nokia 6,9 % 7,3 % 7,2 % 8,0 % 9,8 % 8,4 % 9,9 % 11,5 % 10,9 % 15,6 %

%

20

OSTETUIMMAT

SIJOITUSSALKKUNI OSAKEPAINO ON TÄLLÄ HETKELLÄ

Nousee selvästi 4,4 % Nousee hieman 38,8 %

10

40,6 %

Sijoitan uudelleen osakemarkkinoille

1,6 % 8,6 %

29,7 %

Passaan ja odotan parempaa ostopaikkaa 13,9 %

19,9 %

Rahat menevät kulutukseen 19,1 % 22,2 %

16,2 %

En saa osinkoja

5,2 %

En osaa sanoa

4,6 %

%

10,6 %

10

20

30

40

50

6,5 % 1,2 %

%

5

10

15

AP-LUOTTAMUSINDEKSI

Sijoittajaluottamus vahvistui selvästi Sijoittajien luottamus pörssikehitykseen vahvistui alkuvuonna selvästi. Yksityissijoittajien uskoa Helsingin pörssin kurssikehitykseen mittaava AP-luottamusindeksi sai helmi-maaliskuun taitteessa arvon 68,4.

Nousua edellisestä, marras-joulukuun taitteessa tehdystä kyselystä tuli peräti 12,4 pistettä, ja indeksilukema onkin nyt hieman keskimääräistä korkeammalla.

Indeksihistorian aritmeettinen keskiarvo

20

25

on 66,3 pistettä. Osakekurssit ovat kehittyneet viime kesästä alkaen suotuisasti paria lyhyttä notkahdusta lukuun ottamatta.

AP-luottamusindeksi perustuu Arvopaperin neljännesvuosittain toteutettavaan Sijoittajakyselyyn. Indeksi voi saada arvoja -100:sta 100:aan. Kun indeksin arvo on positiivinen, enemmistö vastaajista uskoo, että Helsingin pörssin yleistä kehitystä mittaava OMX Helsinki -indeksi on 12 kuukauden kuluttua kyselyajankohtaa korkeammalla tasolla.

AP-luottamusindeksin aineistoa on kerätty loppuvuodesta 2008 alkaen.

AP-LUOTTAMUSINDEKSI 100 80 60 40

12/2008

3/2013

37

JOHTORYHMÄ

Outokummun kokematon johto kovan paikan edessä Outokumpu on kovien haasteiden edessä. Iso kansainvälinen yrityskauppa tehty, aivan uudenlainen johtoryhmä ja osakekurssi pohjalukemissa.

O

Teksti Eljas Repo Kuvitus Karmo Ruusmaa

utokummussa on tehty raskaita virheitä ja isoja tappioita. Edellisen kerran Outokummun vuositulos oli plusmerkkinen vuonna 2007. Toimitusjohtaja vaihtui vuonna 2011, kun Juha Rantanen sai potkut ja tilalle tuli Mika Seitovirta. Tänä keväänä hallituksen puheenjohtaja Ole Johansson sai väistyä, kun tilalle astuu Jorma Ollila.

Toimitusjohtaja Seitovirta ja koko johtoryhmä saa varmasti uuden tahdin puheenjohtajavaihdoksen myötä. Jorma Ollilalla, 61, on Nokia-ura jäänyt taakse, mutta hän edelleen johtaa puhetta Shellissä, jonka ¡ ¡¡ Ƥ Ǥ Outokumpu osti viime vuonna itseään suuremman saksalaisen Inoxumin 2,7 miljardilla eurolla. Kauppa on tuonut paljon pettymyksiä, joista viimeisin oli tämänkin vuoden tulosennusteen korjaaminen alaspäin, kun ruostumattoman teräksen hinta on pysynyt alamaissa. ”Tunnetusti ihmisiin luottava suomalainen kulttuuri ja saksalainen prosesseihin luottava muodollinen kulttuuri ovat lähes toistensa vastakohtia”, kommentoi StantonCasen Kalle Soikkanen.

Soikkanen myös huomauttaa, että suurimmasta liiketoiminta-alueesta vastaava johtaja sekä integraatiosta vastaava johtaja ovat molemmat tulleet yhtiöön yrityskaupan mukana. Tämä herättää kysymyksen, eikö Outokummusta löytynyt kyvykkyyttä johtaa tulevaisuuden kannalta elintärkeää yhdistymisoperaatiota.

Kauppatieteen maisteri Seitovirran, 50, valinta Outokummun johtoon oli aikanaan yllätys, koska hänen oppinsa ovat Hartwallin ja Volvo Auton markkinointitehtävissä.

Seitovirta johti pörssiyhtiö Glastonia. Seitovirta on paljon kokenut yritysjohtaja, vaikka kokemus onkin eri alalta.

Outokummun johtoryhmässä on yhdeksän jäsentä, joissa keskeisimmät vastuualueet ovat edustettuina ja ulospäin organisaatio näyttää selkeältä. Joukko on varsin kansainvälinen, mutta ryhmänä he ovat toimineet vasta muutaman kuukauden.

38 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

Kenelläkään ei ole muutamaa vuotta pitempää kokemusta Outokummusta. Poikkeus on talousjohtaja Esa Lager, 52, mutta hän ilmoittikin jättävän yhtiön tänä vuonna.

Mysteeriksi on jäänyt, miksi hän lähtee eikä tiedossa ole vielä seuraajaa. Lagerin lähdöstä kerrottiin helmikuussa, ja hän on lupautunut olemaan vuoden loppuun.

Outokumpu julkisti uuden organisaationsa aivan vuoden lopussa, kun edelliskeväänä tehty yrityskauppa oli saatu viimein päätökseen. Suomen valtio tai Solidium ei ole enää suurin omistaja, vaan suurin on saksalainen ThyssenKrupp 29,9 prosentilla.

MILL AISTA Ä ÄNTÄ UUSI SUUROMISTAJA K ÄY TTÄ Ä?

Hiukan epäselvää on, millaista ääntä uusi suuromistaja käyttää. Ilmeisesti ThyssenKrupp haluaa myydä omistuksensa heti, kun osakekurssi on sopiva.

Organisaatiossa on neljä liiketoimintayksikköä ja ne ovat englanniksi: Stainless Coil Americas, Stainless Coil EMEA, Stainless APAC ja High Performance Stainless & Alloys eli erikoismetalliseosliiketoiminta.

Ulrich Albrecht- Frühilla on vastuullaan EMEA eli Euroopan, lähi-idän sekä Afrikan markkinat. Hän on saksalaistohtori, joka on palvellut yliopistouran jälkeen ThyssenKruppia vuodesta 1997 lähtien hyvin erilaisissa tehtävissä. Albrecht- Frühilla on merkittävä asema ja hän nouseekin vastuualueensa ja alantuntemuksensa perusteella korkealle Outokummun hierarkiassa, mikäli viihtyy uudessa konsernissa.

Outokummun Aasian eli APAC-liiketoiminnasta vastaava Austin Lu, 41, tuli Outokumpuun viime vuoden alusta. Hän on Kiinan kansalainen, joka oli ennen Outokumpua johtotehtävissä General Electricin Kiinan toiminnoissa. Aasian toiminta ei ole niin suurta kuin Amerikan, mutta

markkina on kasvava.

Diplomi-insinööri Kari Parvento, 55, tuntee alaa, vaikka on tuore mies Outokummussa. Hän siirtyi reilu kaksi vuotta sitten Sandvikin kaivosyksiköstä Outokummun markkinointiin. Hänellä on haastetta nyt vetää 2000 hengen joukkoa Stainless Coil Americas –yksikössä. Liki koko joukko on yrityskaupan myötä tulleita, kun Outokummulla ei ollut juuri toimintaa tällä alueella.

Erikoismetalliseosliiketoiminnasta vastaava Jarmo Tonteri, 60, tuli takaisin taloon kaksi vuotta sitten. Tonteri oli aikaisemmin pääomasijoittajille siirtyneen Ovako Steelin toimitusjohtaja Ruotsissa, jossa pääsi julkisuuteen maan parhaiten palkattuna johtajana. Tonteri tienasi, kun pääomasijoittaja myi Ovako Steelin.

Outokummun johtoryhmällä on iso haaste saada kaksi yrityskulttuuria yhteen.

Samanaikaisesti pitäisi ankarasti karsia väkeä. Outokummun henkilöstöjohtaja Pii Kotilaisen tilalle tuli helmikuussa konsulttitaustainen Johann Steiner, 46, jonka vastuulla on henkilöstö, turvallisuus ja kestävä kehitys. Steiner on kovan paikan edessä, kun yhtiö taistelee saksalaisen ammattiyhdistyksen kanssa tehtaiden sulkemisesta.

Itävaltalainen Reinhard Florey, 47, tuli kaupan myötä Outokumpuun ja vastaa tittelillä integraatio- ja strategiajohtaja. Hän oli aikaisemmin Inoxumin talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen.

Lisäksi joukkoon kuuluu vielä viestintäjohtaja Kari Tuutti, 42, joka siirtyi Nokialta Outokumpuun 2011. Viestintää ja hyviä sijoittajasuhteita on syytä vaalia aivan ylimmältä huipuilta asti, sen verran surkeaa on ollut osakekurssin kehitys.

Outokummun johdon osakeomistus on vähäistä, mutta yhtiöllä on osakekannustinjärjestelmä johon kaikki johtajat Tonteria lukuunottamatta kuuluvat. Sisäpiirirekisterin mukaan Seitovirran osakekannustimen arvo on reilu miljoona euroa ja muilla johtajilla on muutaman sadantunnan euron osakekannuste.

JOHTORYHMÄ

Mika Seitovirta

128 000 €

Kari Tuutti

Esa Lager

Jarmo Tonteri

143 360 €

92 340 €

12 800 €

5120 €

Kari Parvento

Ulrich Albrecht-Früh

Reinhard Florey

Austin Lu

Johann Steiner

JOHDON OMISTUKSET. Suorien osakeomistusten lisäksi Mika Seitovirralla on osakekannustinjärjestelmä, jonka arvo on yli miljoona euroa.

39

HUGO DE WOLF

OSAKKEET

Neste Oil säikäytti, Cargotec ei Laimea tuloskausi ei katkaissut vuosituhannen pisintä nousuputkea Helsingin pÜrssissä.

Sijoittajat rankaisivat huonosta tuloksesta Neste Oilia, mutta eivät Cargotecia.

Päivitetyt sijoitussuositukset eivät kehota virittämään salkkua siilipuolustukseen.

A

lkuvuoden tulosraportit eivät häikäisseet. Helsingin pĂśrssin suurten yhtiĂśiden voitot jäivät viime vuoden viimeisellä neljänneksellä odotuksia niukemmiksi. Vain vajaa kolÂ?ƒÂ?Â?‡• ‡Ž•‹Â?Â?‹ ͥ͞ nj‹Â?†‡Â?•‹Â? Ƥ”moista onnistui lyĂśmään analyytikoiden ennusteet.

Tulosjulkistuspäivän kurssireaktioiden perusteella liki kuusikymmentä prosenttia aiheutti sijoittajille pettymyksen.

Tuntuvimmat laskut kokivat Neste Oil ja Outokumpu. Edellinen menetti tulosjulkistuspäivänä arvostaan liki kahdeksan ja jälkimmäinen liki seitsemän prosenttia.

Neste Oilin liikevoitto jäi odotuksia heikommaksi, eikä tilannetta parantanut hieman ennusteita parempi osinko. Uusiutuvien polttoaineiden osalta Üljynjalostajalla ei ollut sijoittajille tarjottavana iloisia yllätyksiä. Ennen tulosjulkistusta Neste Oilin

40 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

Teksti Tommi Melender osake oli vahvistua selvästi, kun sijoittajat uumoilivat hyvää tulosraporttia.

Outokummun kurssilaskua kiihdytti pelättyäkin heikommin mennyt viime vuoden viimeinen neljännes. Tappiota kertyi enemmän kuin pessimistisinkään ennuste odotti. Toimitusjohtaja Mika Seitovirtakin myÜnsi loppuvuoden olleen pettymys.

Ylimääräisenä kiviriippana Outokummulle on kallis Inoxum-kauppa, joka osittain vesittyy Ternin-tehtaan pakkomyyntiin.

Tulospäivän kurssireaktioiden perusteella suurimmat ilonaiheet sijoittajat saivat YIT:stä, Orionista, Outotecista ja Cargotecista.

YIT:n runsaan seitsemän prosentin harppausta eivät selitä tulosluvut, sillä liikevoitto laski vuodentakaisesta ja alitti odotukset. Tulosjulkistuksensa yhteydessä YIT kertoi kiinteistÜteknisten palveluiden irrottamisesta itsenäiseksi pÜrssiyhtiÜksi, mikä vaikutti osakekurssiin.

MyĂśskään Cargotecin kurssiliike ei selity suoraan tulosraportista. Voittojen kehitys ei vastannut analyytikoiden odotuksia ja osinÂ?‘Â?‹Â? Žƒ•Â?‹Ǥ ƒ•–‹Â?Â?¥•‹––‡Ž›Ƥ”Â?ƒÂ? ‘•ƒÂ?Â?‡‡Â? kipuaminen jatkui vielä tulosjulkistusta seuraavina päivinä, ja todennäkĂśisesti sen taustalla vaikuttivat sijoittajien uskomukset positiivisesta käänteestä. Osaltaan niitä ruokkii Finnairista lähteneen Mika Vehviläisen tulo yhtiĂśn johtoon.

KiinteistĂśsijoittajia salkkuun!

Helsingin pÜrssissä on takana yhdeksän kuukauden nousuputki, mikä on pisin tällä vuosituhannella. Eräät markkinakommentaattorit niin meillä kuin maailmalla ovat kehottaneet varautumaan vastedes vaisumpaan menoon ja mahdolliseen korjausliikkeeseen. Olisiko siis syytä muuttaa salkun koostumusta defensiivisemmäksi?

SuomalaisyhtiÜitä seuraavat analyytikot

OSAKKEET

NÄITÄ ANALYYTIKOT SUOSIVAT Yhtiö

PÖRSSIVIISAS

Suositusluku (1=paras, 3=huonoin)

Technopolis Digia Amer Sports Citycon Lassila & Tikanoja Vacon Nordea Sponda YIT Comptel

1,33 1,38 1,50 1,50 1,50 1,50 1,52 1,54 1,61 1,63

NÄITÄ ANALYYTIKOT KARTTAVAT Nokia Tieto Ponsse Sanoma Outokumpu Alma Media Elisa Ahlstrom Marimekko Orion

Suositusluku (1=paras, 3=huonoin)

2,20 2,24 2,25 2,27 2,34 2,40 2,44 2,50 2,67 2,77

Tarkastelussa yhtiöt, joille on suosituksia vähintään neljältä pankilta tai analyysitalolta.

eivät siilipuolustusta näyttäisi kannattavan.

Tulosraporttien jälkeen päivitettyjen sijoitussuositusten perusteella Helsingin pörssin houkuttelevimpien yhtiöiden joukosta löytyy Amer Sportsin, Vaconin ja YIT:n kaltaisia kasvuhakuisia tai suhdanteille Ƥ Ǥ Toimialoista analyytikoiden selvin suosikki on kiinteistösijoittaminen, sillä sektorin kaikki kolme yhtiötä – Technopolis, Citycon ja Sponda – yltävät kymmenen houkuttelevimman osakkeen joukkoon.

Suomalaisten kiinteistösijoitusyhtiöiden liiketoimintakonseptit ovat osoittautuneet hyviksi ja niiden arvostuskertoimet ovat maltillisia kansainvälisiin verrokkeihin nähden. Ú ¡ Ƥ jen joukosta löytyvät Orion ja Elisa, jotka perinteisen jaottelun perusteella edustavat defensiivisiä toimialoja. Orion saa ainoana suomalaisyhtiönä konsensussuosituksekseen ”myy”.

Viime aikojen kurssinousu on ajanut Orionin arvostuskertoimet eurooppalaisessa vertailussa silmiinpistävän korkeiksi.

Lisäksi Orionissa askarruttavat ohut tuotekehitysputki ja umpeutuvat patentit. Elisa puolestaan näyttää hyvistä osinkotuotoistaan huolimatta turhan kalliilta olemattomien kasvunäkymiensä valossa.

LÄHDE: FACTSET

Yhtiö

Ramirentista saa vipua salkkuun Viimeisen vuosineljänneksen tulosraportit on syynätty. Minkälainen oli niiden anti rakennusalan yhtiöiden osalta, Pohjolan analyytikko Matias Rautionmaa?

Rakennussektorin tuloskausi oli yleisesti ottaen positiivinen. Tulokset eivät poikenneet paljoa odotuksista, mutta ohjaukset vuodelle 2013 olivat yviä. Kannattavuupoikkeuksetta hyviä.

R AMIRENT MIRENT HKOA A TAHKOA HVA A VAHVA AVIRTA A K ASSAVIRTA

Entä rakennussektorin yleiset tulosnäkymät. Miltä ne vaikuttavat tämän vuoden osalta?

Rakennussektori on tuloskehityksen kannalta jälkisyklinen, joten eurokriisi näkyy yhtiöiden tuloksissa tänä vuonna. Uskon sektorin olevan sijoitusmielessä kiinnostava, koska kuluva vuosi voi hyvinkin antaa merkkejä uuden nousun alkamisesta vuonna 2014.

TOMMI MELENDER

allaan tai kehittyvät det pysyvät ennallaan isusta liikevaihtonämyönteistesti vaisusta atta. kymästä huolimatta. si valita toimialan Jos sinun pitäisi usmielessä houkutyhtiöistä sijoitusmielessä televin, minkä nostaisit esiin? o Ramirentista saa Konevuokraamo n osinkotuoton ja lineljän prosentin n sykliseen elpymisäksi hyvän vivun oaa vahvaa kassaseen. Yhtiö tahkoaa virtaa ja säilyttäää kannattavuutensa nna, joka saattaa olla hyvänä tänä vuonna, sä aallonpohja. suhdannemielessä

Matias Rautionmaa maa

41

OSAKKEET

Nokia voi kääntää älypuhelinkasvun hyytymisen edukseen

Lumialla historiansa paras pelipaikka Nokia-asiantuntija Tero Kuittinen uskoo, että Nokialla on budjettipuhelimissa ison menestyksen mahdollisuus.

Teksti Tero Kuittinen

K

alliiden älypuhelinten myynti pehmenee.

Viime vuoden lopussa älypuhelinten myynnin kasvu hiipui 36 prosenttiin, kun vuotta aiemmin älypuhelinmyynti kasvoi vielä yli 50 prosentin vauhtia. Applen iPhone-myynti vuoden 2012 lopussa petti odotukset tuntuvasti. Tammikuussa Qualcomm laski Pohjois-Amerikan 3G-laitteiden myyntiarviotaan huomattavasti: volyymikasvuennuste on vain 1,5 prosenttia.

Samalla Qualcomm nosti rutkasti arviotaan Etelä-Amerikan ja Aasian 3G-laitteiden myynnistä.

Siinä missä Pohjois-Amerikan 3G-laitteiden myynti kasvoi vain kolme miljoonaa kappaletta vuodesta 2011 vuoteen 2012, Etelä-Amerikan 3G-myynti kohosi 20 miljoonalla ja Intia-Kiinan myynti 53 miljoonalla laitteella. Tässä on Nokian mahdollisuus palata älypuhelinmarkkinoiden kärkeen.

Applen mallien keskihinta vähittäiskaupassa on 550 euron tuntumassa. Nokian kaksi lupaavinta mallia ovat Lumia 620 ja Lumia 520, joista jälkimmäisen hinta on lähellä 150 euroa. 100–200 euron älypuhelimet ovat kategoria, joka kasvaa tänä vuonna tukevasti. Nokialla on mahdollisuus tarttua tähän trendiin.

Italiassa Windows-mallien markkinaosuus on noussut jo 13 prosenttiin ja Puolassa peräti 16 prosenttiin. Siellä ovat myyneet vahvasti juuri halvat Lumiat. Tämä on ensimmäinen todiste siitä, että Windows voi päästä yli kymmenen prosentin älypuhelinmarkkinaosuuteen merkittävän kokoisissa maissa.

42 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

Luksusmalliston tulevaisuus on synkkä Nokia myi Euroopassa joulun alla menestyksekkäästi vanhoja Lumia-malleja hyvin halvalla, mutta kallis Lumia 920 ei ehtinyt kunnon volyymimyyntiin Amerikassa tai Länsi-Euroopassa. Joulusesongin jälkeen kuluttajat osoittavat oireita nopeasta kyllästymisestä muun muassa Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Lumia 920 keikkui muutaman viikon Amazonin USA Top 10

-listalla mutta putosi maaliskuun alkuun mennessä ulos top 30:stä.

Ensi kesänä Nokialta on tulossa taas uusi huippumalli, jossa on erinomainen kamerateknologia. Mutta luksusmallien myynninkasvu on alkanut hidastua – ja kesäksi on markkinoille purjehtimassa armada ko-

OSAKKEET

ELY: SA

SU H A A

N PĂ„ Ă„

Kolme haastattelemaani newyorkilaista rahastoa uskoo, että Nokian Microsoftsopimuksen lisenssimaksut on räätälÜity 20–30 miljoonan Lumia-mallin myyn-

N K Ă„ SI TT

Nokian täytyy palata nopeasti kymmenen miljoonan Lumian tuotantovolyymiin per kvartaali. Nykyinen neljän miljoonan kappaleen taso on yritykselle vaarallinen. Se

titavoitteeseen vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Dynaamisesti muuttuvat lisenssimaksut on mitoitettu tuhtiin volyymikasvuun.

Tämä on yksi syy siihen, että Nokiasta tuli Amerikassa shorttajien suosikki. Shorttien osuus on kasvanut yli yhdeksään prosenttiin osakekannasta. Kukaan Nokian ja Microsoftin ulkopuolella ei voi varmuudella tietää, mihin Nokia sitoutui. Mutta markkinat uskovat korkeaan volyymirimaan vuonna 2014.

Kohtalon hetki heinäkuussa Nokian ensimmäinen Lumia-mallisto ei päässyt vauhtiin, koska Microsoft lansee-

TÄSSÄ ON NOKIAN MAHDOLLISUUS " ǧ MARKKINOIDEN K ÄRKEEN.

, K U VA

Nokian volyymien pakko kasvaa

on suistanut Nokian heikkoon asemaan komponenttimarkkinoilla, ja yritykseltä on hävinnyt kyky nostaa huippumallien tuotantoa nopeasti ja notkeasti.

Marraskuussa lanseerattua Lumia 920:tä tuotettiin monta kuukautta ohuesti. Amazon tai Best Buy eivät uskaltaneet markkinoida vahvasti mallia, jota oli myynnissä vain pienet erät. Lumia 620:n tärkeä Intianlanseeraus siirtyi helmikuun alusta maaliskuun alkuun. Lumia 920T:n toimitukset Kiinaan ovat olleet hyvin pieniä tammi- ja helmikuussa. Tuotanto on saatava nopeasti kuntoon. Samsungin, Applen, Huawein, Micromaxin ja Karbonnin agressiivinen kasvu imee komponentteja markkinoilta.

Pieniä tilauksia ei kunnioiteta.

N O K IA

via kilpailijoita: Samsung julkaisee Galaxy S4-mallinsa, jolle odotetaan kymmenien miljoonien myyntiä muutamassa kuukaudessa. Apple tuo uuden mallin ulos jo kesätai heinäkuussa iPhone 5:n menestyksen osoittauduttua odotettua vaisummaksi.

HTC, LG, Sony ja BlackBerry kaikki taistelevat nyt veitsi kurkulla eloonjäämisestään luksusmarkkinoilla. Niiltä on tulossa kesäksi kalliita uutuusmalleja massivisten markinointikampanjoiden kera.

Nokian mahdollisuus menestyä 450– 500 euron hintaluokan taistossa on pieni.

Onnekseen Nokialla on vahva ja kasvava budjettimallisto. HTC, Sony ja BlackBerry ovat vapaaehtoisesti vetäytyneet halpamallikilpailusta luksusunelmia hätyytellessään.

Nokian vahva panostus budjettimalleihin nousee ehkä arvoonsa vuonna 2013, jos tuotanto saadaan rullaamaan sulavasti.

rasi uuden käyttÜjärjestelmän syksyllä 2012.

Nokian toisen Lumia-malliston tuotantoa ei saatu kunnolla käyntiin viime jouluksi.

Nokian Lumia-volyymit kuluvalla neljänneksellä tulevat myÜs olemaan kevyitä, koska Kiinan Lumia 920T -tuotanto on ohutta, Lumia 620:n lanseeraus Intiassa myÜhästyi eikä Lumia 520 ehdi kvartaaliin.

Selitysten on pakko loppua heinäkuussa 2013. Silloin Nokia raportoi kevään myynnin.

Kevät 2013 on ajanjakso, jonka pitäisi olla Nokialle erityisen suosiollinen: Älypuhelinten volyymikasvu on vielä yli 30 prosenttia. Applella ei ole vielä sopimusta maailman suurimman operaattorin China Mobilen kanssa. Halpa iPhone ei ole vielä markkinoilla. HTC tai Samsung eivät ole vielä ehtineet pureutua halpojen Windowsmallien markkinoihin yhtä tehokkaasti kuin Nokia. Pienet aasialaisvalmistajat, joilta on tulossa huokeita Windows-luureja, ovat vielä jakelukanaviensa osalta Nokian varjossa.

Tämän helpompaa kilpailutilannetta ei Nokian Windows-mallisto tule koskaan näkemään. Heinäkuussa Nokian täytyy raportoida ainakin 50 prosenttia kasvua Lumia-mallistolleen vuoden ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna.

43

MAAILMAN OSAKKEET

SHUTTERSTOCK

MAAILMAN PÖRSSIT

Osakeralli villitsi optimistit nautiskeltu alkuvuonna poikkeuksellisen vahvasta kurssirallista. Sen eräänlaisena huipentumana voi pitää Yhdysvaltain teollisuusindeksin Dow Jonesin nousua uusiin ennätyslukemiinsa.

Maaliskuun puolivälissä Dow Jones liikkui 14 500 pisteen tasolla. Optimistisimmat asiantuntijat uumoilivat sen yltävän lähivuosina 20 000 pisteeseen. ”Nousuvaraa on vielä paljon.

Olemme nähneet vasta alun”, Wharton Schoolin rahoitusprofessori Jeremy Siegel hehkutti.

Hän antaa viidenkymmenen prosentin todennäköisyyden sille, että Dow Jones kipuaa vielä tämän vuoden aikana 16 000–17 000 pisteen tietämille. Parinkymmenentuhannen rajapyykki voisi tulla vastaan kolmen–neljän vuoden sisällä.

Siegel on tunnettu hahmo Suomessakin. Hänen teoksensa Stocks for the Long Run lukeutuu sijoituskirjallisuuden moderneihin klassikoihin.

JP Morgan Chasen amerikkalaisten osakkeiden strategi Thomas Lee on Siegelin linjoilla. Hänkin näkee pörssissä hurjasti nousuvaraa. ”Yritysten tuloskehitys on saamassa taas uutta vauhtia, ja seuraavien neljän vuoden aikana voitot kasvavat tuntuvasti. Se ajaa Dow Jonesia kohti 20 000 pistettä”, Lee tuumii.

Skeptikot muistuttavat, että teol-

44 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

lisuusindeksin edelliset huiput vuosina 2000 ja 2007 kirjattiin syvän kurssilaskun edellä. Pörssihistorioitsija David Schwartz varoitteli brittiläisen The Sunday Timesin haastattelussa, että osakemarkkinoiden korjausliike voi tulla nopeastikin. ”Kurssit harvoin nousevat suoran linjan mukaisesti”, Schwartz muistuttaa.

DOW JONES

SUOTUISAA KEHITYSTÄ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

Japani Turkki Sveitsi Ranska USA (Dow Jones) Saksa Argentiina USA (S&P 500) Ruotsi

20 000 UTOPIA A VAI EI?

Britanniassa FTSE All Share -indeksi on viimeksi kuluneiden 94 vuoden aikana kokenut nykyistä vahvemman nousuputken vain kahdesti. ”Molemmissa tapauksissa seurauksena oli tuntuvaa kurssilaskua.

Osakemarkkinat alkavat olla nyt kypsät korjausliikkeelle”, Schwartz huomautti.

Eräs selitys alkuvuoden kurssirallille on vaihtoehtoisten sijoituskohteiden houkuttelemattomuus. Korkopapereista on vaikea saada kunnon tuottoja.

Eikä turvasatamana pidetty kultakaan houkuta entiseen malliin. Helmikuussa kultaan sijoittavista etf:istä virtasi pääomia ulos ennätystahtia.

TOMMI MELENDER

΅ ĐĐ

΅ ě

11,9 5,5 4,4 4,0 3,8 3,8 3,3 2,7 2,7

23,0 19,5 21,0 7,8 9,5 9,6 -6,3 11,3 8,9

ĕȀĊ

ĔĘĎēĐĔǦ ęĚĔęęĔ

15,6 11,2 15,2 12,7 12,6 11,9 7,3 14,1 15,3

2,0 2,8 3,1 3,8 2,9 3,3 2,2 2,2 3,8

Ά΄΅· e Ά΄΅· e

VAKAATA KEHITYSTÄ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

USA (Nasdaq) Norja Britannia Etelä-Korea Venäjä Taiwan Brasilia Suomi Italia

΅ ĐĐ

΅ ě

1,8 1,5 1,1 0,9 0,8 0,8 -0,3 -0,4 -0,9

6,3 2,1 10,9 -2,3 -8,8 -2,4 -6,4 0,8 -2,7

ĕȀĊ

ĔĘĎēĐĔǦ ęĚĔęęĔ

16,8 11,2 12,4 9,7 6,1 15,2 12,3 15,7 11,7

1,5 4,4 3,3 1,3 3,9 3,3 3,5 4,2 4,7

Ά΄΅· e Ά΄΅· e

HEIKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

Intia Hongkong Kiina

΅ ĐĐ

΅ ě

-1,7 -4,0 -5,8

2,9 6,1 -3,3

ĕȀĊ

ĔĘĎēĐĔǦ ęĚĔęęĔ

Ά΄΅· e Ά΄΅· e 12,6 13,3 10,3

Luvut laskettu 18.3.2013 päätöskursseilla.

1,9 2,9 3,0

LÄHDE: FACTSET

MAAILMAN PÖRSSEISSÄ on

KUUKAUDEN ULKOMAINEN

LIIKETOIMINTA 2012 2013e 2014e

Liikevaihto, meur 4 312 4 433 4 626 29 -34 60 Liikevoitto, meur -65 -92 8 Voitto ennen veroja, meur -0,28 -0,51 0,06 Tulos/osake, euroa 0,00 0,00 0,00 Osinko/osake, euroa 659 724 677 Nettovelat, meur -21,7 -33,6 3,7 Opon tuotto, %

ARVOSTUS VS. VERROKIT HANDOUT / THOMAS SCHUHMACHER

p/e 2013e

Air Berlin Aegean Airlines Aer Lingus Group Finnair SAS Ryanair Easyjet

Haastajayhtiö nousukiidossa Air Berlin on kasvanut voimakkaasti. Uuden toimitusjohtajan olisi saatava ohjattua yhtiö tuloskuntoon.

NEG. NEG. 11,3 12,3 8,9 14,0 13,1

1,7 1,3 0,8 0,5 0,4 2,2 2,1

24,8 12,5 1,9 3,0 3,5 7,2 7,4

KURSSIKEHITYS Air Berlin Saksalaiset osakkeet keskimäärin

euroa 9 8

Teksti Karo Hämäläinen

erinteiset lentoyhtiöt ovat kohdanneet suuria vaikeuksia koko 2000-luvun: on ollut kaksoistorni-iskua seurannut lentoliikennešokki, on koettu öljypohjaisten polttoaineiden jyrkkä hinnannousu, on törmätty talouden ja siten ¡ Ƥ kriisiin. Pienemmät koettelemukset kuten tuhkapilvet ja lakot ovat toimialan arkipäivää.

Lisäksi 2000-luvulla perinteisiä reittilentoyhtiöitä on nakertanut uusi halpakilpailu. Sen sanansaattaja on ollut ennen muuta Ryanairin suorapuheinen Michael O'Leary, mutta karkeasti samankaltaisella konseptilla toimivia yhtiöitä on useita.

Uusista lentoyhtiöistä saksalainen Air Berlin vetää tiukasti eroa sellaisiin halpalentoyhtiöihin, jotka käsittelevät asiakkaitaan kuin karjaa. Se julistautuu täyden palvelun yhtiöksi, jonka vetoaa ”optimaalista hinta–laatu-suhdetta etsiviin mukavuusorientoituneisiin matkustajiin”.

Lähestymisvalojen pilkahduksia Viime vuonna lentotoimiala alkoi saada ilmaa siipiensä alle. Mika Vehviläinen kiskoi Finnairin plussalle ennen kuin siir-

7

tyi kuormankäsittelylaitebisnekseen. Ryanairin, Easyjetin ja Air Berlinin osakkeet ovat olleet kurssiraketteja: saksalaisyhtiö on liki tuplannut kurssinsa noin kolmessa kuukaudessa.

Osake on silti yhä selvästi halvempi kuin yhtiön listautuessa vuonna 2006. Parhaimmillaan Air Berlinistä maksettiin yli 20 euron hintaa, kun nykyisin osakkeen saa omakseen noin 2,50 eurolla.

Tosin yhtiökin on jotain aivan muuta kuin kymmenen vuotta sitten. Yritysostoilla Ƥ viime vuonna reilut 33 miljoonaa matkustajaa, mikä on reilut viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vertailun vuoksi: Finnairin oli viime vuonna tyytyminen alle yhdeksään miljoonaan myytyyn jakkaraan.

Air Berlinin täyttöaste oli 80 prosenttia.

Nousu ohi vai vasta alussa?

Kannattaako Air Berlinin osakkeeseen vielä tarttua voimakkaan nousukiidon jälkeen?

Jos asiaa kysyy Saksan kahdelta johtavalta sijoituslehdeltä, saa kaksi erilaista vastausta.

Der Aktionär -lehti valitsi Air Berlinin shorttisuosikikseen ja vertaa yhtiön kurssilentoa Ikarokseen, jonka siivistä aurinko sulatti vahan. Lehti muistuttaa, että Air

6 5 4 3 2 2008

2013

1

LÄHDE: FACTSET

P

p/b ev/ebitda 2013e 2013e

Berlin tekee rullaavassa liiketoiminnassaan yhä tappiota. Viime vuoden tuloksen nosti plussalle kanta-asiakasohjelman myyminen.

Tyystin toista mieltä on Focus Money, jonka mielestä juuri nyt on aika nousta mukaan lentoyhtiön kurssikiitoon. Lehti uskoo Air Berlinin uuteen toimitusjohtajaan Wolfgang Prock-Schaueriin, jonka vetämän Turbine-säästöohjelman avulla lentoyhtiö pyrkii saamaan tuloksensa kuntoon. Ohjelmalla tavoitellaan 450 miljoonan vuosisäästöjä.

Berliinissä päämajaansa ja kotikenttäänsä – Lufthansan kotikentät ovat Frankfurt ja München – pitävän yhtiön tulevaisuuteen vaikuttaa myös Saksan pääkaupungin uusi lentokenttä, jonka avautuminen on lykkäytynyt jo useaan otteeseen.

45

75 vuotta tavoittavaa ilmoittelua

Vakuutusyhtiöissä osattiin jo vuosikymmeniä sitten valita Talouselämä mediaksi päättäjille kohdistuvassa ilmoittelussa.

Ilmarinen vuodelta 1967, Pohjola vuodelta 1953.

Yli 300 000 lukijaa juhlii kanssamme

*

Hyödynnä Talouselämän juhlavuosi yrityksesi markkinointiviestintää suunnitellessasi – tavoita kattavasti suomalaiset päättäjät ja mielipidevaikuttajat.

Kysy lisää Talentumin mediamyynniltä, mediamyynti.talentum.fi *(KMT Kuluttaja 2012)

JUHLAVUODEN KUMPPANIT:

TAULUKOT

TAULUKOT 50 TULOSENNUSTEET Lännen Tehtaille povataan tuloskasvua

3/2013

Suomalaisosakkeiden arvostus kiristyy SAKSA 11,9. Britannia 12,4. Ranska 12,7.

52 POHJOISM AISET

TULOSENNUSTEET

53 EUROOPPAL AISET

TULOSENNUSTEET

Inditex hieman H&M:ää tyyriimpi

54 Y HDYSVALTAL AISET

TULOSENNUSTEET

Mitä jenkit tekevät kassoillaan?

55 PARH A AT R AH ASTOT ÂŽĆĽÂŽÂŽÂƒ Â?‘”Â?‘–—‘––‘ Â?‹˜‡Â? ƒŽŽƒ

56 ǧ

Suomi 15,7.

Tarkasteltaessa tämän vuoden ennusteista laskettuja p/e-lukuja Helsingin pÜrssi näyttäytyy yhtenä läntisen Euroopan kalleimmista osakemarkkinoista.

Frankfurtin, Lontoon ja Pariisin kaltaisilla suurilla markkinapaikoilla osakkeet treidaavat selvästi matalimmilla voittokertoimilla. Tukholman pÜrssi sentään vastaa hinnoittelultaan suunnilleen Helsingin tasoa.

Mikä suomalaisosakkeissa maksaa?

Nordean strategien mielestä ennen muuta jalansija Aasian ja Venäjän kaltaisilla kasvumarkkinoilla. â€?Pidämme arvostuseroa oikeutettuna, sillä suomalaiset pĂśrssiyhtiĂśt ovat vähemmän riippuvaisia Euroopan markkinoista kuin eurooppalaisyhtiĂśt keskimäärinâ€?, Nordean maaliskuun sijoituskatsauksessa sanotaan. —–‡Â? ‘Š‡‹•‡•–ƒ Â‰Â”ÂƒÂƒĆ¤Â•Â–Âƒ ‹ŽÂ?‡Â?‡‡ǥ ‡Žsingin pĂśrssin nykyinen arvostus vaikuttaa pitkän ajan tarkastelusta suhteellisen

maltilliselta. Vuodesta 1996 suomalaisosakkeiden keskimääräinen p/e-luku on liikkunut kahdenkymmenen yläpuolella.

Historiallista arvostustasoa tosin vääristää ylÜspäin vuosituhannen vaihteen teknologiaosakkeiden buumi, joka nosti p/e-luvut hurjimmillaan kolminumeroisiksi.

Jos jätetään huomiotta teknokupla ja rajataan katse viimeksi kuluneisiin kymmeneen vuoteen, Helsingin pÜrssin keskimääräinen voittokerroin asettuu hieman neljäntoista yläpuolelle. Siihen nähden nykyiset arvostukset eivät siis näytäkään erityisen huokeilta. Viime aikoina suomalaisosakkeiden hinnoittelua on kiristänyt toisaalta kurssinousu, toisaalta tulosennusteiden lasku.

Osinkoja arvostavalle sijoittajalle Helsingin pÜrssi näyttäytyy edelleen kultakaivoksena. Factsetin konsensusennusteilla tältä vuodelta maksettava osinkotuotto kipuaa lähelle neljää ja puolta prosenttia, mikä edustaa terävintä kärkeä Euroopassa.

TOMMI MELENDER

Metso koetteli rahastosalkkuja

HELSINGIN PĂ–RSSIN ARVOSTUS

57 GURUSALKUT 58 KOROT JA L AINAT

p/e-luku 100

59 ǧ

M A AILM A NTALOUS

80

Tinasta kuparin haastaja?

60 OSINGOT JA TUOTOT

60

Stonesoft viiden vuoden listan ykkĂśnen

40

0 1996

2013

LĂ„HDE: FACTSET

20

47

TAULUKOT

Voitto-odotukset niukkenevat SUOMALAISYHTIÖIDEN ALKUVUODEN tulosraportit antoivat selvästi enemmän aihetta tulosennusteiden laskemiseen kuin nostamiseen.

Maaliskuun puolivälissä Factsetin tietokannassa oli kaikkiaan 639 tulojulkistusten jälkeistä ennustepäivitystä. Niistä 341:ssa tämän vuoden voitto-odotusta oli laskettu ja 240:ssa nostettu.

Toimialoista ennusteiden laskut ovat kohdistuneet etenkin perusteollisuuteen ja kulutustavarasektoriin, jotka kärsivät euroalueen ja kotimaan vaisusta talouskehityksestä.

Voitto-odotuksia on nostettu lähinnä teolli-

ENNUSTEMUUTOS

21 %

suustuotteissa ja -palveluissa sekä rahoitussektorilla.

Yksittäisistä yhtiöistä vain kahdella, Lännen Tehtailla ja Pöyryllä, tämän vuoden konsensusennuste on noussut tulosjulkistuksen jälkeen kaksinumeroisin luvuin. Molemmat yhtiöt ovat joutuneet tervehdyttämään liiketoimintaansa viime vuoden vaikeuksien jälkeen.

Tuntuvimman ennusteiden laskun on kokenut Nokia, jolta analyytikot odottavat 44 prosenttia pienempää tulosta kuin ennen jouluneljänneksen lukuja.

LÄNNEN TEHTAAT

13 % PÖYRY

5% VACON

4HKSCAN %

TOMMI MELENDER

KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2012

Yhtiö ■ ■

Affecto Ahlstrom

▼ ▼

ENNUSTEET 2013

osake- voitto tulos/ kurssi ennen 18.3. veroja osake euroa 2013 meur

voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

ENNUSTEET 2014

p/e

p/b

Voitto tulos/ osinko/ ylin ev/ ennen alin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

3,90 12,71

10,0 -5,7

0,36 -0,43

11,7 7,0

11,3 0,0

13,0 17,0

0,41 0,11

0,17 0,50

9,5 117,0

1,2 1,2

Aktia

7,01

65,3

0,59

62,4

60,0

64,9

0,68

0,40

10,3

0,7

Alma Media

4,00

23,8

0,22

29,6

28,0

36,3

0,29

0,20

13,8

3,2

8,2

■

Amer Sports

12,74

81,9

0,48

144,0

121,4

160,2

0,92

0,40

13,8

1,8

■

Aspo

6,38

7,0

0,37

13,0

10,9

14,0

0,37

0,42

17,5

▼

Atria

6,77

19,0

0,35

29,0

18,0

31,2

0,72

0,28

9,4

■

Basware

20,95

8,4

0,46

10,8

10,0

13,0

0,73

0,39

■

Capman

0,81

2,6

0,00

9,1

6,4

11,8

0,06

▼

Cargotec

26,80

122,2

1,45

140,0

129,0

160,0

■

Citycon

2,42

68,0

0,24

85,2

74,0

122,6

■

Comptel

0,38

-14,0

-0,12

4,9

3,0

6,0

0,03

0,02

12,7

1,3

4,6

6,9

5,7

9,0

0,04

■

Cramo

11,17

44,0

0,93

51,6

43,7

59,3

0,98

0,45

11,4

0,9

4,7

60,0

49,9

72,0

1,23

▼

Digia

2,95

5,6

0,26

7,1

7,0

10,4

0,25

0,11

11,6

1,3

6,4

12,1

8,0

14,6

0,41

▼

Elisa

16,68

269,0

1,33

270,0

254,0

286,0

1,32

1,30

12,6

3,1

7,3

278,0

241,0

312,5

■

Etteplan

3,22

8,0

0,29

8,0

8,0

8,0

0,30

0,16

10,9

2,4

5,4

9,5

9,0

10,0

■

F-Secure

1,67

20,0

0,09

29,2

26,6

31,1

0,14

0,08

12,2

3,4

6,2

33,9

30,0

38,1

▼

Finnair

2,93

16,5

0,02

40,1

38,4

53,0

0,24

0,10

12,3

0,5

3,0

65,9

44,7

■

Fiskars

17,96

114,0

2,08

115,0

102,3

119,2

1,14

0,70

15,8

2,2

16,3

127,0

▲

Fortum

15,07

1 575

1,59

1 493

1 305

1 739

1,28

1,00

11,8

1,3

8,7

1 482

■

HKScan

3,81

12,6

0,28

29,0

16,0

34,0

0,40

0,17

9,5

0,5

4,9

■

Huhtamäki

15,00

141,2

1,21

156,9

140,1

162,7

1,25

0,60

12,0

1,7

▼

Kemira

11,05

88,4

0,77

150,0

118,1

179,0

0,83

0,55

13,3

■

Kesko

24,55

223,0

1,50

254,0

233,2

277,3

1,68

1,23

14,6

■

Kone

61,55

804,5

2,34

954,9

897,0

988,3

2,78

1,85

▼

Konecranes

27,37

124,1

1,46

138,3

132,3

167,0

1,70

▲

Lännen Tehtaat

16,40

8,0

1,07

11,0

10,1

12,0

1,34

■

Lassila & Tikanoja

12,59

43,0

0,89

50,2

47,0

52,5

■

Lemminkäinen

16,69

30,2

0,83

49,1

45,0

▲

Metsä Board

2,33

175,4

0,13

64,0

34,4

▼

Marimekko

12,06

1,4

0,14

1,5

1,0

2,2

0,14

0,25

▼

Metso

31,82

550,5

2,49

577,5

512,0

646,1

2,69

1,85

▲

Neste Oil

11,22

233,0

0,61

374,1

305,1

492,0

1,10

0,41

▲

Nokia

2,59

-215,0

-0,17

410,7

-1 059

1 655

0,02

▼

Nokian Renkaat

35,40

387,7

2,46

428,7

389,0

472,2

■

Okmetic

4,62

7,6

0,30

7,1

6,8

7,5

▲

Olvi

22,00

32,2

1,24

35,0

34,8

■

Oriola-KD

2,60

21,5

0,11

31,1

▲

Orion

22,23

279,2

1,48

▼

Outokumpu

0,63

-523,0

-0,29

48 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

5,5 11,4

p/e

p/b

ev/ ebitda

7,8 37,5

1,1 1,2

4,4 9,5

0,7

14,6 26,2

11,8 21,1

15,0 37,5

0,50 0,34

0,19 0,43

66,4

65,8

67,0

0,75

0,43

9,4

34,3

32,6

40,3

0,32

0,30

12,5

2,9

7,3

9,1

173,1

141,9

180,0

1,09

0,49

11,7

1,7

8,1

2,2

10,6

18,0

14,6

21,8

0,49

0,42

13,0

2,2

9,1

0,4

5,8

30,0

24,0

36,6

0,79

0,30

8,6

0,4

5,5

28,9

2,6

13,7

18,4

17,7

24,6

1,08

0,54

19,4

2,4

9,4

0,08

12,8

1,0

11,7

12,7

10,9

14,6

0,09

0,08

8,6

0,9

8,5

1,64

0,75

16,3

1,3

9,6

173,8

140,9

203,0

2,02

0,90

13,2

1,2

8,2

0,20

0,14

12,1

0,8

18,4

88,9

46,9

141,9

0,20

0,15

12,1

0,8

17,9

0,02

9,5

1,2

3,3

0,50

9,1

0,9

4,4

0,14

7,2

1,1

4,9

1,35

1,30

12,4

3,1

7,2

0,34

0,17

9,6

2,2

5,5

0,16

0,09

10,4

2,9

5,1

71,7

0,38

0,10

7,7

0,4

2,7

122,9

134,7

1,32

0,75

13,6

2,0

15,4

1 067

1 777

1,26

1,00

12,0

1,2

8,6

37,5

31,0

57,0

0,53

0,22

7,2

0,5

4,5

7,4

171,9

144,0

177,1

1,34

0,63

11,2

1,5

6,8

1,3

7,8

191,9

161,5

222,6

0,96

0,59

11,6

1,2

6,8

1,1

6,2

285,8

271,5

322,0

1,91

1,30

12,9

1,0

5,7

22,1

7,4

15,1

1 061

988,0 1 135,7

3,08

2,00

20,0

6,5

13,5

1,10

16,1

3,2

10,1

168,5

148,9

188,2

2,02

1,20

13,5

2,9

8,9

0,98

12,2

0,7

6,2

12,7

11,5

14,0

1,48

1,00

11,1

0,7

5,5

0,96

0,65

13,1

2,0

5,8

54,6

49,0

56,2

1,04

0,70

12,1

1,9

5,5

52,0

1,65

0,66

10,1

0,7

5,7

59,4

54,5

72,9

1,98

0,80

8,4

0,7

5,0

83,4

0,14

0,06

17,3

0,9

5,9

64,0

51,0

133,8

0,17

0,08

13,7

0,8

5,6

86,1

3,4

18,2

4,3

3,7

6,0

0,41

0,33

29,4

3,2

12,4

11,8

2,1

6,5

612,4

475,0

661,0

2,85

1,90

11,2

1,9

6,1

10,2

1,0

5,9

389,0

265,5

530,0

1,15

0,50

9,8

1,0

5,6

0,00

129,4

1,3

3,9

940,5

-523,0

2 985

0,16

0,00

16,2

1,2

2,6

2,63

1,60

13,5

2,9

8,5

485,1

419,8

562,6

2,94

1,81

12,0

2,6

7,6

0,30

0,26

15,2

1,3

5,9

10,3

10,2

10,5

0,45

0,33

10,4

1,2

4,4

37,0

1,39

0,65

15,8

2,8

8,4

39,1

35,0

40,6

1,57

0,70

14,0

2,5

7,7

28,6

36,6

0,16

0,10

16,0

1,2

7,3

46,0

35,0

59,2

0,25

0,14

10,4

1,1

5,7

258,5

251,0

287,5

1,37

1,20

16,2

5,9

10,4

233,3

182,5

274,5

1,23

1,08

18,1

5,9

11,6

-267,0

-450,1

2,4

-0,09

0,00

0,5

16,1

98,0

-157,9

169,8

0,04

0,00

17,7

0,5

8,1

TAULUKOT

Nokialla Kiinan-uhkaa maaliskuun puolivälissä osakkeen tavoitehinnan 2,50 euroon 3,00 eurosta.

Inderesin analyytikon Mikael Rautasen mukaan Nokia joutuu kohtaamaan Huawein, ZTE:n ja Lenovon laajentumispyrkimykset. Çł ƒƒŒ‡Â?–—Â?‹Â?‡Â? –ƒ’ƒŠ–—— ‡–‡Â?Â?‹Â? ÂƒÂ‰Â‰ÇŚ ressiivisen hinnoittelun voimalla, mikä lisää hintapainetta koko markkinassa ja älypuheŽ‹Â?–‡Â? Â?ƒ‹Â?‹••ƒ •‡‰Â?‡Â?–‡‹••¥Ǥ ‹‹Â?ƒŽƒ‹•–‡Â? valmistajien kilpailuetuna on kustannustehokkuus, resurssit sekä edullisen pääoman Â•ÂƒÂƒÂ–ÂƒÂ˜Â—Â—Â•ÇłÇĄ ƒ—–ƒÂ?‡Â? ’‡”—•–‡Ž‡‡Ǥ TOMMI MELENDER

TULOKSET 2012

YhtiĂś

joavat voimakkaasti. Factsetin tietokannassa optimistisin ennuste odottaa yhtiÜltä tänä vuonna 1 655 miljardin euron voittoon ennen veroja, kun taas pessimistisin ennuste uskoo yli miljardin euron tappioon.

Nokiaa seuraa 59 pankkia tai analyysitaloa, joista yksitoista rohkenee antaa ostosuosituksen. Vastaavasti myyntisuosituksen antajia on 21. Konsensussuositukseksi tulee dz’‹†¥dzǤ Eräs Nokiaan aiempaa pessimistisemmin suhtautuva analyysitalo on Inderes, joka laski

ENNUSTEET 2013

osake- voitto kurssi ennen 18.3. veroja

tulos/ osake euroa

voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

ENNUSTEET 2014

p/e

p/b

Voitto tulos/ osinko/ ylin ev/ ennen alin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

p/e

p/b

ev/ ebitda

2013

meur

â–ź

Outotec

48,70

179,8

2,82

207,2

187,7

220,9

3,30

1,31

14,8

3,9

7,9

218,8

165,6

235,0

3,47

1,38

14,0

3,3

7,4

â–

PKC Group

18,04

39,0

1,12

43,8

39,7

53,0

1,51

0,75

12,0

2,2

5,3

57,9

45,8

63,9

1,91

0,80

9,5

1,9

4,5

â–

Pohjola

12,32

374,0

0,90

429,5

405,0

451,0

1,09

0,51

11,3

1,3

469,5

433,5

500,0

1,12

0,57

11,0

1,3

â–ź

Ponsse

6,24

20,8

0,44

20,0

18,0

23,0

0,54

0,30

11,5

2,5

8,0

24,0

21,0

28,0

0,63

0,30

9,8

2,1

6,4

â–˛

PĂśyry

4,14

-8,3

-0,41

19,3

12,0

22,0

0,21

0,05

19,7

1,5

9,9

31,7

27,0

33,0

0,35

0,10

11,7

1,4

6,8

â–

Raisio

3,12

32,0

0,18

40,5

39,3

46,9

0,20

0,13

15,6

1,5

8,7

45,4

44,0

50,5

0,23

0,14

13,8

1,4

7,9

â–

Ramirent

8,56

82,9

0,59

86,5

78,2

98,9

0,58

0,35

14,9

2,3

5,3

91,0

84,4

115,0

0,63

0,40

13,6

2,1

5,1

â–

Rapala

4,63

21,0

0,26

25,0

25,0

27,1

0,36

0,26

12,9

1,4

7,5

27,0

27,0

30,6

0,38

0,27

12,2

1,3

7,1

â–˛

Rautaruukki

5,27

-120,0

-0,83

23,5

-30,0

75,5

0,11

0,20

47,6

0,7

7,8

86,0

31,8

130,0

0,47

0,25

11,2

0,7

5,5

â–

Revenio Group

0,75

4,7

0,06

5,4

5,1

5,8

0,06

0,04

11,6

3,2

8,0

6,6

6,0

7,1

0,07

0,04

11,4

2,8

6,5

â–˛

Sampo

30,30

1 616

2,51

1 575

1 470

1 721

2,44

1,44

12,4

1,6

11,9

1 678

1 422

1 877

2,56

1,50

11,8

1,5

10,9

â–

Sanoma

8,55

170,7

0,78

173,9

153,0

188,1

0,71

0,60

12,0

1,0

5,0

191,6

163,0

227,0

0,82

0,60

10,4

1,0

4,7

â–

Sponda

3,61

109,1

0,37

113,5

88,6

160,3

0,32

0,18

11,2

0,7

15,8

117,7

89,9

184,6

0,32

0,19

11,3

0,7

15,1

â–ź

SRV

3,45

2,8

0,02

14,0

11,9

16,0

0,29

0,13

11,9

0,6

16,0

27,3

14,7

40,0

0,57

0,19

6,1

0,6

9,2

â–ź

Stockmann

13,14

55,0

0,74

76,8

68,0

92,5

0,84

0,70

15,6

1,0

9,5

102,0

84,0

118,9

1,09

0,80

12,0

1,0

8,3

â–˛

Stora Enso

5,11

481,7

0,33

339,7

200,4

539,7

0,37

0,30

13,8

0,7

6,7

460,2

373,1

935,9

0,45

0,30

11,3

0,7

5,8

â–

Talentum

1,15

-1,1

-0,01

4,0

3,7

4,1

0,07

0,05

16,4

2,4

8,0

5,5

5,0

7,0

0,10

0,07

12,1

2,1

6,1

â–ź

Talvivaara

0,30

-117,4

-0,10

-59,9

-113,0

47,7

-0,04

0,00

1,2

25,4

63,2

14,0

132,2

0,03

0,00

10,6

1,2

8,2

â–˛

Technopolis

4,00

34,0

0,37

44,8

40,0

50,0

0,44

0,21

9,0

0,8

16,0

48,0

39,0

54,0

0,50

0,22

8,0

0,7

14,6

â–

Teleste

3,92

10,1

0,38

10,9

10,2

11,5

0,42

0,18

9,3

1,1

4,5

14,9

13,8

16,0

0,57

0,24

6,9

1,0

3,8

â–

Tieto

17,84

57,0

1,30

135,8

117,1

162,0

1,50

0,90

11,9

2,2

5,5

153,7

125,8

173,0

1,65

1,00

10,8

2,0

5,0

â–

Tikkurila

16,17

66,6

0,92

67,8

61,3

71,8

1,10

0,80

14,6

3,2

8,1

71,7

69,0

76,5

1,19

0,84

13,6

3,0

7,7

â–ź

UPM-Kymmene

8,74

441,0

0,70

529,8

375,8

634,5

0,78

0,60

11,2

0,6

6,4

582,3

379,6

784,9

0,92

0,60

9,5

0,6

5,8

â–

Uponor

10,61

49,4

0,45

57,4

52,0

65,0

0,53

0,43

20,1

3,5

9,1

75,1

60,0

89,0

0,66

0,50

16,1

3,3

7,5

â–˛

Vacon

53,85

36,8

1,70

50,1

40,7

54,0

2,37

1,20

22,7

6,6

12,7

61,3

45,0

69,6

2,90

1,30

18,6

5,5

10,8

â–

Vaisala

21,83

29,1

1,19

31,0

30,3

31,7

1,21

0,90

18,0

2,2

7,5

35,4

34,0

37,6

1,37

0,90

15,9

2,1

6,6

â–

Wärtsilä

36,05

456,0

1,72

543,2

506,6

583,2

2,01

1,10

18,0

3,6

10,7

603,0

536,1

664,1

2,22

1,20

16,2

3,2

9,6

â–

YIT

16,50

238,0

1,43

262,6

252,0

284,0

1,55

0,82

10,7

1,8

8,4

311,0

287,1

344,0

1,83

0,95

9,0

1,6

7,2

ENNUSTEIDEN PERUSTEET ARVOPAPERIN tulosennustetaulukossa ilmoi-

tetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännÜlliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiÜiden tulokset.

Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä analyysitaloilta.

â–˛ â–

Čˆ Çł Ž‹Â?Çł Œƒ dz›Ž‹Â?Çł ‹ŽÂ?‘‹––ƒ˜ƒ– Â?—Â?ƒÂ?ƒ ‘Ž‡˜‹‡Â? ennusteiden ääriarvot. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. Čˆ Â—ÂŽÂ‘Â•Č€Â‘Â•ÂƒÂ?‡njŽ—Â?— Â?‡”–‘‘ ‘•ƒÂ?‡Â?‘Š–ƒ‹•‡Â? tuloksen verojen jälkeen. Čˆ Ȁ‡njǥ ’Ȁ„nj Œƒ Â‡Â˜Č€Â‡Â„Â‹Â–Â†ÂƒÇŚÂ?‡”–‘‹Â?‡– Žƒ•Â?‡–ƒƒÂ? taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta.

â–ź

tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut

49

" ÇŁ

ANALYYTIKOIDEN NĂ„KEMYKSET Nokiasta ha-

TAULUKOT

ESPANJAN TALOUDELLA menee surkeasti

mutta maan tekstiiliteollisuuden ylpeydellä Inditexillä pyyhkii hyvin. Zara-brändistä tun Ƥ ¡ loksen haalittuaan kuudentoista miljardin euron liikevaihdolla neljän miljardin euron liikevoiton.

Kotimaassaan Inditex menetti viisi prosenttia liikevaihdostaan, mutta Espanja muodostaa edelleen 21 prosenttia ylimmästä rivistä. Euroalue kokonaisuudessaan tuo Inditexin liikevaihdosta 45 prosenttia, mikä lienee sijoittajien makuun turhankin suuri siivu.

INDITEX

Espanjan ylpeys iskussa Aasian kasvavilta markkinoilta yhtiö hankkii liikevaihdostaan viidenneksen. Amerikkojen osuus yltää neljääntoista prosenttiin.

Inditex nostaa tänä keväänä osinkoaan 22 prosenttia 2,20 euroon, mikä tietää pääomistajalle, Forbesin tuoreen listauksen mukaan maailman kolmanneksi rikkaimmalle ihmiselle Amancio Ortegalle 813 miljoonan euron tienestejä.

Inditexin osake hinnoitellaan aavistuksen korkeammilla kertoimilla kuin sen kovan kilpailijan, ruotsalaisen Hennes & Mauritzin.

TOMMI MELENDER

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2012

Yhtiö

osakekurssi 18.3.

2013

ENNUSTEET 2013

MK

tulos/ osake KR

tulos/ osake KR

voitto ennen veroja,

markkinaarvo,

p/e

ENNUSTEET 2014

ev/ ebitda

tulos/ osake KR

voitto ennen veroja MK

p/e

4,2

12,20

26 432

18,6

4,2

7,58

40 445

9,7

3,6

6,05

25 548

13,6

osinkotuotto, %

MK

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

RUOTSI Hennes & Mauritz

227,40

376 363

10,19

10,89

23 586

20,9

Nordea

73,75

298 683

6,95

6,74

36 171

10,9

Ericsson

82,45

272 036

3,55

5,10

21 556

16,2

7,1

Atlas Copco

13,3

11,8

4,6

6,2

3,9

4,7

180,80

214 748

11,43

11,33

18 372

16,0

10,0

3,3

12,10

19 690

14,9

9,2

3,6

Volvo

96,85

206 084

5,44

6,26

16 970

15,5

7,0

3,3

9,31

26 029

10,4

5,7

4,0

TeliaSonera

45,45

196 802

4,59

4,24

24 500

10,7

7,1

6,6

4,38

25 759

10,4

6,8

6,9

Handelsbanken

283,70

179 928

23,11

21,42

17 731

13,2

4,0

22,43

18 780

12,6

4,2

Swedbank

157,40

178 074

12,19

13,28

18 516

11,9

6,4

14,21

19 599

11,1

6,7

68,40

150 027

5,51

5,79

15 805

11,8

4,4

6,20

17 095

11,0

Investor

188,00

142 810

31,83

4,57

7 020

41,2

18,9

4,2

3,46

8 062

54,3

18,9

4,4

Sandvik

101,90

127 821

6,51

7,30

12 253

14,0

7,8

3,7

8,37

14 298

12,2

6,9

4,1

SCA

155,90

109 908

6,34

9,52

8 256

16,4

9,3

3,0

10,92

10 124

14,3

8,2

3,2

Scania

136,50

107 474

8,31

9,23

9 816

14,8

8,2

3,7

10,68

11 324

12,8

7,1

3,8

Assa Abloy

253,10

93 864

13,84

14,98

7 257

16,9

11,6

2,2

16,51

8 092

15,3

10,5

2,4

SKF

159,80

72 736

10,37

11,09

7 103

14,4

8,0

3,8

13,12

8 572

12,2

6,7

4,1

Alfa Laval

148,20

62 163

7,61

7,95

4 553

18,6

11,5

2,5

8,88

4 975

16,7

10,4

2,7

Hexagon

175,40

62 096

8,66

9,48

4 122

18,5

13,2

1,4

10,70

4 688

16,4

11,6

1,7

Electrolux

168,20

51 993

9,06

13,60

4 523

12,4

6,6

4,2

15,85

5 738

10,6

5,6

4,2

Skanska

115,20

48 373

6,90

8,39

4 752

13,7

8,3

5,4

9,14

5 032

12,6

7,5

5,6

Tele2

104,70

47 051

7,30

9,87

5 743

10,6

5,7

7,6

10,90

6 300

9,6

5,3

8,6

Getinge

194,40

46 330

10,58

12,27

3 567

15,8

10,4

2,2

14,16

4 452

13,7

8,8

2,5

Industrivärden

120,60

45 979

25,83

3,13

1 332

38,5

40,6

4,6

3,82

1 627

31,6

29,4

4,8

Lundin Petroleum

137,90

43 840

2,28

4,65

4 709

29,7

7,6

0,0

5,01

5 687

27,5

6,7

0,0

Swedish Match

204,50

42 127

14,25

13,92

3 466

14,7

12,9

3,7

15,14

3 579

13,5

12,2

3,9

Kinnevik

147,60

41 089

-10,77

6,96

1 953

21,2

27,8

4,7

8,38

2 638

17,6

18,6

5,1

Statoil

140,80

448 961

21,60

16,36

182 052

8,6

2,1

5,0

17,09

183 833

8,2

2,1

5,1

Telenor

126,60

197 489

6,06

9,98

23 516

12,7

6,5

5,4

11,46

26 907

11,0

6,2

6,3

90,90

148 057

8,33

9,30

20 389

9,8

2,5

10,17

22 424

8,9

Seadrill

216,10

101 405

15,98

16,86

10 010

12,8

9,3

22,08

13 144

9,8

8,9

10,0

Yara International

270,00

76 736

35,52

33,40

11 555

8,1

5,2

4,5

31,61

10 910

8,5

5,1

4,6

25,40

52 553

0,26

0,96

3 034

26,5

6,5

3,0

1,80

5 533

14,1

4,9

3,0

140,10

49 286

8,85

8,87

4 965

15,8

7,0

2,5

11,96

6 707

11,7

5,5

2,5

Orkla

47,79

48 695

1,60

2,82

3 810

16,9

12,4

5,2

3,14

4 170

15,2

11,3

5,2

Gjensidige Försikring

96,50

48 250

8,56

7,10

4 686

13,6

11,5

5,9

7,29

4 746

13,2

10,5

6,0

111,70

30 606

8,30

9,50

3 594

11,8

7,0

3,7

12,60

4 710

8,9

5,6

4,5

Novo Nordisk

965,00

540 400

38,85

46,60

32 513

20,7

15,3

2,2

51,68

35 272

18,7

13,8

2,5

A.P. Moeller-Maersk

46 360

199 124

4 958

4 458

45 319

10,4

3,9

2,6

5 605

53 139

8,3

3,5

2,8

Danske Bank

105,60

106 510

5,10

9,44

13 033

11,2

1,9

13,31

18 104

7,9

Carlsberg

585,50

90 130

36,10

40,27

8 648

14,5

8,2

1,1

45,71

9 684

12,8

7,3

1,2

Coloplast

321,10

70 642

10,30

12,83

3 638

25,0

16,3

1,4

14,34

4 039

22,4

15,0

1,7

Novozymes

205,10

66 658

6,33

7,00

2 845

29,3

18,1

1,2

7,65

3 126

26,8

16,4

1,3

SEB

4,9

NORJA

DNB

Norsk Hydro Subsea 7

Aker Solutions

10,8

2,8

50 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

3,9

LÄHDE: FACTSET

TANSKA

TAULUKOT

EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET ENNUSTEET 2013

osake- markkinakurssi arvo, 18.3.2013 meur

Yhtiö

tulos/ osake 2009

tulos/ osake euroa

voitto ennen veroja,

p/e

ENNUSTEET 2014

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake

meur

Anheuser-Busch InBev

73,62

118 299

3,45

3,84

9 795

19,2

10,8

2,5

4,38

Sanofi

75,95

100 735

6,20

6,00

10 594

12,7

8,4

3,9

6,64

Unilever

31,34

95 089

1,57

1,68

7 155

18,6

11,5

3,3

1,83

Total

38,40

90 839

5,45

5,28

23 702

7,3

3,2

6,2

5,29

SAP

64,25

78 931

3,03

3,49

5 725

18,4

12,5

1,5

3,95

Siemens

84,67

76 432

5,71

5,92

7 084

14,3

9,3

3,6

7,43

L'Oreal

120,30

72 699

4,97

5,11

4 258

23,5

14,9

2,0

5,54

Volkswagen

158,55

71 575

46,42

21,90

14 058

7,2

2,6

2,6

25,07

BASF

73,35

67 370

5,71

5,96

9 168

12,3

6,0

3,7

6,27

LVMH

132,10

67 063

6,82

7,56

6 247

17,5

9,2

2,4

8,50

ENI

17,86

64 907

1,97

1,98

18 916

9,0

2,7

6,2

2,17

Bayer

78,24

64 700

5,34

5,87

5 362

13,3

8,0

2,7

6,41

Inditex

101,80

63 455

3,79

4,28

3 555

23,8

13,2

5,62

59 206

0,22

0,56

9 850

10,1

Telefonica

11,29

51 358

0,87

1,14

7 196

9,9

BNP Paribas

40,96

50 877

5,15

5,02

10 088

8,2

Allianz

109,25

49 813

11,34

12,12

8 676

9,0

Daimler

44,70

47 724

5,71

4,62

7 494

BMW

69,07

44 264

7,77

7,89

7 914

Banco Bilbao

7,23

39 373

0,82

0,76

6 491

9,5

Deutsche Telekom

8,48

36 649

0,59

0,68

4 562

12,4

GDF Suez

14,52

35 022

0,67

1,35

5 719

Danone

54,74

34 725

3,01

3,10

EADS

41,69

34 560

1,50

2,71

Heineken

58,90

33 927

5,12

AXA

14,08

33 620

1,81

Schneider Electric

57,69

32 042

Air Liquide

95,86

29 952

Deutsche Bank

32,01

Henkel

Banco Santander

EdF

2,5

4,82

10,7

0,66

6,6

1,14

4,2

5,70

6,2

4,5

12,76

9,7

3,1

4,9

5,35

8,8

2,7

4,0

8,08

5,8

0,89

4,4

5,9

0,74

10,8

5,0

10,3

1,39

2 760

17,7

10,9

2,7

3,38

2 983

15,4

4,8

2,4

3,59

3,24

2 624

18,2

10,0

1,7

3,60

1,96

6 597

7,2

6,6

5,6

2,08

3,36

4,08

2 942

14,1

8,7

3,4

4,54

5,17

5,55

2 453

17,3

8,8

2,8

6,15

29 749

0,64

3,90

5 167

8,2

2,3

5,10

74,35

29 143

3,70

4,04

2 302

18,4

9,8

1,4

4,47

1,80

1,73

5 018

8,5

4,3

7,8

1,95

7,54

1 206

34,0

19,3

1,1

8,43

16,8

8,7

2,0

9,61

14,73

27 225

Hermes

256,50

27 079

Linde

145,65

26 978

6,97

8,68

1 972

Munich Re

4,9

147,85

26 516

17,98

16,42

3 948

9,0

8,1

4,7

16,83

Pernod Ricard

99,84

26 489

4,53

4,91

1 807

20,3

14,1

1,7

5,62

E.ON

12,94

25 893

1,14

1,27

4 000

10,2

4,0

5,4

1,37

Iberdrola Merck Enel

4,00

25 125

0,46

0,40

3 267

10,1

7,1

7,5

0,41

113,95

24 771

7,61

8,36

1 507

13,6

8,2

1,6

9,02

2,60

24 411

0,36

0,33

7 066

7,8

4,1

5,4

0,35

voitto ennen veroja meur 11 284 11 579 7 820 24 397 6 475 8 987 4 616 16 348 9 652 6 987 19 537 6 041 4 008 12 104 7 551 11 287 8 966 8 651 8 095 7 346 5 451 5 588 3 023 3 768 2 903 7 172 3 310 2 714 6 718 2 580 5 428 1 351 2 319 3 995 2 057 4 200 3 582 1 742 7 245

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

16,8

9,3

2,8

11,4

7,5

4,3

17,1

10,7

3,5

7,3

3,1

6,4

16,3

10,6

1,7

11,4

7,3

3,9

21,7

13,5

2,2

6,3

2,2

3,2

11,7

5,6

3,8

15,5

8,1

2,7

8,2

2,6

6,3

12,2

7,2

2,9

21,1

11,6

8,5 9,9

2,8 10,7

4,7

6,6

8,6

6,0

4,7

8,4

2,8

4,9

8,5

2,5

4,1

7,2

5,1

8,2

5,8

11,5

4,2

5,9

10,4

4,8

10,3

16,2

9,9

3,0

11,6

4,1

3,1

16,4

8,9

1,8

6,8

6,0

5,9

12,7

7,7

3,6

15,6

8,1

3,0

8,7

1,5 7,8

6,3 16,7

3,0

7,6

4,3

30,4

17,0

1,3

15,2

7,9

2,2 4,9

8,8

7,8

17,8

12,8

1,9

9,4

3,8

5,6

9,7

6,6

7,5

12,6

7,6

1,8

7,4

3,9

5,5

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2012

BRITTIL ÄISET TULOSENNUSTEET Yhtiö Royal Bank of Scotland Royal Dutch Shell HSBC BHP Billiton Vodafone BP

ENNUSTEET 2013

osake- markkinakurssi arvo, 18.3.2013 MGBP

tulos/ osake GBp

tulos/ osake GBp

voitto ennen veroja,

p/e

ENNUSTEET 2014

ev/ ebitda

osinkotuotto, % 0,0

33,10

4 681

8,9

3,7

5,4

282,49

26 900

7,9

MGBP

293,60

167 580

20,44

24,96

3 641

11,8

2 220,00

139 820

246,69

277,84

26 741

8,0

tulos/ osake GBp

voitto ennen veroja MGBP

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

3,6

5,5

0,0

716,40

132 422

45,52

65,16

16 962

11,0

4,6

73,07

17 203

9,8

1 981,50

115 773

182,49

167,37

13 519

11,8

6,9

3,9

199,12

14 367

10,0

5,9

5,1 4,2

187,60

91 792

15,30

16,29

10 742

11,5

8,8

5,5

17,44

11 215

10,8

8,6

5,7 5,7

449,70

86 189

57,02

58,10

15 732

7,7

3,9

5,3

61,89

16 998

7,3

3,7

Unilever

2 753,00

81 476

127,34

141,51

6 115

19,5

11,8

3,2

155,36

6 406

17,7

10,7

3,4

GlaxoSmithKline

1 513,50

74 279

112,70

115,93

7 631

13,1

9,2

5,2

127,00

7 911

11,9

8,6

5,5

British American Tobacco

3 506,50

67 605

207,50

230,00

6 386

15,2

11,5

4,3

251,70

6 523

13,9

10,8

4,7

Rio Tinto

3 107,00

60 794

309,50

394,89

10 915

7,9

4,9

3,9

433,63

11 309

7,2

4,5

4,3

SABMiller

3 466,00

55 354

147,93

178,46

3 807

19,4

14,4

2,2

200,69

4 077

17,3

12,9

2,5

Diageo

2 042,50

51 255

94,20

102,72

3 306

19,9

15,0

2,3

113,48

3 597

18,0

13,7

2,5

51

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2012

TAULUKOT

Kassat voivat paksusti tilastojen mukaan rahoitussektorin ulkopuolisten yhtiöiden likvidit varat olivat viime vuoden lopussa 1 760 miljardia dollaria eli enemmän kuin koskaan ennen. Ƥ käyttävät suuren osan käteisvaroistaan osinkojen maksuun ja omien osakkeiden ostoon.

Se tietää hyvää osakkeiden kurssikehitykselle.

Huonompana merkkinä voi pitää sitä, että erityisen suuria investointihaluja amerikkalaisyhtiöillä ei ole.

COLOURBOX

SUURET JENKKIFIRMAT ovat paitsi ennätyksellisen hyvässä tuloskunnossa myös ennätyksellisen rikkaita.

S&P 500 -indeksin osakekohtainen tuloskertymä nousi viime vuonna kaikkien aikojen huippuunsa 103,76 dollariin. Tänä vuonna on luvassa vielä parempaa. Konsensusennusteiden mukaan S&P 500:n voitot kasvavat kymmenen prosenttia.

Ennätyksellinen tulostahti paisuttaa jenkkiƤ Ǥ

TOMMI MELENDER

YHDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET Yhtiö Apple

ENNUSTEET 2013

osake- markkinakurssi arvo, 18.3.2013 MUSD

tulos/ osake USD

tulos/ osake USD

voitto ennen veroja,

p/e

ENNUSTEET 2014

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake USD

MUSD

454,49

426 792

44,15

43,87

55 876

10,4

4,5

2,3

49,98

88,58

396 878

8,10

7,90

67 222

11,2

4,9

2,7

8,21

Google

811,32

269 919

39,13

45,76

15 871

17,7

9,6

0,0

53,50

Berkshire Hathaway

101,77

250 277

4,62

5,77

21 346

17,6

0,0

6,08

Wal-Mart Stores

72,45

243 201

5,02

5,35

27 218

13,5

7,5

2,6

5,86

General Electric

23,32

241 850

1,52

1,69

19 692

13,8

7,3

3,3

1,84

213,44

237 881

15,25

16,76

24 562

12,7

9,0

1,6

18,45

Microsoft

28,18

236 042

2,78

2,84

29 466

9,9

5,2

3,2

3,15

Chevron

119,46

233 146

12,08

12,45

42 808

9,6

4,0

3,1

12,64

Johnson & Johnson

78,86

220 574

5,10

5,40

19 177

14,6

9,2

3,2

5,72

Procter & Gamble

77,11

210 637

3,85

4,06

15 736

19,0

12,3

3,0

4,36

Pfizer

27,99

201 126

2,19

2,28

22 434

12,3

7,4

3,4

2,38

AT&T

36,14

198 466

2,31

2,52

21 324

14,3

6,4

Wells Fargo

37,49

197 716

3,36

3,65

30 966

10,3

JPMorgan Chase

49,20

188 311

5,20

5,45

31 989

9,0

2,8

5,80

Coca-Cola

39,33

175 282

2,01

2,14

12 689

18,4

13,8

2,8

2,33

Oracle

35,69

168 967

2,95

18 872

12,1

6,7

0,7

3,24

Philip Morris

90,81

151 308

5,22

5,77

13 835

15,7

11,0

3,9

6,43

Verizon

48,95

139 912

2,32

2,75

21 609

17,8

4,4

4,2

3,15

Citigroup

45,79

139 284

3,86

4,67

19 413

9,8

0,1

5,38

Bank of America

12,71

137 525

0,25

1,00

17 784

12,7

0,6

1,31

Merck

43,70

132 077

3,82

3,62

14 389

12,1

5,9

3,9

3,82

PepsiCo

76,67

118 285

4,10

4,39

9 358

17,5

10,6

2,9

4,76

Exxon Mobil

IBM

Amazon.com

5,0

2,70

2,7

3,85

256,41

116 551

-0,09

1,45

1 202

176,8

22,6

0,0

3,24

Cisco

21,52

114 744

1,85

1,99

13 470

10,8

5,1

2,6

2,10

Qualcomm

64,72

111 197

3,71

4,50

9 518

14,4

10,2

1,6

4,88

Comcast

40,13

104 899

1,93

2,36

10 433

17,0

7,1

1,9

2,71

Intel

21,14

104 558

2,13

1,92

12 975

11,0

4,8

4,3

2,08

Visa

156,00

103 496

6,20

7,35

7 033

21,2

13,4

0,8

8,51

Home Depot

68,79

102 853

3,10

3,50

8 051

19,7

11,0

2,3

4,10

Walt Disney

56,31

101 664

3,07

3,44

10 080

16,4

9,2

1,2

3,90

McDonald's Schlumberger United Technologies

98,40 73,98 93,11

98 675 98 469 85 818

5,36 4,17 5,35

5,80 4,75 6,11

8 448 8 357 8 352

17,0 15,6 15,3

10,6 8,2 9,2

3,2 1,7 2,3

6,34 5,87 7,00

UPS

85,08

81 282

4,53

5,00

7 185

17,0

9,4

2,9

5,70

3M

105,18

72 573

6,32

6,85

6 839

15,4

8,8

2,4

7,50

ConocoPhillips

59,31

72 417

5,37

5,46

13 799

10,9

4,0

4,5

5,98

American Express

65,13

71 772

4,40

4,76

7 687

13,7

1,4

5,38

Newscorp

29,63

69 589

1,41

1,67

5 804

17,7

10,7

0,6

1,95

148,84

69 285

14,13

13,45

10 312

11,1

24,2

1,3

14,96

Amgen

92,40

69 155

6,51

7,16

6 306

12,9

9,4

2,0

8,27

Altria

33,69

67 712

2,21

2,39

7 501

14,1

10,2

5,5

2,58

Gilead Sciences

44,38

67 578

1,95

2,00

4 312

22,2

14,8

0,0

2,80

CVS Caremark

54,38

66 952

3,43

3,95

7 357

13,8

7,8

1,6

4,40

eBay

51,10

66 245

2,36

2,75

4 503

18,6

11,2

0,0

3,23

Goldman Sachs

52 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

voitto ennen veroja MUSD 63 737 65 820 18 954 22 170 28 838 21 989 25 877 32 303 42 187 20 474 16 761 22 337 22 718 32 316 33 117 13 639 20 215 14 841 23 869 22 413 22 809 15 157 9 992 2 541 14 349 10 464 11 671 13 876 8 003 8 875 11 252 9 037 10 336 9 509 7 946 7 345 15 571 8 219 6 383 10 900 7 214 7 948 5 978 7 896 5 354

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

9,1

3,7

2,5

10,8

5,0

2,8

15,2

7,7

0,0

16,7

0,0

12,4

7,2

12,7

6,7

2,9 3,7

11,6

8,6

1,8

8,9

4,2

3,4

9,5

4,1

3,3

13,8

8,3

3,4

17,7

11,5

3,2

11,8

6,8

3,6

13,4

6,2

9,7

5,1 3,1

8,5

3,3

16,9

12,8

3,1

11,0

5,9

0,7

14,1

10,4

4,4

15,5

4,0

4,4

8,5

1,6

9,7

1,6

11,4

6,0

3,9

16,1

10,0

3,1

79,1

15,8

0,0

10,2

4,5

2,6

13,3

8,6

1,7

14,8

6,5

2,2

10,2

4,5

4,3

18,3

11,2

0,8

16,8

10,3

2,6

14,4

8,3

1,4

15,5 12,6 13,3

10,0 6,6 8,1

3,5 1,7 2,5

14,9

8,6

3,2

14,0

8,1

2,6

9,9

3,7

12,1

4,5 1,4

15,2

9,6

0,6

9,9

24,8

1,3

11,2

8,4

2,4

13,1

9,8

5,9

15,9

10,6

0,0

12,4

7,3

2,0

15,8

9,1

0,0

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2012

TAULUKOT

Kelpaisiko 0,05 prosentin korkotuotto?

EIHÄN RAHAMARKKINARAHASTOILTA tavata odottaa hulppeita tuottolukuja, mutta 0,05 prosenttia viimeksi kuluneelta 12 kuukaudelta on kyllä kehno suoritus.

Alfred Berg Korko -rahastossa satasen päälle kertyi vuodessa vaivainen viiden Ǥ Ǥ ƪ turpiin yli puolitoista prosenttiyksikköä. Kuukausikatsauksessaan rahasto ei selittele tai puolustele kehnoa menestystä sanallakaan.

vaihtuvakorkoisia lainapapereita, ovat heruttaneet parhaimmillaan (Nordea Korkotuotto) todella komeita tuottoprosentteja. Vastapainoksi ne ovat lyhyen koron rahastoista suuririskisimpiä, sillä sijoituskohteiden luottoriskit heiluttavat niiden arvoa tuntuvastikin.

ƪ rahastoista ei ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana yleisemminkään. Maaliskuun 2012 alusta helmikuun 2013 loppuun ulottuvalla tarkastelujaksolla yksikään euroihin sijoittava käteis- tai rahamarkkinarahasto ei siihen pystynyt, mikä on toki odotuksenmukaista.

Sen sijaan sellaiset korkoriskiltään alle vuoden mittaiset lyhyen koron rahastot, joiden salkuissa voi olla juoksuajaltaan pitkiäkin

KARO HÄMÄLÄINEN

PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN

Tuotto 5 v. p.a.

Tuotto 3 v. p.a.

Tuotto 12 kk

Tuotto 6 kk

Riski Riski HallinnointiTuotto volatiliJuoksevat RahastoSharpen ja säilytys- lisäpääoma 1 kk viite kulut teetti mittari palkkio, % meur

4,76 3,34 1,81 4,07

3,89 6,94 5,61 3,06 3,46

10,25 6,77 5,10 4,46 4,44

7,14 -0,32 -1,00 2,26 1,97

0,70 2,35 2,22 0,25 0,30

1,91 6,39 6,62 0,48 0,79

0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0,60 0,25 0,40 0,15 0,43

0,60 0,25 0,15 0,43

232,94 2275,61 495,04 93,98

J. Topp Nordea Inv. Management J. Schenling

0,75 0,67 0,73 0,56 0,59

0,41 0,37 0,34 0,20 0,05

0,10 0,09 0,02 0,02 -0,08

0,02 0,02 0,00 0,03 -0,02

0,06 0,12 0,07 0,07 0,07

0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0,20 0,25 0,33 0,15 0,40

0,20 0,25 0,33 0,15 0,40

544,24 141,88 57,26 12,84 109,04

Pohjola Varainhoito J. Topp A-C. Kilpi J. Kurppa BNP Paribas Asset Management

5,35 5,73 3,68 5,43

5,37 4,98 2,52 4,77

11,09 8,43 8,16 8,02 8,00

9,41 4,36 3,91 4,46 3,81

-0,02 0,61 0,20 0,20 0,17

7,43 3,18 3,37 3,77 3,45

1,41 2,45 2,24 1,96 2,14

0,60 0,45 0,30 0,52 0,60

0,60 0,45 0,30 0,52 0,61

98,87 7,99 582,29 527,16 410,36

Pohjola Varainhoito Oy T. Petersen M. Forsberg H. Kojonen M. Forsberg

Danske Invest Valtionobligaatio 4,51 Evli Valtionobligaatio 4,44 Nordea Euro Midi Korko 2,71 OP-Obligaatio Prima 4,22 OP-Reaalikorko 3,08 EUROALUEEN YRITYSLAINARAHASTOT

3,69 3,41 1,90 3,13 2,69

5,42 5,25 3,32 2,88 1,61

0,60 2,20 1,62 -0,77 -1,28

0,94 0,10 0,23 0,58 0,42

4,26 3,03 1,58 3,06 3,71

1,13 1,53 1,70 0,74 0,27

0,60 0,65 0,60 0,15 0,50

0,60 0,65 0,60 0,40 0,50

339,69 190,96 68,20 197,51 215,32

T. Suonpää J. Heikkilä R. Ohlson H. Kojonen H. Kojonen

7,82 9,69 9,46 7,53 8,89

15,74 13,24 13,02 11,52 11,41

9,95 9,24 9,25 8,48 7,13

0,94 0,60 0,67 0,52 0,54

4,04 3,26 3,64 3,28 3,09

3,74 3,87 3,40 3,33 3,49

1,00 0,95 0,95 0,80 0,20

&

1,00 0,95 0,95 0,80 1,01

77,95 450,45 209,44 639,12 65,57

Ålandsbanken Asset Mgmt.

Lundström, Silva Danske Capital / T.Lundsten T. Kokkarinen Juujärvi

Danske Invest Kestävä Arvo Korko 5,24 4,71 Seligson & Co Euro Corporate Bond 6,30 5,25 OP-Korkosalkku 2,87 1,16 Evli Lyhyt Yrityslaina 1,92 2,35 FIM Korko Optimaattori * 4,41 4,38 MUUT RAHASTOT (HEDGE, RAAKA-AINE, YMS.)

6,21 5,75 5,45 4,34 4,07

3,00 2,20 4,14 2,04 1,83

0,98 1,30 0,16 0,51 -0,08

1,99 2,32 1,99 0,79 1,43

2,81 2,21 2,42 4,69 2,42

0,75 0,33 0,60 0,45 0,15

&

0,75 0,33 0,65 0,55 0,59

42,58 64,24 536,92 368,38 165,50

Danske Capital / T.Lundsten Holmberg, Nilsson T. Leskinen Silva, Pukka Salmenkivi

2,50 1,53 1,15 -

5,88 57,82 80,23 129,98 683,68

T. Kemppainen C. Backholm, P. Sandström Danske Capital T. Liikanen S. Daberius

1,00 1,96

4,19 7,88 7,04 45,51 11,72

Eufex Oy M. Kyyrönen M. Simonsen J. Aarnio, J. Vilkko K. Ainala

Yhtiö

Salkunhoitaja

LYHYEN KORON RAHASTOT PARHAAT

Nordea Korkotuotto Nordea SVE Instituutio Korko SEB Likviditetsfond OP-Korkotuotto II Danske Invest Yhteisökorko Plus

Danske Capital / R.Louhento

HUONOIMMAT

OP-Likvidi Nordea Lyhyt Korko Danske Invest Rahamarkkina 1,46 ICECAPITAL Qualifying Money Market 1,35 Alfred Berg Korko 1,54 EUROALUEEN VALTIONLAINARAHASTOT PARHAAT

OP-Obligaatio Tuotto eQ Valtiokorko Nordea Pro Euro Obligaatio OP-Obligaatio Nordea Euro Obligaatio HUONOIMMAT

PARHAAT

Ålandsbanken Euro High Yield Evli High Yield Yrityslaina Danske Invest Euro High Yield OP-High Yield FIM Euro High Yield *

10,61 10,24 8,61 8,01 7,88

HUONOIMMAT

HCP Black * SEB Finland Momentum Eliksir * Danske Invest Neutral SEB Räntehedge Alpha *

6,38 4,76 2,32 3,49 8,81

9,01 8,97 6,33 6,09 5,69

4,65 21,39 3,60 3,39 -0,72

2,85 2,56 0,96 0,24 1,50

4,09 20,88 3,20 1,18 6,73

2,05 0,40 1,78 4,62 0,75

1,15 2,50 0,85 1,10 1,10

+

-1,74 0,87 2,84 4,97

-9,66 -11,89 -13,52 -15,08 -15,40

-7,55 -4,41 -5,55 -3,73 -9,30

-4,39 -1,05 -2,94 -2,79 -4,86

9,01 13,50 12,78 10,13 13,00

-1,14 -0,93 -1,11 -1,55 -1,23

0,75 1,00 1,00 1,00 1,90

+ +

-0,63 -5,08 -12,13

-5,61 -5,90 -8,08 1,58

+

HUONOIMMAT

Eufex Hyödyke * Quorum Nordic Special Situations+ * ICECAPITAL Commodity * UB View * Danske Invest Raaka-aine *

+

LÄHDE: SIJOITUSTUTKIMUS OY

PARHAAT

Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot

53

TAULUKOT

Metso koetteli rahastosalkkuja METSO KUULUI helmikuun pettymysosak-

keisiin ja koetteli niitä Suomi-salkkuja, joiden hoitajat olivat asettaneet konepajayhtiÜn ylipainoon.

Muutama salkunhoitaja reagoi vähentämällä aktiivisesti Metson osuutta. Näin toimivat esimerkiksi Danske Suomi YhteisÜosakkeen Sauli Hämäläinen ja Icecapital Finland Equityn Hannu Angervuo. Kummassakin rahastossa Metso kuuluu yhä kuuden suurimman sijoituksen joukkoon.

Sen sijaan Evli Selectin Jacob Nyman, Nordea 130/30:n Hans Parhiala ja Ålandsbanken Finland Valuen Niklas Lund eivät hätkähtäneet vaan pitävät Metson yhä rahastojensa suurimpana sijoituksena. Aktia Capitalissa Metson painoa nostettiin.

KonepajayhtiÜ ilmestyi helmikuun aikana uutena tulokkaana FIM Fennon ja OP-Deltan kärkikuusikkoon.

KARO HĂ„MĂ„LĂ„INEN

ǧ helmikuu, tammikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 229,2 milj. euroa Kone 8,9 Metso 7,3 Fortum 6,3 Wärtsilä 5,8 Nokian Renkaat 5,2 Nokia 4,8 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 131,5 milj. euroa Fortum 9,3 Nokia 6,5 Sampo 5,9 Vaisala 4,6 Teliasonera 4,0 Nokian Renkaat 3,6 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 31,0 milj. euroa Vaisala 5,1 Stockmann 5,0 Cargotec 4,0 PÜyry 4,0 Amer Sports 3,9 Sanoma 3,9 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 23,6 milj. euroa Nordea 8,0 Cramo 7,0 Stora Enso 6,8 UPM 6,3 Amer Sports 5,7 Cargotec 5,3 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 62,7 milj. euroa Amer Sports 7,0 Affecto 7,0 Basware 6,0 Lassila & Tikanoja 5,0 Konecranes 4,9 Aktia Capital 4,5 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 241,1 milj. euroa Kone 9,0 Metso 8,8 Nordea 7,3 Nokian Renkaat 6,0 Nokia 6,0 Sampo 4,9

9,2 7,2 6,4 6,1

-0,3 0,1 -0,1 -0,3

5,3

-0,5

9,1 6,6 5,6 5,2 4,1 3,8

0,2 -0,1 0,4 -0,6 0,0 -0,1

5,8 5,1

-0,7 -0,1

4,5

-0,5

9,3

-1,2

6,7 4,7

-0,4 1,0

6,8 6,4 5,9 5,3 4,8

0,2 0,6 0,1 -0,3 0,1

7,3 8,9 6,8

1,7 -0,1 0,5

7,6 5,0

-1,6 -0,1

54 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

helmikuu, tammikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 206,4 milj. euroa Kone 9,3 8,9 Nokia 8,3 8,2 Fortum 8,1 Metso 5,8 8,1 Nokian Renkaat 5,4 Nordea 4,8 5,0 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Nyman Rahaston koko 119,5 milj. euroa Metso 8,5 8,8 Wärtsilä 7,1 7,3 Nokian Renkaat 6,9 6,5 Fortum 5,6 5,5 Tieto 5,0 Kone 4,9 5,0 EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. Kujala Rahaston koko 80,8 milj. euroa Raisio 7,4 7,4 Affecto 6,8 5,5 PKC Group 6,0 5,9 Outotec 5,5 6,2 Konecranes 5,4 Huhtamäki 4,8 5,3 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Heikkinen, S. Outinen Rahaston koko 78,3 milj. euroa Nokia 7,8 8,0 Nokian Renkaat 7,8 6,0 Stonesoft 6,2 6,6 Amer Sports 5,6 5,1 Metso 5,5 5,4 Fortum 5,0 FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 4,2 milj. euroa Kone 8,8 9,2 Fortum 8,7 9,0 Nokia 8,6 9,4 Sampo 8,0 8,6 Metso 4,7 5,4 Pohjola 4,3 FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Blomqvist, M. Larsson Rahaston koko 63,1 milj. euroa Outotec 8,1 7,9 Wärtsilä 8,1 9,1 Nokian Renkaat 7,6 7,3 YIT 7,5 7,1 Kone 7,2 4,9 Konecranes 4,8 4,7

0,4 0,1 -2,4 -0,2

-0,3 -0,2 0,4 0,1 -0,1

0,0 1,3 0,1 -0,7 -0,6

-0,2 1,8 -0,4 0,5 0,1

-0,4 -0,3 -0,8 -0,6 -0,7

0,3 -1,1 0,3 0,4 2,3 0,2

helmikuu, tammikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Auvray Rahaston koko 46,0 milj. euroa Sampo 9,9 Kone 9,7 Fortum 8,0 Metso 5,8 Wärtsilä 5,4 Nordea 4,5 ICECAPITAL FINLAND EQUITY Salkunhoitaja: H. Angervuo Rahaston koko 34,3 milj. euroa Nordea 9,1 Outotec 7,4 Kone 7,2 Fortum 7,1 Wärtsilä 6,6 Metso 4,5 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 493,8 milj. euroa Fortum 7,6 Nokia 7,1 Metso 6,3 Nokian Renkaat 6,0 Sampo 5,8 Nordea 4,8 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Eräkare Rahaston koko 210,6 milj. euroa Fortum 7,6 Sampo 7,4 Nokia 7,4 Kone 7,3 Metso 5,7 Wärtsilä 4,7 NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 26,9 milj. euroa Metso 10,4 Nordea 9,9 Nokia 9,3 Nokian Renkaat 9,1 Fortum 7,5 Pohjola 6,9 ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Haugen Rahaston koko 200,3 milj. euroa Huhtamäki 6,7 Nokian Renkaat 6,0 Sampo 5,5 Nordea 5,2 Ramirent 5,1 Pohjola 4,9

7,5 10,1 7,6 5,8 4,6

2,4 -0,4 0,4 0,0 0,8

8,0 4,9 8,3 6,4

1,1 2,5 -1,1 0,7

9,0

-4,5

7,5 8,1 6,9 5,6 6,6 5,2

0,1 -1,1 -0,6 0,4 -0,8 -0,4

7,9 7,8

-0,3 -0,4

7,1 7,1

0,2 -1,4

10,9 9,6 9,3 8,2 7,9 5,6

-0,5 0,3 -0,1 0,9 -0,3 1,4

6,4 5,7 5,3

0,3 0,3 0,2

5,0 5,4

0,1 -0,4

TAULUKOT

ǧ helmikuu, tammikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

OP-DELTA Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 359,7 milj. euroa Kone 9,2 Fortum 8,8 Sampo 7,9 Nokia 7,3 Nokian Renkaat 6,4 Metso 4,9 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 366,2 milj. euroa Nokian Renkaat 10,5 Kone 9,9 Fortum 8,9 Sampo 8,7 Metso 7,1 Amer Sports 6,7 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: T. Salonen Rahaston koko 166,3 milj. euroa Fortum 9,4 Nokia 6,4 Amer Sports 6,3 Nordea 6,2 Sampo 5,8 Pohjola 5,6 OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 97,6 milj. euroa PKC Group 9,0 Basware 8,8 Vacon 8,7 Metsä Board 7,2 Affecto 5,8 Outotec 4,8

9,1 8,3 4,9 8,2 6,5

0,2 0,5 3,0 -0,9 -0,1

12,8 9,6 8,2 8,0 7,4

-2,3 0,3 0,7 0,7 -0,4

8,4 8,3 6,0 5,6 4,9 6,2

0,9 -2,0 0,3 0,5 0,9 -0,6

9,3 8,1 7,8 7,6 5,4

-0,4 0,7 0,9 -0,4 0,4

helmikuu, tammikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Backholm Rahaston koko 201,1 milj. euroa Kone 9,6 Sampo 9,5 Wärtsilä 8,0 Nokia 6,9 Fortum 5,4 Outokumpu 4,7 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Simo Rahaston koko 61,1 milj. euroa Outokumpu 10,0 YIT 9,2 M-Real 5,4 Tieto 5,0 Amer Sports 5,0 Kemira 4,7 SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 166,3 milj. euroa Nokia 6,3 Amer Sports 5,8 Metso 5,4 Fortum 5,1 Tieto 4,8 Outotec 4,7 SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 14,0 milj. euroa Amer Sports 6,7 Tieto 5,7 Huhtamäki 5,7 Cramo 5,6 Kassa 5,5 PKC Group 5,5

9,4 8,8 7,5 7,7 6,7

0,2 0,7 0,5 -0,8 -1,3

6,2 5,6 5,2 5,5

3,0 5,4 -0,6 -0,2 -0,8

8,0 5,5 7,0 4,4

-1,7 0,3 -1,6 0,7

4,4

0,3

5,8 5,5

0,8 0,2

6,8

-1,3

helmikuu, tammikuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Heikkilä Rahaston koko 101,9 milj. euroa Nordea 8,1 7,6 0,5 Neste Oil 6,7 6,9 -0,2 UPM 6,4 6,6 -0,2 Nokia 5,5 5,8 -0,3 Raisio 4,4 4,7 -0,3 Cargotec 4,3 TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 65,2 milj. euroa Nokia 4,3 4,7 -0,4 Kone 4,3 4,4 -0,2 Fortum 4,2 4,2 0,0 Nordea 4,0 3,9 0,1 Metso 3,7 3,9 -0,2 Amer Sports 3,5 UB HR SUOMI Salkunhoitaja: UB Omaisuudenhoito Real Assets Rahaston koko 2,5 milj. euroa Fortum 8,4 8,3 0,1 Sampo 8,1 8,0 0,1 Kone 7,8 8,1 -0,3 Teliasonera 5,3 5,5 -0,2 Wärtsilä 4,8 4,9 -0,1 UPM 4,8 4,5 0,3 ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Lund Rahaston koko 16,2 milj. euroa Metso 6,9 7,0 -0,1 Fortum 6,5 6,2 0,3 Outotec 6,2 5,4 0,8 Sampo 5,6 5,4 0,1 Citycon 5,1 5,1 0,0 Huhtamäki 5,0 5,0 0,0

SIJOITTAJAGURUJEN SALKUT Osake Fortum Outokumpu UPM Nokia Kemira Metso Neste Oil Stora Enso R Amer Sports Kesko B Kone Konecranes Orion B Wärtsilä Huhtamäki Rautaruukki Outotec Pohjola Cargotec Nokian Renkaat Sampo YIT Elisa Yhteensä, euroa

Osakkeita, kpl 1 607 200 6 405 566 2 511 900 3 437 500 744 000 664 440 761 000 777 000 2 687 776 449 000 125 000 127 000 56 900 696 000 1 363 369 1 203 902 180 200 289 000 393 500 187 096 902 200 2 385 750 237 187 27 699 795

Arvo, euroa 24 220 504 4 054 723 21 954 006 8 896 250 8 221 200 21 142 481 8 538 420 3 966 585 34 242 266 11 022 950 7 693 750 3 475 990 1 264 887 25 090 800 20 450 535 6 344 564 8 775 740 3 560 480 10 545 800 6 623 198 27 336 660 39 364 875 3 956 279 310 742 943

Muutos 1kk, kpl 57 300 388 606 18 000 60 000 10 000 3 200 2 000 4 000 0 8 000 0 0 0 0 -1 000 -4 000 -500 -2 000 -2 000 -2 000 -4 000 -20 000 -22 915 492 691

18.3.2013 Muutos 1kk, euroa 863 511 245 988 157 320 155 280 110 500 101 824 22 440 20 420 0 0 0 0 0 0 -15 000 -21 080 -24 350 -24 640 -53 600 -70 800 -121 200 -330 000 -382 222 634 390

Muutos vuoden alusta, kpl 95 300 395 106 36 000 61 000 16 000 13 900 -10 000 8 000 0 8 000 -1 000 0 0 0 -10 000 160 000 -15 500 -6 000 23 700 -2 404 -6 000 -20 700 -57 300 688 102

Muutos vuoden alusta, euroa 2 721 286 -435 090 -93 884 -2 732 416 -529 360 -910 825 342 690 -70 665 3 951 030 33 230 455 050 134 620 17 070 1 656 480 3 407 026 -28 458 -112 954 -17 870 2 957 504 748 698 4 313 790 2 161 158 -696 474 17 271 636

Muutos vuoden alusta (kpl), % 6,3 6,6 1,5 1,8 2,2 2,1 -1,3 1 0 1,8 -0,8 0 0 0 -0,7 15,3 -7,9 -2 6,4 -1,3 -0,7 -0,9 -19,5 0,7

Seurannassa ovat Helsingin pÜrssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. Euromääräiset arvot on laskettu maaliskuun 19. päivän päätÜskursseilla. Seurattavat salkut: Ilkka Brotherus (Sinituote), Hautaset (Suomen KauppayhtiÜt), Ingmanit (Ingman Finance), Laineet (Veikko Laine Oy, Argonius, Pertti Laine), Mikko Laakkonen, Kari NiemistÜ (Selective Investor). Euromääräiset muutokset taulukossa kuvaavat kuukausivertailussa ostettujen tai myytyjen osakkeiden arvoa, mutta vuoden alusta tapahtuvassa vertailussa omistuksen arvonmuutosta.

55

TAULUKOT

Pitkissรค jenkkilainoissa liikettรค HARVAN SALKUNHOITAJAN ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Bill Grossinวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ยกย ย ย ร ย ย ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก อ อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Total Return Fundiaวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Wall Street Journalin ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย วค

ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกวก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย -

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยก ย ย ฦชย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ ศ อ วฆย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ วฆ ย ย ย อ อ วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ฦชย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค อ อ วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยกย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ยก อ วกอ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ยก อ วกอ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

อปอบ

อปอบ Saksa

Intia

prosenttia 4,0

3,0

2,0 2010

2011

3/2010

3/2013

1,0

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤคฤ ฤ ฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ อ อ วคอ วคอ อ อ อ

Suomi

BBB-luokitellut

Kiina

prosenttia 10,0 8,0 6,0 4,0

2010

2011 3/2013

3/2010

อปอบ วก AAA-luokitellut

BILL GROSS

TOMMI MELENDER

2,0

อปอบ วก

prosenttia 8,0

Aaa-luokitellut

prosenttia 8,0

Baa-luokitellut

7,0

6,0

6,0 4,0

5,0 4,0

2,0 2010

2011

3/2010

2010

อ อ วง

ย ย ย ย

2011

3/2010

1/2013

3/2013

3,0

prosenttia 5,0

dollaria/unssi 2 000

4,0 3,0

1 500

2,0

3/2010

56 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

1/2013

1,0

3/2010

3/2013

1 000

TAULUKOT

DOLL ARIN ARVO EUROISSA

ǧ

euroa dollareista 1,5

pistettä 500

CRB-indeksi

400 1,2 300 2010 3/2010

3/2013

2009 3/2010

0,9

2010

3/2013

2009 3/2010

2010

200

MA AILMANTALOUS

MA AILMANTALOUS

2011 3/2013

prosenttia 10,0

USA:n tyĂśttĂśmyysaste

prosenttia 12,0

Euroalueen tyĂśttĂśmyysaste

2011

10,0

8,0

8,0

6,0 2009 3/2010

6,0

2010

2011 3/2013

4,0

Mistä haastaja kuparille?

Alumiinin tuotanto on kasvanut vuosikymmenen aikana perusmetalleista eniten, eikä sen kysyntä–tarjonta-tilanne ole sijoittajan kannalta optimaalinen. Nikkeli ja sinkki ovat sidoksissa teräksen kulutukseen. Ruostumattoman teräksen tuotanto polkee paikallaan, mikä rassaa nikkeliä.

Paras haastaja kuparille on The Economistin mukaan tina. Sen tarjonta on pysynyt niukkana, eikä uusia tinakaivosprojekteja ole juuri vireillä. Suurin osa tinasta menee elektroniikkateollisuuteen, ja erilaisten sähkÜisten vempainten kasvavat volyymit pÜnkittävät tinan kysyntää.

COLOURBOX

PERUSMETALLEISTA KUPARI on sijoittajalle ilmeisin valinta. Se on yksi vaihdetuimmista raaka-aineista ja kuuluu suurten instituutioiden hyĂśdykesalkkujen vakiokamaan.

Teollisuudessa kuparia käytetään laajasti, minkä vuoksi sen kysynnän vaihtelut heijastavat suhdannekehitystä varsin tarkkaan.

Toisin sanoen sillä piisaa myÜs indikaattoriarvoa.

The Economist tarkasteli maaliskuun puolivälissä perusmetallien hintanäkymiä ja päätyi nostamaan kuparin edelleen ykkÜsvaihtoehdoksi. Niin sanotuista pikkumetalleista ei ole uskottaviksi haastajiksi, koska niiden perustekijät eivät ole hyvällä tolalla.

TOMMI MELENDER

ǧ

Öljy, Brent Öljy, WTI Kulta Kupari Alumiini Lyijy Nikkeli Palladium Sinkki Hopea Tina LämmitysÜljy Maakaasu

hinta, USD muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta ylin hinta 18.3.2013 1kk, % 1v, % 3v, % 5v, % 1v, USD 3v, USD 5v, USD 5v, USD 5v, USD 109,38 93,45 1 596 7 782 1 944 2 235 17 105 773,70 1 948 28,91 24 005 2,95 3,87

-7,22 -2,51 -1,04 -5,08 -8,43 -7,03 -6,27 2,78 -10,17 -4,21 -3,69 -8,16 22,80

-13,16 -11,09 -3,19 -8,34 -11,46 6,66 -10,89 9,22 -6,24 -10,66 2,02 -8,53 69,82

36,10 17,11 44,49 6,17 -11,96 2,29 -19,69 68,32 -13,60 69,86 37,17 43,25 -11,80

3,60 -15,18 58,99 -9,63 -37,45 -28,16 -47,61 51,20 -24,66 41,65 15,41 -6,32 -60,77

111,1 92,5 1 655,6 7 888,4 1 985,2 2 106,4 16 994,5 654,6 1 953,0 30,6 21 391 3,0 3,0

103,5 90,7 1 523,2 8 157 2 188 2 209 20 597 655,4 2 083 29,7 23 018 2,8 3,6

93,5 86,0 1 290,8 7 296 2 138 2 059 19 124 516,8 1 950 23,8 20 223 2,5 4,7

34,27 30,81 712,5 2 765 1 254 880 8 810 162,10 1 042 8,88 9 900 1,13 1,91

145,65 145,63 1 895,0 10 148 3 292 2 955 31 210 857,25 2 635 48,70 33 255 4,11 13,58

LĂ„HDE: FACTSET

COLOURBOX

Raaka-aine

57

TAULUKOT

OSINGOT JA TUOTOT yhtiö

Affecto Ahlstrom Aktia Alma Media Amer Sports Aspo Aspocomp Atria Basware Biohit Biotie Capman Cargotec Cencorp Citycon Componenta Comptel Cramo Digia Dovre Group Efore Elecster Elektrobit Elisa eQ Etteplan Exel Composites F-Secure Finnair Finnlines Fiskars Fortum Glaston HKScan Honkarakenne Huhtamäki Ilkka Incap Innofactor Ixonos Kemira Keskisuomalainen Kesko Kesla Kone Konecranes Lännen Tehtaat Lassila & Tikanoja Lemminkäinen Metsä Board Marimekko Martela Metso Neo Industrial Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Norvestia Nurminen Logistics Okmetic Olvi Oral Oriola-KD Orion

ENNUSTEET 2014

kurssimuutos 1 kk,%

osinko/ osake 2012

osinko/ osake, euroa

7,14 -8,69 -0,57 -7,41 -4,71 -1,85 -6,18 -7,13 -2,24 20,94 -9,76 -3,57 7,20 0,00 1,68 -0,54 -5,00 -3,54 -1,67 0,00 -4,11 -3,93 1,22 3,93 5,02 11,81 -0,81 -2,34 -4,56 3,70 -7,76 1,76 -4,00 -5,93 4,35 1,28 -5,83 -25,00 4,00 -10,81 -1,52 -2,04 1,61 -6,24 -3,83 -1,72 7,12 -0,79 1,83 -1,27 -7,94 -4,37 -5,38 -36,88 -1,06 -12,57 -2,34 0,63 -2,49 1,54 0,92 4,37 10,17 -4,18

0,16 0,63 0,49 0,10 0,35 0,42 0,00 0,22 0,23 0,74 0,00 0,04 0,72 0,00 0,14 0,00 0,00 0,42 0,10 0,02 0,00 0,25 0,01 1,30

0,17 0,50 0,40 0,20 0,40 0,42

41 460 59 69 43 115

4,4 3,9 5,7 5,0 3,1 6,6

0,19 0,43 0,43 0,30 0,49 0,42

37,8 125,4 57,5 93,8 44,8 85,7

4,9 3,3 6,1 7,5 3,8 6,6

0,28 0,39

39 54

4,1 1,9

0,30 0,54

38,0 50,0

4,4 2,6

0,00 0,08 0,75

119 46

0,0 9,4 2,8

0,00 0,08 0,90

88,1 44,7

0,0 10,2 3,4

0,15 0,00 0,02 0,50 0,14

74,1 0,0 50,0 40,8 34,6

6,1 0,0 5,3 4,5 4,8

58 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa

70

voiton- osinkojako,% tuotto,%

0,14 0,00 0,02 0,45 0,11

67 46 41

5,7 0,0 5,3 4,0 3,6

0,05 1,30

24 98

6,0 7,8

0,05 1,30

100,0 96,5

6,0 7,8

0,15

0,16

53

4,8

0,17

50,7

5,3

0,07 0,10

0,08 0,10

55 42

4,5 3,4

0,09 0,10

53,1 26,4

5,1 3,4

0,65 1,00 0,00 0,10 0,08 0,56 0,15 0,00 0,00 0,00 0,53 0,40 1,20 0,03 1,75 1,05 0,90 0,60 0,60 0,06 0,25 0,20 1,85 0,00 0,38 0,00 1,45 0,30 0,08 0,25 0,50 0,01 0,09 1,30

0,70 1,00 0,00 0,17 0,00 0,60

62 78

0,75 1,00 0,00 0,22 0,04 0,63

56,8 79,4

43 0 48

3,9 6,6 0,0 4,5 0,0 4,0

41,4 68,4 47,5

4,2 6,6 0,0 5,8 1,7 4,2

0,00

0

0,0

0,01

20,0

1,9

0,55

66

4,9

0,59

61,6

5,3

1,23

73

5,0

1,30

68,1

5,3

1,85 1,10 0,98 0,65 0,66 0,06 0,25

67 65 73 68 40 44 179

3,0 4,0 5,9 5,2 4,0 2,6 2,1

2,00 1,20 1,00 0,70 0,80 0,08 0,33

64,9 59,4 67,7 67,3 40,4 47,1 79,2

3,2 4,4 6,1 5,6 4,8 3,4 2,7

1,85

69

5,8

1,90

66,7

6,0

0,41 0,00 1,60

37 0 61

3,7 0,0 4,5

0,50 0,00 1,81

43,6 0,0 61,6

4,5 0,0 5,1

0,26 0,65 0,03 0,10 1,20

85 47 50 64 88

5,6 3,0 0,9 4,0 5,4

0,33 0,70 0,07 0,14 1,08

74,5 44,6 50,0 56,0 87,4

7,2 3,2 2,1 5,4 4,8

TUOTOT 1V.

TUOTOT 3V.

TUOTOT 5V.

kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaismuutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto 1 v, %

1 v,%

3 v,%

3 v,%

5 v,%

5 v,%

37,8 -15,3 25,6 -30,7 21,2 -14,7 -34,0 13,6 11,9 155,2 -22,9 -22,9 -18,9 -11,1 0,8 -42,8 -35,6 -8,1 -4,2 36,8 -1,4 14,5 20,3 -5,2 13,9 20,6 -30,0 -17,3 25,2 2,2 17,5 -19,0 -61,3 -31,1 -25,5 41,0 -44,6 -70,6 -17,5 -45,9 1,4 -18,4 -3,1 -26,3 40,1 18,0 -0,6 13,2 -15,9 6,9 -12,9 -32,4 -12,4 -58,8 21,0 -36,9 -5,1 -4,1 2,6 -20,9 29,0 8,5 31,3 33,9

43,2 -7,2 32,6 -28,9 24,6 -14,7 -34,0 17,6 13,2 172,1 -22,9 -22,9 -16,3 -11,1 7,0 -42,8 -32,2 -5,6 -1,0 42,2 -1,4 20,1 20,3 2,6 13,9 25,1 -25,8 -14,7 25,2 2,2 21,7 -14,1 -61,3 -28,4 -25,5 46,6 -41,1 -70,6 -17,5 -45,9 6,8 -12,0 1,8 -26,2 48,1 23,8 5,3 18,6 -13,7 6,9 -9,4 -29,5 -7,8 -58,8 25,7 -31,7 -1,8 -4,1 6,3 -16,8 32,9 9,5 36,9 46,7

59,2 6,0 -2,1 -48,6 51,7 -7,1 11,3 -44,8 25,8 297,1 -33,9 -55,7 31,8 -51,8 -2,9 -58,4 -47,5 -7,8 -39,2 44,4 -16,3 26,6 -11,2 10,5 37,7 17,1 5,4 -34,0 -26,4 -5,3 57,5 -22,3 -83,7 -60,1 -38,5 73,6 -44,3 -76,9 -48,0 -75,6 36,4 -18,4 -14,9 -14,9 101,5 21,9 -7,7 -20,2 -35,6 19,5 8,2 -41,9 35,4 -85,4 -12,8 -76,8 86,7 -15,8 -43,5 51,1 62,3 14,5 -48,2 28,2

73,7 28,1 11,7 -39,1 66,4 3,2 11,3 -39,8 31,9 323,3 -33,9 -48,1 38,5 -51,8 7,6 -58,4 -38,5 -4,9 -31,0 54,1 -16,3 42,4 -11,2 33,7 45,9 27,2 23,0 -28,5 -26,4 -5,3 75,7 -9,4 -83,7 -56,1 -35,7 97,6 -34,0 -76,9 -48,0 -75,6 54,6 -1,3 -4,1 -8,4 125,1 37,3 7,3 -5,3 -32,7 19,5 21,0 -31,8 52,8 -84,2 -5,3 -71,9 101,2 -6,2 -41,5 70,0 76,9 17,9 -41,6 61,5

6,6 -28,2

29,7 -1,7

-51,9 31,6 11,2 67,0 -56,0 172,1 536,4 -52,6 -68,8 -4,0 -53,1 -20,3 -76,9 -67,4 -16,6 3,1 85,7 -12,4 -0,4 -31,9 5,5 -32,4 -28,3 -38,9 -22,9 -60,6 -46,8 54,4 -39,9 -92,1 -51,0 -48,1 138,1 -54,8 -86,2 -48,0 -84,0 99,7 -26,0 -23,4 -54,9 152,8 18,4 17,9 -28,1 -49,7 33,1 -17,4 -44,2 1,8 -88,1 -47,8 -86,6 31,4 -6,0 -59,2 130,7 67,6 41,6 -7,8 62,0

-36,1 51,9 45,3 67,0 -48,6 200,2 578,4 -52,6 -61,2 12,1 -53,1 -4,4 -75,5 -56,9 -6,8 23,7 98,1 -7,3 19,6 -31,9 39,6 -28,3 -16,6 -27,0 -11,1 -59,2 -46,8 108,6 -20,6 -91,7 -41,3 -42,4 205,2 -39,1 -86,2 -48,0 -83,3 164,6 -0,9 -3,5 -49,0 206,3 43,1 55,5 -7,3 -44,4 33,1 2,1 -19,4 36,9 -86,0 -38,7 -82,6 49,9 15,9 -55,9 179,1 94,6 45,8 8,6 138,7

LÄHDE: FACTSET

ENNUSTEET 2013

osakekurssi 18.3.

2013 3,90 12,71 7,01 4,00 12,74 6,38 1,67 6,77 20,95 7,74 0,37 0,81 26,80 0,08 2,42 1,83 0,38 11,17 2,95 0,52 0,70 5,38 0,83 16,68 2,30 3,22 6,10 1,67 2,93 7,00 17,96 15,07 0,24 3,81 2,40 15,00 3,88 0,15 0,52 0,33 11,05 13,47 24,55 4,51 61,55 27,37 16,40 12,59 16,69 2,33 12,06 4,60 31,82 1,01 11,22 2,59 35,40 6,39 1,96 4,62 22,00 3,58 2,60 22,23

TAULUKOT

OSINGOT JA TUOTOT ENNUSTEET 2013

yhtiÜ Outokumpu Outotec Panostaja PKC Group Pohjois-Karjalan Kp Pohjola Ponsse Powerflute PÜyry QPR Software Raisio Ramirent Rapala Rautaruukki Raute Revenio Group Ruukki Group Saga Furs Sampo Sanoma Scanfil Sievi Capital Siili Solutions Solteq Soprano Sponda SRV SSH SSK Stockmann Stonesoft Stora Enso Suominen Takoma Talentum Talvivaara Technopolis Tecnotree Teleste Tieto Tiimari Tikkurila Trainers' House Tulikivi Turvatiimi UPM-Kymmene Uponor Vaahto Group Vacon Vaisala Viking Line Wärtsilä Wulff YIT Yleiselektroniikka

Ă…landsbanken

osakekurssi 18.3.

2013 0,63 48,70 0,73 18,04 10,58 12,32 6,24 0,27 4,14 0,99 3,12 8,56 4,63 5,27 9,08 0,75 0,41 25,00 30,30 8,55 0,85 1,02 8,40 1,52 0,80 3,61 3,45 1,00 2,87 13,14 2,20 5,11 0,39 0,38 1,15 0,30 4,00 0,16 3,92 17,84 0,07 16,17 0,10 0,54 0,04 8,74 10,61 1,96 53,85 21,83 18,40 36,05 1,98 16,50 4,93 8,11

ENNUSTEET 2014

kurssimuutos 1 kk,%

osinko/ osake 2012

osinko/ osake, euroa

voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa

-9,44 -3,47 -8,75 6,12 3,62 -0,57 -2,19 2,58 1,92 2,06 -1,58 4,14 -4,54 1,64 1,57 29,31 -8,89 -0,71 8,02 6,28 -7,61 -0,97 2,44 0,66 33,33 -9,98 1,17 -0,99 0,70 -4,85 -0,90 3,97 0,00 -9,52 0,00 -8,41 -0,25 -5,88 -2,24 1,36 -12,50 -2,00 -9,09 0,00 33,33 -0,79 -1,76 -1,51 7,70 5,56 2,74 -4,05 3,13 -5,55 -2,57 -5,70

0,00 1,20 0,04 0,70 0,30 0,46 0,25 0,01 0,00 0,12 0,12 0,34 0,23 0,20 0,50 0,02 0,00 1,70 1,35 0,60 0,04 0,06 0,33 0,04 0,04 0,17 0,06 0,00 0,10 0,60 0,00 0,30 0,00 0,00 0,03 0,00 0,20 0,00 0,16 0,83 0,00 0,76 0,00 0,00 0,00 0,60 0,38 0,00 1,10 2,10 0,00 1,00 0,00 0,75 0,20 0,15

0,00 1,31

40

0,0 2,7

0,00 1,38

0,0 39,9

0,0 2,8

0,75

50

4,2

0,80

42,0

4,4

0,51 0,30 0,01 0,05

47 55 46 24

4,1 4,8 5,1 1,2

0,57 0,30 0,01 0,10

50,3 47,3 44,6 28,2

4,6 4,8 5,4 2,4

0,13 0,35 0,26 0,20 0,50 0,04 0,00

65 61 72 181 56 54

4,2 4,1 5,6 3,8 5,5 4,7 0,0

0,14 0,40 0,27 0,25 0,50 0,04 0,04

61,8 63,5 71,1 53,2 55,7 60,7 72,4

4,5 4,7 5,8 4,7 5,5 5,3 9,8

1,44 0,60

59 85

4,8 7,0

1,50 0,60

58,6 73,2

5,0 7,0

0,38

50

4,5

0,48

50,0

5,7

TUOTOT 1V.

TUOTOT 3V.

TUOTOT 5V.

kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaisvoiton- osinko- muutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto jako,% tuotto,% 1 v,% 1 v, % 3 v,% 5 v,% 3 v,% 5 v,%

0,18 0,13

56 43

5,0 3,6

0,19 0,19

59,4 32,7

5,3 5,4

0,70 0,00 0,30

82 0 81

5,3 0,0 5,9

0,80 0,09 0,30

73,2 50,0 66,7

6,1 4,3 5,9

0,05 0,00 0,21

71 47

4,3 0,0 5,3

0,07 0,00 0,22

73,7 0,0 44,0

6,1 0,0 5,5

0,18 0,90

42 60

4,6 5,0

0,24 1,00

42,6 60,7

6,2 5,6

0,80 0,00

72

4,9 0,0

0,84 0,00

70,8 0,0

5,2 0,0

0,60 0,43

77 81

6,9 4,0

0,60 0,50

65,2 75,8

6,9 4,7

1,20 0,90

51 74

2,2 4,1

1,30 0,90

44,8 65,7

2,4 4,1

1,10 0,07 0,82

55 64 53

3,1 3,5 5,0

1,20 0,08 0,95

54,0 60,3 51,8

3,3 4,0 5,8

-55,9 13,2 -23,2 2,0 -17,0 38,2 -21,6 -10,2 -32,7 11,2 24,8 11,5 -25,7 -40,9 2,4 74,4 -54,4 47,3 36,7 -16,6 25,0 -12,8

-55,9 15,7 -19,5 5,7 -13,9 45,1 -18,2 -6,3 -32,7 19,6 30,4 16,3 -22,7 -40,9 5,8 82,7 -54,4 57,8 45,1 -10,7 25,0 -8,3

-83,0 91,8 -43,2 80,4 -4,3 40,0 -15,2 -9,7 -59,4 2,1 12,2 16,3 -11,8 -66,9 17,6 114,3 -79,3 209,4 59,9 -45,4

-82,3 99,6 -38,2 100,9 8,8 59,2 -7,0 -2,5 -57,7 13,3 25,5 26,4 -1,9 -62,8 25,2 141,5 -78,3 295,6 88,1 -34,0

-90,5 46,5 -23,7 159,6 -43,1 29,2 -57,6 -66,9 -71,9 23,8 110,8 -22,1 2,9 -80,4 -37,0 29,3 -77,2 200,8 84,4 -45,7

-89,1 69,0 0,5 223,7 -31,2 61,1 -50,9 -62,8 -68,4 50,2 153,6 -11,6 24,1 -74,0 -21,1 64,1 -75,1 343,1 148,4 -23,7

-45,1

-34,2

-17,0

19,3

39,4 50,9 6,2 -24,0 100,0 -3,7 -26,4 47,7 -11,4 -7,1 -47,9 -28,1 -65,2 1,5 -47,7 -9,9 22,1 -36,4 7,2 -37,5 -23,9 1,8 -16,6 19,5 -60,1 37,5 32,3 -10,7 30,9 -3,9 -1,2 -11,0 -14,6

46,3 56,6 16,8 -24,0 100,0 -0,3 -26,4 47,7 -6,3 -7,1 -47,9 -25,3 -65,2 6,5 -47,7 -6,8 28,5 -36,4 12,6 -37,5 -23,9 1,8 -11,4 23,8 -60,1 40,7 37,7 -8,4 34,7 -0,5 3,2 -6,1 -14,6

0,7 41,0 22,4 -41,5 23,5 -29,5 -47,8 165,1 0,3 -62,0 -62,7 -41,6 -77,0 20,1 -77,1 -3,0 2,9 -84,7

15,0 49,1 40,3 -38,9 23,5 -22,7 -44,3 165,1 13,3 -61,5 -62,7 -38,7 -77,0 37,2 -77,1 4,9 17,5 -84,7

-0,7 6,0 -29,5 -36,1 9,2 -24,1 -52,7 714,8 -31,4 -63,4 -76,3 -61,7 -73,8 -13,6 -79,2 -41,2 58,3 -95,3

22,0 16,8 -10,5 -27,7 9,2 -9,6 -44,9 714,8 -17,6 -62,9 -75,2 -54,4 -73,8 6,3 -77,9 -31,9 98,5 -95,1

-77,8 -58,8 -55,2 -5,0 -23,3 -67,3 87,0 -0,8 -49,6 102,0 -40,0 -1,5 76,1 -65,2

-77,8 -57,3 -55,2 9,9 -13,4 -67,3 100,3 9,2 -47,2 126,8 -35,7 10,8 116,9 -64,2

-91,7 -61,4 -46,7 -20,3 -23,3 -80,3 103,2 -19,7 -50,3 55,1 -42,1 0,1 40,9 -67,1

-90,7 -57,2 -46,7 6,3 0,3 -80,0 131,0 -5,2 -45,2 119,7 -33,4 27,0 90,2 -64,0

porssi.arvopaperi.fi

A RVOPA PER IN PĂ–R SSIPALV ELU. K Ă„Y TĂ–SSĂ„ 24/7. K A IKKI POHJOISM A ISET PĂ–R SSILISTAT. Y HTIĂ–IDEN AVA INLU V U T. KUR SSIHISTOR I AT. Y HTIĂ–ISTĂ„ KIRJOITET U T UU TISET. Y Čƒ

Y Ǥ 59

ILMIÖT

SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT Koonnut Pekka Virolainen

Nettipelaaminen vapautumassa TUKHOLMAN PÖRSSISSÄ on toimiala,

KYLE TAYLOR

joka puuttuu kokonaan Suomesta: uhkapeliyhtiöt.

Ruotsalaiset yritykset kuten Unibet, Betsson ja Nordic Leisure sekä ohjelmistoja tekevä Net Entertainment ovat alan keskisuuria kansainvälisiä pelureita. Ne hyötyvät nettipelaamisen vapautumisesta, joka on taas odotettavissa Yhdysvalloissa. Viimeksi New Jersey laillisti kolmantena osavaltiona osavaltion sisäisen nettipelaamisen maaliskuun alusta, ja muiden osavaltioiden odotetaan ottavan esimerkkiä Atlantic Cityn kotivaltiosta.

Vasta kaksi vuotta sitten FBI sulki kolme suurinta Yhdysvalloissa toimivaa pelisivustoa. Näistä kaksi on sittemmin sopinut oikeuslaitoksen kanssa syytteet rahanpesuepäilyistä – rahalla. Amerikkalainen tiukka lainsäädäntö ehti kuitenkin nostaa Ƥ kovassa kansainvälisessä kilpailussa.

Eniten tästä ovat hyötyneet brittiyhtiöt, kuten Bwin.

Ruotsissa peliyhtiöt ovat saanet nostetta myös sen vuoksi, että korkein oikeus totesi, että iltapäivälehdet saavatkin mainostaa ulkomaisia peliyhtiöitä sivuillaan. Tämä koskee esimerkiksi Betssonia, joka on maltalainen yhtiö, vaikka sen omistaakin Tukholmassa listattu Betsson AB. Suomessa RAY avasi pokerin ja muut u ape t ve ossa vuo 0 0. uhkapelit verkossa vuonnaa 2010.

Tullit eivät rajoita kiinalaisten pelaamista

COLOURBOX

KIINASSA KANSA on poikkeuksellisen kiin-

60 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

nostunut uhkapeleistä, ja siksi Macaon saaresta on kasvanut Las Vegasiakin suurempi kasinoiden keskus. Kiina kuitenkin rajoittaa valuutan vientiä maasta, myös osin autonomiseen Macaoon, jolla on Hongkongin tavoin oma valuutta.

Käteisen vientirajoitus on noin 2500 euroa, mutta rajoitusta kierretään monin tavoin, kertoo Bloomberg Businessweek -lehti.

Kiinalainen menee panttilainaamoon, ostaa luottokortilla kymmenientuhan-

sien arvoisen Rolexin, peruu heti kaupan ja myy kellon takaisin, 5– 10 prosenttia halvemmalla. Panttilainaamo maksaa – sääntöjensä mukaan – kellosta käteisellä Macaon patacaseissa. Kiinalainen saa kuitin ostostaan, mutta repii myyntikuitin, tunkee rahat taskuunsa ja menee pelaamaan. Keskimäärin kiinalainen aktiiviharrastaja käyttää parin päivän vierailullaan kasinoilla 60 000 euroa. Jos tullimies kysyy kotiin palatessa Rolexista, se on kadonnut tai varastettu.

ILMIÖT

Vakuutusmeklarit vauhdissa Ruotsissa

MARKUS SALIN

nopeimmin kasvava sektori on vakuutusmeklaritoiminta. Kuudessa vuodessa alan yritysten määrä on kasvanut 40 prosentilla.

Moni alan osaaja on lähtenyt isosta pankista tai vakuutusyhtiöstä ja perustanut omia muutaman työntekijän neuvonta- ja palveluyrityksiä. "ơ¡ Ƥ sisektorin uudeksi kultakaivokseksi ja ihmettelee, kuinka pankkiirit ovat nyt yksityissijoittajien perässä, kun vielä 2000-luvun alussa alan mestareita olivat vain isojen instituutioiden palvelijat.

Ruotsissa vakuutusmeklarit saavat edelleen ottaa vastaan palkkioita rahastoista, joihin he ohjaavat asiakkaidensa varoja. Nämä kick backit kiellettiin Suomessa jo vuosia sitten.

Englannissa ja Hollannissa kick backit kiellettiin tämän vuoden alussa.

Ruotsissa sen suhteen odotetaan ainakin vuoden 2013 loppuun.

T

Sijoittajan täikampa

Fiat haluaa Chryslerin kokonaan haluaa kasvattaa omistustaan amerikkalaisessa Chryslerissa.

Erottuaan edellisestä kumppanistaan Daimlerista Chrysler ajautui kon Ƥ kellä, kunnes Yhdysvaltain ja Kanadan valtiot, Fiat ja ammattiyhdistysliike tulivat sen pelastajiksi vuonna 2009.

Sittemmin Fiat on noussut enemmistöomistajaksi. Samalla Chryslerin myynti ja tulos ovat alkaneet elpyä – ei niinkään Fiatin suunnitteleman pikkuauton Dodge Dartin vaan Chryslerin perinteisten vahvuuksien, isojen farmariautojen ja pienten kuormurien ansiosta.

Chryslerin työväki haluaisi yhtiön listautuvan takaisin pörssiin sen sijaan, että Fiat haukkaisi sen kokonaan.

BILL DELANEY

ITALIALAINEN AUTONVALMISTAJA Fiat

ilinpäätökset ja osinkoesitykset tulivat ja menivät ilman isoja ylläreitä. Nyt pitäisi sitten pohtia, millaisella salkulla olisi mahdollista päästä edes lähelle hyvän viime vuoden tuottolukemia. Tehtävä ei ole helppo, sillä markkinoiden työntöapu on edelleen vähän niin ja näin. Euroopan velkakriisissä eletään vaihetta, jossa paperityöt on tehty, vessa vedetty, housut napitettu ja kädet pesty, mutta oven lukkoa avatessa masusta kuuluu jo inhottavaa kurlutusta.

Eikä kaikesta voi syyttää Eurooppaa.

Suomen jäykät rakenteet ja kireä, kaikkialle ulottuva verotus uhkaavat tappaa heikosti orastavan talouskasvun. Ankeista lähtöasetelmista huolimatta melkein kaikki pörssiyhtiöt parantavat ennusteiden mukaan tuloksiaan tänä vuonna.

Ja sijoittajan täikampaan pitäisi tarttua yhtiöitä, jotka parantavat tuloksiaan suhteellisesti eniten tai kääntyvät tappiokierteen jälkeen voitolle. Lisäpisteitä saa vielä kohtuullisen alhaisesta arvostuksesta.

Pelkkä ennusteiden laskeskelu ja tiirailu eivät kuitenkaan riitä. Vuosien varrella hioutuneita kokemuksia ja ennakkoluuloja kannattaa kunnioittaa.

Omalla kohdallani on esimerkiksi ihan sama millaisia ennusteita ja suosituksia analyytikot suotavat vaikkapa Finnairille tai lihayhtiöille, sillä yksikin hyvä tulos niiltä on vain hetkellinen valonpilkahdus synkkyyden suossa.

Eivätkä kohenevat tulosodotukset jaksa innostaa myöskään tämän hetken kahdessa kansansuosikissa: Talvivaarassa ja Nokiassa. Talvivaarassa liikkuvia osia on liikaa, ja rynnäkkökiväärin kasaaminen alokasvoimin on vaivalloista.

Nokian kohdalla pätee toteamus: takana loistava tulevaisuus. Nokian paluuseen en jaksa uskoa, joten sijoittajan näkökulmsta tuottomahdollisuudet perustuvat mahdolliseen tai jopa todennäköiseen lunastustarjoukseen.

Mutta löytyy pörssistä sentään joitakin sellaisia tulosparantajia, joihin koskemista jopa kaltaiseni paatunut kyynikko voisi harkita. Teräsyhtiöistä

usko Outokumpuun on mennyt melkein lopullisesti, mutta Rautaruukki saattaa päästä tappioista jo tänä vuonna. Pohjamutiin myydyssä osakkeessa pitäisi olla nousuvaraa.

Toinen kääntyjä voisi olla Pöyry. Keskittyminen olennaiseen alkaa kantaa hedelmää ja tulosta kertynee viimeistään loppuvuodesta ainakin jonkin verran.

Yhtiön markkina-arvo on vain runsaat 200 miljoonaa, kun se parhaimmillaan pyöri miljardiluokassa.

Tietoturvayhtiöistä Stonesoftiin on pakko uskoa edelleen, kun sitä on joskus tullut hankittua. Tänä vuonna tulosta pitäisi vihdoin ruveta tulemaan. Rinnalle kelpuuttaisin nyt myös F-Securen.

Odotan 50 prosentin tulosparannusta, mikä saa nykykurssin näyttämään huomattavan alhaiselta.

Oman salkun vakiokalustosta luotan edelleen myös Ameriin, jolla on edellytykset tuplata tuloksensa tänä vuona.

Pikkutilkkeeksi salkkuun tulosparantajien kaartista kelpaavat näillä näkymillä myös Elektrobit ja Oriola-KD. ■

Markus Salin on yksityissijoittaja, joka on aiemmin toiminut Arvopaperin analyytikkona.

KARMO KARM M O RUUSMA RUUSMAA RU USMA SM A SMA

RUOTSISSA FINANSSIALAN

61

KIRJAT

Erään katastrofin anatomia Ƥ ¡ ¡ ¡ ¡ ¡ Ǥ Ƥ Ǥ Teksti Tommi Melender

V

uoden 2008 finanssikriisistä on julkaistu läjäpäin kirjoja, varsinkin Yhdysvalloissa. Osa niistä on varsin köykäisiä, osa taas kovin ideologisväritteisiä. Alan Blinderin After the Music Stopped kuuluu ehdottomasti parhaisiin.

Princetonin yliopiston professorina nykyisin toimivalla Blinderillä riittää perspektiiviä, sillä hän on ollut aikaisemmin Fedin varapääjohtaja. Kirjassaan hän kuitenkin häivyttää talouspoliittisen takapirun roolinsa taustalle ja keskittyy Ƥ anatomiaa ekonomistin näkökulmasta pyrkien analyyttisyyteen ja kiihkottomuuteen.

Blinder välttää kärjekkäitä näkemyksiä eikä sorru keräämään irtopisteitä populistisilla kannanotoilla.

Amerikkalaisen rahamaailman selvät ylilyönnit hän toki tuomitsee, mutta ei saarnanuotilla: ”Suurin ongelma Wall Streetin palkkioissa eivät sittenkään olleet volyymit – niin käsittämättömiä kuin ne olivatkin (ja ovat yhä) – vaan pikemminkin se, miten palkkiosysteemit rakennettiin.” Jos tavoitteena oli saada aikaan hulvatonta riskin-

đĆē Ǥ đĎēĉĊėǣ ċęĊė ęčĊ ĚĘĎĈ ęĔĕĕĊĉǤ čĊ ĎēĆēĈĎĆđ ėĎĘĎĘǡ ęčĊ ĊĘĕĔēĘĊǡ Ćēĉ ęčĊ ĔėĐ čĊĆĉǤ ͣ͢͠ ĘǤ čĊ ĊēČĚĎē ėĊĘĘ ͜͟͞͝Ǥ ottoa, siinä myös onnistuttiin.

Valitettavasti.

Finanssikriisin synnystä ja etenemisestä Blinderilla ei ole esittää uraa uurtavia havaintoja.

Hänen kirjansa suurin ansio onkin siinä, että se tarjoaa kattavan ja hyvin jäsennellyn synteesin eri tapahtumakuluista.

After the Music Stopped voi hyvinkin muodostua aihealueensa perusteokseksi. ǡ ¡ Ƥ sikriisin siemenet kylvettiin jo

62 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

yhdeksänkymmentäluvulla.

Amerikkalaiselle rahoitussektorille luotiin vuosien saatossa yhä huterammaksi käynyt korttitalo, joka suistui ilmojen pihistyä ulos asuntomarkkinakuplasta.

Yhtä yksittäistä syytä katast Ƥ ¡ rostaa monien asioiden nivoutuneen yhteen. Oli holtitonta velanottoa, löperöitä palkitsemissysteemejä, monimutkaisia sijoitustuotteita, leväperäisiä luottoluokittajia ja puutteel-

lista rahoitusvalvontaa ja -lainsäädäntöä.

Myös omaa ammattikuntaansa Blinder suomii, tosin sangen helläkätisesti. Hän myöntää, että ekonomistitkin saavat kantaa osavastuun nousukauden huuman rahoitussektorille luomasta hybriksestä. Ekonomistit toistelivat liian innokkaasti tehokkaiden markkinoiden hypoteesia eivätkä vaivautuneet selvittämään kriittisesti, minkälaisia vaikutuksia uudenlaisista sijoitustuotteista voisi pahimmillaan aiheutua. ”Kun eletään hyviä aikoja ja varallisuusarvot nousevat eikä luottotappioita juuri ole, on aivan liian helppoa unohtaa rahoitusalan painovoimalait”, Blinder myöntää. Ei tarvitse olla kyynikko epäilläkseen, että sama muistinmenetys on edessä myös seuraavalla nousukaudella.

Entä miten Yhdysvallat on Ƥ ǫ Blinderin mukaan selvästi paremmin kuin yleisesti kuvitellaan. Paljon parjattu rahoitusalan pelastuspaketti TARP osoittautui, jos ei menestystarinaksi, niin ainakin toimivaksi ratkaisuksi katastrofin keskellä. Amerikkalainen rahoitussektori tervehtyi yllättävänkin nopeasti. ǡ ¡ Ƥ valtaisan hallituksen vastaisen populismin aallon, joka kulminoitui teekutsuliikkeessä, johtui Blinderin mielestä presidentti Obaman hallinnon kyvyttömyydestä viestiä kansa Ƥ ja hoidosta.

KIRJAT

TAIDE

Eriävät intressit ĆĚėĆ ĚėĔ Ć­ ÄŠÄŽÄ?Ä” %Ä‡ÄŠÄ—ÄŒÇŁ ÄŽÄ?ĆęĆđĔēĕĔÄ?Ćę Ä?Ć Ä?ĊĎĉĤē ÄžÄ?Ä™ÄŽĹ›Ä“Ä˜Ä¤Ç¤ ÇĄ ĈĆē Ä?Ć Ä‘ÄŽÄ?ĆnjĆđĆē ĒĚĚęĔĘǤ ͣͣ͞ ĘǤ ĉĎęĆǤ ͜͞Í?Í&#x;Ǥ

�TÄNÄÄN LSO Osuuskunnan tehtävänä on omistuksen kautta ohjata pÜrssiyhtiÜ HKScania siten, että osuuskunnan jäsenten tuottamalla lihalla on vakaa ja kannattava markkinakanava aina kuluttajille asti.�

Näin julistaa LSO Osuuskunnan satavuotishistoriikki Lihatalonpojat ja heidän yhtiÜnsä heti osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan

tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella� ja �yhtiÜn toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiÜjärjestyksessä määrätä toisin�.

Kuitenkin HKScanin pääomistaja julkisesti ilmoittaa tarkastelevansa yhtiÜtä ensisijaisesti markkinakanavana, ei omalakisesti toimivana yhtiÜtä. HKScanin yhtiÜjärjestyksessä ei ole tähän viittaa-

TULIKO JĂ„TTIK AUPPA TEHT YĂ„ PUOLIVAHINGOSSA? Matti Murron kirjoittaman esipuheen alussa.

Se on terve muistutus jokaiselle HKScanin osakkeenomistajalle tai osakkuutta harkitsevalle. LSO Osuuskunta omistaa 35 prosenttia pÜrssiyhtiÜn osakkeista mutta pitää yhtiÜtä omanaan muutoinkin kuin historiateoksessaan. Omistajan elkeille tukea antavat K-osakkeet, joiden myÜtä LSO:lla on 70 prosenttia HKScanin äänistä.

OsakeyhtiÜlain mukaan osakeyhtiÜn �yhtiÜkokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätÜstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiÜn

vaa mainintaa.

HK:n toiminta on joskus näyttänyt ulospäin amatÜÜrimäiseltä, eikä historiikki lievennä puuhasteluvaikutelmaa. Esimerkiksi Swedish Meatsia lähdettiin ostamaan ilman innostusta, �potkiskelemaan renkaita�. �Koko hanketta leimasi pitkään epämääräisyys�, teoksessa todetaan. Kauppakirjakin oli toimitusjohtajan mukaan vain �ehdollinen taustatarjous�. Tuliko jättikauppa tehtyä puolivahingossa?

Sittemmin Ruotsin-yhtiÜ on ollut saneerauskierteessä.

Päälle päätteeksi kaupanhieronnan aikaan LSO osti HK:n osakkeita, mikä johti sisäpiiritutkintaan.

KARO HĂ„MĂ„LĂ„INEN

Elämäsi tärkein sijoitus vailla rihman kiertämää katsominen saa aivan uuden merkityksen, kun vierailee tiedekeskus Heurekan Body Worlds -näyttelyssä. Maailmankuulun näyttelyn teokset ovat ei enempää eikä vähempää kuin kuolleita ihmisiä.

Näyttelylle testamentatuista ruumiista on poistettu ihokerrokset, minkä jälkeen ne ovat plastinoitu muotoonsa menetelmällä, jonka näyttelyn luoja, saksalainen tohtori Gunther von Hagens kehitti vuonna 1977.

Harva on nähnyt oikeaa ihmisruumista lähietäisyydeltä, minkä vuoksi muoviselta vaikuttavat teokset eivät aluksi herätä juuri minkäänlaisia tunteita. Ei, ennen kuin havahtuu tuijottavansa ennen elävää, inhimillistä olentoa suoraan silmiin. Osa teoksista on esillä niin sanotussa alkuperäiskokoonpanossaan. Osa taas on revitty, leikelty ja taivuteltu anatomian ja kehon toimintojen havainnollistamiseksi varsin häiritsevin asentoihin.

Näyttelyn ehdottomasti mieleenpainuvin anti ovat elimet, jotka ovat turmeltuneet esimerkiksi tupakoinnin tai ylipainon seurauksena. Läpeensä tervatut keuhkot sekä roskaruoan tukkimat verisuonet herättävät ajattelemaan elämämme tärkeintä sijoitusta, omaa kehoa. Sen arvonkehitykseen pätee sama perussääntÜ kuin sijoittamiseen yleensä: siitä kannattaa alkaa huolehtia mahdollisimman ajoissa.

ITSENSĂ„ PEILIIN

MIRKO HURMERINTA

–näyttely on esillä Heurekassa Vantaalla syyskuun 22. päivään asti.

BODY WORLDS

63

KOLUMNI

KIM LINDSTRÖM

E

lämme nollakasvua. Synkkyyttä lisää suomalaisten pörssiyhtiöiden osinkojen supistuminen 15 prosentilla viime vuodesta.

Tulosten 62 prosentin syöksy näyttää vielä hurjemmalta. Luvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta.

Kotimaisten pörssiyhtiöiden tulos vuodelta 2012 oli vain 2,2 miljardia euroa. Kahden edellisen vuoden luvut olivat 9,7 ja 5,9 miljardia. Mikäli noin 120 pörssiyhtiöstä vähennetään Nokia, metsäyhtiöt, Outokumpu ja Rautaruukki, kuva muuttuu: vuosien 2010–2012 tulokset ovat kaikki hieman yli seitsemän miljardia euroa.

Erityisesti Nokian lähes neljän miljardin euron tappio rumentaa viime vuoden tilastoa.

Liikevoitto myötäilee nettovoiton kehitystä. Parissa vuodessa on tultu alas 11,2 miljardista 4,8 miljardiin.

Raportoiduissa tuloksissa on runsaasti alaskirjauksia ja muita kertaluonteisia eriä. Yhtiöt esittävät mielellään voittojaan ilman kertaeriä. Nämä ovat kuitenkin toteutuneita kuluja tai menetettyä pääomaa, joten niiden “unohtaminen” on itsensä pettämistä.

Vuonna 2012 myös liikevaihto aleni hieman edellisestä vuodesta. Poikkeuksiakin oli. Yrityskaupat kasvattivat rajusti PKC:n ja Suomisen myyntiä. Outotecin yli 50 prosentin kasvu oli pääosin orgaanista.

Sekä tulokseltaan että voitonjaoltaan pörssiyhtiöiden huippuvuosi oli 2007. Tuolloin jaettiin omistajille 8,983 miljoonaa euroa. Tänä keväänä osinkosumma (mukaan luettuna pääoman palautukset) supistui vuoden takaisesta 6,329 miljoonasta eurosta 5,392 miljoonaan, joka tosin kasvanee hieman lisäosinkojen ansiosta.

Osinkosumman lasku selittyy pääosin Nokian nollaosingolla, mutta myös viime vuotista vertailulukua paisuttavilla Fiskarsin ja Koneen ruhtinaallisilla lisäosingoilla. Fortumin tavanomainen euron osinko 888 miljoonalle osakkeelle tekee yhtiöstä Suomen anteliaimman osingonmaksajan.

Kaksi vuotta sitten Nokian voitonjako ylti lähes 1,5 miljardiin euroon, vuosi sitten vielä 742 miljoonaan.

Nyt omistajat jäävät ilman osinkoja ensimmäisen kerran yli 140 vuoteen. Osinkoehdotuksen julkistaminen yllätyksettömän tilinpäätöksen yhteydessä vei viikossa markkina-arvosta yli kaksi miljardia euroa. Markkinapsykologian ymmärtäminen ei kuulune Nokian johdon vahvimpiin puoliin.

Osinkoihin ei sisälly ruotsalaisten Nordean ja TeliaSoneran runsaan 2,8 miljoonaan euron voitonjako (vuosi sitten 2,433 miljoonaa). Niille Tukholma, ei Helsinki, on pääpörssi. Nordea nosti osinkoaan yli 30

64 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

Kirjoittaja on pitkäaikainen osakesijoittaja ja sijoituskirjailija.

prosenttia. Ehkä haluttiin eloa kurssiin, missä myös onnistuttiin. Pankista vihjataan, että runsaita osinkoja olisi tulossa jatkossakin.

Toimialoista mediayhtiöiden alavireiset osinkopäätökset kertovat alan murroksesta. Metsäteollisuudellakin on vaikeata, mutta voitonjako pysyi kuitenkin pääosin ennallaan.

Yhtiökohtainen tarkastelu tuo valoa osinkokevään harmauteen. Vaikka osinkojen määrä supistui, korottajia on selvästi enemmän kuin laskijoita. Pörssin yli 120 yhtiöstä (mukaan luettuna ruotsalaisyhtiöt) 47 nosti ja 30 alensi osinkoaan. Fiskars ja Konekin lasketaan epäoikeudenmukaisesti laskijoiksi, kun viime vuoden lisäosingot tuskin toistuvat. Voitonjako on ennallaan 20 yhtiössä.

MARKKINAPSYKOLOGIAN YMMÄRTÄMINEN EI KUULUNE NOKIAN JOHDON VAHVIMPIIN PUOLIIN. Pörssin rupusakkiin, jolta ei heru omistajille minkäänlaista kassavirtaa, kuuluu joka neljäs pörssiyhtiö, 31 yhtiötä. Näistä suuri osa näivettyy eikä ole vuosiin maksanut osinkoa. Nollakerhon uusia jäseniä ovat Nokian lisäksi CapMan, Comptel, Efore, Oral, Pöyry ja Viking Line.

Ilahduttavasti nollakerhoa jättäviä ovat Elektrobit, Finnair, Metsä Board, Ruukki Group, Solteq ja Ålandsbanken. Kone oli vuoden 2012 osinkotähti lisäosinkonsa ansiosta. Vuoden 2013 arvonimi menee Vaisalalle, joka vuosi sitten maksoi 0,65 euroa. Nyt jaossa on peräti 2,13 euroa, josta 1,23 euroa pääoman palautuksena.

Menestyvä osakesijoittaja suosii osingonjakoaan kasvattavia yrityksiä kuten Kone, Nokian Renkaat, Outotec ja Vacon. Vuosina 2002–2012 Nokian Renkaiden osakekohtainen osinko 13-kertaistui. Luonnollisesti nämä yhtiöt menevät myös arvonnousutilastojen kärkeen.

Vuoden 2012 lopun kursseilla pörssiyhtiöiden osinkotuotto oli keskimäärin 4,5 prosenttia. Samanaikaisesti valtion viisivuotisen lainan tuotto oli uskomattomat 0,4 prosenttia ja 12 kuukauden euribor 0,5 prosenttia.

Näin suuri ero osinkotuoton hyväksi on luonnoton eikä voi olla pysyvä.

KUVA KIMMO LEHTONEN

Torjuntavoitto osinkorintamalla

Sijoittajan kannalta tärkeimmät TILINPÄÄTÖSLUVUT LIIKEVAIHTO

Yrityksen tilikauden myynti.

LIIKEVOITTO

Yrityksen voitto tai tappio, kun liikevaihdosta vähennetään muuttuvat ja kiinteät kulut sekä poistot.

TULOS ENNEN VEROJA

Liikevoitto, johon on lisätty rahoitustuotot tai josta on vähennetty rahoituskulut.

OSAKEKOHTAINEN TULOS

EPS (earnings per share). Tuloksesta ennen satunnaiseriä vähennetään tuloverot ja vähemmistöosuudet, mikä jaetaan keskimääräisellä lukumäärällä tilikauden aikana.

OSAKEKOHTAINEN OMA PÄÄOMA

Oma pääoma jaettuna osakkeiden keskimääräisellä lukumäärällä tilikauden aikana.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Esimerkiksi myydyt osakkeet tai yritykset. Kirjattiin aikaisemmin yleensä satunnaiseriin, mutta kirjaus liikevoittoon kaunistaa osakekohtaista tulosta.

OSINKO/OSAKE

Tilikaudelta jaettava osinko jaettuna osakkeiden määrällä.

OMAVARAISUUSASTE

Oman pääoman javähemmistöosuuden summa jaettuna taseen loppusummalla, josta vähennetään saadut ennakot. Hyvänä tasona pidetään 40 prosenttia.

NETTOVELKAANTUMISASTE

Gearing. Korollinen nettovelka jaettuna oman pääoman ja vähemmistöosuuden summalla.

OMAN PÄÄOMAN TUOTTO

Tulos ennen satunnaiseriä, josta vähennetään verot jaetaan oman pääoman ja vähemmistöosuuden summalla.

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO

Tulos ennen satunnaiseriä lisättynä korkokuluilla ja muilla rahoituskuluilla jaetaan taseen loppusummalla, josta vähennetään korottomat velat.

NETTOTULOS

Tulos satunnaiserien ja verojen jälkeen.

TILAUSKANTA

Kertoo kuinka paljon yrityksellä on tulevaisuudessa todennäköisesti tuloutuvaa liikevaihtoa.

Tilinpäätökset

2012

Seuraavien sivujen tilinpäätöstiedot ovat ilmoituksia

TILINPÄÄTÖKSET 2012

Affecto on liiketoimintatiedon hallinnan (Enterprise Information Management, EIM) edelläkävijä Pohjois-Euroopassa. Autamme asiakkaitamme parantamaan tuottavuuttaan ja kilpailukykyään tiedon paremmalla hyödyntämisellä johtamisessa ja päätöksenteossa. EIM on kokonaisvaltaista tiedon hallintaa, mikä huolehtii informaation hyvästä käytettävyydestä ja hyödyntämisestä strategisessa ja operatiivisessa päätöksenteossa.

Affecto toteuttaa myös organisaatioiden prosesseja tehostavia ja yksinkertaistavia operatiivisia asiakas- ja toimialakohtaisia ratkaisuja ja palveluja sekä tarjoaa paikkatietopalveluja.

Affecton pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Yhtiöllä on tytäryhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Liettuassa, Latviassa, Puolassa ja Etelä-Afrikassa.

Affecton osake on vuodesta 2005 alkaen noteerattu Helsingin pörssin päälistalla tunnuksella AFE1V. 2012 133,4 10,5 10,0 0,37 3,24 0,16 1089 50,6 15,8 11,9 9,1 61,4 13,8

Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Tulos ennen veroja, meur Tulos/osake, eur Oma pääoma/osake, eur Osinko/osake, eur Henkilöstön lukumäärä (keskim.)

Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % Oman pääoman tuotto, % Sijoitetun pääoman tuotto, % Tilauskanta, meur Käyttökate, meur

2011 127,3 8,2 7,1 0,26 2,91 0,11 1011 46,1 27,1 9,1 7,5 57,1 11,6

2010 114,1 3,3 1,5 0,05 2,69 0,06 919 43,1 40,4 1,7 3,1 54,4 6,6

Aspo on monialayhtiö, joka omistaa ja kehittää alojensa vahvimpia yrityksiä.

Aspolla on liiketoimintaa neljässä tytäryhtiössä yhteensä 17 maassa PohjoisEuroopassa ja idän kasvumarkkinoilla. Kaikilla yhtiöillä on keskeinen asema vaativien business-to-business -asiakkaidensa arvoketjuissa.

ESL Shipping on varustamoyhtiö, joka huolehtii energia-alan ja teollisuuden raaka-aineiden merikuljetuksista.

Leipurin palvelee elintarviketeollisuutta toimittamalla raaka-aineita, koneita ja palveluita.

Telko on teollisuuskemikaalien ja muoviraaka-aineiden asiantuntija ja jakelija.

Kaukomarkkinat keskittyy energiatehokkuustekniikkaan, teollisuuskonekauppaan sekä turva- ja digitaalituotteisiin.

Vuonna 1929 toimintansa aloittaneen Aspon osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä keskisuurten yritysten ryhmässä.

Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Tulos ennen veroja, meur Tulos/osake, eur Oma pääoma/osake, eur Osinko/osake, eur Henkilöstön lukumäärä (keskim.)

Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % Oman pääoman tuotto, % Sijoitetun pääoman tuotto, %

2012 481,6 10,6 7,4 0,36 2,95 0,42* 858 29,2 131,6 11,8 5,4

2011 476,3 21,5 17,4 0,45 3,05 0,42** 797 35,2 94,1 16,4 12,5

2010 395,9 17,9 14,1 0,38 2,49 0,40*** 736 33,2 101,5 15,2 12,7

*) Hallituksen ehdotus osingoksi **) Pääomanpalautus ***) Osakeantikorjattu luku, nimellisosinko 0,42 vuonna 2010 Vuoden 2010 tunnusluvut on osakeantikorjattu

www.affecto.fi

www.aspo.fi

Oral Hammaslääkärit Oyj on monipuolisia suu- ja hammasterveyden palveluja tuottava yhtiö ja Suomen johtava hammasterveysalan brändi.

Oral-ketjuun kuului vuoden 2012 lopussa 27 hammaslääkäriasemaa ja kaksi hammaslaboratoriota. Uusina paikkakuntina ketjussa aloittivat Oulu ja Pieksämäki.

Ramirent on konevuokrauksen markkinajohtaja Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopan markkinoilla. Asiakassektoreihimme kuuluvat rakentaminen, energia-, kaivos-, telakka-, öljy- ja kaasuteollisuus sekä julkinen sektori ja kotitaloudet. Yhtiöllä on yhteensä yli satatuhatta asiakasta.

Suomalainen Oral Hammaslääkärit on kasvanut voimakkaasti sekä yritysostoin että orgaanisesti. Vuonna 2012 yhtiön liikevaihto kasvoi 50,3 miljoonaan euroon ja liiketulos parani. Hammaslääkäriasemilla työskentelee yhteensä noin 700 suu- ja hammasterveyden ammattilaista.

Vuonna 2013 Oralin tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoa edelleen ja parantaa liiketulosta vuodesta 2012. Kasvua haetaan erityisesti suurista kaupungeista sekä yritysostoin että nykyisiä asemia laajentamalla.

Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Tulos ennen veroja, meur Tulos/osake, eur Oma pääoma/osake, eur Osinko/osake, eur Henkilöstön lukumäärä (keskim.)

Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % Oman pääoman tuotto, % Sijoitetun pääoman tuotto, % Liiketoiminnan rahavirta, meur Hoitoyksikköjen lukumäärä vuoden lopussa

2012 50,3 0,5 0,04 0,00 1,62 434 45 54,5 0 2 4,1 151

2011 46,3 0,0 -0,45 -0,04 1,65 0,03 (pääomanpal.)

2010 39,4 1,6 1,3 0,15 1,46 0,06

52 56,9 -3 1 1,7 139

39 56,2 12 8 3,3 120

Ramirent tarjoaa dynaamisia vuokrausratkaisuja, jotka ovat asiakaslähtöisiä, lisäarvoa tuottavia ja korostavat Ramirentin ongelmanratkaisulähtöistä toimintatapaa. Yhtiöllä on yksi Euroopan laajimmista vuokrauskalustoista.

Ydintuoteryhmät ovat nostimet, telineet, turva- ja muottitekniikka, pienkoneet, torninosturit ja henkilötavarahissit, suuret rakennuskoneet, tilat ja kontit sekä sähkö ja lämmitys. Vuokrattavien laitteiden lisäksi tarjoamme palveluja kuten suunnittelu, asennus, kuljetus sekä tuki- ja neuvontapalvelut.

Ramirentin strategisena tavoitteena on kestävä kannattava kasvu.

Tavoitteenamme on myös generoida hyvää tuottoa osakkeenomistajille ylläpitäen samalla vahva taloudellinen asema.

Liikevaihto, MEUR Liiketulos (EBIT), MEUR Osuus liikevaihdosta, % Tulos ennen veroja, MEUR Tulos/osake (EPS), EUR Osinko/osinko, EUR Oma pääoma/osake Omavaraisuusaste, % Nettovelka/käyttökate (EBITDA) Oman pääoman tuotto, % Sijoitetun pääoman tuotto, % Henkilöstömäärä

2012 714,1 92,3 12,9 % 82,9 0,59 0,34* 3,41 44,3 % 1,1x 18,3 % 18,8 % 3 005

* HALLITUKSEN EHDOTUS

www.oral.fi

Tilinpäätöstiedot ovat ilmoituksia

www.ramirent.com

2011 649,9 74,1 11,4 % 60,8 0,41 0,28 3,02 40,7 % 1,4x 13,9 % 15,7 % 3 184

2010 531,3 29,7 5,6 % 20,9 0,13 0,25 2,93 48,0 % 1,4x 4,7 % 8,6 % 3 048

TILINPÄÄTÖKSET 2012

Rapala VMC Oyj (”konserni”) on maailman johtava uistimien, kolmihaarakoukkujen, kalastajan tarvikkeiden ja fileointiveitsien valmistaja ja myyjä.

Rapala-konsernilla on myös vahva maailmanlaajuinen markkina-asema muissa urheilukalastuksen tuotekategorioissa ja se on yksi Pohjoismaiden johtavista ulkoilu-, metsästys- ja talviurheilutuotteiden jakelijoista.

Konsernin jakeluyhtiöverkosto on alan kattavin. Konsernin päätuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Ranskassa, Virossa, Venäjällä, Kiinassa, Indonesiassa ja Englannissa. Konsernin brändiportfolioon kuuluu alan johtava brändi, Rapala, ja muita maailmanlaajuisesti tunnettuja brändejä kuten VMC, Sufix, Storm, Blue Fox, Luhr Jensen, Williamson, Dynamite Baits, Mora Ice, StrikeMaster, Marttiini ja Peltonen.

Rapala VMC Oyj:n osakkeella on käyty kauppaa NASDAQ OMX Helsingissä vuodesta 1998.

Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Tulos ennen veroja, meur Tulos/osake, eur Oma pääoma/osake, eur Osinko/osake, eur Henkilöstön lukumäärä (keskim.)

Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % Oman pääoman tuotto, % Sijoitetun pääoman tuotto, % Liikevoittoprosentti, % Liiketoiminnan rahavirta, meur

2012 290,7 25,9 21,0 0,26 3,32 0,23 2127 42,3 65,1 10,2 11,4 8,9 25,2

2011 279,5 30,7 25,2 0,36 3,30 0,23 2208 43,2 67,1 13,0 13,8 11,0 15,2

2010 269,4 31,3 29,5 0,46 3,13 0,23 2317 42,6 69,5 17,2 15,3 11,6 13,0

SATO on Suomen johtavia asuntosijoitusyhtiöitä. Omistamme noin 23 500 vuokrattavaa asuntoa Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa ja Pietarissa.

Kasvatamme tarjontaamme ja yrityksen arvoa investoimalla vuokraasuntoihin. SATOn sijoitusasuntojen arvo on 2,1 miljardia euroa.

SATOn liiketoiminta perustuu asiakastarpeiden ymmärtämiseen. Vain asiakasta aidosti kuuntelemalla pystymme parantamaan tarjontaamme ja palveluamme. Tavoitteenamme on olla toimialan tehokkain ja edistyksellisin toimija, joka mahdollistaa asiakkaan palvelun jatkuvan parantamisen ja lisäarvon tuottamisen omistajille.

SATO-konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 286,9 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 60,6 miljoonaa euroa SATOn palvelulupaus on ’Koti kuten haluat’.

Talvivaaran osakkeet noteerataan Lontoon pörssin päälistalla ja NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiö kuuluu FTSE 250 indeksiin.

Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Tulos ennen veroja, meur Tulos/osake, eur Oma pääoma/osake, eur Osinko/osake, eur Henkilöstön lukumäärä (keskim.)

Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % Oman pääoman tuotto, % Sijoitetun pääoman tuotto, % Investoinnit

2012 143 -84 -129 -0,38 1,11 0,00 547 24% 184% -33% -7% 97

2011 231 31 -7 -0,04 1,25 0,00 445 28% 141% -2% 4% 79

2010 152 25 -3 -0,04 1,50 0,00 362 32% 82% -2% 3% 116

2011 232,0 86,8 52,1 0,82 5,56 0,49 137 16,7 14,9 6,1

2010 192,9 74,7 41,6 0,62 5,36 0,35 129 18,8 12,4 5,7

* Hallituksen esitykseen perustuva osinko vuodelta 2012

www.sato.fi

www.rapalavmc.com

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon biokasaliuotuksena tunnetun tekniikan avulla. Biokasaliuotuksella metalleja voidaan rikastaa matalapitoisestakin malmista taloudellisesti kannattavasti.

Talvivaaran esiintymät Sotkamossa muodostavat yhden Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Esiintymien arvioidaan riittävän useiden kymmenien vuosien tuotantoon. Yhtiö on tehnyt 10 vuoden myynti- ja ostosopimuksen koko nikkeli- ja kobolttituotannostaan Norilsk Nickelin kanssa sekä pitkäaikaisen sinkin tuotevirtasopimuksen Nyrstarin kanssa.

2012 286,9 99,1 60,6 0,88 5,79 0,55* 152 16,0 15,5 6,3

Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Tulos ennen veroja, meur Tulos/osake, eur Oma pääoma/osake, eur Osinko/osake, eur Henkilöstön lukumäärä (keskim.)

Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % Oman pääoman tuotto, % Sijoitetun pääoman tuotto, %

Vaconin toimintaa ohjaa intohimo kehittää, valmistaa ja myydä maailman parhaita taajuusmuuttajia ja inverttereitä – ja tarjota asiakkailleen koko tuotteen elinkaaren kattavia palveluita.

Taajuusmuuttajamme mahdollistavat optimaalisen prosessinohjauksen ja sähkömoottoreiden energiataloudellisuuden. Vaconin invertterit ovat avainasemassa, kun energiaa tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä.

Vaconilla on tuotantoa ja tuotekehitystä Euroopassa, Aasiassa ja PohjoisAmerikassa sekä myyntiyhtiöt 29 maassa. Lisäksi Vaconilla on myynti- ja huoltoedustusta lähes 90 maassa. Vuonna 2012 Vaconin liikevaihto oli 388,4 milj. euroa, ja yhtiön palveluksessa oli maailmanlaajuisesti noin 1500 henkilöä. Vacon Oyj:n osakkeet (VAC1V) noteerataan Helsingin pörssin (NASDAQ OMX Helsinki) päälistalla.

Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Tulos ennen veroja, meur Tulos/osake, eur Oma pääoma/osake, eur Osinko/osake, eur Henkilöstön lukumäärä (keskim.)

Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % Oman pääoman tuotto, % Sijoitetun pääoman tuotto, %

2012 388,4 37,7 36,8 1,70 7,00 1,10* 1 468 53,1 -9,5 25,8 33,2

2011 380,9 24,7 27,0 1,10 6,28 0,90 1 470 50,0 12,7 18,7 26,9

2010 338,0 28,6 27,5 1,22 5,90 1,00 1 301 46,0 10,7 22,1 27,0

* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.

www.talvivaara.com

www.vacon.fi

Tilinpäätöstiedot ovat ilmoituksia

Tutkimusmatka menestykseen Jim Collins, Morten T. Hansen

Tietoisesti paras

Epävarmuus, kaaos, sattuma – menesty niistä huolimatta Yllättäviä havaintoja, perinteiset käsitykset haastavia väitteitä. Uusi ja epätavanomainen aihepiiri. Kaikkea tätä on Jim Collinsin uutuusteoksessa Tietoisesti paras.

Kirja perustuu yhdeksän vuoden tutkimusprojektiin, jonka keskiössä on organisaatioiden menestyminen niissä vaikeissa taloudellisissa ja poliittisissa toimintaolosuhteissa, joista tämän päivän yritysjohtajien on selvittävä.

2013, 302 sivua, suositushinta 69 €

Tilaa ja tutustu tu www.talentumshop.fi www talentumshop fi

KOLUMNI

PENTTI FORSMAN

KUVA KIMMO LEHTONEN

Â?ĆŞÂƒÂƒÂ–Â‹Â‘Â’Â‡Â‹Â?‘– Â?—”Â?‹•–‡Ž‡˜ƒ–

E

uromaissa on jo päästy irtaantumaan viime vuoden laskukierteestä komission tuoreen ennusteen mukaan. Vaikka talouskasvu on vuoden alkuneljänneksillä vielä nollassa, se alkaa vuoden loppua kohden hitaasti elpyä. Euroopassa kasvua tukee myÜs Yhdysvaltojen kysyntä, joka julkisten menojen leikkauksista huolimatta vauhdittuu.

Markkinat ovat näkĂśjään kyllästyneet lamaan ja jatkuvaan vaikerrukseen. Italian vaalituloksen sijoittajat sivuuttivat lähes olankohautuksella, mitä nyt maan korot hiukan hypähtivät. Samoin Yhdysvaltain ƤÂ?ƒÂ?••‹’‘Ž‹–‹‹Â?ƒÂ? ƒŒƒ—–—Â?‹Â?‡Â? —Â?’‹Â?—ŒƒƒÂ? ‡‹ ‡Â?ÂĄÂĄ hätkäyttänyt markkinoita. Maan kasvu on jo niin vankalla pohjalla, että se riittää kassakoneen kilinän voimistumiseen puoli prosenttia hitaampanakin.

Valta näyttää siirtyneen pessimisteiltä optimisteille.

Euroalueen tyĂśmarkkinoilla erot tyĂśttĂśmyydessä ovat vielä kasvussa. Kaksijakoisuus näkyy myĂśs inĆŞÂƒÂƒÂ–Â‹Â‘Â•Â•Âƒ Œƒ ’ƒŽÂ?Â?ƒÂ?‡Š‹–›Â?•‡••¥ǥ Â?—Â? Â?”‹‹•‹Â?ƒ‹†‡Â? ulkopuolella matala korkotaso on tukenut kotimais–ƒ Â?›•›Â?–¥¥Ǥ ÇŁÂ? Â?—Â?ƒƒÂ? Â?‘Â?‘ ‡—”‘ƒŽ—‡‡ŽŽƒ ‹Â?ĆŞÂƒÂƒtio on hidastumassa alle kahden prosentin ja myĂśs ‹Â?ĆŞÂƒÂƒÂ–Â‹Â‘ÇŚÂ‘Â†Â‘Â–Â—Â?•‡– ‘˜ƒ– –‘‹•–ƒ‹•‡Â?•‹ Š›˜‹Â? ƒÂ?Â?Â?—”‘‹tuneita.

Suomi on vakaiden maiden joukossa oma lukunsa.

Komissio arvioi, että Suomessa palkat nousevat tänä ja ensi vuonna lähes 3,5 % kumpanakin eli eniten euromaista (Viroa lukuun ottamatta). Samaan aikaan menetämme rutkasti markkinaosuuksia viennissä.

Komissio saattaa arviossaan olla oikeassa, sillä palkkamaltti näyttää jäävän haaveeksi.

Ylikuumentuneet asuntomarkkinat ovat olleet —•‡‹Â? ‹Â?ĆŞÂƒÂƒÂ–Â‹Â‘Â? Â?ƒ•˜—ƒŽ—•–ƒÂ?ƒǤ •—Â?–‘˜ƒ”ƒŽŽ‹•——†‡Â? voimakas kasvu on pitkittyessään johtanut palkkojen ja hintojen nousuun. Matalat korot ovat jo vaikuttaneet Saksan asuntomarkkinoilla. Hampurissa ja MĂźnchenissä asuntojen hinnat ovat nousseet jopa 30 %. Tämä ilmiĂś voi helposti tarttua koko maahan, kun ŠƒŽ’ƒƒ ”ƒŠƒƒ ‘Â? •ƒƒ–ƒ˜‹ŽŽƒǤ •—Â?–‘Œ‡Â? Š‹Â?–‘Œ‡Â? Â?‘—•— välittyy taas helposti vuokriin ja palkkoihin, kun oma keskuspankki ei enää vahdi rahan arvoa. ‘‹†‡Â?Â?‹Â? Â?‹‡Ž‡•–¥ ‹Â?ĆŞÂƒÂƒÂ–Â‹Â‘Â? ”›Ú’•¥Š–¥Â?‹•‡•–¥ ‡—roalueella olisi vain hyĂśtyä, sillä se lyhentäisi velkoja säästäjien kustannuksella. Jarruttaahan ylivelkaantuminen kasvua vuosikausia. Ranskan teollisuusministeri vaati hiljan velkojen monetisointia eli painamalla rahaa. Ranskalaisilla näyttää olevan lyhyt muisti.

Reilut 50 vuotta sitten Ranskan ja Saksan teollisuus olivat lähes samalla viivalla, mutta Ranskan sotkui-

Kirjoittaja on eläkÜitynyt ekonomisti.

sen sisäpolitiikan vuoksi ongelmia alettiin ratkoa rahaa painamalla. Näin tuettiin saamattomuutta ja vanhaa tuotantokapasiteettia.

MyĂśs englantilaisilla on muistissa vikaa. Teknistä kehitystä vastustanut ay-liike ja leväperäinen raha’‘Ž‹–‹‹Â?Â?ƒ –—Š‘•‹˜ƒ– Â?ƒƒÂ? –‡‘ŽŽ‹•——†‡Â?Ǥ ›– ‹Â?ĆŞÂƒÂƒtiota kaivataan myĂśs Isossa Britanniassa. Kiistelty ƤÂ?ƒÂ?••‹˜ƒŽ˜‘Â?Â?ƒÂ? Č‹ ČŒ Â˜ÂĄÂ‹Â•Â–Â›Â˜ÂĄ Â’ÂĄÂĄÂŒÂ‘ÂŠÂ–ÂƒÂŒÂƒ Adair Turner ehdotti budjettialijäämien rahoittamista suoraan keskuspankista. Ă„llistyin, kun Martin Wolf ƒÂ?–‘‹ ‹Â?ƒÂ?…‹ƒŽ ‹Â?‡sin kolumnissaan â€?The case for helicopter moneyâ€?

12.2.2013 Turnerin ehdotukselle kannatuksensa.

Wolf ei nähnyt mitään moraalista ongelmaa käyttää setelipainoa julkisten menojen rahoittamiseen.

Nykyisin keskuspankit toki ostavat markkinoilta valtion velkakirjoja, mutta ne on tarkoitus myy-

YLIKUUMENTUNEET ASUNTOMARKKINAT OVAT USEIN INFL A ATION K ASV UALUSTA. dä myĂśhemmin takaisin. Menojen rahoittamiseen käytettyä keskuspankkirahaa ei sen sijaan tarvitsisi Â?‘•Â?ƒƒÂ? Â?ƒÂ?•ƒƒ –ƒÂ?ƒ‹•‹Â?Ǥ Â?ĆŞÂƒÂ–Â‘Â‹Â?–‹ ‡‹ ‘Â?Â?‹•–—Ǥ ‹–¥ on vaikea pysäyttää, sillä hintojen jatkuva nousu vaikuttaa odotuksiin.

Martin Wolf unohti, että poliittisten päättäjien näkĂśkulmasta tyĂśttĂśmiä on aina liikaa ja että julkisten palvelujen kysynnällä ei ole ylärajaa. Juuri tästä syystähän poliitikot luovuttivat 1990-luvulla rahapoliittisen vallan riippumattomille keskuspankeille eli vapaaehtoisesti â€?sitoivat omat kätensäâ€?. ‹‡Â?Â?‹Â? Š›˜‹Â? ˜ƒÂ?Â?ƒ•–‹ –ƒŽ‘—•–‹‡–‡‡•‡‡Â? Â?‘ŒƒÂ?Â?—– ‘Žˆ Š‡‹––‹ Â?‘Â?‘ Í?ÍĽÍ¤ÍœÇŚ Œƒ ÍĽÍœÇŚÂŽÂ—Â?—Œ‡Â? Â”ÂƒÂŠÂƒÇŚ Œƒ ƤÂ?ƒÂ?•sipolitiikan tutkimuksen roskakoriin.

EU:n perussopimus kieltää EKP:lta setelirahoituksen, joten euroalueella siitä ei kannata murehtia. Ärhäkät poliitikot voivat silti pitää asiaa esillä siirtääkseen maansa rakenteelliset ongelmat muka EKP:n synneiksi. MyÜs väittely keinoista saattaa viivästyttää tarpeellisia uudistuksia.

Muisti on lyhyt. Taloustieteeseen ja politiikkaan •——”‡•–‹ ˜ƒ‹Â?—––ƒÂ?—– Í?ÍĽÍŁÍœÇŚÂŽÂ—Â˜Â—Â? Â•Â–ÂƒÂ‰ĆŞÂƒÂƒÂ–Â‹Â‘ ‡Ž‹ •ƒÂ?ƒÂ?ƒ‹Â?ƒ‹Â?‡Â? –›Ú––ÚÂ?››• Œƒ ‹Â?ĆŞÂƒÂƒÂ–Â‹Â‘ ‘˜ƒ– Œ‘ —Â?‘Š–—Â?‡‡–Ǥ

69

ͥ͟ ͜ ͜​͜ lukijaa Arvopaperin lukijamäärä kasvoi Lisätiedot Ǥ ǤƤǡ lähde: KMT 2012

KARMO RUUSMAA

KUMPPANIBLOGIT

Arvopaperin Kumppaniblogeissa rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista.

Inflaatio kiihtyy hienoilla exit ǡ Ƥ ¡ ƪ ¡ ¡ ¡Ǥ ǡ ¡ ¡ Ú Ǥ ¡ ¡¡ ¡ ͝͠ ǡ Ƥ Ǥ ¡ ¡ ¡ Urodan ¡ ƪ Ǥ Ǥ ǡ Ǥ Ú Ú ¡¡ ͜͞͝͡ Ǥ Ǥ ¡ ¡ ¡ ¡¡ Ú ¡ ¡ǡ ǣ ¡ǡ ¡ ¡Ǥ ¡ Ǥ ¡ ¡ ¡ǡ ¡¡ ¡ ¡¡ ǡ -

KESKUSPANKIT YLPEILEVÄT

¡ Ǥ ¡ ¡ Ǥ ǡ ¡ǡ

LÖYSÄ R AHAPOLITIIKK A JATKUU, VAIKK A NOUSUK AUSI K ÄY NNIST Y Y.

Ǥ ¡ ¡ ¡¡ ¡ Ǥ ƪ ¡ ǡ

¡ ¡ ¡ ¡ Ǥ ¡ ¡¡ ¡¡ ¡¡

¡¡ ǡ ¡ ¡ Ǥ Ú ǡ ¡ ¡ ¡ ¡ Ú Ǥ Ú ¡ ¡ ǡ ¡ ¡¡ ƪ Ǧ Ǥ

ǡ ¡ ¡ Ǥ Ǥ ¡ ¡ ƪ ǡ ¡ ¡ ǡ ¡ ͜͜͞͝Ǧ ͥͣ͜͝Ǧ ¡ ǡ ƪ ¡ ¡ Ǥ Ǥ

ƪ ¡ ǡ Ǥ AKI KANGASHARJU, TUTKIMUSJOHTAJA, NORDEA

71

PÖRSSIRISTIKKO

PÖRSSIRISTIKKO SINI PENNANEN

JUHO KUVA

Laatinut Ristikkosampo

72 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

SEURAAVASSA NUMEROSSA

COLOURBOX

HELMIKUUN RATKAISU

Seuraavassa numerossa KEVÄT VOITTAA ja osinkorahat kilahtelevat sähköisessä muodossa

osakkeenomistajien pankkitileille. Mitä hankkia osinkorahoilla?

Huhtikuun Arvopaperi tarjoaa punnittuja näkemyksiä ja raakaa dataa sijoituspäätösten tueksi.

Arvopaperin seuraava numero ilmestyy torstaina 25. huhtikuuta.

Tilaa Arvopaperi Ȉ ¡ǣ Ǥ Ǥ Ȁ Ȁ Ȉ ¡ Ú ǣ ̿ Ǥ Ȉ ǣ ͜͜͞ ͠​͠͞ ͜͠͝​͜ *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) (ke Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2013: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä.

Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 125 €/12 kk, määräaikaistilaus 135 €/12 kk.

Tila

Osoitteenmuutos Sähköposti ̿ ǤƤ, puhelin 020 442 4100.

Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi.

Jos J lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. liittoon.

Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30). *) Puhelun hinta (sis. alv 24 %): La Lankapuhelimesta: anka 8,35 snt/puhelu + 7,06 snt/min. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 17,14 snt/min.

Ulkomailta soitettaessa ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

73

KOLUMNI

JOUKO MARTTILA

Pörssi päihittää pankin

E

urokriisi on lisännyt pörssin houkuttelevuutta rahoituksen lähteenä. Kun pankkien rahahanat kuivuvat, pörssiyhtiöiden osakkeista on tullut käypää valuuttaa yrityskaupoissa ja oman taseen vahvistamisessa.

Sen sijaan uusia pörssilistautumisia saadaan edelleen odottaa. Sen verran sumuiselta tulevaisuus Helsingin horisontissa näyttää.

Yhdysvalloissa pörssi-indeksit takovat ennätyksiä, mutta Suomessa ollaan kaukana huipputasoista. Tästä huolimatta pörssin kautta kerätyt pääomat ovat kasvaneet. Finanssikriisin syvimmässä aallonpohjassa vuonna 2009 uutta rahaa saatiin kasaan saman verran kuin Talvivaaran annissa eli alle 300 miljoonaa euroa.

Viime vuonna päästiin Outokummun avulla reilusti yli miljardin euron.

Osakeanneilla kerättyjen pääomien historia näyttää Suomessa ankealta yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

Vuonna 2000 osakeanteihin sijoitettiin yhteensä 12 miljardia euroa. Rahat upposivat pääosin it-yhtiöiden yleisöanteihin. Kuplan puhkeamisen aiheuttama krapula säikäytti sijoittajat niin pahasti, että kolme vuotta myöhemmin uuden pääoman määrä romahti alle sataan miljoonaan euroon. Niin pieniä rahoja ei kerätty edes 1980-luvulla.

Suomi on ollut aina pankkikeskeinen rahoitusjärjestelmä. Nyt tiukempi sääntely ja raippaverot ajavat pankkeja pois yritysten luototuksesta, koska yritysluottojen vähentäminen parantaa vakavaraisuutta.

Samaan aikaa se tietysti heikentää yritysten investointimahdollisuuksia. Sääntelyn lisääminen luo enemmän kurjuutta kuin kasvua, mitä poliittiset päättäjät eivät ymmärrä. Pörssille se avaa nyt uuden mahdollisuuden, jos sitä uskalletaan vain käyttää.

Suurin osa kuluvan ja viime vuosikymmenen pörssipääomasta on käytetty kolmeen kohteeseen: suunnatuilla anneilla on maksettu yrityskauppoja, uutta pääomaa on haettu taseen tueksi ja uusia osakkeita on käytetty johtajien kannustinjärjestelmiin. Uusia tuotannollisia investointeja ei pörssinkään kautta ole paljon tullut.

Kun pankit kiristävät luotonantoaan ja marginaalit nousevat, pörssirahoituksen kilpailukyky paranee.

Pahimmillaan pankkiraha voi maksaa kymmenenkin prosenttia. Listautumista harkitsevien yritysten kannattaisi ottaa nyt etunojaa ja tuoda pörssiin uutta vipinää.

Rahaa Suomessa on paljon, mutta riskiraha pakenee turvasatamiin kuten tuottamattomiin talletuksiin.

74 ARVOPAPERI MAALISKUU 2013

Kirjoittaja seuraa kolumnien välissä taloutta blogissaan http://taloudentulkki.com

Rahastosäästäminen on saanut uutta virtaa, mutta ¡¡ Ƥ ¡ täneen tason alapuolella. Rahastojen kasvu on perustunut enemmän osakkeiden arvonnousuun kuin uuteen pääomaan. Rahasto-osuuksissa on edelleen sijoitettuna vain puolet siitä, mitä suomalaiset pitävät pankkitileillään.

Suuryritykset hakevat rahoitusta joukkovelkakirjamarkkinoilta, mikä vähentää pankkirahoituksen tarvetta. Teollisuuden lainakanta on supistunut. Suomessa lainansaanti on silti ollut helpompaa kuin muualla Euroopassa. Kaikilla yrityksillä ei ole pääsyä isoille velkakirjamarkkinoille, jolloin pörssi voisi tarjota hyvän rahoitusväylän.

Suomalaisille pitäisi muutenkin takoa taas päähän, että pörssi on paras paikka pääomalle ja kasvulle. Moni kasvuyritys päätyy ulkomaalaisomistukseen liian varhain ja usein liian halvalla, kun vaihtoehtona olisi

VEROTUS ON TEHOKK AIN TAPA LIIKUTELL A PÄ ÄOMIA. helppo listautuminen toistaiseksi torsoksi jääneelle First North -listalle. Ruotsissa First North on kerännyt muutamassa vuodessa 1,5 miljardia euroa uutta pääomaa 170 yritykselle.

Suomessa on selvästi käynnissä kasvuyritysten uusi nousu, mutta pörssiin asti aallot eivät vielä ole yltäneet. Pörssin kynnyksellä odottaa melkoinen joukko yrityksiä, joista ainakin osa on perhetaustaisia yhtiöitä, joiden listautumisen suurimpana jarruna on epäedullinen verotus. Liian kevein perustein ei pörssiin pidä silti pyrkiä, mistä tuulivoimayhtiö Ilmattaren epäonnistunut anti on hyvä muistutus.

Suomalaiset eläkeyhtiöt siirtyvät vuosikymmenen lopulla osakkeiden netto-ostajista nettomyyjiksi. Suomessa tulee silloin pulaa pääomista, jos rahaa ei saada liikkeelle pankkitileiltä pörssiin. Verotus on tehokkain tapa liikutella pääomia. Perheyhtiöiden suosiminen pörssin kustannuksella on lyhytnäköistä politiikkaa, joka kostautuu myöhemmin matalampana kasvuna ja investointien vähyytenä.

Yksityissijoittajien rahat saataisiin parhaiten liikkeelle vapauttamalla pienet osingot kokonaan verosta ja verottamalla sitten vaikka todella isoja pörssiosinkoja enemmän.

Sijoita maailman parhaisiin osingonmaksajiin Uusi Nordea Maailma Osinko Sijoittamisessa on kysymys pitkäjänteisyydestä ja suunnitelmallisuudesta.

Sopiiko Maailma Osinko – osakerahasto sinun suunnitelmiisi? Tutustu osoitteessa nordea.fi/maailmaosinko tai soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma-su 24h/vrk ja kysy lisää.

Rahastoa hallinnoi Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy. Tutustu rahastojen avaintietoesitteeseen ennen merkintää osoitteessa nordea.fi/rahasto.

PAL.VKO 2013-17

177535-1303

Arvopaperin

AAMUSEMINAARI

Keskiviikkona 10.4.2013 klo 8.00–10.30 Musiikkitalo, Camerata-sali, Mannerheimintie 13a B, Helsinki Tervetuloa Arvopaperin aamutilaisuuteen!

Miten eläkerahat on sijoitettu?

Eljas Repo, Arvopaperi

Suvi-Anne Siimes, TyÜeläkevakuuttajat Tela

9.40 ÂŽÂĄÂ?‡›Š–‹Ú ƒÂ?–‹‹˜‹•‡Â?ƒ ‘Â?‹•–ƒŒƒÂ?ƒ Anna Hyrske, vastuullisen sijoittamisen päällikkĂś, Ilmarinen 10.00 Paneelikeskustelu: Paljonko eläkesijoittajan kannattaa sijoittaa

—‘�‡‡�Ǎ 10.30 Tilaisuus päättyy

Jari Puhakka, Etera

Hanna Hiidenpalo, LähiTapiola EläkeyhtiÜ

Anna Hyrske, Ilmarinen

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

8.00 Aamukahvi ja ilmoittautuminen 8.30 Tervetuloa!

Eljas Repo, päätoimittaja, Arvopaperi 8.35 Huomioita tyĂśeläkesijoituksista 2012 Suvi-Anne Siimes, toimitusjohtaja, TyĂśeläkevakuuttajat Tela 9.00 ÂŽÂĄÂ?‡•‹Œ‘‹––ƒŒƒÂ? ˜ƒ‹Š–‘‡Š†‘– Jari Puhakka, sijoitusjohtaja, Etera 9.20 ‹ŽŽƒ‹Â?‡Â? ‘Â? ‡Ž¥Â?‡›Š–‹ÚÂ? ”‹•Â?‹Â?‘––‘Â?›Â?›Ǎ Hanna Hiidenpalo, sijoitusjohtaja, LähiTapiola EläkeyhtiĂś

Ǩ ™™™Ǥ–ƒŽ‡Â?–—Â?‡˜‡Â?Â–Â•Ç¤Ć¤Č€Â–Â‡ÂŽÂƒÇĄ ‹ŽÂ?‘‹––ƒ—–—Â?Â‹Â•Â‡Â–ĚżÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?‡˜‡Â?–•ǤƤǥ ’—ŠǤ ͜͜͞ Í Í Íž Í Í?Í?Íœ