Arvopaperi 1/2013

Analyytikkojen tärppilista: Technopolis, L&T ja Citycon

Sijoittamisen erikoislehti 33. vuosikerta

ͻ

TAMMIKUU ʹͲͳ͵ ͳʹǡͻͲ́

tammikuu 1/2013

34 miljardin mies

34 MILJARDIN MIES LIH AY HTIÖ

Atrian osake sikarallissa

R AH ASTOT

Nordea rohmuaa markkinaosuuksia

JOKERI

Takoma on sekaisin

SISÄLTÖ

TAMMIKUU 2013

TUUKKA KOSKI

UUSI LEHTI

Ahdasta!

Ari Huotari kaitsee kuntatyöntekijöiden 34 miljardin euron eläkevaroja. Vaikka salkusta vain pieni osa on suomalaisissa osakkeissa, Kevan on vaikea tehdä Suomi-osake-omistuksiinsa merkittäviä muutoksia vaikuttamatta kurssiin. Siksi Kevan Suomisalkku on pienempi kuin tärkeimmillä kilpailijoilla.

Keva on pienentänyt myös eurooppalaisten osakkeiden osuutta salkussaan. Syy ei ole markkinan ahtaudessa vaan näkymissä: ”De Ƥ ǡ tori velkaantunut ja kilpailukyky rapautunut”, Huotari latelee.

Sivulta 20 alkavassa haastattelussa peruspessimistiksi itseään luonnehtiva Huotari sanoo, että olisi suuri yllätys, jos alkaneesta vuodesta tulisi yhtä hyvä sijoitusvuosi kuin viime vuodesta.

Atrian osake oli viime vuoden lopun raketteja. Lihanjalostajasta kertova kuukauden osake -juttu alkaa sivulta 28.

Haastattelussa Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn kertoo, että suomalaisyhtiö on Pietarissa lihavalmisteiden markkinajohtaja mutta Moskovassa on – enemmän kasvumahdollisuuksia!

Seuraava Arvopaperi ilmestyy 21. helmikuuta.

SAANA SÄILYNOJA

KEVAN SIJOITUSJOHTAJA

36

ROLLSIN KYYTIIN.

Takoman uusi toimitusjohtaja Ari Virtanen sai tilauksen RollsRoycelta.

MICHA KLOOTWIJK/COLOURBOX

42

MOPON KYYTIIN.

Vietnamista tuli suomalaissijoittajien piirissä kuuma markkina.

5

tammi SISÄLTÖ

TAMMIKUU 2013 UUTISET IHMISET 8

10

12 14

16

PÄÄKIRJOITUS Eljas Repo etsii kadonneita miljardeja NOTEERATUT Nordea rohmuaa rahastoeuroja UUTISKUUKAUSI SIJOITIN VIIMEKSI Mika Kamensky hakee menestystä keskittämällä IHMISET Kulttuurirahaston miljardisalkulle ennätystuotot

REPORTA ASIT K ATSAUKSET 20 SUURSIJOITTAJA Kotimaiset osakkeet eivät ole itseisarvo 28 KUUKAUDEN OSAKE Atriassa ainekset käänneyhtiöksi 34 KULTA Kierrättäminen on kultakaivos 36 Vietnam 38 JOHTORYHMÄ Stockmannilla kaksi toimitusjohtajaehdokasta 40 Tuomiopäivän merkit vähissä 42 Pelastaako Rolls-Royce tappiollisen Takoman?

OSAKKEET R AH ASTOT 44 MAAILMAN OSAKKEET Lähes pakko ostaa osakkeita 46 RAHASTOT Yrityslainat vetivät rahaa rahastoihin

TAULUKOT GRAAFIT 50 52 53 54 55 56 57 58 59 60

Tulosennusteet Pohjoismaiset tulosennusteet Eurooppalaiset tulosennusteet Yhdysvaltalaiset tulosennusteet Parhaat rahastot Suomi-salkut Gurusalkut Korot ja lainat Raaka-aineet ja maailmantalous Osingot ja tuotot

KOLUMNIT

HANNU KONTTINEN

ALEKSI POUTANEN

19 PENTTI FORSMAN Lupa hengähtää 68 JOUKO MARTTILA Kohti ääretöntä ja sen yli

6

ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

ILMIÖT PELURIT 62 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT 63 MARKUS SALIN Järki ja almanakka 64 KIRJAT Greg Smithin omanapainen syytöskirjelmä ja Steve Jobs äänessä 66 PÖRSSIRISTIKKO 69 KUMPPANIBLOGI 70 TALLIMESTARI Suuri narumies Mao

PĂ„Ă„KIRJOITUS

Kadotettuja miljardeja

M

;;Ǥ

arkkina-arvosta voi hetĂśljylauttaan. Nokian suunta kääntyi kriikessä hävitä miljardi, jos sin kautta. Â?—”••‹ Š‡‹Ž—— Œƒ Ƥ”Â?ƒ ‘Â?

Nyt Lumia menestyy ja Nokiakin nousee arvokas. Outokummusta plussalle. Miten olisi käynyt, jos 18 milon hävinnyt useampi Œƒ”†‹ƒ ‡—”‘ƒ ‘Ž‹•‹ ‘ŽŽ—– Â?ÂƒÂ•Â•ÂƒÂ•Â•ÂƒÇŤ Ž‹•‹Â?‘ Â?‹ŽŒƒ”†‹Ǥ Â?Â?‡Â? ƤÂ?ƒÂ?••‹Â?”‹‹•‹¥ —–‘Â?—Â?Nokia tehnyt näin radikaalia muutosta, mun markkina-arvo oli parhaimmillaan jos ei olisi ollut rahavaikeuksia? kuusi miljardia euroa, kun se nykyisin on Asmo Kalpalan näyttävä ura Tapio1,5 miljardia. Se on aika vähän, kun muislan pääjohtajana päätyi. Toimittaja Hetaa, että viime vuonna linä Hirvikorpi on osakeannilla kerättiin kirjoittanut Jos on OUTOKUMMUN miljardi tuoretta ravalta, on myĂśs vas ǧ haa ja omia osakkeita tuu -teoksen, joka on käytettiin melkoinen elämänmyĂśteinen ARVO OLI tukku Inoxumin hantarina itsepäisestä PARHAIMMILL A AN liikkeenjohtajasta. kintaan.

K a u p a n m yÜ t ä Kalpala säilytti TaKUUSI MILJARDIA piolan saksalaisesta Thyskeskinäisenä senKruppista tuli 30 yhtiÜnä, vaikka kiuEUROA, ENÄ Ä prosentin osuudella sauksia oli muut1,5 MILJARDIA. —–‘�—��—� •——taa yhtiÜrakennetta rin omistaja. Kauppa kuten esimerkiksi sinetÜitiin joulukuussa, ja samalla saksaSampo aikanaan teki. Kalpala puuskataa laisedustaja pääsi hallitukseen.

Sammon menettäneen osinkoina miljar —–‘Â?—Â?Â?—Â? ŠƒŽŽ‹–—Â?•‡Â? ’—Š‡––ƒ ‘Â? deja. Keskinäisen yhtiĂśn ei tarvitse osinkoja viisi vuotta johtanut Ole Johansson. Hän jakaa, vaan voitoilla vahvistetaan tasetta saa kevään yhtiĂśkokouksessa vastata, ellei jaeta asiakashyvityksiä. Jälkimmiten miljardit näin katosivat. Taitaa mäisessä Tapiola on ollut kitsas. tulla Johanssonille ja koko hallitukKeskinäisillä yhtiĂśillä on yksi selle tukalat paikat. perisynti. Johto tulee ahneeksi ja Miljardien hassaaminen on ottaa itselleen kohtuuttomat korosattu myĂśs Nokiassa. Parhaimvaukset. Kalpalan palkka vuodelta millaan Nokia oli Euroopan 2011 oli 1,2 miljoonaa euroa, mikä arvokkain ja maailman on linjassa alan kanssa. Se on top-tenissä. Vauhtisokuitenkin neljä kertaa korkekeudessa tai optioahampi kuin Kalpalan lähimneudessa Nokia hankki pien alaisten palkka. Kalomia osakkeita 18 milpalan aikana Tapiola ei ole jardilla eurolla. Se raha ollut kovan palkanmaksakatosi ja Nokia joutui jan maineessa. Hyvä niin. vaikeuksiin. Stephen Kohtuullisillakin palkoilla Elop vertasi kaksi vuotta on syntynyt menestynyt sitten Nokiaa palavaan ƤÂ?ƒÂ?••‹Žƒ‹–‘•Ǥ

PĂ„Ă„TOIMITTAJA

Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPĂ„Ă„LLIKKĂ–

Karo Hämäläinen 040 342 4676 AD

Sasu Haanpää 040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI

Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT

Tommi Melender 040 342 4665 Katja Rapeli 040 342 4668 Mikael SjĂśstrĂśm 040 342 4349 YHTEYSTIEDOT

Käyntiosoite: Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40 *), faksi 020 442 4677 ‡–—Â?‹Â?‹Ǥ•—Â?—Â?‹Â?Â‹ĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Â™Â™Â™Ç¤ÂƒÂ”Â˜Â‘Â’ÂƒÂ’Â‡Â”Â‹Ç¤Ć¤ AVUSTAJAT TĂ„SSĂ„ NUMEROSSA

Pentti Forsman, Anna-Kaisa Jormanainen, Päivi Joensuu, Tuukka Koski, Juho Kuva, Tanja Maijanen, Sakari Majantie, Jouko Marttila, Aleksi Poutanen, Timo Pylvänäinen, Esko Rantanen, Markus Salin, Saana Säilynoja, Pekka Virolainen MEDIAMYYNTI

Pia StrĂśmdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Â?‡†‹ƒÂ?››Â?Â–Â‹ĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT

ƒ”˜‘’ƒ’‡”‹Ǥ‹ŽÂ?Â‘Â‹Â–Â—Â•ĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2

͔͖͛͜ǧ͚͔͚͔ Aikakauslehtien liiton jäsen Levikki 24 944 (LT 2011) Lukijamäärä 90 000 (KMT S11/K12) TILAUKSET

puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ¥ŠÂ?ڒ‘•–‹ǣ Â–Â‹ÂŽÂ’ÂƒÂŽĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤǥ ‹Â?–‡”Â?‡–ǣ Â™Â™Â™Ç¤ÂƒÂ”Â˜Â‘Â’ÂƒÂ’Â‡Â”Â‹Ç¤Ć¤ TILAUSHINNAT

TOIMITUKSELTA

Kuluttajat pessimistisempiä EKONOMISTIEN ENNUSTEISSA näkyy jo valoa tunnelin päässä. Ainakin Handelsbanken ja Nordea povaavat talouden käännettä ja kasvua vuodelle 2013. Ekonomistit havaitsevat piristymisen merkkejä, vaikka tyÜttÜmyys ennusteiden mukaan vielä kasvaa. TyÜttÜmyys reagoi suhdanteisiin aina viiveellä.

8

ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

Kuluttajat eivät usko parempiin aikoihin. Tilastokeskuksen tuorein tieto kertoo, että kuluttajien luottamus on alamaissa. Erityisesti kuluttajia huolestuttaa Suomen talous, jonka enemmistÜ arvioi heikkenevän. Puheet palkkojen laskusta ja ministerien pelottelut ovat tehonneet kuluttajiin.

Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 125 euroa (sis. alv. 10%).

Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan.

Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ¥ŠÂ?ڒ‘•–‹ǣ Â–Â‹ÂŽÂ’ÂƒÂŽĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta. *) Puhelun hinta (sis. alv 24%): Lankapuhelin 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min.

Matkapuhelin 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min.

Ulkomailta soittaessa lisäksi ko. maan ulkomaanpuhelumaksu.

NOTEERATUT

Nordea rohmuaa rahastoeuroja Nordea on kasvattanut selvästi osuuttaan rahastomarkkinoilla. Jos meno jatkuu samanlaisena, kohta se on yksinään yhtä suuri kuin asemiaan menettäneet OP ja Danske.

Teksti Karo Hämäläinen Kuvitus Anna-Kaisa Jormanainen

N

ordea jyrää. Suomen suurin rahastoyhtiö kasvatti viime vuonna markkinaosuuttaan peräti 3,2 prosenttiyksiköllä.

Samaan aikaan toiseksi suurimman, OP-Rahastoyhtiön, osuus rahastoeuroista putosi 2,5 prosenttiyksikköä ja painui alle viidennekseen.

Muutokset ovat poikkeuksellisen suuria – ja kyse on miljardeista. Kun Nordea haali viime vuonna rahastoihinsa lisää uutta pääomaa asiakkailta nettona 3,1 miljardia, OP:n rahastoista lunastettiin varoja 700 miljoonaa enemmän kuin niihin virtasi sisään.

10 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

Rahastoyhtiön hallinnoimien varojen määrään vaikuttavat nettorahavirrat eli merkinnät ja lunastukset sekä rahastojen arvonmuutokset. Koska viime vuosi oli suotuisa pääomamarkkinoilla, myös OP:n rahastoissa olevien pääomien määrä kasvoi vajaalla puolella miljardilla lunastuksista huolimatta.

Kun OP nousi Pohjola-kaupalla Suomen rahastomaailman kakkoseksi vuonna 2006, rahastoyhtiö tavoitteli kolmenkymmenen prosentin markkinaosuutta. Jonkin aikaa oranssit värit vahvistuivatkin, mutta viime vuosina suunta on ollut trendinomaisesti alaspäin.

Nordea taas on kulkenut toiseen suuntaan. Sen markkinaosuus ensin putosi 25 prosentin tietämiin, mutta viimeksi kuluneet viisi vuotta Nordean käyrä on sojottanut ylöspäin.

Lukuihin – sekä yhtiökohtaisiin osuuksiin että samalla kokonaismarkkinan suuruuteen – vaikuttaa jonkin verran se, että useissa maissa toimivat yhtiöt voivat rekisteröidä rahastonsa yhteen maahan ja markkinoida sitä rajan yli. Tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi Nordea, Handelsbanken ja Gyllenberg.

Kolmas suuri pankkiryhmä Danske on ollut OP:n tapaan laskusuunnassa. Sen

NOTEERATUT

osuus rahastomarkkinoista on enää 13,7 prosenttia. Viime vuonna Danske pärjäsi hyvin suhteessa OP:hen, sillä sen hallinnoima pääoma kasvoi reilulla miljardilla ja markkinaosuus laski vain 0,4 prosenttiyksiköllä.

Yrityslainarahastot paisuttivat Nordeaa Nordean rahastopomo Jari Kivihuhta selittää yhtiönsä menestystä hyvällä ja laajalla tuotevalikoimalla ja salkunhoidon tuloksilla. Pääomia kasvatti myös parin ruotsalaisen rahaston yhdistäminen suomalaisiin; tällaista tuotua rahaa oli viime vuonna 250 miljoonaa.

Nordean menestyksen takana ovat yrityslainarahastot, jotka ovat olleet viime vuosien kova sijoitusteema. Yrityslainat ovat omaisuusluokkana sellainen, että suuretkaan instituutiot eivät mielellään hoida niitä itse vaan lykkäävät rahat rahastoon.

Nordean eurooppalaisiin yrityslainoihin sijoittava Nordea Corporate Bond on 1,9 miljardin pääomillaan todellinen rahastojättiläinen. Se yksin vastaa lähes kymmentä prosenttia Nordean rahastopääomista. Viime vuonna rahastoon tuli uutta rahaa 440 miljoonaa, vaikka joulukuussa lunastukset peittosivatkin merkinnät.

Lähes sen veroinen on maailmanlaajuisesti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittava Nordea Stratega Korko, jossa oli vuodenvaihteessa reilun 1,8 miljardin pääomat.

Uutta pääomaa tuli viime vuoden aikana huimat 1,2 miljardia.

Yksityishenkilöille tutuimpia ovat varainhoitorahastoksi eli ainoaksi sijoituskohteeksi tarkoitetut yhdistelmärahastot.

Tuomo Mattilan hoitamissa Nordean neljässä Säästö-yhdistelmärahastossa on yhteensä 1,2 miljardin pääomat. Niihin virtasi viime vuonna uutta rahaa 450 miljoonaa euroa.

Sijoitusneuvojat ovat onnistuneet? ”Kun korkotaso on alhainen, talletuk ƪ Ǥ ¡ velvollisuus käydä läpi asiakkaan kanssa hänen riskinsietokykynsä ja tavoitteensa, ja usein ratkaisu on tällöin yhdistelmärahasto”, Jari Kivihuhta sanoo.

”Lähipiiri vaihtanut suoriin” OP-Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Samuli Sipilä nostaa esiin kaksi syytä, joiden vuoksi rahastoyhtiö on menettänyt suhteellisia asemiaan. ”OP-rahastoissa on perinteisesti insti-

tuutiosijoittajien osuus ollut suuri, ja esimerkiksi lähipiiri-instituutiot ovat olleet suuria sijoittajia rahastoissamme. Sääntelyympäristön muutos on saanut instituutiot vaihtamaan rahastoja suoriin sijoituksiin”, Sipilä kertoo. ”Tiettyjen strategioiden osalta instituutiot tarvitsevat rahastoja erikoistuneempia ja räätälöidympiä strategioita. Eli meidän tapauksessa osa instituutioasiakkaista sekä erityisesti lähipiiriasiakkaat ovat vaihtaneet rahastojaan suoriin sijoituksiin. Purkuja on tehty osin myös riskienhallinnallisista syistä jos esimerkiksi instituution osuus rahastopääomista on ollut tarpeettoman suuri”, hän jatkaa.

"EMME SA ANEET MY Y NTIÄ K ÄY NTIIN." Toinen syy löytyy rahastoyhtiöstä itsestään. ”Finanssikriisin jälkeen vuonna 2008 laajaa rahastomyyntiä ei saatu heti käyntiin aikaisempaan tapaan, mikä näkyy esimerkiksi talletusten voimakkaana kasvuna.

Kun aloitin pari vuotta sitten, aloitimme ison muutoksen rahastoyhtiössä: tuotteita on uudistettu laajalti, rahastojen tuottokehityksen kanssa on tehty paljon töitä ja sisäisesti olemme kouluttaneet ja tarjonneet tukea myyntikenttään”, Sipilä sanoo.

Hän kertoo, että rahastomyynti kääntyi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla hyvään kasvuun. ”Loppuvuonna saimme jälleen volyymit nousuun kaikissa asiakassegmenteissä.”

VAKIINTUNEET VALTASUHTEET Yhtiö Nordea OP Danske Invest Handelsbanken SEB Evli Aktia Tapiola FIM Seligson & Co

Markkinaosuus, % 2012 29,5 18,0 13,7 7,2 6,5 4,8 4,2 3,6 2,4 1,7

2008 25,2 22,5 17,7 2,4 10,0 4,7 3,7 2,5 2,3 1,5

Handelsbanken kiri ja Alfred Berg romahti ulos kärkikymmeniköstä. Muutoin suomalaisten rahastoyhtiöiden suuruusjärjestys on pysynyt ennallaan viiden vuoden ajan.

LÄHDE: SIJOITUSTUTKIMUKSEN RAHASTORAPORTIT 12/2012 JA 12/2008.

INDEKSISIJOITTAMINEN

Etf:illä ennätysvuosi PÖRSSILISTATUT RAHASTOT vetivät

viime vuonna rahaa ennätysvuoden 2008 tahtiin. Erityisen hyvässä imussa olivat korkoihin ja kehittyvien markkinoiden osakkeisiin sijoittavat tuotteet.

Viime vuoden aikana erilaisiin etp:eihin eli pörssilistattuihin tuotteisiin, joihin kuuluvat paitsi pörssinoteeratut rahastot eli etf:t myös muut pörssilistatut vipstaakit, virtasi uutta rahaa 200 miljardia euroa.

Nettorahavirrat kasvoivat edellisvuodesta 51 prosentilla.

Vuodenvaihteessa etp:eissä oli BlackRockin ETP Landscape -raportin mukaan yhteensä 1 933 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli 1 466 miljardia euroa, mikä on 27 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. IG-, HYja kehittyvien markkinoiden lainoihin sijoittavien tuotteiden pääomat kasvoivat viime vuoden aikana yli 50 prosenttia.

Yksittäisistä etf:istä eniten taaloja puoleensa vetivät”kaikkien etf:ien äiti”, S&P 500 -indeksiä seuraileva SPY (+ 12,0 miljardia euroa), sekä Vanguardin ja iSharesin laajasti kehittyville markkinoille sijoittavat VWO ja EEM (molemmat + 8,0 mrd.). Korko-etf:istä kovin rahaimuri oli iSharesin IG-yrityslainoihin sijoittava LQD (+5,2 mrd.). Eniten rahaa virtasi ulos iSharesin 1–3-vuotisiin Yhdysvaltain valtionlainoihin sijoittavasta SHY:stä (-2,3 mrd.)

Etp-markkinoita hallitsee 576 miljardin euron pääomilla BlackRockin iShares, jonka markkinaosuus maailmanlaajuisesti on 39,3 prosenttia.

Seuraavina tulevat State Street (17,4 prosenttia) ja Vanguard (12,7 prosenttia). Kärkikolmikosta ainoana indeksisijoittamisen veteraani Vanguard onnistui kasvattamaan osuuttaan viime vuonna.

Vuodenvaihteessa maailmassa oli 4746 tilastoitua etp:tä. Lukumäärä kasvoi vuoden aikana 435 kappaleella. Tuotemäärän kasvu maltillistui edellisvuodesta: vuonna 2011 etpmäärä paisui 768:llä.

KARO HÄMÄLÄINEN

11

NOTEERATUT

UUTISKUUKAUSI

TUKHOLMAAN. Viking Linen 240 miljoonaa euroa maksanut Grace-alus aloitti liikennöinnin Turun ja Tukholman välisellä reitillä tammikuun puo-

livälissä. 880-hyttiseen alukseen mahtuu enimmillään 2800 matkustajaa. Uusi laiva sai sijoittajakonkari Erkki Sinkon ostamaan Viking Linen osakkeita.

Seppo Sairanen hävisi hovissa HELSINGIN HOVIOIKEUS pyörsi käräjäoikeuden päätöksen Seppo Sairasen Ƥ ¡ ¡ Ǥ Ƥ ǡ ¡ ¡¡ Ǥ ¡¡ Ƥ ͞ǡ͡ Ǥ ¡ ¡ ¡ ͜͞​͜ ͜​͜​͜ Ǥ ¡ ¡ ¡ ¡ ͜͞͝​͝ ¡¡ ¡ ǡ ¡ ¡ ǡ Ǥ

Ƥ ͞ǡ͟ ¡ Ƥ ¡ ǡ Ǥ

12 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

22.12.

23.12.

24.12.

25.12.

26.12.

Outokummun Inoxum-kauppa vihdoin päätökseen

27.12.

OUTOKUMPU SAI ¡¡ ¡ Ǧ

28.12.

29.12.

30.12.

¡¡ Ú Ǥ ¡ ¡ ͜͠ ͝͞ Ǥ Ú Mika Seitovirran Ú ͜͞​͜ ¡¡ Ú ǡ ͜͡ ͜͟͞͝Ǥ

NOTEERATUT

Ostosuosituksilla voitti indeksin 31.12.

1.1.

MATT MILLER

2.1.

3.1.

Buffett päihitti S&P:n löi jälleen S&P 500 -indeksin, jos mittarina käytetään osakekurssin kehitystä.

Berkshire Hathawayn karvalakkisarjan eli B-osakkeen kurssi päätyi vuoden viimeisenä kauppapäivänä 89,70 Yhdysvaltain dollariin eli 17,6 prosenttia korkeammalle kuin vuoden 2011 lopussa. Samaan aikaan S&P 500 -indeksi nousi 13,4 prosenttia. ơ keen substanssiarvon kehitystä.

Berkshire Hathawayn substanssiarvo on vuosina 1965–2011 päihittänyt S&P 500:n kehityksen 39 kertaa. Tappiota vertailuindeksille on tullut kahdeksana vuotena.

WARREN BUFFETT

4.1.

5.1.

6.1.

VUOSI SITTEN analyytikoiden mielestä Helsingin pörssin houkuttelevin osake oli Technopolis. Vuoden aikana osake nousi 11 prosenttia ja peittosi niukasti OMXH-indeksin 8,3 prosentin nousun.

Toiseksi parhaimmat analyytikkosuositukset kerännyt PKC Group puolestaan nousi varsin mukavat 31 prosenttia. Myös kolmanneksi parhaat analyytikkosuositukset vuosi sitten saanut ơ suoriutui pörssivuodesta mallikkaasti 20 prosentin nousulla.

Inhokkipuolella analyytikoiden suositukset osuivat nappiin varsin vaihtelevasti. Marimekon ostoa ei suositellut yksikään analyytikko, mutta niin vain osake nousi kunnioitettavat 66 prosenttia, millä se oli yksi Helsingin pörssin parhaimmista nousijoista.

Myös 41 prosentin nousun tehneellä Uponorilla oli vuoden alussa alla enemmän negatiivisia kuin positiivisia suosituksia.

7.1.

8.1.

TIMO PYLVÄNÄINEN

9.1.

10.1.

11.1.

12.1.

Biotielle jakelusopimus Kiinaan BIOHIT ON solminut jakelijasopimuksen

14.1.

kiinalaisen GrandPharman kanssa. Sopimus kattaa Acetiumvalmisteen markkinoinnin ja jakelun Kiinassa.

On arvioitu, että lopullinen tuoterekisteröinti Kiinassa tulee kestämään noin kaksi vuotta. Biohit ei kerro sopimuksen arvoa.

16.1.

UPM siirtelee miljardeja

17.1.

1,8 miljardin euron arvonalentumisen paperiliiketoiminnassaan. Alaskirjaus tehdään viime vuoden viimeiselle neljännekselle. Arvonalentumisesta 783 miljoonaa on liikearvoa ja 987 miljoonaa euroa muuta käyttöomaisuutta.

Toisaalta UPM ryhtyy arvostamaan energialiiketoiminnan omaisuutensa käypiin arvoihin, mikä lisää omaisuuden arvoa energialiiketoiminnassa vajaalla kahdella miljardilla. Kirjaustapamuutos lisää UPM:n korollisia nettovelkoja noin 200 miljoonalla eurolla.

NOKIA NOSTI arviotaan viime vuoden viimeisen

neljänneksen tuloksestaan.

Devices & Services -liiketoiminnan ei-IFRS-liikevoittoprosentti on Nokian mukaan 0–2 prosenttia neljännellä vuosineljänneksellä. Myös verkkoyhtiö NSN on ylittänyt odotukset ja saavuttanut Nokian mukaan ennätystuloksen ilman kertaluonteisia eriä.

15.1.

JARMO TEINILÄ

SEILO

13.1.

Nokialta positiivinen tulosvaroitus

UPM KIRJAA

18.1.

19.1.

Huhtamäki nousee OMXH25:een Sanoman Helsingin pörssin OMX Helsinki 25 -indeksissä. Muutos tapahtuu helmikuun alussa.

OMX Helsinki 25 -indeksiin kuuluu 25 Helsingin pörssin vaihdetuinta osaketta.

HUHTAMÄKI KORVAA

20.1.

21.1.

13

SIJOITIN VIIMEKSI

NOKIA OPETTI. Mika Kamensky kuuluu

suureen joukkoon, joka on nähnyt Nokian nousun ja laskun omien sijoitustensa kautta.

Strategiaguru keskittää salkkunsa Pitkän uran konsulttina tehnyt Mika Kamensky tarkastelee asioita strategian näkökulmasta.

Suosikeiksi ovat valikoituneet Kone, Konecranes ja Wärtsilä.

M

iten aloitte sijoittaa alkoi ja mistä saitte siihen varat? Äitipuoleni jäi leskeksi. Hänellä ei ollut ammattia tai tuloja, joten elää piti isältäni jääneellä pienellä perinnöllä.

Samalla innostuin itsekin. Olin perustanut konsulttitoimiston vuonna 1980, ja ylijäämiä alkoi kertyä. Raskaan verotuksen vuoksi niitä ei kannattanut nostaa osinkoina.

Mikä oli ensimmäinen sijoituksenne? Äitipuoleni tulot riippuivat täysin sijoituksista, joten pistin kaksi kolmasosaa rahoista valtion verottomiin obligaatioihin.

Niistä sai 11 prosentin koron. Loput sijoitin kahdeksaan suomalaiseen osakkeeseen.

Kymmenessä vuodessa vaihdoin obligaatiot suomalaisiksi osakkeiksi.

Ostin samalla itsekin ensimmäiset osakkeeni – Tietotehdasta, koska näin, että toimiala kasvaa.

14 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

Teksti Mikael Sjöström Kuva Juho Kuva Luonnehtikaa itseänne sijoittajana?

Otan riskiä, mutta en yltiöpäisesti. En hajauta liikaa, koska strategiakonsulttina tiedän, että menestys tehdään keskittämällä. Nokia yritti muuta, ja tulokset ovat nähtävissä.

Salkussani on vain 20 osaketta. Jaan ne määrän perusteella neljään luokkaan ja tarkastelen niitä 1–5 vuoden tähtäimellä.

Miten sijoituksenne jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä?

Sijoituksista 70 prosenttia on suoria sijoituksia kotimaisiin osakkeisiin ja loput kiinteistöjä Suomessa. Rahastoja vältän, koska en ymmärrä niitä ja kustannukset ovat melko korkeita.

Miten seuraatte markkinoita?

Seuraan jo ammattini puolesta päivittäin kotimaisia listayrityksiä sekä Suomen ja maailman taloutta. Luen, tapaan ihmisiä ja konsultoin yritysjohtoa. Minulla on erittäin laaja ammatillinen verkosto yri-

tysten, järjestöjen ja ammattiin liittyvien yhdistysten kautta.

Eniten seuraan liikkeenjohdon ja strategisen johtamisen kehitystä. Luen kaikki suomalaiset talouslehdet liki kannesta kanteen ja selaan verkkoa.

Olette työhistorialtanne johdon konsultti. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiinne?

Se on täysin ratkaisevaa. Katson kaikkia asioita strategian näkökulmasta – jopa ¡ ¡ ¡ Ƥ Ǥ Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatatte sijoittaessanne?

Tekeillä olevassa kirjassa Menestyksen timantti erotan neljä menestystekijää: strategia, johtaminen, osaaminen ja vuorovaikutus. Sijoitan toimialan parhaaseen yritykseen, joka hallitsee ne.

Mihin sijoititte viimeksi?

Viime vuonna tein tavallista vähemmän

SIJOITIN VIIMEKSI

TÄHÄN ON TULTU Yli 42 vuotta liikkeenjohdon strategiakonsulttina, mistä 33 vuotta itsenäisenä yrittäjänä. Konsultoi, kirjoittaa, kouluttaa, sijoittaa.

MIELESSÄ JUURI NYT Kirjoittaa kirjaa, josta on tulossa jonkinlainen testamentti.

HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS Tasapaino työn, perheen ja ystävien sekä harrastusten välillä.

VAPAALLA Perhe ja ystävät, matkustaminen, mökkeily, kulttuuri, ruoka ja viinit sekä lapsuudessa juurtunut intohimo ur ǡ Ƥ Ǥ

ostoja, mutta ostin neljää yhtiötä: Kone, Metso, Nokian Renkaat ja UPM-Kymmene.

Mitkä ovat ikisuosikkinne Helsingin pörssissä?

Työhistoria vaikuttaa tähänkin. Uskon pitkäjänteiseen kehittämiseen ja senkin vuoksi suosikkini ovat Kone, Konecranes ja Wärtsilä.

Kone oli ensimmäinen konsultointiasiakkaani vuonna 1970 lokakuussa. Sitä seurasi Wärtsilä. Myöhemmin suosikiksi on noussut Metso Tauno Matomäen ja Jorma Elorannan työn ansiosta.

Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa?

Voisin ottaa salkkuun Kemiraa ja katsoa yltäisikö se 1–5 vuodessa siihen, mihin sillä mielestäni on mahdollisuus.

Mikä on ollut suurin onnistumisenne sijoittajana?

Kestosuosikit Kone, Konecranes ja Wärtsilä, joita olen ostanut ja omistanut vuosikymmeniä.

1980-luvulla menestyshankintoja olivat Tietotehdas, Kaukas, Yhtyneet Paperitehtaat ja Instrumentarium. 1990-luvulla Nokia ja uudemmista tulokkaista Outotec ja Nokian Renkaat.

Entä suurin virheenne?

Minun on aina ollut helpompi ostaa kuin myydä. Sen vuoksi salkkuun kertyi liikaa eri osakkeita.

Vuosituhannen vaihteessa sijoitin puolet Nokian-omistukseni kurssinoususta yli kymmeneen pieneen ict-yritykseen.

Odotin, että enintään yksi menestyy, mutta vuonna 2005 mennessä myin kaikki ja useimmat isolla tappiolla.

Jätin Nokian, ja sekin olisi pitänyt myydä.

GURUJEN SALKUT

Uusi vuosi, uusia guruja suurten suomajoittajakuusikko on ostanut ja mitä laisten yksityissijoittajien salkun liikmyynyt. Käsittelemme heidän omiskeiden seuraamista myös vuonna 2013. tuksiaan kuvitteellisena kollektiiviViime vuodelta tutuista guruista salkkuna, mutta kerromme, ketkä ovat seurannassa pysyvät Hautaset, Ingmerkittävimpien omistusveivausten manit, Pertti Laine ja Kari Nietakana.

TOMMI MELENDER mistö. Uusina kasvoina mukaan tulevat Ilkka Brotherus ja Mikko Laakkonen. He korvaavat Hartwallit GURUJEN SUURIMM AT ja Göran Sundholmin. GurukuusikOMISTUKSET koon on otettu perinteisesti uutta verta Yhtiö Omistusten arvo, euroa aina vuodenvaihteessa.

YIT 37 203 717 Brotherus tunnetaan Amer Sportsin Amer Sports 30 291 236 ja YIT:n suuromistajana. Hänen yritykWärtsilä 23 434 320 sensä Sinituote puolestaan tunnetaan Sampo 23 022 870 siivousvälineistään. Mikko Laakkonen UPM 22 047 890 on edesmenneen sijoittajalegendan Fortum 21 499 218 Huhtamäki 17 043 509 Reino Laakkosen poika ja ex-triathNokia 11 628 666 lonisti Katarina Ebelingin aviomies.

Kesko B 10 989 720 Hän on pyörittänyt salkkua aktiivisiOutotec 8 888 694 sesti jo pitkään.

Täydellinen taulukko omistuksista sivulla 57. en Arvopaperin vuoden 2013 gurujen 25yhteenlasketut omistukset OMXH25indeksin yhtiöissä yltävät 272 miljoonaan euroon. Summassa eivät ole mukana omistukset Nordeassa ja Teliasonerassa, koska niiden omistajaluettelot eivät ole nähtävissä Suomessa.

Kaikkiaan yhdeksässä yhtiössä sijoittajakuusikon omistukset nousevat yli kymmenen miljoonan euron. Kärjessä ovat YIT (runsaat 37 miljoonaa euroa), Amer Sports (runsaat 30 miljoonaa euroa) sekä Wärtsilä ja Sampo (molemmissa runsaat 23 miljoonaa euroa).

Neljää yhtiötä – Outokumpua, Rautaruukkia, UPM:ää ja YIT:tä – löytyy kaikkien kuuden salkuista. Amer Sportsia omistaa sitä vastoin ainoastaan Brotherus.

Tuttuun tapaan raportoimme kuukausittain, mitä osakkeita siMikko Laakkonen Ilkka Brotherus ARVOPAPERI JATKAA

15

PETRI ARTTURI ASIKAINEN, JARMO TEINILÄ

MIKA KAMENSKY, 65 PROFIILI

IHMISET

PÖRSSIVUOSI 2012 oli hyvä kulttuurille. Ainakin jos mittariksi ottaa Suomen Kulttuurirahaston arvonkehityksen. Tämä tietää kulttuuriapurahojen kasvua.

Kulttuurirahaston salkku tuotti yli 16 prosenttia ja omaisuuden arvo ylitti miljardin euron rajan. Erityinen ilonaihe oli Huhtamäki, jonka vuosituotto oli 64 prosenttia.

Kauppaneuvos Heikki Huhtamäki lah Ƥ enemmistön vuonna 1943 Kulttuurirahastolle, joka on vuosikymmenet yrittänyt ¡¡ Ƥ sukykyä. Nykyinen Huhtamäki on kovin Ƥ ͣ͜ Ǥ Kulttuurirahaston Huhtamäki-osak ͜͞​͜ ǡ mikä vastaa viidennestä koko salkusta. ”Mitään kiveen hakattua tai sääntöjen vaatimusta ei ole omistaa Huhtamäkeä.

Omistuksessa voidaan liikkua molempiin suuntiin”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä.

Entinen Kevan varatoimitusjohtaja ja KHO:n hallintoneuvos on johtanut Kulttuurirahaston hallitusta viime syksystä lähtien. Sijoitusmaailman hyvin tunteva Viherkenttä on istunut seitsemän vuotta Kulttuurirahaston hallituksessa ja vetänyt jo kolme vuotta raha-asiaintoimikuntaa.

Kulttuurirahaston miljardisalkussa on ͣ͡ ǡ ¡ selittää isot tuottoluvut. ”Viime vuosi oli ainutlaatuisen hyvä.

Onnistuimme lähes kaikissa omaisuuslajeissa”, Viherkenttä kommentoi.

Suomen Kulttuurirahaston tilivuosi päättyi syyskuun lopussa. Kalenterivuoden tuottoluvut ovat ennakkotietoja.

ELJAS REPO

JUHO KUVA

Kulttuurirahaston miljardisalkulle ennätystuotot

VAIKUTTAJA. Hallitusneuvos Timo Viherkenttä on Suomen Kulttuurirahaston

miljardiomaisuuden ylin vallankäyttäjä.

JARMO TEINILÄ

Taktisella allokoinnilla Veritaksesta Ilmariseen

ơ ×

16 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

STAFFAN SEVÓN vaihtaa Veritaksen Ilmariseen. Veritaksessa hänen vastuullaan oli kahden miljardin sijoitussalkku. Sevónin titteliksi tulee taktisen allokaation johtaja ja vastuulle useampi miljardi.

Kauppatieteen maisteri Sevón, 44,

on ehtinyt nähdä sijoitusmaailmaa monesta kulmasta. Hän hoiti pitkään osakesijoituksia Kevassa, josta pompasi ¡ ¡ Ǥ Viimeiset viisi vuotta Sevon on ollut Veritaksen sijoitusjohtaja.

ELJAS REPO

Kirjat nopeasti verkosta

www.talentumshop.fi

Wanhaa ja uutta varakkuutta

Pekka Kantanen

Antti Parviainen, Sami Järvinen

Osakekirjat kertovat

Sijoittamallako miljonääriksi? Mikä ettei!

Aikamatka pörssiin Mikä osuuskunta on ollut pörssin vaihtotähtenä useina vuosina? Mikä yhtiö on sosialisoitu kesken noteerauksen?

Entä mikä yhtiö on saanut pörssistä potkut? Eräs pörssiyhtiö onnistui kaatamaan Suomen Kommunistisen Puolueen, ja yhden kunnankin osakkeet on aikoinaan pörssissä noteerattu.

Arvopaperin kolumnistina tutuksi tulleen Pekka Kantasen teos on kiehtova sukellus syksyllä 100 vuotta täyttäneen Helsingin pörssin vaiheisiin. Ennen näkemättömät vanhat osakekirjat ja niihin liittyvät tarinat tarjoavat selailu- ja lukuelämyksen talous- ja henkilöhistorian parissa. Teos antaa hyvän käsityksen Suomen talouselämän kehityksestä.

Sijoittamalla miljonääriksi Ensin kannattaa kuitenkin tutustua omaan sijoittajaprofiiliin ja erilaisiin tapoihin vaurastua. Kirja antaa uusia näkökulmia sijoittamiseen, tutustuttaa erilaisiin sijoitustyyleihin ja esittelee, miten koti- ja ulkomaiset sijoittajat ovat näillä sijoitustyyleillä onnistuneet luomaan omaisuutensa. Mukana ovat mm. Erkki Sinkko, Pekka Viljakainen ja Christer Gardell.

Saat kirjasta konkreettiset esimerkit, mitä karikoita välttämällä ja mistä naruista vetämällä voi saavuttaa merkittäviä lisätuottoja, jopa miljoonia.

2012, 269 sivua, suositushinta 39 €

2012, 301 sivua, suositushinta 69 €

Tilaa osoitteesta www.talentumshop.fi tai soita 020 442 4100 *).

Nouda Talentum Shop -kirjakaupasta, Annankatu 34–36, Helsinki.

Myös muista hyvin varustetuista kirjakaupoista.

*) Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min.

Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.

Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

yhteisö Arvopaperi on Suomen ainoa sijoittamisen monikanavainen erikoismedia, jolla tavoitat yrityspäättäjät ja yksityissijoittajat joka kuukausi.

Arvopaperi-yhteisö on enemmän kuin osiensa summa: lehti, verkko ja tapahtumat takaavat ykkösluokan näkyvyyden vuoden ympäri.

Lisätiedot Ǥ ǤƤ

KOLUMNI

PENTTI FORSMAN

KUVA KIMMO LEHTONEN

Lupa hengähtää

E

urojärjestelmä näyttää pessimistien suruksi selviävän ensimmäisestä kriisistään.

Tyylipisteitä ei päättäjille tosin voi antaa.

Italian ja Espanjan valtionlainojen korot ovat kesän jälkeen alentuneet jo siedettävälle tasolle. Suuri kiitos tästä kuuluu EKP:lle, mutta myös Italian tuore pääministeri Mario Monti ja Espanjan hallitus tekivät oman osuutensa. Pelkkä EKP:n uhkaus tehdä kaikkensa euron hyväksi riitti painamaan korot alas.

Kuitenkin koko finanssikriisin rauhoittumista enteilee ehkä parhaiten osakemarkkinat. Sekä Yhdysvaltain että Euroopan osakkeiden odotettua volatiliteettia kuvaavat VIX-indeksit ovat palautuneet vuoden 2007 kesän tasolle. VIX-indeksi lasketaan osakkeiden osto- ja myyntioptioiden hinnoista, joten siinä ovat sijoittajien omat rahat pelissä. Suurten yritysten optioilla käydään erittäin paljon kauppaa.

Siksi VIX-indeksi on luotettava epävarmuuden mittari. Lehman Brothersin syksyn 2008 konkurssin aikaansaama aallokko on siten viimeinkin tasoittunut.

Ainakin tällä erää.

Myös pankkien osakkeet olivat vuonna 2012 parhaiden sijoituskohteiden joukossa. Samoin pankkien riskilisät laskivat reippaasti loppuvuonna, ja niiden ero yritysten vastaaviin kaventui. Luottamuksen paluun ja EKP:n tarjoaman runsaan likviditeetin ansiosta euribor-korot ovat hyvin matalalla tasolla, lähellä nollaa. Nämä euriborithan ovat suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille hyvin tärkeitä. 12 kk:n euribor on pudonnut vuoden 2011 kesästä 1,5 prosenttiyksikköä. Asuntovelkaiselle kotitaloudelle korkojen lasku kattaa arvonlisäveron korotuksen tuomat menetykset, ja rahaa jää vielä reippaasti yli.

Kaikki osakemarkkinoiden viestit eivät ole yhtä luettavia. Bloombergin keräämien analyytikkoarvioiden mukaan osinkotuotto on tänä vuonna euroalueella 4,5 prosentin tuntumassa ja Suomessa lähellä 5 prosenttia. Samaan aikaan vakaiden maiden 10 vuoden valtionlainojen korot ovat alle 2 prosenttia. Pidemmällä ajalla näin suuri ero on hyvin epätodennäköinen, joten osakkeet joko kallistuvat reippaasti tai analyytikkojen arviot osingoista ovat ylioptimistisia.

Keskinäisen syyttelyn tuoksinnassa monelta on unohtunut, että kaikki eivät voi säästää yhtä aikaa.

Kriisimaiden on pakko lisätä säästämistään, mutta muiden – joko Euroopassa tai maailmalla – täytyy vastaavasti tuhlata eli kuluttaa tai investoida. Siten elpyminen tuleekin olemaan hyvin hidasta, koska

Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti.

samaan aikaan velkaantumista joudutaan purkamaan. Yritysten investointien vauhdittuminen olisi parasta lääkettä kriisin jälkihoitoon.

Suomalaisten kotitalouksien mielestä Euroopan velkakriisissä pahin ei vielä ole ohi, vaikka asiantuntijat jo näkevätkin valoa. Tietyssä mielessä kansalaiset ovat oikeassa, sillä nyt ollaan panemassa Suomen valtion taloutta kuntoon. Se taas tietää itkua ja hammasten kiristystä pitkäksi aikaa. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot tulevat tänä vuonna laskemaan muun muassa veronkorotusten vuoksi.

Suurella joukolla kotitalouksia ei sukanvarressa ole juuri mitään pahan päivän varalle, joten sekin saattaa aiheuttaa huolta.

Toinen järkevä peruste kotitalouksien huolelle on ennusteista ja ennustajista saadut huonot kokemukset kriisin aikana. Asiantuntijat ovat pariin otteeseen luvanneet nousukäännettä, mutta jostain on pian ilmaantunut uusi, elpymisen taittanut tekijä. Ensin Kreikan, Irlannin ja Portugalin kriisit

JOKO OSAKKEET K ALLISTUVAT REIPPA ASTI TAI OSINKOARVIOT OVAT YLIOPTIMISTISIA. yllättivät ennustajat, ja myöhemmin kerhoon tulivat vielä Espanja ja Italia. Uusi yllätys voi nytkin odottaa sopivaa hetkeä – kuten esimerkiksi Italian vaalit tai Yhdysvaltojen sisäpolitiikka.

Suurin huolenaihe Euroopassa lienee kuitenkin yhteiskuntarauhan säilyminen. Meillä vanhemmilla ovat hyvässä muistissa vuoden 1968 Pariisin ylioppilasmellakat. Ennusteissa ei voi mitenkään ottaa huomioon näitä poliittisia riskejä, eikä niitä yleensä edes mainita riskiarvioissa. Ekonomistit lähtevät siitä, että hallitukset tekevät järkeviä päätöksiä ja että nuorison viehtymys anarkiaan pysyy keskustelupalstoilla. Kansalaiset ovat ehkä osin oikeassa pitäessään ekonomisteja taskulaskimina.

Tuskin olen ainoa ekonomisti, joka on jo lähes viisi vuotta joutunut pidättämään hengitystään. Nyt on viimein lupa henkäistä helpotuksesta, kun 1930-luvun kauhut eivät ole toistumassa. Suomalaisetkin näyttävät sopeutuvan normaaliin, niukkuuden aikaan.

19

REPORTAASI

20 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

LIIAN SUURI SUOMEEN

Kevan sijoitusjohtajan Ari Huotarin peukalon alla on yli kolmenkymmenen miljardin euron salkku.

Teksti Tommi Melender Kuvat Tuukka Koski 21

S

uomi on pieni, pääomaköyhä maa. Siksi Helsingin pörssiin tarvitaan kotimaisia ankkuriomistajia, sellaisia kuin valtion omistusyhtiö Solidium ja työeläkevakuuttajat Varma ja Ilmarinen.

Monet näkisivät mielellään vahvana kotimaisena omistajatahona myös Kevan, jonka osakesijoituksista vain viitisen prosenttia on Helsingin pörssissä. Varmalla osuus liikkuu viidessäkymmenessä ja Ilmarisella neljässäkymmenessä prosentissa.

Kunta-alan eläkevarallisuutta kaitsevan Kevan sijoitusten arvo ylsi vuodenvaihteessa 34 miljardiin euroon, mikä jää hiukan jälkeen Varmasta mutta on enemmän kuin Ilmarisella. Kaiken kaikkiaan Kevan sijoituksista viidennes on kotimaassa. Sijoitusjohtaja Ari Huotari luonnehttii kotimaisten sijoitusten osuutta varsin suureksi. Rivien välistä voi lukea, että se on jopa liiankin suuri.

Ymmärrätkö niitä, joiden mielestä Kevan pitäisi laittaa enemmän rahaa Helsingin pörssiin kotimaisen omistuksen tukemiseksi?

”Toki minä sen ymmärrän. Kun puhutaan 34 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta, sellaisille summille keksitään aina kaikenlaisia yhteiskunnallisia käyttötarkoituksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että meidän tehtävämme on huolehtia tulevien eläkkeiden rahoituksesta. Se on kirjattu selkeästi lakiin. Emme voi ottaa siihen rinnalle muita yhteiskunnallisia tehtäviä.”

Kevalla on runsaasti sijoituksia kehittyvien maiden osakkeissa. Eikö kehittyviin maihin voisi sijoittaa myös suomalaisfirmojen kautta?

”On totta, että Helsingin pörssin suurissa yhtiöissä on vain vähän Suomi-riskiä, koska ne toimivat kansainvälisesti. Ongelmaksi nousee kuitenkin likviditeetti. Helsingin pörssissä on vaikea liikutella suuria pääomaeriä, koska kaupankäyntivolyymit ovat Ǥ Ƥ likviditeettiä, ja heti tuli vastaan ongelmia. Jos haluamme tehdä altistumamuutoksia, siihen vaaditaan satojen miljoonien euro-

”OLISI SUURI YLL ÄT YS, JOS TÄSTÄ V UODESTA TULISI YHTÄ HY VÄ SIJOITUSV UOSI KUIN VIIME V UODESTA.” 22 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

jen liikkeitä. Sellaiset eivät oikein Helsingin pörssissä onnistu.

Esimerkiksi viime vuoden muutoksemme osakeriskissä olivat viidensadan miljoonan euron kertaluokkaa. Suurissa pörsseissä sellaiset toteutuvat nopeasti ilman markkinavaikutuksia.”

Toisin sanoen on turha odottaa Kevasta Varman tai Ilmarisen kaltaista ankkuriomistajaa?

”Me emme ole sitoutuneet historiallisesti samalla tavalla kotimaisten yhtiöiden omistamiseen, enkä voi mitenkään perustella nykytilanteessa kotimaisten osakesijoitusten merkittävää kasvattamista. Ajatellaan huviksi tilannetta, että ilmoittaisimme ostavamme miljardilla eurolla osakkeita Helsingin pörssistä. Siitähän ilahtuisivat ennen kaikkea toiset sijoittajat, joille avautuisi hyvä tilaisuus realisoida omistuksiaan. Pörssiyhtiöille ei niistä rahoista suurta iloa olisi. Se, että olemme mukana pääomasijoitusrahastoissa, mahdollistaa kasvavan suomalaisen yritystoiminnan tukemisen paljon tehokkaammin.”

Ettekö te sitten voisi vaikuttaa pörssiyhtiöissä suomalaisuuden eduksi?

”Meillä on selvä päätös, että emme osallistu omistamiemme yhtiöiden hallintoon. Sellainen ei sovi meidän kaltaisellemme portfoliosijoittajalle. Lisäksi hajautussääntömme ovat niin tiukat, että omistusosuutemme jäävät yksittäisissä yhtiöissä suhteellisen pieniksi. Ei niillä suuria valta-asemia hankita. Sitä paitsi näen periaatteellisella tasolla asian niin, että jos menee yhtiön hallitukseen, on toimittava ainoastaan yhtiön etujen mukaisesti. Jos eteen tuodaan investointilaskelma, joka todistaa ulkomaisen tehtaan suomalaista kannattavammaksi, niin kyllä silloin vaaka kääntyy ulkomaisen tehtaan hyväksi. Ei hallitus voi suosia suomalaista yhtiön kustannuksella.”

Edessä vaikea sijoitusvuosi Kansainvälisille markkinoille meneminen ei ole nakertanut Kevan sijoitustuottoja, päinvastoin. Se on päihittänyt viime vuosina vertailussa niin Varman kuin Ilmarisen. Tosin Keva voi myös ottaa enemmän riskiä, koska sitä eivät koske samanlaiset vakavaraisuussäännöt.

Viime vuonna Kevan sijoitustuotot nousivat vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta reiluun kahteentoista prosenttiin.

Osakesijoituksista kilahti kuudentoista prosentin tuotot. Luvut eivät tosin ole lopullisia, vaan perustuvat joulukuun puolivälin tilanteeseen. Lopulliset tilastot valmistuvat vasta tämän lehden ilmestymisen jälkeen.

Oletko tyytyväinen viime vuoteen?

”Ehdottomasti! Ovathan nuo huimia tuottolukuja tällaisen epävarmuuden keskellä. Vähensimme osakeriskiä viime vuoden

23

24 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

aikana. Siinä vaiheessa, kun osakesijoituksista alkoi olla kasassa 14–15 prosentin tuotot, totesin, että se on aivan tarpeeksi tällaisena vuotena. Vielä toissa vuonna lähdimme ostamaan lisää osakkeita, kun kurssit notkahtivat, mutta emme enää viime vuonna tehneet niin. Nykyoloissa pyrimme hakemaan osakeriskille vaihtoehtoja.

Mietimme riskifaktoritarkastelulla, miten saisimme osakeriskin kaltaista altistumaa ilman osakeriskin kasvattamista.�

Miltä alkanut vuosi näyttää sijoitusmielessä?

�Vaikealta. En usko, että esimerkiksi korkosijoituksissa nähdään läheskään samanlaisia yhdentoista prosentin tuottolukuja kuin viime vuonna. Se tuskin on edes teoreettisesti mahdollista. Osakkeita tukee vaihtoehtojen vähyys. Muista omaisuusluokista on vaikea saada samanlaisia tuottoja. Mutta kyllä osakemarkkinatkin kärsivät, jos maailmantalous alkaa kÜhistä tai Euroopan ja Yhdysvaltain ongelmat kärjistyvät uudestaan. Olisi suuri yllätys, jos tästä vuodesta tulisi yhtä hyvä kuin viime vuodesta. Toivon olevani väärässä, kuten usein olenkin. Olen tällainen peruspessimisti. Olisin varmasti vastannut viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana ihan samalla tavalla alkaneen vuoden näkymistä kuin nyt.�

�TESTASIMME FINANSSIKRIISIN AIK ANA MUUTAMAN KERR AN HELSINGIN PÖRSSIN LIKVIDITEETTIÄ, JA HETI TULI VASTA AN ONGELMIA.�

SIJOITUKSET OMAISUUSLAJEITTAIN Osakkeet 36 % KiinteistÜt 7,7 % Pääomasijoitukset 5 % Hedgerahastot 2,3 % HyÜdykesijoitukset 0,6 %

Korkosijoitukset 48,4 %

Olette laskeneet eurooppalaisten osakkeiden painoa salkussanne. Miksi näin?

â€?Aloitimme sen jo kymmenisen vuotta sitten, kun emme osanneet vielä edes aavistaa mitään euroalueen velkakriisin kaltaista. —”‘‘’ƒÂ? †‡Â?Â‘Â‰Â”ÂƒĆ¤Â?‡Â? ”ƒÂ?‡Â?Â?‡ ‘Â? ‘Â?Â?‡–‘Â?Ǥ ‹•¥Â?•‹ Œ—ŽÂ?‹Â?‡Â? sektori on velkaantunut ja kilpailukyky rapautunut. Parempia tuottoja saa sieltä, missä on Eurooppaa vahvempaa reaalikasvua.

Tämän vuoksi olemme laittaneet entistä enemmän varoja kehittyvien maiden osakkeisiin, erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueelle. MyÜs Pohjois-Amerikan paino on noussut, koska siellä on Eurooppaa terveempi väestÜrakenne ja taloudessakin enemmän uudistumiskykyä.�

Yrityslainoissa avautui pelin paikka Suurimman siivun Kevan salkusta haukkaavat korkosijoitukset, joiden osuus liikkuu 48 prosentissa. Osakkeissa on 36 prosenttia ja kiinteistÜissä kahdeksan prosenttia varallisuudesta. Pääomasijoitusten osuus yltää viiteen prosenttiin ja hedgerahastojen pariin prosenttiin. HyÜdykkeissä Kevalla on vajaa prosentti varallisuudestaan.

Huotari sanoo suoraan, että hyÜdykkeet ovat olleet pettymys.

Klassisten sijoitusoppien mukaan raaka-aineet tasapainottavat salkkua, koska korreloivat vain vähän osakkeiden kanssa. Näin ei kuitenkaan ole viime vuosina ollut, vaan hyÜdykkeistä saadut hajautushyÜdyt ovat jääneet olemattomiksi.

SIJOITUKSET MAANTIETEELLISESTI Suomi 19 % Kehittyvät maat 14 % Aasia ja Tyynimeri 5 % Japani 2 % Muut 1 %

Pohjois-Amerikka 23 % Eurooppa 35 %

Kannattaisiko hankkiutua kokonaan eroon raaka-aineista?

�Olin valmis vetämään ruksin hyÜdykkeiden päälle, mutta todennäkÜisesti mietimme uuden tavan sijoittaa niihin. Tähän saakka olemme sijoittaneet indeksipohjaisesti, vastedes altistuminen voitaisiin toteuttaa muulla tavalla johdannaisten avulla. Testasimme hyÜdykesijoittamista teoreettisesti mallintamalla, ja totesimme että siitä voi sittenkin saada hajautushyÜtyjä. Toisaalta meidän kaltaisemme sijoittajan ei kannata askarrella. Ettei touhu menisi hyÜdykkeiden kanssa nyhräämiseksi, ne pitäisi nostaa kolmeen– neljään prosenttiin koko allokaatiosta.�

25

Säilyvätkö korkosijoitukset samalla tavalla salkun kivijalkana kuin tähän mennessä?

”Korkosalkkumme ydin muodostuu Suomen ja Saksan valtionlainoista. Viime vuosien tapahtumat panevat kysymään, kuinka hyvin tällä tavalla rakennettu korkosalkku toimii tulevaisuudessa.

Näkisin kuitenkin, että valtionlainoilla säilyy vastedeskin tärkeä asema, ne ovat eräänlaisia turvasatamia. Olemme siivonneet pois velkaisten ongelmamaiden lainapaperit. Yrityslainasalkkumme puolestaan on toiminut hyvin. Pääsimme hyötymään siitä, kun muun muassa vaikeuksissa olevat pankit joutuivat realisoimaan Ǥ Ƥ ǡ ja me lähdimme ostamaan niin paljon hyvää yrityslainakantaa kuin saimme. Emme yritä päihittää markkinoita lyhytaikaisilla ajoituksilla, mutta olemme valmiit hyödyntämään sellaiset mahdollisuudet, joita avautuu tämänkaltaisista markkinavääristymistä.”

vaikuttaa siihen, että emme tee suoria kiinteistösijoituksia ulkomaille. Olin säästöpankkiryhmässä silloin kun siellä oli ruumiinpesu käynnissä, realisoimme ’ansiokkaita’ sijoituksia Brysselissä ja Karibialla. Mielelläni näkisin kiinteistöallokaatiomme kasvavan, ƪ Ǥ kana kiinteistöt pitivät yllättävänkin hyvin hintatasonsa.”

Millaisia kokemuksia Kevalla on hedgerahastoista?

”Moni niistä on nimittänyt itseään absoluuttisen tuoton rahastoksi, mutta jos katsotaan miten niillä on viime vuosina mennyt, niin eihän se nimitys ole aivan paikkaansa pitänyt. Olemme vähitellen kasvattaneet hedgerahastojen osuutta, ja ajatuksena on ollut rakentaa 12–15 rahaston salkku. Pienet resurssimme aiheuttavat jonkin verran ongelmia, koska hedgerahastosalkun pyörittäminen vaatii erityisasiantuntemusta. Minusta meillä on kuitenkin varaa kasvattaa hedgerahastojen osuutta.”

Kiinteistösijoituksenne painottuvat Suomeen. Miksi näin?

Päteekö sama pääomasijoituksiin?

”Ehdoton valtaosa on todellakin kotimaisia suoria kiinteistösijoituksia. Sen lisäksi meillä on jonkin verran kotimaisia, eurooppalaisia ja kehittyvien maiden kiinteistörahastoja. Oma taustani

”Kyllä. Pääomasijoitusmarkkinalla näkyy pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin kohdistuva sääntelyn kiristyminen. Ne joutuvat realisoimaan taseestaan pääomasijoituksia, mikä avaa mahdollisuuksia jälkimarkkinoilla. Tilanne on samanlainen kuin yrityslainoissa taannoin.”

PERSOONA

Tähtitiede vaihtui rahan pyörittämiseen JOS ARI HUOTARI olisi toteuttanut nuoruuden haaveensa, hän tutkisi nyt tähtitaivasta kurssikäppyröiden asemesta. ”Olin lukiossa varma, että rupean tähtitieteilijäksi, tykkäsin matematiikasta ja fysiikasta. Kun olin katsellut yhden syksyn yliopistolla sitä touhua, päätin että haluan sittenkin ihmisläheisempään ammattiin”, Huotari sanoo.

Hän lähti teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan tuotantotaloutta, mutta sekään ei osoittautunut nappivalinnaksi. Lopulta Huotari valmistui maisteriksi kauppakorkeakoulusta. ”Olenko katunut sitä, etten ruvennut tähtitieteilijäksi?

Kyllä, aina silloin kun sijoitushommat eivät mene oikein putkeen”, Huotari vitsailee.

Tähtitiede ja teoreettinen fysiikka kiehtovat häntä edelleen sen verran, että hän seuraa harrastusmielessä, mitä niissä tapahtuu.

Kevassa Huotari on työskennellyt kahdeksantoista vuotta, joista viimeiset kaksitoista sijoitusjohtajana. Ennen sitä hän teki pankkiuraa säästöpankkiryhmässä. ”Minut nimitettiin kolmekymppisenä kriisipankin johtokuntaan. Olin vähän ihmeissäni, kun lähimmät alaiset olivat kuusikymppisiä. Sanoinkin, että he ehtivät yhdessä päivässä unohtaa pankkialasta enemmän kuin mitä minä siitä tiedän. Nöyryyttä siinä oppi, kun kaikki hajosi ympärillä.”

Samana päivänä, kun tuli päätös Suomen Säästöpankin pilkkomisesta, Huotari lähetti työhakemuksen Kevan talousjohtajan virkaan. Sillä tiellä hän edelleen on.

26 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

Valtaosa salkunhoidosta ulkoistettu Tehokkaasti maailmalle hajautetun salkun pyörittäminen Helsingistä ei ole yksinkertaista. Huotarin mielestä se ei omin voimin edes onnistuisi. On haihattelua kuvitella, että suomalainen voisi pärjätä paikallisille Aasian tai Pohjois-Amerikan markkinoilla.

Kevan sijoituksista 55 prosenttia on ulkoistettu kansainvälisille omaisuudenhoitajille. Huotari uskoo, että osuus kasvaa tulevina vuosina. Hän haluaa rakentaa Kevasta ammattitaitoista sijoituspalveluiden osto-organisaatiota.

Mitä se tarkoittaa?

”Ensi arvoisen tärkeää on etukäteinen riskienhallinta. Sitten kun raha lähtee käsistä, voimme vain seurata aktiivisesti taustalta ja reagoida tarvittaessa.”

Miten olette onnistuneet omaisuudenhoitajien valinnassa?

”Olen ollut tyytyväinen tuloksiin, mutta kun näin suuri osa salkusta on ulkoistettu, aina mahtuu mukaan myös niitä, jotka eivät saavuta tavoitteitaan. Siinä vaiheessa, kun alkaa näyttää siltä, että tilanne ei korjaannu, täytyy puuttua peliin. Enemmän kuitenkin tapahtuu sellaista, että kun olemme valinneet jonkun omaisuudenhoitajan toteuttamaan tiettyä strategiaa, tiimissä tulee odottamattomia henkilövaihdoksia. Joskus taas rahasto muuttaa luonnettaan eikä enää toteuta sitä strategiaa, johon halusimme sijoittaa. Silloinkin joudumme joskus sanomaan kiitos ja näkemiin.”

Suurin osa salkunhoitajista häviää kulujen jälkeen vertailuindeksilleen. Onko vaikea löytää parhaat?

”On, ehdottomasti. Panostamme analysointiin. Jos esimerkiksi haluamme rakentaa Japanin osakesalkkua, niin ryhdymme ensin tutkimaan ulkopuolisten konsulttitalojen tietokantoja ja keräämme niiden avulla mahdolliset omaisuudenhoitajat. Alkuvaiheessa heitä voi olla satoja. Sitten perkaamme sellaiset, jotka parhaiten vastaavat sitä mitä me haluamme, jolloin jäljelle voi jäädä esimerkiksi parikymmentä. Heille lähetämme perusteelliset

”YRIT YSL AINAT POLJETTIIN IHAN MUTA AN FINANSSIKRIISIN AIK ANA, JA ME L ÄHDIMME OSTAMA AN NIIN PALJON HY VÄ Ä YRIT YSL AINAK ANTA A KUIN SAIMME.”

Ohjaa taloutesi oikealle tielle

kyselylomakkeet ja tutkimme tarkkaan, millainen tiimi heillä on ja miten se on pärjännyt. Tämän jälkeen vaihtoehdot tiivistyvät ehkä puoleen tusinaan. Sitten käymme tapaamassa omaisuudenhoitajia henkilökohtaisesti ja käymme vielä kaiken saatavilla olevan datan läpi. Lopullinen valinta kohdistuu yhteen tai muutamaan omaisuudenhoitajaan. Koko prosessi vie kuukausia.”

Mullistuksia luvassa Kevan sijoitustoiminta sai vauhtia, kun kuntasektori päätti kahdeksankymmentäluvun lopulla ryhtyä keräämään puskureita tulevia eläkkeitä varten. ¡¡ Ú Ƥ ǡ ¡¡ ¡¡ eläkemaksuihin kohdistuvia nousupaineita. Eläkemaksut ovat kunnille suuri kuluerä, joten jos ne yhtäkkiä pomppaisivat ylöspäin, vaikutukset tuntuisivat karulla tavalla kuntien kassassa.

Huotari joutuu pitämään jatkuvasti mielessään kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitustasapainon.

Miltä tulevat vuodet näyttävät eläkejärjestelmän näkökulmasta?

”Olemme vuoden 2017 paikkeilla tilanteessa, jolloin sisään tulevat eläkemaksut eivät enää riitä kattamaan eläkemenoja. Sitten aletaan käyttää sijoitustoiminnan tuottoja ja ennen pitkää pääomiakin.

Takavuosina meidän ei tarvinnut miettiä kovin paljon likviditeettiä vaan saatoimme keskittyä pitkäjänteiseen sijoitustoimintaan.

Nykytilanteessa täytyy toisaalta varmistaa, että sijoitustuottoja kertyy tarpeeksi ja toisaalta muokata salkkua sellaiseksi, että siitä pystyy järkevästi realisoimaan varoja eläkkeiden maksuun.

Monissa maissa on samankaltainen tilanne. Kun sijoituksista aletaan eri puolilla irrottaa varoja eläkkeiden maksuun, se vaikuttaa väistämättä pääomamarkkinoiden toimintaan.”

Tämäkin lienee osaltaan syynä siihen, että Keva pyrkii tehokkaaseen globaaliin hajautukseen?

”Ilman muuta. Jos Helsingin pörssissä tai suomalaisilla kiinteistömarkkinoilla useampi suuri sijoittaja ryhtyisi realisoimaan yhtä aikaa, vaikutukset hintatasoon olisivat dramaattiset. Korvaavia ostajia olisi hankala löytää. Tämä on vain teoreettinen esimerkki, mutta kuvastaa sitä, että meidän on mietittävä tarkkaan, mitä ja milloin kannattaa realisoida. Vaikeuksia tulee, elleivät hajautus ja likviditeetti ole kunnossa.”

Terhi Majasalmi

Totuus taloudestasi Totuus taloudestasi saa sinut pohtimaan suhdettasi rahaan ja auttaa sinua ohjaamaan taloutesi toivomallesi tielle. Kantavana teemana ovat sijoitustoiminnan näkyvät tulokset ja niiden toistettavuus.

Kirja haastaa pohtimaan omaa rahaidentiteettiä, kehittämään taloudellisia taitoja ja asettamaan taloudellisen päämäärän – turvan, riippumattomuuden tai rikkauden.

2012, 238 sivua, suositushinta 39 €

Tilaa osoitteesta www.talentumshop.fi tai soita 020 442 4100.

Nouda Talentum Shop -kirjakaupasta, Annankatu 34–36, Helsinki.

Myös muista hyvin varustetuista kirjakaupoista.

KUUKAUDEN OSAKE

28 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

HUOMENNA ON PAREMMIN Venäjältä kuuluu pitkästä aikaa hyviä uutisia, kotimaassa liiketoiminta on normalisoitumassa. Atriassa näyttäisi olevan aineksia käänneyhtiöksi.

Teksti Tommi Melender Kuvat Aleksi Poutanen

O

stitko Atriaa lokakuun lopussa ennen syysneljänneksen osavuosiraportin julkistusta? Jos ostit, onneksi olkoon.

Tammikuun alkupuoliskolla Atrian osake liikkui neljäkymmentä prosenttia korkeammalla. Sijoittajat näkevät lihanjalostajassa potentiaalisen käänneyhtiön.

Marraskuun 2011 Arvopaperissa Handelsbankenin analyytikko Robin Santavirta arvioi, että ratkaisevinta Atrian kurssikehitykselle on se, onnistuuko yhtiö kääntämään tappiollisen Venäjän-liiketoimintansa.

Viime vuosina hyvät uutiset itänaapurista ovat jääneet vähiin. Atriaa ovat rassanneet ylikapasiteetti, kohonneet kustannukset ja pieleen menneet investoinnit Moskovan alueella. Syysneljänneksellä

Atria teki Venäjällä voitollisen tuloksen ensimmäistä kertaa vuoden 2008 Campomosyritysoston jälkeen. Se oli iloinen yllätys. ”Muutosohjelmamme etenee hyvin, ja olemme saaneet kustannussäästöjä etupainotteisesti”, Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn sanoo.

Virallisena tavoitteenaan Atria on pitänyt voitollista tulosta Venäjällä vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Gröhnin mielestä tavoitetta ei tarvitse muuttaa, vaikka plussaa tulikin vuoden verran etuajassa. Ainekset pysyvämmälle tulosparannukselle itänaapurissa alkavat olla kasassa tämän vuoden kallistuessa kohti loppuaan.

Markkinaykkönen Pietarissa Lihanvalmistetuotannon lopettaminen Moskovan alueella on tervehdyttänyt At-

rian liiketoimintaa. Tuotanto keskittyy Pietariin Gorelovon ja Sinyavinon tehtaille, joiden tehostamisesta koituvat kustannussäästöt toteutuvat täysimääräisinä tämän vuoden alusta. ”Olemme Pietarissa lihavalmisteissa markkinajohtaja noin kahdenkymmenen prosentin markkinaosuudella. Paikalliset kuluttajat tuntevat hyvin Pit Product -brändimme.”

Moskovassa Atrialla ei mene yhtä hyvin.

Markkinaosuudet ovat jääneet vaatimattomiksi, minkä Gröhn kääntää positiiviseksi tähdentämällä, että Moskovassa avautuu kasvumahdollisuuksia. Atria ei ole vetäytymässä sieltä lihavalmistetuotannon lopettamisesta huolimatta.

Venäjällä kulutetaan lihaa henkeä kohti vähemmän kuin Pohjoismaissa. Elintason nousu lisää kulutusta ja siirtää sitä kohti

29

korkeamman jalostusasteen tuotteita.

Gröhnin mukaan menestys Venäjällä ei kuitenkaan tule helpolla. Kasvavat markkinat houkuttavat muitakin lihanjalostajia, ja kilpailua piisaa.

Omat koukeronsa itänaapurissa tuovat raaka-ainehintojen ja valuuttakurssien vaihtelut. Atria tuo suurimman osan raaka-aineistaan Venäjän ulkopuolelta, joten ruplan liikkeet voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. ”Viime aikoina rupla on onneksi pysynyt suhteellisen vakaana”, Gröhn sanoo.

Suomi pysyy kivijalkana Vaikka Venäjän-liiketoiminta heiluttelee Atrian osakekurssia, sen osuus konsernin liikevaihdosta jää yhdeksään prosenttiin.

Viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana itänaapurista kertyi ylimmälle riville runsaat 93 miljoonaa euroa.

Gröhnin edeltäjä Matti Tikkakoski uumoili Arvopaperissa syyskuussa 2007, että Venäjä olisi yhtiölle 200 miljoonan euron bisnes vuonna 2010. Ne laskelmat ovat menneet uusiksi. Tikkakosken mainitseman kasvutavoitteen toteutuminen olisi edellyttänyt reippaampia yritysostoja. ”Emme hae yritysostoja Venäjällä, vaan keskitymme kaikin voimin orgaaniseen kasvuun”, Gröhn sanoo.

Marraskuun lopussa Atria poisti pitkän ajan taloudellisista tavoitteestaan kohdan,

jossa pyrittiin nostamaan kansainvälisen liiketoiminnan osuus puoleen liikevaihdosta. Nykyisin sen osuus liikkuu neljänkymmenen prosentin paikkeilla. ”Toki ulkomailta saatava kasvu on meille vastedeskin tärkeää, mutta emme näe tarpeelliseksi asettaa numeraalista tavoitetta kansainvälisen liiketoiminnan osuudesta.”

Suomessa Atria vahvisti viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana markkinaosuuksiaan leivänpäällisissä, ruokamakkaroissa ja valmisruuissa. Yhtiö arvioi, että sillä on runsaat kaksikymmentäviisi prosenttia vähittäiskaupan kokonaismarkkinoista.

Kotimainen liiketoiminta alkaa Gröhnin mielestä lähennellä pitkästä aikaa normaaliolosuhteita. Lihamarkkinatilanne on parantunut ja myyntihinnat vahvistuneet. ”Vuosi 2011 oli todella vaikea, kun Euroopassa oli sianlihasta ylitarjontaa ja rehujen ja viljojen kallistuminen nosti lihan hintaa.

Emme pystyneet siirtämään kustannuksia riittävän hyvin myyntihintoihin.”

Lihan tuonnin väheneminen ja tuontilihan kallistuminen hyödyttävät kotimaista liharaaka-ainetta käyttävää Atriaa. Ulkomaisia tytäryhtiöitä sitä vastoin tuontilihan kallistuminen rassaa.

Atria on pönkittänyt kotimaassa kannattavuuttaan tehostamalla ja saneeraamalla.

Matalakatteisessa lihanjalostusbisneksessä tehokkuus on elinehto, sillä satsaukset brändäykseen ja markkinointiin eivät auta,

jos tuotanto ja logistiikka tökkivät.

Heiluntaa Ruotsissa Suomen jälkeen Atrian toiseksi suurimman markkinan muodostaa Skandinavia, joka tuo 28 prosenttia liikevaihdosta. Ruotsissa lihanjalostusmarkkina on ollut Suomea sirpaloituneempi, mutta sielläkin on tapahtunut konsolidoitumista.

Atria kisasi viime vuosikymmenellä HK:n kanssa Swedish Meatsin ostosta, mutta jäi kilpalaulannassa kakkoseksi. Se taisi lopulta olla vain hyväksi. HK sai hikisen savotan ryhtyessään tervehdyttämään jähmeää ja tehotonta ostokohdetta. Kun Swedish Meats meni Atrialta sivu suun, se hankki arvoketjussa ylempänä olevan Sardusin.

Toki Atriakin on joutunut tehostamaan toimintaansa Ruotsissa. Se lopetti kuluttajapakatun lihan valmistamisen kannattamattomana ja siirsi kinkkutuotteiden valmistuksen ja leivänpäällisten viipaloinnin Halmstadin tehtaalta Malmön tehtaalle.

Myös skandinaavisilla markkinoilla Atrialle on koitunut harmia raaka-aineiden kallistumisesta. ”Hinnanvaihteluista johtuvat paineet näkyvät Ruotsissa vielä selvemmin kuin Suomessa, koska sopimukset ovat siellä lyhyempiä. Lisäksi päivittäistavaramarkkina kasvaa Suomea hitaammin”, Gröhn sanoo.

Ruotsissa Atria tunnetaan ennen muuta Sibylla-brändistä. Vahvimmat asemat yhti-

Pitkän linjan atrialainen JUHA GRÖHNILLÄ (s. 1963) riittää yhtiöuskollisuutta. Hän on ollut Atrian palkkalistoilla vuodesta 1990.

Tosin Atriaa ei ollut vielä olemassa silloin, kun Gröhn aloitti. Silloin yhtiön nimi oli Lihapolar, ja Gröhn pestattiin työnjohtajaksi. Erilaisten johtotehtävien kautta hän eteni 2006 Atria Suomen toimitusjohtajaksi ja konsernin varatoimitusjohtajaksi. Atria Skandinaviaa Gröhn ehti luotsata 2010–2011 ennen kuin nousi Matti Tikkakosken seuraajana Ƥ Ǥ ”Onhan pitkästä kokemuksesta hyötyä.

Tunnen yhtiön ja toimialan varsin tarkkaan.

Vuosien varrella olen myös nähnyt, miten kuviot ovat muuttuneet”, Gröhn sanoo.

Johtajana Gröhn luonnehtii itseään pikemminkin toiminta- kuin numerolähtöiseksi. Hän ei halua linnoittautua pöytänsä taakse vaan kiertää paljon niin Suomessa kuin ulkomailla kuulostelemassa asiakkaiden ja kuluttajien tuntemuksia.

30 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

Osake ei enää polkuhinnoissa kurssinousua voi pitää perusteltuna. Syysneljänneksen osavuosiraportin jälkeen analyytikot nostivat tulosennusteita, ja odotukset positiivisesta käänteestä saivat yhtiön arvostuskertoimet näyttämään kohtuuttoman matalilta.

Tammikuun alkupuoliskon vajaan 7,50 euron kurssitasolla Atrian p/e-luku liikkuu kymmenen tienoilla. Se vastaa suunnilleen yhtiön historiallista arvostuskeskiarvoa. Alihinnoittelu näyttäisi siis

ATRIAN KOVAA

purkautuneen kurssinousun myötä.

Suhteessa ulkomaisiin verrokkeihinsa Atria näyttää kuitenkin edelleen huokealta, varsinkin jos mittatikkuna käytetään taseperusteisia arvostuskertoimia.

Factsetin konsensusennusteiden mukaan Atrian p/b-luku jää 0,4 tasolle. Toki oman pääoman tuototkin ovat vaatimattomat, tänä vuonna viitisen prosenttia.

Analyytikoilla riittää uskoa Atriaan, sillä kahdeksasta yhtiötä seuraavasta pankista tai analyysitalosta kolme suosit-

KURSSIKEHITYS

taa ostamaan osaketta ja kaksi ylipainottamaan. Konsensusnäkemykseksi tulee ”ylipainota”.

Jos odotukset positiivisesta käänteestä voimistuvat talven ja kevään aikana, osakkeessa piilee nousuvaraa. Vaarana kuitenkin on, että raaka-ainekustannukset iskevät kannattavuuteen, kuten on käynyt aiempina vuosina. Se tekee osakkeesta haavoittuvaisen.

MARKKINA-ARVO

206

Atria Suomalaiset osakkeet

meur

SUOSITUKSET EUROA

Pankkiiriliikkeet

kappaletta

20

8 6 4 2

15

0 osta ylipainota pidä vähennä myy Konsensussuositus

Osta 10

LIIKETOIMINTA 2011 2012e 2013e

Liikevaihto, meur 1 302 10 Liikevoitto, meur -4 Voitto ennen veroja, meur 402 Nettovelat, meur Oman pääoman tuotto, % -1,2

5

1 333 33 21 399 2,4

1 363 42 29 385 4,7

TULOS JA OSINGOT 2011

Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa 2009

2012

2012e 2013e

-0,18 0,20

0,36 0,20

ARVOSTUSVERROKIT p/e p/b 2012e 2012e

PLUSSAT MIINUKSET + Venäjän käänne + Tulosparannusodotukset + Vahvat markkina-asemat

– Raaka-ainekustannukset – Kireä kilpailu – Matalakatteinen toimiala

0,73 0,32

Atria HKScan Lännen Tehtaat Bonduelle ALK-Abello Campforio

9,5 10,3 13,9 10,7 32,9 13,3

0,4 0,5 0,7 1,1 1,7 0,8

ev/ebitda 2012e

6,3 5,0 6,4 6,3 12,3 6,0

31

LÄHDE: FACTSET

0

Lihantuottajien omistama ATRIA SYNTYI 1991 Itikan ja Lihakunnan yhdistyessä. Samana vuonna mukaan tuli vielä Pohjanmaan Liha.

Syntyhistoria näkyy Atrian omistajarakenteessa. Valta yhtiössä on tiukasti lihaosuuskuntien käsissä. Ne omistavat kaikki listaamattomat KII-osakkeet, joilla saa yhtiökokouksessa kymmenkertaisen äänivallan. Atrian osakekannasta

lihaosuuskunnilla on hallussaan 60 prosenttia.

Puhdasoppista sijoittajaa saattaa kismittää moinen vallan keskittyminen, koska lihantuottajat ovat Atrian tärkeitä tavarantuottajia. Kumpi niille merkitsee lopulta enemmän: lihasta saatava hinta vai osakkeista saatavat osingot?

Ainoana yksityishenkilönä Atrian

kymmenen suurimman omistajan joukkoon nousee seinäjokelainen ravimiehenä ja kiinteistösijoittajana tunnettu Reima Kuisla. Niukasti top tenin ulkopuolelle jää Stockmannin ja Raision suuromistajana tunnettu Kari Niemistö.

Ulkomaiset sijoittajat eivät Atriasta ole innostuneet, sillä hallintarekisterissä on alle kolme prosenttia yhtiön osakkeista.

SUURIMMAT OMISTAJAT

Reima Kuisla Osakkeita 307 000 kpl Omistus 1,1 %

Itikka Osakkeita 8 451 933 kpl Omistus 29,9%

Veritas Osakkeita 416 000 kpl Omistus 1,5 % Muut Omistus 31,5 %

Pohjanmaan Liha Osakkeita 749 538 kpl Omistus 2,7 % Varma Osakkeita 767 411 kpl Omistus 2,7 % Mandatum Life Osakkeita 800 858 kpl Omistus 2,8 %

Lihakunta Osakkeita 7 858 997 kpl Omistus 27,8 % Sisältää sekä A-sarjan että KII-sarjan osakkeet. Ulkomaalaisomistuksessa 2,6 prosenttia osakkeista. Tilanne 31.12.2012.

32

Üllä on Atria Delin markkinoimissa Ridderheims- ja Falbygdens -herkuttelutuotteissa, jotka ovat kolmenkymmenen prosentin markkinaosuudella tuoteryhmänsä ykkÜsenä. Ruokamakkaroissa Atria on joutunut kiristyneessä hintakilpailutilanteessa karsimaan huonosti kannattavia tuoteryhmiä.

Pienimmän liiketoiminta-alueen muodostaa Baltia, joka vastaa kolmea prosenttia Atrian liikevaihdosta. Syysneljänneksellä Baltia teki ainoana miinustulosta. Toteutetut hinnankorotukset pienensivät myyntivolyymejä ja liikevaihtoa.

Hintaneuvottelut ratkaisevat Lihanjalostajat soveltuvat periaatteessa mainiosti pitkäjänteisen sijoittajan salkkuun. SyÜminen kuuluu perustarpeisiin, joten liha, makkara ja leikkeleet tekevät kauppansa myÜs laskusuhdanteissa. Kiivastahtisemmaksi muuttuva yhteiskunta puolestaan ohjaa ruokailutottumuksia pitemmälle jalostettuihin tuotteisiin ja valmisruokiin, mikä tuo lihanjalostajille parempia katteita.

Lähiaikoina sijoittajat saavat jännätä sitä, kuinka Atria onnistuu kotimaassa hintaneuvotteluissaan vähittäiskaupan kanssa. Raaka-aineiden kallistuminen ja tuottajahintojen nousu luovat paineita hilata lopputuotteiden hintoja ylÜspäin.

Hinnankorotukset eivät ole läpihuutojuttu, sillä vähittäiskaupan keskittyminen on parantanut sen neuvotteluvoimaa.

Tilastokeskuksen mukaan lihan kuluttajahinnat nousivat marraskuussa runsaat yksitoista prosenttia vuodentakaisesta.

Nordean analyytikot huomauttavat, että raaka-aineet kallistuivat vielä enemmän. �Koska myyntihinnat nousevat raakaainekustannuksia hitaammin, vaarana on marginaalien heikkeneminen. Seuraava hintajakso alkaa helmikuussa, ja jos korotukset jäävät pariin prosenttiin, kestää kesään asti viedä kohonneet raaka-ainekustannukset lopputuotteiden hintoihin�, Nordea kommentoi Atrian tilannetta.

Viljan hintojen nousu kesällä ja syksyllä

ONNISTUUKO ATRIA SIIRTÄMÄ ÄN KOHONNEITA ǧ ǧ KUSTANNUKSIA MY Y NTIHINTOIHIN?

ETEENPÄIN. Juha GrÜhn ei ole ollut tyytyväinen Atrian tuloskehitykseen, mutta suunta on kohti parempaa.

on perinteisesti nakertanut Atrian tulosta seuraavan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Huolestuttavia merkkejä on siis ilmassa, vaikka Atriassa muhiikin potentiaalia käänneyhtiÜksi.

GrÜhn ei asemansa vuoksi voi juuri kommentoida asetelmia hintaneuvotteluissa vähittäiskaupan kanssa. Erityisen huolestuneelta hän ei kuitenkaan vaikuta. �Aina meillä on ollut viivettä siirtää raaka-ainekustannuksia eteenpäin. Tilanne on kuitenkin parantunut, ja kun

markkinatilanne on tasapainoisempi, se parantaa asetelmia meidän kannaltamme�, GrÜhn sanoo.

Analyytikoilla riittää uskoa Atrian tuloksentekokyvyn tuntuvaan paranemiseen.

Factsetin konsensusennusteet uskovat osakekohtaisen tuloksen kaksinkertaistuvan tänä vuonna 0,73 euroon. Siihen nähden osake ei vaikuta kalliilta tammikuun alkupuoliskon seitsemän ja puolen euron kurssitasolla.

33

KULTA

SULAA RAHAA. Vanhat hopea-aterimet ja astiat menevät

sulatettaviksi Rasmussenin valimossa.

MUODONMUUTOS. Kultaromu pannaan upokkaaseen sulatettavaksi, minkä jälkeen se valuu sulana kultana ulos.

Kierrättäminen on kultakaivos Sinne pataan vain mummon rintarossi, hopeiset liemikauhat ja muut aterimet.

Teksti Esko Rantanen Kuvat Sakari Majantie

N

orjalainen perheyhtiö K. A. Rasmussen on pohjoismaiden johtava romukullan, -hopean, -platinan ja -palladiumin kierrättäjä.

Suomessa Rasmussen on suuri romujalometallien kerääjä. Metallin se toimittaa Norjan Hamariin, jossa sijaitsee Rasmussenin jalostuslaitos. Sinne joutuu valtaosa Suomen romujalometalleista.

Romujalometallin kierrätys on monivaiheinen prosessi, jossa Rasmussenilla on muutamia liikesalaisuuksien arvoisia niksejä.

Hallituksen puheenjohtaja Harald U.

34 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

Sverdrup esittelee Hamarin jalostuslaitosta intohimoisesti. Insinööri nauttii, kun saa esitellä vierailleen tehtaan hienouksia.

Turha odottaa kliinistä ja digitaalista ympäristöä. Yhtiön tekniikka on vanhaa, mutta se on tarkoituksenmukaista ja se toimii. ”1950-luvulta peräisin oleva valssit kestävät, kun niitä huolletaan hyvin”, sanoo tuotepäällikkö Niklas Sundman Rasmussenin Suomen yhtiöstä. ”Se, joka tulee Rasmussenille, saattaa tehdä 30–40 vuoden työuran. Henkilöstö on luultavasti keskimäärin vanhempaa kuin norjalaisyrityksissä yleensä”, Sverd-

rup kertoo.

Sverdrup tähdentää moneen kertaan, että ”mitään ei prosessissa mene hukkaan”.

Jokaisen pölyhiukkasenkin yhtiö ottaa talteen. Kultaa, hopeaa tai platinaa ei ole vara hävittää.

Tehtaalla käyvä vierailija selviää kuitenkin ilman metallinpaljastinta.

Korut ja paikat kiertävät Kierrätys on kestävä liikeidea myös kultabisneksessä. ”Kaivokset ehtyvät, köyhien maiden elin-

KULTA

■ YHTIÖ

Professori palautti järjestyksen

K. A. RASMUSSENIA HALLITSEE hallituksen

puheenjohtaja Harald U. Sverdrup, joka omistaa lähes puolet yhtiön osakkeista.

Muita omistajia ovat hänen veljensä Torleiv Sverdrup ja sisarensa Elizabeth S. Rasmussen sekä serkkunsa Kjell-Arne Rasmussen.

Toimitusjohtaja Tore Aasbakken on suvun ulkopuolelta.

Vuonna 2007 Rasmussen oli huonossa kunnossa. Lundin yliopiston metallurgian professorina toiminut ja vieläkin toimiva Harald Sverdrup tuli ja erotti silloisen palkkajohtajan. Hän uudisti sekä myynnin että tuotekehityksen, jotka Sverdrupin mukaan olivat retuperällä.

Liikevaihtoa Rasmussen keräsi viime vuonna 2,3 miljardia Norjan kruunua eli runsaat 300 miljoonaa euroa.

Suomen tytäryhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli 70 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuoteen oli 99 prosenttia. Tytär toi merkittävän osan Rasmussenin liikevoitosta.

KILO. Kilon painoisen harkon arvo on noin 40 000 euroa.

taso nousee, metallien kysyntä kasvaa”, Sverdrup sanoo.

Maailman kultavarannoista suurempi osa on koruina ja muina tuotteina maan pinnalla ja selvästi pienempi osa maan uumenissa ja vuorissa. Tämä takaa sen, että kierrätettävää ja jalostettavaa Rasmussenille riittää, vaikka kaivosten pitoisuudet köyhtyvät ja kullan kaivaminen kallistuu.

Kaikki kulta tulee ennen pitkää kierrätettäväksi, jopa haudoista löytyvät kultahampaat. Kullan kiertoaika on 60 vuotta.

Poikkeus voi olla valtameren pohjaan uponnut kultalasti.

Talouden kriisit nostavat yleensä kullan

hintaa. Eurokriisin pahin vaihe on talttunut, ja kultamarkkinoilla vallitsee rauha.

Hallituksen puheenjohtaja Sverdrup ennustaa, että tämän vuoden lopulla kulta maksaa 2000–2200 euroa unssilta. Vuoden vaihteessa kulta maksoi 1700 euroa.

Platinaa lannoiteteollisuudelle Sverdrup on ylpeä yhtiössä tehdyistä keksinnöistä. Hän luottaa henkilöstön kykyyn kehittää ja tehdä jatkuvia parannuksia prosesseihin. ”Yhtiössä on erinomainen yhteishenki”,

Sverdrup sanoo.

Eräässä huoneessa nesteytetyt metallit jakautuvat öljyseoksessa. Salaisuus on, mitä nimenomaista öljyä erottelupannussa on.

Asian koko yhtiössä tietää vain muutama. Öljyt toimittava yhtiökään ei tiedä, mitä öljyä tarvitaan kullan, hopean, platinan ja palladiumin erottamiseen toisistaan.

Sijoituskullan ja -hopean rinnalla platinaverkot ovat Rasmussenin erikoistuote.

Yhtiö oppi kymmeniä vuosia sitten käsittelemään platinalankaa niin, että sitä voi kutoa verkoiksi. Platinaverkkoja ostaa erityisesti lannoiteteollisuus, joka käyttää sitä katalyyttina prosessissaan.

35

SILMÄYS

Pinta-ala 330 000 km2

VIETNAM Huipputuottoja Thaimaasta metsästänyt Petri Deryng suuntaa Vietnamin osakemarkkinoille. Pitäisikö lähteä perään?

Virallinen nimi Vietnamin sosialistinen tasavalta Pääkaupunki Hanoi

Bkt / asukas

3400

USD

(2011)

Gini-kerroin

38 (2008)

Ho Chi Minh -indeksi

2008

36 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

2013

SILMÄYS

ETF

VNM vie Vietnamiin

Asukasluku

92 milj.

Aktiivisen rahaston ja suoran sijoittamisen vaihtoehto on ostaa Vietnamiin sijoittavaa etf:ää. Market Vectorsin Vietnam-etf on kaupankäynnin kohteena New Yorkissa tunnuksella VNM. VNM jäljittelee Market Vectorsin itse muodostamaa Vietnam-indeksiä, ja siinä on 32 eri yhtiön osakkeita.

Vuoden lopussa etf:n p/e-luku oli hieman yli 10 ja p/b-luku 1,3. Osinkotuotto pyörii kolmen prosentin tienoilla.

Toimialajakauma on kehittyvälle markkinalle tyypillinen: painavin toimiala on rahoitus peräti 43 prosentin painolla ja toiseksi painavin energia 23 prosentin osuudella.

Etf:n hallinnointipalkkio on 0,86 prosenttia pääomasta. Siinä oli vuodenvaihteessa noin 220 miljoonan euron pääomat.

Keskuspankin peruskorko

9% Rahayksikkö

dong (VND)

37

JOHTORYHMÄ

Göran Bille

Hannu Penttilä

Pekka Vähähyyppä

220 690 €

210 543 €

80 800 €

OMISTAJAT. Stockmannin johtoryhmä ja heidän omistuksensa. Laskettu osakekurssilla 13,90 euroa.

Stockmannilla kaksi toimitusjohtajaehdokasta Stockmannin johtajat ovat oman talon kasvatteja. Vahvimmat ehdokkaat seuraavaksi toimitusjohtajaksi ovat Maisa Romanainen ja Lauri Veijalainen.

S

tockmannin toimitusjohtaja Hannu Penttilä voisi jäädä eläkkeelle tänä keväänä. Penttilä täyttää 60 vuotta huhtikuussa, mutta Stockmann tiedotti viime vuonna, että Penttilä jatkaa toimitusjohtajana. Kuinka kauan vielä, sitä ei ole tiedotettu eikä kerrottu.

Penttilällä on virtaa, ja kiinnostusta näyttää olevan talon ulkopuolellekin, mistä kertoo hänen luottamustoimilistansa. Penttilä johtaa puhetta Jääkiekon SM-liigassa, on hallituksen jäsen HC Ässät Porissa sekä Nokian Renkaissa. Lisäksi hän on muutamien vakuutusyhtiöiden hallintoneuvostoissa.

Konsultti Mikael Stelander Stanton Chasesta arvostelee Stockmannin johtoryhmän ulkoista aktiviteettiä. ”Viidellä jäsenellä on yhteensä 19 hallitus- tai hallintoneuvostojäsenyyttä. Se on liikaa.”

Stelander ei usko, että johtoryhmän jäsenen ulkopuoliset hallitus- tai hallintoneuvostopaikat olisivat etu yhtiölle.

38 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

Teksti Eljas Repo ”Ne syövät aikaa ja voimia tärkeämmästä”, Stelander kommentoi.

Strategia ja johdon kokemus Stockmannin strategiaksi on määritelty kannattava kasvu ja johtavan monikanavaisen vähittäiskauppayrityksen asema Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja Baltiassa.

Kannattavan kasvun strategia on kunnianhimoinen. Kaupan alan kilpailu on kovaa, eikä yhtiön asema Suomen rajojen ulkopuolella ole vahva. Strategia on toteutunut huonosti: Stockmannin historian parhaat tulokset tehtiin vuosina 2006–2008.

Stockmannin suurimmaksi omistajaksi tuli vuonna 20009 Hartwallin suvun sijoitusyhtiö HTT-Holding kymmenyksen osuudella. Uusi omistaja ei ole vaatinut puheenjohtajan tai toimitusjohtajan vaihdosta. Keskustelua Hartwallin suvun piirissä varmasti käydään, koska osakkeiden hankintahinta oli huomattavasti korke-

ampi kuin nykyinen pörssikurssi.

Christoffer Taxell, 64, on istunut Stockmannin hallituksessa 27 vuotta ja puhetta hän on johtanut kuusi vuotta.

Todennäköisesti hänenkin paikansa menee lähivuosina vaihtoon, mutta tuskin samanaikaisesti toimitusjohtajan kanssa.

Viisi plus kaksi Stockmannilla on seitsemän hengen johtoryhmä, jossa on viisi miestä ja kolme naista. Liiketoimintaa edustaa viisi jäsentä ja tukitoimintoja kolme, mikä kertoo varsinaisen liiketoiminnan painon olevan kohdallaan.

Hannu Penttilä on ollut talossa vuodesta 1978. Hän siirtyi bisnesvastuuseen lakiasianjohtajan paikalta niin kuin edeltäjänsäkin.

Johtoryhmän jäsenillä on vähän talon ulkopuolelta hankittua kokemusta. Lauri Veijalainen, 44, on poikkeus. Veijalainen siirtyi Stockmannille 2010 Ikean Venäjäntoiminnoista.

JOHTORYHMÄ

Maisa Romanainen

Heini Pirttijärvi

20 850 €

16 180 €

Ruotsalaista osaamista johtoryhmää tuo Göran Bille, 58, joka oli aikoinaan H&M:ssä ja tuli Stockmannille Lindexin oston myötä. Talousjohtaja Pekka Vähähyyppä, 52, siirtyi Nestléltä 12 vuotta sitten Stockmannin talousjohtoon. Muut johtoryhmän jäsenet ovat luoneet uransa talon sisällä.

Stockmannin yrityskulttuurissa arvostetaan omaa väkeä, eikä ulkopuolisia kykyjä ole kaivattu. Tämä kertoo talon kulttuurista ja omistajan tahtotilasta.

hyyppä tuskin etenee varatoimitusjohtajan pestiä korkeammalle. ”Stockan hallitus ei laita ykkösmieheksi henkilöä, joka ei ole koskaan vetänyt liiketoimintaa”, Stelander sanoo.

Perintöprinsessa Toimitusjohtajan vaihto tulee Stockmannilla eteen pian. Ykkösehdokas on Stockmannin liikevaihdon kannalta tärkeintä eli tavarataloryhmää johtava Maisa Romanainen, 45, joka on myös toinen varatoimitusjohtajista. ”Romanainen olisi hyvä ja varma valinta, mikäli halutaan jatkaa perinteisellä kaavalla. Suuria suunnanmuutoksia hänen taustallaan on kuitenkin turha odottaa”, Stelander arvioi.

Romanainen johti menestyksekkäästi yksiköitä Baltiassa ja Venäjällä. Etuna hänellä on venäjän kielen taito.

Konsernin ulkomaantoimintoja johtaa Lauri Veijalainen. Hänellä on talousjohtajan tausta ja kokemusta Venäjältä. Ulkomaantoimintojen johtajan titteli tarkoittaa vain Venäjää ja Baltiaa, koska Ruotsin ja Norjan liiketoiminnat ovat Lindexin alla.

Romanaisen tai Veijalaisen lisäksi tärkeä rooli on Pekka Vähähyypällä. Stockmannin tasetta rasittaa 800 miljoonan euron korollinen velkataakka, joten numeroiden vahtimisessa täytyy olla tarkka. Vähä-

Lauri Veijalainen

15 637 €

Seppälä ja Lindex kilpailevat johtoryhmässä Stockmannin johtoryhmässä kaksi halpabrändiä on kilpaillut. Vuodesta 2001 johtoryhmässä ollut Nina Laine-Haaja, 51, vastaa toimitusjohtajana Seppälän liiketoiminnasta. Göran Bille puolestaan vastaa kokonaisuudessaan Muotiketjuliiketoiminnasta ja on Lindexin toimitusjohtaja. Billen ja Laine-Haajan vastuunjako ei ole ollut aivan selvä, mutta Laine-Haaja jäikin johtoryhmästä pois vuoden vaihteessa.

Henkilöstöjohtaja Heini Pirttijärvi, 46, nousi johtoryhmään tammikuussa 2013. Se on perusteltua palveluliiketoiminnassa henkilöstön määrän kasvaessa ja asiakaskokemuksen tullessa yhä merkittävämmäksi.

Tietohallintojohtaja ei ole Stockmannilla johtoryhmässä toisin kuin monilla kilpailijoilla. Position vetäminen johtoryhmään on olla perusteltua, jos monikanavaisuuden strategialla aikoo hankkia lisää maksavia asiakkaita.

Stocka on kauppa, joka yrittää tienata perinteisellä kaupalla. Tunnuslukujen perustella kauppa käy ja kasvuakin on tullut, mutta strategiseen tavoitteeseen on matkaa. Sijoitetun pääoman tuoton pitäisi olla vähintään 20 prosenttia, mutta viime vuosina ei ole päästy edes kaksinumeroiseen tuottolukuun.

Reijo Naulapää

0€

OPTIOT STOCKMANNIN JOHTAJILLA on suomalaisittain verrattain iso optio-ohjelma, johon kaikki johtoryhmäläiset kuuluvat. Optiot on annettu vuonna 2010 ja niiden merkintähinta on reippaasti nykykurssia korkeammalla.

Edellinen, vuonna 2006 tehty johdon optiojohjelma erääntyi viime vuonna arvottomana.

Stockmannin hallituksen palkkiot maksetaan osakkeina.

39

OSAKKEET

Tuomiopäivän merkit vähissä Jos tulosodotukset pitävät, Helsingin pörssissä ei ole tänä vuonna aihetta suureen synkistelyyn. Yhtiövalinnoissa Ǧ Ƥ Ǥ Teksti Tommi Melender Kuva Timo Pylvänäinen

S

uomalaiset osakesijoittajat saivat heti vuoden aluksi iloisia yllätyksiä, kun Nokia antoi positiivisen tulosilmoituksen. Uutinen sinkautti yhtiön osakkeen tuntuvaan nousuun tammikuun alkupuoliskolla.

Onko Nokia enne? Voidaanko heikosta suhdannetilanteesta huolimatta odottaa hyvää pörssivuotta?

Factsetin konsensusennusteiden perusteella ei ole aihetta synkistelyyn. Ne lupaavat Helsingin pörssiin 24 prosentin tuloskasvua ennen veroja.

Suuri vaikutus tuloskasvuun on Nokialla.

Analyytikot uskovat yhtiön kampeavan itsensä tänä vuonna voitolliseksi. Konsensusennuste odottaa Nokialta 229 miljoonan euron voittoa, mutta epävarmuudesta kielii leveä ennustehaarukka: optimistisin ennuste uskoo Nokian pääsevän 1,4 miljardin euron tulokseen, mutta pessimistisin arvioi yhtiön jäävän 2,2 miljardia pakkaselle.

Osaltaan tulosodotuksiin vaikuttaa Helsingin pörssin melko vähäinen Eurooppariippuvuus. Suurten suomalaisyhtiöiden tuloksesta merkittävä osa tulee kehittyvistä maista, etenkin Aasiasta, ja siellä suhdannenäkymät ovat selvästi valoisammat kuin vanhalla mantereella.

Potentiaalisia käänneyhtiöitä Yksittäisistä pörssiyhtiöistä konsensusennusteet lupaavat suurinta tuloskasvua Pöyrylle (419 %), Capmanille (387 %), SRV:lle (225 %) ja HKScanille (234 %). Huimat nousuprosentit eivät kuitenkaan kieli erityisen loistokkaasta tuloskunnosta vaan matalista vertailuluvuista.

Käänneyhtiöitä metsästävien kannattaa kuitenkin pitää niitä silmällä. Jos Pöyry oli viime vuoden murheenkryyni Helsingin pörssissä, saattaa se tervehdyttämisen

40 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

myötä olla tämän vuoden ilopillereitä.

Niin yllättävältä kuin se ehkä taantumaoloissa tuntuu, konsensusennusteet odottavat vain ani harvalta pörssiyhtiöltä tuloksen heikennystä. Poikkeusten joukkoon kuuluvat Metsä Board (-57 %), Orion (-13 %), Sponda (-10 %) ja Cargotec (-5%).

Huomionarvoisena voi pitää osinkokone Orionia, joka nousi viime vuoden jälkipuoliskolla hurjasti Helsingin pörssissä. Siitäkin huolimatta, että osake on verrokkejaan selvästi kalliimpi ja tulosnäkymiä varjostavat heikko tuotekehitysputki ja tärkeiden patenttien umpeutuminen.

Eurooppa varjostaa teräsyhtiöitä Osakepoimijaa kiinnostaa kysymys: mitä osakkeita Suomi-salkkuun vuonna 2013?

Nordean sijoitusstrategit neuvovat suosimaan kehittyvien maiden kasvusta hyötyviä teollisuusyhtiöitä. Pankin mallisalkku ylipainottaa Konetta, Metsoa ja Outotecia.

Sen sijaan Euroopan markkinoille valtaosan tuotannostaan myyvien Outokummun ja Rautaruukin kanssa on syytä olla varovainen. ”Niiden osakkeet ovat viime kuukausina nousseet vahvasti, vaikka yhtiöt tekevät tällä hetkellä tappiota. Markkinoilla ennakoidaan jo yhtiöiden tuloskäännettä, joka Euroopan vaisut kasvunäkymät huomioiden saattaa kuitenkin osoittautua vaikeaksi”, Nordea arvioi sijoitusmarkkinakatsauksessaan.

Sama epävarmuus varjostaa myös UPM:ää ja Stora Ensoa. Konsensusennusteet lupaavat niille selvää tulosparannusta (UPM 32 % ja Stora Enso 21 %), mutta jos Euroopan markkinat yskähtelevät, ongelmia on luvassa. ”Myös monilla kotimaisesta kulutuksesta

HOUKUT TELEV IMM AT Yhtiö

suositusluku konsensussuositus

Technopolis Lassila & Tikanoja Citycon Ramirent YIT Sponda Outotec Atria

1,30 1,33 1,35 1,41 1,47 1,54 1,55 1,56

Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota Ylipainota

Ú ǡ vähintään viideltä analyysitalolta.

Lähde: Factset

riippuvaisilla yhtiöillä on tällä hetkellä haasteita. Heikosta kuluttajaluottamuksesta ovat kärsineet muiden muassa mediayhtiöt sekä vaisuja myyntilukuja raportoineet Kesko ja Stockmann. Kuluttajaluottamuksen pysyessä matalana kasvu saattaa tänä vuonna olla kovan työn takana, joten tulosparan-

OSAKKEET

PÖRSSIVIISAS

”Tutkin Sanomaa” Mitkä seikat askarruttavat sinua alkaneena vuotena, Seligson & Co:n salkunhoitaja Peter Seligson?

Saksaksi sanotaan: ”Erstens kommt es anders und zweitens als man denkt”, eli tiedämme tulevaisuudesta varsin vähän.

Pitkien korkojen mataluus, ”bondikupla”, askarruttaa. Se ajaa sijoittajia osakkeisiin, mutta kun pitkät korot vihdoin lähtevät nousuun, se vaikuttaa arvostuksiin toisinkin päin. En antaisi sen silti pelottaa liikaa. Toinen askarruttava asia on kovan pessimismin jälkeinen optimismi. Jos viime vuoden alussa lähes kaikki markkinaviisaat olivat sitä mieltä että osakkeita kannattaa alipainottaa, on heiluri nyt kääntynyt toiseen suuntaan.

K ARTET TAV IMM AT Yhtiö

Ponsse Stockmann Kone Elisa Alma Media Orion Ahlstrom Poyry

suositusluku konsensussuositus

2,20 2,27 2,28 2,29 2,30 2,35 2,40 2,58

Pidä Alipainota Alipainota Alipainota Alipainota Alipainota Alipainota Alipainota

Tarkastelussa yhtiöt, joilla on sijoitussuosituksia vähintään viideltä analyysitalolta.

Lähde: Factset

nukset riippuvat pitkälti yhtiöiden omista tehostamistoimista.”

Pöyryt pois!

Suomalaisyhtiöitä seuraavien analyytikoiden konsensusnäkemyksen perusteella

houkuttelevimpia ostokohteita ovat Technopolis ja Lassila & Tikanoja. Ne saavat parhaat suositusluvut, kun Factsetin tietokannassa olevat suositukset vedetään yhteen ja pisteytetään.

Kaksikon vanavedessä seuraa kourallinen kiinteistö- ja rakennusalaan kytkeytyviä yhtiöitä: Citycon, Ramirent, YIT ja Sponda. Kiinteistösijoitusyhtiöissä korostuvat hyvät liiketoimintanäkymät ja kansainvälisiä verrokkeja matalampi ar Ǥ Ƥ sivat hurjaa tulosvipua suhdannetilanteen kohentuessa.

Vähiten houkuttelevimmiksi osoittautuvat analyytikoiden konsensusnäkemyksen perusteella Pöyry, Ahlstrom, Orion ja Alma Media. Niitä yhdistää tulosnäkymien epävarmuus ja haavoittuvaisuus ikäville uutisille.

Tutkailit Talvivaaraa mutta et ostanut sitä. Miksi?

Minulla oli siihen seuraavat syyt: Vaikka tuotannon saaminen tavoitellulle tasolle tarkoittaisi yhtiölle tämän päivän hinnoilla jopa 150 miljoonan euron käyttökatetta, ei arvostus ole erityisen halpa kun huomioidaan yli 500 miljoonan euron nettovelat.

Yhtiö ei ole pystynyt uskottavasti selvittämään, miksi tuotanto tökkii.

Vuoteen 2015 mennessä erääntyy 500 miljoonaa euroa velkaa. On kiire saada tuotanto toimimaan, kun ympäristöongelmien hoitaminenkin syö kassavirtaa.

Maailman nikkelituotanto on kasvanut ja kasvaa vielä seuraavina vuosinakin kysyntää nopeammin. On vaikea nähdä, että hintakehitys olisi mikään muu kuin se tavallinen boomin jälkeinen – eli mennään kohti tuotantokustannuksia, ja niihin on vielä pitkä matka.

Jos uskoo nikkelin hinnan pysyvän nykyisellä korkealla tasolla tai jopa nousevan, esimerkiksi Norilsk Nickel huomattavasti halvempi ja riskittömämpi vaihtoehto.

Mitä Helsingin pörssin yhtiöitä tarkkailet?

Tällä hetkellä yksi tutkimisen arvoinen kriteereilläni on Sanoma.

Sanoma on kovassa mylleryksessä sekä ulkoisesti että sisäisesti. Maailma ympärillä muuttuu ja taloussykli rokottaa.

Johdolla näyttää olevan aika hyvä tuntuma siihen, mitä pitäisi tehdä.

Jos he onnistuvat, yhtiö ei ole kallis.

TOMMI MELENDER

Peter Seligson

41

KUUKAUDEN PIENI

Pelastaako Rolls-Royce tappiollisen Takoman? ƒÂ?‘Â?ƒ –ƒ˜‘‹––‡Ž‡‡ ˜‘‹Â?ƒÂ?ƒ•–ƒ Â?ƒ•˜—ƒ ‘ƥ•Š‘”‡nj–‘‹Â?‹ƒŽƒŽŽƒǤ Â?•‹Â? ›Š–‹ÚÂ? ‘Â? Â?—‹–‡Â?Â?‹Â? •ƒƒ–ƒ˜ƒ Ž‹‹Â?‡–‘‹Â?‹Â?–ƒÂ?•ƒ ÂŒÂĄÂŽÂŽÂ‡Â‡Â? Â?ƒÂ?Â?ƒ––ƒ˜ƒÂ?•‹Ǥ

T

Teksti Mirko Hurmerinta Kuva Saana Säilynoja

akoman osake pomppasi joulukuussa yhdessä päivässä yli sata prosenttia, kun yhtiÜ tiedotti saaneensa 50 miljoonan euron sopimuksen pitkäaikaiselta asiakkaaltaan Rolls-Roycelta.

Kurssi sukelsi kuitenkin nopeasti takaisin lähtÜkuoppiinsa, sillä seuraavana päivänä julkaistu tilinpäätÜstiedote kertoi karun tosiasian: yritys on surkeassa jamassa. Päättyneellä tilikaudella yhtiÜ teki yli viiden miljoonan tappiot.

Sen myÜntää myÜs yhtiÜn toimitusjohtaja Ari Virtanen. �Takomalla on valtava potentiaali, mutta yhtiÜ ei ole toiminnallisesti kunnossa�, syyskuussa muutosjohtajaksi palkattu Virtanen sanoo suorasanaisesti.

Takomaan on liitetty sen perustamisesta vuodesta 2008 lähtien neljä kulttuuriltaan erilaista yhtiĂśtä, mutta saavutettavissa olevia synergiaetuja ei Virtasen mukaan ole viety aivan loppuun asti. Hän kertoo, että nyt on aika kääriä hihat ja laittaa asiat kuntoon. Neljä viime tilivuotta yhtiĂś on tehnyt tappiota, mikä on johtanut myĂśs rahoitusaseman tiukentumiseen. â€?Olemme päärahoittajiemme kanssa sopineet tilanteesta, jossa meillä on kuluvalle vuodelle, ei ehkä tyĂśrauhaa mutta ainakin tyĂśmahdollisuus. Veitsi kurkulla siis kuljetaan, mutta kyllä rahoittajammekin luottavat siihen, että saamme asiat kuntoonâ€?, Virtanen kertoo. tuotteita useille toimialoille, mutta erityisesti se panostaa ‘ƥ•Š‘”‡nj–‡‘ŽŽ‹•——–‡‡Â?ÇĄ Œ‘••ƒ Â?ƒŠ†‘ŽŽ‹•——det ovat valtaisat. â€?Perinteinen laivanrakennusbisnes on tällä hetkellä katoamassa Aasiaan, mutta ‘ƥ•Š‘”‡nj–‡‘ŽŽ‹•——• —”‘‘’ƒ••ƒ Œƒ ‡Â?ÂĄjällä on vahvassa kasvussa. Ă–ljyä ja kaasua joudutaan etsimään ja poraamaan yhä vaikeammista paikoista, mikä pakottaa alan investoimaan uuteen kalustoon.â€?

TAKOMA TOIMITTAA

42 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

ƒÂ?‘Â?ƒ ˜ƒŽÂ?‹•–ƒƒ ‘ƥ•Š‘”‡nj–‡‘ŽŽ‹•——†‡ŽŽ‡ erilaisia voimansiirtokomponentteja ja hydrauliikkajärjestelmiä, joiden valmistuksessa yhtiĂśllä on vahva osaaminen. Virtasen mukaan Rolls-Royce-sopimus on tästä hyvä osoitus, sillä aloite tuli nimenomaan Rolls-Roycelta, joka halusi Takomasta entistä vahvemman strategisen kumppanin.

Teoriassa sopimus varmistaa kolmanneksen yhtiĂśn nykytason vuosittaisesta liikevaihdosta seuraavan viiden vuoden ajan. Virtanen kuitenkin korostaa, ettei sopimuksen arvo ole tärkein tekijä. â€?Kyllähän se 50 miljoonaa lämmittää, mutta tässä on paljon suuremmat asiat kyseessä. Merkittävää on se, että sopimus avaa meille strategisen ikkunan maailman •——”‹Â?’‹‹Â? ‘ƥ•Š‘”‡nj–‡Â?Â?Â‘ÂŽÂ‘Â‰Â‹ÂƒÂ›ÂŠÂ–Â‹ĂšÂ‹ÂŠÂ‹Â? kuuluvan toimijan kanssa.â€?

OSAKETTA SA A REILUSTI ALLE

ǧ Ǥ ‹Â?•‹ •‹––‡Â? Â?‘Â?‹Â?ƒÂ?•ƒŽŽ‹Â?‡Â? ‘ƥ•Š‘”‡nj toimialan jättiläinen halusi kumppanikseen juuri Takoman? â€?Meillä on sellaista osaamista, joka on aivan maailman huippua, ja ennen kaikkea sellaista osaamista, joka vähentää RollsRoycen omaa liiketoimintariskiäâ€?, Virtanen kertoo esitellessään Takoman induktiokarkaistuja tuotteita.

YhtiÜn karkaistuja, halkaisijaltaan jopa kuusimetrisiä hammastettuja kääntÜkehiä käytetään muun muassa suurten laivojen potkurijärjestelmissä, joiden täytyy kestää valtavaa vääntÜä.

OFFSHORE-TEOLLISUUDEN mahtimaa on Norja, ja sinne myĂśs Rolls-Roycen tilaus osittain suuntautuu. YhtiĂś tähyää kuitenkin myĂśs itään. â€?Venäjällä on valtaisat mahdollisuudet, Â?—––ƒ Â?ƒƒÂ? ‘ƥ•Š‘”‡nj–‡‘ŽŽ‹•——• ‘Â? ˜ƒ”•‹Â?

sekaisin johtuen lähinnä maan sisäisistä tekijÜistä. Venäjä on kuitenkin energiantuottajamaa, ja toiminnan tehostaminen ja avautuminen kansainväliselle vaihdannalle on avain- ja ajan kysymys, ja kun nyt tehdään pohjatyÜt, meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet penetroitua mukaan toimitusketjuihin.�

YhtiĂś ei ole tehnyt vielä minkäänlaista päätĂśstä Venäjän suhteen, mutta Virtasen mukaan eri mahdollisuuksia tutkitaan hyvin kiinnostuneesti. Norjan ja Venäjän ‘Š‡ŽŽƒ Â?›Ú• ”ƒ•‹Ž‹ƒ Ž—Â?‡—–—— ‘ƥ•Š‘”‡nj teollisuuden mahtimaihin, mutta sen aika tulee mahdollisesti vasta muutamien vuosien päästä. â€?Kyllä minä hallituksen kokouksissa tuon esille eri mahdollisuuksista, etenkin Venäjää koskien, mutta täytyy kuitenkin muistaa, että yhtiĂś on tällä hetkellä hanÂ?ƒŽƒ••ƒ –‹ŽƒÂ?–‡‡••ƒǤ Â?Â?‡Â? Â?—‹Â? ˜‘‹Â?Â?‡ haaveilla suuremmasta, täytyy meidän •ƒƒ†ƒ Â?‘–‹’‡•¥ Â?—Â?–‘‘Â? Œƒ Ƥ”Â?ƒ ÂŒÂĄÂŽÂŽÂ‡Â‡Â? kannattavaksi.â€?

Sijoittajalle Takoman osake tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden. Mikäli yhtiÜ onnistuu Virtasen johdolla kääntämään kelkkansa, ei osake ole missään nimessä kallis. Osaketta saa tällä hetkellä reilusti alle kirja-arvonsa, ja yhtiÜn markkina-arvokin on hieman alle kahdeksan miljoonaa euroa. Turvaa tuo myÜs emoyhtiÜ Panostaja, joka Virtasen mukaan varmasti haluaa vähintään omansa pois. �Ja totta kai itsekin toivon osakkeen nousevan, sillä olen yhtiÜn kolmanneksi suurin omistaja�, noin kahden prosentin siivun omistava Virtanen täsmentää.

Panostaja, yhtiÜn entinen toimitusjohtaja Kimmo Korhonen ja Virtanen omistavat yhtiÜstä lähes 80 prosenttia, joten osakkeen vaihto on lähes olematonta. Tämä aiheuttaa sen, että mikäli käänne tapahtuu, kurssiliikkeet saattavat olla lyhyellä aikavälillä hyvin voimakkaita, kuten Rolls-Royce-sopimus osoitti.

PLUSSAT & MIINUKSET ✚ Offshore-alan suuret mahdollisuudet ✚ Osake edullinen suhteessa mahdollisuuksiin ✚ Panostaja takapiruna

— Yhtiön toiminta pahasti levällään — Hankala rahoitusasema — Osakkeen heikko likviditeetti

LIIKETOIMINTA 2010 2011

Liikevaihto, meur 19,1 Liikevoitto, meur -1,7 Voitto ennen veroja, meur -1,8 Tulos/osake, euroa -0,1 Osinko/osake,euroa Nettovelat, meur 4,4 Oman pääoman tuotto, % -7,1

2012

27,5 28,9 -1,4 -5,4 -1,7 -5,9 -0,1 -0,3 10,9 8,7 -6,8 -34,9

KURSSIKEHITYS Takoma Suomalaiset osakkeet keskimäärin euroa 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 2007

2010

2013

0,2

43

MAAILMAN OSAKKEET

SHUTTERSTOCK

MAAILMAN PÖRSSIT

Pakko ostaa osakkeita! maailman pörssejä näyttää entistä todennäköisemmältä”, vuoden alussa. amerikkalainen sijoitusveteraani Ed Sijoittajilta pääsi helpotuksen huoYardeni kirjoitti. kaus, kun Yhdysvalloissa Valkoinen talo Yardeni siis odottaa S&P 500:n nouja kongressin republikaanit pääsivät sevan vuodenvaihteeseen mennessä osittaiseen sopuun budjettikiistassaan. aina 1665 pisteen tasolle. Tammikuun Osittainen sopu tarkoittaa, että veroalkupuoliskolla indeksi oli 1470 pislinjauksissa saavutettiin kompromissi teessä. mutta julkisten menojen leikkauksia Poliittisten uhkakuvien lieventymivain lykättiin muutamalla kuukausen ohella osakkeita tukee myös se, della. Jos uhkana olleet automaattiset että muista omaisuusluokista saatavat veronkorotukset ja tuotot näyttävät menonleikkaukset vaatimattomilta. olisivat toteutu- ITALIAN OSAKKEET Viime vuonna korneet, jenkkitalous kosijoituksista saaolisi ajautunut uutiin kaksinumeroiteen taantumaan. sia tuottoja, mutta Tammikuun tänä vuonna selalkupuoliskolla laiset jäävät haapörssikurssit liik- KUUKAUSITUOTTO veeksi. Korot ovat kuivat suurilla länpainuneet niin tisillä osakemarkmataliksi, ettei kinoilla 2–5 prosenttia korkeammalla niissä enää laskuvaraa ole. kuin joulukuun alkupuoliskolla. ItaliNiin hassulta kuin se ehkä kuulosassa nousua kirjattiin peräti 11 prosenttaa, sijoittajilla ei ole paljon muita tia. vaihtoehtoja kuin ostaa osakkeita.

Toiveikkaimmat sijoitusstrategit Mutta ainakaan osakkeet eivät ole hinodottavat alkaneelta vuodelta selvää nalla pilattuja. Tärkeimpien maailman kurssinousua. pörssien p/e-luvut asettuvat tämän ”Olen ennustanut, että talouspolitiivuoden tulosennusteilla keskimäärin kan kiristymisestä johtuva taantuma kahteentoista. Se jää parikymmentä vältetään ja että pörssikurssit nouseprosenttia alle pitkän ajan keskiarvojen. vat sen seurauksena. Maailmanloppu Vaikka tulosennusteet eivät aivan toon nyt peruutettu ja arvioni S&P 500 teutuisikaan, osakkeet eivät siinäkään -indeksin 1465/1565/1665 -kehityksestä tapauksessa näyttäisi vielä kalliilta.

POLITIIKKA HALLITSI

11%

44 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

TOMMI MELENDER

SUOTUISAA KEHITYSTÄ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

΅ ĐĐ

Argentiina Japani Italia Kiina Meksiko Turkki Britannia Hongkong Suomi USA (Nasdaq) Sveitsi USA (S&P 500) Taiwan Norja Brasilia Venäjä Ruotsi Saksa Intia Etelä-Korea USA (Dow Jones) Ranska

΅ ě

20,6 -18,1 13,3 21,9 11,2 19,5 9,1 5,9 6,9 21,6 5,8 38,2 4,9 13,4 4,7 22,0 3,8 9,1 3,4 15,3 3,2 18,8 3,1 13,9 3,1 9,4 3,0 7,3 2,8 6,8 2,7 -1,8 2,3 12,5 2,2 20,0 2,1 20,7 2,0 7,9 1,8 8,3 1,7 15,6

ĕȀĊ

ĔĘĎēĐĔǦ ęĚĔęęĔ

Ά΄΅· e Ά΄΅· e 6,7 13,8 11,4 10,6 20,8 11,0 11,8 13,6 14,6 15,7 13,8 13,2 15,1 10,3 12,2 6,1 13,7 11,5 12,8 9,3 11,8 11,7

2,4 2,3 4,7 2,8 1,0 2,9 3,4 2,8 4,3 1,6 3,3 2,3 3,4 4,6 3,6 3,8 4,0 3,3 1,8 1,3 3,1 3,9

Luvut laskettu 11.1.2013 päätöskursseilla.

Lähde: Factset

KUUKAUDEN ULKOMAINEN

LIIKETOIMINTA 2011 2012e 2013e

Liikevaihto, MSEK Liikevoitto, MSEK Voitto e. veroja, MSEK Tulos/osake, SEK Osinko/osake, SEK Nettovelat, MSEK Opon tuotto, %

66 216 64 759 66 349 9 628 7 878 8 540 8 932 6 994 7 926 13,48 10,73 11,82 5,50 5,60 6,00 8 788 7 302 5 345 29 21 20

ARVOSTUS&V ERROKIT p/e ev/ebitda p/b 2013e 2013e 2013e

SKF:n takeltelu tietää huonoa koko eurooppalaiselle teollisuussektorille. Käänneyhtiöitä metsästävän ei kannata vielä innostua laakerivalmistajasta.

Teksti Tommi Melender vierintälaakeriyritys SKF aloitti vuoden 2013 huonoilla uutisilla. ”Kysyntä heikkeni viime vuoden viimeisen neljänneksen aikana, ja odotamme sen jatkuvan heikentyneenä myös tämän vuoden alkukuukausina”, SKF:n toimitusjohtaja Tom Johnstone kertoi.

Uutisella on merkitystä myös suomalaissijoittajalle. SKF:n tuloskehitys heijastelee teollisuuden yleisiä trendejä, koska sen valmistamia laakereita käytetään mitä moninaisimmissa tuotteissa pesukoneista lentokoneisiin.

Citigroupin analyytikot arvioivatkin Ƥ hetta suhtautua koko eurooppalaiseen teollisuussektoriin aiempaa skeptisemmin.

SKF:n mukaan kysynnän heikentyminen ei koskenut pelkästään Eurooppaa vaan näkyi myöskin Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Selvimmin hyytymisen merkit puskivat läpi eurooppalaisessa autoteollisuudessa.

Varoituksen yhteydessä SKF ilmoitti tuntuvista säästöistä ja saneerauksista.

Tavoitteena on pienentää kustannuksia kolmen miljardin Ruotsin kruunun verran vuoteen 2015 mennessä. Se tietää lähtöpasseja viidelle prosentille yhtiön 46 000 työntekijästä.

Analyytikot kiittelivät yhtiön johtoa määrätietoisista toimenpiteistä, mutta

MAAILMAN SUURIN

13,8 17,2 15,8 15,7 20,2 20,4 13,3 14,4

7,7 10,4 10,7 9,9 13,6 9,4 7,9 8,5

2,8 3,1 3,0 5,0 6,6 2,2 3,1 2,0

KURSSIKEHIT YS SKF Ruotsalaiset osakkeet keskimäärin

euroa 200

tähdensivät samaan hengenvetoon, ettei säästökuurista ole luvassa pikaista apua.

180

Ei vielä oston paikkaa

140

160

120

SKF TEKI toissa vuonna 66 miljardin kruu-

nun liikevaihdolla 9,6 miljardin kruunun liikevoiton. Näin vahvaa tuloksentekokykyä on konsensusennusteiden perusteella turha odottaa sen paremmin tänä kuin ensi vuonnakaan.

Viime vuosina SKF:n liikevoittomarginaalit ovat liikkuneet 12–13 prosentin tuntumassa. Viralliseksi tavoitteekseen yhtiö on asettanut viidentoista prosentin kannattavuuden, johon se pääsikin muutamana vuosineljänneksenä 2010–2011.

Analyytikot uskovat railakkaan saneerauksen auttavan SKF:ää kohti kannattavuustavoitettaan, mutta lisäksi tarvitaan suotuisia suhdanteita. ”Osakesijoittajien on liian aikaista laittaa rahojaan likoon SKF:n positiivisen käänteen puolesta”, arvioi Citigroup ja lätkäisi osakkeelle myyntisuosituksen.

Maailman laakerimarkkinoista Eurooppa ja Pohjois-Amerikka muodostavat kumpikin suunnilleen neljänneksen.

Vaikka SKF on viime vuosina hyötynyt kehittyvien maiden voimakkaasta talouskasvusta, sen liikevaihdosta edelleen valtaosa tulee Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.

100 80 60 2008 2009 2010

2011

2012

40 2013

SKF:n osakkeen p/e-luku asettuu tämän vuoden ennusteilla hieman alle neljäntoista. Velkaisuuden huomioiva ev/ ebitda on kahdeksan tuntumassa. Tuloshuippujen aikoihin SKF:n voittokerroin oli alle kymmenessä ja vastaavasti tulostaantuman pohjilla 28:ssa.

Vanha sijoitusviisaus kehottaa ostamaan syklisen teollisuuden osakkeita korkeilla p/e-luvuilla, koska ne kertovat positiivisen tuloskäänteen olevan vasta edessäpäin. Nykyiset arvostukset eivät tällaista signaalia anna.

SKF näyttää verrokkejaan huokeammalta, mutta se ei vielä kieli osakkeen halpuudesta, koska tyypillisesti SKF on hinnoiteltu viitisentoista prosenttia alle vertailuryhmänsä. Nyt alihinnoittelua on hitusen enemmän.

45

LÄHDE: FACTSET

Pahanilmanlintu SKF

SKF Alfa Laval Assa Abloy Atlas Copco Kone MAN Sandvik Sulzer

RAHASTOT

Yrityslainat vetivät rahaa rahastoihin Huhhuh! huokaa rahastopomo tyytyväisenä. Suomalaisrahastoissa on yhtä paljon Ƥ ¡Ǥ

S

uomalaisten sijoitusrahastojen pääomat kasvoivat viime vuonna yhdellätoista miljardilla ja kohosivat niukin naukin suuremmiksi kuin vuoden 2007 lopussa, jolloin Yhdysvaltain asuntokupla oli jo alkanut pihistä. Vuoden lopussa kotimaisissa rahastoissa oli 66,3 miljardia rahaa.

Rahastosalkkujen paisumista selittävät paitsi arvonnousu myös rahastoihin virrannut uusi raha. Viime vuoden aikana suomalaisrahastoihin sijoitettiin 4,7 miljardia euroa enemmän kuin niistä lunastettiin varoja.

Rahaa vetivät erityisesti yrityslainarahastot. Luokiteltuihin yrityslainoihin eli IG-lainoihin sijoittaviin rahastoihin tehtiin viime vuonna yli 2,3 miljardin netto-

46 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

Teksti Karo Hämäläinen merkinnät, eli ne vetivät puolet uudesta rahastorahasta. Erityisen kova rahaimuri oli Nordean koko maailman luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittava Nordea Stratega Korko 1,2 miljardin nettomerkinnöillään.

Sen sijaan korkeariskisiin eli high yield -yrityslainoihin sijoittavista rahastoista nostettiin enemmän rahaa kuin niihin sijoitettiin. Eurooppalaisiin HY-lainoihin sijoittavat rahastot menettivät rahaa 231 miljoonaa euroa, kun taas koko maailman HY-lainoihin sijoittavat rahastot saivat 143 miljoonaa.

Lyhyen koron rahastojen pääomat alenivat tuntuvasti. Kaikkein vähäriskisimmistä käteisrahastoista rahaa imettiin 252 miljoonaa. Käteisrahastojen luokassa on vain Icecapitalin, Nordean ja OP:n rahastot,

joista OP-Likvidi on 125 miljoonan euron lunastustenkin jälkeen selvästi suurin 487 miljoonan pääomillaan.

Hieman riskisimmissä rahamarkkinarahastoissa pääomia on tuntuvasti enemmän, ja tuntuvasti enemmän niistä myös lähti viime vuonna rahaa, yhteensä 1,2 miljardia. Euroissa suurimpia menettäjiä olivat OP-Euro (nettomerkinnät vuodessa 494 miljoonaa euroa negatiiviset), SEB Likviditetsfond (- 339 miljoonaa) ja Danske Invest Rahamarkkina (- 306 miljoonaa).

Raha pakeni Japanista Osakerahastojen puolella kehittyvät markkinat olivat viime vuonna jälleen rahastosijoittajien suosiossa. Joka kolmas uusi

RAHASTOT

RAHASTOVIERAS

osakerahastoeuro meni kehittyville markkinoille.

Kehittyvien markkinoiden parhaita rahaimureita olivat Seligsonin Venäjä-rahasto (nettomerkinnät vuodessa 61 miljoonaa euroa), kehittyville markkinoille maailmanlaajuisesti sijoittavat Danske

Â?˜‡•– Â‡ÂŠÂ‹Â–Â–Â›Â˜ÂĄÂ– •ƒÂ?‡Â?ƒ”Â?Â?‹Â?ƒ– (+ 58 miljoonaa) ja ‘”†‡ƒ Â‡ÂŠÂ‹Â–Â–Â›Â˜ÂĄÂ– •ƒÂ?‡markkinat (+ 55 miljoonaa) sekä OP-KeÂŠÂ‹Â–Â–Â›Â˜ÂĄ ƒ•‹ƒ (+ 52 miljoonaa).

Japaniin sijoittavat osakerahastot menettivät hurjasti pääomia. Absoluuttisena lukuna 112 miljoonan euron nettolunastukset eivät ole tavattoman suuret, mutta kun luvun suhteuttaa siihen, että vuodenvaihteessa Japani-osakerahastoissa varoja oli enää yhteensä 121 miljoonaa euroa, voi puhua romahduksesta.

Japani-rahastoissa suurin menettäjä oli Danske Invest Japani Osake, josta vedettiin pois yli 84 miljoonaa, minkä johdosta rahasto kutistui 34 miljoonan euron kokoiseksi.

MyÜs Pohjois-Amerikkaan ja Tyynenmeren alueelle sijoittavista osakerahastoista tehtiin enemmän lunastuksia kuin niihin sijoitettiin uutta rahaa.

Puolet koroissa Korkomarkkinoiden hyvä meno on ollut mannaa rahastoyhtiÜille. Siinä missä monet instituutiot samoin kuin asiaan vihkiytyneet yksityissijoittajatkin tekevät kehittyneiden markkinoiden osakesijoituksensa mielellään suoraan haluamiinsa osakkeisiin tai etf:iin, korkopuolella yksin markkinoille menevälle tulee äkkiä kylmä.

Kertasijoitukset voivat vaatia suuria ja riittävän hajautuksen saaminen edellyttää jo varsin suuria pääomia.

Suomalaisista rahastopääomista on pitkän koron rahastoissa kolmasosa, reilut 22 miljardia euroa. Osuus on suuri kansainvälisestikin katsottuna. Sijoitusrahastoyhdistys EFIMA:n tilastojen mukaan Euroopassa pitkien korkojen osuus rahastopääomasta oli syyskuun lopussa hieman yli ja koko maailmassa hieman alle neljännes.

Osakerahastot ovat Suomessa niukasti pitkiä korkoja suurempi rahastoluokka vaivaisen 258 miljoonan euron erolla. Euroopassa osakerahastojen osuus syyskuun lopussa oli 32 prosenttia ja koko maailmassa 37 prosenttia.

Yhdistelmärahastojen osuus suomalaista rahastopääomista on 15 prosenttia, kun Euroopassa luku on 16 ja koko maailmassa kymmenen prosenttia.

�Huonoudelle ei ole yksittäistä syytä�

Viime vuonna Alfred Bergin Suomiosakerahastot menestyivät kehnosti: Alfred Berg Small Cap oli huonoin Suomeen sijoittava osakerahasto, Alfred Berg Finland toiseksi huonoin.

Mikä meni pieleen, Teemu Perälä?

kurssit diskonttaavat jo varsin voimakasta tuloskasvua.

Mitkä yhtiÜt ja toimialat ovat yli- ja mitkä alipainossa Alfred Berg Finlandissa?

Vuosi oli kieltämättä huono. Siihen ei Finanssisektori on alipainossa, sillä ollut mitään yksittäistä syytä, mutta nollakorkoympäristĂś ja sääntely paionneksi valopilkkujakin lĂśytyi, muun navat sektoria. Metsäsektorilla on muassa NokiamyĂśs vaikea näkemyksemme nähdä nousua, elNOKIA VOI NOUSTA lei sitten tapahdu osui todella hyvin,:ostimme jotain suurta järVITOSEEN. tankit täyteen jestelyä, mihin kesällä ja saimme en usko. Siksi siitä pitkin syksyä ja talvea hyvin ylijatkamme alipainossa. Ylipainomme tuottoa. Viime vuoden murheenkryyit-sektorilla tulee Vaisalasta. Nokia on nit olivat Outokumpu, PĂśyry ja Vailähes kymmenen prosentin painossa sala, joka näyttää nyt todella vahvoja tällä hetkellä. käänteen merkkejä. Viime vuoden Suomen pĂśrssiä ajatellen Nokia on ƪ‹‰Š– –‘ “—ƒŽ‹–› -teema oli meitä vasjokeri. Kova nousu on takana, mutta taan. markkina aina ylireagoi. Viiden euron osakekurssia ei ole mahdotonta saaLoppusyksystä salkunhoitotiimiänne vuttaa tänä vuonna. täydennettiin Albert HĂŚggstrĂśmillä, josta tuli Alfred Berg Finlandin ja Alfred Berg Small Cap Finlandin päävastuullinen salkunhoitaja. Mikä muuttui salkunhoidossa?

Albertin tulo tiimiin on pelkästään k positiivista, meillä on yhteinen tuloksekas historiaa täällä. Nyt teemme kaikkemme, että saamme tuoään. Siitä on jo hyviä tot kääntymään. uvuonna. Alfred merkkejä alkuvuonna. oimia on ennallaan.

Bergin tapa toimia yylillä aiotaan jatkaa, Aktiivisella tyylillä hvempi kuin ennen. ja tiimi on vahvempi

Entä pienyhtiÜrahastossa?

Toimialavertailu sopii huonosti meidän Small Capiin, sillä painotamme yyhtiÜvalintoja. j Ylipanossa p menemme käänneyhtiÜissä Uponorissa, Vaisalassa ja PÜyryssä. Alipainossa taas olemme valuaatioiltaan haastavissa Outotecissa, Kemirassa ja Konecranesissa.

KARO HĂ„MĂ„LĂ„INEN

Millaisilla odotuksilla otuksilla olette akevuoteen lähteneet osakevuoteen 2013?

Näkemys tähän än vuoteen n. Alkuon varovainen. kriisin ehkä vuonna eurokriisin aineiden pahimpien paineiden en, alhelpottaminen, haiset korot jaa hyvät vat osaosingot auttavat kemarkkinaa,, mutta Üissä monissa yhtiÜissä

Teemu Perälä

47

GROUP

TAULUKOT

taulukot 50 TULOSENNUSTEET Posauttaja-Nokian ennusteet nousussa.

52 POHJOISM AISET

TULOSENNUSTEET

Nordea jäi jälkeen verrokeistaan.

53 EUROOPPAL AISET

TULOSENNUSTEET TelefĂłnicalta nollaosinko?

54 Y HDYSVALTAL AISET

TULOSENNUSTEET

Apple painui alle puolen miljardin taalan.

55 PARH A AT R AH ASTOT

1/2013

Sijoittajilla pelko poissa KUN YHDYSVALLOISSA saatiin vuoden alussa osittainen budjettisopu, pÜrssikurssit hypähtivät tuntuvaan nousuun.

Samalla kaikkosi pelokkuus sijoittajien keskuudesta. Osakemarkkinoiden pelkokertoimeksi nimitetty Chicagon johdannaispĂśrssin optioihin perustuva VIX-indeksi laski viime vuoden lopun kahdeksastatoista kolmentoista tasolle.

Lukemat olivat kahdeksantoista prosenttia sadan päivän liukuvan keskiarvonsa alapuolella.

VIX kertoo yksinkertaistetusti sen, kuinka suurta volatiliteettia eli kurssiheiluntaa sijoittajat odottavat. Mitä korkeammalle indeksin arvo nousee, sitä enemmän ilmassa on uhkaa.

Viime vuoden alkupäivinä sijoittajat olivat selvästi pelokkaampia, sillä volatiliteetti-indeksin lukemat liikkuivat 23:ssa.

Ylimmillään VIX kipusi viime vuonna kesäkuun alussa liki 27:een.

Toissa vuoden syksyllä VIX hyppäsi

40:n yläpuolelle euroalueen velkakriisin kärjistyttyä. Varsinaiset tuomiopäivän lukemat indeksi kirjasi syksyllä 2008 yli 80:ssa, kun Lehman Brothersin kaatuminen suisti rahoitusmarkkinat totaaliseen kaaokseen. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden keskiarvo nousee 21:een.

Joillekin sijoitusasiantuntijoille poikkeuksellisen matala VIX on vaaran merkki.

Se nimittäin saattaa kertoa, että sijoittajat suhtautuvat tulevaisuuteen liian huolettomasti. Niin voi olla nytkin, sillä sen paremmin Yhdysvaltain kuin Euroopankaan ongelmat eivät ole ratkenneet, vaan meneillään on vain eräänlainen rauhoitusjakso.

Monesti aikaisemmin, kun VIX on liikkunut 14–16:n haarukassa, osakemarkkinoiden huiput ovat olleet käsillä. Näin tapahtui lokakuussa 2007, toukokuussa 2008, huhtikuussa 2010, joulukuusta 2010 heinäkuuhun 2011 ja huhtikuussa 2012.

TOMMI MELENDER

Indeksirahastot menestyivät

56 ǧ

PELKOKERROIN

Metso liihotti salkuissa.

ǣ ǧ

57 GURUSALKUT

450

58 KOROT JA L AINAT 400

59 ǧ

M A AILM A NTALOUS

Tina toi tuottoja.

350

300

60 OSINGOT JA TUOTOT 250 200

100 2003

2006

2009

2013

LĂ„HDE: FACTSET

150

49

TAULUKOT

Historia kertoo: Wärtsilä Konettakin tyyriimpi YLI 230 PROSENTIN kokonaistuotot viidessä

vuodessa. On totisesti kannattanut olla Koneen osakkeenomistaja.

Jotkut sijoittajat ovat kuitenkin karsastaneet Koneen osaketta kalleuden vuoksi.

Täsmällisempää olisi puhua kroonisesta kalleudesta, sillä Kone on jo pitkään hinnoiteltu verrokkejaan suuremmilla arvostuskertoimilla.

Nykyhinnoissaan Kone näyttää tyyriiltä myös arvostushistoriaansa nähden. Tammikuun alkupuolella osakkeen p/e-luku liikkui 30 prosenttia pitkän ajan keskiarvonsa yläpuolella.

HISTORIALLISET ARVOSTUSEROT Ero, %

56%

Ú Ƥ Wärtsilä näyttää kuitenkin Konettakin kalliimmalta historiaansa nähden. Sen p/e-luku ylittää pitkän ajan keskiarvon 56 prosentilla.

Myös Konecranes ja Metso hinnoitellaan totuttua suuremmilla arvostuskertoimilla.

Historiaansa huokeampi on ainoastaan Cargotec, jonka arvostus painuu kymmenen prosenttia alle pitkän ajan keskiarvonsa. Se Ƥ ǡ den kokonaistuotto jää miinukselle.

WÄRTSILÄ

30% KONE

15% KONECRANES

9%

TOMMI MELENDER

METSO

-10% CARGOTEC

KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011

Yhtiö ▼ ■

Affecto Ahlstrom

■ ▼

ENNUSTEET 2012

osake- voitto tulos/ kurssi ennen 11.3. veroja osake euroa 2012 meur

voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

ENNUSTEET 2013

p/e

p/b

Voitto tulos/ osinko/ ylin ev/ ennen alin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur 6,4 7,5

p/e

p/b

ev/ ebitda

8,5 25,9

1,0 1,3

5,1 7,4

0,6

3,16 14,50

7,1 -5,8

0,25 -0,38

8,9 18,0

8,6 -4,1

10,0 24,0

0,31 0,15

0,13 10,2 0,65 100,0

1,1 1,2

10,8 39,0

9,4 12,0

12,0 61,4

0,37 0,56

0,15 0,60

Aktia

5,90

36,0

0,53

66,6

65,3

67,9

0,74

0,40

8,0

0,6

Alma Media

4,80

42,0

0,39

29,2

25,6

34,0

0,36

0,30

13,4

4,4

9,4

67,7

67,2

68,2

0,75

0,40

7,9

36,0

34,0

40,4

0,34

0,30

14,1

■

Amer Sports

11,43

115,0

0,71

112,0

108,0

118,3

0,71

0,35

16,1

1,7

10,0

4,1

8,4

148,3

131,0

159,8

0,94

0,40

12,2

1,5

8,3

■

Aspo

6,65

17,7

0,43

9,7

8,0

10,0

0,34

0,42

19,8

2,4

14,0

15,0

13,9

16,5

0,45

0,42

■

Atria

7,40

-4,1

-0,24

20,6

18,0

23,3

0,36

0,20

20,3

0,5

6,8

29,0

17,0

34,1

0,73

0,32

14,9

2,5

11,0

10,2

0,5

■

Basware

21,00

12,3

0,76

9,1

8,7

10,1

0,51

0,40

40,8

2,7

15,0

14,4

13,4

16,0

0,85

0,45

24,6

6,4

2,5

11,3

■

Capman

0,87

13,7

0,10

2,3

1,9

2,8

0,02

0,07

43,5

1,3

50,2

11,4

11,4

11,4

0,10

0,10

■

Cargotec

20,45

192,0

2,42

144,4

111,1

162,8

1,74

0,80

11,8

1,0

7,7

137,5

117,3

182,0

1,64

0,82

8,7

1,3

11,4

12,5

1,0

▼

Citycon

2,55

55,0

0,05

66,9

65,4

104,2

0,20

0,15

12,5

0,8

17,3

81,0

65,0

135,5

0,21

0,15

7,6

11,9

0,8

17,2

■

Componenta

2,05

0,5

0,09

-15,0

-15,0

-15,0

-0,57

0,00

0,7

9,3

3,0

3,0

3,0

0,10

■

Comptel

0,42

10,7

0,07

-11,5

-15,0

1,0

0,00

0,03 140,0

1,7

8,5

3,2

3,0

5,4

0,03

0,00

20,5

0,7

5,7

0,03

15,6

1,7

■

Cramo

9,78

37,6

0,60

47,0

43,9

49,0

0,89

0,40

10,9

0,8

3,8

48,7

37,8

58,3

5,2

0,90

0,40

10,9

0,8

■

Digia

2,90

-23,1

0,32

5,2

3,0

7,0

0,25

0,08

11,8

1,4

7,8

10,2

8,0

4,4

12,9

0,37

0,13

7,8

1,2

5,5

▼

Elisa

16,98

265,0

1,29

275,8

268,8

282,4

1,35

1,30

12,6

3,1

7,1

282,3

▼

F-Secure

1,79

23,5

0,10

23,1

21,2

24,7

0,11

0,06

16,0

4,3

6,9

28,9

264,4

305,3

1,35

1,32

12,6

3,1

7,1

26,6

32,0

0,14

0,07

13,2

3,7

▲

Fiskars

16,98

161,9

1,82

103,5

101,0

188,7

1,02

1,00

16,6

2,3

16,9

6,6

105,5

102,1

113,5

1,07

0,67

15,9

2,1

16,6

▲

Fortum

14,38

2 228

1,99

1 497

1 345

1 704

1,29

1,00

11,1

1,3

■

HKScan

4,09

11,2

0,18

9,0

6,0

18,1

0,16

0,15

26,0

0,5

8,4

1 505

1 287

1 735

1,31

1,00

11,0

1,2

8,4

5,7

30,1

17,0

36,0

0,40

0,19

10,3

0,5

■

Huhtamäki

12,63

105,2

0,80

142,0

138,0

143,3

1,20

0,53

10,5

1,5

5,0

7,0

153,4

140,1

162,3

1,23

0,56

10,2

1,4

6,4

▼

Kemira

12,04

168,0

0,89

96,0

37,0

164,0

0,83

0,53

14,5

1,4

9,3

173,8

147,0

206,0

0,94

0,55

12,8

1,3

8,3

■

Kesko

25,28

281,6

1,84

230,6

217,0

250,5

1,50

1,20

16,8

1,1

6,9

261,7

252,0

305,5

1,78

1,25

14,2

1,1

6,4

■

Kone

57,80

816,6

2,51

823,8

790,0

896,5

2,53

1,50

22,8

7,8

15,2

978,0

892,0

1 056

2,86

1,60

20,2

6,6

13,6

▼

Konecranes

26,95

96,0

1,10

136,3

118,4

155,7

1,63

1,10

16,5

3,3

9,9

143,7

124,9

169,0

1,70

1,10

15,9

3,1

9,7

■

Lännen Tehtaat

15,39

7,5

0,92

9,0

9,0

9,0

1,17

0,85

13,2

0,7

6,6

10,0

8,0

11,0

1,11

0,89

13,9

0,7

6,4

■

Lassila & Tikanoja

11,91

21,0

0,44

43,4

42,0

45,8

0,86

0,60

13,9

2,0

5,9

48,3

47,0

51,9

0,96

0,63

12,5

1,9

5,6

■

Lemminkäinen

15,52

34,8

1,19

28,4

22,6

32,6

1,11

0,60

14,0

0,7

6,5

50,1

42,0

54,0

1,58

0,66

9,8

0,7

5,6

■

Metsä Board

2,37

-179,5

0,02

158,0

18,9

164,0

0,08

0,00

29,6

0,9

7,1

68,0

33,0

102,0

0,18

0,06

13,2

0,9

5,7

▼

Marimekko

14,35

3,9

0,35

3,6

3,1

7,0

0,35

0,55

41,2

3,7

16,7

7,3

5,9

10,0

0,68

0,55

21,2

3,5

11,4

▼

Metso

33,90

507,0

2,38

592,2

510,7

670,2

2,83

1,75

12,0

2,2

6,4

587,0

497,0

682,2

2,76

1,80

12,3

2,1

6,6

■

Neste Oil

10,63

205,8

0,62

284,5

259,5

339,0

0,82

0,35

13,0

1,1

6,4

375,0

312,7

511,0

1,06

0,45

10,0

1,0

6,0

▲

Nokia

3,40

437,0

0,29

-337,0

-1 270

-169,7

-0,25

0,00

229,1

-2 242

1 448

0,00

0,00

▼

Nokian Renkaat

30,24

359,2

2,32

397,0

388,0

435,0

2,53

1,31

450,0

396,7

487,5

2,77

1,50

▼

Okmetic

■

Olvi

■

Oriola-KD

■

Orion

■

Outokumpu

1,6 12,0

2,9

8,0

1,8

7,8

10,9

2,5

7,2

5,09

11,0

0,59

9,1

8,8

9,4

0,38

0,24

13,5

1,5

6,8

9,7

9,6

9,8

0,41

0,26

12,4

1,4

5,0

21,11

18,4

0,65

30,0

29,0

32,5

1,16

0,60

18,3

3,1

9,0

35,4

28,0

37,8

1,41

0,68

15,0

2,8

8,3

2,34

-28,4

-0,16

17,5

15,6

23,7

0,09

0,10

27,4

1,2

8,2

35,5

23,0

52,7

0,18

0,13

13,0

1,1

6,4

23,13

281,9

1,49

281,3

277,1

290,6

1,49

1,30

15,5

6,3

9,5

244,0

223,2

287,0

1,29

1,12

17,9

6,4

11,5

0,77

-253,0

-0,34

-333,0

-672,0

-199,9

-0,17

0,00

0,4

149,3

-80,1

-287,1

33,0

-0,03

0,00

0,5

12,3

50 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

TAULUKOT

UPM:n tuloskunto ei takkuaa sujui metsäjätti UPM:ltä odotuksia paremmin. Liikevoitto ennen kertaeriä nousi 138 miljoonaan euroon vuodentakaisesta 147 miljoonasta eurosta.

Factsetin konsensusennuste odotti liikevoiton heikkenevän 119 miljoonaan euroon. ‡”‹Â?–‡‹•‡Â? ’ƒ’‡”‹Ž‹‹Â?‡–‘‹Â?‹Â?Â?ƒÂ? ƒ•‡Â?‡•–ƒ ÇŁÂ? –—Ž‘•Â?—Â?–‘ ‘Â? ÂŽÂ‡Â˜ÂĄÂ?Â?›– viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana energiassa, sellussa ja tarraliike–‘‹Â?‹Â?Â?ƒ••ƒ •‡Â?ÂĄ ƒ•‹ƒÂ? ’ƒ’‡”‹Â?ƒ”Â?Â?‹Â?‘‹ŽŽƒǤ ƒ’‡”‹Ž‹‹Â?‡–‘‹Â?‹Â?–ƒ –‡Â?‹ ˜‹‹Â?‡

vuoden viimeisellä neljänneksellä kymmenen miljoonan euron liiketappion ilman kertaeriä. Â?ƒŽ››–‹Â?‘– ‘†‘––ƒ˜ƒ– ǣŽ–¥ –¥Â?ÂĄ vuonna selvää tulosparannusta. Konsensusennusteiden mukaan voitto ennen veroja nousee kolmanneksen 511 Â?‹ŽŒ‘‘Â?ƒƒÂ? ‡—”‘‘Â?Ǥ ƒÂ?Â?‹Â?——Â? ƒŽÂ?—’—‘Ž‹•Â?‘Â? Â?—”••‹–ƒ•‘ŽŽƒ ‡‹ ‘Ž‡ Â?ƒŽŽ‹‹•–‹ Š‹Â?Â?‘‹–‡Ž–—Ǥ ‡Â? ’Ȁ‡njŽ—Â?— ƒ•‡––—— vuoden 2013 tulosennusteilla yhteentoista, kun pitkän ajan arvostuskeskiarvo liikkuu kolmessatoista.

TOMMI MELENDER

TULOKSET 2011

YhtiĂś

ENNUSTEET 2012

osake- voitto kurssi ennen 11.3. veroja

tulos/ osake euroa

voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

ENNUSTEET 2013

p/e

p/b

Voitto tulos/ osinko/ ylin ev/ ennen alin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

p/e

p/b

ev/ ebitda

2012

meur

â–ź

Outotec

44,88

113,4

1,75

175,2

167,0

193,0

2,74

1,10

16,4

4,3

7,8

191,6

158,0

216,0

2,94

1,20

15,3

3,7

7,4

â–

PKC Group

16,12

36,9

1,16

46,1

43,5

48,0

1,60

0,65

10,1

2,0

4,7

50,2

41,2

57,7

1,61

0,75

10,0

1,8

4,6

â–ź

Pohjola

12,19

258,0

0,67

371,8

360,0

403,5

0,94

0,46

13,0

1,4

447,5

390,5

476,2

1,06

0,55

11,6

1,4

â–

Ponsse

6,36

28,0

0,47

20,1

20,0

23,0

0,50

0,35

12,7

2,1

6,7

25,0

20,5

26,0

0,60

0,35

10,6

2,4

7,0

â–

PĂśyry

3,11

17,1

0,13

2,8

-10,0

15,0

0,14

0,09

23,0

1,2

12,3

14,7

-4,0

25,0

0,18

0,13

17,3

1,2

9,6

â–ź

Raisio

3,15

30,3

0,16

22,7

20,7

31,0

0,16

0,12

19,7

1,5

9,7

41,0

39,0

45,9

0,19

0,13

16,6

1,5

8,6

â–

Ramirent

6,98

60,8

0,41

80,5

76,9

82,6

0,55

0,30

12,7

2,1

4,4

78,8

63,9

101,1

0,54

0,33

12,8

2,0

4,7

â–

Rapala

5,08

25,0

0,36

26,0

25,0

26,3

0,37

0,24

13,7

â–

Rautaruukki

6,01

-11,0

-0,07

-84,5

-124,0

-44,5

-0,43

0,25

â–

Sampo

25,36

1 228

1,85

1 549

1 486

1 597

2,35

1,27

â–

Sanoma

7,57

167,8

0,52

170,0

109,5

191,0

0,78

0,60

â–

Sponda

3,57

91,8

0,39

121,6

94,1

139,2

0,30

0,17

â–ź

SRV

3,38

10,8

0,17

5,2

5,0

9,0

0,11

0,12

30,7

0,7

27,5

17,8

â–ź

Stockmann

13,50

35,8

0,43

65,7

58,0

79,5

0,74

0,60

18,2

1,1

10,5

93,0

â–

Stora Enso

5,30

528,0

0,63

391,0

322,0

471,3

0,38

0,30

14,0

0,7

6,1

472,0

â–

Talentum

1,26

-1,0

-0,04

-1,9

-2,1

-1,7

0,03

0,05

50,4

3,1

95,3

â–

Talvivaara

1,30

-7,0

-0,04

-84,5

-107,4

-56,1

-0,21

0,00

1,1

â–

Technopolis

3,87

47,0

0,70

34,0

29,0

39,7

0,38

0,20

10,1

0,8

â–ź

Teleste

4,21

8,8

0,36

10,9

9,0

11,1

0,40

0,17

10,5

â–ź

Tieto

16,36

107,3

0,84

95,3

63,0

134,3

1,32

0,80

12,4

â–

Tikkurila

15,30

51,9

0,80

63,0

59,5

66,1

1,05

0,80

14,6

3,3

7,8

65,3

62,0

70,0

1,09

0,85

14,0

3,1

7,9

â–

UPM-Kymmene

8,95

572,0

0,93

386,8

356,1

453,0

0,65

0,60

13,8

0,6

6,1

511,1

375,8

595,4

0,79

0,62

11,3

0,6

5,5

â–˛

Uponor

10,22

23,0

0,03

49,5

47,1

51,1

0,44

0,40

23,3

3,5

8,9

56,0

51,6

68,4

0,51

0,45

20,0

3,3

9,0

â–

Vacon

42,80

26,9

1,10

37,6

35,0

38,3

1,70

1,00

25,2

6,0

11,9

46,2

40,0

52,8

2,14

1,10

20,0

5,2

10,9

â–˛

Vaisala

18,95

16,1

0,57

27,1

26,6

30,0

1,04

0,70

18,3

1,8

5,4

31,9

28,2

33,0

1,24

0,79

15,3

1,7

6,2

â–

Wärtsilä

33,87

438,0

1,44

478,0

453,0

522,1

1,79

1,00

18,9

3,7

10,8

534,0

497,0

569,7

1,91

1,10

17,7

3,4

10,1

â–ź

YIT

15,56

175,3

0,99

236,8

211,8

244,0

1,40

0,75

11,1

1,9

8,8

260,4

250,7

277,0

1,54

0,80

10,1

1,8

8,1

1,5

7,8

28,0

27,0

28,5

0,39

0,26

13,0

1,4

7,7

0,7

15,1

42,3

-2,2

75,5

0,22

0,25

27,3

0,7

7,1

10,8

1,5

10,1

1 581

1 435

1 695

2,38

1,35

10,7

1,4

11,2

9,7

1,0

4,9

188,0

167,8

215,0

0,80

0,60

9,5

0,9

4,7

11,9

0,8

16,4

109,6

93,0

178,7

0,30

0,18

11,9

0,8

15,6

15,0

21,5

0,36

0,14

9,4

0,7

14,3

75,0

118,9

0,99

0,73

13,6

1,1

8,9

406,0

618,0

0,48

0,30

11,1

0,7

6,1

4,2

3,3

4,9

0,07

0,07

17,7

2,8

8,9

96,1

-19,0

-75,0

143,9

-0,04

0,00

1,1

11,4

16,0

41,0

39,6

43,0

0,40

0,21

9,7

0,8

15,6

1,3

4,9

13,7

12,0

14,1

0,53

0,22

8,0

1,2

4,4

2,0

5,1

137,0

128,0

157,0

1,46

0,85

11,2

1,9

5,2

ENNUSTEIDEN PERUSTEET ARVOPAPERIN tulosennustetaulukossa ilmoi-

tetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännÜlliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiÜiden tulokset.

Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä.

â–˛ â–

Čˆ Çł Ž‹Â?Çł Œƒ dz›Ž‹Â?Çł ‹ŽÂ?‘‹––ƒ˜ƒ– Â?—Â?ƒÂ?ƒ ‘Ž‡˜‹‡Â? ennusteiden ääriarvot. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. Čˆ Â—ÂŽÂ‘Â•Č€Â‘Â•ÂƒÂ?‡njŽ—Â?— Â?‡”–‘‘ ‘•ƒÂ?‡Â?‘Š–ƒ‹•‡Â? tuloksen verojen jälkeen. Čˆ Ȁ‡njǥ ’Ȁ„nj Œƒ Â‡Â˜Č€Â‡Â„Â‹Â–Â†ÂƒÇŚÂ?‡”–‘‹Â?‡– Žƒ•Â?‡–ƒƒÂ? taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta.

â–ź

tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut

51

" ÇŁ

VIIME VUODEN viimeinen neljännes

TAULUKOT

Handelsbanken jätti Nordean varjoonsa RUOTSALAISISTA PANKEISTA sai viime

vuonna selvästi paremman arvonnousun kuin osakemarkkinoilta keskimäärin. Swedbank nousi 42 prosenttia, SEB 38 prosenttia ja Handelsbanken 28 prosenttia.

Heikoimmin meni Nordealla, mutta ei silläkään surkeasti: kurssinousua 21 prosenttia.

Tarkasteltaessa arvostuskertoimia Nordea näyttää nelikon huokeimmalta. Vuoden 2012

konsensusennusteilla sen p/e-luvuksi tulee 10,2. Swedbankilla ja SEBilla voittokerroin on hieman Nordeaa korkeampi. Kallein Tukholman pörssin suurpankeista on Handelsbanken 11,6 p/e-luvullaan.

Handelsbanken tarjoaa tammikuun alkupuoliskon kurssitasolla laskettuna ensi keväänä 4,4 prosentin osinkotuotot. Swedbank pistää hieman paremmaksi 4,6 prosentilla.

Nordean odotus jää alle neljän.

Vuoden alussa Dagens Industri kirjoitti Nordean hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin saaneen tarpeekseen Nordean verrokkeja heikommasta kurssikehityksestä ja suunnittelevan muutoksia Sammon Nordea-omistukseen. Voisiko Nalle suunnitella aliarvostetun osakkeen lisäostoja?

TOMMI MELENDER

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011

Yhtiö

ENNUSTEET 2012

osake- markkinaarvo, kurssi 9.1.

2013 MK x.x.2012

tulos/ osake KR

tulos/ osake KR

voitto ennen veroja,

p/e

ENNUSTEET 2013

ev/ ebitda

tulos/ osake KR

voitto ennen veroja MK

p/e

4,3

11,10

24 559

20,0

3,9

6,77

36 890

9,7

osinkotuotto, %

MK

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

RUOTSI Hennes & Mauritz

221,80

367 095

9,56

10,15

22 515

21,9

65,40

264 866

5,96

6,39

34 727

10,2

12,5

4,5

182,10

216 169

10,62

11,48

18 657

15,9

10,1

3,0

11,47

18 739

15,9

10,0

3,3

Ericsson

64,90

214 040

4,72

3,61

14 705

18,0

7,3

4,0

4,84

TeliaSonera

45,71

197 928

4,20

4,10

23 944

11,1

6,8

6,6

4,28

20 593

13,4

5,7

4,3

25 508

10,7

6,9

Volvo

91,65

194 880

8,75

6,53

18 302

14,0

6,2

3,3

6,9

7,77

22 231

11,8

5,6

Handelsbanken

242,20

153 131

19,52

20,93

17 824

11,6

3,8

4,4

21,64

18 060

11,2

Swedbank

132,70

150 126

9,52

12,21

17 743

10,9

4,6

12,73

18 003

10,4

Sandvik

105,00

131 710

4,63

7,76

12 309

13,5

8,1

3,6

7,94

12 971

13,2

7,9

Investor

171,80

130 162

-12,14

2,69

5 392

63,9

3,8

21,9

3,9

2,94

6 481

58,5

21,3

58,40

128 071

5,56

5,38

15 275

10,9

4,2

3,6

5,45

15 475

10,7

Scania

135,70

107 245

11,78

8,25

8 722

16,4

8,8

3,3

9,82

10 594

13,8

7,6

SCA

141,80

100 031

-0,50

7,92

6 776

3,7

17,9

9,7

3,1

9,80

8 798

14,5

8,3

Assa Abloy

241,80

89 674

12,30

13,93

3,3

6 799

17,4

12,1

2,1

15,34

7 513

15,8

10,7

SKF

164,40

74 868

13,29

2,4

10,74

6 994

15,3

8,5

3,4

11,83

7 926

13,9

7,8

Hexagon

164,10

58 096

3,6

7,56

8,66

3 781

18,9

13,6

1,3

9,86

4 269

16,6

12,2

Alfa Laval

135,60

1,5

56 878

7,68

7,53

4 517

18,0

11,1

2,6

7,77

4 543

17,4

10,3

Tele2

2,8

118,00

52 669

10,43

9,49

5 170

12,4

6,0

9,9

11,44

6 775

10,3

5,6

9,7

Getinge

217,20

51 764

10,61

11,88

3 672

18,3

11,7

1,8

13,95

4 456

15,6

9,8

2,1

Electrolux

165,90

51 279

7,25

11,86

3 686

14,0

7,3

3,9

15,06

5 523

11,0

5,8

4,2

Lundin Petroleum

153,80

48 895

3,50

4,24

5 445

36,3

7,3

0,0

3,84

5 144

40,1

7,9

0,0

Swedish Match

233,00

47 998

12,07

13,97

3 495

16,7

13,6

3,1

14,44

3 548

16,1

14,1

3,3

Skanska

109,20

45 854

18,31

6,80

3 889

16,1

8,6

5,5

8,24

4 456

13,3

7,9

5,7

Industrivärden

113,50

43 333

-40,51

11,80

4 557

9,6

12,2

4,4

3,60

1 390

31,5

36,3

4,5

Kinnevik

138,90

38 945

23,62

-9,33

-2 391

28,5

4,3

14,33

3 982

9,7

26,4

4,7

Statoil

142,20

453 425

24,70

16,71

204 352

8,5

1,9

4,7

16,58

183 127

8,6

2,1

4,9

Telenor

116,00

180 953

4,88

8,08

16 064

14,4

6,3

4,7

10,00

23 599

11,6

5,9

5,6

73,20

119 228

7,99

8,15

17 891

9,0

2,7

8,73

19 281

8,4

Seadrill

210,00

98 543

17,90

15,03

9 450

14,0

11,4

9,3

18,04

10 499

11,6

10,2

9,2

Yara International

280,90

79 834

34,94

36,81

13 617

7,6

4,7

3,4

33,39

11 885

8,4

5,0

3,2

Norsk Hydro

28,59

58 220

1,89

0,22

-609

130,0

9,4

2,6

1,22

4 039

23,4

6,4

2,6

Orkla

49,00

49 928

3,77

3,11

4 405

15,8

11,3

5,1

3,19

3 815

15,4

11,5

5,3

135,90

47 809

7,22

8,51

5 958

16,0

7,4

2,0

9,18

4 943

14,8

6,6

2,0

81,80

40 900

5,66

8,09

5 319

10,1

8,1

7,7

6,99

4 645

11,7

9,9

6,6

116,10

31 811

5,76

8,01

3 119

14,5

7,9

3,2

10,29

3 976

11,3

6,6

3,5

Novo Nordisk

963,00

539 280

30,24

37,79

27 118

25,5

15,7

1,8

45,07

31 728

21,4

15,1

2,2

A.P. Moeller-Maersk

45 240

193 670

3 460

4 394

43 964

10,3

3,6

2,2

4 635

48 459

9,8

3,5

2,4

Danske Bank

106,50

107 418

2,48

5,55

8 299

19,2

0,0

10,46

14 432

10,2

Carlsberg

569,00

87 508

33,70

36,29

9 288

15,7

8,4

1,1

42,63

9 140

13,3

7,5

1,2

Coloplast

285,50

60 126

8,66

10,45

2 954

27,3

15,2

1,4

12,81

3 618

22,3

13,7

1,6

Nordea Atlas Copco

SEB

13,8

4,2

4,5 4,9

4,1

NORJA

DNB

Subsea 7 Gjensidige Föorsikring Aker Solutions

3,4

52 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

1,9

LÄHDE: FACTSET

TANSKA

TAULUKOT

EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET ENNUSTEET 2012

osake- markkinakurssi arvo, 9.1.2013 meur

Yhtiö

tulos/ osake 2009

tulos/ osake euroa

voitto ennen veroja,

p/e

ENNUSTEET 2013

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake

meur

voitto ennen veroja meur

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

Anheuser-Busch InBev

64,66

103 894

3,11

3,50

8 667

18,5

11,0

2,3

3,89

10 287

16,6

9,3

2,7

Sanofi Anheuser-Busch InBev Total

73,86 67,31 39,53

97 813 108 139 93 525

6,65 3,11 5,06

6,17 3,60 5,38

10 790 9 092 24 969

12,0 18,7 7,3

8,1 10,8 3,3

3,8 2,1 5,9

6,28 3,93 5,35

10 993 10 338 25 066

11,8 17,1 7,4

7,9 9,3 3,3

4,1 2,5 6,1

Unilever

29,07

87 694

1,41

1,58

6 680

18,4

11,5

3,3

1,73

7 228

16,8

10,7

3,5

171,60

76 225

33,10

46,12

25 627

3,7

3,2

2,2

23,95

15 688

7,2

2,8

2,9

SAP

61,02

74 963

2,83

3,09

5 026

19,8

13,5

1,4

3,57

5 780

17,1

11,3

1,6

Siemens

83,23

73 326

7,73

5,75

7 279

14,5

8,3

3,6

5,97

7 139

13,9

8,4

3,7

138,05

70 091

6,23

7,24

5 817

19,1

10,6

2,1

7,97

6 446

17,3

9,4

2,4

19,16

69 631

1,92

2,06

19 806

9,3

2,7

5,6

2,13

20 248

9,0

2,7

5,8

6,40

66 066

0,60

0,37

8 402

17,2

9,4

0,60

10 685

10,7

105,55

65 793

3,10

3,85

3 206

27,4

2,1

4,34

3 600

24,3

13,5

2,4

Volkswagen

LVMH ENI Banco Santander Inditex BASF

15,4

9,4

71,41

65 589

6,26

5,40

8 712

13,2

6,1

3,6

5,97

9 015

12,0

5,7

3,8

L'Oreal

105,25

63 975

4,32

4,78

3 957

22,0

14,2

2,1

5,14

4 283

20,5

12,9

2,3

Bayer

72,32

59 805

4,83

5,44

3 872

13,3

8,2

2,5

5,90

5 333

12,3

7,3

2,8

BNP Paribas

45,64

56 675

4,82

5,77

11 406

7,9

3,3

5,44

10 867

8,4

Telefonica

10,83

49 288

1,20

1,14

7 364

9,5

4,6

0,0

1,19

7 724

9,1

4,7

6,9

Allianz

105,10

47 920

5,48

11,33

8 295

9,3

6,8

4,3

12,07

8 335

8,7

6,6

4,8

BMW

72,16

46 075

7,45

7,70

7 789

9,4

2,8

3,5

7,68

7 681

9,4

2,7

3,8

Daimler

2,9

5,2

4,71

7 676

9,1

2,9

5,0

5,5

0,76

6 242

10,1

3,7

42,71

45 591

5,31

4,63

7 233

9,2

Banco Bilbao

7,70

41 956

0,85

0,31

2 327

25,2

Deutsche Telekom

9,14

39 484

0,13

0,64

4 478

14,2

4,2

7,7

0,65

4 530

14,0

4,4

5,5

GDF Suez

15,82

38 171

1,54

1,59

6 972

10,0

4,8

9,5

1,40

6 027

11,3

5,3

9,5

Deutsche Bank

36,70

34 113

4,30

3,56

4 668

10,3

2,0

4,34

5 625

8,4

AXA

13,65

32 605

1,57

1,83

6 280

7,5

7,2

5,3

2,00

6 831

6,8

6,9

5,9

Danone

49,61

31 907

2,89

3,01

2 649

16,5

10,7

2,9

3,21

2 848

15,5

10,1

3,1

Schneider Electric

56,20

31 126

3,35

3,82

2 634

14,7

9,3

3,1

4,11

2 920

13,7

8,6

3,4 4,6

Enel

5,5

2,0

3,21

30 185

0,44

0,36

7 502

8,8

4,4

4,6

0,36

7 398

8,9

4,4

Heineken

51,50

29 664

2,44

2,82

2 338

18,3

11,0

1,7

3,28

2 649

15,7

9,4

1,9

Air Liquide

94,10

29 379

4,92

5,14

2 267

18,3

9,4

2,7

5,62

2 491

16,7

8,5

2,9

ING

7,66

29 325

1,52

0,91

4 433

8,4

0,0

1,13

5 362

6,8

E.ON

14,41

28 824

-1,17

2,25

5 421

6,4

4,2

7,6

1,37

4 124

10,5

4,3

5,6

EADS

32,13

26 579

1,27

1,98

1 975

16,2

3,2

1,9

2,62

3 041

12,3

3,1

2,6

EdF

14,15

26 152

1,63

2,03

5 502

7,0

4,1

8,1

1,92

5 379

7,4

4,3

8,1

4,12

25 286

0,48

0,46

3 467

9,0

7,3

7,5

0,40

3 334

10,3

7,0

7,3

32,15

25 086

3,20

2,84

3 534

11,3

1,6

3,89

4 945

8,3

4,24

24 560

0,20

0,22

3 481

19,1

1,4

0,29

3 291

14,6

Hermes

231,80

24 471

5,66

6,47

1 037

35,8

19,7

1,1

7,39

1 181

31,4

17,6

1,3

Munich Re

135,40

24 283

3,94

17,59

3 946

7,7

7,6

5,0

15,70

3 839

8,6

7,9

5,0

Linde

130,80

24 213

7,71

7,80

1 701

16,8

9,3

2,0

8,77

2 058

14,9

7,9

2,2

Henkel

60,72

23 996

3,14

3,71

2 113

16,4

9,2

1,5

4,03

2 365

15,1

8,1

1,7

Iberdrola Societe Generale UniCredit

0,0

3,0 2,4 LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2011

BRITTIL ÄISET TULOSENNUSTEET ENNUSTEET 2012

Yhtiö

osake- markkinaarvo, kurssi 9.1.2013 x.x.2012 MGBP

tulos/ osake GPB GBp

tulos/ osake GBP GBp

voitto ennen veroja,

BHP Billiton Royal Bank of Scotland

2 349,90 522,50

140 690 199 114

115,83 7,00

142,75 16,71

Royal Dutch Shell

2 212,50

138 782

255,45

258,14

BHP Billiton

2 155,50

124 822

260,30

HSBC Holdings

669,90

123 769

BP

458,65

Vodafone

165,50

Unilever

ENNUSTEET 2013

tulos/ osake GBP GBp

voitto ennen veroja MGBP

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

122 395 508

17,7 20,9

9,2

2,20 0,0

238,09 28,00

204 062 417

26 915

8,6

4,0

4,8

272,90

25 721

10,6 12,5

5,9

2,29 0,0

8,1

3,8

196,86

15 236

10,9

6,6

3,2

167,54

5,0

13 854

12,9

7,6

58,55

55,98

13 799

12,0

3,9

61,84

15 773

10,8

87 775

87,47

57,53

16 270

8,0

4,4

81 212

14,91

15,49

10 221

10,7

7,7

4,6

60,38

17 145

7,6

4,0

5,0

6,2

16,04

10 416

10,3

8,1

2 393,00

71 181

117,78

128,15

5 443

18,7

6,3

11,5

3,3

138,51

5 933

17,3

10,6

Rio Tinto

3 548,00

69 051

520,24

310,06

7 732

11,4

3,5

6,9

2,8

344,82

9 580

10,3

5,9

2,9

GlaxoSmithKline

1 382,00

67 755

115,50

110,98

7 598

British American Tobacco

3 183,00

61 444

194,60

206,61

5 907

12,5

8,0

5,4

118,52

7 802

11,7

8,0

5,6

15,4

11,1

4,2

224,21

6 300

14,2

10,7

SABMiller

2 904,50

46 367

136,74

147,19

4,6

3 105

19,7

14,9

2,1

167,95

3 648

17,3

13,2

Diageo

1 798,50

45 113

83,60

94,08

2,5

3 014

19,1

14,6

2,4

103,13

3 312

17,4

13,3

2,6

MGBP

p/e

3,5 4,4

53

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2011

TAULUKOT

S&P 500:N T UOT TOISIMM AT SEK TOR IT 2012

Rahoitusala USA:n pörssitähtenä MAAILMAN TÄRKEIN osakeindeksi S&P 500 nousi

kurssinousu, %

26,3%

Kymmenestä S&P 500:n toimialasta kaikki muut paitsi yhdyskuntapalvelut vahvistuivat viime vuonna.

Yhdyskuntapalvelut menetti pörssiarvostaan 2,9 prosenttia. Vain kolme toimialaa ylsi kokonaisindeksiä parempaan tuottoon: rahoitus (26,3 %), kestokulutustavarat (21,9 %) ja terveydenhuolto (15,2 %).

Klassinen sykliset vs. defensiiviset osakkeet -jaottelu puolestaan paljastaa, että S&P 500:n sykliset osakkeet tuottivat defensiivisiä paremmin. Näin on käynyt kolmesti neljän viime vuoden aikana.

viime vuoden aikana 13,4 prosenttia. Se on selvä parannus verrattuna toissa vuoteen, jolloin arvonnousu jäi nollaan.

S&P 500 voitti hiuksenhienosti maailmanindeksin MSCI Worldin, joka vahvistui vuoden aikana kolme prosenttiyksikön kymmenystä vähemmän. Maailman 41 tärkeimmän osakemarkkinan joukossa S&P 500 asettui tuotollaan sijaluvulle 23. Viisi parasta osakemarkkinaa olivat Venezuela (302,8 %), Egypti (50,8 %), Pakistan (49,0 %), Thaimaa (35,8 %) ja Nigeria (35,4 %).

RAHOITUS

21,9% KESTOKULUTUSTAVARAT

15,2%

TOMMI MELENDER

TERVEYDENHUOLTO

YHDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET ENNUSTEET 2012

tulos/ osake USD

tulos/ osake USD

voitto ennen veroja,

600 463 485 792

27,68

44,36 44,15

88,14

401 860

8,42

738,12

242 836

Berkshire Hathaway

93,32

Wal-Mart

Yhtiö

osake- markkinaarvo, kurssi 9.1. x.x.2012 MUSD

Apple

640,91 517,10

ENNUSTEET 2013

p/e p/e

ev/ ev/ ebitda ebitda

osinkoosinkotuotto, tuotto,%%

tulos/ tulos/ osake osake USD USD

56 763 55 126

14,4 11,7

8,1 6,5

0,4 0,5

53,25 49,00

7,82

74 565

11,3

4,4

2,5

8,12

36,07

39,78

13 649

18,6

10,2

0,0

46,23

231 534

4,15

5,15

19 519

18,1

0,0

5,68

68,57

229 382

4,49

4,92

25 787

13,9

7,5

2,3

5,40

Microsoft

26,70

224 719

2,69

2,78

28 460

9,6

5,6

3,0

2,86

General Electric

20,95

219 687

1,37

1,51

16 686

13,9

8,0

3,2

1,68

IBM

192,32

217 308

13,44

15,11

22 999

12,7

8,7

1,7

16,66

Chevron

109,54

214 389

13,44

12,32

44 135

8,9

3,5

3,2

12,46

Johnson & Johnson

71,73

198 782

5,00

5,09

18 209

14,1

9,1

3,3

5,49

Pfizer

26,47

194 887

2,31

2,16

22 875

12,3

6,2

3,3

2,30

AT&T

34,24

194 483

2,20

2,39

21 238

14,3

6,1

5,2

2,53

Procter & Gamble

68,88

188 333

3,93

3,85

14 884

17,9

11,2

3,1

3,96

Wells Fargo

34,71

182 722

2,82

3,34

28 905

10,4

2,5

3,60

JPMorgan Chase

45,47

172 849

4,48

5,03

29 216

9,0

2,6

5,35

Coca-Cola

37,03

166 085

1,92

2,00

12 112

18,5

13,5

2,8

2,18

Oracle

34,46

163 143

2,46

2,70

17 354

12,8

7,5

0,7

2,95

Exxon Mobil Google

Philip Morris

MUSD

85,83

143 383

4,88

5,21

13 038

16,5

10,6

3,8

5,81

161,79

130 587

4,99

6,20

6 305

26,1

18,2

0,5

7,25

Merck

42,59

129 476

3,77

3,80

15 538

11,2

5,3

3,9

3,70

Citigroup

42,04

123 283

3,70

3,71

10 792

11,3

0,1

4,65

Bank of America

11,43

123 193

0,01

0,24

8 067

47,6

0,4

0,99

Verizon

43,00

122 501

2,15

2,45

19 125

17,6

4,7

2,85

Visa

Amazon.com

4,3

266,35

120 645

1,37

0,02

481

13317,5

29,5

0,0

1,86

Qualcomm

64,88

110 557

3,20

3,71

8 034

17,5

13,4

1,4

4,30

PepsiCo

70,01

108 295

4,40

4,06

8 800

17,2

10,4

3,0

4,41

Cisco

20,30

107 777

1,62

1,85

12 830

11,0

4,7

1,4

1,96

Intel

21,45

106 456

2,39

2,11

14 920

10,2

4,5

4,1

1,94

Comcast

38,42

101 266

1,50

1,96

11 644

19,6

6,4

1,7

2,24

Schlumberger

72,20

95 851

3,66

4,17

7 357

17,3

8,8

1,5

4,80

Home Depot

63,17

94 450

2,47

3,04

7 201

20,8

10,7

1,9

3,45

McDonald's Walt Disney United Technologies

90,81 50,78 84,55

91 171 89 988 77 494

5,27 2,54 5,49

5,31 3,07 5,32

7 973 9 260 6 987

17,1 16,5 15,9

10,0 8,8 10,1

3,2 1,2 2,4

5,78 3,42 6,03

UPS

77,00

73 502

4,35

4,59

6 780

16,8

8,6

3,0

5,16

ConocoPhillips

58,25

70 709

6,68

5,66

15 875

10,3

3,7

4,5

5,84

eBay

52,76

68 271

2,03

2,35

3 154

22,5

13,4

0,0

2,74

Amgen

88,67

68 099

5,33

6,60

6 110

13,4

9,5

1,6

6,99

American Express

60,26

67 435

4,09

4,40

7 285

13,7

1,3

4,75

3M

96,41

66 709

5,96

6,32

6 375

15,3

8,6

2,4

6,85

Occidental Petroleum

82,11

66 524

8,39

6,93

9 368

11,8

4,6

2,5

7,56

532,39

66 169

18,70

21,97

3 923

24,2

13,3

0,2

25,68

MasterCard Altria

31,90

64 601

2,05

2,20

6 989

14,5

10,0

5,3

2,40

Goldman Sachs

134,32

63 123

4,51

12,02

9 426

11,2

25,2

1,3

12,80

CVS Caremark

50,28

62 684

2,80

3,40

6 663

14,8

7,7

1,3

3,92

54 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

voitto voitto ennen ennen veroja veroja MUSD MUSD 6762848 531 68 067 16 613 20 591 27 639 30 271 19 853 24 340 44 043 19 645 23 144 22 108 15 498 30 565 30 909 13 052 18 869 13 976 7 018 15 118 19 429 17 454 22 003 1 415 9 178 9 403 13 395 13 682 10 856 8 560 7 934 8 402 10 191 8 375 7 532 15 226 3 760 6 281 7 791 6 858 10 308 4 587 7 453 9 740 7 308

p/e p/e

ev/ ev/ ebitda ebitda

12,0 10,6

6,1 5,1

1,7 2,0

10,9

4,8

2,7

16,0

8,5

0,0

16,4

osinkoosinkotuotto, tuotto,%%

0,0

12,7

7,0

9,3

4,7

3,4

12,5

7,1

3,6

11,5

8,0

1,8

8,8

3,8

3,4

13,1

8,0

3,6

11,5

6,7

3,6

13,5

6,0

5,3

17,4

11,1

9,6

2,6

3,3 2,9

8,5

3,1

17,0

12,6

3,0

11,7

6,5

0,7

14,8

10,3

4,2

22,3

17,1

0,8

11,5

6,3

4,0

9,0

1,0

11,5

0,9

15,1

3,8

143,2

24,1

0,0

15,1

9,6

1,5

15,9

10,0

3,2

10,4

4,7

2,8

11,1

4,6

4,2

17,2

6,1

2,0

15,0

8,0

1,5

18,3

10,3

2,3

15,7 14,8 14,0

9,8 8,2 8,5

3,5 1,3 2,6

14,9

8,0

3,1

10,0

3,8

4,5

19,3

11,3

0,0

12,7

9,4

12,7

4,8

2,0 1,5

14,1

8,2

10,9

4,5

2,6 2,8

20,7

12,3

0,2

13,3

9,7

5,8

10,5

27,5

1,5

12,8

7,3

1,8

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2011

TAULUKOT

Olisit ostanut indeksiä!

VIIME VUODEN menestynein Suomi-osake-

rahasto oli Fondita Equity Spice, mutta kiinnostavampaa rahastojen vuosikunnialistalla on se, että viiden parhaan Suomi-rahaston joukkoon nousi peräti kaksi indeksirahastoa.

Siitä huolimatta suurin osa Suomeen sijoittavista osakerahastoista voitti indeksin myös kulujen jälkeen ja rahastot keskimäärin tuottivat 0,4 prosenttiyksikköä enem-

män kuin rahastoluokan vertailukohtana käytettävä OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi, joka nousi viime vuoden aikana 15,5 prosenttia.

Tämä on mahdollista siksi, että Seligson OMX Helsinki 25 -etf seuraa nimensä mukaisesti 25 suuryhtiöstä koottua indeksiä, ei cap-indeksiä. Nordean indeksirahaston kohteena taas on OMX Helsinki Benchmark Cap.

Vaikka Taaleritehtaan ja Ålandsbankenin arvo-osakerahastot kuuluivat viime vuoden huonoimpien Suomi-rahastojen joukkoon, rahanteko onnistui arvostrategiallakin. Arvo Finland Value oli 19,3 prosentin vuosituotollaan seitsemänneksi paras 42 Suomi-osakerahastosta.

KARO HÄMÄLÄINEN

PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN

SUOMI Parhaat Fondita Equity Spice Nordea Suomi 130/30 * Seligson & Co OMX Helsinki 25 -etf OP-Focus * Nordea Suomi Indeksirahasto I Huonoimmat Ålandsbanken Finland Value Taaleritehdas Arvo Markka Osake * Fourton Fokus Suomi * Alfred Berg Finland Alfred Berg Small Cap Finland POHJOISMAAT Parhaat Fondita Nordic Small Cap Fondita Nordic Micro Cap Aktia Nordic Small Cap ODIN Sverige FIM Nordic Huonoimmat ODIN Norge Säästöpankki Itämeri WIP Hakkapeliitat Ålandsbanken Nordic Value UB Nordic * EUROOPPA Parhaat ODIN Europa SMB Danske Invest European Small Cap ODIN Europa Evli Eurooppa B FIM Visio Huonoimmat Danske Invest Eurooppa Osinko UB Eurooppa K OP-Eurooppa Indeksi eQ Eurooppa Osinko Quorum Systematica POHJOIS-AMERIKKA Parhaat UB Amerikka Tapiola USA * OP-Amerikka OP-Amerikka Indeksi II ICECAPITAL US Stock Index * Huonoimmat Aktia America Danske Invest US Small Cap Value Nordea Pohjois-Amerikka Seligson & Co Pohjois-Amerikka Indeksirahasto Evli Pohjois-Amerikka

Tuotto 5 v. p.a.

Tuotto 3 v. p.a.

Tuotto 12 kk

Tuotto 6 kk

TERluku, %

Rahastopääoma meur

0,4

6,7 1,4 7,5 3,5 6,3

26,6 23,1 20,2 20,1 19,4

11,6 16,5 18,1 14,5 17,9

1,4 4,0 3,0 1,2 2,3

20,1 23,7 22,8 23,1 20,6

1,3 0,9 0,8 0,8 0,9

2,0 1,5 0,2 1,8 + 0,4

2,0 2,2 0,2 1,8 0,4

50,6 21,0 137,5 320,7 -

K. Blomqvist, M. Larsson H. Parhiala, J. Lähdesmäki Holmberg, Nilsson A. Karessuo

-4,0

-0,6

-3,5 -3,3

-1,4 -2,6 -5,5

11,2 9,5 8,5 5,7 2,3

11,3 13,0 12,9 12,7 6,0

2,7 3,0 3,3 2,2 1,3

21,7 20,7 17,0 20,2 17,6

0,5 0,4 0,4 0,2 0,1

1,5 1,2 + 0,6 + 1,8 2,1

1,5 1,2 0,7 1,8 2,1

13,8 94,3 15,2 138,2 34,1

Ålandsbanken Asset Mgmt.

M. Heikkilä P. Langenskiöld Alfred Berg Omaisuudenhoito Alfred Berg Omaisuudenhoito

4,2 7,6

13,1 16,1

6,1 -3,8

14,2 1,5

30,0 27,5 25,5 25,1 24,9

15,8 11,1 12,6 14,4 11,3

3,6 4,5 3,9 5,1 2,1

19,1 13,1 15,5 17,2 18,1

1,5 2,0 1,6 1,4 1,3

2,0 2,0 2,0 2,0 1,8

2,0 2,0 2,0 1,8

155,2 202,1 15,2 327,2 11,9

M. Larsson, K. Blomqvist M. Larsson, K. Blomqvist J. Brännback, T. Mäkelä T. Ramsälv Heikkinen

-5,4 0,4

2,5 6,8

-4,8 -0,3

2,0 4,4

15,0 13,8 12,6 10,3 8,2

6,8 9,6 1,8 7,4 6,3

1,5 2,4 2,3 2,2 1,1

16,0 15,5 20,5 19,1 11,6

0,9 0,8 0,6 0,5 0,6

2,0 1,9 1,2 + 1,5 1,0 +

2,0 2,1 1,2 1,5 1,0

614,8 41,1 16,4 15,5 7,6

C.E. Sando J. Hamström WIP Asset Management Oy Ålandsbanken Asset Mgmt.

C.-G. von Troil

-1,0 0,0 -2,2 -2,3 -0,3

11,2 10,7 9,6 12,8 10,2

39,2 30,5 29,1 28,3 28,0

21,2 15,2 15,3 13,1 14,5

3,1 1,5 0,8 1,6 3,0

18,2 14,8 17,5 13,9 17,6

2,1 2,0 1,6 2,0 1,5

2,0 1,5 2,0 1,6 1,9

2,0 1,5 2,0 1,6 1,9

260,1 31,1 131,1 222,5 58,0

A. Morris I. Larsen A. Morris H.-K. Sjöholm Holtari, Outinen, Linnanvuori

-4,2 -0,5

0,6 3,6

3,1 1,3

12,8 12,6 12,2 10,1 1,6

11,5 10,2 8,9 4,6 1,4

1,1 0,7 0,9 0,8 -0,2

13,1 11,9 13,8 14,1 2,7

0,9 1,0 0,8 0,6 0,3

1,8 0,6 0,8 1,7 1,0 +

2,3 0,6 0,8 1,7 -

38,7 2,5 127,5 13,8 8,5

R. Hakola UB Omaisuudenhoito Real Assets Pohjola Varainhoito Oy D. Lund, T. Petersen M. Kyyrönen

3,3 0,9 -1,7 0,6 2,7

12,8 8,9 7,2 12,8 13,1

15,5 14,8 14,5 13,2 13,0

8,9 4,8 5,4 2,3 1,4

-0,5 -1,0 1,5 -0,4 -0,6

15,4 13,1 12,7 12,4 12,4

1,0 1,1 1,1 1,0 1,0

0,4 1,6 1,6 0,4 0,4

0,4 1,6 1,6 0,6 0,4

2,9 91,1 131,8 51,9

UB Omaisuudenhoito Real Assets Tapiola Varainhoito Oy M. Leskinen

0,4 3,9 1,1

9,6 8,1 10,2

8,4 7,1 6,8

0,1 1,6 -0,4

-3,2 1,3 -3,1

13,3 15,6 11,6

0,6 0,4 0,5

1,9 1,9 1,6

1,9 1,9 1,6

62,1 11,3 506,6

A. Bergman Sterling Capital Management L. Hemmingsen

-1,7 -2,6

Riski Riski HallinnointiTuotto volatiliSharpen ja säilytys1 kk teetti mittari palkkio, %

Salkunhoitaja

ICECAPITAL / Vanguard

1,3

9,4

5,3

0,2

-1,6

11,7

0,4

0,4

0,5

33,1

Holmberg, Nilsson

1,4

10,5

5,0

-3,4

0,5

14,8

0,3

1,6

1,6

45,5

H.-K. Sjöholm

Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot

LÄHDE: SIJOITUSTUTKIMUS OY

Yhtiö

55

TAULUKOT

KAROLIINA PAAVILAINEN

Metso salkunhoitajien suosiossa VIIME VUODEN lopulla sijoittajien kahvilakeskustelujen vinkkipiireissä toistui usein Metson osake. Positiivisten pääomamarkkinapäiväviestien siivittämänä konepaja on ollut hyvässä vedossa.

Metson asema on vahvistunut myÜs Suomirahastojen salkuissa joulukuun aikana. YhtiÜ oli vuodenvaihteessa peräti viiden rahaston (Danske Suomi Osake, Evli Select, Icecapital Finland Equity, Nordea 130/30 ja Ålandsbanken Finland Value) ykkÜssatsaus. Lisäksi Metso kuului viidentoista muun rahaston kärkikuusikkoon.

SäästÜpankki PienyhtiÜt -rahaston salkunhoitaja Olli Tuuri pitää viiden miljardin arvoisesta konepajayhtiÜstä niin paljon, että on ostanut sitä rahastosalkkuun, vaikka rahasto nimensä mukaisesti on keskittynyt pieniin ja keskisuuriin yhtiÜihin.

Tuuri on ostanut Metson kerralla pienyhtiÜrahastonsa toiseksi painavimmaksi sijoitukseksi kärkikuusikon ulkopuolelta. Uusi osake rahaston top-6-listalla on myÜs sen painavin sijoitus PKC. KARO HÄMÄLÄINEN

ǧ joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 210,2 milj. euroa Kone 8,8 Fortum 7,3 Metso 7,2 Wärtsilä 6,2 Sampo 5,5 Nokian Renkaat 4,4 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 138,1 milj. euroa Fortum 9,6 Nokia 9,0 Uponor 5,9 Sampo 5,3 Nokian Renkaat 4,9 UPM 4,5 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 34,1 milj. euroa Uponor 8,2 Vaisala 4,6 PÜyry 4,5 Eniro 4,4 Cargotec 3,9 Amer Sports 3,8 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 20,0 milj. euroa Neste Oil 8,2 Nordea 8,1 Metso 5,4 Fortum 4,9 Amer Sports 4,7 Kemira 4,6 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 55,2 milj. euroa Amer Sports 7,1 Basware 6,5 Affecto 6,4 Lassila & Tikanoja 5,3 Kemira 4,9 Etteplan 4,5 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 169,4 milj. euroa Metso 9,2 Fortum 6,5 Nokia 6,0 Nordea 6,0 Amer Sports 5,4 Nokian Renkaat 4,9

9,2 7,3 4,9 6,3 5,7 5,1

-0,5 0,0 2,3 -0,1 -0,2 -0,7

9,7 8,0 5,6 5,4 5,3 4,4

-0,2 1,0 0,4 -0,1 -0,4 0,0

7,6 4,4 4,2

0,6 0,2 0,3

3,8 3,9

0,1 -0,1

6,3 7,2 6,1 6,0 6,0

2,0 0,9 -0,7 -1,0 -1,3

7,8 6,9 6,0 5,3 4,7

-0,7 -0,4 0,4 0,0 0,2

7,4 7,0 5,4

1,8 -0,5 0,6

5,9 6,8

-0,5 -1,9

56 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

DANSKE SUOMI YHTEISÖOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 331,8 milj. euroa Nokia 9,2 7,5 Kone 8,0 8,6 Fortum 8,0 8,0 Metso 7,8 6,3 Nokian Renkaat 6,1 7,0 Sampo 4,9 EQ SUOMILIIGA Salkunhoitaja: P. Tevanen Rahaston koko 12,3 milj. euroa Fortum 7,0 5,9 Nokian Renkaat 6,4 6,8 Neste Oil 6,1 6,1 UPM 6,0 5,9 Metso 6,0 Cargotec 5,0 4,9 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Nyman Rahaston koko 105,5 milj. euroa Metso 9,4 9,8 Wärtsilä 7,4 6,6 UPM 6,9 7,4 Fortum 6,2 7,0 Nokian Renkaat 5,3 5,8 Kone 4,5 EVLI SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: J. Kujala Rahaston koko 72,3 milj. euroa Raisio 7,9 7,7 Tieto 6,1 6,3 Huhtamäki 5,4 5,8 PKC Group 5,3 5,4 Amer Sports 5,0 5,0 Affecto 4,8 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Heikkinen, S. Outinen Rahaston koko 65,7 milj. euroa Nokia 9,4 8,9 Metso 6,8 5,0 Nokian Renkaat 6,3 6,6 Metsä Board 5,6 5,4 Basware 5,0 5,3 Amer Sports 4,8 6,0 FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 16,9 milj. euroa Fortum 9,2 8,2 Nokia 9,0 9,1 Kone 7,9 7,5 Sampo 7,6 7,9 Wärtsilä 4,6 4,2 Metso 4,5 4,7

1,7 -0,6 0,0 1,5 -0,9

1,1 -0,4 0,0 0,1 0,1

-0,4 0,8 -0,5 -0,8 -0,5

0,2 -0,2 -0,4 -0,1 0,0

0,5 1,8 -0,3 0,2 -0,3 -1,2

1,0 -0,1 0,4 -0,3 0,4 -0,2

joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Blomqvist, M. Larsson Rahaston koko 50,6 milj. euroa Wärtsilä 9,3 9,7 Nokian Renkaat 7,8 8,5 Outotec 7,0 6,5 YIT 6,5 6,3 Kone 6,3 6,8 Konecranes 4,8 4,8 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Auvray Rahaston koko 43,0 milj. euroa Kone 7,9 8,7 Fortum 7,6 7,9 Nokia 7,5 8,5 Sampo 7,3 4,8 Metso 6,0 5,8 Wärtsilä 4,9 5,2 ICECAPITAL FINLAND EQUITY Salkunhoitaja: H. Angervuo Rahaston koko 29,1 milj. euroa Metso 9,8 8,5 Kone 8,5 8,4 Nordea 8,0 7,4 Fortum 7,3 6,9 Wärtsilä 7,2 6,8 Outotec 4,8 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 420,6 milj. euroa Nokia 8,0 7,2 Fortum 7,7 7,9 Metso 7,0 6,1 Sampo 6,4 6,8 Nokian Renkaat 5,9 6,6 Nordea 5,0 4,6 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Eräkare Rahaston koko 185,9 milj. euroa Fortum 8,3 8,1 Sampo 7,2 7,5 Metso 7,2 6,8 Kone 6,9 6,2 Teliasonera 6,3 6,1 Nordea 4,7 4,7 NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 21,0 milj. euroa Metso 11,9 10,3 Nordea 10,5 11,1 Nokia 9,1 8,6 Nokian Renkaat 8,6 9,7 Elisa 7,8 8,3 Fortum 7,1

-0,4 -0,7 0,5 0,2 -0,5 0,0

-0,8 -0,3 -1,0 2,5 0,3 -0,3

1,3 0,1 0,6 0,4 0,4

0,8 -0,3 0,9 -0,5 -0,8 0,4

0,2 -0,3 0,3 0,7 0,2 0,0

1,6 -0,7 0,5 -1,1 -0,5

TAULUKOT

ǧ joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Haugen Rahaston koko 183,0 milj. euroa Huhtamäki 6,5 Nokian Renkaat 5,7 Pohjola 5,2 Sampo 5,2 Teliasonera 5,1 Nokia 5,0 OP-DELTA Salkunhoitaja: P. Kilpeläinen Rahaston koko 355,9 milj. euroa Nokia 9,1 Fortum 8,9 Kone 8,7 Nokian Renkaat 6,4 Nordea 5,7 Metso 4,9 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 320,7 milj. euroa Nokian Renkaat 13,1 Nokia 10,1 Fortum 9,3 Kone 8,6 Sampo 7,8 Amer Sports 6,8 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: P. Kilpeläinen Rahaston koko 160,8 milj. euroa Fortum 9,4 Nokia 8,9 Amer Sports 6,1 Pohjola 6,0 Nordea 4,9 Metso 4,9 OP-SUOMI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 89,9 milj. euroa PKC Group 9,0 Basware 8,5 Metsä Board 7,8 Vacon 7,4 Affecto 5,9 Outotec 4,7

6,9 6,1 5,0 6,1 6,1

-0,4 -0,4 0,2 -1,0 -1,0

8,1 9,1 9,0 7,0

1,0 -0,2 -0,3 -0,6

4,8

0,1

14,5 9,0 9,3 8,5 8,1 7,2

-1,4 1,1 0,0 0,1 -0,3 -0,4

9,5 8,9 6,4 5,9

-0,1 0,0 -0,3 0,2

8,8 9,1 8,0 7,7 6,0

0,2 -0,6 -0,2 -0,3 -0,1

joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Backholm Rahaston koko 207,0 milj. euroa Nokia 9,0 Kone 8,2 Fortum 7,3 Sampo 7,2 Wärtsilä 7,1 Metso 4,9 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Simo Rahaston koko 59,2 milj. euroa Outotec 8,6 Kemira 6,6 YIT 6,5 Konecranes 6,0 Outokumpu 5,6 Tieto 5,2 SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 155,6 milj. euroa Nokia 8,8 Metso 7,1 Fortum 6,7 Amer Sports 5,6 Sampo 4,7 Stora Enso 3,9 SÄÄSTÖPANKKI PIENYHTIÖT Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 11,4 milj. euroa PKC Group 7,8 Metso 7,0 Amer Sports 6,3 Outotec 5,6 Tieto 5,0 Affecto 4,6 TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Heikkilä Rahaston koko 94,2 milj. euroa Nordea 7,1 UPM 6,8 Neste Oil 6,1 Nokia 5,6 Amer Sports 5,4 Raisio 4,9

8,6 8,7 7,3 7,5 7,2 4,8

0,4 -0,5 0,0 -0,3 -0,2 0,0

7,5 6,3 5,8 6,0

1,0 0,3 0,7 0,1

8,8 6,1 7,0 5,9 6,7

0,0 1,0 -0,3 -0,4 -2,0

6,7 4,7 5,0 4,6

-0,3 0,8 -0,1 0,1

6,0 7,1 5,9 5,6 6,3

1,1 -0,3 0,2 0,0 -0,9

joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 49,9 milj. euroa Nokia 4,7 Metso 4,7 Teliasonera 4,3 Fortum 4,2 Kone 3,9 Wärtsilä 3,7 UB HR SUOMI Salkunhoitaja: Aventum RahastoyhtiÜ Rahaston koko 2,4 milj. euroa Fortum 8,1 Sampo 8,1 Kone 7,7 Teliasonera 5,7 Wärtsilä 4,9 UPM 4,6 ÅLANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Lund Rahaston koko 13,8 milj. euroa Metso 7,6 Fortum 6,6 Outotec 6,1 Citycon 5,6 Sampo 5,3 Tieto 4,8

SIJOITTAJAGURUJEN SALKUT Omistukset vuoden alussa Amer Sports Cargotec Elisa Fortum Huhtamäki Kemira Kesko B Kone Konecranes Metso Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Orion B Outokumpu Outotec Pohjola Rautaruukki Sampo Stora Enso R UPM Wärtsilä YIT Yhteensä, euroa

Ilkka Brotherus 30 291 236 16 416 20 037

1 613 084 7 476 000 114 900 3 240 1 377 600 30 702 42 728

11 612 5 070 1 781 000 23 609 739 66 393 364

Ingmanit

Pertti Laine

759 240 1 215 360 2 168 550 99 280 1 307 776 1 021 720 6 951 450 3 183 510 164 300 1 040 300 1 546 356 5 564 500 1 217 115 389 187 3 211 194 363 900 286 935 5 272 800 204 750 1 188 818 5 420 870 2 519 980 45 097 891

3 898 800 1 898 156 7 259 310

861 840 1 519 200 6 098 958 9 423 769 1 081 800 1 744 400 172 350 157 860 13 000 4 635 000 5 467 350

220 000 1 184 500

Mikko Laakkonen

Kari NiemistĂś 2 052 000

5 972 400 3 723 000 1 803 000

3 797 460 747 600

250 000 1 081 500 3 237 360

310 000 1 494 000 5 677 500 2 014 650 3 802 500 2 362 500 4 229 875 17 845 100 4 638 000 59 779 791

0,3 0,2 0,3 -0,2

3,9

-0,2

7,8 8,0 6,5 4,5

0,3 0,1 1,2 1,2

5,6

-1,0

7,2 6,9 6,3 6,6 5,1 4,7

0,4 -0,3 -0,1 -1,0 0,1 0,1

11.1.2013

Hautaset

2 944 900

4,4 4,5 4,1 4,4

1 652 558

522 900

388 440

181 950 2 350 425 5 399 550 1 470 000 5 627 960 168 350 3 571 260 51 597 580

3 032 500 488 400 8 542 950

1 221 000

7 884 487

1 335 750

2 246 338 35 297 475

618 400 13 648 010

Yhteensä, euroa 30 291 236 7 588 296 4 652 753 21 499 218 17 043 509 8 750 560 10 989 720 7 238 700 3 341 370 650 540 7 941 300 11 628 666 5 874 500 1 247 817 4 489 813 8 888 694 3 578 350 6 373 022 23 022 870 4 037 250 22 047 890 23 434 320 37 203 717 271 814 111

Tarkastelussa OMXH25-indeksin yhtiÜt lukuun ottamatta Nordeaa ja Teliasoneraa, joiden omistajaluettelot eivät ole nähtävillä Suomessa. Seurattavat salkut: Ilkka Brptherus (Sinituote), Ingmanit (Ingman Finance), Pertti Laine (Veikko Laine Oy, Argonius), Mikko Laakkonen ja Kari NiemistÜ (Selective Investor).

57

TAULUKOT

Budjettisopu nosti jenkkikorkoja ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ ศ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Nouriel Roubiniวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค วณ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วณวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

Saksa

อปอบ Intia

3,0

2,0 2010

2011 1/2013

1,0

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤคฤ ฤ ฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ อ อ วคอ วคอ อ อ อ

prosenttia 4,0

1/2010

BBB-luokitellut

Kiina

prosenttia 10,0 8,0 6,0 4,0

2011

2012

1/2010

อปอบ วก AAA-luokitellut

ย ย ย ย ย ย ย

TOMMI MELENDER

อปอบ Suomi

ศ

YHDYSVALTAIN PITKร T ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ยก ฦคย ย ย ย ย ย ย ฦก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Ed Yardenin ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ฦคย ย ย ย ย ย ย ฦก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

1/2013

2,0

อปอบ วก

prosenttia 8,0

Aaa-luokitellut

Baa-luokitellut

prosenttia 8,0

6,0 6,0 4,0

2011

2012

1/2010

4,0

2,0 1/2009

1/2013

อ อ วง

2011 2012 1/2013

prosenttia 5,0

ย ย ย ย

2010 2011

dollaria/unssi 2 000

4,0 3,0

1500

2,0 2011 1/2010

58 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

2012 1/2013

0,0

1/2010

1/2013

1000

TAULUKOT

DOLL ARIN ARVO EUROISSA

ǧ

euroa dollareista 1,6

pistettä 400

CRB-indeksi

1,5

350

1,4

300

1,3

250

1,2 2011

2012

1/2010

1/2013

1,1

2010 1/2010

2011

1/2013

200

MA AILMANTALOUS

MA AILMANTALOUS prosenttia 11,0

USA:n ennakoiva suhdanneindeksi

2012

prosenttia 120

Euroalueen ennakoiva suhdanneindeksi

10,0 9,0 8,0 2009

2010

2011

2012

12/2007

12/2012

7,0

2008 10/2007

2009

2010

2011 10/2012

100

Tinalla hyviin tuottoihin, kullalla vaisumpiin VUOSI 2012 oli hyÜdykesijoittajille yleisesti ottaen laimea. Tärkeimmistä raaka-aineista koostettu CRB-indeksi menetti arvostaan runsaat viisi prosenttia. Oppikirjoissa mainostettu vähäinen korrelaatio osakemarkkinoiden kanssa piti siis tällä kertaa paikkansa.

Yksittäisistä hyÜdykkeistä toki irtosi kaksinumeroisia vuosituottoja. Parhaiten menestyivät tina (23 %), vilja (19 %), soijapavut (18 %), lyijy (15 %) ja maakaasu (12 %). Heikointa hintakehitystä nähtiin ruostumattomassa

teräksessä (-25 %) ja puuvillassa (-18 %). HyÜdykemarkkinoiden valuutta on dollari ja muutokset dollarisijoittajan näkÜkulmasta.

Monen suomalaissijoittajankin suosima kulta päätyi vuodenvaihteessa 1 658 dollariin unssilta. Se merkitsi runsaan kahdeksan prosentin vuosinousua dollareissa.

Kymmenessä vuodessa kullan hinta on lähes viisinkertaistunut 344 dollarista 1 694 dollariin. Factsetin konsensusennusteet odottavat kullan taalahinnan nousevan tänä

vuonna 3,5 prosenttia eli vain hieman Yhdys˜ƒŽ–ƒ‹Â? ‹Â?ĆŞÂƒÂƒÂ–Â‹Â‘Â–Âƒ ‡Â?‡Â?Â?ÂĄÂ?Ǥ Keskimäärin analyytikot odottavat kullan hinnan nousevan vuoden loppuun mennessä 1 753 dollariin unssilta. Ennusteiden vaihteluväli on kuitenkin suuri, sillä optimistisin ennuste arvioi vuodenvaihteen noteeraukseksi 2 113 dollaria unssilta ja pessimistisin 1 500 dollaria.

TOMMI MELENDER

Raaka-aine Öljy, Brent Öljy, WTI Lyijy Alumiini Kupari Kulta Nikkeli Palladium Hopea Tina Sinkki LämmitysÜljy Maakaasu

hinta, USD muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta ylin hinta 9.1.2013 1kk, % 1v, % 3v, % 5v, % 1v, USD 3v, USD 5v, USD 5v, USD 5v, USD 111,60 93,10 2 324 2 062 8 059 1 658 17 440 687,45 30,39 24 450 2 004 3,06 3,11

3,34 8,34 6,63 -0,79 1,17 -2,57 2,44 -1,30 -7,49 13,09 0,75 4,94 -12,33

-1,30 -8,10 19,61 0,00 7,41 2,65 -7,50 11,36 5,34 21,64 8,01 -0,46 3,42

37,25 12,51 -7,94 -8,84 8,23 47,13 -3,78 62,08 67,72 40,40 -20,78 39,05 -45,86

16,61 -2,67 -11,65 -15,87 9,63 89,03 -39,44 79,68 89,94 48,63 -20,72 17,07 -61,57

111,8 94,0 2 070 2 018 7 957 1 669 17 481 645,2 31,1 21 211 1 951 3,0 2,8

101,2 89,7 2 202 2 195 8 108 1 492 20 723 637,3 29,0 22 589 2 095 2,7 3,7

92,8 86,0 2 082 2 164 7 288 1 265 19 532 506,3 23,3 19 972 1 963 2,5 4,8

34,27 30,81 880 1 254 2 765 713 8 810 162,10 8,88 9 900 1 042 1,13 1,91

126,14 109,77 2 413 2 308 8 658 1 792 21 830 719,75 37,23 25 650 2 179 3,32 3,90

ylin hinta 3v

ylin hinta 5v

126,14 113,93 2 939 2 772 10 148 1 895 29 030 857,25 48,70 33 255 2 579 3,32 5,82

145,65 145,63 3 460 3 292 10 148 1 895 33 300 857,25 48,70 33 255 2 826 4,11 13,58

LĂ„HDE: FACTSET

ǧ

59

TAULUKOT

OSINGOT JA TUOTOT yhtiö

Affecto Ahlstrom Aktia Alma Media Amer Sports Aspo Aspocomp Atria Basware Biohit Biotie Capman Cargotec Cencorp Citycon Componenta Comptel Cramo Digia Dovre Group Efore Elecster Elektrobit Elisa eQ Etteplan Exel Composites F-Secure Finnair Finnlines Fiskars Fortum Geosentric Glaston HKScan Honkarakenne Huhtamäki Ilkka Incap Innofactor Ixonos Kemira Keskisuomalainen Kesko Kesla Kone Konecranes Lännen Tehtaat Lassila & Tikanoja Lemminkäinen Metsä Board Marimekko Martela Metso Neo Industrial Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Norvestia Nurminen Logistics Okmetic Olvi Oral Oriola-KD

OSINGOT 2012

OSINGOT 2013

kurssimuutos 1 kk,%

osinko/ osake, euroa

osinko/ osake, euroa

9,0 3,9 8,7 2,4 2,1 0,9 13,2 0,0 16,8 -2,7 65,4 7,5 4,9 5,9 -14,3 4,0 -1,0 5,1 15,6 8,6 12,2 -1,4 1,1 20,6 4,4 4,4 4,9 6,2 15,7 20,5 -3,7 7,8 2,3 0,0 16,0 9,5 2,3 3,7 4,1 -13,6 -3,8 -8,0 3,4 0,4 2,8 11,4 -1,6 1,8 6,3 2,5 4,1 5,8 -14,4 5,0 10,1 -0,5 6,9 2,8 -4,2 -0,9 4,7 5,8 4,1 3,1 2,7

0,11 1,30 0,30 0,40 0,33 0,39

0,14 0,12 0,65 0,40 0,30 0,35 0,42

32 40 448 54 84 49 125

4,3 4,1 4,5 6,7 6,3 3,0 6,2

0,16 0,17 0,60 0,40 0,30 0,40 0,42

40 107 53 88 43 94

5,1 5,8 4,2 6,7 6,3 3,4 6,2

0,20 0,41

0,20 0,40

55 78

2,7 1,9

0,32 0,45

44 53

4,3 2,2

0,00 0,07 1,00

0,00 0,07 0,80

350 46

0,0 8,1 3,7

0,00 0,10 0,82

100 49

0,0 11,6 3,8

0,15 0,00 0,03 0,30 0,11 0,01

0,15 0,00 0,03 0,40 0,08 0,02

45 33 50

5,7 0,0 7,3 4,4 2,8 3,6

0,15 0,00 0,03 0,40 0,13 0,03

68 0 100 44 35 60

5,7 0,0 7,3 4,4 4,5 5,5

0,00 1,30

0,02 1,30

59 96

2,4 7,6

0,03 1,32

51 98

3,7 7,7

0,13 0,06 0,00

0,12 0,35 0,06 0,00

40 85 53 0

4,3 5,7 3,4 0,0

0,15 0,40 0,07 0,01

52 81 50 5

5,4 6,5 4,0 0,3

0,59 1,00

1,00 1,00

98 78

5,8 6,9

0,67 1,00

63 76

3,9 6,9

44 73

0,0 3,6 0,0 4,1 6,2

0,00 0,19 0,05 0,56 0,40

48 72 45 77

0,0 4,6 2,3 4,4 8,3

0,00

0

0,0

0,01

23

2,0

0,53

64

4,3

0,55

59

4,5

1,20 0,06 1,50 1,10 0,85 0,60 0,60 0,00 0,55 0,35 1,75

80 65 59 67 73 70 54 0 158

4,7 1,3 2,6 4,1 5,5 5,0 3,9 0,0 3,8 6,4 5,3

1,25 0,12 1,60 1,10 0,89 0,63 0,66 0,06 0,55 0,35 1,80

70 43 56 65 80 65 42 33 81 231 65

4,9 2,5 2,7 4,1 5,8 5,2 4,3 2,5 3,8 6,4 5,5

0,35 0,00 1,33

43

0,45 0,00 1,50

42

52

3,3 0,0 4,3

54

4,2 0,0 4,8

0,24 0,60 0,01 0,10

64 52 50 117

4,7 2,9 0,3 4,3

0,26 0,68 0,05 0,13

64 48 45 69

5,1 3,3 1,4 5,4

60 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

0,17 0,46 0,40 0,00 0,00 0,53 1,20 1,20 0,25 1,40 1,00 0,85 0,55 0,50 0,00 0,55 0,45 1,70 0,35 0,20 1,20 0,30 0,00 0,28 0,50 0,03 0,08

0,00 0,15 0,00 0,53 0,30

voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa

72

95

62

voiton- osinkojako,% tuotto,%

TUOTOT 1V.

TUOTOT 3V.

TUOTOT 5V.

kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaismuutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto 1 v, %

1 v,%

3 v,%

3 v,%

5 v,%

5 v,%

24,9 36,9 13,0 16,7 -26,1 23,7 1,7 -30,5 16,2 22,6 120,0 -12,2 -14,0 -13,6 -14,3 20,9 -39,4 -18,0 2,9 3,6 57,1 -10,3 13,7 100,0 4,7 33,8 18,3 -20,3 -13,2 15,2 7,0 16,5 -9,4 0,0 -38,3 -26,4 -29,3 43,2 -29,9 -61,2 -18,0 -21,6 32,4 -14,7 -1,5 -27,8 42,0 83,7 4,8 1,7 -20,8 59,5 40,1 -9,3 10,4 -30,4 27,5 -25,8 18,3 -3,9 5,3 -3,9 36,9 6,5 25,0

29,8 42,3 23,8 23,2 -21,1 27,8 1,7 -30,5 20,3 25,2 134,5 -12,2 -8,3 -10,8 -14,3 28,3 -39,4 -13,7 5,6 6,9 61,3 -10,3 19,3 100,0 13,3 41,7 22,7 -15,4 -10,5 15,2 7,0 21,2 -3,9 0,0 -38,3 -23,5 -27,5 48,9 -25,5 -61,2 -18,0 -21,6 39,5 -8,1 3,5 -24,8 50,7 92,7 11,0 6,7 -18,8 59,5 45,7 -3,3 16,2 -30,4 32,4 -19,6 22,3 0,4 9,1 1,0 41,0 7,4 30,3

39,2 33,8 49,2 -25,6 -35,9 65,7 26,0 31,5 -34,8 34,2 331,2 -23,2 -41,5 7,8 -59,0 -10,2 -55,2 -39,8 -19,5 -14,7 66,7 -12,4 15,7 -12,3 17,6 13,8 -4,1 12,6 -38,1 -23,4 7,0 75,0 -24,1 -80,0 -75,0 -49,5 -20,6 30,0 -21,4 -73,2 -58,3 -70,3 68,2 -8,8 10,4 -19,9 96,8 24,7 -3,9 -25,8 -39,0 43,0 36,2 -24,0 21,5 -71,5 -19,2 -67,6 76,2 -16,4 -42,7 72,7 49,7 21,1 -50,9

51,9 46,0 80,2 -15,1 -22,0 80,2 40,1 31,5 -29,0 42,0 359,7 -23,2 -31,4 15,5 -59,0 4,5 -55,2 -29,4 -17,0 -3,3 71,1 -12,4 30,1 -12,3 42,3 20,6 4,1 31,5 -33,0 -23,4 7,0 97,0 -11,5 -80,0 -75,0 -44,4 -17,0 47,9 -6,8 -73,2 -58,3 -70,3 90,5 10,3 24,4 -13,8 122,9 40,4 11,7 -15,9 -36,2 43,0 52,4 -9,7 37,0 -69,3 -12,2 -60,6 90,0 -0,9 -40,6 94,4 63,2 24,7 -44,5

-19,6 -32,6 -12,0

-18,0 -2,1 20,4

-57,6 -15,0 16,5 42,5 -56,0 111,2 276,7 -48,8 -72,3 -22,9 -73,3 -13,5 -74,9 -63,2 -37,9 0,0 103,7 -29,6 -15,0 -42,0 -6,2 -36,9 -38,9 -47,2 -9,3 -59,9 -46,9 49,1 -52,5 -80,0 -90,3 -63,0 -58,6 67,9 -41,6 -85,8 -50,0 -84,7 47,7 -24,1 -27,1 -58,4 176,8 32,0 -5,5 -41,0 -45,2 -16,0 -12,0 -33,3 -4,6 -79,2 -52,9 -87,1 48,6 -23,9 -65,0 85,8 73,2 19,2 -19,0

-39,5 -0,8 52,2 42,5 -48,6 134,7 301,6 -48,8 -65,5 -6,9 -73,3 8,0 -71,8 -51,4 -30,6 20,2 109,1 -21,5 2,0 -41,1 24,2 -26,2 -28,9 -36,9 4,7 -58,6 -46,9 94,4 -37,3 -80,0 -89,5 -55,7 -54,0 115,2 -21,4 -85,8 -50,0 -84,1 95,8 1,6 -8,1 -51,0 230,7 65,1 24,7 -27,4 -36,1 -13,2 8,8 -7,5 28,2 -75,5 -42,0 -83,3 69,5 0,5 -62,1 124,7 101,1 22,7 -1,9

LÄHDE: FACTSET

OSINGOT 2011

osakekurssi 9.1.

2013 2,93 3,16 14,35 5,94 4,79 11,60 6,79 1,71 7,45 20,80 5,11 0,43 0,86 21,44 0,06 2,63 2,06 0,41 9,13 2,90 0,55 0,70 4,80 0,82 17,17 2,14 2,78 6,18 1,77 2,88 7,75 17,20 14,44 0,01 0,29 4,16 2,20 12,83 4,82 0,19 0,50 0,69 12,24 14,05 25,58 4,80 58,45 26,63 15,40 11,95 15,40 2,36 14,30 5,44 32,82 1,88 10,74 3,00 30,93 6,33 1,99 5,14 20,40 3,30 2,30

TAULUKOT

OSINGOT JA TUOTOT OSINGOT 2011

yhtiÜ Orion Outokumpu Outotec Panostaja PKC Group Pohjois-Karjalan Kirjapaino Pohjola Ponsse Powerflute PÜyry QPR Raisio Ramirent Rapala Rautaruukki Raute Revenio Group Ruukki Group Saga Furs Sampo Sanoma Scanfil Sievi Capital Solteq Soprano Sponda SRV SSK Stockmann Stonesoft Stora Enso Suominen Takoma Talentum Talvivaara Technopolis Tecnotree SSH Teleste Tieto Tiimari Tikkurila Trainers' House Tulikivi Turvatiimi UPM-Kymmene Uponor Vaahto Group Vacon Vaisala Viking Line Wärtsilä Wulff YIT Yleiselektroniikka Ålandsbanken

osakekurssi 11.2.

9.1.

2012 2013 23,30 0,79 43,90 0,85 16,04 10,81 12,33 6,26 0,28 3,20 0,94 3,16 6,96 5,13 6,23 8,99 0,47 0,45 27,50 25,44 7,62 0,90 1,03 1,32 0,48 3,66 3,41 2,84 13,97 2,17 5,37 0,37 0,48 1,24 1,39 3,94 0,19 0,76 4,15 16,32 0,08 15,29 0,11 0,60 0,03 9,11 10,27 1,98 42,61 16,95 17,50 34,18 1,90 15,41 5,38 7,40

OSINGOT 2012

kurssimuutos 1 kk,%

osinko/ osake, osake euroa 2010

osinko/ osake, euroa

8,3 5,3 5,3 11,8 0,3 5,5 11,9 8,7 3,6 2,6 0,0 9,0 24,5 5,6 6,5 9,9 11,9 -4,3 15,4 3,2 2,1 7,1 7,3 5,6 6,7 1,9 1,2 5,2 0,4 43,7 2,7 5,7 17,1 6,0 15,7 6,8 26,7 -2,6 4,8 7,0 0,0 8,1 0,0 7,1 0,0 1,3 5,4 0,0 9,3 5,9 -1,7 4,0 -2,1 6,6 7,8 4,2

1,42 0,00 0,85

1,30 0,00 1,10

0,60

OSINGOT 2013

voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa 87 40

5,6 0,0 2,5

1,12 0,00 1,20

41

4,8 0,0 2,7

0,65

41

4,1

0,75

46

4,7

0,41 0,35 0,01 0,20

0,48 0,35 0,01 0,09

51 70 73 67

3,9 5,6 4,4 2,8

0,55 0,35 0,01 0,13

50 58 42 72

4,4 5,6 4,7 4,1

0,11 0,28 0,23 0,50

75 55 65

0,02 0,04

0,12 0,30 0,24 0,25 0,50 0,02 0,00

3,8 4,3 4,7 4,0 5,6 4,3 0,0

0,13 0,33 0,26 0,25 0,50 0,03 0,00

68 61 67 114 47 63 0

4,1 4,7 5,1 4,0 5,6 6,4 0,0

1,20 0,60

1,27 0,60

54 77

5,0 7,9

1,35 0,60

57 75

5,3 7,9

56 79

87

0,05 0,16 0,12

0,17 0,12

55 109

4,6 3,5

0,18 0,14

59 39

4,9 4,1

0,50 0,00 0,30

0,60 0,00 0,30

81 0 79

4,3 0,0 5,6

0,73 0,00 0,30

74 0 63

5,2 0,0 5,6

0,06 0,00 0,19

0,05 0,00 0,20

200

0,07 0,00 0,21

98

52

4,0 0,0 5,1

51

5,6 0,0 5,2

0,14 0,75

0,17 0,78

40 59

4,0 4,7

0,22 0,84

43 58

5,2 5,1

0,73 0,00

0,80 0,00

76

5,2 0,0

0,85 0,00

78 0

5,6 0,0

0,60 0,35

0,60 0,40

92 91

6,6 3,9

0,62 0,45

78 88

6,8 4,4

0,90 0,65

1,00 0,70

59 69

2,3 4,1

1,10 0,77

51 66

2,6 4,5

0,90

1,00 0,10 0,75

56 68 54

2,9 5,3 4,9

1,10 0,15 0,80

58 71 52

3,2 7,9 5,2

0,70

TUOTOT 1V.

TUOTOT 3V.

TUOTOT 5V.

kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaisvoiton- osinko- muutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto jako,% tuotto,% 1 v,% 1 v, % 3 v,% 5 v,% 3 v,% 5 v,% 53,8 -43,3 18,2 -14,1 33,7 -9,6 68,0 -13,9 10,3 -45,3 16,0 29,5 19,0 -7,9 -18,8 38,3 -2,1 -50,5 56,2 37,1 -14,1 -7,2 -20,8 29,4 -23,8 23,2 -16,4 -12,3 8,2 149,4 11,9 -7,5 -36,0 -22,5 -56,7 24,0 -37,9 117,1 31,3 44,3 -11,1 10,9 -42,1 -18,9 -23,6 6,0 38,5 -67,0 23,5 -0,7 -20,1 44,1 -9,1 25,6 -8,8 -22,5

68,5 -43,3 20,8 -14,1 38,4 -6,3 76,4 -10,1 15,0 -43,6 20,0 35,3 24,1 -4,2 -14,3 43,0 2,6 -50,5 70,6 45,5 -8,1 -7,2 -16,6 38,3 -20,9 29,5 -14,2 -9,4 11,2 149,4 18,4 -7,5 -36,0 -19,5 -56,7 30,2 -37,9 117,1 35,8 51,8 -11,1 16,5 -42,1 -18,9 -23,6 12,6 44,0 -67,0 26,3 3,4 -18,1 49,2 -5,9 30,8 -3,8 -22,5

45,7 -79,5 67,3 -48,4 120,9 3,9 56,4 -26,8 -15,0 -73,6 -2,1 17,9 -4,5 3,6 -63,6 12,4 30,6 -79,3 242,5 42,9 -53,4

83,5 -78,6 78,9 -42,2 146,0 18,1 77,8 -19,7 -8,2 -72,3 7,7 31,9 3,8 15,3 -59,0 19,6 47,1 -78,3 331,2 68,1 -43,6

45,3 -84,6 33,1 -29,1 86,5 -37,2 23,8 -58,0 -67,0 -77,9 3,3 117,9 -35,0 -6,7 -77,2 -35,6 -21,7 -83,6 155,8 34,6 -58,6

114,0 -82,3 58,0 -10,8 132,6 -24,0 54,3 -51,4 -63,0 -74,1 24,5 162,1 -26,2 12,5 -69,8 -19,3 -0,6 -82,0 276,8 81,3 -41,8

-45,3 -11,4 -0,5 29,8 -42,2 -26,0 -30,4 205,6 0,8 -66,3 -59,0 -31,9 -68,0 20,8 -75,0 -1,5 8,9 5,8 -83,0

-34,4 -1,4 5,2 47,8 -38,4 -19,7 -23,5 205,6 13,9 -65,8 -59,0 -28,5 -68,0 37,9 -75,0 -1,5 17,7 20,8 -83,0

-17,8 -22,4 -44,8 -17,3 -31,5 -33,0 -48,2 623,3 -43,7 -74,5 -71,9 -56,8 -66,1 -14,2 -80,0 -22,9 -37,3 8,5 -95,3

18,1 -7,1 -39,2 0,3 -22,5 -19,9 -36,9 623,3 -32,4 -74,1 -70,7 -48,6 -66,1 5,5 -77,3 -22,9 -27,3 36,1 -95,2

-78,0 -53,1 -68,9 3,5 -33,7 -67,9 54,3 -32,5 -54,9 131,7 -43,3 -4,2 85,5 -68,2

-78,0 -51,4 -68,9 19,7 -25,1 -67,9 65,2 -25,7 -51,9 165,5 -39,2 5,5 128,5 -67,3

-91,6 -62,0 -63,5 -29,9 -37,4 -82,3 65,2 -47,0 -56,3 53,4 -45,7 15,0 47,4 -70,6

-90,6 -57,9 -63,5 -6,5 -13,4 -82,1 87,8 -37,5 -50,6 111,2 -37,6 46,4 99,0 -67,8

porssi.arvopaperi.fi

A RVOPA PER IN PĂ–R SSIPALV ELU. K Ă„Y TĂ–SSĂ„ 24/7. K A IKKI POHJOISM A ISET PĂ–R SSILISTAT. Y HTIĂ–IDEN AVA INLU V U T. KUR SSIHISTOR I AT. Y HTIĂ–ISTĂ„ KIRJOITET U T UU TISET. Y Čƒ

Y Ǥ 61

ILMIĂ–T

SIJOITUSMAAILMAN ILMIĂ–T Koonnut Pekka Virolainen

Legopalikoilla rahoiksi? monenlaisia keräilijÜitä, jotka selittelevät harrastustaan sillä, että kyse on itse asiassa sijoitustoiminnasta.

Nyt myÜs legojen väitetään olevan hyvä sijoitus. ”‹…�’‹…�‡”Ǥ…‘�-verkkosivuilla kerrotaan jo myynnistä poistuneiden legosarjojen kasvattavan arvoaan ja tuottavan omistajilleen jopa indeksisijoittamista parempaa tuottoa.

Legosijoittaja Davis Schooley kertoo USA Today -lehdessä, että hänellä on 3000 erilaista Lego-settiä ilmastoidussa varastossa odottamassa hintojen nousua. Riski on tietysti se, että Lego-yhtiÜ toisi joitain myynnistä jo poistettuja sarjoja takaisin markkinoille – tälläisen osakeannin liudennusvaikutus toisi keräilijälle melkoiset varastotappiot.

MAAILMALTA LĂ–YTYY

Etelän optiokauppiaat kaappaavat NYSE:n

Iso riski, paras tuotto parhaat pÜrssit kukoistivat keskellä levottomuuksia.

VIIME VUODEN

Egyptin olot nousivat pitkin vuotta uutisotsikoihin, mutta elämä jatkui Afrikan runsasväkisimmässä maassa niin, että Suomestakin viedään maahan egyptinparrua jälleen lähes ennätysmääriä. Egyptin pÜrssi-indeksi nousi vuonna 2012 peräti 55 prosenttia, joskin nousu oli paljolti rekyyliä edellisen vuoden 50 prosentin laskun jälkeen. Levottomuuksien jatkumisen riski Egyptissä on edelleen huomattava.

Vielä riskialttiimpaa olisi hypätä vuoden 2012 kovimman nousijan Venezuelan pÜrssin kyytiin. Caracasin pÜrssi nousi viime vuonna 219 prosenttia. Syy oli lähinnä pankkien nousussa. Presidentti Hugo Chavez ei uhkailuistaan huolimatta vielä kansallistanutkaan niitä.

62 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

ATLANTALAINEN, vain

Handelille omat tv-uutiset pyÜrittänyt Ruotsissa omaa tv-kanavaa verkkosivuillaan jo vuoden ajan. Pankki on rekrytoinut tv-alan ammattilaisia, tekemään talousuutisia asiakkailleen samaan tapaan kuin monet muut yhtiÜt tekevät asiakaslehtiä. Lähetyksiä tulee tunnista kahteen päivässä ja ne ovat saaneet jopa 100 000 katsojaa.

HANDELSBANKEN ON

â€?Jos kysyt asiakkailtamme, haluavatko he katsoa hyvin tehtyjä talousuutisia vai ostamaamme neliväristä ilmoitusta, jossa kehumme itseämme, useimmat valitsevat talousuutisetâ€?, sanoo uutispalvelun tuottaja Johan LagerstrĂśm ĆĄÂĄÂ”Â•Â˜ÂĄÂ”ÂŽÂ†Â‡Â?njŽ‡Š†‡••¥Ǥ

12 vuotta sitten perustettu johdannaispÜrssi ICE teki fuusiotarjouksen perinteikkäästä 1700-luvun puolella perustetusta NYSE:stä.

Yhdysvalloissa tässä nähdään jo �Souht's Gonna Rise Again� -ilmiÜtä uuden ja vanhan rahan ja pohjois- ja etelävaltioiden välillä.

Enempi kyse on kuitenkin siitä, että NYSE on ollut liian hidas siirtymisessään elektroniseen kaupankäyntiin – yhä viidennes kaupoista tehdään näyttävästi Wall Streetin ja Bond Streetin kulmassa sijaitsevan pÜrssisalin lattialla.

Lattiakaupat eivät atlantalaista johdannaiskauppiasta kiinnosta, vaan NYSE:n omistama lontoolainen johdannaispÜrssi ‹ƥ‡. Erilaiset johdannaiset kun ovat kaupankäynnin kohteina kiinnostavampia kuin osakkeet.

ILMIÖT

MARKUS SALIN

¡

T HELSINGIN PÖRSSIIN Ú ¡ǡ

saleihin. leen 53 prosenttia uusista tulokkaista. ǡ Facebook ¡¡ Ǥ hasti notkahtanut Facebook ei jälkeenpäin katsottuna ehkä ollutkaan niin iso kala, jota olisi kannattanut pyytää ¡ ¡ ¡Ǥ ͝͠͡ ͣ​ͣ ¡¡ ǣ Ǥ Ú ͢͝ Ƥ ǡ ¡ ͝͞ yhtiön kohdalla.

Listautujat keräsivät osakeanneilla ͜͞͝͞ ¡ ͣ͠ ͟͡ Ǥ ͜͞​ͣ͜ Ú ͤ͞​ͤ Ú ¡ ¡ ¡ ¡¡ ͢͡ ¡Ǥ

Ú Guidewire, joka oli vuodenvaihteessakin ¡ ͤ͝͞ Ǥ

¡ vuoden huonoin listautuja, vaan tittelin saa internetvideoita eri alustoille prosessoiva teknologiayhtiö Envivio. ͤ͝ Ǥ

¡ Ǥ ¡ ¡¡ ¡ǡ ¡ ǡ Ú ¡ ¡¡ taululla. Katselen tätä uudestaan taas vuoden kuluttua.

Käteisvaroja olisi vieläkin parille si ǡ ¡ ¡¡ Ǥ ¡ Ǧ ¡ ¡ ͜͞​ͣ͜ǡ Ú Ƥnanssikriisi alkoi tehdä tuloaan. Vaikka kaikki näytti hyvältä, hälytyskellot kilisivät jo. Tällä kertaa kunnon pitkää ¡ ¡ ǡ ¡ Ǥ Lähikuukausina taitaa siis olla pa ¡ Ǥ ¡ ¡ Ǥ

Markus Salin on yksityissijoittaja, joka on aiemmin toiminut Arvopaperin analyytikkona.

KARMO RUUSMAA

NYSE veti paremmin kuin Nasdaq

aas pitäisi pohtia, tuleeko tästä pörssivuodesta hyvä, huono vai hyvin huono.

Osta ja pidä niin kauan kuin tuntuu hyvältä -sijoi Ƥ Ƥ ¡ Ú ǡ ¡ perinteisesti hyvän pörssivuoden alkukuukaudet.

Osakkeista saa alkuvuoden nousukiihdytyksen jälkeen hyvän hinnan ja ¡ kahden vuoden kuluttua. Mätkyrahoja ei tosin kannata hassata typeriin sijoituksiin. Jos jostakin osakkeesta haluaa ǡ ¡ ¡Ǥ Ú kin. Jos pörsseissä rytisee, se tapahtuu ¡ Ú ¡¡ ¡ alkusyksystä. Osa ostoista kannattaa ajoittaa sydänkesään ja loput vuoden Ǥ ¡ ¡ ¡¡ ¡ ¡ǡ ¡ ¡¡ säännöllisesti. Vanhat hyväksi koetut ¡¡ Ú Ú ¡¡ ¡ tulvaan sopivasti etäisyyttä. Kukaanhan ¡¡ǡ ¡¡ ¡ ǡ ¡ ¡¡ ¡ ¡¡ Ǥ

¡ Ú Ǥ

saakka. Pidetään ennusteet ennallaan, jos vaikka napsahtaisi tänä vuonna koh Ǥ ¡ pörsseihin tulee nousuvuosi.

Marimekon osakkeen osto tulosvaroi-

63

KIRJAT

Omanapainen syytÜskirjelmä Teksti Karo Hämäläinen Kuva Scott Eells

jokin hassu pomotitteli) suorastaan viilasivat asiakkaitaan linssiin pyrkiessään maksimoimaan pankin saamia palkkioita.

Esimerkiksi sitä suursijoittajaa, jonka goldmanilaiset tiesivät käyttävän viivästettyjä kursseja, joten jos kurssi oli muuttunut edullisemmaksi, he kirjasivat asiakkaan kaupan varttitunti sitten olleiden laitojen mukaan ja vetivät kurssimuutoshyÜdyn itselleen.

Mitä muuta voisi kuvitellakaan? kysyy kyynikko.

G

reg Smith kohahdutti sijoitusmaailmaa viime vuoden maaliskuun puolivälissä, kun New York Times julkaisi mielipidesivuillan Smithin kirjoituksen Why I Am Leaving Goldman Sachs.

Siinä hän arvosteli investointipankin hengen muuttuneen myrkylliseksi ja destruktiiviseksi. Keskeinen väittämä oli, että pankki vähät välittää asiakkaidensa eduista tehdessään rahaa.

Väittämässä ei sinänsä ole mitään uutta – vastaavaa arvostelua on kuultu paljonkin –, mutta poikkeuksellista oli se, että Smith tuli talon sisältä ja aikoi ilmiselvästi ryhtyä oman pesän likaajaksi. Irtisanoutumispäivän huipennus näkyvällä paikalla arvostetussa lehdessä sai monen varmasti ajattelemaan, mitä kaikkea Smith voisikaan kertoa.

Tätä vasten ei ollut suuri ihme, että piakkoin kerrottiin, että Smith on solminut kustannussopimuksen kirjasta.

Ja kirjahan piti tehdä nopeasti, Yhdysvaltain joulumarkkinoille.

64 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

KÜyhän pojan Liar's Poker

Ä—ÄŠÄŒ Ä’ÄŽÄ™Ä?ÇŁ Ä?Äž ÄŠÄ‹Ä™ ĔđĉĒĆē ĆĈÄ?ĘǤ Ćđđ ęėĊĊę ęĔėĞǤ ͣͣ͞ ĘǤ ėĆēĉ ĊēęėĆđ ĚćđĎĘÄ?ÄŽÄ“ÄŒ ͜͞Í?͞Ǥ

Kyynikko ei ylläty Goldman Sachsin sisällä Smithin teosta odotettiin varmasti pelonsekaisesti. Kun on pankissa tÜissä vajaat kaksitoista vuotta eri tehtävissä, viimeksi johtajantittelillä myymässä yhdysvaltalaisia osakkeita ja johdannaisia Eurooppaan, Lähiitään ja Afrikkaan, ennättää nähdä ja kuulla kaikenlaista.

Goldman varustautui kirjaan ennalta antamalla julkisuuteen sen ilmestymisen aikaan sisäisen tutkintansa tuloksena tiedon, jonka mukaan Smith oli haaveillut miljoonan taalan bo-

nuksesta, joka häneltä oli kuitenkin evätty. Pankki tyrkytti tulkintaa: Smithin avautuminen oli kiukuttelevan pikkupojan kosto.

Investointipankkiirien säikähdys oli turhaa. Why I Left Goldman Sachs on ennemminkin kuvailu Smithin tyÜuran vaiheista kuin paljastuskirja. �Paljastuksia� saa odottaa aivan kirjan loppupuolelle, jossa Smith kertoo Lontoossa viettämistään ajoista. Hänen mukaansa ajattelutapa siellä oli toisenlainen kuin se, mihin hän oli kasvanut New Yorkissa. TyÜntekijät (joista suurella osalla on

Smith kuvailee huolellisesti tyĂśuransa alkuvaiheita, opiskelijaklopin astumista rahan maailmaan. Teoksen anti onkin Smithin henkilĂśkohtaisessa tarinassa.

Haamukirjoittajan peukalonjälki näkyy kirjassa vahvana.

Mitä muuta voisi olettaakaan, kun yleisĂśnosastokirjoituksen kirjoittamiseen Smithiltä oli kulunut hänen omien sanojensa mukaan viisi kuukautta – sama aika, jossa kirja on tehty. ‹˜—Š‡Â?Â?‹ŽÚ‹–¥ ‘Â? ƤÂ?Â–Â‹Â‹Â˜Â‹Â•Â–Â‡Â–Â–Â›ÇĄ kohtauksia rakennettu.

Tekstintekijän ja kustantajan ajatus on ilmeisesti ollut – sen jälkeen kun on käynyt ilmi, ettei aiheesta synny paljastuskirjaa – kirjoittaa Smithin urasta jäljitelmä Michael Lewisin 1980-luvun nousukauden kuvauksesta Liar's Poker, mutta kun näppäimistÜn takana on ilmestymisaikataulun paineessa kamppaileva rutiinikirjoittaja Lewisin kaltaisen tyylitaiturin sijaan, lopputulos on monta astetta sitä kehnompi.

KARO HĂ„MĂ„LĂ„INEN

KIRJAT

ELOKUVA

ĚĐĐĆ ĐĘĆčĆėďĚǣ ĞěĤĘęĤ ĞčęĎśĘęĤ čĞěĤĤē ĘĎďĔĎęĚĐĘĊĊēǤ ͟͞͝ ĘǤ ĔėĉēĊę ͜͞͝͞Ǥ

ĎĊęėĔ ėĆĘĘĔ ďĆ ēėĎĈĔ ĊđđĆěĎĆǣ ĆċĎĆē ėĆčĆę ďĆ ĒĎęĊē ēĊ ĕĊĘęĤĤē ĚĔĒǤ ďĆ ĘĚĔĒĊĐĘĎ ęĔĎĒĎęęĆēĚę ĆėĚ ĞĘęėśĒ ͟͜͠ ĘǤ ęĊēĆ ͜͞͝͞Ǥ

NORDNETIN MEKLARI Jukka Oksaharju Ú Ú ¡ ¡ Ǧ Ǥ Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen ¡ ¡ ¡

¡¡ Ǥ ¡ ¡¡ ¡ ȋ Ǥ ǡ Ú ¡ Ȍ ¡¡ Ǥ Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen ¡ ¡ ¡Ǥ ¡

Ǥ Ƥ

Ǧ ¡Ǥ Ú

¡ ¡ ¡ ¡ ǡ ¡ Ǥ

Ȃ Ȃǡ ¡ ¡¡ ¡ ¡ ¡ Ǥ

¡ Ǥ Coca-Cola ¡ Ǥ KARO HÄMÄLÄINEN

”MAFIOIDEN RAHA ǡ ¡ ¡¡ Ǥ ǡ

Ǥdz Pietro Grasson Enrico Bellavian ǡ ǡ Ƥ ¡¡ ͜͞​͜​͜Ǧ ¡ ¡ Ǥ ¡ ¡¡ ¡¡ Ƥ ͜͠͝ ¡ ¡ Ǥ

ǣ Ǥ

Ƥ Ǥ ¡ Ǥ ¡ ¡ ¡ ¡ Ǥ ¡ ¡ ¡¡ ¡ ¡ Ǥ ͜͞​͜͡ Ƥ ¡ ¡ Pietro Grasso ¡ ¡ Ƥ Cosa Nostraa ¡ ¡ ¡ ¡ ͥͤ͢͝Ǥ ¡ ¡¡ǡ ¡ Ǥ KATJA RAPELI

BOB RIHA JR

Perusopas Mafian rahat korostaa ja miten ne osinkokasvua pestään Steve Jobs äänessä APPLEN SIELU Steve Jobs ȋͥ͝͡​͡Ȃ͜͞͝​͝Ȍ Ú ͥ͢͜͝Ǧ Ǥ ¡ Ú Ǥ ͝͞Ǧ Hewlett-Packardin Bill Hewlettilleǡ Ǥ Ú Ǥ Ú ¡ Ǥ ¡ Ú ¡ Ǥ Ǧ ¡ǡ Ú Ǥ ¡ ¡¡ ¡ ǡ Steve Wozniakin ¡Ǥ

ǡ ¡ ¡ ǡ Robert X. Cringelyn ͥ͝​ͥ͡ ¡¡ Ǧ Ǥ ¡ Triumph of the Nerds Ǧ Ǥ ǡ Ǧ Ú ¡ ¡ ¡ ¡ Ǥ ¡¡ ¡ ǣ Ú ¡ ¡ Ǥ ¡ Ǥ ǡ ¡ ¡ ¡ ¡ ¡ ¡ ǡ Ǥ ¡ ¡ Ǥ ¡ ¡ Ȃ Ú ¡ ¡ ǡ ¡ Ú ¡ ͥͤ͝͡Ǥ ¡ ǡ ¡ǡ Ú ¡ Ƥ ÚǤ KARO HÄMÄLÄINEN

ęĊěĊ ĔćĘȂ čĊ ĔĘę ēęĊėěĎĊĜǤ čďǤ ĆĚđ ĊēǤ ͣ͜ ĒĎēǤ čĉĞĘěĆđđĆę ͜͞͝​͝Ǥ Elokuva esitetään DocPoint-festivaaleilla Helsingissä perjantaina 25.1.2013. Saatavilla myös dvd:nä.

65

PÖRSSIRISTIKKO

PÖRSSIRISTIKKO Laatinut Ristikkosampo

66 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

PÖRSSIRISTIKKO

JOULUKUUN RATKAISU

MARRASKUUN RATKAISU

Joulukuun Arvopaperissa julkaisimme vahingossa vanhan ristikon ratkaisun. Pahoittelemme virhettämme. Yllä edellisestä lehdestä puuttunut marraskuun (Arvopaperi 11/2012) ristikon ratkaisu.

Tilaa Arvopaperi Ȉ ¡ǣ Ǥ Ǥ Ȁ Ȁ Ȉ ¡ Ú ǣ ̿ Ǥ Ȉ ǣ ͜͜͞ ͠​͠͞ ͜͠͝​͜ *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) (ke Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2013: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä.

Tila Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 125 €/12 kk, määräaikaistilaus 135 €/12 kk.

Osoitteenmuutos Sähköposti ̿ ǤƤ, puhelin 020 442 4100.

Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi.

J lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. liittoon.

Jos

Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30). *) Puhelun hinta (sis. alv 23 %): Lankapuhelin 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. Matkapuhelin 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min.

Ulkomailta soitettaessa lisäksi ko. maan ulkomaanpuhelumaksu.

KOLUMNI

JOUKO MARTTILA

Kohti ääretöntä ja sen yli

T

oy Story -elokuvassa esiintyy ponteva hahmo Buzz Lightyear. Hänellä on selvä näkemys siitä, kuinka ongelmat ratkaistaan ja otetaan tilanne haltuun.

Finanssikriisiä ja eurotalouden ongelmia ratkova valtiollinen hallintokoneisto on ilmeisesti istunut isolla joukolla katsomassa Toy Storya.

Buzz Lightyear tunnetaan iskulauseestaan: ”Kohti ääretöntä ja sen yli!” Samaan suuntaan on menossa rahoitusmarkkinoiden sääntely.

EU:n alkuperäisenä tavoitteena oli rahoitusmarkkinoiden sääntelyn keventäminen ja yhdenmukaistaminen. Näin piti saada rahoituskustannukset alas ja talous kasvamaan. Yksinkertaiset ja yhteiset pe ¡¡ Ú ¡ ¡ Ƥ Ú ¡ haaveeksi. Nyt ajetaan voimakasta ylisääntelyä, joka lisää kustannuksia ja hidastaa kasvua.

Sääntelyssä ääretön ei riitä, vaan siitä ajetaan yli.

Otetaan esimerkiksi pieni aloitteleva sijoitusalan yritys, joka hakee toimilupaa. Sen on täytettävä tuhat sivua erilaisia selvityksiä ennen kuin Finanssivalvonta ottaa toimilupaa edes käsittelyyn.

Paperien pyörittely kestää vuoden. Se on pitkä aika alalla, jossa kekseliäisyys ja uudet tuotteet ratkaisevat menestyksen.

EU-sääntelyn purkamista ei hyvistä pyrkimyksistä huolimatta saatu koskaan käyntiin. Virkamiehet ja poliitikot uskoivat liiaksi omiin kykyihinsä hallita markkinoita. Jyrki Katainen oli kuin Buzz Lightyear julistaessaan keväällä 2010, kuinka hän ottaa niskalenkin markkinavoimista.

Hallituksilta on kadonnut ymmärrys siitä, että markkinavoimat voivat korkojen nousun kautta jarruttaa ylivelkaantumista. Sen sijaan, että markkinavoimia haukutaan, niitä pitäisi kiittää Kreikan ja muiden kriisimaiden kurittamisesta. Nyt kuria haetaan vain hallinnollisilla määräyksillä. Sama sääntelyvimma näkyy kaikkialla.

Osakemarkkinoilla sääntely saa erikoisia piirteitä.

Esimerkiksi osakkeiden lyhyeksimyynti on ajoittain kielletty. Sääntelijöiden mielestä shorttaaminen synnyttää epävakautta. Toisten mielestä se lisää markkinoiden tehokkuutta, kun joutilaana seisovia osakkeita laitetaan lainaamalla töihin.

Kurssilaskua pidetään pahana asiana. Jos Nokia nousee 20 prosenttia päivässä, kukaan ei valita.

68 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

Kirjoittaja seuraa kolumnien välissä taloutta blogissaan http://taloudentulkki.com

Jos osake laskee saman, sitä kauhistellaan. Kurssilaskun ennustajat eli lyhyeksimyyjät on siis saatava kuriin. Samalla unohtuu, että epävakaus muhii varallisuuskuplissa, romahdusta edeltävässä kovassa kurssinousussa.

Pörssikuplat ja talouskriisit ovat usein virkamiesten ja poliitikkojen itsensä aiheuttamia. Rahapolitiikka on ollut liian löysää tai valtio on käyttänyt veronmaksajien rahoja leväperäisesti. Sääntelyaallolla peitellään omia virheitä.

Uudet osakekaupan säännöt pakottavat suursijoittajat paljastamaan isoimmat lyhyet positionsa Finanssivalvonnan verkkosivulla. Se on markkinoiden läpinäkyvyyden kannalta hyvä asia, mutta tietojen informaatioarvo on kyseenalainen. Jos joku kuvitteli,

SÄ ÄNTELYA ALLOLL A POLIITIKOT PEITTELEVÄT OMIA VIRHEITÄ ÄN. että lyhyiden positioiden kasvu ennakoi kurssilaskua, niin erehtyi. Nokian ja monen muun suomalaisen yhtiön kurssinousu on kiihtynyt sitä mukaa, kun lyhyet positiot ovat kasvaneet.

Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Alan Greenspan sanoi 1990-luvun lopun kurssihuumassa, että keskuspankki ei voi ennakoida tai estää osakekuplia. Nyt keskuspankeissa uskotaan, että lyhyeksimyynnin kielto ja kaupparaportoinnin tiukentaminen edistävät rahoitusmarkkinoiden vakautta.

Kurssilaskua voidaan hillitä, mutta nousua ei.

Alaspäin säätöruuvi toimii siis paremmin kuin ylöspäin, paitsi valtionlainojen kohdalla. Niissä otettuja lyhyitä positioita ei julkisteta lainkaan. Osakkeissa lyhyiden positioiden läpinäkyvyys lisää vakautta, mutta valtionlainoissa sama markkinainformaatio heikentää sitä.

Markkinoita kurittavat poliitikot ja virkamiehet ovat ajatusten atomivoimaloita, joiden säteilevää logiikkaa on vaikea seurata. He uskovat itseensä kuin Buzz Lightyear ja suuntaavat kohti ääretöntä ja sen yli, seurauksista piittaamatta.

ARVOPAPERI.FI

KUMPPANIBLOGIT Tärpit vuodelle 2013 Vaaleista ja vuodenvaihteen möröstä Ƥ ƥ ¡ selvittiin, osittain ainakin.

Nyt seurataan asuntokauppaa ja kuluttajien käyttäytymistä. Hirmuinen liittovaltion velkaantuminen jatkuu ja kattoa tullaan hilaamaan ylös. Maailmantalous ei kuitenkaan vajoa lamaan, tuskin edes taantumaan. Loppuvuoden aikana kasvukäppyrät alkavat näyttää paremmilta.

Osakemarkkinat: +3 Osakkeet nakuttivat kivasti vuonna 2012, ja sama tahti jatkuu. Tästä tulee osakesijoittajan vuosi. Firmoilla on kassassa rahaa, vippejä on maksettu kovaan tahtiin pois, investoinneissa vähän vielä himmattu. Kuluja on karsittu ja osingonmaksukykyä on. Kotimaiset yhtiöt yllättävät ja Venäjän osakemarkkina kannattaa pitää loopissa – se nousee tänä vuonna. Yhtiövalinnasta muodostuu entistä tärkeämpää. Euroopasta löytyy todella hyviä yhtiöitä. Tutkaile rahastoja ja etf:iä, jotka poimivat vapaan kassavirran yhtiöitä.

BRIC-korttia ei Venäjää lukuun ottamatta kannata enää pelata, sillä parhaat ajat ovat ohi.

Yrityslainat: +1 Kreditit ovat keikkuneet suosituslistojen kärjessä jo vuosia ja pitävät edelleen kiinni kärkisijoista. Syystäkin.

Perusteet ovat kutakuinkin samat kuin osakkeissa. Suurin Ƥ pystyy maksamaan velkansa ja kuittaamaan kuponkinsa.

Se tietää hyvää Ƥ

KARMO RUUSMAA

hinkanneena olen useaan otteeseen saanut kahlata läpi ekonomistien ja analyytikkojen julistukset alkaneesta uudesta vuodesta. Tiedättehän: tammikuussa läväytetään pöydälle pruju aiheesta ”mitä tuleman pitää”.

Maailmantalous sitä, makroluvut tätä.

Kannan korteni kekoon ja annan tärpit vuoden 2013 pääkohdista. Skaalani on -3:sta +3:een.

Maailmantalous: +1 Globaali kasvu junnaa. Ei ole näköpiirissä missään päin sellaista kolkkaa, jossa talous porskuttaisi kohisten. Ei edes Aasiassa. Kiinan jäähtyvä vauhti ei hetkauta pääomamarkkinoita. Eurokriisi ei mihinkään helpota, velkamurheet ovat jatkuvasti läsnä ja huippukokouksissa nyitään asioita lyhyt askel kerrallaan eteenpäin. Väki vanhenee ja työttömyys rikkoo uusia ennätyksiä. Euroalueen rämpinen jatkuu pitkään. Jenkit ovat hieman paremmassa asemassa.

ALALLA PITKÄÄN

liikkeelle laskemiin lainoihin sijoittaneelle. Tuotot ovat edelleen houkuttelevalla tasolla. Muista hajauttaa! Huolellisesti valikoidut euroalueen yhtiöt, ǦƤ ǡ mukavan kreditsalkun. Panosta tänä vuonna korkoriskin lyhyeen päähän.

Suhtaudu varauksella muodikkaisiin kehittyvien maiden yrityslainafundeihin.

Niissä tuntuu nyt tarjontaa olevan paljon – eikä pelkästään syystä.

Valtionobligaatiot: -3 Bondit? Ääh, tylsältä vaikuttaa ja tuotto-riskisuhde ei houkuta ollenkaan.

Velasta natisevien valtioiden korot pysyvät aisoissa ainoastaan keskuspankkien lupausten ja tukitoimien takia. Espanja, Ranska, Italia…it ain’t over yet. Jos riskiä kaipaat, katso edelliset.

Rahamarkkinat: 0 Korot nollassa, reaalikorko pakkasella.

Pidä tilillä vain sen verran kuin tarvitset, parin kuukauden puskuri riittää ihan mainiosti. Loppurahalle, jos sitä on, kannattaa miettiä muuta kohdetta.

Muut sijoituskohteet: ?

Parin viime vuoden aikana on sijoitusalalta tullut tarjolle yhä huikeampia innovaatioita. Ainakin markkinointimielessä. Se kertoo enemmän alamme ylikireästä kilpailusta kuin siitä, että joku olisi keksinyt jonkin nerokkaan idean.

Olen itse niin -tyyppi, että mielelläni vähän odottelen ennen ostopäätöstä.

Tuotot vuonna 2012 Suomalaiset osakkeet: +15,5 % (OMX Helsinki CAP) Euro-osakkeet: +18,1 % (Euro Stoxx 50) Yhdysvaltalaiset osakkeet euroissa: +13,2 % (S&P500 Total Return) Venäläiset osakkeet euroissa: +12,5 % (RTS1 Total Return) Euro High Yield: +28,6 % Euro Investment Grade: +13,0 % Euroalueen valtionlainat: +11,2 % 3kk:n euribor: +0,88 % JUKKA KURKI, ASIAKASPALVELIJA, EVLI KUMPPANIBLOGEISSA rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista.

69

KOLUMNI

TALLIMESTARI

Suuri Narumies Mao

N

”

70 ARVOPAPERI TAMMIKUU 2013

Lot Holdingsin (555:HK), joka on Kiinan markkinajohtaja veikkauspeliteknologiassa. Seiskan p/e ja velattomuus tekevät yhtiöstä houkuttelevan yritysostokohteen.

Kiinan valtio luottaa maailman ykkösbrändeihin, onhan heillä siihen varaa. Uhkapelimarkkinoiden avautuessa lähivuosina valtiolliset toimijat muodostanevat yhteisyrityksiä alan parhaimpien toimijoiden kanssa. Lisäämme kuponkiin Ladbrokesin ja mustaksi hevoseksi irlantilaisperäisen Paddy Powerin (PAP:LN), joka on p/e-luvulla 24 ja ev/ebitda-kertoimella 15 jo rajusti hinnoiteltu. Paddy on kuitenkin mobiilipelaamisen edelläkävijä ja panostaa vahvasti urheiluvedonlyöntiin.

Illallisen aikana selvisi, että Pansy on Pelimiesten Kuninkaan, Stanley Hon tytär. Stanley on Macaon rikkain mies, joka pyöritti 40 vuotta yksinoikeudella Macaon kasinoita. Tätä nykyä Hon kasinot ovat osa maailman

KIINAL AISET PANOSTAVAT N Y T HEVOSURHEILUUN JA VALMISTAUTUVAT ǧ LYÖNTIMARKKINAT. Kirjoittaja on hevosnäkökulmasta havaintojaan tekevä pörssitietäjä.

toiseksi suurimman kasinoperaattorin MGM Resortsin (MGM:US) Hongkongissa listattua tytäryhtiötä MGM Chinaa (2282:HK), josta Pansy omistaa 29 prosenttia.

MGM Resorts päätti pari vuotta sitten rakentaa 30 luksushotellia ympäri Kiinaa ”kasvavan matkailun tarpeisiin”.

Uskoo ken tahtoo. MGM ei ole mikään Hilton, vaan sen hotellit ovat tarkoitettu saattamaan väsähtäneet pelurit takaisin pelikuntoon.

MGM:n hotelliprojekti lieneekin iso betti siitä, avaako Kiina myös kasinomarkkinat Macaon ulkopuolella.

Kolmekymmentä parhailla paikoilla olevaa luksushotellia on kuin neljä ässää hihassa, kun toimilupia ruvetaan jakamaan.

MGM Resorts ui edelleen isossa velkalastissa, ja kurssi on kuudesosa vuoden 2008 huippunoteerauksista. MGM China taas on velaton yhtiö mutta pysynyt toistaiseksi Macaon rajojen sisäpuolella. Vee vitosen viimeiseksi kohteeksi ruksaamme MGM Chinan, jolle uskomme pikkuhiljaa siirtyvän kaiken MGM:n Kiinan toiminnan. ”Se pääskysenpesäkeitto oli muuten minun makuuni vähän makeaa”, tuumi Pansy, kun siirryimme kohti yötä, ja toivotti minut tervetulleeksi Pekingiin maistamaan kunnon keittoa.

KUVA TUOMAS IKONEN

imeni on Pansy Ho. Ostan Vermon Tallin raviratoineen päivineen”, ilmoitti toimistooni kävellyt kiinalainen nainen punaisessa kotelomekossaan. ”Kiinan kielessä ei ole sanaa ”ei”, joten sanokaa hintanne niin teemme kaupat. ”Saavutuksenne hevosmiestaidossa tunnetaan Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroossa asti. Siirrytte Pekingiin, jossa teemme teistä Suuren Narumies Maon ravikeskuksen johtajan”, jatkoi Pansy Ho tiukkana. ”Luulin, että Suomi on kapitalistinen maa kuten Kiina”, sanoi Pansy pettyneenä, kun kerroin, että ravien pyörittäminen Suomessa on yleishyödyllistä toimintaa, eikä ratoja myydä kuin markkinoilla hevosia.

Lohdutukseksi kutsuin Pansyn Helsingin Keskusraviseuran piikkiin Helsingin parhaaseen kiinalaiseen ravintolaan Gaijiniin.

Pansyn tilaus, pääskysenpesäkeitto ja uppopaistetut heinäsirkat, veti keittiömestarin hiljaiseksi, mutta Björckin Tomi pelasti kasvonsa loihtimalla mykyillä ryyditettyä kaljavelliä ja voissa paistettuja tikkumuikkuja. ”Hyviä nämä suomalaiset heinäsirkat, vähän lyhytjalkaisia vain”, tuumi Pansy muikuista, ”mutta puhutaanpa asiaa.”

Kiinalaiset panostavat nyt hevosurheilun kehittämiseen ja valmistautuvat avaamaan vedonlyöntimarkkinat.

Tianjiniin on valmistumassa laukkaratoja, siittoloita ja peräti 4000 hevosen tallit Irlannin valtion kanssa toteutettavassa 1,5 miljardin euron projektissa.

Vedonlyönti on manner-Kiinassa kielletty, mutta maassa on nopeasti kasvava valtiollinen lotto, joka tarjoaa myös raaputusarpoja ja urheiluveikkausta. Virallisten markkinoiden koko on kansainvälisesti melko vaatimaton 25 miljardia euroa, mutta laittomien markkinoiden koko on jopa 20-kertainen.

Kun yksityisiä operaattoreita ei ole, ovat kiinnostavimmat sijoituskohteet peliteknologiaa ja palveluita monopolioperaattoreille tuottavia yhtiöitä. Esimerkiksi vedonlyöntiyhtiö Ladbrokes (LAD:LN) ja honkongilainen peliteknologiayhtiö AGTech (8279:HK) ovat käynnistäneet virtuaalisen urheiluveikkausalustan, joka on nopeasti kasvattanut suosiotaan.

AGTech on nelinkertaistunut kesästä, mutta ruksaamme sen ykköskohteeksi, sillä yhtiön liikevaihto on mojovassa kasvussa ja tulos kääntymässä positiiviseksi. Kakkoskohteeksi valitsemme vähän konservatiivisemmin REX-

Syvennä asiantuntemustasi (AEéVASTAUKSETéSINUAéASKARRUTTAVIINéKYSYMYKSIINéSEMINAAREISTAMME é 0¼IV¼NéANTIéONéSOVELLETTAVISSAéSUORAANéTYÎHÎSI é4UTUSTUéKOKOé éSEMINAARITARJONTAAMMEéOSOITTEESSAéWWW TALENTUMLAKIKOULUTUS FI 4ERVETULOAéSYVENT¼M¼¼NéASIANTUNTEMUSTASI

Lesken jäämistöoikeudellinen asema 5.2.

Jäämistösuunnittelu-brunssi 26.3.

,ESKENéERIéROOLEIHINéAVIOPUOLISONA éHALLINTAOIKEUDENéK¼YTT¼J¼N¼ éTESTAMENTINSAAJANAéJAéPERILLISEN¼éLIITTYYéLUKUISIAé ERITYISKYSYMYKSI¼ éJOITAéLUENNOITSIJATéK¼YV¼TéL¼PIéS¼¼NTELYNé JAéOIKEUSK¼YT¼NNÎNéAVULLAéANTAENéSEMINAARIOSALLISTUJILLEé TYÎKALUJAéOMAAéK¼YT¼NNÎNéTYÎT¼éVARTEN é

3EMINAARISSAéK¼SITELL¼¼NéJ¼¼MISTÎSUUNNITTELUNéYKSITYIS OIKEUDELLISIAéKEINOJAéJAéTOIMINTAMALLEJAéLIITTYENé PARISUHDE éLAHJA éHENKIVAKUUTUS éJAéTESTAMENTTIKYSYMYKSIIN é,IS¼KSIéSELVITET¼¼NéKUHUNKINéYKSITYISOIKEUDELLISEENé KEINOONéJAéTOIMINTAMALLIINéLIITTYVI¼éVEROSEURAAMUKSIA é

(INTAé é_é éALVé é

(INTAé é_é éALVé é

Yleishyödyllisten yhdistysten ja toiminnallisten säätiöiden verotuspäivä 6.2.

Yhdistysten ja säätiöiden liiketoimintajärjestelyt 11.4.

3EMINAARISSAéK¼SITELL¼¼NéKAIKKIéT¼RKE¼TéVEROLAJITéVIIMEISIMM¼NéOIKEUSK¼YT¼NNÎNéJAéMAHDOLLISESTIéTULEVIENé MUUTOSTENéVALOSSA é4ULEéP¼IVITT¼M¼¼NéTIETOSIéAJANKOHTAISIMMISTAéUUDISTUKSISTAéJAéUUSIMMISTAéVEROTUSK¼YT¼NNÎIST¼ é

-ITENéYHDISTYS éJAéS¼¼TIÎLAINéPOHJALTAéONéMAHDOLLISTAé TEHD¼éLIIKETOIMINTAJ¼RJESTELYJ¼ é-ITENéYRITYSJ¼RJESTELYéTEHD¼¼N é-IK¼éONéKIRJANPIDOLLINENéN¼KOKULMAéJ¼RJESTELYIHIN é %NT¼éTYÎOIKEUSN¼KÎKULMA é*AéVEROTUSN¼KÎKULMA é

(INTAé é_é éALVé é

Apurahasäätiöiden verotus – ajankohtaista ja erityiskysymyksiä -brunssi 7.2.

4ERVETULOAéP¼IVITT¼M¼¼NéTIETOSIéAPURAHAS¼¼TIÎIDENéVEROTUKSESTAéJAéODOTETTAVISSAéOLEVISTAéMUUTOKSISTA (INTAé é_é éALVé é

Osakeyhtiön pääoman hallinta yhtiö- ja vero-oikeudellisesta näkökulmasta 28.2.

3EMINAARISSAéK¼SITELL¼¼NéJ¼RJESTELYISS¼éMAHDOLLISTAé KEINOVALIKOIMAAéS¼¼NNÎSTENéSOVELTAMISRAJOJAéVALAISEVIENé ESIMERKKIENéAVULLA (INTAé é_é éALVé é

Perintöoikeuden ajankohtaispäivä 5.3. ,UENNOITSIJATéPEREHDYTT¼V¼TéOSALLISTUJATéPES¼NSELVITYKSENé JAéPERINNÎNJAONéAJANKOHTAISIINéJAéIKIVIHREISIINéKYSYMYKSIIN é 3EMINAARIP¼IV¼NéAIKANAéK¼YD¼¼NéL¼PIéRELEVANTTIéTUOREé OIKEUSK¼YT¼NTÎéJAéRUNSAASTIéK¼YT¼NNÎNéESIMERKKEJ¼

(INTAé é_é éALVé é

Kasvuyhtiön pääomittaminen -ajankohtaisbrunssi 16.4.

(INTAé é_é éALVé é

Yhteisomistus 24.4.

9HTEISOMISTUS éHALLINNANJAKOSOPIMUKSETéJAéKIINTEISTÎ KIRJAUKSETéSAMASSAéPAKETISSA (INTAé é_é éALVé é

Ajankohtaista edunvalvontaoikeudesta 25.4.

3EMINAARISSAéK¼SITELL¼¼NéMUUNéMUASSAéHYV¼NéEDUNVALVONTAHAKEMUKSENéLAATIMISTA éEDUNVALVONTAKYNNYKSENé T¼YTTYMIST¼ éEDUNVALVONTAVALTUUTUSTAéJAéSENéTUOTTAMIAé MAHDOLLISUUKSIAéSEK¼éERILAISTENéEDUNVALVOJANéTEHT¼V¼M¼¼R¼YSTENéJAéSIJAISéM¼¼R¼YSTENéK¼YTETT¼VYYTT¼éK¼YT¼NNÎNé LAKIMIEHENéTYÎSS¼ (INTAé é_é éALVé é

MIE

SLIIT

ON

% –25

EN

SEKTO

R

I

SENET o

N

I

oéWWW TALENTUMLAKIKOULUTUS FIé oéLAKIKOULUTUS TALENTUM FIé oéPUHELINé é é é oé/IKEUDETéMUUTOKSIINéPID¼TET¼¼N

JULK

Ilmoittaudu!

KI

JÄ

o L A

(INTAé é_é éALVé é

Talentum Lakikoulutus

Asiantuntijan valinta. Markkinajohtaja. www.talentumlakikoulutus.fi

PAL.VKO 2013-08

177535-1301

Arvopaperi iPad-lehti nyt maksutta tilaajille

Toimi näin: 1 2 3

Mene AppStoreen ja etsi “Arvopaperi”.

Lataa Arvopaperi-sovellus. Tässä tarvitset Applen ID:täsi.

Lataa lehti ja klikkaa ”Tilaajakirjautuminen”.

4 5

Rekisteröidy. Tarvitset asiakasnumerosi tai nimesi ja postinumerosi.

Kirjaudu. Tarvitset Talentum-tunnuksesi. Jos sinulla ei ole tunnusta, luo uusi tunnus. Se on maksuton.

Jos kohtaat ongelmia, ota yhteys Talentumin asiakaspalveluun: 020 442 4100 tai tilpal@talentum.fi.

Puhelu maksaa suomalaisesta lankaliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min (alv 24%) ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv 24%).