Arvopaperi 5-2013

Sijoitusteema: Metsään ilman raivaussahaa

Sijoittamisen erikoislehti 33. vuosikerta

Ϳ

TOUKOKUU ʹͲͳ͵ ͳʹǡͻͲ́

toukokuu 5/2013 Helsingin kulta-aika oli ja meni

Varman Risto Murto

HELSINGIN KULTA-AIKA OLI JA MENI IHMISKOE

A M A ZON.COM

LISTAEHDOK AS

Toimittaja rahastomyyjätentissä

Kirjakaupasta mediayhtiöksi

Viinatalo valmis pörssiin

7RXDUHJ 1¦\WW¦¦ K\Y¦OW¦ 7XQWXX YLHO¦ SDUHPPDOWD Touareg 4MOTION -neliveto on omaa luokkaansa. Se on autojen ehdotonta eliittiä, joka tarjoaa vertaansa vailla olevat ajo-ominaisuudet niin maantiellä, maastossa kuin kaupungissakin. Touaregissä on entistä kattavampi vakiovarustetaso sekä uudet upeat ulkonäköpaketit. Moottorivalikoimasta löytyy väkivahvoja ja taloudellisia dieselmoottoreita entistä laajemmissa teholuokissa. Touareg on auto, jonka erinomaisuuden paitsi näkee myös tuntee.

Tutustu tarkemmin volkswagen.fi/touareg.

Suositusvähittäishinnasto 4.4.2013 + jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. *)CO2-päästöllä 184 g/km.

www.volkswagen.fi

Touareg-mallisto svh alk.: autoveroton hinta 55.930 €, arvioitu autovero*) 25.097,14 €, kokonaishinta 81.027,14 € Huolenpitosopimus alk. 63 €/kk (3 vuoden sopimus, 15 000 km/vuosi)

Yhdistelmäkulutus 7,0–9,1 l/100 km. CO2-päästöt 184–239 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein.

Photo: Scanpix

Pietarinaukio, Vatikaani 13. maaliskuuta 2013 Kun uusi paavi puhuu Pietarinkirkon parvekkeelta, yleisö seuraa esiintymistä tallentaen sitä älypuhelimilla ja tableteilla.

Miten tämä vaikuttaa sinuun?

Tekniikka kehittyy nopeasti. Uudet välineet muuttavat elämää, ja ne vaikuttavat myös talouteen ja sen lainalaisuuksiin. Me Nordea Private Bankingissä seuraamme puolestasi maailman muutoksia, jotka muokkaavat sijoitusympäristöä.

Tervetuloa asiakkaaksemme. Varaa aika henkilökohtaiseen keskusteluun numerosta 08001 98989.

Hoida varallisuuttasi, saat meiltä käyttöösi: oman sijoitusjohtajan tarvitsemasi asiantuntijat: salkunhoitajat, meklarit, varallisuudenhoidon juristit sekä vakuutusasiantuntijat yksilöllisen suunnitelman varallisuutesi hoitoon.

Lue lisää: nordeaprivatebanking.fi/vaikutus

S ijoitusneuvonta | Verosuunnit telu | Perhe oikeus | Perintö suunnit telu | Vakuutus s ijoit taminen

SISÄLTÖ

COLOURBOX

TOUKOKUU 2013

JUHO HUTTUNEN

UUSI LEHTI

Kulta-aika on mennyttä KUN VUOSITUHAT vaihtui,

44

VAATIVA SIJOITUS. Sijoitus

metsään vaatii omistajuutta kaikissa muodoissaan

34

JOHANNES ROMPPANEN

Helsingin pörssissä meni kovaa. Nokia rynnisti kärkiyhtiöksi tulevaisuuden alalla, matkapuhelimissa – mobiilin internetin päätelaitteissa. Pörssiin listautui kasapäin uusia yhtiöitä, joista useimmat toimivat it-alalla.

Se oli Helsingin pörssin kulta-aikaa.

Tämän lehden kansihaastattelussa Varman sijoitusjohtaja Risto Murto epäilee, ettei vastaava aika palaa ainakaan lähitulevaisuudessa. Ympäristö ei suosi pörssiä.

Tragikoomista on, että vasta viime aikoina internet on todella siirtynyt mobiiliksi ja samalla Nokia on menettänyt otteensa matkapuhelinmarkkinan himotuimmasta osasta, älypuhelimista.

Yksi it-huuman tähdistä oli tietoturvayhtiö Stonesoft, joka listautui silloiselle I-listalle huhtikuussa 1999. Parhaimmillaan osakekurssi kävi vuoden 2000 alussa 28 eurossa. Toukokuussa yhdysvaltalainen McAfee ilmoitti ostavansa Stonesoftin. 4,50 euron lunastushinnassa on huima preemio viime vuosien kurssiin verrattuna.

Tämän lehden teema on metsäsijoittaminen, joka onnistuu uusien omistusratkaisujen ja tuotteiden myötä myös ilman että itse tarvitsee vetää saappaita jalkaan ja tarttua vesuriin.

VOIHAN VENÄJÄ! Oriola-KD:n alkuvuotta synkensivät it-hankaluudet Venäjällä. Toimitusjohtaja Eero Hautaniemi lupaa, että menetetyt asiakkuudet saadaan loppuvuonna takaisin.

5

SISÄLTÖ

TOUKOKUU 2013 UUTISET IHMISET UUTISET&IHMISET 8 PÄÄKIRJOITUS

Eljas Repo kommentoi osavuosituloksia 10 NOTEERATUT

Rahastojen merkintäpalkkiot historiaan 12 UUTISKUUKAUSI 15 IHMISET

Viekö Pankakoski Altian pörssiin?

18 SIJOITIN VIIMEKSI

Mikael Forssell sijoittaa kotikulmilleen Punavuoreen

REPORTA ASIT K ATSAUKSET 20 RISTO MURTO

Helsingin pörssillä takana loistava tulevaisuus 26 TALLINK

Virkamies Enn Pant loi Viron suurimman yrityksen 34 KUUKAUDEN OSAKE

Oriola-KD:lla vaikeuksia Venäjällä 40 SIJOITUSPALVELUTUTKINTO

OSAKKEET R AH ASTOT

ILMIÖT PELURIT

52 TULOSKAUSI

Kone hurjassa iskussa 54 MAAILMAN OSAKKEET

Kehittyvät markkinat alkuvuoden pettymys 55 Amazon hyökkää televisiomarkkinoille 56 RAHASTOSIJOITTAMINEN

Rahastoissa riittää valinnanvaraa

Toimittaja kävi rahastomyyjätentissä 44 METSÄSIJOITTAMINEN

Metsä vaatii omistajuutta 50 JOHTORYHMÄ

Rautaruukilla riittää haasteita

TAULUKOT GRAAFIT

HANNU KONTTINEN

ALEKSI POUTANEN

Mikael Forsell

6

ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

60

Tulosennusteet

62

Pohjoismaiset tulosennusteet

63

Eurooppalaiset tulosennusteet

64

Yhdysvaltalaiset tulosennusteet

65

Parhaat rahastot

66

Suomi-salkut

67

Gurusalkut

68

Korot ja lainat

69

Raaka-aineet ja maailmantalous

70

Osingot ja tuotot

72 SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT 73 MARKUS SALIN

Jotkut vielä jaksavat kasvaa 74 PÖRSSIRISTIKKO 77 KUMPPANIBLOGI 78 TALLIMESTARI

Verorälssi rällää

KOLUMNIT 58 JOUKO MARTTILA

Japani ampuu kovilla 76 PENTTI FORSMAN

Maailmantalous yskii ƪ ǫ

Myyntiturva on asuntosijoituspalveluiden markkinajohtajan Vuokraturvan myyntiv채litykseen erikoistunut osa.

PĂ„Ă„KIRJOITUS

S

Tulokset polkivat paikallaan

TOIMITUKSELTA

Loistouutinen rahastosijoittajille kiristyy.

Se on kuluttajan kannalta hyvä, koska hinnat laskevat. Handelsbanken ja useita rahastoja välittävä Nordnet ilmoittivat suureen ääneen lopettavansa merkintäja lunastuspalkkioiden perimisen. Suursijoittajat eivät ole aikaisemminkaan maksaneet näitä palkkioita. Nyt tarjous on piensijoittajienkin mahdollisuus, jos

8

ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

PĂ„Ă„TOIMITTAJA

Eljas Repo 040 342 4661

uhdanteesta ei oikein saa selkoa.

Näin ei kansantalous kasva, mutta lyhyen Onko edessä uusi taantuma vai ajan voitot kylläkin. paremmat ajat? Keskuspankkien Aivan surkeaa on perusmetallin teko. lÜysästä rahapolitiikasta ja EKP:n Outokumpu, Rautaruukki ja Talvivaara ovat koronlaskusta voisi päätellä, että tappiolla. Tasaisen heikosti mutta pluspahempaa ainakin pelätään. salla menivät metsäteollisuusyhtiÜt. NiiTulosjulkistukset ovat pääsääntÜisesti den markkina on edelleen heikentynyt ja takana. Niistä voi katsoa, missä mentiin paperien kysyntä näyttää vain hiljenevän. tammi–maaliskuun aikana. Euroopassa Teleoperaattorien ja Fortumin tulokset pÜrssiyhtiÜt tuottivat vaatimattomasti ainotkahtivat, tosin lievästi. Neste Oil paransi nakin verrattuna Yhdysvaltoihin. Uudella ja sai biodieselin käännettyä voitolle. Se oli mantereella peräti 72 prosenttia yhtiÜistä lÜi ehkä kauden iloisin yllätys. ennusteet. Se näkyy hinnoissa: Dow Jones Suomalaisen suhdannekuva valkenee, on kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla. kun katsoo kotimarkkinayhtiÜitä.

Suomessa positiivisia yllättäjiä oli reilu Rakentaminen, mediatoimiala ja kauppa kolmannes. Joillakin suomalaisilla menee tarjoilivat edellisvuotta selvästi heikommat kohtalaisesti ja joillakin luvut. Finnair, Lemminkohtalaisen huonosti. käinen ja Stockmann paiUSA:SSA Nokia kääntyi iloknuivat miinukselle. semme voitolle, mutta Mitkään merkit eivät " ͡Ͳ τ sen liikevaihto laski viinäytä siltä, että kotimarkLÖI ENNUSTEET kinallamme menisi lopdenneksen. Ilman Nokiaa pÜrssiyhtiÜiden puvuodesta paremmin. tulossummasta voi vetää johtopääKotimainen kysyntä supistuu ja vienti tÜksen: polki paikallaan. Liikevaihei vedä. PÜrssikursseissa kurjuus ei dot laskivat 0,6 prosenttia ja tuloknäy, kun markkina on ollut pirteä set ennen kertaeriä kasvoivat 0,4 muuallakin kuin Wall Streetillä. prosenttia. Yllättävän pieniä lukuja.

Maailman suurinta rahastoa pyÜKansainvälisillä vientikoneparittävän Pimcon vetäjä Mohamed joilla kuten Koneella, WärtEl-Erianin mukaan pÜrsseistä silällä ja Outotecilla on ennustevoima kadoksissa, meni hyvin ja tilauskoska kursseja nostaa vain kannat vahvistuivat. keskuspankkien lÜysä raha.

On toinenkin toimiala, Niin tai näin, mennyt tujossa taiteiltiin kaikkien loskausi ei ollut hirveän aikojen parhaat voitot: huono. Se toi vain harvoille pankit. Tulosta syntyy, edellisvuotta makeammat kun tyÜntekijÜitä marsvoitot. sitettiin ulos ja lainojen marginaaleja nostettiin.

KILPAILU RAHASTOMAAILMASSA

;;Ǥ

asioi verkossa.

Esimerkiksi Nordnetin kautta voi merkitä suurien rahastoyhtiÜiden kuten Fidelityn, JP Morganin ja Nordean rahastoja palkkioitta. Isot rahastoyhtiÜt luopuvat rahastamisesta, koska tahtovat kilpailla etf-osuuksien kanssa. Kuluttaja hyÜtyy, kun rahastojen kilpailutilanne kiristyy ja hinnat laskevat.

TOIMITUSPĂ„Ă„LLIKKĂ–

Karo Hämäläinen 040 342 4676 AD

Sasu Haanpää 040 342 4678 TOIMITUSSIHTEERI

Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT

Tommi Melender 040 342 4665 Mikko Laitila 040 342 4287 Mikael SjĂśstrĂśm 040 342 4349 YHTEYSTIEDOT

Käyntiosoite: Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40 *), faksi 020 442 4677 ‡–—Â?‹Â?‹Ǥ•—Â?—Â?‹Â?Â‹ĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Â™Â™Â™Ç¤ÂƒÂ”Â˜Â‘Â’ÂƒÂ’Â‡Â”Â‹Ç¤Ć¤ AVUSTAJAT TĂ„SSĂ„ NUMEROSSA

Penti Forsman, Juho Huttunen, Päivi Joensuu, Tero Kuittinen, Tuomas Kärkkäinen, Jessica Larsen-Hossain, Sami Lotila, Tanja Maijanen, Jouko Marttila, Tuulia Oksanen, Aleksi Poutanen, Johannes Romppanen, Karmo Ruusmaa, Markus Salin, Riitta Supperi, Annamari Tolonen, Pekka Virolainen MEDIAMYYNTI

Pia StrĂśmdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Â?‡†‹ƒÂ?››Â?Â–Â‹ĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT

ƒ”˜‘’ƒ’‡”‹Ǥ‹ŽÂ?Â‘Â‹Â–Â—Â•ĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2 ISSN 0782-6060

Aikakauslehtien liiton jäsen Lukijamäärä 93 000 (KMT2012) TILAUKSET

puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ¥ŠÂ?ڒ‘•–‹ǣ Â–Â‹ÂŽÂ’ÂƒÂŽĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤǥ ‹Â?–‡”Â?‡–ǣ Â™Â™Â™Ç¤ÂƒÂ”Â˜Â‘Â’ÂƒÂ’Â‡Â”Â‹Ç¤Ć¤ TILAUSHINNAT

Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 129 euroa (sis. alv. 10 %).

Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan.

Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ¥ŠÂ?ڒ‘•–‹ǣ Â–Â‹ÂŽÂ’ÂƒÂŽĚˇÂ–ÂƒÂŽÂ‡Â?–—Â?ǤƤ Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta. *) Puhelun hinta (sis. alv 23 %): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min.

Matkapuhelin 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min.

Ulkomailta soittaessa lisäksi ko. maan ulkomaanpuhelumaksu.

Kilpailijamme taisivat pelästyä

kiinteitä palkkioitamme.

Kauppalehti: Kiinteistövälittäjät epäilevät Myyntiturvaa huijauksesta hs.fi 26.3.2013

Välittäjät: Myyntiturva huijaa, asunnot tiskin alta kauppalehti.fi 26.3.2013

Uutinen sytytti ilmiriidan – Vuokraturva ällistyi uusisuomi.fi 26.3.2013

Myyntiturva on asuntosijoituspalveluiden markkinajohtajan Vuokraturvan myyntivälitykseen erikoistunut osa.

NOTEERATUT

Handelsbanken ja Nordnet avasivat kisan

Rahastojen merkintäpalkkiot historiaan Handelsbanken, Nordnet ja Eufex ovat lopettaneet merkintä- tai lunastuspalkkion perimisen rahastoista verkossa. OP-rahastot ja muutamat pienemmät empivät vielä.

Teksti Mikael Sjöström Kuva Annamari Tolonen

V

erkkoa käyttävä suomalainen rahastosijoittaja voi nyt välttyä merkintä- ja lunastuspalkkioilta. Pankin tiskillä asioiva maksaa edelleen.

Toukokuussa nettivälittäjä Nordnet, Handelsbanken sekä Eufex-pankki ilmoittivat luopuvansa rahastosijoitusten merkintäja lunastuspalkkiosta. Handelsbankenin ja Eufexin päätös koskee vain niiden omia rahastoja, kun kaupat solmitaan verkkopankissa.

Handelsbanken Rahastoyhtiön toimitusjohtajan Mari Berglundin mukaan palkkioiden poistamisen avulla halutaan madaltaa rahastosijoittamisen kynnystä. ”Merkintäpalkkiot vähentävät kiinnostusta rahastoihin, koska suomalaiset uskovat pitävänsä osuudet vain lyhyen aikaa, jopa vain vuoden.”

Palkkioiden poistaminen osuu hetkeen, jolloin kiinnostus rahastosäästämiseen on selvässä kasvussa: Sijoitusrahastojen pääoma paisui huhtikuussa yli 600 miljoonalla eurolla, yhteenlaskettu rahastopääoma hipoo nyt ennätystasoa ollen liki 70 miljardia euroa.

Finanssialan Keskusliiton pankkibarometrin vastaajista jopa 80 prosenttia sanoo sijoittavansa mieluiten osakkeisiin ja osakerahastoihin. Sen sijaan talletusten suosio hiipuu edelleen, kun pankit ovat polkeneet talletuskorot lähelle nollaa.

Eufexin toimitusjohtajan Jyri Suonpään mukaan taustalla vaikuttaa myös pörssilistattujen rahastojen eli etf:ien suosio.

Etf-tuotteista menee välityspalkkio osakekaupan tapaan. Nordnet tosin tarjoaa etfkuukausisäästämistä ilman ostopalkkiota.

Täysin uudesta asiasta ei ole kyse, sillä suuret rahastosijoittajat ja vakuutuksen kautta säästävät ovat välttyneet palkkioilta jo aiemmin. Ja Odin rahastoilla merkintä ja lunastaminen on ollut maksutonta jo vuosia.

Nordnetin Suomen maajohtaja Niklas Odenwallin mukaan Euroopassa on

10 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

RUOTSIN TAPAAN. ”Ruotsissa neljä viidestä säästää rahastoihin, mutta Suomessa vain yksi vii-

destä. Toivon, että palkkioiden poistaminen innostaa myös suomalaiset kokeilemaan rahastosäästämistä”, kertoo Handelsbanken Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Mari Berglund.

enimmäkseen luovuttu rahastokaupan merkintä- ja lunastuspalkkioista. Lähin esimerkki on Ruotsi. ”Uskon, että tuoreet muutokset aiheuttavat eniten paineita perinteisille pankeille, jotka myyvät sijoitustuotteet konttoriverkostonsa kautta”, Odenwall sanoo.

Osuuspankki perii palkkiot OP Rahastoyhtiön toimitusjohtajan Samuli Sipilän mukaan kilpailijoiden päätökset ovat vain askel jo pitkään jatkuneessa kehityksessä. ”Säilytämme palkkiot toistaiseksi, mutta luovuimme jo aiemmin jatkuvien säästösopimusten merkintäpalkkioista. Ja vuosi sitten laskimme yhdistelmärahastojen palkkioita.” ”Merkintä- ja lunastuspalkkioista luopuminen on myönteinen uutinen rahastosijoittajille, mutta tärkeämpää olisi pienentää

hallinnointipalkkioita”, sanoo Morningstar. Ƥǣ päätoimittaja ja rahastoanalyytikko Matias Möttölä.

Hallinnointipalkkioiden pitäisi laskea, kun rahastoyhtiöiden pääomat kasvavat, vaikka sääntely onkin lisännyt rahastoyhtiöiden kustannuksia.

Hallinnointipalkkiot ovat pitkän päälle merkintäpalkkioita suurempi rasite, joten kohtuulliset palkkiot olisivat hyvä asia rahastosäästämiselle ja siten myös rahastoyhtiöille.

Möttölän mukaan Eurooppa ei voi röyhistellä hallinnointipalkkioiden edullisuudella ja Suomessa hallinnointipalkkiot ovat linjassa Euroopan kanssa. ”Korko- ja yhdistelmärahastojen hallinnointipalkkiot voivat jäädä Suomessa jopa alle eurooppalaisen tason, kun taas erityisesti kehittyvien markkinoiden rahastoissa tilanne on usein päinvastainen”, Möttölä sanoo.

VAIKKA OVAT ITSE HALVEMPIA. Monet kilpailijamme moittivat kiinteitä välityspalkkioitamme suurissa kaupungeissa aivan liian halvoiksi. Se on outoa ottaen huomioon, että samat kilpailijat välittävät asuntoja suurimmassa osassa Suomea vielä halvemmalla.

Tutustu tosiasioihin välityspalkkioista: www.myyntiturva.fi

Myyntiturva on asuntosijoituspalveluiden markkinajohtajan Vuokraturvan myyntivälitykseen erikoistunut osa.

NOTEERATUT

ANNAMARI TOLONEN

UUTISKUUKAUSI

JUHO KUVA

KULTAA PÖRSSIIN. Helsingin pörssin uusin listayhtiö Endomines pyörittää Pampalon kultakaivosta Ilomantsin Hattuvaarassa. Yhtiö on aiemmin listattu Tukholman pörssissä, mutta rinnakkaislistauksen myötä Pohjois-Karjalan kulta tulee helpommin suomalaissijoittajien ulottuville.

Päälistan pieniin yhtiöihin kuuluva Endomines teki viime vuonna positiivisen tuloksen. Kuvassa vas. Markus Ekberg, Endomines ja Lauri Rosendahl, Helsingin Pörssi.

Taaleritehtaan omistuksia paketoitiin vakuutuskuoriin

23.4.

SG:n strategi: jenkkiosakkeet romahtavat 70 %

TAALERITEHTAAN LISTAUSANNISSA AUSANNISSA A vakuutusyhtiöt si. Eniten kahmaisi Luxemtulivat suuromistajiksi. yt vakuutusjätti Lombard burgiin rekisteröitynyt -osakkeista 17,5 prosenttia.

Assurance, jolla on B-osakkeista ekä Henki-FenMyös Henki-Suomi sekä n. Vakuutusnia ottivat osaa antiin. lisia omistajia, yhtiöt eivät ole todellisia otuksellisia vaan ne tarjoavat verotuksellisia n asiakasokuoria Taaleritehtaan mistajille. ta niAntiin osallistuneita nni miä ovat Tehocin Ronni as Neva-aho, K-kauppias itEsa Kiiskinen sekä yrittäjä Tapani Myllys. Myös Taaleritehtaan suurtti rimmat omistajat Pertti ernäs Laine sekä Peter Fagernäs kkeita. merkitsivät lisää osakkeita.

2 24.4.

SOCIÉTÉ GÉNÉRALEN strategi Albert Edwards ennustaa, että S&P 500 -indeksi romahtaa 450 pisteeseen ja kullan hinta singahtaa 10 000 dollariin unssilta.

Yhdysvaltain valtionlainojen kymmenvuotisten korkojen hän arvioi painuvan alle yhteen prosenttiin.

Jos Edwardsin ennusteet toteutuvat jenkkiosakkeet menettävät siis 70 prosenttia arvostaan ja kullan hinta kuusinkertaistuu. ”Rahapoliittisten päättäjien yritykset vaikuttaa suhdanteisiin ovat tehneet markkinoista heiluntaherkkiä. Yhdysvaltain talouskasvun huippu nykyisessä syklissä saattaa olla jo takanapäin. Jos taantuma iskee, seurauksena on valtionlainakorkojen syvenevä lasku ja Fedin kvantitatiivisen elvytyksen jatkuminen pitkälle tulevaisuuteen”, Edwards kirjoittaa markkinakatsauksessaan MarketWatchin mukaan.

Peterr Fagernäs

12 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

2 25.4.

2 26.4.

2 27.4.

2 28.4.

2 29.4.

3 30.4.

1 1.5.

NOTEERATUT

Draghi: Elvytys jatkuu niin kauan kuin tarvitaan pääjohtaja Mario Draghi lupaa, että EKP jatkaa elvyttävää politiikkaa ”niin pitkään kuin on tarpeellista”.

Draghin mukaan euroalueen taloustilanne on jatkunut edelleen heikkona. Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja luotonanto ovat kuitenkin kehittyneet suotuisasti. EKP:n tavoitteena on kasvattaa luotonantoa edelleen.

EUROOPAN KESKUSPANKIN

Markku Kaloniemi

2.5.

3.5.

4.5.

5.5.

IDA PIMENOFF

6.5.

7.5.

8.5.

9.5.

10.5.

TIMO PYLVÄNÄINEN

11.5.

12.5.

Saksalaiset asuntokaupoilla Italiassa SAKSALAISET HAALIVAT asuntoja talouskurimuksessa rypevästä Italiasta.

Bloombergin haastattelema kiinteistönvälittäjä Yasemin Rosenmaier kertoo, että tällä hetkellä jopa 60 prosenttia hänen Pohjois-Italiassa myymistään asunnoista menee saksalaisille. Hänen mukaansa ulkomaalaiset haluavat laittaa varansa ¡¡ ƪ ¡varmuuden vuoksi.

Italian asuntomarkkinoilla on nyt ostajan markkinat ulkomaisille sijoittajille. Hinnat ovat laskussa, ja italialaisilla on hädin tuskin varaa ostaa ensiasuntoakaan.

13.5.

14.5.

16.5.

17.5.

18.5.

19.5.

20.5.

Munksjö listalle kesäkuussa KAUPANKÄYNNIN MUNKSJÖN osakkeella on tarkoitus

alkaa Helsingin pörssissä 7. kesäkuuta. Kaupankäyntitunnukseksi tulee MUNK1.

Uusi Munksjö syntyy, kun Ahlstrom yhdistää erikoispaperiyksikkönsä ruotsalaisen Munksjön kanssa.

Uuden yhtiön pääkonttori on Tukholmassa, mutta pörssipaikka on Helsinki. Yhtiö on maailman johtava erikoispaperien valmistaja.

21.5.

22.5.

23.5.

McAfee ostaa Stonesoftin MCAFEE TEKEE julkisen ostotarjouksen Stonesoftista.

Yhdestä osakkeesta tarjotaan 4,50 euroa käteistä, mikä merkitsee 128 prosentin preemiota edelliseen noteeraukseen.

Monet suomalaiset sijoitusammattilaiset tekevät lunastustarjouksella muhkean tilin.

Yhtiön seitsemänneksi suurin omistaja on entinen FIMin salkunhoitajalegenda Markku Kaloniemi. Hän saa kahden miljoonan Stonesoftosakkeensa myynnistä yhdeksän miljoonaa euroa.

Kaloniemen aikanaan hoitama FIM Fenno -rahasto on Stonesoftin kuudenneksi suurin omistaja.

Aikoinaan Arvo Omaisuudenhoito varainhoitoyhtiön toimitusjohtajana työskennelleen Marko Kaupin sijoitusyhtiön salkusta löytyy puoli miljoonaa Stonesoftin osaketta. Arvosijoittajakonkari Mika Heikkilän sijoitusyhtiö omistaa Stonesoftia 1,7 miljoonalla eurolla.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen saa ostotarjouksesta lähes miljoonan euron tilin.

FIMillä kirkkain kristallipallo kuinka suomalaisanalyytikoiden tulosennusteet pitivät ensimmäisen neljänneksen tulosten osalta.

Selvästi kirkkain kristallipallo löytyi FIMiltä, kun vertailussa olivat mukana lisäksi Inderes, Nordea, Danske ja Evli. Keskimäärin FIMin ennusteet vaihtelivat 39,1 prosenttia suuntaan tai toiseen. Kansainvälisen konsensuksen heilunta oli keskimäärin 39,5 prosenttia.

FIMin jälkeen parhaat ennustajanlahjat löytyivät Evliltä, ja kolmannen sijan ennustekisassa nappasi Inderes.

Jumbosijalle kilpailussa jäivät Dansken analyytikot.

ARVOPAPERI SELVITTI,

24.5.

13

NOTEERATUT

Skandia-varojen jako käy kuumana OP-Pohjola sai satoja miljoonia lisää rahastopääomia Skandia-asiakkuuksista.

Suurin menettäjä SEB virittelee vastaiskua Alexandrian kanssa.

Teksti Mikko Laitila Kuvitus Tuomas Kärkkäinen

J

�

ärjestelmät on siivottu Skandian tuotteiden osalta, mutta useille entisille Skandia-asiakkaille on tehty varainhoitosopimuksia�, Elite Pankkiiriliikkeen liiketoimintajohtaja Janne Nieminen sanoo.

Elite on yksi entisistä Skandia Lifen asiamiesyrityksistä, jonka Skandia-asiakkaat siirtyivät OP-Pohjolan rahastoyhtiÜn Aurumin haltuun yrityskaupan seurauksena.

OP-Pohjola osti Skandian Suomen-liiketoiminnan toissavuonna. Pohjolalle siirtyi 100 000 sijoitussidonnaista henki- ja eläkevakuutusta, joissa on 1,3 miljardin euron varat.

OP-Pohjola irtisanoi sopimukset entisiltä Skandia-asiamiesyrityksiltä tämän vuoden alussa. Skandia-asiakkaiden lähtÜ kolhaisee asiamiesyrityksiä, jotka ovat ottaneet omien kuorirahastojensa kautta sijoittamistaan varoista jopa prosentin hallinnointipalkkion.

Yksi Skandia-asiamiehistä oli Finanssimaailma. �Asiakkuuksien siirtyminen näkyy, mutta se oli kuitenkin vain osa kokonaisuutta.

Varsinainen volyymi ja liikevaihto tulevat muista RVM-konsernin yhtiÜistä�, Finanssimaailman toimitusjohtaja Tom Lojander sanoo.

14 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

â€?ALEX ANDRIAN K ANSSA EMME OLE PYST Y NEET ASIALLISESTI SOPIMA AN.â€? Čƒ

Niemisen mukaan monelle asiakkaalle Skandia-sijoitusvakuutus oli vain yksi osa laajempaa varainhoitosopimusta. Pienet sijoituspalvelutalot pitävätkin napakasti kiinni vanhoista asiakkaistaan. �Varainhoitoasiakkaita OP ei ainakaan ole meiltä saanut�, Nieminen sanoo.

Juuri heitä OP-Pohjola kuitenkin hamuaa. �Yrityskaupan yksi pääidea on myydä myÜs muita tuotteita Skandia-asiakkaille�, sanoo OP Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Jarmo Kuisma.

-henki- ja sijoitusvakuutuksessa rahastojen juridinen kumppani on vakuutusyhtiÜ, ei asiakas itse. Niinpä asi-

SKANDIA LIFE

akkaat ovat nyt OP-Pohjolan henkivakuutusyhtiÜ Aurumin asiakkaita, eivät pienten asiamiesyritysten. OP-Pohjolan irtisanomat asiamiessopimukset päättyvät eri aikoihin – suurimman eli Alexandrian sopimus päättyy viimeisenä toukokuun lopussa. �Riita-asioihin en halua ottaa julkisesti kantaa, mutta Alexandrian kanssa emme ole pystyneet asiallisesti sopimaan asiakkuuksien siirrosta�, Kuisma sanoo.

Kuisman mukaan Alexandria Pankkiiriliike on aktiivisesti kehottanut Skandiaasiakkaita irtisanomaan sopimuksensa ja siitymään muun muassa SEB Life -henkivakuutusyhtiÜn asiakkaaksi.

SEB–Alexandria-kaksikko onkin järjestelyn ylivoimaisesti suurin menettäjä: Alexandria RahastoyhtiÜltä on lähtenyt tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä reilut 440 miljoonaa euroa pääomia. Toinen suuri menettäjä on SEB RahastoyhtiÜ Suomi, jolta on kuihtunut alkuvuonna jo yli 450 miljoonan pääomat. Kaksikon menetykset ovat suuria tilanteessa, jossa rahastopääomat muuten kasvavat. Suurimpana saajana ovat OP:n rahastot.

Talouselämässä Kuisma kuvasi hiljattain tilannetta Alexandrian kanssa �täydeksi sodaksi�.

IHMISET

Viekö tämä mies Altian pörssiin?

Hieman nopeasti kypsytetty mutta hyvistä aineksista rakennettu.

Antti Pankakosken johtama Altia voisi listautua milloin tahansa.

M

aistuisiko tunnettuja tuotemerkkejä kuten Renault, Xanté ja Koskenkorva tuotesalkussaan pitävä alkoholitalo?

Sellainen tulee tarjolle Helsingin pörssiin, jos valtio niin haluaa.

Valtiolla ei enää ole intressiä omistaa alkoholiyhtiö Altiaa. Asia tuli äskettäin selväksi valtiovarainministeriön tuoreessa lisätalousarvioesityksessä.

Omistajaohjausyksikön osastopäällikkö Eero Heliövaara arvioi, että pörssilistaus on varteenotettava vaihtoehto Altialle, vaikka valtio voi keventää omistustaan myös muuten. Heliövaara pohti, että Altiasta voisi tulla jopa uusi kansanosake.

Altian toimitusjohtaja Antti Pankakoski, jos saat valita, otatko omistajaksi ruotsalaisen pääomasijoittajan vai 20 000 suomalaista piensijoittajaa? ”Hahhah. Molemmat ovat hyviä, kaikki sellaiset omistajat, jotka ovat kiinnostuneita tuomaan yritykseen kehityspääomaa.”

Se on selvää, että valtio ei enää halua rahoittaa Altian edelleen jatkuvaa yritysja tuotemerkkiostoin tapahtuvaa kasvua.

Teksti Mikko Laitila Kuva Riitta Supperi eläkeikä on 63 vuotta. ”Altian johtaminen on hirveän mielenkiintoinen juoksu, on kehitetty yritystä ja tehty järkeviä yritysostoja.”

Pankakoski lupaa juoksun jatkuvan. Kun Koskenkorva ei kannattele yhtiötä entiseen tapaan, Altia on ostanut uusia merkkejä ja markkinoita. Pelkästään vuonna 2010 Altia osti tuotemerkkejä 90 miljoonalla eurolla.

Viinatalo myy jo selvästi enemmän Ruotsissa kuin Suomessa. ”Pohjoismaat ovat kypsä markkina, jossa haemme kasvua markkinaosuutta kasvattamalla. Maantieteellisesti laajentuminen tapahtuu ostamalla uusia tuotteita ja laajentamalla tuotesortimenttia uusille markkinoille, kuten Itä-Eurooppaan ja Aasiaan.”

Brändiviina virtaa kehittyviin maihin Helsingin pörssistä ei oikein löydy verrokkia Altialle. Lähinnä sopiva on Olvi. ”Alkoholituotteiden kysyntä ja tuotto ovat suhteellisen vakaita, jos yhtiön brändisalkku on kunnossa”, Pankakoski sanoo.

Pankakosken mukaan suuren maailman alkoholijätit kuten Diageo (lisää sivulla 62), Pernord-Ricard ja Remy Cointreau ovat olleet sijoittajien suosiossa.

Kehityspotentiaali on tärkeintä, myös sijoittajalle. Ihme on, jos kaikille tuttuja kuluttajatuotteita valmistava yhtiö ei kiinnostaisi myös piensijoittajaa. Kuluttajatuotteiden kasvu tulee Pankakosken mukaan olemaan globaalisti valtava, etenkin kehittyvillä markkinoilla.

Huomio kannattavuudessa ”Altia on Pohjoismaiden suurin alkoholibränditalo”, Pankakoski kehaisee.

Altian viime vuosi oli kuitenkin pieni pettymys, liikevaihto kutistui seitsemän prosenttia 483 miljoonaan euroon ja liikevoitto painui 27 miljoonaan edellisvuoden 36 miljoonasta. Kasvu ei ole ollut takavuosinakaan tasaisen varmaa. ”Syyt laskuun ovat tiedossa ja korjaustoimet käynnistetty. Kannattavuuden parantaminen on nyt pääasia. Liikevoitto nousee 10 miljoonalla ensi vuoden loppuun.”

Kaljarallin konkari Antti Pankakoski siirtyi Altian johtoon Siljan ruorista. Sitä ennen hän on ollut johtajana Nordeassa ja Kvärnerissä. Hiljattain hän vaati julkisuudessa viinarallin rajoittamista Baltiasta. ”Kyllä minä kuitenkin varustamotoimintaa arvostan ja ymmärrän, toimiala on tuttu. Laivayhtiöiden ja Altian tavoitteena on tarjota elämyksiä ihmisille, arjen piristämisestä.”

Tänä vuonna 59 vuotta täyttävä mies puhkuu työhalua. Altian toimitusjohtajan

”TUOTTO ON VAK A ATA, JOS BR ÄNDISALKKU ON KUNNOSSA.” PÖRSSIPOMOKSI? Antti Pankakoski on johtanut Altiaa kuusi vuotta.

15

SALKKUKISA Reportaasi: Japa

nin pörssik urimus

Sijoittamisen erikoislehti 32. vuosik erta

ͻͼ

A URIL TIKK joulukuu 12/2012

A

rvopaperin sijoituspanelistien salkkukisaa vielä helmikuussa hallinnut FIMin pääanalyytikko Sanna Kaje on saanut luopua johtopaikastaan.

Ohi on kiilannut sijoittaja Jarl Waltonen, joka johtaa nyt kilpailua 24,1 prosentin arvonnousulla. Eroa Kajeeseen on kertynyt reilut kaksi prosenttiyksikköä.

Waltosen salkun veturi on ollut PKC, joka on tuottanut osingot mukaan lukien jo 35,3 prosenttia. ”PKC on ehdottomasti yksi parhaimmista yhtiöistä Helsingin pörssissä”, Waltonen perusteli valintaansa viime joulukuussa.

Myös Waltosen ulkomaalaissijoitukset TGS-Nopec ja Autoliv ovat antaneet aihetta hymyyn. Kajeen salkussa parhaiten ovat menestyneet Tikkurila ja Vietnam-etf.

Myös Eufex Pankin sijoitusjohtajan Anders Ekholmin salkun kehitys on ollut suotuisaa. Ekholmin kotimaiset sijoitukset ovat kumpikin nousseet kolmanneksen, mikä nostaa hänet kisassa kolmannelle sijalle.

Ainoana panelistina vain kotimaisiin osakkeisiin sijoittaneen Quorum Rahastoyhtiön salkunhoitajan Marko Kyyrösen tilanne sen sijaan ei näytä kovin hyvältä. Helmikuun vajaan 11 prosentin arvonnousu on kutistunut alle prosenttiin.

Syy pudotukseen on Outokummun ja Aspocompin surkea kurssikehitys.

Kyyröstä ei myöskään kutsuttu kevään osinkojuhliin. Hänen salkkuyhtiöstään ainoastaan Oriola-KD kykeni maksamaan osinkoa. Pientä lohtua toi Pöyryn vahvan vireen jatkuminen. Pöyry on ollut koko kisan tuottoisin osake, mutta Kyyrönen odottaa yhtiöstä jopa double- tai triple baggeria.

2013?

Kilpailun puolivälin häämöttäessä salkkukisan kärkikaksikko on karkaamassa muilta.

Minne rahat

Jarl Waltonen kiilasi piikkipaikalle

SALKKUKISA 4.12.2012–10.5.20133

Sijoitus 4.12.2012

JARL WALTONEN Cargotec PKC TGS-NOPEC Betsson Autoliv SANNA KAJE Metso Tikkurila Tieto Shanghai/Shenzen A-osake -etf Vietnam-etf ANDERS EKHOLM Sampo Huhtamäki Vontobel US Value Equity Morgan Stanley U.S. Property Fund Tunda Pakistanfond MARKO KYYRÖNEN Nokia Oriola-KD A Pöyry Outokumpu Aspocomp

MIRKO HURMERINTA

JOULU KUU 9,50€

2012

Min ne rahaTuotto, Sijoitus % t 10.5.2013

2013?

20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 100 000

24 901 27 050 25 138 20 855 26 118 124 061

20 000 20 000 20 000

23 185 25 319 23 395

15,9 26,6 17,0

20 000 20 000 100 000

24 398 25 314 121 611

22,0 26,6 21,6%

15 000 15 000 25 000

20 323 19 643 28 757

35,5 31,0 15,0

30 000 15 000 100 000

30 779 14 740 114 242

2,6 -1,7 14,2%

20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 100 000

23 083 22 661 27 296 16 216 14 392 103 647

15,4 13,3 36,5 -18,9 -28,0 3,6%

SUUR OMIS

Näitä osa TAJAT kkeita Herlinit ost avat

JOHT ORY

HM

Ä Finnair Aasian-kokaipaa kemusta

TALL IMES

24,5 35,3 25,7 4,3 30,6 24,1%

TARI

Missä ova Erkon rah t at?

Minkälainen sijoittaja olet?

Antti Parviainen, Sami Järvinen Sijoittamalla miljonääriksi Sijoittamallako miljonääriksi? Mikä ettei!

Ensin kannattaa kuitenkin tutustua omaan sijoittajaprofiiliin ja erilaisiin tapoihin vaurastua. Kirja antaa uusia näkökulmia sijoittamiseen, tutustuttaa erilaisiin sijoitustyyleihin ja esittelee, miten koti- ja ulkomaiset sijoittajat ovat näillä sijoitustyyleillä onnistuneet luomaan omaisuutensa. Mukana ovat mm.

Erkki Sinkko, Pekka Viljakainen ja Christer Gardell.

Saat kirjasta konkreettiset esimerkit, mitä karikoita välttämällä ja mistä naruista vetämällä voit saavuttaa merkittäviä lisätuottoja, jopa miljoonia.

2012, 269 sivua, suositushinta 39 €

Tilaa osoitteesta www.talentumshop.fi

MIEHEMME

KAPKAUPUNGISSA

velun, joka tarjoaa sovelluksen Useammalla kuin joka toisella afrahansiirtoihin ja jolla on nykyisin rikkalaisella on matkapuhelin, mikä yli 16 miljooon synnytnaa käyttäjää. tänyt kokoKun sijoitat Danske Investin naan uudet kautta, käytössäsi on salkunhoitajia M-PESA:n avulla on markkinat. eri puolilla maailmaa. helppo siirtää KapkaupunYksi heistä on Malcolm Gray. rahaa kaugissa asuva pungeista Malcolm syrjäisiin kyliin. Siitä kehittyi myöGray on nähnyt omin silmin kuinka hemmin kaupankäyntiväline, joka afrikkalaiset yritykset ovat mullison mahdollistanut monelle keniataneet pankkisektorin matkapuhelaiselle ruokaostosten maksamisen linten avulla. matkapuhelimella.

Edelläkävijä mobiiliteknologiassa Pitkän aikavälin sijoitus Salkunhoitaja Malcolm Gray poimii Malcolm Gray on vieraillut yrityktiiminsä kanssa afrikkalaisia osaksen pääkonttorissa Nairobissa. Hän keita Danske Investille. Muutama vakuuttui yrityksen olevan teknolovuosi sitten tiimi sijoitti kenialaigiajohtaja tulevinakin vuosina. seen tietoliikenneyhtiöön, joka on ”Mielestäni yritys on erinomaiedelläkävijä mobiiliteknologiassa. nen pitkän aikavälin sijoitus – ei ”Yritys esitteli M-PESA -pal-

Knowledge at work

vain sijoittajille vaan myös Kenialle, sillä yritys on avainroolissa kehittämässä maan kasvavaa taloutta.”

Danske Invest Suomessa Danske Invest on osa Danske Bank -konsernia. Pohjoismainen Danske Invest tarjoaa laajan valikoiman erilaisia rahastoja, joissa on pääomia yhteensä 60 miljardia euroa.

Tutustu ja sijoita Danske Investin Suomessa tarjolla oleviin rahastoihin www.danskeinvest.fi tai tule tapaamaan asiantuntijaa Danske Bankiin.

Suomeen rekisteröityjä rahastoja hallinnoi Danske Invest Rahastoyhtiö Oy. Rahastojen avaintietoesitteet, säännöt sekä lisätietoa rahastoista on saatavissa osoitteessa www. danskeinvest.fi.

SIJOITIN VIIMEKSI

KOTIKENTÄLLÄ. Mikael Forssell on sijoittanut huipputason ammattilaisjalkapalloilijana ansaitsemiaan rahoja tarkasti valittuihin arvoasuntoihin EteläHelsingissä, viimeksi Punavuoreen.

Mikael Forssell sijoittaa kotikulmilleen Punavuoreen Jalkapalloilija Mikael Forssell hankki sijoitusasunnon heti tehtyään ensimmäisen ammattilaissopimuksensa. Ostokohteilleen hän asettaa tiukat vaatimukset.

Teksti Mikael Sjöström Kuva Aleksi Poutanen

M

illoin aloit sijoittaa?

Avasin oman pankkitilin ollessani kymmenvuotias. Muistan vieläkin, kun ensimmäistä kertaa vein rahaa pankkiin.

ovat pitkäaikaisia. Osakkeissa olen valmis tekemään nopeampia päätöksiä ja ottamaan riskiä, mutta kuitenkin niin, ettei riskin toteutuminen vaikuta merkittävästi koko omaisuuteeni.

Miten sijoittaminen alkoi? Mistä sait siihen varat?

Miten sijoituksesi jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä?

Sijoittaminen alkoi, kun allekirjoitin ensimmäisen ammattilaissopimukseni Chelseaan 17-vuotiaana vuonna 1998.

Mikä oli ensimmäinen sijoituksesi?

Minulla on sekä kiinteistöjä että osakkeita.

Kasvoin Helsingin Punavuoressa ja opin tuntemaan Etelä-Helsingin kerrostalot.

Kun asuntosijoittaminen tuli mahdolliseksi, tiesin heti sijoittavani niihin.

Ostin saman tien ensimmäisen sijoitusasuntoni Helsingin ydinkeskustasta ja laitoin sen vuokralle.

Miten suuri osa sijoituksistasi on Suomessa ja miten suuri osa ulkomailla?

Luonnehdi itseäsi sijoittajana!

Sijoitan kohteisiin, joita ymmärrän. Kokoan sijoituskohteista mahdollisimman paljon tietoa, mutta käytän päätöksiä tehdessä myös intuitiota. Asuntosijoitukset

18 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

Suurin osa sijoituksistani on Suomessa, mutta ulkomailtakin löytyy muutamia kohteita.

Miten seuraat markkinoita?

Luen päivittäin pörssi- ja talousuutisia

useista lähteistä. Seuraan pääosin Helsingin ja Lontoon pörssejä.

Olet ammattijalkapalloilija. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiisi?

Olen aina tiennyt, että tuloni voivat laskea, kun urani joskus loppuu. Niinpä olen tehnyt pitkäaikaisia sijoituksia saavuttaakseni taloudellisen riippumattomuuden mahdollisimman nopeasti. Uskon kuitenkin unelmiin ja yritän löytää mahdottomistakin sijoituskohteista mahdollisuuksia.

Mitä sääntöjä tai periaatteita noudatat sijoittaessasi?

Asuntosijoittamisessa minulla on muutamia periaatteita: talon pitäisi sijaita ydinkeskustassa ja olla iältään mieluummin 100 kuin 50 vuotta. Asunnon olisi hyvä olla vähintään toisessa kerroksessa, joten talossa pitää olla hissi. Kadulla ei saa olla läpikulkuliikennettä. Mielestäni tällaiset

SIJOITIN VIIMEKSI

PROFIILI MIKAEL FORSSELL, 32 TÄHÄN ON TULTU

Intohimon kautta tajusin unelmani jo varhain. Seurasin sydäntäni ja tein kovasti töitä.

Pelasin 15 vuotta Englannin Valioliigassa ja Saksan Bundesliigassa.

HYVÄN ELÄMÄN SIJOITUS

Hyvinvointi, ruoka, terveelliset elämäntavat ja tietysti suklaa!

MITÄ MIELESSÄ

Keskityn tekemään maaleja HJK:n riveissä.

VAPAALLA

Vietän aikaa kavereiden, tyttöystäväni, perheen ja kummilasteni kanssa.

asunnot säilyttävät arvonsa ja talouskriisit vaikuttavat niiden hintaan vain vähän.

Kenen kanssa keskustelet sijoittamisesta ja sijoituskohteista?

Pääosin vanhempieni, jotka auttavat minua talouteni kanssa. Puhun myös ystävien ja serkkujeni kanssa kuullakseni eri mielipiteitä siitä, mihin talous on menossa.

GURUJEN SALKUT

Gurut myivät Sampoa ja ostivat syklisiä HUHTIKUUN LOPPU ja toukokuun alku oli kurssirallia osakemarkkinoilla. Arvopaperin seuraamat suuret yksityissijoittajat kävivät kuitenkin huhti– toukokuussa melko harvakseltaan kauppaa Helsingin pörssin vaihdetuimmilla osakkeilla.

Vain viittä osaketta tuli gurujen kuvitteelliseen kollektiivisalkkuun nettomääräisesti lisää kuusinumeroisilla summilla. Näistä viidestä muut paitsi Fortum sijoittuvat syklisille toimialoille.

Nettomääräisesti sijoittajakuusikko osti eniten Outotecia, 405 000 eurolla.

Omistuksiaan kaivosteknologiayhtiössä kasvattivat Ingmanit. Metsossa ja Nokian Renkaissa gurujen omistukset kasvoivat runsaalla 300 000 eurolla. Metsoa ostivat Hautaset ja Ingmanit, Nokian Renkaita Ingmanit.

Mihin sijoitit viimeksi?

Ostin sijoitusasunnon Helsingin Punavuoresta.

Mitkä ovat ikisuosikkisi Helsingin pörssissä?

Kone on helppo vaihtoehto, mutta itse etsin aliarvostettuja osakkeita, kuten Outokumpu ja Stora Enso. Mika Seitovirta ja Jouko Karvinen ovat tehneet näissä yhtiöissä talouskriisin aikana rohkeita pitkän aikavälin päätöksiä. Uskon sen tuovan tulosta niin, että molemmissa osakkeissa on nousuvaraa talouden kääntyessä.

Rahallisesti suurimmat liikkeet nähtiin Sammossa, jota sijoittajakuusikko myi nettomääräisesti liki miljoonalla eurolla. Omistuksiaan vakuutuskonsernissa kevensivät Hautaset ja Mikko Laakkonen.

Cargotecia lähti gurujen kollektiivisalkusta runsaalla 200 000 eurolla Ingmanien myyntien seurauksena, mutta muissa OMXH25-indeksin yhtiöissä omistukset vähenivät vain pikkusummilla.

Vuoden alusta sijoittajakuusikon kollektiivisalkun arvo on noussut runsaalla 17 miljoonalla eurolla. Valtaosa siitä kertyy kurssinoususta. Suuren suuria omistusten lisäyksiä eivät gurut vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana ole tehneet.

TOMMI MELENDER

MYYDYIMMÄT

OSTETUIMMAT Yhtiö

Ostot, euroa

Outotec Metso Nokian Renkaat Fortum UPM

404 600 352 770 304 380 250 410 168 800

Yhtiö

Sampo Cargotec Elisa Wärtsilä Kone

Myynnit, euroa

-987 040 -212 850 -86 940 -38 650 -34 325

Suurimmat ostot ja myynnit 15.4.–13.5.2013. Täydellinen gurutaulukko sivulla 67.

Mihin sijoittaisit 50 000 euroa?

Hajauttaisin 40 000 euroa tasaisesti seuraaviin osakkeisiin: Outokumpu, Stora Enso, Cargotec, Outotec, Kemira, Olvi, Neste Oil, Fortum, Metso ja Wärtsilä. Uskon vahvasti Suomen konepajateollisuuteen, eikä osakkeiden volatiliteetti häiritse minua. Loput pitäisin käteisenä tankatakseni lisää samoja osakkeita, kun näen pörssin suunnan.

Suurin onnistuminen sijoittanajana?

Suurin epäonnistuminen?

Nokian osakkeen tankkaaminen viime vuosina. Uskon kuitenkin, että kelkka kääntyy seuraavina vuosina.

KARMO RUUSMAA

Tasainen asuntosijoittaminen vuodesta 1998. Osakkeena Olvi.

19

Poliittinen ilmapiiri varjostaa suomalaista finanssikapitalismia

HELSINGIN PÖRSSILLÄ TAKANA LOISTAVA TULEVAISUUS Varman jättisalkusta vastaava Risto Murto toivoo NSN:n tuovan uutta verta Helsingin pörssiin. Suomalaisen osakemarkkinan kukkeimmat ajat koettiin hänen mielestään vuosituhannen vaihteessa. Niihin ei ole paluuta.

Teksti Tommi Melender Kuvat Juho Huttunen

PROFIILI

Risto Murto 49 vuotta TYÖ

Varman varatoimitusjohtaja ENNEN

Tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta. Opstockin toimitusjohtaja vuosina 2000–2005. Opstockissa vuodesta 1997, sitä ennen Etlassa ja pankkiiriliike Erik Selinillä.

PERHE

Vaimo taloushistorian professori Susanna Fellman. Neljä lasta.

HARRASTUKSET

Historia, juokseminen.

elsingin pörssillä menee Murto soisi, että keskiverto kansalainentoiseen suuntaan, kohti keskieurooppahuonosti. Osakevaihto kin voisi laittaa rahojaan suomalaisyhtilaista mallia, jossa osakemarkkinalla on jää kauas huippuvuosien öiden lainapapereihin. Helppoa se ei ole, pienempi rooli. lukemista, listautumiset koska sääntelyn myötä yksityissijoittajasta Murron puheista aistii, että hän sympaantavat odottaa itseään, on tullut lähinnä kuluerä. tisoi enemmän anglosaksista mallia, mutta sijoitusanalyysin vähenOsakemarkkinoiden kannalta viime vuopragmaattisena sieluna häneltä on turha tyminen on pudottanut sien tärkeimpänä onnistumisena Murto odottaa ideologisia ohjelmanjulistuksia. yhtiöitä pois analyytikkopitää kansainvälistyneiden vientiyritysten ”Anglosaksinen malli on ollut monella seurannasta, tuoreet osinpääsyä Kiinan investointibuumin synnyttavalla hyödyllinen suomalaisille yrityksille koveropäätökset sorsivat yksityissijoittajia. tämään globalisaation aaltoon. Koneen ja ja rahoitusmarkkinoille. Samalla pitää kuiNäivettyykö suomalainen osakemarkMetson kaltaiset konepajajätit ovat vahvasti tenkin olla älyllisesti rehellinen ja myönkina? mukana Aasian kasvavilla markkinoilla. tää, että markkinataloudesta on erilaisia Varman varatoimitusjohtaja, jättimäi”Helsingin pörssissä saattaa olla toimivariaatioita, jotka käyvät keskenään kisaa. sestä sijoitussalkusta vastaava Risto Murto aloja, joiden arvostus voisi olla korkeampiSaksa nojautuu keskieurooppalaiseen malpohtii kysymystä pitkään ja polveilevasti. kin, mutta jos katsotaan osakemarkkinaa liin, eikä sen menestystä voi tällä hetkellä Johtopäätöksistä huokuu kylmä realismi. kokonaisuutena, niin suomalaiset yhtiöt moittia. On mahdollista organisoida ra”Voi olla, että pörssi-Suomen huippu ovat kilpailukykyisesti arvostettuja kanhoitus ja omistus toisellakin tavalla kuin nähtiin runsaat kymmenen vuotta sainvälisesti, mikä antaa niille mahsitten. Vuosituhannen vaihteen tiedollisuuksia yritysjärjestelyihin ja noilla oli listautumisia ja yksityistoimii samalla suojamekanismina.” ”KUN KYSYNNÄN PAINOPISTE tämisiä ja yleinen usko yksityisen Huolestuttavaa on se, että maasektorin rooliin rahoituksessa oli ilmanliigaan nousseiden suuryhVAIHTUU KAUKOIDÄSSÄ vahva. Sen jälkeen kehitys on hiitiöiden takana ei kasva seuraavan INVESTOINNEISTA KULUTUKSEEN, punut. En ole varma, palaavatko ne sukupolven menestystarinoita. ajat enää koskaan”, Murto tuumii. ”Tällä hetkellä näyttää olevan HELSINGIN PÖRSSI EI OLEKAAN Tärkeäksi murroskohdaksi hän suurta epätietoisuutta siitä, minostaa viime vuosikymmenen loten uusien yritysten kasvattaminen ENÄÄ HYVÄ PAIKKA SIJOITTAA Ƥ Ǥ maailmanliigaan ylipäänsä voisi KEHITTYVIIN MAIHIN.” Se vauhditti paluuta valtiokapitapahtua. Sijoittajan näkökulmasta talismiin niin Suomessa kuin Euharmillista on, että vastaus ei taida roopassa. olla pörssi. Listautumismekanismi Henkisen ilmapiirin muutosta kuvaa se, ei toimi, eikä ole myöskään varmaa, mikä anglosaksisessa mallissa”, Murto myöntää. että juuri kukaan ei kummastellut valtion olisi vaihtoehtoinen kasvupolku”, Murto Mitä syvemmälle euroalueen integraaomistusyhtiön Solidiumin tuloa Outotecin sanoo. tio etenee, sitä kauemmas Suomi erkanee suuromistajaksi. Vuosituhannen vaihteessa Tavaksi on tullut valittaa, että veropoperinteisestä viitekehyksestään. olisi kyselty, miksi valtion pitää omistaa liittiset ratkaisut eivät tue uusien yhtiöihyvin menestyvää kansainvälistä yritystä. den pörssiin menoa. Murto on siitä samaa Maailmanliigan Ajan henki korostaa sääntelyä, vaikka mieltä, mutta tähdentää, ettei kyse ole peltakana tyhjää yritysmaailma haluaisi vahvistaa markkästään verotuksesta. Jos olisi, ongelmat Poliittisen ilmapiirin muutoksesta huokinoiden roolia rahoituksen välityksessä. ratkeaisivat helposti. limatta Murto näkee kotimaisilla rahoi”Jos katsotaan viime vuosien lainsää”Kysymys on monitahoisempi. Emme tusmarkkinoilla positiivistakin kehitystä. däntöhankkeita, niin eiväthän ne säteile ole Suomessa olleet erityisen hyviä rakenViime vuonna suuret pörssiyhtiöt laskivat luottamusta vapaaseen markkinatalouteen. tamaan infrastruktuurin, veroratkaisujen liikkeeseen joukkovelkakirjoja ennätykParhaillaan käydään hiljaista kädenvääntöä ja talouselämän osalta yrityksille polkua sellistä tahtia. siitä, minkälainen markkinatalouskonsepti pörssiin.” ”Se oli suuri menestys. Sijoittajien, yrija minkälaiset omistusrakenteet nouseMyös Helsingin pörssi instituutiona tysten ja pankkien intressit kohtasivat toivat meillä hallitsevaan asemaan. Kasvurakantaa osan vastuusta. Se on keskittynyt sensa. Yritykset saivat pitkäaikaista rahoituksessa taas näkyy leimallisena halu jälkimarkkinan kehittämiseen ja jättänyt hoitusta edulliseen hintaan ja sijoittajat käyttää valtion pääomaa. Vaarana on, että vähemmälle suuren kuvan eli listautumiset. marginaalia valtionlainojen päälle. Seurakennetaan tuettu pääomarahoitus mutta raava askel olisi laajentaa tätä pienempiin ja ei sen rinnalle mekanismia, joka nojautuisi NSN sopisi mainiosti pörssiin riskipitoisempiin yrityksiin”, Murto sanoo. yksityiseen pääomaan.”

Nykytilanteessa tehokkain keino saada uuPaha kyllä yksityissijoittajia joukkovelSuomessa on perinteisesti vallinnut angsia nimiä Helsingin pörssiin ovat yhtiöiden kakirjamarkkinan buumi ei suoranaisesti losaksinen malli pohjoismaisilla mausjakautumiset. kosketa. Vähimmäissijoitukset liikkuvat teilla ryyditettynä. Näköpiirissä kuitenkin YIT valmistautuu pullauttamaan yllätyypillisesti sadassatuhannessa eurossa. on, että yleiseurooppalainen kehitys vie

H

23

Kärkikaksikko vaihtuu VARMAN TOIMITUSJOHTAJA Matti Vuoria jää eläkkeelle täyttäessään 63 vuotta maaliskuussa 2014. Pomovalinnoista jotain tietävien mukaan seuraajan nimi on jo selvillä.

Valinnan tekee Varman hallitus, jota johtaa Sakari Tamminen, varapuheenjohtaja on STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää. Toinen varapuheenjohtaja on Varmassa uusi nimi, Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan. Kolmikko muodostaa hallituksen nimitysvaliokunnan.

Suomen eläkejärjestelmä on syntynyt ja elää edelleen kolmikannan ohjaamana. Hallituksen nimittää 28-jäseninen hallintoneuvosto, jolla on siten todellista valtaa. Varman johtajalta kysytään yhteiskuntapoliittisia kykyjä. Henkilön taustalla ei ole merkitystä, ei edes työntekijäjärjestöille. Osaaminen ratkaisee ja kylmähermoisuuttakin vaaditaan.

Jos valinnassa painaa sijoitusosaaminen, Vuorian ilmeisin seuraajaehdokas on hänen varamiehensä Risto Murto.

Murron kommentit luovat kuvaa laaja-alaisesti ajattelevasta, hieman oraakkelimaisesta hahmosta. Hänen pitäisi olla myös valmis ja kykenevä jalat maassa -tason keskusteluun hallintoneuvoston kanssa. Mutta haluaako hän Varman ylimmälle portaalle, julkiseen rooliin?

Jordan puolestaan ottanee nopean loikan Varman vahvaksi mieheksi.

Joulukuussa 60 vuotta täyttävä ja siten Rautaruukin johtajan eläkeiän saavuttava Tamminen luultavasti väistyy puheenjohtajan paikalta ja tekee tilaa Jordanille.

Oli hallituksen puheenjohtaja sitten Tamminen tai Jordan, hän joutuu katsomaan sellaisen porukan perään, joka on hänen oman työnantajansa suurimpia omistajia. Varma on sekä Rautaruukin että Metsä Boardin toiseksi suurin omistaja. Eläkeraha on täyttänyt suomalaiset pörssiyhtiöt tehokkaasti.

MIKKO LAITILA

24 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

pito- ja Metso paperikoneliiketoimintansa yhteisöveron laskun kahteenkymmeneen itsenäiseksi. Aiempina vuosina on nähty prosenttiin olevan historiallisesti merkitTikkurilan irtautuminen Kemirasta, Outotävä päätös. tecin Outokummusta, Oriola-KD:n Orio”Kotitaloudet omistavat suomalaisista nista, Neste Oilin Fortumista ja Cargotecin pörssiosakkeista kaksikymmentä ja ulkoKoneesta. maiset sijoittajat neljäkymmentä prosentParhaillaan markkinoilla arvuutellaan, tia. Jos ollaan inhorealistisia, niin näille laittaako Nokia verkkoliiketoiminnasta vasneljällekymmenelle prosentille tuoreet vetaavan NSN:n itsenäisenä pörssiin. Murto roratkaisut ovat yksiselitteisesti hyvä asia. toivottaisi NSN:n tervetulleeksi.

Ulkoapäin katsottuna siis suomalainen ”NSN:n tulevaisuus on kiintoisa kysymys pörssimaailma tulee houkuttelevammaksi. ǡ Ƥ Portfoliosijoittajat tosin reagoivat lyhyellä selvästi Nokiasta. NSN onnistui tekemään tähtäimellä aika vähän veroasteen muuitsenäisen ja merkittävän operaation bontoksiin, mutta pitkällä tähtäimellä niillä dimarkkinoilla, mitä voi pitää suurena on toki merkitystä”, Murto sanoo. onnistumisena. Listautuessaan se nousisi Jos poliitikot saavat Murrolta puhtaat pamerkittävimpien suomalaisten pörssiyhtiöiden joukkoon. Uskon, että NSN:llä olisi hyvät ”JOS KATSOTAAN VIIME VUOSIEN mahdollisuudet menestyä itsenäisenä”, Murto LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEITA, pohtii.

NIIN EIVÄTHÄN NE SÄTEILE Ylipäänsä hän pitää spinoffien listaamisia LUOTTAMUSTA VAPAASEEN myönteisenä ilmiönä.

MARKKINATALOUTEEN.” ”Jakautumiset tuovat lisäarvoa, koska fokusoitunut strategia mahdollistaa voimakperit veroratkaisuista, niin yhtä suopeasti kaat investoinnit liiketoiminnan kehithän ei arvioi valtion omistajapolitiikkaa. tämiseen. Toki ongelmiakin voi tulla, jos Hänen mielestään on huolestuttavaa, yhtiö on kooltaan pieni tai sijoittuu haasettä omistajaohjauksesta on tullut ministeelliselle toimialalle.” terisalkkujen jaossa mustapekka. Siitä on Monissa muissa maissa private equity luvassa yleensä vain huonoa poliittista juleli pääomasijoittaminen on merkittävä kisuutta. kanava uusien pörssiyhtiöiden tuottami”Tilanne on nurinkurinen, koska yritykseen, mutta ei Suomessa. set ovat tärkeässä asemassa Suomen tule”Private equity on ollut meillä kohtalaivaisuuden haasteita pohdittaessa.” sen hyvä kasvattamaan yhtiöitä myytäväksi.

Valtion omistusyhtiön Solidiumin aseVielä kymmenen vuotta sitten private equimaa Murto luonnehtii ristiriitaiseksi, koska tystä odotettiin keskeistä tietä rakentaa poliittiset paineet vaikuttavat väkisin sen suomalaisia pörssiyrityksiä. Tämä odotus ratkaisuihin. on kuollut. ” ”Solidiumin on vaikea tehdä marginaalisia kauppoja tai juosta omistajavastuuOmistajaohjauksesta tuli taan karkuun. Uusia sijoituksia määritmustapekka tävät pikemminkin yritysten tarpeet kuin Taannoiset osinkoveropäätökset nostattiSolidiumin tarpeet, ja tilanteessa, jossa vat kapinahenkeä yksityissijoittajien kesSolidium on suurin omistaja, sille jää omiskuudessa. Hallitusta syytettiin siitä, että se tajavastuu alleviivaten”, Murto tähdentää. entisestään vähentää suomalaisten intoa laittaa rahaa pörssiin. Pankkitileillä maToimialariski nostaa päätään kaa kansalaisten varoja 80 miljardia euroa.

Varman osakesijoituksista neljäkymmentä Murto pitää pään kylmänä arvioidessaan prosenttia on Helsingin pörssissä. Murto tuoreita verolinjauksia. Hän muistuttaa

ei halua ennakoida, mihin suuntaan kotimaisten osakkeiden paino kehittyy tulevaisuudessa, toisin kuin kollegansa Timo Ritakallio Ilmarisesta, joka on puhunut suunnanmuutoksesta kohti ulkomaisia pörssejä. ”On syytä muistaa, että taloudellisessa mielessä Suomi-riski ei korostu Helsingin pörssiin sijoitettaessa. Suomalaisten teollisuusyritysten liikevaihdosta 40–50 prosenttia tulee kehittyvistä maista. Ne ovat olleet erinomainen tapa saada salkkuun kehittyvien maiden riskiä”, Murto sanoo.

Eikä hän malta olla huomauttamatta, kuinka politiikan ja talouden maailmankuvat ovat erkaantumassa toisistaan. Siinä missä poliittinen integraatio suuntautuu kohti Keski-Eurooppaa, yritysten suuntana ovat Aasian ja Venäjän kasvavat markkinat sekä Yhdysvallat.

Suomi-riskin asemesta Varmassa tarkastellaan kotimaisten osakkeiden likviditeetti- ja toimialariskejä.

Suurelle instituutiosijoittajalle Helsingin pörssi ei ole helppo paikka, koska vain harvoja osakkeita vaihtuu sellaisia määriä, että osakkeita on mahdollista myydä tai ostaa ilman tuntuvia hintaheilahteluja. ”Heikko likviditeetti on fakta, jonka kanssa olemme eläneet pitkään. Se vaikuttaa sijoitustyyliimme. Jos omistamme yhtiöstä merkittävän osuuden, otamme huomioon sen, ettei siitä ole välttämättä mahdollista irtautua nopeasti. Likviditeetin palautumista huippuvuosien tasolle ei ole näköpiirissä.”

Yksityissijoittajalle likviditeettiriski ei ole yhtä polttava kuin Varman kaltaiselle mammutille, mutta kotimaisten osakkeiden toimialariskiä sietää itse kunkin pohtia.

Toimialariski korostuu sitä mukaa kuin Aasiassa investointivetoinen talouskasvu tekee tilaa kulutuskysyntään perustuvalle talouskasvulle. Kaukoidässä tunnetaan suomalaiset hissit ja liukuportaat, mutta ei suomalaisia kulutustavaroita. ”Teollinen rakenteemme vastaa huonosti tähän edessä olevaan muutokseen. Kun kysynnän painopiste vaihtuu Kaukoidässä, Helsingin pörssi ei olekaan enää erityisen hyvä paikka sijoittaa kehittyviin maihin”, Murto sanoo.

Huolenaihe ei ehkä ole vielä akuutti, mutta todellinen se on.

Nokia-pörssistä teollisuuspörssiksi leimallinen piirre on syklisyys. Se johtuu suhdanteille herkkien teollisuusyhtiöiden vahvasta painoarvosta.

Kun verrataan Helsingin pörssiä Eurostoxx 600 -indeksiin, havaitaan, että sellaiset merkittävät toimialat kuin öljy ja kaasu, terveydenhuolto sekä elintarvikkeet ovat aliedustettuina tai puuttuvat kokonaan suomalaiselta osakemarkkinalta.

Vastaavasti teollisuustuotteiden ja -palveluiden osuus on Helsingin pörssissä kaksinkertainen Eurostoxx 600:een nähden.

Maantieteelliseen hajautukseen suomalainen osakemarkkina sopii huomattavasti paremmin kuin toimialahajautukseen. Eurooppalaisista pörsseistä Helsinki on vahvimmin altistunut voimakkaasti kasvaville Aasian markkinoille, mistä on kiittäminen etenkin konepajayhtiöitä. Myös Venäjän markkinoille voi sijoittaa Helsingin pörssin kautta ilman itäistä yhtiöriskiä. Esimerkiksi Nokian Renkaat, Oriola-KD, Tikkurila ja Aspo keräävät leijonanosan liikevaihdostaan Venäjältä.

Nokian merkitys Helsingin pörssille oli elintärkeä viime vuosikymmenellä. Vuoden 2000 lopussa sen markkina-arvo oli 73 prosenttia koko pörssin markkina-arvosta. Viime vuoden lopussa osuus oli enää kuutisen prosenttia. Markkina-arvossa Nokian edelle kiilaavat nykyisin Nordea, Teliasonera, Sampo, Kone ja Fortum. Ƥ ¡ ¡ ¡ ¡ jälkensä. Viime vuonna Helsingin pörssissä käytiin kauppaa päivässä keskimäärin vajaalla 400 miljoonalla eurolla päivässä. Laskua vuodesta 2011 kirjattiin 29 prosenttia ja ennätysvuodesta 2007 peräti 75 prosenttia.

Osakevaihdon vähenemiseen on vaikuttanut myös kaupankäynnin siirtyminen Helsingin pörssistä vaihtoehtoisille markkinapaikoille.

Listautumisbuumia Helsingissä ei ole koettu sitten vuosituhannen vaihteen it-huuman. Vertailussa Tukholmaan ero on selvä. Vuosina 2001–2012 Tukholmaan listattiin 227 uutta yritystä, kun Helsinkiin pörssitulokkaita kertyi vain 37.

HELSINGIN PÖRSSIN

LISTAUTUMISET JA OSAKEVAIHTO 60

1 800 1 600

50 1 400 40

1 200 1 000

30 800 20

600 400

10 200 0

0 2001

2002

Suomi

2003 Ruotsi

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Keskimääräinen päivävaihto Helsingin pörssissä (milj.euroa)

25

REPORTAASI

Virkamies loi Viron suurimman yrityksen Tarmokas valtionvirkamies Enn Pant teki velkaisesta ja riitaisesta varustamosta Viron suurimman ja tärkeimmän yrityksen.

Nyt Virossa jännitetään, vedetäänkö Tallink pois Tallinnan pörssistä.

Teksti Sami Lotila Kuvat Karmo Ruusmaa

26 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

27

iime vuonna jo lähes miljardin euron liikevaihtoon yltänyt Tallink on Viron suurin ja tärkein yritys. Siitä ei ole epäilystäkään.

Virossa Tallinkia kutsutaan usein valtioksi valtiossa, millä viitataan esimerkiksi siihen, että sen pääomistajilla on enemmän vaikutusvaltaa kuin useilla hallituksen ministereillä.

Tallinkilla on sanansa sanottavana siihenkin, ryhdytäänkö Tallinnan ja Helsingin välille todella puuhaamaan tunnelia. Se olisi vuosisadan rakennushanke niin Virossa kuin Suomessakin.

Tunneli ei olisi Tallinkin etujen mukainen.

Suomessa Tallink ei ole tärkeä vain siihen sijoittaneille rahastoille ja yksityishenkilöille vaan ennen kaikkea kaikille niille, jotka käyttävät sen palveluja matkustaessaan Tallinnaan ja Tukholmaan.

Muutokset Tallink Gruppin omistussuhteissa ovat olleet Viron tärkein talousuutinen jo usean kuukauden ajan. Maaliskuun loppuun mennessä Baltic Cruises Holding oli hankkinut Tallinkin osakkeista jo 17 prosenttia – markkinahintaa 42 prosenttia kalliimmalla. Lisäksi Infortar ja muut Tallinkin suuromistajat ovat sopineet, että huhtikuun loppuun saakka ne myyvät Tallinkin osakkeita vain Baltic Cruises Holdingille.

Tiedossa ei ole, kuka tai ketkä ovat Baltic Cruises Holdingin taustalla. On vain arvailuja, joita Tallink ei suostu kommentoimaan.

V

Virossa moni veikkaa, että Tallinkia ollaan vetämässä pörssistä. Se olisi kuolinisku Tallinnan pörssille ja karvas pettymys kaikille osakkaille, jotka ovat odottaneet Tallinkilta osinkoja vuodesta 2006 saakka.

Tallinnan pörssi kaipaisi kipeästi uutta verta, mutta virolaiset eivät suostu innostumaan osakesijoittamisesta. Uusia pörssitulokkaita ei ole – ja jos on, ne saavat nenil ÚƤ Pro Kapital viime kesänä: listautuminen epäonnistui. Lista pörssistä vetäytyneistä on sen sijaan pitkä: Eesti Telekom, Saku Õlletehas, Hansa- ja Ühispank, Norma... ellaista, hieman salamyhkäistä, Tallinkin toiminta on ollut alusta saakka. Tallinkista ei tiedetä oikein muuta kuin se, minkä voi lukea tilinpäätöskertomuksista ja muodollisista raporteista.

Virossa kuten muissakin Itä-Euroopan siirtymätalouksissa suuryritysten omistajat mieluusti vaikenevat yritystensä taustoista ja syntyhistoriasta. Ei ole tapana huudella, miten ensimmäinen miljoona on tienattu.

Harvat ”omat” suuryritykset ovat Virossakin kansallisia ylpeydenaiheita ja itsetunnonkohottajia, eikä niiden kritisointia pidetä suotavana. Tallink on yhä ainoa virolainen yritys, joka on tehnyt merkittävän yritysoston ulkomailla.

Kuvaavaa on, että Tallink valittiin Viron parhaaksi yritykseksi vuosina 2007 ja 2008, vaikka kaikilla oli tuoreessa muistissa Enn Pantin, 47, ja muiden Tallinkin johtajien tragikoomiseksi äitynyt porsastelu Silja Symphonylla loppuvuodesta 2006.

S

SILLOIN KUN TALLINKISTA VIELÄ SOPI LASKEA LEIKKIÄ, KOLMIKKOA KUTSUTTIIN SETUKAISMAFIAKSI. 28 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

Pant kumppaneineen oli juhlimassa yrityskauppaa, jossa Tallink osti Sea Containersilta Silja Linen liiketoiminnan ja laivat.

Silja Linella oli ikää 50 vuotta ja Tallinkilla 10 vuotta. allinkin hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja Enn Pant on henkeen ja vereen äärikapitalisti, mutta nykyisen kaltaisesta Tallinkista ja sen huikeasta menestystarinasta saamme kiittää Viron ehkä vasemmistolaisinta poliitikkoa Edgar Savisaarta. Ilman Savisaarta Pant ei ehkä olisi pettynyt politiikkaan ja ryhtynyt kokopäiväiseksi yrittäjäksi.

Vuonna 1995 Viron tuolloinen pääministeri Tiit Vähi oli jo nostamassa valtionvarainministeriön puuhakasta kansleria Pantia valtiovarainministeriksi, mutta nimitys kaatui Pantin toimintatapoja ja persoonaa karsastavan Savisaarin vastustukseen.

Se oli kova isku Pantille, joka sittemmin on vältellyt poliitikkoseuraa, vaikka onkin tukenut useita puolueita. Poliitikkojen sijaan hän on houkutellut Tallinkin johtoon valtion korkeita virkamiehiä – jotka monet sattuvat olemaan hänen nuoruudenystäviään.

Veroviraston entinen pääjohtaja Kalev Järvelill omistaa nyt kolmanneksen Tallinkin suuromistajan sijoitusyhtiö Infortarin pääomistajasta Linandellistä. Linandellin kaksi muuta omistajaa ovat Enn Pant ja Eesti Ühispankin eli nykyisen SEB-pankin entinen pääjohtaja Ain Hanschmidt.

Tallinkin ydinporukkaan kuuluu myös Aivar Sõerd, joka ei ole ainoastaan Viron veroviraston ex-pääjohtaja vaan kohosi myöhemmin myös Viron valtiovarainministeriksi.

Tallinkin johtajistoa yhdistävänä tekijänä pidetään usein pientä Võru-kaupunkia Etelä-Virossa, sillä Võrusta ovat kotoisin niin Pant, Järvelill kuin Sõerdkin. Võrussa ja sen ympäristössä elää pieni suomalaisugrilainen setukaisten ryhmä. Aiemmin – silloin kun Tallinkista vielä sopi laskea julkisuudessa leikkiä – kolmikkoa kutsut ¡ dz Ƥ dzǤ Ƥ ¡ ollut mitään tekemistä.

T

T

allinkin historian voi katsoa alkaneen Enn Pantin syntymävuotena 1965, jolloin neuvostoliittolainen varustamo Eesti Merelaevandus aloitti

matkustajaliikenteen Tallinnan ja Helsingin välillä laivalla M/S Vanemuine. Reitin avaamisen taustavoimana oli presidentti Urho Kekkonen, joka tunnetiin Vironystävänä. Vuonna 1967 laiva vaihtuu M/S Tallinnaksi.

Laivat jatkoivat vanhaa mutta katkennutta perinnettä. Maailmansotien välisenä aikana oli liikenne Helsingin ja Tallinnan välillä ollut hyvinkin vilkasta, ja mukana kilpailussa oli ollut myös virolaisia.

Vuonna 1989 vapauden tuulet puhisivat jo neuvosto-Virossakin, ja Eesti Merelaevandus muodosti suomalaisen Palkkiyhtymän kanssa yhteisen varustamon, Laevandusühisettevõte Tallinkin.

Tallinkin toimitusjohtajaksi nostettiin ulkomaankaupassa uraa tehnyt Keijo Mehtonen, josta myöhemmin leivotiin Tallinkin suuromistaja ja Tallink Silja Oy:n toimitusjohtaja. Eläkkeelle toimitusjohtaja Mehtonen jäi vuonna 2009.

Vuoden 1990 alussa Tallinkin M/S Tallink aloitti Tallinnan–Helsingin-reitillä, ja myöhemmin samana vuonna reitille tuli myös rahtilaiva.

Merelaevandus operoi samalla reitillä yhdellä omallakin laivallaan, legendaarisella M/S Georg Otsilla, mutta vuokrasi laivan Tallinkille.

Matkustajamäärät kasvoivat tasaisesti sitä mukaa kun suomalaiset uskaltautuivat loppukesällä 1991 itsenäistyneeseen Viroon. Laajamittainen vodkaturismi sai tuulta purjeisiinsa ja kaljaralli käynnistyi.

Vuonna 1993 Palkkiyhtymä kuitenkin luopui omistuksestaan. Tallinkista tuli virolainen yhtiö.

Palkkiyhtymä teki tilaa uudelle yhteisyritykselle Eminrelle, jonka muodostivat Eesti Merelevandus ja Tallinnan ja Helsingin väliä kahdella kantosiipialuksella ajava virolaisyritys Inreko. Inrekon omistajana hääri kuulantyönnössä Viron mestaruuksia kerännyt ja sittemmin bisnesmieheksi ja laivanvarustajaksi siirtynyt Enn Rohula.

Omaisuutensa Rohula oli pannut alulle ostamista, myymistä ja vaihtamista harjoit dz Ƥ dz ͥͤ͜͝Ǧ Ǥ Ƥ perustettiin ympäri Neuvostoliittoa, ja ne tuottivat valtavia voittoja myös työntekijöilleen. Toimintaperiaate oli yksinkertainen: tehdä bisnestä miten vain ja minne vain, myös ulkomaille. Kauppatavaraksi kelpasi kaikki, karhunnahoista kemikaaleihin.

PELASTAJASTA OMISTAJAKSI. Enn Pant lähti pelastamaan Hansateeta ja päätyi yhtiön

omistajaksi.

Laivaliikenteeseen Rohula oli ajautunut sattumalta: hänelle oli tarjottu halvalla kantosiipialusta Ukrainasta ja hän oli sen ostanut. ohula saattaa olla se henkilö, joka ensimmäisenä todella ymmärsi Tallinnan ja Helsingin reittiliikenteen kasvupotentiaalin. Siten hän ryhtyi investoimaan siihen, ensin kauppamerkillä Estonian New Line.

Eminren Suomen-reitti kannatti alusta alkaen hyvin, toisin kuin reitti Travemün-

R

deen. Vuonna 1994 Eminrestä irrotetiinkin omaksi yhtiökseen Hansatee, jolle annettiin operoitavaksi Helsingin-laivat.

Hansateen osakkeista kuului Merelaevandusille ja Inrekolle molemmille 45 prosenttia, ja loput 10 prosenttia jäi virolaiselle Ühispankille, jonka pääjohtajana vaikutti nuori, ovelaksi tunnettu Ain Hanschmidt.

Ennen pankkiirinuraansa Hanschmidt oli kerännyt kannuksia puoluevirkailijana ja kolhoosin kirjanpitäjänä.

Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2004, Hanschmidtin erotessa Ühispankista

29

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ฦคย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย อกอ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ อ อ ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย oย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ร ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก

ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ร ย ยกย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

T

YKSI OMISTAJISTA. Ain Hanschmidt omistaa Tallinkia sijoitusyhtiรถiden kautta.

ย ย oย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อฅอคอ วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ย ร ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ย ร ย ย ย ร ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ยกย ย ย ย ยก ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ร ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย วค ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ยกวค ย ยกวฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ฦคย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ยกยกย ย ยกย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค Nรคin tehdรครคnkin. ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ยกย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย

T

30 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

VAPAUTUNEESSA VIROSSA ETENEMINEN URALLA OLI USEIN RIPEÄÄ.

osakkeensa Eesti Merelaevandusille loppuvuonna 1996. M/S Vana Tallinn siirtyy Hansateelle vuonna 1997. Tallink Expressit Inreko kauppaa uudelle virolaisyritykselle Linda Linelle, jonka pääosakas on Enn Rohula.

Koettelemuksista huolimatta Rohula on yhä nykyäänkin, vuonna 2013, mukana Tallinnan ja Helsingin välisessä reittiliikenteessä kahdella vain kesäaikaan liikennöivällä Linda Line -katamaraanilla. ansateen pelastusoperaation edetessä käy selväksi, että Hansateen uudeksi omistajaksi on päättänyt nousta Enn Pant itse, ja mukaansa hän tuo johtavia virkamiehiä valtiovarainministeriöstä.

1990-luvun Virossa tätä ei pidetä millään tapaa epätavallisena, sillä kaikki kynnelle kykenevät virkamiehet tekevät virkatyönsä ohessa omia bisneksiään.

Pantin eräänlainen oppi-isä, moninkertainen pääministeri Tiit Vähi nousee yrityskauppojen kautta Viron omaksi ”oligarkiksi” ja yhdeksi maan rikkaimmista miehistä. Nykyään hän muun muassa pyörittää suomalaistenkin suosimaa Pühajärve spa -hotellia Etelä-Viron Otepäässä.

Pantin Hansatee-operaatiossa ovat ratkaisevassa osassa Ühispankin myöntämät lainat Pantille ja hänen lähipiirilleen. Pant myös kertoo panttaavansa kaiken omaisuutensa vapaata rahaa saadakseen.

Kanslerina Pant on ollut suuntaamassa

H

Tulevaisuus ei ole vain omissa käsissä on toistaiseksi tuottanut lähinnä harmaita hiuksia, vaikka viime marraskuusta lähtien osakkeen arvo on kohonnut Tallinnan pörssissä jo melkein 50 prosenttia.

Pitkällä aikavälillä on kehitys ollut karumpi. Tallinkia saa nyt noin eurolla, kun hinta parhaimmillaan eli kuutisen vuotta sitten oli 1,7 euroa.

Mannaa on sijoittajille luvassa lopulta osinkojenkin muodossa, sillä Tallinkin yhtiökokous päättää toukokuussa 33,5 miljoonan euron osingoista. Se on yksi Tallinnan pörssihistorian suurimpia osinkopotteja.

Osingoista käytännössä omavaltaisesti päättänyt Enn Pant on vihjannut, että osinkoja on luvassa jatkossakin.

Vaikka Tallink seilaakin nyt myötäaalloissa, sisältää sen tulevaisuus riskejä, joiden mahdollinen laukeaminen ei ole vain Pantin ja hänen miehistönsä omissa käsissä, vaan siihen vaikuttavat pohjoismaiset ostosmatkaajat ja valtioiden veropolitiikka.

OSAKESIJOITTAJALLE TALLINK

Suomen valtio tukee MATKUSTAJAMÄÄRIÄKIN TÄRKEÄMPÄÄ Ä Tallinkille on se,

kuinka avokätisesti laivoille houkutellut varakkaat pohjoismaalaiset ovat halukkaita kuluttamaan rahojaan.

Virosta Suomeen lisääntyvä työmatkailu on varustamon kannalta jopa pikemmin ongelma, sillä tämä porukka käyttää laivojen palveluja niukasti jos lainkaan.

Varustamoiden keskinäinen kilpailu pitää kurissa laivalippujen hinnat, mutta alkoholihinnoissa on taisteluasetelma Viro vastaan Pohjoismaat. Sen kilpailun Viro voittaa

5–0. Tallinkin myynnistä tuovatkin myymälät ja ravintolat jo yli 50 prosenttia. Suomi tukee Tallinkia myös valtiotasolla – muutenkin kuin välillisesti korkean alkoholiveron muodossa – myöntämällä sille vuosittain toistakymmentä miljoonaa euroa verotukea.

Virolaista halpatyövoimaa käyttämällä Tallink on hyötynyt matalista palkoista, mutta tämä etu poistuu sitä mukaa kun kilpailijat siirtävät laivojaan Viron lipun alle.

Eckerö Line tosin on kertonut pitävänsä M/S Finlandiansa Suomen väreissä.

Tallink City? Ei kiitos!

SIJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA A Tallink henkilöityy yhä selvemmin Enn Pantiin, etenkin nyt kun Tallinkin talous on tasapainossa ja rahoittajapankit hellittävät otettaan yhtiöstä.

Pant ohjailee Tallinkia yksinvaltiaasti käsikassaranaan sijoitusyhtiö Infortar, joka omistaa sen osakkeista 36 prosenttia.

Moni sijoittaja pelkääkin nyt, että Pant alkaa toteuttaa vanhaa unelmaansa Tallink Citystä eli Tallinnan laidalle kyhätystä viihdekaupungista, jossa on hotelleja, ravintoloita ja kaiken kukkurana sisähalliin rakennettu laskettelurinne. Sellaista rahareikää Tallink tuskin kestäisi.

Perusbisnekseensä ja etenkin Helsingin–Tallinnan-reittiin keskittymällä Tallink pysyy pinnalla pitkään.

Tallinkin palvelujen pääkohderyhmää sen sijaan ei kiinnosta jatkossakaan muu kuin se, kuinka paljon enemmän se saa rahoilleen vastinetta Tallinnassa ja laivoilla.

SAMI LOTILA

31

valtion rahaliikennettä Ühispankkiin, joka olisi muuten todennäköisesti kuukahtanut nurin.

Rahoituksen ja verovelkojen maksuaikataulujen laatimisen suhteen siitä ei ole ainakaan haittaa, että Viron veroviraston pääjohtajana on Pantin ystävä ja opiskelutoveri Kalev Järvelill, yksi Linandellin tulevista omistajista.

Eräänlainen niitti Pantin Hansateen valloitukselle on kesä 1997, kun Pant nimitetään hetkeksi Merelaevandusin johtokunnan puheenjohtajaksi.

Merelaevandus on nyt yksityistetty Escoksi ja pääomistajaksi on noussut norjalainen Tschudi & Eitzen. Muita osakkaita ovat Ühispank ja seitsemän Merelaevandusin avainhenkilöa, heidän joukossaan toimitusjohtaja Toivo Ninnas, josta tulee myöhemmin yksi Tallinkin suuromistajista.

Hansateestä muokataan Hansatee Grupp, jonka osakkeista omistaa nyt Infortar 67 prosenttia ja Ühispank 32 prosenttia. Merelaevandusin osuudeksi jää enää yksi prosentti.

Infortarin Enn Pant perustaa vuonna 1997, mutta Linandell hänellä on ollut jo vuodesta 1994. Molempia johtaa hänen siskonsa Eve Pant, mutta käytännössä päätöksistä vastuussa on Enn Pant.

Hansatee operoi vain Viron ja Suomen välillä, mutta kolme vuotta myöhemmin, vuonna 2000, Esco myy Hansateelle Tallinnan–Tukholman -matkustajaliikenteensä ja reittiä ajavat Regina Baltican ja Baltic Kristinan. ansatee on nyt käytännössä yksityistetty valtion virkamiehelle, jonka tehtäväksi oli annettu sen pelastaminen. Vuonna 2002 Hansatee Grupp siirtyy historiaan, kun siitä tehdään Tallink Grupp.

Sitä ei kukaan kiistä, etteikö Pant olisi pelastanut Hansateetä. Mahdollista on se ǡ Ƥ kelvannut kenellekään muulle kuin Pantille.

Vuonna 2003 Tallinkin uskottavuus saa virallisen vahvistuksen, kun osakeanti tuo omistajaksi amerikkalaisen Citigroupin.

Vuoden 2005 lopussa Tallink listautuu Tallinnan pörssiin. Se tekee sen vastentahtoisesti, mukaan tulleiden institutionaalisten sijoittajien painostamana. Tallinkista tulee ilmiö, kansanosake, jota ostaa 16 000 virolaista ja tuhat suomalaista piensijoittajaa.

H

32 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

ENSIMMÄINEN TOIMITUSJOHTAJA. Ja myös viimeinen Tallink Siljan jättänyt suomalaispomo oli vuonna 2009 eläkkeelle jäänyt Keijo Mehtonen.

Vuonna 2006 Tallink ostaa Silja Linen noin 470 miljoonalla eurolla. Enn Pant sanoo päättäneensä ostaa Siljan jo kymmenen vuotta aiemmin. uoden 2000 jälkeen Tallink on rakennuttanut seitsemän uutta laivaa, niistä kuusi Suomessa. Nyt aluksia on yhteensä kahdeksantoista.

Tallinkin omien hotellien lukumäärä on kasvanut viiteen, ja Tallinnassa sillä on Ƥ Tallink Takso.

Rajun investointivauhdin vuoksi Tal-

V

link on upota velkoihinsa vuonna 2009, mutta sittemmin talous on saatu tasapainotettua ja tulos käännettyä voitolliseksi.

Etenkin Tallinna–Helsinki-reitti kannattaa erinomaisesti Viron ja Suomen välillä lisääntyvän työmatkailun ja turismin ansiosta. Tallinkin vuoden 2012 vahvistamaton nettotulos on 56 miljoonaa euroa. Viime kuukausien kaupat Tallinkin osakkeilla voivat viitata siihen, että Enn Pantilla ja muilla Võrun setukaisporukan jäsenillä on taas kerran yllätyksiä hihoissaan. Etenkin Virossa on moni valmis panemaan siitä vaikka päänsä pantiksi.

MAATA MULLISTAVA

SIJOITUS

Kotitalousjätteiden käsittelykustannukset vuodessa: Kotita € 200 100 0

-50% SELVÄÄ SÄÄSTÖÄ JÄTEKULUISSA

VALMISTETTU JA TESTATTU SUOMESSA

TEHTAASSA, SUUNNITELTU JOKA TOIMII YMPÄRIVUOTISEEN TUULIVOIMALLA KOMPOSTOINTIIN

RAVINTEET TAKAISIN LUONTOON

Kotitalousjätteen käsittelykustannus (tyhjennys 2 viikon välein) Kotitalousjätteen käsittelykustannus kun käytössä on Biolan Pikakompostori 220eco Jätteiden hakuväli puoliintuu.

Biolan Pikakompostori 220eco maksaa itsensä takaisin vajaassa viidessä vuodessa. Lisäksi saat ravinteikasta multaa puutarhaasi. Ravinteet palaavat luonnon kiertokulkuun eivätkä synnytä kaatopaikoilla ympäristölle haitallisia metaanikaasuja. Kompostoimalla kotitalousjätteet, säästät kukkaron lisäksi siis myös luontoa!

Tukkukauppa vaivaa Oriola-KD:tä idässä ja lännessä

VENÄJÄ VAATII TEHOKKUUTTA Oriola-KD:n liiketoiminta kangertelee Venäjän kasvumarkkinoilla. Tietojärjestelmävaikeudet maksoivat yhtiölle alkuvuonna arvokkaita markkinaosuuksia, mutta toimitusjohtaja Eero Hautaniemi vakuuttaa, että menetetyt asiakkuudet saadaan takaisin.

Teksti Tommi Melender Henkilökuvat Johannes Romppanen

iitisen vuotta sitten Oriola-KD ryhtyi rakentamaan asemiaan Venäjällä. Itälaajentumisen perustelut on helppo ymmärtää, kun vilkaisee kasvuennusteita. IMS Health arvioi lääkemarkkinoiden karttuvan lähimmän neljän vuoden aikana Suomessa vaivaiset 0,3 ja Ruotsissa 0,5 prosenttia vuodessa. Venäjällä sitä vastoin on luvassa runsaan 11 prosentin vuosikasvua.

Ei siis ihme, että Oriola-KD haluaa pelimerkkejä itänaapuriin. Viime vuonna Venäjä toi 39 prosenttia yhtiön liikevaihdosta.

Kasvua Venäjällä ruokkivat ennen kaikkea muutokset lääkkeiden myynnin rakenteessa. ”Siellä on runsaasti huonolaatuisia ja heikkotehoisia paikallisia kopiolääkkeitä, joista siirrytään parempiin geneerisiin lääkkeisiin ja vähitellen myös alkuperäislääkkeisiin. Lääkkeiden keskihinnan nousu tuo kasvua. Volyymit eivät lisäänny kovinkaan paljon”, toimitusjohtaja Eero Hautaniemi sanoo.

Vaikka kasvunäkymiä piisaa, Venäjä ei ole helppo markkina.

Lääkkeiden vähittäiskaupassa valtio säätelee hintoja voimakkaasti. Säätelyn piirissä on 49 prosenttia markkinasta. Tukkukaupassa lääkkeet myydään apteekeille pääasiassa sähköisessä huutokaupassa ja hinta-

V

kilpailu on kovaa. Sairaalatkin syynäävät tarkasti hintoja lääkkeitä ostaessaan.

Tulosharppaus vaatii tehokkuutta Ensimmäisellä vuosineljänneksellä OriolaKD:lle koitui itänaapurissa ylimääräisiä harmeja informaatioteknologiasta.

Uuden varastonhallintajärjestelmän käyttöönotto tökki pahasti, minkä vuoksi yhtiö menetti tukkukaupassa markkinaosuuksia Moskovan alueella, jossa katteet ovat tyypillisesti hyviä. ”Nyt toiminta on vakiintunut ja pyrimme haalimaan asiakkaita takaisin. Uskon, että saamme palautettua menetetyt markkinaosuudet muutamassa kuukaudessa”, Hautaniemi sanoo.

It-ongelmien vuoksi Oriola-KD:n liiketappio Venäjällä syveni tammi–maaliskuussa 3,6 miljoonaan vuodentakaisesta 1,1 miljoonasta eurosta. Sijoittajille näin tuntuva tulosheikennys oli ikävä yllätys.

Varastonhallintajärjestelmän uusimisen taustalla on automatisoidun päälogistiikkakeskuksen perustaminen Moskovaan.

Oriola-KD laittaa kaksi jakelukeskusta saman katon alle, mikä edellyttää standardoituja it-systeemejä.

Alkuvuoden takaiskut saivat yhtiön lykkäämään varastojen yhdistämistä neljällä

OSAKE

Venäjä heiluttaa osaketta OMAAN ARVOSTUSHISTORIAANSA nähden Oriola-KD:n osake näyttää nykytasoillaan täyteen hinnoitellulta.

Kuluvan vuoden konsensusennusteilla p/e-luku nousee liki kuuteentoista, kun koko pörssihistoriansa aikana osakkeen voittokerroin on liikkunut keskimäärin kolmessatoista ja puolessa.

Lähimpiin verrokkeihinsa nähden Oriola-KD on maltillisesti hinnoiteltu, jos mittarina käytetään yritysarvoon pohjautuvia kertoimia.

Velkaisuuden huomioiva ev/ebitdaluku jää tämän vuoden ennusteilla alle seitsemään, kun lähimmillä

36 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

verrokeilla vastaavat kertoimet yltävät keskimäärin yhdeksään.

Osakkeen arvonmuodostuksen kannalta Venäjän-bisnekset nousevat avainasemaan. Uudet ikävät yllätykset Moskovan jakelukeskushankkeessa tai mahdolliset alaskirjaukset painaisivat kurssia alaspäin.

Iloisetkin yllätykset Venäjällä ovat toki mahdollisia, mutta niiden todennäköisyyttä sijoittajat tuskin pitävät kovin suurena.

Vahvistuva asema Ruotsin vähittäiskaupassa saattaa hyvinkin antaa tukea osakkeen nykyiselle kurssitasolle.

ORIOLA-KD PYÖRITTÄÄ YLI KAHTASATAA APTEEKKIA MOSKOVAN ALUEELLA.

kuukaudella. Hanke viedään loppuun ensi vuoden aikana, ja sijoittajat seuraavat tarkasti, tuleeko uusia vastoinkäymisiä. ”Pyrimme varautumaan kaikkeen, mutta yllätyksiä voi toki tulla. Siirtymävaiheessa ajamme varmaankin päällekkäin uutta ja vanhaa varastoa, jotta varmistamme toimituskykymme”, Hautaniemi tuumii.

Tulosharppausta Oriola-KD:ltä voidaan odottaa Venäjällä vasta kun tukkukauppa saadaan iskukykyiseksi. Se vie aikaa ensi vuoden loppuun.

Venäjän vähittäiskauppaan Hautaniemi on tyytyväinen, sillä parin vuoden aikana tehty tehostaminen näkyy toiminnassa.

Oriola-KD pyörittää yli kahtasataa apteekkia Moskovassa ja Moskovan alueella.

Toukokuun alkupuoliskolla Hautaniemi seurasi upouuden apteekin avajaisia moskovalaisessa ostoskeskuksessa Bolshoi-teatteria vastapäätä. Ensimmäisen päivän kertaostokset liikkuivat keskimäärin 250 eurossa.

Kallis apteekkikosmetiikka teki kauppansa. ”Venäjällä on paljon ihmisiä, joilla riittää ostovoimaa. He haluavat laatutuotteita ja ovat valmiit niistä maksamaan”, Hautaniemi sanoo.

Tavallisen kansan ostokäyttäytymiseen suhdanteet vaikuttavat. Huonoina aikoina kallein sortimentti jää hyllyille, kun ihmiset vaihtavat halvemman hintaluokan tuotteisiin. Venäjän lääkekaupasta noin neljännes kulkee julkisen sektorin kautta, joten valtiontalouden säästötkin vaikuttavat.

Medstopista kannatti maksaa Suurin markkina Oriola-KD:lle on Ruotsi, joka muodosti viime vuonna 43 prosenttia ylimmästä rivistä.

Länsinaapurissa kaksi tukkukauppaa kattaa yli 90 prosenttia reseptilääkkeiden markkinoista. Oriola-KD pitää kakkospaikkaa 36 prosentin siivullaan.

JOHTAJA

Oriola-KD on kulkenut koko seitsemänvuotisen pörssitaipaleensa Eero Hautaniemen (s. 1965) komennossa.

Pohdiskelevalla, rauhallisen oloisella toimitusjohtajalla on vankka kokemus terveydenhuoltoalalta.

Ennen Oriola-KD:hen tuloaan hän toimi GE Healthcare Finlandin toimitusjohtajana vuosina 2004–2005 ja GE Healthcare IT:n liiketoimintajohtajana vuosina 2003–2004. Uransa hän aloitti silloisessa Instrumentariumissa.

37

PLUSSAT&MIINUKSET + + + – – –

Hyvät markkina-asemat Venäjän kasvumahdollisuudet Defensiivisyys Kova kilpailu, matalat katteet Venäjän epävarmuus Velkaisuus kasvaa

OMISTUS

Herlinit nousivat suuromistajiksi ORIOLA-KD:N PÖRSSITAIVAL alkoi vuonna 2006, kun se lohkaistiin itsenäiseksi emoyhtiö Orionista.

Omistajakunnassa vanhoja orionilaisia henkilöomistajia edustavat Bradet, joiden MIT yltää kymmenen kärkeen. Jouko Braden poika Harry istuu Oriola-KD:n hallituksessa.

Uusiksi kasvollisiksi omistajiksi Oriola-KD on saanut Niklas ja Ilkka Herlinin, joiden omistajayhtiöt löytyvät top tenistä sijoilta neljä ja viisi. Herlinin veljekset iskivät Oriola-KD:hen kiinni viime vuonna ja ovat kasvattaneet pottiaan alkuvuoden aikana.

Vuoden 2011 lopussa heitä ei vielä näkynyt kahdenkymmenen suurimman listalla.

SUURIMMAT OMISTAJAT Osakkeita, kpl Omistus, %

Varma Ilmarinen Mandatum Life Mariatorp (Niklas Herlin) Wipunen (Ilkka Herlin) Valtion eläkerahasto Nordea Fennia Evli Select MIT (Bradet) Maa- ja vesitekniikan tuki

6 328 000 6 265 792 4 386 778 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 870 000 1 796 094 1 725 450 1 659 860

Tilanne 30.4.2013 Hallintarekisterissä 11,1 prosenttia osakkeista.

38 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

4,2 4,1 2,9 2,6 2,0 1,3 1,2 1,2 1,1 1,1

Vähittäiskaupassa pelikenttä on sirpaleinen pari vuotta sitten tapahtuneen markkinoiden vapauttamisen jäljiltä. Viime vuonna Ruotsissa oli 26 apteekkitoimijaa, joista kahdeksan oli ketjuja.

Hautaniemi on lupaillut Oriola-KD:n osallistuvan vähittäiskaupan konsolidaatioon, eivätkä sijoittajat yllättyneet, kun yhtiö ilmoitti huhtikuussa Medstopin ostosta. Hankinta nostaa Oriola-KD:n markkinaosuuden yli kahteenkymmeneen prosenttiin.

Halvalla ei Medstop irronnut, sillä Oriola ͣ͢͝ Ƥ ǡ käyttökate oli viime vuonna 11,6 miljoonaa euroa. Kaupassa siirtyvät lisäksi 80 miljoonan euron nettovelat.

Hautaniemi torjuu kritiikin kalliista ostoksesta. Hänen mielestään Medstopia pitää tarkastella osana Ruotsin liiketoimintojen kokonaisuutta. ”Medstop on meille tärkeä palanen. Sen ansiosta menestymisen mahdollisuutemme paranevat tuntuvasti, koska markkinaosuutemme nousee riittävän suureksi. Saamme myös kriittistä volyymiä tukkukauppaan sekä suurtuotannon etuja ja ostovoimaa”, Hautaniemi sanoo.

Ruotsiin mahtuu vielä apteekkeja Ensimmäisellä vuosineljänneksellä OriolaKD:llä oli myös Ruotsissa vastoinkäymisiä, jotka eivät liittyneet liiketoiminnan menestymiseen mutta näkyivät ikävästi tunnusluvuissa.

Oriola-KD voitti viime vuonna tarjouskilpailussa neljän uuden apteekkiketjun käsikauppalääkkeet jakeluunsa. Laajamittainen päämiesten siirto yhtiön järjestelmiin aiheutti ylimääräisiä kustannuksia.

Hautaniemi myöntää, ettei Ruotsin tukkukaupan tehokkuus ja kannattavuus ole antanut hurraamisen aihetta. Hän kuitenkin uskoo viime vuonna aloitetun tehostamisen näkyvän vastedes tunnusluvuissa.

Länsinaapurin vähittäiskaupassa OriolaKD:lla menee paremmin. ”Olemme onnistuneet nostamaan tuntuvasti käsikauppalääkkeiden ja -tavaroiden osuutta myynnistä, mikä on ollut strateginen tavoitteemme”, Hautaniemi sanoo.

Viime vuoden lopussa Ruotsissa oli 1 271 apteekkia. Määrä on kasvanut 37 prosenttia vuodesta 2010, jolloin apteekkimonopoli purettiin. Hautaniemen mielestä länsinaapurissa riittää vielä tilaa uusille apteekeille. ”Veikkaan, että muutaman vuoden aikana perustetaan sata uutta apteekkia ja 20–30 vanhaa suljetaan. Ruotsissa on vielä hyviä liikepaikkoja jäljellä”, hän tuumii.

Pudotuspeli on kuitenkin käynnissä. Pienimmät toimijat putoavat kyydistä pois ja suurimmat kuorivat kermat päältä.

Velkalasti kasvaa Suomi muodosti viime vuonna Oriola-KD:n liikevaihdosta alle kaksikymmentä prosenttia, mutta toi leijonanosan liikevoitosta.

Oriola-KD on Suomen tukkukaupassa markkinakakkonen 47 prosentin siivulla.

Tukkukaupan rinnalla yhtiö pyörittää kotimaassa Consumer Health -liiketoimintaa, joka erikoistuu erilaisiin terveydenhoitotuotteisiin.

Hautaniemi kuvaa Suomen markkinaa vakaaksi ja ennustettavaksi. Suuria myllerryksiä ei ole viime vuosina koettu eikä niitä ole näköpiirissäkään. Toisaalta Suomessakin lääkekauppa on kilpailtua, matalakatteista bisnestä, jossa menestyminen vaatii tehokkuutta. ”Meillä oli Suomen tukkukaupassa vuosi sitten ylimääräisiä kustannuksia jakeluautomaatin käyttöönotosta, mutta tänä

MARKKINA-ARVO

354 meur SUOSITUKSET Pankkiiriliikkeet

kappaletta 6 4 2 0

osta ylipainota pidä vähennä myy

KURSSIKEHITYS OriolaKD Suomalaiset osakkeet keskimäärin euroa 6 5 4 3 2 1 2013

2008

ARVOSTUKSEN KEHITYS p/e-luku

25 20

vuonna liiketoiminta on ollut tasaista ja hyvää. Consumer Health puolestaan sai vähän hitaan lähdön, mikä näkyi ensimmäisen vuosineljänneksen luvuissa. Siellä olemme kohdistaneet myynnin ja markkinoinnin panostuksia uudestaan”, Hautaniemi kertoo.

Samaan segmenttiin Suomen kanssa Oriola-KD niputtaa Baltian, jonka osuus yhtiön liiketoiminnasta on ollut vain murusia. Pientä etenemistä Suomenlahden eteläpuolella nähtiin, kun yhtiö solmi Merck Sharp & Dohmen kanssa sopimuksen lääk-

15 10 5 2012

2013e

LIIKETOIMINTA 2012

2013e

2014e

Liikevaihto, meur 2 474 2 778 2 995 27 36 61 Liikevoitto, meur 22 29 46 Voitto ennen veroja, meur 0,12 0,15 0,25 Tulos/osake, euroa 0,09 0,10 0,12 Osinko/osake, euroa 7 17 70 Nettovelat, meur 5,5 6,8 11,2 Oman pääoman tuotto, %

ARVOSTUSVERROKIT p/e 2013e

Oriola-KD Arseus Celesio United Drug

15,9 14,9 12,2 14,8

p/b ev/ebitda 2013e 2013e

1,1 2,5 1,1 2,1

6,7 10,1 7,1 10,0

LÄHDE: FACTSET

RUOTSIN APTEEKKIKENTÄLLÄ ON KÄYNNISSÄ PUDOTUSPELI.

keiden jakelusta ja markkinoinnista Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Osakkeen arvonmuodostukseen Baltian liiketoiminta ei vaikuta sitä eikä tätä.

Hautaniemen mukaan lähitulevaisuudessa yhtiön päähuomio on Medstopin integroimisessa Ruotsin liiketoimintoihin ja Moskovan jakelukeskuksen valmiiksi saattamisessa. ”On mahdollista, että vahvistamme vielä läsnäoloamme vähittäiskaupassa Moskovan alueella. Mistään suurista yritysostoista ei kuitenkaan puhuta. Sellaisiin meillä ei tällä hetkellä ole henkisiä eikä taloudellisia valmiuksia”, Hautaniemi sanoo.

Oriola-KD on perinteisesti ollut vähävelkainen yhtiö, mutta Medstopin hankinnan myötä nettovelkaantumisaste nousee lähelle viittäkymmentä prosenttia.

Liikearvoa yhtiön taseessa on Venäjän ja Ruotsin ostoksista noin 270 miljoonan euron verran. Varovaisen sijoittajan kannattaa pitää mielessä riskit mahdollisista alaskirjauksista.

39

REPORTAASI

Lupa palvella Mitä vaaditaan pankkien sijoitusrahastomyyjiltä? Arvopaperin toimittaja kävi suorittamassa sijoituspalvelututkinnon tentin.

Teksti Mirko Hurmerinta ännittääkö?” nuorehko nainen kysyy ystävältään luentosalin P674 edessä Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksessa. ”Eipä oikeastaan. Perusasioiden pitäisi olla hallussa”, ystävä vastaa.

Osaa luentosalin edessä tenttitilaisuutta odottelevista selvästi jännittää. Osa tuijottaa seiniä tyynen rauhallisesti. Suoriin housuihin, kauluspaitaan ja slipoveriin sonnustautunut mies ammentaa tilinpäätöstä käsittelevästä kirjasta vielä viime hetken tärppejä. Mies näyttää sijoitusneuvojalta.

On hyvin mahdollista, että hän sitä onkin. Alkamaisillaan on APV-tutkinnot Oy:n, Aalto-yliopiston Executive Educationin ja Finanssialan Keskusliiton järjestämän sijoituspalvelututkinnon tentti, tuttavallisemmin APV1. ͜͞​͜​͜ ¡ Ƥ sialan itsesääntelyä. Sen tavoitteena on varmistaa, että sijoituspalvelutehtävissä toimivilla on työhönsä riittävä erityisammattitaito.

Itsesääntelyn tärkeyttä ei voi tarpeeksi korostaa. Henkilöstön osaamisen suhteen se on ainoa sääntely, mitä on.

Finanssivalvonta esimerkiksi valvoo, että rahastoesite on asianmukaisesti laadittu, mutta ani harvoin asiakas kuitenkaan lukee

”

J

40 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

esitteestä muuta kuin otsikon ja lihavoidut kohdat. Palveluneuvojan tehtävä on varmistaa, että asiakas varmasti ymmärtää, mihin on ryhtymässä. Sitä on hyvin vaikea valvoa.

Finanssialan Keskusliitto on vuodesta 2010 suositellut jäsenyrityksilleen, että kaikki asiakasrajapinnassa toimivat suorittaisivat tutkinnon. Viime vuonna tutkinnon suoritti reilut 1 800 henkilöä. Ruotsissa vastaava tutkinto on jo yli kymmenen vuotta ollut kaikille pakollinen.

Joka kolmas reputtaa Tutkinnosta pääsee läpi, jos saa noin puolet maksimipistemäärästä viidenkymmenen kysymyksen tentissä. Kaikki kysymykset ovat professoritasoisten asiantuntijoiden laatimia oikein/väärinväittämiä. Lisäksi kolmesta kysymyksestä on mahdollista saada lisäpisteitä perustelemalla vastaus lyhyesti.

Tentti on jaettu viiteen aihe-alueeseen: kansantalous ja rahoitusmarkkinat, yritystalous, sijoitustuotteet ja sijoittaminen, sijoituspalvelujen tarjontaa koskeva sääntely ja yksityisoikeuden perusteet sekä sijoittajan verotus sekä perhe- ja perintöoikeuden perusteet.

COLOURBOX

REPORTAASI

Tutkinnon vaativuustason määrittelee työryhmä, jossa istuu muun muassa johtohenkilöitä Nordeasta, Danske Bankista ja FIMistä. Muutamat yritykset sekä usein työantaja tarjoavat tenttiin valmentavia kursseja, mutta pääsääntöisesti valmistautuminen tapahtuu itsenäisesti.

Itseäni vähän jännittää. En ole valmistautunut tenttiin juuri mitenkään, sillä haluan nähdä mihin ammattikorkeakoulupohja Ƥ ¡ ¡ ¡ Ǥ tenttikysymysten perusteella ei kuitenkaan pitäisi olla suurta hätää. ”Tenttiä saa tehdä kolme tuntia. Salista saa lähteä aikaisintaan puolen tunnin kuluttua”, tilaisuuden valvoja ilmoittaa.

Keskirivissä istuva vanhempi nainen on varautunut siihen, että aikaa menee. Hänellä on eväänään pieni patonki, banaani sekä litran pullo kivennäisvettä. Kaksi edessäni istuvaa nuorta naista pyytävät saada ruotsinkielisen tentin. Ovatkohan he töissä Aktiassa tai Handelsbankissa?

Aalto University Executive Education Oy:n puolella tutkinnosta vastaava ohjelmapäällikkö Miia Salovaara myöntää, että kaikille tentti ei ole läpihuutojuttu. Ei edes kokeneille pankki-ihmisille. ”Moni alalla työskentelevä on saattanut aloittaa 20 vuotta sitten esimerkiksi merkonomitaustalta. Finanssitoimiala oli tuolloin hyvin erinäköinen tuotteiden ja etenkin lainsäädännön osalta.

Tutkinnolla halutaan varmistaa, että heidän osaamisensa vastaa tätä päivää”, Salovaara perustelee.

Hänen mukaansa noin 70 prosenttia osallistujista läpäisee tentin. Uusintamahdollisuuksia ei ole rajoitettu.

Finanssialan perässä vaikea pysyä Viimein kello lyö yksi ja valvoja antaa luvan kääntää tenttipaperit. Toisin kuin lukioaikoina, papereiden kääntäminen ei aiheuta salissa kirosanoilta kuulostavaa muminaa eikä liioin syviä huokauksiakaan.

Ei pitäisikään. Ensimmäinen väite kuuluu: ”Positiivisen reaali-

Testaa, miten pärjäisit APV1-tentissä Väittämät ovat oikein tai väärin. Oikeasta vastauksesta saa +2 pistettä, väärästä -2 pistettä. Tyhjä vastaus on 0.

1. Liiketappio/-voitto on pääomarakenteesta riippumaton eli siitä ei ole vähennetty verottajan, vieraan eikä oman pääoman omistajan vaateita.

2. Efektiivinen osaketuotto on vakio aina vuoden kerrallaan.

3. Warrantit vastaavat termiinisopimuksia taloudelliselta luonteeltaan.

4. Kemiran beta on 1,20. Väite: Kemiran osakkeella on markkinoita enemmän systemaattista riskiä.

5. M/B-lukua voidaan käyttää yhtiöiden luokittelussa arvoja kasvuyhtiöihin.

6. Yhdistelmärahasto sijoittaa kaikki varansa kahden tai useamman teollisuudenalan osakkeisiin.

7. Asiakkaasi kysyy sinulta, voiko korkorahastolle laskea volatiliteettia. Väite: Kyllä voi.

8. Säätiö X:n hallitusta on syytetty väärinkäytöksistä.

Väite: Säätiön omistajat päättävät yhtiökokouksessa voidaanko hallitukselle myöntää vastuuvapaus.

9. Vähintään 10 vuotta omistettujen pörssiosakkeiden myyntivoitto on verovapaata.

10. DD on myynyt 2012 10 000 euron arvosta pörssiosakkeita tappiolla. Väite: Hän saa vähentää luovutustappion luovutusvoitoista verovuosien 2012-2017 aikana.

Katso oikeat vastaukset jutun lopusta.

41

ƪ Ú dzǤ ǡ ¡ Ú ¡ ǡ ¡ Ǥ ¡ Ǥ dz ¡ ¡ Ú ¡ǡ ¡ ǡ dzǤ ¡ ǫ ǡ ¡ ¡¡ Ǥ ¡ ǣ dz Ǧ ¡¡ Ǧ Ǥdz ¡¡ Ǥ

MIKÄ IHME ON HAJAUTUSANTI?

¡¡ ǡ ¡ ¡ ¡ ¡ ¡ ¡¡ Ú ¡ Ǥ Ú ¡ ¡¡ ¡ ¡¡ ǡ Ú Ǥ Ǧ ǣ Ú ¡ Markku Savikko ǡ ¡ ¡ ¡¡ ¡ ¡ Ú Ú Ú ¡¡ ¡ ¡¡ Ǥ ¡¡ ͜͞͝͞ ǡ ¡¡ Ú ¡Ǥ dz ǡ dzǡ Ǥ Ǥ ǡ ¡ Ú Ú Ǥ ¡ ¡ Ǥ dz Ƥ Ǥ ¡¡ ¡ Ú ¡ Ǥ ¡ Ú ǡ ¡ ¡ dzǡ Ǥ

”Aktiiviset rahastot voittavat indeksinsä” ¡ ͟͠ Ǥ dz ¡Ǥdz Ǥ ¡¡ ¡ ¡ ¡ ¡¡ ǡ Ǥ ͞͡ Ǥ Ǧ Ú Ǥ dz ǡ ¡ ¡ ¡ ¡ Ǥ Ǥ Ǥ Ǥ ¡ ǣ ǣ ¡ ǣ ¡ dz ¡ ǡ

42 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

juurtuivat koulunpenkillä tiukasti takaraivooni. Väite on siis väärin.

Vastattuani kysymykseen, valvoja ilmoittaa, että puoli tuntia on kulunut. Viisi henkilöä nousee ylös siltä seisomalta ja palauttaa tenttipaperinsa valvojalle. Hiljalleen yhtä useampi saa tenttinsä valmiiksi.

Palaan pohtimaan kuutta tyhjäksi jättämääni kohtaa. Kahteen löydän vastauksen saman tien luettuani väittämän uudestaan.

Neljässä olen epävarma. Muun muassa metsäsijoittamisen verotus ja PS-tilit eivät lukeudu vahvuuksiini.

Tarkistan vastaukseni vielä kertaalleen ennen kuin palautan paperini. Aikaa tentin suorittamiseen meni kaikkiaan reilut kolme varttia. Päästyäni ulos salista kaivan kännykän taskustani ja kirjoitan Googleen ”hajautusanti”. Ei yhtään osumaa.

RAHASTOYHTIÖ FUND MANAGEMENT

Vaativammat tehtävät vaativat kakkosta Kaikkeen reaalikoron, systemaattisen riskin ja volatiliteetin käsitteiden tunteminen ei kuitenkaan riitä, eikä ole tarkoituskaan.

Sijoituspalvelututkinnon tarkoitus on varmistaa niin sanottu vähimmäisosaaminen. Vaativimmissa asiakaspalvelutehtävissä toimimiseen useat yritykset vaativat henkilöstöltään sijoitusneuvojan tutkinnon (APV2) suorittamista. Jatkotutkinnon tarkoitus on syventää ja laajentaa osaamista sijoituspalvelututkinnon aihealueista. Osassa APV2-tentin monivalintakysymyksissä on neljä vaihtoehtoa, joiden lisäksi tentti sisältää enemmän avoimia kysymyksiä, jotka vaativat syvempää osaamista.

Tutkintotyöryhmässä istuva Nordean asiantuntijajohtaja Kristiina Tolkki kertoo, että Nordeassa sijoitusneuvontaa antavien henkilöiden valmennuskokonaisuuden yhtenä osana on APV1-tutkinto ja päätoimisesti sijoitusneuvontaa antavien työntekijöiden osalta valmennuskokonaisuuteen kuuluu osana APV1 ja APV2 –tutkinnot.

”JOS EI OSAA, NIIN EI OSAA.”

”APV-tutkinnot ovat kuitenkin vain osa suurempaa kokonaisuutta henkilöstön kouluttamisessa ja ammattitaidon ylläpitämisessä. Teoriatiedon voi testata parhaiten kokeilla, joihin nämä ovat oikein hyviä yleismittareita. Käytännön osaaminen kehittyy kuitenkin ajan saatossa oikeissa tehtävissä”, Tolkki perustelee.

Normaalisti tenttitulosten tarkistamisessa menee noin kuukausi.

Pyysin kuitenkin järjestäjiltä, että tenttini tarkistettaisiin ennen lehden ilmestymistä. Viikko ennen lehden painoon menemistä saan sähköpostin: ”Osallistuit Sijoituspalvelututkinnon tutkintotilaisuuteen 3.5.2013.

Pistemääräsi tentistä on 87 / 102.”

Voin näin ollen hyvällä omatunnolla suositella esimerkiksi tuottoisaa Pakistan-osakerahastoa. Kunhan vain muistan mainita, ettei historiallinen tuottokehitys ole tae tulevasta.

Vastaukset 1. O 2. V 3. V 4. O 5. O 6. V 7. O 8. V 9. V 10. O

BNI-pankin pääkonttori, JAKARTA

Ovatko Aasian sijoituksesi ajan tasalla?

Aasiassa vahvimman rakenteellisen kasvun aika on siirtynyt Kiinan etelänpuolisiin maihin.

Etenkin Indonesia on nousemassa maailman suurten talousmahtien joukkoon, kun maan BKT on ylittänyt 1000 mrd. USDn rajan ja maan investointisykli on pääsemässä hyvään vauhtiin.

Tästä kasvusta pääset hyötymään Indonesiaan sijoittavan JOM Komodo -erikoissijoitusrahaston sekä Kaakkois-Aasian markkinoihin keskittyvän JOM Silkkitie -erikoissijoitusrahaston kautta. Lue kotisivuiltamme ja tutustu myös lisää JOM Komodo -erikoissijoitusrahaston merkintätarjoukseen ajankohtaista-osiossa.

www.jom.fi 43

VA ATII OMI Oma mets채 on sijoitus, joka vaatii runsaasti aikaa ja vaivaa. Vaihtoehtoja kuitenkin 44 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

COLOURBOX

STA JUUT TA löytyy, joskin nekin edellyttävät pitkäjänteistä omistajuutta.

Teksti Mirko Hurmerinta 45

uomalaiset ovat metsänomistajakansaa. Maa- ja metYhteismetsän perusidea piilee skaalaedussa. Hehtaarien noussätaloustuottajain Keskusliiton mukaan vuonna 2010 tessa metsänhoidon ja hakkuiden yksikkökustannukset laskeSuomessa oli 737 000 vähintään kahden metsähehvat. Eri kasvuvaiheessa olevat metsät tuovat myös tasaisuutta taarin omistajaa – lähes yhtä paljon kuin suomalaisia kassavirtaan. osakesäästäjiä. Eikä ihme, metsä on ollut yksi vaurauLisäksi yhteismetsän tuottoja verotetaan kevyemmin kuin yktemme peruspilareista. sityismetsän. Yhteismetsä maksaa tuloistaan veroa 28 prosenttia, Valtaosa yksityisistä omistajista ei kuitenkaan ole kun yksityisellä metsänomistajalla veroprosentti on 30–32. Yhhankkinut metsäänsä itse. Metsäkiinteistö on saattanut kulkea teismetsän vuosittain jakama ylijäämä on osakkaalle verovapaata. suvussa vuosikymmenet ja päätyä useiden perinnönjakojen ja lohkomisten jälkeen nykyomistajilleen, monelle täysin pyytäRahastolla huoletonta omistamista mättä. Helsingin ydinkeskustassa asuvalle nuorelle perheenisälle Metsää on mahdollista omistaa myös rahaston kautta. Vastikään perintönä saatu metsäpalsta Kuusamosta saattaakin olla enemHelsingin First North -markkinapaikalle listautunut Taaleritehdas män riesa kuin onnenpotku. perusti viime vuonna Metsä-pääomasijoitusrahaston. Rahastolla Sijoituksena metsä ei ole helpoimmasta päästä. Metsä sitoo on tätä nykyä jo yli 6 000 hehtaaria metsää, ja lisää on tulossa. runsaasti pääomaa ja sen hoito sekä puukaupan ajoittaminen Yhteismetsäperiaatteella hallinnoivat metsäkiinteistöt sijaitsevaativat omaa erikoisosaamista. Tuotot sen sijaan ovat tasaisen vat Keski-Suomessa, jossa hehtaarihinnat varmoja, mutta eivät häikäiseviä. liikkuvat huomattavasti matalammalla Pikavoittoja on turha odotella, ellei sitten kuin etelässä. joku saa päähänsä rakentaa metsäkiinteisMyös Taaleritehdas peräänkuuluttaa tölle uutta Ideaparkia. Tuotot koostuvat OSAKKEESEEN EI SAISI enemmän omistamista kuin sijoittamista. puukaupasta sekä mahdollisesta kiinteisRAKASTUA, MUTTA Pääomarahaston omistukset ovat luontön vuokraustoiminnasta virkistyskäyttöön, teeltaan pysyviä, mikä vaatii pitkäjänteikuten metsästykseen tai mökkeilyyn. PitMETSÄLLE PITÄÄ ANTAA syyttä. Irtautuminen ei onnistu hetkenä källä aikavälillä metsä on ollut erinomainen KOKO SYDÄMENSÄ. minä hyvänsä. ƪ Ǥ Taaleritehtaan toimitusjohtajan Juhani Metsä on myös hyvin epälikvidi sijoitus.

Elomaan mukaan rahasto on suunnattu Puuta menee aina kaupaksi, mutta koko vaurastuneille suomalaisille, jotka haluavat kiinteistöstä eroon pääseminen voi olla omistaa jotain kiinteää ja samalla saada sijoitusvarallisuudelleen kuukausien tai pahimmassa tapauksessa vuosien projekti. turvaa sekä hajautushyötyä.

Metsää pitää siis varautua omistamaan pitkään. Osakkeeseen ei ”Tavoittelemme rahastolla noin neljän prosentin vuosituottoa”, saisi rakastua, mutta metsälle pitää antaa koko sydämensä.

Elomaa kertoo.

Yleensä niin tapahtuukin. Vaikka metsä on monelle tärkeä tuOmistajia rahastolla on jo yli 200. Pikkurahalla mukaan ei kuilonlähde, on se ennen kaikkea omistus, ei niinkään sijoitus. Tuntenkaan pääse, sillä vähimmäismerkintä on 100 000 euroa. nearvo nousee usein rahan rinnalle tai jopa edelle. Jo se, että saa metsästää, sienestää ja mökkeillä omalla maalla, riittää monelle.

S

Yhteismetsä jakaa työtaakkaa Tunnearvo nousee monesti kynnyskysymykseksi tapauksissa, jossa henkilö on perinyt metsää mutta ei haluaisi uhrata aikaa ja vaivaa sen hoitoon. Suvun metsiä ei kuitenkaan raaskisi myydä.

Tällöin yksi vaihtoehto on liittää oma metsäkiinteistö osaksi paikallista yhteismetsää. Suvun metsät pysyvät ainakin osittain omassa omistuksessa. Suomessa yhteismetsiä on jo yli 250. Pienin on vain 15 hehtaarin kokoinen, kun taas suurimmasta hehtaareja löytyy yli 85 000.

Liittäessään kiinteistönsä osaksi yhteismetsää omistaja saa vastineeksi metsän arvoa vastaavan määrän yhteismetsän osakkeita, joilla voi käydä kauppaa kuin millä tahansa osakkeilla. Osakemuotoinen omistus helpottaa myös perinnönjakoa, kun metsää ei tarvitse erikseen lohkoa.

Yhteismetsän päätöksenteosta vastaa omistajista koostuva osakaskunnan kokous. Omistajia edustaa kokouksen valitsema hoitokunta, joka myös vastaa yhteismetsän hoidosta. Hoitokunnan toimeenpanovaltaa voidaan tarvittaessa siirtää myös yhdelle tai useammalle toimitsijalle. Useassa tapauksessa osakaskunnasta löytyy asiantuntevia ja metsänhoidosta innostuneita osakkaita, joten ulkopuolisia asiantuntijoita ei välttämättä tarvita.

46 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

”Ei huonoja vuokralaisia” Rahaston metsänhoidosta ja puukaupoista vastaa metsäsijoittamisen konkari Jyrki Ketola. Ketola itse omistaa yli tuhat hehtaaria, jonka hoidosta hän vastaa pääosin itse. Ketola ajautui pestiinsä sattumien kautta vieraillessaan Taaleritehtaan tilaisuudessa, jossa kuuli puhuttavan uudesta metsärahastosta.

Hänen mukaansa metsärahastolle on kysyntää, sillä kiinnostus metsäsijoittamiseen on ollut viime aikoina mukavassa nousussa.

Miljoonaomaisuuden metsäsijoittamisella hankkinut Ketola vertaa metsää Helsingissä sijaitsevaan kivitaloon, jonka arvo kestää ajan hampaan. ”Huonoista vuokralaisista ei kuitenkaan metsässä tarvitse välittää”, Ketola naurahtaa.

Rahaston omistamat metsät ovat yhtälailla osuudenomistajien omaisuutta kuin oma metsäkin. Ketola myöntää, että tunteet ovat tärkeä osa sijoituspäätöstä myös rahastomuotoisessa metsäsijoittamisessa. ”Tunnearvo on monelle tärkeä tekijä. He haluavat omistaa palan kauneinta Suomea ja myös nauttia siitä. Meille tuli pienoisena yllätyksenä, että hyvin suuri osa rahaston omistajista on metsästäjiä. He saavat vapaasti metsästää rahaston hallinnoimilla mailla”, Ketola kertoo.

47

COLOURBOX

Metsäyhtiöt vaivattomin sijoituskohde METSÄENERGIA

Onko energiasta paperin korvaajaksi?

Ennen puusta rakennettiin niin talot kuin laivatkin. Sitten tuli Suomen vaurauden lähde, paperiteollisuus. Nyt ilmassa roikkuu tukku kysymysmerkkejä.

Rakentaminen vetää Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden elpymisen myötä kohtuulliseen tahtiin, mutta paperiteollisuus on suuren murroksen kourissa. Euroopassa kysyntä laskee nopeammin kuin yhtiöt ehtivät leikata kapasiteettiaan. Kehittyvillä markkinoilla paperi tuotetaan pääosin paikallisista metsistä.

Paperin korvaajaksi on jo usean vuoden ajan väläytelty energiaa. Tällä hetkellä metsästä peräisin olevan bioenergian osuus kaikesta Suomen energiantuotannosta on noin viidennes.

Tulevina vuosina osuuden on pakko kasvaa, mikäli Suomi aikoo päästä tavoitteisiinsa uusiutuvan energian suhteen. Vesivoima on jo lähes täysin hyödynnetty ja tuulivoiman kasvu on tuskaisen hidasta.

Metsäenergian osuuden kasvu vaatii kuitenkin metsäteollisuuden tukea. Noin kaksi kolmasosaa metsäperäisestä energiasta syntyy metsäteollisuuden sivutuotteina. Niistä merkittävimmät ovat sellunkeiton sivutuote mustalipeä, puun kuori ja sahanpuru. ”Metsäteollisuuden tila ei saisi tästä enää paljoa heikentyä. Muussa tapauksessa metsäenergian kasvu jää hyvin marginaaliseksi”, Energiateolisuuden kaukolämmöstä vastaava johtaja Jari Kostama perustelee.

Metsäteollisuuden sivutuotteiden lisäksi energiaa saadaan metsähakkeesta, jota tuotetaan pääosin päätehakkuiden sivutuotteista latvuksista, oksista ja kannoista sekä metsänhoidollisten harvennushakkuiden pienpuusta. Varsinaisia energiapuumetsiä Suomessa ei toistaiseksi kasvateta.

Metsähakkeen käyttö on voimakkaassa kasvussa, ja Suomen tavoite on nostaa käyttö 25 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä.

Tavoite vaatisi metsähakkeen käytön tuplaamista nykytasosta. Toistaiseksi metsäenergia on teollisuuden sivutuotteita lukuunottamatta vaatinut taloudellista tukea ollakseen riittävän kilpailukykyinen energianlähde.

48 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

Kun tunnearvon ja mahdolliset virkistyskäyttömahdollisuudet jättää pois, vaivattomin sijoituskohde metsän tuottomahdollisuuksiin uskovalle ovat pörssinoteeratut metsäyhtiöt. Tällöin menestykseen vaikuttavat tekijät ovat tyystin toiset kuin metsän omistamisessa – metsäteollisuuden intressi on saada raaka-aineensa mahdollisimman halvalla ja myytyä ulos mahdollisimman kovaan hintaan.

Helsingin pörssistä metsäyhtiöitä löytyy kolme: UPM, Stora Enso ja Metsä Board. Kaikki ovat suurten haasteiden edessä.

Lohduttavaa on, että yhtiöt tietävät sen itsekin ja yrittävät parhaansa mukaan vastata haasteisiin. Käytännössä se tarkoittaa kapasiteetin leikkauksia, panostusta uusiin tuotteisiin sekä painopisteen siirtämistä entistä enemmän kehittyville markkinoille.

Markkinat suhtautuvat suomalaisiin metsäyhtiöihin skeptisesti.

Kaikkia kolmea saa tällä hetkellä alle kirja-arvonsa. Stora Enson p/b-luku on kuluvan vuoden ennusteilla 0,8 ja UPM:n vain 0,6.

Ilman suuria rakennejärjestelyjä ei pikavoittoja myöskään metsäyhtiöistä kannata nykyisessä markkinatilanteessa haaveilla.

Kassavirta sen sijaan on tasaista, mikä mahdollistaa hyvät osingot.

Stora Enso tarjoaa nykykurssilla yli viiden ja UPM lähes seitsemän prosentin osinkotuottoa. Suorassa metsäsijoittamisessa sellaiset ovat työn ja tuskan takana.

RAHA KASVAA PUISSA

Tutustu uusiin sijoituskohteisiin www.bonvesta.fi Suomen parhaat metsätilat.

UPM BONVESTA

Suomi Plus.

Uusin palvelumme sinulle, joka haluat sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin verotehokkaasti. >ćŚŝdĂƉŝŽůĂ WƌŝǀĂƚĞ ĂŶŬŝŶŐ ŬĞƐŬŝƩLJLJ ĂŝŶĂ ŽůĞŶŶĂŝƐĞĞŶ ͲĂƐŝĂŬŬĂĂŶ ĞƚƵƵŶ͘ ^ĞƵƌĂĂŵŵĞ ƐŝũŽŝƚƵƐŵĂƌŬŬŝŶŽŝƚĂ ƟŝǀŝŝƐƟ ũĂ ůƵŽŵŵĞ ƚƵŽƩĞŝƚĂ ǀĂŝŶ ĂŝƚŽŽŶ ƚĂƌƉĞĞƐĞĞŶ͘

Suomi Plus

dĂƉŝŽůĂ sĂƌĂŝŶŚŽŝƚŽ ^ƵŽŵŝ WůƵƐ ŽŶ ƵƵƐŝŶ͕ ƐƵŽƌŝůůĂ ƐŝũŽŝƚƵƐŝŶƐƚƌƵŵĞŶƚĞŝůůĂ ƚŽƚĞƵƚĞƩĂǀĂ

ǀĂƌĂŝŶŚŽŝƚŽ ƉĂůǀĞůƵŵŵĞ͕ ũŽƐƐĂ LJŚĚŝƐƚLJLJ >ćŚŝdĂƉŝŽůĂͲƌLJŚŵćŶ ǀĂŚǀƵƵĚĞƚ͗ EćŬĞŵLJŬƐĞůůŝŶĞŶ ũĂ ŵĞŶĞƐƚLJŶLJƚ ǀĂƌĂŝŶŚŽŝƚŽ͕ dĂƉŝŽůĂ WĂŶŬŝŶ ƐŝũŽŝƚƵƐƚƵƚŬŝŵƵŬƐĞŶ ŚƵŽůĞůůŝŶĞŶ ĂŶĂůLJLJƐŝ ũĂ ƐŝũŽŝƚƵƐŝĚĞĂƚ͕ ǀĂŬƵƵƚƵƐƐŝũŽŝƩĂŵŝƐĞŶ ĞĚƵƚ ƐĞŬć ĂƐŝĂŬĂƐͲ ůćŚƚƂŝŶĞŶ WƌŝǀĂƚĞ ĂŶŬŝŶŐ ͲƉĂůǀĞůƵŬŽŬŽŶĂŝƐƵƵƐ͘

/ŶƐƟƚƵƵƟŽƐŝũŽŝƩĂũĂƚ ĂƌǀŝŽŝǀĂƚ dĂƉŝŽůĂ ǀĂƌĂŝŶŚŽŝƚŽ KLJ͗Ŷ ƉĂƌŚĂĂŬƐŝΎ ƉŽŚũŽŝƐŵĂŝƐŝƐƐĂ ^&ZͲ ũĂ WƌŽƐͲ ƉĞƌĂ ͲƚƵƚŬŝŵƵŬƐŝƐƐĂ͘

KƚĂ LJŚƚĞLJƩć͕ ĂƐŝĂ ŽŶ ƚƵƚƵƐƚƵŵŝƐĞŶ ĂƌǀŽŝŶĞŶ͘ >ćŚŝdĂƉŝŽůĂ WƌŝǀĂƚĞ ĂŶŬŝŶŐ ĂůŬĂĞŶ ϭϬϬ ϬϬϬ ĞƵƌŽĂ͘ >ƵĞ ůŝƐćć͗ ůĂŚŝƚĂƉŝŽůĂ͘ĮͬƉƌŝǀĂƚĞ :ćƚć LJŚƚĞLJĚĞŶŽƩŽƉLJLJŶƚƂ͗ ƉƌŝǀĂƚĞΛůĂŚŝƚĂƉŝŽůĂ͘Į

/ůŬŬĂdƵŽŵŝŶĞŶ DLJLJŶƟũŽŚƚĂũĂ >ćŚŝdĂƉŝŽůĂ WƌŝǀĂƚĞ ĂŶŬŝŶŐ

Private Banking WĂůǀĞůƵŶƚĂƌũŽĂũĂƚ͗ ^ććƐƚƂŚĞŶŬŝͲ ũĂ ƐŝũŽŝƚƵƐǀĂŬƵƵƚƵŬƐĞƚ͗ >ćŚŝdĂƉŝŽůĂ <ĞƐŬŝŶćŝŶĞŶ ,ĞŶŬŝǀĂŬƵƵƚƵƐLJŚƟƂ͘ WĂŶŬŬŝƉĂůǀĞůƵƚ͕ ĂƌǀŽƉĂƉĞƌŝǀćůŝƚLJƐ ũĂ ƐŝũŽŝƚƵƐŶĞƵǀŽŶƚĂ͗ dĂƉŝŽůĂ WĂŶŬŬŝ KLJ͘ ^ŝũŽŝƚƵƐƌĂŚĂƐƚŽƚ ũĂ ŽŵĂŝƐƵƵĚĞŶŚŽŝƚŽ͗ dĂƉŝŽůĂ sĂƌĂŝŶŚŽŝƚŽ KLJ͘ WĂůǀĞůƵŶƚĂƌũŽĂũĂƚ ŽǀĂƚ ŽƐĂ ĂƐŝĂŬŬĂŝĚĞŶ ϭϬϬͲƉƌŽƐĞŶƫƐĞƐƟ ŽŵŝƐƚĂŵĂĂ >ćŚŝdĂƉŝŽůĂͲƌLJŚŵćć͘ Ύ^&Z ^ĐĂŶĚŝͲ ###*R*P49 ŶĂǀŝĂŶ &ŝŶĂŶĐŝĂů ZĞƐĞĂƌĐŚ ũĂ dE^ ^ŝĨŽ WƌŽƐƉĞƌĂ ;ϮϬϭϮͿ͘

JOHTORYHMÄ

Rautaruukilla riittää haasteita

Viisi vuotta tappiolla, toimitusjohtajan vaihdos edessä Tappiokierteessä kituvan Rautaruukin johtoryhmässä on huomattavan paljon tukifunktioiden edustajia ja vain kaksi liiketoiminta-alueiden vetäjää.

Teksti Eljas Repo Kuvitus Karmo Ruusmaa

R

autaruukilla on pulmia. Voittoa ei ollut tullut sitten vuoden 2008, eikä alkuvuosi tuonut käännettä. Jos viidessä vuodessa ei tee voittoa eikä lähitulevaisuuskaan näytä hyvältä, herää kysymys, missä vika.

Nimikin aiheuttaa sekaannusta. Pörssissä noteerattavat Ruukki Group ja Rautaruukki Yhtiöt ovat riidelleet vuosikausia Ruukki-nimen käyttöoikeudesta. Vihdoin vapun tienoilla syntyi sopu. Ruukki Group vaihtaa nimeä ja Rautaruukki voi vapaasti lyhentää nimensä Ruukiksi. Tähän asti se on ollut isomman teräsjätin markkinointija kutsumanimi.

Rautaruukki uudisti strategiaansa vuosituhannen alussa. Tulostakin syntyi aina Ƥ Ǥ ¡ udet, kun eurooppalainen kysyntä laski.

Loppuvuodesta 2012 yhtiö ilmoitti luopuvansa 2600 työntekijästä ja Ruukki Engin Ǧ Ǥ ¡¡ tajavetoinen Fortaco, johon yhdistyi Komas ja Ruukin konepajateollisuus. Rautaruukki jäi 19 prosentin vähemmistöosakkaaksi. ”Ruukki keskittyy jatkossa rakentamisen ja erikoisteräsliiketoiminnan kehittämiseen”, linjasi toimitusjohtaja Sakari Tamminen kaupan jälkeen. ǡ ¡ haetaan erikoistumisesta ja kehittyviltä markkinoilta. Ruukin heikkous on ollut Eurooppa-keskeisyys. 90 prosenttia liike Ǥ Ú selitys sille, miksi tulosta ei synny. Euroopassa koko ala on vaikeuksissa.

Tamminen eläkkeelle Ruukin johtoryhmässä on yhdeksän jäsentä, joista kaksi on liiketoiminta-alueiden vetäjiä. Tukifunktioiden edustajilla on vahva ote johtoryhmässä. ¡ Ú ¡

50 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

kymmenen vuotta. Tamminen voi sopimuksen mukaan jäädä eläkkeelle, kun täyttää joulukuussa 60 vuotta. Rautaruukissa on vuoden puhetta johtanut Nokian Renkaiden reipasotteinen Kim Gran, jonka vastuulla on kurssin kääntäminen. Edessä taitaa olla uuden toimitusjohtajan valinta. ”Tammisen eläköityminen tapahtuu kuluvana vuonna, eikä hetkeäkään liian aikaisin”, täräyttää Arto Sormunen ton Chasesta. dz ¡ ¡tön strategia. Tästä huolimatta toivottavaa olisi, ettei otettaisi mallia Outokummusta, vaan päädyttäisiin vahvaan toimialan tun dzǡ Ǥ Tamminen kätilöi konepajastrategian, joka toteutui liian myöhään asiakkaaksi haaveiltujen suurten konepajojen siirtäessä pasta. Hänen aloittaessa toimitusjohtajana 2004 yhtiön markkina-arvo oli 1,3 miljardia euroa. Nyt se on vain puolet siitä.

Tammisen uran alku näytti lupaavalta.

Tulosta syntyi, ja vuonna 2007 näyttikin hyvältä. Kurssi hypähti 49 euroon ja mark Ǧ ¡¡ Ǥ ¡ keen on murhetta riittänyt.

Kaksi johtajaa tulosvastuussa Johtoryhmässä toiseksi suurinta vastuuta kantaa insinööri Olavi Huhtala, 51, joka vetää teräsliiketoimintaa. Asiakkaina ovat kuljetusväline- ja ajoneuvoteollisuus, joiden kysyntä on kituliasta kuten Euroopan talouskasvukin. Huhtala on ollut talossa vuosituhannenvaihteesta, ja nykyrooliin hän nousi vuosi sitten. Hän tuntee toimintaympäristön, mutta uranousun rajoitteena voi olla kokemuksen painottuminen Ǥ Rakentamisliiketoiminnasta vastaa toisen polven teollisuusjohtaja, diplomi-insinööri Tommi Matomäki, 45, joka on

vahvin kandidaatti, jos Tammisen seuraajaa valitaan talon sisältä. Hän on ollut johtoryhmässä jo viisi vuotta. Matomäen johdolla on tehty paljon muutoksia, vaikka tulosta ei suuresti näissä olosuhteissa ole syntynyt.

Juristi Markku Honkasalo, 48, on talous- ja rahoitusjohtaja, jolla on kokemusta niin pankkimaailmasta kuin velallisen ongelmista. Honkasalo oli ennen Ruukkia vaikeuksiin ajautuneen Myllykosken hallinto- ja lakijohtajana. Tekniikan lisensiaatti Marko Somerman, 46, vastuulla on strateginen suunnittelu ja yrityskaupat.

Ruukki kaipaa strategiajohtajaa, koska suuntaa on käännettävä ja toimintamallia muutettava, jos mielii voitolle.

Diplomi-insinööri Toni Hemminki, 37, vastaa teknologia-, energia- ja ympäristöasioista. Koko työuransa Ruukilla palvelut Hemminki nousi johtoryhmään vuonna 2011. Hemmingin tehtävää voi pitää merkittävänä, koska Ruukki on sangen energiariippuvainen.

Markkinoinnista ja viestinnästä vastaa Taina Kyllönen, ͠͡Ǥ ǡ ¡ ¡¡ roolia viestintä ja markkinointi näyttelevät perinteisen teollisuusyhtiön johdossa, riippuu paljolti henkilöstä. Kyllösellä on monipuolinen kokemus sijoittajasuhdetyöstä ja viestinnästä. Teräsyhtiössä on johtoryhmään asti nostettu toimitusketjusta sekä it:stä vastaava Ismo Platan, 59.

Johtoryhmän tuorein jäsen on henkilöstöjohtaja Sami Ärilä, 38. Henkilöstömäärä on laskenut kuudessa vuodessa 14 000:sta 9 000:een, joten juristin koulutuksen saaneelle henkilöstöjohtajalle riittää töitä.

Ruukilla on edessä toimitusjohtajan vaihdos – jos ei tänä vuonna, niin ainakin ¡ Ǥ ¡ ¡¡ Ú ¡¡ Ǥ johtoryhmässä lienee enemmän tulosvastuullisia johtajia.

JOHTORYHMÄ

Sakari Tamminen

Olavi Huhtala

Marko Somerma

397 630 €

174 450 €

102 420 €

Ismo Platan

Taina Kyllönen

Tommi Matomäki

102 085 €

59 695 €

14 670 €

Markku Honkasalo

Toni Hemminki

Sami Ärilä

7 675 €

4 515 €

3 850 €

(Rautaruukki – omistuksen arvo)

JOHDON OMISTUKSET. Rautaruukilla on osakepohjainen kannustejärjestelmä, mutta tappio-

vuodelta 2012 ei osakkeita jaettu. Omistuksien arvo on laskettu 5 euron osakehinnalla.

51

TUOMAS HARJUMAASKOLA

OSAKKEET

Helsingin pörssissä vaisu tuloskausi

Kone hurjassa iskussa Suurin osa suomalaisista pörssiyhtiöistä teki ensimmäisellä vuosineljänneksellä odotuksia heikomman tuloksen. Hissi- ja liukuporrasyhtiö Kone nousi tulikuumien Kiinan markkinoiden siivittämänä tuloskauden pelastajaksi.

O

nneksi on Kone.

Ilman sitä Helsingin pörssin ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskauden sato olisi jäänyt todella kehnoksi. Aasian-valloituksellaan uusia lukuja menestystarinaansa kirjoittanut hissi- ja liukuporrasyhtiö löi pöytään niin vahvat luvut, että suurimmat skeptikotkaan tuskin löytävät niistä moitittavaa.

Liikevaihto ja liikevoitto ylittivät konsensusennusteet selvästi. Erityistä huomiota ansaitsevat saadut tilaukset, joita Kone haali tammi–maaliskuussa 1,71 miljardilla eurolla, kun analyytikot odottivat 1,44 miljardin tilausvirtaa. Maaliskuun lopussa Koneen tilauskanta pullisteli 5,82 miljardissa.

Alkuvuoden vahva menestys sai yhtiön nostamaan tämän vuoden ohjeistustaan.

Odotuksissa on nyt 7–10 prosentin liikevaihdon kasvu ja 870–920 miljoonan eu-

52 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

Teksti Tommi Melender ron liikevoitto. Aiemmin Kone arvioi liikevaihtonsa kasvavan 5–9 prosenttia ja liikevoittonsa asettuvan 840–920 miljoonaan euroon.

Toimitusjohtaja Matti Alahuhta kertoi, että markkinoiden kehitys oli tammi–maaliskuussa pitkälti odotetunlaista, mutta Kiinassa uusien laitteiden kysyntä osoittautui selvästi ennustettua vilkkaammaksi. ”Arvioimme kasvuvauhdin Kiinassa laskevan selvästi jo vuoden toisella neljänneksellä, ja odotuksemme Kiinan markkinan kasvusta koko vuoden osalta on noin kymmenen prosenttia”, Alahuhta sanoo osavuosikatsauksessa.

Sijoittajat vakuuttuivat Koneen iloisesta tulosyllätyksestä ja ohjeistuksen nostosta niin, että kurssi lähti tulosjulkistuksen jälkeen hurjaan nousuun. Toukokuun puolivälissä osake oli kivunnut 70 euron rajapyykin yläpuolelle ja yhtiön markkina-arvo

huiteli runsaassa 18 miljardissa eurossa.

Pettymyksiä runsaasti Helsingin pörssistä on tullut leimallisesti teollisuusosakepörssi konepajayhtiöiden voittokulun ansiosta. Alkaa olla jo rutiininomaista todeta tuloskauden jälkeen, että valopilkut löytyivät teollisuustuotteiden ja -palveluiden toimialalta.

Ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskausi ei kuitenkaan ollut – Konetta lukuun ottamatta – konepajasektorillakaan huikaiseva.

Analyysifirma Inderes huomauttaa markkinakatsauksessaan, että konepajojen alkuvuotta varjosti talouden epävarmuus. Niiden asiakkaat pihtaavat suuria investointipäätöksiä, minkä vuoksi kysyntä painottui pienempiin projekteihin, kuten modernisointeihin. Niistäkin yhtiöt

OSAKKEET

saivat kuitenkin haalittua varsin hyvät tilauskertymät. ”Itse tulokset olivat pääosin pieniä pettymyksiä, ja tarkistimme ennusteitamme pääosin alaspäin. Konepajat eivät tehneet Konetta lukuun ottamatta muutoksia ohjeistuksiinsa haastavasta markkinatilanteesta huolimatta, mikä lisää monien yhtiöiden kohdalla paineita erityisesti toisen vuosineljänneksen tuloskehitykselle”, Indereksen analyytikot arvioivat.

Erityisen selvästi konepajayhtiöistä jäi tulosennusteista jälkeen Cargotec.

Koko Helsingin pörssin osalta tuloskauden saldo on murheellista luettavaa, sillä yli puolet yhtiöistä jäi odotuksista niin liikevaihdossa kuin liikevoitossa.

Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisyhtiöt eivät nouse sijoittajien silmätikuiksi. Tammi–maaliskuun tuloskehitys oli vaisua Euroopassa yleisemminkin, mikä ei sinänsä yllätä, koska euroalue rypee parhaillaan taantumassa. Yhdysvalloissa pörssiyhtiöt raportoivat voittopuolisesti odotuksia parempia liikevaihtoja ja liikevoittoja.

Odotuksia paremmasta Epävarmassa taloustilanteessa tulevaisuuden arvioiminen on vaikeaa puuhaa.

Ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsausten perusteella suomalaisten pörssiyhtiöiden johdossa uskotaan maailman kirkastuvan loppuvuotta kohti mentäessä.

Näin voi päätellä siitä, että vaikka toteutuneet tulosluvut jäivät vaisuiksi, ylivoi Ú Ƥ vuoden ohjeistuksensa ennallaan.

Helsingin pörssin takavuosien jättiläinen Nokia lukeutui niihin, joiden näkymät saivat sijoittajat huokaisemaan pettymyksestä.

Matkapuhelinvalmistaja arvioi Devices & Services -yksikön liikevoittoprosentin olevan toisella vuosineljänneksellä noin -2:ssa vaihteluvälin ollessa neljä prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.

Alkuvuoden taaperruksesta huolimatta analyytikot uskovat suomalaisyhtiöiden pääsevän tänä vuonna tuntuviin tulosparannuksiin. Factsetin konsensusennusteiden mukaan Helsingin pörssin osakekohtainen tuloskertymä kasvaa vuodentakaisesta peräti 24 prosenttia. Lukua pönkittää odotus siitä, että Nokian syvimmät tulossyöverit ovat takanapäin.

Osakkeiden kurssikehitykseen vaikuttaa enemmän tulosennusteiden suunta kuin niiden taso. Ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen suomalaisyhtiöiden estimaatteja on laskettu enemmän kuin nostettu.

PÖRSSIVIISAS

Olvi ja PKC keskisuuret yllättäjät Mitkä yleiset seikat nousevat esiin tuloskaudesta, Nordean osakestrategi Kristian Tammela?

Tuloskausi oli kokonaisuudessaan pettymys, sillä seurannassamme olevista yhtiöistä yli puolet jäi odotuksista niin liikevaihdon kuin tuloksen osalta. Markkinareaktiot huonoihinkin tuloksiin olivat toisaalta yllättävän vahvoja. Sijoittajat pelkäsivät siis toteutunutta heikompia tuloksia, joten useiden yhtiöiden heikkoja lukuja pidettiin lopulta jonkinlaisena helpotuksena.

Näkymien arvioissa paistoi läpi lisääntynyt epävarmuus vaisun ensimmäisen neljänneksen jälkeen, mutta odotuksissa on suotuisampaa kehitystä loppuvuotta oppuvuotta kohti, o t , eikä e ä ohjeiso je s tuksiin siksi tullut laajalti muutoksia.

Mitkä yhtiöt yllättivät iloisimmin?

Iloisten yllättäjien joukosta yksi oli yli muiden. Kone onnistui ylittämään markkinoiden ennusteet niin liikevaihdollaan kuin liikevoitollaan. Samalla yhtiö nosti koko vuoden näkymiään yhtenä harvoista Helsingin pörssin yhtiöistä. Kirsikk kana kakun päällä oli vielä tilauskertymä, joka ylitti odotukset selvästi.

Pienemmistä

yhtiöistä huomionarvoisia ovat muun muassa Olvi ja PKC Group. Molempien liikevaihto ja -voitto ylittivät odotukset, ja ne pitivät koko vuoden näkymänsä ennallaan.

Entä suurimmat pettymykset?

Niitä löytyi runsaasti eri toimialoilta.

Erityisesti esiin voisi nostaa tulosvaroitukset antaneet Sanoman ja Stockmannin. Lisäksi esimerkiksi Elisan, Outokummun ja YIT:n tulokset tuottivat sijoittajille pettymykset. Edellä mainituista viidestä yhtiöstä vain YIT piti ohjeistuksensa ennallaan.

Mitkä tekijät vaikuttavat seuraavien 6–12 kk aikana merkittävimmin Hels g pö ss kurssikehitykseen? u ss e ty see singin pörssin

Tällä hetkellä tärkein osakemarkkinoita tukeva tekijä ovat eri keskuspankkien jatkuvat elvytystoimet.

Niiden toivotaan vauhdittavan talouskasvua.

Suhdanteiden odotetaan yleisesti piristyvän vuoden toisella puoliskolla. k Keskuspankkitoimet vaikuttavat myös yleiseen riskinottohalukk kuuteen ja sitä kautta osakemarkkinoiden vetoon.

TOMMI MELENDER

53

MAAILMAN OSAKKEET

MAAILMAN PÖRSSIT

missä kasvukin. Moni sijoittaja on noudattanut tätä ajatusta ja satsannut kehittyvien maiden osakkeisiin.

Tänä vuonna tuotot nousevista talouksista ovat kuitenkin olleet tiukassa. Vaikka läntisten teollisuusmaiden suhdanteet ovat alamaissa tai jopa taantumassa, niiden osakkeet ovat menestyneet selvästi paremmin kuin kehittyvien maiden.

Alkuvuoden ylivoimaiseksi tuottoykköseksi nousee Japani, jonka talous on rypenyt pari vuosikymmentä ƪ ¡Ǥ Tokion pörssi oli toukokuun puolivälissä 42 prosenttia korkeammalla kuin vuodenvaihteessa.

Kaksinumeroisia alkuvuoden tuottoprosentteja on kirjattu monilla läntisen Euroopan osakemarkkinoilla, mukaan lukien Suomessa.

Kannattaako nyt vähentää osakepainoa kehittyvissä ja lisätä kehittyneissä maissa?

Ei ainakaan jos luottaa sijoitusasiantuntijoihin. Factsetin tietokannasta löytyvien analyytikkosuositusten perusteella parhaat tuottomahdollisuudet ovat Aasiassa.

Konsensusnäkemys nostaa Etelä-Korean ja Kiinan maailman houkuttelevimmiksi osakemarkkinoiksi. Kymmenen kärkeen yltävät Aasiasta myös Hongkong, Thaimaa ja Intia.

Japani ei ole analyytikkosuosi-

SIELTÄ TUOTOT,

54 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

tusten perusteella lähimmän 6-12 kuukauden aikana yhtä kuuma kuin alkuvuonna. Nousevan auringon maa sijoittuu 35 tärkeimmän osakemarkkinan houkuttelevuusvertailussa puoliväliin.

Huomionarvoista on, että japanilaisosakkeiden nousu on alkuvuonna

JAPANIN KURSSINOUSU

42%

TÄNÄ V UONNA nakertanut muiden aasialaisosakkeiden hohtoa. Monet Kaukoidän maiden yhtiöt ovat menettäneet kilpailukykyään Japanin elvytyksen ja jenin devalvoitumisen vuoksi. ”Vaikka alueen markkinat kokonaisuutena hyötyvät nousevan auringon maan talouden elpymisestä, monet japanilaisyhtiöiden kanssa kilpailevat yhtiöt ovat jäämässä uuden kilpailuasetelman jalkoihin. Tällaisia yhtiöitä löytyy erityisesti Etelä-Koreasta, joka on suurin yksittäinen osakemarkkina Kaukoidässä”, Nordean toukokuun sijoitusmarkkinakatsaus tähdentää.

TOMMI MELENDER

SUOTUISAA KEHITYSTÄ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

Argentiina Italia Intia Japani Taiwan Suomi Kiina Turkki Ranska Sveitsi Hongkong USA (Nasdaq) Saksa Ruotsi Britannia USA (S&P 500)

΅ ĐĐ

΅ ě

8,3 7,9 7,7 6,3 5,8 5,7 5,1 5,1 5,0 5,0 4,9 4,4 3,9 3,6 3,4 2,8

34,0 20,8 14,4 59,8 12,4 16,2 2,8 31,2 24,3 33,0 18,7 17,2 19,5 18,6 19,5 20,7

ĕȀĊ

ĔĘĎēĐĔǦ ęĚĔęęĔ

8,6 13,3 13,1 17,5 15,3 16,5 10,7 12,2 13,4 15,9 14,1 18,2 12,5 15,5 12,9 14,9

1,0 4,2 1,9 1,8 3,1 4,1 3,0 2,7 3,6 2,9 2,8 1,4 3,3 3,8 3,3 2,1

Ά΄΅· e Ά΄΅· e

VAKAATA KEHITYSTÄ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

Norja Venäjä USA (Dow Jones) Brasilia Etelä-Korea Puola

΅ ĐĐ

΅ ě

2,2 2,1 1,5 1,4 1,2 -1,2

9,0 -1,4 17,7 1,1 2,8 8,1

ĕȀĊ

ĔĘĎēĐĔǦ ęĚĔęęĔ

11,5 5,7 13,3 12,3 9,8 13,3

4,5 4,6 2,8 3,6 1,3 3,8

Ά΄΅· e Ά΄΅· e

HEIKKENEVÄÄ KEHITYSTÄ ĒĚĚęĔĘ ĒĚĚęĔĘ

Meksiko

΅ ĐĐ

΅ ě

-3,3

16,3

ĕȀĊ

ĔĘĎēĐĔǦ ęĚĔęęĔ

Ά΄΅· e Ά΄΅· e 21,1

Luvut laskettu 13.5.2013 päätöskursseilla.

0,9

LÄHDE: FACTSET

Kehittyvät maat alkuvuoden osakepettymys

KUUKAUDEN ULKOMAINEN

MEDIAKANAVAT

Printin pitkä matka televisioon kuumeisesti videon ja television roolia. Synergiaa eri medioiden välillä on etsitty kuin viisasten kiveä keskiajalla, mutta alkemian hallinta on vaikeaa.

Lehtien levikit laskevat edelleen tulevina vuosina. Amerikassa on alkanut jo mennä nurin viikkolehtiä, jotka näyttivät ikuisilta vain viisi vuotta sitten.

Newsweek on tuorein raato. Washington Post ja New York Times rimpuilevat jatkuvien budjettileikkausten kierteessä.

Kuluttajia on tuskallisen vaikeaa paimentaa verkkosivuilta videon pariin.

Yahoo News, New York Times ja Wall Street Journal ovat panostaneet kovasti viime vuosina videosisällön kehittämiseen, mutta tulokset ovat olleet laihoja.

Yahoon uuden toimitusjohtajan Marissa Mayerin huhutaan harkitsevan syviä leikkauksia yhtiön videotuotantoon.

New York Times ilmoitti huhtikuussa, että se avaa omat videonsa vapaasti katsottaviksi – lehden artikkelit taas pysyvät maksumuurin takana. Edes mahtava NYT ei pystynyt tekemään videopalvelustaan niin kiinnostavaa, että kukaan siitä maksaisi.

LEHTIYRITYKSET POHTIVAT

Amazon hyökkää televisiomarkkinoille Television käyttö tableteilla mullistaa liikkuvan kuvan markkinat.

V

Teksti Tero Kuittinen

uoden 2015 keväällä Amazonin halvin tabletti maksaa vain sata euroa ja isolla näytöllä varustettu Amazon-puhelin on ilmainen sopimusasiakkaille. Pieni Amazon-digisovitin jakaa Amazonin omia ohjelmia.

Tuolloin näyttelijä Rooney Mara on Yhdeksän päivän kuningatar sata miljoonaa maksaneessa sarjassa, jossa 1500-luvun Lontoo on simuloitu pikkutarkasti. Lady Jane Greyn mestausta seuraa kahdeksan miljoonaa katsojaa. Eikä näitä sarjoja ei voi katsoa kukaan muu kuin Amazonin asiakas.

Miten tässä näin kävi?

Amazon oli ainoa yritys, joka uskalsi hyökätä tv-maailmaan kaikilla rintamilla juuri kun aika oli kypsä.

parhaana katseluaikana.

Samaan aikaan Applen ote lipsuu nopeammin kuin kukaan odotti: sen markkinaosuus tablettimyynnistä luiskahti vuoden alussa alle 40 prosenttiin. Samalla Amazonin maailmanlaajuinen markkinaosuus on ampaissut neljän prosentin pintaan.

Amerikassa se hätyyttää jo 20 prosenttia.

Amazon sihtailee sisältömarkkinoita ja myy rautaa nollamarginaalilla. Amazonin Kindle-tabletit tulevat hallitsemaan täysin Yhdysvaltain e-kirjamarkkinoita – ja tämä on se troijan hevonen, jolla Amazon ujuttaa halpatablettinsa amerikkalaisiin koteihin.

Apple hamuaa korkeaa katetta ja menettää joka kuukausi markkinaosuuttaan.

Rautaa nollakatteella

Moni sijoittaja tuskailee Amazonin kroonisen matalaa voittomarginaalia, mutta marginaalin pitää alhaalla tarkkaan harkittu strategia. Amazon tuhosi paperikirjakilpailijansa halvoilla kirjoilla.

Yhtiö ujuttaa videojakelupalvelun Amazon Prime -pakettinsa sisällä jenkkikuluttajille. Amazon Prime takaa ilmaisen ja nopean tilatun tavaran toimituksen kotiovelle; streaming video-palvelu tulee mukana ilman lisämaksua. ƪ ¡ on laajempi tarjonta elokuvia ja tv-sarjoja, mutta Amazonin halpa Kindle on ovela tapa livauttaa kirjojen ystäville videosisältöä.

Seuraavaksi Amazon tuo markkinoille

Amerikkalaiskuluttajien käyttäytyminen muuttuu nopeammin kuin kukaan osasi ennustaa. Yli 50 miljoonaa amerikkalaista käyttää tabletteja kello kahdeksan ja yhdeksän välillä illalla – ja tuo tunti kiinnostaa mainostajia kaikkein eniten.

Perinteisen televisiontöllötyksen lasku vain jyrkentyy. The Cosby Show keräsi aikanaan Amerikassa ruudun ääreen 30 miljoonaa katsojaa. Tänä vuonna The Big Bang Theory pääsee hädin tuskin 16 miljoonaan.

Katsojien huomio pirstaloituu. Moni istuu sohvalla ja näplää tablettinsa kanssa

Kilpailijat lakoon

digisovittimen ja omat tv-ohjelmansa. Oma laatikko avaa Amazonille uuden väylän koteihin – ja omat tv-ohjelmat nostaisivat Ƥ Ǥ Amazon on tuottanut jo 14 uutta tv-sarjan pilottia ja mittaa parhaillaan niiden suosiota yleisöpalautteen perusteella.

Amazonin taskut ovat niin syvät, että se voi halutessaan rahoittaa vaikka puoli Ǥ ƪ osoitti, että kuvio toimii: House of Cards -sarja maksoi alle sata miljoonaa euroa mutta nosti yhtiön markkina-arvoa parilla miljardilla.

Apple jäi tuskailemaan liian pitkäksi aikaa oman tv-strategiansa kanssa. Amazonilla onkin nyt mahdollisuus iskeä todella aggressiivisesti ja vyöryttää ulos entistä halvemmat tabletit, älypuhelimet, digisovittimet ja omat tv-sarjansa seuraavan kahdentoista kuukauden aikana.

Edessä on Amerikan – ja myöhemmin koko maailman – tv-markkoinoiden uusjako.

55

ANNAMARI TOLONEN

RAHASTOT

UUTTA. Asuntorahastot ovat mieltyneet uusiin ja uudehkoihin kohteisiin, joissa rahaa ei pala remontteihin.

Kämppiä 500 euron paloissa Alkuvuoden aikana perustetut uudet rahastot monipuolistavat rahastosijoittajan valinnanvaraa.

Perustarpeet on jo tyydytetty.

Teksti Karo Hämäläinen

J

otain uutta.

Alkuvuonna Suomeen perustettuja sijoitusrahastoja luonnehtii se, että ne täyttävät aiemman, jo varsin laajan rahastovalikoiman aukkoja.

Poikkeuksen tekee oikeastaan vain Taaleritehdas, jonka perustamien allokaatiorahastojen kaltaisia varainhoitorahastoja on tarjolla kaikilla laajaa asiakaskuntaa palvelevilla rahastoyhtiÜillä. Vaan ei vielä aiemmin Taaleritehtaalla.

Viime vuosina jonkinmoinen trendi on ollut sijoittaminen muualle kuin perinteisiin korko- ja osakekohteisiin. Raakaainerahastojen jälkeen sijoituskohteeksi ovat tulleet myÜs asunnot.

Ă&#x2026;landsbanken ostaa uusia kämppiä Puhtaimmin rahastomuotoista asuntosijoittamista edustaa Ă&#x2026;landsbanken Asuntora-

56 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

Yǧ SIJOITTAMINEN EI SOVI HĂ&#x201E;TĂ&#x201E;HOUSUILLE. hasto, joka sijoittaa pääasiassa uusiin vuokrayksiĂśihin ja -kaksioihin kasvukeskuksissa.

Tavallisesta kiinteistĂśsijoittajaksi ryhtyvästä yksityishenkilĂśstä rahaston sijoitusstrategia poikkeaa siinä, että kohteet ovat uusia ja että niitä on tarkoitus pitää enintään kymmenen vuotta. Lyhyellä pitoajalla vältetään pahimmat remonttikustannukset. Ă&#x2026;landsbankenin rahasto käyttää velkavipua â&#x20AC;&#x201C; velkarahaa voi olla enintään puolet salkun arvosta. Mukaan pääsee jo 500 euron panoksella, jolla ei pääkaupunkiseudulla irtoaisi kuin hädin tuskin neliĂśn kymmenesosa.

Osuuspankin OP-Vuokratuotto on kohdennettu hieman toisin kuin Ă&#x2026;landsbankenin rahasto. OP-Vuokratuoton vähimmäismerkintä on 30 000 euroa, mikä sekin on toki selvästi vähemmän kuin mitä kasvukeskusyksiĂśn hankkimiseen vaadittaisiin.

OP-Vuokratuotto poikkeaa myÜs sijoituskohteidensa puolesta kilpailijastaan, sillä se sijoittaa asuntoihin vain noin puolet varoistaan. 30 prosenttia se allokoi toimitiloihin ja 20 prosenttia rakennuttamiseen.

Alkuvaiheessa OP-Vuokratuotto-rahaston ytimen muodostaa OP-Henkivakuutus Oy:ltä ostettu noin 50 miljoonan euron asuntokanta, joka painottuu pääkaupunkiseudulle. 2000-luvulla rakennettujen kohteiden vuokrausaste on rahastoyhtiÜn mukaan keskimäärin 99 prosenttia.

EQ erikoistui hoivaan EQ oivalsi erikoisalakseen hoivakiinteistĂśt.

RAHASTOT

Fourton laajentaa oliivivyöhykkeelle Kevätkauden mielenkiintoisimpiin rahas-touutuuksiin kuuluvat omapäiseen osake-poimintaan erikoistuneen Fourtonin kaksii rahastolanseerausta.

Fourton Fiesta sijoittaa espanjalaisiin,, portugalilaisiin sekä italialaisiin yhtiöihin..

Yhtiövalinnassa painotetaan kansainväli-syyttä sekä toimintaa kehittyvillä tai kas-n vavilla markkinoilla. Aiemmin Fourton on poiminut osakkeita erityisesti saksaaa puhuvista maista. o Huhtikuussa perustettu Fourton Tempo puolestaan sijoittaa maailmanlaajuisestii eri sijoitusteemoihin. ”Teemoja voivat olla maat, toimialat,, sijoitustyylit tai muut yhtiöryhmät, joillaa on jokin yhtiöryhmän osakkeiden tuotto- Ƥ ¡ ¡ ¡dzǡ Ǥ Ǥ Osakkeiden lisäksi rahasto toteuttaa näke-myksiään myös pörssilistatuilla rahastoillaa eli etf:illä.

ALKUVUODEN AIKANA ALOITTANEET RAHASTOT Fourton Fiesta Fourton Tempo Nordea Maailma Osinko OP-Puhdas Vesi OP-Vuokratuotto SEB Företagsobligationsfond Flexibel SEK Säästöpankki High Yield Taaleritehdas Allokaatio 100 Taaleritehdas Allokaatio 25 Taaleritehdas Kehittyvät markkinat Taaleritehdas Korko Allokaatio Ålandsbanken Asuntorahasto Rahastoraportille lisätyt uudet rahastot tammi– huhtikuussa 2013. Lähde: Sijoitustutkimus.

RAHASTOVIERAS

Kaasumarkkinat ovat paikalliset Yhdysvaltain liuskekaasun povaillaan mullistavan maailman energiamarkkinat. Kuinka liuskekaasu vaikuttaa öljyn hintaan, FIM Saharan salkunhoitaja Hertta Alava?

Öljykeskustelussa mennään yleensä äärimmäisyydestä toiseen. Muutama vuosi sitten käytiin peak oill -keskus-keskustelua ja ennustettiin öljyn hinnan nousevan 200 dollariin. Tällä hetkellä ollaan toisessa ääripäässä ja ennustetaan liuskekaasun romahduttavan energian hinnan. Kumpikaan skenaario tuskin toteutuu.

Yhdysvalloille liuskekaasulöydöt ovat hyvin merkittäviä. Löydöt parantavat maan energiaomavaraisuutta ja energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä. Kaasumarkkinat ovat kuitenkin hyvin paikalliset, eikä tällä hetkellä ole näköpiirissä, että Yhdysvallat ryhtyisi merkittäväksi kaasunviejäksi.

Entä mikä on liuskekaasun merkitys Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan talouksille ja alueiden houkuttelevuudelle sijoituskohteena?

Persianlahdella energiaintensiivinen teollisuus käyttää paljon kaasua energianlähteenä ja hyötyy tuetusta hinnasta.

Yrit Yr itysten kannattavuus Yritysten onkin hyvin korkea.

Saudi-Arabiassa on myös liuskekaasuesiintymiä, joita ei ole vielä hyödynnetty. Myös öljyesiintymien yhteydessä esiintyvän maakaasun talteenotossa on parantamisen varaa. Tavoitteena on lisätä kotimaassa

kaasun käyttöä, jotta öljyä saadaan vientiin mahdollisimman paljon.

Hoitamasi FIM Sahara sijoittaa Lähiitään ja Afrikkaan. Onko jokin maa tai alue tällä hetkel hetkellä erityisen houkutteleva?

Saharan alueella on useita kiinnostavia maita. Dubaissa talous on hyvää vauhtia toipumassa vuoden 2008 kriisistä. Pankkien lluottotappiot ovat kääntyneet laskuun laskuun, rakennustoiminta on käynnis käynnistynyt uudestaan ja turismi kukoist kukoistaa. Saudi-Arabiassa odotetaan pörssin avautuvan ulkomaalaisil sijoittajille. FIM ulkomaalaisille on sijoittanut Saudi-Arabiaan jo 2010 mutta ulkomaavuodesta 2010, laisten osuus päivävaihdosta on prosen luokkaa. vielä prosentin m Afrikan maista kiinnostavin Nigeria jossa on tekeillä on Nigeria, ta monia talouden rakenteita parantav uudistuksia. parantavia Maa on mielenkiintoinen k myös kuluttajasektorin näköku näkökulmasta, kun noin mi 170 miljoonan asukkaan väestö vaurastuu vähitellen tellen.

Mitä aluetta välttelet?

Egyp Egyptissä meillä ei tällä hetk hetkellä ole sijoituksia maa epävarman talomaan ude udellisen ja poliittisen tilan tilanteen vuoksi.

Mitä olet ostanut viimek FIM Saharan meksi salkk salkkuun?

Terveydenhoitoalan yriTervey se Dubaista että tyksiä sekä Saudi-Ar Saudi-Arabiasta. Dubaissa on tehty lakiehdotus, jonka perusteel perusteella kaikilla työntekijöillä tulee olla sairausvakuut utus u Tällä hetkellä 75 vakuutus. prosentill prosentilla työntekijöistä ei ole vaku vakuutusta, joten jos uudistus ttoteutuu, sillä on positiivine positiivinen vaikutus terveyspalveluiden kysyntään.

KARO HÄMÄLÄINEN KAROLIINA PAAVILAINEN

Viime vuoden loppupuolella aloittanut eQ Hoivakiinteistöt (myös Finnreit Care) on Finnreit Rahastoyhtiön hallinnoima rahasto, joka sijoittaa hoivakoteihin, päiväkoteihin, sairaalohin, terveysasemiin ja muihin hoiva-alan kiinteistöihin.

EQ Hoivakiinteistöjen vähimmäismerkintä on tuhat euroa, mutta se on erikoisuutensa vuoksi suunnattu ennen muuta ammattisijoittajille.

Hätähousuille hoivakiinteistösijoittami-nen ei sovi. Pääomaa nakertaa jo sijoitus-vaiheessa kahden prosentin merkintäpalk-n kio, ja jos sijoituksensa lunastaa alle vuoden kuluessa, lunastuspalkkio on peräti neljää prosenttia pääomasta. Treidarin peliväli-neeksi rahasto ei tosin sovi muutenkaan:: rahasto on auki vain kaksi kertaa vuodessa..

57

KOLUMNI

JOUKO MARTTILA

Japani ampuu kovilla

M

aailmalla käydään valuuttasotaa.

Japani siirtyi singosta tykkiin, kun se päätti kaksinkertaistaa rahan määrän seuraavan kahden vuoden aikana. Nyt himoitaan sitä, mikä Â&#x2021;Â?Â?Â&#x2021;Â? Â&#x160;Â&#x2039;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2039;Ǥ Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2014; Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;ÇŚÂ&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â?Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2021;Â? yritetään pyĂśräyttää käyntiin setelipainon avulla. Keskuspankki ei vain osta valtion velkaa, vaan tyĂśntää Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2022;ÂĄÂĄ Â&#x201D;Â&#x192;Â&#x160;Â&#x192;Â&#x192; Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x192;Â?Â?Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2039;Â? Â&#x152;Â&#x192; Â?Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Ă&#x161;Â&#x2039;Â&#x160;Â&#x2039;Â?Ǥ Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â? toivotaan pistävän vauhtia kulutukseen ja investointeihin.

Rahan määrän kasvu näkyy kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla. Jenin arvo suhteessa euroon ja dollarin on pudonnut puolessa vuodessa kolmisenkymmentä prosenttia. Japanin vientiteollisuus kiittää. Samuraiden setelielvytys on tehnyt Tokion pÜrssistä maailman parhaiten tuottaneen arvopaperimarkkinan. Sen mitä jeni on laskenut, pÜrssikurssit ovat nousseet.

Sodankäynnin hyÜkkäysvaihe näyttää japanilaisittain hyvältä, mutta historia huomattavasti synkemmältä. Japani on jatkanut setelielvytystä jo kaksi vuosikymmentä, mutta Nikkei-indeksi ei ole kiivennyt edes puoliväliin vuoden 1990 huipputasostaan. Sen sijaan talouskasvu on pysähtynyt ja Japanin valtionvelka moninkertaistunut.

Historian opetuksista huolimatta Yhdysvallat seuraa setelipainon pyÜrittäjänä Japanin esimerkkiä. Keskuspankki Fed on vuoden 2008 jälkeen ampunut muutaman kerran singolla ja kolminkertaistanut liikkeessä olevan rahan määrän. Japaniin verrattuna amerikkalaiset ovat vielä valuuttasodan alokkaita, sillä kansantalouden kokoon suhteutettuna japanilaisten setelielvytys on määrältään kaksinkertainen.

Valuuttasotaa käydään kovilla panoksilla, mutta Eurooppa kaivaa vasta kumipäitä esiin. Euroopan keskuspankki on laskenut ohjauskorkoa tahmeasti, eikä rahan määrän anneta kasvaa, vaikka EKP:n tase pullistelee valtioiden velkakirjoja ja pankeille tarjotaan rajattomasti halpakorkoista tukilainaa.

Valuuttasodan asemiinajossa EKP:n olisi pitänyt jo painaa korot nollaan ja antaa rahan määrän kasvaa.

Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018; Â&#x2021;Â&#x2039; Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2039; Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x192; Â?Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x203A;Â?Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â? Â?Â&#x2021;Â&#x201D;Â?Â?Â&#x2021;Â&#x152;ÂĄÇĄ Â&#x2020;Â&#x2021;ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018; Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2039; Â&#x160;Â&#x2039;Â?Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x152;Â&#x2021;Â? Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2022;Â?Â&#x2014;Â?Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x201D;Â&#x2021; Â&#x2014;Â&#x160;Â?Â&#x192;Â&#x192; Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x203A;Â&#x2039;sesti euroalueen kriisimaita. Vahva euro heikentää eurooppalaisen teollisuuden hintakilpailukykyä.

LÜysä raha menee investointien sijasta osakkeisiin ja valtionlainoihin.

Keskuspankkien varallisuus on paisunut seteli-

58 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

Kirjoittaja seuraa kolumnien välissä taloutta blogissaan http://taloudentulkki.com

painon avulla historiallisiin mittoihin. Velkakirjoja ja muita omaisuuseriä on kertynyt niin paljon, että ne vastaavat jo 20â&#x20AC;&#x201C;30 prosenttia kunkin valuutta-alueen kokonaistuotannosta. Koskaan aiemmin keskuspankit eivät ole keränneet tällaisia riskikeskittymiä. Jos omaisuusarvot romahtavat, keskuspankit kirjaavat valtavat tappiot. Romahdusvaara paisuu sitä mukaa, mitä enemmän rahaa markkinoille tyĂśnnetään.

Nollakorkomaailmassa puhutaan jopa korkojen painamisesta negatiiviseksi, jotta raha liikkuisi oikeaan Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2014;Â?Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192;Â? Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2039; Â?Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2021;Â? Â&#x152;Â&#x192; Â&#x2039;Â?Â&#x2DC;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x160;Â&#x2039;Â?Ǥ Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018; keventäisi mukavasti velkataakkaa, mutta kaikki eivät voi voittaa. Valuuttasodan todennäkĂśisin häviäjä tällä hetkellä on hidasliikkeinen euro.

EKP:n liipaisinsormi on jäykistynyt, koska se pelkää setelielvytyksen pidemmän aikavälin vaikutuk-

VALUUTTASODAN TODENNĂ&#x201E;KĂ&#x2013;ISIN HĂ&#x201E;VIĂ&#x201E;JĂ&#x201E; ON HIDASLIIKKEINEN EURO. sia. Jossain vaiheessa erityisesti velkakirjasijoittajia Â&#x192;Â&#x17D;Â?Â&#x192;Â&#x192; Â?Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x192; Â&#x160;Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x2039; Â&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192; Â&#x152;Â&#x192; Â?Â&#x2018;Â&#x201D;Â?Â&#x2018;Â&#x152;Â&#x2021;Â? Â?Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Ǥ Â&#x2014;Â? Â&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;ÇŚÂ&#x2018;Â&#x2020;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2013; Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x160;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013;ÇĄ Â&#x2DC;Â&#x2021;Â&#x17D;Â?Â&#x192;Â?Â&#x2039;Â&#x201D;Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x152;Â&#x2021;Â? hinnat laskevat. Keskuspankit ovat silloin pulassa, kun tasearvot sulavat ja korkoja pitää nostaa kesken talouden elpymisen.

Keskuspankkiirit sanovat, että poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Vanhat totuudet talouden lainalaisuuksista on setelipainojen pyÜrityksessä käännetty päälaelleen. Tuhlaus ja ylivelkaantuminen johtivat ennen tuhon tielle, nyt niiden uskotaan vievän takaisin vaurauteen.

Osakesijoittajan kannalta tilanne näyttää toistaiseksi hyvältä, sillä keskuspankkiraha pĂśnkittää kurssinousua. Suurimmat riskit ovat uuden varallisuusÂ?Â&#x2014;Â&#x2019;Â&#x17D;Â&#x192;Â? Â&#x2022;Â&#x203A;Â?Â&#x2013;Â&#x203A;Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â? Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2039; Â&#x2DC;Â&#x2021;Â&#x17D;Â?Â&#x192;ÇŚ Â&#x152;Â&#x192; Â&#x2020;Â&#x2021;ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â?Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2021;Â? syveneminen.

Jos uskoo, että valuuttasodasta selvitään kohÂ&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192; Â&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192; Â&#x152;Â&#x192; Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x2022; Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x2020;Â&#x192;Â&#x192;Â? Â&#x2022;Â&#x203A;Â&#x2DC;Â&#x2021;Â?Â&#x2021;Â&#x2DC;ÂĄÂ&#x2022;Â&#x2013;ÂĄ velkakierteestä huolimatta oikeille raiteille, rahat Â?Â&#x192;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192; Â&#x2019;Â&#x2039;Â&#x2013;ÂĄÂĄ Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x192;Â?Â?Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x192;Ǥ Â&#x2018;Â&#x2022; Â&#x2021;Â&#x2019;ÂĄÂ&#x2039;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x2021;ÇĄ Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2013;ÂĄ Â&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018; karkaa käsistä, kulta ja kiinteistĂśt ovat kenties paras vaihtoehto. Jos pelkää, että Japani ampuu itseään Â&#x152;Â&#x192;Â&#x17D;Â?Â&#x192;Â&#x192;Â? Â&#x152;Â&#x192; Â&#x2020;Â&#x2021;ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018; Â&#x2022;Â&#x203A;Â&#x2DC;Â&#x2021;Â?Â&#x2021;Â&#x2021;ÇĄ Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x2013; Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2021;Â&#x160;Â&#x2020;Â&#x2018;Â&#x2013; ovat vähissä.

TAULUKOT

TAULUKOT 60 TULOSENNUSTEET Ennusteet laskussa suomalaisyhtiÜillä

62 POHJOISM AISET

TULOSENNUSTEET

63 EUROOPPAL AISET

TULOSENNUSTEET

Banco Santander osinkohirmuna

64 Y HDYSVALTAL AISET

TULOSENNUSTEET

65 PARH A AT R AH ASTOT PYN Eliten tuotot häikäisevät

66 ǧ

Hurja keväinen osakeralli EUROOPAN SUHDANNETILANNE on synkkä eikä Yhdysvalloissakaan talouskasvu yllä pitkän ajan trendin tasolle.

Osakesijoittajia se ei haittaa. Toukokuun alkupuoliskolla tärkeimmät pÜrssiindeksit saavuttivat uudet ennätyslukemansa Yhdysvalloissa ja Saksassa.

Britanniassa ja Japanissa kurssitasot kipusivat viiden vuoden huippuihinsa.

Mistä moinen optimismi?

Klassinen vastaus kuuluisi, että osakemarkkinat hinnoittelevat tulevaisuutta eivätkä nykyhetkeä. PĂśrssit ennakoivat talouden käänteitä 6â&#x20AC;&#x201C;12 kuukauden perspektiivillä.

Aivan näin helppoon selitykseen ei kannata tyytyä. Osakkeiden hinnoissa on yllin kyllin keskuspankkien tarjoamaa dopingia. Tärkeimmät keskuspankit painavat rahaa surutta, ja likviditeetin kasvu pÜnkittää pÜrssikursseja. Varsinkin, kun vaihtoehtoisista korkosijoituksista on vaikea nyhtää kunnon tuottoja.

Onko kurssirallissa jo ylilyĂśnnin ma-

67 GURUSALKUT

Â?Â&#x2014;Â&#x192;ÇŤ Â&#x160;Â&#x2021;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â? Â&#x2030;Â&#x201D;Â&#x192;Â&#x192;Ƥ Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192; Â?Â&#x192;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x17D;Â?Â&#x192;Â? tärkeimmän osakeindeksin S&P 500:n liikkuneen koko kuluvan vuoden sadan päivän liukuvan keskiarvonsa yläpuolella.

Teknisessä mielessä ei todellakaan ole aihetta puhua osakkeiden alennusmyynnistä.

S&P 500:n tämän vuoden tulosennusteista laskettu p/e-luku asettuu viidentoista tuntumaan, mikä on lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Voi hyvinkin kuvitella, että epävarmassa taloustilanteessa osakkeiden arvostustasot liikkuisivat maltillisemmissa lukemissa, elleivät keskuspankit tukisi elvytyspolitiikallaan rahoitusmarkkinoita.

Osakemarkkinoiden pelkokertoimena käytetty VIX-indeksi kertoo sekin sijoittajien huolettomasta suhtautumisesta tulevaan. Toukokuun puolivälissä VIX oli kahdentoista lukemissa, kun viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden keskiarvo on kahdenkymmenen yläpuolella.

TOMMI MELENDER

JENKKIOSAKKEET ĆŹ ÍĄÍ&#x153;Í&#x153; ǧindeksi

68 KOROT JA L AINAT EKP sijoittajien hampaissa

5/2013

100 päivän liukuva keskiarvo

2 000

69 ǧ

M A AILM A NTALOUS

70 OSINGOT JA TUOTOT 1 500

1 000 2010

2011

2012

2013

LĂ&#x201E;HDE: FACTSET

Ostotarjous siivittää Stonesoftin tuottoja

59

TAULUKOT

OLVI KASVATTI ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihtoaan 20 prosenttia ja liikevoittoaan 83 prosenttia. ”Liikevaihto kasvoi kaikilla konsernin toiminta-alueilla. Parhaiten myyntivolyymi, liikevaihto ja liikevoitto paranivat kotimaassa”, toimitusjohtaja Lasse Aho kommentoi osavuosikatsauksessa.

Baltian ja Valko-Venäjän vertailukelpoisen liikevoiton laskua selittivät osaltaan paikalliset alkoholilainsäädännön muutokset.

Olvia seuraavat analyytikot ovat osavuosikatsauksen jälkeen nostaneet voittoennusteitaan. Factsetin konsensusennuste odottaa

OUTI TÖRMÄLÄ

Olvilla menee lujaa yhtiöltä tänä vuonna 19 prosenttia parempaa tulosta kuin ennen tammi–maaliskuun lukujen julkistusta. Yhdelläkään toisella Helsingin pörssin yhtiöllä voittoennusteet eivät ole tuloskauden jälkeen nousseet yhtä rivakasti.

Virallisesti Olvi ohjeistaa tälle vuodelle myyntivolyymien suotuisaa kehitystä ja vertailukelpoisen liikevoiton paranemista.

Factsetin konsensusennuste arvioi osakekohtaisen tuloksen kasvavan 35 prosenttia 1,67 euroon.

TOMMI MELENDER

Olvin toimitusjohtaja Lasse Aho

KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2012

Yhtiö ▲ ■

Affecto Ahlstrom

▲ ▼

ENNUSTEET 2013

osake- voitto tulos/ kurssi ennen 14.5. veroja osake euroa 2013 meur

voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

ENNUSTEET 2014

p/e

p/b

Voitto tulos/ osinko/ ylin ev/ ennen alin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

4,22 11,51

10,0 -5,7

0,36 -0,43

12,5 7,0

11,6 0,0

13,4 26,0

0,43 0,09

0,20 9,8 0,50 127,9

1,2 1,1

14,5 29,0

13,6 21,4

16,3 34,6

0,50 0,34

0,24 0,50

Aktia

6,97

65,3

0,59

63,4

60,0

66,8

0,68

0,40

10,2

0,7

Alma Media

3,41

23,8

0,22

27,0

22,0

29,0

0,27

0,10

12,6

2,8

8,4

65,3

63,6

67,0

0,75

32,0

21,0

36,5

0,32

▼

Amer Sports

13,70

81,9

0,48

142,5

127,0

154,4

0,91

0,40

15,1

2,0

9,8

170,4

136,6

190,0

▼

Apetit

16,10

7,9

1,07

10,0

8,2

12,0

1,20

0,95

13,4

▼

Aspo

5,57

7,0

0,37

9,7

9,1

10,0

0,26

0,42

21,5

0,7

6,2

11,0

9,3

2,1

12,0

17,1

16,0

▼

Atria

6,55

19,0

0,35

24,0

21,2

28,5

0,62

0,25

10,6

0,4

6,1

29,6

■

Basware

19,02

8,4

0,46

8,7

7,0

9,0

0,56

0,31

33,8

2,3

14,3

16,7

▼

Capman

0,84

2,7

0,00

5,9

0,7

11,1

0,04

0,03

▼

Cargotec

23,65

122,2

1,45

130,3

113,7

150,3

1,54

0,74

19,5

1,0

21,0

11,7

15,3

1,1

9,3

164,7

▲

Citycon

2,53

68,0

0,24

91,4

79,0

127,2

0,19

0,15

13,2

0,9

17,3

91,8

65,3

▼

Comptel

0,45

-14,0

-0,12

4,4

3,5

5,1

0,03

0,02

16,1

1,6

5,1

6,9

5,7

9,1

▼

Cramo

9,99

44,0

0,93

47,8

39,1

57,0

0,91

0,45

11,0

0,8

4,7

56,5

51,0

71,0

▼

Digia

3,20

5,6

0,26

7,0

6,7

10,0

0,24

0,10

13,2

1,4

7,2

11,8

8,0

15,0

0,40

▼

Elisa

14,49

269,0

1,33

256,4

224,0

271,7

1,25

1,28

11,6

2,7

6,8

264,4

201,0

304,9

1,34

■

Etteplan

3,09

8,0

0,29

8,0

8,0

8,0

0,29

0,15

10,7

2,2

6,3

9,0

9,0

10,0

▼

F-Secure

1,69

20,0

0,09

27,6

26,6

30,1

0,13

0,07

13,0

3,4

6,5

32,3

30,0

▼

Finnair

2,62

0,02

39,1

33,0

56,9

0,19

0,10

13,9

0,4

3,1

55,0

▲

Fiskars

17,58

113,5

2,08

116,8

100,2

121,0

1,16

0,68

15,2

2,2

16,7

▲

Fortum

14,73

1 575

1,59

1 514

1 305

1 665

1,30

1,00

11,3

1,2

8,6

▼

HKScan

3,80

12,6

0,28

17,0

15,0

30,0

0,25

0,14

15,2

0,5

▼

Huhtamäki

15,24

141,2

1,21

150,0

135,6

159,8

1,20

0,60

12,7

▼

Kemira

11,73

88,4

0,77

141,8

105,5

184,0

0,84

0,55

▼

Kesko

23,64

223,0

1,50

239,5

228,8

258,0

1,59

1,23

▲

Kone

68,65

804,4

2,34

974,4

897,0

1 027

2,86

▼

Konecranes

27,83

124,1

1,46

133,3

129,0

159,4

▼

Lassila & Tikanoja

13,95

43,0

0,89

48,2

43,0

50,5

▼

Lemminkäinen

15,25

30,2

0,83

30,0

26,9

▼

Metsä Board

2,70

175,4

0,13

59,9

30,8

▲

Marimekko

10,79

1,4

0,14

1,4

1,0

2,0

0,14

0,25

▼

Metso

32,07

550,5

2,49

569,2

522,0

645,0

2,64

1,85

■

Neste Oil

12,07

233,0

0,61

373,1

261,8

476,4

1,15

0,41

▼

Nokia

2,94

-215,0

-0,17

293,4

-762,0

1 410

▼

Nokian Renkaat

33,28

387,7

2,46

420,1

391,2

449,1

▼

Okmetic

▲

Olvi

▼

Oriola-KD

▲

Orion

▼

Outokumpu

ev/ p/b ebitda

8,4 33,9

1,1 1,1

0,43

9,3

0,7

0,25

10,6

2,5

7,2

1,09

0,50

12,6

1,8

8,6

13,0

1,32

1,00

12,2

0,7

5,7

17,3

0,44

0,42

12,6

2,0

9,5

24,5

36,1

0,77

0,30

8,5

0,4

5,6

14,3

21,8

0,96

0,49

19,8

2,2

9,2

9,4

14,1

0,09

0,06

9,3

0,9

9,5

140,0

203,7

1,95

0,90

12,1

1,1

7,6

154,6

0,19

0,15

13,2

0,9

16,4

0,04

0,02

10,8

1,5

3,8

1,12

0,50

8,9

0,8

4,3

0,13

8,0

1,1

5,3

1,30

10,8

2,7

6,7

0,35

0,17

8,8

2,0

5,4

35,4

0,15

0,07

11,3

3,0

5,4

52,0

72,4

0,35

0,10

7,5

0,4

2,8

126,8

120,9

130,0

1,31

0,73

13,4

2,0

15,7

1 504

1 068

1 692

1,27

1,00

11,6

1,2

8,6

5,4

37,1

26,0

51,0

0,52

0,18

7,3

0,5

4,7

1,9

7,7

171,6

154,0

175,0

1,34

0,65

11,4

1,7

7,0

14,0

1,4

8,0

193,5

169,5

211,0

1,01

0,58

11,7

1,3

7,0

14,9

1,0

6,3

274,0

260,0

292,0

1,88

1,30

12,5

1,0

5,8

1,90

24,0

8,2

16,5

1 094

988,0

1 176

3,17

2,10

21,7

7,2

14,6

1,65

1,10

16,8

3,3

10,6

168,6

146,0

189,7

2,01

1,20

13,8

3,2

9,2

0,96

0,65

14,5

2,2

6,5

53,5

52,0

56,0

1,08

0,73

13,0

2,1

6,0

48,0

1,19

0,65

12,8

0,7

6,9

45,0

30,3

59,4

1,70

0,80

9,0

0,6

5,3

70,7

0,13

0,06

20,8

1,0

6,4

65,7

40,0

117,2

0,16

0,08

17,2

1,0

6,2

77,1

3,0

16,5

4,0

3,9

4,6

0,40

0,34

27,0

2,8

11,0

12,2

2,1

6,7

583,8

490,3

699,0

2,70

1,90

11,9

2,0

6,4

10,5

1,1

6,2

395,7

280,2

531,0

1,18

0,50

10,2

1,0

5,9

0,01

0,00 385,2

1,4

5,0

923,5

-599,8

2 574

0,14

0,00

21,8

1,4

3,3

2,61

1,68

2,8

7,9

476,7

419,8

520,7

2,93

1,93

11,4

2,5

7,1

12,7

6,0 10,0

p/e

4,7 8,7

4,54

7,6

0,30

5,4

3,8

7,0

0,25

0,20

18,4

1,3

7,4

9,2

8,4

10,1

0,40

0,30

11,3

1,2

4,8

23,51

32,2

1,24

41,8

35,0

46,2

1,67

0,65

14,1

2,9

9,5

45,5

36,0

47,8

1,82

0,70

12,9

2,5

8,5

2,35

21,5

0,11

28,5

21,6

34,4

0,15

0,10

16,2

1,1

6,8

46,0

35,3

59,2

0,25

0,12

9,4

1,0

5,4

21,52

279,2

1,48

265,0

251,0

286,4

1,38

1,20

15,6

5,7

9,9

232,2

187,9

274,0

1,25

1,10

17,3

5,6

11,0

0,62

-523,0

-0,29

-372,0

-540,0

-256,6

-0,14

0,00

0,5

26,2

16,5

-301,1

94,8

0,01

0,00

68,4

0,5

8,6

60 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

TAULUKOT

Outokummun korpivaellus jatkuu TOISTAKYMMENTĂ&#x201E; HELSINGIN pĂśrssin yhtiĂśtä teki viime vuonna tappiollisen osakekohtaisten tuloksen.

Jos Factsetin kokoamat ennusteet osuvat oikeaan, tänä vuonna tuo joukko supistuu tuntuvasti. Vain kolme yhtiÜtä jää rupusakkiin: Outokumpu, Talvivaara ja Ruukki Group.

Kolmikosta Ruukki Group ei ole mukana oheisessa taulukossa, koska sille on tietokannassa vain yksi tulosennuste eikä konsensusnäkemystä näin synny. Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2018;Â?Â&#x2014;Â?Â&#x2019;Â&#x2014;Â&#x192; Â&#x152;Â&#x192; Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x192;Â&#x192; Â&#x203A;Â&#x160;Â&#x2020;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;ÂĄÂĄ Â&#x2019;Â&#x2021;rusteollisuus-toimialan lisäksi se, että ne ovat joutuneet käymään omistajiensa kukkaroilla.

ENNUSTENOSTOT Ennusteen nousu, %

19,2 %

Valtion omistusyhtiĂś Solidium on syytänyt rahaa kummallekin. Â&#x2021;Â&#x201D;ÂĄÂ&#x2022;Â&#x203A;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2039;Ă&#x161; Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2018;Â?Â&#x2014;Â?Â?Â&#x2014;Â? Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x160;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x192; Â&#x2018;Â? Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192; Â&#x2022;Â&#x203A;Â?Â?Â?ÂĄÂĄ Â?Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x192;Ǥ Â&#x2021;Â? Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x192;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2018;Â&#x160;tainen tulos oli voitollinen nousukauden huipulla 2007, mutta sen jälkeen on tullut pelkkää miinusta. Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â?Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x2013; Â&#x2018;Â&#x2020;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013; Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2018;Â?Â&#x2014;Â?Â?Â&#x2014;Â? eps-tappion puolittuvan tänä vuonna 14 senttiin. Ensi vuonna analyytikot uskovat yhtiĂśn vihdoin pääsevän jo sentin verran voitolle.

OLVI

18,2 % TECHNOPOLIS

14,3 % SRV

9,6 %

TOMMI MELENDER

MARIMEKKO

7,2 % CITYCON

YhtiĂś

ENNUSTEET 2013

osake- voitto kurssi ennen 14.5. veroja

tulos/ osake euroa

voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

ENNUSTEET 2014

p/e

p/b

Voitto tulos/ osinko/ ylin ev/ ennen alin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

p/e

p/b

ev/ ebitda

2013

meur

â&#x2013;ź

Outotec

11,56

179,8

0,71

206,2

187,9

221,4

0,81

0,33

14,3

3,7

7,5

213,7

165,5

231,0

0,84

0,34

13,7

3,2

7,0

â&#x2013;˛

PKC Group

19,80

39,0

1,12

45,5

41,0

49,0

1,59

0,80

12,5

2,4

5,5

56,0

55,0

70,2

1,85

0,95

10,7

2,1

4,7

â&#x2013;˛

Pohjola

13,20

374,0

0,90

450,5

438,0

497,0

1,09

0,56

12,2

1,4

468,5

427,0

500,0

1,16

0,61

11,4

1,4

â&#x2013;ź

Ponsse

6,07

20,8

0,44

14,1

13,5

19,0

0,37

0,26

16,4

2,5

10,2

21,8

17,9

26,0

0,58

0,30

10,4

2,2

6,8

â&#x2013;ź

PĂśyry

4,37

-8,3

-0,41

17,7

13,5

22,0

0,19

0,05

22,5

1,9

11,3

30,5

27,0

33,0

0,33

0,10

13,4

1,7

7,5

â&#x2013;ź

Raisio

3,50

32,0

0,18

39,7

39,2

42,0

0,20

0,13

17,5

1,6

9,9

45,7

44,4

47,2

0,22

0,14

15,6

1,6

8,9

â&#x2013;ź

Ramirent

7,27

82,9

0,59

81,2

74,0

89,0

0,56

0,35

13,0

2,0

4,7

88,1

81,8

113,0

0,63

0,36

11,5

1,9

4,5

â&#x2013;ź

Rapala

4,80

21,5

0,26

24,5

23,2

25,7

0,35

0,25

13,7

1,4

8,1

27,0

26,0

28,8

0,38

0,26

12,8

1,3

7,5

â&#x2013;ź

Rautaruukki

5,06

-136,9

-0,83

4,0

-52,0

42,3

0,02

0,20 253,0

0,7

7,9

58,4

24,5

102,0

0,30

0,20

17,0

0,7

6,1

â&#x2013;˛

Revenio

6,86

4,7

0,59

5,6

5,1

6,0

0,63

0,35

10,9

2,9

7,2

6,5

6,0

7,0

0,64

0,40

10,7

2,7

5,9

â&#x2013;ź

Sampo

31,84

1 616

2,51

1 585

1 507

1 708

2,46

1,45

12,9

1,7

12,3

1 684

1 468

1 877

2,62

1,55

12,2

1,6

11,4

â&#x2013;ź

Sanoma

6,97

170,7

0,78

110,5

82,8

169,7

0,60

0,50

11,6

0,9

4,8

156,0

140,0

198,0

0,70

0,50

9,9

0,9

4,6

â&#x2013;ź

Sponda

4,18

108,8

0,37

113,0

91,4

155,5

0,32

0,18

13,0

0,8

17,2

117,0

94,5

186,2

0,33

0,19

12,7

0,8

16,3

â&#x2013;˛

SRV

3,26

2,8

0,02

16,0

12,0

24,8

0,24

0,10

13,6

0,5

14,6

14,7

10,3

39,0

0,30

0,12

10,9

0,5

14,7

â&#x2013;ź

Stockmann

11,87

55,0

0,74

51,9

43,0

72,0

0,55

0,50

21,6

1,0

10,8

79,5

64,0

102,0

0,85

0,65

14,0

0,9

9,4

â&#x2013;ź

Stora Enso

5,77

481,7

0,33

270,1

160,0

451,7

0,32

0,30

18,0

0,8

7,0

493,9

351,1

594,0

0,50

0,30

11,6

0,8

6,1

â&#x2013;ź

Talentum

1,10

-1,1

-0,01

3,2

2,6

5,0

0,06

0,05

18,3

2,3

9,2

5,3

4,1

6,0

0,10

0,06

11,4

2,0

6,6

â&#x2013;ź

Talvivaara

0,18

-128,9

-0,10

-73,4

-114,0

-47,0

-0,03

0,00

0,7

39,1

32,8

-19,0

58,0

0,01

0,00

18,3

0,7

6,3

â&#x2013;˛

Technopolis

4,60

34,0

0,37

53,0

46,0

56,6

0,47

0,21

9,8

0,8

15,8

51,8

45,0

55,0

0,50

0,22

9,2

0,7

14,3

â&#x2013;˛

Teleste

4,10

10,1

0,38

11,7

10,4

12,0

0,45

0,20

9,1

1,2

4,9

15,0

14,2

17,4

0,61

0,26

6,7

1,0

3,8

â&#x2013;ź

Tieto

16,60

56,7

1,30

134,0

114,1

158,0

1,48

0,90

11,2

2,0

5,3

148,6

125,8

169,8

1,66

1,00

10,0

1,9

4,8

â&#x2013;˛

Tikkurila

17,35

66,6

0,92

70,8

66,0

75,2

1,16

0,80

15,0

3,4

8,6

74,5

67,0

77,8

1,23

0,86

14,1

3,1

8,0

â&#x2013;ź

UPM-Kymmene

8,44

447,0

0,70

493,3

360,0

597,0

0,79

0,60

10,7

0,6

6,7

612,9

407,0

746,4

0,89

0,60

9,5

0,6

5,9

â&#x2013;ź

Uponor

12,38

49,4

0,45

56,0

52,0

62,0

0,52

0,42

24,0

4,1

10,8

73,1

64,5

93,0

0,69

0,48

17,9

3,9

8,7

â&#x2013;ź

Vacon

54,11

36,8

1,70

46,0

40,0

48,7

2,14

1,20

25,3

6,7

13,8

58,1

48,0

68,6

2,70

1,37

20,0

5,6

11,4

â&#x2013;˛

Vaisala

22,00

29,1

1,19

32,4

31,5

33,0

1,24

0,90

17,7

2,3

7,4

35,9

35,7

38,9

1,41

0,93

15,6

2,1

6,5

â&#x2013;˛

Wärtsilä

38,65

456,5

1,72

545,1

510,9

589,0

2,05

1,10

18,8

3,8

11,6

608,4

534,7

663,5

2,36

1,20

16,4

3,4

10,4

â&#x2013;ź

YIT

15,42

238,0

1,43

235,7

222,6

265,0

1,40

0,80

11,0

1,7

8,9

284,0

265,2

321,1

1,69

0,90

9,1

1,6

7,4

ENNUSTEIDEN PERUSTEET ARVOPAPERIN tulosennustetaulukossa ilmoi-

tetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännÜlliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiÜiden tulokset.

Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä.

â&#x2013;˛ â&#x2013;

Č&#x2C6; Çł Â&#x17D;Â&#x2039;Â?Çł Â&#x152;Â&#x192; ÇłÂ&#x203A;Â&#x17D;Â&#x2039;Â?Çł Â&#x2039;Â&#x17D;Â?Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013; Â?Â&#x2014;Â?Â&#x192;Â?Â&#x192; Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2021;Â? ennusteiden ääriarvot. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. Č&#x2C6; Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2018;Â&#x2022;Č&#x20AC;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x192;Â?Â&#x2021;ÇŚÂ&#x17D;Â&#x2014;Â?Â&#x2014; Â?Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2018; Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x192;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â? tuloksen verojen jälkeen. Č&#x2C6; Č&#x20AC;Â&#x2021;ÇŚÇĄ Â&#x2019;Č&#x20AC;Â&#x201E;ÇŚ Â&#x152;Â&#x192; Â&#x2021;Â&#x2DC;Č&#x20AC;Â&#x2021;Â&#x201E;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2020;Â&#x192;ÇŚÂ?Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â&#x2013; Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2022;Â?Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192;Â? taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta.

â&#x2013;ź

tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut

61

" ÇŁ

TULOKSET 2012

TAULUKOT

Kallista viinaa Britanniasta BRITTILÄINEN DIAGEO on viime vuosina keskittynyt olennaiseen eli alkoholijuomiin.

Viinaksiin liittymättömät bisneksensä, kuten Burger Kingin, se on myynyt ja hankkinut tilalle lisää kansainvälisiä juomabrändejä, etenkin sellaisia, joilla on vahva jalansija kehittyvissä maissa.

Kasvusatsaukset ovat tuottaneet tulosta

ja nostaneet Diageon maailman suurimmaksi alkoholiyhtiöksi.

Kehittyvien maiden merkitys tuskin ainakaan vähenee, kun Ivan Menezes nousee toimitusjohtajaksi kolmetoista vuotta Diageota luotsanneen Paul Walshin tilalle. Juuri Menezes on ollut avainhahmo kasvumarkkinoiden valloittamisessa.

Osakkeen arvostuskertoimien perusteella sijoittajat odottavat vahvan tuloskehityksen jatkumista. Facstetin konsensusennusteella Diageon tämän vuoden p/e-luku liikkuu kahdessakymmenessä ja velkaisuuden huomioiva ev/ebitda-luku viidessätoista. Halpaa viskiä ei Diageo osakesijoittajalle tarjoa.

TOMMI MELENDER

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011

Yhtiö

ENNUSTEET 2012

osake- markkinaarvo, kurssi 14.5.2013 MK

tulos/ osake KR

tulos/ osake KR

voitto ennen veroja,

p/e

ENNUSTEET 2013

ev/ ebitda

tulos/ osake KR

voitto ennen veroja MK

p/e

4,0

12,04

25 869

19,5

4,3

7,71

41 129

10,2

3,7

5,74

25 248

14,3

6,2

14,21

19 591

11,5

osinkotuotto, %

MK

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

RUOTSI Hennes & Mauritz

235,00

388 941

10,19

10,63

23 089

22,1

Nordea

78,35

317 313

6,95

6,89

37 106

11,4

Ericsson

81,95

270 156

3,55

4,94

20 239

16,6

Swedbank

163,70

210 418

12,19

13,75

19 032

11,9

Atlas Copco

173,00

204 914

11,43

10,78

17 710

16,0

10,0

3,5

11,57

19 040

14,9

9,2

3,8

Volvo

93,50

199 007

5,44

4,56

12 967

20,5

8,2

3,2

8,10

23 256

11,5

5,8

3,7

TeliaSonera

45,02

194 940

4,59

4,15

24 031

10,8

7,1

6,7

4,32

25 557

10,4

6,9

6,7

294,70

187 098

23,11

21,57

17 653

13,7

3,9

22,75

18 649

13,0

69,90

153 279

5,51

5,74

15 699

12,2

4,3

6,11

16 786

11,4

Investor

197,60

150 174

31,83

10,17

6 805

19,4

21,6

4,0

8,88

8 325

22,3

18,8

4,6

SCA

175,00

123 275

6,34

9,34

7 972

18,7

10,4

2,7

10,90

10 092

16,1

9,1

2,9

Sandvik

94,65

118 727

6,51

6,43

10 847

14,7

8,2

4,0

7,59

13 041

12,5

7,0

4,2

Scania

142,50

111 941

8,31

8,70

9 390

16,4

8,9

3,3

10,35

11 193

13,8

7,5

3,6

Assa Abloy

269,90

100 094

13,84

14,80

7 286

18,2

12,5

2,0

16,40

8 081

16,5

11,1

2,2

SKF

160,70

73 171

10,37

10,44

6 477

15,4

8,6

3,7

12,62

8 304

12,7

6,9

4,0

Hexagon

199,90

70 693

8,66

9,85

4 295

20,3

14,3

1,4

11,23

4 911

17,8

12,6

1,5

Alfa Laval

148,80

62 415

7,61

7,96

4 451

18,7

11,8

2,5

8,81

4 949

16,9

10,5

2,7

Electrolux

177,80

54 962

9,06

11,91

4 278

14,9

7,3

3,8

15,53

5 677

11,4

6,1

4,2

Tele2

115,10

51 943

7,30

4,29

2 373

26,8

9,6

4,3

4,90

2 855

23,5

9,1

4,8

Skanska

119,30

50 094

6,90

8,39

4 771

14,2

8,1

5,2

9,10

4 977

13,1

7,9

5,4

Swedish Match

241,80

49 811

14,25

13,82

3 449

17,5

14,8

3,1

14,73

3 541

16,4

14,3

3,3

Kinnevik

175,50

48 751

-10,77

7,06

2 005

24,9

59,8

4,0

7,71

2 262

22,8

50,4

4,3

Getinge

202,00

48 141

10,58

12,02

3 396

16,8

11,0

2,1

13,76

4 351

14,7

9,2

2,4

Industrivärden

123,70

46 993

25,83

19,27

8 905

6,4

7,1

4,4

3,58

1 654

34,6

34,3

4,9

Lundin Petroleum

143,70

45 684

2,28

4,09

4 259

35,1

8,4

0,0

4,62

5 358

31,1

7,0

0,0

Statoil

138,80

442 584

21,60

15,87

165 735

8,7

2,1

5,0

16,42

182 301

8,5

2,1

5,2

Telenor

133,70

208 565

6,06

10,27

23 940

13,0

6,9

5,2

11,40

25 880

11,7

6,4

5,9

Handelsbanken SEB

14,1 7,4

12,4

4,4 4,8

6,3

4,0 6,5

4,1 4,7

NORJA

DNB

95,00

154 735

8,33

9,17

20 150

10,4

2,4

10,30

23 223

9,2

Seadrill

229,90

107 880

15,98

16,24

9 805

14,2

11,4

8,6

22,04

13 030

10,4

9,3

9,3

Yara International

275,40

78 271

35,52

31,91

11 107

8,6

5,3

4,7

31,33

10 621

8,8

5,4

4,5

Norsk Hydro

26,44

54 704

0,26

0,84

2 774

31,5

7,2

2,8

1,91

5 499

13,8

5,3

2,8

Orkla

51,15

52 118

1,60

2,90

3 963

17,7

13,4

4,9

3,09

4 051

16,6

12,2

4,9

128,10

45 065

8,85

8,64

4 861

14,8

6,5

2,7

11,66

6 631

11,0

5,1

2,7

89,50

44 750

8,56

7,04

4 304

12,7

10,1

6,4

7,27

4 774

12,3

9,8

6,5

242,60

26 202

8,40

6,78

1 267

35,8

14,4

1,5

10,83

1 934

22,4

10,5

1,6

Novo Nordisk

996,00

547 800

38,85

46,70

32 578

21,3

15,4

2,1

52,13

35 482

19,1

13,8

2,4

A.P. Moeller-Maersk

41 120

176 742

4 958

4 199

42 290

9,8

3,7

2,9

5 524

49 842

7,4

3,4

3,2

Danske Bank

103,30

104 190

5,10

8,73

12 451

11,8

2,0

12,39

16 880

8,3

Carlsberg

574,50

88 510

36,10

39,35

8 549

14,6

8,2

1,1

44,93

9 528

12,8

7,4

1,2

Coloplast

327,90

72 138

10,30

12,86

3 630

25,5

16,8

1,3

14,50

4 046

22,6

15,4

1,5

Novozymes

201,00

64 260

6,33

6,95

2 829

28,9

17,6

1,2

7,70

3 142

26,1

15,9

1,3

Subsea 7 Gjensidige Försikring Schibsted

2,6

62 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

3,9

LÄHDE: FACTSET

TANSKA

TAULUKOT

EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET ENNUSTEET 2013

osake- markkinaarvo, kurssi 14.5.2013 meur

Yhtiö Anheuser-Busch InBev Sanofi Unilever Total L'Oreal SAP Siemens Volkswagen Bayer BASF LVMH ENI Inditex Banco Santander BNP Paribas Allianz Telefonica Daimler BMW Deutsche Telekom Banco Bilbao GDF Suez Danone Deutsche Bank AXA EADS EdF Schneider Electric Heineken Air Liquide Henkel Hermes Linde Enel Munich Re Iberdrola E.ON ING Pernod Ricard Christian Dior ASML Holding

74,95 84,70 32,00 38,81 134,15 63,36 81,72 156,95 83,75 73,99 133,15 18,50 103,35 5,38 44,16 116,55 11,00 44,60 72,08 9,75 7,39 16,73 58,82 36,10 14,60 41,20 18,12 58,68 56,01 97,82 76,41 267,10 151,05 2,94 151,70 4,21 13,09 6,71 94,28 136,65 59,96

120 450 112 147 96 817 92 241 81 101 77 838 71 995 70 888 69 257 67 958 67 616 67 232 64 421 58 156 54 852 53 141 50 039 47 627 46 365 42 111 40 861 40 367 37 313 36 804 34 916 34 250 33 501 32 592 32 262 30 583 30 212 28 198 27 978 27 627 27 206 26 438 26 193 25 714 25 013 24 833 24 605

tulos/ osake 2009 3,45 6,20 1,57 5,45 4,97 3,03 5,71 23,82 5,34 5,71 6,82 1,97 3,79 0,22 5,15 11,34 0,87 5,71 7,77 0,59 0,82 1,68 3,01 0,64 1,81 1,50 1,80 3,36 5,12 5,17 3,70 7,01 6,97 0,36 17,98 0,46 1,14 1,03 4,53 8,48 2,80

tulos/ osake euroa 3,82 5,91 1,66 5,13 5,13 3,45 5,42 20,87 5,82 5,81 7,45 1,85 4,27 0,49 4,75 12,17 1,07 4,88 7,80 0,70 0,75 1,34 3,11 3,85 1,94 2,73 1,74 4,11 3,05 5,42 4,04 7,72 8,46 0,32 17,01 0,40 1,29 0,96 4,81 9,53 2,29

voitto ennen veroja,

p/e

ENNUSTEET 2014

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake

meur

9 756 9 968 7 064 23 253 4 272 5 623 6 292 13 365 5 171 7 008 6 216 17 671 3 537 8 938 9 551 8 678 7 135 8 140 7 831 5 104 6 300 5 651 2 812 5 198 6 561 2 956 4 851 2 952 2 571 2 405 2 294 1 219 2 024 6 972 4 145 3 271 4 095 4 927 1 742 6 423 1 030

19,6 14,3 19,3 7,6 26,2 18,4 15,1 7,5 14,4 12,7 17,9 10,0 24,2 10,9 9,3 9,6 10,3 9,1 9,2 13,9 9,9 12,5 18,9 9,4 7,5 15,1 10,4 14,3 18,4 18,1 18,9 34,6 17,8 9,2 8,9 10,5 10,2 7,0 19,6 14,3 26,2

11,3 9,4 11,8 3,3 16,5 12,6 9,6 2,6 8,7 7,0 9,3 2,8 13,5

6,8 4,8 3,2 2,8 4,7 5,4 11,7 7,0 4,6 4,6 8,8 9,7 9,1 10,1 19,9 8,8 4,3 7,3 7,2 4,1 13,7 3,7 18,5

2,5 3,4 3,3 6,1 1,9 1,5 3,7 2,5 2,5 3,6 2,4 5,9 2,4 11,2 3,8 4,2 6,8 4,9 3,6 5,1 5,7 9,0 2,6 2,1 5,3 2,4 6,3 3,3 1,7 2,7 1,4 1,1 2,0 4,4 4,7 7,1 5,3 0,0 1,8 2,4 0,9

4,32 6,56 1,82 5,32 5,56 3,92 7,29 24,19 6,49 6,16 8,33 2,07 4,81 0,59 5,43 12,77 1,13 5,06 8,07 0,74 0,85 1,37 3,43 4,77 2,08 3,59 1,96 4,62 3,47 5,95 4,45 8,65 9,42 0,33 16,94 0,41 1,35 1,10 5,49 10,57 3,62

voitto ennen veroja meur 11 228 11 280 7 676 24 211 4 613 6 394 8 889 15 653 6 027 7 755 6 914 19 153 3 987 11 177 10 764 9 081 7 557 8 273 8 106 5 413 7 164 5 790 3 048 6 811 7 133 3 816 5 665 3 365 2 871 2 681 2 577 1 371 2 329 6 978 4 113 3 514 4 123 5 139 2 013 7 230 1 616

p/e 17,3 12,9 17,6 7,3 24,1 16,2 11,2 6,5 12,9 12,0 16,0 8,9 21,5 9,1 8,1 9,1 9,7 8,8 8,9 13,3 8,7 12,2 17,1 7,6 7,0 11,5 9,2 12,7 16,1 16,4 17,2 30,9 16,0 8,9 9,0 10,3 9,7 6,1 17,2 12,9 16,6

ev/ ebitda 9,6 8,3 10,9 3,1 15,1 10,5 7,3 2,3 7,7 6,0 8,3 2,7 11,9

6,7 4,7 2,7 2,6 4,5 5,2 10,6 6,4 3,9 4,5 7,8 8,8 8,3 9,0 17,5 8,1 4,1 8,1 6,8 3,8 12,5 3,3 12,0

osinkotuotto, % 2,8 3,8 3,5 6,3 2,0 1,7 4,0 3,2 2,7 3,8 2,7 6,1 2,8 11,2 4,6 4,4 6,8 4,9 3,9 5,1 5,7 9,0 2,8 2,8 5,7 3,2 6,3 3,6 1,9 3,0 1,5 1,2 2,1 4,4 4,9 7,1 5,6 2,8 2,0 2,7 1,0

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2012

BRITTIL ÄISET TULOSENNUSTEET Yhtiö Royal Bank of Scotland Royal Dutch Shell HSBC BHP Billiton Vodafone BP

ENNUSTEET 2013

osake- markkinaarvo, kurssi 14.5.2013 MGBP

tulos/ osake GPp

tulos/ osake GBp

voitto ennen veroja,

p/e

ENNUSTEET 2014

ev/ ebitda

osinkotuotto, % 0,0

30,19

4 681

9,9

3,8

5,0

273,33

26 900

8,5

MGBP

297,40

169 848

18,44

19,66

3 239

15,1

2 331,50

145 621

246,69

274,60

25 353

8,5

tulos/ osake GBp

voitto ennen veroja MGBP

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

3,7

5,2

0,0

739,60

137 746

45,52

65,50

17 161

11,3

4,4

69,35

17 203

10,7

1 911,50

112 834

182,49

157,40

12 916

12,1

7,0

4,0

183,14

14 367

10,4

6,3

4,8 4,3

193,50

94 530

16,12

10 742

12,0

9,1

5,3

17,44

11 215

11,1

8,9

5,4

465,55

88 758

57,02

54,48

16 383

8,5

4,0

5,1

60,37

16 998

7,7

3,9

5,5

GlaxoSmithKline

1 685,50

82 983

112,70

116,00

7 634

14,5

10,1

4,6

128,07

7 911

13,2

9,6

4,9

Unilever

2 790,00

82 382

127,34

141,30

6 042

19,7

12,0

3,2

155,28

6 406

18,0

11,0

3,4

British American Tobacco

3 740,00

71 870

207,50

230,95

6 394

16,2

12,2

4,0

252,18

6 523

14,8

11,5

4,4

Rio Tinto

3 001,00

58 775

309,50

367,26

10 098

8,2

5,2

3,9

402,78

11 309

7,5

4,6

4,3

SABMiller

3 583,00

57 411

174,67

3 738

20,5

15,0

2,1

195,91

4 077

18,3

13,5

2,3

Diageo

2 037,00

51 153

94,20

103,00

3 311

19,8

15,0

2,3

115,00

3 597

17,7

13,7

2,5

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2012

63

TAULUKOT

Sijoittajalegenda uskoo IBM:ään TEKNOLOGIAYHTIÖITÄ PERINTEISESTI kart-

tanut ơ kohautti sijoitusmaailmaa kertoessaan aikeistaan hankkia lisää IBM:n osakkeita.

Sijoittajalegendan yhtiö Berkshire Hathaway aloitti ”Suuren sinisen” osakkeiden ostot pienessä mittakaavassa vuoden 2011 alkukuukausina. Viime vuoden lopussa omistus oli paisunut 68 miljoonaan osakkeeseen eli

kuuteen prosenttiin IBM:n osakekannasta.

Omistuksen arvo liikkuu neljässätoista miljardissa dollarissa.

Berkshire Hathawayn osakesalkussa vain Coca-Cola ja Wells Fargo ovat suurempia sijoituksia.

IBM:n alkuvuoden tulos oli pettymys, mikä ajoi osakkeen tuoreeltaan kahdeksan prosen Ǥ ơ ¡ ¡ Ǥ

”En aio liittyä IBM:n myyjien joukkoon”, hän sanoi.

Factsetin konsensusennuste uskoo IBM:n nostavan osakekohtaisen tuloksensa tänä vuonna 16,70 dollariin viime vuoden 15,25 dollarista. Yhtiön voittokerroin liikkuu kahdessatoista eli jenkkimarkkinoiden keskiarvon alapuolella.

TOMMI MELENDER

YHDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET Yhtiö Apple

ENNUSTEET 2013

osake- markkinaarvo, kurssi 14.5.2013 MUSD

tulos/ osake USD

tulos/ osake USD

voitto ennen veroja,

p/e

ENNUSTEET 2014

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake USD

MUSD

454,74

430 422

44,15

39,46

50 303

11,5

5,3

2,5

43,49

90,10

404 574

8,10

7,99

65 631

11,3

5,0

2,7

8,28

877,53

291 134

39,13

46,24

15 759

19,0

10,7

0,0

53,80

33,03

275 583

2,78

2,76

28 582

12,0

6,5

2,8

3,06

111,74

272 671

3,08

6,05

23 032

18,5

0,0

6,42

Wal-Mart

78,50

256 647

5,02

5,35

27 239

14,7

7,9

2,4

5,87

Johnson & Johnson

85,85

239 427

5,10

5,40

19 222

15,9

9,9

2,9

5,76

122,85

238 937

12,08

12,31

42 342

10,0

4,3

3,1

12,45

Exxon Mobil Google Microsoft Berkshire Hathaway

Chevron General Electric

22,85

235 033

1,52

1,66

18 788

13,8

7,0

3,4

1,81

202,47

223 147

15,25

16,70

24 133

12,1

8,7

1,8

18,42

Procter & Gamble

78,59

213 893

3,85

4,04

15 609

19,5

12,7

2,9

4,34

Pfizer

29,37

210 160

2,19

2,22

21 876

13,2

7,8

3,3

2,38

Wells Fargo

38,20

201 577

3,36

3,70

31 310

10,3

3,0

3,90

AT&T

37,00

198 900

2,31

2,51

20 879

14,7

4,9

2,71

JPMorgan Chase

49,67

188 043

5,20

5,66

33 240

8,8

2,9

5,90

Coca-Cola

42,19

187 770

2,01

2,15

12 758

19,6

14,9

2,7

2,35

Oracle

33,78

157 629

2,94

18 299

11,5

6,5

0,7

3,22

Philip Morris

94,04

153 803

5,22

5,62

13 472

16,7

11,4

3,8

6,28

Verizon

52,55

149 833

2,32

2,79

22 770

18,8

4,6

4,0

3,19

0,1

5,50

18,3

0,7

8,70

IBM

Citigroup

6,5

48,92

148 399

3,86

4,75

21 231

10,3

178,93

141 712

6,20

7,47

7 125

24,0

Bank of America

12,98

138 747

0,25

0,91

17 285

14,3

0,3

1,30

Merck

46,17

137 917

3,82

3,51

13 669

13,2

6,7

3,7

3,75

PepsiCo

83,03

128 166

4,10

4,40

9 388

18,9

11,5

2,7

4,77

Walt Disney

67,32

120 283

3,07

3,48

10 152

19,3

10,6

1,1

3,95

Intel

24,08

119 017

2,13

1,88

12 622

12,8

5,5

3,8

1,98

Amazon.com

264,51

118 831

-0,09

1,32

991

200,4

23,0

0,0

3,06

Home Depot

76,67

113 428

3,10

3,52

8 088

21,8

12,0

2,0

4,10

Comcast

43,19

112 528

1,93

2,41

10 672

17,9

7,3

1,8

2,76

Cisco Systems

21,27

111 959

1,85

1,99

13 455

10,7

4,9

2,7

2,10

Qualcomm

64,82

111 071

3,71

4,54

9 657

14,3

9,8

1,7

4,91

77,04 100,38 94,95

102 994 100 123 86 839

4,17 5,36 5,35

4,70 5,70 6,12

8 185 8 375 8 322

16,4 17,6 15,5

8,8 10,8 9,3

1,6 3,1 2,3

5,72 6,25 7,00

UPS

88,04

83 036

4,53

4,99

7 186

17,6

9,4

2,8

5,70

Gilead Sciences

54,47

82 945

1,95

1,95

4 291

27,9

18,0

0,0

2,83

Visa

Schlumberger McDonald's United Technologies

Amgen

106,89

78 543

6,51

7,29

6 263

14,7

10,8

1,8

8,25

Newscorp

33,31

77 262

1,41

1,64

5 707

20,3

11,6

0,5

1,91

American Express

69,79

76 816

4,40

4,80

7 771

14,5

1,3

5,36

ConocoPhillips

62,00

76 231

5,37

5,43

13 685

11,4

4,0

4,3

5,94

110,50

75 880

6,32

6,72

6 716

16,4

9,5

2,3

7,40

Altria

36,92

73 493

2,21

2,40

7 508

15,4

10,8

5,0

2,56

Boeing

94,76

72 175

5,88

6,44

5 809

14,7

8,5

2,0

7,12

Occidental Petroleum

90,53

72 142

7,09

7,05

9 372

12,8

5,2

2,7

7,60

153,90

71 544

8,27

9,51

7 122

16,2

8,5

1,8

10,84

55,33

71 187

2,36

2,75

3 526

20,1

12,0

0,0

3,24

3M

Union Pacific eBay

64 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

voitto ennen veroja MUSD 53 945 67 670 18 932 31 739 22 917 28 937 20 540 42 626 21 894 25 620 16 649 22 342 32 422 22 226 33 992 13 682 19 556 14 505 24 849 23 832 8 094 22 251 14 306 10 085 11 421 13 457 2 576 8 881 11 779 14 261 10 545 10 057 8 993 9 506 7 924 6 132 7 204 6 411 8 217 15 727 7 255 7 931 6 855 9 937 7 907 4 311

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

10,5

4,8

2,7

10,9

5,0

2,9

16,3

8,5

0,0

10,8

5,6

17,4

2,9 0,0

13,4

7,4

14,9

9,1

2,6 3,1

9,9

4,3

3,3

12,6

6,5

3,7

11,0

8,2

2,0

18,1

11,9

3,1

12,3

7,3

3,4

9,8 13,7

3,3 6,3

8,4

5,0 3,2

18,0

13,8

2,9

10,5

5,8

0,7

15,0

10,8

4,2

16,4

4,2

4,1

15,9

0,7

8,9 20,6

1,2

10,0

1,5

12,3

6,6

3,8

17,4

10,7

2,9

17,0

9,7

1,2

12,2

5,2

3,8

86,6

17,3

0,0

18,7

11,2

2,4

15,6

6,8

2,1

10,1

4,4

3,1

13,2

8,1

1,8

13,5 16,1 13,6

7,4 10,2 8,3

1,6 3,4 2,5

15,4

8,6

3,1

19,2

13,0

0,0

13,0

9,3

2,1

17,4

10,3

13,0

0,5 1,4

10,4

3,8

14,9

8,8

4,3 2,5

14,4

10,5

5,4

13,3

7,2

2,2

11,9

4,8

3,0

14,2

7,7

2,0

17,1

9,8

0,0

LÄHDE: FACTSET

TULOKSET 2012

TAULUKOT

Ei Paljon Liikene ILMARI SALMINEN. Arvo Askola. Volmari Iso-

Hollo. Kolmikko otti tuossa järjestyksessä mitalit Berliinin olympiakisojen avajaispäivänä 10 000 metrin juoksussa vuonna 1936.

Vähemmän kunniakkaan kolmoisvoiton huonoimmin menestyneiden koko maailmaan sijoittavien osakerahastojen sarjassa saavuttivat huhtikuun lopun tietojen perusteella Elite Pankkiiriliikkeen rahastot. Vuoden tuotolla kategoriassa kehnoimmin on menestynyt EPL

Osakeoptimi -erikoissijoitusrahasto, johon sijoittaneet ovat saaneet seurata osakekurssien nousukehitystä vierestä: rahaston arvo on laskenut vuodessa vajaan prosentin. Salkunhoitajat ovat kyllä päässeet lievästi plussalle, mutta hallinnointipalkkio vie rahaston vuosituoton negatiiviseksi.

EPL Osakeoptimi on melkoinen black box.

Rahaston avaintietoesitteessä kerrotaan, että sen ”sijoitustoiminnan tavoitteena on aktii-

visen varainhoidon keinoin tuottaa osuudenomistajille kansainvälisiä osakemarkkinoita korkeampi pitkän aikavälin tuotto” ja että ”normaalitilanteessa rahaston koko sijoitusvarallisuus koostuu osakemarkkinasijoituksista (osakemarkkinoille sijoittavien sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuudet sekä muut osakesidonnaiset arvopaperit)”.

Sen selvempiä eivät ole kahden muunkaan EPL-surkimusrahaston senssit.

KARO HÄMÄLÄINEN

PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAIN Suomeen rekisteröidyt + ODIN

Yhtiö

Tuotto 5 v. p.a.

Tuotto 3 v. p.a.

Tuotto 12 kk

Tuotto 6 kk

Riski Riski HallinnointiTuotto volatiliSharpen ja säilytys1 kk teetti mittari palkkio, %

TERluku, %

Rahastopääoma meur

21,20 5,78

37,12 4,35

6,53

11,47 14,91

62,75 28,11 21,65 21,41 19,92

39,36 21,26 12,37 15,13 25,82

-3,02 0,97 2,09 3,16 -0,51

14,09 12,68 8,10 8,77 14,61

4,42 2,18 2,62 2,39 1,33

1,00 + 1,10 + 1,50 0,80 1,20 +

1,08 1,12 1,40 0,81 -

105,14 13,27 48,98 322,88 35,93

P. Deryng P. Seligson Tapiola Asset Management Ltd C. Vorm J. Mykkänen

2,84 2,37

2,11 6,85

-0,96 5,18 6,23 7,58 8,63

3,30 4,20 10,63 7,31 8,15

-2,12 -3,33 -2,27 -0,98 -0,47

5,80 8,41 10,25 13,54 11,26

-0,24 0,56 0,56 0,53 0,73

1,22 3,00 3,00 1,49 1,00

+

3,00 3,00 1,50 1,58

55,31 37,29 13,20 38,54 1660,97

Elite Pankkiiriliike Oy Elite Pankkiiriliike Oy Elite Pankkiiriliike Oy eQ Varainhoito Oy C. F. Nielsen

12,18

9,59

9,85

3,45

46,67 40,91 36,26 24,80 22,77

21,15 17,68 21,77 15,26 6,03

1,06 -2,35 -0,36 0,97 -0,28

17,34 13,61 17,48 13,22 15,53

2,67 2,97 2,05 1,84 1,44

2,80 2,50 2,00 + 2,50 2,50

2,80 2,00 2,50

19,83 50,24 75,89 11,27 41,20

M. L. Ligaard Duet Asset Mgmt. Ltd. Metso, Erdem J-P. Leppä OP-Pohjola Varainhoito Oy

-25,51 -5,67 -18,81 -10,06 -13,16

-20,08 -12,87 -23,09 -8,48 -10,44

-23,84 -20,99 -20,69 -15,75 -15,53

-11,21 -11,38 -6,18 -8,11 -3,90

-7,42 -7,85 -4,39 -5,77 -8,21

15,11 21,54 16,73 18,83 17,29

-1,61 -1,00 -1,26 -0,86 -0,92

3,30 3,30 3,00 3,00 2,80

3,31 3,31 3,00 3,00 2,80

18,41 111,83 8,06 90,94 26,28

Pohjola, Rahuorg Pohjola, Rahuorg A. Celmins A. Celmins K. Vares-Wartiovaara

10,96

17,81

39,75

21,30

1,90

10,92

3,60

0,90 +

0,90

34,17

UB Omaisuudenhoito Real Assets -tiimi

15,81

20,87

10,78 10,07 9,77

12,96 18,08 11,52

36,20

21,16

3,06

9,48

3,77

0,60

0,61

134,26

Holmberg, Nilsson

32,85 26,01 25,92

18,03 17,35 16,88

1,67 1,48 0,89

14,10 12,35 9,43

2,30 2,07 2,70

1,49 1,00 1,80

1,49 1,00 1,82

5,39 37,25 28,21

eQ Varainhoito Oy C.E. Sando Koskenkari

-3,58 -6,25 -12,24 3,62

-5,43 -1,48 -9,05 -0,86

-12,15 -5,97 -5,66 -5,62

-5,58 6,38 8,05 4,83

-2,24 -4,37 -4,82 -4,19

19,16 17,05 13,14 17,59

-0,66 -0,38 -0,46 -0,35

1,49 2,00 2,00 1,49

1,50 2,00 2,00 1,50

7,68 267,64 80,19 8,20

eQ Varainhoito Oy J. Sjo J. Sjo eQ Varainhoito Oy

-2,31

1,43

0,13

0,78

-1,85

12,57

-0,03

1,50

1,50

9,79

eQ Varainhoito Oy

4,28 4,29

8,32 8,26 8,24 8,41 8,37

17,77 17,62 17,59 15,57 15,49

12,84 12,78 12,75 12,30 12,28

0,68 0,69 0,69 0,21 0,23

11,77 11,65 11,68 13,75 13,77

1,47 1,47 1,47 1,10 1,09

0,35 0,35 0,35 1,25 1,25

0,44 0,43 0,43 1,30 1,30

6,86 14,16 11,64 161,55 174,25

Salkunhoitaja

KOKO MAAILMA PARHAAT

PYN Elite * Seligson & Co Phoenix Tapiola Osinko Nordea Pro Stable Return JOM Silkkitie * HUONOIMMAT

EPL Osakeoptimi * EPL Arvo EPL 100 * eQ Globaali Sektorit * Nordea Maailma KEHITTYVÄT MARKKINAT

+ + +

PARHAAT

Danske Invest Mustameri OP-Afrikka * Taaleritehdas Lyydian Leijona Osake eQ Kehittyvä Aasia OP-Kehittyvä Eurooppa HUONOIMMAT

FIM Russia Small Cap FIM Russia Evli New Republics Evli Venäjä B Danske Invest Arvo Venäjä TOIMIALARAHASTOT PARHAAT

UB Aasia REIT Plus K Seligson & Co Global Top 25 Pharmaceuticals eQ Globaali Kuluttaja ODIN Kiinteistö FIM Rohto HUONOIMMAT

eQ Globaali Perusteollisuus ODIN Offshore ODIN Maritim eQ Globaali Teknologia eQ Globaali Yhdyskuntatekniikka ja Energia YHDISTELMÄRAHASTOT Handelsbanken Sukupolvirahasto 80-luku Handelsbanken Sukupolvirahasto 70-luku Handelsbanken Sukupolvirahasto 60-luku Handelsbanken Eläke 60 Active Handelsbanken Eläke 70 Active

M. Wahlqvist Alveskog M. Wahlqvist Alveskog M. Wahlqvist Alveskog P. Bolte P. Bolte

HUONOIMMAT

Evli Taktinen Allokaatio

-2,36

-1,63

-0,25

0,03

3,11

-0,67

1,25 +

1,53

9,50

FIM Forte

-5,32

-6,98

-0,72

3,62

-2,68

15,15

-0,08

2,10

2,11

76,01

Nordea V Takuuturva 100 Säästöpankki Pääomaturva * Nordea Takuuturva 100 *

-0,17 2,20

0,78 -2,77 2,07

0,23 0,85 1,73

-0,18 1,11 0,20

-0,04 0,19 0,10

0,17 1,88 1,20

-1,29 0,21 1,06

0,95 1,13 1,95

0,96 2,01 1,96

6,54 20,67 53,32

Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot

P. Lindahl Linnanvuori, Alava, Heikkinen, Holtari, Outinen A. Nykvist Barclays Capital A. Nykvist

LÄHDE: SIJOITUSTUTKIMUS OY

PARHAAT

65

TAULUKOT

Tapiola osti Cargotecia ja myi Keskot TAPIOLA SUOMI luottaa konepajoihin. Rahastosalkun kärkikuusikosta puolet koostuu vähintään hevosen kokoisia vekottimia nakuttelevista yhtiÜstä: suurin sijoitus on Kone, toiseksi suurin Metso ja viidenneksi suurin huhtikuun aikana kärkikuusikkoon noussut Wärtsilä. KärkikymmenikÜstä lÜytyy vielä Konecraneskin.

Huhtikuun aikana Tapiola Suomen salkunhoitajat nostivat salkkuun uutena yhtiÜnä Cargotecin, ja kun Kone ja Wärtsilä olivat kuu-

kauden aikana hyvässä vedossa, teollisuuspalvelut-toimialan yhtiÜiden paino nousi 40 prosenttiin salkun varoista.

Salkusta myytiin huhtikuun aikana pois Kesko, Rautaruukki ja F-Secure.

Kone nousi vahvan osavuosituloksensa myÜtä arvokkaimmaksi suomalaiseksi pÜrssiyhtiÜksi. Se näkyy rahastosalkuissakin: hissi- ja liukuporrasyhtiÜ on yhdentoista Suomi-osakerahaston painavin sijoitus.

KARO HĂ&#x201E;MĂ&#x201E;LĂ&#x201E;INEN

ǧ huhtikuu, maaliskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 230,5 milj. euroa Kone 9,6 Metso 6,9 Wärtsilä 6,1 Fortum 5,7 Nokian Renkaat 5,2 Sampo 4,8 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 130,9 milj. euroa Fortum 9,4 Nokia 7,4 Sampo 5,9 Vaisala 4,2 Teliasonera 3,8 Kone 3,8 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 29,0 milj. euroa Vaisala 5,1 Stockmann 4,3 Amer Sports 4,2 Lassila & Tikanoja 4,1 PÜyry 3,9 Eniro 3,8 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 22,8 milj. euroa Nordea 8,2 UPM 6,6 Neste Oil 5,9 Cramo 5,7 Metso 5,0 Affecto 4,8 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 63,3 milj. euroa Amer Sports 7,1 Affecto 6,9 Lassila & Tikanoja 5,4 Basware 5,1 Konecranes 4,9 Vacon 4,8 DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 206,3 milj. euroa Kone 9,9 Metso 8,0 Nordea 6,7 Fortum 6,1 Amer Sports 5,0 Neste Oil 4,9

8,7 7,4 5,9 7,6 5,3 4,6

0,9 -0,5 0,3 -1,9 0,0 0,2

9,3 9,4 6,4 4,1 4,1 3,5

0,2 -2,0 -0,5 0,2 -0,3 0,3

4,8 4,7 4,2 3,8 4,3

0,3 -0,5 0,0 0,3 -0,4

7,0 6,1

1,2 0,5

4,8 4,8 5,0

0,9 0,2 -0,2

7,0 7,4 5,0 5,6 4,5

0,1 -0,5 0,4 -0,5 0,4

8,9 8,7 5,9 7,4 5,0

1,0 -0,7 0,8 -1,3 0,0

66 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

huhtikuu, maaliskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

DANSKE SUOMI YHTEISĂ&#x2013;OSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 199,2 milj. euroa Kone 9,8 8,7 Nokia 7,4 7,5 Fortum 6,9 9,0 Nokian Renkaat 5,6 5,4 Amer Sports 4,9 5,4 Metso 4,8 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Nyman Rahaston koko 101,1 milj. euroa Metso 8,8 9,1 Wärtsilä 8,1 7,5 Nokian Renkaat 7,1 7,3 Tieto 5,4 5,4 Konecranes 4,9 Nokia 4,8 EVLI SUOMI PIENYHTIĂ&#x2013;T Salkunhoitaja: J. Kujala Rahaston koko 72,2 milj. euroa Affecto 7,7 7,9 PKC Group 7,6 6,8 Raisio 5,5 5,0 Fiskars 5,3 Outotec 5,0 6,1 Vacon 4,7 EQ SUOMI Salkunhoitaja: H. Angervuo Rahaston koko 48,7 milj. euroa Kone 7,6 7,6 Outotec 6,7 6,7 Nordea 6,3 Wärtsilä 5,9 6,7 Metso 5,9 7,4 Fortum 3,9 7,7 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Heikkinen, S. Outinen Rahaston koko 69,2 milj. euroa Nokia 9,2 7,5 Nokian Renkaat 8,3 8,2 Stonesoft 5,9 6,2 Raisio 5,8 Metsä Board 5,0 4,6 Wärtsilä 4,9 FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 4,1 milj. euroa Kone 9,6 8,6 Nokia 9,1 7,6 Sampo 8,7 8,4 Fortum 7,6 8,2 Nordea 4,3 Neste Oil 4,2 4,3

1,1 -0,1 -2,1 0,1 -0,5

-0,3 0,7 -0,2 0,0

-0,3 0,8 0,5 -1,0

0,0 0,0 -0,8 -1,5 -3,8

1,7 0,1 -0,3 0,4

1,0 1,5 0,3 -0,6 -0,1

huhtikuu, maaliskuu, muutos, joulukuu, marraskuu, % salkusta % salkusta % -yks.

FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Blomqvist, M. Larsson Rahaston koko 71,7 milj. euroa Wärtsilä 8,6 8,0 Outotec 7,8 7,7 Nokian Renkaat 7,3 7,6 YIT 7,0 7,6 Cargotec 6,2 5,9 Kone 4,8 4,8 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Auvray Rahaston koko 45,0 milj. euroa Kone 9,7 9,0 Sampo 8,5 9,5 Wärtsilä 7,2 6,8 Nordea 4,7 4,6 Fortum 4,2 4,7 UPM 4,2 EQ SUOMI Salkunhoitaja: H. Angervuo Rahaston koko 48,7 milj. euroa Kone 7,6 7,6 Outotec 6,7 6,7 Nordea 6,3 Wärtsilä 5,9 6,7 Metso 5,9 7,4 Fortum 3,9 7,7 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 538,9 milj. euroa Fortum 6,8 7,9 Nokia 6,6 6,7 Nokian Renkaat 5,7 5,9 Metso 5,7 6,2 Sampo 5,6 5,8 Kone 5,3 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Eräkare Rahaston koko 196,9 milj. euroa Kone 8,7 8,4 Sampo 7,7 7,8 Nokia 7,4 7,6 Fortum 7,1 7,9 Wärtsilä 5,0 4,8 Nokian Renkaat 4,7 NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 25,4 milj. euroa Nordea 10,7 10,0 Nokian Renkaat 10,6 10,0 Metso 10,2 10,6 Pohjola 10,1 8,6 Nokia 7,7 8,7 Atlas Copco 6,5

0,6 0,1 -0,3 -0,6 0,3 -0,1

0,8 -1,0 0,4 0,1 -0,5

0,0 0,0 -0,8 -1,5 -3,8

-1,1 -0,1 -0,1 -0,6 -0,1

0,3 -0,1 -0,3 -0,8 0,2

0,7 0,6 -0,5 1,5 -1,0

TAULUKOT

ǧ ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Haugen Rahaston koko 197,0 milj. euroa Huhtamäki 6,6 Sampo 5,9 Nokian Renkaat 5,8 Nordea 5,4 Pohjola 5,3 Teliasonera 4,8 OP-DELTA Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 344,1 milj. euroa Kone 9,8 Sampo 8,8 Fortum 7,8 Nokia 7,4 Nokian Renkaat 5,6 Metso 4,8 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 321,4 milj. euroa Sampo 10,6 Kone 10,4 Outotec 8,3 Amer Sports 7,8 Metso 7,7 Fortum 7,6 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: T. Salonen Rahaston koko 165,1 milj. euroa Sampo 9,7 Teliasonera 9,7 Nokia 6,7 Metso 6,6 Amer Sports 5,9 Fortum 4,9 OP-SUOMI PIENYHTIĂ&#x2013;T Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 97,4 milj. euroa PKC Group 9,3 Vacon 9,0 Basware 8,8 Metso 7,3 Affecto 5,5 Amer Sports 4,6

7,1 5,8 6,1 5,2

-0,5 0,1 -0,4 0,1

5,0

-0,2

9,2 9,0 8,9 6,7 5,5 4,7

0,6 -0,1 -1,1 0,7 0,0 0,0

10,7 9,7

-0,1 0,7

7,7 8,3 9,5

0,1 -0,6 -2,0

9,8 9,1 7,0

0,0 0,6 -0,3

5,9 6,9

0,0 -2,0

9,2 8,9 8,4

0,1 0,1 0,4

5,9

-0,4

huhtikuu, maaliskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Backholm Rahaston koko 151,5 milj. euroa Wärtsilä 9,6 Kone 9,6 Sampo 8,4 Nokia 6,7 Fortum 5,7 Outotec 4,8 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Simo Rahaston koko 46,3 milj. euroa Outotec 8,7 YIT 6,9 Tieto 5,8 Amer Sports 5,6 Kemira 5,5 Cargotec 5,4 SĂ&#x201E;Ă&#x201E;STĂ&#x2013;PANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 168,5 milj. euroa Nokia 6,2 Sampo 5,7 Amer Sports 5,7 Nordea 5,4 Fortum 4,8 Huhtamäki 4,5 SĂ&#x201E;Ă&#x201E;STĂ&#x2013;PANKKI PIENYHTIĂ&#x2013;T Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 15,1 milj. euroa Outotec 7,3 Neste Oil 5,7 PKC Group 5,6 Huhtamäki 5,2 Amer Sports 4,8 Vacon 4,5 TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Heikkilä Rahaston koko 90,4 milj. euroa Nordea 7,0 Neste Oil 6,5 UPM 5,8 Nokia 5,1 Cargotec 4,2 Raisio 3,9

8,4 9,1 9,0 6,2 6,9 4,9

1,2 0,5 -0,6 0,5 -1,1 0,0

9,7 9,6 5,0 4,6 5,4

-1,0 -2,7 0,8 1,0 0,1

4,8 4,9 5,7

1,4 0,9 -0,1

7,5 4,2

-2,7 0,3

4,8

2,5

5,8 6,1 4,9

-0,2 -0,9 -0,1

6,9 6,2 6,5 5,2 4,6 4,5

0,1 0,3 -0,7 -0,1 -0,4 -0,6

huhtikuu, maaliskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 65,2 milj. euroa Kone 4,6 4,1 Metso 4,3 4,5 Nordea 4,1 3,9 Amer Sports 3,9 3,8 Wärtsilä 3,7 Nokia 3,7 4,5 UB HR SUOMI Salkunhoitaja: UB Omaisuudenhoito Real Assets Rahaston koko 2,5 milj. euroa Kone 8,5 7,8 Sampo 8,4 8,6 Fortum 7,4 8,6 Wärtsilä 5,3 4,9 Teliasonera 5,2 5,5 UPM 4,7 4,7 Ă&#x2026;LANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Lund Rahaston koko 13,1 milj. euroa Metso 7,3 7,3 Fortum 7,2 7,3 Sampo 6,4 6,2 Citycon 6,2 5,1 Outotec 6,1 5,9 Tieto 4,9

SIJOITTAJAGURUJEN SALKUT Osake Outotec Metso Nokian Renkaat Fortum UPM Kesko B YIT Huhtamäki Stora Enso R Amer Sports Kemira Rautaruukki Outokumpu Orion B Neste Oil Pohjola Konecranes Nokia Kone Wärtsilä Elisa Cargotec Sampo Yhteensä, euroa

Osakkeita, kpl 767 800 672 440 196 096 1 651 700 2 561 900 449 000 2 386 750 1 252 369 779 000 2 687 776 737 000 1 203 902 6 391 066 56 900 701 919 279 000 124 000 3 037 900 124 000 696 000 251 187 373 500 870 200 27 699 795

Arvo, euroa 8 875 768 21 565 151 6 526 075 24 329 541 21 622 436 10 614 360 36 803 685 19 086 104 4 490 935 36 822 531 8 645 010 6 091 744 3 968 852 1 116 947 8 472 162 3 682 800 3 450 920 8 937 502 8 512 600 26 900 400 3 639 700 8 833 275 27 707 168 310 695 665

Muutos 1kk, kpl 35 000 11 000 9 000 17 000 20 000 1 000 1 000 1 000 1 000 0 0 0 -18 000 -1 000 -2 000 -2 000 -1 000 -10 000 -500 -1 000 -6 000 -9 000 -31 000 492 691

0,5 -0,2 0,2 0,1 -0,8

0,7 -0,2 -1,2 0,4 -0,3 0,0

0,1 -0,1 0,2 1,1 0,2 JARMO TEINILĂ&#x201E;

huhtikuu, maaliskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

13.5.2013 Muutos 1kk, euroa 404 600 352 770 304 380 250 410 168 800 23 640 15 420 15 240 5 765 0 0 0 -11 178 -19 630 -24 140 -26 400 -27 830 -29 420 -34 325 -38 650 -86 940 -212 850 -987 040 42 622

Muutos vuoden alusta, kpl -15 000 21 900 6 596 139 800 86 000 8 000 -19 700 -121 000 10 000 0 9 000 160 000 380 606 0 -69 081 -16 000 -3 000 61 000 -2 000 0 -43 300 3 700 -38 000 195 411

Muutos vuoden alusta, euroa -12 926 -488 155 651 575 2 830 323 -425 454 -375 360 -400 032 2 042 595 453 685 6 531 295 -105 550 -281 278 -520 961 -130 870 276 432 104 450 109 550 -2 691 164 1 273 900 3 466 080 -1 013 053 1 244 979 4 684 298 17 224 358

Muutos vuoden alusta (kpl), % -1,9 3,4 3,5 9,2 3,5 1,8 -0,8 -8,8 1,3 0,0 1,2 15,3 6,3 0,0 -9,0 -5,4 -2,4 2,0 -1,6 0,0 -14,7 1,0 -4,2 0,7

Seurannassa ovat Helsingin pÜrssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. Euromääräiset arvot on laskettu toukokuun 14. päivän päätÜskursseilla. Seurattavat salkut: Ilkka Brotherus (Sinituote), Hautaset (Suomen KauppayhtiÜt), Ingmanit (Ingman Finance), Laineet (Veikko Laine Oy, Argonius, Pertti Laine), Mikko Laakkonen, Kari NiemistÜ (Selective Investor). Euromääräiset muutokset taulukossa kuvaavat kuukausivertailussa ostettujen tai myytyjen osakkeiden arvoa, mutta vuoden alusta tapahtuvassa vertailussa omistuksen arvonmuutosta.

67

TAULUKOT

EKP meni ennรคtysalas ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยกวค ยกยกย ย ย ย ย ย ย Mario Draghi ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยกยกย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ยกยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก วฃย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Timo Tyrvรคisen ย ย ย ย ย ย ย ยก วฃย ย ยกยกย ร ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ยกย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค

วณ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ อ อ อ ย ยกย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ย ยก ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ฬถวก ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ยกย ย ยก ย ย ย ยกย ย ยกย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค วณ วฃย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย อ วกอ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยก อ วกอ อ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วณวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย Stephen Pope ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค TOMMI MELENDER

อปอบ

อปอบ Saksa

Intia

prosenttia 4,0

3,0

2,0 2011

2012

5/2010

5/2013

1,0

ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤคฤ ฤ ฤ วฃ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ ฤ อ อ วคอ วคอ อ อ อ

Suomi

BBB-luokitellut

Kiina

prosenttia 10,0 8,0 6,0 4,0

2010

2011

1/2009

อปอบ วก AAA-luokitellut

COLOURBOX

EUROOPAN KESKUSPANKKI ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย -

1/2012

อปอบ วก

prosenttia 8,0

Aaa-luokitellut

prosenttia 8,0

Baa-luokitellut

7.0

7,0

6,0

6,0

5,0 4,0

5,0

3,0

4,0

2,0 2011

2012

5/2010

5/2013

1,0

2011

2012

5/2010

อ อ วง

1/2012

3,0

prosenttia 5,0

ย ย ย ย

2,0

dollaria/unssi 2 000

4,0 3,0

1 500

2,0 2011 5/2010

68 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

2012 5/2013

1,0

5/2010

5 000 5/2013

TAULUKOT

DOLL ARIN ARVO EUROISSA

ǧ

euroa dollareista 1,5

pistettä 500

CRB-indeksi

1,35

400

1,20 300

1,05 2011

2012

5/2010

5/2013

2009 12/2008

0,9

2010

12/2011

2009

2010

2011

2012 4/2013

prosenttia 10,0

USA:n tyĂśttĂśmyysaste

prosenttia 15,0

4/2008

200

MA AILMANTALOUS

MA AILMANTALOUS Euroalueen tyĂśttĂśmyysaste

2011

12,0

8,0

9,0

6,0 2009

6,0

2010

2011

5/2008

2012 5/2013

4,0

InďŹ&#x201A;aatio voimistuu vaikka kulta halpenee KULLAN HINTA liikkui toukokuun alkupuolis-

kolla 1 470 dollarissa unssilta. Laskua vuoden alusta oli kertynyt kaksitoista prosenttia.

Yksi tulkinta jalometallin hinnanlaskusta on, että sijoittajat eivät ole enää yhtä huolisÂ&#x2022;Â&#x192;Â&#x192;Â? Â&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192; Â?Â&#x2014;Â&#x2039;Â? Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â?Â&#x2039;Â?Ǥ Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2022;Â?Â&#x2039;Â? Â&#x160;Â&#x2021;ĆĽÂ? Â&#x2019;ÂĄÂĄÂ&#x2022;Â&#x2013;Â&#x201D;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2030;Â&#x2039;Â? David Rosenbergin Â?Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2013;ÂĄ Â&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â? Â&#x2DC;ÂĄÂ&#x160;ÂĄÂ&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x203A;Â&#x203A;Â? Â&#x2021;Â&#x2039; Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x2021; Â?Â&#x2039;Â&#x2013;ÂĄÂĄÂ? syytä, pikemminkin päinvastoin. Çł Â&#x17D;Â&#x2021;Â? Â&#x2014;Â&#x2022;Â?Â&#x2018;Â?Â&#x2014;Â&#x2013; Â&#x2019;Â&#x2039;Â&#x2013;Â?ÂĄÂ&#x2013; Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x2013; Â&#x2020;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x2018;Â? Â&#x152;Â&#x192; puhunut korkosijoitusten puolesta, mutta Â?Â&#x203A;Â&#x2013; Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2021;Â?Â&#x2039; Â&#x2018;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013; Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x192;Â?Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x2013; Â&#x2DC;ÂĄÂ&#x201D;Â&#x2039;¥Ǥ Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018; etenee prosessinomaisesti ja se vaatii varsin pitkän pohjustusjakson ennen kuin pääsee

Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2014;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2039;Â?dzǥ Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x201E;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2030; Â?Â&#x2039;Â&#x201D;Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192; National Postin kolumnissaan. Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2021;Â?ÂĄ ƤÂ?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2039;Â? Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x160;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192; Â&#x2021;Â?Â?Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192; Â?Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192; Â?Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;ÂĄÂ?Â&#x203A;Â&#x2013; Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x201E;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2030; Â&#x2019;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2021;lee teesiään jenkkitalouden viimeaikaisella kehityksellä.

Amerikkalaisten kotitalouksien ja yritysten tasesopeutus alkaa olla takanapäin, mikä näkyy luotoannon kasvuna. Makrotalouden Â&#x2019;Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192; Â&#x2019;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â? Â&#x2021;Â&#x2039;ÇŚÂ&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â? Â?Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2DC;Â&#x2014;Â? raja on laskenut 1,7 prosenttiin, kun konsensusennusteet odottavat jenkkitalouden kasvavan yli kahden prosentin kasvua.

Samaan aikaan Yhdysvaltain keskuspankki

aikoo jatkaa rahan painamista. Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x201E;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2030; Â?Â&#x2021;Â&#x160;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192; Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x2039;Â&#x192; Â&#x201D;Â&#x192;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x192;Â?Â&#x192;Â&#x192;Â? Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x17D;Â?Â?Â&#x2014;Â&#x2039;Â&#x160;Â&#x2039;Â?Â&#x2022;Â&#x192; Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2021;Â&#x2DC;Â&#x192;Â? Â&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x152;Â&#x192;Â?Ǥ Osakesijoituksissa kannattaa suosia sellaisia yhtiĂśitä, joilla kiinteiden kustannusten osuus on suuri ja joiden tuotteiden kysyntä ei heittelehdi suhdanteiden mukana.

TOMMI MELENDER

David Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x201E;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2030;

ǧ

Ă&#x2013;ljy, Brent Ă&#x2013;ljy, WTI Lyijy Alumiini Kupari Kulta Nikkeli Palladium Hopea Tina Sinkki LämmitysĂśljy Maakaasu

hinta, USD muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta ylin hinta 14.5.2013 1kk, % 1v, % 3v, % 5v, % 1v, USD 3v, USD 5v, USD 5v, USD 5v, USD 102,56 94,30 1 949 1 801 7 096 1 410 14 830 728,30 22,87 20 600 1 836 2,87 4,07

0,0 6,3 -1,7 -0,2 -0,4 1,1 -4,0 9,4 -2,8 -3,1 -5,8 1,6 -1,6

-7,6 0,3 -3,3 -9,0 -9,7 -9,4 -12,7 22,5 -19,1 2,0 -7,7 -2,0 67,4

27,0 31,7 -0,2 -13,5 2,0 14,0 -33,2 38,2 16,4 17,4 -26,2 39,4 -5,6

-16,2 -24,0 -13,2 -39,0 -15,1 60,0 -43,9 65,3 37,8 -19,2 -19,7 -20,7 -64,3

108,5 91,0 2 106 1 951 7 722 1 633 16 655 665,0 29,7 21 324 1 941 3,0 3,3

104,7 91,3 2 202 2 167 8 145 1 543 20 114 666,7 30,2 23 216 2 070 2,8 3,6

93,3 85,3 2 037 2 102 7 255 1 311 18 693 525,6 24,0 20 214 1 942 2,5 4,4

34,27 30,81 880 1 254 2 765 713 8 810 162,10 8,88 9 900 1 042 1,13 1,91

145,65 145,63 2 939 3 292 10 148 1 895 29 030 857,25 48,70 33 255 2 635 4,11 13,58

LĂ&#x201E;HDE: FACTSET

Raaka-aine

69

TAULUKOT

OSINGOT JA TUOTOT yhtiö

Affecto Ahlstrom Aktia Alma Media Amer Sports Apetit Aspo Aspocomp Atria Basware Biohit BioTie Therapies CapMan Cargotec Cencorp Citycon Componenta Comptel Cramo Digia Dovre Group Efore Elecster Elektrobit Elisa eQ Etteplan Exel Composites F-Secure Finnair Finnlines Fiskars Fortum Glaston HKScan Honkarakenne Huhtamäki Ilkka Incap Innofactor Ixonos Kemira Keskisuomalainen Kesko Kesla Kone Konecranes Lassila & Tikanoja Lemminkäinen Metsä Board Marimekko Martela Metso Neo Industrial Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Norvestia Nurminen Logistics Okmetic Olvi Oral Oriola-KD Orion

ENNUSTEET 2014

kurssimuutos 1 kk,%

osinko/ osake 2010

osinko/ osake, euroa

10,1 -0,9 4,5 -6,4 12,9 1,0 -5,0 -6,9 -0,3 3,8 2,4 8,3 1,2 5,1 14,3 12,7 6,3 25,0 4,9 10,3 -9,6 -4,2 2,3 17,6 1,6 4,7 -1,9 -3,1 4,9 -4,0 -9,1 2,1 -1,5 3,0 -1,3 33,3 1,5 -17,2 36,4 100,0 -6,9 9,4 -2,2 3,7 15,5 18,6 7,0 5,3 -4,3 20,9 1,2 -7,5 5,7 3,9 9,0 13,0 6,6 2,9 -3,3 7,4 12,7 23,0 -2,5 7,4

0,16 0,63 0,49 0,10 0,35 0,90 0,42

0,20 0,50 0,40 0,10 0,40 0,95 0,42

46 556 58 37 44 79 162

4,6 4,5 5,7 3,0 2,9 6,1 7,6

0,24 0,50 0,43 0,25 0,50 1,00 0,42

48 147 57 77 46 76 94

5,5 4,5 6,1 7,4 3,5 6,4 7,6

0,22 0,23

0,25 0,31

40 55

3,8 1,6

0,30 0,49

39 51

4,5 2,5

0,00 0,04 0,72

0,00 0,03 0,74

0 44 48

0,0 3,0 3,0

0,00 0,06 0,90

78 46

0,0 7,0 3,7

0,14 0,00 0,00 0,42 0,10

0,15 0,00 0,02 0,45 0,10

78 71 49 41

5,8 0,0 4,0 4,5 3,1

0,15 0,00 0,02 0,50 0,13

78 0 48 44 33

5,8 0,0 4,0 4,9 4,2

0,01 1,30

0,05 1,28

22 102

5,0 8,8

0,05 1,30

86 96

5,0 9,0

0,15 0,30 0,07 0,10

0,15 0,30 0,07 0,10

51 116 50 53

4,9 5,2 3,8 3,8

0,17 0,30 0,07 0,10

49 75 47 29

5,5 5,2 4,1 3,8

0,65 1,00

0,70 1,00

59 77

4,1 6,8

0,75 1,00

57 79

4,3 6,8

0,10 0,08 0,56 0,15

0,14 0,03 0,60 0,20

54 40 50 61

3,7 0,9 3,9 6,6

0,18 0,05 0,65 0,25

35 40 48 68

4,7 1,6 4,2 8,3

0,00

0,00

0

0,0

0,01

20

1,0

0,53 0,40 1,20

0,55 0,50 1,23

65 50 77

4,6 3,7 5,1

0,58 0,60 1,30

58 58 69

4,9 4,4 5,4

1,75 1,05 0,60 0,60 0,06 0,25

1,90 1,10 0,65 0,65 0,06 0,25

67 67 68 68 46 179

2,7 3,9 4,6 4,2 2,2 2,3

2,10 1,20 0,73 0,80 0,08 0,34

66 60 67 54 51 85

2,9 4,3 5,2 5,2 2,9 3,2

1,85

1,85

70

5,8

1,90

70

6,0

0,38 0,00 1,45

0,41 0,00 1,68

36 0 64

3,4 0,0 5,0

0,50 0,00 1,93

42 0 66

4,1 0,0 5,8

0,25 0,50 0,01 0,09 1,30

0,20 0,65 0,06 0,10 1,20

80 39 50 69 87

4,2 2,7 1,4 4,3 5,6

0,30 0,70 0,13 0,12 1,10

75 38 50 48 88

6,3 2,9 2,7 5,1 5,1

70 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa

voiton- osinkojako,% tuotto,%

TUOTOT 1V.

TUOTOT 3V.

TUOTOT 5V.

kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaismuutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto 1 v, %

1 v,%

3 v,%

3 v,%

5 v,%

5 v,%

59,9 -13,9 37,3 -28,7 46,0 15,4 -13,4 -42,8 19,2 -6,0 178,7 -7,1 -8,7 9,1 33,3 22,6 -49,6 -3,8 0,6 24,5 30,6 -2,8 21,9 49,3 -10,8 25,0 21,2 -20,6 11,0 22,7 -7,3 22,3 -5,5 -8,1 0,5 12,3 32,7 -46,4 -54,5 95,9 -49,8 37,3 -11,2 23,1 -1,6 56,1 39,9 36,3 -11,7 39,0 -15,9 -34,4 10,1 -63,6 60,4 28,6 -6,2 -1,2 1,5 -0,6 28,1 46,9 22,5 47,4

66,6 -9,4 47,1 -26,9 50,1 22,1 -7,2 -42,8 23,3 -5,0 208,2 -7,1 -8,7 12,2 33,3 30,6 -49,6 -3,8 4,8 28,7 35,7 -2,8 27,6 51,0 -2,9 31,9 26,8 -16,4 15,0 27,5 -7,3 26,7 0,6 -8,1 3,1 16,0 37,9 -43,8 -54,5 95,9 -49,8 44,1 -5,2 29,4 -1,5 64,9 45,6 42,8 -8,4 42,6 -13,9 -31,6 16,6 -63,6 66,0 28,6 -2,0 3,8 9,2 5,0 31,0 46,9 26,9 56,6

93,8 3,7 4,0 -52,5 67,0 -11,9 -5,5 -10,0 -40,7 2,3 279,2 -20,4 -47,5 7,5 -48,8 10,7 -69,1 -26,5 -16,2 -42,0 30,6 -8,2 27,9 9,8 7,9 41,5 3,0 5,3 -20,0 -36,5 -17,9 67,7 -19,9 -76,1 -52,1 -13,3 89,7 -53,4 -75,4 -4,0 -81,6 38,0 -18,1 -15,1 -20,0 119,3 21,5 -4,2 -38,8 4,9 -7,1 -44,6 19,7 -88,6 4,3 -64,6 69,7 -22,2 -39,4 54,9 82,1 32,2 -35,4 50,7

115,0 25,6 22,9 -43,7 83,3 3,7 6,3 -10,0 -34,6 7,3 347,1 -20,4 -39,8 16,2 -48,8 30,7 -69,1 -17,5 -10,0 -34,3 39,2 -8,2 46,0 11,1 42,1 58,2 15,4 24,4 -12,3 -34,0 -17,9 87,1 -5,7 -76,1 -47,3 -6,4 114,6 -45,0 -75,4 -4,0 -81,6 59,3 -1,6 -2,4 -13,9 145,0 36,9 9,7 -33,7 7,6 2,6 -35,0 39,0 -87,7 15,0 -59,0 87,0 -9,0 -34,8 81,2 97,2 35,0 -26,3 89,2

15,3 -34,7

40,3 -11,2

-63,5 46,9 10,4 -0,6 22,7 -53,9 141,5 459,1 -39,1 -65,7 -14,4 -57,5 -22,0 -83,2 -59,5 -16,6 3,6 42,4 -19,9 4,2 -6,8 9,2 -36,8 -38,2 -29,4 -33,8 -58,6 -53,7 52,9 -48,7 -88,7 -51,4 -28,3 98,6 -62,6 -86,6 -4,0 -85,0 116,8 -27,1 -10,5 -54,3 161,2 -10,4 -12,2 -53,9 43,3 -26,6 -60,5 0,5 -91,6 -36,2 -84,0 1,8 -18,9 -60,0 91,0 90,1 54,7 -22,0 66,2

-51,6 69,6 45,2 30,0 22,7 -46,9 166,5 559,1 -39,1 -59,8 2,8 -57,5 -0,4 -82,2 -49,1 -6,9 24,2 51,9 -15,2 26,9 -5,7 57,3 -29,3 -27,8 -13,3 -23,2 -57,0 -53,7 92,7 -31,6 -88,1 -42,1 -22,6 148,5 -51,6 -86,6 -4,0 -85,0 177,2 -2,6 12,8 -48,4 216,6 12,7 10,0 -47,2 47,0 -10,7 -46,2 30,5 -90,1 -22,4 -79,8 19,0 5,0 -56,2 133,1 118,8 59,3 -4,8 142,2

LÄHDE: FACTSET

ENNUSTEET 2013

osakekurssi 18.3.

2013 4,38 11,15 7,00 3,38 13,96 15,64 5,56 1,35 6,64 19,20 6,80 0,39 0,84 24,26 0,08 2,57 1,70 0,50 10,11 3,20 0,47 0,69 5,73 1,00 14,41 2,25 3,09 5,72 1,72 2,65 6,40 17,25 14,79 0,34 3,82 3,20 15,33 3,03 0,15 0,96 0,27 11,92 13,50 24,06 5,00 71,50 27,94 14,00 15,46 2,78 10,68 3,93 31,90 0,80 12,16 2,92 33,22 5,99 2,03 4,78 24,11 4,70 2,34 21,56

TAULUKOT

OSINGOT JA TUOTOT ENNUSTEET 2013

yhtiĂś Outokumpu Outotec Panostaja PKC Group P-K Kirjapaino Pohjola Ponsse Powerflute PĂśyry QPR Software Raisio Ramirent Rapala Rautaruukki Raute Revenio Group Ruukki Group Saga Furs Sampo Sanoma Scanfil Sievi Capital Siili Solutions Solteq Soprano Sponda SRV SSH SSK Stockmann Stonesoft Stora Enso Suominen Takoma Talentum Talvivaara Technopolis Tecnotree Teleste Tieto Tiimari Tikkurila Trainers' House Tulikivi Turvatiimi UPM-Kymmene Uponor Vaahto Group Vacon Vaisala Viking Line Wärtsilä Wulff YIT Yleiselektroniikka Ă&#x2026;landsbanken

osakekurssi 18.3.

2013 0,61 11,42 0,80 20,21 9,57 13,35 6,00 0,29 4,43 0,97 3,52 7,40 4,84 4,94 8,70 6,96 0,41 23,70 32,06 6,81 0,92 1,10 8,35 1,48 0,85 4,29 3,23 1,35 2,82 11,72 4,47 5,77 0,46 0,38 1,12 0,17 4,58 0,23 4,20 16,74 0,42 17,07 0,10 0,50 0,30 8,45 12,53 1,64 53,87 21,86 17,94 38,79 1,94 15,53 4,50 8,02

ENNUSTEET 2014

kurssimuutos 1 kk,%

osinko/ osake 2010

osinko/ osake, euroa

voiton- osinko- osinko/ jako,% tuotto,% osake, euroa

22,0 5,5 14,3 12,8 -5,5 10,0 -5,5 9,5 6,2 1,0 18,9 -1,5 -1,2 3,9 1,5 0,4 -8,9 0,8 5,6 7,2 4,5 9,0 5,7 3,5 23,3 13,8 -2,1 37,8 0,0 0,6 144,3 16,3 24,3 15,2 3,7 8,5 19,3 21,1 7,1 6,0 -14,3 9,2 11,1 0,0 7,1 9,1 21,4 -13,7 -2,3 9,0 2,5 11,3 -1,5 -4,9 -8,0 -2,8

0,00 0,30

0,00 0,33

41

0,0 2,9

0,00 0,34

0 41

0,0 3,0

0,70

0,80

50

4,0

0,95

51

4,7

0,46 0,25 0,01 0,00

0,56 0,26 0,01 0,05

51 71 46 26

4,2 4,4 4,5 1,1

0,61 0,30 0,01 0,10

52 52 42 31

4,6 5,0 4,6 2,3

0,12 0,34 0,23 0,20 0,50 0,20 0,00

0,13 0,35 0,25 0,20 0,50 0,35 0,00

65 59 71 1 000 55 56

3,7 4,7 5,2 4,1 5,7 5,0 0,0

0,14 0,40 0,26 0,20 0,50 0,40 0,04

62 63 68 67 58 62 72

4,0 5,4 5,3 4,1 5,7 5,7 9,8

1,35 0,60

1,45 0,50

59 83

4,5 7,3

1,55 0,50

59 73

4,8 7,3

0,33

0,38

50

4,6

0,48

50

5,7

0,17 0,06

0,18 0,10

56 53

4,2 3,1

0,19 0,12

58 40

4,4 3,7

0,60 0,00 0,30

0,50 0,00 0,30

96 0 94

4,3 0,0 5,2

0,60 0,07 0,30

71 50 61

5,1 1,6 5,2

0,03 0,00 0,20 0,00 0,17 0,83

0,05 0,00 0,21 0,00 0,20 0,90

75

4,0 0,0 4,6 0,0 4,8 5,4

0,06 0,00 0,22 0,01 0,26 1,00

62 0 43 30 43 60

5,4 0,0 4,8 4,3 6,2 6,0

0,76 0,00

0,80 0,00

69

4,7 0,0

0,86 0,00

70 0

5,0 0,0

0,60 0,38

0,60 0,42

76 80

7,1 3,3

0,60 0,48

67 70

7,1 3,8

1,10 2,10

1,20 0,90

56 73

2,2 4,1

1,37 0,93

51 66

2,5 4,2

1,00 0,00 0,75

1,10 0,07 0,80

54 122 57

2,8 3,6 5,2

1,20 0,08 0,90

51 60 53

3,1 4,1 5,8

45 0 44 61

TUOTOT 1V.

TUOTOT 3V.

TUOTOT 5V.

kurssi- kokonais- kurssi- kokonais- kurssi- kokonaisvoiton- osinko- muutos tuotto muutos tuotto muutos tuotto jako,% tuotto,% 1 v,% 1 v, % 3 v,% 5 v,% 3 v,% 5 v,% -34,7 37,2 -7,0 46,4 -6,1 59,5 -14,3 -1,7 -23,4 5,4 37,5 19,2 -12,6 -17,4 7,8 93,3 -47,4 55,4 66,5 -2,2 31,4 16,7

-34,7 40,8 -2,5 52,1 -3,2 65,9 -10,8 2,9 -23,4 9,7 43,0 24,6 -8,5 -14,1 14,0 98,8 -46,2 66,5 74,5 6,7 37,4 16,7

-83,3 72,8 -40,8 94,3 -13,2 67,6 -28,7 -6,2 -53,3 9,0 31,3 -1,5 -11,4 -64,8 11,5 124,5 -74,1 190,8 83,4 -53,9

-82,9 84,6 -35,6 116,4 -0,6 90,6 -20,1 6,1 -51,4 21,0 48,1 9,9 -0,2 -59,9 25,5 153,1 -72,8 271,8 114,5 -42,2

-92,9 6,5 -26,7 148,9 -39,3 21,4 -55,2 -62,4 -74,1 15,5 102,3 -14,0 8,8 -85,0 -38,1 2,4 -78,6 177,2 72,7 -59,6

-92,2 26,1 -3,4 203,0 -27,2 49,5 -47,9 -57,5 -70,9 40,1 146,1 -2,2 32,4 -80,7 -23,3 26,0 -76,5 308,3 128,3 -41,5

-30,0

-20,7

-11,7

18,0

43,7 69,8 44,4 -18,8 181,3 -5,7 -22,7 243,8 27,2 21,1 -45,7 -21,1 -65,9 29,4 4,7 11,7 38,6 -33,3 14,2 -23,1 -15,3 -16,0 -1,6 37,5 -54,1 39,9 38,3 -5,6 34,5 -6,7 8,9 -14,6 -9,7

50,7 69,8 51,2 -17,4 181,3 -2,4 -19,1 243,8 34,5 21,1 -45,7 -19,0 -65,9 36,3 4,7 16,5 45,5 -33,3 19,7 -23,1 -15,3 -16,0 5,7 42,4 -54,1 42,8 44,5 -5,6 38,4 -2,9 13,8 -11,2 -8,0

21,3 69,8 56,6 -52,5 42,1 -27,3 -57,2 445,1 -1,9 -52,8 -69,1 -42,9 -85,3 36,8 -65,9 -10,3 14,3 -87,0 9,4 -76,2 -65,8 -60,0 -20,1 4,4 -71,5 67,2 6,4 -42,7 111,1 -39,4 4,1 57,9 -60,9

33,0 80,1 79,5 -49,5 42,1 -20,3 -52,1 445,1 13,1 -52,8 -69,1 -38,4 -85,3 58,1 -65,9 -0,5 33,0 -87,0 26,0 -76,2 -65,1 -60,0 -5,5 18,0 -71,5 78,5 18,9 -40,0 137,0 -33,4 17,0 85,8 -60,2

-1,3 12,7 -12,5 -44,8 42,8 -26,8 -57,1 -27,7 -57,1 -76,7 -61,2 -88,0 -21,4 -72,1 -18,8 3,2 -96,3

16,7 19,5 4,3 -37,7 42,8 -12,8 -47,7 1046,2 -13,7 -56,5 -75,7 -55,6 -88,0 -0,9 -70,3 -5,1 31,7 -96,3

-91,2 -66,2 -55,8 -36,2 -13,2 -81,5 83,9 -25,1 -53,9 66,6 -42,9 -19,6 15,4 -66,2

-90,5 -63,6 -55,8 -14,3 13,6 -81,2 107,7 -10,3 -49,2 113,9 -35,0 2,0 54,0 -63,6

1046,2

porssi.arvopaperi.fi

A RVOPA PER IN PĂ&#x2013;R SSIPALV ELU. K Ă&#x201E;Y TĂ&#x2013;SSĂ&#x201E; 24/7. K A IKKI POHJOISM A ISET PĂ&#x2013;R SSILISTAT. Y HTIĂ&#x2013;IDEN AVA INLU V U T. KUR SSIHISTOR I AT. Y HTIĂ&#x2013;ISTĂ&#x201E; KIRJOITET U T UU TISET. Y Č&#x192;

Y Ǥ 71

ILMIÖT

SIJOITUSMAAILMAN ILMIÖT Koonnut Pekka Virolainen

Seuraava H&M? KUN SUOMESSA haikaillaan uutta Nokiaa, Ruotsin pörssipiireissä veikallaan uutta H&M:ää.

H&M on maailman toiseksi suurin vaatealan vähittäiskauppaketju, espanjalaisen Inditexin (muun muassa Zara) ja yhdysvaltalaisen GAP:in välissä.

Kuudentoista miljardin euron liikevaihdoltaan se on Ruotsin viidenneksi suurin yritys, puolet Nokiaa pienempi, mutta pörssissä paljon arvokkaampi.

H&M:n huima kehitys pörssissä on kuitenkin hidastunut viime vuosina, ja siksi länsinaapurissa etsitään jo uutta sampoa.

Se saattaa löytyä esimerkiksi terveydenhoidon alalta. Nopeasti kasvavat lääke- ja teknologiayhtiöt vastaavat jo viidennestä Ruotsin viennistä. Britanniaan vuosia sitten myydyn tähtiyhtiö Astran osoittamaa tietä seuraavat nyt sellaiset perinteiset yhtiöt kuten sairaaloiden varustaja Getinge, ja pörssistä jo pois kaapattu dialyysihoitoja kehittävä Gambro.

Seuraava H&M tai Astra voisi olla laserhoitolaitteita valmistava Elekta.

Laserista on tullut lääketieteen, hammashoidon ja kauneudenhoidon täsmäase. Se näkyy jo maailmanmarkkinoita valtaamaan alkaneen Elektan kurssikehityksessä. Yhtiön p/e-luku 22 on Dagens Industri -lehden mukaan perusteltu, jos huomioi vaikkapa Kiinan terveydenhoitoalalle äskettäin suuntaamat jättimäiset julkiset panostukset.

MENESTYSPELI. Yksi Supercellin rahasampo on Hayday-farmipeli.

Seuraava Supercell?

SUOMESSAKAAN EI enää haikailla uuden

Nokian, vaan pikemminkin uuden Rovion tai Supercellin perään.

Kun Supercellin hallituksen puheenjohtaja Petteri Koponen esitteli pelialan näkymiä sijoittajan ja rahoituksen näkökulmasta EK:n seminaarissa huhtikuussa, hän korjasi esityksensä otsikoksi ”Tavoitteena uusi Supercell” perinteisen “Tavoitteena uusi Nokia” sijaan.

Myytyään perustamansa Jaiku-yhtiön Googlelle Koponen sijoittaa nyt kasvuyrityksiin Lifeline Ventures -yhtiön

72 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

kautta. Sen 18 yhtiön portfolion tähti on Supercell, jota muun muassa talouslehti Forbes on hehkuttanut kaikkien aikojen nopeimmin kasvavaksi yritykseksi.

Supercellin ja Rovion hurja kasvu vetää koko pelialaa mukanaan. Paananen arvioi sen nousevan tänä vuonna miljardin euron liikevaihtoon – ja ensi vuonna kahteen miljardiin.

Jos viime vuonna 30 miljardia liikevaihtoa tehneen Nokian myynti sakkaa viimeaikaista 20 prosentin vauhtia, peliala ohittaa Nokian neljässä vuodessa.

ILMIÖT

MARKUS SALIN

Jotkut vielä jaksavat kasvaa

E YHDYSVALLOISSA PUHUTAAN jo uudesta Steve Jobsista. Kuka yrittäjistä ja innovaattoreista paikkaisi Applen ja Pixarin perustajan jättämän aukon?

Vahvin ehdokas useiden eri alojen uudistajaksi on Elon Musk, joka on jättänyt jälkensä jo internetin maksuliikenteeseen, avaruustekniikkaan ja uusiutuvaan energiaan.

Musk teki rahansa ostamalla PayPalmaksuliikenneyhtiön ja myymällä sen eBaylle. Lisää rahaa Muskille tuli sähköautoyhtiö Tesla Motorsista, jota hän johti useita vuosia, sekä asuintalojen aurinkolämmityksen johtavasta yhtiöstä SolarCitystä.

Tähänastiset tienestit saattavat huveta suurimman yrityksen mukana taivaan tuuliin, jos Muskin kunnianhimoisin yhtiö SpaceX ei onnistu hankkeissaan viedä ihmisiä ja rahtia avaruuteen.

Me Too Jobs KIINASTA ON jo löytynyt uusi Steve Jobs. Hän on Xiaomi-matkapuhelinyhtiön perustaja Lei Jun. Sen lisäksi että Xiaomin yhtiön Mi-One- ja Mi-2-puhelimet muistuttavat erehdyttävästi iPhone-puhelimia, myös Lei Jun itse pukeutuu ja toimii muutenkin samalla tavalla kuin edesmennyt esikuvansa.

Mustaan paitaan ja sinisiin farkkuihin pukeutumisen ohella Lei Jun on päässyt 43-vuotiaana yhteen tavoitteistaan, miljardööriksi saman ikäisenä kuin Applen perustaja. Jobsista tuli miljardööri vuonna 1998, vuosi sen jälkeen kun hän palasi uudelleen Applelle.

Pienten yritysten joukosta seurattavien listalle yltää myös tuloksensa plussalle kääntänyt Oral. It-yhtiöistä kasvukriteerit täyttivät ơ ja Innofactor. Kolkkoja TJ Group -kaikuja pääkopassa aiheuttavan Innofactorin osavuosikatsauksessa on pelottavan tutuntuntuisia toteamuksia strategisten kumppanuuksien etsimisestä sekä orgaanisen ja yrityskauppojen kautta tapahtuvan kasvun tavoittelusta.

Ehkä on jo korkea aika unohtaa teknokuplan kurimus ja alkaa katsoa yhtiöitä uusilla rilleillä. Pörssin potentiaaliset lähivuosien moninkertaistujat löytyvät pienten teknoyhtiöiden joukosta. Onnittelut itselleni ja muille Stonesoftiin uskoneille. Näitä tilipäiviä tulee toivottavasti lähivuosina lisää. Jos masu kestää, suosittelen lukemaan tietoturvayhtiö SSH:n ja Symbian-kriisistä toipuilevan Digian katsaukset. Omaan salkkuun sujahti jo nippu SSH:ta Stonesoftin korvikkeeksi.

Markus Salin on yksityissijoittaja, joka on aiemmin toiminut Arvopaperin analyytikkona.

KARMO RUUSMAA

Seuraava Steve Jobs?

ipä ollut paljon hurraamista alkaneen pörssivuoden ensimmäisen neljänneksen raporteissa. Köhivä talous näkyy monien yhtiöiden ylä- ja ¡ǡ Ƥ ¡ turha puhua. Omasta kirjanpidosta löysin yhdeksän yhtiötä, jotka onnistuivat kasvattamaan liikevaihtoaan ja liikevoittoaan yli kymmenen prosenttia edellisvuodesta, mikä on kohtuusuoritus vallitsevissa puoliankeissa olosuhteissa.

Isojen yritysten joukosta listalle ylsivät vain Kone ja Outotec, jotka osaavat hämmästyttää vuodesta toiseen. Koneen osake tuntuu hintavalta, mutta niin kauan kuin vauhti pysyy tällaisena, myyntikiireitä ei ole. Outotecin osakkeessa pitäisi nykykurssilla olla vielä reippaasti nousuvaraa. Katsauksen luvuista uskoa tulevaisuuteen valoi etenkin saatujen tilausten määrä.

Keskisuurten yritysten kastista riman ylittivät nipin napin Vaisala ja Technopolis, vaikka liikevoittoluvuista puhdistaisi Vaisalan kirjaaman myyntivoiton ja Technopoliksen sijoituskiinteistöjen virtuaaliarvonnousun. Hyvä startti vuodelle ei kuitenkaan pistänyt Vaisalaa nostamaan valjuhkoja ennusteitaan kuluvalle vuodelle. Myös Olvi näytti originaalilukujen perusteella yltävän listalle, mutta tarkempi syyni paljasti, että tulosparannus tehtiin lähinnä poistoaikoja pidentämällä.

Pienemmistä perinteisen teollisuuden yhtiöistä vuosi alkoi hyvin Rautella ja Suomisella. Huolimatta reippaasta alkuvuoden petrauksesta Raute piti kuitenkin kuluvan vuoden näkymät ennallaan ja kasvuttomana, mikä ei yhtiön kausivaihteluihin tottunutta sijoittajaa yllätä.

Suomisen kohdalla parantuneet alkuvuoden luvut havahduttivat tutkimaan vuosia syvällä kyntänyttä yhtiötä tarkemmin. Yrityskaupan myötä yhtiön liikevaihto lähentelee vuositasolla puolta miljardia euroa, ja osakeannnin jäljiltä tasekin on ehkä ei hyvässä niin ainakin tyydyttävässä kunnossa. Ja markkinaarvo on vain runsaat sata miljoonaa euroa. Tätähän kannattaa seurata!

73

PÖRSSIRISTIKKO

PÖRSSIRISTIKKO

KAROLIINA PAAVILAINEN

Laatinut Ristikkosampo

74 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

SEURAAVASSA NUMEROSSA

COLOURBOX

HUHTIKUUN RATKAISU

Seuraavassa numerossa KESÄ–HEINÄKUUN ARVOPAPERI kertoo perinteiseen tapaan, ketkä

yksityishenkilöt käyttävät suurinta omistajavaltaa Helsingin pörssissä.

Ykkössijasta ei ole epäselvyyttä: maamme ainoan miljardöörin Antti Herlinin omaisuus on karttunut karttumistaan Koneen lyödessä uusia kurssiennätyksiä. Näkyvistä kasvollisista omistajista hyvässä vedossa on ollut myös Björn Wahlroosin Sampo. Kuinka muiden pörssirikkaiden omistukset ovat kehittyneet ja millaisia muutoksia suursijoittajat ovat tehneet salkkuihinsa?

Kesä-Arvopaperi ilmestyy juhannuksen kynnyksellä, keskiviikkona 19. kesäkuuta.

Tilaa Arvopaperi Ȉ ¡ǣ Ǥ Ǥ Ȁ Ȁ Ȉ ¡ Ú ǣ ̿ Ǥ Ȉ ǣ ͜͜͞ ͠​͠͞ ͜͠͝​͜ *) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) (ke Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2013: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä.

Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 125 €/12 kk, määräaikaistilaus 135 €/12 kk.

Tila

Osoitteenmuutos Sähköposti ̿ ǤƤ, puhelin 020 442 4100.

Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi.

Jos J lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. liittoon.

Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30). *) Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta: Laanka 8,35 snt/puhelu + 7,06 snt/min. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 17,14 snt/min.

Ulkomailta soitettaessa ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

75

KOLUMNI

PENTTI FORSMAN

M

aailmantaloudesta on talven mittaan tullut huonoja ja hyviä uutisia. Kansainvälinen Valuuttarahasto IMF on huhtikuussa korjannut kasvuennusteitaan pääasiassa alaspäin. Erityisesti Ranskan ja Italian arviot heikkenivät tuntuvasti tammikuusta. Suurista maista ainoastaan Japanin ja hiukan myös Saksan näkymät paranivat.

Kasvun yskähtely on alentanut raaka-aineiden, öljyn, metallien ja elintarvikkeiden hintoja. Metallien hinnat ovat tosin edelleen korkealla tasolla, eikä hintojen lasku heijastune kaivosinvestointeihin. Metson tuoreessa osavuosikatsauksessa kaivosten tulevaisuuteen suhtauduttiinkin luottavaisesti.

Sekä EU:n komissio että IMF arvioivat suhdanteiden kääntyvät tämän vuoden jälkipuoliskolla. Tälle arviolle on hyvät perusteet, joskin isoja riskejäkin vielä on. Rahoitusmarkkinoilla näkymät ovat parantuneet rauhattoman alkusyksyn jälkeen, ja yritysten lainoja on laskettu liikkeelle vilkkaasti. Toisaalta pk-yritysten lainansaanti pankeilta on vaikeutunut Suomessa ja muualla Euroopassa vakavaraisuusvaatimuksien kiristymisen vuoksi.

Keskuspankkien aikaansaama luottamus on havaittavissa erityisesti osakemarkkinoilla. Sekä Dow Jones- että S&P 500 -indeksi ovat saavuttaneet uudet ennätystasot. Yhdysvalloissa osakeindeksit ovat vahvistuneet lähes yhtäjaksoisesti vuoden 2009 maaliskuusta lähtien.

Yhdysvaltojen talous saattaakin kasvaa lopulta arvioitua nopeammin. Euroopan suhdanteiden elpyminen kuluvan vuoden lopulla perustuu pitkälti vientiin ja investoinnit alkavat toipua vasta ensi vuonna, mikä on Suomelle huono uutinen.

Suomen kokonaistuotanto (kk-indikaattori) on laskenut yhtäjaksoisesti vuoden 2012 alusta lähtien.

Helmikuussa kokonaistuotanto supistui peräti 2,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Teollisuuden uudet tilaukset putosivat nekin maaliskuussa rajusti. ƪ den aivastelusta.

Kovin tervettä aikaa ei ole edes näköpiirissä. VM:n budjettiriiheen tekemän ennusteen mukaan Suomen vientiteollisuus menettää reippaasti markkinaosuuksia lähivuosina. Vaihtotasekin pysyy alijäämäisenä.

Tosin tässä ei ole uutta, sillä vientimme on kasvanut vuoden 2008 jälkeen selvästi euroaluetta hitaammin.

Sekä IMF että komissio arvioivat Suomen talouskasvun olevan ensi vuonna yhden prosentin tuntumassa eli samassa vauhdissa kuin koko euroalue, jonka

76 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti.

nousua Välimeren maat jarruttavat. Suomen talous ei ¡ ¡ ¡ ƪ ¡ sklerosis eli näivetystauti¹.

Kuten yleensä, Suomenkin sklerosis on saanut alkunsa hybriksestä, ylimielisyydestä, joka lähes aina seuraa yllättävää menestystä. Nokia, Pisa-tulokset ja AAA-luokitus saivat meidät uskomaan voittamattomuuteemme. 1990-luvun laman syyt ovat unohtuneet.

1980-luvulla Nokian tilalla oli idänvienti, jossa tehdyt jättivoitot pumppasivat kuplaa talouteen. Tuolloinkaan varoituksia länsiviennin kilpailukyvyn ongelmista ei kuunneltu, kun pankista sai lainaa halvalla.

Viennin romahduksesta on jo yli neljä vuotta, mutta mielenkiinto tulojen kasvun hyytymiseen heräsi vasta viime talvena. Suomesta on lähtenyt 80 000 teollista työpaikkaa vuoden 2007 jälkeen. Nyt jopa Metallityöväen liiton Riku Aalto (HS 8.5.2013) epäili, että

K YSEESSÄ LIENEE SKLEROSIS ELI NÄIVET YSTAUTI. Suomi joutuu Kreikan tielle, jos investointeja ei saada käyntiin. Toivottavasti Kreikka säilyy mielessä syksyn palkkaneuvotteluissa.

Koneen Matti Alahuhdalla (HS 8.5.2013) oli jo talouden näivetyksen hoitoon selkeä ohje: kääritään hihat ja ruvetaan töihin kuten 1990-luvulla. Nokian menestyksen vuoksi tavallista savupiipputeollisuutta alettiin hallinnossa halveksua, kun bittinikkareiden piti korvata haalarikansa. Alahuhta kaipaakin asennemuutosta. Tulevaisuus on meistä itsestämme kiinni.

Ulkomaisten suhdanteiden syyttämisen sijaan olisi aloitettava kotipesän siivous hyvien Nokia-aikojen tuomista rasitteista. Jatkossa on ruvettava puhumaan aidosti arvoista. Esimerkiksi kumpi on kaavoituksessa tärkeämpää, asunnot, työpaikat ja hyvinvointivaltio vai naapurustolle tärkeät ”luontoarvot”?

Suomessa on vahvat teolliset perinteet ja osaaminen.

Koska omistajien ankaraan verotukseen ei kyetä puuttumaan, tarvitaan muita kannustimia investointien vauhdittamiseksi. Yhteisöveron lasku ei riitä. Seuraaviin hallitusneuvotteluihin on aikaa alle kaksi vuotta.

Niihin valmistautuminen olisi aloitettava nyt. Viennin takertelu ei ole tilapäistä. ¹1970–80-luvuIla Euroopan kasvu tyrehtyi ja maanosa alkoi jäädä jälkeen Yhdysvalloista. Ilmiö sai nimekseen eurosklerosis ja sen lääkitsemiseksi luotiin rahaliitto.

KUVA KIMMO LEHTONEN

Maailmantalous yskii – ƪ ǫ

KARMO RUUSMAA

KUMPPANIBLOGIT

Arvopaperin Kumppaniblogeissa rahoitusalan asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista.

Voiko sijoittaja oppia urheiluvedonlyÜnnistä?

SIJOITTAMISEEN YHDISTETĂ&#x201E;Ă&#x201E;N usein sel-

laisia käsitteitä kuin hajauttaminen, kurinalaisuus, rationaalisuus ja riskienhallinta. UrheiluvedonlyÜntiin taas liitetään uhkapeli, sattumanvaraisuus ja peliriippuvaisuus.

Puurot ja vellit ovat siis suloisesti sekaisin niin kuin usein silloin, kun kovalla innolla puhutaan asioista, joiden todellista luonnetta ei ymmärretä.

Sijoittaminen ja urheiluvedonlyÜnti ovat pohjimmiltaan vaurastumisen välineitä.

Näitä välineitä, kuten vaikkapa soutuvenettä, voi käyttää viisaasti tai holtittomasti.

Jos ottaa tarpeettomia riskejä soutuveneellä, saattaa saada kylmän kylvyn.

Mikäli sijoittaja tai urheiluvedonlyÜjä saa kylmän kylvyn, syy on useimmiten välineen käyttäjässä tai omien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisissa tekijÜissä, ei itse välineessä.

VedonlyÜntiä soimataan addiktoivaksi helvetinkoneeksi, joka vie rahat ja perheonnen ja lähettää tilalle alkoholiongelman ja nahkaliiviset velanperijät. Rationaalisessa urheiluvedonlyÜnnissä kuitenkin sijoitetaan kohteisiin, joissa uskotaan olevan edullinen hinnoittelu suhteessa jonkin tapahtuman todennäkÜisyyteen.

Menestymisen määrää lopulta se, onko vedonlyĂśjän oma näkemys hinnoittelusta parempi vai huonompi kuin markkinoiÂ&#x2020;Â&#x2021;Â? Â?Â&#x2021;Â&#x2022;Â?Â&#x2039;Â?ÂĄÂĄÂ&#x201D;Â&#x2039;Â?Ǥ ÂĄÂ&#x2039;Â?Â&#x160;ÂĄÂ? Â?Â&#x203A;Ă&#x161;Â&#x2022; ƤÂ?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;markkinat juuri toimivat: yritetään arvata maailman tapahtumien todennäkĂśisyyk-

ǧ TALOUDESSA JA FINANSSIMARKKIǧ NOISSAKO EI OLE EPĂ&#x201E;VARMOJA TEKIJĂ&#x2013;ITĂ&#x201E;? siä paremmin kuin muut.

UrheiluvedonlyĂśntimarkkinasta on kehittynyt hinnoittelultaan niin tehokas, että se kestää paikoin vertailun jopa pĂśrssilistattujen arvopapereiden markkinoihin. Vetokohteiden palautusprosentti asettaa vedonlyĂśjän vain noin 1â&#x20AC;&#x201C;2 prosentin laskennalliselle takamatkalle.

Sijoituskohteiden osto- ja myyntihintojen ero on vastaavaa luokkaa.

Informaatiotulva sijoitusmarkkinoilta on nykyään melkoinen, joten yksittäisen sijoittajan on vaikea lÜytää merkittävää informaatioetua. Finanssimarkkinoita seuraa ja suosituksia laatii muutaman armeijan verran analyytikoita, joten kääntämättÜmät kivet alkavat olla vähissä. Ehkäpä lajiinsa ja joukkueeseensa intohimoisesti perehtyvällä penkkiurheilijalla on jopa paremmat mahdollisuudet saada haltuunsa keskimääräistä ajantasaisempaa tietoa joukkueensa päivän kunnosta?

Yksittäisen urheilutapahtuman loppu-

tulokseen vaikuttavien tekijÜiden määrän ei myÜskään luulisi olevan ainakaan korkeampi kuin esimerkiksi globaalisti toimivan monialaisen konsernin seuraavan parinkymmenen vuoden kassavirtojen diskontattuun nykyarvoon vaikuttavien tekijÜiden. VedonlyÜntimarkkinaan sijoittaminen kuulostaa tässäkin mielessä melko perustellulta, eikÜ?

Kohtaamme lisää vastaväitteitä. â&#x20AC;?No mutta kun urheilussa on se inhimillinen tekijä ja mitä vain voi sattua.

Siksi se on silkkaa uhkapeliä!â&#x20AC;? MaailÂ?Â&#x192;Â?Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x192; Â&#x152;Â&#x192; ƤÂ?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x192;Â&#x201D;Â?Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2022;sako ei ole epävarmoja tekijĂśitä? â&#x20AC;?No mutta jos veto menee väärin, menettää kaiken. Osaketta omistamalla jää sentään yleensä jotain.â&#x20AC;? Juuri näin.

Pitkällä aikavälillä todennäkÜisyyksien arviointiin perustuva vedon odotusarvo ratkaisee menestyksen. Yksittäisten voittojen ja tappioiden prosentuaalisella suuruudella ei ole mitään tekemistä menestyksen kanssa.

Modernista ja varsin tehokkaasta vedonlyĂśntimarkkinasta saa mainion simulaattorin, jossa pystyy mielenkiintoisella â&#x20AC;&#x201C; olettaen että urheilu kiinnostaa â&#x20AC;&#x201C; markkinalla harjoittelemaan informaation keräämistä, markkinan analysointia, todennäkĂśisyyksien laskemista, hajauttamista, riskien- ja kassanhallintaa ja muita tärkeitä â&#x20AC;?oikeassaâ&#x20AC;? sijoittamisessa tarvittavia taitoja.

JOUNI SAARIO, MEKLARI, TAALERITEHDAS

7777

KOLUMNI

TALLIMESTARI

Verorälssi rällää

C

78 ARVOPAPERI TOUKOKUU 2013

lingit ja bryllingit säästävät veroissa 20 miljoonaa.

Kun systeemi jatkossa suorastaan kannustaa osingonjakoon, kiinnostavimpia ovat yhtiöt, jotka voivat pysyvästi nostaa osinkoaan. Vain vapaalla kassavirralla on loppupeleissä osingonmaksukyvyn kannalta merkitystä. Ettepalan, Saga Furs, PKC Group, Teleste ja Vaisala tienasivat viime vuonna kaikki vapaata kassavirtaa vähintään 12 prosenttia koko yritysarvolleen, siis markkina-arvon ja velkojen summalle. Viisikko voisikin vaivatta kaksin–kolminkertaistaa osinkonsa. Mainitut puulaakit ovat verrattomia lypsylehmiä, sillä ostamalla yhtiöt nykykurssilla pörssistä tienaisi ostaja omalle pääomalleen yli 20 prosenttia vuodessa, jos pankki lainaisi puolet kauppahinnasta kolmen prosentin korolla. Varsinaisia pääomasijoittajan päiväunia siis, ja

YHTÄ ÄN K ANNATTAVA A INVESTOINTIA EI JÄ ÄN Y T TEKEMÄTTÄ N YK YISELL ÄK Ä ÄN VEROPROSENTILL A.

Kirjoittaja on hevosnäkökulmasta havaintojaan tekevä pörssitietäjä.

siksi ehkä myös seuraavat pörssistä poistujat. ”Mutta sitä minä en vaan ymmärrä, miksi suoria osakesijoituksia tekevää verotetaan joka käänteessä mutta sijoitusrahasto voi tehdä samat sijoitukset täysin verovapaasti”, ihmetteli seinäjokinen hevosenomistaja. ”Samasta syystä kuin Stalin lähetti kulakit eli itsenäiset talonpojat vankileirille ja pakotti maatyöläiset kolhooseihin. Sosialismin perintöön kuuluu, että kollektiivinen on i hyvä, individualistinen on paha”, heitin takaisin.

Ver Verorälssistään huolimatta sijoittajakolhoosien eli raha rahastojen saavutukset eivät vakuuta: Esimerkiksi Suomi-osakerahastot hävisivät indeksirahastolle keskimäärin 0,4 prosenttia kymmenessä vuodessa ja paraskin voitti indeksirahaston vain reilulla parilla prosenttiyksiköllä vuodessa.

Pelkästään veroedun pitäisi tikittää sen verran lisätuottoa.

Hyvä tarkoitushan on estää ketjuverotus, mutta ei se tunnu olevan este rangaista suoria sijoituksia tek tekeviä.

Jopa veroparatiisiksi haukuttu Luxemburg vero verottaa rahastopääomia. ja Ruotsissa on vastikään päätet päätetty verottaa sijoitusrahastonomistajia vuosittain p 0,4 prosentin laskennallisesta tulosta. Turha on suoma malaisten poliitikkojen mesota veroparatiiseista, ku omassa porstuassa rällää melkein 70 miljardia kun py pyörittävä verorälssi.

KUVA TUOMAS IKONEN

ommander Crowen jäätyä pois Finlandiaviikonlopun urheilullinen anti oli tänä vuonna varsin keskinkertainen. Sekään ei ollut yllätys, että italialaisori Nesta ơ ¡ jaan julistetun Brad de Veluwen kakkoseksi. Vermon tallikahviossa oli kuitenkin tunnelma korkealla ja taskumatteja nostettiin hyvän hallituksen veropäätösten kunniaksi.

Nyt kannattaa myydä osakkeet ja satsata hevosiin!

Yritysveron alentuessa tienaa hevostalli palkintorahansa 20 prosentin verolla, kun isäntä maksaa pörssiosingoistaan jatkossa jopa 27,2 prosentin veron.

Mutta mietitäänpä hetki, ennen kuin rynnätään myymään. Pörssiyhtiö ja sen omistaja maksavat satasen yritystulosta yhteensä veroa nyt enintään 41,4 euroa, jos koko tulos jaetaan osinkona. Ensi vuonna yhtiön veroprosentti laskee, mutta yksityishenkilön veroprosentti nousee siten, että satasesta maksetaan veroa enintään 41,8 euroa. Kovasta kohkaamisesta huolimatta yksityishenkilöomistajan kassavirta ei muutu juuri miksikään. Jos samat osakkeet omistetaan sijoitusyhtiön kautta, kokonaisveroprosentti jopa laskee kahdella prosenttiyksiköllä 36:een.

Hallitus kuvittelee, että säästyneet verot käytettäisiin investointeihin. Voi hevon kaviot! Panen sarkahousuni pantiksi, ettei yhtään kannattavaa investointia jäänyt tekemättä nykyiselläkään veroprosentilla. Veroprosentin alennus on windfall-voitto, joka siirretään sellaisenaan osakkeenomistajille.

Kun osingonjakosuhde on 45 prosentin luokkaa, pörssiosingot nousevat jatkossa vähintään kymmenen prosenttia. Jos rahaa on kymmenen prosenttia enemmmän, män eikä veroja makseta kokonaisuudessa enemmän, maiset pitäisi pörssikurssien nousta pysyvästi tuo samaiset kymmenen prosenttia. Pörssin markkina-arvo on 135 miljardia. Odotettavissa on siis 13,5 miljardin euron totalisaattorivoitto. Ja osakesäästäjät julkeavat haukkua hallitusta huonosta päätöksestä. Kysehän on historian suurimmasta tulonsiirrosta kaikille pörssiyritysten omistajille!

Analyytikot ja muut merkonomit povaavat iset syksylle ennätysmäisiä lisäosinkoja. Luonnolliset henkilöt omistavat pörssin markkina-arvostaa vain misteiviidesosan. Muissa kuin ylilikvideissä perheomisteios vain sissa yhtiöissä lisäosinkoja onkin turha odottaa, jos kokanmummojen veroprosentti nousee. Hyviä lisäosinkokannkin didaatteja ovat Ahlstrom, Raisio, Vaisala ja tietenkin än Fiskars. Jos Fiskars jakaa Wärtsilä-potin tämän vuoden puolella omistajilleen, Ehrnroothin sys--

Mahtavampi elämys

Samsung S9 85 tuumaa Upea muotoilu l Ultra HD-tarkkuus tuottaa ällistyttävän kuvanlaadun l Jalusta integroidulla äänijärjestelmällä VDPVXQJ ƫ V

PAL.VKO 2013-25

177535-1305

RAUTAISANNOS SUOMALAISISTA OSAKKEISTA

OSTA TALENTUM SHOPISTA

29

eur

WWW.TALENTUMSHOP.FI

Kevään sijoituskirjauutuus Listatut yhtiöt on ajantasainen ja kattava läpileikkaus suomalaisesta osakemarkkinasta ja sen erityispiirteistä.

Mitkä seikat sijoittajan täytyy huomioida arvioidessaan kotimaisten yhtiöiden riskejä ja tuottoja? Minkälaisilla sijoitusstrategioilla suomalaisosakkeita on mahdollista lähestyä ja miten suhdannevaihtelut vaikuttavat sijoitusvalintoihin? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin Listatut yhtiöt pureutuu. Lisäksi se esittelee suomalaiset pörssiyhtiöt tärkeimpine tunnuslukuineen ja suurimpine omistajineen.

LähiTapiolan osakeanalyytikoiden ja Arvopaperin toimituksen koostama teos antaa tarvittavat perustyökalut oniin aloittelevalle kuin pitemmälle ehtineelle osakesijoittajalle.