Detroit

SUHDANTEET

Kylmä tulee

Yhdysvaltain talous jäähtyy pelottavan nopeasti. Taantuman merkit näkyvät voimakkaina autoteollisuuden keskuksessa Detroitissa.

TERHO PUUSTINEN KUVAT TIMO PYLVÄNÄINEN

ottinkituolissa istuu mies, jonka tukka on harmaa ja sekaisin. Kuunnelkaa, hän sanoo tuhatpäiselle yleisölleen. ”Se ei ole tuulta. Se on liikenteen huminaa, valtatie. Se on huminaa, joka ei koskaan lakkaa.”

Harmaapää puhuu lempeästi ja verkkai-

R 38

Talouselämä 4/2001

sesti, kuin iltasatuaan aloitteleva isoisä.

Hän on Ken Kesey, Yksi lensi yli käenpesän –elokuvan käsikirjoittaja, joka tarinoi tänään DaimlerChryslerin laskuun. Valtatien kumu voimistuu. Moottorit ärjyvät.

Valtavalla kankaalla vilisee valkoisten ja punaisten valojen nauha, öinen valtatie pikakelauksella.

Detroitin kansainvälinen autonäyttely alkaa kuin viimeinen ehtoollinen.

DaimlerChrysler, Ford ja General Motors huomasivat marras-joulukuussa, että jälleenmyyjien pihat täyttyvät myymättömistä autoista. Amerikkalaiset eivät enää suostuneet ostamaan suuria ja anteliaasti varusteltuja menopelejä. GM:n hallituksen puheenjohtaja Jack Smith sanoi, et-

tei ole kokenut aiemmin yhtä nopeata jarrutusta.

Mutta show’n täytyy jatkua. Käsikirjoittaja Kesey kehottaa yleisöä valitsemaan sellaisen tien, jota ajetaan harvemmin, muutoksen vuoksi. Esirippu tempautuu korkeuksiin ja paljastaa lehdistön odottaman uutuuden, Jeep Libertyn.

Vaara! Tie suljettu, lukee puomissa, mutta maasturi puskee sen lempeästi syrjään. Täällä on legendaarisen Jeepin koti: rosoisilla urilla, rankoilla kärrypoluilla, kalliolta ryöppyävän vesiputouksen kainalossa.

Uutuus viihtyy myös valtatiellä, muistuttaa maasturidivisioonasta vastaava johtaja Tom Sidlik. ”Meidän mielestämme tämä

Amerikkaan

Detroit

auto on jotakin aivan ainutlaatuista. Eikö teistäkin”, hän huutaa.

Me emme vastaa. Sidlik kutsuu lavalle Dieter Zetschen, mersuilla mainetta niittäneen saksalaisen, jonka pitäisi oikaista Chryslerin syöksykierre. ”Tällaiset uutuudet saavat tämän yhtiön taas seisomaan ylpeänä”, Zetsche sanoo. Hän näyttää väsyneeltä.

Kaikki kelpaisi kauppiaalle

Toinen diileri ryydittää myyntiään ystävällisillä maksuehdoilla ja tarjoaa nollakorkoista lainaa joihinkin malleihin jopa 60 kuukaudeksi. Myös nuhruisemmat asiakkaat ovat tervetulleita, sataprosenttisesti.

Maksuhäiriöitä? Ei haittaa. Konkurssi? Peremmälle, olkaa hyvä!

Autoja on vaikea saada kaupaksi, koska autokanta on uusiutunut ennätystahtiin jo vuosikausia. Harva vaihtaa uudenkarheaa kärryään, kun tiedotusvälineet pauhaavat taantumasta ja velkaantumisen vaaroista.

Amerikkalaiset merkit menettivät viime vuonna markkinaosuuksia vähäruokaisemmille japanilaisille ja korealaisille.

Loppuvuonna rumentuneet prosentit viit-

Talouselämä 4/2001

39

▲

Automyynnin äkillinen hiipuminen iski ankarimmin kolmesta suuresta pienimpään, kuten monesti aiemminkin. Vuonna 1998 Daimlerille siirtynyt Chrysler onnistui tekemään viime vuoden jälki-

puoliskolla karmivan kymmenen miljardin markan tappion.

Detroitin kolme suurta eivät ole jääneet pyörittelemään peukaloitaan.

Chrysler sulkee useita tehtaita ja irtisanoo melkein 26 000 henkeä. Ensimmäisen vuosineljänneksen tuotanto supistuu 26 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Mahtava GM nöyrtyy Pohjois-Amerikassa 21 prosentin ja Ford 17 prosentin supistuksiin.

Autojätit toivovat, että kuukausi sitten tehty koronlasku alkaa vähitellen purra.

Myynti takkuaa kuitenkin edelleen pahasti.

Detroitin pohjoispuolella Mt. Clemensissa iso autokauppias tyrkyttää vuosimallin 2000 minivaneja jopa puoleen hintaan.

Rakennemuutoksen jäljet näkyvät Detroitissa selvemmin kuin yhdessäkään toisessa amerikkalaisessa suurkaupungissa.

Autonäyttelyn loistosta on vain kivenheiton matka täysin ränsistyneisiin kortteleihin

▲

taavat siihen, että Detroit syyllistyi pitkän nousukauden päätteeksi myös vakaviin suunnitteluvirheisiin.

Kolmen suuren kaupunkimaasturit köllöttelevät autonäyttelyssä kuin ylensyöneet sonnit.

Lauman köntyksen Cadillac Escaladen moottorista irtoaa tehoa kolmen tavallisen henkilöauton verran ja painoa on tuplasti. Auton ja retkiveneen ristisiitosta muistuttavan Pontiac Aztechin pitäisi vedota nuorisoon, mutta myyntiluvut osoittavat toista.

Tällaisesta tekstistä täkäläiset eivät pidä. ”Suuria autoja rakennetaan, koska ihmiset haluavat ostaa niitä”, Fordin maailmanlaajuisesta designista vastaava johtaja J Mayes sanoo kuivasti. Mayes käyttää etunimenään pelkkää J-kirjainta.

Pankit kiristävät nopeasti luotonantoa Suurten järvien maisemissa sijaitsevan Michiganin osavaltion merkitys on vähentynyt viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana. Talouden kuumemittariksi alue kelpaa kuitenkin mainiosti. Jos Amerikka oirehtii, Michigan on jo sairastunut.

Vuosikymmeniä vanha sääntö pätee edelleen. Kun liike-elämän suhdanneodotuksia kuvaava Yhdysvaltain ostopäälliköiden indeksi NAPM laskeutui marraskuussa 47,7 pisteeseen, Michigan arvioi näkymät 43,3 pisteen arvoiseksi.

Autoteollisuuden synkät näkymät heijastuvat välittömästi tärkeimpiin kumppaneihin.

Istuimia valmistava Lear joutuu lomautta-

maan väkeään, samoin autoelektroniikkaan erikoistunut Delphi Automotive. Jo valmiiksi tappiollinen Rouge Steel tekee 15 prosenttia suunniteltua vähemmän terästä alkuvuonna.

Myös Detroitiin pesiytyneet pr-firmat ovat huomanneet, että kaupungin suuret säästävät.

Pankit ovat tehneet selvän johtopäätöksen yritysten ja kuluttajien heikkenevästä luottamuksesta, Michiganin johtavan liikepankin Comerican pääekonomisti David Littmann kertoo. ”Suhdannevaihteluihin tottuneet keskilännen pankit kiristävät luotonantoa nopeammin kuin asiakkaat haluaisivat. Meidän luottopäätöksistämme vastaava henkilö kertoi minulle äskettäin, että ne lainat joita myönsimme viime vuonna yrityksille – jos ne lainat esiteltäisiin meille tänään – me emme edes katsoisi niihin.”

Michigan kelpaa edelleen talouden kuumemittariksi.

■ Joka kolmas detroitilainen elää köyhyysrajan alapuolella. Työttömyysaste on kuitenkin matalampi kuin Helsingissä.

40

Talouselämä 4/2001

me, mutta kyse on myös Fedistä, valvojista ja sellaisista. Emme halua niiden hengittävän niskaamme, emmekä halua niitä nuuskimaan tasetta. Miksi? Wall Street ei siedä luottotappioita, jotka tappavat tuloksen. Meillä ei ole varaa niihin.”

Michigan on pystynyt vähentämään riippu-

vuuttaan autoteollisuuden suhdannevaihteluista. Side on kuitenkin edelleen vahva. Littmann ennustaa, että Michiganin talous supistuu ensimmäisellä vuosineljänneksellä peräti 10 prosenttia. Yhden kvartaalin mittainen kuoppa ei ole kuitenkaan katastrofi, jos keskuspankki ajattelee selkeästi ja toimii nopeasti.

Kuluttajat tulivat kylläisiksi

KOTITALOUKSIEN LUOTTOKANTA

%

1600 1500 Lähde:Federal Reserve

1400 1300 1200 1100 1000 1995

1996

1997

1998

1999

TE 2000

KAPASITEETIN KÄYTTÖASTE

Yhdysvaltain vaihtotaseen vaje on yhtä suuri kuin Aasian tiikereillä ennen kriisiä.

Greenspanin pelitila pienenee, jos ulkomaiset sijoittajat hermostuvat ja dollarin alamäki jyrkkenee.

Parhaassa tapauksessa amerikkalainen talouskasvu vain hidastuu hetkeksi, kuten ekonomistien enemmistö ennustaa. Se aiheuttaa ikävyyksiä Aasian maille ja Meksikolle, mutta tuskin näkyy Euroopassa.

Pessimistisempi, mutta yhä todennäköisempi skenaario on lyhyeksi jäävä taantuma, joka kiusaisi Eurooppaa jenkkiyrityksiä luotottaneiden pankkien kautta.

Pankkiirit ovat nyt ratkaisevassa asemassa, kuten olivat Aasiassakin. Aggressiivisesti velkaantuneet yritykset joutuvat suuriin vaikeuksiin, jos pankit eivät pysty kantamaan riskejään tai jos ne reagoivat liian voimakkaasti pelastaakseen oman nahkansa.

Sekin on mahdollista, että Yhdysvallat suistuu täysimittaiseen lamaan. Sen sytyttämiä liekkejä on globaalissa taloudessa vaikeampi paeta kuin koskaan aikaisemmin.

%

84

12

83

10 8

82 81 80

VÄHITTÄISMYYNNIN KASVU

TE 1995 1996 1997 1998 1999 2000

6 4 2

TE 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Talouselämä 4/2001

Lähde:Tresor

Mrd. $

lyhentää velkojaan.

Huolestuttavan suuri osa amerikkalaisten tehtaiden ja myymälöiden laajennuksista näyttää perustuvan ylioptimististen laskelmien varaan. Kun kapasiteetin käyttöaste laskee, hidastuu myös tuottavuuden kasvu.

Se on ollut viime vuosina talouden keskeinen polttoaine.

Autoteollisuus ei ole ongelmineen yksin.

Monet teknologiayritykset, Lucent ja Intel etunenässä, ovat varoittaneet tuotannon supistamisesta. Vähittäiskauppa ilmoitti pelkästään joulukuussa satojen tavaratalojen ja myymälöiden sulkemisesta. Yhdysvaltain vanhimpiin kuuluva tavarataloketju Montgomery Ward meni nurin nousukauden huipulla, samoin halpisketju Bradlees. Dot.comien romahdukset ovat surullista luettavaa.

Maailman suurimmassa kansantaloudessa näkyy pelottavan paljon samankaltaisia piirteitä kuin Aasiassa vuonna 1997. Kerskakulutukselta ja utopioihin perustuneilta investoinneilta putoaa pohja, kun velanoton edellytykset heikkenevät.

Lähde:Reuters

■ Moni sijoittaja kurkistaisi mielellään Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajan Alan Greenspanin makuuhuoneeseen. Nukkuukohan mies levollisesti?

Tammikuun alun koronlaskun äkillisyys viittaa siihen, että Greenspan näkee taloudessa enemmän arkoja paikkoja kuin pehmeää laskua ennustavat ekonomistit. Kaikkien aikojen pisimmän nousukauden kymmenvuotissynttäreihin on aikaa enää kaksi kuukautta, mutta kasvu uhkaa tyrehtyä kokonaan juhlan kynnyksellä.

Amerikkalaisten on helppo ryhtyä säästäjiksi kulutusjuhlan jälkeen. Kuluttajan asenne muuttuu ehkä vain vähän, mutta seuraukset voivat olla teollisuuden kannalta dramaattiset, kun hurjat viime vuoden vertailuluvut tulevat vastaan.

Kotitaloudet ovat ostaneet ennätystahtiin kestokulutushyödykkeitä jo usean vuoden ajan. Suurimmassa osavaltiossa Kaliforniassa vähittäiskaupan myynti kasvoi viime vuonna peräti 11 prosenttia. Kun tavaraa on riittävästi, kuluttaja voi pitää hengähdystauon ja

41

▲

Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserven mukaan 44 prosenttia pankeista tiukensi otteitaan pelkästään marraskuussa. Pörssinoteeratut pankit, myös Comerica, ovat valmiita toimimaan armottomasti, jos se pelastaa ne tappioilta. ”Syynä on osittain meidän kokemuksem-

Amerikkalaiset kuluttajat

SIELTÄ SE TULEE - VAI TULEEKO? 100

TE

Laman todennäköisyys, Recession Watch Index, %

80

Lähde: Comerica Bank

60 40 20 0

82

84

86

88

90

92

94

96

98

00

Se ei ole valehdellut koskaan ■ ”Tämä indeksi ei ole valehdellut meille koskaan, päinvastoin kuin poliitikot”, sanoo Comerica Bankin pääekonomisti David Littmann hellästi.

Michiganin johtavan liikepankin käyttämä kuumemittari, Recession Watch Index, on näyttänyt taantumalle 45 prosentin todennäköisyyttä jo viiden kuukauden ajan. Littmann ei kuitenkaan tee vielä hälytystä. Se tulee vasta sitten, kun indeksi tikittää vähintään neljä kuukautta yli 50 prosentissa. ”Edessä on ainakin yksi vuosineljännes miinusmerkkistä kasvua ja sen jälkeen pari neljännestä minimaalista kasvua tai ei kasvua ollenkaan”, pääekonomisti pudottelee yli kolmen vuosikymmenen kokemuksella.

Comerican näkemykset seurailevat investointipankki Morgan Stanleyn synkkiä ennusteita. Niiden mukaan Yhdysvaltain talous supistuu ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,25 prosenttia ja maa on jo taantumassa. Ei ole, Littmann keskeyttää. Hän sanoo pysyvänsä uskollisena määritelmälle, jonka mukaan taantumaan tarvitaan vähintään kolme peräkkäistä kvartaalia pudotusta. ”En usko, että niin käy, jos ja kun Fed jatkaa koronlaskuja. Energian hinta putoaa, koska maailmasta ei löydy ainuttakaan kansantaloutta, jonka kasvu kiihtyy. Yhdysvaltain talous on kuitenkin varsin haavoittuvainen. Ei tarvittaisi paljonkaan, jotta meidät heitettäisiin taantumaan.”

▲

Detroitin kauppakamarin toimitusjohtaja Richard Blouse odottaa, että kasvu alkaa uudelleen 6–12 kuukauden sisällä – jos öljyn hinta pysyy kurissa. Mies katselee maisemakonttoristaan raikkaansinistä taivasta ja St. Claire -joella ajelehtivia jäälauttoja. Kalifornian sähkökriisi ei olisi voinut osua juuri pahempaan saumaan. Sen takia energiamarkkinoiden tilanne pysyy tulenarkana. ”Haluaisin kovin mielelläni pitää kohtaloni omissa käsissäni, enkä antaa sitä jollekulle 42

Talouselämä 4/2001

muulle. Meidän kohtaloamme kontrolloi Lähi-itä”, Blouse sanoo.

Historia irvistää ikkunoista Paikka sopii hyvin linnoitukseksi, tuumi Antoine de la Mothe Cadillac, ja antoi pysähtymismerkin. Viidenkymmenen ranskalaisen sotilaan, viidenkymmenen käsityöläisen ja kauppiaan sekä kahden papin vahvuinen osasto totteli. Siirtokunta sai nimen La Ville

d’ Etroit, kaupunki virran rannalla.

Heinäkuussa tästä tulee kuluneeksi tasan 300 vuotta. Cadillac kuvaili seutua niin hedelmälliseksi ja kauniiksi, että sitä voisi kutsua maanpäälliseksi paratiisiksi Pohjois-Amerikassa.

Tämän päivän Detroit on kylmä, vaarallinen ja ruma kaupunki. Siellä täällä makaa rakennemuutosten ja uuden teknologian jalkoihin jääneitä jättimäisiä tehtaita, joille ei ole keksitty käyttöä. Tavaratalot ovat paenneet keskustasta esikaupunkien jättimäisiin ostosparatiiseihin, ravintoloitakin löytyy vain kourallinen. Monen arkkitehtuuriltaan upean talon pirstaleiset ikkunat irvistävät menneisyyden loistolle. Tuuli huuhtoo tyhjiä toimistoja.

Detroit oli 1900-luvun ensimmäisen puoliskon Silicon Valley. Thomas Edisonin, Henry Fordin ja Charles Lindberghin kaupunki veti puoleensa satojatuhansia köyhiä työläisiä etelästä. Mustat toivat mukanaan värikkään kulttuurinsa, joka nosti autokaupungin huipulle myös musiikissa. Motown -yhtiö esitteli Diana Rossin, Stevie Wonderin ja Jacksonin veljekset. Maailma meni soulista sekaisin.

Detroitin alamäki alkoi vuonna 1968, kun mustien ja valkoisten kiristyneet välit johtivat väkivaltaisiin mellakoihin. Kymmeniä kuoli ja useita satoja loukkaantui. Järkyttyneet valkoiset muuttivat esikaupunkeihin eivätkä tulleet enää takaisin.

Väestökato on kiusannut Detroitia ankarammin kuin mitään muuta amerikkalaista kaupunkia. Parhaimmillaan kahta miljoonaa hiponeesta väestöstä vain miljoona on jäljellä – heistä 75 prosenttia on mustia. Joka kolmas detroitilainen elää köyhyysrajan alapuolella.

Vanhat haavat märkivät yhä. Detroitissa tehtiin viime vuonna noin 400 murhaa, väkilukuun suhteutettuna kolmanneksi eniten amerikkalaisissa kaupungeissa. Se on yhtä paljon kuin suomalaisessa liikenteessä menehtyneiden määrä viime vuonna.

Pormestari Dennis Archer pyytää kaupunkilaisiltaan kärsivällisyyttä. ”Haluaisin saada paljon aikaan yhdessä yössä, ja olisin mielelläni tehnyt kaiken valmiiksi jo viime viikolla. Meillä on ollut paljon ongelmia ja haasteita, jotka nähdäkseen tarvitsee vain ajaa ympäriinsä kaupungissa.

Mutta he, jotka asuvat täällä, näkevät myös paljon edistystä.”

Archer puhuu totta. Talous on kääntynyt nousuun ja työttömyysaste pudonnut matalammaksi kuin Helsingissä. General Motors muutti päämajansa esikaupungista keskustaan ja ohjelmistotalo Compuware seuraa perässä.

Kaupungintalon ideanikkarit ovat houkutelleet kaupunkiin uuden toimialan: Kolme kasinoa jauhaa rahaa ja verotuloja vuorokauden ympäri, kuin taantumaa ei ikinä tulisikaan.

o

ovat aiempaa varovaisempia. He eivät kuitenkaan ole paniikissa.

Maa on oppinut paljon Detroitin vaikuttajat uskovat, että Yhdysvaltain talous vakauttaa itsensä nopeasti. Amerikkalaiset luottavat yhä itseensä, yhtiöönsä ja etenkin keskuspankkiin. Tämä maa on oppinut paljon taloudenpidosta, he sanovat. ”Laskusuhdanne? Tuleeko se? Siinä tapauksessa vahvat tulevat entistä vahvemmiksi”, vastaa Fordin johtaja J Mayes. ”Luksusmerkit, joissa me olemme vahvoja, menestyvät tavallisesti laskusuhdanteessa oikein hyvin.”

Detroitin kukoistavissa esikaupungeissa asuu neljä miljoonaa ostovoimaista kuluttajaa – yrittäjiä, pikkupäälliköitä ja menestyviä duunareita – jotka puhuvat odotuksistaan Mayesia varovaisemmin. Osakesalkku on miinuksella ja bonuksetkin jäivät selvästi

viimevuotisista. He eivät kuitenkaan ole paniikissa. ”Taantuma saattaa hyvinkin tulla”, puntaroi putkiasentaja Cory Fogle, joka nojaa kaiteeseen Fairlane Centerin ostoskeskuksessa viisi viikkoa kestäneen lomautuksen toiseksi viimeisenä päivänä. ”Se riippuu George Bushin kyvyistä palauttaa luottamus ihmisiin. Se on nyt kaikkein tärkeintä. Kun Ronald Reagan aloitti, olimme heikossa jamassa. Hän kuitenkin onnistui puheillaan rakentamaan luottamuksen, ja ihmiset alkoivat käyttää rahaa. Nyt kaikki ovat aika peloissaan.”

Fogle paiskii töitä DaimlerChryslerin tehtaalla, joka valmistaa 4,7 litran V8-moottoreita. Harteikas putkimies vakuuttaa luottavansa pari vuotta sitten toimintansa aloittaneen teh-

taan tulevaisuuteen – vaikka duunarit tekisivätkin mieluummin pienempiä veekuutosia, jos heiltä kysyttäisiin. ”Minulla on hyvä työpaikka”, sanoo Detroit Dieselin insinööri Koto Wiafe, ”mutta yritän silti rajoittaa menojani. En käytä enää luottokorttia enkä tarvitse uutta autoakaan, koska nykyinen on aika uusi.”

Reagan käänsi kaksi vuosikymmentä sitten Yhdysvaltain nousuun järeiden veronalennusten avulla. Kansa odottaa nyt samoja lääkkeitä Bush nuoremmalta.

Joka kolmas amerikkalainen ei kuitenkaan luota uuteen presidenttiin. Epäluuloiset pelkäävät, että Bush tunaroi talouden lopullisesti taantumaan. Kummallisten vaalien lopputulos kummittelee esikaupunkilaisten ajatuksissa vielä pitkään. ■

”Nousukausi alkoi Yhdysvalloissa” Samat syyt, jotka painoivat Yhdysvaltain talouden jyrkkään syöksyyn, vetävät taloutta jo nyt nousuun.

ESKO RANTANEN

äin sanoo Handelsbankenin päästrategi Carlo Eräkallio.

Autokauppa on hyytynyt, terästeollisuus tekee Keskilännessä konkursseja, yksityisen kulutuksen kasvu on hidastunut, it-investoinnit laantuneet, ostopäälliköiden indeksi osoittaa taantuman merkkejä, vaihtotaseen vaje pahenee tänä vuonna. Kuka vielä uskoo Amerikkaan?

Eräkallion mukaan ei pitäisi tuijottaa vain mittareita, vaan pohtia niiden taustatekijöitä. Mittareita heikensi viisi eri tekijää: öljyn hinta nousi, keskuspankki kiristi rahapolitiikkaa, pörssikurssit putosivat, luottomarginaalit kasvoivat ja pankit tiukensivat luotonantoa. ”Yhdysvaltain talouden alamäki oli jyrkkä, mutta Handelsbanken ennustaa, että myös nousu on jyrkkä”, Eräkallio sanoo.

N

Nousuun talouden kääntävät samat tekijät, jotka painoivat sen alas: öljyn hinta on laskenut huipustaan ja tasaantunut, keskuspankki on alentanut ohjauskorkoa, George W. Bushin on pakko toteuttaa verohelpotukset nopeasti, koska jo kahden vuoden päässä ovat seuraavat kongressin täytevaalit, luottomarginaalit ovat kääntyneet laskuun, pitkät korot ovat alentuneet ja virkistäneet asuntokauppaa. ”Melkein puolet kotitalouksista on neuvotellut asuntoluotoilleen uudet kevyemmät ehdot, joten rahaa säästyy muuhun käyttöön”, Eräkallio huomauttaa.

Pörssiromahdus koski vain Nasdaqia, joka putosi viime vuonna nelisenkymmentä prosenttia. Sinänsä tämä oli terveellinen kurssitasokorjaus. ”Alkuvuosi saattaa mennä pörssissä suuntaa hakiessa, mutta kehitys vahvistuu loppuvuonna”, Eräkallio ennustaa. Voivottelijat unohtavat, että Nasdaqia lukuunottamatta muut pörssi-indeksit laskivat hyvin maltillisesti, Dow Jones esimerkiksi viisi prosenttia.

Yhdysvaltain kasvu ylitti pitkään potentiaalisen tasonsa, nyt kasvu alittaa sen. Hitaampi kasvuvaihe on tarpeen, jotta talous tervehtyy ja kasvu palaa ihanneuralleen.

Sijoittajat ymmärtävät viimein, että inflaatiota ja suhdannevaihteluja on edelleenkin, vaikka olisi miten uusi talous. Uusi talous näyttää kuitenkin selviävän tulikasteestaan.

”Tuottavuus on uuden talouden selkäranka. Teollisuustuotanto on supistunut, mutta työvoiman käyttö on supistunut vielä dramaattisemmin ja kova tuottavuus säilynyt”, Eräkallio toteaa.

Yhdysvaltain ja euroalueen kasvuero saattaa yhdeksi vuodeksi tasoittua, mutta ei ole itsestään selvää, että EU tänäkään vuonna kasvaisi Yhdysvaltoja nopeammin.

Korkeasta dollarin kurssista huolimatta Yhdysvaltain vienti on vetänyt hyvin.

Noususuhdanne on ikään kuin piilossa. ”Alla olevasta hyvästä kysynnästä kielivät raaka-aineiden hinnat, jotka ovat säilyneet korkeina, platina esimerkiksi on kalleimmillaan 13 vuoteen”, Eräkallio muistuttaa.

USA:n talous riippuu monesta tekijästä, mutta keskuspankki on talousluottamuksen pääarkkitehti.

Yhdyvaltain talouden yksi suuri uhka on sijoittajien, etenkin japanilaisten, vetäytyminen. Jos ne lakkaavat rahoittamasta maan vaihtotasevajausta, seuraukset voivat olla kammottavat. Muuten Yhdysvallat voi ottaa kaiken irti loistavasta tuottavuudesta ja vahvasta dollarista. ”Kun nousu loppuvuodesta kiihtyy, euro sukeltaa jälleen”, Eräkallio ennustaa.

Yhdysvaltain puolella ovat lähes kaikki talouden elinvoimaisuustekijät, EU:n puolella rakenteet ovat rasite. Viime kädessä demografia ratkaisee. Yhdysvallat kasvaa, mutta nykyisen EU:n väkimäärän YK arvioi olevan 15 miljoonaa pienempi vuonna 2050. ■

Talouselämä 4/2001

43