Nordea

TALOUS■-Sisältö NÄKYMIEN Talousnäkymät PÄIVITYS JE O LUOL K UU K U U2 021011 2

Kohti parempaa uutta vuotta

MAAILMANTALOUDEN NÄKYMÄT VIHDOIN PARANEMASSA 02 SUOMI: KÄÄNNE ENNEN KESÄÄ 04 ENNUSTETAULUKOT 06

1 TALOUSNÄKYMÄT │ JOULUKUU 2012

NORDEA MARKETS

■ Yleiskatsaus

Kohti parempaa uutta vuotta Maailmantalouden näkymät paranevat vihdoin

Syksyn aikana on kertynyt merkkejä siitä, että maailmantalouden kasvun hidastuminen on vihdoin kääntymässä loivaksi kiihtymiseksi. Tämä vahvistaa uskoamme siitä, että vuodesta 2013 tulee kuluvaa vuotta parempi. Meidän ei siten ole tarvinnut merkittävästi muuttaa syyskuun talousennustettamme.

Teollisuuden luottamusluvut ovat piristyneet varovasti ympäri maailman. Selkeimmät käänteen merkit näkyvät Kiinassa, jossa elvytystoimet näyttävät alkaneen purra.

Investointien ja vähittäiskaupan kasvu on kiihtynyt. Yhdysvalloissa rohkaisevia ovat etenkin yhä selkeämmät merkit asuntomarkkinoiden piristymisestä, joka auttaa tukemaan kulutuksen kasvua. Euroalueellakin on merkkejä siitä, että talouden laskukierre on alkanut hidastua.

Suomen talous yllättäen kasvoi hieman alustavien lukujen mukaan kolmannella neljänneksellä. Tämä heijastaa enemmän satunnaisia heilahteluita kuin varsinaista nousukäännettä. Ympäröivän maailmantalouden vahvistuessa Suomenkin talous kääntyy asteittain nousuun ensi vuonna.

pienempi, joten jarruvaikutus pienenee. Varovaisen rohkaisevaa on, että Espanjassa ja Italiassa talouden luottamuksen luisu on viime kuukausina pysähtynyt.

Kriisimaiden vyönkiristys on painanut myös euroalueen ylijäämätalouksia, heikentänyt niiden vientiä ja välillisesti myös investointeja ja kulutusta. Saksalla on edellytykset nousta kasvun moottoriksi, kunhan tämä jarru kevenee. Tärkeimpänä euroalueen kasvun moottorina pysyy kuitenkin vienti alueen ulkopuolelle. Sen vankka kasvu on vaimentanut taantumaa tänä vuonna.

Teollisuuden näkymissä pientä paranemista Teollisuuden ostopäälliköiden indeksit 60 Indeksi

60 Kiina (HSBC)

USA (ISM)

55 50

50

45

45

Euroalue

40

40

35

35

30

Myös inflaation suhteen on ensi vuonna odotettavissa paranevaa kehitystä etenkin euroalueella. Kasvun hidastuminen tänä vuonna lyö tavanomaisella viiveellä läpi inflaatiolukemiin. Jatkuvat veronkorotukset kuitenkin pitävät inflaation kahden prosentin tienoilla, ja Suomessa hiukan sen yläpuolella.

Euroalueen sopeutuminen on edistynyt

Vuosi sitten velkakriisin kärjistyminen sysäsi euroalueen taantumaan. Vaikka euroalueen ongelmat ovat vielä kaukana lopullisesta ratkaisusta, vuoden aikana on otettu merkittäviä askelia eteenpäin, mikä luo pohjan talouden elpymiselle.

30 05

06

07

08

09

10

11

12

Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin

Rahahanojen löysentyminen tukee toipumista Euroalue 15,0 % v/v 12,0

5

% v/v

Reaalinen rahan määrä, M1, vasen

4

9,0

3

6,0

2

3,0

1

0,0

0

-3,0

-1

-6,0

-2

-9,0

-3

-12,0

-4

BKT

-15,0

Selkein muutos on tapahtunut rahahanojen kireydessä.

Käännettä taantumaan ennakoi luottoriskipreemioiden nousu syksyllä 2011 ja rahan määrän supistuminen. Nyt luottoriskipreemiot ovat palautuneet tätä nousua edeltäneelle tasolle, ja rahan määrä on kääntynyt selkeästi kasvuun. Talous reagoi viiveellä rahoitusmarkkinoiden käänteisiin, jotka antavat nyt syytä uskoa euroalueen maltilliseen kasvuun ensi vuoden aikana. Tosin kiristyvästä finanssialan sääntelystä johtuen raha välittyy nyt heikommin etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille.

55

-5

-18,0

-6 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin

Kriisimaiden alijäämät vuodessa puolittuneet Vaihtotase, 12 kk:n liukuva summa 0,25 % Euroalueen BKT:sta 0,00

Irlanti

-0,25 -0,50 -0,75 -1,00 -1,25

Myös euroalueen epätasapainojen korjaaminen on vuodessa edistynyt reippaasti. Viiden kriisimaan yhteenlaskettu nettorahoitustarve, eli vaihtotasealijäämä, on enemmän kuin puolittunut siitä, kun kriisi runsas vuosi sitten levisi Italiaan ja Espanjaan. Käännettä ovat edistäneet ennen kaikkea Italian kiristystoimet, jotka ovat myös olleet suurin jarru euroalueen talouskasvulle tänä vuonna. Vuonna 2013 Italian kiristystarve on selkeästi

2 TALOUSNÄKYMÄT │ JOULUKUU 2012

Italia Espanja Kreikka

-1,50 -1,75 -2,00

Portugali

-2,25 -2,50 07

08

09

10

11

12

Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin

NORDEA MARKETS

■ Yleiskatsaus USA:n asuntomarkkinat vahvemmin veturina

Yhdysvaltain talouskasvu on pysynyt kohtuullisen vankkana, ja odotamme kasvun lievästi kiihtyvän ensi vuonna etenkin asuntomarkkinoiden toipumisen tukemana. Merkit asuntomarkkinoiden piristymisestä ovat voimistuneet selvästi viime kuukausina. Asuntojen hinnat ovat kääntyneet selkeään nousuun, ja lyhentyneet myyntiajat ennakoivat tämän nousun jatkuvan. Aloitetut asuinrakentamisprojektit ovat vuodessa kasvaneet yli 30 %. Nousuvaraa löytyy rakentamisen määrän ollessa yhä matala.

Japanin vientiä tärkeimmillä vientimarkkinoillaan. Kun samaan aikaan kasvulukemia nostanut toipuminen vuoden 2011 maajäristyksestä on ohi, talouskehitys on kääntynyt selkeästi heikommaksi. Uudet elvytystoimet auttavat kuitenkin palauttamaan talouden hitaalle kasvu-uralle loppuvuoden taantumasta. Vaikutus muun maailmantalouden kasvuun tästä hidastumisesta on vähemmän dramaattinen, sillä kiinalainen kysyntä kohdistuu vastaavasti vahvemmin muun maailman tuotteisiin.

Roger Wessman

Asuntomarkkinoiden toipuminen tukee myös kulutuksen kasvua. Kuluttajien luottamus on noussut vahvimmilleen viiteen vuoteen. Yhä useampi kotitalous on pääsemässä ulos loukusta, jossa asuntovelka on suurempi kuin asunnon markkina-arvo. Tämä loukku on estänyt velkaisia kotitalouksia jälleenrahoittamasta lainojaan alemmilla koroilla, ja siten vaimentanut korkojen laskun elvyttävää vaikutusta.

Odotamme Yhdysvaltain talouskasvulle piristyvän ensi vuonna myös siksi, että veronkorotusten lykkäämisestä päästään sopuun. Finanssipolitiikan äkkikiristymisen uhka (fiscal cliff) on jarruttanut yritysten investointeja viime neljänneksinä. Uhan väistyminen vapauttaa patoutunutta kysyntää.

roger.wessman@nordea.com

+358 9 1655 9930

USA:n asuntorakentaminen kääntynyt nousuun USA 2,4 milj. asuntoa vuodessa

Indeksi 80

2,1

70

1,8

60 Asuntojen aloitukset

1,5 1,2

40

0,9

30

0,6

20

0,3

0 01

02

03

04

05

06

07

08

Kiinan elvytys on alkanut purra

Kovin rajua käännettä Kiinan kasvussa ei ole odotettavissa, kun elvytystoimet ovat olleet ja pysynevät varovaisina. Viranomaiset eivät halua toistaa vuoden 2009 virheitä. Silloin rajuilla elvytystoimilla saatiin talous ylikuumenemaan, ja ruokittiin kyseenalaisia kiinteistöinvestointeja. Nytkin elvytystoimilla vahvistetaan jo kestämättömän korkealla tasolla olevia investointeja. Painopiste on kuitenkin nyt vahvemmin julkisissa investoinneissa. Tavoitteena pysyy kasvun painopisteen siirtyminen vahvemmin kulutukseen.

Japani uudelleen taantumaan

Merkittävin käänne viime kuukausina on näkynyt Japanin talouskehityksessä, ja olemmekin selkeästi alentaneet Japanin kasvuennusteita. Tärkein syy tähän on poliittinen kiista Kiinan kanssa, joka on heikentänyt merkittävästi

3 TALOUSNÄKYMÄT │ JOULUKUU 2012

10

Asuntorakentajien luottamus, NAHB

0,0 00

Kiinan viranomaiset alkoivat vuosi sitten muuttaa politiikkaansa elvyttävämmäksi, kun kasvu hidastui ja pelot talouden ylikuumenemisesta hellittivät. Tämän perusteella kasvun on tänä vuonna odotettu vakiintuvan. Kasvun kiihtymistä on kuitenkin saatu odottaa, kun elvytystoimet ovat olleet varovaisia ja etenkin euroalueen ongelmat ovat jarruttaneet vientiä. Kasvu on kuitenkin alkanut selkeämmin piristyä sen jälkeen, kun elvytystoimia vahvistettiin viime kesänä. Teollisuuden ostopäälliköiden indeksi nousi lupaavasti marraskuussa vahvimmilleen yli vuoteen. Vähittäiskaupan myynnin ja investointien piristyminen kertovat kotimaisen kysynnän vedon nyt vahvistuvan.

50

09

10

11

12

Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin

Kiinassa alkuvuoden heikentyminen pysähtynyt Kiina 35,0 % v/v 32,5 30,0 27,5 25,0 Investoinnit

22,5 20,0 17,5 15,0 12,5

Vähittäiskaupan myynti

10,0 05

06

07

08

09

10

11

12

Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin

Kiista Kiinan kanssa jäähdyttänyt Japanin taloutta Japani 16

mrd USD/kk

% v/v

15

6,0 4,5

14

3,0

BKT

13

1,5

12

0,0

11

-1,5

10

-3,0

9

-4,5

8

-6,0

Vienti Kiinaan

7

-7,5

6

-9,0 05

06

07

08

09

10

11

12

Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin

NORDEA MARKETS

■ Suomi

Ennakoivat mittarit povaavat käännettä ennen kesää • Alensimme talouden kasvuarvioita hieman • Vienti elpyy kesän kynnyksellä • Yksityinen kulutus lisääntyy vaatimattomasti • Työllisyys ja investoinnit heikkenevät Käänne ennen kesää – alensimme kasvuarvioita

Talouden aktiviteetti on hidastunut odotetusti kautta linjan. Viennin kasvu on pysähtynyt, vaisu kotimainen kysyntä (kulutus ja investoinnit) on kääntänyt tuonnin selvään laskuun ja työllisyys on alkanut heikentyä. Johdonmukaisesti kansainvälisen talouden ennusteemme kanssa odotamme vientikysynnän piristyvän ja talouskasvun vauhdittuvan uudelleen kesän kynnyksellä. Se on selvästi myöhemmin kuin syyskuun ennusteessa arvioimme. Tällaiseen piristymiseen viittaa myös OECD:n Suomen taloutta ennakoiva indikaattori.

Olemme alentaneet talouden kasvuennustettamme vain vähän, 1.0 prosenttiin vuodelle 2013 (aiemmin 1.2 prosenttia). Vuoden 2014 kasvuarvion olemme pitäneet lähes ennallaan. Työllisyys ja investoinnit reagoivat talouden piristymiseen aikaisintaan puolen vuoden viiveellä.

Vaatimattoman talouskasvun vuoksi työttömyysasteen ennakoidaan kohoavan keskimäärin 8.2 prosenttiin vuonna 2013.

BKT on kuin sahanterä – ja erittäin hankala tulkita

Suomen bruttokansantuote on muistuttanut kuluvana vuonna kallellaan olevaa sahanterää. Kokonaistuotanto on sahannut vuoronperään ylös ja alas laskevan trendin ympärillä. Sahakuvion vuoksi tuotanto ei ole supistunut kahtena peräkkäisenä neljänneksenä, joten teknisen taantuman määritelmä ei ole täyttynyt. Käytännössä Suomi

on ollut taantumassa koko tämän vuoden.

Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan Suomen talous kasvoi kolmannella neljänneksellä 0.3 prosenttia edellisestä. Tarkempia yksityiskohtia ei tätä kirjoitettaessa ole saatavilla. Muun aineiston perusteella nousu on voinut olla ripeämpääkin. Nettovienti ja yksityinen kulutus todennäköisesti vauhdittivat taloutta enemmän kuin investointien väheneminen sitä jarrutti. Tavaravienti lisääntyi hieman, mutta tavaratuonti väheni selvästi. Autokauppa vilkastui toisen neljänneksen romahduksestaan, jonka aiheutti autoveron korotus huhtikuun alussa. Lisäksi vähittäiskauppa lisääntyi hieman kolmannella neljänneksellä. Investoinnit luultavasti vähenivät kautta linjan.

Arvioimme kokonaistuotannon lisääntyvän niukasti myös kulumassa olevalla vuoden viimeisellä neljänneksellä – paitsi vuodentakaisesta myös edellisestä neljänneksestä. Nettovienti ja kulutus tukevat kasvua, mutta investoinnit jarruttavat sitä. Ilman uutta jyrkkää laskua tavaravienti lisääntyy vuotta aikaisemmasta heikon vertailutasonsa vuoksi, mutta tuonti vähenee.

Investoinnit vähenevät

Investointien näkymät ovat kautta linjan vaisut. Teollisuuden uusien tilausten kehitys ennakoi kone- ja laiteinvestointien elpymisen siirtyvän pitkälle vuoteen 2013.

Uudisrakentaminen on viime kuukausina vähentynyt selvästi viime vuodesta, eikä rakennuslupien jyrkkä pudotus lupaa pikaista parannusta asiaan. Arvioimme investointien vähenevän myös vuonna 2013.

Yksityinen kulutus lisääntyy vaatimattomasti

Yksityinen kulutus kasvaa ennustejaksolla selvästi tavan-

Suomi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2009 (mrd EUR) Yksityinen kulutus 94 Julkinen kulutus 43 Investoinnit 34 Varastojen muutos* -2 Vienti 64 Tuonti 62 BKT Nimellinen BKT, mrd EUR 172 Työttömyysaste, % Teollisuustuotanto Kuluttajahinnat Ansiotaso Vaihtotase, mrd EUR - % BKT:sta Kauppatase, mrd EUR - % BKT:sta Julkisen sektorin ylijäämä, mrd EUR - % BKT:sta Julkisen sektorin velka, mrd EUR - % BKT:sta

2010 3.3 -0.3 1.9 0.8 7.5 6.9 3.3 179

2011 2.5 0.4 6.8 1.1 2.6 5.7 2.7 189

2012E 1.1 0.4 -2.7 0.1 0.3 -2.3 0.5 196

2013E 1.4 0.5 -2.3 0.1 0.9 0.0 1.0 200

2014E 2.0 0.5 5.4 0.0 6.5 6.2 2.7 209

8.4 8.3 1.2 2.6 2.9 1.6 2.6 1.4

7.8 0.9 3.4 2.7 -2.2 -1.1 -1.2 -0.6

7.7 -2.0 2.9 3.5 -1.2 -0.6 0.7 0.4

8.2 2.0 2.6 3.0 0.2 0.1 1.8 0.9

8.0 4.0 2.5 3.0 0.5 0.2 2.2 1.1

-4.5 -2.5 87.0 48.6

-1.2 -0.6 92.8 49.0

-2.9 -1.5 100.1 51.1

-1.4 -0.7 106.1 52.9

-0.4 -0.2 111.2 53.3

*Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä

4 TALOUSNÄKYMÄT │ JOULUKUU 2012

NORDEA MARKETS

■ Suomi työllisyyden heikkeneminen, verotuksen kiristyminen ja verraten ripeä kuluttajahintojen nousu jarruttavat kotitalouksien ostovoiman paranemista.

OECD:n mittari ennakoi talouskasvun vauhdittuvan

Työllisyys heikkenee

Työmarkkinoilla on edessä vaikea talvi, sillä ennakoimamme talouden piristyminen lisää työn kysyntää aikaisintaan vuoden 2013 lopulla. Arvioimme kausivaihtelusta puhdistetun työttömyysasteen kohoavan syksyllä 8.4 prosenttiin. Se tarkoittaa käytännössä 25 000 työpaikan vähennystä nykyiseen, ja työttömyyden lisääntymistä 20 000 henkilöllä.

Inflaatio pysyy verraten nopeana

Kuluttajahintojen nousu hidastui syksyllä kansallisen kuluttajahintaindeksin mukaan 2,5 prosentin paikkeille alkuvuoden noin 3 prosentista. Kuluttajahintoja ovat vauhdittaneet erityisesti ruoan kallistuminen ja useat kuluvan vuoden alun veronkorotukset, jotka selittävät hintojen noususta lähes prosenttiyksikön. Yleinen arvonlisävero nousee vuoden 2013 alussa yhdellä prosenttiyksiköllä, ja tämä korotus välittyy osittain hintoihin.

Toteutunut markkinakorkojen lasku painaa asuntolainojen korkoja vielä vuoden 2013 puolella ja jarruttaa edelleen kuluttajahintojen nousua. Vaikutus pienenee vähitellen. Odotamme kansallisen kuluttajahintaindeksin kohoavan ennustejaksolla keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa.

Verotus kiristyy huonoon aikaan

Suomessa on ollut tapana korottaa valtion tuloveroasteikon tulorajoja vuosittain joko arvioidun inflaation tai kuten viime vuosina keskimääräisen ansiotason nousun verran. Tällä on tavoiteltu sitä, että verotus kiristyy vain reaalipalkkojen noustessa tai, kuten jälkimmäisessä tapauksessa, kun tulot nousevat keskimääräistä ansiotasoa enemmän. Vuosina 2013 ja 2014 veroasteikon tulorajoihin ei poikkeuksellisesti tehdä lainkaan muutoksia, joten valtion tuloverotus kiristyy silloinkin, kun tulot nousevat kuluttajahintoja vähemmän. Myös kunnallisverotus keskimäärin kiristyy. Asuntokaupan varainsiirtoveron tiukennus vähentää omistusasujien haluja muuttaa työn perässä. Lisää kiristyksiä voi tulla keväällä, kun hallitus pohtii puolivälin tarkistuksessa talousnäkymien vaikutusta valtiontalouteen.

Samppanjan myynti ennakoi alamäen päättyvän 60 % v/v

Samppanjan myynti ja BKT:n kasvu

8.0

% v/v

6.0

40

4.0 20

2.0

0

0.0

-20

-2.0 Samppanjan myynti (vas), -4.0 edistetty 1 neljännes

-40

-6.0

BKT -60

-8.0

-80

-10.0 06

07

08

09

10

11

12

Source: Nordea Markets, Alko and Reuters Ecowin

Työllisyys heikkenee pitkälle vuoteen 2013

Henkilöautojen rekisteröinnit toipuvat vähitellen

Suomen taloudessa ei ole tällä hetkellä ilmeisiä kasvun moottoreita, kun vienti ei kasva, investoinnit vähenevät, kulutus lisääntyy vain niukasti ja työllisyys heikkenee.

Siten verotus kiristyy suhdanteiden kannalta harvinaisen huonoon aikaan. Kuntien päätöksiin nostaa veroäyriä vaikeina aikoina on totuttu. Valtion osalta verojen kiristykset selittää lähinnä tarve kerätä lisää verotuloja keinolla millä tahansa luottoluokituksen säilyttämiseksi – tavoitteena ei ole kasvua tukeva talouspolitiikka.

Pasi Sorjonen pasi.sorjonen@nordea.com

5 TALOUSNÄKYMÄT │ JOULUKUU 2012

+358 9 1655 9942

NORDEA MARKETS

■ Keskeiset tunnusluvut

BKT:n kasvu, %

Inflaatio, %

Maailma1)

2010 4.7

2011 3.9

2012E 3.0

2013E 3.3

2014E 4.0

Maailma1)

2010 2.9

2011 4.2

2012E 3.0

2013E 2.9

2014E 2.9

USA Euroalue Kiina Japani

2.4 1.9 10.4 4.6

1.8 1.6 9.3 -0.7

2.2 -0.3 7.8 1.6

2.1 0.4 8.1 0.2

2.4 1.7 8.5 0.8

USA Euroalue Kiina Japani

1.6 1.6 3.3 -0.7

3.1 2.7 5.4 -0.3

2.1 2.2 3.1 0.1

2.1 1.7 4.0 -0.1

2.3 1.5 3.8 -0.1

Tanska Norja Ruotsi

1.6 1.7 6.6

1.1 2.5 3.7

-0.5 3.4 0.8

1.5 3.0 0.8

1.7 2.5 2.4

Tanska Norja Ruotsi

2.3 2.5 1.2

2.8 1.2 3.0

2.5 0.7 0.9

1.7 1.7 0.3

1.9 2.1 1.8

Iso-Britannia Sveitsi

1.8 3.0

0.9 1.9

-0.2 0.4

0.9 1.2

1.8 1.9

Iso-Britannia Sveitsi

3.3 0.7

4.5 2.4

2.9 -0.5

2.2 0.3

1.6 0.2

Saksa Ranska Italia Espanja Suomi Viro

4.0 1.6 1.8 -0.3 3.3 3.3

3.1 1.7 0.5 0.4 2.7 8.3

1.0 0.1 -2.3 -1.2 0.5 2.3

0.9 0.4 -0.5 -0.9 1.0 3.5

2.1 1.3 1.0 1.1 2.7 3.8

Saksa Ranska Italia Espanja Suomi Viro

1.2 1.6 1.8 -0.3 1.2 3.0

2.5 1.7 0.5 0.4 3.4 5.0

2.2 0.1 -2.3 -1.2 2.9 3.7

1.6 0.4 -0.5 -0.9 2.6 3.0

2.1 1.3 1.0 1.1 2.5 2.9

Puola Venäjä Latvia Liettua Intia Brasilia

3.9 4.3 -0.9 1.5 9.6 7.6

4.3 4.4 5.5 5.9 6.9 2.8

2.2 4.2 4.2 2.7 6.0 2.6

1.8 4.8 2.5 3.3 6.7 4.6

2.8 5.0 3.9 3.5 7.2 4.8

Puola Venäjä Latvia Liettua Intia Brasilia

2.6 6.9 -1.1 1.3 9.6 5.0

4.3 8.5 4.4 4.1 9.5 6.4

3.8 6.3 2.3 3.0 7.5 5.2

2.3 6.8 2.5 2.8 6.8 5.4

2.4 7.0 2.8 3.0 7.0 5.8

Julkisen talouden ylijäämä, % BKT:sta

Vaihtotase, % BKT:sta

USA Euroalue Kiina Japani

2010 -8.8 -6.2 -1.7 -9.0

2011 -8.3 -4.1 -1.1 -9.7

2012E -7.0 -3.7 -1.5 -9.9

2013E -5.5 -3.0 -2.3 -9.6

2014E -4.7 -2.5 -1.9 -9.0

Tanska Norja Ruotsi

-2.7 11.2 -0.1

-1.9 14.1 0.2

-3.9 13.6 -0.5

-1.9 13.1 -1.2

-10.1 0.7

-8.2 0.8

-7.6 0.2

Saksa Ranska Italia Espanja Suomi Viro

-4.1 1.7 1.6 -9.7 -2.5 0.2

-0.8 2.3 2.9 -9.4 -0.6 1.0

Puola Venäjä Latvia Liettua Intia Brasilia

-7.8 6.2 -8.2 -7.2 -3.6 -2.3

-5.0 7.0 -3.5 -5.5 -6.6 -2.1

Iso-Britannia Sveitsi

USA Euroalue Kiina Japani

2010 -3.1 -0.6 5.1 3.7

2011 -3.1 0.0 2.8 2.1

2012E -3.0 0.3 2.5 2.1

2013E -3.5 0.2 2.2 2.5

2014E -3.0 0.2 1.5 2.4

-0.5 12.8 -1.5

Tanska Norja Ruotsi

5.9 12.0 6.2

5.6 13.9 6.2

5.7 14.5 6.4

4.8 14.4 6.7

4.1 14.1 6.9

-6.4 0.4

-4.7 0.4

Iso-Britannia Sveitsi

-2.5 14.4

-1.9 14.2

-3.0 10.5

-2.5 11.0

-1.8 14.2

-0.4 2.4 3.3 -7.0 -1.5 -1.5

0.0 1.9 2.0 -6.5 -0.7 -0.5

0.5 1.8 1.2 -5.0 -0.2 -0.3

Saksa Ranska Italia Espanja Suomi Viro

6.1 -2.0 -3.5 -4.4 1.6 3.8

5.6 -2.6 -3.3 -3.7 -1.1 2.1

5.6 -2.4 -1.5 -2.4 -0.6 -2.3

4.8 -2.1 -1.0 -1.0 0.1 -1.5

4.0 -2.0 -0.5 0.0 0.2 -1.3

-3.3 0.2 -2.2 -2.7 -7.0 -2.5

-3.8 0.5 -2.0 -3.0 -7.5 -2.7

-3.2 0.7 -2.0 -3.0 -8.0 -2.8

Puola Venäjä Latvia Liettua Intia Brasilia

-4.7 4.8 3.0 1.1 -3.3 -2.3

-4.3 4.5 -1.2 -1.6 -2.8 -2.1

-3.2 4.2 -3.2 -2.7 -4.0 -2.5

-2.5 3.0 -3.5 -3.0 -3.0 -2.7

-2.5 2.5 -3.6 -3.0 -2.2 -2.8

1) Painotettu keskiarvo taulukon maista. Vastaa 76.5%maailman BKT:sta. Painot laskettu käyttämällä PPP-korjattuja BKT-tasoja vuodelle 2008 (lähde: IM F WEO)

6 TALOUSNÄKYMÄT │ JOULUKUU 2012

NORDEA MARKETS

■ Keskeiset tunnusluvut Keskuspankkikorot USA Japani Euroalue Tanska Ruotsi Norja Iso-Britannia Sveitsi Puola Tsekki Unkari Romania Turkki Venäjä Etelä-Afrikka Kiina Intia Brasilia Meksiko

3.12.12 0,25 0,10 0,75 0,20 1,25 1,50 0,50 0,00 4,50 0,05 6,00 5,25 5,75 8,25 5,00 6,00 8,00 7,25 4,50

Korkoero euroalueeseen, keskuspankkikorot, %-yksikköä 3 kk 0,25 0,10 0,75 0,30 0,75 1,50 0,50 0,00 4,25 0,25 6,00 5,25 5,75 8,50 5,00 6,00 8,00 7,25 4,50

30.06.13 0,25 0,10 0,75 0,40 0,75 1,50 0,50 0,00 4,00 0,25 5,75 5,25 5,75 8,50 5,00 6,00 7,75 7,25 4,50

31.12.13 0,25 0,10 0,75 0,50 0,75 1,75 0,50 0,50 4,00 0,25 5,75 5,50 5,75 8,50 5,50 6,25 8,00 8,00 4,75

31.12.14 2,00 0,10 1,00 1,00 1,75 2,50 1,00 1,00 4,50 1,25 5,75 5,50 6,75 8,50 6,00 6,25 8,00 10,50 5,50

USA Japani 1 Euroalue Tanska Ruotsi Norja Iso-Britannia Sveitsi Puola Tsekki Unkari Romania Turkki Venäjä Etelä-Afrikka Kiina Intia Brasilia Meksiko

3.12.12 -0,50 -0,15 -0,55 0,50 0,75 -0,25 -0,75 3,75 -0,70 5,25 4,50 5,00 7,50 4,25 5,25 7,25 6,50 3,75

3 kk -0,50 -0,15 -0,45 0,00 0,75 -0,25 -0,75 3,50 -0,50 5,25 4,50 5,00 7,75 4,25 5,25 7,25 6,50 3,75

30.06.13 -0,50 -0,15 -0,35 0,00 0,75 -0,25 -0,75 3,25 -0,50 5,00 4,50 5,00 7,75 4,25 5,25 7,00 6,50 3,75

31.12.13 -0,50 -0,15 -0,25 0,00 1,00 -0,25 -0,25 3,25 -0,50 5,00 4,75 5,00 7,75 4,75 5,50 7,25 7,25 4,00

31.12.14 1,00 -1,90 0,00 0,75 1,50 0,00 0,00 3,50 0,25 4,75 4,50 5,75 7,50 3,50 5,25 7,00 9,50 4,50

31.12.13 0,10 0,25 0,60 1,63 0,10 3,80 0,40 5,40 7,00 0,00 0,50

31.12.14 1,30 0,25 0,80 1,66 0,05 3,60 0,55 4,70 6,80 0,00 0,50

1) Ko rko ero Yhdysvalto ihin nähden

3 kk:n korot, % USA Euroalue Tanska Ruotsi Norja Iso-Britannia Puola Tsekki Unkari Venäjä Latvia Liettua

Korkoero euroalueeseen, 3 kk, %-yksikköä 3.12.12 0,31 0,19 0,28 1,43 1,91 0,52 4,49 0,51 6,00 7,45 0,54 0,72

3 kk 0,30 0,20 0,35 1,05 1,85 0,60 4,45 0,60 6,10 7,40 0,50 0,70

30.06.13 0,50 0,20 0,45 1,05 1,86 0,60 4,25 0,70 5,90 7,50 0,50 0,80

31.12.13 0,60 0,50 0,75 1,10 2,13 0,60 4,30 0,90 5,90 7,50 0,50 1,00

31.12.14 2,50 1,20 1,45 2,00 2,86 1,25 4,80 1,75 5,90 8,00 1,20 1,70

3.12.12 1,62 1,37 1,33 1,48 2,11 1,76 4,01 1,95 6,82

3 kk 1,90 1,75 1,80 1,65 2,30 1,95 4,30 3,20 6,20

30.06.13 2,50 1,90 2,00 1,80 2,61 2,00 4,50 3,50 6,10

31.12.13 3,00 2,20 2,30 2,50 2,88 2,25 4,70 3,60 6,00

31.12.14 4,00 2,65 2,75 2,90 3,17 2,75 5,10 4,25 6,00

3.12.12 1,30 107 7,46 8,67 7,37 0,81 1,21 4,10 25,3 281 4,52 2,33 40,3 0,70 3,45 11,58 8,11 71,1 2,78 16,8

3 kk 1,30 104 7,46 8,70 7,50 0,81 1,20 4,00 25,5 280 4,47 2,25 41,6 0,70 3,45 11,05 8,23 65,0 2,54 17,6

30.06.13 1,20 98 7,46 8,60 7,50 0,78 1,20 3,92 25,0 275 4,42 2,20 37,2 0,70 3,45 9,60 7,38 58,8 2,28 15,4

31.12.13 1,15 98 7,46 8,60 7,40 0,77 1,25 3,80 24,3 270 4,25 2,00 32,8 0,70 3,45 8,63 6,79 52,9 2,13 14,0

31.12.14 1,10 99 7,46 8,60 7,50 0,75 1,30 3,70 24,0 260 4,10 1,80 31,9 0,70 3,45 8,58 6,22 46,2 1,93 13,8

10 vuoden jvk-tuotto USA Euroalue Tanska Ruotsi Norja Iso-Britannia Puola Tsekki Unkari

3.12.12 0,12 0,09 1,24 1,72 0,33 4,30 0,32 5,81 7,26 0,35 0,53

3 kk 0,10 0,15 0,85 1,65 0,40 4,25 0,40 5,90 7,20 0,30 0,50

30.06.13 0,30 0,25 0,85 1,66 0,40 4,05 0,50 5,70 7,30 0,30 0,60

Tuottoero euroalueeseen, 10 v, %-yksikköä

Eurokurssit EUR/USD EUR/JPY EUR/DKK EUR/SEK EUR/NOK EUR/GBP EUR/CHF EUR/PLN EUR/CZK EUR/HUF EUR/RON EUR/TRY EUR/RUB EUR/LVL EUR/LTL EUR/ZAR EUR/CNY EUR/INR EUR/BRL EUR/MXN

USA Euroalue Tanska Ruotsi Norja Iso-Britannia Puola Tsekki Unkari Venäjä Latvia Liettua

USA Euroalue Tanska Ruotsi Norja Iso-Britannia Puola Tsekki Unkari

3.12.12 0,25 -0,04 0,11 0,74 0,40 2,65 0,58 5,45

3 kk 0,15 0,05 -0,10 0,55 0,20 2,55 1,45 4,45

30.06.13 0,60 0,10 -0,10 0,71 0,10 2,60 1,60 4,20

31.12.13 0,80 0,10 0,30 0,68 0,05 2,50 1,40 3,80

31.12.14 1,35 0,10 0,25 0,52 0,10 2,45 1,60 3,35

3.12.12

3 kk

30.06.13

31.12.13

31.12.14

82,2 5,73 6,66 5,66 1,60 0,93 3,15 19,4 216 3,47 1,79 30,9 0,53 2,65 8,89 6,23 54,6 2,14 12,9

80,0 5,73 6,69 5,77 1,61 0,92 3,1 19,6 215 3,44 1,73 32,0 0,54 2,66 8,50 6,33 50,0 1,95 13,5

82,0 6,21 7,17 6,25 1,55 1,00 3,3 20,8 229 3,68 1,69 31,0 0,58 2,88 8,00 6,15 49,0 1,90 12,8

85,0 6,48 7,48 6,43 1,50 1,09 3,3 21,1 235 3,70 1,54 28,5 0,61 3,00 7,50 5,90 46,0 1,85 12,2

90 6,78 7,82 6,82 1,47 1,18 3,4 21,8 236 3,73 1,38 29,0 0,64 3,14 7,80 5,65 42,0 1,75 12,5

Dollarikurssit

7 TALOUSNÄKYMÄT │ JOULUKUU 2012

USD/JPY USD/DKK USD/SEK USD/NOK GBP/USD USD/CHF USD/PLN USD/CZK USD/HUF USD/RON USD/TRY USD/RUB USD/LVL USD/LTL USD/ZAR USD/CNY USD/INR USD/BRL USD/MXN

NORDEA MARKETS

Nordea Markets Taloudellinen tutkimus Suomi Aleksis Kiven katu 9, 00020 NORDEA nordeamarkets.com Puhelin (09) 1651

Nordea Markets on Nordea Bank Norge ASA:n, Nordea Bank AB:n (publ), Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Nordea Bank Danmark A/S:n Markets-toimintojen yhteinen nimi.

Oheiset tiedot on tarkoitettu taustatiedoksi vastaanottajan yksinomaiseen käyttöön. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat Nordea Marketsin mielipidettä tiedotteessa mainittuna päivänä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tämä asiakirja ei ole täydellinen kuvaus tuotteesta tai siihen liittyvistä riskeistä, eikä sitä tulisi pitää sellaisena tai käyttää ilman vastaanottajan omaa harkintaa.

Oheisia tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Annetut tiedot eivät liity kenenkään yksittäisen vastaanottajan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Ennen sijoitus- tai luotonottopäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvia asiantuntijaneuvoja. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista.

Nordea Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito- tai lainopillinen neuvonantaja missään toimipaikassaan.

Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman Nordea Marketsin etukäteen antamaa kirjallista lupaa.